Energiantuotantoteknologiat ja tehostamismahdollisuudet
|
|
- Helena Tamminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Energiantuotantoteknologiat ja tehostamismahdollisuudet ASIANTUNTIJASEMINAARI : ENERGIATEKNOLOGIA PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Teknologiapäällikkö Satu Helynen
2 Sisältö Yhteenveto energiateknologioiden mahdollisuuksista, etenkin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja uusiutuvan energian lisäämiseksi Suomessa Mahdollisuudet teknologioittain (paikalla olevat asiantuntijat) Bioenergia (Kai Sipilä, Tuula Mäkinen) Tuulivoima (Esa Peltola) Aurinkoenergia, aaltoenergia Ydinvoima Hiilidioksidin talteenotto ja erotus (Matti Nieminen) Polttokennot ja vetytalous (Rolf Rosenberg) Yhteenveto teknologioiden kehittämistarpeista Energiamäärän yksikkönä käytetty sekä TWh (energiatuotteiden kauppa) että PJ (kokonaisenergia), 1 TWh = 3,6 PJ 2
3 Yhteenveto uusiutuvien ja vähäpäästöisten energialähteiden käytön lisäämisestä vuoteen TWh 0 Hiilidioksidin talteenotto Lisäys MW TWh 0 Aurinkoenergia, aaltoenergia 0,0 13,3 Vesivoima pa 0,2 s 1 lä Biomassapolttoaineet: puu, kierrätyspolttoaineet, peltobiomassat Tuulivoima Lämpöpumput 4-8 2,1-3, s Ydinvoima 3,2-4, Nykytila Polttoaine Sähkö Lämpö Uusiutuvia TWh lisää 10 52,5 0 Biosähkö 1-2 Biolämpö Liikenteen biopolttoaineet (myös tuonti) ,5-9 3
4 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin : Suomelle ominaista energialähteiden monipuolisuus ja käytön kasvun jatkuminen PJ Sähkön nettotuonti Muut Turve Puupolttoaineet Vesivoima Ydinenergia Maakaasu Hiili Öljy
5 Puupolttoaineiden käyttö 2-kertaistunut ja osuus noussut 20 %:iin pääosin metsäteollisuuden tuotannon kasvun ansiosta 30 % Turve Puun pienkäyttö 25 % Teollisuuden ja energiantuotannon puupolttoaineet Metsäteollisuuden jäteliemet 20 % 15 % 10 % 5 % 0 %
6 Metsähakkeesta uusi markkinapolttoaine Tavoitteet vuosille 2005 ja 2010 toteutumassa 10 Tavoite Pientalokiinteistöt Lämmöntuotanto 8 Sähkön ja lämmön yhteistuotanto TWh tavoite tavoite 6
7 Muun bioenergian kuin puupolttoaineiden käytön kasvu (kierrätyspolttoaineet, biokaasu, peltobiomassat) jäänyt kauas tavoitteista 5 Tavoite Muu bioenergia 4 Biokaasu Purkupuu, bio-osuus TWh 3 Kierrätys ja muu sekapolttoaine, bioosuus tavoite tavoite
8 Kiinteiden biopolttoaineiden arvioitu saatavuus eri kustannustasoilla vuoteen 2020; markkinahintataso voi nousta merkittävästi - nykykäyttö merkitty nuolella - vuoden 2005 hintatasolla /MWh Ruokohelpi (sis. nykytuet maataloudelle, ei energiakasveille) Sivutuotteet Kierrätyspolttoaineista osa edullista, lopulla kustannukset nousevat nopeasti Metsähake (korvaus metsänomistajalle nykytasolla, saatavuuteen vaikuttaa metsäomistajien myyyntihalukkuus) Sahauksen vähenemisen takia vähennys sivutuotteiden määrässä, pieni lisäys mahdollista purun raaka-ainekäytöstä ja kuivauksella Turve TWh 8
9 Bioenergian käytön arvioitu lisäysmahdollisuus polttoaineittain vuoteen 2015 määrä riippuu maksukyvystä Prof. Rintalan biomassan saatavuus työryhmä TWh Nykytuet Fossiilisten polttoaineiden nykyhintataso ja päästöoikeus 20 /tonni Kiihdytetyt toimenpiteet ja/tai energian hintatason nousu Turve Teollisuuden puutähteet, energiasisällön nostaminen kuivauksella/savukaasujen lauhdutuksella Peltobiomassat; vilja ja muut viljellyt biomassat liikenten polttoaineiden valmistukseen Peltobiomassat; ruokohelpi, uudet energiakasvit Peltobiomassat; olki, naatit, lanta Kierrätyspolttoaineet Puu kiinteistöjen lämmitykseen; pelletit, hake, pilke Metsähake harvennuksilta Metsähake päätehakkuilta +20 % lisäys +50 % lisäys 9
10 Bioenergian käyttökohteet vuonna 2015 Prof. Rintalan biomassan saatavuus työryhmä TWh Liikenteen biopolttoaineet Sähkön erillistuotanto: CHPlaitosten lauhdeosat Sähkön erillistuotanto: erilliset lauhdelaitokset Pien-CHP edellisissä Yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto teollisuudessa Yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto yhdyskunnissa (CHP) Lämmitys 0 Nykytuet Fossiilisten polttoaineiden nykyhintataso ja päästöoikeus 20 /tonni Kiihdytetyt toimenpiteet ja/tai energian hintatason nousu 10
11 Bioenergia: kustannustehokkaat biomassapolttoaineiden hankinta- ja käsittelyketjut, lisäbiomassaa TWh ( PJ) vuoteen 2020 Metsäenergia, lisää TWh Tuotantoketjut nuoriin metsiin, suometsiin ja kantojen korjuuseen kaikilta hakkuilta; kuivaus aurinkoenergialla, varastointi, logistiikka: myös vesi- ja rautatiekuljetukset Tuotannon integrointi hakkuisiin ja metsänhoitoon Ympäristövaikutusten vähentäminen Peltobiomassat, lisää +2 8 TWh Ruokohelven ja oljen korjuu- ja käyttöketjun tehostaminen, varastointi, logistiikka Uusien energiakasvien tuominen viljelyyn Biokaasu, kierrätyspolttoaineet, lisää +3-5 TWh Konseptit maatalouden, yhdyskuntien ja teollisuuden tähteiden ja jätteiden hyödyntämisestä energiakäyttöön Uudet biomassat: levät, bakteerit, ravinteiden ja hiilidioksidin sidonta, suora vedyntuotanto Polttoaineen kuivaus ja muu laitoskäsittely: kuivaus jätelämpöjä käyttämällä lisää bioenergian määrää jopa 10 %:lla!, lisää 1 3 TWh Vienti voi vähentää käytössä olevaa bioenergiamäärää 1 (nykytaso) 10 TWh Biomassapolttoaineiden jalostaminen kiinteiksi (pelletit, briketit), nestemäisiksi (bioöljyt) ja kaasumaisiksi (biokaasu, synteettinen maakaasu) tuotteiksi 11
12 Bioenergia: sähkön ja lämmön tuotannon teknologiat Uusien biomassapolttoaineiden käyttö korkearakennusasteisessa seospoltossa leiju- ja arinakattiloissa ja kaasuttimissa metsähake, peltobiomassat, kierrätyspolttoaineet Uusien soodakattiloiden sähköntuotannon lisääminen Korkeat höyryn arvot, erillinen tulistus Uudet jätteiden korkeahyötysuhteiset materiaali- ja energiahyötykäyttökonseptit Uudet pien-chp-konseptit kiinteille biomassapolttoaineile Kaasutus+polttomoottori Stirling, ORC, polttokennot Rakennusten lämmitys Päälämmitysmuotoina: hake-, pelletti- ja bioöljylämmitys Täydentäviä: sähkölämmityksen huipun leikkaus varaavilla tulisijoilla ja pellettitakoilla Tarvetta erityisesti uusille palvelukonsepteille, päästöjen vähennys 12
13 Liikenteen biopolttoaineiden tilanne Suomessa Joustava käyttövelvoitelaki voimaan 2008, jolloin 2 % velvoite (merkitsee lisähintaa cent/loe), 4% vuonna 2009 ja ,75 % KTM:n 9 M erillismääräraha 2. sukupolven biopolttoaineiden kehitystyöhön Neste Oil on aloittanut 2. sukupolven biodieselin valmistuksen v vuonna 2009 tuotanto vastaa ~ 9 %:a liikennepolttoainekulutuksesta pääkaupunkiseudun bussikokeilu NExBTL:llä käynnistynyt ST1Biofuels aloittanut etanolituotannon teollisuuden jätteistä Lappeenrannassa Tekesin Biorefine-ohjelma käynnistynyt, 1. haku päättyi syyskuussa 2007: 2.sukupolven liikenteen biopolttoaineiden kehitystyö käynnissä: metsätähteistä, turpeesta, teollisuusjätteistä (terminen kaasutus, biotekninen etanolin valmistus) Biokaasun syöttöä maakaasuverkkoon ja käyttöä kaasuautoissa selvitetään Käynnissä järjestelmävertailuja: kustannustehokkuus, ympäristöhyödyt Viljaa käyttäviä etanolitehtaita tai suuria rypsidieseltehtaita ei ole rakenteilla 13
14 Relative Impact of Different Biofuels on Greenhouse Gas Emissions - WTW results in Finnish conditions Emission reduction costs for F-T diesel /t CO2-eq. Target < 50 / t CO 2 1st generation biofuels 2nd generation Heat and Power generation Source: Soimakallio, Mäkinen, Pahkala et.al 14
15 15
16 Aurinkoenergia, aaltoenergia ja lämpöpumput Suomi aurinkoenergian soveltaja aurinkosähkössä ja aurinkolämmössä, perustutkimusta ja niche-sovellutusten kehittäjä Aaltoenergia myös suomalaisia innovaatioita, soveltamismahdollisuudet Suomessa vaatimattomat muihin rantavaltioihin verrattuna Lämpöpumpputekniikka (potentiaali noin 5 TWh uusiutuvaa energiaa): kaupallista, mutta suuren kokoluokan sovelluksista tarvitaan mallilaitoksia Kiinteistökohtaiset lämpöpumput: Omakotitalot ja muut kaukolämpöverkon ulkopuolella sijaitsevat kiinteistöt (lähteenä pohjavesi, vesistöt, maaperä, poistoilma, ulkoilma) Suuritehoiset lämpöpumput (lähteenä pohjavesi, jäte- jäähdytysvedet, kuivausilma) Öljyn käytön vähennys: kaukolämpö kesällä ja huippujen aikoina talvella Jäähdytyssovellutukset, esim Helsingissä kaukokylmä Teollisuussovellutukset 16
17 Tuulivoiman kehitys ja käytössä olevien tuulivoimalat Suomessa. 200 Suomi 2006: 86 MW, 96 tuulivoimalaitosta Utsjoki Asennettu kapasiteetti (MW) Tuotanto (GWh) Tuulipuisto > 5 MW Tuulipuisto MW Yksittäinen laitos MW Yksittäinen laitos < 1 MW Ivalo MW Meri-Pori Rovaniemi Kemi Kajaani Vaasa Kuopio Jyväskylä Pori Tampere Lahti Turku Helsinki 7 MW Kuivaniemi 11.5 MW Raahe 8 MW Hanko 17
18 18
19 19
20 20
21 Tuulivoima-arvio Suomelle Varovainen 2136 MW (6 TWh) 4300 MW Optimistinen 3250 MW 7100 MW (21 TWh) Kantaverkon investointitarve 8 (2000 MW) 250 (7000 MW) milj. Säätövoimakustannukset 15 milj. /a (10 TWh vuonna 2020) Teknologian kehitystarpeet: 21
22 Ydinenergia rooli hiilidioksidipäästöjen hillitsijänä Ydinvoiman tuotannossa vähäiset kasvihuonekaasupäästöt ovat peräisin polttoainekierrosta ja ovat samaa luokkaa kuin uusiutuvilla energialähteillä. Nykyisin käytössä olevien neljän reaktorin käyttöönottoa 1970/1980 luvun taitteessa alensi Suomen sähköntuotannon hiilidioksidin ominaispäästöjä tasolta 300 g/kwh noin tasolle 100 g/kwh. EU-maissa ydinvoimalla tuotetun sähkön osuus oli v % sähkön kokonaiskulutuksesta vastaten noin 850 Mt CO 2 päästöjen välttämistä vuositasolla. Nykyisin käytössä olevien reaktorien käyttöiän kasvattaminen turvallisuustasosta tinkimättä on hyvin kustannustehokas tapa hillitä päästöjä. Myös uusien ydinvoimalaitosten sähköntuotantokustannukset ovat alhaisempia muihin vaihtoehtoihin verrattuna ja CO 2 -päästöjen vähentämisestä ei näin ollen aiheudu lisäkustannuksia. 22
23 Ydinenergian arvioitu rooli hiilidioksidipäästöjen hillinnän tehostamisessa eri kehitysarvioissa Varovainen arvio: Rakenteilla olevan Olkiluoto 3-laitoksen lisäksi vuoteen 2020 mennessä otetaan käyttöön yksi samaa kokoluokkaa oleva ydinvoimalaitos. Seuraavilla vuosikymmenillä (2030 ja 2040 ) tarvitaan nykyisiä laitoksia (Loviisa 1&2 ja Olkiluoto 1&2) korvaavat laitokset. Optimistinen arvio: Edellisten lisäksi vuoteen 2020 mennessä otetaan käyttöön yksi lisäyksikkö. Nykyisiä laitoksia korvaavien laitosten ohella yksi lisäyksikkö käyttöön ennen vuotta Ennen vuotta 2050 rakennetaan yhteistuotantoon soveltuva korkealämpötilareaktori. 23
24 Ydinvoiman merkitys pidemmällä aikavälillä päästöjen hillinnässä kestävän kehityksen mukaisesti Nykyisin käytössä olevan tyyppisiin reaktoreihin uraanin nykyiset tunnetut ja todennäköiset varat riittävät nykykulutuksella lähes 300 vuodeksi. Pidemmällä aikavälillä (noin 2040 ) on tärkeää pystyä käyttämään uraanivaroja nykyistä tehokkaammin, mikä mahdollistaa ydinvoiman osuuden merkittävän kasvattamisen. Käynnissä on useita kansainvälisiä yhteishankkeita, joissa kehitetään suljettuun polttoainekiertoon perustuvia reaktoreita, joissa uraania voidaan käyttää kymmeniä kertoja tehokkaammin. Tällaisia laitoksia tulisi maailmalla käyttöön kasvavassa määrin noin vuodesta 2030 lähtien. Samalla voidaan pienentää geologista loppusijoitusta edellyttävien korkea-aktiivisten jätteiden määrää. Loppusijoituksen käytännön toteutus on konkreettisesti etenemässä Suomessa, Ruotsissa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa 24
25 Ydinenergian soveltamiskohteiden laajentaminen Tähän mennessä ydinenergiaa on käytetty lähes yksinomaan perusvoiman tuotantoon. Kehitteillä olevissa uusissa (neljännen polven) reaktoreissa tähdätään myös sähkön, prosessilämmön ja uusien energiakantajien yhteistuotantoon. Uusina energiakantajina on erityisesti tuotu esille vedyn tuotanto korkealämpötilareaktoreissa suoraan termokemiallisiin prosesseihin perustuen perinteisen elektrolyyttisen tuotannon sijasta. Tällä tavoin tuotettua vetyä ja/tai prosessilämpöä voidaan tulevaisuudessa käyttää esimerkiksi synteettisten liikennepolttoaineiden tuotantoon kiinteistä biopolttoaineista. Kokonaishyötysuhteen merkittävä kasvu tekee tällöin myös yksikkökooltaan pienemmät laitokset taloudellisesti kilpailukykyisiksi. 25
26 Hiilidioksidin erotus ja varastointi (CCS) - ylimenokauden tärkeä teknologia, jolla saadaan fossiilisten polttoaineiden hiili varastoitua, mutta joka nopeuttaa fossiilisten varojen ehtymistä laskemalla hyötysuhdetta - Useita teknisiä vaihtoehtoja toteuttaa hiilidioksidin erotus - Varastointi: öljy- ja kaasukentät, huokoiset maakerrostumat ( Suomea lähinnä Itä- ja Pohjanmerellä), sitominen mineraaleihin - Hiilidioksidin erottamisen kustannustaso nyt / tco2, tavoitteena / tco2 taso vuoteen 2020 mennessä - Kuljetus- ja varastointikustannukset riippuvat laitospaikasta, Keski- Eurooppaan suunnitteilla putkiyhteyksiä, jossa kustannukset selvästi vähemmän kuin erotus 26
27 Hiilidioksidin erotus ja varastointi Suomessa Suomalaista osaamista, laitevalmistajia, kehitystyö käynnistynyt happipoltto leijukattiloissa kaasutustekniikka: IGCCkonseptit mineralisointitutkimusta Mahdolliset soveltamiskohteet Nykyiset suuret hiilikattilat Uudet suuret hiili/kaasuvälikuorma- ja CHP-laitokset Liikenteen FT-diesellaitokset 27
28 EU:n Vety- ja polttokennoyhteisön skenaario polttokennovoimalaitosten ja polttokennoautojen määrästä ja hinnasta vuoteen 2020: - suomalaisille tuotteille suuret markkinat, mutta vielä marginaalinen Suomen energian tuotannossa EU H 2 / FC units sold per year projection Stationary FCs Combined Heat and Power (CHP) 100,000 to 200,000 per year Road Transport 0.4 million to 1.8 million Suomessa tutkimus- ja kehitystyön painopisteiksi valittu (Tekesin Polttokennoohjelma ) Kiinteät polttokennosovellukset energian tuotantoon 2020 EU cumulative sales (2-4 GW e ) 400,000 to 800, million Polttokennot työkoneiden voimanlähteinä projections 2020 until (8-16 GW e ) Kannettavat polttokennosovellukset EU Expected 2020 Growth Mass market Market Status roll-out Average power FC <100 kw (Micro HP) 80 kw system >100 kw (industrial CHP) FC system cost target /kw (Micro) < 100 /kw /kw (for (industrial CHP) units per year) 28
29 Vetytekniikan mahdollisia kehityspolkuja vuoteen 2050: liikenne, hajautettu energiantuotanto - lähes päästötöntä vetyä ydinvoimalla, uusiutuvalla sähköllä tai biomassoista VEDYN TUOTANTO JA JAKELU Paikallisia vetyasemaryhmittymiä, vedyn kuljetus maanteitse, vedyn tuotanto tankkausasemilla 2000 Vedyn tuotanto maakaasusta (reformointi tai elektrolyysi) FOSSIILISTEN POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖ Vedyn tuotanto hiilettömistä vaihtoehdoista: uusiutuvat energianlähteet, ydinvoima, hiilen erotustekniikka (foss. polttoaineet) Laajalle levinnyt vedyn jakeluverkosto (putkisto) Vedyn jakeluverkkojen yhteenliittyminen; uusiutuvan vedyn tuotanto esim. biomassan kaasutuksella Vedyn tuotanto fossiilisista polttoaineista hiilen erotus-tekniikalle Paikallisia vedyn jakeluverkkoja Vedyn tuotanto suoraan uusiutuvista energianlähteistä; vähähiilinen vety-yhteiskunta 2010 JULKISET KANNUSTEET, YKSITYISET VOIMANPONNISTUKSET Perustutkimus, sovellettu tutkimus, polttokennojen demonstraatiot Vedyn tuotanto, kuljetus, jakelu ja käyttö JULKISET PALKKIOT, YKSITYISET HYÖDYT Vety- polttokennoteknologian laaja-alainen kaupallistuminen H2 tuotanto, kuljetus, varastointi, polttokennot liikenteessä ja voimantuotannossa VETYTALOUS 2030 Paikalliset matalalämpötila-polttokennot (<300kW) Paikalliset korkealämpötila-polttokennot (MCFC/SOFC) (<500kW) vety-ice kehitys; polttokenno-bussien demonstraatiot T&K, kenttätestaus, kapeat alueet Markkinaosuuden kasvu Paikalliset matalalämpötila-polttokennot (< 50kW) niche markkinoille 2050 Polttokennot vallitsevaa tekniikkaa liikenteessä, hajautetussa energiantuotannossa ja pienimuotoisissa sovellutuksissa Vety ensisijaisena polttoainevaihtoehtona polttokenno-ajoneuvoille Merkittävä kasvu hajautetuissa energiantuotannossa, polttokennoilla huomattava osuus Vedyn varastointi paikan päällä, varastoinnin 2. sukupolvi Edulliset korkean lämpötilan polttokennojärjestelmät, polttokennot kaupallistuvat mikrosovelluksissa Polttokennoajoneuvot kilpailukykyisiä henkilöautoluokassa Ilmanpaineiset ja hybridi SOFC järjestelmät kaupallistuvat (<10 MW) Ensimmäiset vetyjärjestelmät käyttöön (varastoinnin 1. sukupolvi); Polttokenno-ajoneuvojen sarjatuotanto alkaa ja muita liikennesovelluksia (veneet); polttokennot varavoimalähteinä Vety ilmailukäytössä POLTTOKENNO- JA VETY- JÄRJESTELMIEN KEHITYS JA LEVITYS 29
30 Yhteenveto uusiutuvien ja vähäpäästöisten energialähteiden teknologian kehitystarpeista, investoinnit Suomeen ja suomalaisen teknologian markkinamahdollisuudet vuoteen 2020 Lisäys TWh 0 Investoinnit,mrd ja suurimmat vientimahdollisuudet/a FIN EU Polttokennot Hiilidioksidin talteenotto: happipoltto, IGCC 0, s 4-9 lä Aurinkoenergia, aaltoenergia: sovellukset Vesivoima Tuulivoima: arktinen, merituulivoima, sisämaa Lämpöpumput: mallilaitokset suureen kokoluokkaan 2,5-4 1 Lämpö 26-39s Ydinvoima: tulevaisuuden osaamisen varmistaminen Nykytila pa Hankinta- ja käsittelyketjut, metsähake, peltokasvit, pilke, pelletit, bioöljyt ,5-9 Biosähkö: rakennusasteen nosto, monipolttoainekäyttö,jäte, pien-chp Biolämpö: rakennusten lämmitys, lämpöpalvelut, mini-kl Liikenteen biopolttoaineet:puun ja jätteiden käyttö FT-dieselin, etanolin ja synteettisen maakaasun raaka-aineina. Biojalostamot. 0,4-0,6 1, ,7-1,5 Polttoaine Sähkö 30
Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT
Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian
LisätiedotUusiutuvan energian potentiaalit
Uusiutuvan energian potentiaalit ASIANTUNTIJASEMINAARI 1.2.2008: UUSIUTUVA ENERGIA PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Teknologiapäällikkö Satu Helynen Sisältö Aurinkoenergia
LisätiedotMitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT
Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotTulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT
Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotÖljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi
Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely
LisätiedotPuuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet
Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,
LisätiedotBioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto
Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotEnergia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013
Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotEnergian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi
Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan
LisätiedotSuomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto
Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava
LisätiedotMetsäbioenergia energiantuotannossa
Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotTalousvaliokunta Maiju Westergren
Talousvaliokunta 19.4.2018 Maiju Westergren KOHTI ILMASTONEUTRAALIA ENERGIANTUOTANTOA TAVOITE 1. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Uusiutuvan ja päästöttömän energian osuuden kasvattaminen Kivihiilen
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotLisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja
Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotSuomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen
Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaari Petteri Kuuva Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotPk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki
Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008
LisätiedotJohdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik
Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta
LisätiedotPohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015
Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotEnergiapoliittisia linjauksia
Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotToimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm
Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,
LisätiedotTulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä
Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotTurpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen
Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä
LisätiedotTUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011
TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen
LisätiedotTUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011
TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-
LisätiedotPienpolton markkinanäkymät
Pienpolton markkinanäkymät Mikko Ahonen kehitysjohtaja puh: 040 5233 840 mikko.ahonen@jklinnovation.fi Jyväskylä Innovation Oy 1 Pienpolton markkinanäkymät SISÄLTÖ: Markkinanäkökulma Ilmastonäkökulma Visio
LisätiedotBIOENERGIA SUOMESSA. ATS-syysseminaari 8.11.2002, Helsinki Tutkimuspäällikkö Satu Helynen, VTT Prosessit
BIOENERGIA SUOMESSA ATS-syysseminaari 8.11.2002, Helsinki 1 Kotimaisten polttoaineiden energiakäyttö 2000 ja 2001* Mtoe TWh Milj. k-m 3 PJ Osuus Suomen energiankulutuksesta, % Mustalipeä 3,4 3.3 40 39
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia
LisätiedotTurun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014
Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotBIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006
BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on
LisätiedotMetsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä
Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden
LisätiedotTulevaisuuden puupolttoainemarkkinat
Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja
LisätiedotUusiutuvan energian vuosi 2015
Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia
LisätiedotVN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN
VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-
LisätiedotIlmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
LisätiedotETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008
ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotSuomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari
Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian
LisätiedotLämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa
Lämpöpumput energiatilastoissa nyt tulevaisuudessa Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä 27.11.2018, Heureka, Vantaa Energian kokonaiskulutus loppukäyttö 1970-2017 2 26.11.2018 Energiatilasto 2016 Energiatilastot
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotBioenergian tukimekanismit
Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja
LisätiedotEUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net
EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna
LisätiedotISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen
LisätiedotBiokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen
BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen
LisätiedotFortumin Energiakatsaus
Fortumin Energiakatsaus Kari Kankaanpää Metsäakatemia Joensuu 13.5.2016 Fortum merkittävä biomassan käyttäjä Vuosikulutus 5,1 TWh (2,6 milj. k-m 3 ), lähivuosina kasvua 50 % Biomassan osuus ¼ lämmityspolttoaineistamme
LisätiedotTuotantotukisäädösten valmistelutilanne
Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 23.1.218 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
LisätiedotBioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla
1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian
LisätiedotUusiutuvan energian velvoitepaketti
Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotLiikenteen biopolttoaineet
Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020
LisätiedotMaatalouden energiapotentiaali
Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude
LisätiedotPuuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012
Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja
LisätiedotEnergiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009
Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä
Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.9.218 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 16 8 16 9 16 1 16 11 16 12 16 1 17
LisätiedotFortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle
Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso
LisätiedotVart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm
Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet
LisätiedotRauman uusiutuvan energian kuntakatselmus
Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali
LisätiedotBionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi
Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014
LisätiedotPuun energiakäyttö 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä
LisätiedotUusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja
LisätiedotUusiutuvan energian merkitys Suomelle ja maamme elinkeinoelämälle. Kymibusiness 2010 10.11.2010, Kotkan Höyrypanimo
Uusiutuvan energian merkitys Suomelle ja maamme elinkeinoelämälle Kymibusiness 2010 10.11.2010, Kotkan Höyrypanimo Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostamaan
LisätiedotUusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus
Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus Jyväskylä 25.9.2017 Kutsuvierastilaisuus biokaasualan toiminnanharjoittajille ja viranomaisille Järjestäjät: Keski-Suomen liitto ja Suomen Biokaasuyhdistys
LisätiedotHallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on
LisätiedotSähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da
LisätiedotBiopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä
Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö
LisätiedotVIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009
VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat
LisätiedotBastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm
Bastu-työpaja Virastotalo, 21.6.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa, maalämpöä sekä aalloista ja vuoroveden
LisätiedotOnko puu on korvannut kivihiiltä?
Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot
LisätiedotEnergiatuki Kati Veijonen
Energiatuki 2017 Kati Veijonen Energiatukea Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) lisäävät uusiutuvien energialähteiden
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.
Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 12.12.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.2.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17
Lisätiedot