REUMAPOTILAIDEN TEKONIVELKIRURGIA SUOMESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "REUMAPOTILAIDEN TEKONIVELKIRURGIA SUOMESSA 1980 1998"

Transkriptio

1 LÄÄKELAITOKSEN JULKAISUSARJA 4/2000 REUMAPOTILAIDEN TEKONIVELKIRURGIA SUOMESSA Prof. Yrjö T. Konttinen Prof. Seppo Santavirta LL Ville Waris TULES-tutkimusseura

2 1 REUMAPOTILAIDEN TEKONIVELKIRURGIA SUOMESSA Reumasäätiön sairaalassa ja muualla Suomessa leikattujen potilaiden lonkka-, polvi-, olka-, kyynär- ja rystytekonivelleikkausten tulosten analyysi ja vertailu Lääkelaitoksen Endoproteesirekisterin tiedostojen perusteella Tutkimuksen tekijät: Prof. Yrjö T. Konttinen Prof. Seppo Santavirta LL Ville Waris TULES-tutkimusseura Tutkimuksen johtoryhmä: Prof. Yrjö T. Konttinen Prof. Seppo Santavirta LL Ville Waris TULES-tutkimusseura Ylilääkäri Juha Nevalainen Biostatistikko Pekka Pulkkinen Lääkelaitos, Endoproteesirekisteri Tutkimusjohtaja Matti Lehto Osastonylilääkäri Eero Belt Osastonylilääkäri Markku Kauppi Toimitusjohtaja Hannele Kalske Reumasäätiön sairaala

3 2 Jakelu: Lääkelaitos Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet PL Helsinki Puh. (09) ISBN ISSN Kansikuva: Reumasäätiön sairaala / Riikka Lampinen

4 1 ESIPUHE JOHDANTO KANSALLISET ENDOPROTEESIREKISTERIT KIRJALLISUUSKATSAUS REUMAPOTILAIDEN TEKONIVELLEIKKAUKSET Reuman insidenssi ja prevalenssi Proteesit reumakirurgiassa Indikaatiot Kontraindikaatiot ja komplikaatioriskit Tekoniveleen liittyvät erityiskomplikaatiot reumapotilailla Tulosten tarkastelusta Kirjallisuutta LONKKANIVEL Lonkkanivelen tuhoutuminen Lonkan tekonivelleikkaukset Suomessa Lonkkatekonivelleikkausten toiminnalliset tulokset Komplikaatiot Lonkkatekonivelien eloonjäänti Kirjallisuutta POLVINIVEL Polven tekonivelleikkaukset Polvitekonivelleikkausten toiminnalliset tulokset Polvitekoniveleen liittyvät erityiskomplikaatiot reumapotilailla Polvitekonivelien eloonjäänti Kirjallisuutta OLKANIVEL Olkanivelen tuhoutuminen reumassa Olkatekonivelleikkaukset Olkatekonivelleikkausten toiminnalliset tulokset Puoli- vai totaaliproteesi Komplikaatiot Kirjallisuutta KYYNÄRNIVEL Kyynärnivelen tuhoutuminen Kyynärtekonivelleikkaus Kyynärendoprotetiikan kehittyminen Komplikaatiot Kirjallisuutta RYSTY- ELI MCP-NIVELET Rystynivelen leikkausmenetelmät Tekonivelleikkaus Seurantatutkimukset Komplikaatiot Kirjallisuutta TILASTOLLINEN MATERIAALI JA MENETELMÄT Lääkelaitoksen Endoproteesirekisteri Uusintaleikkaus Uusintaleikkaukseen johtaneet syyt Rekisterin virhelähteitä Kaplan-Meier-pysyvyysanalyysi Pysyvyyskäyrien muoto Coxin suhteellisten riskien regressiomalli Reumapotilaiden tekonivelleikkausten kunta-/shp-kohtaiset indeksiluvut Kirjallisuutta TULOKSET REUMAPOTILAIDEN TEKONIVELLEIKKAUKSISTA Lonkka-, polvi-, olka-, kyynär- ja rystytekonivelleikkausten määrän kehitys Moniprotetisoitujen reumapotilaiden lukumäärät

5 Moniprotetisoitujen reumapotilaiden lukumäärät Suomessa Molemmin puolin leikattujen lonkka- ja polvitekonivelpotilaiden tekonivelten pysyvyysanalyysit Reumatekonivelkirurgiaa suorittavien eri sairaaloiden haastattelujen yhteenveto Haastattelujen yhteenveto Reumatekonivelkirurgian kuntaindeksit sairaanhoitopiireittäin Biomet -merkkisten lonkkatekonivelten pysyvyysanalyysit Alle ja yli 50-vuotiaiden reumapotilaiden lonkkaja polvitekonivelten pysyvyysanalyysit Reumapotilaiden kyynär- ja olkatekonivelten pysyvyysanalyysit Kirjallisuutta POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET Tekonivelkirurgia nivelreumapotilailla kyselykaavake Reumatekonivelindeksit kunnittain Sairaanhoitopiireissä vuosilta Ilmoituskaavakkeet Implanttirekisteriin

6 1 ESIPUHE 5 Reumasäätiön sairaalan on tilannut Lääkelaitokselta selvityksen aiheesta Reumapotilaiden tekonivelkirurgia Suomessa Lääkelaitos on edelleen kääntynyt Suomen Tuki- ja liikuntaelinten tutkimusseuran eli TULES-seuran puoleen tämän selvityksen laatimiseksi. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, miten reuman tekonivelkirurginen hoito on järjestetty Suomessa. Tämän lisäksi endoproteesirekisterin aineiston perusteella on ollut tarkoitus arvioida reumatekonivelkirurgian trendejä tällä hetkellä. Edelleen on ollut tarkoitus selvittää, poikkeavatko tulokset sellaisissa keskuksissa, joissa leikataan paljon reumatekoniveliä, sellaisten keskusten tuloksista, joissa tällainen leikkaus on kohtalaisen harvinainen. Selvityksessä on hyödynnetty Lääkelaitoksen ortopedisiä endoproteeseja koskevaa rekisteriä. Väestötiedot on saatu väestörekisterikeskuksesta, jonka tietoja on säännöllisesti päivitetty endoproteesirekisteriin. Kirjallisuuskatsaus on tehty saatavilla olevien reumatekonivelkirurgiaa koskevien selvitysten ja julkaisujen pohjalta. Selvitykseen on liitetty ohjeet siitä, kuinka Lääkelaitoksen endoproteesirekisterin tietoja tulee tulkita. Kirjallisuusanalyysin tuloksena esitetään osio, johon kuuluu muun muassa tietoja nivelreuman sairastavuudesta, reumapotilaiden tekonivelkirurgisesta hoidosta, hoidon muutoksista ja tuloksellisuudesta. Tämä selvitysosio on jaettu niin että se kohdistuu erikseen lonkkaniveliin, polviniveliin, olkaniveliin, kyynärniveliin sekä MCP-niveliin. Tutkimukseen on myös liitetty haastatteluosio, jossa strukturoidun kysymyskaavakkeen avulla tehtyjen haastattelujen pohjalta on hankittu tietoa eri sairaanhoitopiireistä niissä noudatettavista reumatekonivelkirurgian suuntaviivoista. Selvityksestä on sen kuluessa pyydetty ulkopuolisten arvioijien lausunnot Kansanterveyslaitokselta professori Kimmo Aholta, professori Kalevi Lauslahdelta, professori Martti Hämäläiseltä ja biostatistikko Hannu Kautiaiselta.Tutkimuksen suorittavina vastuuhenkilöinä ovat TULEStutkimusseurassa toimineet professorit Yrjö T. Konttinen ja Seppo Santavirta sekä LL Ville Waris. He ovat toimineet myös tutkimuksen johtoryhmässä TULES-tutkimusseuran edustajina. Lääkelaitoksesta selvitykseen on osallistunut ylilääkäri Juha Nevalainen ja biostatistikko Pekka Pulkkinen Lääkelaitoksen asiantuntijana. Reumasäätiön sairaalasta tutkimuksen johtoryhmään ovat kuuluneet tutkimusjohtaja Matti Lehto, osastonylilääkäri Eero Belt, osastonylilääkäri Markku Kauppi sekä toimitusjohtaja Hannele Kalske. Lääkelaitos toivoo tämän selvityksen tietojen hyödyttävän kaikkia reumatekonivelkirurgiaa tekeviä yksiköitä oman toimintansa arvioinnissa ja suunnittelussa. Helsingissä heinäkuussa 2000 Hannes Wahlroos Ylijohtaja Juha Nevalainen Ylilääkäri

7 6 2 JOHDANTO 2.1 KANSALLISET ENDOPROTEESIREKISTERIT Leikkausyksiköissä tapahtuva tekonivelkirurgian dokumentaatio on Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa kerätty kansalliseksi rekisteriksi. Pohjoismaiset rekisterit ovat maailmanlaajuisesti erittäin käytettyjä, kun halutaan tietoja tekonivelten yleisestä menestymisestä. Niiden tarjoaman informaation pohjalta toivotaan voitavan valita käyttöön turvallisia tuotteita etenkin, jos valintaprosessin tukena käytetään julkaistuja kansainvälisiä pitkäkestoisia kliinisiä seurantatutkimuksia. Rekisterit kertovat hyvinkin paljon eri alueiden proteesikäytäntöjen eroista. Rekisterit antavat mahdollisuuden sekä tuotteita että leikkausyksiköitä mittaaviin laatuarviointeihin. Endoproteesirekistereiden palautteen sinänsä on havaittu muokkaavan käytäntöä. Näin on tapahtunut myös Suomessa, sen jälkeen kun Lääkelaitos pari vuotta sitten siirtyi informaatio-ohjauspolitiikkaan. Alueellinen sairaanhoidollinen johto Suomessa on toistaiseksi käyttänyt rekisterin tietoja niukasti hyväksi resurssiensa allokoinnin suunnittelussa. Kliinisistä tutkimuksista poiketen rekisteritutkimus ei mittaa fyysistä, psyykkistä eikä sosiaalista toiminnan tasoa tai potilastyytyväisyyttä, ei edes sitä pysyykö potilas hengissä leikkauksen jälkeen vai ei. Se mittaa ainoastaan proteesin pysyvyyttä ja sitäkin valiten loppupisteeksi vasta sen kun uusi leikkaus tehdään. Uusintaleikkausta voi edeltää vuosien oireilu ja toimintakyvyn vaje pahempana kuin ennen ensileikkausta. Tavallisesti potilaan tyytyväisyys on verrannollinen pysyvyyteen. Maksajan näkökulmasta hyvä pysyvyys on yleensä etu. Suomen endoproteesirekisteri poikkeaa vastaavista skandinaavisista siinä mielessä, että se on valvovan viranomaisen ylläpitämä, kun taas Ruotsissa ja Norjassa ylläpidosta huolehtivat kansalliset ortopediyhdistykset. Ruotsissa ja Norjassa rekisteröinti saa yhteiskunnan tukea. Ruotsissa on arvioitu, että rekisteriseurannan perusteella tehdyt konservatiiviset tekonivelvalinnat ovat säästäneet yhteiskunnalle vuosittain jopa miljardi kruunua, koska uusintaleikkausten määrä on saatu vähenemään kymmeneen prosenttiin kaikista tekolonkkaleikkauksista. Siellä on suosittu sementöitäviä, hyvät seurantatulokset omaavia tekonivelmalleja (Herberts ja Malchau 2000). KIRJALLISUUTTA Herberts P, Malchau H. Long-term registration has improved the quality of hip replacement. A review of the Swedish THR register comparing 160,000 cases. Acta Orthop Scand 71:111-21, 2000

8 3 KIRJALLISUUSKATSAUS 3.1 REUMAPOTILAIDEN TEKONIVELLEIKKAUKSET 7 Kirjallisuuskatsauksessa apuna on ollut Ruotsin SBU:n (Statens beredning för medicinsk utvärdering) julkaisema tuore katsaus reumakirurgiasta (Haglund ym. 1998) johon on ansiokkaasti kerätty useita julkaisuja myös reuman hoitoon soveltuvista tekonivelistä Reuman insidenssi ja prevalenssi Nivelreuman insidenssiä on viime aikoina selvitetty laajoilla aineistoilla mm USA:ssa, tuloksen ollessa 50/ asukasta vuodessa (Chan ym. 1993), ja Englannissa, jossa ilmaantuvuus oli miehillä 23,5/ ja naisilla 54/ (Wiles ym. 1999). Tuoreessa suomalaisessa tutkimuksessa seropositiivisen nivelreuman insidenssiksi havaittiin 39/ ja kun seronegatiiviset lisättiin mukaan saatiin luku 45/ , joka sopii hyvin aiempiin tuloksiin (Kaipiainen-Seppänen 1996). Nivelreuman prevalenssina pidetään yleisesti nykyään noin 1 % aikuisväestöstä (Hazes ym. 1990). Tämä luku pitää paikkansa myös Suomessa, joten maassamme on noin nivelreumapotilasta (Hakala 1993) Proteesit reumakirurgiassa Reumakirurgian tavoitteena on nivelkivun lievitys ja potilaan toimintakyvyn kohennus. Puhdistusleikkauksilla voidaan myös ehkäistä jänne-, rusto-, ja luutuhoja. Perinteisiä reumaleikkauksia ovat nivelten virheasentojen korjaukset pehmytosatoimenpitein tai jäykistyksin, jos nivel on vaikeasti vaurioitunut. Tekonivelkirurgian kehitys lienee ollut merkittävimmistä tekijöistä, jotka ovat vähentäneet laitoshoitotarvetta (Hakala 1994). Tekonivelkirurgian on arvioitu Suomessa edustavan runsasta viidesosaa kaikesta reumakirurgiasta (Hämäläinen 1994). Aiemmin kirurgia liittyi reuman viime vaiheen hoitoon, kun konservatiivisilla keinoilla ei enää voitu auttaa. Siinä vaiheessa tauti oli kuitenkin jo niin vaikea, että hyviä hoitotuloksia ei voinut enää saavuttaa kirurgian keinoin. Monesti potilaan yleistila oli jo huomattavasti alentunut ja taudilta säästyneet nivelet olivat saattaneet vaurioitua muiden nivelten asentovirheiden ja toimintakyvyttömyyden takia. Ongelma tällä hetkellä Suomessa onkin reumapotilaiden kirurgisen hoidon - myös tekonivelkirurgian - alueellinen epätasainen jakaantuminen, jolloin osa nivelreumaa sairastavista pääsee leikkaukseen vasta niveltuhon edettyä tarpeettoman pitkälle (Belt ym. 1999). Nykyään reumakirurgia on osittain ehkäisevää eikä enää vain tuhoja korjaavaa. Ajoissa tehdyt toimenpiteet, jotka suunnitellaan potilaan kokonaistilanne huomioiden, voivat estää vaikeaa invalidisoitumista ja ylläpitää potilaan itsenäistä toimintakykyä (Hakala 1994). Kaikki reumapotilaat eivät tarvitse kirurgisia hoitoja, mutta joskus voidaan tarvita monista leikkauksista koostuvaa ja vuosia kestävää hoitoprosessia. Tällöin toimenpiteiden ajankohdat pitäisi sopia potilaskohtaisesti, ettei jokaiseen hoitosuunnitelmaan liittyvään toimenpiteeseen tarvitsisi jonottaa erikseen (Lehto ja Lehtimäki 1994) Indikaatiot Ehdottomia reumakirurgian indikaatioita on vain vähän. Tällaisiksi voidaan katsoa lähinnä vakavat kaularangan nikamasiirtymät, jännerepeämät ja purentaokkluusio (Santavirta ja Konttinen, 1994, Vainio 1966). Selkeitä leikkausaiheita ovat myös runsasoireiset perifeeristen hermojen pinnetilat, nivelten ekstreemit virheasennot ja haitalliset reumakyhmyt (Gschwendt 1980).

9 8 Tekonivelkirurgian indikaationa voidaan pitää pysyvästä nivelvauriosta johtuvia kipuja, sekä päivittäisiä toimia vaikeuttavia nivelten virheasentoja, liikerajoituksia tai yliliikkuvuutta. Nopeasti etenevä nivelvaurio tai komplikaatiouhka, esimerkiksi lonkan protruusion muodossa, voi vaatia pikaista toimenpidettä. Usein tarvetta olisi samanaikaisesti useille leikkauksille. Tällöin hoitokokonaisuudesta (toimenpiteistä, niiden järjestyksestä ja aikataulusta) tulee päättää yhteistyössä potilaan, reumaortopedin ja kokonaishoidosta vastaavan lääkärin kanssa, punniten hyödyt ja leikkausriskit Kontraindikaatiot ja komplikaatioriskit Reumapotilaiden leikkauksissa pätevät luonnollisesti yleiset tekonivelleikkauksiin liittyvät riskit ja kontraindikaatiot. Reumalla on kuitenkin erityispiirteitä, jotka on syytä tunnistaa ja huomioida leikkauspäätöksiä tehtäessä. Reuma on krooninen yleissairaus. Tekonivelleikkauksia suunniteltaessa reuma on yleensä jatkunut jo pitkään, joten niveltuhojen lisäksi muissakin elimissä on usein nähtävissä perussairauden vaikutus. Reumaan liittyy tyypillisesti sekundaarinen anemia. Tulehduskipulääkkeiden aiheuttamat vatsan ja suoliston haavaumat ja vuodot ovat yleisiä ja voivat pahentaa anemiaa. Leikkausstressi saattaa lisätä tätä riskiä. Nämä tekijät voidaan huomioida leikkausta suunniteltaessa ja toteutettaessa. Reuman aktiivisuus, liikunnan rajoittuminen ja kortisonilääkitys lisäävät osteopenian ja osteoporoosin riskiä, mistä voi aiheutua leikkaukseen liittyviä ongelmia. Myös muiden nivelen tukikudosten ja ympäröivien lihasten kunto on usein alentunut, vaikeuttaen leikkausta ja siitä kuntoutumista. Kroonisessa reumassa esiintyvät iho-ongelmat on huomioitava leikkauksia suunnitellessa, toteutettaessa ja jälkihoidossa. Haavan paraneminen voi olla hidastunut ihon tai sen verenkierron huonon kunnon takia. Erityisesti iäkkään reumapotilaan iho on usein ohut ja hauras. Mustelmaherkkyys on lisääntynyt sairauden ja tulehduskipulääkkeiden takia. Iho-ongelmat ja verenpurkaumat lisäävät riskiä infektiokomplikaatioihin. Erityisen ongelmallista tämä on polvitekonivelten kohdalla, koska nivelen ympärillä ei ole infektion leviämistä hidastavaa, paksua pehmytkudoskerrosta. Siksi pinnalliset infektiot voivat levitä helpommin tekonivelinfektioiksi polvessa kuin esim. lonkassa. Vaikea krooninen reuma voi aiheuttaa potilaalle sekundaarista amyloidoosia, joka voi pitkälle edenneenä aiheuttaa tyypillisesti munuaisten vajaatoimintaa, mutta myös haurastuttaa muita kudoksia. Munuaisongelmia voi syntyä myös liiallisesta tulehduskipulääkkeiden käytöstä. Suurella osalla tekonivelleikkauksiin menevistä reumapotilaista on kaularangassa merkittäviä reumaattisia nikamasiirtymiä. Reumapotilailla voi olla krikoarytenoidinivelten artriittia ja ankyloosia sekä leukanivelmuutoksia, jotka voivat vaikeuttaa intubaatiota (Santavirta ja Konttinen, 1994). Anestesiaa suunnitellessa pitää niskan tila olla tiedossa. Melko tuore kaularangan röntgenkuvaus etutaivutuksessa tulisi olla tällöin käytettävissä. Kuvaus voisi kuulua preoperatiivisiin rutiinitutkimuksiin, ainakin jos yleisanestesiaa todennäköisesti tarvitaan. Reumapotilaan leikkauskelpoisuutta voivat alentaa myös vaurioituneet sydänviat tai verisuonitulehdukset tai sairauden voimakas yleinen tulehdusaktiviteetti. Useiden nivelten affiisio hidastaa ja vaikeuttaa postoperatiivista kuntoutumista. Jos on suunnitteilla useita leikkauksia, on niiden keskinäinen järjestys suunniteltava tarkkaan. Esim. rikki hankautuvat reumakyhmyt voi olla syytä infektioriskin takia leikata ennen tekonivelleikkausta (Lehto ja Lehtimäki 1994). Potilaalle täytyy tehdä selväksi, että leikkaus on vain osa kokonaishoitoa. Kuntoutumisvaiheessa tarvitaan sitkeyttä ja motivaatiota, jotta saavutetaan mahdollisimman hyvä lopputulos. Henkistä voimaa vaaditaan erityisesti, kun suunnitellaan useita leikkauksia käsittävää ohjelmaa. Tällaista ohjelmaa ei ehkä kannata aloittaakaan, jos yksi leikkaus ei anna vielä merkittävää apua ja jos yleiskunto, ikä tai motivaatio eivät mahdollista pitkäjännitteisen kokonaisuuden toteutusta.

10 3.1.5 Tekoniveleen liittyvät erityiskomplikaatiot reumapotilailla 9 Reumapotilailla on todettu esiintyvän 2,6 kertaa enemmän lonkan tekonivelten infektioita kuin nivelrikkopotilailla. Suurin osa infektioista todetaan varhain leikkauksen jälkeen tai parin vuoden kuluessa siitä. Erityisesti reumapotilailla esiintyi lisäksi myöhäisiä hematogeenisiä tekonivelinfektioita jopa 9 vuoden kuluttua leikkauksesta (Poss ym. 1984). Tekonivel toimii hyvänä kasvualustana leikkauksen jälkeen hematogeenisesti leviäville bakteereille. Reumapotilailla on yleisen infektioalttiuden takia suurentunut riski siis myös myöhäisiin tekonivelinfektioihin. Lieviä haavainfektioita on sen sijaan raportoitu esiintyvän jopa 19 %:lla reumapotilaista tekolonkkaleikkausten jälkeen (Severt ym. 1991). Infektoitunut tekonivel on yleensä poistettava ja uusintaleikkaus on toisinaan mahdollinen (Antti- Poika ym. 1990, Yamaguchi ym. 1998). Irtoamisen takia tehtyjen revisioiden tulokset ovat kohtuullisia (Dent ym. 1995, Ferlic ym. 1995) Tulosten tarkastelusta Tekonivelkirurgian pitkäaikaistulosten vertailu eri proteesimallien välillä on vaikeaa; esim. hyviä meta-analyyseja ei ole juuri voitu tehdä (Seitsalo ja Paavolainen 1999). Evidence-based medicine ei toteudu hyvin, koska nopean tuotekehityksen takia markkinoilla on harvoin yli 10 vuotta vanhoja malleja, joista vasta alkaa tulla ensimmäisiä pidemmän seuranta-ajan tuloksia isoilla potilassarjoilla. Erilaisten proteesi- ja kiinnitysmenetelmien käyttö, pienet potilassarjat, toisinaan merkittävä seurannasta poisjäävien potilaiden osuus, vaihtelevat seuranta-ajat sekä epäyhtenäisten arviointikriteerien käyttö eri tutkimuksissa, hankaloittavat tulosten arviointia. Reumapotilaiden osuus suurten nivelten tekonivelkirurgiassa on yleensä alle 10 %, minkä vuoksi erityisesti heidän leikkaustuloksiinsa keskittyviä hyviä, laajoja tutkimuksia on tehty erittäin vähän. Nykyaikaisen kirurgian tulisi perustua näyttöön, joten hyviin kliinisiin tutkimuksiin tai vähintään sairaaloiden omiin laaduntarkkailutilastoihin pitäisi panostaa. Selvästi huonot rakenne-/kiinnitysratkaisut näkyvät varhaisina irtoamisina jo jopa viiden vuoden seuranta-ajoilla, mutta siinäkin ajassa epäkelpoja nivelproteeseja ehditään pahimmillaan asentaa merkittäviä määriä potilaille Kirjallisuutta Antti-Poika I, Josefsson G, Konttinen YT, Lidgren L, Santavirta S, Sanzen L. Hip arthroplasty infection. Current concepts. Acta Orthop Scand 61:163-9, 1990 Belt E, Kauppi M, Kautiainen H, Lehto MUK. Nivelreumapotilaiden ranneluudutusten ja lonkan tekonivelleikkausten toteutuksissa suuret aluevaihtelut. Suomen Lääkärilehti, 24: , 1999 Chan KW, Felson DT, Yood RA, Walker AM. Incidence of rheumatoid arthritis in central Massachusetts. Arthritis Rheum 36:1691-6, 1993 Dent CM, Hoy G, Stanley JK. Revision of failed total elbow arthroplasty. J Bone Joint Surg 77B:6915, 1995 Ferlic DC, Clayton ML. Salvage of failed total elbow arthroplasty. J Shoulder Elbow Surg 4:2907, 1995 Gschwend N. Surgical treatment of rheumatoid arthritis. Georg Thieme Verlag, 1980 Hakala M, Pöllänen R, Nieminen P. The ARA 1987 revised criteria select patients with clinical rheumatoid arthritis from a population based cohort of subjects with chronic rheumatoid diseases registered for drug reimbursement. J Rheumatol 20:1674-8, 1993

11 10 Hakala M, Nieminen P, Koivisto O. More evidence from a community based series of better outcome in rheumatoid arthritis. Data on the effect of multidisciplinary care on the retention of functional ability. J Rheumatol 21:1432-7, 1994 Hazes JM, Silman AJ. Review of UK data on the rheumatic diseases-2. Rheumatoid arthritis. Br J Rheum 29:310-2, 1990 Hämäläinen M. Reumakirurgia. Kirjassa: Reumataudit, toim. Isomäki H, Leirisalo-Repo M, Hämäläinen M. Kustannus Oy Duodecim. Sivut , 1994 Kaipiainen-Seppänen O, Aho K, Isomäki H, Laakso M. Incidence of rheumatoid arthritis in Finland during Ann Rheum Dis 55:608-11, 1996 Lehto MUK, Lehtimäki M. Nivelreuman kehittyvä kirurginen hoito. Suomen Lääkärilehti 7: , 1994 Poss R, Thornhill TS, Ewald FC, Thomas WH, Batte NJ, Sledge CD. Factors influencing the incidenceand outcome of infection following total joint arthroplasty. Clin Orthop 182:11726, 1984 Haglund U, Blomqvist P, Knutsson K, Lundborg G, Marké L-Å, Nived O, Rydholm U, Sollerman C, Svensson B. Reumatiska sjukdomar kirurgisk behandling, Statens beredning för medicinsk utvärdering, Rapport 136/2, 1998 Santavirta S ja Konttinen YTK (toim.). The rheumatoid cervical spine. Suomen Ortopedia ja Traumatologia, Forssa, 1994 Seitsalo S, Paavolainen P. Mitä lonkkaproteesia tulisi käyttää ja mitä ei? Systemoituun kirjallisuuskatsaukseen perustuva selvitys. Suomen Lääkärilehti 54:3852-3, 1999 Severt R, Wood R, Cracchiolo A 3d, Amstutz HC. Longterm followup of cemented total hip arthroplasty in rheumatoid arthritis. Clin Orthop 265:13745, 1991 Vainio K. Indications and contraindications for surgery in rheumatoid arthritis. Rheumatism. 22:10-5, 1966 Wiles N, Symmons DP, Harrison B, Barrett E, Barrett JH, Scott DG, Silman AJ. Estimating the incidence of rheumatoid arthritis: trying to hit a moving target? Arthritis Rheum 42: , 1999 Yamaguchi K, Adams RA, Morrey BF. Infection after total elbow arthroplasty. J Bone Joint Surg 80A: , 1998

12 3.2 LONKKANIVEL % reumapotilaista kärsii lonkkanivelen ongelmista ja lonkan tekonivelen asentaminen on tavallisin suuri reumakirurginen toimenpide. Lonkan reumakirurgiassa tekonivelet ovat syrjäyttäneet aiemmin käytössä olleet leikkaukset, kuten artrodeesit, osteotomiat, synovektomiat ja resektioartroplastiat. Suomessa on arvioitu Lääkelaitoksen endoproteesirekisterin mukaan reuman takia vuosittain tarvittavan asukasta kohden 10 uutta tekolonkkaa. Norjassa on asennettu vuosittain reumatekolonkkia 6/ asukasta viime vuosikymmenellä. Ruotsissa vastaava luku on noin 6,5/ asukasta Lonkkanivelen tuhoutuminen Lonkan reumatulehdus ja sen aiheuttamat pysyvät vauriot aiheuttavat liikekipuja ja edetessään joskus leposärkyä. Liikekipu ja rajoitus yhdessä röntgenologisesti todettavan nivelruston ja ruston alaisen luun tuhoutumisen kanssa ovat aihe tekonivelleikkaukseen. Jos tekonivelleikkaus viivästyy, kehittyy vähitellen virheasento, protruusio ja raajan lyhentymä. Toiminnallista lyhentymää aiheuttaa lisäksi nivelen fleksiokontraktuura, ulkorotaatio ja adduktio. Lonkan virheasento johtaa myös polven valguksen suurenemiseen ja muutoksiin nilkkanivelen rasitusakselissa. Lonkkanivel voi tuhoutua kokonaan tai reisiluun pää alkaa syöpyä poiskuluneen lonkkamaljakon läpi lantioluuhun (protruusio) jäykistäen ja lyhentäen niveltä entisestään. Reumapotilaan osteoporoosi/osteopenia ja luun mikronekroosit sekä kortisonilääkitys nopeuttavat prosessia. Protruusiota on aiemmissa tutkimuksissa havaittu jopa 40 %:lla reumapotilaista. Myöhäisvaiheen tekonivelleikkausten ongelmana onkin implantin tukeva kiinnitys ja poissyöpyneen luun korvaaminen siirreluulla tai muulla ratkaisulla (Lassus ym. 1999). Reumamuutosten kehittymisnopeus vaihtelee suuresti sairauden aktiivisuudesta riippuen. Vaikea erosoiva reuma saattaa tuhota lonkkanivelen jopa muutamassa kuukaudessa, joten reumapotilaiden seuranta ja hoitoonohjaus olisi järjestettävä erillisesti. Degeneratiivisessa nivelrikossa niveltuho on huomattavasti hitaampaa ja paremmin ennustettavissa. Noin 10 % reumaatikoista tarvitsee lonkkatekonivelen 5 vuoden kuluessa lonkkaoireiden alkamisesta (Poss ym. 1984, Lehtimäki ym ja 1998, Eberhart ym. 1990, Havelin ym. 1993, Malchau ym. 1993, Eberhardt ym. 1995, Haglund ym. 1998) Lonkan tekonivelleikkaukset Suomessa Stakesin tutkimuksen mukaan (Nenonen ym. 1999) reuma- ja nivelrikkopotilaille tehtiin lonkan tekonivelleikkauksia Suomessa seuraavasti: vuosi reuma nivelrikko Reumapotilaiden leikkaukset ovat vähentyneet tarkastelujaksolla n. 35 prosentilla, kun artroosipotilaiden leikkaukset sitä vastoin ovat lisääntyneet n. 67 prosentilla. Nivelrikkopotilaiden lukumäärän kasvu selittynee osin väestön vanhenemisella. Reumapotilaiden leikkausten väheneminen saattaa johtua mm. konservatiivisten hoitomenetelmien kehittymisestä ja hyvin toimivista erikoislääkäripalveluista. Yhdistelmähoidon on kotimaisessa monikeskustutkimuksessa havaittu olevan perinteistä 1-2 reumalääkkeellä toteutettavaa hoitoa tehokkaampaa, mutta yhtä turvallista nivelreuman hoidossa (Möttönen ym. 1999) Saman selvityksen mukaan lonkan tekonivelleikkaukseen tulevien reumapotilaiden keski-ikä oli vuonna 1997 noin seitsemän vuotta artroosipotilaiden keski-ikää alhaisempi, hoitoaika lähes kaksi vuorokautta pitempi ja jonotusajan mediaani reilun kuukauden lyhyempi vaihdellen sairaanhoitopiireittäin välillä 2-8 kuukautta. Osassa piireistä reumapotilaat ovat samassa jonossa artroosipotilaiden kanssa, toisissa potilaat ovat eri jonoissa. Vuonna 1996 seitsemässä sairaanhoitopiirissä reumapotilaiden jonotusaika oli pitempi kuin nivelrikkopotilaiden, mutta 1997 kaikissa SH-piireissä reumapotilaat pääsivät nopeammin leikkaukseen.

13 Lonkkatekonivelleikkausten toiminnalliset tulokset Tekolonkkaleikkausten tulokset ovat yleensä erittäin hyviä; näin on myös reumapotilaiden kohdalla. Vertailua hankaloittaa tutkimuksissa käytetyt useat eri pisteytysmenetelmät. Seuranta-ajoiltaan pisimpiä ja menetelmiltään yhtenäisimpiä 15 viime vuoden aikana tehtyjä tutkimuksia tarkasteltaessa voidaan todeta seuraavaa (ks. taulukko 1). Kolmessa eri tutkimuksessa (Kilgus ym.1990, Severt ym. 1991, Cracchiolo ym. 1992) UCLA-pisteytyksellä (0-10 pistettä) nivelen kipu lievittyi keskimäärin 3,7:stä 8,8:aan; liikkuvuus parani keskimäärin 4,2:sta 6,7:ään ja toimintakyky 3,7:stä 5,9:ään (yht. 173 potilasta, seuranta-ajat 4-7 vuotta, potilaiden keski-ikä vuotta) Harris Hip Score (0-100 pistettä) parani Lachiewicz ym. 35 potilaan aineistossa keskimäärin arvosta 34 arvoon 91 (Lachiewicz ym. 1994) ja Cagen ym. nuoressa, vaikeasti sairaassa aineistossa arvosta 17 arvoon 68 (Cage ym. 1992) Komplikaatiot ja 1980-luvuilla tekolonkkainfektioita oli muutamalla prosentilla reumapotilaista, vaihdellen välillä 0-5 % eri tutkimuksissa (Poss ym. 1984, Unger ym. 1987, Torisu ym. 1989, Kilgus ym. 1990, Kinzinger ym. 1991, Severt ym., 1991). Nykyaikaisten leikkaussalivarusteiden (mm. laminaarivirtaus), kiinnitysmenetelmien, antibioottiprofylaksian ja antibioottisekotteisen sementin käyttö pienentävät uusintaleikkaukseen johtavan infektion riskin alle prosenttiin. Vaativa rekonstruktio ja pitkä leikkausaika lisäävät riskiä. Luksaatiotaipumusta todetaan vain muutamalla prosentilla potilaista. Lantiomaljakomponentin asentoon tulee kiinnittää erityistä huomiota.(poss ym. 1984, V zquezvela ym. 1990, Lachiewicz 1994). Tekolonkkaleikkaus on turvallinen: leikkauksen aikainen mortaliteetti oli USA:ssa tehdyssä tutkimuksessa keskimäärin 0,95 %. Suurin riskitekijä on ikä, eikä mm. reumapotilaiden ja nivelrikkopotiladen mortaliteetissa havaittu suuria eroja (Whittle ym. 1993). Yleisin ja ongelmallisin komplikaatio on vuosien kuluessa tapahtuva aseptinen irtoaminen, jota esiintyy sekä nivelrikko- että reumapotilailla Lonkkatekonivelien eloonjäänti Reumatekolonkista on tehty joitakin eloonjäänti (survival)-analyysejä. Ruotsin implanttirekisteristä on laskettu isoilla potilasaineistolla ja sekalaisilla proteesimalleilla kumulatiivinen, revisioon johtava irtoamisriski. Se oli 10 vuoden kohdalla 6-18 % siten, että nuoremmilla ikäluokilla irtoamistodennäköisyys on suurin (Malchau ym. 1993). Partio ym. (1994) totesivat 84 reumaatikolla irtoamisriskin olevan 10 vuoden kohdalla 9 %; vain iän ollessa riskitekijänä. Joshi ym. esittivät huomattavan alhaisen, 1-4 % irtoamisriskin 20 vuoden seurannassa 74 alle 40-vuotiaan potilaan aineistossaan (Joshi ym. 1993). Heidän mukaansa miessukupuoli oli ainoa riskitekijä. Nivelrikkopotilailla vastaava irtoamisriski 20 vuodessa oli 49 %. Önsten ym. (1994) osoittivat irtoamisen riskitekijöiksi iän, miessukupuolen ja lisäksi vanhentuneen sementointitekniikan, joka oli käytössä ennen vuotta Heidän 201 potilaan aineistossaan röntgenologisen irtoamisen riski oli 7 vuoden kohdalla 4 % (uusi sementointitekniikka) tai % (vanha tekniikka). 15 viime vuoden aikana on julkaistu joitakin seitsemän vuoden tai sitä pidemmän seuranta-ajan tutkimusta, joissa on tarkasteltu proteesien irtoamisfrekvenssiä reumapotilailla. Potilasmäärät ovat vaihdelleet välillä , eli sarjat ovat melko pieniä. Suurin reumapotilaista erikseen raportoitu sarja on Lehtimäen ym. tutkimus (J Arthroplasty, painossa) joka käsittää 1553 lonkkaleikkausta 1086 potilaalla Tässä tutkimuksessa 10 vuoden survival oli 90.5 % ja 15 vuoden vastaavasti 83 %. Lehtimäen ym. (1997) tutkimuksessa juveniilireumaa sairastavilla potilailla (n=116, 186 lonkkaa) 10 vuoden survival oli 91.9 % ja 15 vuoden vastaavasti 83 %.

14 Taulukkoon 1. on koottu irtoamisprosentteja viidestä tutkimuksesta. Niiden lisäksi on julkaistu seuraavia tuloksia: 13 Poss ym. 1984: 138 potilasta, monia proteesimalleja. 7 vuoden kohdalla femurkomponenteista 31 % ja acetabulumkomponenteista 14 % migroitunut. Unger ym. 1987: 83 potilasta, keski-ikä 40 vuotta, monia proteesimalleja. 12 vuoden kohdalla femurkomponenteista 2 % ja acetabulumkomponenteista 13 % irti. White ym 1988: 15 potilasta, keski-ikä 38 vuotta, monia proteesimalleja. 7 vuoden acetabulumkomponenteista 15 % irti (röntgenologisesti 40 % molempien komponenttien irtoaminen). V zquezvela ym. 1990: 114 potilasta, keski-ikä 62 vuotta, Bateman Bipolar proteesimalli. 8 vuoden kohdalla femurkomponenteista 4 % ja acetabulumkomponenteista 4 % irti. Raut ym. 1994: 47 potilasta, keski-ikä 55 vuotta, Charnleyn revisioproteesi. 7 vuoden kohdalla femurkomponenteista 13 % ja acetabulumkomponenteista 36 % irti.

15 14 Taulukko 1. Reumapotilaiden lonkkatekonivelleikkausten tuloksia ja komplikaatioita Tutkimus Potilaita, Seuranta- UCLA- Harris Kuppiosan Reisiluu-osan Teko-nivel- Proteesityppi N= aika, pisteet, Hip Score, irtoamisia, % irtoamisia, infektio, Keski-ikä, vuotta pre pre % %*) vuotta post op. post op. Kilgus ym N=53, 6 vuotta kipu Erilaisia 43 vuotta 4,5 8,5 sementoituja kävely 4,5 5,9 toiminta 4,0 5,9 Severt ym N=75, 7 vuotta kipu Erilaisia 50 vuotta 3,4 9,0 (70 % rtg:llä sementoituja kävely tutkien irti) 4,0 7,0 toiminta 3,5 5,9 Cracchiolo ym. N=45, 4 vuotta kipu vuotta 3,1 9,0 Erilaisia kävely sementittö-miä 4,0 7,3 toiminta 3,5 6,0 Cage ym N=29, 11 vuotta Sementoitu 18 vuotta Charnley Kirk ym N=17, 5 vuotta -? Erilaisia se- 50 vuotta mentoituja Lachiewicz ym. N=35 5 vuotta vuotta Sementitön Harris-Galante Lehtimäki N= vuotta ym vuotta Sementoitu Charnley Lehtimäki N= vuotta ym. (painossa) 53 vuotta Sementoitu Charnley *) varhaisia ja myöhäisiä infektioita ei ole eritelty

16 3.2.6 Kirjallisuutta 15 Cage DJ, Granberry WM, Tullos HS. Longterm results of total hip arthroplasty in adolescents with debilitating polyarthropathy. Clin Orthop 283:15662, 1992 Cracchiolo A 3d, Severt R, Moreland J. Uncemented total hip arthroplasty in rheumatoid arthritis disease. A two to sixyear followup study. Clin Orthop 277: 16674, 1992 Eberhardt KB, Rydgren LC, Pettersson H, Wollheim FA. Early rheumatoid arthritis onset, course, and outcome over 2 years. Rheumatol Int 10:13542, 1990 Eberhardt K, Fex E, Johnsson K, Geborek P. Hip involvement in early rheumatoid arthritis. Ann Rheum Dis 54: 458, 1995 Haglund U, Blomqvist P, Knutsson K, Lundborg G, Marké L-, Nived O, Rydholm U, Sollerman C, Svensson B. Reumatiska sjukdomar kirurgisk behandling, Statens beredning för medicinsk utvärdering, Rapport 136/2, 1998 Havelin LI, Espehaug B, Vollset SE, EngesÊter LB, Langeland N. The Norwegian arthroplasty register. A survey of 17,444 hip replacements Acta Orthop Scand 64:24551, 1993 Joshi AB, Porter ML, Trail IA, Hunt LP, Murphy JC, Hardinge K. Longterm results of Charnley lowfriction arthroplasty in young patients. J Bone Joint Surg 75B:616623, 1993 Kilgus DJ, Namba RS, Gorek JE, Cracchilo A 3d, Amstutz HC. Total hip replacement for patients who have ankylosing spondylitis. The importance of the formation of heterotopic bone and of the durability of fixation of cemented components. J Bone Joint Surg 72A: 8349, 1990 Kinzinger PJ, Karthaus RP, Slooff TJ. Bone grafting for acetabular protrusion in hip arthroplasty. 27 cases of rheumatoid arthritis followed for 28 years. Acta Orthop Scand 62:1102, 1991 Kirk PG, Rorabeck CH, Bourne RB, Burkart B. Total hip arthroplasty in rheumatoid arthritis: comparison of cemented and uncemented implants. Can J Surg 36:22932, 1993 Lachiewicz PF. Porouscoated total hip arthroplasty in rheumatoid arthritis. J Arthroplasty 9:915, 1994 Lassus J, Konttinen YT, Hannikainen P, Kivioja A, Nevalainen J, Mäkelä A, Santavirta S. Luusiirteiden käyttö ortopediassa. Suomen Lääkärilehti 54: , 1999 Lehtimäki MY, Kaarela K, Hämäläinen MJ. Incidence of hip involvement and need for total hip replacement in rheumatoid arthritis. An eightyear followup study. Scand J Rheumatol 15:38791, 1986 Lehtimäki M, Kautiainen H, Hämäläinen M, Lehto MUK, Ikävalko M, Repo A, Kotaniemi A, Kaarela K. Hip involvement in seropositive rheumatoid arthritis. Survivorship analysis with a 15-year follow-up. Scand J Rheumatol 27:1-4, 1998 Lehtimäki MY, Lehto MUK, Kautiainen H, Savolainen HA, Hämäläinen MMJ. Survivorship of the Charnley total hip arthroplasty in juvenile chronic arthritis. A follow-up of 186 cases for 22 years. J Bone Joint Surg 79B: , 1997 Lehtimäki M, Kautiainen H, Lehto MUK, Hämäläinen M. Charnley Low-friction arthroplasty in rheumatoid patients. A survival study up to 20 years. J Arthroplasty, painossa Malchau H, Herberts P, Ahnfelt L. Prognosis of total hip replacement in Sweden. Followup of 92,675 operations performed Acta Orthop Scand 64:497506, 1993 Möttönen T, Hannonen P, Leirisalo-Repo M, Nissilä M, Kautiainen H, Korpela M, Laasonen L,

17 16 Julkunen H, Luukkainen R, Vuori K, Paimela L, BlÂfield H, Hakala M, Ilva K, Yli-Kerttula U, Puolakka K, Järvinen P, Hakola M, Piirainen H, Ahonen J, Pälvimäki I, Forsberg S, Koota K, Friman C. Comparison of combination therapy with single-drug therapy in early rheumatoid arthritis: a randomised trial. FIN-RACo trial group. Lancet 353: , 1999 Nenonen M, Kauppi M, Kautiainen H, Rasilainen J, Isomäki H. Vuodeosastohoidon aluevaihtelut Reumasairaudet. Stakes tutkimusraportti 14/1999 Partio E, von Bonsdorff H, Wirta J, Avikainen V. Survival of the Lubinus prosthesis. An eight- to 12-year follow-up evaluation of 444 cases. Clin Orthop 303:1406, 1994 Poss R, Maloney JP, Ewald FC, Thomas WH, Batte NJ, Hartness C, Sledge CB. Six to 11year results of total hip arthroplasty in reumatoid arthritis. Clin Orthop 182:10916, 1984 Raut VV, Siney PD, Wroblewski BM. Cemented revision Charnley lowfriction arthroplasty in patients with rheumatoid arthritis. J Bone Joint Surg 76B:90911, 1994 Severt R, Wood R, Cracchiolo A 3d, Amstutz HC. Longterm followup of cemented total hip arthroplasty in rheumatoid arthritis. Clin Orthop 265:13745, 1991 Torisu T, Utsunomiya K, Masumi S, Maekawa M. Bipolar hip arthroplasty in rheumatoid arthritis. Clin Orthop 244:18897, 1989 Unger AS, Inglis AE, Ranawat CS, Johanson NA. Total hip arthroplasty in rheumatoid arthritis. A longterm followup study. J Arthroplasty 2:1917, 1987 V zquezvela G, V zquezvela E, Dorbarganes FG. The Bateman bipolar prosthesis in osteoarthritis and rheumatoid arthritis. A review of 400 cases. Clin Orthop 251:826, 1990 White S. The fate of cemented total hip arthroplasty in young patients. Clin Orthop 231:2934, 1988 Whittle J, Steinberg EP, Anderson GF, Herbert R, Hochberg MC. Mortality after elective total hip arthroplasty in elderly Americans. Age, gender, and indication for surgery predict survival. Clin Orthop 295:11926, 1993 Önsten I, Besjakov J, Carlsson S. Improved radiographic survival of the Charnley prosthesis in rheumatoid arthritis and osteoarthritis. Results of new versus old operative techniques in 402 hips. J Arthroplasty 9:38, 1994

18 3.3 POLVINIVEL 17 Reuman polviaffiisiot kehittyvät yleensä hitaasti sairauden edetessä noin 90 prosentille potilaista. Polvi kärsii reumatuhosta siis kaksi kertaa useammin kuin lonkka (Fleming ym. 1976). Ruotsin polviproteesirekisterin mukaan reumaatikoille on asennettu viimeisten 15 vuoden aikana melko säännöllisesti 400 polviproteesia vuosittain. Samaan aikaan nivelrikon takia asennettujen polviproteesien määrä on kasvanut vuosittain jatkuvasti (Knutson ym. 1985, 1986, 1994, Robertsson ym. 1996, 1997). Väestöpohjaltaan pienemmässä Suomessa asennettiin vuonna 1997 n. 410 polvitekoniveltä reumaatikoille, kun nivelrikon takia polviproteeseja asennettiin 3640 kpl (The 1997 Implant Yearbook on Orthopaedic Endoprostheses, Finnish Arthroplasty Register, Lääkelaitos, 1998) Polven tekonivelleikkaukset Tekonivel ovat syrjäyttänyt lähes täydellisesti osteotomian ja polven jäykistysleikkauksen, jota käytetään edelleen joskus epäonnistuneen proteesileikkauksen korjauksessa. Polven synovektomioita sen sijaan tehdään edelleen jonkin verran, sekä avoimena että tähystäen. Nykyaikaiset polvitekonivelet ovat bi- ja tripolaarisia malleja, jotka mahdollistavat nivelen luonnollisemmat liikkeet. Aiemmin käytössä olleiden unikondylaaristen, eli vain toisen reisiluun nivelnastan korvaavien proteesien irtoamisfrekvenssi on ollut suuri, eivätkä ne juuri muutenkaan ole olleet käytössä reuman hoidossa. Vaikeassa, polvinivelen instabiilissa reumatuhossa tai revisioleikkauksissa käytetään myös kytkettyjä (constrained) tekoniveliä, eli eri osat on liitetty toisiinsa tai saranoitu paremman stabiliteetin saavuttamiseksi. Proteeseissa on metallinen reisiluuosa ja polyeteenistä valmistettu sääriluun puoleinen liukupinta, joka on kiinni sääriluukomponentin metallisessa tukiosassa. Implantin nivelpintojen muoto muistuttaa anatomisesti aidon nivelen pintoja. Proteesit kiinnitetään joko luusementillä eli polymetyylimetakrylaatilla tai harvemmin ilman sementtiä luottaen suoraan kiinnittymiseen. Tällöin proteesi on yleensä pinnoitettu huokoiseksi metallilla tai hydroksiapatiitilla (Hämäläinen 1994). Mikäli molemmat polvet ovat tekonivelen tarpeessa, suoritetaan yhä enenevästi samanaikainen leikkaus. 100 potilaalla tehdyn tutkimuksen mukaan hoitoaika ja verenhukka vähenee verrattuna kahteen erilliseen leikkaukseen, mutta komplikaatiofrekvenssi on sama (Stanley ym. 1990). Taloudelliset syyt puoltavat samanaikaisten leikkausten yleistymistä. Reumapolven liikkuvuus paranee useiden tutkimusten perusteella n. viiden asteen verran tekonivelleikkauksen tuloksena. Tosin preoperatiivisesti liikkuvimpien nivelten liikeradat pienenevät hieman, mutta toisaalta kankeimpien nivelten liikeradat laajenevat reilusti yli 5 astetta (Haglund ym. 1998) Polvitekonivelleikkausten toiminnalliset tulokset Kokonaisvaltaisemmin polviproteesileikkausten tuloksia voidaan verratta HSS -asteikolla (Hospital for Special Surgery knee score), joka huomioi nivelen stabiliteetin, voiman, asennon, liikkuvuuden, kivun ja säryn, toimintakyvyn sekä apuvälinetarpeen (luvun suureneminen kuvaa oireiden helpottumista). 90-luvulla on reumapotilaiden polvitekonivelkirurgiaan kohdistuvissa tutkimuksissa (Laskin 1990, Nilsson ym. 1991, Stuchin ym. 1991, Kristensen ym. 1992, Rinonapoli ym. 1992, Partio ym. 1993, 1994, Low ym. 1994) sairastuneiden nivelten määrät ovat vaihdelleet välillä (keskiarvo 42 potilasta) ja seuranta-ajat välillä 3-10 vuotta (ka. 5,9 vuotta). Osassa tutkimuksista otokset ovat hyvin vaatimattomia ja seuranta-ajat lyhyitä. Tekonivelten malli on vaihdellut ja joukossa on sekä sementillisiä että sementittömiä malleja. Potilaiden preoperatiivisten HSS-arvojen keskiarvot ovat tutkimuksissa vaihdelleet välillä (ka. 45,8) ja seuranta-ajan jälkeiset HSS-arvojen keskiarvot välillä (ka. 84,2). Hyvä tai erinomainen tulos oli %:lla potilaista (ka. 81,4 % potilaista). Erityisen hyviä on tuloksia on raportoitu juveniilireumapotilaiden polviartroplastioista silloin, kun nämä leikkaukset on suoritettu sairaalassa, joka on erikoistunut tämän vaativan potilasryhmän hoitoon. Lybäckin ym. tutkimuksessa (J. Arthroplasty, 2000) 13 vuoden survival on ollut jopa 99 %. Kts. taulukko.

19 18 HSS -arvo alenee pitkäaikaisessa seurannan kuluessa vähitellen, ollen korkeimmillaan heti postoperatiivisesti. Preoperatiivisesti vain n. 10 % potilaista on kyennyt kävelemään 500 m, kun postoperatiivinen luku on yleensä yli 50 % (Haglund ym. 1998). Näidenkin lukujen perusteella voidaan polven tekonivelleikkausta pitää tehokkaana Polvitekoniveleen liittyvät erityiskomplikaatiot reumapotilailla Kuten tekolonkkien kohdalla, tapahtuu polvitekoniveltenkin infektoitumista leikkauksen yhteydessä tai myöhemmin hematogeenisesti. Infektioriski on nykyisin kuitenkin alle prosentin luokkaa. Leikkaushaavan pinnalliset infektiot ovat reumapotilailla yleisempiä kuin nivelrikkopotilailla (Knutson ym. 1986, Wilson ym. 1990, Robertsson ym. 1996). Osteopenia ja luun mikronekroosit altistavat reumaatikot proteesia ympäröivien luiden murtumille. Erityisesti reisiluun suprakondylaariset murtumat ovat yleisiä. Yleensä periprosteettinen murtuma vaatii kirurgista hoitoa aiheuttamansa kivun, mobilisaatiopulmien, raajan lyhentymän ja virheasennon takia (Bogoch ym. 1988). Polven tekonivelen komponenttien välinen instabiliteetti on nykyisillä tekonivelmalleilla ja asennuksessa käytettävien kohdennusapuvälineiden ansiosta vähäistä. Tekonivelten luksaatiot ovat harvinaisia. Tekonivelvalikoima on nykyään hyvä ja mahdollistaa liki kaikissa tapauksissa stabiilin leikkaustuloksen. Nivelrikkopotilaisiin verrattuna reumaatikkojen polviniveltä ympäröivät kudokset ovat kuitenkin löyhempiä, mikä asettaa leikkauksen suunnittelulle omat vaatimuksensa (Haglund ym. 1998). Tekonivelleikkauksen jälkeisen polvilumpion murtuman riski on 0,2 %, mikäli ei ole käytetty lumpioproteesia. Lisäongelmina voi olla lumpion kipua, instabiliteetti ja/tai luksaatiotaipumus sekä lumpion avaskulaarinen nekroosi. Lumpioproteesi on kiistanalainen (Hvid ym. 1987, Grace ym. 1988). Se voi hajottaa hauraan lumpion ja toisaalta se tuottaa kulumahiukkasia nivelonteloon, mikä saattaa altistaa tekonivelen aseptiselle irtoamiselle. Isollakaan potilasaineistolla ei silti ole voitu osoittaa eroa polvitekonivelien revisiofrekvenssissä eroa lumpioproteesin saaneiden tai ilman sitä leikattujen potilaiden välillä (Robertsson ym. 1996). Myös polven tekonivelissä esiintyy myöhäisvaiheen ns. aseptista irtoamista, joka on pääsyy tekopolvien revisioihin. Toistaiseksi ei ole voitu vakuuttavasti osoittaa minkään proteesimallin tai -kiinnitystekniikan olevan tässä suhteessa ylivertainen muihin nähden. Osa kirurgeista välttää sementittömien proteesien käyttöä reumapotilailla, koska heidän mielestään osteopeninen luu ei takaa riittävän pysyvää suoraa luutumista. Toisaalta jotkut kirurgit suosivat sementittömiä tekoniveliä siksi, että reumapotilaat ovat nivelrikkopotilaita nuorempia. Sementtitekonivel on nykyään kuitenkin tavallisin. Sementin poisto vaikeuttaa revisioleikkausta ja aiheuttaa periprosteettisen luun hävikkiä, joten sementitön proteesi on joidenkin kirurgien mielestä ollut parempi vaihtoehto Polvitekonivelien eloonjäänti Proteesien pysyvyyttä on tarkasteltu survivorship -analyysillä 11 julkaisussa (28 potilasryhmää, ryhmäkoko vaihdellut välillä implanttia, keskiarvo 412 implanttia) viimeisten viidentoista vuoden aikana. Yhteensä tutkimusryhmissä on ollut reumatekoniveltä. Ryhmissä kumulatiivinen revisioleikkauksen riski on vaihdellut 5 vuoden kohdalla välillä 0-23 % (keskiarvo 8,4 %; 25 ryhmää), 7 vuoden kohdalla välillä 0-27 % (ka. 9,5 %; 6 ryhmää) ja 10 vuoden kohdalla välillä 0-28 % (ka. 11,9 %; 15 ryhmää). (Knutson ym. 1985, 1986, Scuderi ym. 1989, Ranawat ym. 1989, Laskin 1990, Lehto ym. 1992, Moran ym. 1991, Rand ym. 1991, Aglietti ym. 1995, Elke ym. 1995, Kolstad ym. 1996, Robertsson ym. 1996).

20 Taulukko 2. Reumapotilaiden polvitekonivelien tuloksia ja komplikaatioita 19 Tutkimus Niveliä Seuranta- HSS -pisteet Aseptinen Tekonivelen Proteesimalli Aika, pre post op. irtoaminen, % infektio, % *) vuotta Laskin vuotta Total Condylar Stuchin ym vuotta Erilaisia tripolaarisia (rtg-löydös) Rinonapoli ym vuotta Total Condylar Kristensen ym vuotta Insall-Burstein Partio ym vuotta Townley Partio ja Bonsdorff vuotta? Synatomic sementitön Low ym vuotta Erilaisia proteeseja Barrett ym vuotta Moran ym vuotta Ebert ym vuotta 3 0 PCA Aglietti ym vuotta 0 5 Insall- Burstein Kolstad ym vuotta 15 4 Marmor Robertsson ym vuotta 1,7 1,2 Bipolaarisia vuotta 5 1 Lybäck ym., vuotta (J Arthroplasty) *) varhaisia ja myöhäisiä infektioita ei ole eritelty

21 Kirjallisuutta Aglietti P, Buzzi R, Segoni F, Zaccherotti G. InsallBurstein posteriorstabilized knee prosthesis in rheumatoid arthritis. J Arthroplasty 10:21725, 1995 Bogoch E, Hastings D, Gross A, Gschwend N. Supracondylar fractures of the femur adjacent to resurfacing and MacIntosh arthroplasties of the knee in patients with rheumatoid arthritis. Clin Orthop 229:21320, 1988 Elke R, Meier G, Warnke K, Morscher E. Outcome analysis of total kneereplacements in patients with rheumatoid arthritis versus osteoarthrosis. Arch Orthop Trauma Surg 114:3304, 1995 Fleming A, Crown JM, Corbett M. Early rheumatoid disease. I. Onset. Ann Rheum Dis 35:357-60, 1976 Grace JN, Sim FH. Fracture of the patella after total knee arthroplasty. Clin Orthop 230:16875, 1988 Haglund U, Blomqvist P, Knutsson K, Lundborg G, Marké L-Å, Nived O, Rydholm U, Sollerman C, Svensson B. Reumatiska sjukdomar kirurgisk behandling, Statens beredning för medicinsk utvärdering, Rapport 136/2, 1998 Hvid I, KjaersgaardAndersen P, Wethelund JO, Sneppen O. Knee arthroplasty in rheumatoid arthritis. Four to sixyear followup study. J Arthroplasty 2:2339, 1987 Hämäläinen M. Reumakirurgia. Kirjassa: Reumataudit, toim. Isomäki H, Leirisalo-Repo M, Hämäläinen M. Kustannus Oy Duodecim. Sivut , 1994 Knutson K, Tjörnstrand B, Lidgren L. Survival of knee arthroplasties for rheumatoid arthritis. Acta Orthop Scand 56:4225, 1985 Knutson K, Lindstrand A, Lidgren L. Survival of knee arthroplasties. A nationwide multicentre investigation of 8000 cases. J Bone Joint Surg 68B:795803, 1986 Knutson K, Lewold S, Robertsson O, Lidgren L. The Swedish knee arthroplasty register. A nationwide study of 30,003 knees Acta Orthop Scand 65:37586, 1994 Kolstad K, Sahlstedt B, Bergström B. Marmor modular knee plateau positioning and prosthesis survival in 55 knees with rheumatoid arthritis. Arch Orthop Trauma Surg 115:1721, 1996 Kristensen O, Nafei A, KjaersgaardAndersen P, Hvid I, Jensen J. Longterm results of total condylar knee arthroplasty in rheumatoid arthritis. J Bone Joint Surg 74B:8036, 1992 Laskin RS. Total condylar knee replacement in patients who have rheumatoid arthritis. A tenyear followup study. J Bone Joint Surg 72A:52935, 1990 Lehto MUK, Orava T, Lindholm TS. Survival of cemented and noncemented knee arthroplasties. Acta Orthop Scand 63 (suppl 247), 1992 Low CK, Tan SK, Satku K, Kumar VP. Reactivationof rheumatoid arthritis in knees following total knee replacement. Ann Acad Med Singapore 23:88790, 1994 Lybäck C, Belt E, Hämäläinen M, Kauppi M, Savolainen A, Lehto MUK. Survivorship of AGC knee replacement in juvenile chronic arthritis. A follow-up of 77 knees up to 13 years. J Arthroplasty 15: , 2000 Moran CG, Pinder IM, Lees TA, Midwinter MJ. Survivorship analysis of the uncemented porouscoated anatomic knee replacement. J Bone Joint Surg 73A:84857, 1991 Partio E, von Bonsdorff H, Hatanpää S, Lehto MUK. Anatomic Total Knee (Townley) arthroplas-

Ortopedian ja traumatologian klinikka, Peijaksen sairaala, HYKS

Ortopedian ja traumatologian klinikka, Peijaksen sairaala, HYKS Lonkan tekonivelten pysyvyys 55-vuotiailla ja sitä vanhemmilla nivelreumapotilailla 4 019 lonkan tekonivelleikkauksen pitkäaikaistulokset Suomen tekonivelrekisteristä Keijo T. Mäkelä 1, Antti Eskelinen

Lisätiedot

BMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku EL, LT Outi Väyrynen OYS

BMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku EL, LT Outi Väyrynen OYS BMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku 24.4.2019 EL, LT Outi Väyrynen OYS Painoindeksi eli BMI (WHO:n luokittelu) BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus²

Lisätiedot

Yli 80-vuotiaiden seniorikansalaisten ensitekonivelleikkaukset

Yli 80-vuotiaiden seniorikansalaisten ensitekonivelleikkaukset Yli 80-vuotiaiden seniorikansalaisten ensitekonivelleikkaukset Daisuke Ogino 1, Hiroyuki Kawaji 2, Liisa Konttinen 3, Matti Lehto 4, Pekka Rantanen 5, Antti Malmivaara 6, Yrjö T. Konttinen 1, 3, 4, Jari

Lisätiedot

Polven tekonivelleikkauksen tulokset

Polven tekonivelleikkauksen tulokset Valtakunnalliset tekonivelpäivät 2017 Polven tekonivelleikkauksen tulokset Mika Niemeläinen Miksi tuloksia tulee arvioida? Lisääntyneet insidenssit 40 Lisäävät tarvetta saada tietoa tuloksista 35 30 25

Lisätiedot

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP WHO:n lihavuuden luoki1elu BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus² (m²) Alipaino < 18.50 Normaali 18.50-24.99

Lisätiedot

RANTEEN TEKONIVEL. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi el Miika Stenholm TYKS

RANTEEN TEKONIVEL. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi el Miika Stenholm TYKS RANTEEN TEKONIVEL IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi 25.4.2019 el Miika Stenholm TYKS Historiaa 1890 Themistocles Gluck suoritti ensimmäisen ranteen tekonivelleikkauksen 1967 Swanson käytti

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

Sementitön lonkan tekonivel primaarin lonkan nivelrikon hoitona yli 54-vuotiaille potilaille

Sementitön lonkan tekonivel primaarin lonkan nivelrikon hoitona yli 54-vuotiaille potilaille Sementitön lonkan tekonivel primaarin lonkan nivelrikon hoitona yli 54-vuotiaille potilaille - kahdeksan yleisintä sementitöntä tekoniveltä 0 25 vuoden seurannassa Suomen tekonivelrekisteristä Keijo T.

Lisätiedot

Reumasairauksien kirurginen hoito

Reumasairauksien kirurginen hoito Reumasairauksien kirurginen hoito Yhteenveto ja johtopäätökset SBU:n (Statens beredning för utvärdering av medicinsk metodik) raportista n:o 136 "Reumatiska sjukdomar - kirurgisk behandling", Tukholma

Lisätiedot

SEP vai TEP reisiluun kaulan murtumaan. Valtakunnalliset tekonivelpäivät el Elina Ekman

SEP vai TEP reisiluun kaulan murtumaan. Valtakunnalliset tekonivelpäivät el Elina Ekman SEP vai TEP reisiluun kaulan murtumaan Valtakunnalliset tekonivelpäivät el Elina Ekman Sisältö Johdanto Reisiluun kaulan murtuma potilas Mitä RCT:t kertoo Rekisteri tilastoja Yhteenveto Johdanto Yleinen

Lisätiedot

Puoli- vai kokotekonivel olkanivelen artroosin hoidoksi

Puoli- vai kokotekonivel olkanivelen artroosin hoidoksi Puoli- vai kokotekonivel olkanivelen artroosin hoidoksi Jarkko Pajarinen HUS/HYKS, Ortopedian ja traumatologian klinikka Charles Neer raportoi ensimmäisenä olkanivelen puoliproteesin käytöstä olkaluun

Lisätiedot

Metalli-metalli -liukupintaisten lonkan tekonivelleikkausten 5-vuotisseurantatulokset

Metalli-metalli -liukupintaisten lonkan tekonivelleikkausten 5-vuotisseurantatulokset Metalli-metalli -liukupintaisten lonkan tekonivelleikkausten 5-vuotisseurantatulokset Henri Miettinen, Simo Miettinen, Hannu Miettinen, Jukka Kettunen Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka,

Lisätiedot

Yleisimmät tekonivelleikkaukseen johtavat tekijät

Yleisimmät tekonivelleikkaukseen johtavat tekijät 2.10.2018 Yleisimmät tekonivelleikkaukseen johtavat tekijät Teemu Moilanen Johtava ylilääkäri Tekonivelleikkaus Indikaationa oman nivelen pitkälle edennyt niveltuho Korvaa vaurioituneet nivelpinnat keinomateriaaleilla

Lisätiedot

Polven puolitekonivelet ja PF-proteesi

Polven puolitekonivelet ja PF-proteesi Polven puolitekonivelet ja PF-proteesi VTK 2019, Turku Mikko Rantasalo, HUS Tekonivelkirurgian yksikkö, Peijaksen sairaala Käsitellään UKA ja PF-indikaatiot Kontraindikaatiot Rekisteridataa Australia ja

Lisätiedot

Reumaolkapää. Hannu Tiusanen, TYKS, Paimion sairaala

Reumaolkapää. Hannu Tiusanen, TYKS, Paimion sairaala Reumaolkapää Hannu Tiusanen, TYKS, Paimion sairaala The natural course of the rheumatoid shoulder disease is presented with different treatment options during the course of the disease. Nivelreuman insidenssi

Lisätiedot

Lonkan fiksaatiometodin valinta

Lonkan fiksaatiometodin valinta Lonkan fiksaatiometodin valinta IX Valtakunnallinen tekonivelkurssi Turku Logomo24.4.2019 Mikko Manninen, Orton Lonkan tekonivelen kiinnitysmenetelmät Molemmissa komponenteissa voidaan käyttää joko kiinnityssementtiä

Lisätiedot

Polven periproteettiset murtumat

Polven periproteettiset murtumat Polven periproteettiset murtumat VTK 2017 Mika Junnila TYKS Esiintyvyys Polven periproteettisten murtumien esiintyvyys on n 2,5% Patellamurtumat harvinaisia Mayo Clinic Joint Registry 0,68% Tibiamurtumat

Lisätiedot

Lonkan ja polven tekonivelleikkaushoidon

Lonkan ja polven tekonivelleikkaushoidon Lonkan ja polven tekonivelleikkaushoidon vaikuttavuus. Satunnaistettu vertailututkimus nopeasti leikattujen ja ei-leikattujen (jonossa olevien) potilaiden välillä Blom M 1, Tuominen U 2,7, Seitsalo S 3,

Lisätiedot

VI valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi 3.- 5.4.2013 Hotelli Scandic, Kuopio

VI valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi 3.- 5.4.2013 Hotelli Scandic, Kuopio VI valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi 3.- 5.4.2013 Hotelli Scandic, Kuopio Keskiviikko 3.4.2013 8.00 9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi 9.00 9.05 Avauspuheenvuoro Polven tekonivel Moderaattori: Petri

Lisätiedot

Reumaortopediasta. Eero Belt, Martti Hämäläinen, Juhana Leppilahti, Hannu Tiusanen

Reumaortopediasta. Eero Belt, Martti Hämäläinen, Juhana Leppilahti, Hannu Tiusanen Reumaortopediasta Eero Belt, Martti Hämäläinen, Juhana Leppilahti, Hannu Tiusanen 1. Yleistä Reumakirurgiaa, tai oikeaoppisemmin reumaortopediaa, alettiin systemaattisesti käyttää 1950-luvulla. Tähän vaikutti

Lisätiedot

Sementillinen vai sementitön puolitekonivel reisiluun kaulan murtuman hoidoksi?

Sementillinen vai sementitön puolitekonivel reisiluun kaulan murtuman hoidoksi? Sementillinen vai sementitön reisiluun kaulan murtuman hoidoksi? Tero Yli-Kyyny, Johanna Ojanperä, Petri Venesmaa, Jukka Kettunen ja Hannu Miettinen Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka

Lisätiedot

Tekonivelpotilaan leikkausindikaatiot, lonkan tekonivelleikkaukset. Matti Seppänen Ortopedi Lasten ja nuorten aikuisten lonkkakeskus TYKS

Tekonivelpotilaan leikkausindikaatiot, lonkan tekonivelleikkaukset. Matti Seppänen Ortopedi Lasten ja nuorten aikuisten lonkkakeskus TYKS Tekonivelpotilaan leikkausindikaatiot, lonkan tekonivelleikkaukset Matti Seppänen Ortopedi Lasten ja nuorten aikuisten lonkkakeskus TYKS Polvi- ja lonkkanivelrikko Polvi- ja lonkkanivelrikko Suomalaisen

Lisätiedot

Varsirevisiot. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgiankurssi Turku Jarmo Kangas MD Tekonivelsairaala Coxa

Varsirevisiot. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgiankurssi Turku Jarmo Kangas MD Tekonivelsairaala Coxa Varsirevisiot IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgiankurssi 24. 26.4.2019 Turku Jarmo Kangas MD Tekonivelsairaala Coxa SIDONNAISUUDET TEKONIVELSAIRAALA COXA VASTAANOTTO LÄÄKÄRIKESKUS MEHILÄINEN KOULUTUSMATKOJA

Lisätiedot

Suomen Artroplastiayhdistys r.y. Artroplastikföreningen i Finland r.f.

Suomen Artroplastiayhdistys r.y. Artroplastikföreningen i Finland r.f. Suomen Artroplastiayhdistys r.y. Artroplastikföreningen i Finland r.f. Tekonivelkirurgian asiantuntijalääkärin koulutusohjelma Tekonivelkirurgia on nivelten kivuliaiden ja asentovirheitä aiheuttavien degeneratiivisten

Lisätiedot

PERIPROTEETTISET. 19.4.2007 Maija Pesola

PERIPROTEETTISET. 19.4.2007 Maija Pesola PERIPROTEETTISET MURTUMAT 19.4.2007 Maija Pesola oyl, K-SKS Määritelmästä Klassisesti: vähäisen trauman aiheuttama tekoniveleen liittyvä murtuma (oma M- alkuinen dg-numero) Käytännössä: Mistä tahansa syystä

Lisätiedot

Implanttien kiinnitys primaarissa lonkan tekonivelleikkauksessa

Implanttien kiinnitys primaarissa lonkan tekonivelleikkauksessa Implanttien kiinnitys primaarissa lonkan tekonivelleikkauksessa Suomen Artroplastiayhdistys VIII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi 19.-21.4.2017 Tampere Tuukka Niinimäki Oulun yliopistollinen

Lisätiedot

Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit

Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit Nivelreuman hoidon päämäärät Pitkäaikaisen elämänlaadun parantaminen oireiden väheneminen nivelvaurioiden jarruttaminen toimintakyvyn palauttaminen sosiaalisen

Lisätiedot

OLKANIVELEN TEKONIVELLEIKKAUKSET LASTENREUMAA SAIRASTAVILLA POTILAILLA

OLKANIVELEN TEKONIVELLEIKKAUKSET LASTENREUMAA SAIRASTAVILLA POTILAILLA OLKANIVELEN TEKONIVELLEIKKAUKSET LASTENREUMAA SAIRASTAVILLA POTILAILLA Eemeli Hakala Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2011 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Nivelrikon esiintyvyys ja kustannukset

Nivelrikon esiintyvyys ja kustannukset Markku Heliövaara, Pär Slätis ja Pekka Paavolainen NIVELRIKKO Nivelrikon esiintyvyys ja kustannukset Nivelrikko on yleisin nivelsairaus. Etenkin polven ja lonkan nivelrikko ovat kustannuksiltaan kalliita

Lisätiedot

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN Kokemukseen pohjautuvaa tietoa tarkoitettu fysioterapeuteille, jotka suorittavat t määräaikaistarkastuksia ä i k t k i tekonivelpotilaille

Lisätiedot

Ohjeita lonkan pinnoiteproteesileikkaukseen tulevalle Potilasohje / i / Ortopedia / T225bhr2005

Ohjeita lonkan pinnoiteproteesileikkaukseen tulevalle Potilasohje / i / Ortopedia / T225bhr2005 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 1 Ohjeita lonkan pinnoiteproteesileikkaukseen tulevalle Potilasohje / i / Ortopedia / T225bhr2005 LONKAN PINNOITETEKONIVELLEIKKAUS Lonkan pinnoitetekonivelleikkauksen

Lisätiedot

Reumakirurgian vaikuttavuus

Reumakirurgian vaikuttavuus Näyttöön perustuva ortopedia MARTTI HÄMÄLÄINEN, JUHANA LEPPILAHTI JA HANNU TIUSANEN Ortopedia on oleellinen osa tulehduksellista reumasairautta potevan kuntoutusta. Viimeisten 20 vuoden kuluessa ehkäisevät

Lisätiedot

Tekonivelpotilaiden määräaikaisseuranta. ft Tuula Pohjonen Yhdyshenkilöpalaveri

Tekonivelpotilaiden määräaikaisseuranta. ft Tuula Pohjonen Yhdyshenkilöpalaveri Tekonivelpotilaiden määräaikaisseuranta ft Tuula Pohjonen Yhdyshenkilöpalaveri 3.6.2014 1 Tekonivelpotilaiden määräaikaisseuranta Historiassa seurannat Pikonlinnassa ja Taysissa Coxa aloitti toimintansa

Lisätiedot

Kiireettömän hoidon kriteerit ortopediassa. Juhana Leppilahti ortop dos,oyl 08.10.09

Kiireettömän hoidon kriteerit ortopediassa. Juhana Leppilahti ortop dos,oyl 08.10.09 Kiireettömän hoidon kriteerit ortopediassa Juhana Leppilahti ortop dos,oyl 08.10.09 OYS ortopedian osaamisalueet Johtoryhmä Prof, oyl, hayl Trauma Tekonivel Reuma Selkä Olka Jalka Endo LETE:n organisaatio

Lisätiedot

Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES

Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa

Lisätiedot

Metalli-metalli liukupinta lonkan tekonivelleikkauksissa

Metalli-metalli liukupinta lonkan tekonivelleikkauksissa Metalli-metalli liukupinta lonkan tekonivelleikkauksissa 124 Bi-Metric-Stanmore proteesin 5 vuoden seurantatutkimus. Niilo Kivirinta, Ville Remes, Timo Juutilainen, Pekka Paavolainen, Mikko Manninen HYKS,

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

SUMMIT-PINNACLE MOM-TEKONIVELTEN TULOKSET KESKIPITKÄSSÄ SEURANNASSA PERINTEISILLÄ TEKONIVELSEURANNAN MENETELMILLÄ ARVIOITUINA

SUMMIT-PINNACLE MOM-TEKONIVELTEN TULOKSET KESKIPITKÄSSÄ SEURANNASSA PERINTEISILLÄ TEKONIVELSEURANNAN MENETELMILLÄ ARVIOITUINA SUMMIT-PINNACLE MOM-TEKONIVELTEN TULOKSET KESKIPITKÄSSÄ SEURANNASSA PERINTEISILLÄ TEKONIVELSEURANNAN MENETELMILLÄ ARVIOITUINA Juho Salivaara Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Nykyaikaisen sementointitekniikan erityisosaamista

Nykyaikaisen sementointitekniikan erityisosaamista Nykyaikaisen sementointitekniikan erityisosaamista PALACOS THE GOLD STANDARD LAATU. ASIANTUNTEMUS. INNOVAATIO. Nykyaikainen sementointitekniikka artroplastiikkaan. PALACOS -luusementti on yli 50 vuoden

Lisätiedot

Lonkan tekonivelleikkausten alueelliset erot Suomessa vuosina 1998 2003

Lonkan tekonivelleikkausten alueelliset erot Suomessa vuosina 1998 2003 Lonkan tekonivelleikkausten alueelliset erot Suomessa vuosina 1998 2003 Keijo Mäkelä 1, Ville Remes 2, Miika Linna 3, Mikko Peltola 3, Unto Häkkinen 3 1 TYKS; 2 HUS; 3 STAKES Hospital discharge register

Lisätiedot

VARAUS JA LIIKERAJOITUKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN

VARAUS JA LIIKERAJOITUKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN JARI SYRJÄNEN, ORTOPEDI ORTON OY, TEKONIVELOSASTO VARAUS JA LIIKERAJOITUKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN Sidonnaisuudet Smith & Nephew Zimmer Stryker Biomet DePuy Historiaa Perinteenä ollut rajoiuaa

Lisätiedot

Lonkan tekonivelleikkaus modernia keraami-keraami liukuparia käyttäen. Lyhyen seuranta-ajan kliinisradiologiset tulokset

Lonkan tekonivelleikkaus modernia keraami-keraami liukuparia käyttäen. Lyhyen seuranta-ajan kliinisradiologiset tulokset Lonkan tekonivelleikkaus modernia keraami-keraami liukuparia käyttäen. Lyhyen seuranta-ajan kliinisradiologiset tulokset Pia Salo, Pirjo Honkanen, Aleksi Reito, Jorma Pajamäki, Antti Eskelinen Tekonivelsairaala

Lisätiedot

Summit-Pinnacle MOM-tekonivelten tulokset keskipitkässä seurannassa perinteisillä tekonivelseurannan menetelmillä arvioituina

Summit-Pinnacle MOM-tekonivelten tulokset keskipitkässä seurannassa perinteisillä tekonivelseurannan menetelmillä arvioituina Summit-Pinnacle MOM-tekonivelten tulokset keskipitkässä seurannassa perinteisillä tekonivelseurannan menetelmillä arvioituina Juho Salivaara, Timo Puolakka, Jorma Pajamäki, Teemu Moilanen, Antti Eskelinen

Lisätiedot

Proksimaalisen reiden periproteettinen murtuma; koska levytys ja koska revisioproteesi?

Proksimaalisen reiden periproteettinen murtuma; koska levytys ja koska revisioproteesi? Proksimaalisen reiden periproteettinen murtuma; koska levytys ja koska revisioproteesi? Jari Mokka Ortopedian ja traumatologian klinikka, TYKS Total hip replacement is among the most cost effective orthopaedic

Lisätiedot

Olkapään tekoniveltyypit: eri proteesityyppien esittely

Olkapään tekoniveltyypit: eri proteesityyppien esittely Olkapään tekoniveltyypit: eri proteesityyppien esittely Jari Mokka TYKS Total shoulder arthroplasty is a viable treatment for painful shoulder. Total shoulder arthroplasty devices have developed significantly

Lisätiedot

Polven ja lonkan nivelrikon hoito tekonivelleikkauksella. Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxa

Polven ja lonkan nivelrikon hoito tekonivelleikkauksella. Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxa Polven ja lonkan nivelrikon hoito tekonivelleikkauksella Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxa Puhdistusleikkaukset Osteotomiat Niveljäykistykset Tekonivelleikkaukset tutkimustieto ei tue vaikutuksen

Lisätiedot

V valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi pidetään Helsingissä 27.-29.4.2011 hotelli Crowne Plazassa.

V valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi pidetään Helsingissä 27.-29.4.2011 hotelli Crowne Plazassa. V valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Kokouspaikka: Crowne Plaza, 27 29.4. 2011, Helsinki. V valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi pidetään Helsingissä 27.-29.4.2011 hotelli Crowne Plazassa.

Lisätiedot

Lonkan tekonivelleikkauksen pitkäaikaistulokset nuorella nivelrikkopotilaalla Suomen endoproteesirekisterin materiaalista

Lonkan tekonivelleikkauksen pitkäaikaistulokset nuorella nivelrikkopotilaalla Suomen endoproteesirekisterin materiaalista Lonkan tekonivelleikkauksen pitkäaikaistulokset 4 032 nuorella nivelrikkopotilaalla Suomen endoproteesirekisterin materiaalista Keijo T. Mäkelä 1, Antti Eskelinen 2, Pekka Pulkkinen 3, Pekka Paavolainen

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen 20.5.2002 2845/4/00 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen LEIKKAUKSEN ODOTUSAJAN PITUUS, VOIMAVAROJEN VARAAMINEN PÄIVYSTYS- LEIKKAUKSIA

Lisätiedot

PIENNIVELTEN nivelrikon leikkaushoidot

PIENNIVELTEN nivelrikon leikkaushoidot PIENNIVELTEN nivelrikon leikkaushoidot TARVITAAN SIIS VEISTÄ PIENNIVELTEN LEIKKAUSMENETELMIÄ Puhdistus- ja pehmytkudosleikkaukset Luudutusleikkaukset Tekonivelleikkaukset Kudosteknologinen vaihtoehto Puhdistus-

Lisätiedot

OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE

OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 1 POLVI KUNTOON OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS Polven tekonivelleikkauksen yleisin syy on polvinivelen nivelrikko

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

Lubinuksen puoliproteesin komplikaatiot akuutin reisiluun kaulan murtuman hoidossa Keski-Suomen keskussairaalassa

Lubinuksen puoliproteesin komplikaatiot akuutin reisiluun kaulan murtuman hoidossa Keski-Suomen keskussairaalassa Lubinuksen puoliproteesin komplikaatiot akuutin reisiluun kaulan n hoidossa Keski-Suomen keskussairaalassa Elina Ekman, Heikki Nurmi, Juha Paloneva Keski-Suomen keskussairaala, kirurgian klinikka A total

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Yli 80-vuotiaan polvinivelrikko leikatako vai eikö leikata?

Yli 80-vuotiaan polvinivelrikko leikatako vai eikö leikata? Yli 80-vuotiaan polvinivelrikko leikatako vai eikö leikata? Esa Jämsen 1, Matti UK Lehto 2, Yrjö T Konttinen 2,3 1 Lääketieteen laitos, Tampereen yliopisto; 2 Tekonivelsairaala Coxa; 3 Sisätautien klinikka,

Lisätiedot

Elämä lonkan tekonivelen kanssa mitä tekonivelen kanssa pystyy ja/tai saa tehdä?

Elämä lonkan tekonivelen kanssa mitä tekonivelen kanssa pystyy ja/tai saa tehdä? Elämä lonkan tekonivelen kanssa mitä tekonivelen kanssa pystyy ja/tai saa tehdä? Matti Seppänen Lasten ja nuorten aikuisten lonkkakeskus TYKS 24.4.2019 IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku

Lisätiedot

Sementitön lonkan tekonivelleikkaus Schanzin osteotomialla aiemmin hoidetuilla lonkan dysplasiapotilailla

Sementitön lonkan tekonivelleikkaus Schanzin osteotomialla aiemmin hoidetuilla lonkan dysplasiapotilailla Sementitön lonkan tekonivelleikkaus Schanzin osteotomialla aiemmin hoidetuilla lonkan dysplasiapotilailla 68 leikkauksen pitkäaikaistulokset Antti Eskelinen 1,2, Ville Remes 2, Ilkka Helenius 3, Pekka

Lisätiedot

Lonkan tekonivelten pysyvyys 55-vuotiailla ja sitä vanhemmilla potilailla

Lonkan tekonivelten pysyvyys 55-vuotiailla ja sitä vanhemmilla potilailla Lonkan tekonivelten pysyvyys 55-vuotiailla ja sitä vanhemmilla potilailla 65673 lonkan primaarin tekonivelleikkauksen pitkäaikaistulokset 0 25 vuoden seurannassa Suomen tekonivelrekisteristä Keijo Mäkelä

Lisätiedot

oyl Konsta Pamilo 9/27/12 3 9/27/12 4 9/27/12 5 Tekonivel leikausten määrän on arvioitu lisääntyvän 50% tulevan vuosi kymmenen aikana Revisio taakka kasvaa Paine terveydenhuollon kustannusten laskemiseen

Lisätiedot

Kuvassa kulunut lonkkanivel on korvattu tekonivelellä eli endoproteesilla.

Kuvassa kulunut lonkkanivel on korvattu tekonivelellä eli endoproteesilla. TYKS POTILASOHJE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS Lonkan tekonivelleikkaus Lonkan tekonivelleikkauksen yleisin syy on lonkan nivelrikko eli lonkan kuluma. Nivelrikko kehittyy tavallisesti ikääntymisen myötä ilman

Lisätiedot

Polven osatekonivel primaarissa osteoartriitissa prospektiivinen 1819 potilaan seurantatutkimus Suomen endoproteesirekisterin materiaalista

Polven osatekonivel primaarissa osteoartriitissa prospektiivinen 1819 potilaan seurantatutkimus Suomen endoproteesirekisterin materiaalista Polven osatekonivel primaarissa osteoartriitissa prospektiivinen 1819 potilaan seurantatutkimus Suomen endoproteesirekisterin materiaalista Esa Koskinen 1, Pekka Paavolainen 1, Antti Eskelinen 1,2, Pekka

Lisätiedot

328 SOT 4/2004 VOL 27. Modulaarinen distaalisesti kiinnittyvä reisikomponentti hankalissa lonkan tekonivelrevisioissa - alustavat tulokset.

328 SOT 4/2004 VOL 27. Modulaarinen distaalisesti kiinnittyvä reisikomponentti hankalissa lonkan tekonivelrevisioissa - alustavat tulokset. 328 SOT 4/2004 VOL 27 Modulaarinen distaalisesti kiinnittyvä reisikomponentti hankalissa lonkan tekonivelrevisioissa - alustavat tulokset Anne Alberty Ortopedian ja reumaortopedian klinikka, Kirurginen

Lisätiedot

Implanttivalinta lonkan tekonivelrevisioissa

Implanttivalinta lonkan tekonivelrevisioissa Implanttivalinta lonkan tekonivelrevisioissa VIII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi 19.- 21.4.2017 Tampere Jarmo Kangas MD Tekonivelsairaala Coxa Implanttivalinta lonkan tekonivelrevisioissa Kirjallisuudessa

Lisätiedot

Lonkan ja polven endoproteesikirurgia varaosien avulla liikkujaksi

Lonkan ja polven endoproteesikirurgia varaosien avulla liikkujaksi Näyttöön perustuva ortopedia MATTI U.K. LEHTO, ESA JÄMSEN JA PEKKA RISSANEN Lonkan ja polven endoproteesikirurgia varaosien avulla liikkujaksi Endoproteesikirurgia on kustannusvaikuttavaa, ja sillä parannetaan

Lisätiedot

Tyytymätön potilas lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen

Tyytymätön potilas lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen Tieteessä katsaus Petri Virolainen dosentti, sairaalajohtaja TYKS petri.virolainen@tyks.fi Jari Mokka LL (väit.), osastonlääkäri Matti Seppänen LL, osastonlääkäri Mika Junnila LL, osastonlääkäri Keijo

Lisätiedot

Tekonivelleikkausten PROM tulokset. Antti Eskelinen

Tekonivelleikkausten PROM tulokset. Antti Eskelinen Tekonivelleikkausten PROM tulokset Antti Eskelinen 26.4.2019 Sidonnaisuudet Työantaja: Tekonivelsairaala Coxa Oy Luottamustehtävät: Asiantuntijatyöryhmän jäsen, Tekonivelrekisteri, THL Steering Committee

Lisätiedot

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Agilium Freestep Agilium Freestep Ottobock 1 Uutta ajattelua Tuore lähestymistapa hoitoon Nivelrikko on maailman yleisin aikuisten nivelsairaus. Väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Milloin apuun. tarvitaan. tekoniveliä?

Milloin apuun. tarvitaan. tekoniveliä? Milloin apuun tarvitaan tekoniveliä? Tekonivelleikkaus Tekonivelkirurgia on kallista Vuotuiset kustannukset on noin 1miljardin luokkaa Tekoniveliä asennetaan polviin, lonkkiin, olkapäihin, nilkkoihin,

Lisätiedot

Polven Oxford-osatekonivelpotilaiden hoitotulokset Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Polven Oxford-osatekonivelpotilaiden hoitotulokset Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Polven Oxford-osatekonivelpotilaiden hoitotulokset Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Jami Jonninen, Jukka Kettunen, Juha Lumiaho, Heikki Kröger Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka,

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea lonkan/lonkkien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

Apuvälineet Teidän tulee ennen leikkaukseen tuloa hakea itsellenne kyynärsauvat omasta terveyskeskuksesta / apuvälineyksiköstä.

Apuvälineet Teidän tulee ennen leikkaukseen tuloa hakea itsellenne kyynärsauvat omasta terveyskeskuksesta / apuvälineyksiköstä. TYKS POTILASOHJE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS Polven tekonivelleikkauksen yleisin syy on polvinivelen nivelrikko eli polven kuluma. Nivelrikko kehittyy tavallisesti ikääntymisen myötä ilman erityistä syytä.

Lisätiedot

LONKKA- JA POLVITEKONIVELREVISIOIDEN SYYT TEKONIVELSAIRAALA COXASSA 2013

LONKKA- JA POLVITEKONIVELREVISIOIDEN SYYT TEKONIVELSAIRAALA COXASSA 2013 LONKKA- JA POLVITEKONIVELREVISIOIDEN SYYT TEKONIVELSAIRAALA COXASSA 2013 Jake von Hintze Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2015 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Kuppirevisiot. Tyks/FAR Mikko Karvonen, Tyks VTK 2019

Kuppirevisiot. Tyks/FAR Mikko Karvonen, Tyks VTK 2019 Kuppirevisiot Tyks/FAR 2018 Mikko Karvonen, Tyks VTK 2019 Kuppirevisiot Tyks 2018, acetabulum-komponentti peräisen syyn mukaan jaoteltuna Uusintaleikkauksen syy Lukumäärä Aseptinen irtoaminen, acetabulum

Lisätiedot

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Lonkan ja polven tekonivelleikkausten. kahden vuoden seurantatutkimus

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Lonkan ja polven tekonivelleikkausten. kahden vuoden seurantatutkimus ALKUPERÄISTUTKIMUS Lonkan ja polven tekonivelleikkausten kustannusvaikuttavuus: kahden vuoden seurantatutkimus Pekka Rissanen, Seppo Aro, Harri Sintonen, Pär Slätis ja Pekka Paavolainen Tekonivelleikkausten

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen. REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen. REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri TYÖNJAKO Missä tules-potilaita tutkitaan ja hoidetaan? 1. Perusterveydenhuolto

Lisätiedot

Tantaalimetallin käyttö acetabulum-revisioissa varhaisvaiheen kokemuksia Kuopion yliopistollisesta sairaalasta

Tantaalimetallin käyttö acetabulum-revisioissa varhaisvaiheen kokemuksia Kuopion yliopistollisesta sairaalasta Tantaalimetallin käyttö acetabulum-revisioissa varhaisvaiheen kokemuksia Kuopion yliopistollisesta sairaalasta Jukka Kettunen 1, Hannu Miettinen 1, Simo Miettinen 2, Marko Hämäläinen 3, Heikki Kröger 1

Lisätiedot

YLEISIMMÄT POTILASVAHINGOT TEKONIVELKIRURGIASSA. Ville Remes

YLEISIMMÄT POTILASVAHINGOT TEKONIVELKIRURGIASSA. Ville Remes YLEISIMMÄT POTILASVAHINGOT TEKONIVELKIRURGIASSA Ville Remes TEKONIVELLEIKKAUS ON YLEISIN KORVATTAVA POTILASVAHINKO 2008-2016 POTILASVAHINKOLAIN KORVAUSPERIAATTEET Vältettävyys Hoitovahinko Lääkkeen toimittamisvahinko

Lisätiedot

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS DUAL MOBILITY - TEKONIVELTÄ KÄYTTÄEN LYHYEN SEURANTA-AJAN KLIINISET TULOKSET

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS DUAL MOBILITY - TEKONIVELTÄ KÄYTTÄEN LYHYEN SEURANTA-AJAN KLIINISET TULOKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS DUAL MOBILITY - TEKONIVELTÄ KÄYTTÄEN LYHYEN SEURANTA-AJAN KLIINISET TULOKSET Markus Tujunen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Tammikuu

Lisätiedot

COXAN TEKONIVELREKISTERIN VALIDOINTI POLVEN ENSITEKONIVELLEIKKAUKSET

COXAN TEKONIVELREKISTERIN VALIDOINTI POLVEN ENSITEKONIVELLEIKKAUKSET COXAN TEKONIVELREKISTERIN VALIDOINTI POLVEN ENSITEKONIVELLEIKKAUKSET Sanna Multanen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2012 Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT

LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT Milloin pitää olla huolissaan ja mitä voi tehdä? LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT 27.3.2019 Infektiolääkäri Kaisa Huotari, HUS, Peijaksen sairaala Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät, Jyväskylä LEIKKAUSALUEEN

Lisätiedot

Keijo Mäkelä 1, Antti Eskelinen 2, Pekka Pulkkinen 3, Pekka Paavolainen 4, Ville Remes 2. Aineisto ja menetelmät

Keijo Mäkelä 1, Antti Eskelinen 2, Pekka Pulkkinen 3, Pekka Paavolainen 4, Ville Remes 2. Aineisto ja menetelmät Sementtikiinnitteisen lonkkatekonivelen pysyvyys 55 vuotiailla ja sitä vanhemmilla potilailla 12 yleisimmin käytetyn sementtikiinnitteisen tekonivelmallin pitkäaikaistulokset Suomen endoproteesirekisterin

Lisätiedot

Lonkkarevisiot. Maija Pesola oyl,, Keski-Suomen keskussairaala

Lonkkarevisiot. Maija Pesola oyl,, Keski-Suomen keskussairaala Lonkkarevisiot Maija Pesola oyl,, Keski-Suomen keskussairaala Yleistä lonkkarevisioiden määm äärä riippuu aiemmin alueella käyteityistä proteesimalleista ja niiden käyttk yttäytymisestä varsirevisiot harvinaistuneet

Lisätiedot

Lonkka- ja polviproteesit 2011

Lonkka- ja polviproteesit 2011 Terveys 2013 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Lonkka- ja polviproteesit 2011 Höft- och knäproteser 2011 Hanna Rautiainen +358 29 524 8694 hanna.rautiainen@thl.fi Anu Perälä

Lisätiedot

KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO

KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO SYNVISC + asianmukainen hoito -ryhmässä WOMAC-kipupisteet pienenivät 12 kk kohdalla 38 %, kun taas pelkän asianmukaisen hoidon ryhmässä luku oli 13 %.

Lisätiedot

Lonkan tekonivelleikkaus dual mobility -tekoniveltä käyttäen lyhyen seuranta-ajan kliiniset tulokset

Lonkan tekonivelleikkaus dual mobility -tekoniveltä käyttäen lyhyen seuranta-ajan kliiniset tulokset Lonkan tekonivelleikkaus dual mobility -tekoniveltä käyttäen lyhyen seuranta-ajan kliiniset tulokset Markus Tujunen, Eerik Skyttä, Antti Eskelinen Tekonivelsairaala Coxa Tekonivelen sijoiltaanmeno eli

Lisätiedot

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3

Lisätiedot

Polven sisäsyrjän osatekonivelleikkaus Miller-Galante II -tekonivelellä

Polven sisäsyrjän osatekonivelleikkaus Miller-Galante II -tekonivelellä Polven sisäsyrjän osatekonivelleikkaus Miller-Galante II -tekonivelellä keskipitkän aikavälin kliiniset ja radiologiset tulokset Esa Koskinen 1, Pekka Paavolainen 1, Antti Eskelinen 2, Arsi Harilainen

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu lonkan ja polven tekonivelleikkaukseen jonottavilla potilailla. Vertailu vastaavanikäiseen normaaliväestöön

Terveyteen liittyvä elämänlaatu lonkan ja polven tekonivelleikkaukseen jonottavilla potilailla. Vertailu vastaavanikäiseen normaaliväestöön 310 SOT 4/2004 VOL 27 Terveyteen liittyvä elämänlaatu lonkan ja polven tekonivelleikkaukseen jonottavilla potilailla. Vertailu vastaavanikäiseen normaaliväestöön Johanna Hirvonen, Marja Blom, Ulla Tuominen,

Lisätiedot

Lonkan tekonivelen liukupinnat,

Lonkan tekonivelen liukupinnat, Lonkan tekonivelen liukupinnat, dual mobility lukkokupit ja lukkokupit Lonkan tekonivelen liukupinnat, dual-mobility ja Jukka Kettunen Jukka Kettunen KYS KYS Terve lonkkanivel Kaikkiin lonkan tekonivelen

Lisätiedot

Coxan tekonivelrekisterin validointi polven ensitekonivelleikkaukset

Coxan tekonivelrekisterin validointi polven ensitekonivelleikkaukset Coxan tekonivelrekisterin validointi polven ensitekonivelleikkaukset Sanna Multanen, Ville Mattila, Antti Eskelinen Tekonivelsairaala Coxa Vuonna 2009 Suomessa tehtiin polven ensitekonivelleikkauksia yhteensä

Lisätiedot

Lonkan tekonivelleikkauksen aiheena on muulle hoidolle. Lonkan pinnoitetekonivel vaihtoehto perinteiselle tekonivelelle. lääketiede.

Lonkan tekonivelleikkauksen aiheena on muulle hoidolle. Lonkan pinnoitetekonivel vaihtoehto perinteiselle tekonivelelle. lääketiede. Katsausartikkeli Ioannis Stogiannidis, Timo Puolakka, Pekka Halonen, Jorma Pajamäki, Hannu Syrjä, Yrjö T. Konttinen, Sannakaisa Virtanen, Matti U.K. Lehto Lonkan pinnoitetekonivel vaihtoehto perinteiselle

Lisätiedot

Lonkan tekonivelleikkauksen varhaisvaiheen komplikaatiot käytettäessä metalli-metalli -liukupintoja

Lonkan tekonivelleikkauksen varhaisvaiheen komplikaatiot käytettäessä metalli-metalli -liukupintoja Lonkan tekonivelleikkauksen varhaisvaiheen komplikaatiot käytettäessä metalli-metalli -liukupintoja Tatu Mäkinen, Ville Remes Ortopedian ja traumatologian klinikka, Töölön sairaala ja Peijaksen sairaala

Lisätiedot

Tekonivelpotilas anestesialääkärin kannalta. LT Antti Aho Tekonivelsairaala Coxa

Tekonivelpotilas anestesialääkärin kannalta. LT Antti Aho Tekonivelsairaala Coxa Tekonivelpotilas anestesialääkärin kannalta LT Antti Aho Tekonivelsairaala Coxa 19.4.2017 Esikäynti Leikkaus Heräämö/vuodeosasto Kuntoutuminen Potilaan hyvinvointi/homeostaasi/potilas säilyy hengissä Hyvä

Lisätiedot

Pitkäaikainen kipu polven tekonivelleikkauksen jälkeen on verrattain yleistä. Kipuja esiintyy

Pitkäaikainen kipu polven tekonivelleikkauksen jälkeen on verrattain yleistä. Kipuja esiintyy Pitkäaikainen kipu polven tekonivelleikkauksen jälkeen Pitkäaikainen kipu polven tekonivelleikkauksen jälkeen on verrattain yleistä. Kipuja esiintyy useammin uusintaleikkauksen kuin ensileikkauksen jälkeen.

Lisätiedot

Patellaongelmat polven tekonivelleikkauksen yhteydessä

Patellaongelmat polven tekonivelleikkauksen yhteydessä !! Patellaongelmat polven tekonivelleikkauksen yhteydessä Dosentti Timo Puolakka Apulaisylilääkäri Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Tekonivelsairaala Coxa Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta:

Lisätiedot

TULE- vaivat, liikunta ja terveys

TULE- vaivat, liikunta ja terveys TULE- vaivat, liikunta ja terveys Jukka Pekka Kouri Kipuklinikan ylilääkäri, ORTON Fysiatrian ja yleislääket. erikoislääkäri Kivunhoidon erityispätevyys Kuntoutuksen erityispätevyys 2 Sisältö Tule- vaivojen

Lisätiedot

Valmistautuminen tekonivelleikkaukseen ja siitä kuntoutuminen

Valmistautuminen tekonivelleikkaukseen ja siitä kuntoutuminen Valmistautuminen tekonivelleikkaukseen ja siitä kuntoutuminen Miksi tekonivelleikkaukseen Yleisin syy tekonivelleikkaukselle on toimintakyvyn rajoittuminen ja kipu Tekonivelleikkaus on paras käytettävissä

Lisätiedot

Hip-Spine syndrooma ja EOS

Hip-Spine syndrooma ja EOS Hip-Spine syndrooma ja EOS eli selkä-lantio-linjauksen kuvantaminen Tekonivelpäivät 25.4.2019, Turku LT Katri Pernaa, Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Vastuualuejohtaja, TYKS ORTO Selkäkeskus

Lisätiedot