Janina kokeilee siipiään. Tapaus Talvivaara. Koirahoitolan elämää. Kun kylään saatiin puhelin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Janina kokeilee siipiään. Tapaus Talvivaara. Koirahoitolan elämää. Kun kylään saatiin puhelin"

Transkriptio

1 S Ä H K Ö Y H T I Ö S I A S I A K A S L E H T I Tapaus Talvivaara Koirahoitolan elämää Janina kokeilee siipiään Kun kylään saatiin puhelin Esse Elektro-Kraftin, Herrforsin, Pietarsaaren Energialaitoksen, Kruunupyyn Sähkölaitoksen, Uudenkaarlepyyn Voimalaitoksen ja Vetelin Sähkölaitoksen asiakkaille.

2 Kolme kysymystä Sisältö Elämä eletään lähellä Mikä on sopiva määrä ympäristönsuojelua? n Lars Rosenblad on viestintäalan yrittäjä ja omistaa perheyritys Mantra Communicationsin. Hänellä on 25 vuoden kokemus journalistiikasta, muun muassa Vasa bladetin päätoimittajana. Yleinen tietämys energiaalasta ei ole paras mahdollinen. Mitä asialle pitäisi tehdä? Tietyillä keskeisillä ryhmillä, esim. poliitikoilla, toimittajilla ja opettajilla on keskimäärin heikot tiedot tekniikasta, luonnontieteistä ja taloudesta. Siksi rationaalisen tiedon levittäminen energia-alasta on niin vaikeaa. Asiaa eivät helpota energiayhtiöiden perinteinen sulkeutuneisuus ja heikot viestintätaidot. Ainut ratkaisu on, että ala ottaa itse vastuun asiasta ja viestii selkeästi ja avoimesti. Tämä lehti on hyvä esimerkki siitä, miten energiayhtiö voi halutessaan toimia parantaakseen ihmisten tietoisuutta alasta. Energia-alalla puhutaan paljon poliittisesta riskistä. Investointeja vältellään, koska seuraava hallitus ehkä muuttaa laskelmien pohjana käytettyjä ehtoja, esim. maakaasun, turpeen tai tuulivoiman osalta. Miten sinä näet asian? Epävarmuus on aina pahempi kuin riski, johon voi varautua; esimerkkinä vaikka eurokriisi. Suomessa poliittinen riski säilyy korkeana niin kauan kun meillä on kolme suurta puoluetta, joista kaksi tarvitaan hallituksen rungoksi. Tulos voi olla hyvin erilainen sen mukaan, mitkä kaksi suurta muodostavat parin. Energia-alan täytyy päästä päivänpolitiikan taakse ja ymmärtää kehitystä ohjaavat megatrendit. Niille poliitikot mahda mitään. Tulevaisuustutkijoiden mukaan kehitys seuraa viittä globaalia megatrendiä: ilmastonmuutos, väestönmuutos (ikääntyminen, väestönkasvu, monikulttuurisuus), globalisoituminen, digitalisoituminen ja elämystalous. Mitä elämänlaatu sinulle merkitsee? Että voin tehdä suunnilleen sitä mitä haluan eikä epäolennaiseen tarvitse tuhlata aikaa. Työskennellä mielenkiintoisten asiakkaiden kanssa ja antaa aikaa perheelle. Olla fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti tasapainossa. Katternö keskustelua 4 Tapaus Talvivaara 6 Miksi alumiinia 12 Nappula: Maapallo ei ole tuhoon tuomittu 20 Tulevaisuuden lentäjät 22 Luova hulluus 28 Koirahoitolan elämää 30 Kun puhelinpomot taistelivat 36 Hyvä silloin kun tuulee 44 Sähköyhtiöt voittivat 46 Karl Vilhjálmsson Sähkön moottoritie kulkee Islannissa vuorien ja laaksojen halki. Sivu 12. Katternö Vastaava julkaisija Stefan Storholm, Isokatu 8, Pietarsaari, puh. (06) , faksi (06) , Osoitteenmuutokset Siv Granqvist, puh. (06) , Projektipäällikkö Annika Lillkvist Toimittajat Svenolof Karlsson/Storkamp Media, Johan Svenlin, Susanne Strömberg, Sonja Smedlund, Sara Jungersten Käännös Paula Bertell Layout Studio PAP / Glenn Nylund, Annika Lillkvist, Janne Nylund Kansikuva Johanna Forsman Paino Forsberg 2012 Kaikki haluavat puhtaan ja koskemattoman luonnon. Kaikki haluavat kukoistavia yrityksiä, jotka työllistävät ja tarjoavat mielekkäitä tehtäviä. Kukaan ei halua luonnon tuhoa. Kukaan ei halua konkursseja ja menetettyjä työpaikkoja. Kuitenkin tiedämme, että molemmat ilmiöt ovat todellisia. Ihmisen toiminta tarkoittaa joskus kajoamista luontoon. Yritykset joutuvat joskus sulkemaan ovensa ja irtisanomaan väkeä. Vielä vaikeammaksi asia muuttuu, kun nämä kaksi ovat yhteydessä toisiinsa. Jos luonto vahingoittuu toiminnassa, joka tarjoaa ihmisille näiden elannon ja jos nämä ihmiset menettävät elantonsa, jos toiminta lakkautetaan ympäristösyistä, miten silloin pitäisi valita? Ja entä jos yritykset lopettavat investoinnit täällä kotona ja tekevät ne mieluummin ulkomailla, joissa ympäristömääräykset eivät ole niin ankaria? Voittaako siinä tapauksessa edes ympäristö? Yhteiskunnallisissa tehtävissä toimivien, niin poliitikkojen kuin virkamiestenkin, on aivan aluksi ymmärrettävä tämä: on yritettävä nähdä kokonaisuus. Mikä on faktaa ja mikä kuvitelmaa? Mikä on toiveajattelua ja mitkä uhkakuvia? Mikä oikeutus niillä on, jotka lausuvat mielipiteensä ja esittävät vaatimuksia? Kohtaamme koko ajan voimakkaita mielikuvia, jotka ovat vaarassa voittaa faktat ja suhteellisuudentajun. Onko luonto hauras vai väkivahva? Onko kaivoksen avaaminen Äiti Maan raiskaamista? Vai onko kallioperän malmi luonnon lahja, jonka voi kiitollisena ottaa vastaan? Valitettavasti asia ei ole helppo eikä aina voi kulkea keskitietä. Joskus yksi on enemmän oikeassa kuin toinen. Joskus molemmat voivat olla oikeassa, ainakin omista lähtökohdistaan. Joskus molemmat ovat väärässä. Tässä lehdessä kerrotaan Talvivaaran kaivoshankkeesta, joka on saanut paljon negatiivista julkisuutta etenkin pääkaupungin mediassa. Kun oppii asiaan liittyvät faktat, esiin piirtyy kuitenkin monimuotoinen kuva useine ainesosineen. Talvivaara tarjoaa mahdollisuuden kehittää kestävästi elinkeinoa, joka voi muodostaa rungon vahvalle paikallisyhteisölle. Asiaan liittyy myös tärkeitä ympäristöseikkoja, joita on käsiteltävä parhaalla mahdollisella asiantuntemuksella ja avoimuudella käyden keskustelua ennen kaikkea alueella asuvien kanssa. Fundamentalismi ei ole koskaan oikein. Ihminen ei saa surutta riistää luontoa. Mutta ei luontoa voi myöskään suojella ihmiseltä hintaan mihin hyvänsä. Luonnolla on arvonsa, ja ihmisen pyrkimyksellä kohtuulliseen elämään on arvonsa. Katternö-konsernissa lähtökohtana on, että elämä eletään lähellä, paikallisesti. Meidän vastuullamme on analysoida asioita siitä lähtökohdasta. Meidän on hyödynnettävä paikalliset mahdollisuudet elinkeinoelämän kehittämiseen ja työpaikkojen ja elämänlaadun luomiseen. Siihen sisältyy tietenkin vastuunkanto myös ympäristöstä. peter boström Hallituksen puheenjohtaja, Katternö Oy n Sari Rita: Me lajittelemme talousjätteet ja viemme lehdet, metallin ja lasin kierrätykseen. Talomme valmistuu pian, ja siihen on juuri asennettu maalämpö. Se on minusta sopiva määrä. n Kari Suvanto: Että ei käytä autoa turhaan eikä pidä saunaa päällä kovin kauaa. Minulla on Ylläksellä mökkiosake, ja siellä pitää olla metsää mökin ympärillä. Voidaan kysyä, millaista ympäristön suojelua se on, kun tontille rullalta istutettavat mustikan varvut on otettu joltain toiselta metsälämpäreeltä. n Olli Rita: Käytämme vain energiansäästö- ja ledlamppuja kotona, mutta sähköinsinöörinä epäilen, ettei se itse asiassa ole sen ympäristöystävällisempää. Energiansäästölamppujen tuotanto on mutkikkaampaa kuin hehkulamppujen, ja ympäristö kuormittuu valmistusvaiheessa enemmän. n Alpo Perttunen: Huolehtia uusien puiden istuttamista hakattujen tilalle. Avo hakkuualueita ei pidä päästää liian suuriksi. Itse yritän käyttää ympäristöystävällisimmiksi katsottuja polttoaineita ajo neuvoissa. Polttoaineiden käytön lopettaminen kokonaan ei ole realistista nykymaailmassa. 2 katternö katternö 3

3 K A T T E R N Ö KESKUSTELUA Tärkein tähänastisista töistä Jälleen ilmastoskandaali Lämpötilojen peukalointia n Teollisuuden työurani voi jakaa kahteen osaan eli energian käyttäjän ja toisaalta energian tuottajan rooleihin. Niiden henkinen etäisyys voi olla pitkä. Energian käyttäjä harvoin miettii, miten energian saatavuus ja laatu varmistetaan. Niin oli minunkin laitani energian käyttäjänä. Vastuulleni kuului sähkönjakeluverkon pitäminen hyvässä kunnossa. Kun sitten siirryin energian tuottajaksi, minulle avautui aivan uusi maailma. Voimalalle saapui haketta, turvetta ja muita polttoaineita, ja niistä piti polttamalla tuottaa höyryä, sähköä ja paineilmaa tehtaan käyttöön. Voimalaitoksen pyörittäminen on varsin erilaista kuin energian käyttö. Voimalaitos on käynnissä vuorokauden ympäri, ja jos jokin kohta prosessissa ei toimi kunnolla, toiminta häiriintyy ja usein koko laitos joudutaan pysäyttämään. Häiriön voi aiheuttaa vaikka parinkympin elektroninen kortti, satojen tuhansien eurojen pumppu tai epäonnistunut veden puhdistus. Siksi prosessia on valvottava vuorokauden ympäri. Raportointi on oma lukunsa, pitkä sellainen. Niitä laaditaan ennen kaikkea viranomaisille, esim. ELYkeskukselle, Ympäristökeskukselle, Energiamarkkinavirastolle ja tullille, mutta myös omalle organisaatiolle ja toimialalle. Raportointi työllistää merkittävästi. Voimalaitokselta raportoidaan käytettyjen polttoaineiden määrä, joista laboratoriossa mitataan päästökertoimet ja kosteudet. Sen perusteella saadaan laskettua kuukausittain raportoitava hiilidioksidipäästö. Myös muut päästökomponentit mitataan ja raportoidaan. Tuhkanäytteet analysoidaan ja raportoidaan. Lisäksi laitokselta raportoidaan tuotetun lämmön ja sähkön määrä sekä erilaiset hyötysuhteet. Runsaasti vettä käyttävät laitokset joutuvat Tehtäväni on nyt Vetelin sähkölaitoksen johtajana tärkeämpi kuin koskaan aiemmin työurallani, Juha Kauppinen sanoo. raportoimaan vesienkäytöstään. Päästökauppa on aiheuttanut paljon päänvaivaa. Päästöoikeuksia pitää hakea, ja niitä pitää selvittää. Myös itse voimalaitoksen ylläpito sisältää paljon viranomaisvalvontaa. Paineenalaiset laitteet, kuten kattila, höyryjärjestelmän osat ja syöttövesijärjestelmän osat ovat jatkuvassa valvonnassa, ja viranomaiset tarkastavat ne määräajoin. Sama koskee maa- tai nestekaasun käyttöä. Voimalaitoksissa käytetään jatkuvaa valvontaa vaativia kemikaaleja. TUKES tekee määrävälein tarkastuksia, joissa käydään läpi kaikki vaaran aiheuttajat. Paloriskien tarkkailu on tärkeä tehtävä. Kaikissa voimalaitoksissa on polttoainetta joko kaasuna, nesteenä tai kiinteänä. Siirryin sähkölaitosmaailmaan hiljattain. Työn laaja-alaisuus kasvoi, mutta intensiteetti pieneni. Johanna Forsman Tehtävän perusajatus ei ole kaukana ensimmäisestä teollisuuden tehtäväkentästäni, sillä nyt olen jälleen varmistamassa sähköenergian laatua ja sen siirtoa käyttäjille. Teknisessä mielessä tehtäväkenttäni on samankaltainen kuin voimalaitoksella: suunnittelen laitoksen ylläpitoa, kehitystä ja raportointia sekä vastaan raaka-aineen hankinnasta. Se tarkoittaa tässä tapauksessa sähköenergian saannin turvaamista. Erona voimalaitoksella työskentelyyn on huomattavasti kevyempi raportointi. Onhan meillä Vetelissä toki kaksi omaa vesivoimalaa, mutta koska ne ovat pieniä ja tuottavat uusiutuvaa energiaa, raportointi tapahtuu vuositasolla. Olemme Katternö-yhtiöiden kautta osakkaina monissa laitoksissa, ja niiden kautta veteliläiset asiakkaat saavat lähes kaikentyyppistä sähköenergiaa. Teemme Katternö-yhtiöiden kanssa teknistä ja taloudellista yhteistyötä, jota ilman nykyään olisi vaikea toimia itsenäisenä sähkölaitoksena. Sähkölaitoksen täytyy aina olla lähtövalmiudessa. Luonnonvoimat eivät kysele aikaa tai paikkaa. Myrskyt osuvat yleensä pahimpaan mahdolliseen aikaan, kuten Tapani- ja Hannu-myrskyt osoittivat. Sitä varten verkkoa on jatkuvasti kehitettävä ja juostava ajan kanssa kilpaa. Vanhoja linjoja on uusittava askel askeleelta, osin maakaapeloinneilla ja osin uusilla ilmakaapeleilla. Verkon automaatioastetta nostamalla olemme valmiimpia verkkohäiriöitä vastaan. Meillä on pian edessämme taas uusia yksityiskohtaisia velvoitteita, joista on päätetty Suomen, Pohjoismaiden tai Euroopan tasolla, ja niiden kanssa on vain opittava elämään. Olen aina tuntenut ammattiylpeyttä, niin energian suurkäyttäjänä, tuottajana ja nyt energian siirtäjänä. Mutta sähköenergian siirtäjänä kaikki tekemiset tai tekemättä jättämiset vaikuttavat suoraan asiakkaan elämänlaatuun. Toisin sanoen olen nyt tärkeämmässä roolissa kuin koskaan aiemmin ammattiurani varrella! juha kauppinen, toimitusjohtaja, vetelin sähkölaitos Koulutus: Pitkän linjan sähköinsinööri Kokemus: Sähköasentaja , Sähkö- ja automaatiosuunnittelija , erilaisia päällikkötehtäviä kartonki- ja paperiteollisuudessa , voimalaitosten käyttöinsinööri kartonki- ja paperiteollisuudessa , Vetelin Sähkölaitos Oy:n toimitusjohtaja alkaen. Ole Humlum, maailman johtava lämpötilatietojen asiantuntija. KUVIO 1. Näin lämpötilaa on muutettu jälkikäteen. n Globaalin lämpötilan kehittymistä seuratessa ei ylläty, vaikka tiedot joskus vähän muuttuvat jälkikäteen. Lämpötilatiedot saattavat tulla myöhässä eivätkä siksi ehdi mukaan ensimmäiseen yhteenvetoon. Vuoden kuluttua kuitenkin odottaisi virallisten kuukausiarvojen pysyvän samana. Kuitenkin esim. tammikuun 2000 globaalia lämpötilaa muutellaan edelleen. Vielä yllättävämpää on, että niin tehdään myös tammikuun 1915 lämpötilalle. Niissä ei varmastikaan ole kyse tietojen raportoinnin viiveistä. Mitä ihmettä oikein tapahtuu? Kuvio 1 osoittaa toukokuun 2008 jälkeen tehdyt muutokset tammikuun 1915 ja tammikuun 2000 lämpötilatietoihin. Valitsin toukokuun 2008 lähtökohdaksi, koska silloin tulin itse tietoiseksi ongelman laajuudesta. Olen sen jälkeen seurannut muutoksia järjestelmällisesti. Kumpikaan näiden kahden kuukauden lämpötiloista ei ole ollut vakaa kovin kauaa; niitä on muuteltu kerta kerran jälkeen. Kuviosta käy ilmi, etteivät muutokset ole satunnaisia vaan järjestelmällisiä: tammikuuta 1915 on toukokuun 2008 jälkeen muutettu jatkuvasti kylmemmäksi, kun taas tammikuusta 2000 on vastaavasti tehty yhä lämpimämpi. Näillä säädöillä vuosien 1915 ja 2000 lämpötilaero on kasvanut 0,39 asteesta (toukokuussa 2008) 0,51 asteeseen (elokuussa 2012)! Jos kyse olisi satunnaisten virheiden korjaamisesta, muutokset kumoaisivat toisensa ja nettotuloksena olisi nolla. Mutta niin ei ole; menneisyydestä tehdään koko ajan järjestelmällisesti kylmempää ja nykyajasta lämpimämpää. Tämäntyyppiset hallinnolliset muutokset ovat suurempia kahdessa amerikkalaisessa lämpötilatietokannassa NCDC:ssä ja GISS:ssä, kun taas englantilainen HadCRUT-tietokanta on paljon vakaampi. Kuvion 1 esimerkki on NCDC:stä. Kuvio 2 osoittaa, mitä muutoksia toukokuun 2008 jälkeen on tehty kaikkiin vuoden 1880 jälkeisiin kuukausilämpötiloihin. Vuoteen 1940 saakka useimmat kuukaudet on muutettu jopa 0,17 astetta kylmemmiksi ja vuoden 1940 jälkeen jopa 0,12 astetta lämpimämmiksi. Yhteenlaskettuna se tarkoittaa, että yleinen globaali lämpötilannousu vuodesta 1880 lähtien on saatu merkittävästi kasvamaan verrattuna siihen, miltä tilanne näytti v Nämä virallisten lukujen peukaloinnit ansaitsevat huomiota, mutta merkillepantavaa on myös se, että GISS:n muutokset eivät ole identtisiä NCDC:n muutosten kanssa. Koska nämä kaksi tietokantaa pitkälti perustuvat samoille alkutiedoille, on epätodennäköistä, että muutokset ovat syntyneet objektiivisesti. Muutamat tehdyistä muutoksista ovat erityisen yllättäviä. Se paljastuu verrattaessa NCDC:n ja GISS:n lukuja yksittäisten sääasemien lukuihin. Sääasemien toimittamat tiedot toimivat perustana globaalia keskilämpötilaa laskettaessa. Kuvion 3 esimerkki osoittaa sinisellä Reykjavikin virallisen lämpötilasarjan vuodesta 1900 niin kuin Islannin ilmatieteen laitos sen ilmoittaa. Punaisella on sama lämpötilasarja GISS:n mukaan, jota Ilmastopaneeli IPCC käyttää tietokantanaan. Ero on, kuten näkyy, suuri. GISS on selityksettä poistanut vuoden 1940 tienoilta lämpöhuipun, mutta se näkyy sitä vastoin selvästi Islannin virallisista tiedoista. GISS:n käyrä osoittaa kiihtyvää lämpenemistä meidän päiviimme saakka, vaikka Islannin virallisen mittaussarjan mukaan vuoden 1940 tienoilla oli yhtä lämmintä kuin nyt. Miksi GISS ja NCDC toimivat näin? Tietokannat selittävät itse, että näin pyritään parantamaan globaalia lämpötilasarjaa. Muut epäilevät, että muutoksia tehdään, jotta globaalit lämpötilatiedot saadaan askel askeleelta sovitettua lämpenemisen kiihtymistä ennustaviin ilmastomalleihin. Ei voi kuitenkaan olla hyvän tieteellisen perinteen mukaista pakottaa tietoja teorian mukaisiksi sen sijaan että teoria sovitettaisiin tietoihin. Tässä voidaan objektiivisesti todeta, että NCDC:n ja GISS:n muutokset saavat vuoden 1880 jälkeisen lämpötilan nousun järjestelmällisesti näyttämään Poikkeama C Poikkeama C 0,35 0,34 0,33 0,32 0,31 0,3 0,29 0,28 0,27 0,26 0,25 0,1 0,11 0,12 0,13 0,14 0,15 0,16 0,17 0,18 0,19 NCDC:n tekemät muutokset tammikuun 1915 ja tammikuun 2000 lämpötiloihin toukokuun 2008 ja elokuun 2012 välisenä aikana toukokuu 2008: ero 0,39 C NCDC-arvot tammikuulle 2000 NCDC-arvot tammikuulle ,35 0,34 0,33 0,32 0,31 0,3 0,29 0,28 0,27 0,26 0,25 elokuu 2012: ero 0,51 C 0,1 0,2 0,2 helmikuu 2008 helmikuu 2009 helmikuu 2010 helmikuu 2011 helmikuu 2012 elo 2012 KUVIO 2. NCDC:n jälkikäteen tekemät muutokset vuosien globaaliin lämpötilaan. 0,11 0,12 0,13 0,14 0,15 0,16 0,17 0,18 0,19 KUVIO 3. Reykjavikin viralliset lämpötilat sinisellä, GISS:n muunneltu versio punaisella. voimakkaammalta samalla kun vuoden 1940 tienoille sattunutta selkeää lämpöhuippua on merkittävästi vaimennettu. Tätä lämpötilahuippua on hyvin vaikea selittää ilmastoteorioiden mukaan. Näiden peukalointien seurauksena NCDC:n ja GISS:n tietokantoja ei enää voida pitää täysin luotettavina. Valitettavasti äärimmäisen harvat poliitikot ja tutkijat ovat selvillä hallinnollisten lämpötilamuutosten laajuudesta, vaikka ne ovat selkeästi räikein esimerkki ihmisen luomasta ilmastomuutoksesta! ole humlum, fyysisen maantieteen professori, oslon yliopisto 4 katternö katternö 5

4 Mats Sandström Miten tehdä valinta? Ennen luonto oli ihmistä varten. Malmiesiintymää kuvattiin luonnonrikkautena. Nykyään monet sitä vastoin haluavat suojella luontoa ihmiseltä ja jättää malmin maaperään. Olisiko ehkä olemassa tie, jonka molemmat näkökannat voisivat valita? Tarkastelemme seuraavilla sivuilla lähemmin kahta esimerkkiä, Talvi vaaran kaivosta ja Islannin Reyðarfjörðurin alumiini sulattamoa. RASKASTA LIIKENNETTÄ. Talvivaara on maailman suurimpia tunnettuja nikkeliesiintymiä, ja sitä arvioidaan louhittavan vielä 60 vuotta. Joka viikko kaivokselta lähtee parikymmentä junaa täynnä nikkeliä ja sinkkiä. 6 katternö katternö 7

5 Mats Sandström KIINTEÄKSI. Tehtaassa metallit suodatetaan liuoksesta kiinteään muotoon. Tuloksena on raemaista nikkeli- ja sinkkisulfidia. Mats Sandström Mats Sandström JÄTTIKONEET. Talvivaaran ajoneuvot ovat jättiläiskokoa. Mats Sandström Mats Sandström LIOSSA. Talvivaara liuottaa nikkeliä, sinkkiä, kuparia ja kobolttia malmista biologisella, 2-vaiheisella kasaliuotusprosessilla, joka kestää kaikkineen viisi vuotta. Kasaliuotus suljetun kierron pls-liuoksella perustuu malmin sisältämien mikrobien ja bakteerien luontaiseen toimintaan. Ilmapuhaltimet puhaltavat prosessin tarvitsemaa ilmaa kasojen alta ja hapanta, malmin bakteereja sisältävää kiertoliuosta valutetaan pienistä kasteluletkuista kasan päältä. Näin metallit liukenevat kiertoliuokseen. VESINÄYTTEITÄ. ELY-keskus on mitannut kohonneita sulfaatti- ja mangaaniarvoja neljästä Talvivaaran lähijärvestä kaivosyhtiön aloitettua toimintansa. KARTALLA. Olemme korjanneet korkeita sulfaattipäästöjä aiheuttaneet ongelmat. Nyt arvot ovat laskeneet merkittävästi, mutta nollaan sulfaateissa ei voida prosessiteknisesti päästä, Harri Natunen sanoo. Talvivaaran kaivosalueen yllä lepää syksyisen harmaa usva. Autosta noustessamme nenässä tuntuu sulfiitin haju, vanha tuttu mm. Pietarsaaren paperitehtaalta. Suunnaton teollisuusalue nousee metsästä ja levittäytyy rakennuksineen, teineen ja murskekasoineen 60 hehtaarin alueelle. ELY-keskukselle ja meille tuli viime syksynä ja keskitalvella lähes päivittäin valituksia hajusta. Täällä ei ole ollut teollisuuslaitoksia, joten asukkaat eivät ole tottuneet prosessiteollisuuden hajuihin. Nyt olemme ryhtyneet toimiin ongelmien poistamiseksi, ja hajuvalitukset ovat vähentyneet muutamaan kuukaudessa. Nolla hajuvalitusta on tavoite ja toukokuu oli ensimmäinen nollakuukausi, sanoo Talvivaaran viestintäpäällikkö Olli- Pekka Nissinen. Hän on varttunut Kajaanin seudulla ja muuttanut takaisin Kainuuseen 10 vuoden Tampereella työskentelyn jälkeen. Yllätyin työt aloittaessa, kuinka monta saman ikäpolven vuotiasta paluumuuttajaa kaivoksella oli. Talvivaaran ansiosta vanhalta kotiseudulta on löytynyt mielekästä työtä. Mats Sandström KAIVOSINSINÖÖRI. Harri Natunen palasi juurilleen ryhdyttyään Talvivaaran toimitus johtajaksi. Harri Natunen, Talvivaaran toimitusjohtaja huhtikuusta 2012, voidaan myös laskea samaan ryhmään. Hänen edellinen työpaikkansa oli Bolidenilla, jossa hän vastasi sinkkituotannosta, mm. Euroopan toiseksi suurimmassa sinkkitehtaassa Kokkolassa. Palasin juurilleni monellakin tapaa. Olen syntynyt tällä seudulla, koulutukseltani kaivosinsinööri ja Outokummulla työskennellessäni osallistuin usean vuoden ajan kehitystyöhön, jolla tähdättiin metallien biologiseen liuotusmenetelmään. Liian suuret päästöt Hän on voinut aiemmissa töissään keskittyä teolliseen ja liiketaloudelliseen toimintaan. Talvivaaran toimitusjohtajana hän on lisäksi joutunut puolustamaan, selittämään ja pyytämään anteeksi tiedotusvälineiltä ja yleisöltä. Olemme tunnustaneet, että olemme tehneet virheitä ja että sulfaatin ja mangaanin pitoisuudet ovat ylittäneet alkuperäiseen ympäristölupaan arvioidut sulfaattimäärät. Ne eivät kuitenkaan ole ympäristömyrkkyjä, molempia esiintyy luonnostaan järvissä ja vesistöissä eivätkä ne vahingoita kaloja tai muita vesieläimiä. Nyt olemme saaneet supistettua sulfaattipäästöjä. Metallipäästöissä olemme alittaneet kirkkaasti luvan raja-arvot, Harri Natunen selittää. Viime vuonna valtakunnallisten tiedotusvälineiden huomio kohdistui Talvivaaraan myös yksittäisten tapahtumien vuoksi. Pienehkö metallimyrkytykseen kuollut vesilintuparvi löytyi jäättömästä kaivosaltaasta viime huhtikuussa. Alueen kaikki muut vesistöt olivat jäässä, ja linnut laskeutuivat toisen liuotusvaiheen prosessiliuosaltaaseen. Sitä on vaikea estää, Natunen sanoo. Kaivoksen työntekijä menehtyi maaliskuussa liikkuessaan tehdasalueella ilman pakollista suojavarustusta, jolloin hänen hengitykseensä pääsi rikkivetyä. Työtapaturma aiheutui useiden onnettomien yhteensattumien summana. Meillä oli kriisipsykologi ja tukea kaikkien työntekijöiden saatavilla ja myöhemmin kertasimme turvallisuusrutiinit vielä tarkasti. Mutta tapahtuma oli erittäin valitettava. Heinäkuussa EU-parlamentaarikot Satu Hassi ja Sirpa Pietikäinen pyysivät EUkomissiota selvittämään, olivatko Suomen viranomaiset katsoneet Talvivaaran ympäristöluvan ylityksiä läpi sormien. Uraani herättää tunteita Talvivaara joutui uuden mielipidemyrskyn kohteeksi haettuaan viime vuonna lupaa malmin sisältämän uraanin talteenottoon. Pörssiyhtiön yhtiökokouksessa huhtikuussa satakunta ydinvoiman vastustajaa protestoi Sotkamossa ja vaati Talvivaaran kaivosta suljettavaksi. Talvivaara sai mediassa tietyn leiman pari vuotta sitten, ja sen jälkeen suhteellisuudentaju on täysin ryöpsähtänyt yli, vaikka olemme jatkuvasti parantaneet toimintaamme. Hakiessamme uraanin talteenottolupaa sekin karhu heräsi uniltaan. Joillekin uraani on periaatekysymys ja herättää vahvoja tunteita. Viranomaiset käsittelevät parhaillaan Talvivaaran nykyisen ympäristöluvan päivitystä ja samassa yhteydessä ratkaistaan uraanin talteenotto-oikeuden ympäristölupa. Talvivaara ei ole, eikä siitä tule uraanikaivosta, mutta meillä on tarvittava tekniikka ja osaaminen malmin sisältämän pienen luonnonuraanipitoisuuden talteenottoon turvallisesti ja tehokkaasti. Kaivoslaki edellyttää hyödyntämään louhittavan malmin kaivosmineraalit. Uraanin takia malmia ei Talvivaarassa erikseen louhita. Uraanin talteenottolaitos on jo rakenteilla, ja sen on tarkoitus valmistua vuodenvaihteessa uuden ympäristöluvan astuessa voimaan. Uraani on kiinteänä Talvivaaran mustaliuskemalmissa liueten prosessiliuokseen, eikä se säteile. Olisi hyvä käsitellä se täällä ja lähettää jatkojalostukseen ydinvoimaloiden polttoaineeksi sen sijaan, että se jätettäisiin malmiin. Hiljattain on käyty keskustelua kaivosveron käyttöönoton tarpeesta Suomessa. Muun muassa ympäristöministeri Ville Niinistö on pitänyt kyseenalaisena, että ulkomaalaisomistuksessa olevat kaivosyhtiöt louhivat Suomessa luonnonvaroja ja lähettävät ne kansainvälisille markkinoille. Mitä Suomi oikeastaan saa Talvivaaran toiminnasta? Kaivosala on eniten pääomia vaativaa teollisuutta eikä Suomesta ole löytynyt tähän tarvittavaa investointikapasiteettia. Teemme tänä vuonna 13 miljoonan euron ympäristöinvestoinnit suomalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Talvivaara on investoinut tänne kaikkiaan runsaat miljardi euroa. Kaivosyhtiö palkkaa paikallista työvoimaa ja alihankkijoita, maksaa kiinteistöveroa ja veroa voitostaan aivan kuin muutkin yritykset. 8 katternö katternö 9

6 Ympäristöstä olisi pitänyt huolehtia paremmin Luo työpaikkoja Harri Natunen viittaa Helsingin yliopiston tuoreeseen tutkimukseen, jossa Talvivaaran kaivoksen työllistämisvaikutus arvioidaan 1841 henkilötyövuodeksi. Useimmat työntekijät maksavat tuloveronsa seudun suurimpiin kuntiin, Kajaaniin ja Sotkamoon. Kaivostoiminnasta kertyy tuloja sekä valtiolle että kunnalle. Kaivosvero vähentäisi kaivostoimintaa Suomessa, ja näin ollen myös hyvinvointiin käytettävät julkiset varat supistuisivat. Kaivosveron käyttöönottoa on puolustettu sillä, että sitä käytettäisiin ehtyneiden tai suljettujen kaivosalueiden jälkihoitoon. Se takuu on jo olemassa. Kaivosten ympäristöluvat vaativat jälkihoitovarauksen ja -suunnitelman. Talvivaaran varaus on tällä hetkellä 30 miljoonaa euroa ja takuusumma kasvaa sitä mukaa, kun sekundaarikasan tonnit lisääntyvät. Jos haluamme varjella ympäristöä maailmanlaajuisesti, ratkaisu tuskin on se, että Suomessa luovutaan kaivostoiminnasta ja jotkut kaukaiset maat toimittavat metallit maailmanmarkkinoille. Meillä on Pohjoismaissa tiukat ympäristövaatimukset, mikä on hyvä. Teollinen toiminta vaikuttaa aina jotenkin luontoon, mutta meillä se on kansainvälisessä vertailussa vähäinen. Blogi uutena kanavana Talvivaara on tähän saakka tiedottanut toiminnastaan lähinnä perinteisillä pörssi- ja lehdistötiedotteilla. Vastustajat ja arvostelijat ovat sitä vastoin mobilisoineet mielipiteensä sosiaalisen median ja tiedotusvälineiden kautta, mikä on ajanut Talvivaaran puolustusasemiin. Tammikuussa Talvivaara avasi Paikan päällä -blogin, joka tarjoaa yritykselle ja paikallisille asukkaille suoran ja vuorovaikutteisen viestintäkanavan. Harri Natunen kohtaa yleisön avoimessa tiedotustilaisuudessa, Lähistökatsauksessa, Sotkamossa parin tunnin kuluttua. Sekin on uusi tapa rakentavan keskustelun käymiseen paikallisväestön kanssa. Haluamme osoittaa avoimesti, miten kaivoksemme toimii ja mitä vaikutuksia sillä on ympäristöön. Talvivaaran ympäristöstä mitataan eri arvoja laajasti ja jatkuvasti. Tiedot ovat julkisia Mats Sandström MEDIAN VALOKEILASSA. Talvivaara on kärsinyt huonosta julkisuudesta kaksi viime vuotta. Nyt useimmat kysymykset liittyvät uraanin talteenottoon, ja paikallinen väestö on jakautunut kahtia. ja saatavilla paikallisesta ELY-keskuksesta, mutta Talvivaara suunnittelee julkaisevansa tiettyjä mittauksia myös internetissä. Olemme juuri laatimassa menetelmää relevanttien mittaustietojen esittämiseksi yleisölle. Jokainen voi jo nyt pyytää tiedot viranomaisilta, mutta ne sisältävät tuhansia muuttujia ja mittausarvoja, jotka eivät kerro mitään ilman asiayhteyttään, Harri Natunen sanoo. On keskiviikkoilta ja viitisenkymmentä paikkakuntalaista on kokoontunut meijerin auditorioon Sotkamoon esittämään kysymyksiä Talvivaaran johdolle. Ensin on vuorossa paneelikeskustelu, johon osallistuvat Talvivaara-kriitikko, bloggaaja Ari Kananen, matkailuyrittäjä Markku Laanti, Sotkamon kunnanjohtaja Petri Kauppinen, ympäristöja teknisen lautakunnan puheenjohtaja Pekka Heikkinen sekä Harri Natunen. Matkailuelinkeino on Sotkamon seudulla vahva, mutta viime aikoina on noussut huoli seudun imagon kärsimisestä valtakunnallisissa tiedotusvälineissä esiintyneiden toistuvien Talvivaara-skandaalien vuoksi. Pari vuotta sitten pankki kyseenalaisti investointisuunnitelmani ja mietti Talvivaaran peikon vaikutusta matkailijavirtoihin. Nyt on MATKAILU KASVAA. Useat suuret matkailutoimijat panostavat Vuokattiin, rakenteilla on mm. Angry Birdsaktiviteettipuisto Vuokatti SuperPark. Alalla menee nyt hyvin, Markku Laanti sanoo. havaittavissa muutos, ja useat suuret matkailuyritykset, esim. Holiday Club, panostavat tänne voimakkaasti, sanoo Vuokatin Aatelia edustava Markku Laanti. Yöpymiset ovat tänä vuonna kasvaneet seudulla 10 %, ja alueen talouskehitys on yleisesti myönteinen muuhun maahan verrattuna. Henkilökohtaisesti uskon, että Talvivaara osaa louhia uraania turvallisesti, mutta kerropa se lomailijoille, jotka tekevät valintaa Vuokatin, Levin, Iso-Syötteen ja muiden hiihtokeskusten kesken. Tuotemerkkimme on luotu vuosikymmenten aikana, mutta se voidaan tuhota yhdessä yössä. Toivon, ettei uraanin talteenotolle anneta lupaa, Markku Laanti sanoo. Harri Natunen ei näe ristiriitaa kaivostoiminnan ja matkailun välillä. Meille tulee satoja kyselyjä ryhmiltä, jotka haluavat vierailla kaivoksessa, ja myös matkailijat tuntuvat olevan kiinnostuneita Talvivaarasta. Emme aio tehdä kaivoksesta matkailunähtävyyttä, mutta suunnittelemme vierailukeskusta, jossa kerromme toiminnastamme, Harri Natunen sanoo. Tonttien hinnat ja hälytysjärjestelmä Sitten tulee yleisön kysymysten vuoro. Miksi pidätte kiinni bioliuottamisesta? Miksi ette siirry mekaaniseen nikkelin erotukseen? Onko teillä jokin järjestelmä vakavista vuodoista ilmoittamiseen? Miten hyvitätte meille taloudellisesti sen, etteivät mökkitontit käy kaupaksi? Harri Natunen tuntee kaikki kysyjät jo entuudestaan ja vastaa kysymykseen kerrallaan Talvivaaran asiantuntijoiden avulla. Tutkimme hälytysjärjestelmää, joka lähettäisi tarvittaessa tekstiviestit kaikkiin lähialueen matkapuhelimiin. Kiinteistövälittäjän pitäisi selvittää, onko Talvivaara vaikuttanut tonttihintoihin. Saamme prosessista lähivuosina enemmän nikkeliä ja sinkkiä, koska liuotusaika on viisi vuotta Kun kaikkiin jatkokysymyksiinkin on vastattu, Olli-Pekka Nissinen pyytää ehdotuksia seuraavaa tilaisuutta varten. Kirjoittakaa mielellään blogiin, mistä aiheista haluatte keskustella. Enemmän aikaa yleisön kysymyksille. Varatkaa viisi tuntia, ehdottaa ääni yleisön joukosta. johan svenlin Neljä ääntä Kajaanista Tiina Hyyryläinen: n En tunne Talvivaaraa kovin hyvä. Isäni on ollut siellä työssä, mutta itse en ole koskaan käynyt siellä. Lehdestä olen lukenut, että Talvivaaran päästöt ovat olleet liian korkeita ja itse olen huomannut koko seudulle levinneen hajun. Opiskelen yritystaloutta enkä koe Talvivaaraa itselleni sopivaksi työpaikaksi. Pauli Moilanen: n Kokonaisuutena ottaen Talvivaara on alueellemme hyvin myönteinen asia. Työskentelen itse rakennusalalla. Yrityksemme on tehnyt pari tilausta Talvivaaralle mutta ei mitään isoja projekteja. Talvivaara olisi toki voinut hoitaa ympäristöasiat paremmin, mutta joskus tuntuu, että media on tehnyt kärpäsestä härkäsen. Eini Nykänen: n On hyvä, että seudulle tulee työpaikkoja. Veljeni on tehnyt töitä Talvivaaran alueella. Itse käyn lukiota enkä ole vielä päättänyt tulevaa ammattiani. Talvivaaran kääntöpuolena on, että heidän olisi pitänyt huolehtia ympäristöstä paremmin, siinä on tapahtunut joukko mokia, joista on lukenut lehdessä. Natalie Trembath: n Lähden metsään pariksi päiväksi, lähelle Venäjän rajaa, katsomaan oikeita karhuja. Australiassa meillä on valtavia uraanikaivoksia. Kaivosteollisuus on maassani suurimpia teollisuudenaloja ja pitää talouden kunnossa. Palaisin tänne, vaikka täällä louhittaisiinkin uraania. Uskon, että vastustus johtuu tietämättömyydestä. Metalleja arjessa Kuka tarvitsee Talvivaarassa louhittavia metalleja? Kaikki jotka haluavat syödä haarukalla ja veitsellä, soittaa matkapuhelimella, pyöräillä sillan yli tai juoda raikasta vettä. Vaikka suuri osa metalleista kierrätetään uusiokäyttöön, uusia metallejakin tarvitaan maailman raaka-ainekysynnän tyydyttämiseksi. Nikkeli ainutlaatuiset ominaisuudet, jonka vuoksi se kestää hyvin ruostumista ja lämpötilanvaihteluja. käytetään suurimmalta osin eri metalliseoksissa, joista ruostumaton teräs on tärkein käyttöalue (65%). käytetään myös paristoteknologiassa, nikkeli-metallihybridiakuissa (NiMH), litiumioni-akkujen vaihtoehtona. Nikkeliä sisältäviä arkituotteita: sakset, matkapuhelinakut, kitaran kielet, panssarilevy, murronkestävät holvit, veneen potkurit, kolikot. Sinkki maailman neljänneksi eniten käytetty metalli raudan, alumiinin ja kuparin jälkeen. Yli puolet maailman sinkinkulutuksesta menee galvanointiin eli metalliesineiden pintakäsittelyyn, jonka ansiosta ne eivät ruostu niin helposti. käytetään rakennus- ja autoteollisuudessa jossa pitkä kestoikä on tärkeää. Ohut sinkkikerros teräksen pinnalla suojaa ruosteelta yli 50 vuotta. on käytetty kuparin kanssa messinkiseoksessa yli vuoden ajan. Sinkkiä sisältäviä arkituotteita: sillat, valopylväät, trumpetit, naulat, ruuvit, mutterit, paristot. Kupari käytetään kun tarvitaan hyvä sähkönjohtavuus. Puolet maailmassa tuotetusta kuparista käytetään sähköjohtoihin. Sähköäjohtava kuvio on useimmissa piirikorteissa tehty kuparista. Kupari kestää korkeita lämpötiloja ja sitä on helppo työstää. hyvä lämmönjohtokyky jonka vuoksi kupari on korvannut asbestin junien ja autojen jarruissa. ei aiheuta kipinöintiä ja sopii sen vuoksi bensiinija kaasuputkiin. Kupariset vesijohdot pysyvät hygienisinä ja kestävät jyrsijöiden hyökkäyksiä. kuparia on useimmissa sähköjärjestelmissä ja esim. nykyaikainen keskikoon auto sisältää n. 30 kg kuparia. Kuparia sisältäviä arkituotteita: vesijohdot, aurinkopaneelit, lämminvesivaraajat ja kaikki tuotteet joissa on piirikortti. Koboltti käytetään lähinnä katalysaattorien valmistukseen sekä metalliseoksiin, joiden ansiosta metalliesineeseen saadaan kova pinta ja suoja ruostetta vastaan. käytetään magneettiominaisuuksiensa ansiosta myös turbiineissa ja generaattoreissa. Elektroniikkateollisuus tarvitsee kobolttia puolijohteisiin ja paristoihin, esim. litiumkobolttijärjestelmään (LiCoO 2 ), joka on yleisin kannettavien laitteiden virrantuotannon litiumionijärjestelmä. käytetään gammasäteilyn tuottamiseen lääketieteellisessä hoidossa ja tieteellisessä tutkimuksessa. antaa sinisen väripigmentin lasiin ja keramiikkaan. Kobolttia sisältäviä arkituotteita: matkapuhelinakut, siniset juomalasit, lääketieteellinen säteilyhoito, B12-vitamiini. 10 katternö katternö 11

7 Karl Vilhjálmsson Mitä vesivoima merkitsee Ei niin voi tehdä, monet ajattelivat. Kajota koskemattomaan luontoon. Mutta nykyään useimmat hyväksyvät Islannin ylänkömaalla sijaitsevan Kárahnjúkarin vesivoimapadon. Samoin kuin Reyðarfjörðurin valtavan alumiinisulaton, joka saa täältä kaiken sähkönsä. Taustalla suunnaton Vatnajökull, Euroopan suurin jäätikkö, jonka sulamisvesiä padotaan nykyään kolmella jykevällä padolla, tässä niistä suurin. Keskimäärin 400 metriä paksun jäätikön alla on useita tulivuoria. Tuorein purkaus tapahtui viime vuonna. 12 katternö katternö 13

8 Meidän menetelmämme on ehdoton avoimuus kaikissa toimissamme Kaksi 220 kilovoltin linjaa johtaa sähkövirran voimalalta alumiinisulattamolle. Viereinen 110 kilovoltin linja näyttää pieneltä niiden rinnalla. Karl Vilhjálmsson Vatnajökullin sulamisvesissä piilevä voima alkoi kiinnostaa runsaasti energiaa kuluttavia teollisuudenaloja jo 1970-luvulla. Pieni Reyðarfjörðurin kaupunki, joka sijaitsee 75 km itään rannikolla hyvän sataman äärellä, katsottiin teollisuuteen sopivaksi paikkakunnaksi. Suunnitelmat herättivät vastustusta, lähinnä ympäristöperusteilla, mutta maaliskuussa 2003 Alltinget (Islannin valtiopäivät) hyväksyi äänin 41 9 selonteon, jonka mukaan Kárahnjúkarin vesivoimalaa voitiin alkaa rakentaa tuottamaan Reyðarfjörðurin alumiinisulattamon tarvitsemaa sähköä. Asia oli äärettömän herkkä ja poliittisesti latautunut, ja siinä kuultiin monia kovia sanoja. Reykjavikissa osoitettiin mieltä, mm. presidentti ja laulajatar Björk osallistuivat protesteihin, kertoo Stefán Pálsson, joka on historioitsija ja Reykjavikin energiamuseon entinen johtaja. Mutta samalla kun pääkaupungin kulttuurieliitti protestoi, asia nähtiin maaseudulla toisin. Varsinkin Islannin itäosissa, jonne voimala ja sulattamo olivat tulossa, alueella jossa poismuutto oli ja edelleen on hirvittävän laajaa. Islannin väestö on nykyään erittäin keskittynyt Reykjavikin alueelle. Itärannikolla on tusina pikkukaupunkeja, tyypillisesti tuhannen vakinaisen asukkaan suuruusluokkaa. Mutta jo useiden sukupolvien ajan suurin osa nuorista on lähtenyt muualle, Stefán Pálsson sanoo. Alueella tarvittiin ja edelleen tarvitaan nimenomaan työpaikkoja, jotka perustuvat pitkäjänteiselle ja ilman julkisia tukia kannattavalle toiminnalle. Valinta osui alumiinisulattamoon, ja sille on useita syitä. Kárahnjúkarin avulla pystyttiin takaamaan riittävän suuri ja tasainen sähköntuotanto. Ja Reyðarfjörðurissa on syvä satama aluksille, jotka tuovat bauksiittia eri puolilta maailmaa. Alumiiniresepti Benedikt Warén, lennonjohtaja: Ympäristö on tärkeä, mutta seutu tarvitsee työpaikkoja säilyäkseen elossa. Karl Vilhjálmsson Alcoa Janne Sigurðsson, toimitusjohtaja: Avain sanojamme ovat avoimuus, ympäristöstä huolehtiminen sekä yhteistoiminta paikallisyhteisön kanssa. Alumiini on maankuoren yleisin metalli, ja ominaisuuksiensa ansiosta sen käyttöalue on hyvin laaja. Mutta sen valmistus on vaativaa. Vielä 1880-luvulla puhdas alumiini oli kultaa kalliimpaa. Anekdootti kertoo, että Ranskan keisari Napoleon III:n juhlissa kaikkein hienoimmille vieraille ruoka olisi tarjottu alumiinilautasilta, kun muut joutuivat tyytymään kultalautasiin. Kaikki muuttui v. 1886, kun ranskalainen Paul Héroult ja amerikkalainen Charles Martin Hall toisistaan riippumatta keksivät, miten alumiinia voitiin eristää elektrolyysin avulla. Kaksi vuotta myöhemmin Charles Martin Hall oli mukana perustamassa Alcoa-yhtiötä, joka omistaa Reyðarfjörðurin sulattamon. Resepti kuuluu lyhykäisyydessään näin: 1,9 kiloa alumiinioksidia + 13 kilowattituntia sähköenergiaa grammaa koksia + 70 grammaa pikeä = 1 kilo alumiinia. Tärkein raaka-aine on bauksiitti, joka sisältää usein % alumiinioksidia. Ensin valmistetaan alumiinioksidia kemiallisella prosessilla. Seuraavassa vaiheessa alumiinioksidi liuotetaan alumiinifluoridia ja kryoliittia sisältävään suolasulatteeseen. Sulamispistettä saadaan näin laskettua, jotta elektrolyysi voidaan toteuttaa. Elektrolyysissä alumiini vapautuu oksidista ja laskeutuu uunin pohjalle, katodille. Uunin anodilla muodostuu hiilioksideja prosessissa vapautuvasta hapesta. Alumiini pumpataan säiliön pohjalta ja jatkaa prosessissa eteenpäin valukappaleiden tai harkkojen valmistukseen. Kuten reseptistä käy ilmi, alumiinitonnin valmistaminen elektrolyysillä vaatii noin kilowattituntia sähköä. Keskivertosuomalainen käyttää suunnilleen saman määrän sähköä vuodessa. Koska Reyðarfjörðurin sulattamo tuottaa n tonnia alumiinia päivässä, on helppo laskea, että sulattamo kuluttaa n kwh (4,75 TWh) sähköä vuodessa. Yhtä paljon kuin keskivertosuomalaista. Toimitusvarmuus ratkaisevaa Elektrolyysissä on ehdottoman ratkaisevaa, ettei sähkönsaannissa ole keskeytyksiä, selittää Alcoan Reyðarfjörðurin sulattamon tiedotuspäällikkö Hilmar Sigurbjörnsson. Sen vuoksi sulattamon rakentamispäätökseen vaadittiin takuut riittävistä sähköntoimituksista. Sähkösopimus Landsvirkjunin, Islannin valtiollisen energiayhtiön kanssa, on solmittu 40 vuodeksi. Käytännössä lähes kaikki Kárahnjúkarin tuottama sähkö menee sulattamolle. Vesivoimalan asennusteho on 690 MW (6 Francis-turbiinia à 115 MW), mitä voi verrata Loviisan ydinvoimalaan, jonka kummankin reaktorin teho n. 480 MW. Kaksi riviä pylväitä ja 220 kilovoltin johtoja kulkee rinta rinnan maisemaa halkoen voimalalta sulattamolle. Paitsi vuoren rinteillä, joissa pylväslinjat kulkevat erillään. Varotoimi, Hilmar Sigurbjörnsson selittää. Jos lumivyöry vie yhden pylväslinjan mennessään, se ei pääse tuhoamaan myös toista. Itse vesivoimala sijaitsee hyvin suojassa vuoren sisällä, linnuntietä n. 40 km päässä Kárahnjúkarin patoaltaalta, josta suurin osa vedestä tulee. Vesi johdetaan tunneleissa maanalaiseen putoukseen, jossa 420 metrin pudotuskorkeudelta 144 kuutiometriä sekunnissa syöksyvä vesimassa pyörittää turbiineja. Mitä ihmiset sanovat? Mitä ihmiset sanovat ja millaisia ympäristövaikutuksia vesivoimalalla on? Geoterminen varoitus n Geoterminen energia eli lämpö, jota Islanti saa tuliperäisestä maankuorestaan kuumien lähteiden ja porausaukkojen kautta, on loistava luonnonvara, josta Islanti saa suurelta osin sähkönsä ja lämpönsä. Mutta se käsitys on väärä, että geotermistä energiaa voisi laajassa mittakaavassa käyttää tulevaisuuden energiahuoltoon jossain muualla, sanoo energiahistorioitsija Stefán Pálsson. Lyhyesti ongelmana on se, ettei geoterminen energia ole pitkällä aikavälillä vakaata. Ensimmäiset geotermiset energialaitokset avattiin vasta 1980-luvulla, ja tänä aikana on kertynyt kokemusta mm. siitä, että porausaukon paine voi pudota aivan ennakoimattomalla tavalla, hän sanoo. Tiedämme liian vähän, mitä maankuoren sisällä tapahtuu. Vaarana on, että voimala on kalliine turbiineineen sidoksissa sijaintiin, johon yhtäkkiä ei tulekaan energiaa. Se voi käydä erittäin kalliiksi. Stéfan Pálsson, energiahistorioitsija. Karl Vilhjálmsson Keskustelut paikkakuntalaisten kanssa antavat yksiselitteisen kuvan. Pieni ryhmä ikuisia vastustajia jatkaa protestointia ja saa myös näkyvyyttä mediassa. Mutta suuri enemmistö Reykjavikin ulkopuolella (virallisten mielipidemittausten mukaan %) katsoo, että edut painavat paljon enemmän kuin haitat. Patohankkeen myötä ylämaalle rakennettiin ensi kertaa tie. Tuskin kukaan oli ollut siellä aiemmin, mutta nyt jokainen saattoi nähdä, ettei siellä ole kovinkaan kummoisia ympäristöarvoja, sanoo Benedikt Warén, joka asuu Itä-Islannin pääpaikkakunnalla Egilsstaðirissa, jossa hän on aiemmin toiminut kunnallispoliitikkona. 14 katternö katternö 15

9 Kysyimme mistä ihmiset kantoivat huolta? Otimme sen sitten lähtökohdaksemme Karl Vilhjálmsson Karl Vilhjálmsson Anodin vaihto Reyðarfjörðurin alumiinisulattamossa. Alumiinia tyhjätään uunirivistä sulattamon toisessa 1100 metrin pituisessa hallissa. Kaikki korostavat myönteistä työllisyysvaikutusta. Noin 900 ihmistä saa elantonsa suoraan tai epäsuoraan alumiinisulattamosta. Puolet heistä asui jo entuudestaan alueella, n. 20 % on paluumuuttajia ja lopuista monet tulevat ulkomailta. Noin 30 % työntekijöistä on naisia. Työnsaannin ehtona Alcoa pitää islannin oppimista, sillä se on yhtiön sisäinen kieli. Muuttovirta suuntautuu edelleen Itä- Islannista Reykjavikiin, mutta sulattamon ansiosta se on kuitenkin huomattavasti vähäisempi, Stefán Pálsson sanoo. Esikuva ympäristöasioissa Miten ympäristöasioita ja yleistä mielipidettä käsitellään? Haluamme, että ympäristövaikutuksemme on pienin mahdollinen pitämällä prosessimme aina huippukunnossa. Teemme jatkuvasti yhteistyötä paikallisen yhteisön kanssa. Ja olemme ehdottoman avoimia kaikissa toimissamme, toteaa Janne Sigurðsson, joka on vuodenvaihteesta työskennellyt Reyðarfjörðurin sulattamon toimitusjohtajana. Janne on tanskalainen ja päätyi tänne avioliiton kautta. Hänen puolisonsa on islantilainen ja syntynyt naapurikaupungissa Eskifjörðurissa. Tehtyään uraa mm. Siemensin matkapuhelintoiminnassa hän tuli Alcoalle IT-päälliköksi yrityksen käynnistyessä v (alumiinintuotanto alkoi v. 2007). Janne Sigurðsson korostaa avoimuutta hänellä ei ole edes omaa työhuonetta, vaan hän istuu maisemakonttorissa yhdessä kollegojen kanssa. Tehtävämme on ansaita rahaa. Ja samalla toimia muulle maailmalle esikuvana ympäristöasioissa. Yrityskulttuuriimme kuuluu jatkuva parantaminen, niin ympäristö-, terveys- kuin turvallisuusasioissakin, hän sanoo. Ja tämä tapahtuu hyvin pitkäjänteisesti. Alcoa viettää ensi vuonna 125-vuotisjuhliaan, ja yritys on vuosikymmenet ollut teollisuusyritysten huippua tavaramerkin uskottavuuden suhteen. Emme ajattele vuosikymmenien vaan vuosisatojen jänteellä, Janne sanoo. Jatkuvaa mittaamista Ennen Reyðarfjörðuriin asettumista yhtiö kävi pitkän prosessin, jossa se lähipaikkakuntien kanssa kirjasi järjestelmällisesti muistiin ihmisten esiinnostamat kysymykset ja huolenaiheet. Niistä muotoiltiin 45 kysymystä, ja yhtiö päivittää niitä verkkosivuilla, jotka ovat nyt saatavilla myös englanniksi (www. sustainability.is). 24 kysymyksistä koskee ympäristöä, 16 paikallisyhteisöä ja 5 taloutta. Miten hiilidioksidi- ja fluoripäästöt ovat vaihdelleet vuodesta vuoteen? Polttoainevuodot? Ilmansaasteet? Eläinkantojen muutokset maalla ja vesissä? Millainen on alueen tulokehitys? Miten alueen asunnonhinnat muuttuvat? Näkyykö rikollisuudessa suunnanmuutosta? Nämä kaikki siis mitataan vuosittain, ja tulokset ovat avoimesti koko maailman nähtävillä. Ainut, mitä emme julkaise, on toiminnan liiketulos. Koska olemme pörssiyhtiö, tämäntyyppistä tietoa ohjaa säännöstö, johon emme voi vaikuttaa, Janne Sigurðsson sanoo. Alcoa korostaa myös konsernin tasolla hyvän kansalaisen panosta ja tärkeyttä yhteiskunnassa. Alcoa tukee vuosittain merkittävillä summilla yhteiskunnan eri toimintoja Itä-Islannissaa. Yhtiö harjoittaa myös vapaaehtoistoimintaa, joka on järjestetty siten, että yhtiö myöntää stipendejä erilaisiin yleishyödyllisiin tarkoituksiin, joita työntekijät toteuttavat vapaa-ajallaan. Siis eräänlaista talkootyötä. Vuonna 2011 työntekijät saivat Reyðarfjörðurissa tällä tavoin kokoon dollaria Alcoa-stipendejä mm. kunnostamalla leikkipuistoja ja urheilukenttiä, siistimällä julkisten paikkojen ympäristöä ja istuttamalla puita. svenolof karlsson Alumiini 75 % kaikesta louhitusta alumiinista on edelleen käytössä. Alumiinia käytetään hyvin moneen eri tarkoitukseen. Lähes kaikki metalli käytetään uudelleen. Uusiokäyttöön tarvitaan vain 5 % uuden alumiinin valmistukseen vaadittavasta energiasta. Normaaleissa ph-arvoissa alumiini ruostuu erittäin vähän. Sen pinnalle muodostuu suojaksi äärimmäisen ohut (10 nanometriä) oksidikalvo. Alumiinitölkit ovat keveitä (kevyempiä kuin PET-pullot ja paljon kevyempiä kuin lasipullot) ja sen vuoksi vähentävät päästöjä ja kuljetuskustannuksia. Alumiinifolio suojaa ruokaa kuivumiselta, valolta ja vierailta mauilta, ja sitä voi käyttää ruoanlaitossa myös uunissa. Alumiini on kestävyytensä, muokattavuutensa ja keveytensä vuoksi tärkeä raaka-aine lentokoneiden rungoissa, erilaisissa ajoneuvoissa, moottoreissa ja vanteissa. Alumiinia käytetään myös esim. julkisivu- ja kattopelleissä, suurjännitejohdoissa, kondensaattoreissa ja laitekoteloissa, joiden on johdettava lämpöä ja sähköä. 16 katternö katternö 17

10 K A T T E R N Ö PAIKALLISTA Uudenkaarlepyyn Voimalaitos esitteli uutta ja vanhaa Uusi kerho tiedonhaluisille lapsille Velomobiili tulee pian V I R T A S E T Iloinen veikko tuntee sähköverkon n Jos olet soittanut käyttökeskukseen vikailmoitusta 23 viime vuoden aikana, olet hyvinkin voinut puhua Tomas Lundqvistin kanssa. Hän on yksi viidestä kuuman tuolin päivystäjästä keskuksessa, josta valvotaan koko Katternön alueen sähkönjakelua. Aivan ensimmäiseksi hän kysyy soittajalta, ovatko sähköasiakkaan omat pääsulakkeet kunnossa. Pääsulakkeet löytyvät omasta mittarikaapista, ja vialliset vaihdetaan samalla tavoin kuin tavallisetkin sulakkeet. Ennen soittoa kannattaa myös tarkistaa, onko sähkö poissa myös naapureilta. Toki pitää soittaa, kun talosta on sähkö hävinnyt, mutta jos kellään naapurilla ei ole samaa vikaa, ongelma löytynee asiakkaan omasta sähkökaapista. Samoin kuin päivystyksen työtoverinsa, myös Tomas Lundqvist viihtyy työssään. Koskaan ei työhön tullessa tiedä, minkälainen päivästä tulee. Jos on ukkonen, myrsky, lumisade tai kova pakkanen, työvuorosta tulee tiivis. Tomas arvostaa sitä, että vapaa-aika on rauhoitettu työasioilta. Olen liikkunut tosi paljon Vaasan ja Kokkolan välisillä kalavesillä, mutta en ole ikinä antanut Johanna Forsman KALASTUKSEN ILOA. Tomas Lundqvistin voi tavata maanantaiaamuna vapa kädessä ja ajatukset aivan muualla kuin Katternön sähkönjakelussa. maaston sähköjohtojen tai muuntajien häiritä keskittymistäni kalastukseen, hän nauraa. Hän pitää vuorotyötä selkeänä etuna. Siitä on tullut elämäntapa. Joinain vuosina työskentelen jouluaattona, mutta vastapainona voi lähteä arkiaamuna, kuten tänäänkin, kalaan. En ikinä vaihtaisi yhdeksästä viiteen -työhön. Tomas on harrastanut kalastusta jo nuoresta, ja eniten hän arvostaa siinä hyviä kavereita ja ulkoilua. Itse saalis on sivuasia. Toki hän on kantanut koko joukon kalaa perheelle vuosien saatossa. Vaimo ja lapset eivät enää innostu saaliista, mutta perheen kaksi kissaa mielellään syö isännän narraamaa ja fileoimaa haukea. Tomaksella on Uudenkaarlepyyn Bådanissa yhteinen vene kahden kalakaverin kanssa. Kalapaikkojen tarkempia koordinaatteja hän ei paljasta. Saisin maksaa siitä kalliisti. Hyvät paikat pidetään tiukasti salassa. Ja juuri se hyvän paikan löytäminen kertoo taidosta. Sitten tarvitaan vielä onnea, jotta saa kalan nappaamaan. Vene on yleensä vesillä joulukuulle. Paras vuodenaika on nyt syksyllä ja tietysti keväällä, kun löytää matalan lahden ja siellä kutevat ahvenet. n Uudenkaarlepyyn Voimalaitos järjesti elokuun kulttuuriviikon yhteydessä avointen ovien päivän. Niin on tehty vuoden 2006 korjausten jälkeen voimalaitoksen täytettyä 80 vuotta. Tänä vuonna vesivoimalaan tutustui yli 200 kävijää. He saivat nähdä niin uutta kuin vanhaakin. Nykyään voimalan vanha osa toimii nimittäin museona: vanhat turbiinit ovat pysähtyneet ja niiden ainoana tehtävänä on esitellä historiaa. Vanha musta turbiini vuodelta 1926 herättää kävijöissä suurta kiinnostusta etenkin, kun he voivat verrata sitä viereisen 30-vuotiaan voimalan nykyaikaisiin koneisiin. Voimala kasvaa vuosirenkaiden tavoin. Nyt on todennäköisesti taas aika lisätä uusi vuosirengas UV:n historiaan. Se nimittäin hakee lupaa uuden pienehkön vesivoimalan rakentamiseen nykyisen viereen. Lupa-asiat selvinnevät syksyllä Vanhassa osassa on pieni museo ja siellä vanhanajan sähkötarvikkeita sekä huone, jossa toimii pienimuotoinen tiedekeskus. Koululaiset voivat tehdä siellä käytännön kokeita, jotka usein liittyvät energiaan. He saivat mm. ampua paineilmaraketteja ja halukkaat voivat itse tuottaa sähköä vanhalla, generaattorilla varustetulla kuntopyörällä. Leif Sjöholm Veljekset Elias, Jonatan ja Martin kiipesivät vanhan, vuoden 1926 turbiinin päälle: se oli heistä jännittävää. n Pietarsaarenseudun Luonto r.y. käynnisti syyskuussa yhdeksän 5 7-vuotiaan lapsen pilottiryhmän. Biologit Birthe Wistbacka ja Annika Finne sparraavat tiedonhaluisia lapsia ja antavat heidän valloittaa uutta tietoa esim. elintarviketuotannosta, metsän kasveista ja eläimistä. Aloite tuli muutamien luonnosta innostuneiden lasten äideiltä. Lapset ovat alakouluiässä uskomattoman kiinnostuneita luonnosta. Mutta siinä iässä ei missään tapauksessa pidä aloittaa isoista globaaleista ympäristöasioista. Lähdemme tapaamistemme aluksi eväsretkelle ja voimme siellä käsitellä eri asioita, esim. miten ruokaa tuotetaan. Kun eväät on nautittu, puhumme jätteiden lajittelusta ja hyödyntämisestä, Birthe Wistbacka kertoo. Kauden päätteeksi pidetään askarteluilta, jolloin metsän aineksista tehdään joulukoristeita. Pidämme kerhoa kaksi tuntia joka toinen viikko jouluun asti ja mietimme sitten jatkoa. Karolina Isaksson TANKKI TÄYNNÄ. Lehmät nauttivat syksystä, koska lämpötila on miellyttävä ja hyönteiset eivät vaivaa. Se näkyy myös maidontuotannossa, joka taas kasvaa kesän notkahduksen jälkeen. Luomumaidon kysyntä kasvaa n Yhä useammat valitsevat kaupassa luomumaitoa, ja meijerit laajentavat siitä valmistettujen tuotteiden valikoimaa. EK Lacto Pedersöressä siirtyi viime keväänä kokonaan luonnonmukaiseen maidontuotantoon. Olemme viljelleet luomusäilörehua vuodesta 1995 eikä siirtyminen tuonut meille isoja muutoksia. Ennen pystyi kylläkin soittamaan toimittajalle ja tilaamaan 3000 kg rehua, mutta nyt papujen ja muun täydennysrehun hankinta vaatii vähän enemmän työtä, Eva Lönnqvist sanoo. Tilalta myydään jonkin verran maitoa suoraan asiakkaiden astioihin. Muutamat tekevät maidosta viiliä tai jugurttia. Jotkut laktoosi-intoleranssistä kärsivät voivat juoda käsittelemätöntä maitoa, Kaj Lönnqvist sanoo. Luomurehua syövä lehmä tuottaa n. 25 litraa maitoa päivässä, kun tavanomaisessa maidontuotannossa lehmä tuottaa keskimäärin 30 litraa päivässä. n Pietarsaari saa lokakuussa ensimmäisen velomobiilinsa, suomalaiselta nimeltään kinneri. Jan Backman aikoo silloin polkea uuden ympärivuotisen kulkuneuvonsa Hollannista Saksan, Tanskan, Ruotsin ja viimeisenä etappina Naantalin kautta kotiin Pohjanmaalle. Hän arvioi, että runsaan 2000 km kotimatka kestää verkkaista vauhtia parisen viikkoa. Kinnerissä istutaan mukavasti suojassa sateelta ja tuulelta. Ilmanvastus on minimaalinen, ja vauhdissa kinneri päihittää minkä tahansa kilpapyörän. ENERGIA VIISAS Hänen kinneriinsä tulee kevyt hiilikuitukuori ja vaihteiksi kolme hammasratasta eteen ja yhdeksän taakse. Kinnerissä on kolme rengasta; talvella käytetään nastarenkaita. Jan Backman pitää kinnerin ainoana haittana sitä, että se on ylämäessä raskas poljettava. Meille täällä lakeuksilla siitä ei ole suurtakaan haittaa, mutta jos joka päivä joutuu polkemaan ylämäkiä, kinneriin kannattaa hankkia apumoottori. Jokamiehenkinneristä joutuu maksamaan noin 6000 euroa. Jos haluaa sähköhybridimallin, jossa on 250 watin apumoottori ylämäkien helpottamiseksi, joutuu pulittamaan pari tuhatlappusta lisää. Jos katsoo kustannuksia, kinneri on äärettömän paljon edullisempi kuin auton osto ja ylläpito. Ei polttoainekustannuksia, ei ajoneuvoveroja eikä huoltomenoja, koska ketju on kapseloitu ja suojassa kosteudelta ja lialta. Kovan kysynnän vuoksi kinnerin arvo ei juurikaan laske. Backman uskoo, että kinneristä voisi tulla uusi jokamiehen ajoneuvo lähitulevaisuudessa. Suurimpana esteenä ovat vanhat totutut ajatusmallit, joita voi olla vaikea murtaa. Olemme kuitenkin mukavuudenhaluisia olentoja, ja kinneri tarjoaa mukavuutta. Kaikkien kannattaisi kysyä itseltään, miksi raahata mukanaan moottorikäyttöistä tavaratonnia päästäkseen parin kilometrin päähän työpaikalle, kun siihen riittää 30-kiloinen itsepoljettava ajoneuvo. Karolina Isaksson EDISTYKSELLINEN POLKUAUTO. Innokas pyöräilijä ja veneenrakentaja Jan Backman on varma, että kinneri sopii myös Suomen oloihin. Se käynnistyy aina, siinä istutaan suojassa sateelta ja tuulelta ja samalla saa hyötyliikuntaa ilman että pyörää tarvitsee polkea hiki hatussa. 18 katternö katternö 19

11 Teksti: Johan Svenlin Kuvitus: Annika Lillkvist Ympäristönsuojelu Keksintöjä Ihminen on hyödyntänyt Maapallon luontoa kymmeniätuhansia vuosia. Saamme luonnosta ruokaa, vettä, energiaa ja eri aineita. Jotta myös tulevaisuudessa saisimme puhdasta ruokaa, puhdasta ilmaa ja puhdasta vettä, meidän pitää huolehtia luonnosta. Sitä kutsutaan ympäristönsuojeluksi. Kaupunkiympäristö Kuka on syönyt herkut, mutta jättänyt roskat jälkeensä? Lajittelemalla paperi, pahvi, lasi, metalli ja vanhat paristot oikeaan säiliöön, vanhat tavarat voi käyttää hyödyksi ja tehdä niistä uusia tuotteita. Pidä luonto siistinä n Ulkona luonnossa ja vesillä liikkuessa on tärkeää, ettei jätä jälkeensä roskia. Luonnontuotteet, esim. omenankarat ja banaaninkuoret, luonto hoitaa itse ja muuttaa aikaa myöten mullaksi. Tehtaissa valmistetut tuotteet, esim. karkkipaperit ja limsatölkit, ovat sitä vastoin roskia. Vaikka heittäisi roskan maahan kaupungissa, se voi tuulla metsään tai mereen. Siellä se rumentaa maisemaa ja aiheuttaa haittaa kasveille ja eläimille. Roskista voi olla hyötyä, jos ne lajittelee oikein. Metallista voidaan tehdä uusia tavaroita sen sijaan että se joutuisi kaatopaikalle. Kierrätys n Jokainen suomalainen tuottaa 340 kiloa roskaa vuodessa. Suuri osa siitä on peräisin erilaisista ruokapakkauksista. Maapallon luonnonvarojen säästämiseksi on tärkeää käyttää materiaaleja uudelleen. Useimmat lajittelevat paperin, pahvin, lasin, metallin ja talousjätteen erilleen, jotta niitä voi käyttää hyödyksi. Tölkeistä ja pulloista saa sitä paitsi rahaa takaisin, kun ne syöttää palautuskoneeseen. PULMA Paperikuitua voi kierrättää 6 kertaa erilaisiin tuotteisiin. Lasipullo pestään, täytetään ja tyhjätään keskimäärin 33 kertaa ennen kuin se poistetaan käytöstä. Kaikista Suomessa myytävistä limsatölkeistä 93 prosenttia kierrätetään ja sulatetaan uusiksi tuotteiksi. Metallin kierrätys säästää paljon energiaa. Lähes puolet maailman kaikista uusista metalliesineistä on tehty kierrätetystä metallista. n Ympäristö saattaa kärsiä monien ihmisten asuessa tiiviisti yhdessä paikassa. Ennen vanhaan kaupunkilaiset tyhjäsivät pottansa kadulle, heillä oli sikoja, lampaita ja kanoja, jotka kakkasivat kadulle ja kaikilla oli taloissaan omat uunit lämmitystä ja ruoanlaittoa varten luvulla keksittiin höyrykone, ja kaupunkeihin rakennettiin monia tehtaita. Niiden savupiiput työnsivät ilmaan savua, ja ilmanlaatu heikkeni entisestään. Maaseudulta muutti paljon väkeä työhön tehtaisiin, ja kaupungeista tuli niin likaisia, että monet sairastuivat asuessaan niissä. Nyt tehtaat eivät enää saa päästää luontoon myrkyllisiä aineita. Pienten ja suurten kaupunkien ilma on puhtaampaa kuin satoihin vuosiin viemäreiden ja jätevedenpuhdistamojen, kaukolämmön ja sähkön ansiosta. Kun jäte käytetään hyödyksi ja puhdistetaan, miljoonat ihmiset voivat asua kaupungissa ympäristön kärsimättä. Älä tuhlaa ruokaa! n Suomessa meillä on runsaasti ruokaa, mutta valitettavasti heitämme vielä syömäkelpoista tavaraa paljon roskiin. Jokainen suomalainen laittaa noin kiloa ruokaa roskiin joka vuosi, ja puolet siitä olisi vielä täysin syömäkelpoista. Vanhentunutta ruokaa ei silti pidä syödä, sillä siitä voi sairastua. Jotta saisimme riittävästi ruokaa kaikille, tarvitaan maatalouskoneita. Kun maanviljelijä korjaa satoa, traktori päästää ilmaan pakokaasuja. Kun ruoka kuljetetaan kauppaan, kuorma-auto päästää pakokaasuja. Energiaa tarvitaan myös ruoan pitämiseksi kylmänä. Jos heitämme ruokaa roskiin, paljon energiaa on käytetty turhaan. Ruoantähteitä ei ole jäteasemalla aina helppo erotella muista roskista. Siksi poisheitetty ruoka on ongelma myös silloin, kun haluamme hyödyntää jätteiden sisältämiä muita aineita. Ennen kun autoja ei ollut paljon, ei niin helposti huomattu, että moottorin pakokaasut olivat haitallisia. Nyt kun autoja on paljon, on tärkeää kehittää moottoreita, jotka päästävät ilmaan mahdollisimman vähän pakokaasuja. ja uusia keksintöjä n Uudet keksinnöt ovat joskus aiheuttaneet vahinkoa ympäristölle. Yksi esimerkki on auto, joka yleistyi 50 vuotta sitten. Monien ajaessa moottoriteitä metsiin kertyi myrkkyjä autojen pakokaasuista. Puut kuolivat lyijymyrkytykseen. Sitten keksittiin puhtaampi lyijytön bensiini ja paremmat moottorit, jolloin pakokaasut puhdistuivat. Pian tankkaamme pakokaasutonta sähköä tai vetykaasua bensiinin ja dieselin sijasta. Sähköautoja on jo, ja ne yleistyvät entisestään, kunhan rakennetaan uusia sähkölatausasemia. 20 katternö katternö 21

12 Johanna Forsman Tulevaisuuden lentäjät kiitotiellä Unelma lentäjän ammatista houkuttelee muualta nuoria Kruunupyyn ruotsinkielisen lukion lentolinjalle. Koulutus on rankka, mutta oppilaat ovat motivoituneita ja jotkut voivat saada lentolupakirjansa jo ennen kuin ovat ehtineet ajokortti-ikään. Lähde mukaan, kun lento-oppilaat kokeilevat siipiään ensi kertaa. TÄHTÄIN YLÖSPÄIN. Lukiolaiset Martin Sjöskog Luodosta, Janina Tunkkari Alavetelistä, Sandra Snellman Pedersörestä ja Melinda Snellman Pietarsaaresta suorittavat ultrakevytlentäjän lupakirjan lukio-opintojensa ohella. 22 katternö katternö 23

13 Tuntuuko se simulaattorissa, jos syöksymme maahan? Tuntuu, laite ravistelee, jos laskeutuminen on huono. Kokkola Pietarsaaren lentoasemalla on tuulinen kevättalven aamu. Viisi oppilasta Kruunupyyn lukion lentolinjan viidenneltä vuosikurssilta odottelee Helsingin koneen lähtöä viettääkseen koko päivän opintokäynnillä. Vielä toistaiseksi he lentävät matkustajina. Olen aina ollut kiinnostunut lentämisestä, joten valitsin Kruunupyyn lukion voidakseni suorittaa lentolupakirjan ylioppilastutkinnon rinnalla, luotolainen Martin Sjöskog kertoo. Aion hakeutua lentäjäkoulutukseen lukion jälkeen, ehkä ulkomaille, sanoo Markus Lindholm, joka muutti Kruunupyyhyn Sipoosta voidakseen käydä lentolinjan. Alaveteliläistä Janina Tunkkaria innostaa hänen serkkunsa, Sanna Kari, joka toimii lentäjänä Finnairilla. Se vaikuttaa mielenkiintoiselta ammatilta, ja haluan kokeilla lentämistä itsekin. Juuri nyt lentäjistä on pulaa, ja lentoliikenteen odotetaan kasvavan tulevaisuudessa, Janina Tunkkari sanoo. Myös pedersöreläinen Sandra Snellman ja pietarsaarelainen Melinda Snellman pitävät lentäjän ammattia houkuttelevana. Lentäjäkoulutukseen on vaikea päästä, mutta lukion lentolinja tarjoaa hyvää pohjaa. Ensimmäisenä lukiovuonnaan oppilaat pääsevät tutustumaan lentoteollisuuteen opintokäynneillä ja retkillä. Vuoden päätteeksi järjestetään purjelentopäivä, jolloin oppilaat saavat itse ohjata purjelentokonetta, toki opettajan valvomana. Toisena lukiovuonna järjestetään laaja lentokurssi, jolloin lentämisen teoriaa opiskellaan tiiviillä kuuden viikon kurssilla. Kolmannella luokalla saa kaikki kokeet läpäistyään ultrakevytlentäjän lupakirjan. Kaikki lentolinjalaiset ovat olleet motivoituneita ja selvittäneet kurssin, vaikka 60 tunnin teoriaopetus ja 13 tenttiä kuudessa viikossa onkin rankka jakso, kertoo Kruunupyyn lukion fysiikan ja kemian opettaja ja lentolinjan koordinaattori Kaj Timgren. Hänellä ei ole lentolupakirjaa, mutta hän on ollut ilmassa alle 18-vuotiaiden oppilaiden kanssa. Se on täysin turvalliselta, vaikka heillä ei ole vielä edes tavallista ajokorttia, hän hymyilee. Vantaalla meitä on vastassa lumipyry ja Stefan Vikström, yksi Suomen kokeneimpia lentäjiä ja kouluttajia. Hänen lukioaikanaan 1980-luvulla ei lentolinjoja ollut. Karl Vilhjálmsson AITO TUNTUMA. Finnairin Airbus 320 -simulaattori maksaa n. 10 milj. euroa, ja sitä käytetään yhtiön omien lentäjien jatkokoulutukseen. Sisätilat ovat täysin samat kuin aidossa ohjaamossa. Karl Vilhjálmsson LENTOKOULUTTAJA. Stefan Vikström lentää itse ja kouluttaa Finnairin lentäjiä. Lennän kuukaudessa yleensä 3 4 kaukolentoa, yhtä monta Eurooppalentoa ja lisäksi työskentelen pari päivää simulaattori kouluttajana. Suoritin lentolupakirjan 22 vuotta sitten yksityisessä lentokoulussa Kruunupyyn lentoasemalla. Sitten kävin Porissa Suomen Ilmailuopiston, silloiselta nimeltään Finnairin Ilmailuopisto, ja sen jälkeen olen suorittanut Finnairin omia tyyppikoulutuksia. Lentosimulaattori on päivän kohokohta. Lentokokemus tuntuu ohjaamossa aivan aidolta simulaattorin jalkojen liikkeiden ansiosta. Janina Tunkkari on ensimmäisenä vuorossa. Hän saa asettua perämiehen istuimelle kapteeni Vikströmin viereen. Naislentäjiä on yhä enemmän. Finnairilla ei ole ollenkaan harvinaista, että naiset hoitavat koko lennon. Kapteenin ja perämiehen roolijako on pilot flying ja pilot not flying. Kapteeni pitää ohjaussauvalla koneen oikealla korkeudella ja ohjaa peräsintä jalkapolkimilla. Perämies huolehtii koneen ulkoisista ja sisäisistä olosuhteista. Stefan ohjaa meidät kiitotielle ja neuvoo Janinaa. Pidä kone keskellä kiitotietä kantapäiden avulla. Kun sanon Rotate, vedä ohjaussauvasta ja pidä piste ruudun ristikon keskellä. Koneen nokka nousee ja kohoamme ilmaan. Laskuteline nostetaan sisään ja näemme allamme Tampereen moottoritien. Stefan lisää vähän sumua ja asettaa koordinaatit, joita Janinan pitää noudattaa ruudullaan. Nyt laite ulvoo, koska lennät liian korkealla. Heti kun jokin muuttuu, sinun pitää reagoida siihen pienellä liikkeellä. Aluksi pyörällä päästään Kahdeksan minuuttia nousun jälkeen on aika laskeutua. Laskuteline alas. Meidän pitää yrittää laskeutua tuolle kapealle kiitotielle. Tuntuuko se simulaattorissa, jos syöksymme maahan? Tuntuu, laite ravistelee, jos laskeutuminen on huono. Ei vaaraa, Janina tuo meidät alas oikein hienosti. Tosi hyvä, kapteeni Vikström kehuu. Me muut saamme vuorollamme kokeilla samaa. Olen aivan pyörällä päästäni. Pääseekö siitä harjoittelulla eroon? Janina kysyy. Pääsee, siihen tottuu kun lentää paljon, Stefan vakuuttaa. Hän tietää sen omasta kokemuksestaan. Lennän kuukaudessa yleensä 3 4 kaukolentoa, yhtä monta Eurooppa-lentoa ja lisäksi työskentelen pari päivää simulaattorikouluttajana. Jokaisen kaukolennon jälkeen on kolme päivää vapaata, ja se on kyllä tarpeen. Kaikki ovat innoissaan simulaattorikokemuksen jälkeen ja tyytyväisiä omiin laskeutumisiinsa. Karl Vilhjálmsson VAATII TARKKUUTTA. Kiitotie näyttää langanohuelta laskeutumiseen saavuttaessa. Perämies Kaj Timgren (oikealla) pitää kurssin kantapäillään ja korkeuden ohjaussauvalla samalla kun kapteeni Stefan Vikström antaa ohjeita. Johanna Forsman ENSI KERTAA OIKEASTI. Kruunupyyn lukiolaiset pääsevät kokeilemaan purjelentoa Menkijärven kentällä. 24 katternö katternö 25

14 Johanna Forsman Valmisteluissa ei saa ikinä pitää kiirettä 26 katternö ENSIMMÄISENÄ. Janina Tunkkari haluaa tarttua tehtävään heti mieluummin kuin antaa jännityksen kasvaa odotellessa. Vaasan lentokerhon Jyrki Hämäläinen tekee viimeisiä valmisteluja ennen kuin asettuu takaistuimelle. Opiskelkaa ahkerasti, varsinkin matematiikkaa, englantia ja suomea. Ja huolehtikaa kunnostanne, niin teillä on paremmat mahdollisuudet päästä lentäjäkoulutukseen, Stefan Vikström evästää. Pari kuukautta simulaattorikokemuksen jälkeen on aika testata lentämistä oikeasti. Aurinkoisena alkukesän päivänä Kruunupyyn lukiolaisten on tarkoitus päästä kokeilemaan lentämistä oikeasti ilmaa siipien alla Alajärven Menkijärven lentokentällä. Ilma on täydellinen. Pienet kumpupilvet tarkoittavat termiikkejä, joita voimme hyödyntää, lennonopettaja Stefan Storrank sanoo. Lentäminen on ollut hänen työtään 1970-luvulta, niin liikennelentäjänä kuin kouluttajanakin. Nyt hän on eläkkeellä, mutta jakaa tietojaan lentooppilaille. Lentokuume ei ole hävinnyt. Lentäminen on edelleen yhtä hauskaa, muuten olisin jo lopettanut. On käytännöllistä päästä nopeasti paikasta toiseen. Kun lentää itse, ei ole riippuvainen lentoyhtiöiden reiteistä, hän sanoo. Hinauskone tankataan ja huolletaan, ja lentooppilaat valmistautuvat tehtäväänsä. Lennon valmisteluissa ei saa ikinä olla kiirettä, Stefan Storrank selittää. Tälläkin kertaa Janina Tunkkari saa kokeilla ensimmäisenä. Hän näyttää rauhalliselta pukiessaan ylle laskuvarjon ja istuutuessaan kaksipaikkaisen koneen etuistuimelle. Oppilas istuu edessä, jotta opettaja laskeutuu pehmeämmin, kurssikaveri Melinda Snellman pilailee ennen kuin lasikupu lasketaan alas. Vastatuuli on täydellinen nousuun ja laskuun. Moottorikone alkaa rullata ja hinausköysi kiristyy. Kurssikaverit näyttävät hermostuneemmilta kuin Janina. Muutaman minuutin kuluttua moottorikone laskeutuu ja purjelentokone näkyy vain ajoittain, kun se välkähtelee auringonheijastuksena korkealla sinitaivaalla. Puolen tunnin kuluttua kone näkyy kuitenkin saapuvan laskeutumiseen. Koneen nopeus on n. 60 km/t renkaiden ottaessa maahan, Stefan Storrank sanoo. Jälleen Janinalta täydellinen laskeutuminen. Lähdetkö lentoon? hän pilailee antaessaan laskuvarjorepun Martinille. Janinan ensimmäinen purjelento antaa potkua, joka ylittää jopa simulaattorikokemuksen. Nousimme 400 metriin ennen kuin irtauduimme moottorikoneesta. Sitten purjehdimme ylös 900 metriin. Hän oli rauhallinen koko matkan. Olo tuntui varmalta mutta vähän pyörryttävältä noustessamme ylöspäin. Ohjasin varovasti, en uskaltanut tehdä jyrkkiä kaarroksia. Ilmassa oli hiljaista mutta huikeaa. johan svenlin Johanna Forsman HENGAILUA HANGARISSA. Kruunupyyn lukiolaiset Martin Sjöskog, Janina Tunkkari, Melinda Snellman ja Sandra Snellman haaveilevat lentäjän ammatista. Karl Vilhjálmsson Johanna Forsman LENTOKÄRPÄSEN PUREMA. Sipoolainen Markus KOKENUT LENTÄJÄ. Lennonopettaja Stefan Storrank antaa teoriakoulutusta ja istuu koneessa Lindholm halusi Kruunupyyn lukioon voidakseen opiskella lentolinjalla. Aion lukion jälkeen oppilaiden kanssa, kun he alkavat lentää moottoroituja ultrakevyitä koneita Kruunupyyssä. hakeutua lentäjäkoulutukseen, ehkä ulkomaille. Johanna Forsman HINAUKSESSA. Potkurikone vetää purjelentokoneen 400 metriin ja kelaa sen jälkeen hinausköyden sisään. katternö 27

15 Luovan hulluuden maakunta Usko, toivo ja rakkaus ovat sopivia iskusanoja hulluille pohjalaisille POHJANMAA OSA 2 Saappaanheitto, suopotkupallo, akankanto tarjolla on lukuisia mahdollisuuksia sille, joka haluaa olla vähän hullu. Mutta luovaa hulluutta pitää harjoittaa eettisesti kestävällä tavalla, sanoo kulttuurimaantieteen dosentti Olli Rosenqvist, itsekin innokas saappaanheittäjä. Aloitimme edellisessä numerossamme Pohjanmaasarjamme maakunnan historian kuvauksella. Jatkamme tässä aidon pohjalaisen identiteetin etsintäämme. Olli (perhepiirissä Olle) Rosenqvist on syntynyt Porissa, suoritti maisterin tutkinnon Turun yliopistossa ja lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot Vaasan yliopistossa. Hänen väitöskirjansa kuvaa maaseudun roolia myöhäismodernissa yhteiskunnassa. Hän on ollut sidoksissa Kokkolan yliopistokeskus Chydeniukseen 1980-luvun lopulta lähtien, ja hoitanut siellä ajoittain maaseutututkimuksen tutkijaprofessuuria. Mitä luovan hulluuden käsitteellä tarkoitetaan? Luova hulluus on eräänlaista järjellisyyttä, joka perustuu sille, että ihminen ja yhteiskunta eivät ole koneita. Jos yhteiskunta ja sen mukana ihminen olisi vain kone, joka toteuttaisi sille annettuja tehtäviä, sen ennen pitkää jähmettyisi rutiineihinsa, kunnes kuluisi käyttökelvottomaksi, Olli Rosenqvist sanoo. Luova hulluus koettelee nyky-yhteiskunnan rajoja ja totuuksia: Se kyseenalaistaa itsestäänselvyyksiä, panee ihmiset pohtimaan elämän tarkoitusta ja Johanna Forsman Olli Rosenqvist heittää saapasta Suomi Cupissa Ylivieskassa 12. elokuuta. Miesten luokassa heitettävä saapas on kokoa 43. Ollin ennätys on 58,37 metriä. Olli Rosenqvistin pika-swot Pohjanmaan piirteistä Vahvuudet paikallinen kulttuuriperintö rohkeus ja yritteliäisyys Mahdollisuudet luova hulluus kansainvälisyys Heikkoudet elinkeinorakenne * konservatiivisuus Uhat sisäänpäin lämpiävyys liiallinen rationaalisuus ja vakavuus muodostaa näin pohjaa ihmisen ja yhteiskunnan uudistumiselle. Modernissa yhteiskunnassa maalaisuus ja perifeerisyys edustavat modernin rajamaalla käymistä, modernin rationaliteetin asettamista arvioinnin kohteeksi, Olli Rosenqvist sanoo. Parhaassa tapauksessa rajalla käyminen on luovasti hullua toimintaa, joka rikastuttavasti kyseenalaistaa modernin yhteiskunnan rationaalisuutta. Pahimmassa tapauksessa luova hulluus näyttäytyy kuriositeettina tai poikkeamana, jonka moderni elämä vähitellen sulauttaa itseensä. Jotta luovaa hulluutta voitaisiin pitää tarpeellisena ja hyväksyttävänä, sitä tulee harjoittaa eettisesti kestävällä tavalla, Olli Rosenqvist korostaa. Luovasti hullu toiminta ei saa vahingoittaa ihmisiä. Nykyistä parempaan yhteiskuntaan tähtäävä usko, toivo ja rakkaus ovat sopivia iskusanoja pohdittaessa tavoittelemisen arvoista luovaa hulluutta. Hulluus ja muutokset Miten luova hulluus on näkynyt historiassa? Miten hulluus näkyy nykyään? Yhteiskunnallisiin muutoksiin on aina liittynyt luovaa hulluutta, kun vanhat rakenteet ovat murtuneet antaakseen tietä uusille. Moderni yhteiskunta luottaa konemaiseen rationaalisuuteen, mutta postmodernissa yhteiskunnassa korostetaan leikkiä, jossa luovan hulluuden merkitys korostuu. Postmodernissa yhteiskunnassa ihmiset harjoittavat bio- tai elämänpolitiikkaa ja on mielenkiintoista seurata, mihin tämä johtaa, Olli Rosenqvist katsoo. Kosmopoliittisuus ja maailmankansalaisuus kasvattavat merkitystään, ja myös nomadismi eli kiertolaisuus ilman vakituista asuinpaikkaa yleistyy. Toisaalta monet pyrkivät vahvistamaan ja hyödyntämään traditioita, kansallisuutta ja paikallisuutta. Kaikki tällaiset ilmiöt voidaan ymmärtää rajojen testaamisena. Ihmiset valitsevat erilaisia elämänpolitiikkoja. Ovatko sitten saappaanheiton, kännykänheiton, akankannon, suopotkupallon ja saunomisen kilpailut esimerkkejä luovasta hulluudesta? Vai pelkästä hulluudesta? Jos jäyhät pohjalaisetkin voivat olla luovasti hulluja, kenenkään ei tarvitse heittää kirvestä kaivoon, Olli Rosenqvist sanoo. Ne ovat postmoderneja suomalaisia kansanhuveja, joilla on mahdollisuudet täyttää luovan hulluuden tunnusmerkit. Kummalliset kansanhuvit rikastuttavat ihmiselämää, jos ne yhdistävät leikin ja vakavamielisen urheilun kiinnostavalla tavalla. Liian vakavamielinen, pyhä urheilu toteuttaa modernia rationaliteettia ja itse asiassa köyhdyttää ihmiselämää. Uskon, että suomalaiset huippu-urheilijat pärjäisivät olympialaisissa paremmin, jos he ymmärtäisivät tekemisensä leikiksi, Olli Rosenqvist sanoo. Rajamaa Johanna Forsman M.A. Numminen, Leningrad Cowboys, Lordi ja Jukka Ammondt ovat myös esimerkkejä luovasta hulluudesta, Olli Rosenqvist sanoo. Nämä artistit liikkuvat leikillisyyden ja vakavamielisyyden rajamaassa. Myös erilaiset tapahtumat ja festivaalit voidaan tulkita luovan hulluuden tiloiksi, joissa paikallisuus ja nurkkakuntaisuus rikastuttavat monenlaisten ihmisryhmien elämää. Miten tämäntyyppistä hulluutta voidaan hyödyntää rakentavasti? Yhteiskunnassa, koulutuksessa, yrityksissä? Luova hulluus herättelee ja innostaa ihmisiä. Luovasti hullut ovat sopeutuvaisia muutoksille, joita nyky-yhteiskunta jatkuvasti tarjoaa. Innostuksella on aina yhteiskunnassa käyttöarvoa! Onko luova hulluus tyypillisesti pohjalaista? Ollaanko Pohjanmaalla hullumpia kuin esim. Savossa tai Hämeessä? Onko ruotsin- ja suomenkielisten alueiden välillä eroa? Luova hulluus on yleismaailmallinen ilmiö ei siis pelkästään suomalainen tai pohjalainen, Olli Rosenqvist sanoo. Eri kansallisuuksilla on omat hulluuden ilmenemismuotonsa. Topelius kirjoitti Maamme-kirjaansa Suomen maakuntien ihmisten ominaispiirteet niin, että nämä stereotypiat elävät edelleen. Niissä Pohjanmaa jakautuu räyhäkkääseen Etelä-Pohjanmaahan, itsetietoiseen Pohjois-Pohjanmaahan ja nöyrään ja vaatimattomaan Keski-Pohjanmaahan. Stereotypioiden tasolla pohjalaiset näyttäytyvät melko konservatiivisina, joten en osaa pitää heitä luovasti hullumpina kuin esimerkiksi savolaisia tai hämäläisiä. En ole myöskään huomannut, että hulluus ilmenisi jotenkin eri tavalla ruotsin- ja suomenkielisillä alueilla. Suurta hulluus-potentiaalia Selvää on joka tapauksessa, Olli Rosenqvist sanoo, että jos Pohjanmaata tarkastelee kehäkolmosen sisäpuolelta tai eurooppalaisesta näkökulmasta, se edustaa maalaisuutta ja periferiaa. Joten vaikka kaikilla ihmisillä ja ihmisryhmillä on tarve erottautua massasta, uskallan väittää, että luovalla hulluudella on erityiset hyvät mahdollisuudet kukoistaa meidän maakunnassamme! Mitä Pohjanmaa opettaa muulle maailmalle luovasta hulluudesta? Jos jäyhään pohjalaiseenkin mahtuu luovaa hulluutta, ei kenenkään muunkaan pidä luopua luovuudestaan ja heittää kirvestä kaivoon, Olli Rosenqvist naurahtaa. svenolof karlsson 28 katternö katternö 29

16 Karolina Isaksson Koirahoitolan elämää Saija Sillanpäälle koirat ovat elämäntapa ja työ. Tuhnulan koirahoitola on hänelle unelmiensa täyttymys, jonka hän perusti kuusi vuotta sitten. Unelma kantaa joka päivä. Nelikuinen jämtlannipystykorva, Kiito, on ensimmäistä kertaa Tuhnulassa. Pentujen tulee olla vähintään 16 viikkoisia ja rokotettuja 30 katternö katternö 31

17 Tervetuloa, sanovat haukkuvat koirat! Iiik! Painan jarrun pohjaan, katson takapeiliin ja käännän autonrattia nopeasti oikealle. Siinähän se keltainen puutalo olikin, jonka kohdalta piti kääntyä. Maamerkki pääsi yllättämään hiukan puskan takaa. Tästä Koirahoitola Tuhnulaan vievää loppupätkää tiestä on jäljellä enää 150 metriä. Tuhnula sijaitsee Karbyssä, noin 13 kilometrin päässä Pietarsaaresta. Jo näkyy osviittaa vasemmalla: mustapeltinen koiranmuotoinen kyltti ja nuoli. Sen takana punaisia rakennuksia. Tuolla rauhallisessa ja vehreässä ympäristössä se on. Koirien oma täysihoitohotelli. Kun autoni kaartaa pihaan, alkaa joka puolelta kuulua haukkuja. Lähes kaikki koirat kertovat kuorossa kuvaajan ja minun saapuneen. Tuhnulan omistaja, Saija Sillanpää, 28, tulee meitä vastaan hymyssä suin. Tervetuloa! Ei ne kauan hauku. Ei ne viitsi turhaan pitää melua. Kun olen täällä yksin koirien kanssa, ne ovat ihan hiljaa. Yksi toisensa jälkeen ne pikkuhiljaa lakkaavatkin haukkumasta, vaikka me ylimäräiset kaksijalkaiset olemme paikalla. Tulokas vastaanotetaan kuuluvasti Sitten tulee toinen auto pihaan. Siitä hyppää ulos belgianpaimenkoira Nemo. Nemo on Kokkolasta ja ensimmäistä kertaa Tuhnulassa. Taas koirakuoro aloittaa repertuaarinsa. No, eihän se haukku haavaa tee. Tähänhän alkaa jo tottua. Saija ottaa kontaktin Nemoon: kyykistyy, ja antaa Nemon haistella kättään. Vaihdettuaan muutaman sanan omistajien kanssa, Saija menee tekemään hoitosopimuksen emännän kanssa sisälle. He ottavat samalla koiran henkilökohtaiset tavarat mukaan: puruluut, tutunhajuisen pehmolelun ja makuualustan. Niitä ei toki tarviste ottaa mukaan, sillä Tuhnulassa on kaikki tarvittava, ruokaa myöten. Mutta koira on kuten lapsi mennessään tarhaan. Kivahan se on, jos on jotain tuttua ja turvallista kotoa mukana. Kuluu pari minuuttia, ja Saija ja emäntä tulevat ulos. Nemon isäntä antaa Nemon talutushihnassa Saijalle. Nemo lähtee innokkaasti Saijan völjyyn parin minuutin pissaamiskierrokselle pihan ympäri. Samalla Saija kehottaa Nemon omistajia lähtemään. Omistajat katsovat hellyttävästi koiraansa, ja istuvat autoonsa. Olen todennut, että näin on paras. Ei tule ikäviä jäähyväisiä kenellekään. Koirat haluavat myös mahdollisimman nopeasti merkata paikat, varsinkin poikakoirat. Pienellä lenkillä saa myös hyvän alkukontaktin. Kun Saija ja Nemo häipyvät puiden taakse metsäpolulle, painavat Nemon omistajat vuorostaan kaasua ja lähtevät matkaan. Kaikki kävi nopeasti ja kivuttomasti. Rapsutuksia ja pusuja Karolina Isaksson Tämä maamerkki vie varmasti pihaan asti perille. Nemon oleillessa jo hoitolan yksiössään, me aloitamme tutustumiskierroksemme vastapäisistä ulkohäkeistä. Siellä majailee neljä metsästys -ja ulkokoiraa, jotka ovat samasta perheestä. Ne ovat parittain tilavissa ja mukavan oloisissa häkeissä vierekkäin. Yksi on ylitse muiden: hellyttävä nelikuinen jämtlanninpystykoiranpentu, Kiito. Saija nappaa Kiiton syliinsä. Pian pentu on nuollut Saijan kasvot kiiltäviksi. Sympaatisiin silmiin ja pentumaisiin eleisiin ei voi olla ihastumatta. Tunne on molemminpuolinen. Kiito tapittaa Saijaa rakkaudella kuin omistajaansa. Tällä hetkellä Tuhnulassa on 17 koiraa, joista seisemän ulkohäkeissä ja kymmenen sisällä. Jokaisesta sisähäkistä koira pääsee myös omaan ulkotilaan. Nyt on sesonki. Tai se nyt on melkein aina. Ainoat kuukaudet, jolloin on hiukan hiljaisempaa on tammi-, touko- ja elokuu. Joka kuukausi meille tulee noin kaksitoista uutta varausta uusilta asiakkailta. Saija sanoo, että viidakkorumpu on kantanut hyvin ja pitkälle. Puolet Tuhnulan asiakkaista tulee Kokkolasta. Loput Pietarsaaresta ja ympäristöstä sekä Vaasasta. Etelä-Suomestakin on joitain uskollisia. Tyhjiä, koirattomia päiviä ei ole enää koskaan. Viikonloput ovat aina täynnä, ja arkenakin homma rullaa. Nyt olemme siinä pisteessä, että suunnittelemme uuden vastaanottotiskin rakentamista hoitolan viereen. Se toisi samalla kolme uutta sisäpaikkaa, suunnittelee Saija. Logiikan vastaanottotiskin paikanvaihdolle ymmärtää, kun käy sisällä hoitolassa, jossa se nyt sijaitsee. Sisällä koirat ilmaisevat itseään sen verran mahtipontisesti, että ihmisen ääni jää herkästi kaikuvassa tilassa toiseksi. Lenkitystä neljästi päivässä Muutakin on juuri investoitu. Pihassa olevaan entiseen hevoshakaan on rakennettu koirille juoksutarha. Verkot asennettiin metalliaidan väliin loppukesästä. Se on harvinaista herkkua. Olemme ylpeitä, kun pystymme sen asiakkaillemme tarjoamaan. Siihen päästetään vain yksi koira kerrallaan vipeltämään, jottei mitään yllätyksiä pääse sattumaan. Tarhassa vapaasti oleskelevaa koiraa pidetään silmällä koko ajan. Toinen merkittävästi toisista koirahoitolasta erottava tekijä on ulkoilulenkitysten määrä. Joka koira pääsee neljä kertaa lenkille päivässä! Liikunta on a ja o. Teemme aamuisin ja iltaisin hiukan lyhyempiä lenkkejä, päivän mittaan tulee sitten kaksi pidempää. Näin koiralle ei tule tylsää ja se pääsee jaloittelemaan. Lenkitys tuo myös rutiineja. Koirat ruokitaan yleensä kaikki saman aikaan. Joillakin on omat ruuat mukana. Toisilla on lääkitys tai jokin pieni vamma, mitä pitää hoitaa. Viimeiset lenkit pyritään tekemään siinä iltakahdeksan aikaan, kun ruoka on kerennyt laskeutua. Tässä vaiheessa toimittajan on otettava laskin käsilaukustaan ja tarkistetava lenkkien kilometrimäärät. Paljonko niitä Saijalle tuleekaan päivässä? Koirien määrästä riippuen, siinä kilometriä. Ei askeleita eikä kilometrejä tule mietittyä. Joka lenkki on erilainen eri koiran kanssa. Vain saman perheen koiria ulkoilutetaan yhdessä, muuten yksitellen. Kesällä koiria myös uitetaan, omistajan luvalla. Plussaa tässä on se, etten tarvitse ylimääräistä vapaa-ajanliikuntaa ja saan syödä mitä huvittaa, nauraa ilmeisen hyvässä kunnossa oleva Saija. Tarvitaan tässä lajissa varmasti fyysistä voimaakin. Koirat voivat painaa jopa 50 kiloa ja riuhtoa aika lailla. Silloin kyllä tuntuu hauiksissa ja rintalihaksissa. Unelmaa kohti Mistä idea perustaa koirahoitola tuli? Minulle syttyi rakkaus koiriin ja eläimiin jo pienestä tytöstä. Perheessämme oli aina koiria. Vanhemmillani oli pitkään Reneniminen bulldoggi, joka liittyy vahvas- Ulkoilutuksen jälkeen Saija ja partacolliesisarukset istuvat hetken aikaa vielä varjossa. Sisähäkit ovat yksiöitä, joista koira pääsee kätevästi omaan aidattuun ulkohäkkiinsä. Karolina Isaksson 32 katternö katternö 33

18 Haaveesta tuli unelmatyö! Karolina Isaksson Karolina Isaksson Karolina Isaksson Saman perheen koirat voivat jakaa saman häkin. Entisessä hevoshaassa on aidan välissä nykyään verkot ja se toimii koirien piristävänä juoksutarhana. Saija Sillanpäällä on kuva jokaisesta Tuhnulan koira-asiakkaasta. ti Tuhnulaan. (Mutta miten? Se selviää vasta lopussa.) Saija ratsasteli ja rapsutteli perheensä koiria aikansa. Hän opiskeli laborantiksi ja meni töihin Pietarsaaren UPM:n tehtaaseen. Nuorena aikuisena, kun Saija etsi koiralleen hoitopaikkaa, hän huomasi, ettei sellaista ollut ainakaan hänen vaatimustensa täyttävää. Niinpä unelma omasta koirahoitolasta alkoi itää. Kemiallisten cocktailien sekoittaminen tehtaassa alkoi tuntua happamalta. Saijan mielestä koira on muutoinkin ihmistä kiinnostavampi ja rehellisempi otus. Kuutisen vuotta sitten Saija teki ratkaisevan käänteen, sanoi hyvästit työlleen ja suuntasi kohti unelmaansa. Saija alkoi etsiä sopivaa sijaintia koirahoitolalleen. Luonnonkaunis paikka löytyi Karbystä. Siellä oli tilaa, sopivat lenkkeilymaastot ja uimapaikkakin lähellä. Viidakkorummun kautta asiakkaita Entiseen ompelimoon rakennettiin kymmenen koiran hoitola erillisine bokseineen, yksiöineen. Laitettiin lattialämpö ja tuuletus sekä valvontakamerat sisälle ja ulos. Saijan isä, Heikki Rintala, toimi pääasiallisena rakentajana. Halusimme tehdä sellaisen paikan, jonne haluaisimme viedä omatkin koirat hoitoon. Asiakkaiden mukaan olemme siinä onnistuneet. Pari ensimmäistä vuotta olivat toki kovia, kun piti hankkia asiakkaita. Saijan mukaan paras markkinointitapa on vanha kunnon viidakkorumpu: tyytyväiset asiakkaat. Muuta markkinointia ei ole ollut. Sittemmin koiria onkin kulkenut runsaasti Tuhnulaan. Viime vuonna meillä oli kaiken kaikkiaan 1000 koiraa. Saija pyörittää Tuhnulaa lähes yksin. Pihatöissä, lumenluonnissa ja rakentamisessa auttavat isä ja mies. Joskus myös koirien ulkoiluttamisissa ja sesonkien suurimman suman yli. Niin ja isä on puikoissa kerran vuodessa pitämäni loman ajan. Millaista työtä tämä on? En pidä tätä työnä, vaan elämäntapana, koska rakastan koiria. Sitovaahan, mutta ihanaa.tässä on sekä Joulut että Juhannukset kiinni, seisemän päivää vikossa. Homma jakaantuu noin yhdeksän tunnin työpäiväksi kaiken kaikkiaan. Tämä on kyllä just minun juttuni, sanoo Saija, ja sen kyllä uskoo, kun näkee hänet koirien kanssa. Hän kommunikoi ja toimii luonnollisesti niiden kanssa. Hän on tavallaan kuin koira itsekin. Hyvin suunniteltua Tuhnulassa on keväisin ja syksyisin työharjoittelijoita. Viimeksi kauhavalainen tyttö oli kahden kuukauden rupeaman. Työharjoittelijoiden silmät yleensä avautuvat työn haastavuudesta ja määrästä. Koirahoitolan pitäminen ei ole vaivatonta. Yrittäjänleipä ei tule helpolla. Tuhnulassa maksaa yksi vuorokausi koirasta kuin koirasta 20 euroa. Saija ei siis ota enemmän saksanpaimenkoirasta kuin mäyräköirasta. Hänestä se on reilua niin. Joitain koiria käy myös päivähoidossa eli tulevat aamulla ja lähtevät ennen iltaa. Joskus hän kerkeää vielä trimmaamaan ja harjaamaan koiria. Kuten ulkohäkissä olevia harmaita partacollienarttuja. Jotkut asiakkaat kysyvät, josko Saija voisi samalla kouluttaa koiraansa, mutta siihen ei Saijalla aika enää riitä. Minulla on määrätty aikataulu, jota noudatan päivittäin. Joustovaraa ei oikeastaan ole, täsmentää hän. Koiran muistaa Ajan ja tilanteiden tasalla on oltava koko ajan. Vastuu muiden rakkaista karvaisista perheenjäsenistä vaatii monenlaisia taitoja ja kanttia. On tultava toimeen sekä ihmisten että koirien kanssa. Saija on ansainnut nelijalkaisten ja kaksijalkaisten luottamuksen. Luottamukseen ja ammattitaitoon homma perustuukin. Suurimmaksi osaksi on niin, että koira muistuttaa omistajaansa, ainakin käytökseltään. Jos ihminen on avoin, koirakin on ja päinvastoin. Olen työni kautta tu- tustunut mahtaviin koiraperheisiin ja saanut hyviä tuttuja. Joihinkin koiriin todella kiintyy. Ja niinhän se menee, että muistan koirat ja koirien nimet ensin, sitten vasta omistajien, Saija nauraa. Tämän ovat vakioasiakkaatkin jo oppineet. Kun vakkari soittaa, puhelimen päästä kuuluu: Hei, täällä on Mustin mamma, muistathan meidän koiran? Korvaani kopsahtaa positiivisesti myös yksi jännä asia. Saija nimittäin puhuu jokaiselle koiralle sen perheen omaa äidinkieltä. Suomenkieliselle koiralle suomea ja ruotsinkieliselle ruotsia. Se toimii, ja menee luonnostaan niin. Viesti menee paremmin perille tutulla omalla koodilla. Urosten väliin narttu Kun kysyn Saijalta työn huonoista puolista, niitä ei ole löytyä, kunnes yksi asia tulee lopulta hänelle mieleen. Myöhästyminen. Jos asiakas ilmoittamatta tuo tai hakee koiransa sovitusta ajasta poiketen, se tuottaa aina pikkuisen muutoksia. Muutokset saattavat hiukan hankaloittaa koirahoitolan ennalta sovittuja asioita. Tarkasti suunnitellussa päivässä minuutitkin ovat tärkeitä. Joskus harmittaa, kun olisi kerennyt esimerkiksi käydä kaupassa, jos olisi tiennyt aikataulumuutoksista etukäteen. Saija on kahden pienen lapsen äiti. Tyttö on kaksivuotias ja poika neljän. Perhe asuu Tuhnulan välittömässä läheisyydessä, samassa pihapiirissä. Lapseni eivät huomaa enää koiria, kun ovat niin tottuneet niihin. He ovat vain erittäin kiinnostuneista kissoista, nauraa Saija, jonka perheeseen kuuluu kaksi omaa koiraa: rottweiler ja australiankelpie. Vapaa-aika kuluukin sitten niiden kanssa agility -harrastuksen parissa kilpailuja myöten. Saija on kouluttanut omat koiransa niin, etteivät ne välitä muista koirista. Välillä hän joutuu hoitolassa miettimään, miten hän sijoittaa tietyt koirat. Liian lähelle toisiaan ei aina kaikkia koiria voi laittaa. Esimerkiksi kahta urosta ei kannata laittaa vierekkäisiin häkkeihin, koska ne alkavat uhitella toisilleen. Mutta jos väliin laittaa nartun, kaikki menee hyvin. Tutustumiskäynnit kannattavat Joskus, hyvin harvoin, jotkut koirat ovat arkoja tai vihaisia. Mutta silloin omistajat kertovat etukäteen asiasta. Vihainen koira on hyvin arka. Siksi tutustumiskäynti ennen hoitolaan tuloa on erittäin tärkeää. Aran koiran luottamus pitää ansaita. Aralta koiralta myös tulee purema helpommin kuin vihaiselta. Avain on Saijan mukaan silloin lenkitys. Koira ajattelee, että jaahas, pääsen tuon kanssa pissalle ja rentoutumaan, ja saan siltä murkinaa. Näin luottamusta aletaan rakentamaan, hahmottaa Saija. Yleensä arka koira makaa selällään jo samana päivänä ja antaa rapsuttaa. Yhden koiran kanssa meni tosin ennätykselliset kolme tuntia ennenkuin se antoi ottaa kiinni itseään, jotta edes päästiin lenkille.toisella hoitojaksolla nämä eivät olekaan sitten enää niin arkoja, kun muistavat, ettei täällä ollutkaan mitään pelättävää. Mutta eikö Saijaa pelota arka tai vihainen koira? Vihainen koira pitää ottaa kiinni aina riskillä. Minua on purtu ehkä viitisen kertaa. Koskaan en kuitenkaan syytä puremasta omistajaa. Vihaiselle tai aralle koiralle ei saa näyttää pelkoa, siinä se salaisuus piilee. En koskaan kohtele koiria huonosti tai korota ääntäni. Koirat saavat siitä itsevarmuutta ja huomaavat pärjäävänsä täällä. Hoitolassa olo tekee koirista usein jälkikäteen itsevarmempia, näin asiakkaat ovat Saijalle kertoneet. Taitaa olla vähän sama juttu ihmisten kanssa: matkailu avartaa. Entä, mistä tämä Tuhnulan nimi oikein onkaan peräisin? Vanhempieni buldoggi Reneltähän se. Se kun oli kova päästelemään kaikenlaisia ääniä ja hajuja molemmista päistä, nauraa Saija. susanne strömberg 34 katternö katternö 35

19 Entisajan taistoja Tällaista oli meno kun kylään tuli puhelin Gun-Marie Wiis Puhelin kiehtoi mieliä saapuessaan alueellemme runsaat sata vuotta sitten. Ajatella, että pystyi puhumaan jonkun kanssa niin pitkän matkan päähän! Miten ihmeessä se oli mahdollista? Piti opetella uusi asia se mitä nykyään kutsumme infrastruktuuriksi. Miten sellainen asia kuin puhelu pitäisi hinnoitella? Ja miten löydettäisiin pelisäännöt, jotta puhelinyhtiöt eivät juuttuisi taistoon toistensa kanssa? Uuden tehtailijan talolle johtava puhelinlanka katkaistiin yön pimeydessä. Tehtailija Johan Nissinen toi puhelimen Suomeen, Helsingin keskustaan vuonna Uusi keksintö levisi nopeasti kautta maan aivan kuin muuallakin Pohjolassa. Aluksi puhelinlaitoksille ei ollut minkäänlaisia sääntöjä. Venäjän valtio piti puhelinta ohimenevänä muotioikkuna ilman sen kummempaa käytännön merkitystä. Kun venäläiset tajusivat virhearviointinsa, Suomen senaatti oli jo onnistunut hankkimaan tsaarilta luvan sille, että senaatti voi itse myöntää puhelintoimiluvat Suomeen. Villin lännen laki oli silti jossain määrin vallalla. Puhelinlinjat rakennettiin ensin ja luvat hoidettiin sitten myöhemmin. Puhelinverkon rakentamisen jälkeen vaadittavaa ylläpidon työpanosta ja etenkin sen määrää oli vaikea ennakoida. Miten hyvin puhelinjohto kesti sään voimia? Paljonko huoltotöitä se vaati? Näihin kysymyksiin pääsee mielenkiintoisesti kurkistamaan tutkimalla puhelimen lapsuusaikojen oikeudenkäyntipöytäkirjoja ja muita asiakirjoja. Alla muutama maistiainen. Kouriintuntuvaa toimintaa Puhelinala oli aluksi hyvin kouriintuntuvaa toimintaa. Tilaajan luokse piti vetää rautalanka kuparilanka oli parempi, mutta aivan liian kallis ja houkutteli varkaita. Vielä 1900-luvun vaihteessa suurin osa johdoista oli yksinkertaisia eli maa toimi viestintään tarvittavan virtapiirin toisena lankana. Vähitellen alettiin siirtyä kaksinkertaisiin johtoihin eli jokaiselle tilaajalle vedettiin kaksi lankaa jolloin virtapiiri sulkeutui. Tällä tavoin puhelujen kuuluvuutta saatiin parannettua huomattavasti. Yksilankaisilla yhteyksillä kuuluvuus ulottui parhaassa tapauksessa parin sadan kilometrin päähän; kaksoisjohdoilla yli tuhannen kilometrin päähän. Johdot kiinnitettiin yleensä pylväisiin, joita pystytettiin metrin välein. Pylväitä tarvittiin toisin sanoen aikamoinen määrä, ja linjan rakentaminen pitkien matkojen päähän oli sen ajan alkeellisilla työkaluilla valtava työ. Pietarsaaressa ensimmäinen paikallisverkon puhelu soitettiin 9. elokuuta 1887, ja senaatin lupa toiminnalle saatiin 1. lokakuuta 1887 alkaen (nykyiselle JNT:lle). Toiminnan käynnistäjänä oli Wilhelm Schauman, 29-vuotias insinööri, jonka ura kaupungin suurena teollistajana alkoi tosissaan juuri v Paikallinen puhelinverkko muuttaa viestinnän kuvioita, mutta hyöty on silti rajallinen niin kauan kun verkko on vain paikallinen. Wilhelm Schauman ymmärsi tämän hyvin, ja pian paikallisyhtiön perustamisen jälkeen hän alkoi puuhata puhelinyhteyksiä muille paikkakunnille, etenkin Kokkolaan ja Vaasaan. Isoveli Axel Schauman oli Vaasassa tehnyt aloitteen paikallisen puhelinyhtiön perustamiseksi jo v (nykyinen Anvia, tällä hetkellä Suomen vanhin puhelinyhtiö). 36 katternö katternö 37

20 Spekulaatio epäonnistui täysin, sillä tilaajat ovat aiheuttaneet vaan sotkua ja harmia Alueellista köydenvetoa Neljän vuoden alueellisen köydenvedon jälkeen päästiin tavoitteeseen sikäli, että syksyllä 1891 voitiin aloittaa puhelinliikenne linjalla Kokkola Pietarsaari Uusikaarlepyy Kauhava Lapua Seinäjoki Ilmajoki Ylistaro Orisberg Vaasa. Puhelinlinja kulki pitkälti rautatien vartta. Poikkeuksena oli Kokkolan Pännäisten linja, joka poikkesi radasta Pietarsaareen ja sieltä maantietä pitkin Uuteenkaarlepyyhyn ja takaisin rautatielle Jepualla ja siitä edelleen etelään. Ehkä nykyihmisiä kiinnostaa tieto, että kilpaileva linjaus olisi kulkenut Vaasan ja Pietarsaaren välistä maantietä pitkin. Etenkin vaasalaiset ajoivat tätä vaihtoehtoa, kun taas Pietarsaaressa ja Kokkolassa pidettiin rautatietä noudattavaa linjausta hyödyllisempänä, jotta myös sisämaan pitäjiin saataisiin yhteys. Sitä varten perustettiin yhtiö Kokkola Seinäjoki Waasa Puhelin Oy (KSW). Suuri osa rahoituksesta saatiin kunnilta. Pian kuitenkin (1893) reviirit menivät uusiksi, kun Vaasan Seinäjoen puhelinlinjan tilaajat irtautuivat yhtiöstä ja perustivat oman Etelä-Pohjanmaan Puhelin Oy:n, jossa keskinäisin kompromissein sovittiin pääkonttorin paikaksi Ylistaro. Yhtiö veti Vaasan ja Seinäjoen välille oman puhelinlinjansa KSW:n linjan rinnalle. Syksystä 1891 läänissä saattoi soittaa Kokkolan ja Vaasaan välisellä alueella, kunhan oma puhelin oli kytketty paikalliseen verkkoon, jonka keskus oli puolestaan kytketty kaukolinjaan. Surkeita kauppoja Miten KSW:n liiketoiminta sujui? Pietarsaaren ratainsinööri Ernst Saxén oli yhtiön toimitusjohtaja. Yksi asia valkeni hänelle pian: kaukopuhelut olivat surkeaa liiketoimintaa. Ongelmana oli linjojen ylläpito. Pelkästään Kokkolan ja Seinäjoen välinen puhelinlinja oli 160 km pitkä ja vaati 2327 pylvästä. Ne eivät olleet kyllästettyjä ja lahosivat helposti. Niitä ei aina saatu pystyyn kovin tukevasti. Myrskyt ja jäänmuodostus ja kaatuvat puut aiheuttivat toistuvasti ongelmia. Harmillisena pullonkaulana oli, ettei samalle linjaosuudelle voinut ottaa kahta puhelua samaan aikaan. Tästä seurasi jatkuvia Pietarsaaren kaupunginmuseo Ratainsinööri Ernst Saxén toimi monet vuodet kaukopuheluliikenteen johtajana Pietarsaaren seudulla. kiistoja. Kenelle annettaisiin etusija? Perussääntönä oli, että kaukopuhelu ohitti paikallispuhelun; kaukopuhelu katkaisi paikallispuhelun. Toinen sääntö oli, ettei kukaan saanut puhua viittä minuuttia kauempaa. Jotta asiaan saatiin jonkinlainen järjestys, yhtiöt ilmoittivat aikataulut, joiden mukaan kaukolinja varattiin tiettyinä kellonaikoina eri paikallisverkkojen tilaajille. Ernst Saxén kertoo: Kun yhtiön liiketilanne v oli kaikkea muuta kuin loistava, verkkoa päätettiin laajentaa mahdollisimman paljon, jotta sitä kautta saataisiin enemmän rahaa pitkän puhelinlinjan ylläpitoon. Tätä tarkoitusta varten yhtiö solmi useiden kuntien kanssa sopimuksen, jonka mukaan yhtiö rakentaisi puhelinlinjat ja keskukset ja luovuttaisi ne yksittäisten kuntien käyttöön sillä ehdolla, että tilaajat maksaisivat niin suuren vuosimaksun, että linjat tulisivat maksetuiksi suunnilleen viiden vuoden aikana. Tämän jälkeen vuosimaksu ei olisi suurempi kuin 20 markkaa. Yhtiön ajatuksena oli, että vaikka tilaajat viiden vuoden jälkeen eivät enää jäisi tilaajiksi, puhelinlinjalla olisi kuitenkin jokin arvo, vaikka vähäinenkin, mikä muodostaisi yhtiön liikevoiton. Suomen kieli ei ollut sen ajan sopimuksissa aivan virheetöntä. Kauhavalainen Jaakko Lindgrén antoi tällä sopimuksella 26. marraskuuta 1901 viideksi vuodeksi vuokralle huoneen Pohjois Telefooniyhtiön puhelinkeskusta varten. Toimitusjohtaja Ernst Saxén vahvisti sopimuksen, kuten näkyy, sinetillä ja allekirjoituksellaan. Tässä sopimusteksti: Hyyrykontrahti Tämän kautta vuokraan minä allekirjoitettu Pohjois telefooni osakeyhtiölle huoneen, telefooni centraalia varten, talossani rautatien varrella Kauhavan aseman läheisyydessä, viiden vuoden aijaksi, luettu 1stä pstä joulukuuta jän markan hyyryä vastaan kuukaudelta. Kauhavalla 26. pvä marraskuusta 1901 Jaakko Lindgrén Todistavat: Zachris Castrén, Juho Korpipää, R. Bergroth Tämän kansa tyytyväinen: Pohjoistelefooni osakeyhtiö kautta E. Saxén JNT:n arkisto Kun hän v tiivistää kokemukset, hän kirjoittaa näin: Käytäntö on osoittanut, että ajatuskulku oli aivan epäonnistunut, sillä useilla paikkakunnilla tilaajat eivät ole muuta tehneet kuin aiheuttaneet yhtiölle sotkuja ja harmeja, jotka ovat harvoin päättyneet ilman oikeusjuttuja. Evijärven esimerkki Pietarsaaren kaupunginmuseo Carl Alfred Calamnius, Evijärven kirkkoherra vuosina , nimitettiin rovastiksi vuonna Tutustutaanpa muutamaan esimerkkiin. KSW solmi Evijärvellä toukokuussa 1896 sopimuksen neljän tilaajan kanssa puhelinlinjasta Kolppi Ähtävä Evijärvi Lappajärvi. Nämä neljä olivat kirkkoherra Carl Alfred Calamnius, kauppias Leander Rudbäck, nimismies Bruno Wikman sekä A. Joensuu Lahden Kauppa-Yhtiön puolesta. Sopimusehdoissa tilaajat määrättiin itse pystyttämään puhelinpylväät Lappforsin ja Lappajärven välille. Tilaajien piti sen jälkeen pitää tämä linja käyttökunnossa sillä uhalla, että yhtiö muussa tapauksessa tekee sen tilaajien kustannuksella. Sopimusaika oli viisi vuotta. Elokuussa 1900 KSW kuitenkin meni konkurssiin. Lokakuun 1900 konkurssihuutokaupassa Ernst Saxén ja Wilhelm Schauman ostivat yhtiön omaisuuden ja perustivat uuden yhtiön, Pohjois Telefooniyhtiön (PT), joka toukokuussa 1901 otti hoitaakseen KSW:n puhelinliikenteen. PT sai jälkikäteen puhelinliikenteen toimiluvan eri alueille, mutta kuitenkin välissä oli toimiluvaton kausi. Ernst Saxénin mukaan KSW:n konkurssin syynä olivat alhaiset puhelinmaksut ja tappiot, joita yhtiölle kertyi uusien linjojen rakentamisesta sisämaan maalaiskuntiin. Monet seikat ennakoivat tulevia riitoja. Pätikö KSW:n tilaajien kanssa solmima sopimus Uudenkaarlepyyn museo Elis Oskar Söderström oli nimismies ja seudun merkkihenkilöitä. myös verkon uusiin omistajiin? Mikä merkitys oli sillä, että toiminta jatkui ilman lupia? Ja miten toimittaisiin sitten, kun alkuperäinen viiden vuoden sopimuskausi päättyisi? Lappajärven syyskäräjillä 1904 Ernst Saxén kuvasi asiaa siten, että sopimusajan päätyttyä yhtiö: on ymmärtäväisyydestä Evijärven tilaajia kohtaan antanut heidän edelleen soittaa yhtiön linjoilla sillä velvoitteella, että kukin tilaaja maksaa 20 markan vuosimaksun ja että Lappforsin ja Lappajärven puhelinkeskusten väliset linjat pidetään käyttökunnossa, mikä on ollut yhtiöltä todella hellämielistä, sillä lähes kaikki vuosimaksut on jouduttu hakemaan Evijärveltä oikeusteitse, jonka perusteella Evijärven tilaajat olisi milloin tahansa voitu katkaista linjoilta. Poikkisahatut pylväät Vuoden 1904 alussa kaksi evijärveläistä tilaajaa vieraili Ernst Saxénin luona Pietarsaaressa. He ilmoittivat, että Evijärven ja Lappajärven keskusten välisen puhelinlinjan ylläpito oli käynyt niin kalliiksi, etteivät he enää halunneet vastata siitä. Kun jo useita kilometrejä puhelinjohtoa oli varastettu, yhtiö päätti kerätä johdon pois tältä osuudelta, jottei se kokonaan menettäisi toimilupiaan, Ernst Saxén selitti oikeudessa. Tässä yhteydessä myös puhelinpylväät sahattiin poikki. Seurauksena oli riita, jossa kumpikaan osapuoli ei sanojaan säästellyt. Kiistanaiheeksi nousi, kuka oikeastaan omisti vanhan puhelinlinjan ja pylväät. Evijärveläistilaajat kirkkoherra Calamnius ja kauppias Rudbäck etunenässä katsoivat olevansa omistajia ja viittasivat siihen, että he olivat aikanaan kustantaneet pylväät. Saxénin mielestä omistaja oli Pohjois Telefooni: Evijärveläistilaajat ovat tyytymättömiä omaan leväperäiseen tapaansa huolehtia puhelinlinjoista [ ] Jos tilaajat katsovat omistavansa pylväät, heidän olisi pitänyt valvoa saamisensa konkurssissa. Sana oli sanaa vastaan, mitä oli tapahtunut Saxénin ja muutaman tilaajan kokouksessa Kolpissa. Nimismies Bruno Wikman kertoi oikeudelle, että kokouksessa olisi sovittu puhelinpylväiden siirtymisestä tilaajille sopimusajan jälkeen. Saxén vastasi: Tätä on pidettävä herra B. Wikmanin yksityisenä mielipiteenä ja väärinkäsityksestä syntyneenä, sillä KSW:n entisenä toimitusjohtajana voin valaehtoisesti vakuuttaa, ettei yhtiöllä ole ollut minkäänlaista ajatusta linjojen luovuttamisesta tilaajille. Kihlakunnanoikeus päätyi lokakuussa 1905 Ernst Saxénin kannalle pylväiden ja johtojen poistamisessa mutta päätti asian luonteen vuoksi määrätä kummankin osapuolen maksamaan oikeudenkäyntikulunsa. Sekä kantaja että vastaaja valittivat hovioikeuteen, joka kuitenkin pysytti kihlakunnanoikeuden tuomion voimassa. Jepuan esimerkki Jepua oli, kuten Ernst Saxén asian ilmaisi, surullinen esimerkki. Nimismies Elis Oskar Söderström oli v rakennuttanut puhelinlinjat Uudenkaarlepyyn ja Jepuan välille (ja sivujohdon Silvastiin), jonka jälkeen KSW osti Söderströmiltä linjan ja toimiluvan helmikuussa 1897 ja solmi 5-vuotisen sopimuksen Jepuan neljän tilaajan kanssa. Tilaajat olivat: Carl Jonathan von Essen (joka omisti Kiitolan kartanon), Otto Henrik von Essen (joka omisti Kepon kartanon), nimismies Elis Oskar Söderström ja 38 katternö katternö 39

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

TALVIVAARA H1 2014 OSAVUOSIKATSAUS SANEERAUSOHJELMAEHDOTUKSET

TALVIVAARA H1 2014 OSAVUOSIKATSAUS SANEERAUSOHJELMAEHDOTUKSET TALVIVAARA H1 2014 OSAVUOSIKATSAUS SANEERAUSOHJELMAEHDOTUKSET 30.9.2014 1. H1 2014 lyhyesti 2. Tuotantopäivitys 3. Vesien hallinta 4. Luvitus ja oikeudelliset prosessit 5. Toiminnalliset ja markkinanäkymät

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

Kaivosmanifesti. Tuomo Tormulainen, Helsinki 26.4.2014

Kaivosmanifesti. Tuomo Tormulainen, Helsinki 26.4.2014 Kaivosmanifesti Tuomo Tormulainen, Helsinki 26.4.2014 Lähtökohtia Suomen värimineraalien omistusoikeus on selvitettävä Mineraalistrategia uusiksi Oleellinen kysymys? Millainen kaivostoiminta on mahdollista

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Aija Rytioja Tuotantoinsinööri Boliden Kokkola Oy

Aija Rytioja Tuotantoinsinööri Boliden Kokkola Oy Aija Rytioja Tuotantoinsinööri Aija Rytioja syntynyt Kokkolassa 1972 opiskellut Oulussa prosessitekniikan diplomiinsinööriksi valmistunut vuonna v. 1999 työskennellyt Suomen ainoassa sinkkitehtaassa vuodesta

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... OHJEKIRJA SISÄLLYS Johdanto... 3 Tavoitteet... 3 Työturvallisuus... 3 Polttokennoauton rakentaminen... 4 AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... 5 POLTTOKENNOAUTON TANKKAUS - polttoainetta

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Teollinen kaivostoiminta

Teollinen kaivostoiminta Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,

Lisätiedot

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012 Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä

Lisätiedot

4 Suomen sähköjärjestelmä

4 Suomen sähköjärjestelmä 4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Verkostoidu Porin seudulla -hanke Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin?

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? 1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? a) maitotölkki b) suodatinpussi ja kahvinporot c) lasinsirut d) ruuanjätteet muovipussissa KOMPOSTI 2. Hyötispiste on paikka johon voit viedä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kainuu - rikas luonnostaan

Kainuu - rikas luonnostaan Luonto, ihminen ja työ seminaari 4.6.2013 Kainuu - rikas luonnostaan Luonnonvarojen käytön periaatteet: 1. Varovaisuusperiaate 2. Elinkaariajattelu 3. Ennaltaehkäisyperiaate 4. Läheisyysperiaate 5. Aiheuttamisperiaate

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Kalle Härkki EVP, President Minerals Processing Pörssisäätiön Pörssi-illat Kevät 2015 Outotec lyhyesti Liikevaihto

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit.

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit. JALOKIVIJAHTI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Jalokivijahdissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä tietotimantteja eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS

TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS Kilpailuparin Numero: Kilpailijoiden Nimet: TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS Tehtävä tehdään lyijykynällä tälle tehtäväpaperille. Lisäpaperia saa tarvittaessa käyttää, käytetyt lisäpaperit tulee myös palauttaa

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

päivää vapaa pistorasiasta!

päivää vapaa pistorasiasta! 365 päivää vapaa pistorasiasta! Paras energianhuolto matkalla MATKAILUAUTO VENE MÖKKI EFOY COMFORT lataa käyttöakkusi täysautomaattisesti. Näin Sinulla on aina riittävästi sähköä toiveidesi täyttämiseen

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Energia, Vesivoima ja Kalatalous. Ralf Bertula Katternö Group 15.11.2005

Energia, Vesivoima ja Kalatalous. Ralf Bertula Katternö Group 15.11.2005 Energia, Vesivoima ja Kalatalous Ralf Bertula Katternö Group 15.11.2005 Kuka Ralf Bertula? s. Vexalassa 1946, asuu nyt Pietarsaaressa insinööri 1971, Vaasan Teknillinen Oppilaitos Käyttöpäällikkö Katternö/Herrfors/Perhonjoki

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu Janne Käpylehto Aurinkosähkö 1. Merkittävä tuotantomuoto 2. Kannattavaa, hinta on kunnossa 3. Hauskaa! Aurinkosähkö - näpertelyä? Uusi sähköntuotantokapasiteetti

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

UUSI. Paras energianhuolto matkalla MATKAILUAUTO VENE MÖKKI

UUSI. Paras energianhuolto matkalla MATKAILUAUTO VENE MÖKKI UUSI Paras energianhuolto matkalla MATKAILUAUTO VENE MÖKKI MATKAILUAUTO VENE MÖKKI EFOY COMFORT lataa käyttöakkusi täysautomaattisesti. Näin Sinulla on aina riittävästi sähköä toiveidesi täyttämiseen -

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit.

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit. KULTAKISA Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Kultakisassa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä kultahippusia eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia tiedonmurusia.

Lisätiedot

Teollisuustaito Oy. 12.3.2014 Annika Hämäläinen. Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: 2584153-5 puh. +358 40 7234008 info@teollisuustaito.

Teollisuustaito Oy. 12.3.2014 Annika Hämäläinen. Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: 2584153-5 puh. +358 40 7234008 info@teollisuustaito. Teollisuustaito Oy 12.3.2014 Annika Hämäläinen Teollisuustaidon toimialat Kaivosteollisuus ja metallinjalostus Malminkäsittely Murskaus, jauhatus ja materiaalin käsittely Hydrometallurgia - Metallien talteenotto

Lisätiedot

Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia

Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia Rengaspaineet pysyvät kun käytät typpeä Ilma ympärillämme koostuu pääosin hapesta ja typestä. Erottamalla nämä kaasumaiset alkuaineet toisistaan

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot

Kattava valikoima sähkölämmitystuotteita HYVÄÄ SYYTÄ VALITA LVI SÄHKÖLÄMMITYS

Kattava valikoima sähkölämmitystuotteita HYVÄÄ SYYTÄ VALITA LVI SÄHKÖLÄMMITYS Kattava valikoima sähkölämmitystuotteita 10 HYVÄÄ SYYTÄ VALITA LVI SÄHKÖLÄMMITYS 1 1. TURVALLINEN 2. HUOLETON LVI lämmittimet ovat suljetun rakenteensa ansiosta lapsija paloturvallisia. Lämmittimien ja

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Vattenfallin imago kirkastui

Vattenfallin imago kirkastui Vattenfallin imago kirkastui Julkaisuvapaa maanantaina 17.12.2012, klo. 06.00 Suomen SÄHKÖYHTIÖT - EPSI Rating asiakastyytyväisyys 2012 Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii vuosittain kuluttajien

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti VAPO PELLETTI Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti Nosta mukavuutta, laske lämmön hintaa! Puulla lämmittäminen on huomattavan edullista ja nyt pelletin ansiosta myös tosi helppoa. Vapo-puupelletit

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Ydinvoima ja ilmastonmuutos

Ydinvoima ja ilmastonmuutos Ydinvoima ja ilmastonmuutos Onko ydinvoima edes osaratkaisu ilmastokatastrofin estämisessä? Ydinvoima päästötöntä? Jos ydinvoima olisi päästötöntä, auttaisiko ilmastokatastrofin torjunnassa? Jäädyttääkö

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoima Suomessa Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Kotien aurinkosähkö nyt kovassa kasvussa Uudellamaalla jo yli 260 voimalaa

Kotien aurinkosähkö nyt kovassa kasvussa Uudellamaalla jo yli 260 voimalaa Kotien aurinkosähkö nyt kovassa kasvussa Uudellamaalla jo yli 260 voimalaa Julkaistu 03.11.2015 08:37. Aurinkosähköjärjestelmiä on kytketty sähköverkkoon eniten Uudellamaalla ja Varsinais Suomessa. Tuotanto

Lisätiedot

Uutta ydinvoimaa Pohjois-Suomeen

Uutta ydinvoimaa Pohjois-Suomeen Uutta ydinvoimaa Pohjois-Suomeen ATS:n seminaari, Helsinki Pekka Ottavainen Toimitusjohtaja Voimaosakeyhtiö SF Fennovoima teollisuuden tukijalkana Kaksi vaihtoehtoa paikkakunnaksi Hankkeen aikataulu 2

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Anni Mikkonen Suomen Tuulivoimayhdistys Loimaa, 23.3.2010 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 20 -vuotisjuhlat

Lisätiedot

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke KOHTI KIERTOTALOUTTA ketterästi ja kunnianhimoisesti Ekokemin liiketoiminta-alueet Mitä Ekokem tekee? 1 Kehitämme jätteitä vähentäviä ja hyödyntäviä ratkaisuja asiakkaidemme

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

MAATILAN TYÖTURVALLISUUS

MAATILAN TYÖTURVALLISUUS MAATILAN TYÖTURVALLISUUS Maatilan työturvallisuus Työturvallisuusriskien hallinta Työympäristön vaaratekijät selkokielellä Layla Ahonen ja Sarita Jylhä-Rastas Työturvallisuus Työympäristön vaaratekijät

Lisätiedot

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia Kemira DesinFix Innovatiivista veden desinfiointia Kemira - kemian alan huippuosaamista, tuotteita ja vedenkäsittelyteknologiaa maailmanlaajuisesti Vuoteen 2050 mennessä maapallon väestö kasvaa arviolta

Lisätiedot

Kehotus toiminnan saattamiseksi ympäristö- ja vesitalousluvan mukaiseen tilaan

Kehotus toiminnan saattamiseksi ympäristö- ja vesitalousluvan mukaiseen tilaan Kehotus Dnro KAIELY/1/07.00/2013 3.1.2014 Julkinen Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Kehotus toiminnan saattamiseksi ympäristö- ja vesitalousluvan mukaiseen tilaan Talvivaara on ilmoittanut

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Me HEVI kivitaloilla toteutamme asiakkaidemme unelmia!

Me HEVI kivitaloilla toteutamme asiakkaidemme unelmia! Me HEVI kivitaloilla toteutamme asiakkaidemme unelmia! Sinun työsi on haaveilla, unelmoida ja visioida. Juuri sinä haaveinesi olet oman rakennusprojektisi ammattilainen. Asiantuntija, joka tietää parhaiten,

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUDET KAJAANISSA 13.3.2012 JA SOTKAMOSSA 14.3.2012

YLEISÖTILAISUUDET KAJAANISSA 13.3.2012 JA SOTKAMOSSA 14.3.2012 TALVIVAARAN KAIVOKSEN LAAJENNUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI YLEISÖTILAISUUDET KAJAANISSA 13.3.2012 JA SOTKAMOSSA YLEISÖTILAISUUDEN OHJELMA Klo 16 18 Vapaamuotoinen tutustuminen suunnitelmiin Klo 18

Lisätiedot

POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE

POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE TALVIVAARA SUURIKUUSIKKO LAATU TYÖTURVALLISUUS YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Laadukkaan toimintamme runkona on työturvallisuus, joka kattaa kaikki projektin vaiheet suunnittelusta

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot