MTK-Pohjois-Suomen jäsenlehti Uutisjyvät. Kokouskierros. MTK-yhdistysten kevätkokoukset. 11. Myös tuki-infoa on tarjolla. SIVU 10.

Transkriptio

1 M Itella Posti Oy Itella Green MTK-Pohjois-Suomen jäsenlehti Uutisjyvät Innovaatioita Haapavetinen Demeca Oy suunnittelee ja valmistaa karjatilojen arkea helpottavia laitteita ja automatiikkaa. SIVU 3 Kokouskierros MTK-yhdistysten kevätkokoukset alkavat viikolla 11. Myös tuki-infoa on tarjolla. SIVU 10 Parisuhteita Nuoret viljelijäparit pohtivat Kalajoella parisuhteen ja maatilayrityksen tulevia haasteita. SIVU 12 Yhdistysten vuosi avattiin Oulussa Maanomistajan kannattaa osallistua tuulivoimalahankkeisiin alusta lähtien ja olla mukana maankäytön suunnittelussa. Älä allekirjoita, ellet ymmärrä! Tuulesta temmattavaa rahaa tarjolla MTK haluaa edistää tuulivoiman rakentamista ja sen hyväksyttävyyttä. Tämä edellyttää tuulivoimalatonttien kohtuullista vuokratasoa ja maaomistajien oikeudenmukaista kohtelua maankäytön rajoituksia korvattaessa. MTK on laatinut mallisopimuksen tuulivoimalatonttien vuokraamisesta. Sopimus sisältää tontinvuokrassa huomioitavat asiat. MTK ei anna suosituksia euromääräisistä vuokratasoista, vaan sen sopivat osapuolet keskenään. On tärkeätä, että asiat sovitaan mahdollisimman yksiselitteisesti pitkäaikaisissa sopimuksissa. MTK:n laatimasta tuulivoimatontin vuokraajan muistilistasta selviää oleellisia sopimuksessa huomioon otettavia asioita. MTK pitää tuulivoimarakentamisen edistämisen ja tuulivoiman hyväksyttävyyden kannalta ensiarvoisen tärkeänä, että tuulivoimalan vaikutusalueen maanomistajia kohdellaan tasapuolisesti. Vaikutusalue ulottuu tuulivoimalan korkeuden mukaan noin metrin säteelle voimalasta. Näille maanomistajille tulee maksaa korvausta maakäytön rajoituksesta, sillä kyseiselle alueelle ei voida myllyjä rakentaa. Tuulivoimayhtiöiden kannattaakin Plugi Oy ILPO MATTILA ripeästi muuttaa toimintamalliaan, sillä oletettavasti myös voimaloista tehtävät valitukset vähenevät ja tuotanto pääsee käyntiin nopeammin. Tuulivoimalainvestoinnit ovat lähteneet ripeästi liikkeelle. Kiire on kova. Tuulisähkön takuuhinta kannustaa nopeaan sähköntuotannon aloittamiseen. Toiminta on uutta ja kaikilla osapuolilla on paljon oppimista. Maanomistajien tulee osallistua aktiivisesti maankäytön suunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa. Lisää tuulivoima-asiaa sivulla 9. Ilpo Mattila on MTK:n energia-asiamies. Lisätietoa: ilpo.mattila@mtk.fi Vuosi 2013 on MTK:ssa yhdistysten vuosi. Jokaisella MTK-yhdistyksen ja metsänhoitoyhdistyksen jäsenellä on lupa odottaa, että kuluvana vuonna etujärjestö ottaa yhteyttä muullakin tavalla kuin muistuttamalla jäsenmaksusta. Yksi teemavuoden neljästä avaustilaisuudesta Oulun Edenissä tammikuuta. Tilaisuuteen osallistuivat Keski-Pohjanmaan, Lapin ja Pohjois-Suomen tuottajayhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit, metsänhoitoyhdistysten puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat sekä liittojen edustajat. Yhdistysten vuoden teemoja ovat kuntavaikuttaminen kotimainen ruoka jäsenten yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin tukeminen jäsenten kohtaaminen. Yhdistysten vuosi tarkoittaa myös paikallisen edunvalvonnan tekemistä näkyvämmäksi. Uusille kunnanvaltuutetuille jaetaan kevään ja kesän aikana MTK:n kuntapäättäjäopas. Lisää yhdistysten vuodesta sivulla 4. Tuulivoimatontin vuokraajan muistilista Vuokra-aika rajattu, esimerkiksi vuotta. Jatko ehtoineen sovitaan erikseen. Aluksi maksetaan tuulisuusselvitysten ajalta tutkimusaluevuokraa /ha/v, kun sopimus on allekirjoitettu tai kertakorvaus, kunnes voimalan rakennuslupa on saatu. Rakentamispäätöksen jälkeen vuokra voi perustua kahteen eri mallivaihtoehtoon A tai B, kummassakin tavoitteena on sama vuokratulo: A. Kiinteä vuokra /mylly/ vuosi. Maksu alkaa, kun rakennuslupa on myönnetty sekä lisäksi muuttuva 1-4 % sähköntuotannon arvosta. Maksu alkaa sähköntuotannon alettua. B. Pelkkä kiinteä vuokra, /mylly/vuosi, sidottu elinkustannusindeksiin. Vuokrataso on n /mylly/vuosi, vaihtelua reippaasti molempiin suuntiin. Tarjolla on sopimuksia, joissa vuokranmaksu alkaa sähköntuotannon alettua, jopa vasta 9 vuoden kuluttua. Niihin ei kannata sortua. Korvausta maksetaan myös vaikutusalueen maanomistajille, m:n säteellä voimalasta. Heidän kanssaan tuulivoimayritys tekee erilliset maankäytön rajoitussopimukset, ei vuokrasopimusta. Tiet ja sähkölinjat korvataan yleisen käytännön mukaan, kunnossapito on vuokralaisen vastuulla. Kiinteistöveron ja muut voimalasta aiheutuneet kustannukset maksaa vuokralainen. Voimalatontin maisemoinnista vastaa vuokralainen toiminnan loputtua. Vuokralainen perustaa takuurahaston maisemointia varten. Vuokran kohtuullistamislauseke, jos yleinen alan vuokrataso nousee merkittävästi. Sopimus voidaan siirtää kolmannelle osapuolelle. Salassapitolausekkeet eivät sido allekirjoittamatonta sopimustarjousta. Ota talteen! MTK-Liitot ja MO- Liitot antavat lisätietoja yksityiskohdista. Ota selvää yksityiskohdista ennen sopimuksen allekirjoitusta. Älä allekirjoita mitään, mitä et ymmärrä! Yhdistyksen vuoden aloitustilaisuuden ryhmätöissä Oulun Edenissä pohdittiin muun muassa tuottaja- ja metsänhoitoyhdistysten yhteistyötä. Ota talteen! MTK-Pohjois-Suomen 43 tuottajayhdistystä ovat viljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien paikallisia edunvalvojia ja vaikutuskanavia. Tämän lehden jäsensivuille on koottu yhdistysten toimijoiden, liiton johtokunnan ja toimihenkilöiden, maaseudun vastaavien tukihenkilöiden ja Mela-asiamiesten yhteystiedot sekä tietoa jäseneduista. Ella Karttimo

2 2 Uutisjyvät 1/2013 Pääkirjoitus Maatalouspolitiikka uudistuu yhdistysten vuonna Kuluva yhdistysten teemavuosi sai virallisen startin tammikuun lopulla Oulun Edenissä järjestetystä tilaisuudesta. Teemavuoden tavoitteita ovat yhdistysten toiminnan aktivoiminen, yhteishengen nosto, paikallisen edunvalvonnan ja sidosryhmäyhteistyön tehostaminen sekä jäsenten kohtaaminen. Teemavuosi toi muutoksia liiton arkeen, kun toimistosihteerimme Janne Mäkinen siirtyi yhdistysten vuoden alueasiamieheksi. Jannen toimialue kattaa MTK-Keski-Pohjanmaan, MTK-Lapin ja MTK-Pohjois-Suomen tuottajayhdistykset sekä MO-Pohjois-Suomen metsänhoitoyhdistykset. Vaikka helmikuun alusta lähtien liiton toimistovahvuus on ollut yhtä henkilöä pienempi, Jannen työpiste säilyy edelleen Oulun toimistolla, josta hän palvelee koko Pohjois-Suomen aluetta ja liittomme yhdistyksiä. Yhdistysvuoteen liittyvissä kysymyksissä kannattaakin ottaa rohkeasti Janneen yhteyttä samoin kuin myös meihin muihin toimihenkilöihin. Tehdään yhdessä tästä vuodesta onnistunut! TÄLLE VUODELLE on ladattu toki muitakin odotuksia kuin yhdistysten aktivoiminen. Ehkä tärkeimpiä niistä on EU:n maatalouspolitiikan uudistus ja sitä koskeva päällimmäisin kysymys: koska uudistuksesta ja sen sisällöstä saadaan lopullinen tieto? Siinä vaiheessa, kun EU:n valtionpäämiehet eivät päässeet yksimielisyyteen budjetista viime vuoden puolella, alkoi maatalouspolitiikan uudistamisen viivästyminen vuodella eteenpäin näyttää yhä todennäköisemmältä. Toivottavasti nyt saadun aikalisän avulla niin EU:n kuin kansallisen maatalouspolitiikankin linjat saadaan viimeisteltyä siten, että Pohjois-Suomen maatalous ja sen haasteet huomioidaan myös tulevalla rahoituskaudella. Viljelijöiden ymmärrys päättäjiä kohtaan on aika ajoin ollut koetuksella. Ainakin nykyisen hallituksen aikana viljelijät ovat saaneet tottua siihen, ettei ymmärrystä tahdo aina löytyä. Kotimaisen ruuan tulevaisuus on joutunut heittopussin rooliin sekä valtion budjettiratkaisuissa että EU:n maatalouspolitiikan uudistuksessa. Viime vuoden puolella eduskunnassa käyty kädenvääntö EU:n komission esittämästä turvemaiden ensikyntökiellosta kertoo, kuinka helpohkosti ollaan valmiita tekemään kielteisiä päätöksiä viljelijöiden tulevaisuuden osalta. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäseniltä ymmärrystä vielä löytyi valiokunnan esittäessä kiellon kumoamista, mutta ympäristövaliokunnassa tulos oli äänestyksen jälkeen päinvastainen. Kun turveasia jäi valiokunnissa ikään kuin päättämättä, eduskunnan suuri valiokunta asettui hallitusohjelman mukaisesti komission esittämän kyntökiellon kannalle. Ainoaksi lohduksi jäi vain se, ettei kyntökieltoa tultaisi tulkitsemaan takautuvasti. Suomalaisen maatalouden hyväksi PETRI SARVAMAA Tammikuun viimeisinä päivinä Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnassa käytiin suomalaisen maatalouden tulevaisuuden kannalta mielenkiintoisia ja merkittäviä äänestyksiä. Käsittelyssä oli EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistus vuosille Suomen kannalta muutoksesta odotetaan haasteellista. Ensimmäisen vaiheen jälkeen voimme kuitenkin olla positiivisella mielellä, sillä kaikki kotimaiselle viljelylle tärkeimmät kohdat turvattiin valiokuntaäänestyksissä. Tukipolitiikan uudistamista ja tasapainottamista on toivottu jo pitkään. Yhtenä keskeisenä vaatimuksena on vuodesta toiseen ollut tukien saamiseen vaadittavan paperityön ja byrokratian vähentäminen. Valiokunta hyväksyi nyt ensimmäistä kertaa monivuotisen tukihakemuksen maatalouspolitiikan säädöksiin. Toteutuessaan tämä mahdollistaisi tukien myöntämisen useaksi vuodeksi kerrallaan jättäen viljelijän vastuulle vain hakemuksen vahvistamisen tai muutoksista ilmoittamisen vuosittain. Tämä helpottaisi merkittävästi viljelijän hallinnollista taakkaa. Tämän lisäksi komission edellyttämä kolmen viljelykasvin vaatimus kaikkialla Suomessa onnistuttiin kumoamaan HARRI PELTOLA äänestyksessä. Läpi mennyt esitys ottaa huomioon Suomen pohjoisen sijainnin ja edellyttää kolmea kasvia vain eteläisiltä alueilta, joilla olot ovat otollisimmat. Suuressa osaa Suomea riittää kahden kasvin viljely myös jatkossa. Raivauskielto Hiilirikkaan maan ensimmäisen kynnön kiellosta eli suomeksi sanottuna turvemaan raivauskiellosta on ollut paljon puhetta. Keski- ja Itä-Suomesta ylöspäin tämä komission keksintö on herättänyt todella paljon huolta ja suoranaista närää. Tein paljon töitä sen eteen, että maatalousvaliokunnan mepit olisivat äänestykseen tullessaan varmasti ymmärtäneet komission ehdotuksen epäoikeudenmukaisuuden. Raivauskieltohan koskisi lähes yksinomaan Suomea sekä pieniltä osin Ruotsia, Irlantia ja Britannian pohjoisosia. Valiokunnan äänestyksessä raivauskielto sitten kumottiinkin. Tuotantoon sidottu tuki Ja vielä yksi hyvä saavutus oli tuotantoon sidotun tuen osuuden asettuminen jopa 15 prosenttiin suorista tuista. Tällä olisi toteutuessaan todella suuri merkitys erityisesti Etelä-Suomen vaikeuksissa kamppailevalle lihankasvatukselle. Parlamentin maatalousvaliokunnan äänestettyä on prosessi edennyt yhden Näkökulma Yhdessä olemme vahvoja ison harppauksen kohti valmista pakettia. Seuraava vaihe on täysistunnon hyväksynnän saaminen maaliskuussa, jonka jälkeen parlamentti, neuvosto ja komissio muovaavat yhteispäätösmenettelyllä lopullisen ratkaisun. Suomen näkökulmasta suurimmassa vaarassa täysistunnossa on tuotantoon sidotun tuen taso. Tämän lisäksi valiokunnan päätös, joka vapauttaisi miltään osin ympäristöohjelmissa olevat tilat kaikista viherryttämisvaatimuksista, tulee kaatumaan täysistunnossa lähes varmasti. Tie on vielä pitkä, mutta ensimmäiset askeleet otettiin Suomen kannalta juuri oikeaan suuntaan. Tästä on hyvä edetä jatkoneuvotteluihin. Petri Sarvamaa on MEP, Euroopan parlamentin jäsen. ASUUKO viisaus sittenkin Brysselissä? Ainakin EU:n parlamentin maatalousvaliokunta teki oikean päätöksen esittäessään tammikuussa koko kyntökiellon poistamista komission uudistusten joukosta. Nähtäväksi jää, päätyykö myös parlamentti maatalousvaliokunnan kannalle? Kuten Euroopan parlamentin jäsen ja parlamentin maatalousvaliokunnan varajäsen Petri Sarvamaa toteaa kirjoituksessaan, pitkä matka on vielä kuljettava. Toivonkin, että hän on oikeassa arvellessaan parlamentin päätöksen olevan tältä osin kuitenkin suosiollinen kaikille suomalaisille viljelijöille. MATTI PERÄLÄ Uutisjyvät JULKAISIJA MTK-Pohjois-Suomi /liitot/pohjoissuomi PÄÄTOIMITTAJA toiminnanjohtaja Matti Perälä , , TOIMITUS Viestintä-Karttimo Kiviniemen rantatie KIVINIEMI puh , ella@karttimo.fi PAINOPAIKKA Joutsen Media Tuottajayhdistykset muodostavat järjestömme perusrakenteen. Olemme jäseninä omissa yhdistyksissämme, jotka toimivat alueillaan lähellä jäseniään. Ilman toimivaa yhdistyskenttää ei ole liittoakaan. Kuluva vuosi onkin nimetty yhdistysten vuodeksi. Nyt on oikea hetki pysähtyä miettimään, mitä omalta yhdistykseltämme odotamme. Joku voi haluta yhteisiä tilaisuuksia. Toinen taas on tyytyväinen, kun voi jäsenmaksullaan varmistaa etujensa ajamisen tarvitsematta itse osallistua pakosta mihinkään. Yhdistysten vuoden tarkoituksena ei ole aiheuttaa ylimääräistä murhetta siitä, että pitäisi ehdottomasti järjestää uusia ja isoja tapahtumia tai tehdä niin kuin joku toinen yhdistys tekee. Tarkoitus on herätellä meitä kaikkia miettimään erilaisia toimintamahdollisuuksia. Keskusliitto panostaa vuoteen taloudellisesti ja toiminnallisesti. Myös liittomme haluaa auttaa yhdistyksiä toiminnan kehittämisessä. Toisten yhdistysten tekemisistä voi ottaa omaan toimintaan sopivia tapahtumia. Yhteinen makkaranpaistohetki kokouksen yhteydessä on yhtä hyvä kuin tuhansia ihmisiä vetävä Päivä maalla -tapahtuma. Ei ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa toimia. Annetaan kaikkien kukkien kukkia ja arvostetaan toinen toistemme tekemistä yhteiseksi hyväksi. PARLAMENTIN maatalousvaliokunta linjasi tulevia CAP-uudistuksen yksityiskohtia meidän kannaltamme positiiviseen suuntaan. Tuntuu aika vaikealta uskoa, että ymmärrystä tuotanto-oloillemme löytyy enemmän Brysselistä kuin Arkadianmäeltä, mutta näin vaan näyttää käyvän. Toki työ on vasta alussa: parlamentin, komission ja EU-ministerineuvoston tulee päästä asioista keskenään sopuun ennen kuin lopulliset ratkaisut ovat valmiita. Opiksi asiasta kannattaa ottaa se, että vaikuttaminen myös alueellisiin kysymyksiin tapahtuu kotimaan lisäksi myös Brysselissä. KOTIMAASSA hallituksella on edessä kauden puolivälitarkastelu ja sen ohessa budjetin kehyspäätösten teko. Nykyinen hallitus on kohdistanut leikkauksia ja säästöjä viljelijöiden niskaan yli sietokyvyn. Nyt tulisi olla jo päivänselvää, ettei enää ole varaa leikata maataloudesta, mikäli haluamme syödä kotimaista ruokaa myös tulevaisuudessa. Sosiaaliturvan puolella on olemassa hallitusohjelman mukainen hyvinvointityöryhmä, mutta sielläkin tähänastiset aikaansaannokset ovat heikennyksiä viljelijöiden sosiaaliturvaan. Erityisesti lomitusjärjestelmän leikkaukset koskettavat karjatalousvaltaista aluettamme. Toivottavasti toiminnasta vastaavat ymmärtävät mitä tekevät. Toimiva järjestelmä on helppo ajaa vaikeuksiin ehtoja kiristämällä. Se ei liene kenenkään etu. RUOKA on hyvä keskustelun aihe, ilman sitä ei kukaan pärjää. Maapallolla tuotetaan ruokaa vähemmän kuin tarve olisi, eikä tilanne helpotu tulevina vuosina. On hyvä, jos hallitus saa aikaiseksi aikomansa ruokastrategian, joka tunnustaa ruoantuotannon korvaamattoman merkityksen. Tämän jälkeen on helppo perustella, miksi tarvitsemme kannattavan ja toimintakykyisen alkutuotannon, eikä ruoka voi olla tuonnin varassa. Haasteita riittää, mutta sitä varten on yhteinen edunvalvontajärjestömme. Yhdessä ja yhdistyksissä toimien olemme vahvoja yksin ei kukaan pärjää. Harri Peltola on MTK-Pohjois-Suomen puheenjohtaja.

3 Demeca Oy:n tavoitteena: Kestäviä ratkaisuja kotieläintilojen tarpeisiin Uutisjyvät 1/ Pian viisi vuotta Haapavedellä toiminut Demeca Oy on kehittänyt ja testannut maatiloille kuivituslaitteita sekä lannanpoistoon ja ilmanvaihtoon liittyviä ratkaisuja. Nyt yritys on hiottu siihen kuntoon, että tuotteita voidaan markkinoida maanlaajuisesti. Demeca Oy:n juuret juontavat vuoteen 2008, jolloin Haapavedellä sijaitseva Esko Vinkin maitotila suunnitteli siirtymistä vanhasta parsinavetasta uuteen robottipihattoon. Olimme suunnitelleet kotitilalla jo aiemmin erilaisia innovaatioita. Huomasimme, että myös pihattolaitteissa on paljon kehittämisen tarvetta, toimitusjohtaja Pekka Vinkki kertoo. Hän oli opiskellut aiemmin työkonetekniikan insinööriksi Seinäjoella ja löysi yrityskumppanikseen toisen maatilan pojan, opiskelukaverinsa automaatioinsinööri Lauri Penninkankaan. Mietimme, miten kuivikkeiden jakamista voisi automatisoida ja keventää. Kuivitus vaikuttaa myös eläinten terveyteen ja isoilla tiloilla utaretulehdukset voivat aiheuttaa suuria tappioita. Kun navetan kuivitusta häiritsevät usein sekä kalusteet että eläimet, Demeca kehitti kattorakenteisiin asennettavan ja kiskoja pitkin liikkuvan kuivitusjärjestelmän, joka sirottelee sopivan annoksen kuiviketta eläinten makuuparsiin. Järjestelmästä voidaan räätälöidä sekä kaukosäätimellä ohjattava että täysin automaattisesti toimiva malli. Järjestelmään kuuluvat täyttölaite ja mahdolliset kuivikesiilot. Räätälöityä lannanpoistoa Tuotteen laatu, pitkä käyttöikä, toimintavarmuus ja helppo huollettavuus, toimitusjohtaja Pekka Vinkki listaa yrityksensä toimintafilosofiaa. Tästä yksi esimerkki on Demeca Oy:n tuotekehittelyn ja testauksen tuloksena syntynyt lannanpoistojärjestelmä. Se sisältää vetolaitteen, köyden, taittopyörät, ohjauskeskuksen ja valikoiman raappoja erityyppisille lantakäytäville. Raappojen liikuttamiseen käytetään haponkestävää teräsvaijeria ja vaijerikäyttöön suunniteltua kitkavetolaitetta. Erityistä huomiota on kiinnitetty vaijerin käyttöikään. Perusrakenteet ovat kuumasinkittyjä ja kulutuspalat irrotettavia. Esimerkiksi vetolaite voidaan löysätä muutamalla pultilla, nostaa auton kyytiin ja huoltaa uudenveroiseksi. Kitkavetolaitteita on toimitettu tähän mennessä noin kymmenelle erikokoiselle maatilalle. Lannanpoistosta voidaan räätälöidä erilaisia versioita vaikkapa vain yhdelle vasikkaosastolle. Painovoimaista ilmanvaihtoa Demeca Oy:n suunnittelemat ja valmistamat ilmanvaihtojärjestelmät ovat yrityksen tuotteista maatiloilla tutuimpia. Ne perustuvat painovoimaiseen ilmanvaihtoon, mikä on Pekka Vinkin kokemusten mukaan hyvin toimiva ratkaisu nykyaikaisissa tuotantorakennuksissa. Järjestelmä perustuu vapaasti ohjattaviin seinä- ja harjaluukkuihin. Ilmanvaihtoluukut voivat toimia joko käsin tai automaattisesti. Käsikäyttöisessä mallissa luukkujen asennosta huolehtii käyttäjä veivin avulla. Automaattikäytössä luukkuja ohjataan moottorin avulla lämpötilan mukaan. Käsiveivi kuuluu myös automaattiversioon. Se turvaa ilmanvaihdon, jos automaatioon tulee laitevika. Vahvistusta yhteistyöstä Demeca Oy:n tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan Haapavedellä. Yritys kokoaa ja tekee osan osista itse, mutta käyttää myös alihankkijoita. Kotimaisuusaste halutaan pitää korkeana. Maatalouteen kehitettyjen ratkaisujen lisäksi Demeca tarjoaa kone- ja automaatiotekniikan suunnittelua ja laitevalmistusta teollisuusyrityksille. Demeca Oy on laajentanut henkilökuntaa ja omistuspohjaa pikku hiljaa. Pekka Vinkin ja Lauri Penninkankaan lisäksi yritykseen tuli osakkaaksi vuonna 2010 tuotekehityksestä ja teollisuustuotteista vastaava Juho Lohi, agrituotteiden myyntiä hoitava Jukka Vinkki ja tuotetestauksesta vastaava Esko Vinkki. Tuotannossa on työskennellyt kaksi kokoaikaista työntekijää, joiden lisäksi asennustöissä on käytetty vuokratyövoimaa. Parhaillaan yritys valitsee myyntiedustajia eri puolelle Suomea. Viime keväänä Demeca Oy yhdisti voimansa toisen haapavetisen yrityksen, Pekka Vinkki (vasemmalla), Jukka Vinkki ja Juho Lohi tuntevat kotieläintilojen tarpeet. Suunnittelun tavoitteena on tuottaa laitteita ja järjestelmiä, jotka helpottavat ja keventävät maatalousyrittäjän työtä. Ella Karttimo maataloustyökoneita valmistavan Agronic Oy:n ja tämän tytäryhtiön Metaenergia Oy:n kanssa. Agronic tuli osakkaaksi Demecaan ja vastaavasti Demecan osakkaat Metaenergiaan. Metaenergian päätuotteita ovat biokaasun tuotantolaitokset sekä kaasunkäyttölaitteet lämmön-, sähkön- ja ajoneuvopolttoaineen tuotantoon. AgriMarketin kanssa yritys solmi viime syksynä markkinointiyhteistyösopimuksen. Pekka Vinkki sanoo, että kumppanuudet lujittavat sekä yrityksen markkinointia että tuotekehitystä. Suunnittelu, tietotaito ja tuotteiden kokoonpano on tarkoitus pitää omassa yrityksessä, mutta osavalmistus on pitkälti ulkoistettu. Sitoutuneet työntekijät, vahva yhteistyöverkosto ja monipuolinen osaaminen luovat hyvän pohjan kasvattaa yrityksen tuotantoa, Pekka Vinkki sanoo. Itsekin biokaasuautolla huristeleva yrittäjä odottaa Demecan lisäksi läpimurtoa Metaenergian vaihtoehtoisilta energiaratkaisulta, jotka kiinnostavat sekä maataloutta että teollisuutta. Kun yrityksen pankki- ja vakuutusasiat on keskitetty OP-Pohjolaan, yritys on Kumppaniyrityksemme. Ja sehän tarkoittaa markkinoiden parhaita kokonaisratkaisuja, säännöllistä yhteydenpitoa ja merkittäviä erityisetuja. Kysymyksiä? Soita Oulun OP:n Yrityskonttoriin tai vieraile osoitteessa puheluiden hinnat: kotimaan kiinteän verkon lankaliittymästä 0,0835 e/puhelu+0,07 e/min, ja matkapuhelinliittymästä 0,0835 e/puhelu+0,17 e/min, (hinnat sis. ALV:n).

4 4 Uutisjyvät 1/2013 Teemavuosi kannustaa yhdistyksiä määräaikaishuoltoon Yhdistysten vuosi pohjoisessa Suomessa avattiin tammikuun lopussa Oulun Edenissä. Tilaisuus tarjosi verkottumista ja ideoita yhdistysten toimintaan. Yhdistysten vuoden tilaisuuden avannut MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila totesi, että järjestössä on voimaa vain, jos tehdään asioita yhdessä. Tästä hyvä esimerkki oli ruokakampanja, johon saimme suomalaiset kuluttajat mukaan, Siitä kannattaa ammentaa oppia jatkossakin. Juha Marttila varoitti paikalla olleita yhdistysten edustajia ahdistumasta te- kemisen määrästä, vaan tekemään sydämellä sen, mitä kukin yhdistys tarpeelliseksi kokee. Yhdistysten vuotta voi kutsua järjestötoiminnan määräaikaishuolloksi. Huomiota on kiinnitetty kuntavaikuttamiseen. Siellä tapahtuu tällä hetkellä paljon. On tärkeää, ettemme jää jalkoihin. Paikallista yhteistyötä Mikä oli yhdistyksenne paras onnistuminen viime vuoden aikana? Aluetilaisuudessa ideoita jalostettiin porukalla. Osallistujat saivat pohdittavakseen kysymyksiä, joihin he vastasivat tekstiviestillä. Vastaukset koottiin niin sanotulle sosiaaliselle seinälle. Yhdistysten vuoden työryhmän puheenjohtaja Timo Kankaanpää esitteli vuoden tavoitteita. Kuntavaikuttamista varten ilmestynyt opas jaetaan uusille valtuutetuille alkuvuodesta. Syksyllä luvassa on tilastotietoa paikallisesta alkutuotannosta. Vaihtoehtoja riittää markkinatapahtumista ja lähiruokakävelystä metsätempauksiin ja lasten maaseutunäyttelyihin. Tärkeää on saada myös muut paikalliset toimijat mukaan. Jaksamisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi Timo Kankaanpää nosti esiin viljelijöiden TYKY-päivät, kesäteatteriillat, pyöräretket paikallisiin maaseutuyrityksiin tai vaikkapa kuntopyöräkisat. Toiminnanjohtaja Antti Sahi ja järjestöjohtaja Matti Voutilainen lupasivat paikalliseen toimintaan sekä keskusliiton että alueellisten tuottajaliittojen tukea. Yhdistyksen käyttöön tuotetaan materiaaleja sekä kootaan ja jaetaan parhaita käytäntöjä. Keskusliiton edustajat voivat osallistua yhdistysten kokouksiin. MTK myös tukee pienimuotoisia hyvinvointitapahtumia. Metsänomistajien järjestäytymiselle luodaan uusi malli, kun metsänhoitoyhdistyslaki muuttuu, Antti Sahi lupasi. Yhdistyksille oma asiamies Tuottaja- ja metsänhoitoyhdistysten tueksi keskusliitto on palkannut teemavuodeksi neljä alueasiamiestä. Pohjois- Suomen asiamiehenä on helmikuun alusta lähtien toiminut Janne Mäkinen. Hänen alueeseensa kuuluvat MTK- Lappi, MTK-Pohjois-Suomi, MTK-Keski-Pohjanmaa ja Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi. Alueasiamies auttaa ja tukee teemavuoden paikallisten tapahtumien ja koulutustilaisuuksien valmistelua ja Kuvat: Ella Karttimo Jos yhdistyksenne tarvitsee vinkkejä, neuvoja tai opastusta yhdistyskäytäntöihin, tiedottamiseen tai jäsenrekisterin ja nettisivujen päivittämiseen, ottakaa yhteyttä, alueasiamies Janne Mäkinen (oikealla) kannusti. Vasemmalla järjestöjohtaja Matti Voutilainen. toteuttamista. Hän on myös apuna esimerkiksi yhdistysten tiedottamisessa tai nettisivujen ja jäsenrekisterin päivittämisessä sekä jäsenhankinnassa. Janne Mäkisen työpiste sijaitsee MTK-Pohjois-Suomen tiloissa Oulussa. Metsänhoito muutoksessa Koko metsäsektori on muutostilassa. Syksyllä hallitus jättää eduskunnalle esityksen uudesta metsänhoitoyhdistyslaista, joka astuu voimaan vuonna MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola tähdensi, että muutostilanteessa metsänhoitoyhdistysten on kehitettävä asiakaspalvelua ja asiakkaasta huolehtimista, erotuttava kilpailijoista. Nykyinen organisaatiorakenne hahmottuu metsänomistajalle vaikeasti, eikä järjestö houkuttele häntä jäseneksi. Edunvalvontaa ei ole tuotteistettu selkeästi. MTK-johdon erityisasiantuntija Paula Viertola kannusti tuottaja- ja metsänhoitoyhdistyksiä vaikuttamaan kuntien päättäjiin yhdessä. Järjestetään tapaamisia, kutsutaan valtuutettuja kokouksiin, tehdään aloitteita, seuraataan asioita, otetaan kantaa ja vaikutetaan kaavojen valmisteluun! Valmennuspäiviä yhdistyksille Yhdistyksen vuoden valmennuspäiviä pidetään MTK-Pohjois- Suomen alueella viisi, joista ensimmäinen on Virpiniemen liikuntaopistolla. Päivä on tarkoitettu Hailuodon, Haukiputaan, Iinseudun, Kiimingin, Muhoksen, Oulunseudun, Utajärven ja Ylikiimingin tai vastaavan alueen tuottaja- ja metsänhoitoyhdistysten johtokunnille, hallituksille ja toiminnanjohtajille. Muut Pohjois-Suomen valmennustilaisuudet on ajoitettu viikolle 16 seuraavasti: ti Mhy-Kalajokilaakso, Pyhäjokilaakso, Mhy-Haapavesi- Kärsämäki ja saman alueen MTKyhdistykset ke Mhy-Siikalakeuden alue ja saman alueen MTK-yhdistykset to Koillismaa pe Kainuu ja Vaala Oulun aluetilaisuuteen osallistui tuottajayhdistysten puheenjohtajia ja sihteereitä, metsänhoitoyhdistysten puheenjohtajia ja toiminnanjohtajia sekä liittojen edustajia Keski-Pohjanmaalta Lappiin. Mikko Tiirola heitti ilmaan kysymyksen, minkänäköinen metsänomistajien organisaatio perustettaisiin nyt, jos toiminta aloitettaisiin tyhjästä? Nykyinen järjestelmä ei houkuttele metsänomistajaa jäseneksi, eivätkä jäsenpalvelut vastaa tarpeita. Tilaisuuksien pitopaikat ilmoitetaan johtokunnille myöhemmin. Yhteistyötä tarvitsee sekä iso että pieni Mitä ajatuksia yhdistysten vuoden avaustilaisuus herätti kahden erikokoisen yhdistyksen puheenjohtajissa? Kysymyksiin vastaavat MTK-Nivalan Mika Lähdemäki ja MTK-Hyrynsalmen Lassi Keränen. Yhdistyksesi jäsenmäärä ja ikärakenne? Lassi: 153 jäsentä. Johtokunnan jäsenet ovat kaikki alle viisikymppisiä ja tilanne pysyy melko hyvänä vielä muutamia vuosia. Kun sukupolvenvaihdoksia tehdään harvakseltaan, ikärakenne muuttuu vääjäämättä. Mika: jäsentä. Jäsenistä yli 50-vuotiaita on tällä hetkellä 58 prosenttia. Se on aika iso luku. Kuvaa lyhyesti yhdistyksesi tämänhetkistä tilaa. Lassi: Pieni mutta viriili. Mika: Vakaa ja vakavarainen. Paras viime aikojen tapahtuma tai onnistuminen yhdistyksessäsi? Lassi: Yhteinen makkaranpaisto kevättalvella, tempaus ja kysely suomalaisen ruoan puolesta sekä yli kilon metalliromun keruu, joka kohensi yhdistyksen taloutta ja siisti koko kuntaa. Erityyppisiä ja omalla tavallaan onnistuneita tapahtumia. Mika: Huhtikuun Konekapina-tapahtuma yrittäjien ja kaupungin kanssa. Tuottajayhdistyksen tapahtumaan tuomaa vasikkaa taputtelivat lapset ja aikuiset. Mitkä ovat pienen/ison yhdistyksen vahvuudet? Entä haasteet? Lassi: Pieni piiri on toimiessaan vahva ja tieto kulkee. Se on myös haavoittuva, sillä vapautuviin tehtäviin saattaa olla vaikeaa saada tekijöitä. Myös kemioiden pitää toimia. Mika: Isolla yhdistyksellä on painoarvoa sekä tuottajaliitossa että paikallisesti. Jäseniä on paljon, mutta suuri haaste on saada heidät liikkeelle. Mitä odotat yhdistysten vuodelta oman yhdistyksenne kannalta? Lassi: Yhteistyön tiivistymistä paikkakunnan muiden yhdistysten kanssa. Tuottajilla, metsänomistajilla, kyläyhdistyksillä ja yrittäjillä on paljon yhteisiä asioita ja tavoitteita. Liitolta luvattu apu yhdistysrutiineihin ja nettisivuihin on tervetullutta. Mika: Tuottajat voisivat nostaa suomalaisen ruoan turvallisuutta ja kotimaisten hankintaosuuskuntien luotettavuutta esille entistä vahvemmin. Paikallista yhteistyötä jatketaan ja tiivistetään. Mika Lähdemäki Nivalasta (vasemmalla) ja Lassi Keränen Hyrynsalmelta edustavat kahta erikokoista tuottajayhdistystä. Paikallisen yhteistyön lisääminen on kummankin mielestä avainasia yhdistysten vuonna ja myös sen jälkeen. Kulkeeko tieto kuntapäättäjille? Lassi: Yhteydet ovat suorat ja mutkattomat, sillä Hyrynsalmi on kuitenkin yhä maatalouspitäjä. Päättäjäoppaan luovuttamisesta olemme jo keskustelleet metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Mika: Nivalan valtuusto on vielä aika agraari eli mukana on hyvin viljelijäjäseniä. Sitä kautta saamme maaseudun asioita esille. Yhdistyksen vuoden oppaan viemisen päättäjille olemme sopineet maaliskuulle.

5 Uutisjyvät 1/ Ota talteen! Jäsensivut Kuntapäättäjällä on valtaa MTK:n opas kaikkiin kuntiin PAULA VIERTOLA MTK on tuottanut kuntapäättäjille oppaan, joka jaetaan kevään kuluessa kaikille valtuutetuille. Opas antaa valtuutetuille ja johtaville virkamiehille vinkkejä julkisiin hankintoihin, kaavoitukseen, maankäyttöön ja ympäristönsuojelukysymyksiin. Vuoden alussa on kautensa aloittaneilla kunnanvaltuustoilla on edessään tärkeitä päätöksiä. On tehtävä ratkaisuja kunnan talouden vahvistamiseksi ja palveluiden varmistamiseksi. On mahdollisesti valittava uudenlaisia yhteistoimintamuotoja naapurikuntien kanssa. Viisas kuntapäättäjä näkee isojen päätösten valmistelussa lähelle ja vaatii selvittämään, mitä mahdollisuuksia kunnan oman alueen yrityksiin ja elinkeinoihin sisältyy. Uusien työpaikkojen, uuden kasvun ja lisääntyvien verotulojen avaimet ovat yrityksissä ja kasvualalla toimivissa elinkeinoissa. Suuri osa yrityksistä toimii taajamien ulkopuolella. Kunta voi parhaiten silloin, kun kaikki kunnan voimavarat hyödynnetään ja kunnan kaikilla alueilla voi yrittää ja asua. Jokainen taajamien ulkopuolelle asumaan tai yrittämään haluava on tärkeä verotulon ja ostovoiman tuoja. MTK tarjoaa kunnille Vihreää kasvua maalta -ohjelmaa. Ruoan, puun, uusiutuvan energian ja maaseutupalveluiden kysyntä kasvaa maailman laajuisesti ja myös Suomessa. Monilla maailman alueilla ruoantuotannon mahdollisuudet heikkenevät mm ilmastonmuutoksen vuoksi. Suomalaiset, kestävästi harjoitetut vihreät elinkeinot tarjoavat puolestaan ratkaisuja ilmastokysymyksiin. Suomalaisen ruoan turvallisuus on huippluokkaa, ja sen merkitys tulevaisuudessa JÄSENEDUT 2013 Valtakunnallisista jäseneduista on tietoa uudessa Mainio-jäsenlehdessä 1/2013. Jäsenetuihin tulevista muutoksista kerrotaan Maaseudun Tulevaisuudessa, jäsentiedotteissa ja yhteistyöyritysten tiedotteissa. Ajankohtaisen tiedon jäseneduista saa kätevimmin näiltä MTK:n internetsivuilta ja jäsenten Reppu-palvelusta. MTK-Pohjois-Suomen jäsenedut kasvaa mm. reissulihojen ja alkuperäharhautusten lisääntyessä. Valta pitää ottaa itselleen MTK on tuottanut oppaan kuntapäättäjille, ja opas jaetaan kevään kuluessa kaikille valtuutetuille. MTK korostaa, että kuntapäättäjillä on paljon valtaa ja heidän pitäisi sitä valtaa käyttää. Kuntapäättäjillä on valtaa vaikuttaa julkisiin hankintoihin. Yleinen käsitys, että raha kuitenkin ratkaisee ja virkamiehet päättävät, ei välttämättä pidä paikkaansa. Kuntapäättäjä voi ehdottaa, että hankintastrategiaan ja -ohjeisiin kirjataan virkamiesten noudatettavaksi ruoan laatuvaatimuksia kuten tuoreus, tuotantotapa, turvallisuus ja lyhyet kuljetusmatkat. Strategiaan voi myös kirjata, että kunnan paperitavaroissa suositaan PEFC-sertifioitua paperia ja että kunta siirtyy omissa rakennuksissaan uusiutuvan metsäenergian käyttöön. Kunnalla on päätösvalta kunnan alueen maankäytöstä ja kaavoituksesta. Kunnan on otettava tämä valta itselleen, ja myös kuultava maanomistajien näkemyksiä varhaisessa vaiheessa. Viranomaisneuvotteluissa ELY-keskusten kanssa kunnan on pidettävä tiukasti puoliaan. Omalle maalle lupa rakentaa Kansalaiset haluavat asua ja yrittää taajamaseutujen ulkopuolella. Tätä voidaan kaavoituksella edistää ja jarruttaa. Hyvin laadittu kaava ja ihmisten ja yrittäjien toiveiden kuunteleminen edistävät asiaa. Tiukka, asumista ja yrittämistä taajamiin keskittävä kaavoitus- ja maankäyttöpolitiikkaa sekä joustamattomat rakennus- ja ympäristölupakäytännöt haittaavat yrittämistä maaseudulla. Perustuslakiin sisältyvää maanomistajan hajarakennusoikeutta on kunnioitettava. Omalle maalle on voitava rakentaa. Kuntapäättäjä voi myös vaikuttaa kunnan ympäristöasioihin. Sujuvilla lupakäytännöillä ja elinkeinoja vahvistavilla ympäristönsuojelumääräyksillä päättäjät voivat kannustaa vihreitä elinkeinoja kehittymään. Kuntaliitosten ja yhteistyörakenteiden valmistelun yhteydessä on tärkeää selvittää niiden vaikutukset kunnan alueen yritysten ja elinkeinojen toimintaan. Lisätietoja: Paula Viertola työskentelee MTK:ssa johdon erityisavustajana. Päättäjäoppaat kuntiin kevään ja kesän aikana MTK-Pohjois-Suomen alueella toimivat tuottaja- ja metsänhoitoyhdistykset luovuttavat yhdistysvuoden uuden oppaan kuntapäättäjille kevään ja kesän aikana. Tavoitteena tässä on yhteistyö esimerkiksi saman kunnan alueella toimivien tuottaja- ja metsänhoitoyhdistysten kesken, MTK-Pohjois-Suomen alueasiamies Janne Mäkinen sanoo. Hammaslääkäriasema Aaria tarjoaa erikoisetuna hammashoidon suunnittelukäynnin 25 euron hintaan. Ajanvaraus puh. (08) Lisätietoa: Mökkilomia: Kurttilan lomamökeistä 10 prosentin alennus. Lisätietoa puh tai , Oulun koru antaa prosentin alennuksen MTK:n jäsenille kaikista normaalihintaisista tuotteista. Lisätietoa puh. (08) , Kajaanissa Kultaseppä Riihijärvi tarjoaa 20 prosentin alennuksen (yhdessä S-bonuksen kanssa) normaalihintaisista tuotteista. Puh. (08) Suonentieto Oy antaa 15 prosentin jäsenalennuksen atk-ohjelmien hankintahinnasta (alennus ei koske päivityksiä). Etu koskee Suonentiedon Maatalousneuvos- Agrineuvos-, Nautaneuvos- ja Balanssi-ohjelmatuotteita. Lisätietoa: Sähkösopimus: E.ON Kainuu/Suomi tarjoaa MTK:n jäsenille sähköenergiaa jäsenetuhinnalla. Lisätietoa puh , Woikoski Oy myöntää jäsenetua hit-sauskaasuista ja kaasupullovuokrista. Tutustu etuihin liiton nettisivuilta tai kysy Woikosken toimipisteistä. Lisätietoa: Rokua health & spa. Lähde hetkeksi rentoutumaan Rokualle. Jäsenetuna erityisesti maatalousyrittäjille suunniteltu 2 vrk:n paketti. Lisätietoa puh Taina Röyttä (vasemmalla) liitti tyttärensä MTK-Oulaisten jäseneksi vuonna Elina Röytälle askel ei ollut suuren suuri, sillä oma tuottajayhdistys on ollut kautta vuosien osa perheen jokapäiväistä elämää. Yhdistystoimintaan eväät jo äidinmaidossa Oulaistelaiset Taina ja Elina Röyttä katsovat MTK:n toimintaa kahden eri sukupolven silmin. Sekä äidille että tyttärelle yhdistystoiminta merkitsee samanhenkisten ihmisten kohtaamista, uusia verkostoja ja toisista maaseudun ihmisistä huolehtimista. Oulaisten tuottajayhdistyksen tapahtumat tulivat Elina Röytälle tutuksi jo pikku tyttönä, jolloin Taina-äiti tuli mukaan yhdistyksen toimintaan. Elina muistelee ensimmäisinä yhdistysmuistikuvinaan MTK-Merijärven järjestämää Pyhänkosken talonpojanrallia pillimehuineen ja makkaroineen. Taina Röyttä jäi johtokunnasta vuonna 2011, mutta toimii edelleen sen ulkopuolella varasihteerinä. Mikko Röyttä luotsasi aiemmin vuosia Oulaisten maaseutunuoria. Tällä hetkellä nuorten toiminta on nukkuvassa tilassa. Moni nuori lähtee opiskelemaan etäälle omalta paikkakunnalta, niinpä heitä on opiskeluvuosina vaikea saada mukaan. Maaseutunuorten kautta tarjolla on kuitenkin helppo tapa tutustua yhdistystoimintaan ja oppia esimerkiksi kokouskäytäntöjä, Taina Röyttä sanoo. Kotitila kiinnostaa Elina Röyttä valmistui keväällä 2011 Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Kannuksen yksiköstä sekä maaseutuyrittäjäksi että ylioppilaaksi. Yrittäjyys omalla maitotilalla kiinnostaa ja viime keväästä saakka hän on ollut mukana tilan töissä. Röytän maitotilalla on 40 lypsävää luvun lopulla valmistuneeseen navettaan hankittiin lypsyrobotti vuonna Tälläkin hetkellä pohdimme pientä laajentamista. Myös sukupolvenvaihdosta on jo mietitty, vaikka meillä onkin vielä halua ja voimia vastata tilan toiminnasta, Taina Röyttä sanoo. Ennen kotitilan haltuun ottamista Elinan unelmana ovat eläinlääkärin opinnot, ja katse onkin tiukasti kevään pääsykokeissa. Nuorikin voi vaikuttaa Ella Karttimo Elinalle tarjoutui syksyllä 2012 mahdollisuus osallistua Hämeenlinnassa pidettyyn valtakunnalliseen maaseutunuorten syysparlamenttiin. Joulukuussa hänet valittiin MTK-Pohjois- Suomen nuorten valiokuntaan. Ensimmäiset kokoukset ovat takana. Siellä on suunniteltu muun muassa osallistumista Haapajärvellä järjestettävään lasten maatalousnäyttelyyn. Tavoitteena on myös, että Kokkolassa marraskuussa pidettävään syysparlamenttiin mennessä jokainen meistä valiokunnan jäsenistä on tuonut mukaan toimintaan yhden uuden nuoren. Omalta osaltani sain tuo tavoitteen jo hoidettua MTK:n Startti 1:ssä Kalajoella, Elina sanoo. Hän uskoo, että osallistuminen nuorten valiokuntaan ja MTK:n yhdistystoimintaan on hyödyllistä verkostojen luomista sekä tutustumista toisiin lähiseudulla ja kauempanakin asuviin maaseudun nuoriin. Kun tuntee ihmisiä, tietää kenen puoleen kannattaa eri asioissa kääntyä. Näin nuorikin pääsee vaikuttamaan ja viemään tärkeitä asioita eteenpäin. Oman kylän turvaverkko MTK-Oulaisten liki 500 jäsentä ovat pääasiassa kasvinviljelijöitä ja maidontuottajia perheineen. Johtokuntaan pyritään saamaan jäseniä oman alueen jokaiselta kylältä. Yhdistyksen vuosittaisiksi tapahtumiksi ovat vakiintuneet muun muassa jokakeväinen toukojen siunaus ja syksyiset sadonkorjuujuhlat. Oman tuottajayhdistyksen tapaamiset muutaman kerran vuodessa todistavat osaltaan, että hengissä ollaan. Tuottajayhdistyksen toiminta on myös toisista myönteisellä tavalla huolehtimista, Taina Röyttä sanoo Oulaisten yhdistyksessä tapahtui vähän aikaa sitten sukupolvenvaihdos, kun pitkäaikainen puheenjohtaja Kalervo Jokinen luovutti paikkansa nuoren polven Heikki Hietaharjulle. Kun molemmat ehtivät toimia johtokunnassa yhtä aikaa, hiljainen tieto ja kokemus ehtivät siirtyä vanhalta puheenjohtajalta uudelle.

6 6 Uutisjyvät 1/2013 Jäsensivut MTK-Pohjois-Suomi 2013 JOHTOKUNTA Puheenjohtaja Harri Peltola Suolijärventie 83D, Suolijärvi liiton johtaminen - yhdistykset: Kuusamo, Taivalkoski, Pudasjärvi, Puolanka Pentti Keränen Karhu, Kontiomäki keranenpentti@suomi24.fi - maaseutuyrittäjyys, energia, metsäasiat - yhdistykset: Kuhmo, Paltamo, Sotkamo, Kajaani, Vuolijoki Tuomo Tamminen Raappanantie 7, Arkkukari tuomo.tamminen@kotinet.com - tukipolitiikka, jäsenasiat, peruna, vilja, kansainvälisyys, uusiutuva energia - yhdistykset: Kestilä, Pulkkila, Raahenseutu, Rantsila, Ruukki, Siikajoki Varapuheenjohtaja Jari Ahlholm Kaketinperäntie 143, Kärsämäki jari.ahlholm@luukku.com - liiton johtaminen, tuotantotalous, markkinaedunvalvonta, verotus - yhdistykset: Kärsämäki, Vihanti, Haapavesi, Piippola Urpo Heikkinen Voidekuja 12, Kempele urpo.heikkinen@gmail.com - ympäristö- ja maapolitiikka, bioenergia, vilja, peruna - yhdistykset: Ala-Temmes, Liminka, Lumijoki, Oulunseutu, Temmes, Tyrnävä, Muhos Eliisa Kumpula Pihlajatie 30, Nivala eliisa.kumpula@luukku.com - maidon- ja sianlihantuotanto - yhdistykset: Pyhäntä, Nivala, Merijärvi, Oulainen Inga Manninen Karjalantie 537, Yli-Ii inga.manninen@pp.inet.fi - emolehmät, naudanliha, hevostalous, riista, porotalous - yhdistykset: Iinseutu, Hailuoto, Haukipudas, Ylikiiminki, Kiiminki Nuorten edustaja Jaakko Rikkola Kartanotie 4, Utajärvi jaakko.rikkola@mail.suomi.net - maaseutunuoret, kuluttajatyö, metsä - yhdistykset: nuorten kerhot, Utajärvi MTK:N VALTUUSKUNTA Harri Peltola (katso johtokunta) Jari Ahlholm (katso johtokunta) Pekka Hallikainen Vengasrannantie 55, Ylikiiminki , pekka.hallikainen@pp2.inet.fi Lassi Keränen Hallanmaantie 48, Hyrynsalmi lassi.keranen@hyrynsalmi.net - luomu, sosiaalipolitiikka, maaseutuyrittäjyys, puutarhatalous, porotalous - yhdistykset: Hyrynsalmi, Ristijärvi, Vaala, Suomussalmi Liisa Myllylä Siltatie 12, Oksava liisa.myllyla@hotmail.com - sosiaalipolitiikka, lammastalous - yhdistykset: Haapajärvi, Pyhäjärvi, Pyhäjoki Ari Varis Kumpulantie 48, Pyhäsalmi (08) , ari.varis@pp.inet.fi TOIMIHENKILÖT Toiminnanjohtaja Matti Perälä, Oulu , matti.perala@mtk.fi Kenttäpäällikkö Markku Karjalainen, Kajaani , markku.karjalainen@mtk.fi Järjestöagrologi Sirpa Törmikoski, Oulu , sirpa.tormikoski@mtk.fi Toimistosihteeri Johanna Määttä, Oulu johanna.maatta@mtk.fi Vanhempainvapaalla MELA-ASIAMIEHET Elsa-Maija Jylhä, Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Sievi, Ylivieska Kivijärvi Anita, Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi, Vaala Kontinen Osmo, Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Raahe, Siikajoki, Tyrnävä Määttä Martti, Kuusamo, Posio, Taivalkoski Pentikäinen Paula, Kärsämäki, Pyhäntä, Siikalatva Ranta Pertti, Ii, Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Utajärvi etunimi.sukunimi@mela.fi, Hankevetäjä Anita Mäkipelto, Oulu Maaseutuelinkeinojen kehittämisen tiedotus-, koordinaatio- ja aktivointihanke anita.makipelto@mtk.fi Maaseutukoordinaattori Kari Tervonen, Kajaani Maaseutuelinkeinojen kehittämisen tiedotus-, koordinaatio- ja aktivointihanke kari.tervonen@mtk.fi MTK-POHJOIS-SUOMI Oulun toimisto Rautatienkatu 16 C 22, Oulu , faksi Yhdistysten vuoden alueasiamies Janne Mäkinen, Oulu , janne.makinen@mtk.fi Kajaanin toimisto Kauppakatu 25 A, Kajaani TUKEA IHMISELTÄ IHMISELLE - MAASEUDUN TUKIHENKILÖVERKKO Tukihenkilö on maaseudun olosuhteet tunteva vapaaehtoinen, tehtävään koulutettu auttaja, jonka puoleen voi kääntyä, kun tarvitsee keskusteluapua. Tuki on luottamuksellista. Kestilä Maarit Keskitalo, maatalousyrittäjä puh , maarit.keskitalo@suomi24.fi Kuusamo Terttu Pajula, diakonissa puh. (08) (työ), , terttu.pajula@evl.fi Lumijoki Kalevi Kuokkanen, agrologi, maanviljelijä puh. (08) (koti), , kalevikuokkanen@toivoniementila.fi Lisätietoa: Emäntäpiiri alkaa Vaalassa! Emäntäpiirissä käydään yhdessä läpi arkeen ja elämään liittyviä asioita. Ryhmä kokoontuu Vaalassa ja on tarkoitettu lähialueen emännille. Aloitus Lisätiedot Maarit Keskitalo, puh

7 Uutisjyvät 1/ Tuottajayhdistykset 2013 Jäsensivut ALATEMMES Puheenjohtaja Martti Junttola, , martti.junttola@pp.inet.fi Sihteeri Jari Pietilä, , jari.pietila@gmail.com Ympäristöasiamies Olavi Ojanperä, , olavi.ojanpera@dnainternet.net Lomitusvastaava Esko Pietilä, , hakinkorva@luukku.com Sosiaalivastaava Esko Pietilä Kuluttajavastaava Anne Kiljo-Pietilä, , anne.kiljo-pietila@pitojenhelmi.fi Yrittäjävastaava Tarja Suvanto, , hannu.suvanto@koneistamo.net HAAPAJÄRVI Puheenjohtaja Liisa Myllylä, , liisa.myllyla@hotmail.com Sihteeri Merja Piiroinen, , merja.piiroinen@kotinet.com Jäsensihteeri Tiina Pietikäinen, , tiina.hante@netti.fi Nuoret puheenjohtaja Heikki Rintala, , heikki.rintala@hotmail.com Nuoret sihteeri Heini Pietikäinen, , manninenheini@gmail.com Ympäristöasiamies Jarmo Koistila, , jarmokoistila@gmail.com; Antti Isoherranen, , antti.isoherranen@elisanet.fi Lomitusvastaava Risto Leipälä, (08) , ristoleipl951@gmail.com; Sirkka Nikula, , sirkka.nikula@luukku.com Sosiaalivastaava Liisa Myllylä, , liisa.myllyla@hotmail.com, Sirkka Nikula, , sirkka.nikula@luukku.com Kuluttajavastaava Tiina Pietikäinen Yrittäjävastaava Panu Jaakonaho, , pjaakonaho@hotmail.com HAAPAVESI Puheenjohtaja Antti Ollila, , antti.ollila@gmail.com Sihteeri Mirka Ollila, , mirka.ollila@gmail.com Nuoret puheenjohtaja Janne Vuorenmaa, , janne.vuorenmaa@kotinet.com Nuoret sihteeri Henna Lehtola, , hennam.lehtola@gmail.com Ympäristöasiamies Antti Ollila; Mika Niku, , mika.niku@gmail.com Lomitusvastaava Antti Ollila; Jussi Ahola, , jussi.ahola@suomi24.fi Sosiaalivastaava Jussi Ahola, Antti Ollila Kuluttajavastaava Jussi Ahola Yrittäjävastaava Antti Ollila HAILUOTO Puheenjohtaja Arto Vähämetsä, , arto.vahametsa@pp.inet.fi Sihteeri Leena Luoma-Aho, , leenaluomaaho@gmail.com Ympäristöasiamies Timo Ranta, Lomitusvastaava Raija Iljana, , raija.iljana@luukku.com Sosiaalivastaava Raija Iljana Kuluttajavastaava Arto Sipilä, , arto.sipila@pp1.inet.fi Yrittäjävastaava Arto Vähämetsä HAUKIPUDAS Puheenjohtaja Ari Kärkkäinen, , jyvajemmari@netti.fi Sihteeri Timo Jussila, , timo@jussila.info Ympäristövastaava Voitto Soronen, Lomitusvastaava Anitta Orava, , posti@oravanluomutila.fi Kuluttajavastaava Eija Ollila, HYRYNSALMI Puheenjohtaja Lassi Keränen, , lassi.keranen@hyrynsalmi.net Sihteeri Kati Koski, , katikoski1@gmail.com Ympäristöasiamies Jouni Heikkinen, , jouni.heikkinen@hyrynsalmi.net Lomitusvastaava Lassi Keränen Sosiaalivastaava Lassi Keränen Yrittäjävastaava Esa Kemppainen, (08) , esa.kemppainen@hyrynsalmi.net IIN SEUTU Puheenjohtaja Inga Manninen, , inga.manninen@pp.inet.fi Sihteeri Anna-Maija Pakonen, , anna.pakonen@suomi24.fi Jäsensihteeri Inga Manninen Ympäristöasiamies Hannu Lahdenperä, , hannu.lahdenpera@pp1.inet.fi Lomitusvastaava Inga Manninen Sosiaalivastaava Anna-Maija Pakonen Kuluttajavastaava Juha Jämsä, Lomitusvastaava Kari Karvonen, kari.karvonen@pp2.inet.fi Kuluttajavastaava Ismo Piri, , ismojaritva.piri@jippii.fi Yrittäjävastaava Kaarle Miettunen, , kaarle.miettunen@pp.inet.fi KAJAANI Puheenjohtaja Terhi Kortelainen, , terhi.kortelainen@luukku.com Sihteeri Päivi Sivonen, , paivi.sivonen@kajaani.net Ympäristöasiamies Tuukka Kuusoja, , tuukka.kuusoja@pp1.inet.fi Lomitusvastaava Heikki Perhovaara, , heikki.perhovaara@luukku.com Sosiaalivastaava Heikki Perhovaara Kuluttajavastaava Johanna Lerssi-Kallio, , johanna1@luukku.com Yrittäjävastaava Vesa Keränen, , vesa.keranen@hotmail.com KESTILÄ Puheenjohtaja Timo Still, , timo.still@kotinet.com Sihteeri Jussi Huusko, , jussi.huusko@hotmail.com Ympäristöasiamies Timo Still Lomitusvastaava Matti Keihäskoski, , matti.keihaskoski@hotmail.com Sosiaalivastaava Jouko Lotvonen, , jouko.lotvonen@raisio.com Kuluttajavastaava Veijo Riikonen, , info@maalaiskartanopihkala.fi Yrittäjävastaava Veijo Riikonen KIIMINKI Puheenjohtaja Risto Putkonen, , risto.putkonen@pp.inet.fi Sihteeri Kati Haipus, , kati.haipus@luukku.com Lomitusvastaava Janne Isokanniainen, , janne.isokanniainen@netti.fi; Kati Haipus Yrittäjävastaava Pirjo Huttula, , phuttula@luukku.com KUHMO Puheenjohtaja Ari Kyllönen, , ar.kyllonen@gmail.com Sihteeri Riitta Kähkönen, , riitta.kahkonen@luukku.com Ympäristöasiamies Mika Piirainen, , mika.piirainen@kotikone.fi Lomitusvastaava Eeva Huotari, eeva.huotari@kuhmo.net Sosiaalivastaava Eeva Huotari Kuluttajavastaava Jouni Pikkarainen, , j.antero.p@gmail.com Yrittäjävastaava Jouni Seppänen, , jouni.seppanen@kuhmo.net KUUSAMO Puheenjohtaja Oiva Pitkänen, , oiva.pitkanen@netti.fi Sihteeri Ulla Käkilehto, , kakilehdontila@gmail.com Jäsensihteeri Saini Palosaari, , saini.palosaari1@luukku.com Ympäristöasiamies Ari Nevala, , arska.xx@wippies.fi Lomitusvastaava Jouko Käkelä, , jouko.kakela@gmail.com Sosiaalivastaava Oiva Pitkänen Kuluttajavastaava TainaLaukkanen-Ervasti, , tainalaukkanen@msn.com Yrittäjävastaava Antti Lehtoaho, , ansale@luukku.com KÄRSÄMÄKI Puheenjohtaja Jari Ahlholm, Kaketinperäntie 143, Kärsämäki, , jari.ahlholm@luukku.com Sihteeri Saara Kallinen, , saara.kallinen@suomi24.fi Nuoret puheenjohtaja Nina Marjut Pesonen, , nina.pesonen@pp2.inet.fi Nuoret sihteeri Paula Hepa-aho, , paula_h@netti.fi Ympäristöasiamies Pekka Kumpulainen, , pekka.kumpulainen@kotinet.com Lomitusvastaava Marko Ruotsalainen, , ruotsalainenmarko@hotmail.com; Vesa Myllymäki, , vesa.myllymaki@ pp.inet.fi Sosiaalivastaava Päivi Haaranen, , paivik.haaranen@pp.inet.fi Kuluttajavastaava Päivi Holopainen, ; poniamma2@luukku.com Yrittäjävastaava Saara Kallinen, saara.kallinen@suomi24.fi LIMINKA Puheenjohtaja Hanna Luukinen, , hannaluukinen@hotmail.com Sihteeri Maija Kylmänen, , maija.kylmanen@niittymyllari.fi Jäsensihteeri Kirsi Ollakka, , kirsi.ollakka@lumijoki.fi Ympäristöasiamies Mikko Sangi, (08) , msangi@mail.suomi.net Lomitusvastaava Tuomas Sohlo, , tuomas.sohlo@luukku.com Sosiaalivastaava Anna-Maija Sohlo, (08) Kuluttajavastaava Leea Sangi, , lsangi@mail.suomi.net Yrittäjävastaava Jaakko Tuomikoski, , jaakko@tuomikoskentila.com LUMIJOKI Puheenjohtaja Kaarlo Sutela, , kaarlo.sutela@dnainternet.net Sihteeri Anne Meskus, , anne.meskus@dnainternet.net Jäsensihteeri Kirsi Ollakka, , kirsi.ollakka@lumijoki.fi Nuoret puheenjohtaja Heikki Kuokkanen, , l8kuhe00@students.oamk.fi Nuoret sihteeri Mikko Paavola, , mikko.paavola5@gmail.com Ympäristöasiamies Ville Särkelä, , ville.sarkela@dnainternet.net Lomitusvastaava Jukka Prokkola, (08) Sosiaalivastaava Anne Meskus Kuluttajavastaava Anja Prokkola, , kuuselanleipa@luukku.com Yrittäjävastaava Kalevi Kuokkanen, , kalevikuokkanen@toivoniementila.fi MERIJÄRVI Puheenjohtaja Markku Jauhiainen, , markku.jauhiainen@vossikka.com Sihteeri Outi Männistö, , outi.mannisto@kotinet.com Jäsensihteeri Anitta Talus, , anitta.talus@proagria.fi Ympäristöasiamies Matti Perälä, , m.perala@hotmail.com Lomitusvastaava Sari Salmu, , sari.salmu@suomi24.fi Sosiaalivastaava Outi Männistö Kuluttajavastaava Kirsti Nivala, , jorma.nivala@kotinet.com MUHOS Puheenjohtaja Jorma Keränen, , jorma.keranen@pp.inet.fi Sihteeri Sami Väärälä, , sami.vaarala@dnainternet.net Oulujokivarren nuoret tuottajat Puheenjohtaja Timo Seppä, , timo.se@luukku.com Sihteeri Jaakko Rikkola, , jaakko.rikkola@mail.suomi.net Ympäristöasiamies Kaarlo Saarenpää, , kaarlo.saarenpaa@dnainternet.net Lomitusvastaava Jorma Keränen Sosiaalivastaava Anu Saranki, , anusaranki@gmail.com Kuluttajavastaava Raili Haapasalo, , raili.haapasalo@luukku.com Yritysvastaava Osmo Heikkinen, , osmo.heikkinen@hotmail.com NIVALA Puheenjohtaja Mika Lähdemäki, , mika.lahdemaki@omanetti.fi Sihteeri Seija Korjonen, , seija65.korjosentila@luukku.com Ympäristöasiamies Jarmo Pihlajaniemi, , jarmo.pihlajaniemi@nivala.fi; Janne Niemi, , janne.niemi@ kotinet.com Lomitusvastaava Maija Järvelä, , maija.jarvela@omanetti.fi; Eija Kodis, , eija.kodis@kotinet.com Sosiaalivastaava Seija Korjonen; Eero Juola, , eero.juola@mtk-nivala.fi Kuluttajavastaava Pekka Mönkkönen, , monkkosen.farmi@kotinet.com; Markku Hosio, , markku.hosio@kotinet.com Yrittäjävastaava Juhani Kumpusalo, , juhani.kumpusalo@kotinet.com OULAINEN Puheenjohtaja Heikki Hietajärvi, heikki.hietaharju@suomi24.fi Sihteeri Aini Mäkelä, , aini.makela@kotinet.com Jäsensihteeri Tapio Hussa, , tapio.hussa@omanetti.fi Ympäristöasiamies Jarkko Korhonen, , jarkko.korhonen@kotinet.com; Janne Mehtätalo, , janne.mehtatalo@haapavesi.fi Lomitusvastaava Raimo Jokela, , raimo.jokela@hotmail.com Sosiaalivastaava Raimo Jokela Kuluttajavastaava Paula Jaakkonen, , paula.jaakkonen@jedu.fi Yrittäjävastaava Timo Pernu, , timo.pernu@kotinet.com OULUNSEUTU Puheenjohtaja Urpo Heikkinen, , urpo.heikkinen@gmail.com Sihteeri Samuli Korpela, , samuli.korpela@suomi24.fi Jäsensihteeri Atso Sipola, , atso.sipola@gmail.com Nuoret puheenjohtaja Juha Junttila, Nuoret sihteeri Samuli Korpela, , samuli.korpela@suomi24.fi Ympäristöasiamies Juha Lääkkö, , juhalaakko1@gmail.com; Atso Sipola Lomitusvastaava Timo Heikkinen, , t.a.heikkinen@luukku.com Sosiaalivastaava Samuli Korpela Kuluttajavastaava Tarja Lamberg, , t.lamberg@hotmail.com Yrittäjävastaava Tarmo Turunen, , tarmo.turunen@mail.suomi.net PALTAMO Puheenjohtaja Markku Ronkainen, , iivaara@gmail.com Sihteeri Päivi Sivonen, , paivi.sivonen@kajaani.net Ympäristöasiamies Juho Tervonen, , juho.tervonen@luukku.com Lomitusvastaava Matti Väisänen, , mattivaisanen@wippies.fi Sosiaalivastaava Matti Väisänen Kuluttajavastaava Tuula Korvajärvi, , tuula.korvajarvi@holltalli.net Yrittäjävastaava Pentti Keränen, , keranenpentti@suomi24.fi PIIPPOLA Puheenjohtaja Pekka Kauranen, , pekka.kauranen@kaurala.net Sihteeri Mikko Äijälä, , mikko.aijala@siikalatva.fi Ympäristöasiamies Pekka Kauranen Lomitusvastaava Sari Hyvönen, sari.hyvonen@pp.inet.fi Sosiaalivastaava Ari Hyvönen, , ari.hyvonen@mail.suomi.net Kuluttajavastaava Pekka Kauranen Yritysvastaava Ari Hyvönen PUDASJÄRVI Puheenjohtaja Mari Kälkäjä, , mari.kalkaja@hotmail.com Sihteeri Maija Puhakka, , maija.puhakka@luukku.com Ympäristöasiamies Leena Ylitalo, , leenak.ylitalo@gmail.com Lomitusvastaava Sirkka Pankinaho, , sipankin@gmail.com Sosiaalivastaava Ulla Rissanen, , esko.rissanen@pp.nic.fi Kuluttajavastaava Merja Jumisko-Putula, , merja.jumisko-putula@netti.fi Yritysvastaava Timo Vähäkuopus, , timo.vahakuopus@luukku.com

8 8 Uutisjyvät 1/2013 Jäsensivut Tuottajayhdistykset 2013 PULKKILA Puheenjohtaja Antti Koukkari, , Sihteeri Tiina Rönkkömäki, , Ympäristöasiamies Antti Koukkari Lomitusvastaava Juha Saukko, , Sosiaalivastaava Juha Saukko Kuluttajavastaava Jarmo Träskelin, , Yrittäjävastaava Antti Koukkari PUOLANKA Puheenjohtaja Tiina Mäkäräinen, , Sihteeri Timo Matero, , Ympäristöasiamies Harri Peltola, , Lomitusvastaava Harri Peltola Sosiaalivastaava Tauno Mäkeläinen, , Kuluttajavastaava Tiina Mäkäräinen Yrittäjävastaava Jouni Heikkinen, , PYHÄJOKI Puheenjohtaja Susanna Röning, , Sihteeri Mari Ikonen, , Nuoret puheenjohtaja Matti Helaakoski, , Nuoret sihteeri Outi Piukkala, , Ympäristöasiamies Ari Pirkola, , Lomitusvastaava Susanna Röning Sosiaalivastaava Outi Piukkala Kuluttajavastaava Jukka Salmu, (08) Yrittäjävastaava Veli-Matti Halunen, , PYHÄJÄRVI Puheenjohtaja Kaija Tikanmäki, , Sihteeri Lea Jauhiainen, , Ympäristöasiamies Erkki Ryynänen, , Seppo Laurikkala, Lomitusvastaava Kaija Tikanmäki; Merja Liuska, , Sosiaalivastaava Kaija Tikanmäki Kuluttajavastaava Merja Liuska Yrittäjävastaava Veijo Manninen, , PYHÄNTÄ Puheenjohtaja Matti Konola, , Sihteeri Hilkka Leiviskä, , Jäsensihteeri Sanna Leiviskä, , Ympäristöasiamies Arto Heikkinen, , Lomitusvastaava Taru Vähäsöyrinki, , Sosiaalivastaava Kalevi Viio, , Kuluttajavastaava Ritva Leiviskä, , RAAHENSEUTU Puheenjohtaja Tuomo Tamminen, , Sihteeri Kati Mattila, , Jäsensihteeri Erika Jylhä-Pekkala, , Ympäristöasiamies Hannu Pikkarainen, , Lomitusvastaava Sanna Marjala, , Sosiaalivastaava Päivi Lepistö, , Kuluttajavastaava Riitta Tamminen, , Yritysvastaava Tapio Heikkilä, , RANTSILA Puheenjohtaja Ismo Kervinen, , Sihteeri Liisa Ojantakanen, , Jäsensihteeri Marika Rosenberg, , Ympäristöasiamies Hanne Aho, , Lomitusvastaava Eero Leinonen, Sosiaalivastaava Tuomo Näsänen, (08) , Kuluttajavastaava Liisa Ojantakanen Yrittäjävastaava Heikki Kokkonen, , RISTIJÄRVI Puheenjohtaja Ari Tolonen, , Sihteeri Eeva Mulari, , Jäsensihteeri Pentti Tolonen, , Ympäristöasiamies Ari Tolonen Lomitusvastaava Markku Suutari, , Sosiaalivastaava Leila Karppinen, , Kuluttajavastaava Hannu Keränen, , Yrittäjävastaava Hannu Keränen RUUKKI Puheenjohtaja Esa Hautala, , Sihteeri Pekka Laaksonen, , Jäsensihteeri Helena Kukkonen, Ympäristöasiamies Matti Heikkilä, , Lomitusvastaava Susanne Häkkilä, , Kuluttajavastaava Helena Kukkonen, , Yrittäjävastaava Ville Junnila, SIIKAJOKI Puheenjohtaja Ari-Pekka Toppila, , Sihteeri Antti Valtokari, , Jäsensihteeri Juho Karinkanta, , Ympäristöasiamies Timo Hummastenniemi, (08) , Lomitusvastaava Outi Karinkanta, , Sosiaalivastaava Päivi Eskola, , Kuluttajavastaava Anna Widnäs, Yrittäjävastaava Toini Törmälä, (08) , SOTKAMO Puheenjohtaja Timo Hyvönen, , Sihteeri Timo Korhonen, , Nuoret puheenjohtaja Tuija Hannele Korhonen, , Nuoret sihteeri Outi Hyvönen, , Ympäristöasiamies Timo J Korhonen, , timo.korhonen@viesti.net Lomitusvastaava Jyrki Nykänen, jyrki.nykanen@sotkamo.net Sosiaalivastaava Jyrki Nykänen Kuluttajavastaava Satu Huusko, , satu.huusko@sotkamo.net Yrittäjävastaava Timo Hyvönen SUOMUSSALMI Puheenjohtaja Ossi Heikkinen, , ossia.heikkinen@luukku.com Sihteeri Sinikka Kaikkonen, , sinikka_kaikkonen@luukku.com Ympäristöasiamies Lassi Heinonen, , lastuh@gmail.com Lomitusvastaava Mirja Pyykkönen, , mirja.pyykkonen@gmail.com Sosiaalivastaava Laura Mulari, , laura.mulari@gmail.com Kuluttajavastaava Sinikka Kaikkonen Yrittäjävastaava Heikki Moilanen, , heikki.moi@gmail.com TAIVALKOSKI Puheenjohtaja Seija Laurila, , seijainkeri.laurila@gmail.com Sihteeri Kauko Tyni, , kauko.tyni@kuusamo.fi Ympäristöasiamies Rauno Keskitalo, , keskitalo.rauno@gmail.com Lomitusvastaava Mikko Tyni, Sosiaalivastaava Mikko Tyni Kuluttajavastaava Mika Moilanen, , moilanen24@gmail.com Yrittäjävastaava Seija Laurila TEMMES Puheenjohtaja Seppo Junttila, , seppoju1@dnainternet.net Sihteeri Juha Törmä, , juha.torma@dnainternet.net Ympäristöasiamies Annikki Oikarinen, , annikki.oikarinen@netti.fi Lomitusvastaava Veijo Junttila, , veijo.junttila@gmail.com Sosiaalivastaava Veijo Junttila Kuluttajavastaava Anita Junttila, Yrittäjävastaava Annikki Oikarinen TYRNÄVÄ Puheenjohtaja Olli Lehtikangas, , olli.lehtikangas@dnainternet.net Sihteeri Tiia Keränen, , tiia.keranen@dnainternet.net Jäsensihteeri Teemu Pakonen, , teemu.pakonen@gmail.com Nuoret puheenjohtaja Jussi Ylitalo, , jussiytalo@gmail.com Nuoret sihteeri Teemu Pakonen, , teemu.pakonen@gmail.com Ympäristöasiamies Tuomo Keränen, , tuomo.keranen@ovi.com Lomitusvastaava Olli Lehtikangas Sosiaalivastaava Olli Lehtikangas Kuluttajavastaava Tiina Hämeenkorpi, , tiina.hameenkorpi@gmail.com Yrittäjävastaava Janne Matinlauri, , janne.matinlauri@dnainternet.net UTAJÄRVI Puheenjohtaja Jari Aitta, , aittaj.2@gmail.com Sihteeri Jaakko Rikkola, , jaakko.rikkola@mail.suomi.net Oulujokivarren nuoret tuottajat Puheenjohtaja Timo Seppä, , timo.se@luukku.com Sihteeri Jaakko Rikkola Ympäristöasiamies Jussi Salonen, , jussisalonen@dnainternet.net Lomitusvastaava Jaakko Rikkola Kuluttajavastaava Sisko Seppänen, Yritysvastaava Jukka Lotvonen, , jukka.lotvonen@mail.suomi.net VAALA Puheenjohtaja Samuli Leinonen, , samuli.leinonen@vaala.net Sihteeri Mika Koukkari, , mika.koukkari1@gmail.com Ympäristöasiamies Petri Leinonen, , petri.leinonen@vaala.net Lomitusvastaava Petri Kurvinen, petrijuhani.kurvinen@gmail.com Sosiaalivastaava Tero Seppänen, tero.seppanen@vaala.net Kuluttajavastaava Mika Koukkari Yritysvastaava Markku Rikula, , markku.rikula@suomi24.fi VIHANTI Puheenjohtaja Kimmo Lumijärvi, , kimmo.lumijarvi@omanetti.fi Sihteeri Pekka Sandvik, , pekka.sandvik@gmail.com Jäsensihteeri Jani Sikala, , jani.sikala@kotinet.com Ympäristöasiamies Mika Raetsaari, , mika.raetsaari@gmail.com Lomitusvastaava Jari Törmikoski, , jari.tormikoski@hotmail.com Sosiaalivastaava Jari Törmikoski Kuluttajavastaava Sanna Pyörälä, , sapy@luukku.com Yrittäjävastaava Tommi Vilminko, , tommi.vilminko@netti.fi VUOLIJOKI Puheenjohtaja Ari Komulainen, , ari.komulainen61@gmail.com Sihteeri Kaisu Haataja, , kaisu.haataja@pp1.inet.fi Ympäristöasiamies Jouni Karjalainen, , karjalainenjounia@gmail.com Lomitusvastaava Ari Komulainen Sosiaalivastaava Jouni Karjalainen Kuluttajavastaava Eeva Schroderus, , eppu.sc@kajaani.net Yrittäjävastaava Teuvo Hatva, , teuvohatva@gmail.com YLIKIIMINKI Puheenjohtaja Pekka Hallikainen, , pekka.hallikainen@pp2.inet.fi Sihteeri Anne Leipivaara, , anne.leipivaara@hotmail.com Ympäristöasiamies Markku Kirvesoja, , m.kirvesoja@luukku.com Lomitusvastaava Pekka Hallikainen Sosiaalivastaava Tiina Toppila, , tiina.toppila67@suomi24.fi Kuluttajavastaava Leena Konttinen, , leena.konttinen@hotmail.com Yritysvastaava Markku Kokkoniemi, , markku.kokkoniemi@mail.suomi.net

9 Uutisjyvät 1/ Energia Yhteistyö toimii tuulivoimalakorvausneuvotteluissa Tuuliwatti Oy rakentaa Tervolaan yhtä Pohjois-Suomen suurimmista tuulivoimapuistoista. Siellä kokeiltiin hyvällä menestyksellä neuvottelumenettelyä, jossa alueen myllytontin vuokraajat valtuuttivat edustajakseen kaksi neuvottelijaa. Kolmen megawatin myllyn vuosituotanto sähköpörssin keskihinnoilla ja keskimääräisillä tuotantotehoilla on euroa ja ensivaiheen syöttötariffilla vuoteen 2015 asti euroa. Näillä markkinoilla metsänomistajan täytyy tietää tuulivoimalle soveltuvan tontin todellinen arvo. Yhteistyöllä tuloksia Yleensä neuvottelut on käyty tuulivoimayhtiön ja yksittäisten maanomistajien kanssa. Näissä yhtiö on aina vahvoilla. Joukkokokous ei myöskään ole toimiva neuvottelumenettely. Isolla porukalla voidaan antaa evästykset ja jättää yksityiskohdista sopiminen omille edustajille. Tervolassa maanomistajien edustajat ja yhtiö pääsivät neuvottelutulokseen ja alueen myllynvuokraajat hyväksyivät syntyneen neuvottelutuloksen. Tyypillisessä kolmesta neljään megawatin tuulivoimalan rakentamisessa on kyse teollisuuslaitoksen mittakaavaa olevasta investoinnista. Tarvitaan raskaita kuljetuksia kestävä tiestö. Sekä tienrakennuksen että perustustöiden vaatimat kantavat maa-ainekset ja murskeet pyritään hankkimaan tuulivoima-alueelta. Tieverkoston rakentaminen edellyttää tieoikeuksien sopimista myös muiden kuin myllytonttien vuokraajien kiinteistöille. Alueellisia sopimusmalleja Muuntoaseman ja kunkin tuulimyllyn välille kaapeloidaan syöttöjohdot. Kunkin tuulimyllyn ympärille muodostuu halkaisijaltaan noin kilometrin vaikutusalue, johon naapuri ei voi rakentaa tai tehdä omaa tuulivoimalasopimusta. Vaikutusalueiden laajuuden vuoksi uusien alueiden maanomistajien kannattaa lähteä liikkeelle yhdessä ja ottaa heti yhteys Metsänomistajien liittoon tai metsänhoitoyhdistykseen. Näillä markkinoilla metsänomistajan täytyy tietää tuulivoimalle soveltuvan tontin todellinen arvo. MTK maanomistajien edustajana ja nyt myös Suomen tuulivoimayhdistys suosittelevat alueellisia vuokrasopimusmalleja, joissa myös välialueille tulee omat korvauksensa. Näin tuotosta pääsevät osalliseksi kaikki, joiden omaisuuden käyttöä myllyt rajoittavat. Jukka Aula on Metsänomistajien Pohjois-Suomen liiton johtaja. Tyypillisessä kolmesta neljään megawatin tuulivoimalan rakentamisessa on kyse teollisuuslaitoksen mittakaavaa olevasta investoinnista. Energiasuunnitelma on tehty muun muassa pudasjärveläiselle Kalliosuon tilalle. Esko Viitala (edessä) ja Jarmo Alatalo aloittivat energiasuunnittelun tilakierroksella. Energiasuunnitelma säästää selvää rahaa Maatilan energiasuunnitelmia on tehty vuodesta Valtion tuesta huolimatta energiasuunnitelmia on tehty verkkaisesti, vaikka sen avulla tila voi säästää vuosittain jopa tuhansia euroja. Energiasuunnitelmia laativa ProAgria Oulun talousneuvoja Esko Viitala on saanut kokea tilakäynneillä, kuinka suurena yllätyksenä yrittäjälle saattaa tulla jonkun yksittäisen kohteen energiankulutus. Esille nostetut korjausehdotukset on otettu ilolla vastaan. Usein energiankulutusta voidaan vähentää pienelläkin toimenpiteellä tai toimintatapojen muutoksella. Aina ei ole kyse suurista investoinneista. Energiasuunnitelma tarkastelee kaikkia maatilan energian hankinnan ja käytön osa-alueita. Esko Viitala kertoo, että maatilojen energiakustannus on viidestä yhdeksään prosenttia liikevaihdosta. Erityisen energiatehottomia ovat pitkät maantiekuljetukset traktorilla. Suurimmat energiansäästötoimet tehdään uuden rakennuksen suunnitteluvaiheessa, jolloin kannattaakin miettiä, kuinka paljon energiaa kuluu eri toimintoihin. Lämmitysjärjestelmän muuttaminen Ella Karttimo kiinnostaa monia tiloja. Myös viljakuivaukseen haetaan vaihtoehtoisia energianlähteitä polttoöljyn sijaan. Tilalla saattaa olla huonokuntoisia rakennuksia, joissa on pidettävä pieni lämpö, etteivät vesiputket jäädy. Monessa tapauksessa putket voisi vetää uudelleen suoraan uuteen rakennukseen. Tilan energiatehokkuuteen vaikuttaa sen kokonaisenergiankulutus, jota saadaan pienennettyä energiaa säästävillä ratkaisuilla. Toinen keskeinen tekijä on tuotannon tehokkuus, kuten kasvien satotaso ja eläinten tuotostaso. Karjataloudessa on rakennusten tuotantokapasiteetin täysimääräisellä hyödyntämisellä suuri merkitys. Korkea tuotostaso ja tuotantorakennuksen hyödyntäminen ovat energiatehokkaan tuotannon perusta, Esko Viitala sanoo. Maidontuotannon energiatehokkuus on kwh maitolitraa kohti eli 2,2 4,9 senttiä litralta, mikä tarkoittaa 5 11 prosenttia maidon hinnasta. Myös yksityistalouden energiankulutukseen kannattaa kiinnittää huomiota. Asuinrakennuksissa saattaa olla kwh:n sähkönkulutus, vaikka siinä ei ole sähkölämmitystä. Energiasuunnitelmaan saa valtion tukea 935 euroa, kun tila liittyy maatilan energiaohjelmaan. Tilalle maksettava arvonlisäveroton hinta on 289 euroa. Tavoitteeksi harkittu tuulivoimasopimus Nykyiset ilmasto- ja energiastrategiat ovat luoneet pohjaa tuulivoiman voimakkaalle kehittämiselle. Monia hankkeita on aloitettu, vaikka kovin moni mylly ei vielä sähköä tuotakaan. Valtiovalta pyrkii edistämään tuulivoimaa syöttötariffijärjestelmällä, joka takaa tietyn hinnan tuulivoimalla tuotetulle sähkölle. Tariffijärjestelmään voidaan hyväksyä tuulivoimaloita, kunnes generaattoreiden yhteenlaskettu nimellisteho ylittää megavolttiampeeria. Tariffi takaa tuulivoimalla tuotetulle sähkölle tietyn hinnan 12 vuodeksi siitä, kun oikeus tariffiin alkaa. Tuulivoimasähkön tavoitehinta on 105,30 euroa/megawattitunti asti ja sen jälkeen 83,50 euroa/megawattitunti. MAASEUDULLE tuulivoima voi tuoda uusia mahdollisuuksia. Tärkeää on kuitenkin että, maanomis- tajat, tuulivoimayhtiöt ja paikallinen yhteisö hyötyvät siitä oikeudenmukaiseksi koetulla tavalla. Maanomistajan kannalta on tärkeää, että hän pystyy vaikuttamaan tuulivoimahankkeisiin jo varhaisessa vaiheessa. Kun tuulivoimasopimus tulee ajankohtaiseksi omille maille, on syytä olla tarkkana, ettei jälkeenpäin huomaa, että sopimuksen olisikin voinut neuvotella toisenlaiseksi. Tuulivoimayhtiöillä on omia sopimusmalleja- ja käytäntöjä, joita maanomistajille tarjotaan. Eri yhtiöiden sopimukset saattavat poiketa hyvinkin paljon toisistaan. Suurimmat erot liittyvät vuokran laskemistapaan ja vuokratasoon sekä siihen, tarjotaanko sopimusta kaikille tietyllä etäisyydellä voimalasta oleville riippumatta siitä, tuleeko voimala maanomistajan maille vai ei. Esimerkiksi vuokra voi olla kiinteä, voimalan tuotantoon sidottu tai yhdistelmä näistä. Mikäli vuokra sidotaan voimalan tuotantoon, on seisokkien varalta tärkeä sopia vuotuisesta vähimmäisvuokrasta. Tärkeää on myös sopia mahdollisuudesta irtautua sopimuksesta, mikäli hanke ei etene kohtuullisessa ajassa. Sähköntuotanto tuulivoimalla on kaupallista toimintaa, jota syöttötariffijärjestelmä tukee julkisin varoin. Tuulivoimala voi vaikuttaa tulevaan maankäyttöön paljon laajemmalti kuin pelkällä tuulivoimalan sijaintialueella, esimerkkinä voimalan vaatimat johtokäytävät ja tiestö. Toista tuulivoimalaa ei voi rakentaa liian lähelle jo olemassa olevaa voimalaa. Maanomistajan on siten tärkeä solmia harkittu ja kattava sopimus tuulivoiman tuottajan kanssa. TUULIVOIMALOIDEN pystyttämistä edeltää yleensä pitkä prosessi. Isot tuulipuistot vaativat ympäristövaikutusarvioinnin ja kunnassa ainakin tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan. Sen lisäksi hankkeen vetäjän on muun muassa neuvoteltava alueen maanomistajien kanssa, suoritettava tuulimittauksia ja neuvoteltava verkonhaltijan ja sähkönostajan kanssa. Yhteys tuulivoimalasta yleiseen sähköverkkoon on myös rakennettava joko maa- tai ilmajohdolla. Tämä vaatii normaalin lupamenettelyn. Kunnan kaavoituksessa asukkailla ja intressitahoilla on vaikutusmahdollisuuksia, joita kannattaa hyödyntää. Avoin vuoropuhelu heti hankkeen alkumetreiltä lähtien maanomistajien ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa edistää paikallista hyväksyttävyyttä. Maanomistajat voivat myös itse tarjota maitaan tuulivoimahankkeisiin. Tuuliatlas.fi-sivustolla on alustavaa tietoa eri alueiden tuuliolosuhteista. ASIANTUNTIJAN apuun kannattaa turvautua neuvotteluissa ja sopimuksenteossa sekä tuulivoimakaavoitukseen liittyvissä asioissa. Maataloustuottajajärjestöjen omistama Maanomistajien Arviointikeskus on jo 50 vuotta tarjonnut maanomistajille asiantuntija-apua eri hankkeissa. Yhtiön toiminnan pääalueet ovat kiinteistönarviointi, lakimiesten palvelut ja edunvalvonta erilaisissa kiinteistöjä koskevissa toimituksissa. Yhtiöllä on toimipisteet muun muassa Oulussa ja Helsingissä. Lisätietoa puh ja Helena Ålgars on varatuomari ja Maanomistajien Arviointikeskuksen päälakimies.

10 10 Uutisjyvät 1/2013 Sukupolvenvaihdokset JARI VIERIMAA Selänteen maatiloille löytyy jatkajia Selänteen alueen tiloista suurimmalle osalle löytyy tulevaisuudessa jatkaja. Keskimäärin Pohjois-Pohjanmaalla jatkaja on tiedossa vain alle puolelle tiloista. Maatilojen uusi yhteistyö - Modernikolhoosi -hanke teki viljelijäkyselyn Selänteen alueen maatiloille keväällä Kysely suunnattiin tiloille, joilla sukupolvenvaihdos on todennäköinen seuraavan viiden vuoden aikana. Kyselyssä tiedusteltiin alueen maatilojen sukupolvenvaihdosten ja tulevaisuuden suunnitelmia sekä halukkuutta tilojen väliseen yhteistyöhön. Rakennekehityksen johdosta maatilojen määrä alenee tulevaisuudessa, mutta niiden koko kasvaa entisestään. Työtaakka Suomen maatiloilla nousee, kun maatiloilla työskentelevien henkilöiden määrä vähenee. Sen sijaan maatiloilla tuotettavien tuotteiden määrä ei oleellisesti laske, niinpä tulevaisuudessa yksittäinen viljelijä joutuu kantamaan suuremman työ- ja tuotantovastuun kuin nykyisin. Viljelijöiden täytyy jatkossa miettiä tarkoin, mitä kannattaa tehdä itse, mitä töitä voi ulkoistaa tai mihin kannattaa palkata ulkopuolista työvoimaa. Vaikka automaatio ja koneellistuminen ovat vähentäneet maataloudessa työskentelevien henkilöiden fyysistä rasittavuutta, sillä ei ole ollut merkittävää vaikutusta psyykkiseen hyvinvointiin. Maanviljelijäväestölle tuttu sanonta, sadan hehtaarin yksinäisyys on todellista elämää tulevaisuudessa yhä useammalle maatalousyrittäjälle. Ellei kyseistä ongelmaa huomioida nyt, maatalousyrittäjillä on tulevaisuudessa entistä vaikeampia jaksamisongelmia työssään. Vapaa-aikaa ja sosiaalisia suhteita Nuoret yrittäjät arvostavat elämässään vapaa-aikaa, harrastuksia ja sosiaalista kanssakäymistä. Kotieläintuotanto koetaan vapaa-aikaa ja harrastuksia rajoittavaksi tuotantosuunnaksi. Maatilojen työn ja talouden sitovuutta voitaisiin vähentää maatilojen välisillä yhteistyösopimuksilla tai yhteisyritysten avulla. Yhteisyrittämisellä voitaisiin jakaa yrittäjien työtä ja taloudellista vastuuta siten, että se pysyisi kohtuullisena myös tulevaisuudessa. Yhteisyrittämisen merkittävänä etuna on myös useamman henkilön työskentely samassa työyhteisössä. Tällöin työvastuuta voidaan jakaa niin, että kaikille osakkaille saadaan vapaapäivät ja lomajaksot. Yhteistyössä työvastuut voidaan jakaa myös henkilöiden osaamisen mukaan esimerkiksi siten, että yhden yrittäjän päävastuulla on taloushallinto ja EU-tukiasiat, toisella eläinten hyvinvointi ja kolmannella tuotanto- ja tekniikkaosaaminen. Tällöin yksittäisen yrittäjän ei tarvitse osata kaikkea itse. Maatilojen välisen yhteistyön avulla voidaan kasvattaa myös tuotantopanosten hankintamäärää, millä saavutetaan parempi kilpailutusetu. Kuljetustarve myös pienenee, koska toimitukset voidaan kuljettaa ja toimittaa isommissa erissä. Selänteen viljelijät haluavat investoida Selänteen alueen tilojen lukumäärä vähenee tulevaisuudessa. Kyselyn mukaan suurimmalle osalle alueen maatiloista löytyy jatkaja. Vain kolmannes kyselyyn vastanneista maatiloista ilmoitti, ettei jatkajaa löydy tulevaisuudessa. Tätä voidaan pitää hyvänä tuloksena, koska Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin vain alle puolelle maatiloista löytyy jatkaja. Vaikka maatilojen määrä vähenee Selänteen alueella muuta Suomea vähemmän, on kuitenkin työtä tekevän väestön määrän lasku huolestuttavaa. Työtaakka nousee myös Selänteen maatiloilla. Aloittavien maatalousyrittäjien halu investoida tilaansa on Selänteen alueella korkea. Alueen jatkavista maatiloista lähes puolet haluaa hankkia lisää viljelypeltoa. Tuotantorakennuksiin suunnittelee investoivansa seuraavan viiden vuoden aikana joka viides aloittava yrittäjä. Selänteen alueella maatilan tuotantosuuntaa vaihdetaan maltillisesti. Koneyhteistyö yleistä maatiloilla Maatiloilla yhteistyötä on perinteisesti tehty koneiden hankinnassa ja käytössä. Myös Selänteen alueella koneyhteistyö on maatilojen yleisin yhteistyömuoto. Sen sijaan muu maatilojen välinen yhteisyrittäminen koetaan vielä vieraana ajatuksena eikä yhteistyöhön haluta investoida. Monissa viljelijöiden kanssa käydyissä keskusteluissa on ilmennyt, että maatilojen yhteistyön edistämiseen tarvittaisiin organisaatiota tai kolmatta osapuolta, joka etsisi ja kartoittaisi eri maatilojen yhteistyötarpeita. Maatilojen yhteistyössä on Selänteen alueella suuria eroja. Esimerkiksi Reisjärven kunnassa elinkeino- ja osakeyhtiöt ovat yleisempiä kuin muulla alueella. Kiinnostus yhteisyrittämiseen lisääntyy esimerkkien kautta: yhteisesti hankitut koneet ovatkin usein innostaneet viljelijöitä pidemmälle vietyyn yhteistoimintaan. Maatilayhtiöitä suhteellisen vähän Maatilaosakeyhtiöitä Selänteen alueen maatiloista on alle kaksi prosenttia, mikä on suhteellisen vähän. Rakennemuutoksen myötä suuria investointeja tehneet maatilat yhtiöittävät toimintansa usein osakeyhtiöksi. Tällöin tavoitellaan muun muassa omistuspohjan laajentamista, riskien hallintaa ja mahdollisuutta siirtää osakkeita nuoremmalle sukupolvelle. Maatila yhtiöitetään usein myös verotuksellisista syistä. Selänteen alueen aloittavien maatalousyrittäjien koulutustasoa voidaan pitää hyvänä. Lähes puolet alueen aloittavista maatalousyrittäjistä on suorittanut ammatillisen koulutuksen ja lähes neljäsosalla on ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulututkinto. Maatalous- ja luonnonvara-alan koulutus Haapajärvellä on vaikuttanut positiivisesti Selänteen alueen ja koko seutukunnan maatalouden arvostukseen. Jari Vierimaa on maatilayrittäjä ja Aikuisena agrologiksi -hankkeen opiskelija. Aloittavien maatalousyrittäjien halu investoida tilaansa on Selänteen alueella korkea. Alueen jatkavista maatiloista lähes puolet haluaa hankkia lisää viljelypeltoa. MTK-yhdistysten kevätkokoukset 2013 Kuusamo ti klo tuki-info Valtuustosali (kaikki) Pudasjärvi ke klo tuki-info Valtuustosali (MP) Pyhäjoki ke klo Vanhustentalon kerhohuone (ST) Raahenseutu ke klo Raahen Hovi (ST) Oulainen to klo 11.00, vain tuki-info Honkamaja (MP) Haapavesi to klo Haapaveden ammattiopisto, Nora (ST) Oulunseutu to klo Neste Maikkula Oulu (MP) Haapajärvi to klo HAI, Maa- ja metsätalousyksikkö (ST) Hailuoto to klo Metsästysmaja (EI) Kestilä, Piippola, Pulkkila, Rantsila pe klo tuki-info Valtuustosali, Siikalatvan kunnantalo, Pulkkila (MP) Kajaani pe klo Scandic Kajanus, kokoustila 10 (MK) Siikajoki ma klo tuki-info Valtuustosali (MP) Vaala ma klo tuki-info Valtuustosali (MK) Lumijoki ma klo Lumijoen urheilutalo (MP) Pyhäntä ma klo Tavastkengän koulu (ST) Pyhäjärvi ti klo tuki-info Hotelli Pyhäsalmi (ST) Suomussalmi ti klo tuki-info Kiannon Kuohut (MK) Liminka, Tyrnävä, Temmes, Ala-Temmes ke klo tuki-info OSAO, Liminka, Turvallisuusalan oppilaitos, auditorio (ST) Puolanka ke klo 11.00, vain tuki-info Koulukeskus (MK) Oulainen ke klo Törmänhovi (ST) Muhos, Utajärvi to klo tuki-info Koivu ja Tähti (ST) Sotkamo to klo tuki-info Vuokatinhovi (MK) Iinseutu to klo Yli-Iin kunnantalo, valtuustosali (MP) Kiiminki/Ylikiiminki to klo Jäälin Maja, Kiiminki (ST) Haapavesi pe klo 11.00, vain tuki-info HAO, Nora, auditorio (MP) Kuhmo pe klo tuki-info Paljakka- sali (MK) Kärsämäki ma klo tuki-info Seurakuntatalo (MP) Hyrynsalmi ma klo tuki-info Valtuustosali (MK) Vihanti ma klo Meijerin Pirtti (ST) Ruukki ma klo Paavolan NS (ST) Haapajärvi ti klo 11.00, vain tuki-info HAI, liiketalouden yksikkö, auditorio (ST) Ristijärvi ti klo tuki-info Virtaala (MK) Merijärvi ti klo Maatilamajoitus Puhkarila, kahvi (MP) Taivalkoski ke klo tuki-info Valtuustosali (MP) Paltamo ke klo tuki-info Kainuun Opisto Mieslahti (MK) Puolanka ke klo Paljakan hiihtokeskus (kokoontuminen Infon vieressä) (HP) Nivala ti 2.4. klo tuki-info NITEK (ST) Vuolijoki ti 2.4. klo tuki-info Kunnantalo (MK) Haukipudas ke 3.4. klo tuki-info Ii, Nättepori (MP) Lyhenteet: MP = Matti Perälä, ST = Sirpa Törmikoski, MK = Markku Karjalainen, HP = Harri Peltola, EI = Eero Isomaa Anna-Leena Vierimaa

11 Uutisjyvät 1/ KYSY LISÄÄ OMALTA YHTEYSHENKILÖLTÄSI POHJOIS-SUOMEN METSÄMARKKINAT LKV KIITÄMME LUOTTAMUKSESTANNE! YLI TILAKAUPPAA TEHTYNÄ! POHJOIS-POHJANMAA Kuusamo. Koskenkylässä Joukamojärven rannalla 204 ha metsätila. Puustoa m3. Tilalla omaa rantaa n.3,7 km, josta Joukamojärven rannalla n. 2,6 km ja Hannonlammen rannalla n. 1,1 km. Mahdollisuus hakea poikkeamisella 9-10 rantarakennuspaikkaa. Tilalla vanha talo ja piharakennuksia. Tilaan kuuluu iso 0,07 manttaalin osuus Kuusamon yhteismetsään. Hintapyyntö euroa. Lisätiedot: Outi Tervo Muhos. Kahdessa palstassa oleva tila Hirsijärvellä. Pinta-ala 19,3 ha, puuta kaikkiaan 811 m3. Omatoimiselle hoitajalle mukava kohde. Hintapyyntö euroa. Lisätiedot: Juhani Heikkinen MTK-PohjoisSuomi on myös Facebookissa! Kaikki kohteemme sekä tarkemmat tiedot netissä, osoitteessa: Mitä jos saisit enemmän rehua omasta pellostasi? Halvin rehu tulee omasta pellostasi. Jokaisen tilan on mahdollista lisätä rehusatoa järkevillä ravinneratkaisuilla ja Yaran uudistuneilla lannoitusohjelmilla. Kun lannoitat tehokkaasti, tulevana kasvukautena pienempikin peltoala riittää tarvittavaan rehuntuotantoon. Nyt jos koskaan kannattaa ottaa täysi hyöty irti omasta pellosta. Lisätietoa maatalouskaupastasi. Yara on suomalaisen kasvun asiantuntija Yara valmistaa lannoitteet Suomessa suomalaisiin oloihin. Tuotteissamme on tasapainoinen ravinnekoostumus, joka on hyvän sadon ehdoton edellytys. Valitse Yara, maan parhaaksi. YARA_rehu_Uutisjyvät_267x96.indd

12 12 Uutisjyvät 1/2013 Hyvä parisuhde kantaa muutoksessa Miten saada perheyritys menestymään ja parisuhde kukoistamaan muutosten maailmassa? Työkaluja sukupolvenvaihdoksen tehneille tai sitä suunnitteleville yrittäjille tarjosi Miten onnistumme yhdessä -seminaari helmikuuta Kalajoella. Seminaarin järjestivät Maaseudun Sivistysliitto ja MTK-Pohjois-Suomi, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseutuelinkeinojen kehittämisen tiedostus-, koordinaatio- ja aktivointihanke. Kahden päivän tarkoituksena oli tarjota nuorille viljelijöille mahdollisuus irrottautua maatilan töistä, tavata toisia, kuunnella, puhua ja jakaa kokemuksia. Seminaarin avannut MTK- Pohjois-Suomen järjestöagrologi Sirpa Törmikoski muistutti nuoria yrittäjiä jaksamisesta ja omasta arvostamisesta. Huolehtikaa siitä, että uranne aikana olette itse se tärkein tekijä, jota ilman laitteet ja koneet eivät toimi. Kun puolisoina teette töitä, älkää olettako, vaan kysykää toiselta, mitä kuuluu, istukaa alas ja pohtikaa yhdes- sä. Välillä pitää keskittyä jaksamiseen ja omaan itseensä. Maaseudun Sivistysliiton toiminnanjohtaja Paula Yliselä iloitsi Kalajoen tilaisuuden suosiosta, mille hän löysi myös vastauksen. Tuntuu suorastaan hämmentävältä, että kaikesta koulutustarjonnasta huolimatta olemme kahdessa asiassa avuttomia kuin linnunpojat lapsen syntymän hetkellä ja parisuhteessa. Perheyrityksessä parisuhde on vieläkin tärkeämpi asia. MSL:n aluepäällikkö Elina Vehkala toivoi, että tapaamisesta syntyisi parillekymmenelle mukana olleelle yrittäjälle uusi vertaishenkilöiden verkosto. Tulevaisuuden kasvualalla MTK:n tutkimuspäällikkö Johan Åberg avasi suomalaisen maatilan näkymiä ja paikkaa Suomessa, Euroopassa ja maailmassa. Maatalouden ja maaseudun tulevaisuus Suomessa on hänen mielestään valoisa useastakin syystä. Maailma huutaa ruokaa ja sen tuotantoa pitää lisätä voimakkaasti tulevina vuosina. Pitkällä tähtäimellä myös ruoan reaalihinta nousee ja Suo- Nuorilla yrittäjillä oli mahdollisuus osallistua seminaariin koko perheen voimin, sillä tilaisuuden ajaksi oli järjestetty lastenhoito. Mieluisassa vauvanhoitovuorossa MSL:n aluepäällikkö Elina Vehkala (vasemmalla) ja toiminnanjohtaja Paula Yliselä. men tuottavuuskehitys on hyvä. Vastuullinen tuotanto ja ilmaston muutos lisäävät kotimaisuuden ja huoltovarmuuden merkitystä. Myös eläinten hyvinvointiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota, missä Suomen tilanne on hyvä. Hän totesi myös, että uusiutuvan energian tarve kasvaa koko maailmassa. Maaseutu pursuaa raakaaineita ja vihreä kasvu antaa merkittäviä mahdollisuuksia Kuvat: Ella Karttimo maaseudun toimialoille. Suomi on pohjoisin maataloutta harjoittava maa. Tukituottojen osuus on 38 prosenttia, mikä on myös epävarmuustekijä. Onneksi keskustelu tukien lopettamisesta on laantunut ruokakriisien vuoksi. Lihantuotannolla hyvät ennusteet Ryhmätöissä pohdittiin muun muassa, mitä muutos merkitsee nuorelle yrittäjälle ja hänen perheelleen. Mihin asioihin tulisi keskittyä? Talousasioiden ja johtamisen osaamista tarvitaan yhä enemmän, että yritystä pystyy tarkastelemaan kokonaisuutena. Kun luottamus suomalaiseen ruokaan on vahva, miten saadaan nostettua esiin nykyistä paremmin se, missä ruoka tuotettu, pohtivat ryhmätyössään Ville Junnila (vasemmalla), Anna-Reetta Hosike, Tauno Paakkari, Iiro Määttä ja Riikka Loikkanen. Ilmastonmuutos vaikeuttaa maapallolla veden saatavuutta. Kun muualla kuivuusalueet lisääntyvät, sateiden määrä pohjoisessa Euroopassa kasvaa. Ennustetaan, että Suomesta voi tästä syystä tulla merkittävä naudanlihan viejä. Turvallisuus, laatu ja kuluttajien luottamus ovat ruoka-alan avaintekijöitä. Hallitusohjelmassa ruoka-ala on tulevaisuuden kasvuala. Vaikka joskus saattaa tuntua raskaalta, teette työtä tulevaisuuden kasvualalla. Rahan jakautuminen elintarvikeketjussa on Johan Åbergin mielestä suuri epäkohta: se joka tekee eniten, saa vähiten. Epätasapainon parantamiseksi tarvitaan avoimuutta hinnoitteluun, viljelijöille tasapuolisia yhteistyömahdollisuuksia markkinoilla ja ruoka-asiamiestä valvomaan ruokamarkkinoiden toimivuutta. Puheenvuoron seminaarissa käyttänyt kansanedustaja Timo Korhonen puhui politiikan monitasoisesta vaikutuksesta maa- Tulevaisuus on teon sana. Emme ole sen armoilla. Tulevaisuustutkija Ilkka Halava kannusti nuoria yrittäjiä verkostoitumaan, rakentamaan jotakin yhdessä. Tulevaisuudessa ei enää riitä, että kykenee itsenäiseen työhön, vaan että osaa hyödyntää toisten osaamista. Kaikki fiksu oppiminen tapahtuu keskinäisesti ja ryhmissä. Työstä pitää tulla jaetumpaa ja sosiaalisempaa, sitä pitää tehdä kavereiden kanssa. Verkkokaupasta mahdollisuus Vaikka työ saattaa joskus tuntua raskaalta, maatalous on tulevaisuuden kasvuala, Johan Åberg tilojen elämään paikallisesti ja valtakunnallisesti. Hän piti tärkeänä aktiivista yhteydenpitoa päättäjiin ja osallistumista päätöksentekoon jo asioiden käsittelyvaiheessa. Teoriaa ja tekoja arkeen tarjosi seminaarin parisuhdeverstas, jota luotsasi parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow. Tulevaisuus on teonsana Suomalaisia paikkakuntia vähätellään. Vanhemmatkin sanovat nuorille, että et kai vain tänne jää, Ilkka Halava sanoo. Maaseudulla on Ilkka Halavan mukaan paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Jos työ siirtyy Intiaan, miksi se ei voisi siirtyä myös maaseudulle. Hänen mielestään yleistyvä verkkokauppa on maaseudulle suuri mahdollisuus. Tarjolla on yhä enemmän työtä, jota voi tehdä missä päin Suomea tahansa, eikä vain kehätien varrella. Verkkokauppa kasvaa tällä vuosikymmenellä valtavasti ja markkinat jaetaan uudelleen. Suomalainen kauppa vielä aliarvioi tätä kehitystä. Meillä on jo nyt sukupolvi, joka ostaa kaikki käyttötavaransa verkosta. Kun tämä oivalletaan, paikkakunnille nousee valtavia varastoja, joista hoidetaan tilaukset. Hän ihmetteli, miksi Suomessa ei ole yhtään verkkokauppaa venäläisille, vaikka kysyntää varmasti olisi. Jos saisin päättää, perustaisin myös Itä-Suomeen venäjänkielisen huippuyliopiston. EU-tuki- ja talousosaamista ProAgriasta Säästä aikaa ja helpota arkeasi - pestaa EU-tukiviidakkoon ja talousasioihin kumppaniksesi ProAgria Oulun asiantuntija. EU-tukineuvonta kirjanpito, verosuunnittelu ja tilipalvelut tulosanalyysit maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelmat elinkeinosuunnitelmat sukupolvenvaihdokset viljelysuunnittelu investoivan tilan palvelut Muista myös maitotilaneuvonnan palvelut lehmiesi hyvinvointiin, kestävyyteen ja tuotokseen. Kysy lisää! Ruokaa omasta maasta -tunnus MTK:n jäsen saa käyttöoikeuden Ruokaa omasta maasta -tunnukseen jäsenetuhintaan 84 euroa vuodessa. Normaalisti vain Ruokatiedon jäsenet voivat käyttää merkkiä. Tunnuksen käyttöoikeutta haetaan Ruokatieto Yhdistys ry:ltä. Lisätietoa: