MTK-Pohjois-Suomen jäsenlehti Uutisjyvät. Kokouskierros. MTK-yhdistysten kevätkokoukset. 11. Myös tuki-infoa on tarjolla. SIVU 10.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MTK-Pohjois-Suomen jäsenlehti 1 2013. Uutisjyvät. Kokouskierros. MTK-yhdistysten kevätkokoukset. 11. Myös tuki-infoa on tarjolla. SIVU 10."

Transkriptio

1 M Itella Posti Oy Itella Green MTK-Pohjois-Suomen jäsenlehti Uutisjyvät Innovaatioita Haapavetinen Demeca Oy suunnittelee ja valmistaa karjatilojen arkea helpottavia laitteita ja automatiikkaa. SIVU 3 Kokouskierros MTK-yhdistysten kevätkokoukset alkavat viikolla 11. Myös tuki-infoa on tarjolla. SIVU 10 Parisuhteita Nuoret viljelijäparit pohtivat Kalajoella parisuhteen ja maatilayrityksen tulevia haasteita. SIVU 12 Yhdistysten vuosi avattiin Oulussa Maanomistajan kannattaa osallistua tuulivoimalahankkeisiin alusta lähtien ja olla mukana maankäytön suunnittelussa. Älä allekirjoita, ellet ymmärrä! Tuulesta temmattavaa rahaa tarjolla MTK haluaa edistää tuulivoiman rakentamista ja sen hyväksyttävyyttä. Tämä edellyttää tuulivoimalatonttien kohtuullista vuokratasoa ja maaomistajien oikeudenmukaista kohtelua maankäytön rajoituksia korvattaessa. MTK on laatinut mallisopimuksen tuulivoimalatonttien vuokraamisesta. Sopimus sisältää tontinvuokrassa huomioitavat asiat. MTK ei anna suosituksia euromääräisistä vuokratasoista, vaan sen sopivat osapuolet keskenään. On tärkeätä, että asiat sovitaan mahdollisimman yksiselitteisesti pitkäaikaisissa sopimuksissa. MTK:n laatimasta tuulivoimatontin vuokraajan muistilistasta selviää oleellisia sopimuksessa huomioon otettavia asioita. MTK pitää tuulivoimarakentamisen edistämisen ja tuulivoiman hyväksyttävyyden kannalta ensiarvoisen tärkeänä, että tuulivoimalan vaikutusalueen maanomistajia kohdellaan tasapuolisesti. Vaikutusalue ulottuu tuulivoimalan korkeuden mukaan noin metrin säteelle voimalasta. Näille maanomistajille tulee maksaa korvausta maakäytön rajoituksesta, sillä kyseiselle alueelle ei voida myllyjä rakentaa. Tuulivoimayhtiöiden kannattaakin Plugi Oy ILPO MATTILA ripeästi muuttaa toimintamalliaan, sillä oletettavasti myös voimaloista tehtävät valitukset vähenevät ja tuotanto pääsee käyntiin nopeammin. Tuulivoimalainvestoinnit ovat lähteneet ripeästi liikkeelle. Kiire on kova. Tuulisähkön takuuhinta kannustaa nopeaan sähköntuotannon aloittamiseen. Toiminta on uutta ja kaikilla osapuolilla on paljon oppimista. Maanomistajien tulee osallistua aktiivisesti maankäytön suunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa. Lisää tuulivoima-asiaa sivulla 9. Ilpo Mattila on MTK:n energia-asiamies. Lisätietoa: Vuosi 2013 on MTK:ssa yhdistysten vuosi. Jokaisella MTK-yhdistyksen ja metsänhoitoyhdistyksen jäsenellä on lupa odottaa, että kuluvana vuonna etujärjestö ottaa yhteyttä muullakin tavalla kuin muistuttamalla jäsenmaksusta. Yksi teemavuoden neljästä avaustilaisuudesta Oulun Edenissä tammikuuta. Tilaisuuteen osallistuivat Keski-Pohjanmaan, Lapin ja Pohjois-Suomen tuottajayhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit, metsänhoitoyhdistysten puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat sekä liittojen edustajat. Yhdistysten vuoden teemoja ovat kuntavaikuttaminen kotimainen ruoka jäsenten yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin tukeminen jäsenten kohtaaminen. Yhdistysten vuosi tarkoittaa myös paikallisen edunvalvonnan tekemistä näkyvämmäksi. Uusille kunnanvaltuutetuille jaetaan kevään ja kesän aikana MTK:n kuntapäättäjäopas. Lisää yhdistysten vuodesta sivulla 4. Tuulivoimatontin vuokraajan muistilista Vuokra-aika rajattu, esimerkiksi vuotta. Jatko ehtoineen sovitaan erikseen. Aluksi maksetaan tuulisuusselvitysten ajalta tutkimusaluevuokraa /ha/v, kun sopimus on allekirjoitettu tai kertakorvaus, kunnes voimalan rakennuslupa on saatu. Rakentamispäätöksen jälkeen vuokra voi perustua kahteen eri mallivaihtoehtoon A tai B, kummassakin tavoitteena on sama vuokratulo: A. Kiinteä vuokra /mylly/ vuosi. Maksu alkaa, kun rakennuslupa on myönnetty sekä lisäksi muuttuva 1-4 % sähköntuotannon arvosta. Maksu alkaa sähköntuotannon alettua. B. Pelkkä kiinteä vuokra, /mylly/vuosi, sidottu elinkustannusindeksiin. Vuokrataso on n /mylly/vuosi, vaihtelua reippaasti molempiin suuntiin. Tarjolla on sopimuksia, joissa vuokranmaksu alkaa sähköntuotannon alettua, jopa vasta 9 vuoden kuluttua. Niihin ei kannata sortua. Korvausta maksetaan myös vaikutusalueen maanomistajille, m:n säteellä voimalasta. Heidän kanssaan tuulivoimayritys tekee erilliset maankäytön rajoitussopimukset, ei vuokrasopimusta. Tiet ja sähkölinjat korvataan yleisen käytännön mukaan, kunnossapito on vuokralaisen vastuulla. Kiinteistöveron ja muut voimalasta aiheutuneet kustannukset maksaa vuokralainen. Voimalatontin maisemoinnista vastaa vuokralainen toiminnan loputtua. Vuokralainen perustaa takuurahaston maisemointia varten. Vuokran kohtuullistamislauseke, jos yleinen alan vuokrataso nousee merkittävästi. Sopimus voidaan siirtää kolmannelle osapuolelle. Salassapitolausekkeet eivät sido allekirjoittamatonta sopimustarjousta. Ota talteen! MTK-Liitot ja MO- Liitot antavat lisätietoja yksityiskohdista. Ota selvää yksityiskohdista ennen sopimuksen allekirjoitusta. Älä allekirjoita mitään, mitä et ymmärrä! Yhdistyksen vuoden aloitustilaisuuden ryhmätöissä Oulun Edenissä pohdittiin muun muassa tuottaja- ja metsänhoitoyhdistysten yhteistyötä. Ota talteen! MTK-Pohjois-Suomen 43 tuottajayhdistystä ovat viljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien paikallisia edunvalvojia ja vaikutuskanavia. Tämän lehden jäsensivuille on koottu yhdistysten toimijoiden, liiton johtokunnan ja toimihenkilöiden, maaseudun vastaavien tukihenkilöiden ja Mela-asiamiesten yhteystiedot sekä tietoa jäseneduista. Ella Karttimo

2 2 Uutisjyvät 1/2013 Pääkirjoitus Maatalouspolitiikka uudistuu yhdistysten vuonna Kuluva yhdistysten teemavuosi sai virallisen startin tammikuun lopulla Oulun Edenissä järjestetystä tilaisuudesta. Teemavuoden tavoitteita ovat yhdistysten toiminnan aktivoiminen, yhteishengen nosto, paikallisen edunvalvonnan ja sidosryhmäyhteistyön tehostaminen sekä jäsenten kohtaaminen. Teemavuosi toi muutoksia liiton arkeen, kun toimistosihteerimme Janne Mäkinen siirtyi yhdistysten vuoden alueasiamieheksi. Jannen toimialue kattaa MTK-Keski-Pohjanmaan, MTK-Lapin ja MTK-Pohjois-Suomen tuottajayhdistykset sekä MO-Pohjois-Suomen metsänhoitoyhdistykset. Vaikka helmikuun alusta lähtien liiton toimistovahvuus on ollut yhtä henkilöä pienempi, Jannen työpiste säilyy edelleen Oulun toimistolla, josta hän palvelee koko Pohjois-Suomen aluetta ja liittomme yhdistyksiä. Yhdistysvuoteen liittyvissä kysymyksissä kannattaakin ottaa rohkeasti Janneen yhteyttä samoin kuin myös meihin muihin toimihenkilöihin. Tehdään yhdessä tästä vuodesta onnistunut! TÄLLE VUODELLE on ladattu toki muitakin odotuksia kuin yhdistysten aktivoiminen. Ehkä tärkeimpiä niistä on EU:n maatalouspolitiikan uudistus ja sitä koskeva päällimmäisin kysymys: koska uudistuksesta ja sen sisällöstä saadaan lopullinen tieto? Siinä vaiheessa, kun EU:n valtionpäämiehet eivät päässeet yksimielisyyteen budjetista viime vuoden puolella, alkoi maatalouspolitiikan uudistamisen viivästyminen vuodella eteenpäin näyttää yhä todennäköisemmältä. Toivottavasti nyt saadun aikalisän avulla niin EU:n kuin kansallisen maatalouspolitiikankin linjat saadaan viimeisteltyä siten, että Pohjois-Suomen maatalous ja sen haasteet huomioidaan myös tulevalla rahoituskaudella. Viljelijöiden ymmärrys päättäjiä kohtaan on aika ajoin ollut koetuksella. Ainakin nykyisen hallituksen aikana viljelijät ovat saaneet tottua siihen, ettei ymmärrystä tahdo aina löytyä. Kotimaisen ruuan tulevaisuus on joutunut heittopussin rooliin sekä valtion budjettiratkaisuissa että EU:n maatalouspolitiikan uudistuksessa. Viime vuoden puolella eduskunnassa käyty kädenvääntö EU:n komission esittämästä turvemaiden ensikyntökiellosta kertoo, kuinka helpohkosti ollaan valmiita tekemään kielteisiä päätöksiä viljelijöiden tulevaisuuden osalta. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäseniltä ymmärrystä vielä löytyi valiokunnan esittäessä kiellon kumoamista, mutta ympäristövaliokunnassa tulos oli äänestyksen jälkeen päinvastainen. Kun turveasia jäi valiokunnissa ikään kuin päättämättä, eduskunnan suuri valiokunta asettui hallitusohjelman mukaisesti komission esittämän kyntökiellon kannalle. Ainoaksi lohduksi jäi vain se, ettei kyntökieltoa tultaisi tulkitsemaan takautuvasti. Suomalaisen maatalouden hyväksi PETRI SARVAMAA Tammikuun viimeisinä päivinä Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnassa käytiin suomalaisen maatalouden tulevaisuuden kannalta mielenkiintoisia ja merkittäviä äänestyksiä. Käsittelyssä oli EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistus vuosille Suomen kannalta muutoksesta odotetaan haasteellista. Ensimmäisen vaiheen jälkeen voimme kuitenkin olla positiivisella mielellä, sillä kaikki kotimaiselle viljelylle tärkeimmät kohdat turvattiin valiokuntaäänestyksissä. Tukipolitiikan uudistamista ja tasapainottamista on toivottu jo pitkään. Yhtenä keskeisenä vaatimuksena on vuodesta toiseen ollut tukien saamiseen vaadittavan paperityön ja byrokratian vähentäminen. Valiokunta hyväksyi nyt ensimmäistä kertaa monivuotisen tukihakemuksen maatalouspolitiikan säädöksiin. Toteutuessaan tämä mahdollistaisi tukien myöntämisen useaksi vuodeksi kerrallaan jättäen viljelijän vastuulle vain hakemuksen vahvistamisen tai muutoksista ilmoittamisen vuosittain. Tämä helpottaisi merkittävästi viljelijän hallinnollista taakkaa. Tämän lisäksi komission edellyttämä kolmen viljelykasvin vaatimus kaikkialla Suomessa onnistuttiin kumoamaan HARRI PELTOLA äänestyksessä. Läpi mennyt esitys ottaa huomioon Suomen pohjoisen sijainnin ja edellyttää kolmea kasvia vain eteläisiltä alueilta, joilla olot ovat otollisimmat. Suuressa osaa Suomea riittää kahden kasvin viljely myös jatkossa. Raivauskielto Hiilirikkaan maan ensimmäisen kynnön kiellosta eli suomeksi sanottuna turvemaan raivauskiellosta on ollut paljon puhetta. Keski- ja Itä-Suomesta ylöspäin tämä komission keksintö on herättänyt todella paljon huolta ja suoranaista närää. Tein paljon töitä sen eteen, että maatalousvaliokunnan mepit olisivat äänestykseen tullessaan varmasti ymmärtäneet komission ehdotuksen epäoikeudenmukaisuuden. Raivauskieltohan koskisi lähes yksinomaan Suomea sekä pieniltä osin Ruotsia, Irlantia ja Britannian pohjoisosia. Valiokunnan äänestyksessä raivauskielto sitten kumottiinkin. Tuotantoon sidottu tuki Ja vielä yksi hyvä saavutus oli tuotantoon sidotun tuen osuuden asettuminen jopa 15 prosenttiin suorista tuista. Tällä olisi toteutuessaan todella suuri merkitys erityisesti Etelä-Suomen vaikeuksissa kamppailevalle lihankasvatukselle. Parlamentin maatalousvaliokunnan äänestettyä on prosessi edennyt yhden Näkökulma Yhdessä olemme vahvoja ison harppauksen kohti valmista pakettia. Seuraava vaihe on täysistunnon hyväksynnän saaminen maaliskuussa, jonka jälkeen parlamentti, neuvosto ja komissio muovaavat yhteispäätösmenettelyllä lopullisen ratkaisun. Suomen näkökulmasta suurimmassa vaarassa täysistunnossa on tuotantoon sidotun tuen taso. Tämän lisäksi valiokunnan päätös, joka vapauttaisi miltään osin ympäristöohjelmissa olevat tilat kaikista viherryttämisvaatimuksista, tulee kaatumaan täysistunnossa lähes varmasti. Tie on vielä pitkä, mutta ensimmäiset askeleet otettiin Suomen kannalta juuri oikeaan suuntaan. Tästä on hyvä edetä jatkoneuvotteluihin. Petri Sarvamaa on MEP, Euroopan parlamentin jäsen. ASUUKO viisaus sittenkin Brysselissä? Ainakin EU:n parlamentin maatalousvaliokunta teki oikean päätöksen esittäessään tammikuussa koko kyntökiellon poistamista komission uudistusten joukosta. Nähtäväksi jää, päätyykö myös parlamentti maatalousvaliokunnan kannalle? Kuten Euroopan parlamentin jäsen ja parlamentin maatalousvaliokunnan varajäsen Petri Sarvamaa toteaa kirjoituksessaan, pitkä matka on vielä kuljettava. Toivonkin, että hän on oikeassa arvellessaan parlamentin päätöksen olevan tältä osin kuitenkin suosiollinen kaikille suomalaisille viljelijöille. MATTI PERÄLÄ Uutisjyvät JULKAISIJA MTK-Pohjois-Suomi /liitot/pohjoissuomi PÄÄTOIMITTAJA toiminnanjohtaja Matti Perälä , , TOIMITUS Viestintä-Karttimo Kiviniemen rantatie KIVINIEMI puh , PAINOPAIKKA Joutsen Media Tuottajayhdistykset muodostavat järjestömme perusrakenteen. Olemme jäseninä omissa yhdistyksissämme, jotka toimivat alueillaan lähellä jäseniään. Ilman toimivaa yhdistyskenttää ei ole liittoakaan. Kuluva vuosi onkin nimetty yhdistysten vuodeksi. Nyt on oikea hetki pysähtyä miettimään, mitä omalta yhdistykseltämme odotamme. Joku voi haluta yhteisiä tilaisuuksia. Toinen taas on tyytyväinen, kun voi jäsenmaksullaan varmistaa etujensa ajamisen tarvitsematta itse osallistua pakosta mihinkään. Yhdistysten vuoden tarkoituksena ei ole aiheuttaa ylimääräistä murhetta siitä, että pitäisi ehdottomasti järjestää uusia ja isoja tapahtumia tai tehdä niin kuin joku toinen yhdistys tekee. Tarkoitus on herätellä meitä kaikkia miettimään erilaisia toimintamahdollisuuksia. Keskusliitto panostaa vuoteen taloudellisesti ja toiminnallisesti. Myös liittomme haluaa auttaa yhdistyksiä toiminnan kehittämisessä. Toisten yhdistysten tekemisistä voi ottaa omaan toimintaan sopivia tapahtumia. Yhteinen makkaranpaistohetki kokouksen yhteydessä on yhtä hyvä kuin tuhansia ihmisiä vetävä Päivä maalla -tapahtuma. Ei ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa toimia. Annetaan kaikkien kukkien kukkia ja arvostetaan toinen toistemme tekemistä yhteiseksi hyväksi. PARLAMENTIN maatalousvaliokunta linjasi tulevia CAP-uudistuksen yksityiskohtia meidän kannaltamme positiiviseen suuntaan. Tuntuu aika vaikealta uskoa, että ymmärrystä tuotanto-oloillemme löytyy enemmän Brysselistä kuin Arkadianmäeltä, mutta näin vaan näyttää käyvän. Toki työ on vasta alussa: parlamentin, komission ja EU-ministerineuvoston tulee päästä asioista keskenään sopuun ennen kuin lopulliset ratkaisut ovat valmiita. Opiksi asiasta kannattaa ottaa se, että vaikuttaminen myös alueellisiin kysymyksiin tapahtuu kotimaan lisäksi myös Brysselissä. KOTIMAASSA hallituksella on edessä kauden puolivälitarkastelu ja sen ohessa budjetin kehyspäätösten teko. Nykyinen hallitus on kohdistanut leikkauksia ja säästöjä viljelijöiden niskaan yli sietokyvyn. Nyt tulisi olla jo päivänselvää, ettei enää ole varaa leikata maataloudesta, mikäli haluamme syödä kotimaista ruokaa myös tulevaisuudessa. Sosiaaliturvan puolella on olemassa hallitusohjelman mukainen hyvinvointityöryhmä, mutta sielläkin tähänastiset aikaansaannokset ovat heikennyksiä viljelijöiden sosiaaliturvaan. Erityisesti lomitusjärjestelmän leikkaukset koskettavat karjatalousvaltaista aluettamme. Toivottavasti toiminnasta vastaavat ymmärtävät mitä tekevät. Toimiva järjestelmä on helppo ajaa vaikeuksiin ehtoja kiristämällä. Se ei liene kenenkään etu. RUOKA on hyvä keskustelun aihe, ilman sitä ei kukaan pärjää. Maapallolla tuotetaan ruokaa vähemmän kuin tarve olisi, eikä tilanne helpotu tulevina vuosina. On hyvä, jos hallitus saa aikaiseksi aikomansa ruokastrategian, joka tunnustaa ruoantuotannon korvaamattoman merkityksen. Tämän jälkeen on helppo perustella, miksi tarvitsemme kannattavan ja toimintakykyisen alkutuotannon, eikä ruoka voi olla tuonnin varassa. Haasteita riittää, mutta sitä varten on yhteinen edunvalvontajärjestömme. Yhdessä ja yhdistyksissä toimien olemme vahvoja yksin ei kukaan pärjää. Harri Peltola on MTK-Pohjois-Suomen puheenjohtaja.

3 Demeca Oy:n tavoitteena: Kestäviä ratkaisuja kotieläintilojen tarpeisiin Uutisjyvät 1/ Pian viisi vuotta Haapavedellä toiminut Demeca Oy on kehittänyt ja testannut maatiloille kuivituslaitteita sekä lannanpoistoon ja ilmanvaihtoon liittyviä ratkaisuja. Nyt yritys on hiottu siihen kuntoon, että tuotteita voidaan markkinoida maanlaajuisesti. Demeca Oy:n juuret juontavat vuoteen 2008, jolloin Haapavedellä sijaitseva Esko Vinkin maitotila suunnitteli siirtymistä vanhasta parsinavetasta uuteen robottipihattoon. Olimme suunnitelleet kotitilalla jo aiemmin erilaisia innovaatioita. Huomasimme, että myös pihattolaitteissa on paljon kehittämisen tarvetta, toimitusjohtaja Pekka Vinkki kertoo. Hän oli opiskellut aiemmin työkonetekniikan insinööriksi Seinäjoella ja löysi yrityskumppanikseen toisen maatilan pojan, opiskelukaverinsa automaatioinsinööri Lauri Penninkankaan. Mietimme, miten kuivikkeiden jakamista voisi automatisoida ja keventää. Kuivitus vaikuttaa myös eläinten terveyteen ja isoilla tiloilla utaretulehdukset voivat aiheuttaa suuria tappioita. Kun navetan kuivitusta häiritsevät usein sekä kalusteet että eläimet, Demeca kehitti kattorakenteisiin asennettavan ja kiskoja pitkin liikkuvan kuivitusjärjestelmän, joka sirottelee sopivan annoksen kuiviketta eläinten makuuparsiin. Järjestelmästä voidaan räätälöidä sekä kaukosäätimellä ohjattava että täysin automaattisesti toimiva malli. Järjestelmään kuuluvat täyttölaite ja mahdolliset kuivikesiilot. Räätälöityä lannanpoistoa Tuotteen laatu, pitkä käyttöikä, toimintavarmuus ja helppo huollettavuus, toimitusjohtaja Pekka Vinkki listaa yrityksensä toimintafilosofiaa. Tästä yksi esimerkki on Demeca Oy:n tuotekehittelyn ja testauksen tuloksena syntynyt lannanpoistojärjestelmä. Se sisältää vetolaitteen, köyden, taittopyörät, ohjauskeskuksen ja valikoiman raappoja erityyppisille lantakäytäville. Raappojen liikuttamiseen käytetään haponkestävää teräsvaijeria ja vaijerikäyttöön suunniteltua kitkavetolaitetta. Erityistä huomiota on kiinnitetty vaijerin käyttöikään. Perusrakenteet ovat kuumasinkittyjä ja kulutuspalat irrotettavia. Esimerkiksi vetolaite voidaan löysätä muutamalla pultilla, nostaa auton kyytiin ja huoltaa uudenveroiseksi. Kitkavetolaitteita on toimitettu tähän mennessä noin kymmenelle erikokoiselle maatilalle. Lannanpoistosta voidaan räätälöidä erilaisia versioita vaikkapa vain yhdelle vasikkaosastolle. Painovoimaista ilmanvaihtoa Demeca Oy:n suunnittelemat ja valmistamat ilmanvaihtojärjestelmät ovat yrityksen tuotteista maatiloilla tutuimpia. Ne perustuvat painovoimaiseen ilmanvaihtoon, mikä on Pekka Vinkin kokemusten mukaan hyvin toimiva ratkaisu nykyaikaisissa tuotantorakennuksissa. Järjestelmä perustuu vapaasti ohjattaviin seinä- ja harjaluukkuihin. Ilmanvaihtoluukut voivat toimia joko käsin tai automaattisesti. Käsikäyttöisessä mallissa luukkujen asennosta huolehtii käyttäjä veivin avulla. Automaattikäytössä luukkuja ohjataan moottorin avulla lämpötilan mukaan. Käsiveivi kuuluu myös automaattiversioon. Se turvaa ilmanvaihdon, jos automaatioon tulee laitevika. Vahvistusta yhteistyöstä Demeca Oy:n tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan Haapavedellä. Yritys kokoaa ja tekee osan osista itse, mutta käyttää myös alihankkijoita. Kotimaisuusaste halutaan pitää korkeana. Maatalouteen kehitettyjen ratkaisujen lisäksi Demeca tarjoaa kone- ja automaatiotekniikan suunnittelua ja laitevalmistusta teollisuusyrityksille. Demeca Oy on laajentanut henkilökuntaa ja omistuspohjaa pikku hiljaa. Pekka Vinkin ja Lauri Penninkankaan lisäksi yritykseen tuli osakkaaksi vuonna 2010 tuotekehityksestä ja teollisuustuotteista vastaava Juho Lohi, agrituotteiden myyntiä hoitava Jukka Vinkki ja tuotetestauksesta vastaava Esko Vinkki. Tuotannossa on työskennellyt kaksi kokoaikaista työntekijää, joiden lisäksi asennustöissä on käytetty vuokratyövoimaa. Parhaillaan yritys valitsee myyntiedustajia eri puolelle Suomea. Viime keväänä Demeca Oy yhdisti voimansa toisen haapavetisen yrityksen, Pekka Vinkki (vasemmalla), Jukka Vinkki ja Juho Lohi tuntevat kotieläintilojen tarpeet. Suunnittelun tavoitteena on tuottaa laitteita ja järjestelmiä, jotka helpottavat ja keventävät maatalousyrittäjän työtä. Ella Karttimo maataloustyökoneita valmistavan Agronic Oy:n ja tämän tytäryhtiön Metaenergia Oy:n kanssa. Agronic tuli osakkaaksi Demecaan ja vastaavasti Demecan osakkaat Metaenergiaan. Metaenergian päätuotteita ovat biokaasun tuotantolaitokset sekä kaasunkäyttölaitteet lämmön-, sähkön- ja ajoneuvopolttoaineen tuotantoon. AgriMarketin kanssa yritys solmi viime syksynä markkinointiyhteistyösopimuksen. Pekka Vinkki sanoo, että kumppanuudet lujittavat sekä yrityksen markkinointia että tuotekehitystä. Suunnittelu, tietotaito ja tuotteiden kokoonpano on tarkoitus pitää omassa yrityksessä, mutta osavalmistus on pitkälti ulkoistettu. Sitoutuneet työntekijät, vahva yhteistyöverkosto ja monipuolinen osaaminen luovat hyvän pohjan kasvattaa yrityksen tuotantoa, Pekka Vinkki sanoo. Itsekin biokaasuautolla huristeleva yrittäjä odottaa Demecan lisäksi läpimurtoa Metaenergian vaihtoehtoisilta energiaratkaisulta, jotka kiinnostavat sekä maataloutta että teollisuutta. Kun yrityksen pankki- ja vakuutusasiat on keskitetty OP-Pohjolaan, yritys on Kumppaniyrityksemme. Ja sehän tarkoittaa markkinoiden parhaita kokonaisratkaisuja, säännöllistä yhteydenpitoa ja merkittäviä erityisetuja. Kysymyksiä? Soita Oulun OP:n Yrityskonttoriin tai vieraile osoitteessa 010-puheluiden hinnat: kotimaan kiinteän verkon lankaliittymästä 0,0835 e/puhelu+0,07 e/min, ja matkapuhelinliittymästä 0,0835 e/puhelu+0,17 e/min, (hinnat sis. ALV:n).

4 4 Uutisjyvät 1/2013 Teemavuosi kannustaa yhdistyksiä määräaikaishuoltoon Yhdistysten vuosi pohjoisessa Suomessa avattiin tammikuun lopussa Oulun Edenissä. Tilaisuus tarjosi verkottumista ja ideoita yhdistysten toimintaan. Yhdistysten vuoden tilaisuuden avannut MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila totesi, että järjestössä on voimaa vain, jos tehdään asioita yhdessä. Tästä hyvä esimerkki oli ruokakampanja, johon saimme suomalaiset kuluttajat mukaan, Siitä kannattaa ammentaa oppia jatkossakin. Juha Marttila varoitti paikalla olleita yhdistysten edustajia ahdistumasta te- kemisen määrästä, vaan tekemään sydämellä sen, mitä kukin yhdistys tarpeelliseksi kokee. Yhdistysten vuotta voi kutsua järjestötoiminnan määräaikaishuolloksi. Huomiota on kiinnitetty kuntavaikuttamiseen. Siellä tapahtuu tällä hetkellä paljon. On tärkeää, ettemme jää jalkoihin. Paikallista yhteistyötä Mikä oli yhdistyksenne paras onnistuminen viime vuoden aikana? Aluetilaisuudessa ideoita jalostettiin porukalla. Osallistujat saivat pohdittavakseen kysymyksiä, joihin he vastasivat tekstiviestillä. Vastaukset koottiin niin sanotulle sosiaaliselle seinälle. Yhdistysten vuoden työryhmän puheenjohtaja Timo Kankaanpää esitteli vuoden tavoitteita. Kuntavaikuttamista varten ilmestynyt opas jaetaan uusille valtuutetuille alkuvuodesta. Syksyllä luvassa on tilastotietoa paikallisesta alkutuotannosta. Vaihtoehtoja riittää markkinatapahtumista ja lähiruokakävelystä metsätempauksiin ja lasten maaseutunäyttelyihin. Tärkeää on saada myös muut paikalliset toimijat mukaan. Jaksamisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi Timo Kankaanpää nosti esiin viljelijöiden TYKY-päivät, kesäteatteriillat, pyöräretket paikallisiin maaseutuyrityksiin tai vaikkapa kuntopyöräkisat. Toiminnanjohtaja Antti Sahi ja järjestöjohtaja Matti Voutilainen lupasivat paikalliseen toimintaan sekä keskusliiton että alueellisten tuottajaliittojen tukea. Yhdistyksen käyttöön tuotetaan materiaaleja sekä kootaan ja jaetaan parhaita käytäntöjä. Keskusliiton edustajat voivat osallistua yhdistysten kokouksiin. MTK myös tukee pienimuotoisia hyvinvointitapahtumia. Metsänomistajien järjestäytymiselle luodaan uusi malli, kun metsänhoitoyhdistyslaki muuttuu, Antti Sahi lupasi. Yhdistyksille oma asiamies Tuottaja- ja metsänhoitoyhdistysten tueksi keskusliitto on palkannut teemavuodeksi neljä alueasiamiestä. Pohjois- Suomen asiamiehenä on helmikuun alusta lähtien toiminut Janne Mäkinen. Hänen alueeseensa kuuluvat MTK- Lappi, MTK-Pohjois-Suomi, MTK-Keski-Pohjanmaa ja Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi. Alueasiamies auttaa ja tukee teemavuoden paikallisten tapahtumien ja koulutustilaisuuksien valmistelua ja Kuvat: Ella Karttimo Jos yhdistyksenne tarvitsee vinkkejä, neuvoja tai opastusta yhdistyskäytäntöihin, tiedottamiseen tai jäsenrekisterin ja nettisivujen päivittämiseen, ottakaa yhteyttä, alueasiamies Janne Mäkinen (oikealla) kannusti. Vasemmalla järjestöjohtaja Matti Voutilainen. toteuttamista. Hän on myös apuna esimerkiksi yhdistysten tiedottamisessa tai nettisivujen ja jäsenrekisterin päivittämisessä sekä jäsenhankinnassa. Janne Mäkisen työpiste sijaitsee MTK-Pohjois-Suomen tiloissa Oulussa. Metsänhoito muutoksessa Koko metsäsektori on muutostilassa. Syksyllä hallitus jättää eduskunnalle esityksen uudesta metsänhoitoyhdistyslaista, joka astuu voimaan vuonna MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola tähdensi, että muutostilanteessa metsänhoitoyhdistysten on kehitettävä asiakaspalvelua ja asiakkaasta huolehtimista, erotuttava kilpailijoista. Nykyinen organisaatiorakenne hahmottuu metsänomistajalle vaikeasti, eikä järjestö houkuttele häntä jäseneksi. Edunvalvontaa ei ole tuotteistettu selkeästi. MTK-johdon erityisasiantuntija Paula Viertola kannusti tuottaja- ja metsänhoitoyhdistyksiä vaikuttamaan kuntien päättäjiin yhdessä. Järjestetään tapaamisia, kutsutaan valtuutettuja kokouksiin, tehdään aloitteita, seuraataan asioita, otetaan kantaa ja vaikutetaan kaavojen valmisteluun! Valmennuspäiviä yhdistyksille Yhdistyksen vuoden valmennuspäiviä pidetään MTK-Pohjois- Suomen alueella viisi, joista ensimmäinen on Virpiniemen liikuntaopistolla. Päivä on tarkoitettu Hailuodon, Haukiputaan, Iinseudun, Kiimingin, Muhoksen, Oulunseudun, Utajärven ja Ylikiimingin tai vastaavan alueen tuottaja- ja metsänhoitoyhdistysten johtokunnille, hallituksille ja toiminnanjohtajille. Muut Pohjois-Suomen valmennustilaisuudet on ajoitettu viikolle 16 seuraavasti: ti Mhy-Kalajokilaakso, Pyhäjokilaakso, Mhy-Haapavesi- Kärsämäki ja saman alueen MTKyhdistykset ke Mhy-Siikalakeuden alue ja saman alueen MTK-yhdistykset to Koillismaa pe Kainuu ja Vaala Oulun aluetilaisuuteen osallistui tuottajayhdistysten puheenjohtajia ja sihteereitä, metsänhoitoyhdistysten puheenjohtajia ja toiminnanjohtajia sekä liittojen edustajia Keski-Pohjanmaalta Lappiin. Mikko Tiirola heitti ilmaan kysymyksen, minkänäköinen metsänomistajien organisaatio perustettaisiin nyt, jos toiminta aloitettaisiin tyhjästä? Nykyinen järjestelmä ei houkuttele metsänomistajaa jäseneksi, eivätkä jäsenpalvelut vastaa tarpeita. Tilaisuuksien pitopaikat ilmoitetaan johtokunnille myöhemmin. Yhteistyötä tarvitsee sekä iso että pieni Mitä ajatuksia yhdistysten vuoden avaustilaisuus herätti kahden erikokoisen yhdistyksen puheenjohtajissa? Kysymyksiin vastaavat MTK-Nivalan Mika Lähdemäki ja MTK-Hyrynsalmen Lassi Keränen. Yhdistyksesi jäsenmäärä ja ikärakenne? Lassi: 153 jäsentä. Johtokunnan jäsenet ovat kaikki alle viisikymppisiä ja tilanne pysyy melko hyvänä vielä muutamia vuosia. Kun sukupolvenvaihdoksia tehdään harvakseltaan, ikärakenne muuttuu vääjäämättä. Mika: jäsentä. Jäsenistä yli 50-vuotiaita on tällä hetkellä 58 prosenttia. Se on aika iso luku. Kuvaa lyhyesti yhdistyksesi tämänhetkistä tilaa. Lassi: Pieni mutta viriili. Mika: Vakaa ja vakavarainen. Paras viime aikojen tapahtuma tai onnistuminen yhdistyksessäsi? Lassi: Yhteinen makkaranpaisto kevättalvella, tempaus ja kysely suomalaisen ruoan puolesta sekä yli kilon metalliromun keruu, joka kohensi yhdistyksen taloutta ja siisti koko kuntaa. Erityyppisiä ja omalla tavallaan onnistuneita tapahtumia. Mika: Huhtikuun Konekapina-tapahtuma yrittäjien ja kaupungin kanssa. Tuottajayhdistyksen tapahtumaan tuomaa vasikkaa taputtelivat lapset ja aikuiset. Mitkä ovat pienen/ison yhdistyksen vahvuudet? Entä haasteet? Lassi: Pieni piiri on toimiessaan vahva ja tieto kulkee. Se on myös haavoittuva, sillä vapautuviin tehtäviin saattaa olla vaikeaa saada tekijöitä. Myös kemioiden pitää toimia. Mika: Isolla yhdistyksellä on painoarvoa sekä tuottajaliitossa että paikallisesti. Jäseniä on paljon, mutta suuri haaste on saada heidät liikkeelle. Mitä odotat yhdistysten vuodelta oman yhdistyksenne kannalta? Lassi: Yhteistyön tiivistymistä paikkakunnan muiden yhdistysten kanssa. Tuottajilla, metsänomistajilla, kyläyhdistyksillä ja yrittäjillä on paljon yhteisiä asioita ja tavoitteita. Liitolta luvattu apu yhdistysrutiineihin ja nettisivuihin on tervetullutta. Mika: Tuottajat voisivat nostaa suomalaisen ruoan turvallisuutta ja kotimaisten hankintaosuuskuntien luotettavuutta esille entistä vahvemmin. Paikallista yhteistyötä jatketaan ja tiivistetään. Mika Lähdemäki Nivalasta (vasemmalla) ja Lassi Keränen Hyrynsalmelta edustavat kahta erikokoista tuottajayhdistystä. Paikallisen yhteistyön lisääminen on kummankin mielestä avainasia yhdistysten vuonna ja myös sen jälkeen. Kulkeeko tieto kuntapäättäjille? Lassi: Yhteydet ovat suorat ja mutkattomat, sillä Hyrynsalmi on kuitenkin yhä maatalouspitäjä. Päättäjäoppaan luovuttamisesta olemme jo keskustelleet metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Mika: Nivalan valtuusto on vielä aika agraari eli mukana on hyvin viljelijäjäseniä. Sitä kautta saamme maaseudun asioita esille. Yhdistyksen vuoden oppaan viemisen päättäjille olemme sopineet maaliskuulle.

5 Uutisjyvät 1/ Ota talteen! Jäsensivut Kuntapäättäjällä on valtaa MTK:n opas kaikkiin kuntiin PAULA VIERTOLA MTK on tuottanut kuntapäättäjille oppaan, joka jaetaan kevään kuluessa kaikille valtuutetuille. Opas antaa valtuutetuille ja johtaville virkamiehille vinkkejä julkisiin hankintoihin, kaavoitukseen, maankäyttöön ja ympäristönsuojelukysymyksiin. Vuoden alussa on kautensa aloittaneilla kunnanvaltuustoilla on edessään tärkeitä päätöksiä. On tehtävä ratkaisuja kunnan talouden vahvistamiseksi ja palveluiden varmistamiseksi. On mahdollisesti valittava uudenlaisia yhteistoimintamuotoja naapurikuntien kanssa. Viisas kuntapäättäjä näkee isojen päätösten valmistelussa lähelle ja vaatii selvittämään, mitä mahdollisuuksia kunnan oman alueen yrityksiin ja elinkeinoihin sisältyy. Uusien työpaikkojen, uuden kasvun ja lisääntyvien verotulojen avaimet ovat yrityksissä ja kasvualalla toimivissa elinkeinoissa. Suuri osa yrityksistä toimii taajamien ulkopuolella. Kunta voi parhaiten silloin, kun kaikki kunnan voimavarat hyödynnetään ja kunnan kaikilla alueilla voi yrittää ja asua. Jokainen taajamien ulkopuolelle asumaan tai yrittämään haluava on tärkeä verotulon ja ostovoiman tuoja. MTK tarjoaa kunnille Vihreää kasvua maalta -ohjelmaa. Ruoan, puun, uusiutuvan energian ja maaseutupalveluiden kysyntä kasvaa maailman laajuisesti ja myös Suomessa. Monilla maailman alueilla ruoantuotannon mahdollisuudet heikkenevät mm ilmastonmuutoksen vuoksi. Suomalaiset, kestävästi harjoitetut vihreät elinkeinot tarjoavat puolestaan ratkaisuja ilmastokysymyksiin. Suomalaisen ruoan turvallisuus on huippluokkaa, ja sen merkitys tulevaisuudessa JÄSENEDUT 2013 Valtakunnallisista jäseneduista on tietoa uudessa Mainio-jäsenlehdessä 1/2013. Jäsenetuihin tulevista muutoksista kerrotaan Maaseudun Tulevaisuudessa, jäsentiedotteissa ja yhteistyöyritysten tiedotteissa. Ajankohtaisen tiedon jäseneduista saa kätevimmin näiltä MTK:n internetsivuilta ja jäsenten Reppu-palvelusta. MTK-Pohjois-Suomen jäsenedut kasvaa mm. reissulihojen ja alkuperäharhautusten lisääntyessä. Valta pitää ottaa itselleen MTK on tuottanut oppaan kuntapäättäjille, ja opas jaetaan kevään kuluessa kaikille valtuutetuille. MTK korostaa, että kuntapäättäjillä on paljon valtaa ja heidän pitäisi sitä valtaa käyttää. Kuntapäättäjillä on valtaa vaikuttaa julkisiin hankintoihin. Yleinen käsitys, että raha kuitenkin ratkaisee ja virkamiehet päättävät, ei välttämättä pidä paikkaansa. Kuntapäättäjä voi ehdottaa, että hankintastrategiaan ja -ohjeisiin kirjataan virkamiesten noudatettavaksi ruoan laatuvaatimuksia kuten tuoreus, tuotantotapa, turvallisuus ja lyhyet kuljetusmatkat. Strategiaan voi myös kirjata, että kunnan paperitavaroissa suositaan PEFC-sertifioitua paperia ja että kunta siirtyy omissa rakennuksissaan uusiutuvan metsäenergian käyttöön. Kunnalla on päätösvalta kunnan alueen maankäytöstä ja kaavoituksesta. Kunnan on otettava tämä valta itselleen, ja myös kuultava maanomistajien näkemyksiä varhaisessa vaiheessa. Viranomaisneuvotteluissa ELY-keskusten kanssa kunnan on pidettävä tiukasti puoliaan. Omalle maalle lupa rakentaa Kansalaiset haluavat asua ja yrittää taajamaseutujen ulkopuolella. Tätä voidaan kaavoituksella edistää ja jarruttaa. Hyvin laadittu kaava ja ihmisten ja yrittäjien toiveiden kuunteleminen edistävät asiaa. Tiukka, asumista ja yrittämistä taajamiin keskittävä kaavoitus- ja maankäyttöpolitiikkaa sekä joustamattomat rakennus- ja ympäristölupakäytännöt haittaavat yrittämistä maaseudulla. Perustuslakiin sisältyvää maanomistajan hajarakennusoikeutta on kunnioitettava. Omalle maalle on voitava rakentaa. Kuntapäättäjä voi myös vaikuttaa kunnan ympäristöasioihin. Sujuvilla lupakäytännöillä ja elinkeinoja vahvistavilla ympäristönsuojelumääräyksillä päättäjät voivat kannustaa vihreitä elinkeinoja kehittymään. Kuntaliitosten ja yhteistyörakenteiden valmistelun yhteydessä on tärkeää selvittää niiden vaikutukset kunnan alueen yritysten ja elinkeinojen toimintaan. Lisätietoja: Paula Viertola työskentelee MTK:ssa johdon erityisavustajana. Päättäjäoppaat kuntiin kevään ja kesän aikana MTK-Pohjois-Suomen alueella toimivat tuottaja- ja metsänhoitoyhdistykset luovuttavat yhdistysvuoden uuden oppaan kuntapäättäjille kevään ja kesän aikana. Tavoitteena tässä on yhteistyö esimerkiksi saman kunnan alueella toimivien tuottaja- ja metsänhoitoyhdistysten kesken, MTK-Pohjois-Suomen alueasiamies Janne Mäkinen sanoo. Hammaslääkäriasema Aaria tarjoaa erikoisetuna hammashoidon suunnittelukäynnin 25 euron hintaan. Ajanvaraus puh. (08) Lisätietoa: Mökkilomia: Kurttilan lomamökeistä 10 prosentin alennus. Lisätietoa puh tai , Oulun koru antaa prosentin alennuksen MTK:n jäsenille kaikista normaalihintaisista tuotteista. Lisätietoa puh. (08) , Kajaanissa Kultaseppä Riihijärvi tarjoaa 20 prosentin alennuksen (yhdessä S-bonuksen kanssa) normaalihintaisista tuotteista. Puh. (08) Suonentieto Oy antaa 15 prosentin jäsenalennuksen atk-ohjelmien hankintahinnasta (alennus ei koske päivityksiä). Etu koskee Suonentiedon Maatalousneuvos- Agrineuvos-, Nautaneuvos- ja Balanssi-ohjelmatuotteita. Lisätietoa: Sähkösopimus: E.ON Kainuu/Suomi tarjoaa MTK:n jäsenille sähköenergiaa jäsenetuhinnalla. Lisätietoa puh , Woikoski Oy myöntää jäsenetua hit-sauskaasuista ja kaasupullovuokrista. Tutustu etuihin liiton nettisivuilta tai kysy Woikosken toimipisteistä. Lisätietoa: Rokua health & spa. Lähde hetkeksi rentoutumaan Rokualle. Jäsenetuna erityisesti maatalousyrittäjille suunniteltu 2 vrk:n paketti. Lisätietoa puh Taina Röyttä (vasemmalla) liitti tyttärensä MTK-Oulaisten jäseneksi vuonna Elina Röytälle askel ei ollut suuren suuri, sillä oma tuottajayhdistys on ollut kautta vuosien osa perheen jokapäiväistä elämää. Yhdistystoimintaan eväät jo äidinmaidossa Oulaistelaiset Taina ja Elina Röyttä katsovat MTK:n toimintaa kahden eri sukupolven silmin. Sekä äidille että tyttärelle yhdistystoiminta merkitsee samanhenkisten ihmisten kohtaamista, uusia verkostoja ja toisista maaseudun ihmisistä huolehtimista. Oulaisten tuottajayhdistyksen tapahtumat tulivat Elina Röytälle tutuksi jo pikku tyttönä, jolloin Taina-äiti tuli mukaan yhdistyksen toimintaan. Elina muistelee ensimmäisinä yhdistysmuistikuvinaan MTK-Merijärven järjestämää Pyhänkosken talonpojanrallia pillimehuineen ja makkaroineen. Taina Röyttä jäi johtokunnasta vuonna 2011, mutta toimii edelleen sen ulkopuolella varasihteerinä. Mikko Röyttä luotsasi aiemmin vuosia Oulaisten maaseutunuoria. Tällä hetkellä nuorten toiminta on nukkuvassa tilassa. Moni nuori lähtee opiskelemaan etäälle omalta paikkakunnalta, niinpä heitä on opiskeluvuosina vaikea saada mukaan. Maaseutunuorten kautta tarjolla on kuitenkin helppo tapa tutustua yhdistystoimintaan ja oppia esimerkiksi kokouskäytäntöjä, Taina Röyttä sanoo. Kotitila kiinnostaa Elina Röyttä valmistui keväällä 2011 Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Kannuksen yksiköstä sekä maaseutuyrittäjäksi että ylioppilaaksi. Yrittäjyys omalla maitotilalla kiinnostaa ja viime keväästä saakka hän on ollut mukana tilan töissä. Röytän maitotilalla on 40 lypsävää luvun lopulla valmistuneeseen navettaan hankittiin lypsyrobotti vuonna Tälläkin hetkellä pohdimme pientä laajentamista. Myös sukupolvenvaihdosta on jo mietitty, vaikka meillä onkin vielä halua ja voimia vastata tilan toiminnasta, Taina Röyttä sanoo. Ennen kotitilan haltuun ottamista Elinan unelmana ovat eläinlääkärin opinnot, ja katse onkin tiukasti kevään pääsykokeissa. Nuorikin voi vaikuttaa Ella Karttimo Elinalle tarjoutui syksyllä 2012 mahdollisuus osallistua Hämeenlinnassa pidettyyn valtakunnalliseen maaseutunuorten syysparlamenttiin. Joulukuussa hänet valittiin MTK-Pohjois- Suomen nuorten valiokuntaan. Ensimmäiset kokoukset ovat takana. Siellä on suunniteltu muun muassa osallistumista Haapajärvellä järjestettävään lasten maatalousnäyttelyyn. Tavoitteena on myös, että Kokkolassa marraskuussa pidettävään syysparlamenttiin mennessä jokainen meistä valiokunnan jäsenistä on tuonut mukaan toimintaan yhden uuden nuoren. Omalta osaltani sain tuo tavoitteen jo hoidettua MTK:n Startti 1:ssä Kalajoella, Elina sanoo. Hän uskoo, että osallistuminen nuorten valiokuntaan ja MTK:n yhdistystoimintaan on hyödyllistä verkostojen luomista sekä tutustumista toisiin lähiseudulla ja kauempanakin asuviin maaseudun nuoriin. Kun tuntee ihmisiä, tietää kenen puoleen kannattaa eri asioissa kääntyä. Näin nuorikin pääsee vaikuttamaan ja viemään tärkeitä asioita eteenpäin. Oman kylän turvaverkko MTK-Oulaisten liki 500 jäsentä ovat pääasiassa kasvinviljelijöitä ja maidontuottajia perheineen. Johtokuntaan pyritään saamaan jäseniä oman alueen jokaiselta kylältä. Yhdistyksen vuosittaisiksi tapahtumiksi ovat vakiintuneet muun muassa jokakeväinen toukojen siunaus ja syksyiset sadonkorjuujuhlat. Oman tuottajayhdistyksen tapaamiset muutaman kerran vuodessa todistavat osaltaan, että hengissä ollaan. Tuottajayhdistyksen toiminta on myös toisista myönteisellä tavalla huolehtimista, Taina Röyttä sanoo Oulaisten yhdistyksessä tapahtui vähän aikaa sitten sukupolvenvaihdos, kun pitkäaikainen puheenjohtaja Kalervo Jokinen luovutti paikkansa nuoren polven Heikki Hietaharjulle. Kun molemmat ehtivät toimia johtokunnassa yhtä aikaa, hiljainen tieto ja kokemus ehtivät siirtyä vanhalta puheenjohtajalta uudelle.

6 6 Uutisjyvät 1/2013 Jäsensivut MTK-Pohjois-Suomi 2013 JOHTOKUNTA Puheenjohtaja Harri Peltola Suolijärventie 83D, Suolijärvi liiton johtaminen - yhdistykset: Kuusamo, Taivalkoski, Pudasjärvi, Puolanka Pentti Keränen Karhu, Kontiomäki maaseutuyrittäjyys, energia, metsäasiat - yhdistykset: Kuhmo, Paltamo, Sotkamo, Kajaani, Vuolijoki Tuomo Tamminen Raappanantie 7, Arkkukari tukipolitiikka, jäsenasiat, peruna, vilja, kansainvälisyys, uusiutuva energia - yhdistykset: Kestilä, Pulkkila, Raahenseutu, Rantsila, Ruukki, Siikajoki Varapuheenjohtaja Jari Ahlholm Kaketinperäntie 143, Kärsämäki liiton johtaminen, tuotantotalous, markkinaedunvalvonta, verotus - yhdistykset: Kärsämäki, Vihanti, Haapavesi, Piippola Urpo Heikkinen Voidekuja 12, Kempele ympäristö- ja maapolitiikka, bioenergia, vilja, peruna - yhdistykset: Ala-Temmes, Liminka, Lumijoki, Oulunseutu, Temmes, Tyrnävä, Muhos Eliisa Kumpula Pihlajatie 30, Nivala maidon- ja sianlihantuotanto - yhdistykset: Pyhäntä, Nivala, Merijärvi, Oulainen Inga Manninen Karjalantie 537, Yli-Ii emolehmät, naudanliha, hevostalous, riista, porotalous - yhdistykset: Iinseutu, Hailuoto, Haukipudas, Ylikiiminki, Kiiminki Nuorten edustaja Jaakko Rikkola Kartanotie 4, Utajärvi maaseutunuoret, kuluttajatyö, metsä - yhdistykset: nuorten kerhot, Utajärvi MTK:N VALTUUSKUNTA Harri Peltola (katso johtokunta) Jari Ahlholm (katso johtokunta) Pekka Hallikainen Vengasrannantie 55, Ylikiiminki , Lassi Keränen Hallanmaantie 48, Hyrynsalmi luomu, sosiaalipolitiikka, maaseutuyrittäjyys, puutarhatalous, porotalous - yhdistykset: Hyrynsalmi, Ristijärvi, Vaala, Suomussalmi Liisa Myllylä Siltatie 12, Oksava sosiaalipolitiikka, lammastalous - yhdistykset: Haapajärvi, Pyhäjärvi, Pyhäjoki Ari Varis Kumpulantie 48, Pyhäsalmi (08) , TOIMIHENKILÖT Toiminnanjohtaja Matti Perälä, Oulu , Kenttäpäällikkö Markku Karjalainen, Kajaani , Järjestöagrologi Sirpa Törmikoski, Oulu , Toimistosihteeri Johanna Määttä, Oulu Vanhempainvapaalla MELA-ASIAMIEHET Elsa-Maija Jylhä, Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Sievi, Ylivieska Kivijärvi Anita, Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi, Vaala Kontinen Osmo, Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Raahe, Siikajoki, Tyrnävä Määttä Martti, Kuusamo, Posio, Taivalkoski Pentikäinen Paula, Kärsämäki, Pyhäntä, Siikalatva Ranta Pertti, Ii, Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Utajärvi Hankevetäjä Anita Mäkipelto, Oulu Maaseutuelinkeinojen kehittämisen tiedotus-, koordinaatio- ja aktivointihanke Maaseutukoordinaattori Kari Tervonen, Kajaani Maaseutuelinkeinojen kehittämisen tiedotus-, koordinaatio- ja aktivointihanke MTK-POHJOIS-SUOMI Oulun toimisto Rautatienkatu 16 C 22, Oulu , faksi Yhdistysten vuoden alueasiamies Janne Mäkinen, Oulu , Kajaanin toimisto Kauppakatu 25 A, Kajaani TUKEA IHMISELTÄ IHMISELLE - MAASEUDUN TUKIHENKILÖVERKKO Tukihenkilö on maaseudun olosuhteet tunteva vapaaehtoinen, tehtävään koulutettu auttaja, jonka puoleen voi kääntyä, kun tarvitsee keskusteluapua. Tuki on luottamuksellista. Kestilä Maarit Keskitalo, maatalousyrittäjä puh , Kuusamo Terttu Pajula, diakonissa puh. (08) (työ), , Lumijoki Kalevi Kuokkanen, agrologi, maanviljelijä puh. (08) (koti), , Lisätietoa: Emäntäpiiri alkaa Vaalassa! Emäntäpiirissä käydään yhdessä läpi arkeen ja elämään liittyviä asioita. Ryhmä kokoontuu Vaalassa ja on tarkoitettu lähialueen emännille. Aloitus Lisätiedot Maarit Keskitalo, puh

7 Uutisjyvät 1/ Tuottajayhdistykset 2013 Jäsensivut ALATEMMES Puheenjohtaja Martti Junttola, , Sihteeri Jari Pietilä, , Ympäristöasiamies Olavi Ojanperä, , Lomitusvastaava Esko Pietilä, , Sosiaalivastaava Esko Pietilä Kuluttajavastaava Anne Kiljo-Pietilä, , Yrittäjävastaava Tarja Suvanto, , HAAPAJÄRVI Puheenjohtaja Liisa Myllylä, , Sihteeri Merja Piiroinen, , Jäsensihteeri Tiina Pietikäinen, , Nuoret puheenjohtaja Heikki Rintala, , Nuoret sihteeri Heini Pietikäinen, , Ympäristöasiamies Jarmo Koistila, , Antti Isoherranen, , Lomitusvastaava Risto Leipälä, (08) , Sirkka Nikula, , Sosiaalivastaava Liisa Myllylä, , Sirkka Nikula, , Kuluttajavastaava Tiina Pietikäinen Yrittäjävastaava Panu Jaakonaho, , HAAPAVESI Puheenjohtaja Antti Ollila, , Sihteeri Mirka Ollila, , Nuoret puheenjohtaja Janne Vuorenmaa, , Nuoret sihteeri Henna Lehtola, , Ympäristöasiamies Antti Ollila; Mika Niku, , Lomitusvastaava Antti Ollila; Jussi Ahola, , Sosiaalivastaava Jussi Ahola, Antti Ollila Kuluttajavastaava Jussi Ahola Yrittäjävastaava Antti Ollila HAILUOTO Puheenjohtaja Arto Vähämetsä, , Sihteeri Leena Luoma-Aho, , Ympäristöasiamies Timo Ranta, Lomitusvastaava Raija Iljana, , Sosiaalivastaava Raija Iljana Kuluttajavastaava Arto Sipilä, , Yrittäjävastaava Arto Vähämetsä HAUKIPUDAS Puheenjohtaja Ari Kärkkäinen, , Sihteeri Timo Jussila, , Ympäristövastaava Voitto Soronen, Lomitusvastaava Anitta Orava, , Kuluttajavastaava Eija Ollila, HYRYNSALMI Puheenjohtaja Lassi Keränen, , Sihteeri Kati Koski, , Ympäristöasiamies Jouni Heikkinen, , Lomitusvastaava Lassi Keränen Sosiaalivastaava Lassi Keränen Yrittäjävastaava Esa Kemppainen, (08) , IIN SEUTU Puheenjohtaja Inga Manninen, , Sihteeri Anna-Maija Pakonen, , Jäsensihteeri Inga Manninen Ympäristöasiamies Hannu Lahdenperä, , Lomitusvastaava Inga Manninen Sosiaalivastaava Anna-Maija Pakonen Kuluttajavastaava Juha Jämsä, Lomitusvastaava Kari Karvonen, Kuluttajavastaava Ismo Piri, , Yrittäjävastaava Kaarle Miettunen, , KAJAANI Puheenjohtaja Terhi Kortelainen, , Sihteeri Päivi Sivonen, , Ympäristöasiamies Tuukka Kuusoja, , Lomitusvastaava Heikki Perhovaara, , Sosiaalivastaava Heikki Perhovaara Kuluttajavastaava Johanna Lerssi-Kallio, , Yrittäjävastaava Vesa Keränen, , KESTILÄ Puheenjohtaja Timo Still, , Sihteeri Jussi Huusko, , Ympäristöasiamies Timo Still Lomitusvastaava Matti Keihäskoski, , Sosiaalivastaava Jouko Lotvonen, , Kuluttajavastaava Veijo Riikonen, , Yrittäjävastaava Veijo Riikonen KIIMINKI Puheenjohtaja Risto Putkonen, , Sihteeri Kati Haipus, , Lomitusvastaava Janne Isokanniainen, , Kati Haipus Yrittäjävastaava Pirjo Huttula, , KUHMO Puheenjohtaja Ari Kyllönen, , Sihteeri Riitta Kähkönen, , Ympäristöasiamies Mika Piirainen, , Lomitusvastaava Eeva Huotari, Sosiaalivastaava Eeva Huotari Kuluttajavastaava Jouni Pikkarainen, , Yrittäjävastaava Jouni Seppänen, , KUUSAMO Puheenjohtaja Oiva Pitkänen, , Sihteeri Ulla Käkilehto, , Jäsensihteeri Saini Palosaari, , Ympäristöasiamies Ari Nevala, , Lomitusvastaava Jouko Käkelä, , Sosiaalivastaava Oiva Pitkänen Kuluttajavastaava TainaLaukkanen-Ervasti, , Yrittäjävastaava Antti Lehtoaho, , KÄRSÄMÄKI Puheenjohtaja Jari Ahlholm, Kaketinperäntie 143, Kärsämäki, , Sihteeri Saara Kallinen, , Nuoret puheenjohtaja Nina Marjut Pesonen, , Nuoret sihteeri Paula Hepa-aho, , Ympäristöasiamies Pekka Kumpulainen, , Lomitusvastaava Marko Ruotsalainen, , Vesa Myllymäki, , pp.inet.fi Sosiaalivastaava Päivi Haaranen, , Kuluttajavastaava Päivi Holopainen, ; Yrittäjävastaava Saara Kallinen, LIMINKA Puheenjohtaja Hanna Luukinen, , Sihteeri Maija Kylmänen, , Jäsensihteeri Kirsi Ollakka, , Ympäristöasiamies Mikko Sangi, (08) , Lomitusvastaava Tuomas Sohlo, , Sosiaalivastaava Anna-Maija Sohlo, (08) Kuluttajavastaava Leea Sangi, , Yrittäjävastaava Jaakko Tuomikoski, , LUMIJOKI Puheenjohtaja Kaarlo Sutela, , Sihteeri Anne Meskus, , Jäsensihteeri Kirsi Ollakka, , Nuoret puheenjohtaja Heikki Kuokkanen, , Nuoret sihteeri Mikko Paavola, , Ympäristöasiamies Ville Särkelä, , Lomitusvastaava Jukka Prokkola, (08) Sosiaalivastaava Anne Meskus Kuluttajavastaava Anja Prokkola, , Yrittäjävastaava Kalevi Kuokkanen, , MERIJÄRVI Puheenjohtaja Markku Jauhiainen, , Sihteeri Outi Männistö, , Jäsensihteeri Anitta Talus, , Ympäristöasiamies Matti Perälä, , Lomitusvastaava Sari Salmu, , Sosiaalivastaava Outi Männistö Kuluttajavastaava Kirsti Nivala, , MUHOS Puheenjohtaja Jorma Keränen, , Sihteeri Sami Väärälä, , Oulujokivarren nuoret tuottajat Puheenjohtaja Timo Seppä, , Sihteeri Jaakko Rikkola, , Ympäristöasiamies Kaarlo Saarenpää, , Lomitusvastaava Jorma Keränen Sosiaalivastaava Anu Saranki, , Kuluttajavastaava Raili Haapasalo, , Yritysvastaava Osmo Heikkinen, , NIVALA Puheenjohtaja Mika Lähdemäki, , Sihteeri Seija Korjonen, , Ympäristöasiamies Jarmo Pihlajaniemi, , Janne Niemi, , kotinet.com Lomitusvastaava Maija Järvelä, , Eija Kodis, , Sosiaalivastaava Seija Korjonen; Eero Juola, , Kuluttajavastaava Pekka Mönkkönen, , Markku Hosio, , Yrittäjävastaava Juhani Kumpusalo, , OULAINEN Puheenjohtaja Heikki Hietajärvi, Sihteeri Aini Mäkelä, , Jäsensihteeri Tapio Hussa, , Ympäristöasiamies Jarkko Korhonen, , Janne Mehtätalo, , Lomitusvastaava Raimo Jokela, , Sosiaalivastaava Raimo Jokela Kuluttajavastaava Paula Jaakkonen, , Yrittäjävastaava Timo Pernu, , OULUNSEUTU Puheenjohtaja Urpo Heikkinen, , Sihteeri Samuli Korpela, , Jäsensihteeri Atso Sipola, , Nuoret puheenjohtaja Juha Junttila, Nuoret sihteeri Samuli Korpela, , Ympäristöasiamies Juha Lääkkö, , Atso Sipola Lomitusvastaava Timo Heikkinen, , Sosiaalivastaava Samuli Korpela Kuluttajavastaava Tarja Lamberg, , Yrittäjävastaava Tarmo Turunen, , PALTAMO Puheenjohtaja Markku Ronkainen, , Sihteeri Päivi Sivonen, , Ympäristöasiamies Juho Tervonen, , Lomitusvastaava Matti Väisänen, , Sosiaalivastaava Matti Väisänen Kuluttajavastaava Tuula Korvajärvi, , Yrittäjävastaava Pentti Keränen, , PIIPPOLA Puheenjohtaja Pekka Kauranen, , Sihteeri Mikko Äijälä, , Ympäristöasiamies Pekka Kauranen Lomitusvastaava Sari Hyvönen, Sosiaalivastaava Ari Hyvönen, , Kuluttajavastaava Pekka Kauranen Yritysvastaava Ari Hyvönen PUDASJÄRVI Puheenjohtaja Mari Kälkäjä, , Sihteeri Maija Puhakka, , Ympäristöasiamies Leena Ylitalo, , Lomitusvastaava Sirkka Pankinaho, , Sosiaalivastaava Ulla Rissanen, , Kuluttajavastaava Merja Jumisko-Putula, , Yritysvastaava Timo Vähäkuopus, ,

8 8 Uutisjyvät 1/2013 Jäsensivut Tuottajayhdistykset 2013 PULKKILA Puheenjohtaja Antti Koukkari, , Sihteeri Tiina Rönkkömäki, , Ympäristöasiamies Antti Koukkari Lomitusvastaava Juha Saukko, , Sosiaalivastaava Juha Saukko Kuluttajavastaava Jarmo Träskelin, , Yrittäjävastaava Antti Koukkari PUOLANKA Puheenjohtaja Tiina Mäkäräinen, , Sihteeri Timo Matero, , Ympäristöasiamies Harri Peltola, , Lomitusvastaava Harri Peltola Sosiaalivastaava Tauno Mäkeläinen, , Kuluttajavastaava Tiina Mäkäräinen Yrittäjävastaava Jouni Heikkinen, , PYHÄJOKI Puheenjohtaja Susanna Röning, , Sihteeri Mari Ikonen, , Nuoret puheenjohtaja Matti Helaakoski, , Nuoret sihteeri Outi Piukkala, , Ympäristöasiamies Ari Pirkola, , Lomitusvastaava Susanna Röning Sosiaalivastaava Outi Piukkala Kuluttajavastaava Jukka Salmu, (08) Yrittäjävastaava Veli-Matti Halunen, , PYHÄJÄRVI Puheenjohtaja Kaija Tikanmäki, , Sihteeri Lea Jauhiainen, , Ympäristöasiamies Erkki Ryynänen, , Seppo Laurikkala, Lomitusvastaava Kaija Tikanmäki; Merja Liuska, , Sosiaalivastaava Kaija Tikanmäki Kuluttajavastaava Merja Liuska Yrittäjävastaava Veijo Manninen, , PYHÄNTÄ Puheenjohtaja Matti Konola, , Sihteeri Hilkka Leiviskä, , Jäsensihteeri Sanna Leiviskä, , Ympäristöasiamies Arto Heikkinen, , Lomitusvastaava Taru Vähäsöyrinki, , Sosiaalivastaava Kalevi Viio, , Kuluttajavastaava Ritva Leiviskä, , RAAHENSEUTU Puheenjohtaja Tuomo Tamminen, , Sihteeri Kati Mattila, , Jäsensihteeri Erika Jylhä-Pekkala, , Ympäristöasiamies Hannu Pikkarainen, , Lomitusvastaava Sanna Marjala, , Sosiaalivastaava Päivi Lepistö, , Kuluttajavastaava Riitta Tamminen, , Yritysvastaava Tapio Heikkilä, , RANTSILA Puheenjohtaja Ismo Kervinen, , Sihteeri Liisa Ojantakanen, , Jäsensihteeri Marika Rosenberg, , Ympäristöasiamies Hanne Aho, , Lomitusvastaava Eero Leinonen, Sosiaalivastaava Tuomo Näsänen, (08) , Kuluttajavastaava Liisa Ojantakanen Yrittäjävastaava Heikki Kokkonen, , RISTIJÄRVI Puheenjohtaja Ari Tolonen, , Sihteeri Eeva Mulari, , Jäsensihteeri Pentti Tolonen, , Ympäristöasiamies Ari Tolonen Lomitusvastaava Markku Suutari, , Sosiaalivastaava Leila Karppinen, , Kuluttajavastaava Hannu Keränen, , Yrittäjävastaava Hannu Keränen RUUKKI Puheenjohtaja Esa Hautala, , Sihteeri Pekka Laaksonen, , Jäsensihteeri Helena Kukkonen, Ympäristöasiamies Matti Heikkilä, , Lomitusvastaava Susanne Häkkilä, , Kuluttajavastaava Helena Kukkonen, , Yrittäjävastaava Ville Junnila, SIIKAJOKI Puheenjohtaja Ari-Pekka Toppila, , Sihteeri Antti Valtokari, , Jäsensihteeri Juho Karinkanta, , Ympäristöasiamies Timo Hummastenniemi, (08) , Lomitusvastaava Outi Karinkanta, , Sosiaalivastaava Päivi Eskola, , Kuluttajavastaava Anna Widnäs, Yrittäjävastaava Toini Törmälä, (08) , SOTKAMO Puheenjohtaja Timo Hyvönen, , Sihteeri Timo Korhonen, , Nuoret puheenjohtaja Tuija Hannele Korhonen, , Nuoret sihteeri Outi Hyvönen, , Ympäristöasiamies Timo J Korhonen, , Lomitusvastaava Jyrki Nykänen, Sosiaalivastaava Jyrki Nykänen Kuluttajavastaava Satu Huusko, , Yrittäjävastaava Timo Hyvönen SUOMUSSALMI Puheenjohtaja Ossi Heikkinen, , Sihteeri Sinikka Kaikkonen, , Ympäristöasiamies Lassi Heinonen, , Lomitusvastaava Mirja Pyykkönen, , Sosiaalivastaava Laura Mulari, , Kuluttajavastaava Sinikka Kaikkonen Yrittäjävastaava Heikki Moilanen, , TAIVALKOSKI Puheenjohtaja Seija Laurila, , Sihteeri Kauko Tyni, , Ympäristöasiamies Rauno Keskitalo, , Lomitusvastaava Mikko Tyni, Sosiaalivastaava Mikko Tyni Kuluttajavastaava Mika Moilanen, , Yrittäjävastaava Seija Laurila TEMMES Puheenjohtaja Seppo Junttila, , Sihteeri Juha Törmä, , Ympäristöasiamies Annikki Oikarinen, , Lomitusvastaava Veijo Junttila, , Sosiaalivastaava Veijo Junttila Kuluttajavastaava Anita Junttila, Yrittäjävastaava Annikki Oikarinen TYRNÄVÄ Puheenjohtaja Olli Lehtikangas, , Sihteeri Tiia Keränen, , Jäsensihteeri Teemu Pakonen, , Nuoret puheenjohtaja Jussi Ylitalo, , Nuoret sihteeri Teemu Pakonen, , Ympäristöasiamies Tuomo Keränen, , Lomitusvastaava Olli Lehtikangas Sosiaalivastaava Olli Lehtikangas Kuluttajavastaava Tiina Hämeenkorpi, , Yrittäjävastaava Janne Matinlauri, , UTAJÄRVI Puheenjohtaja Jari Aitta, , Sihteeri Jaakko Rikkola, , Oulujokivarren nuoret tuottajat Puheenjohtaja Timo Seppä, , Sihteeri Jaakko Rikkola Ympäristöasiamies Jussi Salonen, , Lomitusvastaava Jaakko Rikkola Kuluttajavastaava Sisko Seppänen, Yritysvastaava Jukka Lotvonen, , VAALA Puheenjohtaja Samuli Leinonen, , Sihteeri Mika Koukkari, , Ympäristöasiamies Petri Leinonen, , Lomitusvastaava Petri Kurvinen, Sosiaalivastaava Tero Seppänen, Kuluttajavastaava Mika Koukkari Yritysvastaava Markku Rikula, , VIHANTI Puheenjohtaja Kimmo Lumijärvi, , Sihteeri Pekka Sandvik, , Jäsensihteeri Jani Sikala, , Ympäristöasiamies Mika Raetsaari, , Lomitusvastaava Jari Törmikoski, , Sosiaalivastaava Jari Törmikoski Kuluttajavastaava Sanna Pyörälä, , Yrittäjävastaava Tommi Vilminko, , VUOLIJOKI Puheenjohtaja Ari Komulainen, , Sihteeri Kaisu Haataja, , Ympäristöasiamies Jouni Karjalainen, , Lomitusvastaava Ari Komulainen Sosiaalivastaava Jouni Karjalainen Kuluttajavastaava Eeva Schroderus, , Yrittäjävastaava Teuvo Hatva, , YLIKIIMINKI Puheenjohtaja Pekka Hallikainen, , Sihteeri Anne Leipivaara, , Ympäristöasiamies Markku Kirvesoja, , Lomitusvastaava Pekka Hallikainen Sosiaalivastaava Tiina Toppila, , Kuluttajavastaava Leena Konttinen, , Yritysvastaava Markku Kokkoniemi, ,

9 Uutisjyvät 1/ Energia Yhteistyö toimii tuulivoimalakorvausneuvotteluissa Tuuliwatti Oy rakentaa Tervolaan yhtä Pohjois-Suomen suurimmista tuulivoimapuistoista. Siellä kokeiltiin hyvällä menestyksellä neuvottelumenettelyä, jossa alueen myllytontin vuokraajat valtuuttivat edustajakseen kaksi neuvottelijaa. Kolmen megawatin myllyn vuosituotanto sähköpörssin keskihinnoilla ja keskimääräisillä tuotantotehoilla on euroa ja ensivaiheen syöttötariffilla vuoteen 2015 asti euroa. Näillä markkinoilla metsänomistajan täytyy tietää tuulivoimalle soveltuvan tontin todellinen arvo. Yhteistyöllä tuloksia Yleensä neuvottelut on käyty tuulivoimayhtiön ja yksittäisten maanomistajien kanssa. Näissä yhtiö on aina vahvoilla. Joukkokokous ei myöskään ole toimiva neuvottelumenettely. Isolla porukalla voidaan antaa evästykset ja jättää yksityiskohdista sopiminen omille edustajille. Tervolassa maanomistajien edustajat ja yhtiö pääsivät neuvottelutulokseen ja alueen myllynvuokraajat hyväksyivät syntyneen neuvottelutuloksen. Tyypillisessä kolmesta neljään megawatin tuulivoimalan rakentamisessa on kyse teollisuuslaitoksen mittakaavaa olevasta investoinnista. Tarvitaan raskaita kuljetuksia kestävä tiestö. Sekä tienrakennuksen että perustustöiden vaatimat kantavat maa-ainekset ja murskeet pyritään hankkimaan tuulivoima-alueelta. Tieverkoston rakentaminen edellyttää tieoikeuksien sopimista myös muiden kuin myllytonttien vuokraajien kiinteistöille. Alueellisia sopimusmalleja Muuntoaseman ja kunkin tuulimyllyn välille kaapeloidaan syöttöjohdot. Kunkin tuulimyllyn ympärille muodostuu halkaisijaltaan noin kilometrin vaikutusalue, johon naapuri ei voi rakentaa tai tehdä omaa tuulivoimalasopimusta. Vaikutusalueiden laajuuden vuoksi uusien alueiden maanomistajien kannattaa lähteä liikkeelle yhdessä ja ottaa heti yhteys Metsänomistajien liittoon tai metsänhoitoyhdistykseen. Näillä markkinoilla metsänomistajan täytyy tietää tuulivoimalle soveltuvan tontin todellinen arvo. MTK maanomistajien edustajana ja nyt myös Suomen tuulivoimayhdistys suosittelevat alueellisia vuokrasopimusmalleja, joissa myös välialueille tulee omat korvauksensa. Näin tuotosta pääsevät osalliseksi kaikki, joiden omaisuuden käyttöä myllyt rajoittavat. Jukka Aula on Metsänomistajien Pohjois-Suomen liiton johtaja. Tyypillisessä kolmesta neljään megawatin tuulivoimalan rakentamisessa on kyse teollisuuslaitoksen mittakaavaa olevasta investoinnista. Energiasuunnitelma on tehty muun muassa pudasjärveläiselle Kalliosuon tilalle. Esko Viitala (edessä) ja Jarmo Alatalo aloittivat energiasuunnittelun tilakierroksella. Energiasuunnitelma säästää selvää rahaa Maatilan energiasuunnitelmia on tehty vuodesta Valtion tuesta huolimatta energiasuunnitelmia on tehty verkkaisesti, vaikka sen avulla tila voi säästää vuosittain jopa tuhansia euroja. Energiasuunnitelmia laativa ProAgria Oulun talousneuvoja Esko Viitala on saanut kokea tilakäynneillä, kuinka suurena yllätyksenä yrittäjälle saattaa tulla jonkun yksittäisen kohteen energiankulutus. Esille nostetut korjausehdotukset on otettu ilolla vastaan. Usein energiankulutusta voidaan vähentää pienelläkin toimenpiteellä tai toimintatapojen muutoksella. Aina ei ole kyse suurista investoinneista. Energiasuunnitelma tarkastelee kaikkia maatilan energian hankinnan ja käytön osa-alueita. Esko Viitala kertoo, että maatilojen energiakustannus on viidestä yhdeksään prosenttia liikevaihdosta. Erityisen energiatehottomia ovat pitkät maantiekuljetukset traktorilla. Suurimmat energiansäästötoimet tehdään uuden rakennuksen suunnitteluvaiheessa, jolloin kannattaakin miettiä, kuinka paljon energiaa kuluu eri toimintoihin. Lämmitysjärjestelmän muuttaminen Ella Karttimo kiinnostaa monia tiloja. Myös viljakuivaukseen haetaan vaihtoehtoisia energianlähteitä polttoöljyn sijaan. Tilalla saattaa olla huonokuntoisia rakennuksia, joissa on pidettävä pieni lämpö, etteivät vesiputket jäädy. Monessa tapauksessa putket voisi vetää uudelleen suoraan uuteen rakennukseen. Tilan energiatehokkuuteen vaikuttaa sen kokonaisenergiankulutus, jota saadaan pienennettyä energiaa säästävillä ratkaisuilla. Toinen keskeinen tekijä on tuotannon tehokkuus, kuten kasvien satotaso ja eläinten tuotostaso. Karjataloudessa on rakennusten tuotantokapasiteetin täysimääräisellä hyödyntämisellä suuri merkitys. Korkea tuotostaso ja tuotantorakennuksen hyödyntäminen ovat energiatehokkaan tuotannon perusta, Esko Viitala sanoo. Maidontuotannon energiatehokkuus on kwh maitolitraa kohti eli 2,2 4,9 senttiä litralta, mikä tarkoittaa 5 11 prosenttia maidon hinnasta. Myös yksityistalouden energiankulutukseen kannattaa kiinnittää huomiota. Asuinrakennuksissa saattaa olla kwh:n sähkönkulutus, vaikka siinä ei ole sähkölämmitystä. Energiasuunnitelmaan saa valtion tukea 935 euroa, kun tila liittyy maatilan energiaohjelmaan. Tilalle maksettava arvonlisäveroton hinta on 289 euroa. Tavoitteeksi harkittu tuulivoimasopimus Nykyiset ilmasto- ja energiastrategiat ovat luoneet pohjaa tuulivoiman voimakkaalle kehittämiselle. Monia hankkeita on aloitettu, vaikka kovin moni mylly ei vielä sähköä tuotakaan. Valtiovalta pyrkii edistämään tuulivoimaa syöttötariffijärjestelmällä, joka takaa tietyn hinnan tuulivoimalla tuotetulle sähkölle. Tariffijärjestelmään voidaan hyväksyä tuulivoimaloita, kunnes generaattoreiden yhteenlaskettu nimellisteho ylittää megavolttiampeeria. Tariffi takaa tuulivoimalla tuotetulle sähkölle tietyn hinnan 12 vuodeksi siitä, kun oikeus tariffiin alkaa. Tuulivoimasähkön tavoitehinta on 105,30 euroa/megawattitunti asti ja sen jälkeen 83,50 euroa/megawattitunti. MAASEUDULLE tuulivoima voi tuoda uusia mahdollisuuksia. Tärkeää on kuitenkin että, maanomis- tajat, tuulivoimayhtiöt ja paikallinen yhteisö hyötyvät siitä oikeudenmukaiseksi koetulla tavalla. Maanomistajan kannalta on tärkeää, että hän pystyy vaikuttamaan tuulivoimahankkeisiin jo varhaisessa vaiheessa. Kun tuulivoimasopimus tulee ajankohtaiseksi omille maille, on syytä olla tarkkana, ettei jälkeenpäin huomaa, että sopimuksen olisikin voinut neuvotella toisenlaiseksi. Tuulivoimayhtiöillä on omia sopimusmalleja- ja käytäntöjä, joita maanomistajille tarjotaan. Eri yhtiöiden sopimukset saattavat poiketa hyvinkin paljon toisistaan. Suurimmat erot liittyvät vuokran laskemistapaan ja vuokratasoon sekä siihen, tarjotaanko sopimusta kaikille tietyllä etäisyydellä voimalasta oleville riippumatta siitä, tuleeko voimala maanomistajan maille vai ei. Esimerkiksi vuokra voi olla kiinteä, voimalan tuotantoon sidottu tai yhdistelmä näistä. Mikäli vuokra sidotaan voimalan tuotantoon, on seisokkien varalta tärkeä sopia vuotuisesta vähimmäisvuokrasta. Tärkeää on myös sopia mahdollisuudesta irtautua sopimuksesta, mikäli hanke ei etene kohtuullisessa ajassa. Sähköntuotanto tuulivoimalla on kaupallista toimintaa, jota syöttötariffijärjestelmä tukee julkisin varoin. Tuulivoimala voi vaikuttaa tulevaan maankäyttöön paljon laajemmalti kuin pelkällä tuulivoimalan sijaintialueella, esimerkkinä voimalan vaatimat johtokäytävät ja tiestö. Toista tuulivoimalaa ei voi rakentaa liian lähelle jo olemassa olevaa voimalaa. Maanomistajan on siten tärkeä solmia harkittu ja kattava sopimus tuulivoiman tuottajan kanssa. TUULIVOIMALOIDEN pystyttämistä edeltää yleensä pitkä prosessi. Isot tuulipuistot vaativat ympäristövaikutusarvioinnin ja kunnassa ainakin tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan. Sen lisäksi hankkeen vetäjän on muun muassa neuvoteltava alueen maanomistajien kanssa, suoritettava tuulimittauksia ja neuvoteltava verkonhaltijan ja sähkönostajan kanssa. Yhteys tuulivoimalasta yleiseen sähköverkkoon on myös rakennettava joko maa- tai ilmajohdolla. Tämä vaatii normaalin lupamenettelyn. Kunnan kaavoituksessa asukkailla ja intressitahoilla on vaikutusmahdollisuuksia, joita kannattaa hyödyntää. Avoin vuoropuhelu heti hankkeen alkumetreiltä lähtien maanomistajien ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa edistää paikallista hyväksyttävyyttä. Maanomistajat voivat myös itse tarjota maitaan tuulivoimahankkeisiin. Tuuliatlas.fi-sivustolla on alustavaa tietoa eri alueiden tuuliolosuhteista. ASIANTUNTIJAN apuun kannattaa turvautua neuvotteluissa ja sopimuksenteossa sekä tuulivoimakaavoitukseen liittyvissä asioissa. Maataloustuottajajärjestöjen omistama Maanomistajien Arviointikeskus on jo 50 vuotta tarjonnut maanomistajille asiantuntija-apua eri hankkeissa. Yhtiön toiminnan pääalueet ovat kiinteistönarviointi, lakimiesten palvelut ja edunvalvonta erilaisissa kiinteistöjä koskevissa toimituksissa. Yhtiöllä on toimipisteet muun muassa Oulussa ja Helsingissä. Lisätietoa puh ja Helena Ålgars on varatuomari ja Maanomistajien Arviointikeskuksen päälakimies.

10 10 Uutisjyvät 1/2013 Sukupolvenvaihdokset JARI VIERIMAA Selänteen maatiloille löytyy jatkajia Selänteen alueen tiloista suurimmalle osalle löytyy tulevaisuudessa jatkaja. Keskimäärin Pohjois-Pohjanmaalla jatkaja on tiedossa vain alle puolelle tiloista. Maatilojen uusi yhteistyö - Modernikolhoosi -hanke teki viljelijäkyselyn Selänteen alueen maatiloille keväällä Kysely suunnattiin tiloille, joilla sukupolvenvaihdos on todennäköinen seuraavan viiden vuoden aikana. Kyselyssä tiedusteltiin alueen maatilojen sukupolvenvaihdosten ja tulevaisuuden suunnitelmia sekä halukkuutta tilojen väliseen yhteistyöhön. Rakennekehityksen johdosta maatilojen määrä alenee tulevaisuudessa, mutta niiden koko kasvaa entisestään. Työtaakka Suomen maatiloilla nousee, kun maatiloilla työskentelevien henkilöiden määrä vähenee. Sen sijaan maatiloilla tuotettavien tuotteiden määrä ei oleellisesti laske, niinpä tulevaisuudessa yksittäinen viljelijä joutuu kantamaan suuremman työ- ja tuotantovastuun kuin nykyisin. Viljelijöiden täytyy jatkossa miettiä tarkoin, mitä kannattaa tehdä itse, mitä töitä voi ulkoistaa tai mihin kannattaa palkata ulkopuolista työvoimaa. Vaikka automaatio ja koneellistuminen ovat vähentäneet maataloudessa työskentelevien henkilöiden fyysistä rasittavuutta, sillä ei ole ollut merkittävää vaikutusta psyykkiseen hyvinvointiin. Maanviljelijäväestölle tuttu sanonta, sadan hehtaarin yksinäisyys on todellista elämää tulevaisuudessa yhä useammalle maatalousyrittäjälle. Ellei kyseistä ongelmaa huomioida nyt, maatalousyrittäjillä on tulevaisuudessa entistä vaikeampia jaksamisongelmia työssään. Vapaa-aikaa ja sosiaalisia suhteita Nuoret yrittäjät arvostavat elämässään vapaa-aikaa, harrastuksia ja sosiaalista kanssakäymistä. Kotieläintuotanto koetaan vapaa-aikaa ja harrastuksia rajoittavaksi tuotantosuunnaksi. Maatilojen työn ja talouden sitovuutta voitaisiin vähentää maatilojen välisillä yhteistyösopimuksilla tai yhteisyritysten avulla. Yhteisyrittämisellä voitaisiin jakaa yrittäjien työtä ja taloudellista vastuuta siten, että se pysyisi kohtuullisena myös tulevaisuudessa. Yhteisyrittämisen merkittävänä etuna on myös useamman henkilön työskentely samassa työyhteisössä. Tällöin työvastuuta voidaan jakaa niin, että kaikille osakkaille saadaan vapaapäivät ja lomajaksot. Yhteistyössä työvastuut voidaan jakaa myös henkilöiden osaamisen mukaan esimerkiksi siten, että yhden yrittäjän päävastuulla on taloushallinto ja EU-tukiasiat, toisella eläinten hyvinvointi ja kolmannella tuotanto- ja tekniikkaosaaminen. Tällöin yksittäisen yrittäjän ei tarvitse osata kaikkea itse. Maatilojen välisen yhteistyön avulla voidaan kasvattaa myös tuotantopanosten hankintamäärää, millä saavutetaan parempi kilpailutusetu. Kuljetustarve myös pienenee, koska toimitukset voidaan kuljettaa ja toimittaa isommissa erissä. Selänteen viljelijät haluavat investoida Selänteen alueen tilojen lukumäärä vähenee tulevaisuudessa. Kyselyn mukaan suurimmalle osalle alueen maatiloista löytyy jatkaja. Vain kolmannes kyselyyn vastanneista maatiloista ilmoitti, ettei jatkajaa löydy tulevaisuudessa. Tätä voidaan pitää hyvänä tuloksena, koska Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin vain alle puolelle maatiloista löytyy jatkaja. Vaikka maatilojen määrä vähenee Selänteen alueella muuta Suomea vähemmän, on kuitenkin työtä tekevän väestön määrän lasku huolestuttavaa. Työtaakka nousee myös Selänteen maatiloilla. Aloittavien maatalousyrittäjien halu investoida tilaansa on Selänteen alueella korkea. Alueen jatkavista maatiloista lähes puolet haluaa hankkia lisää viljelypeltoa. Tuotantorakennuksiin suunnittelee investoivansa seuraavan viiden vuoden aikana joka viides aloittava yrittäjä. Selänteen alueella maatilan tuotantosuuntaa vaihdetaan maltillisesti. Koneyhteistyö yleistä maatiloilla Maatiloilla yhteistyötä on perinteisesti tehty koneiden hankinnassa ja käytössä. Myös Selänteen alueella koneyhteistyö on maatilojen yleisin yhteistyömuoto. Sen sijaan muu maatilojen välinen yhteisyrittäminen koetaan vielä vieraana ajatuksena eikä yhteistyöhön haluta investoida. Monissa viljelijöiden kanssa käydyissä keskusteluissa on ilmennyt, että maatilojen yhteistyön edistämiseen tarvittaisiin organisaatiota tai kolmatta osapuolta, joka etsisi ja kartoittaisi eri maatilojen yhteistyötarpeita. Maatilojen yhteistyössä on Selänteen alueella suuria eroja. Esimerkiksi Reisjärven kunnassa elinkeino- ja osakeyhtiöt ovat yleisempiä kuin muulla alueella. Kiinnostus yhteisyrittämiseen lisääntyy esimerkkien kautta: yhteisesti hankitut koneet ovatkin usein innostaneet viljelijöitä pidemmälle vietyyn yhteistoimintaan. Maatilayhtiöitä suhteellisen vähän Maatilaosakeyhtiöitä Selänteen alueen maatiloista on alle kaksi prosenttia, mikä on suhteellisen vähän. Rakennemuutoksen myötä suuria investointeja tehneet maatilat yhtiöittävät toimintansa usein osakeyhtiöksi. Tällöin tavoitellaan muun muassa omistuspohjan laajentamista, riskien hallintaa ja mahdollisuutta siirtää osakkeita nuoremmalle sukupolvelle. Maatila yhtiöitetään usein myös verotuksellisista syistä. Selänteen alueen aloittavien maatalousyrittäjien koulutustasoa voidaan pitää hyvänä. Lähes puolet alueen aloittavista maatalousyrittäjistä on suorittanut ammatillisen koulutuksen ja lähes neljäsosalla on ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulututkinto. Maatalous- ja luonnonvara-alan koulutus Haapajärvellä on vaikuttanut positiivisesti Selänteen alueen ja koko seutukunnan maatalouden arvostukseen. Jari Vierimaa on maatilayrittäjä ja Aikuisena agrologiksi -hankkeen opiskelija. Aloittavien maatalousyrittäjien halu investoida tilaansa on Selänteen alueella korkea. Alueen jatkavista maatiloista lähes puolet haluaa hankkia lisää viljelypeltoa. MTK-yhdistysten kevätkokoukset 2013 Kuusamo ti klo tuki-info Valtuustosali (kaikki) Pudasjärvi ke klo tuki-info Valtuustosali (MP) Pyhäjoki ke klo Vanhustentalon kerhohuone (ST) Raahenseutu ke klo Raahen Hovi (ST) Oulainen to klo 11.00, vain tuki-info Honkamaja (MP) Haapavesi to klo Haapaveden ammattiopisto, Nora (ST) Oulunseutu to klo Neste Maikkula Oulu (MP) Haapajärvi to klo HAI, Maa- ja metsätalousyksikkö (ST) Hailuoto to klo Metsästysmaja (EI) Kestilä, Piippola, Pulkkila, Rantsila pe klo tuki-info Valtuustosali, Siikalatvan kunnantalo, Pulkkila (MP) Kajaani pe klo Scandic Kajanus, kokoustila 10 (MK) Siikajoki ma klo tuki-info Valtuustosali (MP) Vaala ma klo tuki-info Valtuustosali (MK) Lumijoki ma klo Lumijoen urheilutalo (MP) Pyhäntä ma klo Tavastkengän koulu (ST) Pyhäjärvi ti klo tuki-info Hotelli Pyhäsalmi (ST) Suomussalmi ti klo tuki-info Kiannon Kuohut (MK) Liminka, Tyrnävä, Temmes, Ala-Temmes ke klo tuki-info OSAO, Liminka, Turvallisuusalan oppilaitos, auditorio (ST) Puolanka ke klo 11.00, vain tuki-info Koulukeskus (MK) Oulainen ke klo Törmänhovi (ST) Muhos, Utajärvi to klo tuki-info Koivu ja Tähti (ST) Sotkamo to klo tuki-info Vuokatinhovi (MK) Iinseutu to klo Yli-Iin kunnantalo, valtuustosali (MP) Kiiminki/Ylikiiminki to klo Jäälin Maja, Kiiminki (ST) Haapavesi pe klo 11.00, vain tuki-info HAO, Nora, auditorio (MP) Kuhmo pe klo tuki-info Paljakka- sali (MK) Kärsämäki ma klo tuki-info Seurakuntatalo (MP) Hyrynsalmi ma klo tuki-info Valtuustosali (MK) Vihanti ma klo Meijerin Pirtti (ST) Ruukki ma klo Paavolan NS (ST) Haapajärvi ti klo 11.00, vain tuki-info HAI, liiketalouden yksikkö, auditorio (ST) Ristijärvi ti klo tuki-info Virtaala (MK) Merijärvi ti klo Maatilamajoitus Puhkarila, kahvi (MP) Taivalkoski ke klo tuki-info Valtuustosali (MP) Paltamo ke klo tuki-info Kainuun Opisto Mieslahti (MK) Puolanka ke klo Paljakan hiihtokeskus (kokoontuminen Infon vieressä) (HP) Nivala ti 2.4. klo tuki-info NITEK (ST) Vuolijoki ti 2.4. klo tuki-info Kunnantalo (MK) Haukipudas ke 3.4. klo tuki-info Ii, Nättepori (MP) Lyhenteet: MP = Matti Perälä, ST = Sirpa Törmikoski, MK = Markku Karjalainen, HP = Harri Peltola, EI = Eero Isomaa Anna-Leena Vierimaa

11 Uutisjyvät 1/ KYSY LISÄÄ OMALTA YHTEYSHENKILÖLTÄSI POHJOIS-SUOMEN METSÄMARKKINAT LKV KIITÄMME LUOTTAMUKSESTANNE! YLI TILAKAUPPAA TEHTYNÄ! POHJOIS-POHJANMAA Kuusamo. Koskenkylässä Joukamojärven rannalla 204 ha metsätila. Puustoa m3. Tilalla omaa rantaa n.3,7 km, josta Joukamojärven rannalla n. 2,6 km ja Hannonlammen rannalla n. 1,1 km. Mahdollisuus hakea poikkeamisella 9-10 rantarakennuspaikkaa. Tilalla vanha talo ja piharakennuksia. Tilaan kuuluu iso 0,07 manttaalin osuus Kuusamon yhteismetsään. Hintapyyntö euroa. Lisätiedot: Outi Tervo Muhos. Kahdessa palstassa oleva tila Hirsijärvellä. Pinta-ala 19,3 ha, puuta kaikkiaan 811 m3. Omatoimiselle hoitajalle mukava kohde. Hintapyyntö euroa. Lisätiedot: Juhani Heikkinen MTK-PohjoisSuomi on myös Facebookissa! Kaikki kohteemme sekä tarkemmat tiedot netissä, osoitteessa: Mitä jos saisit enemmän rehua omasta pellostasi? Halvin rehu tulee omasta pellostasi. Jokaisen tilan on mahdollista lisätä rehusatoa järkevillä ravinneratkaisuilla ja Yaran uudistuneilla lannoitusohjelmilla. Kun lannoitat tehokkaasti, tulevana kasvukautena pienempikin peltoala riittää tarvittavaan rehuntuotantoon. Nyt jos koskaan kannattaa ottaa täysi hyöty irti omasta pellosta. Lisätietoa maatalouskaupastasi. Yara on suomalaisen kasvun asiantuntija Yara valmistaa lannoitteet Suomessa suomalaisiin oloihin. Tuotteissamme on tasapainoinen ravinnekoostumus, joka on hyvän sadon ehdoton edellytys. Valitse Yara, maan parhaaksi. YARA_rehu_Uutisjyvät_267x96.indd

12 12 Uutisjyvät 1/2013 Hyvä parisuhde kantaa muutoksessa Miten saada perheyritys menestymään ja parisuhde kukoistamaan muutosten maailmassa? Työkaluja sukupolvenvaihdoksen tehneille tai sitä suunnitteleville yrittäjille tarjosi Miten onnistumme yhdessä -seminaari helmikuuta Kalajoella. Seminaarin järjestivät Maaseudun Sivistysliitto ja MTK-Pohjois-Suomi, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseutuelinkeinojen kehittämisen tiedostus-, koordinaatio- ja aktivointihanke. Kahden päivän tarkoituksena oli tarjota nuorille viljelijöille mahdollisuus irrottautua maatilan töistä, tavata toisia, kuunnella, puhua ja jakaa kokemuksia. Seminaarin avannut MTK- Pohjois-Suomen järjestöagrologi Sirpa Törmikoski muistutti nuoria yrittäjiä jaksamisesta ja omasta arvostamisesta. Huolehtikaa siitä, että uranne aikana olette itse se tärkein tekijä, jota ilman laitteet ja koneet eivät toimi. Kun puolisoina teette töitä, älkää olettako, vaan kysykää toiselta, mitä kuuluu, istukaa alas ja pohtikaa yhdes- sä. Välillä pitää keskittyä jaksamiseen ja omaan itseensä. Maaseudun Sivistysliiton toiminnanjohtaja Paula Yliselä iloitsi Kalajoen tilaisuuden suosiosta, mille hän löysi myös vastauksen. Tuntuu suorastaan hämmentävältä, että kaikesta koulutustarjonnasta huolimatta olemme kahdessa asiassa avuttomia kuin linnunpojat lapsen syntymän hetkellä ja parisuhteessa. Perheyrityksessä parisuhde on vieläkin tärkeämpi asia. MSL:n aluepäällikkö Elina Vehkala toivoi, että tapaamisesta syntyisi parillekymmenelle mukana olleelle yrittäjälle uusi vertaishenkilöiden verkosto. Tulevaisuuden kasvualalla MTK:n tutkimuspäällikkö Johan Åberg avasi suomalaisen maatilan näkymiä ja paikkaa Suomessa, Euroopassa ja maailmassa. Maatalouden ja maaseudun tulevaisuus Suomessa on hänen mielestään valoisa useastakin syystä. Maailma huutaa ruokaa ja sen tuotantoa pitää lisätä voimakkaasti tulevina vuosina. Pitkällä tähtäimellä myös ruoan reaalihinta nousee ja Suo- Nuorilla yrittäjillä oli mahdollisuus osallistua seminaariin koko perheen voimin, sillä tilaisuuden ajaksi oli järjestetty lastenhoito. Mieluisassa vauvanhoitovuorossa MSL:n aluepäällikkö Elina Vehkala (vasemmalla) ja toiminnanjohtaja Paula Yliselä. men tuottavuuskehitys on hyvä. Vastuullinen tuotanto ja ilmaston muutos lisäävät kotimaisuuden ja huoltovarmuuden merkitystä. Myös eläinten hyvinvointiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota, missä Suomen tilanne on hyvä. Hän totesi myös, että uusiutuvan energian tarve kasvaa koko maailmassa. Maaseutu pursuaa raakaaineita ja vihreä kasvu antaa merkittäviä mahdollisuuksia Kuvat: Ella Karttimo maaseudun toimialoille. Suomi on pohjoisin maataloutta harjoittava maa. Tukituottojen osuus on 38 prosenttia, mikä on myös epävarmuustekijä. Onneksi keskustelu tukien lopettamisesta on laantunut ruokakriisien vuoksi. Lihantuotannolla hyvät ennusteet Ryhmätöissä pohdittiin muun muassa, mitä muutos merkitsee nuorelle yrittäjälle ja hänen perheelleen. Mihin asioihin tulisi keskittyä? Talousasioiden ja johtamisen osaamista tarvitaan yhä enemmän, että yritystä pystyy tarkastelemaan kokonaisuutena. Kun luottamus suomalaiseen ruokaan on vahva, miten saadaan nostettua esiin nykyistä paremmin se, missä ruoka tuotettu, pohtivat ryhmätyössään Ville Junnila (vasemmalla), Anna-Reetta Hosike, Tauno Paakkari, Iiro Määttä ja Riikka Loikkanen. Ilmastonmuutos vaikeuttaa maapallolla veden saatavuutta. Kun muualla kuivuusalueet lisääntyvät, sateiden määrä pohjoisessa Euroopassa kasvaa. Ennustetaan, että Suomesta voi tästä syystä tulla merkittävä naudanlihan viejä. Turvallisuus, laatu ja kuluttajien luottamus ovat ruoka-alan avaintekijöitä. Hallitusohjelmassa ruoka-ala on tulevaisuuden kasvuala. Vaikka joskus saattaa tuntua raskaalta, teette työtä tulevaisuuden kasvualalla. Rahan jakautuminen elintarvikeketjussa on Johan Åbergin mielestä suuri epäkohta: se joka tekee eniten, saa vähiten. Epätasapainon parantamiseksi tarvitaan avoimuutta hinnoitteluun, viljelijöille tasapuolisia yhteistyömahdollisuuksia markkinoilla ja ruoka-asiamiestä valvomaan ruokamarkkinoiden toimivuutta. Puheenvuoron seminaarissa käyttänyt kansanedustaja Timo Korhonen puhui politiikan monitasoisesta vaikutuksesta maa- Tulevaisuus on teon sana. Emme ole sen armoilla. Tulevaisuustutkija Ilkka Halava kannusti nuoria yrittäjiä verkostoitumaan, rakentamaan jotakin yhdessä. Tulevaisuudessa ei enää riitä, että kykenee itsenäiseen työhön, vaan että osaa hyödyntää toisten osaamista. Kaikki fiksu oppiminen tapahtuu keskinäisesti ja ryhmissä. Työstä pitää tulla jaetumpaa ja sosiaalisempaa, sitä pitää tehdä kavereiden kanssa. Verkkokaupasta mahdollisuus Vaikka työ saattaa joskus tuntua raskaalta, maatalous on tulevaisuuden kasvuala, Johan Åberg tilojen elämään paikallisesti ja valtakunnallisesti. Hän piti tärkeänä aktiivista yhteydenpitoa päättäjiin ja osallistumista päätöksentekoon jo asioiden käsittelyvaiheessa. Teoriaa ja tekoja arkeen tarjosi seminaarin parisuhdeverstas, jota luotsasi parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow. Tulevaisuus on teonsana Suomalaisia paikkakuntia vähätellään. Vanhemmatkin sanovat nuorille, että et kai vain tänne jää, Ilkka Halava sanoo. Maaseudulla on Ilkka Halavan mukaan paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Jos työ siirtyy Intiaan, miksi se ei voisi siirtyä myös maaseudulle. Hänen mielestään yleistyvä verkkokauppa on maaseudulle suuri mahdollisuus. Tarjolla on yhä enemmän työtä, jota voi tehdä missä päin Suomea tahansa, eikä vain kehätien varrella. Verkkokauppa kasvaa tällä vuosikymmenellä valtavasti ja markkinat jaetaan uudelleen. Suomalainen kauppa vielä aliarvioi tätä kehitystä. Meillä on jo nyt sukupolvi, joka ostaa kaikki käyttötavaransa verkosta. Kun tämä oivalletaan, paikkakunnille nousee valtavia varastoja, joista hoidetaan tilaukset. Hän ihmetteli, miksi Suomessa ei ole yhtään verkkokauppaa venäläisille, vaikka kysyntää varmasti olisi. Jos saisin päättää, perustaisin myös Itä-Suomeen venäjänkielisen huippuyliopiston. EU-tuki- ja talousosaamista ProAgriasta Säästä aikaa ja helpota arkeasi - pestaa EU-tukiviidakkoon ja talousasioihin kumppaniksesi ProAgria Oulun asiantuntija. EU-tukineuvonta kirjanpito, verosuunnittelu ja tilipalvelut tulosanalyysit maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelmat elinkeinosuunnitelmat sukupolvenvaihdokset viljelysuunnittelu investoivan tilan palvelut Muista myös maitotilaneuvonnan palvelut lehmiesi hyvinvointiin, kestävyyteen ja tuotokseen. Kysy lisää! Ruokaa omasta maasta -tunnus MTK:n jäsen saa käyttöoikeuden Ruokaa omasta maasta -tunnukseen jäsenetuhintaan 84 euroa vuodessa. Normaalisti vain Ruokatiedon jäsenet voivat käyttää merkkiä. Tunnuksen käyttöoikeutta haetaan Ruokatieto Yhdistys ry:ltä. Lisätietoa:

Kunnallisvaaliehdokkaat 15.10.2012 MTK-Pohjois-Suomi

Kunnallisvaaliehdokkaat 15.10.2012 MTK-Pohjois-Suomi Haapajärvi Ekman Veikko Finnilä Veikko Isola Sanna Isoniemi Esko Jaakonaho Paavo-Jaakko Kansallinen Kokoomus Lasonpalo-Paananen Tarja Myllylä Teija Olkkonen Matti Ranua Paavo Haapavesi Eskola Jouko Halla-aho

Lisätiedot

Uutisjyvät. Luomutuotteilla. Viljelijäverkostoa tarvitaan navettapalossa. on kysyntää myös Oravan tilalla. Koskinivasta kummitila. Ota talteen!

Uutisjyvät. Luomutuotteilla. Viljelijäverkostoa tarvitaan navettapalossa. on kysyntää myös Oravan tilalla. Koskinivasta kummitila. Ota talteen! M Itella Posti Oy Itella Green MTK-Pohjois-Suomen jäsenlehti 1 2012 Uutisjyvät Katso MTKyhdistysten kevätkokoukset! SIVU 10 Viljelijäverkostoa tarvitaan navettapalossa Ysikymppinen ajanhermolla 90-vuotias

Lisätiedot

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015 SM-esikilpailu Lumijoki, 27.06.2015 Yksilökilpailut M 1. Kuitunen Lasse 21 Keski-Pohja 300 (20:06) 240 (-24m/+6m) 582 (97) 1122 2. Marttila Petri 1 Oulu 278 (23:41) 288 (-1m/-5m) 546 (91) 1112 3. Tapani

Lisätiedot

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2. Pauli Harju maakuntajohtaja Pohjois-Pohjanmaan liiton organisaatio 29+1 jäsenkuntaa TOIMIKUNNAT Matkailutoimikunta

Lisätiedot

KAINUUN VAKUUTUSPIIRIN VAIKEAVAMMAISTEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUK- SEN TERAPIAPALVELUN TUOTTAJAT 1.1.2011-31.12.2014 (2.12.2010 diaari nro 14/331/2010)

KAINUUN VAKUUTUSPIIRIN VAIKEAVAMMAISTEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUK- SEN TERAPIAPALVELUN TUOTTAJAT 1.1.2011-31.12.2014 (2.12.2010 diaari nro 14/331/2010) KAINUUN VAKUUTUSPIIRIN VAIKEAVAMMAISTEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUK- SEN TERAPIAPALVELUN TUOTTAJAT 1.1.2011-31.12.2014 (2.12.2010 diaari nro 14/331/2010) MUSIIKKITERAPIA Ari Hyvönen T:mi Musiikkiterapia Pekka

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Henkilöstötyöryhmä Muistio 1 20.8.2009

Henkilöstötyöryhmä Muistio 1 20.8.2009 1(5) Oulun seudun kuuden (6) kunnan kuntajakoselvitys Henkilöstötyöryhmä Muistio 1 20.8.2009 Aika 20.8.2009 klo 9.30 11.00 Paikka Aleksinkulma, Oulu Osallistujat Kaisu Jokela, Jyty, Haukipudas Maritta

Lisätiedot

24. 25.1.2014 HOTELLI KATINKULTA, VUOKATTI

24. 25.1.2014 HOTELLI KATINKULTA, VUOKATTI 24. 25.1.2014 HOTELLI KATINKULTA, VUOKATTI Yhdistysten vuodesta Maaseutunuorten INTOHIMON VUOTEEN Aika: 24. 25.1.2014 Paikka: Hotelli Katinkulta, Vuokatti TAVOITE Aloitustilaisuuden tavoitteena on etsiä

Lisätiedot

Hyvä Jäsenemme! Johtokunta. Johtokunnan jäsenet toimintavuonna 2009:

Hyvä Jäsenemme! Johtokunta. Johtokunnan jäsenet toimintavuonna 2009: MTK- Kerimäki Toimintakertomus 2009 Hyvä Jäsenemme! MTK-Kerimäen tuottajayhdistyksen johtokunta päätti toimittaa vuoden 2009 toimintakertomuksen kaikille jäsenilleen. Yhdistyksen toiminta oli vuonna 2009

Lisätiedot

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE (DRG:n hyödyntäminen, kustannuslaskenta, tuotteistus, laskutus, toiminnan ohjaus) IX DRG -KÄYTTÄJÄPÄIVÄT 24.11.2011 Pasi Parkkila, kehitysjohtaja, PPSHP OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 16.6.2011 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 16.6.2011 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot 16.6.2011 Kainuun sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma KAIRA -hanke (Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen) (S10179) KaiTo -projekti (Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli)

Lisätiedot

Maataloustuottajain Kaakkois-Suomen Liitto MTK Kaakkois-Suomi. Toimintasuunnitelma 2012

Maataloustuottajain Kaakkois-Suomen Liitto MTK Kaakkois-Suomi. Toimintasuunnitelma 2012 Maataloustuottajain Kaakkois-Suomen Liitto MTK Kaakkois-Suomi Toimintasuunnitelma 2012 Maataloustuottajain Kaakkois-Suomen Liitto, MTK Kaakkois-Suomi TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Kainuun piirinmestaruushiihdot, maakuntahiihto ja hopeasomman aluekilpailu Kajaanissa 14.2.2015. SIJA M12 3km TULOS

Kainuun piirinmestaruushiihdot, maakuntahiihto ja hopeasomman aluekilpailu Kajaanissa 14.2.2015. SIJA M12 3km TULOS SIJA M12 3km TULOS 1. 4 Konsta Korhonen 40129190 Kainuun Hiihtoseura 0:09:13 2. 6 Tommi Huusko 40082728 Ristijärven Pyry 0:09:15 3. 8 Tuukka Tolkkinen 40231813 Sotkamon Jymy 0:09:17 4. 5 Topias Törmäkanga

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme Tuulesta temmattua rahaa Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme Oma tuulivoimala Tuotantokustannus korkea markkinahintaan verrattuna www.tuuliatlas.fi,

Lisätiedot

Oulun OP:n uusi edustajisto 2010 2014

Oulun OP:n uusi edustajisto 2010 2014 Oulu, 42 edustajaa Oulun OP:n uusi edustajisto 2010 2014 Nämä 79 valittua edustavat sinua. Antero Aakko insinööri, myyntijohtaja Allu Alatalo 48 vuotta myynti- ja markkinointipäällikkö Kyösti Asikainen

Lisätiedot

Maksuunpanoluettelo Rakentamiskustannusten osittelu. Toimitusnro 2005-158090

Maksuunpanoluettelo Rakentamiskustannusten osittelu. Toimitusnro 2005-158090 1(7) TK1 Pajula 413 6,9 0,00 748-401-3-145 Pajula Nikola Eero Olavi, Siikajoentie 1468, 92320 Siikajoki Nikola Jarmo Sakari, Siikajoentie 1476 As 2, 92320 Siikajoki TK2 Lisäkorpela 1 0,0 0,00 748-403-61-0

Lisätiedot

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:

Lisätiedot

Bussiin nousulista ==============

Bussiin nousulista ============== 1/6 Bussiin nousulista ============== Grp. Metallin ao. 148 r.y. Päivitetty lista 28.1.2009 Virkistysviikonloppumatka Kuusamoon 31.1. - 1.2.2009 (la-su/2 pv) "Holiday Club Kuusamon tropiikki" Bussi nro

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 11.1.2005 Maakuntavaltuusto 17.1.2005

KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 11.1.2005 Maakuntavaltuusto 17.1.2005 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 11.1.2005 Maakuntavaltuusto 17.1.2005 Liite 1/ 5 maakuntavaltuusto 17.1.2005 MAAKUNTAHALLITUS III (MYR) Varsinainen jäsen maakunta Timo Säkkinen pj. Kainuun liitto, Kauppakatu

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 9.8.2012 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 9.8.2012 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot Kainuun sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma KAIRA -hanke (Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen) (S10179) KaiTo -projekti (Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli) (S10073)

Lisätiedot

Sukunimi /yhteisö Etunimet /Edust. Osoite Asuinpaikka Synt. aika Lehtiniemi Tapio Johannes Kotitontuntie 24 A 4 02200 Espoo 29.04.

Sukunimi /yhteisö Etunimet /Edust. Osoite Asuinpaikka Synt. aika Lehtiniemi Tapio Johannes Kotitontuntie 24 A 4 02200 Espoo 29.04. YHTEISMETSÄN PERUSTAMISSOPIMUS 1. Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena on perustaa yhteismetsä jäljempänä mainittuihin kiinteistöihin kuuluvista, tässä sopimuksessa määritellyistä alueista. Lisäksi

Lisätiedot

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu Tuulesta temmattua rahaa Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu Oma tuulivoimala Tuotantokustannus korkea markkinahintaan verrattuna Alle 500 kw

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

Pääsiäiscup Kajaani kilpailu 1

Pääsiäiscup Kajaani kilpailu 1 Pääsiäiscup Kajaani kilpailu 1 Kajaani, 25.03.2016 Yksilökilpailut M 1. Nousiainen Jarno 8 Pohjois-Karjala 290 (35:59) 284 (-5m/+3m) 552 (92) 1126 2. Repo Tuomas 11 Vieremän Eränkävijät 258 (41:15) 280

Lisätiedot

Nuoret 28.4.2012 29.4.2012 1.5.2012 Kokonaistulos Ville Lappi Pielavesi 9665 Janne Lappi Pielavesi 8830 Mikko Juurikka Pudasjärvi 5892

Nuoret 28.4.2012 29.4.2012 1.5.2012 Kokonaistulos Ville Lappi Pielavesi 9665 Janne Lappi Pielavesi 8830 Mikko Juurikka Pudasjärvi 5892 32617 16751 49368 Nuoret 1 Ville Lappi Pielavesi 9665 4858 14523 2 Janne Lappi Pielavesi 8830 3843 12673 3 Mikko Juurikka Pudasjärvi 5892 4050 9942 4 Elina Luokkanen Taivalkoski 4424 2402 6826 5 Tuomas

Lisätiedot

Henkilöstötyöryhmä. Muistio 3 8.10.2009

Henkilöstötyöryhmä. Muistio 3 8.10.2009 Oulun seudun kuuden (6) kunnan kuntajakoselvitys 1(7) Henkilöstötyöryhmä Muistio 3 8.10.2009 Aika 8.10..2009 klo 9.00-11.00 Paikka Muhos, Koivu ja Tähti Osallistujat Jarmo Raappana, Jyty, Muhos, pj Kaisu

Lisätiedot

Teht. Pist. Ikä Hyv.

Teht. Pist. Ikä Hyv. Kilpailu: Puumieskesätaitokilpailu 2013 Järjestäjä: Mikkelin Seudun Puumiehet ry Päivämäärä: 21.9.2013, Anttolanhovi, Mikkeli Miesten kilpasarja Ikä Hyv. Pisteet 1 Pekka Repo P-Savo 88 17 72 177 29:10

Lisätiedot

SAKU TALVIKISAT 15.3.2013, SASTAMALA YKSILÖMATKAT

SAKU TALVIKISAT 15.3.2013, SASTAMALA YKSILÖMATKAT SAKU TALVIKISAT 15.3.2013, SASTAMALA YKSILÖMATKAT 1 Nyl 3km P 1 Kaisu Salminen Keski-Pohjanmaan koulutu 11.00.00 2 Nina Pajari Ammattiopisto Lappia 11.00.30 3 Terhi Lehtola Haapaveden ammattiopisto 11.01.00

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016. Harju Ulla-Riitta (sdp) Hirvikoski Ville (kesk)

TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016. Harju Ulla-Riitta (sdp) Hirvikoski Ville (kesk) TOHOLAMMIN KUNNAN TOIMIELIMET JA JÄSENET / EDUSTAJAT KUNTAYHTYMIEN YM. TOIMIELIMISSÄ 2013 2016 TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016 Harju Ulla-Riitta (sdp) II vpj. Hirvikoski Ville (kesk) Hylkilä Marja

Lisätiedot

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 KiU KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 JOUKKUEET: 1920 Luku Kiteenkylän pesäpallojoukkue Hakulinen Heikki Hakulinen Onni Hakulinen Simo Hakulinen Toivo Hakulinen Viljo Hirvonen Arvi Kosonen Juho Lipponen Toivo

Lisätiedot

Nuoret 14-alle 18v. 1. Mikko Saviaro 1056 g Kaamospilkki 81

Nuoret 14-alle 18v. 1. Mikko Saviaro 1056 g Kaamospilkki 81 Lapin Mestaruuspilkki 13.3.2010 Kemijärvi / Kaisanlahti Tulokset: Nuoret alle 12v. 1. Heidi Harju 780 g Ivalon Erämiehet 2. Ville Harju 287 3. Riikka Kumpula 250 Sodankylän Perhokalastajat 4. Jonna Harju

Lisätiedot

Yleisurheiluveteraanien SM-viestit 2012, Turku PN Stadion 9.6.2012 KULTAA

Yleisurheiluveteraanien SM-viestit 2012, Turku PN Stadion 9.6.2012 KULTAA Yleisurheiluveteraanien SM-viestit 2012, Turku PN Stadion 9.6.2012 KULTAA M30 4 x 100 m 1. Varsinais-Suomen Veteraaniurheilijat 47,81 SE Mikko Kiuru Henri Heikkinen Jukka Mertanen Krister Laine M30 4 x

Lisätiedot

VAPUNAJAN PILKIT KOSTONJÄRVI 2013 NUORET LA 27.4. SU 28.4. VAPPU 1.5. YHT.

VAPUNAJAN PILKIT KOSTONJÄRVI 2013 NUORET LA 27.4. SU 28.4. VAPPU 1.5. YHT. VAPUNAJAN PILKIT KOSTONJÄRVI 2013 NUORET LA 27.4. SU 28.4. VAPPU 1.5. YHT. 1 Lappi Janne Pielavesi 13740 10490 7780 32010 2 Lappi Ville Pielavesi 10195 11970 7380 29545 3 Pyy Teemu Kajaani 5374 6454 11828

Lisätiedot

MTK-PIRKANMAA 1 KUNNALLISVAALIEHDOKKAAT 2012. Akaa Markku Anttila Suomen Keskusta. Hämeenkyrö Anna-Kaisa Immonen Kristillisdemokraatit.

MTK-PIRKANMAA 1 KUNNALLISVAALIEHDOKKAAT 2012. Akaa Markku Anttila Suomen Keskusta. Hämeenkyrö Anna-Kaisa Immonen Kristillisdemokraatit. MTK-PIRKANMAA 1 KUNNALLISVAALIEHDOKKAAT 2012 Akaa Markku Anttila Hämeenkyrö Anna-Kaisa Immonen Kristillisdemokraatit Pekka Hakala Maria Härkki-Santala Tiina Jokela Lauri Korpijaakko Risto Linnainmaa Tero

Lisätiedot

SM-keskimatka R2 2012 ORGANISAATIOKAAVIO. SM-2012 organisaatio. Sivu 1. Yleisvastuu = kilpailun johtoryhmä. Työryhmät, joilla on sektorivastuu

SM-keskimatka R2 2012 ORGANISAATIOKAAVIO. SM-2012 organisaatio. Sivu 1. Yleisvastuu = kilpailun johtoryhmä. Työryhmät, joilla on sektorivastuu SM-keskimatka R2 2012 SM-2012 organisaatio ORGANISAATIOKAAVIO Yleisvastuu = kilpailun johtoryhmä Kilpailunjohtaja Varajohtaja Pääsihteeri pääratamestari Tulospalvelupäällikkö Kenttäpäällikkö Tiedottaja/Markkinointi

Lisätiedot

Valittu Vertausluku nro

Valittu Vertausluku nro Valitut ja varamiehet vertausluvuittain Sivu 1 Valittu Järj Ehdokas Ryhmä Äänet Vertausluku nimi 1. 117 Kääriäinen, Seppo KESK 608 3506,000 VTT, kansanedustaja 2. 31 Eestilä, Markku KOK 276 1770,000 kansanedustaja,

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

PIIRI 1400 www.rotary.fi/1400

PIIRI 1400 www.rotary.fi/1400 PIIRI 1400 www.rotary.fi/1400 Governor 2008-09 Juhani Alatalo / Kuusamo Koulutus Turjantie 10, 93600 Kuusamo GSM 0400 328 085 E-mail: juhani.alatalo@elisanet.fi Governor-elect Virpi Honkala / Raahe Kirurgia

Lisätiedot

Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29. Sija Nimi Seura Loppuaika Ero

Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29. Sija Nimi Seura Loppuaika Ero Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29 Sija Nimi Seura Loppuaika Ero Kirkkovene miehet 10 km Joukkue ================================== 1. Kuopion Soutajat

Lisätiedot

Kuhmolainen Maraton 2015

Kuhmolainen Maraton 2015 Kuhmolainen Maraton 2015 T U L O K S E T Kilpailun sarjat: MYLM; NYLM; M40M; N40M; M50M; M60M; MP; NP; M40P; N40P; M50P; N50P; M60P; N60P; M10; N10; MYLM Miehet Maraton 42.2 km 1. Daniel Kannapinn Selbstläufer

Lisätiedot

WFA-MAAPÄIVÄT Osallistujat

WFA-MAAPÄIVÄT Osallistujat WFA-MAAPÄIVÄT Osallistujat 1. Niemi-Aro Antti 2. Saari Aapo 3. Kinnari Sirpa 4. Koskinen Eila 5. Lähdesmäki Liisa 6. Niemi Anne 7. Palojoki Ulla 8. Hyvönen Juhani 9. Peltola Asko 10. Saunamäki Raimo 11.

Lisätiedot

MTK-Vaala järjesti erilaisen koulupäivän LAMPAITA JA LAPINLEHMIÄ. Bioenergia puhuttaa Pohjois-Pohjanmaa tähyää bioenergian edelläkävijäksi.

MTK-Vaala järjesti erilaisen koulupäivän LAMPAITA JA LAPINLEHMIÄ. Bioenergia puhuttaa Pohjois-Pohjanmaa tähyää bioenergian edelläkävijäksi. UutisJyvät 1/2010 1 MTK-Pohjois-Suomen jäsenlehti 1/2010 Ella Karttimo Tässä numerossa MTK-yhdistysten kevätkokoukset 2010. Katso takasivu! Bioenergia puhuttaa Pohjois-Pohjanmaa tähyää bioenergian edelläkävijäksi.

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

Lisätiedot

Toimitsijalista SM Pitkä R1 7.-8.9.2013 SYÖTE sivu 1 Tehtävä

Toimitsijalista SM Pitkä R1 7.-8.9.2013 SYÖTE sivu 1 Tehtävä Toimitsijalista SM Pitkä R1 7.-8.9.2013 SYÖTE sivu 1 Tehtävä maali 1. Vesa Halonen pj SK PT Yleisseuranta 2. Tommi Sillanpää SK PT Yleisseuranta 3. Kaj Fredriksson SK PT Tulostus 4. Kai Mutka SK PT Videoseuranta

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Lista 1 ( 6 ) 2012-10-19. Oulu toimitukset

Lista 1 ( 6 ) 2012-10-19. Oulu toimitukset Lista 1 ( 6 ) Oulu toimitukset 2012-10-19 1) K1 Alatalo Pertti Antero 2) K2 Alatalo Pertti Antero Alatalo Arto Tapio 3) K3 Teerinkoski Ritva Leena Teerinkoski Raimo Ilmari Ahonen Minna Maria Ahonen Marko

Lisätiedot

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija Junila Sandra Tampereen Talviuimarit 13:20 4. 26,53 1 Virta Sini Katismaan Avantouimarit 13:20 2. 32,13 2 B Miehet 20-29 v. Heinämäki Janne Apian

Lisätiedot

Pohjoisen sote-alueen valmistelu

Pohjoisen sote-alueen valmistelu Pohjoisen sote-alueen valmistelu Kuntakokous 5.2.2015 Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta 30.11.2012

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta 30.11.2012 OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta 2012 Kuva Sirpa Heikkinen 2012 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2012 Oikaristen 12-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena.

Lisätiedot

HIRVENHAUKKUKOKEET 2009 SYKSYLLÄ KANSAINVÄLISET KOKEET

HIRVENHAUKKUKOKEET 2009 SYKSYLLÄ KANSAINVÄLISET KOKEET HIRVENHAUKKUKOKEET 2009 SYKSYLLÄ KANSAINVÄLISET KOKEET Hirvenhaukkukoe 5.9. HAUKIPUDAS VOI. Raj. maastot, 35 koiraa. Järj.Rantapohja-alueen Hirvikoirayhdistys. Ylit.Matti Myllylä. Ilm.viim.30.8. Peter

Lisätiedot

Sm-hirvenhiihdon esikisat ja Psm-kilpailut

Sm-hirvenhiihdon esikisat ja Psm-kilpailut Sm-hirvenhiihdon esikisat ja Psm-kilpailut Kuusamo, 08.02.2014 Yksilökilpailut M Nimi Nro Seura Hiihto Arviointi Ammunta Pisteet 1. Kari Tapani 226 OSA/La 251 (40:19) 284 (-7m/-1m) 582 (97) 1117 2. Lampela

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.01.2016 klo 9.00 Työllisyyden trendit Pohjois-Pohjanmaalla Uusia avoimia

Lisätiedot

Kainuun piirinmestaruushiihdot, maakuntahiihto ja hopeasomman aluekilpailu Kajaanissa 14.2.2015

Kainuun piirinmestaruushiihdot, maakuntahiihto ja hopeasomman aluekilpailu Kajaanissa 14.2.2015 M12 11:00:00 3 Eetu Vimpari 40145859 Kajaanin Hiihtäjät 11:00:00 4 Konsta Korhonen 40129190 Kainuun Hiihtoseura 11:00:00 5 Topias Törmäkanga 40114888 Sotkamon Jymy 11:00:00 6 Tommi Huusko 40082728 Ristijärven

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Kuopion Keilailuliitto 06.07.2016 Rauhalahti Bowling

Kuopion Keilailuliitto 06.07.2016 Rauhalahti Bowling Sivu 1 1. Sami Päiväniemi Veljmiehet 742 (3) + 732 (3) 1474 (6) 2. Samuli Haverinen Veljmiehet 750 (54) + 681 (54) 1431 (108) 3. Joonas Jehkinen Mainarit 719 (0) + 702 (0) 1421 (0) 4. Tomas Käyhkö Mainarit

Lisätiedot

Veteraani CUP 25-29 v. 2010

Veteraani CUP 25-29 v. 2010 Veteraani CUP 25-29 v. 2010 1 Toni Mikkonen Lieksan Hiihtoseura 240 1 2 3 2 Jori Mikkonen Lieksan Hiihtoseura 210 2 4 2 3 Tuomas Karavirta Kouvolan Hiihtoseura 200 1 1 4 Antti Joutjärvi Kouvolan Hiihtoseura

Lisätiedot

14. - 16.3.1980, HELSINKI, Viipurin Voimailijat

14. - 16.3.1980, HELSINKI, Viipurin Voimailijat 14. - 16.3.1980, HELSINKI, Viipurin Voimailijat 1. Reijo Haaparanta Kauhajoen Karhu 2. Reijo Luokkanen Tampereen Painiseura 3. Jukka-Pekka Tanner Tampereen Painiseura 1. Taisto Halonen Lapin Veikot 2.

Lisätiedot

Alueelliset metsäsertifiointitoimikunnat 2016 2020. Eteläinen metsäsertifiointitoimikunta

Alueelliset metsäsertifiointitoimikunnat 2016 2020. Eteläinen metsäsertifiointitoimikunta Alueelliset metsäsertifiointitoimikunnat 2016 2020 Eteläinen metsäsertifiointitoimikunta Stefan Borgman, pj Mauri Nousiainen Mikael Rosenberg Samuli Hujo Antero Lehti Erkki Penkari Markus Niemelä Kimmo

Lisätiedot

SM-RAUTUPILKKI 2011 TUULISPÄÄJÄRVI 16.04.2011 Järjestäjä Ivalon Erämiehet ja TEM S

SM-RAUTUPILKKI 2011 TUULISPÄÄJÄRVI 16.04.2011 Järjestäjä Ivalon Erämiehet ja TEM S Järjestäjä Ivalon Erämiehet ja TEM S MIEHET SIJA NIMI TULOS(g) 1 Tuovinen Aki 3178 2 Karppinen Eino 2705 3 Känsälä Heikki 2303 4 Olkkola Elmo 2250 5 Heinonen Jaakko 1407 6 Heikkinen Jari 1317 7 Marjanen

Lisätiedot

Tapahtumakalenteri. viikko 06. viikko 07. viikko 08. Pattijoen Rauhanyhdistys

Tapahtumakalenteri. viikko 06. viikko 07. viikko 08. Pattijoen Rauhanyhdistys Tapahtumakalenteri viikko 06 pe 12.02. 19:00 Raamattuluokka 5 lk. Aihe: Syntiinlankeemus ja lupaus. Paikka: Savela Jukka, Tervaluodontie 23 / 6 lk. Aihe: Abraham uhraa Iisakin. Paikka: Heikki Nauha, Veikkolantie

Lisätiedot

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015 LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015 Miehet Yleinen: 1. 55 Jouni Kokkonen Merilapin urheilukalastajat 3361 2. 51 Mika Jaako Merilapin urheilukalastajat 2935 3. 76 Mika Nampajärvi Koillisen kilpakalastajat 2914 4.

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 6.9.2014 RISSALA. Korjatut tulokset 12.9.2014 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU

ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 6.9.2014 RISSALA. Korjatut tulokset 12.9.2014 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 6.9.2014 RISSALA Korjatut tulokset 12.9.2014 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU # Nimi Kerho Tulos 1 Tero Toivanen KUORES 1 184 2 Jari Pihlainen IISRES 1 182

Lisätiedot

Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi

Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi NeliapilaNeliapila Maaseutuhallinto Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi Kuntien hoitama maaseutuhallinto on muuttunut paikalliset kuntien maaseututoimistot säilyvät ennallaan Vuoden 2012 alusta Nivalan,

Lisätiedot

Kokoonpano 1998-1999. 1. varapuheenjohtaja Jarno Moisala 2. varapuheenjohtaja Paula Mattila 3. varapuheenjohtaja Janne Jounila

Kokoonpano 1998-1999. 1. varapuheenjohtaja Jarno Moisala 2. varapuheenjohtaja Paula Mattila 3. varapuheenjohtaja Janne Jounila ------------------ Raahen nuorisovaltuuston kokoonpanot vuosina 1998-2007 Raahen nuorisovaltuustoon kuuluu 20 nuorta, iältään 14-25 vuotta. 10 jäsentä valitaan joka vuosi marras-joulukuussa toimitettavissa

Lisätiedot

Kainuun Yleisurheilu 2014 Henkilökohtaiset tilastotulokset seuroittain

Kainuun Yleisurheilu 2014 Henkilökohtaiset tilastotulokset seuroittain Kainuun Yleisurheilu 2014 Henkilökohtaiset tilastotulokset seuroittain MIEHET Kajaanin Kipinä: Henri Väyrynen KajKi 1991 : 10,92 +1,5 Kajaani 27.7. Pituus: 7,74 +1,3 Lappeenranta 4.6. 7,53 +0,8 Lahti 15.6.

Lisätiedot

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA PROJEKTI Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA -PROJEKTI LYHYESTI Tekee TE-palveluita tunnetuksi 2500 pk-yrityksille ajalla 1.8.2015 30.6.2016. Kerää tietoa yritysten

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on tullut julkiselta kaupanvahvistajalta ilmoitukset seuraavista kiinteistökaupoista:

Kunnanhallitukselle on tullut julkiselta kaupanvahvistajalta ilmoitukset seuraavista kiinteistökaupoista: Kunnanhallitus 186 04.08.2014 Etuosto-oikeus kiinteistökaupoissa 2288/44.441/2010 KHALL 186 Kunnanhallitukselle on tullut julkiselta kaupanvahvistajalta ilmoitukset seuraavista kiinteistökaupoista: Kiinteistö:

Lisätiedot

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA. KUNNANVALTUUSTO Nro 2 / 2015. KOKOUSAIKA 15.4.2015 kello 19.00-20.40

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA. KUNNANVALTUUSTO Nro 2 / 2015. KOKOUSAIKA 15.4.2015 kello 19.00-20.40 PÖYTÄKIRJA KUNNANVALTUUSTO Nro 2 / 2015 KOKOUSAIKA 15.4.2015 kello 19.00-20.40 KOKOUSPAIKKA: LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kilpukan ruokala Jäsenet paikalla: Varajäsenet järjest.: paikalla: Alaranta Juhani

Lisätiedot

YLEINEN 20.08.-31.12.2012 Oulu 25.08.2012 Kuusamo, 25.08.2012 Kärsämäki 25.08.2012 Taivalkoski 01.09.2012 Kuusamo 1.09.

YLEINEN 20.08.-31.12.2012 Oulu 25.08.2012 Kuusamo, 25.08.2012 Kärsämäki 25.08.2012 Taivalkoski 01.09.2012 Kuusamo 1.09. YLEINEN 20.08.-31.12.2012 Oulu (Koko kennelpiirin alue) Järjestäjä: POHJOIS-POHJANMAAN KENNELPIIRI R.Y. Ylituomari: MATTI MYLLYLÄ, Ilmoittautuminen: 10.-19.8.2012. Osanottomaksu 15,00, Tilille Fi72 2168

Lisätiedot

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET Lapset alle 6, STL 0,5 km (v) 1. Oskari Kotiaho Vantaan Taksiautoilijat ry 4.11 2. Veera Yletyinen Kuopion Taksiautoilijat ry 6.33 Lapset alle 8, STL 0,5 km (v) 1. Elias Korhonen Ristijärven Taksiautoilijat

Lisätiedot

Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset

Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset Nuoret alle 12 v 1. Pasi Autio Saarijärven Kaira 4 495 g Nuoret alle 15 v 1. Erik Pirtala Laukaan Ahvenpojat 5 310 g 2. Tiia Piekäinen Tikkakosken Kalamiehet

Lisätiedot

Hallintosihteeri Rauno Piippo (puhelin 044-497 0003): Kunnanhallituksen tehtäviin ennen vaaleja kuuluvat:

Hallintosihteeri Rauno Piippo (puhelin 044-497 0003): Kunnanhallituksen tehtäviin ennen vaaleja kuuluvat: Kunnanhallitus 75 24.02.2015 Kunnanhallitus 100 09.03.2015 EDUSKUNTAVAALIT 19.4.2015 618/0/06/060/2014 Khall 24.02.2015 75 Hallintosihteeri Rauno Piippo (puhelin 044-497 0003): Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

Y-tunnus 21744500 Siltakatu 4, Joensuu

Y-tunnus 21744500 Siltakatu 4, Joensuu Yrityksen nimi Pohjois-Karjalan Osuuspankki Yhtiömuoto Osuuspankki Y-tunnus 21744500 Osoite Siltakatu 4, Joensuu E-mail joensuu@op.fi Puhelinnumero 0102564201 Perustamisvuosi 2008 Yhtiön kotipaikka Joensuu

Lisätiedot

lääkärille sekä mahdollisuuden päästä kuntoutukseen ja kuntoremonttikurssille alennuksen MATA-työtapaturmavakuutuksen

lääkärille sekä mahdollisuuden päästä kuntoutukseen ja kuntoremonttikurssille alennuksen MATA-työtapaturmavakuutuksen MTK-Pohjois-Pohjanmaan jäsenlehti 1/2008 Maaseutu kiinnostaa Maaseutu houkuttelee uusia yrittäjiä entistä enemmän. SIVU 3 Hyvinvointia eläimille Karjan hyvinvointi on kiinni pienistä asioista - ei siitä,

Lisätiedot

TULOSPALVELU. Lions SM-pilkki 27.3.2011

TULOSPALVELU. Lions SM-pilkki 27.3.2011 TULOSPALVELU Lions SM-pilkki 27.3.2011 Järjestäjä: LC Parikkala/Siikalahti. Paikka: Parikkala Simpelejärvi Kilpailijoita yhteensä: 143 Kilpailukala: Ahven Yhteiskalamäärä: 95.8 kg Sarjat: M60 (Miehet alle

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016. Harju Ulla-Riitta (sdp) Hirvikoski Ville (kesk)

TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016. Harju Ulla-Riitta (sdp) Hirvikoski Ville (kesk) TOHOLAMMIN KUNNAN TOIMIELIMET JA JÄSENET / EDUSTAJAT KUNTAYHTYMIEN YM. TOIMIELIMISSÄ 2013 2016 TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016 Harju Ulla-Riitta (sdp) II vpj. Hirvikoski Ville (kesk) Isosaari Jouko

Lisätiedot

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 14. 15.2.1970 LAHDESSA Lahden Kaleva 48 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Mauri Saarivaino Iisalmen Työväen Urheilijat 2. Hannu Miettinen Kuopion Riento 2. Jorma Pikkujämsä

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Eräluettelo IOP SM 2015

Eräluettelo IOP SM 2015 Eräluettelo IOP SM 2015 Erä 1 klo 11 00, II osa klo 11 40, joht. Torikka, tulkkaa Huhtamäki, kirjaa Lamberg A 1.Sorri Tarja SA N A2. Sand Marju, SUA N A3. Niemi Heli IU N A4. Wolkoff Olga ESA N A5. Kivistö

Lisätiedot

SM-kilpailut Putoavat taulut 25. 26.1.2014 Kangasala

SM-kilpailut Putoavat taulut 25. 26.1.2014 Kangasala Yleinen 1. Saviahde Vesa PHA 2. Hyvärinen Niklas RS 3. Heikkilä Sami K-64 3. Holmberg Krister RS 5. Heikkilä Tomi-Pekka K-64 6. Jetsonen Markku KAMS 7. Koskela Tarmo BSPA 8. Holmberg Henrik RS 9. Suoknuuti

Lisätiedot

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(5) VUOSIKOKOUS 31.3.2015 Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Paikka Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B Osallistujat Fordell Pertti Juntunen Raija Kauppinen Esko Kallio

Lisätiedot

Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutus Edunvalvontavaltuutus Pohjois-Pohjanmaan maistraatti Henkikirjoittaja Anu Annala 14.4.2011 Mikä on edunvalvontavaltuutus? Holhousoikeuden periaatteena on päämiehen ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittaminen.

Lisätiedot

Henkilökohtaiset SM-mitalit ajanjaksolla 1921 2010 (mukana myös joukkuemitalit)

Henkilökohtaiset SM-mitalit ajanjaksolla 1921 2010 (mukana myös joukkuemitalit) Henkilökohtaiset SM-mitalit ajanjaksolla 1921 2010 (mukana myös joukkuemitalit) Nimi Kulta Hopea Pronssi Yhteensä Aila Virkberg 15 17 9 41 Teija Virkberg 21 7 8 36 Petri Keskitalo 25 4 3 32 Arto Peltoniemi

Lisätiedot

Maataloustuottajain Pohjois-Suomen Liitto MTK-Pohjois-Suomi ry VUOSIKERTOMUS 2010. 93. toimintavuosi

Maataloustuottajain Pohjois-Suomen Liitto MTK-Pohjois-Suomi ry VUOSIKERTOMUS 2010. 93. toimintavuosi Maataloustuottajain Pohjois-Suomen Liitto MTK-Pohjois-Suomi ry VUOSIKERTOMUS 2010 93. toimintavuosi Tähän KERTOMUKSEEN on koottu keskeisiä asioita MTK-Pohjois-Suomen toiminnasta vuodelta 2010. MTK-Pohjois-Suomen

Lisätiedot

S E U R A E N N Ä T Y K S E T

S E U R A E N N Ä T Y K S E T S E U R A E N N Ä T Y K S E T Pojat 9 40m 6.20 se, pe Elmer Vauhkonen 2015 30.8. Lapinlahti 60m 8.86 pe Elmer Vauhkonen 2015 12.8. Iisalmi 100m 14.58 pe Elmer Vauhkonen 2015 30.8. Lapinlahti 150m 21.76

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33 Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Meurasalo Antti Pohjois-Savon RT Y 193 98 95 4 10 5 2 Tiihonen Tommi

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso 20.11.2013

Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso 20.11.2013 Tuulivoimaa Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso 20.11.2013 Tuulivoiman kilpajuoksu Kymmenet erilaiset yhtiöt lähteneet kisaan tuulivoiman rakentamisesta Osa energiayhtiöitä, osa kehittäjiä Valtion syöttötariffi

Lisätiedot

TULOKSET SM-PILKKI 2009 28.2.2009 Voionmaan opisto

TULOKSET SM-PILKKI 2009 28.2.2009 Voionmaan opisto TULOKSET SM-PILKKI 2009 28.2.2009 Voionmaan opisto TKEK = Työväen Kala- ja Eräkerho Kirkkonummi = Kirkkonummen Kala- ja Metsämiehet H-linna = Hämeenlinnan Kala ja Erä ry TEM = Tesoman Erämiehet ry TULOKSET

Lisätiedot

tavoitteiksi on asetettu muassa ravinnetaseiden

tavoitteiksi on asetettu muassa ravinnetaseiden UutisJyvät 1/2008 1 MTK-Pohjois-Pohjanmaan jäsenlehti 1/2009 Pohjois-Pohjanmaa säilyttää ennusteiden mukaan vahvan asemansa maitomaakuntana. On juostava lujaa, että pysyy paikallaan Pohjoispohjalainen

Lisätiedot

2 Kokouksen puheenjohtajaksi kutsuttiin Janne Halunen ja sihteeriksi Henri Kinnunen.

2 Kokouksen puheenjohtajaksi kutsuttiin Janne Halunen ja sihteeriksi Henri Kinnunen. Kempeleen Metsästys- ja Kennelyhdistys r.y. PÖYTÄKIRJA Asia Vuosikokous Aika 28.03.2014 klo 18.30. Paikka Läsnä Kempeleen Kunnanvaltuustosali 23 osallistujaa. Liite1 1 Janne Halunen avasi kokouksen klo18:38

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Metsähake työllistää Vesalan monitoimitalo lämpiää lähiseudun metsähakkeella. SIVU 4

Metsähake työllistää Vesalan monitoimitalo lämpiää lähiseudun metsähakkeella. SIVU 4 UutisJyvät 1/2011 1 MTK-Pohjois-Suomen jäsenlehti 1/2011 Saara Pakaslahti Tässä numerossa MTK-yhdistysten kevätkokoukset katso sivu 15. Metsähake työllistää Vesalan monitoimitalo lämpiää lähiseudun metsähakkeella.

Lisätiedot

Sairaala Golf 25.7.-26.7.

Sairaala Golf 25.7.-26.7. Sivu 1 (7) 1. Keski-Suomen ks/sisätautiklinikka Nyman Kai 32 0 Sarasoja Taneli 37 0 Vänttinen Esko 30 0 Back Paula 41 0 3 PARASTA 110 0 YHTEENSÄ 110 2. Team Stadi Helsinki Rahikainen Eero 37 0 Puhakka

Lisätiedot

RovaniemenYrittäjät r.y.

RovaniemenYrittäjät r.y. RovaniemenYrittäjät r.y. TOIMINTAKERTOMUS 2005 PUHEENJOHT AJAN KATSAUS Kulunut toimintavuosi oli yhdistyksemme 18. Yrittäjyyden merkitystä yhteiskunnan hyvinvoinnille korostettiin niin kuntalaisille kuin

Lisätiedot

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,?

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,? TamRU:n hallitukset Kuvia hallituksista vuodesta 1959 vuoteen 2014. Tietoja lisätään, kun saadaan. Hallitus 1959 J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?,

Lisätiedot