Vesipuitedirektiivistä vauhtia vesiensuojelutyöhön s Norppasähkö pärjää vertailussa s. 7

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vesipuitedirektiivistä vauhtia vesiensuojelutyöhön s. 8 13. Norppasähkö pärjää vertailussa s. 7"

Transkriptio

1 Vesipuitedirektiivistä vauhtia vesiensuojelutyöhön s Norppasähkö pärjää vertailussa s. 7 REIJO JUURINEN / LUONTOKUVAT Suojele sienimetsäsi ja hanki kouluun luomua äänestä kuntavaaleissa! s. 3 HINTA 2 EUROA ISSN

2 Sivu 2 luonnonsuojelija 5/2004 Energiapolitiikka muutoksen kynnyksellä PÄÄKIRJOITUS Haluatko nähdä jutun, joka pistää sukat todella pyörimään? Elokuun alussa lukemani iranilaisen öljyasiantuntijan haastattelu on sellainen. Jos ja kun sen tiedot pitävät paikkansa, energiaja kilpailupolitiikkamme on mietittävä pian uusiksi. Australian yleisradion haastattelussa iranilainen Ali Samsam Bakhtiari toteaa, ettei OPEC-maiden öljyntuotantoa voi enää lisätä: 81 miljoonaa tynnyriä päivässä on ehdoton maksimi, johon öljyntuottajamaat pystyvät. Ongelma johtuu osittain siitä, että eräät tuottajamaat, kuten Australia ja Indonesia, ovat muuttuneet öljyn nettoviejistä nettotuojiksi. Samaan aikaan öljyn kysyntä maailmanmarkkinoilla on lisääntynyt nousevien kehitysmaiden, kuten Kiinan, kasvavan energiatarpeen seurauksena. Sen myötä öljyn hinta on noussut puolessa vuodessa yli 50 prosenttia. Öljyn tuotantokapasiteetin saavutettua huippunsa maailmanmarkkinat reagoivat voimakkaasti pieniinkin häiriöihin: öljyn hinta nousi kesällä hetkeksi pilviin teksasilaisen jalostamon sytyttyä tuleen ja venäläisen Jukos-yhtiön ajauduttua vakavaan kriisiin. Jukos tuottaa kuitenkin vain 1,7 miljoonaa tynnyriä päivässä. Maailman öljyhuolto ei ole sen tuotannosta riippuvainen. Iranilaisen asiantuntijan mukaan tämä on vasta alkua. Hän ennustaa öljyn hinnan moninkertaistumista vuoteen 2007 mennessä. Hinnannousua ei voi välttää, kun öljyn tuotanto ei vastaa enää kysyntää. Energiamarkkinoiden myllerryksellä voi olla rajut vaikutukset Suomen kaltaisessa maassa, jossa etäisyydet ovat pitkät, ja jossa kuljetukset perustuvat laajaan maantieverkostoon. Iranilainen asiantuntija suosittelee vastalääkkeeksi määrätietoista lähestymistapaa, jossa tehokkaiden energiansäästötoimien ohella panostetaan voimakkaasti uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Eduskunnalla olisi nyt loistava tilaisuus ennakoida näitä muutoksia satsaamalla niihin tavoitteisiin, joihin se sitoutui jo kevään 2002 ydinvoimaratkaisun yhteydessä. Valitettavasti energiansäästöä ja uusiutuvien edistämistä koskevat lupaukset ovat jääneet toistaiseksi lunastamatta. Tilastokeskuksen julkaiseman raportin mukaan suomalaisten energiankulutus jatkaa yhä kasvuaan. Myös hiilidioksidipäästöt ovat edelleen nousussa. Poliitikkojen olisi nyt aika kantaa vastuunsa ja vetää energiamarkkinoiden muutoksista tarvittavat johtopäätökset. Päätösten lykkääminen voi tulla meille yllättävän kalliiksi. EERO YRJÖ-KOSKINEN toiminnanjohtaja Iranilaisen öljyasiantuntijan haastattelu löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta net.au/pm/content/2004/ s htm Metsistä Rakastan puita enkä voi elää puuttomissa maissa. Mutta metsää pitää hakata, sillä muutoin menee omaisuus. On hullu, jos jättää metsät mätänemään. Salme Ryynänen metsänomistaja Helsingin Sanomat Pullojen kierrätyksestä Tölkkiveron poisto lisäisi ympäristöhaittoja. Veron ansiosta Suomessa on erinomaisesti toimiva panttipullojärjestelmä. Anssi Vaittinen ympäristöasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto Helsingin Sanomat Pullojen verojärjestelmän remontti on hyvä asia sekä kuluttujan että ympäristön kannalta. Kun elämäntapa väistämättä muuttuu, siirtyy kulutus lasipulloista toisenlaisiin kääreisiin. Kristiina Yli-Kovero Helsingin Sanomat Luonnonsuojelija 30. vuosikerta nro 5/syyskuu ISSN Aikakauslehtien liiton jäsen TOIMITUS Reetta Harmaja, vt. päätoimittaja, puh. (09) , Jaakko Kaartinen-Koutaniemi, toimittaja puh Huteja ja osumia Kertakäyttöpulloissa myytävä ulkomainen vesi on kulutuspakkomielteisen elämäntapamme surullinen oire. Marjut Joensuu Helsingin Sanomat Elämisestä ja luonnosta Omalle jälkipolvelle Lempi Nivala opettaa elämistä maalaisjärjellä. Ei saa varastaa ja täytyy pitää itsensä puhtaana. Ja syyskuussa kannattaa lähteä marjaan; on ihanaa istua mättäällä ja syödä marjoja suoraan kourasta. Luontoa ei voita mikään. Tärkeimpänä pitkän iän filosofiana Nivala pitää asennetta. Pitää olla varppeillaan. Kun näyttää siltä, että vastaan tulee huonoja päiviä, pitää yrittää löytää hyviä asioita. Lempi Nivala (100 v) Kaleva Tahkovuoren korotuksesta Yli 50 asteen nousukulma vastaa Kheopsin pyramidin kaltevuutta. [...] Egyptiläinen rakennustaito siis todistaa, että VÄRIEROTTELUT Jyrki Heimonen, Aarnipaja Ky PAINOPAIKKA Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj, Kokkola 2004 TILAUSHINTA 12 kk 29 euroa (sisältyy paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen jäsenmaksuun) TILAUKSET JA OSOITTEEN- MUUTOKSET Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja, puh. (09) , näin jyrkkiä seinämiä olisi mahdollista rakentaa. Nimittäin, jos vuori tehtäisiin määrämittaan hakatuista lohkareista latomalla, eikä kivirouheesta kasaten.[..] Jotenkin kyllä luulen, ettei omistuspyramidi tule olemaan yhtä pitkäikäinen kuin Egyptin pyramidit. Rahoittajienkin on ehkä syytä olla kiinnostuneita. Heikki Simola puheenjohtaja Suomen luonnonsuojeluliitto Savon Sanomat Syysseikkailuista Nyt on juuri sopivan synkkää lähteä armaan kanssa sienimetsään. Kotimatkalla kannattaa poimia jätesäkillinen mustikoita tai poiketa yön pimeinä tunteina naapurin mummon mustaherukkapuskaan. Muista kuitenkin lepyttää muori aamulla pullollisella kuivaa kuohuviiniä. Älkää unohtako kurabyysia, märät housut ovat pahinta, mitä ihmiselle voi sattua. Ana & Hana ruokapalstan kirjoittajat Nuorten Luonto 4/04 ILMOITUKSET Hinnat ja toimitustapa:1,7 euroa/ palsta-mm. Ilmoitukset toimitetaan lopullisessa sähköisessä muodossa PDF-formaatissa. ILMESTYMINEN Luonnonsuojelija ilmestyy syksyllä 2004 kaksi kertaa. seuraava lehti ilmestyy (29.10) Mikä saa jaksamaan Kuullessani tuttavieni hihkuvan riemusta uusien superhienojen teknisten laitteitten ja digitaalisten elämänhelpottajien vuoksi, tunnen lamaantuvani täysin. Itselleni jokainen vempain ja varsinkin niiden käytön opettelu aiheuttaa voimakkaita kramppeja, hyperventilaatiota ja loputonta pelkoa julkisista paniikkihäiriöistä. Myönnän olevani tekniikan saralla nollaakin nollempi poropeukalo, evoluution murheellinen ja turha koekappale. Mutta paksustakin unesta havahdun äärimmäisen virkeäksi kuullessani outojen ihmisten keskustelevan setävainaan ennätyshauesta, naapurikylässä näyttäytyneestä ja marjamummoja pelotelleesta erauskarhusta, närhen ja harakan käyttäytymiseroista, hassahtavana pidetyn hippipapin aamukävelyn säännöllisyydestä ja saarnastaan, joka käsitteli hänen lapsuutensa postimerkkikokoelmia. Ilahduttava havainto, että maailmassa sittenkin kulkee vielä normaaleja, maanpintaa pitkin möyriviä ihmispoloja, antaa ihmeesti voimia. On fantastista tajuta, että kiikari ei olekaan kaikille pelkkää optiikkaa, valovoimaa ja lukemia, vaan kapine, jonka avulla esteettiset elämykset tulevat lähemmäksi, helpommin havaittaviksi, nautittaviksi. Siis sellaiseen muotoon, joka voisi hedelmöittyä toiminnaksi tärkeiden asioiden puoesta. Vapaaehtoinen luonnonsuojelutyö tympeine kokousrutiineineen ja ilottomine iltoineen yksinäisen puheenjohtajan vääntäessä toimintakertomusta pystyynkuolleen paikallisyhdistyksen tekemättömyyksistä, ei ole järin palkitsevaa. Rimpuilu luonnon puolesta antaa useimmiten vastalahjaksi vain kilotolkulla pahaa mieltä, pahimmillaan repullisen täyttä sontaa. Yhä useammin tulee mieleen, että eikö tässä voisi jo pelkästään siirtyä nauttimaan kotimaisen alkuperäisluonnon viimeisistä pirstaleista ja unohtaa joutava ja hikoiluttava maailmanparantaminen. Mutta jo yksi taimenen soutuyö pimeällä joella, tumman kuusen alta pysäyttävästi loistavat vanamoiden pikkuiset lyhdyt tai koskikaran poikasten uimakoulun seuraaminen saavat toisiin ajatuksiin. Luonnossa eletyt kokemukset piirtyvät lujas- KOLUMNI ti mieleen. Arjesta ihminen ei muista yleensä muuta kuin apaattisen tasaharmauden, mutta yksittäiset luontoelämykset muistuvat kirkkaan myönteisinä läpi elämän. Kiitollisuuden tunne on luonteva seuraus ja kiitosvelka kuittautuu nopeasti vapaaehtoistyön uhrauksiin. Ei ole häpeäksi tunnustautua luonnon puolesta puhujaksi. Se on tiedostavan, myönteisiä kokemuksia saaneen ihmisen luonteva ratkaisu. Ja mikä parasta irtopisteiden kerääjät ja muut pintaliitäjät eivät vapaaehtoistyössä pitkään viihdy. Sekin on riviluonnonsuojelijalle vakuuttava aitoustae, joka kannattaa ottaa laajemmassakin yhteiskuntakeskustelussa huomioon. Hämärtyvien syysiltojen hämmentäviä hetkiä toivottaen, VESA LUHTA hallituksen jäsen

3 luonnonsuojelija 5/2004 Sivu 3 Kuntavaaleissa äänestetään lähiluonnosta Hakataanko lasten sienimetsä? Rakennetaanko naapuriin kauppakeskus? Syödäänkö koulussa hampurilaisia vai luomua? Kunta päättää. Sinä valitset kuntien päättäjät lokakuun kuntavaaleissa. MARKKU NIKKI /LUONTOKUVAT Yleinen käsitys siitä, että valtio muka hoitaa ympäristöasiat, on väärä. Lähiluontoon eniten vaikuttavat arkiset käytännön päätökset tekee kunta. Lisäksi kunnan valta kasvaa koko ajan ja valtion valta vähenee. Paljon vartija Kunta päättää monista ympäristöön vaikuttavista luvista ja rahoista. Sillä on myös monia valvontatehtäviä. Kunnalla on esimerkiksi valta kaavoituksessa. Kunta päättää mitä rakennetaan, minne, miten ja mitä säästetään. Kunta päättää yleisja asemakaavoista sekä esimerkiksi kesämökkien poikkeamisluvista. Tätä kuntien kaavoitusmonopolia lisää se, että valtion ympäristöviranomaisten valvontaa on vähenetty uudessa maankäyttö- ja rakennuslaissa. Kaavoitus on käytännön luonnonsuojelua. Kuntiin tarvitaan päättäjiä, jotka ymmärtävät suojelu- ja virkistysalueiden sekä ekologisten käytävien tarpeen. Muuten betoni ja asfaltti valtaavat kukkakedot ja sienimetsät. Kuntametsät Kunta voi tehdä paljon luonnon hyväksi myös omilla maillaan. Kunnat omistavat noin hehtaaria eli kaksi prosenttia maamme metsämaasta. Kuntien metsillä on erityisen suuri merkitys vähän suojellussa Etelä- Suomessa. Uudellamaalla kunnat omistavat kolme kertaa enemmän metsiä kuin on suojeltu, esimerkiksi Helsinki hehtaaria. Lisäksi kuntien metsät sijaitsevat usein taajamissa tai niiden läheisyydessä. Tästä Kuntavaaleissa ratkaistaan asuinympäristön viihtyisyyteen liittyvät asiat, kuten kaavoituksen suunta. syystä niillä on tavallista suurempi merkitys ihmisten viihtyisyydelle. Monessa kunnassa metsien hoito on taloudellisesti kannattamatonta. Metsäosasto syö usein enemmän kuin tienaa. Se on johtanut keskusteluihin kuntametsien hoidon ulkoistamisesta jollekin yhtiölle tai muulle ulkopuoliselle. Tämä veisi päätösvallan kaikkien yhteisistä metsistä pois kuntalaisten käsistä. Kuntametsät tarjoavat kuitenkin hyvän mahdollisuuden tavallista pehmeämpään metsänhoitoon. Kunta voi painottaa metsästrategiassaan virkistyskäyttöä ja vapaaehtoista luonnonsuojelua METSO-ohjelman hengessä. Kunta voi esimerkiksi selvittää metsiensä luontoarvoja, kaavoittaa niitä suojelu- ja virkistysalueiksi, tehdä luontoarvojen ennallistamiseen tähtääviä hoito- ja käyttösuunnitelmia tai liittyä FSCmetsäsertifiointiin. Etelä-Suomen metsien suojelu täytyy aloittaa yhteiskunnan omista metsistä. Valtion ja kuntien pitää näyttää muille omistajaryhmille hyvää esimerkkiä. Kuntiin tarvitaan metsien suojelua ja virkistyskäyttöä ymmärtäviä päättäjiä. Ruoka-Aika Yksi suuri kuntien vaikutusmahdollisuus ympäristöön liittyy julkisiin hankintoihin. Kunnilla on virastoja, kouluja ja sairaaloita. Julkiset hankinnat ovat peräti 15 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta, noin 20 miljardia euroa vuodessa. Julkisten hankintojen muuttaminen ympäristöystävällisemmiksi on Kuntien päätöksistä riippuu monien Etelä-Suomen arvokkaiden metsäluontokohteiden kohtalo. Kuva Espoosta, missä maankäytön kehittämispaineet uhkaavat virkistysmetsiä. PEKKA BARMAN nopeimpia keinoja vaikuttaa ympäristön tilaan. Yksi aloite on Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry:n Ruoka-Aika -kampanja, jossa Luonnonsuojeluliittokin on mukana. Tavoite on että kuntien joukkoruokailuissa käytettäisiin enemmän lähiruokaa, luomuruokaa ja Reilun kaupan tuotteita, Lotta Tynkkynen Kepasta sanoo. Haluamme nostaa vaalikeskusteluissa esiin kuntien hankintapolitiikan roolin myös globaalin epäoikeudenmukaisuuden, köyhyyden ja nälän poistamisessa. Kuntavaaleilla voidaan näin vaikuttaa myös maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin. Kuntiin tarvitaan päättäjiä, jotka arvostavat laatua ja ympäristöä enemmän kuin veronalennuksia. Vaalit ratkaisevat Lokakuun kuntavaaleissa valitaan jäsenet kuntien valtuustoihin. Valtuusto on kunnan tärkein elin. Se valitsee kunnanhallituksen ja lautakunnat, kuten ympäristölautakunnan. Lisäksi kunnat käytännössä valitsevat maakunnan liiton valtuuston. Tätä kautta kuntien valta ulottuu myös maakuntakaavoihin sekä esimerkiksi EU-rahojen jakamiseen. Ääni kuntavaaleissa kaikuu kauas kotikylän ulkopuolelle! Lain mukaan kunnalle ei riitä passiivinen ympäristöasioiden seuraaminen. Sen tulee päin vastoin alueellaan valvoa ja edistää ympäristönsuojelua siten, että luontoa ja muuta ympäristöä suojelemalla, hoitamalla ja kehittämällä turvataan kunnan asukkaille terveellinen, viihtyisä ja virikkeitä antava sekä luonnontaloudellisesti kestävä elinympäristö. Laki vaatii kunnalta siis aktiivisuutta. Monessa kunnassa ei kuitenkaan ole tarpeeksi ympäristönsuojelua tuntevia virkamiehiä valmistemaan asioita kunnolla. Tämä lisää tarvetta saada luonnonsuojelijoita kunnan luottamustehtäviin. Vaikuta vaaleihin Jokainen jäsen ja paikallisyhdistys voi edistää ympäristökysymyksiä kuntavaaleissa monella helpolla tavalla. Tässä muutama esimerkki. Vaalipaneelin järjestäminen ehdokkaille ja tiedotusvälineille on vanha hyvä tapa. Paneeli voi olla yleinen ympäristökysely tai esimerkiksi kuntametsäilta. Tilaisuuksiin voi kutsua myös Luonnonsuojeluliiton keskustoimiston ja piirien asiantuntijoita. Jotkut yhdistykset ovat tehneet vaalikyselyjä ja tiedottaneet niiden tuloksista toimittajille. Kaikkein helpointa on mennä puolueiden tai muiden järjestämiin vaalitilaisuuksiin kysymään ehdokkailta mitä he aikovat tehdä kunnan pahimmille ympäristöongelmille. Ruoka-Aika -kampanjassa voi käyttää katuständejä, Reilun kaupan kahvin maistatuksia ja Caffe latte - äänestyksiä. Lauantai on maailman ravintopäivä, jolloin monilla paikkakunnilla on tapahtumia. Kepa tuottaa erilaista taustamateriaalia, kuten esitepohjia. Niitä voi kysyä Kepasta: Äänestä! Ennakkoäänestys järjestetään ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina Vaalihuoneistot ovat auki klo 9 20.

4 Sivu 4 luonnonsuojelija 5/2004 Metsäkauriin paluu Syysmetsän hämärästä kuuluva hirveä karjunta säikäyttää kulkijan. Suurpedon sijasta aukion yli vilahtaa puoleen kutistettu valkohäntäpeura. Metsäkauris on palannut Suomen luontoon. Eteläinen metsäkauris on yksi lajeista, jotka hyötyvät ilmaston lämpiämisestä. Sen edellisestä käynnistä maassamme kertovat tarvas-alkuiset paikannimet, kuten Varsinais-Suomen Tarvasjoki luvulla laji palasi maahamme kolmea kautta: Tornionjoen yli Ruotsista, Karjalan kannakselta ja ennen muuta Ahvenanmaalta mantereelle tehdyistä siirtoistutuksista. Metsäkauris on runsastunut viime vuosina nopeasti. Nyt lajin kanta on noin yksilöä. Samalla kauris on levinnyt Etelä- ja Länsi-Suomesta pohjoiseen ja itään. Ei mikään jänis Metsäkauriin runsastuessa sen metsästys on lisääntynyt. Vuosittain ammutaan noin kolme tuhatta kaurista. Maa- ja metsätalousministeriö on suunnitellut metsästyslain muutosta. Sillä metsäkauriin metsästyksen sääntöjä löysennettäisiin hirvieläimistä jänisten tasolle. Lupakiintiöt, ampumakoe ja lajin aiheuttamien vahinkojen korvaukset poistettaisiin. Luonnonsuojeluliitto vastusti esityksiä lausunnossaan. Lupasääntely on tarpeen, koska metsäkauris on jäniksiin verrattuna vähälukuinen. Lajin kanta saattaa myös kovina lumitalvina romahtaa. Koska saalismäärät ovat kasvaneet, luvat eivät näytä olevan ongelma metsästäjillekään. Aikuisen yksilön lupa maksaa 17 euroa. Lupamaksut ovat tarpeen, koska niillä rahoitetaan metsäkauriskannan kasvun myötä lisääntyvien vahinkojen korvauksia. Metsäkauris ei aiheuta Suomessa suuria metsätuhoja, mutta joitakin mansikkaviljelmiä voi olla syytä aidata. Luonnonsuojeluliiton mielestä hirvieläimillä hyväksi havaittu ampumakoe tulisi laajentaa kaikkeen metsästykseen. Paremmalla ampumataidolla voidaan vähentää haavoittuneiden eläinten määrää. Ympäristöministeriö on esittänyt kuulemiseen 45 uutta Natura 2000 aluetta. Vanhojen kohteiden laajennusten kanssa niistä kertyy vähän yli uutta suojeluhehtaaria. Uudet alueet ovat kuin timantteja: pieniä, mutta arvokkaita. Mukana ovat Lapin parhaat raakkujoet, vuollejokisimpukalle tärkeä Vantaanjoki, maallemme uusia hyönteislajeja kahmiva Örön saari Saaristomerellä sekä Kainuun metsistä Kilpelänvaara ja Laamasenvaara. Monta luontodirektiivikohdetta suojellaan nyt myös lintujen osalta, esimerkiksi kaivoshankkeen uhkaama Kirkkonummen saaristo, Kristiinankaupungin hanhipellot, Talaskangas ja Kevo. Monelle retkeilijälle menneinä vuosikymmeninä tuntematon metsäkauris on nyt yleinen näky Etelä-Suomessa. Liitto esittää metsäkaurispukkien keväisen metsästysajan ( ) poistamista. Kaikki metsästys tulee keväällä ja kesällä useimpien eläinten lisääntymisaikana kieltää. Metsäkauris on ilveksen luontainen saaliseläin. Ilves pitää metsäkauriskantaa ja sen vahinkoja kurissa, joten sen metsästys kannattaa lopettaa. Ilveksen aiheuttamat kotieläinvahingot ovat etelässä loppuneet lähes kokonaan, joten lajin metsästys ei enää ole luontodirektiivin mukaista. Metsästyksen demokratiavaje Luonnonsuojeluliitto on vaatinut maa- ja metsätalousministeriötä laajentamaan kansalaisten muutoksenhakuoikeutta metsästysasioissa. Metsästyslain valitusoikeus ei ole muun Lisää Natura-alueita tulossa ympäristöoikeuden tasolla. Lain muutosta kiirehtii myös korkeimman hallinto-oikeuden tuore vuosikirjaratkaisu. Siinä tuomioistuin antoi lintutieteelliselle yhdistykselle valitusoikeuden, koska perustuslaki menee metsästyslain yli. Tähän linjapäätökseen kannattaa viitata myös muiden vanhentuneiden lakien tapauksissa, esimerkiksi tie- ja kaivosasioissa. Metsästyslakia on aika muuttaa myös Århusin ympäristöoikeussopimuksen takia. Kansalaisten mahdollisuus valvoa päätösten lainmukaisuutta parantaa ratkaisujen tasoa. Luonnonsuojeluliitto pitää Naturan täydennystä täysin riittämättömänä. Uusia alueita on vain kolme kolme tuhannesosaa maamme nykyisestä Naturasta. Korppoon Långviken puuttuu, vaikka korkein hallintooikeus on hyväksynyt sitä koskevan Luonnonsuojeluliiton valituksen jo kaksi kertaa. SLL ja BirdLife voittivat myös Kainuun Moilasenvaaran KHO: ssa juuri ennen täydennysesityksen julkistamista. Se pitää lisätä. Myös monia kansainvälisesti arvokkaita lintualueita (IBA) puuttuu, vaikka niistä on jo Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätös. Tällaisia ovat esimerkiksi selkävesilinnulle tärkeät Luopioisten Kukkiajärvi, Pihlajavesi ja Linnansaari. Esityksellä ei korjata Suomen luonnonsuojelun suurimpia puutteita, Etelä-Suomen metsien ja niittyjen suojelua. Mikroskooppisella täydennyksellä menetetään myös EU-rahoitusmahdollisuuksia. Naturassa metsien ennallistamistöihin ja niittyjen hoitoon olisi saatu EU-rahaa esimerkiksi uuden maaseutuasetuksen kautta. Luonnonsuojelua pitää siksi jatkaa Naturan jälkeenkin uudella kotimaisella rahoitusohjelmalla. Piirit ja yhdistykset voivat esittää lisää alueita lausunnoissaan saakka. REIJO SALMINEN / LUONTOKUVAT Vaiettu ongelma: Metsänparannusvaroja käytetty runsaasti lainvastaisiin tarkoituksiin Perjantaina 3.9. järjestettiin Olkiluodossa mielenosoitus rakenteilla olevaa uutta ydinvoimalaa vastaan. Mielenosoitusta seurasi viikonloppuna Eurajoella järjestetty ydinvoimaleiri. Tempauksessa oli mukana noin 100 ihmistä sekä ympäristöjärjestöistä että poliittisista nuorisojärjestöistä. Ideana oli julistaa Olkiluodon alue ydinkuumeen vaivaamaksi alueeksi ja avata TVO:n tiedotuskeskukselle rinnakkainen ydinvoimatietoa tarjoava keskus internettiin osoitteeseen 50 mielenosoittajaa pyöräili ja käveli kahden kilometrin päässä reaktorialueista ja infokeskuksesta olevan portin alitse ydinvoimaalueelle. TVO:n infokeskuksen katolle ripustettiin virtuaalitiedotuskeskuksesta kertova banderolli ja mielenosoittajat pyöräilivät uuden reaktorin rakennustyömaalle.varsinaisille reaktorialueille ei Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan metsäkeskukset ovat useita vuosia myöntäneet runsaasti metsänparannusvaroja rahoituskelvottomiin eli lainvastaisiin kohteisiin. Luonnonsuojeluliitto edellyttää, että väärinkäytökset tutkitaan pikaisesti eikä metsänparannusvaroja ainakaan lisätä sitä ennen. Metsäkeskukset myöntävät vuosittain kymmeniä miljoonia euroja tukia yksityismetsien hoitotoimiin kuten nuoren metsän hoitoon ja teiden parannukseen. Viime vuonna tukea saaneista nuoren metsän hakkuista rahoituskelvottomia oli 19 prosenttia tarkastetusta pinta-alasta. Näissä kohteissa hakkuut eivät täyttäneet kestävän metsätalouden rahoituslain edellytyksiä tuelle tai työtä ei ollut tehty lainkaan. Sama tilanne on jatkunut koko 2000-luvun metsähallinnon puuttumatta asiaan edes tehostetuilla tarkastuksilla. Metsänomistajia ja metsäteollisuutta edustavan metsähallinnon oma aktiivisuus väärinkäytösten tutkimisessa ja ongelmiin puuttumisessa näyttää olemattomalta, toteaa liiton metsäasiantuntija Sini Harkki. Rahoituskohteista on vuosia tarkastettu vain viisi prosenttia, vaikka on ollut ilmiselvää, että näin jää paljastumatta suuri osa laittomin perustein haettuja tukia. Liiton mukaan esimerkiksi nuoren metsän hoidossa on kyse normaalista metsätaloudesta ja omaisuuden tavanomaisesta hoitamisesta, jota ei ole tarvetta tukea. Ruotsin metsäpolitiikan linja on tässä suhteessa selkeä: Metsätalouden tulee olla itse kannattavaa ja vastata omista kustannuksistaan. Ruotsissa puuntuotantoa ei tueta valtion varoin. Maa- ja metsätalousministeriö on pitänyt tukien lopettamista huonona ratkaisuna rahoituksen epäselvyyksiin ja luonut uhkakuvaa toteamalla, että Ruotsin metsänparannusvarojen puuttuminen olisi johtanut uudistusalojen huonoon taimettumiseen. Metsänuudistamisvelvollisuus on kuitenkin kummassakin maassa maanomistajan normaali lakisääteinen velvollisuus, eikä tuilla tai niiden poistamisella ole vaikutusta asiaan. Julkisuudessa on jopa viime viikkoina valitettu, etteivät metsänparannusvarat riitä syksyksi. Jos metsänparannusvarat eivät riitä, metsäalan toimijoiden ja erityisesti metsäkeskusten on syytä katsoa peiliin. Vuosi toisensa jälkeen metsänparannusvaroja käytetään runsaasti lainvastaisiin tarkoituksiin. On selvää, että rahat loppuvat, kun niitä ei käytetä eduskunnan osoittamaan tarkoitukseen, toteaa luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen. Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii metsäkeskuksilta taannehtivasti kaikkien todennäköisten väärinkäytösten selvittämistä ja rikoksesta epäiltyjen saattamista poliisin tietoon. Lisäksi liitto edellyttää ministeri Korkeaojalta konkreettisia toimia, jotta väärinkäytöksiin puututaan jatkossa tiukasti. Keväällä työnsä päättäneen Metsätalouden rahoituslakityöryhmän työssä ja Kansallisen metsäohjelman seurannassa väärinkäytösongelmasta on vaiettu lähes kokonaan. Nykyinen puuntuotannon rahoitus ja sen valvonta on tullut tiensä päähän. Sekä Suomen metsätalouden tukeminen että sen organisaatiorakenteet vaativat nykyisestä käytännöstä poiketen avointa keskustelua ja perusteellista uudelleenarviointia. Tässä tilanteessa metsänparannusvarojen lisääminen ei missään tapauksessa ole perusteltua, toteaa Kuronen. Ydinvoimanvastainen liike osoitti mieltä Olkiluodossa ollut tarkoituskaan mennä, eikä myöskään fyysisesti pysäyttää rakennustöitä alueella. Suomen luonnonsuojeluliiton aktiivit pitivät tiedotuspistettä myös Rauman keskustassa. Energia-asiantuntija Tuuli Kaskisen mukaan paikallisten reaktio oli valtaosin hyvin positiivinen. Mielenilmaus Olkiluodossa herätti paljon hyviä keskusteluja ja sai runsaan tuen myös paikallisilta. Mielenosoitusta ja ydinvoimaleiriä tukivat muun muassa Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto, Greenpeace, Maan ystävät, sekä Edelleen Ei ydinvoimaa-kansalaisliike. Ydinvoimanvastainen kansalaisliike järjestää lisää toimintaa ainakin ensi vuonna, kun ydinvoiman vastainen pyöräilytapahtuma kiertää Saksasta Venäjän kautta Suomeen. Lisää:

5 Suden ampuja taas tuomiotta Sotkamolaismies kirjoitti keväällä Kainuun Sanomien yleisönosastoon mielipidekirjoituksen Susiasiaa tekijän silmin. Hän kertoi siinä tappaneensa susia. Luonnonsuojeluliitto teki kirjoituksesta tutkintapyynnön poliisille. Tutkimuksissa mies tunnusti ampuneensa kaksi sutta (1999 ja 2002) sekä ampuneensa kohti kolmatta vielä tänä kesänä. Tekijä sanoi puolustaneensa itseään ja koiriaan. Käräjäoikeus hylkäsi kahden tapauksen syytteet ja hyväksyi yhden, mutta jätti senkin rankaisematta. Oikeuskäytännön kirkastamiseksi olisi hyvä, jos syyttäjä valittaisi päätöksestä. Susien laittomien ampumisten jättäminen rankaisematta vaarantaa uhanalaisten lajien suojelua. Esimerkiksi pari Århusin sopimus läpi Yksi kevään kovimmista suojelukiistoista koski Århusin ympäristöoikeussopimusta. Sopimus lisää kansalaisten oikeuksia saada tietoa, osallistua ja valittaa ympäristöön liittyvistä asioista. Eduskunnassa asiaa käsiteltiin poikkeuksellisen monessa valiokunnassa. Järjestöistä Luonnonsuojeluliitto kannatti sopimusta, mutta MTK, SAK ja TT enemmän tai vähemmän vastustivat sitä. Keskusteluun liittyi Naturasta tuttu pelottelukampanja. Esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuuden mukaan portugalilaiset pääsisivät estämään navettojen rakentamista Suomessa. Kauppalehti pelkäsi, että Saksan Greenpeace olisi päässyt estämään viidennen ydinvoimalan rakentamisen. vuotta sitten Kymen riistanhoitopiirissä ammuttiin yhdellä luvalla kaksi sutta ilman rangaistusta. Sotkamon tapaus kuvaa ympäristörikosten tilannetta yleisemminkin. Joensuun yliopisto julkaisi hiljattain tutkimuksen metsärikoksista. Ne johtavat hyvin harvoin syytteeseen. Rangaistuksia on tullut vasta kourallinen. Sakot ovat olleet usein niin pieniä, että metsärikos on monasti ollut taloudellisesti kannattava liiketoimi. Poliisille ilmoitetaan vuosittain noin 1500 ympäristörikosta. Määrä on kasvussa. Rikosten vastatoimia on syytä tehostaa. Tosiasiat kuitenkin voittivat perättömät väitteet. Eduskunta hyväksyi sopimuksen vahvistamisen ennen juhannusta. Suomi ratifioi sopimuksen virallisesti syyskuun alussa. Maastamme tuli näin sopimuksen kolmaskymmenes jäsen. Sopimuksen yhteydessä hyväksytyt lakimuutokset laajentavat valitusoikeutta ydinvoimalan rakennusluvasta, isoista sähkölinjoista ja kemikaaliputkista sekä rautateistä. Nyt on aika ruveta kartoittamaan ja paikkaamaan valitusoikeuden aukkoja myös muissa vanhentuneissa laeissa. Puutteita on ainakin teitä, kaivoksia ja metsästystä koskevissa säädöksissä. Vuosaaren työt kesken, niin luvatkin Helsingin Vuosaaren sataman rakentaminen on levinnyt Naturaalueelle, vaikka yli kaksikymmentä lupaprosessia on yhä kesken. Vaasan hallinto-oikeus muutti syyskuussa sataman ruoppaussuunnitelmia. Pilaantunutta maata ei saa läjittää mereen. Valitusten ansiosta Itämereen pääsee näin vähemmän ympäristömyrkkyjä. Pahiten saastuneelle alueelle ei ole vielä ensimmäistäkään lupaa. Euroopan komissio ilmoitti kesällä aikovansa lopettaa kantelujen käsittelyn. Euroopan parlamenttia tämä päätösesitys ei tyydyttänyt. Vetoomusvaliokunta on kutsunut ympäristökomissaarin kuultavakseen lokakuussa. Vuosaari tuli syyskuussa tutuksi myös japanilaisille TV:n katsojille, kun Asahi-yhtiö otti satamakiistan osaksi Helsinkiohjelmaansa. luonnonsuojelija 5/2004 Pohjois-Savon hullut hankkeet EU-rahojen toivossa maakuntien hankehangot kehittelevät hurjia projekteja. Pohjois-Savossa luonnonsuojelijoita arveluttavat suunnitelmat korottaa Tahkovuori jätekivellä talviolympialaisten syöksylaskupaikaksi ja kanavan kaivaminen huviveneille Saimaasta Päijänteeseen. Tahkon vääntö Tahko Development Oy. on esittänyt Nilsiän Tahkovuorta korotettavaksi läheisen kaivoksen jätekivillä. Kansainvälisen syöksylaskurinteen tekemiseen tarvitaan 300 metriä korkea tekomäki, 100 metrin torni ja 200 metriä syvän stadionmontun kaivaminen. Hanketta nopeuttamaan tulisi erillislaki, Lex Tahko, joka estäisi valitukset. Luonnonsuojeluliitto vastustaa hanketta jyrkästi. Tekomäkeä on kyseenalaisesti markkinoitu ympäristöhankkeena, jolla Siilinjärven apatiittikaivoksen kaivosjäte saataisiin hyödynnettyä, puheenjohtaja Heikki Simola sanoo. Jätelain mukaan kaivosjätettä saa läjittää vain kaatopaikalle. Siitä ei saa aiheutua haittaa pohjavesialueelle, vesistöön, luonnonsuojelualueelle eikä maisemalle. Yksin Huutavanholman Natura-alue kaataa suunnitelman. Hankkeesta on tehty ympäristövaikutusten arviointiohjelma eli varsinaisen YVA-selvityksen suunnitelma. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ohjelmasta antama yhteysviranomaisen lausunto tukee Luonnonsuojeluliiton yhdessä piirinsä ja paikallisyhdistystensä kanssa tekemää lausuntoa. Tahkon suunnitelmiin on käytetty lähes euroa julkisia varoja, Simola päivittelee. Pohjois-Savon päättäjien on aika viheltää peli päättyneeksi. Ympäristökeskuksen lausunnon jälkeen paljon luultua kalliimmaksi tulevaan YVA-selvitykseen ei ole syytä haaskata enää senttiäkään. Kiista jatkuu lehdistössä, jossa Heikki Simola ja hankkeen vetäjä ovat ottaneet mittaa toisistaan. Savon kanava Saimaan ja Päijänteen yhdistävää kanavaa on yritetty tunkea hallituksen lähivuosien väylähankkeiden rahoituspakettiin. Ministerityöryhmä jätti Savon kanavan keväällä pois hankkeen huonon kannattavuuden takia. Liikenne- ja viestintäministeriö asetti kuitenkin työryhmän tutkimaan asiaa muun muassa matkailun kannalta. Työryhmä julkaisi raporttinsa kesällä. Sen mukaan Savonkanavalle ei Sivu 5 Valokuvasovite osoittaa, miten Tahkovuoren profiili muuttuisi tekomäen myötä. ole liikennepoliittista tarvetta, vaan se tukisi huviveneilyä. Kausi olisi lyhyt, käyttäjämäärä pieni, kannattavuus ja työllistävyys heikko. Edes Matkailun edistämiskeskus ei pidä hanketta matkailullisesti merkittävänä. EU-rahaa ei riitä hankkeelle vuonna 2006 päättyvän ohjelmakauden aikana. Luonnonsuojeluliitto on vastustanut Savon kanavaa turhana, kalliina (35-40 miljoonaa euroa) ja ympäristölle haitallisena. Liitto ja piirit ovat kirjoittaneet asiasta päättäjille jo monta kertaa. Syyskuussa Luonnonsuojeluliitto ja Pohjois-Savon piiri kirjoittivat lausunnot, jossa ne tukivat LVM:n työryhmän kanavahankkeelle kriittisiä johtopäätöksiä. Sisävesiveneilyyn on jo yllin kyllin reittejä olemassa. Kanavan piirissä on vesiä, jonne veneilyä ei tule ohjata herkän luonnon takia. Jos Savoon saadaan liikennerahoja, ne tulee pistää rataan eikä kanavaan. Entä EU-tuet? Suurhankkeet houkuttavat maakuntia, koska on helpompi jakaa paljon EU-rahaa pariin megahankkeeseen kuin moniin pieniin projekteihin. Kaikkeen ei kuitenkaan EU-rahaa saa käyttää. Esimerkiksi ympäristölainsäädäntöä ei saa rikkoa. Luonnonsuojeluliiton hallituksen jäsen Harri Hölttä esitti Savon Sanomien yleisönosastossa Tahkon korotuksen ja Savon kanavan loogiseksi jatkoksi Kallaveden täyttämistä sepelillä. SUUNNITTELUKESKUS SUUNNITTELUKESKUS Tulvat paljastivat maankäytön virheet Tulvat edellyttävät uudistuksia kaavoitukseen ja vesihuoltoon. Kesän tulvatuhot osoittivat, että sateiden kasvuun ei ole varauduttu. Tulviin on varauduttava, koska ilmaston lämpeneminen lisää rankkojen sateiden mahdollisuutta, luonnonsuojelupäälllikkö Ilpo Kuronen toteaa. Sadanta todennäköisesti kasvaa Suomessa kasvihuoneilmiön voimistuessa. Todella suurten sateiden voimakkuus voi kasvaa jopa puolitoistakertaiseksi. Puhdistamattomia jätevesiä on nyt monella paikkakunnalla laskettu tulvien takia suoraan vesistöihin. Kurosen mukaan tulvat osoittavat, ettei jäteveden puhdistuksen mitoitus ole riittävä. Suurin ongelma on esimerkiksi Helsingissä, missä sade- ja jätevedet johdetaan yhteiseen viemäriverkostoon. Virkistykselle ja hygienialle syntyneet haitat ovat vakavia. Kaupunkialueilla ongelmana ovat erityisesti laajat päällystetyt alueet, joista vesi ei pääse imeytymään suoraan maahan. Rankkojen sateiden aikana sekaviemärit tulvivat ja puhdistuksen teho heikentyy. Sadevedet kuljettavat mukanaan vesistöihin myös monia haitallisia aineita, kuten liikenteestä peräisin olevia öljyjäämiä ja raskasmetalleja. Nykylainsäädäntö ei velvoita rakentamisessa sadevesien erilliseen käsittelyyn. Luonnonsuojeluliitto vaatii sadevesien käsittelyn parantamista lainsäädännössä sekä kaavoituksessa. UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS Kesän sateet nostivat jokien pinnan tulvakorkeuteen. Vantaanjoki tulvi pelloille Keimolassa, Mankinjoki kuohusi Espoossa. Yksi keino on vettä imevien viheralueiden lisääminen. Rinteille ja alaville paikoille kuten rannoille ei tule rakentaa. Tulvien vaikutusta voidaan pienentää luonnonmukaisilla sadeveden käsittelymenetelmillä, esimerkiksi imeytys- ja viivytysaltailla sekä kosteikoilla. Kesän tulvat edellyttävät uudelleenarviointeja myös metsien ja soiden ojituksessa. Lisäksi tulvien lisääntyminen ja kasvihuoneilmiö edellyttävät rakentamisen suuntaamista kauemmaksi rannoista. JUSSI PESOLA

6 Sivu 6 luonnonsuojelija 5/2004 Lääkkeitä rantojen rakentamista vastaan Luonnonsuojeluliitto ja sen Etelä- Savon piiri järjestivät heinäkuussa rantojen mökittymistä käsitelleen asiantuntijaseminaarin Savonlinnan Kokonsaarella. Eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Pentti Tiusanen (vas.) ja sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman arvostelivat voimakkaasti rantojen mökittämispolitiikkaa. Kansanedustaja Backman kiinnitti huomiota rantarakentamisen kuntataloudelle aiheuttamiin vaaroihin. Yhdyskuntarakenteen hajottaminen tulee ennen pitkää kalliiksi. Sitä vastoin maaseudulla olemassaolevan rakennuskannan hyödyntäminen on unohdettu kokonaan esimerkiksi Etelä-Savon mökkistrategiassa. Loma-asumisen tarpeen voi hoitaa muutenkin kuin rantaviivaa syövillä Hyvä yritys jäi puolitiehen Luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto ja Greenpeace ovat tehneet selvityksen vuonna 2003 uusituista FFCS-metsäsertifioinnin kriteereistä ja niiden vaikutuksista metsätalouteen. FFCS-metsäsertifiointi (Finnish Forest Certification System) on metsähallinnon, -teollisuuden ja metsänomistajien sertifiointijärjestelmä, jonka yhteydessä voi käyttää kansainvälista PEFC-merkkiä. FFCS:llä ei ole minkään ympäristöjärjestön tukea. Järjestelmällä on kuitenkin sertifioitu lähes kaikki Suomen metsät, joten kriteereillä on merkitystä Suomen metsäluonnon kannalta. Valitettavasti FFCS-sertifioinnin vaatimukset eivät ole juurikaan parantuneet aiemmasta. FFCS on päätynyt pyrkimään koko Suomen metsämaan sertifiointiin metsätalouden edelläkävijöiden sijasta, ja näin ollen vaatimuksetkin on asetettu hyvin alas. FFCS-sertifiointi ei tartu millään Valtion talousmetsien hakkuita on arvosteltu viime vuosina paljon. Siksi Metsähallituksen uudelta ympäristöoppaalta odotettiin paljon uudistuksia. Uusissa ohjeissa on parannuksia muun muassa lahopuun määrässä, suojelualueiden suojavyöhykkeissä ja metson soidinpaikoissa. Ohjeissa on kuitenkin liikaa tulkinnanvaraa. Ne eivät ole myöskään tarpeeksi pakollisia. Historiallista on, että Metsähallitus ottaa oppaassa tavoitteekseen ympäristöjärjestöjen tukeman FSC (Forest Stewardship Council) -metsäsertifioinnin tason. Se ei FSC:tä kuitenkaan vielä saavuta. Puutteita on esimerkiksi säästöpuiden ja vesistöjen suojavyöhykkeiden vähimmäismäärissä sekä poronhoidon turvaamisessa. Metsähallituksen kannattaa viedä ympäristöoppaan kehitystyö loppuun ja liittyä FSC-sertifiointiin. Samalla se saisi puolueettoman tarkastuksen ohjeiden toteutumisen seurannalle. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO edellyttää muidenkin metsäorganisaatioiden uusivan metsänhoidon suosituksensa. tavalla metsätalouden suurimpiin ekologisiin epäkohtiin. Arvokkaista elinympäristöistä suojelua nauttivat lakisääteisesti suojeltujen kohteiden lisäksi vain muutama elinympäristö, joita niitäkin saa useimpia hakata. Lisäksi muiden kuin lakisääteisesti suojeltujen arvokohteiden koko on rajoitettu hehtaariin. Uhanalaisten lajien suojelua sertifiointi vaatii vain tapauksissa, joissa elinympäristö on rajattu ympäristökeskuksen toimesta. Muuten tiedossa olevan uhanalaisen lajin elinympäristön saa tuhota. Kriteeri on merkitykseltään lähes absurdi, sillä ympäristökeskukset ovat viimeisen seitsemän vuoden aikana rajanneet alle 20 uhanalaisen lajin elinympäristöä koko maassa. Vaikka vesien huono tila on ollut esillä entistä enemmän, on FFCSsertifioinnin vesiensuojelukriteeriä heikennetty entisestään. Nyt hakkuun ja vesistön väliin ei tarvitse jättää kuin 3 5 metrin suojavyöhyke, josta voi poistaa puustonkin. Selvitys osoittaa, ettei FFCSsertifioinnin kritiikki ole syntynyt tyhjästä. FFCS ei takaa kestävää metsätaloutta, eikä vaikuta siihen edes pyrkivän. SINI HARKKI mökeillä, esimerkkinä Kuusamon Rukan lomakeskus. Seminaarissa arvosteltiin valtioneuvoston keväällä tekemää päätöstä saaristo-ohjelmasta. Suurempi merkitys tulee olemaan ympäristöministeriön syksyllä ilmestyvällä rantaoppaalla. Tiusanen epäili, etteivät alueelliset ympäristökeskukset ole saaneet viime aikoina riittävää tukea ympäristöministeriöltä rantojen suojelussa. Etelä-Savon piirisihteeri Eeva Taimisto esitteli kokemuksia rantakaavoista. Usein kaavan mitoitus päätetään jo ennen ympäristöselvityksiä. Hänestä kaavoitus on latistunut maanomistajien rakennusoikeuksien tasajaoksi. Tähän ympäristöministeriöstä eläkkeellä oleva Suomen rantojensuojelun isä Lauri Nordberg huomautti, että kunta antaa rakennusoikeuksia maanomistajille, jos haluaa, mutta pakko ei ole. Nordberg vaati kaavoihin luontoselvitysten lisäksi kattavia virkistysalueselvityksiä. Hänestä valtion pitäisi ostaa rantoja eikä myydä niitä pois, kuten kesällä kävi Tammisaaren Strömössä ja Inkoon Kopparnäsissä. Seminaarin lopuksi päätettiin, että Luonnonsuojeluliitto järjestää ensi vuonna rantarakentamisesta valtakunnallisen seminaarin. Metsähallitus asetti haastavan lähtötason Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion, metsäyhtiöiden, kuntien ja MTK:n metsänhoito-ohjeiden uusimiselle. Muiden metsäalan toimijoiden tulee ponnistaa vuorollaan Metsähallitusta pitemmälle. Uudet ohjeet koskevat vain talousmetsien käsittelyä. Ne eivät poista hakkuilta kokonaan rauhoitettujen suojelualueiden tarvetta. Lisää suojelumetsiä tarvitaan esimerkiksi parhaillaan uusittavaan Metsähallituksen Länsi-Suomen luonnonvarasuunnitelmaan. Luonnonsuojeluliitto ja WWF käyvät Metsähallituksen kanssa neuvotteluja myös Pohjois- Suomen valtion metsien suojelun parantamiseksi. Petri Heinonen ym. (toimituskunta): Metsätalouden ympäristöopas. 159 s. Metsähallitus Suomalainen metsäsertifiointi ei vakuuta ASUNTOMESSUT Saariston jättisilta kaatui Tiehallinto on päättänyt lopettaa Paraisten ja Nauvon välisen kiinteän tieyhteyden suunnittelun. Mantereelta Lounaissaaristoon pääsee nyt lautalla. Kiinteän yhteyden vaihtoehdot olisivat tunneli tai silta. Luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri on pitänyt siltaa huonoimpana ja lauttaliikenteen kehittämistä parhaana ratkaisuna. Kiinteän yhteyden ongelmia ovat muun muassa Natura, maisema, melu, saariston maankäyttöpaineiden kasvaminen ja saariston Vantaan ympäristöyhdistykseltä kunnallisaloite KLYY esittää Kuopion kaupungin metsien luontoselvitystä palvelujen häviäminen Paraisten keskustan liikkeille. Turun tiepiirin mukaan silta olisi maksanut puolitoista kertaa enemmän kuin tunneli ja lauttaliikenne. Myös ympäristövaikutusten arviointi ja kuntien erimielisyydet tukivat päätöstä lossien kehittämisestä. Seuraavan kerran saariston liikenteestä puhutaan Varsinais-Suomen maakuntakaavan yhteydessä. Vantaan ympäristöyhdistys ry on esittänyt kunnallisaloitteen Vantaankosken myllyn ja sen lähialueen kehittämiseksi luontokeskukseksi. Yhdistyksen mukaan alue on mitä sopivin luontokeskuskäyttöön niin kasvillisuuden kuin vesielementin eli kosken vuoksi. Alueelle on myös hyvät liikenneyhteydet. Mylly on osa Vantaan keskeisintä kulttuurihistoriallista maisemakokonaisuutta. Myllyrakennuksesta saisi oivan koulutus-, opastus- ja näyttelytilan koskialueesta ja Vantaan kaupunkiluonnon erityispiirteistä kaikkina vuodenaikoina. Ympäristöyhdistyksen mukaan luontokeskus kohottaisi koko alueen arvostusta ja antaisi kuntalaisille elämyksiä ja ainutlaatuisen kosketuksen Vantaanjokeen. Arvioidessaan Kuopion kaupungin nähtävillä olleita hakkuusuunnitelmia Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys r.y. (KLYY) on todennut monien hakkuukohteiden sisältävän merkittäviä luontotai maisema-arvoja. Erityisesti Kuopiolle ominaista lehtojen ja niissä viihtyvien vaateliaiden eliöiden runsautta ei olla hakkuusuunnitelmissa riittävästi huomioitu. Herkkiä ja maisemallisesti merkittäviä kokonaisuuksia ovat mm. Puijo, Neulamäki Kallaveden saaristo sekä Niittylahden- Riistaveden alue. Yhdistys esittääkin kaupungille jättämässään hakkuusuunnitelmaa koskevassa muistutuksessaan Kuopion kaupungin metsien luontoarvojen selvittämistä asiantuntijavoimin. KLYY katsoo, että kaupungin metsänhoitotoimenpiteille asettamat tavoitteet, joiden mukaan ekologisilla, sosiaalisilla ja kulttuurillisilla arvoilla on etusija taloudellisiin arvoihin nähden, edellyttää toteutuakseen tällaista selvitystä. Kaupungin metsien arvokohteiden käsittelyssä tulisi ottaa käyttöön Etelä-Suomen metsien suojeluohjelmassa esitetyt tavoitteet ja keinot. FFCS-metsäsertifiointi ei onnistu tarttumaan metsätalouden suurimpiin ekologisiin epäkohtiin, arvokkaiden elinympäristöjen hakkuisiin ja uhanalaiset lajien tuhoamiseen. RISTO MUSTONEN

7 Ydinvoima ei ole ratkaisu ilmastonmuutoksen torjuntaan, sanoo ydinvoiman käyttöä edistämään perustettu IAEA. Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA on laskenut, ettei ydinvoima voi kasvaa niin nopeasti, että sen kasvu hidastaisi ilmastonmuutosta. Ydinvoiman käytön voimakas lisääminen johtaisi IAEA:n mukaan päinvastoin ilmastoa lämmittävien päästöjen lisääntymiseen. Tämä on selvässä ristiriidassa Gaia-hypoteesin kehittäjän, professori James Lovelockin viimeksi kesän alussa esittämien väitteiden kanssa. Suuret kustannukset jarruttavat Lovelock on jo pitkään esittänyt, että ainoastaan ydinenergian käytön mittava lisääminen voi estää koko maapalloa uhkaavan ilmastonmuutoksen. Ihmiskunta on vakavasti uhattuna. Ydinenergia on ainoa käytettävissä oleva, turvallinen energiamuoto. Sen käyttöön täytyy siirtyä nyt tai kärsiä seuraukset, Lovelock sanoi Independent-lehden haastattelussa toukokuun lopulla. Ydinvoimalan käyttö ei juuri tuota ilmastoa lämmittäviä kaasuja, päästöjä tosin syntyy polttoaineketjun eri vaiheissa jonkin verran. Ydinvoiman rakennusinto on kuitenkin vähentynyt muun muassa kalliiden rakennuskustannusten sekä voimakkaan kansalaisvastustuksen vuoksi. Esimerkiksi Yhdysvaltoihin ei ole rakennettu uutta ydinvoimalaa neljännesvuosisataan. Monet Euroopan maat sulkevat omia vanhenevia laitoksiaan, ja periaatepäätöksiä ydinvoimasta luopumisesta on tehty eri puolilla. Pontevimmin lienee edetty Saksassa, jossa on jo suljettu tai ollaan pian sulkemassa seitsemäätoista vanhaa ydinreaktoria IAEA vertailee vaihtoehtoja IAEA vertaa kahta skenaariota. Ensimmäisessä ydinenergian käyttö vähenee edelleen eikä uusia voimalahankkeita aloiteta. Ydinvoiman osuus sähköntuotannosta laskee nykyisestä 16 prosentista 12 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Toisessa vaihtoehdossa, jossa ydinenergian käyttö lisääntyy 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, kasvihuonekaasujen päästöt ovat suuremmat. Tämä johtuu siitä, että ydinvoiman lisääminen tulisi huomattavan kalliiksi ja johtaisi luonnonsuojelija 5/2004 Norppasähköön vaihtamalla voi säästää sähkökuluissa Uusimpien elokuulla kerättyjen tietojen mukaan kerrostalossa asuvalle ympäristömerkittyyn sähköön siirtyminen tarkoittaa keskimäärin 1 2 euron lisähintaa kuukaudessa. Toisaalta norppa-sähkö voi olla jopa halvempaa kuin sekasähkö. Halvin norppasähkön tarjoaja myy sitä 106 eurolla 2000 kilowattitunnin vuosikulutukseen Kalleimmasta sekasähköstä samalla kulutuksella joutuu maksamaan 132 euroa. Norppäsähkö mukana hintatutkimuksessa Seitsemän norppasähkön myyjää on mukana VaasaEmg:n Internet-palvelussa, jossa voi vertailla hintoja eri käyttökohteissa: kerrostalossa (kulutus 2000 kilowattituntia vuodessa), pientalossa (kulutus 5000 kilowattituntia vuodessa) ja sähkölämmitteisessä pientalossa (18000 kilowattituntia vuodessa). Hinnat on tarkoitettu suuntaaantaviksi tiedoiksi kuluttajille siitä, millaisia säästöjä on saataviss a sähköyhtiöitä kilpailuttamalla. VaasaEmg tekee sähkön pricewatch-tutkimuksen käyttäen mysteryshopping -tekniikkaa. Tutkija esittäytyy kotitalousasiakkaana, joka soittaa muualta kuin kyseisen yhtiön omalta alueelta. Tutkimuksessa mukana olevat hinnat saadaan näin sähkötarjousta pyydettäessä. VaasaEmg on osa Vaasan yliopiston yhteydessä toimivaa kuluttajakäyttäytymisen tutkimuskeskusta. Sähkösopimus verkon kautta Sivuilla näkyvät erikseen ympäristömerkittyä tuulivoimaa myyvät yhtiöt. Kaikki tuulivoiman myyjät eivät ole mukana Luonnonsuojeluliiton Norppa suosittelee ekoenergiaa -merkinnässä. Norppamerkityllä sähköllä on julkisesti saatavilla olevat tuotantokriteerit ja markkinointiohjeisto sekä sähkömarkkinoista riippumaton ulkopuolinen valvonta. Ympäristömerkittyä sähköä on nyt kuluttajien ulottuvilla entistä helpommin. Vaihtovirta.fi -internetpalvelussa kuluttajat voivat verrata nykyistä sähkösopimustaan norppasähkötarjouksiin ja solmia uuden sopimuksen suoraan palvelussa. Verkossa toimiva sähkön markkinapaikka on tarjonnut kuluttajille palvelujaan helmikuusta lähtien. Tähän mennessä yli suomalaista on verrannut sähkösopimustaan eri sähköyhtiöiden tarjouksiin sivuilla. Kannattaa muistaa myös Ekoenergia.info -sivujen tarjouspyyntölomake, jolla tarjonta on laajempaa ja norppasähkötarjoukset saa kotiin paluupostissa, jolloin niitä voi vertailla sekä keskenään että vanhaan sopimukseen. Kilpailuttaminen on riskitöntä Sähkölasku koostuu sähköenergian osuudesta, sähkönjakelusta sekä veroista. Näistä sähköenergian osuus on kilpailutettavissa. Kuluttajat voivat vaihtaa sähköenergian osuuden ympäristömerkityksi sähköksi niin halutessaan. Sähkön kilpailuttaminen ja myyjän vaihto on kuluttajille riskitöntä. Paikallinen sähköyhtiö vastaa aina sähkönjakelusta, mittarinluvusta ja kaikesta huoltoon liittyvistä asioista kuten ennenkin. Paikallinen sähkönjakelija ei saa korottaa siirtomaksua, vaikka asiakas ostaisikin sähkönsä toiselta yhtiöltä. SIRKKATEPPONEN ekoenergiavastaava Lisätietoja: VaasaEmg:n hintatietosivut: Uutta ilmaista Norppa suosittelee: Vaihda virtaa vihreään! -kuluttajaesitettä voi tilata Luonnonsuojeluliiton toimistolta puh. (09) tai fi jaettavaksi erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Ilmaisen Ekoenergiauutiset-lehden tilaajaksi voi liittyä joko Ekoenergia.info -sivujen kautta tai lähettämällä yhteystietonsa ekoenergiavastaavalle. fossiilisten polttoaineiden entistä runsaampaan käyttöön. IAEA:n ydinvoima-asiantuntija Alan McDonald totesi Independentlehden haastattelussa kesäkuulla, että on liioittelua väittää ydinvoiman olevan ratkaisu ilmaston lämpenemiseen. Ennusteita ydinenergian käytöstä voidaan verrata uusiutuvan energian mahdollisuuksiin. Esimerkiksi Saksan ympäristöministeriö arvioi, että uusiutuvilla energialähteillä voidaan tuottaa 65 prosenttia maan sähköntarpeesta vuonna Tämä vastaa lähes 40 ydinvoimalan vuosituotantoa. Johdonmukainen ratkaisu on sähkösopimuksen vaihto norppavirtaan. Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA: Ydinvoima ei pysäytä ilmastonmuutosta Uraani on rajallinen luonnonvara Tutkijoiden mukaan nykyisenkaltaisten ydinvoimalaitosten polttoaineena käytettävän uraanin riittävyydestä ydinvoimatuotantoon on olemassa varsin luotettavat tiedot energiavarojen kansainvälisissä inventaarioissa. Ne kertovat, että uraanivarat ovat niukemmat kuin nykyiset öljyvarat, ja riittävät nykyiselle ydinvoimakapasiteetille noin kolmisenkymmentä vuotta. Uraanikaan ei lopu täysin niin kuin eivät muutkaan uusiutumattomat energiavarat, vaan käytön lisääntyessä hinta kallistuu, ja louhinnan ja kuljetuksen aiheuttamat ympäristöhaitat, ilmastohaitat mukaanlukien, kasvavat. Kun tarkastellaan ilmastonmuutoksen vauhtia, niin tutkimusten mukaan ydinvoiman lisärakentaminen suurimmalla mahdollisella vauhdilla, missä se vain on mahdollista, voisi hidastaa lämpenemistä parilla vuodella. Samalla se kuluttaisi koko pääomamäärän, joka on irroitettavissa energian tuotantoon ja käyttöön. Ydinvoimalla on lisäksi suurempi kulutuksen kiihdytysvaikutus kuin millään muulla energiamuodolla. Niinpä laskennallinen etu saattaisi kutistua suuremman kulutuksen seurauksena olemattomiin. Ydinsähkön pakkomyyntiä Monet energiayhtiöt ovat varanneet Sivu 7 jo etukäteen osuuksia Suomeen rakennettavan viidennen ydinreaktorin tulevasta sähköntuotannosta, mikä on osaltaan rohkaissut ydinvoimainvestoijia. Tulevaisuudessa jokainen sähkönostaja, joka ei valitse ympäristömerkittyä sähköä, joutuu maksamaan sekasähkössään uuden ydinreaktorin tuotannosta. SIRKKA TEPPONEN Lisätietoa: Kansainvälisen atomienergiajärjestön verkkosivut Saksan ympäristöministeriön vuonna 2002 teettämä tutkimus Long term scenarios for a sustainable energy future in Germany löytyy verkosta osoitteesta download/renewables/long-term-scenarios.pdf Viides virhe: Perusteet vastustaa päätöstä viidennen ydinreaktorin rakentamisesta edelleen kestäviä Ydinvoiman vastaisen liikkeen syyskuussa avatut verkkosivut osoitteessa vastaavat kysymyksiin: Eikös ydinjäteongelma jo ratkaistu? Vastustatteko demokratiaa? Miksi ette kunnioita eduskunnan päätöstä? Ettekö halua torjua ilmastonmuutosta? Suomessahan ydinvoima on turvallista? Miksi enää kampanjoida? Reaktorihan tulee joka tapauksessa. PETRI KUOKKA

8 Sivu 8 luonnonsuojelija 5/2004 Vesiensuojelun puitedirektiivi Uusi aika koittaa vesiensuojeluun EU kannustaa kansalaisia osallistumaan vesien suojeluun ja hoitoon. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin päätavoite on kunnianhimoinen kaikkien Euroopan vesien tulisi saavuttaa hyvä tila vuoteen 2015 mennessä ja vedenkäytön tulisi tällöin olla kaikissa EU:n maissa kestävällä pohjalla. Vuonna 2000 voimaan astunut direktiivi vesien hoidosta antaa yhteiset periaatteet jäsenvaltioiden vesiensuojelulle. Direktiivin tarkoituksena on säilyttää ja suojella vesiympäristöjen ekologista toimivuutta, turvata korkealaatuisen juoma- ja talousveden saanti kestävällä tavalla, sekä hallita ja ehkäistä tulvien ja kuivuuden vaikutuksia. Myös vaarallisten aineiden päästöjä vesistöihin halutaan ehkäistä ja vähentää. Suomessa direktiivin toimeenpano on täydessä käynnissä. Alueelliset ympäristökeskukset kartoittavat alueidensa vesistöjen tilaa sekä valmistelevat syksyllä alkavaa sidosryhmäyhteistyötä. Kansallisen lainsäädännön oli määrä olla voimassa jo vuoden 2003 lopulla. Pitkään jatkunut direktiivin valmistelu EU:n tasolla sekä kansalliset selvitys- ja tutkimushankkeet ovat kuitenkin myöhästyttäneet aikataulua. Lakiehdotus vesien hoidon järjestämisestä on vihdoin toimitettu eduskuntaan, jossa sen käsittely aloitetaan syksyn alussa. Vesienhoitoalueet vastuussa toteutuksesta Suomi on jaettu vesipolitiikan puitedirektiiviä varten kahdeksaan vesienhoitoalueeseen, jotka seuraavat vesistöjen luonnollisia valuma-aluerajoja. Näin voidaan ottaa huomioon valuma-alueen kaikkien osien vaikutus vesistöön kokonaisuutena. Alueelliset ympäristökeskukset vastaavat direktiivin toimeenpanosta ja käytännön työstä omilla toimialueillaan. Jokaiselle vesienhoitoalueelle on valittu yksi alueellinen ympäristökeskus koordinoimaan vesienhoidon työtä. Vesistöt eivät noudata valtioiden rajoja ja direktiivin myötä kansainvälistä yhteistyötä vesien hoidossa pyritäänkin lisäämään. Suomi tekee direktiivin toteuttamisessa yhteistyötä Ruotsin ja Norjan kanssa rajavesillämme yhteisillä Tornionjoen ja Tenojoen-Paatsjoen vesienhoitoalueilla. Ahvenanmaa huolehtii itsenäisesti direktiivin toimeenpanosta omalla alueellaan. Vesiensuojelulle selkeä aikataulu Direktiivin avulla halutaan parantaa sekä järvien, virtavesien, pohjavesien että rannikkoalueiden tilaa. Tavoitteena on, että hyväksi luokiteltavien vesien tila ei huononisi ja hyvää heikompilaatuisten vesien tilaa pyritään parantamaan. Ihmistoiminnan takia voimakkaasti muutettujen vesistöjen tilalle asetetaan alemmat tavoitteet. Voimakkaasti muutettuja vesistöjä ovat mm. säännöstellyt järvet, kanavat sekä tekoaltaat. Vaikka vesien hyvän tilan tavoite on asetettu vasta vuoteen 2015, toimet vesien kunnostamiseksi on Suomi on jaettu vesipolitiikan puitedirektiiviä varten kahdeksaan vesienhoitoalueeseen, jotka seuraavat vesistöjen luonnollisia valuma-aluerajoja. karttaan on merkitty maakuntarajat, jotka joitakin poikkaeuksia lukuunottamatta vastaavat luonnonsuojeluliiton piirijakoa. Puitedirektiivin tavoitteet pähkinänkuoressa: Suojella ja parantaa vesiekosysteemien tilaa ja estää niiden tilan huononemista Kaikkien vesien järvien, jokien, rannikkoalueiden ja pohjavesien suojelu siten että niiden tila on hyvä vuonna 2015 Edistää kestävää, pitkän aikavälin suojeluun perustuvaa vedenkäyttöä Ehkäistä pohjavesien pilaantumista Vähentää tulvien ja kuivuuden vaikutusta Ehkäistä ja vähentää haitallisten aineiden päästöjä vesiin Edistää yhteistyötä vesien hoidossa viranomaisten ja kaikkien sidosryhmien välillä Turvata kansalaisten aktiivinen osallistuminen vesien suojeluun Edellyttää veden reilua hinnoittelupolitiikkaa periaatteena "pilaaja maksaa" aloitettava pikaisesti, jotta tavoitteet saavutettaisiin. Jokaiselle vesienhoitoalueelle laaditaan hoitosuunnitelma, joka päivitetään kuuden vuoden välein. Hoitosuunnitelmat sisältävät kokonaisvaltaisen kuvauksen vesistön ominaispiirteistä sekä arvion vesistöön kohdistuvista ihmistoiminnan vaikutuksista. Hoitosuunnitelmiin sisältyvissä toimenpideohjelmissa kuvataan suunnitelmat tarvittavista vesienhoidon toimenpiteistä kuten päästöjen vähentämisestä ja vesistöjen kunnostuksista. Hoitosuunnitelmien aikataulun ja työohjelmien tulisi olla valmiina vuonna Ehdotukset itse hoitosuunnitelmista valmistuvat vuonna 2008, jolloin niiden on oltava yleisön nähtävillä. Vesienhoidon toimenpiteet tulisi käynnistää viimeistään vuonna Hoitosuunnitelmien pohjaksi tarvittavaa tietoa tullaan keräämään vesienhoitoalueilla käynnistettävillä seurantaohjelmilla, joita aletaan valmistella jo ensi vuonna. Seurantaohjelmissa tarkkaillaan suojeltavia alueita sekä pinta- ja pohjaveden laatua. Jokaisen vesienhoitoalueen on laadittava rekisteri suojeltavista vesialueista. Suojelualueiden kartoituksella pyritään löytämään esimerkiksi Naturan avulla jo suojeltavat vesialueet ja kartoittamaan vielä suojelun tarpeessa olevat vedet. Vesistöjä luokitellaan ekologisin perustein Vesipolitiikan puitedirektiivin myötä näkökulma vesistöihin ja niiden tilaan muuttuu merkittävällä tavalla. Suomessa vesistöjen tilaa on tähän saakka tarkasteltu pääasiassa pelkästään kemiallisen laatuluokituksen perusteella ja luokituksessa on painotettu vesistöjen käyttökelpoisuutta ihmisen kannalta. Uudessa luokittelujärjestelmässä

9 luonnonsuojelija 5/2004 Sivu 9 Vesiensuojelun puitedirektiivi vertailutilana tulee olemaan luonnontila. Direktiivin mukaan pintavedet tullaan luokittelemaan sekä ekologisen että kemiallisen tilan perusteella ja pohjavedet kemiallisen tilan sekä veden määrällisten tekijöiden perusteella. Mitä lähempänä vesistön tila on vastaavanlaisen vesistön luonnontilaa, sitä parempaan luokkaan se kuuluu. Vesistöt tullaan jakamaan viiteen luokkaan, (erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono), riippuen siitä kuinka paljon ihmistoiminta on muuttanut niitä luonnontilasta. Direktiivin myötä vesistöjä tarkastellaan ekologisina kokonaisuuksina, joihin kuuluvat niin kasvillisuus, pohjaeläimet kuin kalastokin. Luokittelu on keskeisin vesiensuojelun elementti. Uusi luokittelujärjestelmä luo vesien tilalle vaatimustason, johon tulee päästä. Jos vesistön kunto ei parane pelkästään päästöjä vähentämällä, on aloitettava kunnostustoimenpiteet tilan parantamiseksi. Haitalliset aineet tarkkailuun Vesistöjä uhkaa nykyään yhä suurempi määrä ympäristölle haitallisia kemikaaleja. Direktiivillä pyritään edistämään haitallisten aineiden kartoittamista ja ehkäisemään niiden päästöjä vesistöihin. EU:n tasolla on listattu 32 ainetta tai aineryhmää, niin sanottua prioriteettiainetta. Näistä vaarallisimpien päästöt vesistöihin tulee lopettaa n. 20 vuoden sisällä ja muidenkin päästöjä vesiin tulee vähentää. Prioriteettiaineiden lista sisältää sekä maatalouden torjunta-aineita, raskasmetalleja että teollisuuskemikaaleja. Suomessa suurinta osaa listalla olevista torjunta-aineista ei enää käytetä lainkaan. Meillä onkin tehty oma ehdotus kansallisesta prioriteettiaineiden listasta. Reilut periaatteet veden käyttöön Periaatteena vesien käytössä tulee direktiivin mukaan olla se, että vesien pilaaja maksaa aiheuttamansa vahingon. Kaikkien veden käyttäjien tulisi osallistua kustannuksiin asianmukaisella tavalla. Vesien käytössä tulisi ottaa huomioon kaikki kustannukset myös vesiympäristön hoitoon ja vesiluonnonvaran ylläpitoon liittyvät kustannukset. Viimeistään vuonna 2010 vesivarojen hinnoittelupolitiikan on kannustettava niin kotitalouksia, teollisuutta kuin maatalouttakin käyttämään vesivaroja tehokkaasti ja kestävällä tavalla. Kustannusten kattamisen periaatteeseen liittyen jokainen jäsenvaltio joutuu tekemään myös taloudellisen analyysin veden käytöstä. Analyysiin on sisällytettävä arviot muun muassa vesipalveluihin liittyvistä vesimääristä, hinnoista ja kustannuksista sekä arviot tulevista investoinneista. Suomessa analyysi koskee lähinnä vesihuoltolaitoksia. Suomessakin tarvetta tehostaa vesiensuojelua Suomessa vesien tila on hyvä verrattuna moneen muuhun Euroopan valtioon. Vesien tutkimusta, suojelua ja hoitoa on toteutettu maassamme laajasti jo ennen uutta direktiiviä. Nykyinen vesiensuojelu perustuu valtioneuvoston tavoiteohjelmaan, joka ulottuu vuoteen Vaikka tilaan on saatu aikaan paljon parannuksia, jäljellä on silti vielä merkittäviä ongelmia. Vesistöjen tila ei ole parantunut kuin osittain etenkin tiheään asutun Etelä-Suomen pienissä vesistöissä muun muassa maatalouden ravinnekuormituksen takia. Suomen ympäristökeskuksen tutkimusten mukaan maassamme on ainakin 1500 vesistöä, jotka ovat kunnostuksen tarpeessa. Lisäksi suurta osaa Suomen järvistä säännöstellään ja valtava määrä virtavesiä on perattu. Itämerta on suojeltu erityisen suojeluohjelman avulla. Silti Itämeren tilanne erityisesti rehevöitymisen ja happikadon takia on edelleenkin huolestuttava. Kuormituksen vähentämistoimenpiteet eivät ole olleet riittäviä. Myös yhä lisääntyvät kemikaalit uhkaavat niin pohjavesiä, pintavesiä kuin Itämertakin. Likaiset rannikkomme kertovat, että jotakin on tehtävä. Vesiensuojelu kuuluu kaikille Vesipolitiikan puitedirektiivi edellyttää kansalaisten entistä laajempaa mahdollisuutta osallistua vesivaroja koskevaan suunnitteluun. EU haluaa saada kaikki kansalaiset aktiivisesti osallistumaan vesistöjen hoitoon ja suojeluun. Direktiivissä pyritään lisäämään yhteistyötä kaikkien vesiin liittyvien toimijoiden kesken. Niin jäsenvaltiot ja viranomaiset kuin kansalaisjärjestöt ja jokainen tavallinen vesien käyttäjäkin voivat vaikuttaa osaltaan vesistöjen hyvinvointiin. Alueellisten ympäristöviranomaisten on huolehdittava siitä, että avoin, kaikille mahdollinen osallistuminen vesien hoitoon toteutuu. Käytännössä yhteistyö tapahtuu siten, että alueellinen ympäristökeskus muodostaa alueellaan yhteistyöryhmiä, joihin kerätään jäseniä mahdollisimman laajasti eri sidosryhmistä. Sidosryhmäyhteistyön on määrä käynnistyä jo tänä syksynä. Sidosryhmät tulevat yhteistyöryhmien kautta osallistumaan muun muassa vesistöjen hoitosuunnitelmien tekoon ja toteuttamiseen. Avoimuutta ja yhteispeliä Kansalaisille tullaan järjestämään mahdollisuus päästä tutustumaan vesien hoitoon liittyviin asiakirjoihin ja esittämään niistä mielipiteensä. Asiakirjat tulee pitää näkyvillä kunnissa sekä sähköisessä muodossa Internetissä. Alueellisten ympäristökeskusten on pyydettävä sidosryhmiltä vesien hoitoon liittyvät tarvittavat lausunnot ja järjestettävä tiedotustilaisuuksia, joissa jokaisella on mahdollisuus mielipiteiden esittämiseen. Vesistöjen hoitosuunnitelmat ja niihin sisältyvät toimenpideohjelmat ovat tärkeä osa direktiivityötä, johon kaikilla on mahdollisuus päästä tutustumaan ja ottamaan kantaa. Vaikka direktiivi ei tuokaan suoria velvoitteita toiminnanharjoittajille ja kansalaisille, sen tavoitteiden toteuttaminen edellyttää ympäristölupien ehtojen tarkentamista ja tiukentamista. Vesien hoidossa tulee olemaan mukana suuri määrä sidosryhmiä, joilla jokaisella on omat tavoitteensa vesistöjen suhteen. Viranomaiset, maatalouden ja teollisuuden edustajat, kunnat, kansalaisjärjestöt ja kansalaiset on saatava mukaan yhteispeliin. Yhteistyön järjestäminen tuleekin olemaan ympäristökeskuksille haasteellinen tehtävä. HANNELE AHPONEN Linkkejä: Vesienhoidon asiantuntijoita ympäristöhallinnossa: Kartta vesienhoitoalueista: Direktiivityön aikataulu Joulukuu 2003 Kansallisten ja alueellisten säännösten oltava vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisia. Vesienhoitoalueita koskevan yhteistyön oltava toiminnassa. Joulukuu 2004 Analyysi vesistöjen tilasta ja vesistöihin kohdistuvista ihmisen aiheuttamista vaikutuksista oltava valmis. Taloudellinen analyysi veden käytöstä oltava valmis. Suojelualueiden rekisteri valmiina. Joulukuu 2006 Vesien hoidon perustana olevien pinta- ja pohjavesien seurantaohjelmien oltava käynnistetty. Hoitosuunnitelmien ja niihin sisältyvien toimenpideohjelmien aikataulun ja työohjelman oltava valmiit. Joulukuu 2008 Vesienhoitoalueiden hoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat esitettävä yleisölle. Joulukuu 2009 Ensimmäiset vesienhoitoalueiden hoitosuunnitelmat julkaistava. Joulukuu 2010 Kustannusten kattamiseen perustuva vesipalvelujen hinnoittelupolitiikka voimaan. Joulukuu 2012 Työohjelma hoitosuunnitelman tarkistamiseksi vuosille julkaistu. Toimenpiteet vesistöjen tilan parantamiseksi käynnissä. Joulukuu 2015 Ensimmäisen hoitosuunnitelmakauden toimenpiteet vesistojen tilan parantamiseksi tehty. Vesistöjen tilan oltava hyvä. Uusi vesienhoitosuunnitelmakausi alkaa. Järjestöille löytyy paljon tehtävää Millaisia haasteita on vuodenvaihteessa voimaanastuvan vesiensuojelun puitedirektiivin toteuttamisessa? Miten kansalaisjärjestöjen ja yksittäisten kansalaisten mahdollisuudet osallistua vesiensuojelutyöhön muuttuvat? Suomen luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkö Ilpo Kuronen on ollut mukana vesipuitedirektiiviin liittyvän lainsäädännön muutoksia käsittelevässä vesilakitoimikunnassa, VEPO-toimikunnassa sekä toimikunnan työtä jatkavassa asetustoimikunnassa. Parhaillaan Luonnonsuojeluliitossa suunnitellaan vesien hoidon toimeenpanoa kentällä. Vesien hoidosta tiedotetaan ja siitä tullaan järjestämään koulutusta niin liiton keskustoimistolla, piireissä kuin paikallisjärjestöissäkin. Päästöjen vähennyksiä ja ennallistavia toimia Kurosen mielestä on erittäin tärkeää, että vesien tilaa ei enää voida tarkastella pelkästään vanhan käyttökelpoisuusluokituksen kautta. Toiminnan malliksi ei riitä vain päästöjen vähentäminen, vaan tarvittaessa on ryhdyttävä ennallistaviin toimenpiteisiin vesistön tilan parantamiseksi. Vesien hoidon ja suojelun toimet on suunniteltava vesien tilasta käsin. Direktiivi antaa kansalaisille tuen vaatia päästöjen vähentämistä ja vesien tilan parantamista, Kuronen sanoo. Direktiivin ympäristötavoitteet ovat Suomen valtiota oikeudellisesti velvoittavaa yhteisölainsäädäntöä. Ilpo Kuronen innostaa kansalaisia toimintaan vesiensuojelussa. Viranomaisresurssit huolettavat Direktiivin toteuttamisen suurimmat ongelmat löytyvät Kurosen mielestä ympäristöhallinnon sisältä. Työhön direktiivin toimeenpanemiseksi ei ole varattu riittävästi resursseja ja lisärahoitusta. Viranomaisilla on myös liian positiivinen käsitys Suomen vesien tilasta. Monia vesistöjämme säännöstellään voimakkaasti. Suomessa on tutkimusten mukaan yhteensä noin 1500 kunnostuksen tarpeessa olevaa järveä ja jokea. Erityisesti rannikkovesissä on paljon pilaantuneita vesialuita, Kuronen muistuttaa. Toisaalta kukaan ei tiedä ennen uuden luokittelun valmistumista, kuinka paljon Suomessa sen mukaisesti on huonossa kunnossa olevia vesistöjä. Todennäköisesti huonoimmassa ja parhaassa laatuluokassa olevat vesistöt säilyvät jokseenkin samoissa luokissa, mutta kunnoltaan niiden välissä olevilla vesistöillä luokitukset voivat muuttua. Direktiivin tulkinnassa keskeinen ongelma tulee olemaan, minkä kokoisiin vesistön osiin kunnostustoimet kohdistuvat. Toimiin tulisi ryhtyä vesistön koosta huolimatta viisaasti priorisoiden. Kun esimerkiksi lukuisat uittoa varten peratut purot ovat voimakkaasti muutettuja, ne olisi myös ennallistettava direktiivin ajatuksen mukaisesti. Nimikkovesistöjä paikallisyhdistyksille Varsinaiset vesienhoitoalueet ovat liian suuria vesien hoitoon vaikuttamisen kannalta, mutta laki mahdollistaa pienempien osa-alueiden muodostamisen, jolloin vaikuttaminen on helpompaa. Viranomaisten onkin huomioitava tämä hoitosuunnitelmia laadittaessa. Kuronen ehdottaa, että jokainen Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys voisi valita oman nimikkovesistön, jossa yhdistys tarkkailisi vesien hoidon edistymistä. Luonnonsuojeluliiton on aloitettava systemaattinen koulutus yhdistyksille ja piireille direktiivin luomista mahdollisuuksista, Kuronen painottaa. Maatalouden toimet avainvasemassa Maatalouden hajakuormituksen ratkaisu on avain tulokselliseen vesiensuojelutyöhön. Vapaaehtoiset tukijärjestelmät eivät ole tuottaneet riittävää tulosta, vaikka ne ovat olleet voimassa 10 vuotta. Vesistöihin joutuvien päästöjen osalta suurimpana ongelmana on edelleen hajakuormituksen säätely, Ilpo Kuronen toteaa. On muistettava että valtioneuvoston vuoteen 2005 asetettu vesien suojelun tavoiteohjelma ei ole toteutunut. Direktiivin tavoitetta ei saavuteta myöskään vuoteen 2015 mennessä, jos vesiensuojelun toimia ei erityisesti maa- ja metsätalouden osalta Suomessa tehosteta. Maataloudessa on paljon toteuttamiskelpoisia kustannustehokkaita suojelukeinoja. Esimerkiksi suojakaista- ja vyöhykesuunnitelmat ovat olemassa, mutta niitä ei oteta käyttöön. Maatalous ja sen etujärjestö MTK ovat laiminlyönneet osuutensa yhteisistä vesistötalkoista, Kuronen valittelee. HANNELE AHPONEN

10 Sivu 10 luonnonsuojelija 5/2004 Vesiensuojelun puitedirektiivi Puitedirektiivi tulee, mutta millä mielin vesistöjen hoito- ja suojelutyöhön ollaan lähdössä liikeelle? Luonnonsuojelija esitti viranomaisille joukon kysymyksiä: 1) Mikä tällä hetkellä on ajankohtaista direktiivityössä? 2) Mikä muuttuu vesipuitedirektiivin myötä vesien hoidossa ja suojelussa Suomessa? 3) Mikä on keskeisin ongelma direktiivin toteuttamisessa? 4) Onko Suomi aikataulussa direktiivin toteuttamisessa? 5) Miten vesipuitedirektiivi vaikuttaa tavallisiin kansalaisjärjestöihin ja kansalaisiin? Miten he voivat käytännössä osallistua ja vaikuttaa vesien hoitoon? 6) Muuta tärkeää? Suomen ympäristökeskus 1) Markku Maunula, Suomen ympäristökeskuksen eli SYKE:n vesivarayksikön päällikkö, koordinoi vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanoa ympäristökeskuksessa. Maunulan mukaan SYKE: ssä on käynnissä yli 30 tutkimusja kehittämisprojektia direktiivin ympärillä. SYKE toimii asiantuntija-apua antavana viranomaisena vesienhoitotyössä. Tutkimus- ja kehittämishankkeiden lisäksi SYKE:ssä tehdään direktiivityön oppaita alueellisten ympäristökeskusten käyttöön, sekä kehitetään vesistötietojen hallintaa ja tietojärjestelmiä. SYKE myös huolehtii valtakunnallisten raporttien kokoamisesta EU:ta varten. Tällä hetkellä SYKE:laisia työllistää myös muun muassa järvien tyypittely ja vesien tilan luokittelua palvelevan kriteeristön valmistelu. Maunulan mukaan aikataulu on tiukka, sillä kriteeristön tulisi olla valmiina jo vuoden loppuun mennessä. Vuosi 2004 on tärkeä etappi, sillä vuoden lopussa on oltava valmiina myös ohjeistus analyysin tekemiseksi ihmistoiminnan vaikutuksista vesistöihin. Seuraava suuri urakka tulee olemaan ensi vuoden alussa alkava vesistöjen seurantaohjelmien kehittäminen. SYKE:n asiantuntija Heidi Vuoristo on ollut tiiviisti mukana ekologisen luokituksen kehittämisprojektissa. Pintavesien tyypittelyn ja alustavan luokittelun lisäksi tällä hetkellä töitä riittää luokittelun kansainvälisessä vertailussa eli ns. interkalibroinnissa. Luonnonoloiltaan samantyyppiset valtiot pyrkivät saamaan pintavesien luokittelun yhtenäiseksi keskenään. Suomi vertailee luokitustaan lähinnä Ruotsin kanssa. Tavoitteena on Vuoriston mukaan saada esimerkiksi tietty järvi samaan luokkaan huolimatta siitä, että mailla on osittain eri kriteerit järvien luokittelussa. Näin varmistetaan, että ekologisen tilan luokittelut ovat keskenään vertailukelpoisia. Antti Lehtinen kehittää SYKE: ssa oppaita ja suosituksia alueellisille ympäristökeskuksille direktiivin toimeenpanoa varten. SYKE:ssä on tällä hetkellä työn alla esimerkiksi opas pohjavesien tarkasteluun. Oppaat eivät ole viranomaisia sitovia, vaan niiden tarkoitus on helpottaa direktiivityötä ja raportointia EU:lle, Lehtinen kertoo. 2) Vesipolitiikan puitedirektiivi tarjoaa selkeän rungon vesistöjen biologiselle seurannalle, Vuoristo iloitsee. Vesien tilaa arvioidaan nyt ekologisesti, mikä on hyvä pohja jatkaa vesiensuojelua Suomessakin. Direktiivin henki tukee muuttuneiden vesien kunnostusta ja ennallistamista, arvioi Lehtinen. Maunulan mukaan direktiivin myötä vesivarojen tärkeä merkitys on noussut esille koko Euroopassa. Vanhassa vesien käyttökelpoisuusluokituksessa on sen nimen mukaan arvioitu vesien soveltuvuutta ihmiselle virkistyskäyttöön, kalastukseen, vedenottoon ja niin edelleen. Vesiä luokiteltaessa on tarkasteltu yksipuolisesti vain niiden laatua fysikaalis-kemiallisten tekijöiden avulla. Biologisia muuttujia ei juurikaan ole huomioitu. Uudessa ekologisessa luokittelussa biologiset tekijät kuten kasviplankton ja pohjaeläimet ovat tärkeimmät luokittelukriteerit, joiden mukaan vesiä ja niiden kuntoa tarkastellaan. Toinen tärkeä ero uudessa vesien luokittelussa on se, että nyt vesien luontaiset erot otetaan huomioon, kertoo Vuoristo. Tämä on tärkeää, sillä esimerkiksi luontaisesti humuspitoiset järvet on aikaisemmin luokiteltu huonoiksi, vaikka ne olisivat täysin luonnontilaisia. Uudessa ekologisessa luokittelussa biologiset tekijät kuten kasviplankton ja pohjaeläimet ovat tärkeimmät luokittelukriteerit, joiden mukaan vesiä ja niiden kuntoa tarkastellaan. 3) Direktiivin toimeenpano on jo iso urakka sinänsä. Suomessa suurimpia ongelmia vesistöissä ovat pintavesien rehevöityminen sekä pohjavesiä uhkaavat ympäristövahingot ja kemikaalit, kertoo Markku Maunula. Hajakuormitus ja erityisesti maatalous on Suomessa vesiä eniten rehevöittävä tekijä. Teollisuuden ja taajamien jätevedet on saatu jo suhteellisen hyvin kuriin. Heidi Vuoriston mukaan paljon työtä aiheuttaa sellaisten haitallisten aineiden seuranta, joiden pääsyä vesiin ei ole aiemmin tarkkailtu. Vaikka näiden aineiden analysoiminen on kallista, on tarkkailun lisääminen erittäin tärkeää. Myös biologinen seuranta aiheuttaa runsaasti lisätyötä tämänhetkiseen vesistöjen seurantaan. Seurantapaikkojen valinnassa ja tutkimusmenetelmien yhtenäistämisessä on paljon tehtävää. Tällä hetkellä ainoastaan suurimpien kuormittajien läheisiä vesistöalueita tarkkaillaan myös biologian kannalta. Vähän kuormitettuja vesistöjä tarvitaan myös vertailukohteiksi kuormitetuille vesistöille. Kuitenkin jopa Suomesta on vaikeaa löytää vertailukohdaksi täysin luonnontilaisia vesistöjä. 4) EU:lle on toimitettu jo tänä vuonna raportti, jossa esitettiin muun muassa Suomen vesistöalueet. Seuraavan kerran unionillle raportoidaan maaliskuussa 2005 esimerkiksi alustavasta vesistöjen luokittelusta ja ihmistoiminnan vaikutuksista vesistöihin. Vaikka aikataulu onkin tiukka ja EU:n ohjeistus raportointia varten on ollut myöhässä, Maunula sanoo, että raportointiin ehditään silti. Kaikki EU:n maat kamppailevat samojen ongelmien kanssa direktiivityössä. Vesistöjen hoito on pitkäaikainen prosessi ja hoitosuunnitelmien tekemiseen onkin Maunulan mukaan varattu enemmän aikaa. 5) Jo direktiivin valmistelussa on ollut mukana suuri joukko sidosryhmiä, Markku Maunula kertoo. Hänen mukaansa on tärkeää, että käytännön toiminta on tarpeeksi konkreettista vesien suojelussa, jotta kansalaisten on helppo osallistua siihen. Oma järvi ja sen kunnossapito on paljon helpompi käsittää kuin koko vesistölle laadittu hoitosuunnitelma. Vuorovaikutuksen organisoinnissa joudutaankin tekemään paljon töitä, jotta osallistuminen onnistuu. Antti Lehtinen tähdentää, että vesien suhteen on useita tavoitteita, jotka on onnistuttava yhteensovittamaan. Toisaalta Suomessa on jo pitkät perinteet yhteistyönä tapahtuvasta vesiensuojelusta, kuten säännöstelyn kehittämisprojekteista, jokikohtaisista neuvotteluryhmistä sekä vesiensuojeluyhdistyksistä, jotka ovat mahdollistaneet kansalaisten osallistumisen omien vesialueidensa hoitoon. Jo olemassa olevia sidosryhmäyhteistyön muotoja voidaan Maunulan mukaan edelleen jatkaa ja syventää direktiivin myötä. Ympäristöministeriö 1) Ylitarkastaja Jukka Matinvesi on ollut mukana valmistelemassa vesipuitedirektiivin toimeenpanoa sihteerinä ohjausryhmässä ja lakitoimikunnassa ja toimii sihteerinä myös työnsä aloittavassa asetustoimikunnassa. Matinvesi kertoo, että direktiivin toimeenpaneva lakiesitys on viety eduskuntaan hyväksyttäväksi ja eduskunta aloittaa sen käsittelyn heti syksyllä. Asetustoimikunta, jossa myös Suomen Luonnonsuojeluliitolla on edustus, aloittaa asetusten muokkaamisen elokuun lopussa. 2) Matinveden mukaan direktiivi antaa aivan uudenlaisen mahdollisuuden päästä vaikuttamaan pitkän tähtäimen vesiensuojelun suunnitteluun. Lisäksi puiedirektiivissä asetettu konkereettinen tavoite vesien Missään ympäristödirektiivissä ei osallistuminen ole käsittänyt niin laajaa joukkoa kuin vesipuitedirektiivissä. Esimerkiksi Natura ei koskettanut kaikkia kansalaisia, vaan lähinnä maanomistajia. hyvästä tilasta todella velvoittaa toimenpiteisiin vesien hyväksi. Vaikka lyhyellä tähtäimellä yksittäisen kansalaisen tai toiminnanharjoittajan suhteen ei käytänössä tapahdu mitään muutoksia, on direktiivillä merkittäviä vaikutuksia tulevaisuudessa. Matinveden mukaan vuoden 2010 jälkeen kaikissa päätöksissä on otettava soveltuvin osin huomioon valtion hyväksymä vesienhoitosuunnitelma. Direktiivi tulee jopa nopeuttamaan tulevaisuudessa esimerkiksi toiminnanharjoittajien lupaprosesseja, kun vesienhoitosuunnitelmassa esitetty vesiensuojelu voidaan ottaa jo hakemuksen tekovaiheessa huomioon. Matinvesi toivoo, että direktiivi herättäisi myös vapaaehtoista toimintaa vesien hyväksi. Kaikkia pieniä mutta tärkeitä yksityiskohtia ei voida kirjata asetuksiin, mutta niin maa-ja metsätaloudessa kuin teollisuudessakin voidaan ottaa käyttöön vapaaehtoisesti erilaisia ympäristönsuojelukäytäntöjä. 3) Suurin ongelma vesiensuojelussa Matinveden mukaan on Tarjolla avoin ja osallistava suojeluprosessi

11 luonnonsuojelija 5/2004 Sivu 11 Vesiensuojelun puitedirektiivi rannikon jokien ja rannikkovesien tila. Rannikolla maatalouden ja yhdyskuntien kuormitus on kaikkein suurinta, mikä vaikuttaa väistämättä veden laatua huonontavasti. Ongelmana on myös se, että merkittävät keinot kuormituksen vähentämiseksi eivät aina ole halpoja. 4) Lähes puolet Euroopan Unionin jäsenmaista ei ole vielä toimeenpannut direktiiviä kansallisesti, joten Suomi ei ole ainoa maa, joka on jäljessä aikataulusta. Erityisesti sidosryhmäyhteistyön järjestäminen vie aikaa ja vaatisi enemmänkin resursseja kuin mitä ympäristöhallinnolla on käytettävissään. 5) Yhteistyöstä viranomaisten ja esimerkiksi ympäristöjärjestöjen ja vesien käyttäjien kesken on erikseen mainittu direktiivissä ja lakiesityksessä vesienhoidon järjestämisestä. Missään ympäristödirektiivissä ei osallistuminen ole käsittänyt niin laajaa joukkoa kuin vesipuitedirektiivissä. Esimerkiksi Natura ei koskettanut kaikkia kansalaisia, vaan lähinnä maanomistajia. Jokaisen on lakiesityksen perusteella voitava osallistua vesienhoidon suunnitteluun. Alueelliset ympäristökeskukset organisoivat yhteistyön sidosryhmien välillä, mutta järjestöjen ja kansalaisten on oltava myös itse aktiivisia, painottaa Matinvesi. Alueellisiin ympäristökeskuksiin voi ottaa rohkeasti yhteyttä. Vaikka tiedotustilaisuudet saatetaankin järjestää laajemmista vesienhoidon suunnitelmista, suunnitelmien yksityiskohtaisemmat pohjatiedotkin on oltava saatavilla. Matinveden mukaan sillä, kuinka suureksi määritellään vesistönosat, joihin vesiensuojelun toimet kohdistetaan, ei ole ratkaisevaa merkitystä siihen, miten vesiensuojeluun voidaan vaikuttaa. Vesienhoitosuunnitelmat tehdään ottamalla huomioon laajempi vesistökokonaisuus, mutta konkreettiset toimeenpiteet kohdistuvat kuitenkin aina yksittäisiin järviin ja virtavesiin. Kansalaisten osallistumisesta on hyötyä vesien hoidon suunnittelussa, sillä paikallistuntemus auttaa viranomaisia saamaan tietoa vesien tilasta ja kohdistamaan vesienhoitotoimenpiteet oikein, Matinvesi muistuttaa. 6) Direktiivillä on vaikutusta myös muihin kansallisiin lakeihimme. Vesilaki päivitetään ja myös ympäristönsuojelulakiin tulee muutoksia. Suomessa voidaan monissa asioissa ylittää direktiivin vaatimustaso. Pohjavesien suojeluvelvoite on jo nykyäänkin tiukempi kuin mitä direktiivi vaatii. Kansalliset vesiensuojeluvelvoitteet kohdistuvat kaikkiin vesiin, myös niihin, joiden tila on hyvä direktiivin määritelmien mukaan. Matinveden mukaan nyt valmistellaan periaatteita ja suuntaviivoja vesiensuojelun tavoitteille vuoden 2005 jälkeiselle ajalle. Tällöin voidaan ottaa kantaa sellaisiin pintavesiin, joissa ekologinen hyvä tila on jo saavutettu ja myös koko Itämeren suojelemiseksi rannikkovesien lisäksi. Vaikka vesipolitiikan puitedirektiivi ei velvoitakaan Venäjää, direktiivi tulee parantamaan yhteistyötä ja tiedonvaihtoa vesiensuojelussa myös Venäjän kanssa. Vesiensuojelun periaatteiden yhtenäistäminen EU:njäsenmaissa niin pitkälle kuin mahdollista on positiivista, sanoo Matinvesi. Kansainvälinen yhteistyö motivoi myös Suomea parantamaan vesiensuojeluaan, sillä emme ole monista puhtaista vesistämme huolimatta kaikin osin vesiensuojelun mallimaa. Vesien hoidon järjestelmä tulee olemaan avoin prosessi ja kaikki vesien hoitoon liittyvä aineisto on julkista. Viranomaisen tulee ottaa vesien hoidon alueellisiin yhteistyöryhmiin mukaan keskeisimpien tahojen edustajia. Uudenmaan ympäristökeskus 1) Mauri Karonen toimii Uudenmaan ympäristökeskuksen toimialueen koordinaattorina direktiivin toimeenpanossa ja Antti Mäntykoski työskentelee vesien suojelun asiantuntijana Uudenmaan ympäristökeskuksen koordinoimalla Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella. Uudenmaan ympäristökeskuksessa valmistaudutaan direktiivin ensimmäisen vaiheen raportointiin, johon sisältyy arvio vesistöihin kohdistuvista ihmistoiminnan vaikutuksista. Mäntykoski kertoo, että hänen työhönsä kuuluu koota tieto raportointia varten koko vesienhoitoalueelta. Työ on ollut tähän saakka pääasiassa viranomaistyönä tehtävää perustietojen kokoamista vesistöistä. Sidosryhmäyhteistyötä ei ole aloitettu vielä konkreettisesti. Yhteistyö käynnistetään kuitenkin jo alkusyksyn aikana. Mauri Karonen kertoo, että Uudenmaan ympäristökeskus tulee järjestämään kaikille kiinnostuneille avoimia sidosryhmätilaisuuksia, joissa kerrotaan, mitä tähän asti on tehty ja annetaan mahdollisuus asioiden kommentointiin. Viranomaisilta pyydetään lisäksi lausunnot tärkeimmissä työvaiheissa. Ympäristökeskus on kokoamassa myös yhteistyöryhmää, johon osallistuu vesiensuojelun kannalta keskeisiä yhteistyötahoja. Yhteistyöryhmän merkitys tulee olemaan suuri erityisesti vesien hoidon suunnitteluvaiheessa. Lisäksi Uudenmaan ympäristökeskus laatii syksyn aikana tarvittaessa tiedotteita ja päivittää Internetsivuilleen tuoretta tietoa vesien hoidon edistymisestä. 2) Vesien suojelun tavoitteet asetetaan nyt vesiluonnon näkökulmasta ja vesien luokituksen perusteet muuttuvat. Tavoitteena on vesistöjen hyvä ekologinen tila, Mäntykoski painottaa. Karosen mukaan näkökulma vesiin siirtyy purkuputken päästä itse vesiekosysteemin tarkasteluun. Uutta on myös se, että pinta- ja pohjavedet yhdistetään ensimmäistä kertaa koordinoidusti samaan käsittelyyn vesienhoidossa. Eikä ihmistäkään ole unohdettu, sillä direktiivin tavoitteisiin kuuluu turvata toimiva vesihuolto kaikille. Ensimmäistä kertaa koko Euroopan unionin alueella kansalaiset saadaan mukaan osallistumaan vesien hoitoon ja myös kansalaisten tiedon saanti vesistöistä paranee. Yhtenäinen vesistöjen luokittelu ja vesien hoidon toimeenpano unionin tasolla on iso asia. 3) Alkuvaikeuksien jälkeen näyttää siltä, että vesipolitiikan puitedirektiivi otetaan hallinnossa tosissaan, Karonen miettii. Aikataulu ei ole enää ongelma, kun lakipakettikin on saatu vihdoin eduskuntaan. Työ on edistynyt lähes aikataulun mukaisesti, vaikka lainsäädäntö on lähes kahdeksan kuukautta myöhässä. On ymmärrettävää, että näin ison lakipaketin toteutus on suuri työ, mutta tällä hetkellä ei näy esteitä sille, etteikö kaikki lopulta menisi hyvin. Enää ei odotella lakia, vaan työtä jatketaan joka tapauksessa. Uudenmaan ympäristökeskuksessa direktiivin toimeenpanoon osallistuu oman työnsä ohella noin 20 henkilöä. Antti Mäntykoski on palkattu ainoana lisätyöntekijänä direktiivityöhön ja on ainoa, jonka tehtävät liittyvät lähes pelkästään direktiivityöhön. Aika näyttää, onko resursseja riitävästi, mutta ilmankaan ei olisi selvitty, Karonen pohtii. Uudenmaan ympäristökeskus on On tärkeää tehdä yhteistyötä hyvässä hengessä niin suunnittelijoiden kuin kuormittajienkin kanssa eikä ketään tule syyllistää. Yhteistyö vesien hoidossa on nähtävä mahdollisuutena. ollut mukana aktiivisesti myös direktiivityön ohjeiden suunnittelussa ja vesiensuojelun tiedon hallintaprojektissa. Omasta mielestämme olemmme päässeet vaikuttamaan kehitys- ja ohjaustyöhön, Mauri Karonen toteaa. Hajakuormitus ja erityiseseti maatalous on Uudenmaan alueella edelleen absoluuttisesti merkittävin kuormittaja typen ja fosforin osalta. Tämä on luonnollista, koska Uudellamalla on paljon maataloutta ja vähän esimerkiksi turve- ja metsätaloutta. Koko vesienhoitoalueenkin tasolla myös Suomenlahden tilan kehittyminen on uhka direktiivin tavoitteiden toteutumiselle. Karonen painottaa, että Uudenmaan ympäristökeskus on myös panostanut maatalouden vesiensuojeluun. Vantaanjoki Life-projekti on ollut suuri ja merkittävä hanke pienempien suojavyöhykesuunnitelmien lisäksi. Meneillään ovat yhteistyössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen ja muiden tahojen kanssa maatalouden eroosion vähentämisen ja suorakylvätekniikan edistämishankkeet. Karosen mielestä maatalouden ympäristötukijärjestelmää ei olla saatu hyödynnettyä tarpeeksi. Jää nähtäväksi, kuinka hyvin uudet kuntien ympäristönsuojelumääräykset vaikuttavat vesiensuojeluun. 5) Kuka tahansa voi jo nyt noudattaa kestävän kehityksen periaatteita vesien suojelussa, muistuttaa Karonen. Vesien hoidon järjestelmä tulee olemaan avoin prosessi ja kaikki vesien hoitoon liittyvä aineisto on julkista. Viranomaisen tulee ottaa vesien hoidon alueellisiin yhteistyöryhmiin mukaan keskeisimpien tahojen edustajia. Esimerkiksi Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri tullaan kutsumaan mukaan Uudenmaan ympäristökeskuksen kokoamaan yhteistyöryhmään, Karonen kertoo. Kaikista vesien hoitoon liittyvien suunnitelmien luonnoksista järjestetään kuulemistilaisuuksia, joissa suunnitelmia voivat kommentoida niin yhteisöt kuin yksityiset henkilötkin. Vesistöjä koskevan tiedon lisäämisessä tullaan käyttämään hyväksi moderneja tiedon saantia helpottavia kanavia, kuten Internettiä. Vielä ei Uudenmaan ympäristökeskukseen ole tullut yhteydenottoja ja kysymyksiä juuri muilta tahoilta kuin ympäristöhallinnosta, sillä yhteistyön järjestäminen on vasta alkuvaiheessa. 6) Karonen toivoo, että vesien hoidon suunnittelua tehdään tästä lähtien yhteistyössä kaikkien tahojen kesken. On tärkeää tehdä yhteistyötä hyvässä hengessä niin suunnittelijoiden kuin kuormittajienkin kanssa eikä ketään tule syyllistää. Yhteistyö vesien hoidossa on nähtävä mahdollisuutena. HANNELE AHPONEN TERO MAKKONEN / LUONTOKUVAT

12 Sivu 12 luonnonsuojelija 5/2004 Muutettujen vesistöjen ympäristötavoitteet seuraava vesipolitiikan väännön paikka Oulujoki-pilotissa testataan vesiensuojelun puitedirektiiviä Vesipolitiikan puitedirektiivillä tähdätään vesiensuojelun yhtenäistämiseen ja tehostamiseen Euroopan unionin maissa. Suomessa puitedirektiiviä ja komission sitä varten laatimaa ohjeistusta tulkitaan ja testataan Oulujoki-pilotissa. Oulujoen vesistöalueella toteutettava kokeiluhanke alkaa olla loppusuoralla. Mittava raportti on viimeistelyä vailla, mutta ympäristötavoitteet siitä vielä puuttuvat. Oulujoki-pilotissa tehtävänä on ollut rakentaa toimiva ja selkeä työväline vesistöjen luokittelemista ja tyypittelyä varten. Vesiensuojelun uusi tavoite ekologisesti hyvästä tilasta vuoteen 2015 mennessä edellyttää totuttua monipuolisempaa vesistön nykytilan kuvausta ja ymmärtämistä, jotta tavoitetilan asettaminen olisi mahdollisimman oikeaan osuva. Suomessakin ihmistoiminnan vaikutus vesistöihin on ollut laajaa, joten useinkaan ei ole yksinkertaista selvittää, millainen vesistön alkuperäinen luontainen tila on. Se voi vastoin oletuksia olla myös rehevä tai sameavetinen. Oulujoki esimerkkivesistönä Oulujoki-pilotissa vesimuodostuma jaettiin jokiin, järviin ja rannikkovesiin, joille määritettiin luontainen Kalaportaista hyvät kokemukset tyyppi ja etsittiin vertailutila, jota ihmistoiminta ei ole muuttanut. Oulujoki tuottaa noin 30 prosenttia valtakunnan vesivoimasta, mutta koko vesistö ei kuitenkaan ole tehokkaasti rakennettu. Hankkeessa on pystytty valitun esimerkkivesistön avulla testaamaan vesipuitedirektiivistä johdettua ohjeistoa kattavasti. Ekologisen tilan arviointi ja varsinainen nimeämisprosessi on tekeillä lievemmin säännöstellylle Oulujärvelle ja voimakkaasti säännöstellylle Iso-Pyhäntäjärvelle, sekä voimalaitoksin porrastetulle Oulujoen pääuomalle ja siihen laskevalle Muhosjoelle, jossa on tehty tulvaperkauksia. Osallistumista luvassa Vesiensuojelun ekologinen tilatavoite konkretisoidaan toimenpideohjelmassa. Se on osa vesienhoitosuunnitelmaa, jonka teossa laki vesienhoidon järjestämisestä edellyttää myös yhteistyötä ja vuorovaikutusta sekä viranomaisten että muidenkin keskeisten tahojen kanssa. Osallistumista on siis luvassa, mutta tähän mennessä vesiensuojelun muutosten valmistelu on ollut pääosin asiantuntijatyötä. Vuorovaikutus on kuitattu järjestämällä muutama työn etenemistä esittelevä seminaari. Oulujoen suussa, keskellä Oulun kaupunkia sijaitsevaan Merikosken voimalaitokseen on saatu kalaportaat, jotka ovat myös osoittautuneet toimiviksi. Kalaportaisiin suhtauduttiin yleisesti pitkään vähättelevästi, koska yläpuolisen vesistön katsottiin menettäneen lohikaloille sopivat kutualueensa ja kalanpoikasten ruokailupaikat. Toimiva kalan nousutie on kuitenkin osoittautunut psykologisesti käänteentekeväksi. Nyt kalaportaiden rakentamisvaatimuksilla Oulujoen vesistön jokaiseen voimalaitokseen on uutta katetta. Lohella on oikeus nousta kotiveteensä. Siinä on jo riittävästi syytä Oulujoen reitti -yhdistyksen puheenjohtajalle Pekka Jurvelinille, jolle luonnonsuojelupiiri myönsi tämänvuotisen ympäristöpalkintonsa. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun luonnonsuojelupiirit uskovat kalateiden ohella saatavan uutta pontta sekä virkistyskäytön että ekologisen tilan parantamiseen jopa tehokkaasti rakennetussa ja säännöstellyssä Oulujoen vesistössä. HANNU KARVONEN Kalaportaat kuuluvat rakennettujen vesistöjen hyvään saavutettavissa olevaan tilaan. Kansalaisjärjestöt mukana Osana Oulujoki-pilottia on toiminut Muutetut vedet -alaryhmä, johon ovat kuuluneet hankkeen toimihenkilöt Suomen ympäristökeskuksesta ja Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksista, sekä voima- ja kalataloutta edustavat tahot. Työryhmän muutamaan viimeiseen kokoontumiseen on kutsuttu myös kahden kansalaisjärjestön, Oulujoen virkistyskäyttöarvon parantamista ajavan Oulujoen Reitin sekä Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin edustajat. Ryhmän monipuolistaminen tapahtui, kun mainitunlaiseen seminaariin osallistunut yleisö kysyi eniten osallistumismahdollisuuksista. Erityisesti jupinaa aiheutti se, että voimatalous oli päässyt lähes ainoana intressitahoista työryhmään, jonka tehtävänä oli työstää kriteerit voimakkaasti muutettujen vesistöjen tunnistamiseksi ja niitä koskevien ympäristötavoitteiden asettamiseksi. Tulvasuojelussa politikoinnin paikka Keinotekoiseksi tai voimakkaasti muutetuksi nimetyssä vesistössä tavoitetilaksi asetetaan hyvä saavutettavissa oleva ekologinen ja kemiallinen tila. Ekologinen tila arvioidaan vesistön kasviplanktonin, kasvillisuuden, pohjaeläimistön ja kalaston perusteella. Vesimuodostuma voidaan määritellä voimakkaasti muutetuksi, jos ihmistoiminnan aiheuttamien vedenkorkeus- ja virtaamamuutosten sekä ranta- ja pohjavyöhykkeen (hydrologis-morfologisten) muutosten vaikutus alentaa hyvää ekologista tilaa. Vesistö katsotaan voimakkaasti muutetuksi, jos nämä muutokset ovat suuria, eikä tilannetta voida kunnostustoimenpitein korjata vesistön muita käyttötapoja, esimerkiksi voimataloutta ja tulvasuojelua vaarantamatta. Tällöin vaihtoehtona tarkastellaan myös, voitaisiinko menetystä vastaava energiamäärä tuottaa jollain muulla tavalla tai tulvasuojelu järjestää toisin. Tässä on politikoinnin paikka, sillä esimerkiksi tulvasuojelun tarpeet ja menetelmät eivät ole mitään vakioita eikä voimatalouden etu ehkä yksin sanele ikuisesti vesistön säännöstelyn tapaa ja tasoa. Direktiivin mukaan tavoitteita myös tarkistetaan määrävuosin, joten niitä voidaan muuttaa tilanteiden ja olosuhteiden muuttuessa. Mielenkiinto hoitosuunnitelmassa Pilottihanke on vielä kesken, mutta todennäköisesti suurin osa Oulujoen vesistöstä tullaan määrittämään voimakkaasti muutetuksi. Luonnonsuojelupiirin suurin mielenkiinto kohdistuu edessäolevaan muutetun vesistön parhaan mahdollisen ekologisen potentiaalin määrittämiseen ja vesistöalueen hoitosuunnitelmaan, johon toimenpideohjelma sisältyy. Komission ohjeen mukaan potentiaalin määrittämisessä täytyy ottaa huomioon kaikki vesistön haittojen lieventämistoimenpiteet, joilla ei ole merkittävää kielteistä vaikutusta vesistön muuhun tärkeään käyttöön tai laajemmin ympäristöön. Kalaportaat tärkeä tavoite Oulujoen virkistyskäytön ja ekologisen tilan parantamiseksi tärkeimpinä tavoitteina luonnonsuojelupiiri pitää kalaportaiden rakentamista ja vuorokausisäännöstelyn lieventämistä. Jälkimmäisen tavoitteen mukaisissa pyrkimyksissä tulee voimatalouden etu nopeasti vastaan. Voimayhtiöthän laskevat omistukseensa jokaisen taivaalta vesistöön satavan vesikuution. Merkittävä edistyminen muidenkin intressien aiempaa paremmassa huomioonottamisessa viekin varmasti aikansa. Sen sijaan kalan nousumahdollisuuksien parantamisen pitäisi jo onnistua ilman pitkällisiä riitoja. Kalaportaat kuuluvat rakennettujen vesistöjen hyvään saavutettavissa olevaan ekologiseen tilaan. Portaiden kautta virtaava vesimäärä on pieni, mutta kalakannan monipuolistuminen ja kalaston luontaisten elinmahdollisuuksien koheneminen kiistatta parantavat vesistön ekologista tilaa ja virkistyskäyttömahdollisuuksia. Pieneltä osalta kalaportaiden läpi kulkeva vesimäärä tasaa alivirtaamaakin. Muita ympäristötavoitteita Oulujoella ovat esimerkiksi keinotekoisten louhikkorantojen maisemointi luonnonmukaisemmiksi sekä vesiensuojelun tehostaminen valumaaluetta kunnostamalla. Onhan Oulujoki myös tärkeä raakavesilähde. HANNU KARVONEN Vesistöissä riittää haastetta Vesistöä ei enää pidetä viemärinä tai kanavana, vaan ekosysteeminä, johon vesiuoman lisäksi olennaisena osana kuuluu sen valuma-alue. Haastetta riittää tulkita ohjeistoa niin, että vesiensuojelutoimenpitein saadaan vesistöissä aikaan aito muutos ekologisesti tervehtyvään suuntaan. Se edellyttää ilman muuta vesiensuojelun merkittävää tehostamista ja siitä taas koitunee monia kuumia kiistakysymyksiä. MERJA YLÖNEN aluepäällikkö

13 luonnonsuojelija 5/2004 Sivu 13 Pien-Saimaan suojelu käynnistyy Juuri vuoden täyttänyt Pien-Saimaan suojeluyhdistys ry. on käynnistämässä toimintaa Pien-Saimaan kuormituksen vähentämiseksi ja vesialueen tilan parantamiseksi. HANNU MOILANEN / LUONTOKUVAT Luonto yllättää! Valkohäntäpeurat valmistautuvat syyskiimaan Kivi, joka tipahti avaruudesta Kolovesi on saimaannorpan oma saaristo Syyskuun Suomen Luonto nyt Lehtipisteissä! Suomen Luonto ilmestyy joka kuukausi. Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto. Tilaajapalvelu puh. (09) Irtonumerot Rautakirjan lehtipisteistä 6. w w w.suomenluon to.fi Pien-Saimaa on selvärajainen vesialue joka rajoittuu Lappeenrannan, Taipalsaaren ja Savitaipaleen väliselle alueelle. Valuma-alue on kooltaan 150 km 2. Alueen pohjoisosan muodostavat Savitaipaleen Lavikanlahti ja Taipalsaaren Maavesi, joiden tilaa on jo pitkään kuormittanut maatalouden ja turvetuotannon päästöt. Veden laatu näillä alueilla on rehevä ja sinileväkukinnot runsaita. Alueen eteläosan vesistö on edelleen melko hyvässä tilassa. Yhä useammin toistuvat, runsaat sinileväkukinnot heikentävät veden laatua myös tällä alueella. Kalakannassa näkyy selvä vinouma. Suuret ahvenet ja petokalat ovat harvinaisia kun verkot ja katiskat täyttyvät pikkukaloista. Läntisellä Pien- Saimaalla tilannetta parantaa Vehkataipaleen pumppuasema, joka nostaa läntisen alueen vedenkierron 40 m 3 /s:iin. Pien-Saimaan luonnollinen virtaama on vain 4 m 3 /s. Monenlaista kuormitusta Pien-Saimaan kuormitus muodostuu monesta lähteestä. Entisaikoina runsas maa- ja metsätalouden kuormitus on nykyisin vähentymään päin kiitos lähinnä EU:n ympäristötukien joiden avulla suojavyöhykkeiden määrä on kasvanut. Sen sijaan on kuitenkin tullut Vapo Oy:n turvetuotanto, joka kuormittaa runsaasti etenkin pohjoista Pien-Saimaata. Turvetuotannon kuormituksessa kiintoaineen Muistoissa Professori Martti Markkula Biologisen torjunnan uranuurtaja Vesienhoitotyöt tähtäävät vesistön ekologisen tilan parantamiseen. runsaus madalluttaa järveä ja heikentää sen ennestäänkin hidasta luonnollista virtaamaa. Jätevesiviemäröinti on ympäristökunnissa hoidettu hyvin, eikä jätevesiä lasketa edes puhdistettuina Pien- Saimaan alueelle. Asutuskeskukset tuottavat kuitenkin kuormaa järveen rakennettujen alueiden hulevesien sekä ajoittaisten jätevesiviemäreiden ylivuotojen kautta. Teollisuuskuormittajista merkittävin rooli on UPM Kymmenen Kaukaan tehtailla. Havainnoista idea yhdistyksen perustamiseksi Ranta-asukkaiden ja mökkiläisten pitkän aikavälin havainnot veden tilan hitaasta, mutta vääjäämättömästä heikentymisestä antoivat virikkeen järven suojeluyhdistyksen perustamiselle. Yhdistykseen liittyneet jäsenet toimivat monilla yhteiskunnan eri aloilla, mutta jakavat kaikki yhteisen huolen ympäristön pilaantumisesta. Muistoissa on lapsuudenajan järvi, joka ei sinileväkukintoja juuri tuntenut. Tämän tilanteen palauttaminen on tavoite, johon jäsenistömme toiminnallaan pyrkii. Pien-Saimaan suojeluyhdistys on nyt käynnistämässä selvityshanketta, jolla järveä kuormittavat tekijät arvioidaan. Selvityksen tuloksena saadaan toimintaa ohjaava lista tärkeimmistä kuormittajista, sekä tavoiteltavista toimenpiteistä. JUHANI TALVELA Yhdistys järjestää vuosikokouksen ja esitelmätilaisuuden pe kello 17 Lappeenrannan kaupungintalon valtuustosalissa. Esitelmässä saadaan tietoa uusien vesiensuojelumääräysten vaikutuksista ranta-asukkaiden vesijärjestelmiin. Toiminnasta saa lisätietoa osoitteesta Internet-sivuilla on myös jäsenlomake jolla voi liittyä yhdistyksen jäseneksi. Aurinkoisena suviaamuna elämän äärirajan toiselle puolelle siirtyi Maatalouden tutkimuskeskuksen täysinpalvellut professori FT Martti Antero Markkula, joka tunnetaan biologisen torjunnan tutkijana ja ympäristönsuojelun edistäjänä. Martti Antero Markkula syntyi Helsingissä, opiskeli biologiaa Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa, suoritti FK 1951 ja väitteli tohtoriksi Torjunta-aineiden haittavaikutusten selvittely johdatti hänet tuhoeläinten biologisen torjunnan kehittämiseen ja laajensi hänen toimintaansa ympäristönsuojeluun yhteiskunnallisella tasolla. Markkula johti valtioneuvoston kanslian asettamaa vuoden 1970 ympäristönsuojelutoimikuntaa, joka ensimmäisenä tarkasteli koko ympäristönsuojelun tehtäväkenttää. Markkulan pitkäaikaisen toiminnan tavoitteena oli kestävä kehitys, jossa ihmisen talouden on sovittava yhteen luonnontalouden, ekologian, kanssa tukenaan laaja-alainen tieteellinen tutkimus. EEVA TAPIO kasvipatologian professori emerita LÄHIMMÄN LUONTOKAUPAN LÖYDÄT TÄSTÄ: HELSINKI Nervanderinkatu 11, Puh: (09) FORSSA Torikatu 8, Puh: (03) HÄMEENLINNA Raatihuoneenkatu 20, Puh: (03) JYVÄSKYLÄ Kauppakatu 5, Puh: (014) KOUVOLA Keskikatu 6, Puh: (05) OULU Hallituskatu 11, Puh: (08) PORVOO Jokikatu 10, Puh: TAMPERE Laukontori 4, Puh: (03) TURKU Kristiinankatu 6, Puh: (02) K O T I N - K I Oy Kon-Tiki Tours Riitankuja 1-3 G 58, Helsinki, Puh. (09) , Costa Rican kansallispuistot Costa Rica on yksi niistä harvoista maista maailmassa, jossa on pitkälle viety luonnon huomioonottava turismi. Erilaiset suojelukohteet kattavat n. 30% maan pinta-alasta. Tällä ikimuistoisella kiertomatkalla tutustumme kuuteen eri kansallispuistoon Karibian ja Tyynenmeren alankoalueilla sekä niiden väliin jäävällä tuliperäisellä ylänköalueella. Matkanjohtajana Tuomas Seimola. Hinta: 2950,- Luontomatkoja Brasilia. Amazon & Pantanal Unohtumattomia elämyksiä Brasiliassa Kiertomatkalla tutustumme Amazoniin, kohteena mm. Mamirauán suojelualue, sekä etelässä Pantanaliin, maailman suurimpaan tulvatasankoon. Monipuolinen ja kattava retkiohjelma, pyydä esite! Matkanjohtajana Leo Junikka. Hinta: 3370,- Venezuela Vietä unohtumaton joulu ja vuodenvaihde! Vielä on tilaa joulumatkalle. Pyydä esite! Matkanjohtajana Juha Kuronen. Hinta: 2860,- Luontokauppoja jo yhdeksällä paikkakunnalla Luontokauppa-ketju laajenee ja uudistuu. Tällä hetkellä liikkeitä on yhdeksällä paikkakunnalla. Luontokauppoja pitävät itsenäiset yrittäjät, jotka ovat tehneet Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa sopimuksen norppamerkin käytöstä. Uudistuksen yhteydessä norppamerkittyjen tuotteiden osuus valikoimasta kasvaa. Samalla kiinnitetään yhä enemmän huomiota tuotteiden ympäristöystävällisyyteen sekä liikkeiden ilmeen yhtenäistämiseeen. Intian Tiikerit Tiikeri on eläinmaailman kuningas. Se on komea ilmestys. Sen silmissä on päättäväinen, kesytön katse. Vartalo on solakka, notkea ja voimakas ja käynti sulavan pehmeää. Siksi se on ollut kautta vuosituhansien ihailun- ja metsästyksen kohde. Nyt tiikeriä suojellaan koko maailman voimin. Kon-Tiki vei ensimmäisen ryhmän tiikereiden maille jo vuonna Vankat perinteet takaavat rautaisen ammattitaidon ja onnistuneen matkan. Se vähä mitä kannasta on jäljellä liikuskelee pääasiassa Intian pohjois- ja keskiosissa. Tänne meidän vierailumme suuntautuu. Kysy lisää toimistostamme! Matkanjohtajana Kalevi K. Malmström. Hinta: 3220,- Ympäristöä ajattelevaa teemamatkailua maailmalla

14 Sivu 14 luonnonsuojelija 5/2004 OHJELMA Seminaari moottorikelkkailun ympäristövaikutuksista Suomen luonnonsuojeluliitto, Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri, Suomen Latu, Akustisen Ekologian Seura, Ekopsykologian yhdistys Metsänpeitto ja Hiljaisuuden ystävät järjestävät Hiljan päivänä perjantaina klo moottorikelkkailun ympäristövaikutuksia käsittelevän seminaarin Tampereella kaupunginkirjasto Metson (Pirkankatu 2) luentosali 1:ssä, parvikerros. Seminaari on maksuton. Vapaa pääsy Aamukahvit Avaus ja tervetuliaissanat puheenjohtaja Heikki Simola, Suomen luonnonsuojeluliitto Mitä vikaa maastoliikennelaissa? puheenjohtaja Heikki Simola, Suomen luonnonsuojeluliitto Moottorikelkkailun kehittämismahdollisuudet ja ongelmat ylitarkastaja Pekka Tuunanen, Ympäristöministeriö Moottorikelkkaliikenteen melu konsultti Larri Liikonen, LT-konsultit Oy Moottorikelkkojen pakokaasupäästöt projektipäällikkö Erik Ahmasalo, Rovaniemen ammattikorkeakoulu Ohjattu hiljainen hetki ja lounas Moottoriin hullaantunut kansa filosofis-psykologinen näkökulma moottorikelkkailuun valokuvaaja Kalervo Ojutkangas, Vihanti Ihminen moottorina Suomen Ladun edustaja Maanomistajapuheenvuorot maanviljelijä Mikko Hippeläinen, Luopioinen maanomistaja Antti Ahola-Huhta, Asikkala Reittisuunnittelijan puheenvuoro reittisuunnittelija Hannu Nummi Keskustelua seminaarin teemoista Järjestäjien tietoiskuja. Materiaalia jaossa Seminaari päättyy. Kunkin alustuksen päätteeksi on varattu 5 10 minuuttia aikaa keskustelulle. Puheenjohtajana toimii luonnonsuojeluliiton järjestöpäällikkö Tarja Ketola. Lisätiedot: järjestöpäällikkö Tarja Ketola, puh. (09) , , fi. ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Tuire Laurinolli, puh. (03) , tuire. Ilmoittautumiset mennessä Suomen luonnonsuojeluliittoon, puh. (09) (keskus) tai Susanna Kirkkolalle, puh. (09) , Seminaari on maksuton. Tervetuloa! Hiljan päivän (8.10.) tapahtumia Turun luonnonsuojeluyhdistys järjestää toritapahtuman, jossa jaetaan korvatulppia sekä yhdistysettä muuta informaatiota. Lohjan seudun ympäristöyhdistys järjestää Hiljaisuuden päivän retken Nummi-Pusulan Raatinkylään. Lähtö Laiskalammen maastoon alkaa Lohjan Kirkkokentältä klo 17 kimppakyydein. Kaikki halukkaat ovat tervetulleita mukaan! Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys järjestää Hiljan päivän retken hiljaiseen paikkaan. Matka tehdään kimppakyydeillä. Kokoontuminen Bio Rain edessä olevalla pysäköintipaikalla klo 20. Kohde on noin 15 km:n päässä. Tiedustelut puh Imatran seudun luonnonsuojelyhdistys kokoontuu Hiljaisuuden päivän tapahtumaan klo Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin tiloihin. Illan aikana Etelä-Karjalan aluepäällikkö Kaarina Tiainen kertoo moottorikelkkailun ympäristövaikutuksista. Paikalla kahvitarjoilu sekä mahdollisuus saunoa ja paistaa makkaraa. Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys järjestää Hiljan päivän retken Puijolle. Tarkempaa tietoa ajasta ja ohjelmasta paikallislehdissä. Retken järjestävät yhteistyössä Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ja Puijon seurakunta. Keurusselän Luonnonystävät järjestää hiljaisuuden retken Hiljan päivänä. Lisätietoja Jouko Pihlaiselta puh Paljon melua Kuulo on ihmisen tärkeimpiä aisteja. Äänimaailma on täynnä viestejä, jotka vaikuttavat meihin tiedostettuina tai tiedostamatta. Kaikkia ääniä emme edes kuule, osan korviimme kulkeutuvista äänistä kuuloaistimme suodattaa pois ja osa peittyy taustahälyyn. Kuulemiseen ja kuunteluun voi turtua tai herkistyä, tilanteesta ja kulloisestakin ääniympäristöstä riippuen. Kohinakin voi sisältää informaatiota: kalastaja kuuntelee myrskyä eri korvin kuin kaupunkilainen. Ääni on puhdasta energiaa. Siitä jää jälki vain muistiin, jos sinnekään. Äänisaaste ei kasaudu nurkkiin eikä rikastu ravintoketjussa. Meluun kuitenkin pätee sama kuin muihinkin ympäristön saasteisiin: se on ihmisen toimista aiheutuva haitallinen ilmiö.onneksi meluun ympäristöongelmana on herätty, ja sitä pyritään ja kyetään myös torjumaan. Melu on häiritsevää tai haitallista ääntä. Ei ole yhtä ja yksinkertaista rajaa sille, milloin kohina tai häly muuttuu meluksi tai milloin se häiritsee. Pahimmillaan melu vaarantaa jopa terveyden. Luonnon hiljaisuuden voi häiritsevästi rikkoa kaukainenkin teknomaailman ääni, joka desibelimittaria tuskin heilauttaa. Tällä hetkellä melusaasteen suhteen tilanne on samantapainen kuin kemiallisten saasteiden kohdalla. Paikalliset, voimakkaimmat ja terveydelle haitallisimmat melupäästöt on saatu melko hyvin hallintaan, ja niitä säädellään selvillä ohjeilla. Meluntorjunta ja melusuojaus ovat tuottaneet hyviä tuloksia niin teollisuuden, liikenteen kuin asuinympäristöjenkin terveellisyyden ja viihtyisyyden parantamisessa. Melunormit kaavoituksessa, liikenteessä ja rakentamisessa ovat tiukentumassa ja muuttumassa sitovammiksi muun muassa EU-säädösten myötä. Hajamelua sen sijaan ei ole saatu hallintaan. Ympäristömme nuhraantuu yhä laajemmalle leviävästä lievästä melusaasteesta, joka ei aiheuta vakavia terveyshaittoja, kuten melustressiin liittyvää työkyvyn alenemista tai suoranaisia kuulovaurioita. Hajamelu on ennen kaikkea liikenteen melua, joka liikenneväylien ja liikenteen kasvun myötä on hitaasti ulottumassa yhä laajemmalle ja vähitellen kasvamassa niin äänitasoltaan kuin ajalliselta peittävyydeltäänkin. Taustameluun on helppo turtua. Luonnon hiljaisuus on menetetty laajalti koko Etelä-Suomessa, vaikka itse asiassa harva meistä on sitä huomannut. Syrjässä liikenneväylistä sijaitsevilla alueilla liikenteen taustamelutaso on usein sen verran alhainen, että se helposti kokonaan peittyykin luonnon omiin ääniin, tuulen suhinaan tai aaltojen kohinaan. Siten luonnon hiljaisuutta tai sen puuttumista ei aina edes tiedosteta. Samoin kuin kemiallinen saastuminen saa yhä uusia ja yllättäviä muotoja, inhimillinen kekseliäisyys tuottaa myös uudenlaisia ympäristömelun lähteitä, joiden valvonta ja hallinta on vaikeaa. Motorisoitu maastoliikenne on nopeassa kasvussa, ja on valtaamassa viimeisiä luonnonhiljaisia alueita kautta eteläisen Suomen. Omin voimin luonnossa liikkujalle saattaa moottorikelkka, mönkijä tai vesijetti tuottaa yllättävää häiriötä tai suoranaisia vaaratilanteitakin missä vain ja mihin vuodenaikaan hyvänsä. Lisääntyvä maastoliikenne ja sen aiheuttamat ongelmat ovat teemana myös lokakuussa viidettä kertaa vietettävän Hiljan päivän seminaarissa Tampereella. Melkoinen ristiriita on siinä, että moottorimelua luontoon levittävät matkailuyrittäjät samoin kuin muut asian harrastajat yleensä vilpittömästi tavoittelevat nimenomaan luontoelämyksiä. Valistuksen lisäksi tarvitaan nykyistä selvästi tehokkaampia maastoliikenteen ohjauskeinoja ja valvontaa, jotta villiintymässä oleva tilanne saadaan hallintaan. Luonnon hiljaisuus on arvo, jota on suojeltava. Etelä-Suomessa on muutaman pilottihankkeen voimin käynnistetty hiljaisten alueiden kartoitustyötä. Tällaista tietoa tarvitaan, jotta luonnon hiljaisuus opitaan arvonsa mukaisesti ottamaan huomioon maankäytön suunnittelussa. Korvissa humiseva luonnon hiljaisuus herkistää kuuloaistin, ja voi kaupungistuneelle nykyihmiselle olla jopa pelottavakin kokemus. Ken jossakin kokee täydellisen luonnonhiljaisuuden, saattaa kuulla myös hiljaisen toivon viestin: jotakin pilaamatonta on sentään jäljellä, ehkä kaikkea ei vielä ole menetetty. HEIKKI SIMOLA liittohallituksen puheenjohtaja

15 luonnonsuojelija 5/2004 Sivu 15 Salossa sovitaan Elokuun lopussa vietettiin Salon seudun luonnonsuojeluyhdistyksen 30-vuotissyntymäpäiviä. Mukana juhlissa oli yhdistyksen reilusta neljästä sadasta jäsenestä lähes neljännes. Puheenjohtaja Seppo Sällylän mukaan yhdistyksen suuruus perustuu laajaan väestöpohjaan: Salo on iso talousalue, jossa asuu n asukasta. Yhdistyksen vaikutusalueeseen kuuluu 10 kuntaa eli potentiaalia riittää. Meininki on hyvin maaseutumaista: Asukkailla on monesti oma piha ja niin sanottu tatsi luontoon säilynyt toisin kuin urbaaneilla cityihmisillä, Sällylä kuvaa. Yhdistyksen tarkoituksena on ensisijaisesti innostaa ihmisiä luontoharrastukseen ja olla luonnon asiantuntija. Pelkästään hallituksen kokoonpanoon sisältyy lintubongareita, kasvi- hyönteis- ja tähtiharrastajia sekä luontokuvaajia. Sällylä on monille tuttu luontoaiheisista ohjelmistaan paikallisradioissa Turussa ja Salossa. Kesällä miehen löytää opastamasta retkiä mm. Bengtskärin majakkasaareen. Toimintavinkkinä Sällylä mainitsee syksyisen sieninäyttelyn herättävän kiinnostusta. Sieninäyttely järjestettiin tänä syksynä Vuohensaaressa Vesipäivä-tapahtuman yhteydessä. Aikaisempina vuosina sieninnäyttely on järjestetty Salolaisen kahvilan yhteydessä. Yhdistys valmistaa myös talkootyönä linnunpönttöjä, joita myydään muun muassa Salon kaupungille ja torilla kevätlauantaisin yksityisille. Samoinajattelevien foorumi Salon salaisuus on Sällylän mukaan yhdistyksen taattu toimintalinja. Emme ole yhteiskunnan rakenteiden vastustajia, jotka yksin taistelevat Don Quioten tavoin tuulimyllyjä vastaan. Olemme valveutuneita kansalaisia, jotka ovat keskimääräistä kiinnostuneempia ympäristöstään ja toimivat yhdessä luonnon asiantuntijana sovitellen. Yhdistyksemme suurin saavutus on, että olemme salonseutulaisen luontoväen puolestapuhuja. Toki yksittäisiä suojeluvoittojakin on saatu, kuten vanhan Vaisakon lehtoalueen rauhoituspäätös. Aikoinaan yhdistys perustettiin vastustamaan Espoo-Salo-oikoradan rakentamista.viime vuosien suurimpia ponnisteluja on ollut Paimio- Muurla-moottoritien linjauksen vastustaminen. Yhdistys ponnisteli, ettei tie olisi mennyt neitseellisten alueiden yli. Moottoritie rakennettiin, mutta Sällylä ei sili suostu puhumaan suojelutappiosta. Meidän tehtävämme oli tuoda esille toinen vaihtoehto, vaikka emme varsinaista muutosta saaneetkaan aikaan. Perusasiat ovat Salossa yleisesti ottaen kohdallaan. Täällä ei ole esimerkiksi sellu- tai kemianteollisuutta, jonka toimintaan tarvitsisi puuttua. Toki meillä on Suomen piilaakso ja Nokia vasalleineen. Mutta yleensä kaikki hoidetaan niin kuin pitääkin, esimerkiksi jätevedenpuhdistamo toimii mallikkaasti. Sukupolven ja puolen murros? Viihtymisestä kertoo jo sekin, että puheenjohtajia on 30-vuotisen taipaleen aikana ollut vain kolme. Kehä on nyt umpeutunut, sillä ensimmäinen puheenjohtaja Seppo Sällylä on myös nykyinen puheenjohtaja. Tosin hän vihjaisee, että nuorempaa verta olisi tulossa. Salossa on törmätty samaan ilmiöön kuin monissa muissakin paikkallisyhdistyksissä. Mukana toiminnassa on erityisesti miessukupolvea, joka edustaa ympäristöliikkeen vahvistumista 70-luvulla. He ovat Sällylän tavoin olleet mukana perustamassa liiton paikallisyhdistyksiä. Viime vuosina todellisiksi järjestöjyriksi näyttävät nousseen nuoret naiset. Salon yhdistyksen varapuheenjohtaja on kolmekymppinen Eija Hagelberg. Hän on ollut mukana yhdistyksen toiminnassa kuutisen vuotta. Kipinä toimintaan syntyi oman luontoharrastuksen ja kiinnostuksen kautta. Eija on opiskellut luonnonmaantiedettä ja toiminut Varsinais-Suomen piirissä perinnemaisemien hoitoprojektissa. Mutta missä ovat nuoret miehet, jotka perinteisesti ovat kiinnostuneet luonnonsuojelusta lintuharrastuksen kautta? Salon seudun 30-vuotis juhlilla tutustuttiin Vuohensaaren luontopolkuun. Puheenjohtaja Seppo Sällylä esittelee yhdistyksen ylläpitämää lintujen talviruokintapaikkaa. Ruokintapönttö on tehty kierrätysmateriaaleista, kuten vanhoista tienviitoista ja isosta viemäriputkesta. Ehkä heillä on muut kiinnostuksen kohteet, tietokoneet, mopot ja playstationit. Tai sitten he kirmaavat lintulahdilla. Poikia ei muutenkaan taida abstrakti luonnonsuojelu kiinnostaa, vaan heidät pitää saada mukaan toimintaan nimenomaan harrastuksen pohjalta, puheenjohtaja Sällylä arvioi. Eija Hagelbergin resepti jäsenhankintaan on vanha mutta viisas. Henkilökohtaisen rekrytoinnin merkitystä ei voi ylikorostaa. Ostoskeskuksessa seisominen tuo näkyvyyttä ja ehkä jopa uusia jäseniä, mutta varsinainen aktivointi edellyttää henkilökohtaista yhteydenottoa ja sopivia toimintamuotoja. REETTA HARMAJA Tämän vuoden jäsenhankintatalkoiden tulokset julkistetaan seuraavassa Luonnonsuojelijassa! REETTA HARMAJA JÄSENHANKINTA- TALKOOT JATKUVAT v. 2005! Kirjoita oheiseen palvelukorttiin selvällä käsialalla (mieluiten tekstaten) haastamiesi henkilöiden nimet ja joko kotipuhelinnumerot (suuntanumero mukaan) tai kännykkänumerot. Muista kuitenkin kysyä ensin lupa tuttavaltasi, sillä henkilörekisterilain 5 :n mukaan yhteystietoja ei saa antaa ilman henkilön suostumusta. Kirjoita myös oma osoitteesi, jotta voimme lähettää Sinulle korvauksen osallistumisesta talkoisiin: Yhdestä haasteesta saat kaksi Norppa-aiheista hihamerkkiä (arvo 4 euroa). Kolmesta haasteesta saat lisäksi valita jonkin seuraavista oppaista: Luonnon poluilla, Luonnon marjat ja hedelmät värikuvina tai Pieni Seikkailukirja (kunkin arvo 11,50 euroa). Muista ruksata viereiseen palvelukorttiin, minkä oppaan haluat! Viidestä tai useammasta haasteesta saat lisäksi perinteisen luontoaiheisen seinäkalenterin (arvo 12 euroa). Eli jos haastat viisi tai useamman, saat hihamerkit, oppaan ja seinäkalenterin. Saadaksesi palkinnon, haastamasi henkilön ei tarvitse välttämättä liittyä jäseneksi. Riittää, kun nimi ja puhelinnumero toimivat eli saamme vietyä haasteesi perille. Emme lähde nimien perusteella hakemaan puhelinnumeroita, mikäli ne ovat virheellisiä. Haastettavan henkilön tulee myös muistaa Sinut. Kaikki uudet jäsenet saavat hopeisen jäsenmerkin (arvo 6 euroa). Suomen luonnonsuojeluliitto ry JÄSENHANKINTATALKOOT Haastan seuraavat henkilöt Suomen luonnonsuojeluliiton jäseniksi: Nimi: Puhelin kotiin tai matkapuhelin: 1. ( ) 2. ( ) 3. ( ) 4. ( ) 5. ( ) Lähettäkää minulle Luonnon poluilla Luonnon marjat ja hedelmät Pieni Seikkailukirja Haastajan nimi: Osoite: Postinumero ja toimipaikka: Mikäli haluat haastaa useampia kuin viisi henkilöä, kopioi tämä palvelukortti. Postimaksu maksettu. Halutessasi voit tukea Luonnonsuojeluliittoa maksamalla itse postimaksun. Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, Helsinki VASTAUSLÄHETYS Tunnus HELSINKI

16 LUONTOKALENTERI Sivu 16 luonnonsuojelija 5/2004 Kirjat Ympäristöhistorian klassikko Jared Diamond: Tykit, taudit ja teräs viime vuoden lyhyt historia jokaiselle 508 s, Terra Cognita Jared Diamondin jo 1997 julkaisema ympäristöhistorian klassikko Guns, germs and steel tuli luettua vasta tänä kesänä. Useimmille suomalaisille kirja onkin tullut tutuksi vasta kun käännös ilmestyi Terra Cognitalta viime vuonna. Kirjassaan Diamond pureutuu ihmiskunnan keskinäisen epätasaarvon syihin tutkimalla eri mantereiden ympäristöhistoriaa ja kulttuurien kehittymistä viimeisen vuoden ajalta. Hän avaa yllättävän selviä ja perusteltuja näkymiä siihen, miksi eurooppalaisista tuli valloittajia ja monella tavalla edistyneimmistä muiden mantereiden kansoista valloitettuja. Kun eurooppalaisten maailmanvalloitus pääsi vauhtiin Kolumbuksen löydettyä Amerikan, edistivät monet tiedostamattomatkin tekijät valloittajien sotavoittoja. Näistä tärkeimpänä Diamond nostaa esiin kotieläinperäiset bakteerit ja virukset, joihin Amerikan kansoilla ei ollut vastustuskykyä. Espanjalaisten pieni sotajoukko löi inkakuningas Atahualpan tuhatkertaiset joukot hevostensa ja aseiden avulla, mutta myös siksi, että joitakin vuosia aiemmin eurooppalaisen tutkimusmatkailijan mukanaan tuoma isorokko oli tappanut suuren osan inkavaltion asukkaista mukaan lukien silloisen kuninkaan ja hänen seuraajansa. Diamond osoittaa, että monitasoisten, tiiviiden ja hierarkkisten yhteiskuntien lähtökohta maatalous toisin sanoen on tullut vallitsevaksi elinkeinoksi vain niillä alueilla, missä jalostettavaksi sopivia kasveja ja eläimiä on ollut ja missä maatalous on ollut kustannustehokkaampaa kuin metsästys ja keräily. Euraasian jalostettavien kasvien ja kotieläimiksi sopivien nisäkkäiden määrä on ollut kymmenkertainen muihin mantereisiin verrattuna. Afrikassa esimerkiksi jalostettavaksi sopivia eläimiä on alunperinkin ollut vähän, ja Australiasta ja Amerikoista nämä lajit olivat kadonneet jo pian sen jälkeen kun ihminen asutti mantereen ensimmäistä kertaa. Kirja on erittäin valaiseva esitys ympäristötekijöiden vaikutuksesta ihmiskunnan historiaan. Biologikielitieteilijä Diamond kertoo tarkasti myös kansanvaelluksista sekä -murhista viimeisen vuoden aikana. Tiedot indonesialaisten ja afrikkalaisten alkuperästä olivat ainakin minulle osin uusia. Suomenlahti minussa SINI HARKKI Marjo Soulanto, Laila Nevakivi ja Taina Iivanainen: Sampon seikkailut muinaisissa merissä. 48 s., Kustantajat Sarmala Oy ja Helsingin kaupungin ympäristökeskus Alussa on satu, jossa seikkaillaan muinaisissa merissä ja etsitään amuletteja. Satuun sekoittuu tietoiskuja: alkumeri, silurimeri, devonmeri, kivihiilikausi, jääkausi... Satua seuraavat Severi Selkälokin arvoitukset tietoiskuineen ja tehtävineen. Sampon seikkailut on ajankohtainen kirja. Se kannattaa antaa lasten käsiin, vaikkei Itämeren tilasta olisi erityisesti huolestunutkaan. Sampon seikkailut kuuluu aihepiiriltään kustantaja Pertti Sarmalan pääteemoihin. Luonnonmukaisen ja perinnerakentamisen lisäksi niitä ovat luontosuhde, ihmisen suhde ympäristöön sekä päiväkotien ja peruskoulujen luontokasvatus. Sampon seikkailut on osa Meri minussa -hanketta, joka mm. innostaa laivamatkustajia tutustumaan Suomenlahden luontoon. Pitäkäähän silmät auki Helsingin Makasiini-, Länsi- ja Olympiaterminaaleissa, Katajanokan terminaalissa ja Länsisatamassa samoin kuin Tallinnan A-, B- ja D-terminaaleissa! Kansallisromantiikkaa Sääksmäellä Jorma Lehtinen: Kuvanveistäjän torppa. 144 s., Visavuoren museosäätiö Ystävykset Emil Wikström, Axel Gallén ja Pekka Halonen saivat tarpeekseen Pariisin hälystä ja palasivat Suomen korpiin rakentamaan itselleen torppia. Vaikka kirja itse asiassa on yhden torpan, Emil Wikströmin Visavuoren korjaus- ja restaurointihankkeen esittely, sitä lukee ja katselee kuin kulttuurihistoriateosta. Runsaasti kuvitetun, lahja- ja taidekirjan oloisen teoksen ulkoasusta ja värierotteluista vastaa Jyrki Heimonen eli mies, joka ja jonka kädenjälki on tuttu Luonnonsuojelijankin lukijoille. Saarien jatulintarha Markku Lappalainen: Saaristomeren kansallispuisto. Saarien jatulintarha. 146 s. + kartta, Söderströms/Konstsamfundet Jatulintarhan tarinaa ei tunneta. Yhtä sokkeloisen Saaristomeren tarina sen sijaan on tutumpi. Tai jos ei aikaisemmin ollut, Saaristomeren ja sitä vaalimaan perustetun kansallispuiston tekee tutuksi luontokirjailija-toimittaja Markku Lappalainen kesäkuussa julkistetussa kirjassaan. TERHO POUTANEN Kauneimmat joulutervehdykset ja Luonnonkalenteri 2005! KAUNEIMMAT JOULUKORTIT Suomessa suunnitellut ja painetut, aidot Norppa-kortit kertovat saajalleen että arvostat Suomen luontoa. Korttipaketti sisältää sekalaisen lajitelman kaksiosaisia kortteja sekä valkoiset tyylikkäät kuoret. Korttien sisäsivulla on teksti: Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta. Taitetun kortin koko on A6 (148 x 105 mm). Tilaa yksi tai useampi paketti. 18 paketti / 21kpl SUOMEN SUOSITUIN SEINÄKALENTERI Luonnonkalenteri 2005 pohtii Suomen ilmaston ja vuodenaikojen vaihtelun merkitystä luonnolle. Jokaisen kuukauden kohdalla loistavat upeat luontokuvat. Radion ja TV:n Luontoilta-ohjelmista tutun Seppo Vuokon kirjoittamat tekstit kertovat, kuinka luonto on sopeutunut ilmaston asettamiin vaatimuksiin ja haasteisiin. Kalenteriosassa on runsaasti tilaa omille merkinnöille. Lisäksi suomen- ja ruotsinkielisissä painoksissa on viralliset nimipäivät täydellisenä luettelona. YLI 30 VUOTTA 12 kpl KAIKKI KIRJAT ALENNETTUUN HINTAAN! MERIKOTKAN SIIVILLÄ (PÅ HAVSÖRNENS VINGAR) Seppo Keränen on ikuistanut mahtavat merikotkat niiden luonnollisessa ympäristössään. Ainutlaatuiset kuvat kertovat merikotkien päivittäisestä elämästä yksityiskohtaisesti. Huom! myös ruotsinkielisenä. 140 sivua. 8,90 (Ovh.32,90) TUNTURIPÖLLÖ -Pohjolan valkoinen vaeltaja Eero Murtomäen kaunis kuvakertomus seuraa tunturipöllön vaellusta karussa luonnossa. 168 sivua. 9,90 (Ovh.33,40) TELKKÄ -Tuhansien järvien lintu Tämä mainio kirja sopii niin luontoväen kuin kesämökkiläisenkin käteen. Kirjassa on sekä uusinta tietämystä että vanhaa perimätietoa. Runsas kuvitus. 80 sivua. 9,90 (Ovh.29,90) VARASTON TYHJENNYS! NÄLKÄMAAN LAPSET 2-osainen teos. Pentti Kähkösen nälkävuosiin sijoittuvat romaanit sisältävät yhteensä 640 sivua. 6,90 (Ovh.16,20) KIEKUSEN KESÄ -Eväitä luontoharrastuksiin Asko Kaikusalon erinomainen opas kaikille luonnosta kiinnostuneille. 150 sivua. 6,90 (Ovh.21,70) LEIKKAA TILAUSKORTTI JA TILAA JO TÄNÄÄN! T I L A U S K O R T T I Luonnonkalenteri 2005 (12 kpl) Suomi kpl Englanti kpl Ruotsi kpl Saksa kpl Ranska kpl Joulukorttipaketteja kpl (paketissa 21 kpl kortteja kuorineen) Korttipaketin hinta on 18. Tilaan seuraavat kirjat: Merikotkan siivillä kpl På havsörnens vingar kpl Nälkämaan lapset kpl Telkkä kpl Tunturipöllö kpl Kiekusen kesä kpl Etu- ja sukunimi:... Lähiosoite:... Postinumero ja -toimipaikka:... Puhelin:... Voit lähettää tilauksesi myös sähköpostilla: tai soittaa puh. (09) tai faksi (09) Voit myös noutaa tilauksesi osoitteesta Kotkankatu 9, Helsinki (klo 8-16) Huom! lähetykseen lisätään postikulut. Postimaksu maksettu Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Kotkankatu 9 VASTAUSLÄHETYS Sopimus HELSINKI Voit halutessasi tukea Suomen luonnonsuojelu liiton toimintaa liimaamalla ylhäällä olevan merkin päälle 1lk:n postimerkin

17 Lukijoilta luonnonsuojelija 5/2004 Lähetä tekstit (max. pituus merkkiä): Uudenmaan piiriin uusi työntekijä Sivu 17 Helsinki tarvitsee lentokentän maat Suomen luonnonsuojeluliitto siis katsoo, että Lopen Keihäsjärvelle tulee perustaa luonnonsuojelualue ja Malmilla jatkaa lentämistä. Malmin kentän toimintoja ei Lopelle saa siirtää. Näin kertoi Tapani Veistola Luonnonsuojelijan viime numerossa. Lopen metsäluonnon säilyttäminen ja ekologinen kaupunkirakentaminen ovat ristiriidassa Malmin kentän asiassa. Kun Helsinki yli 70 vuotta sitten osoitti Tattarisuolta paikan Suomen pääkentälle, ei syrjäiselle alueelle kaupungin rajan ulkopuolella näyttänyt olevan mitään arvokkaampaa käyttöä. Liikenne, jolle kenttä rakennettiin, siirtyi 1952 Vantaalle. Malmin kenttä on jäänyt pääasiassa harrasteilmailun, laskuvarjohyppääjien ja muutamien yritysten käyttöön ynnä helikoptereille. Uudessa yleiskaavassa kaupunginvaltuusto varasi nämä pitkälti yli 100 hehtaaria asunto- ja virkistysalueeksi. Kaupungin itse omistamasta maasta halutaan helpotusta pienimuotoisen asumisen pahaan tonttipulaan. Vastaavaa aluetta ei kaupungilla Helsingissä ole. Uudessa käytössä alue niveltyy hyvin jo olemassaolevaan kaupunkirakenteeseen. Naapurissa on koko Koillis-Helsingin aluekeskus Malmi. Tulevien asukkaiden käytettävissä on oivallinen joukkoliikkenne. Lentokenttäalueelta on tarkoitus järjestää tiiviis joukkoliikenneyhteys Malmin keskustaan ja kantakaupunkiin. Jopa raitiovaunuista keskustellaan. Hanke onkin näin ekologisesti perusteltu. Kerrostaloille vaihtoehtoa etsiviä perheitä on joukoittain muuttanut Helsingistä kehyskuntiin. Niissä asutus rönsyilee useinkin pitkin metsiä ja vainioita. Kaunista on, mutta oma auto on yleensä välttämätön, kaksikin. Helsingin ja naapurikuntien kehitystä voidaan tietysti torjua tekemällä asuminen hyvin kalliiksi. Ja voimistetaan muuta maata niin, ettei ole tarvetta muuttaa pääkaupunkiseudulle! Mutta kyse on sittenkin kohtuuhintaisen asumisen turvaamisesta Helsingin seudulla kasvaneille ihmisille, joilla on täällä toimeentulonsa ja kiintymystensä kohteet. Malmilla tarkoituksena on rakentaa eri vaihtoehtoja viihtyisäksi kokonaisuudeksi ja pienimuotoisuus on valtuuston nimenomainen tahto. Samalla kentän vapautuminen lisäisi tuntuvasti viher- ja virkistysalueita nykyisillekin asukkaille. Nykyään kenttä on tiukasti aidattu. Luonnonympäristön ystävät muistavat, miten kentän vieriltä on lentoturvallisuuteen viitaten kaadettu puustoa sumeilematta jopa lintujen pesimäaikaan ja ilman asianmukaisia lupia. Samalla Luonnonsuojelijan sivulla kuin Lopesta ja Malmista, kerrottiin hiljaisuuden tarpeesta. Suuressa kaupungissa hiljaisuus on harvinaista, mutta kyllä tuntuu kohtuuttomalta lentoharjoittelusta, taitolennosta ja hyppääjien kuljetuksesta syntyvä jatkuva melu aina vähänkin kauniina päivänä. Ääni ei pysähdy aitaan. Ymmärrän kentän toimintojen siirtoa vastustettavan Lopella ja muissakin ehdolla olevissa kunnissa haitat tiedetään. Ympäristökysymyksenä onkin pohdittava noin häiritsevän harrastuksen välttämättömyyttä. Asuntoa etsiessään eivät kaikki voi levittäytyä väljään luontoon. Tarve ja oikeus on myös kaupunkiasumiseen ja kaupunkikulttuuriin. Kaupunkiluonnollakin on oma arvonsa. Toivon, että liittomme käsittelee perusteltuja hankkeita objektiivisesti. Jos jokin huolellisesti tehty suunnitelma torjutaan, on tarjottava realistisia vaihtoehtoja. Tarpeita tässä tapauksessa pienimuotoisen rakentamisen tarvetta ei poisteta vain torjumalla. AARNE LAURILA pitkäaikainen jäsen Malmilta Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin vt. piirisihteeriksi on valittu Hanna Kaisa Saastamoinen. Hanna Kaisa on helsinkiläinen ympäristönsuojelutieteen opiskelija, joka on aiemmin ollut aktiivinen muun muuassa ydinvoiman vastaisessa liikkeessä sekä Sadankomitealiiton toiminnassa. Syksyn aikana Hanna Kaisa toivoo tapaavansa mahdollisimman paljon Uudenmaan toimijoita ja kehittää piirin toimintaa aktiivisemmaksi hiljaisen ylimenokauden jälkeen. Piirin pitkäaikainen aluepäällikkö Satu Hentula-Nieminen jätti Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin työntekijän tehtävät alkuvuodesta, ja toimistotehtäviä ovat väliaikaisesti hoitaneet Leena Sjöblom sekä Helsyn järjestösihteeri Johanna Oja. Työskentely Luonnonsuojeluliitossa on varmasti antoisaa. Käytännön ympäristönsuojelutyössä on tärkeää huomioida myös järjestökysymyksiä mielipidevaikuttamisen ja asiantuntijatyön ohella, Saastamoinen pohtii. Hanna Kaisa on töissä Uudenmaan ympäristönsuojelupiirissä ainakin vuoden 2004 loppuun. Työn ohella hän viimeistelee opintojaan biotieteelliseen tiedekuntaan ja harrastaa yhteisöelämää, pyöräilyä ja puutarhanhoitoa. Piirisihteerin tavoittaa Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin toimistolta osa-aikaisen työsuhteen vuoksi vain alkuviikosta, pääasiassa maanantaisin ja tiistaisin kello yhdeksän ja kolmen välillä. Puh (09) , SIMO HELLSTEN T E E M A : T E RV E E L L I N E N J A T U RVA L L I N E N E L I N Y M P Ä R I S T Ö AVAJAISET LA KLO Avauspuhe IVANAhelsingin mallistosta koottu näytös Tytöt. IVANAhelsingin käsintehdyissä tuotteissa yhdistyvät moderni skandinaavinen muotoilu ja perinteikäs, rikaselementtinen slaavilaisuus. Yksilöllisyys, eettisyys sekä ajattomuus ovat IVANAhelsingin ydinarvoja. ESITELMÄT: Lauantaina klo Vanhemmuuden kasvu lapsen turvana, lastenpsykologi Tuovi Keränen klo Paneelikeskustelu Millainen on energiatulevaisuutemme? klo Ihmisen valveillaolon vastuu, ohjaaja Kalle Holmberg Sunnuntaina klo Suojelujohtaja Jari Luukkonen, Suomen WWF klo Terveellinen ja turvallinen ravinto, Näyttelijä Satu Silvo ja tekn.lis. Paula Heinonen klo Kaupan luomu ja kotiluomu, Mikko Rahtola, Puutarhaliitto Luomukyökki-näytöskeittiö Kesko, K-supermarket Seilori, RavintolakouluPerhon oppilaat. Luomuruokatori Luomutori toteutetaan yhteistyössä tuottajien, maaseutukeskusten ja yritysten kanssa. Irti verkosta -talo, visio huomisen asumisesta Luomumessuille rakennetaan keksijä Arto Salosen pienomakotitalo, jonka tarvitsema energia kehitetään autonomisella vetyasemalla. Vetyauto Oy EL Ltd esittelee testaukseen suunnitellun polttokennoautoproton. Laukaalaisen Erkki Kalmarin biokaasuauto. Näyttelyt Taideteoksia käytetyistä esineistä, Ars Fennica palkittu Anu Tuominen Hetkiä Cityluonnossa, luontokuvaaja Heikki J. Kuisma Maidon matka Suomessa ja Malissa. Dodo ry:n valokuvanäyttely vertailee maidon tuotantoa meillä ja Afrikassa. Ympäristötaideteos Jatko-aika Ajan ja luonnonvarojen kulumista kommentoivan teoksen Merikaapelihalliin suunnittelee ja toteuttaa ympäristötaiteen taideryhmä VIMMA Työnäytökset: pellavankehruuta, nokkosenkehruuta, pitsinnypläystä, pärekorien valmistusta, huovutusta, paperin valmistusta, luonnonmateriaaleilla värjäystä, leikkikalujen valmistusta, taontaa. Räteistä räsymatoiksi -työpiste Luomulounaskahvilasta vastaa Labbyn Puutarha. LAPSILLE Arkkitehtuurikoulu Arkin lapsiparkki Rakenna unelmiesi talo luonnonmateriaaleista! Alle 13- vuotiaille vapaa pääsy. Koti- ja lemmikkieläimiä Pääsymaksu 8 3/5 3 (opiskelijat, varusmiehet, eläkeläiset) Vapaa pääsy: Lapset alle 13 vuotta. Luomumessut ovat pääkaupunkiseudun ja lähikuntien ihmisille suunnattu suuri messutapahtuma, jonka tarkoituksena on välittää tietoa, herättää keskustelua, kiteyttää arvoja ja luoda tunteita. Näytteilleasettajina yrityksiä, yhteisöjä, yhdistyksiä, oppilaitoksia, luomutoimijoita ja käsityöläisiä, joiden tuotteet ja toiminta ovat yhteneväisiä kestävän elämäntavan kanssa. Lisätietoja: Helena Juutilainen, P. (03) , L u o m u m e s s u j e n n e t t i s i v u t : w w w. l u o m u m e s s u t. f i Messut järjestää: P L A N E E T A N P A I K A L L I S L E H T I

18 Sivu 18 luonnonsuojelija 5/2004 ETELÄ-HÄME Asikkalan luonnonystävät Asikkalan luonnonystävät järjestää yhteistyössä Asikkalan-Padasjoen kansalaisopiston kanssa kaksi yleisöluentoa To Päijät-Hämeen lepakot, tutkija Mikko Erkinaro Jyväskylän Yliopiostosta To Tähdet ja avaruus, tähtiasiantuntija Juhani Salmi. Kotkankatu 9, Helsinki puh. (09) , faksi (09) Avoinna ma pe klo Sähköposti: työntekijät: materiaalitilaukset: Internetissä: TOIMISTO Mirja Breider, toimistosihteeri TOIMINNANJOHTAJA Eero Yrjö-Koskinen KANSAINVÄLISTEN ASIAIN PÄÄLLIKKÖ Hanna Matinpuro LUONNONSUOJELU- PÄÄLLIKKÖ Ilpo Kuronen Vt. TIEDOTUSPÄÄLLIKKÖ Reetta Harmaja JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ Tarja Ketola JÄRJESTÖSIHTEERI Susanna Kirkkola EKOENERGIA Sirkka Tepponen METSÄT Sini Harkki RUUHKA-SUOMI JA NATURA 2000 Tapani Veistola PERHETOIMINTAPROJEKTI Kaarina Tiainen, aluepäällikkö Ks. Saimaan ls-keskus YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA Anssi Vaittinen PYÖRÄILYKUNTIEN VERKOSTO Nella Mikkonen TALOUS Rauni Järvinen, talouspäällikkö Sirkka Oinas, kirjanpitäjä JÄSENREKISTERI JA TILAAJAPALVELU Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja LAKIASIAT Raisa Tarasuo, juristi SUOMEN LUONTO Antti Halkka, toimittaja Alice Karlsson, toimitussihteeri Ritva Kupari, toimitussihteeri Jorma Laurila, päätoimittaja Juha Valste, toimittaja Juha Kauppinen, toimittaja Elina Juva, toimituksen assistentti (äitiyslomalla, sijainen Anu-Mari Liikala) Johanna Mehtola, toimittaja LUONNONSUOJELUKESKUKSET Lapin luonnonsuojelukeskus Markku Kuontti, vs. aluepäällikkö Rovaniemi puh./faksi (016) , gsm Pohjois-Pohjanmaan ls-keskus Merja Ylönen, aluepäällikkö Kajaaninkatu 13, Oulu, puh. (08) , faksi (08) , Saimaan ls-keskus Kaarina Tiainen, aluepäällikkö Katariinantori 6, Lappeenranta puh. (05) , faksi (05) , Uudenmaan ls-keskus Hanna Kaisa Saastamoinen puh. (09) , faksi (09) Varsinais-Suomen ls-keskus Hannu Klemola, aluepäällikkö Martinkatu 5, Turku puh. (02) , faksi (02) , Etelä-Hämeen ls-piiri Kaija Helle, piirisihteeri Hämeentie 2 A 6 as. 2, Hämeenlinna puh. (03) Etelä-Savon ls-piiri Toimintaa Luennot alkavat Vääksyn Yhteiskoulun Asikkala-salissa klo ETELÄ-KARJALA Imatran seudun luonnonsuojelyhdistys Syysarktikaa seurataan su Imatran Mellonmäellä klo 8.00 alkaen. Retken oppaana toimii Seppo Pousi ja sen järjestää Imatran seudun luonnonsuojelyhdistys. Imatran seudun luonnonsuojelyhdistys kokoontuu Hiljaisuuden päivän tapahtumaan pe klo Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto avoinna ma pe klo Puhelinvaihde ja tilaajapalvelu avoinna ma pe klo Suomen luonnonsuojeluliitto Eeva Taimisto, piirisihteeri Pappilankatu 3, Savonlinna puh. (015) , Kainuun ls-piiri Jouni Laaksonen, piirisihteeri Lentiirantie Kuhmo, (08) , Keski-Suomen ls-piiri Juhani Paavola, piirisihteeri Kilpisenkatu 8, Jyväskylä puh./faksi (014) , ti ( 18), Kymenlaakson ls-piiri Hanna Majander, piirisihteeri Asemakatu Kouvola puh/fax (05) , Pirkanmaan ls-piiri: Kaija Helle, piirisihteeri Näsilinnankatu 48E, Tampere, p. (03) , faksi (03) , Pohjanmaan ls-piiri Jan Gäddnäs, piirisihteeri Wolffintie 36 F 12, Vaasa puh. (06) , Pohjois-Karjalan ls-piiri Kauppakatu 44, Joensuu puh. (013) , Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri Kirkkokatu 35, Kuopio puh./faksi (017) tai puh Satakunnan ls-piiri Maija Lammi, piirisihteeri Otavankatu 11, Pori puh. ja faksi (02) , LUONTO-LIITTO Annankatu 26 A, Helsinki puh. (09) , faksi (09) SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Kotkankatu 9, Helsinki Lahjoitukset Suomen Luonnonsuojelun Säätiölle tilille: Sampo SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Kotkankatu 9, Helsinki puh. (09) , faksi (09) Puhelinmarkkinointi yrityksille: puh. (09) , faksi (09) Luontokaupat: Helsinki: Nervanderinkatu 11, puh. (09) Forssa: Greenmix, Torikatu 8, puh. (03) Hämeenlinna: Raatihuoneenkatu 20, puh. (03) Jyväskylä: Kurjenkello, Kauppakatu 5, puh. (014) Kouvola: Tmi Irma Saarinen, Keskikatu 6, puh. (05) Oulu: Hallituskatu 11, puh. (08) Tampere: Laukontori 4, puh (03) Porvoo: Porvoon Luontokauppa, Jokikatu 10, puh Turku: Turun Luontokauppa, Kristiinankatu 6, puh. (02) LUONNONKUVA-ARKISTO Kotkankatu 9, Helsinki puh. (09) LAHJOITUKSET LUONNONSUOJELULIITOLLE Tilille Sampo Lisätietoja lahjoituksista ja testamenteista, puh, (09) JÄSENMAKSU ,50 euroa, perhejäsenmaksu 8,50 euroa Lähetä ilmoitukset: Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin tiloihin. Illan aikana Etelä- Karjalan aluepäällikkö Kaarina Tiainen kertoo moottorikelkkailun ympäristövaikutuksista. Paikalla kahvitarjoilu sekä mahdollisuus saunoa ja paistaa makkaraa. Imatran seudun luonnonsuojelyhdistys järjestää yhteistyössä Imatran pääkirjaston kanssa norppaillan to klo Imatran pääkirjaston tiloissa järjestettävässä tilaisuudessa Juha Taskinen esitelmöi aiheesta Laatokan seitsemän merta. Yhdistyksen sääntömääräinen syysvuosikokous pidetään tilaisuutta ennen klo alkaen. KESKI-SUOMI Keski-Suomen luonnonsuojelupiiri Syyskokous pidetään to klo 17 alkaen Jyväskylän kaupunginkirjaston pienessä luentosalissa. Esillä sääntömääräiset asiat, kuten toimintasuunnitelma 2005 ja hallituksen valinta. Kokousten jälkeen klo 18 yleisötilaisuus Inhimillinen eläin eläimellinen ihminen. Aiheesta kertoo asemanhoitaja Jussi Viitala Jyväskylän yliopiston Konnenveden tutkimusasemalta. Keurusseudun Luonnonystävät ry. Lintujen syysmuuton tarkkailua valtakunnallisena muutontarkkailupäivänä la mm. Riihon Lehdontiellä Syysretken la Helvetinjärvelle Hiljaisuuden retken Hiljan päivänä pe Lisätietoja Jouko Pihlaiselta puh Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys: La koko perheen syysretki Jkl:n mlk:n Jääskelään, Vaajakoskelta noin 6 km etelään. Alue on hienoa virkistysaluetta, johon on esitetty rakennattavaksi täysmittainen golf-kenttä! Tule mukaan retkelle ja tutustumaan alueeseen, sekä toteamaan, että paikka tulee säilyttää kaikille avoimena retkeily- ja ulkoilualueena. Oppaanamme on Timo Pylvänäinen, joka tuntee alueen perinpohjin. Yhteiskuljetus bussilla Jyväskylän keskustasta tilausajolaiturilta (Harjukatu) klo 9, paluu noin klo 13. Paikalle voi toki tulla myös omin kyydein. Tutustutaan luontopolkuihin kiinnostuksen mukaan, mahdollisesti myös alueella sijaitsevaan hevostalliin. Kota ja polttopuut ovat käytettävissä, joten ota mukaan omat eväät ja säänmukainen retkivarustus. Ilmoittautumiset kyytiä varten Asta Häkkiselle, puh Jyväskylässä järjestetään useiden järjestöjen ja toimijoiden kanssa Autottoman päivän yhteistilaisuus Kirkkopuistossa ke klo Mukana myös Jkl:n seudun lsy. Tule mukaan tunnelmaan! Jkl:n seudun lsy:n syyskokous to klo 17 alk. kaupunginkirjaston pienessä luentosalissa. Esillä sääntömääräiset asiat. Kokouksen (ja piirin syyskokouksen) jälkeen, noin klo 18 alk. asemanhoitaja Jussi Viitala esitelmöi kirjansa Inhimillinen eläin, eläimellinen ihminen pohjalta. Tervetuloa! KYMENLAAKSO Kymenlaakson piiri Piirin Luontopuoti toimii toimiston yhteydessä uusissa tiloissa! Osoite on Asemakatu 2, Kouvola. Puh Avoinna ma-pe klo Luontopuodista saa mm. norppatuotteita, luomuherkkuja, luontokirjoja ja kortteja. Lisäksi puodista löytää luonnonmukaiseen lastenhoitoon liittyviä tuotteita kuten kestovaippoja ja kantoliinoja. Tervetuloa! Vanhempen ja lasten yhteiseen luontoharrastukseen on saatavana edelleen Luontopassia. Luontopassin on suunnitellut kaikkien piirien käyttöön Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin perhetoimintaryhmä. Hinta: 2 e/ kpl. Lisätietoja: (05) Pohjois-Kymen Luonto ry. La Koko perheen Luova Luonto-kerho: Neulahuovutus. Huovutetaan eläimiä, tonttuja ym. sekä erilaisilla muoteilla. Oman neulan ja muotteja voi ottaa mukaan. Jos ostaa itselleen neulan, niin koko 0 olisi hyvä yleisneula. Ohjaajana Maija Huovila. Toimistolla klo Ilmoittaudu: puh La Koko perheen Luova Luonto kerho: Kasveilla värjäten. Tule värjäämään silkkihuiveja, kangasta tai lankaa erilaisilla luonnonkasveilla ja sienillä. Paikka on Päivi Tiihosen pihassa Anjalankoskella (Harjunpolku 28) Sorsajoen rannalla. Ilmoittaudu: puh Säävaraus. La Koko perheen Luova Luonto-kerho: Valmistetaan kastomenetelmällä ja valamalla kynttilöitä. Toimistolla klo Ilmoittaudu: puh La Koko perheen Luova Luonto-kerho: Askarrellaan erilaisia joulukoristeita ja muuta pientä. Koristellaan kasveilla kynttilöitä, tehdään olkikoristeita, joulukortteja, huovutetaan jne. Toimistolla klo Ilmoittaudu: puh Pohjois-Kymen Luonnon jäsenillat joka kuukauden toinen tiistai. Tervetuloa! Pyhtään Luonto ry. La Pyhtään Luonto järjestää patikkaretken Ruotsinpyhtään Mummonkalliolle. Matkan pituus on noin 7 km. Retkellä tutustutaan Mummonkallioon, jonka kiviteollisuus haluaa louhia omiin tarpeisiinsa, ihaillaan maisemia ja syödään omat eväät Ukonkalliolla. Kokoontuminen la klo 10 Valtatie 7 varrella Myllykylän kartanon luona, n. 4 km Ahvenkoskelta Loviisaan päin. Kysy tarkemmin puh Ke Pyhtään Luonnon ohjelmallinen syyskokous klo Huutjärven koululla. Tervetuloa! PIRKANMAA Pirkanmaan piiri La syysretki Kurun Pikku-Suolijärven Natura-alueelle ja vielä suojelua vailla olevaan vanhaan metsään. Lähtö klo 8 Keskustorin Vanhan kirkon pysäkiltä. Mukaan eväät ja säänmukainen varustus. Hinta liiton jäseniltä 20 ja muilta 25 euroa, sisältää matkat, opastuksen ja keiton. Oppaina Juho Kytömäki ja Kaija Helle. Ilm. piirin toimistoon tai valokuvanäyttely Tervaa, hikeä ja luonnonsuojelua kaupunginkirjasto Metsossa Tampereella piirin 35-vuotiselta taipaleelta. La su Reilun kaupan markkinat Tampereella. Reilun kaupan ja eettisen kuluttamisen messutapahtuma esittelee kestäviä kulutusvaihtoehtoja läheltä ja Etelästä. Lavalla musiikkia, tanssia ja muotia. Maailmanmusiikin rata, näyttelyitä, hennantuottaja Tansaniasta. Kymmeniä näytteilleasettajia ympäri Suomen. Ohjelmaa koko perheelle! Avoinna la & su klo Tampereen Tullikamarilla. Vapaa pääsy. Katso tarkemmin La alkaen klo 11 piirin syyskokous kaupunginkirjasto Metsossa luentosalissa 2. Kokouksen jälkeen klo ohjelmaa. Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry Syyskokous la klo 13 Ympäristötietokeskus Moreeniassa, Satakunnankatu 13 B (patosilta). Kokouksen jälkeen klo alkaen lepakkotutkija Olli Haukkovaara kertoo sanoin ja kuvin lepakoiden elämästä ja niiden vuoden kierrosta. Tilaisuus järjestetään OK-opintokeskuksen kanssa. Tervetuloa! Ruoveden ympäristöyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous ke klo Pajusen eräilijöiden kodalla, Keituntie, Visuvesi, Pajusen luontokeskus. Tervetuloa joukolla mukaan! Tutustumme luontokeskuksen luontopolkuun, illanaikana kahvittelua ja makkaranpaistoa. Lisätietoja POHJOIS-POHJANMAA Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri Syksy ei ole mitään ilman talkoita. Jälleen on upea tilaisuus tehdä luonnonhoitotöitä mukavassa seurassa ja kauniissa maisemissa lintuvesillä ja perinnebiotoopeilla. Työ ei ole likaista, raskasta eikä tappotahtista. Rantaniittyjen mielenkiintoista kasvi- ja lintulajistoa ehtii kyllä myös vilkaista. Kohteet ovat vanhoja tuttuja. Useampanakin lauantaina suuntaamme Haukiputaan Uppiin, laajalle rantaniitylle Halosenlahdelle. Pari viikonloppua vierähtää myös Pyhäjokisuulla. Siellä luonnonsuojelupiirin ja paikallisyhdistyksen väen työkohteina ovat rantaniityt Parhalahdella ja Veteraanimajan edustalla. Työn tavoitteena on palauttaa maankohoamisrannikon alavien rantaniittyjen avoimuus ja matalille niityille tyypillinen lajistorunsaus. Laidunnuksen loppumisen jälkeen varsinkin pajukko on päässyt runsastumaan. Työ koostuu pääosin raivatun puuston keräämisestä kasoihin ja polttamisesta. Raivaussahan käyttäjällekin löytyy työmaata. Järjestäjät tarjoavat ruuan ja työvälineet sekä majoituksen Pyhäjoella. Kulku tapahtuu luonnollisesti kimppakyydein. Ota yhteyttä luonnonsuojelukeskukseen aluepäällikkö Merja Ylöseen, puh tai ja ilmoittaudu talkooporukkaan. Luonnonhoitotöihin syksyiseen luontoon on mahdollisuus lähteä vaikka joka viikonloppu lumen tuloon asti. Oulun luonnonsuojeluyhdistys Oulun luonnonsuojeluyhdistys retkeilee paljon syksyn mittaan. Joutsenretkelle ja Kaamosretkelle lähdetään bussilla isommalla joukolla, muille Retkikerhon retkille pienemmällä porukalla kimppakyydein. Tutustu retkikerhoon ja katso tarkemmat tiedot retkistä osoitteessa: Syksyn retket ja teemat: Kalimenvaara su klo 11 (metsäluonto) Kempeleenlahti la klo 14 (merenranta, lintutarkkailu) Pilpasuo su klo 12 (suoluonto, metsä, marjanpoiminta) Joutsenretki, Hailuoto la 9.10 klo 8 (linturetki, Siikamarkkinat) Purjekari su (merenrantaluonto) Litokaira n (erämaaretki) Kaamosretki la (alkutalven luonto, hiljaisuus). Katso myös luontokerhojen retket, joista tietoa: olsy/ajankohtaista.html. Lisätietoja ja ilmoittautumiset kaikkien retkien osalta p POHJOIS-SAVO Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys Koillis-Savon kierros la Lähtö klo 10 Kuopiosta Maljalahdenkadun bussipysäkiltä, paluu noin klo 15. Tutustumme Tuusniemen hedelmäpuiden jalostustarhaan, käymme Seinävuoren rotkolaaksossa ja juomme luomukahvit Topi Laitisen maatilamyymälässä. Tuotteita voi ostaa kotiinviemisiksi. Retken hinta 10 e, alle 18-v. ilmaiseksi. Lisätiedot ja ilmoittautumiset heti tämän lehden ilmestyessä mennessä Pekka Tenhuselle tai Hiljan päivän retki pe Puijolle. Tarkempaa tietoa ajasta ja ohjelmasta paikallislehdissä. Retken järjestävät yhteistyössä Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ja Puijon seurakunta. Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksen syyskokous ma klo 18:00 20:00. KLYY järjestää yleisölle avoimen paneelikeskustelun. Paneelikeskusteluun on kutsuttu edustajat Kansallisen Kokoomuksen, Suomen Sosialidemokraattisen puolueen, Suomen Keskustan, Vasemmistoliiton, Kristillisdemokraattien ja Vihrän Liiton kunnallisjärjestöistä. Keskustelussa käsitellään seuraavia teemoja: 1. Tahkon vääntö, kuopiolaistenko asia, 2. Saaristokaupunkiinko? 3. Mitä kuopiolaiset haluavat metsistään? Tilaisuuden paikka ilmoitetaan paikallislehdissä myöhemmin. Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous ma klo 18 alkaen Kuopion museolla (Kauppakatu 23, käynti sisäpihan puolelta). Pohjois-Savon Lintutieteellinen Yhdistys Su Retki Otanmäkeen. Retki yhdessä Iisalmen luonnonystävien kanssa Vuolijoen Otamäen lintualtaille. Lähtö Iisalmesta klo 8 luontomuseolta omilla autoilla. Tied. Jarmo Yliluoma p To su vuotisjuhlaretki. Retki Kristiinankaupungin Siipyyhyn. Lähtö illan suussa, yöpymiset Jonnsborgin leirikeskuksen mökeissä (ei keittomahd.), joiden sijainti meren rannalla, lähellä Siipyyn hulppea torni. Aamupalat, retkikahvit sämpylällä, päivälliset / su lounas, opastetut veneretket saariin ja sauna kuuluvat matkapakettiin. Muut päivän retkieväät huolehdittava itse. Paluu su-iltana. Hinta ilman matkoja n. 150 e / hlö, 30 osallistujaa on maksimi. Kyyditys suunnitellaan myöhemmin. Sitovat ilmoittautumiset mennessä Astalle p Jos tilaa jää, voidaan ottaa muitakin kuin kuikkalaisia, kyselkää Syksyn pinnaviikko. Jäsenten välinen pinnakisa, joka käydään kahden hengen joukkuein. Tarkemmat säännöt tulevat kotisivuille syyskuun aikana tai tarvittaessa niistä voi kysyä iltaisin Pertti Renvall p Su Muutonseurantaa Iisalmessa klo 7 12 Peltosalmella Itikan peltoaukealla, 300 m Itikan sillalta Pielavedelle päin. Tied. Jarmo Yliluoma p Su Puutossalmi Open klo 7 12, opastettua muutonseurantaa Puutossalmen lossin lähtöpaikalla. Huomioi lämmin pukeutuminen. Tied. Pertti Renvall p Su Puutossalmi Open klo 7 12, opastettua muutonseurantaa Puutossalmen lossin lähtöpaikalla. Huomioi lämmin pukeutuminen. Tied. Jaakko Kettunen p La Sääntömääräinen syyskokous ja 30-vuotisjuhlaillallinen klo ravintola Rose:n toisen kerroksen Peilisalissa, os. Haapaniemenkatu 20, (H-talo), Kuopio. Illallinen 25 e. Sitovat ilmoittautumiset illalliselle mennessä Astalle p tai SATAKUNTA Satakunnan luonnonsuojelupiiri Piirin syyskokous Ulvilassa ti klo Paikka ja ohjelma ilmoitetaan myöhemmin. Piirihallituksen kokoukset to 23.9, to 28.10, ti ja ti Kokouksista ilmoitetaan tarkemmin kirjeellä. VARSINAIS-SUOMI Sähköinen aluesihteerikirje Jos sinä jäsen haluat sähköpostitse tietoa luonnonsuojelupiirin, yhdistysten sekä muiden luonto- ja ympäristötahojen retkistä, kokouksista, esitelmistä jne. sekä tietoa ajankohtaisista luontoasioista ja piirin lausunnoista ja tiedotteista, liity postituslistalle. Kirje lähetetään noin kerran kuukaudessa. Ilmoittaudu lähettämällä sähköpostia osoitteeseen ja otsikoi viestisi aluesihteerikirje. Paimion seudun ympäristöyhdistys. Vielä on tilaa yhdelle ja toiselle: tule kokemaan unohtumaton tulileiri-viikonloppu tulen, savun ja noen sekä toisaalta raikkaan syysilman parissa. Paimionjokilaakson ketoleirin tuotokset nousevat savuna ilmaan la Aloitellaan aamupäivällä, mutta voit leiriytyä talolle jo edellisenä iltana. Muonavarojen riittävyyden takia ennakkoilmoittautuminen olisi poikaa: tai tekstari numeroon (Marjukka Kulmala). Leirikokki ja Johtaja ovat aiemmilta vuosilta tuttuja, eli parivaljakko Leena Haapanen ja Olli Borg pitävät porukan vauhdissa. Illalla leirikuvia ja vieläkin nuotiota, sunnuntaina pistetään ympäristö talvikuntoon. PS Lauantaina pidetään myös Kummottis?-koulua, jossa opitaan tällä kertaa mm. raivauskasan teon ja polton salat; oppilaat eivät välty myöskään opetusmonisteelta! Turun luonnonsuojeluyhdistys Tervetuloa Syyskokoukseen ke 3.10 klo 18 Luonnonsuojelukeskukseen Martinkatu 5 alkaen klo 18. Kokouksessa valitaan uusi hallitus seuraavaksi toimikaudeksi. Virallisen ohjelman lisäksi vapaamuotoista seurustelua sekä muuta ohjelmaa, tarjolla kaffea ja pullaa ynnä pientä purtavaa. TLSY osallistuu Autoton päivä-tapahtumaan ke Yliopistokadulla. Hiljaisuuden päivää vietetään pe 8.10 toritapahtuman merkeissä. Lasten luontokerho on aloittanut toimintansa ti 14.9 klo Tervetuloa mukaan seuraaviin hallituksen kokouksiin, jotka pidetään ke 8.9, 6.10 ja klo 18 Luonnonsuojelukeskuksessa Martinkatu 5. Jäseniltaa vietetään ke 8.12 pikkujoulutunnelmissa klo 18, paikalla voi lisäksi tutustua vanhan ja uuden hallituksen edustajiin.

19 luonnonsuojelija 5/2004 Sivu 19 UUSIMAA Espoon ympäristöyhdistys ry järjestää: La Maatiaisomenapuulehtotalkoot klo 10 Laaksolahden urheilupuistossa Pitkäjärven rannalla pienemmän jäähallin pohjoispuolella La Turvesuoretki, jolla tutustutaan Mankkaan kaatopaikkaan ympäristöongelmineen sekä Nevasuon luonnonsuojelualueeseen La Niityn kunnostustalkoot La Kävelyretki Latokaski- Vänttilä -kaupunkipolulla Linnunpönttötalkoot järjestetään loka-marraskuussa, tarkempi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. Lisätietoja toiminnasta Stephen Venn, p (työ), Vantaan ympäristöyhdistys VYY la 18.9 ja la 2.10 klo Sieniretki Sotunkiin. Syötävän hyvistä ja myrkyllisistä sienistä kerrotaan ja maukkaita ruokasieniä etsitään. Lähtöpaikalta näkymät Högbergetille ja Sotungin vanhaan kylämaisemaan. Metsässä on jo syksyn tunnelmaa. Lähtöpaikka Uunirinteen ja Nybyggetintien risteys (puhelinluettelon kartta 83/DV-87) Julkisilla: bussit 3, 78, 742 Syksyn aikana jäsenemme saavat kirjeen, jossa on lisätietoa tulevista tapahtumista ja yleisötapahtumista kerromme myös paikallislehdissä. Kuulaita ja kirpeitä syyspäiviä luontoväelle! Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys Syyskokous ke klo Hyvinkään terveydenhuolto-oppilaitoksella. Esillä sääntömääräiset asiat: hallituksen jäsenten valinta erovuoroisten tilalle, tilintarkastajien valinta, toimintasuunnitelma ja talousarvio. Lisäksi on ohjelmaa Vantaanjoesta. Kahvitarjoilu. Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys ry. Hiljanpäivän retki pe Kokoontuminen Bio Rain edessä olevalla pysäköintipaikalla klo 20. Kohde on noin 15 km:n päässä. Matka hiljaiseen paikkaan tehdään kimppakyydeillä. Tiedustelut puh Yhdistyksen syyskokous pidetään ma klo 19 Kulmakammarissa, Keskustie 1. Tervetuloa! Sipoon Luonnonsuojelijat Tule tapaamaan meitä ja keskustelemaan kanssamme ajankohtaisista asioista Nikkilän syysmarkkinoilla su klo 10 14! HELSINGIN LUONNON- SUOJELUYHDISTYS RY Lisätiedot tapahtumista järjestösihteeri Johanna Ojalta, puh. (09) , tai yhdistyksen nettisivuilta Tervetuloa Helsyn syyskokoukseen ti klo 18 Tieteiden talolle, sali 405! Antti Tanskanen esitelmöi Helsingin linnuston tulokaslajeista ja lajistomuutoksista. Kahvitauon jälkeen käsitellään yhdistyksen sääntömuutosta sekä sääntömääräiset syyskokousasiat. Hallituksen kokoukset Ti , ja klo SLL:n toimistolla, Kotkankatu 9, 2. krs. Lepakkokerho on perustettu! Kaikki kiinnostuneet lähtötasosta riippumatta ovat tervetulleita mukaan! Lisätietoa Sari Hartoselta, puh Luontoretket ja -kurssit La klo bussiretki Sipoonkorpeen. Lähtö (ja paluu) Mikonkadun tilausajopysäkiltä. Omat eväät mukaan. Ilmoittautuminen viimeistään Johannalle (ks. yllä). Hinta 10 euroa. La klo joutsenretki Hankoon (bussiretki), ilm. viim Kiikarit mukaan jos on, muut tiedot kuten edellisessä. Kaksikielinen/tvåspråkig. LUONTO-LIITTO Nuorten retkiohjaajakurssi la su Vihdissä Suomen Latu ja Luonto-Liitto järjestävät elämyksellisen retkiohjaajakurssin, joka on tarkoitettu yli 16-vuotiaille nuorille ja nuorenmielisille. Kurssi tarjoaa perusvalmiudet nuorten retkenohjaukseen. Kurssiohjelmaan sisältyy mm. retken suunnittelu ja johtaminen, nuorten ohjaaminen retkellä, ympäristövastuullinen retkeily ja oma luontosuhde, ensiapu ja pelastuspalvelu retkiolosuhteissa, ohjaajan suunnistustaidon kehittäminen, tulenteko, retkiruoat ja ruokahuolto retkillä, retkeilysosiodraamaa sekä kurssiretki. Lisäksi kurssilla kerrataan osallistujien retkitaitoja ja suunnitellaan erilaisia retkiä toteutettavaksi eri vuodenaikoina. Kurssilaisilta edellytetään aikaisempaa retkikokemusta. Kurssin tukikohtana ja majoituspaikkana toimii Vaakkoin kämppä, joka sijaitsee hienojen retkeilymaastojen keskellä Vanhan Porintien varrella, Nuuksion kansallispuiston maisemissa Vihdin ja Espoon rajalla. Bussit Helsingin linjaautoasemalta: Vihdin liikenne ja Satulin linja. Lisätietoja saat ilmoittautumisesi jälkeen lähetettävässä kurssikirjeessä. Hinta: Suomen Ladun ja Luonto-Liiton jäsenet 65 e, muut 75 e. Sisältää täysihoidon, majoituksen ja kurssimateriaalin Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Suomen Latu/Matti Hirvonen, p. (09) , tai p. (09) Luontokerhonohjaajan koulutusta Luonto-Liitto, Suomen Luonnonsuojeluliitto ja OK-opintokeskus järjestävät eri puolilla maata kerhonohjaajakursseja, joilla koulutetaan ohjaajia lasten luontokerhoihin ja perheluontokerhoihin. Kurssi tarjoaa tietoa ja käytännön vinkkejä luontokerhon perustamisesta, ohjelman suunnittelusta sekä ohjaajana toimimisesta. Kurssi on ensisijaisesti tarkoitettu luontokerhon perustaville. Kurssin ohjelmassa: - ympäristökasvatuksen perusteet - luontokerhon ohjelman suunnittelu - kerhotoiminnan haasteet ja ongelmatilanteet - luontoleikkejä ja aistiharjoituksia Pohjois-Savoon haetaan ALUESIHTEERIÄ Syksyllä 2004 järjestetään kerhonohjaajakurssi vielä la su Kajaanissa. Kurssihinta: Luonto-Liiton jäsenet 60e (opisk., työtön, kotiäiti/isä 30e), muut 75e (opisk., työtön, kotiäiti/isä 50e). Hintaan sisältyy ohjelma, kurssimateriaali (mm. ohjaajakansio) ja ruuat. Lisätiedot ja ilmoittautumiset (viim. 2 vkoa ennen kurssia): Luonto-Liitto, Lastentoiminnan suunnitelija, Minna Ertimo p. (09) , fi, Operaatio Syysmyrsky Syysmyrsky pistää siilin pään pyörälle. Tule auttamaan siiliä ja selvitä syksyn salaisuudet! Operaatio syysmyrsky on lapsille ja lapsiperheille tarkoitettu satuseikkailu, joka käydään su Paloheinän metsässä, Helsingissä. Tiedossa on syksyistä luontoasiaa satuhahmojen siivittämänä. Seikkailuun lähtö tapahtuu Paloheinän majalta klo 10, tapahtuma kestää noin kaksi tuntia. Paikalle pääsee bussilla nro 66A. Mukaan säänmukainen vaatetus. Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautumiset tapahtumaan mennessä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Luonto-Liitto/ Minna Ertimo, p. (09) ja Luonto-Liiton Uudenmaan piirin (LUP) ohjelmaa syksyllä 2004 To Lintuilta To Sieni-ilta To Hallitus kokoontuu, syyskokous (= mahdollisuus tulla valituksi hallitukseen v. 2005) To Luonnonmystiikka/luonnon antimien hyödyntäminen Nuorten syysretki Granön saarelle La su LUP järjestää lokakuun alussa vuotiaille nuorille suunnatun retken Granön saarelle, joka sijaitsee Vuosaaren edustalla. Retki on suunnnattu myös aloitteleville retkeilijöille, Suomen luonnonsuojeluliitto hakee keskustoimistoonsa VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖÄ Viestintäpäällikön toimenkuvaan kuuluvat muun muassa: - järjestön ulkoinen ja sisäinen tiedotus - Luonnonsuojelija-lehden päätoimittajuus - sähköisen viestinnän kehittäminen - media- ja yhteiskuntasuhteiden hoito - markkinointiviestintään osallistuminen Työn menestyksellinen hoitaminen edellyttää vahvaa näyttöä vastaavista tehtävistä ja soveltuvaa korkeakoulututkintoa. Esimieskokemus sekä luonnon- ja ympäristönsuojelun tuntemus katsotaan eduksi. Toimi täytetään aluksi viiden vuoden määräajaksi. Tehtävä alkaa Hakemusten palkkatoivomuksineen tulee olla perillä mennessä osoitteessa: Suomen luonnonsuojeluliitto ry., Kotkankatu 9, Helsinki. Kuoreen merkintä: viestintäpäällikkö. Lisätietoja: puheenjohtaja Heikki Simola, puh , ja toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen, puh. (09) ja Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Savon piiri hakee osa-aikaista aluesihteeriä alkaen. Toimipaikkana Kuopio. Aluesihteeri toimii Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirin palkkaamana. Hänen tehtävinään on alueellisen luonnon- ja ympäristönsuojelutoiminnan organisointi yhteistyössä piirihallituksen ja paikallisyhdistysten kanssa. Toimenkuvaan kuuluu paikallisyhdistysten toiminnan tukeminen, toimistotehtävien hoito, tapahtumien järjestäminen, tiedotustoiminta sekä maakunnallinen ympäristövaikuttaminen. Aluesihteerin tehtävä edellyttää oma-aloitteisuutta, yhteistyökykyä, organisointitaitoa sekä järjestötoiminnan tuntemusta. Perustiedot luonnosta ja biologiasta tarvitaan. Palkka on 900 /kk (noin 60% A18) ja työaika 22 tuntia/ viikko. Lisätietoja: puheenjohtaja Helvi Heinonen-Tanski, puh: , Terhi Louhelainen, puh: Kirjalliset hakemukset mennessä osoitteeseen: Helvi Heinonen-Tanski, Kuopion yliopisto, Ympäristötieteiden laitos, PL 1627, Kuopio. ja sen aikana onkin tarkoitus syksyisen luonnon tarkkailun ja sienten poimimisen lomassa opetella perusretkeilytaitoja ruoanvalmistuksesta telttojen pystytykseen. Samalla on mahdollisuus oppia uutta suomalaisesta metsäluonnosta. (Kokeneemmatkin retkeilijät ovat toki tervetulleita.) Ennen retkeä pidetään ma kello 18 Nuorten Luontotalolla retken suunnitteluilta, jossa käydään läpi mm. kunnollista retkivarustusta. Kuljetukset saareen hoidetaan veneellä. Retken hinta on Luonto-Liiton jäsenille 10e, (sis. ruuat, vakuutukset ja kuljetuket Vuosaaresta, lisäksi kaikille Uudenmaan alueelta tulijoille maksetaan matkat), ja muille 15e. Ilmoittautumiset LUP:in toimistoon p. (09) tai Retken käytännön asioista ja ohjelmasta voi kysyä tarkemmin Sofia Virtaselta puh Pe ma SaKan syysretki Rautavaaralle Tutkitaan Metsäkartanon ja Pumpulikirkon ajankohtaisia luonnonsuojelualueita sekä vieraillaan Tiilikan kansallispuistossa. Retkellä on mukana asiantuntevaa opas. Lisätietoja: jani. tai VANTAAN LUONTOKOULU Vantaan Luontokoulu on Suomen Luonnonsuojeluliiton paikallisjärjestön Vantaan ympäristöyhdistyksen ylläpitämä luonto-opetuskeskus Vantaan Sotungissa. Tässä syksyn kurssejamme. Ilmoittautumiset kursseille ja tiedustelut Luontokoululle maanantaisin, puh. (09) tai puhelinvastaajaan muina aikoina. Jätäthän vastaajaan ilmoittautuessasi nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi. Kurssit järjestetään luontokoululla Sotungissa, osoitteessa Sotungintie 25A. Lisätietoja www. vantaanluontokoulu.fi. Metsämörriohjaajan peruskurssi la-su Kurssilta saat perustiedot metsämörritoiminnasta ja hyvät eväät oman mörriryhmän vetämistä varten. Ohjaajana on kokenut metsämörrikouluttaja Terttu Rintakanto. Hinta 90 euroa, vantaalaisten päiväkotien ja koulujen henkilökunnalle 80 euroa. Hinta sisältää opetuksen ja materiaalit sekä lounaan ja kahvit molempina päivinä. Enää muutama paikka vapaana! Espoon Nuorten Ympäristönsuojelijoiden (ENY:n) tapahtumat Luontoillat joka kuukauden viimeisenä keskiviikkona Villa Apteekissa klo 18 20: Espoon uhanalaiset lajit Retki suoilta (karpaloretki ) petoilta Pohjois-Suomen piirin tapahtumat Possussa retkeillään! Sieniretkiä järjestetään useampia, mustikoita, puolukoita ja karpaloita unohtamatta. Otapa yhteyttä fi tai Niina/ niin pääset retkeilemään. Reissut ovat ilmaisia, aikataulut sovitaan porukalla. Syksyllä järjestetään lasten viikonlopputoimintaa. Jos haluat mukaan ohjaajaksi tai kokiksi, ota yhteyttä ja tule ideoimaan tai Nuorten kokoukset keskiviikkoisin klo 17 Waldassa! Vantaan Luonnonystävien (VaLu) tapahtumat VaLun perinteinen joutsenretki la Hankoniemen upeisiin maisemiin. Joutsenten lisäksi liikkeellä on monta muutakin syysmuuttajaa, hyvällä onnella saatamme nähdä merikotkankin. Lintujen tunnistuksessa auttavat asiantuntevat oppaat. Retkellä pääset myös kurkistamaan kaukoputkeen! Ota mukaan lämmintä vaatetta ja juotavaa sekä omat eväät. Kiikareista ja lintukirjastakin on iloa (mutta niitä MUITA KURSSEJA Kursseja Jouluaskartelu- ja lahjailta to klo Jouluaskarteluillassa valmistamme puutarhuri-taiteilija Marja Caloniuksen opastamina joulukoristeita ja lahjoja pääosin luonnonmateriaaleista. Luvassa vanhan hirsitalon jouluista tunnelmaa, rentouttavaa käsillä työskentelyä ja hauskoja lahjoja kotiin viemisiksi. Hinta 10 sisältää opetuksen, osan materiaaleista ja jouluisen iltapalan. Joistakin tarvikkeista peritään käytön mukaan pieni lisämaksu. Ympäristövaikutukset kehitysyhteistyöhankkeissa Kaikilla hankkeilla on suhde ympäristöönsä ja ympäristövaikutuksia! Suomen luonnonsuojeluliitto järjestää yhteistyössä Kepan kanssa koulutuksen, jonka tavoitteena on lisätä tietämystä ympäristönsuojelun merkityksestä köyhyyden vähentämisessä ja lisätä valmiuksia ympäristönsuojelun edistämiseen kehitysyhteistyössä ja erityisesti järjestöhankkeissa. Kurssilla käsitellään lyhyesti köyhyyden ja ympäristön suhdetta sekä ympäristöongelmien luonnetta. Toinen kurssipäivä käytetään kokonaan hankkeen suunnittelun ja ympäristövaiku- saa tarvittaessa myös lainaksi). Retkibussimme lähtee Tikkurilasta klo 8.00, mukaan pääsee myös Korsosta (klo 7.45) ja Myyrmäestä (n. klo 8.20). Kerrothan ilmoittautuessasi mistä olet tulossa kyytiin! Palaamme Tikkurilaan n. klo 17. Hinta on Luonto-Liiton jäsenille 12 e, muille 14 e. Ilmoittautumiset VaLun toimistolle mennessä (09) tai Metsäretki Hyytiälään la su Tervetuloa VaLun retkelle pohjoishämäläisiin metsämaisemiin viikonloppuna Tarkoitus on viettää mukava viikonloppu hienoissa maisemissa retkeillen ja erilaisiin metsiin tutustuen. Majoitumme Hyytiälän metsäasemalle, jossa on ruoanlaittomahdollisuus ja jossa sauna lämpiää lauantaina. Lähdemme aikaisin lauantai-aamuna pikkubussilla Tikkurilasta, ja palaamme sunnuntai-iltana. Retken hinta on noin 30 euroa (varmistetaan kun lopullinen osallistujamäärä selviää), johon kuuluu matkojen ja majoituksen lisäksi aamupuurot ja -kahvit. Muista ruuista osallistujat huolehtivat itse. Retki on avoin kaikille kiinnostuneille. llmoittaudu mahdollisimman pian VaLun toimistolle puh. (09) tai jos retkellelähtö kiinnostaa! tusten arvioinnin harjoitteluun, jossa apuna käytetään esimerkkihankkeita. Kurssin hinta on 33 euroa Kepan jäsenjärjestöistä tuleville (esim. luonnonsuojeluliittolaisille), 50 euroa muista järjestöistä tuleville sekä opiskelijoille ja 67 euroa muille. Osallistujille korvataan matkakulut 17 euroa ylittävältä osalta halvimman kulkuneuvon mukaan. Ilmoittautumiset mennessä puhelimitse kurssisihteerille (09) tai sähköpostitse Lintulahdet Life -hanke järjestää neljä maksutonta tieto- ja ympäristökasvatustyöpajaa kosteikoista kiinnostuneille. Työpajat muodostavat kokonaisuuden. I luontotieto-työpaja la klo 9 18 ja II luonto-opastus-työpaja su klo Gardeniassa (Helsinki), III seikkailukasvatus-työpaja la klo Villa Elfvikissä (Espoo) ja IV draama-työpaja la klo luontokoulu Hailissa (Kotka). Tule mukaan luomaan uusia retkitapoja ja opi kosteikkoasiaa. Ilmoittautumiset ma mennessä ja lisätietoja: Nina Trontti puh ,

20 Sivu 20 luonnonsuojelija 5/2004 Askalassa hoidetaan maisemaa hyvässä kotiseutuhengessä VIRI TEPPO-PÄRNÄ Askalassa Paimionjokilaakso saa hetkeksi avaramman kattilamaisen muodon. Ketokasvit viihtyvät rinteillä. Paimion seudun ympäristöyhdistys on toiminut jo yli vuosikymmenen ajan Paimionjokilaakson arvokasta perinnemaisemaa kunnostaen. Paimionjokilaakso Varsinais-Suomessa on maisemiltaan sielua liikuttavaa eli peräti kaunista seutua, kumpuilevine, väliin jyrkkätöyryisine katajarinteineen, joissa näkyvät pitkän kulttuurihistorian jäljet. Jokilaakso on nimetty valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi. Sen maisema-arvosta ja biodiversiteetistä on kantanut huolta ja vastuuta Paimion seudun ympäristöyhdistys, joka on vuodesta 1993 järjestänyt heinäkuisen talkooleirin Askalankosken laaksossa. Ensimmäisinä kolmena vuotena leiri oli piirin, paikallisyhdistyksen ja WWF:n yhteishanke, mutta vuodesta 1996 alkaen paimiolaiset ovat järjestäneet leirinsä itse tuhatkunta talkootuntia vuodessa ahteille ja kukkakedoille. Tämän kesän leirillä keskivahvuus oli pari tusinaa talkoolaista. Määrä vaihteli päivästä päivään, harva on mukana koko viikon leiriä, vaan useimmat tulevat tekemään päivän tai pari, sanoo leirinjohtajan pitkään toiminut Olli Borg. Hyvää paikallistoimintaa Luonnonsuojeluliiton ketoprojekti oli antamassa toiminnalle alkusysäystä, WWF toi mukaan tietotaitoa. Sittemmin olemme saaneet avustuksia muun muassa ympäristöministeriöltä ja ympäristökeskuksesta sekä luonnonsuojelupiiriltä, mutta toimintamuodosta on tullut omaa paikallista harrastusta hyvässä kotiseutuhengessä, kertoo ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja Viri Teppo-Pärnä. Lienee aika harvinaista, että yksi paikallisyhdistys on pystynyt pitämään tällaisen jatkuvan, aika ison toiminnan käynnissä. Jäseniä Paimion seudun ympäristöyhdistyksessä on satakunta, mutta Askalan kedot ovat tuoneet mukaan liepehillä olijoita, jotka tulevat mukaan niittoihin ja risusavottaan, vaikka eivät aivan jäseniksi uskallakaan, Viri Teppo-Pärnä selittää. Tällainen yleisesti myönteisenä koettu asia nostaa mukavasti yhdistyksen julkista kuvaa ja uskottavuutta. Sen varassa uskaltaa sitten tulla esiin vähemmän mukavissakin suojeluasioissa. Muista Suomessa järjestettävistä maisemanhoitoleireistä tämä eroaa siinä, että kaikenikäisiä paikallisia Askalankosken laakson rinteillä näkyvät kulttuurimaiseman piirteet. VIRI TEPPO-PÄRNÄ on mukana ainakin puolet. Se on arvokasta! Ympäristönsuojelutyössä on edetty pitkälti biologien ehdoilla, eikä aina ole nähty esimerkiksi kyläyhteisöä suojelukohteen ympärillä. Juuri tämäntyyppinen toiminta sen sijaan on omiaan sitouttamaan asukkaita omaan kotimaisemaansa ja sen luontoon, innostuu Borg. Ketokaunokkeja ja ja tummatulikukkia Paimiolaisilla alkaa vuosikymmen työn jäljiltä olla mihin sitoutua. Borg ja Teppo-Pärnä kertovat talkooleirien ja ympäristöyhdistyksen järjestämän muun hoitotoiminnan näkyvän Askalassa dramaattisesti. Alkuvaiheessa rinteillä havisi jopa haapametsää. Vuosikymmenen kestäneellä työllä samoilla sijoilla on haavikon lisäksi saatu häädetyksi vesakot, vadelmikot, kastikat ja nokkoset. Ketokasvillisuutta on palautunut monin paikoin hyvinkin runsaasti, esimerkiksi ketokaunokki yhdistyksen tunnuskasvi sikoangervo ja ketoneilikka ovat levinneet. Rautakauden asutuksesta kielivä tummatulikukka oli aluksi vain parinkymmenen kasvin varassa, mutta on nyt levinnyt valtavasti, Borg sanoo. Vaan nopeasti luonto ottaa tilan takaisinkin, sen on huomannut: jos vaikkapa myllyuoman ja rannan välistä avointa kaistaa ei joka vuosi vesuroida, metsä alkaa taas kasvaa. Kun ensimmäisen kerran järjestettiin niitto alueella vuonna 1992, kuvitteli talkooporukka Teppo-Pärnän sanoin pelastaneensa kerralla Kummottis? eli maisemanhoidon taitokoulu Varsinais-Suomen biodiverditeetin. Kedot vaativat jatkuvaa työtä. Pelkkä talkooleiri ei riitä kaikkeen. Yhdistyksellä on lisäksi omia niittoiltoja ja monenlaista yhteistyötä esimerkiksi maaseutuoppilaitoksen kanssa. Jokilaaksoa hoidetaan vastedeskin, niin kauan nähtävissä olevassa tulevaisuudessa kuin yhdistyksessä voimaa pihisee. Kedot vievät ja tuovat Askalankosken laakson ahteet ja niityt kaartelevine riukuaitoineen, laiduntavine lampaineen ja hevosineen suuntaavat paikallisyhdistyksen toimintaa kokolailla. Ei silti voi sanoa, että se olisi pois jostain muusta. Aika vaikea on arvioida, olisiko tämän tilalla sitten Tänä kesänä Paimion seudun ympäristöyhdistys järjesti Askalan talkooleirin aikaan Kummottis?- taitokoulun. Koulun mahdollisti Suomen Luonnonsuojelun Säätiön tuki. Kummottis? on Viri Teppo-Pärnän ja Olli Borgin ideoima käytännön perinteen ja kädentaidon koulukurssi, jolla perehdyttiin maisemanhoitotyössä arkisiin toimiin viikatteen liippaamisesta riukuaidan tekoon. Huomasimme jokavuotisilla leireillä, että emme aina muista kertoa miksi ja miten työt tehdään. Ajattelimme, että niistä pitäisi koostaa käytännönläheinen oppimateriaali ja järjestää leirin yhteyteen koulu, johon voisivat osallistua myös leirin ulkopuoliset, Teppo-Pärnä sanoo. Talviajan puhdetöiden tuloksena syntyivät oppaat raivauksesta, niitosta, kulotuksesta ja riukuaidan tekemisestä. Kesän leirin yhteydessä jaettiin monisteet, pidettiin teoriatunnit, opetettiin kädestä pitäen menetelmät. Tarpeelliseksi havaittujen täydennysten jälkeen maisemanhoitooppaat julkaistaan Paimion tulileirillä, missä samalla iloisesti poltetaan kesän raivausjätteet. Palaute teki tyytyväiseksi. Näkyy, että tarvetta ja toivetta tällaiselle opetukselle todella on, opettajana toiminut Borg toteaa. Kummottis?- koulun toteuttamisesta ensi kesänä ei vielä ole päätetty, mutta ainakin niittotekniikka on aina hyvä kertausaihe. Syksyn Tulileirin yhteydessä julkaistavia oppaita voi tiedustella omakustannehintaan Paimion seudun ympäristöyhdistyksestä kovin paljon toisenlaista toimintaa. Ja kyllähän meillä toinenkin kiinnostuksen kohde on, Paimionlahti, puheenjohtaja Teppo-Pärnä miettii. Enemmänkin tuntuu siltä, että maisemanhoitoleirit ja toiminta Askalassa on tuonut tullessaan kaikenlaisia uusia yhteyksiä ja synergioita esimerkiksi toimijoiden ja asiantuntijoiden välillä. JAAKKO KAARTINEN- KOUTANIEMI HANNA MEHTONEN-RINNE

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista BIOENERGIA RY JÄSENISTÖMME Bioenergia ry:ssä on mukana valtaosa alan merki4ävistä toimijoista Tällä hetkellä yhteensä 130 toimijaa tai yritystä,

Lisätiedot

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella

Lisätiedot

Turun hallinto-oikeuden päätös

Turun hallinto-oikeuden päätös Turun hallinto-oikeuden päätös Antopäivä Päätösnumero 22.9.2015 15/0466/3 1 (5) Diaarinumero 00262/15/7305 Asia Metsästyslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap Tuulivoima kaavoituksessa Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap MITÄ SELVITETÄÄN Valtakunnalliset alueidenkäyhö- tavoiheet MaankäyHö- ja rakennuslaki EU:n säädökset Strategiat ja ohjelmat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana 17.11.2015 Metsätieteen päivä Maarit Sallinen Metsänhoito- ja ympäristöpäällikkö Tornator Oyj Metsien sertifiointi Tornator Oyj:ssä Missio: Luomme kestävää hyvinvointia

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema ja virkistysarvokauppa Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema- ja virkistysarvokauppa Käsitteet eivät ole vakiintuneet Tapio: Metsämaiseman vuokraus MTK: Virkistysarvokauppa Metla: Maisema- ja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 Riistanhoitoyhdistyksen no ja nimi: 279 Taivalkoski TOIMINTA AJATUS: Riistanhoitoyhdistys on metsästäjäorganisaation paikallistason metsästysviranomainen, jonka tehtävänä

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

Kaavassa ei ole huomioitu valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 24 ) säädetyllä tavalla.

Kaavassa ei ole huomioitu valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 24 ) säädetyllä tavalla. 1 KUOPION HALLINTO-OIKEUDELLE Asia: Valitus Kiteen kaupunginvaltuuston päätöksestä 17 26.4.2010 Viite 9/8/800/2010 Muutoksenhakijat Keski-Karjalan luonto ry Allintie 2 82500 Kitee Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri

Lisätiedot

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Varsinais-Suomen ELY-keskus, VELHO-hanke Sanna Tikander 1.3.2011 1 VELHO Vesien- ja luonnonhoidon

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun

Lisätiedot

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 SISÄVESI LIFE IP SISÄVESI LIFE IP Metsähallituksen koordinoima valtakunnallinen EUrahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja sovittaa

Lisätiedot

Miten metsätalous ja kaavoitus voidaan sovittaa yhteen?

Miten metsätalous ja kaavoitus voidaan sovittaa yhteen? Miten metsätalous ja kaavoitus voidaan sovittaa yhteen? Tuula Packalen Kaavoituksen vaikutukset Etelä Suomen metsätalouteen seminaari Yhteenveto toimijakartoituksesta Hoidettu metsämaisema sekä kantorahatulot

Lisätiedot

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat

Lisätiedot

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Juha Kääriä, FT Tutkimus- ja kehityspäällikkö Tekniikan, ympäristön ja talouden tulosalue Turun ammattikorkeakoulu Ympäristöosaamisohjelma

Lisätiedot

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Metso-seminaari Ke 11.3. 29 Seinäjoki ESA Koskenniemi Länsi-Suomen ympäristökeskus 1 Luonnonvaran uusarviointi Luonnonvaroja ei ole vaan niitä

Lisätiedot

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa saasteisiin - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Itämeri on sairas meri - Pahasti rehevöitynyt meri - Haitallisten

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU VAASAN HALLINTO-OIKEUS Valitus ympäristöluvasta/ Turun Moottorikerho ry:n enduromoottoripyörien maastoharjoittelurata/liedon Rakennus- ja ympäristölautakunta 101/25.6.2008 (Ympäristönsuojelulain 35 :n

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Poikkeaminen (LTK) / Lamperila, 419-3-117 (Suovunniementie 131) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Suomenlahden luontoarvot mitä kannattaa suojella?

Suomenlahden luontoarvot mitä kannattaa suojella? Suomenlahden luontoarvot mitä kannattaa suojella? Kymenlaakson ammattikorkeakoulun 10-vuotisjuhlaseminaari 17.1.2006 Katariina Vainio-Mattila http://hykotka.helsinki.fi/oileco OILECO-hanke Hanketta hallinnoi

Lisätiedot

Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä

Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä Esimerkkinä metsäsertifiointimerkit 18.1.2011 Vihreät hankinnat haltuun -seminaari Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit

Lisätiedot

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kaj Hellsten Lakiasiainjohtaja Kemijoki Oy SYS:n ympäristöoikeuspäivät 8. 9.9.2011 1 Vesivoimarakentaminen uudessa vesioikeudellisessa

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA Sähköverkko LAUSUNTO 1(5) Kenneth Hänninen 21.3.2013 Maa- ja metsätalousministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo.mmm@mmm.fi Viite Lausuntopyyntönne MMM044;00/2011 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

Kunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016

Kunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016 Kunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016 Rautavaara-Savotta: Pohjois-Savon ELY-keskuksen ehdollinen tarjous Kunta-Metso alueesta/tilat Kiparinvuori ja Paljakka sekä Pieni-Mäkelä/Rautavaaran

Lisätiedot

Tavoita 37 000 äänestysikäistä lukijaamme! Kuntavaalit

Tavoita 37 000 äänestysikäistä lukijaamme! Kuntavaalit Tavoita 37 000 äänestysikäistä lukijaamme! Kuntavaalit 0 Kuntavaalit 0 Uusimaa on täysillä mukana kuntavaaleissa ja vaalikoneemme on taatusti puheenaihe! Uusimaa käy tiivistä keskustelua kuntalaisille

Lisätiedot

Yksityismetsien FSC-sertifiointi

Yksityismetsien FSC-sertifiointi Yksityismetsien FSC-sertifiointi Aktiivisen metsänomistajan valinta 1 Toukokuu 2014 FSC (Forest Stewardship Council) eli Hyvän metsänhoidon neuvosto on maailmanlaajuinen jäsenjärjestö - Ympäristön kannalta

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet Outi Honkatukia Tilannekatsaus Hallitusohjelmakirjaus: Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Hallitusohjelman tavoitteita

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Ydinvoima ja ilmastonmuutos

Ydinvoima ja ilmastonmuutos Ydinvoima ja ilmastonmuutos Onko ydinvoima edes osaratkaisu ilmastokatastrofin estämisessä? Ydinvoima päästötöntä? Jos ydinvoima olisi päästötöntä, auttaisiko ilmastokatastrofin torjunnassa? Jäädyttääkö

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton :n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton :n jäsentiedote. Julkaisija: Piiritoimisto, osoite: 04600 Mäntsälä Puhelin 019 6871 300 Numero 10 / 2014 3.11.2014 Jäsenyhdistykset voivat

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

Puutavaran kestävä alkuperä metsäsertifiointi pähkinänkuoressa

Puutavaran kestävä alkuperä metsäsertifiointi pähkinänkuoressa Puutavaran kestävä alkuperä metsäsertifiointi pähkinänkuoressa 27.10.2011 Puupäivä 2011, Wanha Satama Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto 1 Ekologinen päätösanalyysi 1 Ekologinen päätösanalyysi Ekologisen tiedon systemaattista käyttöä päätöksenteon apuna

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Turun hallinto-oikeuden päätös

Turun hallinto-oikeuden päätös Turun hallinto-oikeuden päätös Antopäivä Päätösnumero 22.9.2015 15/0465/3 1 (5) Diaarinumero 00261/15/7305 Asia Metsästyslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö

Lisätiedot

Sipoon Sanomat on Sipoon ykköslehti, sillä millään muulla lehdellä ei ole yhtä suurta levikkiä Sipoossa.

Sipoon Sanomat on Sipoon ykköslehti, sillä millään muulla lehdellä ei ole yhtä suurta levikkiä Sipoossa. Kuntavaalit 0 Kuntavaalit 0 Sipoon Sanomat on täysillä mukana kuntavaaleissa ja vaalikoneemme on taatusti puheenaihe! Sipoon Sanomat käy tiivistä keskustelua kuntalaisille tärkeistä asioista, heidän kanssaan.

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomuleht

Luomuliitto. Luomuleht Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvontaa Neuvontaa ja verkostoitumista Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomuleht Luomuleht Ammattitaito parantaa

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6. Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.2012 Tausta Media ja Itämeren rehevöityminen Kolme esimerkkiä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Ympäristömerkitty sähkö Petter Nissinen, avainasiakkuuspäällikkö petter.nissinen@sll.fi 19. helmikuuta 2016

Ympäristömerkitty sähkö Petter Nissinen, avainasiakkuuspäällikkö petter.nissinen@sll.fi 19. helmikuuta 2016 Ympäristömerkitty sähkö Petter Nissinen, avainasiakkuuspäällikkö petter.nissinen@sll.fi 19. helmikuuta 2016 Esityksen sisältö Suomen luonnonsuojeluliitto ja EKOenergia Sähkön alkuperän jäljittäminen Uusiutuvien

Lisätiedot

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävä julkinen hankinta vapaaehtoinen väline. Tässä asiakirjassa esitetään EU:n ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat kriteerit

Lisätiedot