JESSE RUOTSALAINEN KYSYNTÄJOUSTO SÄHKÖMARKKINOILLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JESSE RUOTSALAINEN KYSYNTÄJOUSTO SÄHKÖMARKKINOILLA"

Transkriptio

1 JESSE RUOTSALAINEN KYSYNTÄJOUSTO SÄHKÖMARKKINOILLA Projektityö Tarkastaja: tutkija Sami Repo

2 2

3 3 TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan koulutusohjelma RUOTSALAINEN, JESSE: Kysyntäjousto sähkömarkkinoilla Projektityö, 30 sivua Maaliskuu 2007 Pääaine: Sähkömarkkinat Tarkastaja: tutkija Sami Repo Työssäni selvitin kysyntäjouston potentiaalia ja toteutustapoja. Sähkön kulutus nousee koko ajan, mikä on herättänyt mielenkiintoa joustoa kohtaan. Kysyntäjoustoa käytetään tilanteissa, joista sähkömarkkinat eivät välttämättä selviä. Näissä tilanteissa kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa ja tulee todella korkeita hintapiikkejä. Pohjoismaissa hintasignaali on helposti saatavissa elspot-markkinoilta. Kysyntäjoustosta hyötyy moni markkinaosapuoli, mutta tietoisuus on tällä hetkellä aika pieni. Kulutukseen vaikuttamisen keinoja on useita kuten tariffit, hinnoittelu ja suora kuormien ohjaus. Näiden kehittämiselle ja muutoksilla voitaisiin saada aikaan merkittäviä potentiaalin lisäyksiä. Kulutukseen vaikuttamiseen tarvittavat teknologiset ratkaisut (tuntipohjaiset mittarit ja tiedonsiirto) ovat jo olemassa, mutta ne ovat vasta yleistymässä. Yleistymiseen vaikuttaa epätietoisuus vaadittavien alkuinvestointien kannattavuudesta. Pääkohta kysyntäjoustoon vaikuttavissa tekijöissä pienasiakkaiden kohdalla on hyötyjen ymmärtämättömyys ja vaadittavien palvelujen puute. Energia intensiivisellä teollisuudella on parhaat edellytykset osallistua kysyntäjoustoon, sillä he ovat tottuneet ajattelemaan toimintaansa taloudellisista näkökulmista ja heillä on suuria ohjattavia kuormia. Suomessa sähkömarkkinoille tarjottavaa teollisuuden potentiaalia on tutkimusten mukaan noin 900 MW:a(vuonna 2004). Joustosta maksettava hinta vaikuttaa eniten tarjottavaan potentiaaliin ja jouston kestoon. Tämä on totta myös pienasiakkaiden ja muiden toimijoiden kohdalla. Raha ratkaisee! Nordel alueella kysyntäjoustopotentiaalia on kokonaisuudessaan pessimististen arvioiden mukaan vähintään MW:a. Tällä hetkellä kuitenkin jotenkin huomioitua joustoa on noin 3500 MW:a. Muiden Pohjoismaiden teollisuuden tarjoama potentiaali on myös suuri, varsinkin Norjassa ja Ruotsissa (Suomen lisäksi). Viranomaisten ja järjestelmävastaavien pitäisi voimakkaasti osallistua tiedotukseen sekä tukea kehitystyötä, jota tehdään kysyntäjouston mahdollistavan tekniikan parissa. Markkinoiden rakenteesta pitäisi tehdä kuluttajille ymmärrettävämpi, jotta kiinnostus kysyntäjoustoa kohtaan kasvaisi. Tämä on saavutettavissa muuttamalla määräyksiä ja lainsäädäntöä kysyntäjoustoa tukevaan suuntaan ja spesifioimalla erilaisille kuluttajille erilaiset tarjousehdot.

4 4 Alkusanat Sähkövoimatekniikan projektityö sisältyy opiskeluihini. Laitoksen henkilökunta ehdotti suuren määrän valmiita aiheita, joista oli mahdollisuus valita oma aihe tai vaihtoehtoisesti pystyi ehdottamaan aivan omaa aihettaan. Valitsin projektityöni aiheeksi valmiiksi annetuista aiheista kysyntäjouston sähkömarkkinoilla, sillä se tukee haluani oppia ymmärtämään sähkömarkkinoiden toimintaa. Tämän lisäksi aiemmat opiskeluni tukevat valintaani. Toivon samalla, että saavuttamani tietämys kyseisestä aihepiiristä hyödyttää minua myöhemmässä vaiheessa työelämässä.

5 5 SISÄLLYS 1. Johdanto Sähkön käyttö Kokonaiskulutus Teho Säätösähkökauppa Mitä on kysyntäjousto? Kysyntäjouston vaikutus sähkön hintaan Kuka tarvitsee kysyntäjoustoa ja miksi? Kulutukseen vaikuttaminen Kulutukseen vaikuttamisen keinot Tariffit Hinnoittelu Suora kuormien ohjaus Kuormien saaminen markkinoille tuotannon ohella Kuluttajainformaatio ja palaute Kulutukseen vaikuttamiseen tarvittava teknologia Tiedonsiirto AMR Kysyntäjoustoon vaikuttavat tekijät pienasiakkailla Teollisuuden kysyntäjouston tekninen potentiaali Suomessa Yleistä Potentiaali toimialoittain Massa- ja paperiteollisuus Metallien jalostus Peruskemikaalien valmistus Muu teollisuus Prosessiteollisuus yhteensä Kysyntäjoustoon vaikuttavat tekijät teollisuudessa Sähkön hinta Tuotantoprosesseihin liittyvät tekijät Organisatoriset ja henkilöstöön liittyvät tekijät Nordel-alueen kysyntäjoustopotentiaali kokonaisuudessaan Nordel alueen kysyntäjoustopotentiaali teollisuudessa Suosituksia kysyntäjouston parantamiseen Mitä järjestelmävastaavat voisi tehdä? Muita mahdollisia tapoja toimia Johtopäätökset...29 Lähteet:...30

6 6 1. Johdanto Sähkön joka hetkistä tarvetta ei voida koskaan täysin ennakoida. Tästä syystä tuotannon ja kulutuksen välillä pitää olla jonkinlaista joustavuutta. Yleensä tavoite on saada sähkönkulutus jakautumaan mahdollisimman tasaisesti. Tähän päästään joko leikkaamalla huipun aikaista kulutusta tai siirtämällä kulutusta huipun aikaisesta johonkin muuhun ajankohtaan kuten vähäisen kuorman aikaan. Kysyntään vaikuttamisesta käytetään nimitystä kysynnän jousto. Sähkön kysynnän joustolla pyritään myötävaikuttamaan kysynnän ja tarjonnan välisen tasapainon säilymiseen tiukoissa kuormitustilanteissa sekä hinnanmuodostukseen sähkömarkkinoilla. Tästä syystä kysyntäjousto on keskeinen tekijä pohjoismaisten sähkömarkkinoiden toimivuuden kannalta ja sen edistäminen on priorisoitu kaikissa Pohjoismaissa korkealle. Sähkölle noteerataan tuntienergiahinta eri markkinapaikoilla. Nämä paikat ovat Elspot sekä Elbas. Hinta muodostuu sen mukaan millä hinnalla myyjät suostuvat milläkin hetkellä sähköä myymään ja minkä hinnan ostajat ovat sillä hetkellä valmiit siitä maksamaan. Kaupankäynti hinta on korkein myyntitarjous joka hyväksytään. Käyttötunnin sisällä on myös pohjoismaiset säätösähkömarkkinat, joille Suomessa voi tarjota yli 10 megawatin kuormia. Useimmissa kohteissa sähköä käytetään silloin kun sille on tarvetta. Jos kuluttaja suostuu siirtämään sähkön kulutustaan toiseen ajankohtaan, puhutaan kysyntäjoustosta. Kuluttaja hyötyy tästä energiakustannusten säästönä sekä hän voi käyttää sitä keinona hintariskien hallinnassa. Kysyntäjousto vaikuttaa sähkön markkinahintaan. Itse sähköjärjestelmän kannalta kysyntäjousto myötävaikuttaa kysynnän ja tarjonnan tasapainon säilymiseen huippukuormitustilanteissa. Kysyntäjouston mahdollisuuksia käytetään myös nopeina häiriöreserveinä. Järjestelmävastaava Fingrid on tehnyt sopimukset yhteensä 1000 MW:n kulutuskuormista, joita voidaan häiriötilanteissa kytkeä pois päältä. Häiriöreserveillä pyritään ylläpitämään verkon tehotasapainoa tilanteissa, joissa sähkön tuotannossa tai kulutuksessa tapahtuu äkillinen muutos. Sen sijaan kuormien osallistuminen spot- ja säätösähkömarkkinoille on nykykäsityksen mukaan vähäistä. Kuormia, joita ei ole sidottu häiriöreserviin, voidaan tarjota sähkömarkkinoille.

7 7 2. Sähkön käyttö 2.1 Kokonaiskulutus Suomen sähkönkulutus oli vuonna ,8 TWh, vuonna ,9 TWh ja viime vuonna noin 90 TWh. Kasvua tapahtui siis noin 6,5 prosenttia kokonaiskulutuksessa. Suuri kulutuksen kasvu tänä vuonna johtui suurelta osin toissavuoden paperiteollisuuden kuuden viikon työnselkkauksesta, joka vähensi vuoden 2005 kulutusta. Normaalisti kasvu on noin 2 prosenttia vuodessa. Kuten kuvasta 1 näemme, teollisuuden osuus kokonaiskulutuksesta on noin 54 prosenttia, maa- ja kotitalouksien 24 prosenttia, palveluiden ja julkisen sektorin osuus oli 19 prosenttia. Siirto- ja kantaverkkojen häviöihin kului n. 4 % kokonaiskulutuksesta. Teollisuuden sähköntarve kasvoi viime vuonna 9,5 prosenttia. Huima kasvuprosentti johtui jo aiemmin mainitusta paperiteollisuuden työselkkauksesta. [2;3] Häviöt 4 % Teollisuus 54 % Julkinen 6 % Kotitalous 21 % Palvelu 12 % Maatalous 3 % Kuva 1. Kokonaiskulutuksen jakautuminen kulutusryhmittäin [4]

8 8 2.2 Teho Vuonna 2006 energiankulutuksen huippu saavutettiin kireänä pakkaspäivänä 20. tammikuuta, jolloin tehoksi mitattiin MW(tuntiteho). Se oli kaikkien aikojen ennätys ja 820 megawattia suurempi kuin edellinen huipputeho ennätys. Kovimpina pakkasina Venäjä vähensi sähkön vientiään muutamia satoja megawatteja ja Ruotsi vähän myöhemmin, mutta silti sähköä riitti. [3] MW Statistics Forecasts Kuva 2. Sähkön kulutushuiput (suurin tuntiteho) [4]

9 9 3. Säätösähkökauppa Myöhemmin raportissa puhutaan säätösähkömarkkinoista, joten käsittelen kyseisten markkinoiden toimintaa tässä vaiheessa. Suomessa säätösähkökauppaa käydään Fingrid Oyj:n ylläpitämillä säätösähkömarkkinoilla, jotka ovat osa pohjoismaisia säätösähkömarkkinoita. Kaikki säätökykyisen kapasiteetin haltijat voivat tehdä tarjouksia kapasiteetistaan, mikäli kohteessa on käytössä reaaliaikainen tehomittaus. Tarjouksia voi jättää aikaisintaan 24 tuntia ennen kohteena olevan käyttötunnin alkua. Tarjoukset muuttuvat sitoviksi puoli tuntia ennen käyttötunnin alkua. Tarjousten tulee sisältää tieto kapasiteetin määrästä(mw) ja hinnasta(eur/mwh). Yhden tarjouksen minimikoko on 10 MW:a. Tarjottu säätö tulee olla käytettävissä koko käyttötunnin ajan ja se pitää olla käytettävissä 10 minuutin päästä tilauksesta. Jokaista käyttötuntia varten muodostetaan pohjoismainen säätösähkökäyrä. Ylössäätötarjoukset lajitellaan periaatteella halvin ensin ja alassäätöhinnat periaatteella kallein ensin. Samanhintaiset tarjoukset otetaan huomioon tapauskohtaisesti järjestyksessä, jossa otetaan huomioon kapasiteetin sijainti ja koko. Kuva 3. Säätö- ja tasesähkön hinnanmuodostus [14] Säätösähkömarkkinoilla ylössäätöhinta on kallein käyttötunnille tilatun tuotannon lisäyksen tai kulutuksen vähennyksen hinta, mutta kuitenkin vähintään Nord Poolin aluehinta kuten kuvasta 3 voimme havaita. Alassäätöhinnaksi muodostuu halvin käyttötunnille tilattu alassäätöhinta. Säätösähkön hinnat käyttötunnille julkaistaan kaksi tuntia ko. käyttötunnin jälkeen. [13]

10 10 4. Mitä on kysyntäjousto? Ennen puhuttiin kysynnän hallinnasta, DSM(Demand-Side Management), joka viittasi ylhäältä päin ohjattuun sähkön käyttöön. Kysynnän hallinnalla tarkoitetaan perinteisesti niitä tavallisesti energiayhtiön tai valtiovallan (joskus kolmannen osapuolen) toimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan sähkön käyttäjien sähkön kulutukseen (tasoon ja/tai ajalliseen vaihteluun) siten, että se on kokonaisuuden kannalta järkevää. Uudempi termi Kysynnän jousto, DR(Demand Response), on markkinalähtöisempi lähestyminen. Kysyntäjoustolla tarkoitetaan sähkön kulutuksen kykyä reagoida vaihteleviin sähkön hintoihin tai muihin ulkoisiin signaaleihin tai toimia aktiivisesti sähkömarkkinoihin hyödyntäen hajautettuja resursseja. Hajautettuja resursseja ovat hajautettu tuotanto, energiavarastot ja ohjattavat sähkökuormat. [5] 4.1 Kysyntäjouston vaikutus sähkön hintaan Elspot-markkinoilla käydään kauppaa 0,1 MWh:n ja sen kerrannaisten kiinteistä sähköntoimituksista koskien seuraavan päivän toimitustunteja Samalle tunnille voi tehdä ainoastaan myynti- tai ostotarjouksia. Tunneittaiset systeemihinnat saadaan yhdistämällä käyttötuntikohtaiset osto- ja myyntitarjoukset kullekin vuorokauden käyttötunnille. Systeemihinnaksi muodostuu näiden kysyntä- ja tarjontakäyrien leikkauspiste. Niin kuin jo johdannossa mainitsin, kysyntäjousto vaikuttaa sähkön markkinahintaan. Vaikutusta voi havainnoida seuraavasta kuvasta.

11 11 Kuva 4. Kysyntäjouston vaikutus sähkön markkinahintaan Kuvan 1 kaltainen tilanne (piste A) tulee vastaan kun kysyntä ei jousta, koko tuotantokapasiteetti on käytössä ja on tuotantohäiriöitä. Kysyntä ja tarjonta ei siis kohtaa ja sähkön hinta nousee todella korkeaksi. Kysyntäjouston avulla käyrien kohtauspaikkaa saadaan siirrettyä pisteestä A, pisteeseen B. Tämä laskee markkinahintaa. [14] 4.2 Kuka tarvitsee kysyntäjoustoa ja miksi? Viranomaiset ja regulaattorit tarvitsevat kysyntäjoustoa sähköjärjestelmän toimitusvarmuuden ylläpitämiseksi. Nämä toimijat ovat kiinnostuneet kysyntäjoustolla saavutettavasta energian säästöstä sekä ympäristövaikutusten pienentämisestä. Markkinaoperaattorit tarvitsevat sitä koska sillä voidaan vaikuttaa markkinahintoihin ja sillä voidaan pienentää markkinavoimien vaikutusta. Järjestelmävastaava tarvitsee sitä tehotaseen ylläpitoon(säätösähkömarkkinat), häiriöiden hallintaan tuotannossa ja siirtoverkossa sekä suurhäiriöiden välttämiseen ja niistä toipumiseen. Näiden lisäksi järjestelmävastaava tarvitsee kysyntäjoustoa siirtoverkon pullonkaulojen hallintaan sekä käyttääkseen tuotanto- ja siirtokapasiteettia tehokkaammin.

12 12 Jakeluverkon operaattori tai haltija tarvitsee sitä myös verkon pullonkaulojen käsittelyyn, verkkokapasiteetin tehokkaaseen hyödyntämiseen ja hajautetun tuotannon aiheuttamien ongelmien pienentämiseen. Hajautettua tuotantoa on tuulisähkö, aurinkovoima ja yhdistetty lämmön- ja sähköntuotanto. Näistä tuotantomuodoista saatava sähkö riippuu kulloisenkin hetken olosuhteista, joten kysyntäjoustolla saadaan tasoitettua kysynnän ja tarjonnan jakautumista. Tällä tavoin sähkön syötön laatua saadaan parannettua. Vähittäismyyjät ja välittäjät käyttävät kysyntäjoustoa riskien hallinnassa ja se myös avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia(voi toimia aggregaattoreina). Loppukäyttäjät voivat saada kysyntäjoustosta taloudellista hyötyä jos he siirtävät sähkön käyttöään hintaan perustuen tai käyvät kauppaa ohjattavilla kuormillaan. Jos he siirtävät sähkön käyttöään ajalta, jolla hinta on korkea, jolloin yleensä myös lähes koko tuotantokapasiteetti on käytössä, he pienentävät ympäristövaikutuksia, koska ei tarvitse käynnistää huippuvoimaloita, jotka aiheuttavat paljon päästöjä. Verkon käyttövarmuus paranee samanaikaisesti. [6]

13 13 5. Kulutukseen vaikuttaminen 5.1 Kulutukseen vaikuttamisen keinot Tariffit Tariffeilla ja hinnoittelulla voidaan vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseen. Tariffilla tarkoitetaan sähkön hinnoittelujärjestelmää. Sähköyhtiöt laskuttavat kuluttajia sähkön siirrosta ja energiantuotannosta erilaisten tariffien mukaan. Tariffeihin sisällytetään yleensä kiinteä perusmaksu, kulutusmaksuja ja tehomaksuja. Aikatariffeilla pyritään ohjaamaan helposti siirrettäviä sähkölämmityskuormia (käyttöveden lämmitys, varaava sähkölämmitys) yölle, jolloin muu sähkönkulutus on vähäisempää. Aikatariffissa sähköllä on yleensä kaksi hintaa, päivällä hinta on korkeampi. Halvempi yösähkön hinta on yleensä käytössä klo 22-7 välillä yöllä. Tehotariffi soveltuu hinnoittelultaan parhaiten suurille teollisuus- ja kerrostalokiinteistöille. Tehotariffin hinta määräytyy suurimman keskitehon mukaan. Keskiteho määritetään sähköyhtiöstä riippuen vuodenaikana tapahtuvan suurimman 15 minuutin tai yhden tunnin keskitehon mukaan. Tehotariffin maksut muodostuvat perusmaksusta(euroa/kk), kulutusmaksuista(sentti/kwh) ja tehomaksusta(euroa/kw,kk). Mikäli tehomaksun osuus olisi sidottuna jotenkin markkinahintaan, se kannustaisi siirtämään kulutuksen ajankohtaa Hinnoittelu Vähittäishinnoittelulla pyritään myös vaikuttamaan kulutuskäyttäytymiseen. Hinnoittelussa voitaisiin käyttää kustannuksia heijastavaa läpinäkyvää hinnoittelua. Tällöin hinta määräytyisi aina sen mukaan, millä tavalla energia tuotettaisiin. Jos tehontarve verkossa on suuri, joudutaan ottamaan käyttöön huippukuormalaitoksia ja tuotetun sähkön hinta on korkeampi. Jos tämä vaikuttaisi hinnoitteluun, se kannustaisi siirtämään kulutusta halvempiin ajankohtiin. Reaaliaikahinnoittelulla olisi samankaltaiset vaikutukset. Dynaaminen hinnoittelu tarkoittaisi sitä, että kun kulutus on korkeimmillaan ja tehontarve suuri, hinta olisi korkeampi. Ohjattavien kuormien oikeanlaisella hinnoittelulla voitaisiin saada enemmän kysyntäjousto potentiaalia käyttöön Suora kuormien ohjaus Suoralla kuormien ohjauksella voitaisiin kuormia tiputtaa pois päältä tehon tarpeen ollessa suuri. Tähän tarvitaan erityissopimuksia, jotka ovat yleensä kahdenkeskisiä sähköyhtiön ja loppukäyttäjän kanssa. Voidaan soveltaa tietyntyyppisiin kuormiin kuten lämmitys, lämmin vesi, ilmastointi, katu- ja ulkovalaistus. Asuintilojen ja veden lämmityksessä on käytössä myös järjestelmiä, joissa lämmitys voidaan hoitaa öljyllä(tai

14 14 jollakin muulla polttoaineella) ja sähköllä. Kun sähkön kulutus on korkealla, voidaan järjestelmä ohjata käyttämään vaihtoehtoista polttoainetta lämmitykseen Kuormien saaminen markkinoille tuotannon ohella Tämänkaltaisesta toiminnasta puhuttaessa käytetään termiä Demand-sidebidding(DSB). Se on osa kysynnän joustoa ja siinä yritetään saada ohjattavat kuormat markkinoille tasavertaisesti tuotannon ohella. Eli ohjattavilla kuormilla saataisiin pienennettyä sähkön kulutusta, mikä ajaa vastaavan asian kuin sähkön tuotantoa lisättäisiin. Tämä kasvattaisi kysyntäjoustopotentiaalia ja kuorman tarjoaja voisi hyötyä siitä taloudellisesti Kuluttajainformaatio ja palaute Sopii erityisesti pienkuluttajille. Toiminta voi olla esimerkiksi seuraavanlaista: yhtiö antaa palautteen mitatusta kulutuksesta, sitten kulutusta analysoidaan ja verrataan toisiin kuluttajiin ja annetaan sähkönkäyttövinkkejä. 5.2 Kulutukseen vaikuttamiseen tarvittava teknologia Edellisessä kappaleessa mainitut tavat vaikuttaa kulutukseen vaatii teknisiä ratkaisuja ja uusia tapoja toimia. Innovatiivinen hinnoittelu vaatii vastaavaa mittarointia(tuntimittaus, AMR) ja usein kaksisuuntaista tiedonsiirtoa. Mikäli hintoihin reagointi ei ole automaattista, kuluttajan pitää jollakin tavalla saada tieto vallitsevasta sähkön hinnasta. Automaattinen hintoihin reagointi taas vaatii rakennus- tai prosessiautomaatiota ja ohjattavissa olevia kuormia tai hajautettua tuotantoa. Yleisesti tarvitaan siis uusia tiedonsiirto- ja mittaustekniikoita tai muita ohjauksen todentavia ratkaisuja. [6] Tiedonsiirto Tiedonsiirtotekniikat tulevat olemaan avainasemassa kilpailluilla sähkömarkkinoilla tarjottaessa loppukäyttäjille uusia palveluita ja tuotteita. Ainakin pidemmällä tähtäyksellä kyseeseen tulee kaksisuuntainen tiedonsiirto sähkön myyjän ja asiakkaan välillä. Isommilta asiakkailta vaadittava tuntipohjainen ja kaukoluettava energian kulutuksen mittaus tukee tätä kehitystä. Asiakkaiden erilaiset energianhallintajärjestelmät tarjoavat mahdollisuuden kytkeä nämä tiedonsiirron välityksellä sähköyhtiön järjestelmään ja näin saadaan aikaiseksi uudenlaisia palveluja. Tällä hetkellä tällaisia palveluja on vielä rajoitetusti saatavilla.

15 15 Seuraavaksi käyn läpi erilaisia tiedonsiirtotekniikoita. Sähköverkkoa hyväksikäyttäviä tapoja ovat verkkokäskyohjaus(vko), jakeluverkkokantoaaltojärjestelmät(dlc), pienjänniteverkkokantoaaltojärjestelmä(lv-dlc) ja laajakaistaiset pienjänniteverkkoa hyödyntävät järjestelmät. Lankapuhelinverkkoa hyödyntäviä tapoja on käyttää valinnaisia puhelinverkkoja, kuten modeemeja tai ISDN yhteyksiä, tai kiinteitä puhelinverkkoja. Radiopuhelinjärjestelmiä, joita voi käyttää tiedonsiirtoon, ovat GSMja GPRS-verkot. Suljettuja digitaalisia radioverkkojakin voidaan hyödyntää(tetra). Sähköyhtiön on myös mahdollisuus rakentaa omia tiedonsiirtoverkkoja tähän käyttöön. Näissä yhteyksissä on käytettävissä parikaapelia tai valokuitua. Yksi mahdollisuus on käyttää muiden palveluntarjoajien verkkoja. Muita palveluntarjoajia ovat muun muassa telepalveluiden tarjoajat, kaapeli-tv-verkko ja internet-palvelut. [6] Uusissa mittarinlukujärjestelmissä(amr) yksittäisiä mittareita luetaan yleisesti GPRSmatkapuhelinverkolla. GSM-verkon SMS viestejä voidaan käyttää varmistuksena. Matkapuhelinverkkojen uusiin modeemeihin on yleensä sisään rakennettu antennit useille eri taajuuksille. Yleisesti GPRS-verkolla luetaan tiedot keskittimistä, joihin se on haettu mittareilta esimerkiksi sähköverkon tiedonsiirtoa käyttäen. Tällainen tapa tulee ainakin alkuvaiheessa halvemmaksi kuin jokaisen mittarin luenta erikseen, mutta GPRS:llä jokaisen mittarin yksittäinen luenta yleistyy muun muassa seuraavista syistä. Ei haluta sitoutua moneen eri tiedonsiirtotekniikkaan vaan voidaan hankkia tiedonsiirto joltakin operaattorilta, jolla on tähän jo valmis verkko ja operaattori huolehtii teknisistä yksityiskohdista. GPRS-verkko tukee kaikkia IP-pohjaisia protokollia ja verkon arvioidaan olevan käytettävissä koko mittareiden eliniän. GPRS-verkko on suoraviivainen tapa siirtää tietoa ja luotettavampi kuin sähköverkon tiedonsiirto ja ei julkiset radioyhteydet. GPRS:llä saavutetaan tiedonsiirtoinfrastruktuuri, joka ei estä uusien palvelujen kehittämistä. Joissakin paikoissa GPRS-verkon kuuluvuus on heikko, jolloin joudutaan käyttämään lisäantenneja tai tietojen keskittämistä esimerkiksi paikallisverkon(lan) avulla. Näistä keskittimistä eteenpäin tieto siirretään taas GPRS:n välityksellä. Laajakaistaisten matkapuhelin- ym. verkkojen (UMTS tai 3G, Wimax) laajamittainen käyttö on kallista ja lisäksi ne käyttävät paljon tehoa. Tehonkulutuksesta johtuen niiden tiedonsiirto lakkaa toimimasta pian sen jälkeen kun sähköverkossa on keskeytyksiä. Tästä seuraa ettei ole odotettavissa, että ne yleisesti syrjäyttäisivät GPRS-verkon käytön mittareiden luvussa, hälytysten kaltaisten tietojen siirrossa tai turvapalveluissa. [13]

16 AMR Sähköverkosta kerättävän tiedon määrä kasvaa valtavasti. Tietoa halutaan kulutetusta energiasta, sähkön laadusta ja häiriöistä. Tähän tarkoitettujen laitteiden ominaisuudet kehittyvät koko ajan, jolloin uudet toiminnot tulevat teknisesti mahdollisiksi. Näiden laitteiden hintakin tulee laskemaan, joka johtaa siihen, että uudet toiminnot tulevat taloudellisesti kannattaviksi. AMR on laite, jota käytetään kaukoluettavana energiamittarina, mutta tämä ominaisuus ei pelkästään riitä. Sähköyhtiöiden kustannustietoisuus on kasvanut, joten investoinnit eivät ole enää puhtaasti teknologiavetoisia vaan ne pitää pystyä perustelemaan myös taloudellisesti. Tästä johtuen hyötyjä haetaan myös toisaalta, kuten verkon käyttötoiminnan ja verkostosuunnittelun kehittämisestä sekä toisaalta myynnin toiminnoista. Esimerkki tällaisesta myynnin toiminnasta on reaaliaikainen hinnoittelu, mistä jo kappaleessa kerrottiin. Sähköyhtiöiden liiketoimintaympäristö ja toimintamallit ovat muuttumassa ja AMR avaa tähän uusia mahdollisuuksia. AMR antaa verkkoyhtiölle mahdollisuuden laajentaa valvonnan pienjänniteverkkoon, kun aiemmin sähkönjakeluautomaatio on keskittynyt lähinnä keskijänniteverkkoon. AMR:n avulla saadaan tietoa jännitetasoista asiakkaiden liityntäpisteessä, saadaan lisäksi paikallistettua vikojen aiheuttajia ja saadaan vähennettyä asiakasyhteydenottoja. AMR tarjoaa lisäksi valtavan määrän asiakaskohtaisia tuntimittauksia reaaliajassa, mikä on erittäin hyödyllistä kysyntäjouston näkökulmasta. AMR avaa siis mahdollisuuden erilaisiin reaaliaikaisiin tuntihinnoitteluihin. Kuorman ohjaus on avautuneiden sähkömarkkinoiden myötä unohdettu energian- ja erityisesti tehon säästöpotentiaali. Kasvava energiankulutus ja lisääntynyt sähkötehon tarve luo paineita huipputehon aikaisiin tehonrajoituksiin. Tämä luo tarpeen tuntipohjaiseen hinnoitteluun, jolloin tarvitaan tuntipohjaista mittausta. AMR ja uudet liiketoimintamallit mahdollistavat kuorman ohjaus- palvelun uudelleen määrittelyn niin teknisesti kuin taloudellisesti. [7]

17 17 Kuva 4. Laaja ja suppea AMR [8] Kuten kuvasta 4 voimme havaita AMR:n voi ajatella suppeasti ja laajasti. Suppeassa AMR:n käytössä mittari on kytketty luentajärjestelmään ja saatuja tietoja käytetään vain taseselvitykseen ja laskutukseen. Laajassa AMR:ssä mittareita käytetään lisäksi laadun ja sähkön jakelun hallinnassa(qms ja DMS) sekä omaisuuden hallinnassa. Laajaan versioon kuuluu myös mittaustietojen soveltaminen uusia palveluja luotaessa. [8] 5.3 Kysyntäjoustoon vaikuttavat tekijät pienasiakkailla Perusedellytyksinä voidaan pitää sitä, että reaaliaikainen hintasignaali tavoittaa loppukäyttäjät ja kysyntäjouston hyödyt voidaan mitata rahassa. Tällä tavoin saadaan pienasiakkaatkin kiinnostumaan kysyntäjoustosta. Ennustettavien tulojen pitää kattaa alkuinvestoinnit, jotka voivat olla välttämättömiä(mittarit ja ohjaustekniikka) osallistuttaessa kysyntäjoustoon. Ennakoitavien tulojen nykyarvon, myös joustosta aiheutuvat mahdolliset haitat tulee ottaa huomioon, pitää olla suurempi kuin investointien, ennen kuin kuluttajat ovat kiinnostuneita kysyntäjoustosta. Kyse on myös siitä kuka alkuinvestoinnit maksaa. Viime aikoina verkkoyhtiöt ovat alkaneet sijoittaa AMR-laitteisiin, sillä sähkön laadusta on tulossa tärkeä tekijä sähkömarkkinoilla ja keskeytyksiä sekä jännitekuoppia on alettu arvostaa rahallisesti. Raha ratkaisee. Kuluttajia pitää myös informoida käytännön mahdollisuuksista ja taloudellisista mahdollisuuksista, jotta he ymmärtävät jouston hyödyt. Käyttäjien pitäisi saada tietoonsa, mitä heidän tarvitsee tehdä, jotta he voivat hyötyä joustosta. Mitä välttämättömiä välineitä tarvitaan(mittari) ja kuinka kommunikaatio sähkön toimittajan kanssa hoidetaan.

18 18 Myös hyödyt on saatava enemmän esille ja ymmärrettäviksi. Tällä hetkellä riskien jako ja velvollisuudet toimijoiden kesken ei ole tarpeeksi ymmärrettävissä. Selvennykset toimintatavoista ja parantunut tietoisuus riskeistä selkeyttäisi myös jouston arvoa. Myöskään hintasignaali ei nykyään tavoita loppukäyttäjiä. Norjaa lukuun ottamatta, suurimmalla osalla kuluttajista Pohjoismaissa on kiinteä hintainen sähkösopimus, jossa muutama tai ei ollenkaan määrä rajoitusta. Tämä on pääsyy siihen, miksei Nordel alueella ole lähes ollenkaan hintaan sidoksissa olevaa kysyntäjoustopotentiaalia pienasiakkailta. Jotta pienasiakkaat haluaisivat lähteä kysyntäjoustoa tarjoamaan, vaatii se sähköntoimittajilta uudenlaisia palveluita, sillä tämän hetken säätösähkömarkkinoille voi tarjota vain 10 MW:n kuormia. Sähköyhtiön pitäisi toimia aktiivisena osapuolena ja esittää asiakkailleen joustosta saatavat hyödyt. Tämä edellyttää tietenkin, että sähköyhtiöllä on mielenkiintoa lähteä tällaiseen toimintaan. Toisin sanoen sähköyhtiön saaman hyödyn pitää myös olla selkeä. Pienasiakkaalla voisi olla automaattisesti ohjattavia kuormia(lämmitys, ilmastointi), joita sähkön toimittaja voisi säädellä. On vaikea uskoa sitä, että asiakas itse kävisi katselemassa mittaria, josta selviäisi sähkön tämän hetkinen hinta ja tämän perusteella muuttaisi kulutustaan. [9; 11]

19 19 6. Teollisuuden kysyntäjouston tekninen potentiaali Suomessa 6.1 Yleistä Kuten hyvin voi ymmärtää, energia intensiivisellä teollisuudella on parhaat edellytykset toteuttaa kysyntäjoustoa. Teollisuudesta löytyy suuria yksittäisiä sekä pienissä ryhmissä olevia sähkökuormia tai tuotantolinjoja, joiden käyttöajankohtaa voidaan siirtää tai niiden vaatimia tehoja laskea. Yritykset voivat saavuttaa tällä toiminnalla taloudellista hyötyä, mikä varmasti herättää mielenkiintoa. Lisäksi yritykset ovat tottuneet arvioimaan toimintojansa rahallisesti ja heillä on kysyntäjoustoon vaadittavat tuntimittarit. VTT on tehnyt kysyntäjouston potentiaalikartoituksen teollisuudessa. Tutkimuksessa selvitettiin sähkön kysynnänjouston teknistä potentiaalia toimialoittain sekä siihen vaikuttavia tekijöitä kirjallisen kyselyn ja yrityksissä tehtyjen haastattelujen avulla. Teknillisellä potentiaalilla tarkoitetaan kaikkia kyseisessä kartoituksessa löydettyjä sähkökuormia, joita voidaan lyhytaikaisesti(1-24 tuntia) tapahtuvaa joustoa varten tarjota sähkömarkkinoille, tekniset rajoitukset huomioon ottaen. Näiden kuormien sähköteho on sellainen teho, joka tekniset rajoitukset(joustamaton pohjateho ja kappaleessa 6.2 käsiteltävät asiat) huomioon ottaen on ohjattavissa pois käytöstä joustoajaksi ilmoitettujen valmisteluaikojen puitteissa. Tämä teho ei sisällä häiriöreserviin varattua tehoa. [1; 9] 6.2 Potentiaali toimialoittain Massa- ja paperiteollisuus Vuonna 2004 massa- ja paperiteollisuudessa oli yhteensä noin 790 MW joustavaa sähkökuormaa. Tästä määrästä häiriöreserviin on varattu 326 MW, joten sähkömarkkinoille tarjottavaa kysyntäjoustopotentiaalia jää vielä näiden erotus eli 464 MW. Tämä potentiaali muodostuu hiertämöistä ja hiomoista, joissa jousto saadaan aikaiseksi varastokapasiteetilla. Potentiaali voidaan aktivoida nopeasti, mutta korkeintaan kolmen tunnin ajaksi. Jos aika tästä pitenee, on koko paperintuotantolinja vaarassa pysähtyä. Jouston ajalliseen pituuteen vaikuttaa varaston tila(varasto ei varmastikaan ole aina täynnä) jouston ohjausajankohtana. Pituuteen vaikuttaa myös tuotetun paperin laatu, sillä se vaikuttaa massan kulutukseen. [1]

20 20 vuosi 2004 Massa- ja paperiteollisuuden kokonaishuipputeho 3180 MW Joustavien kuormien huipputeho 790 MW häiriöreserviin varattu teho (-) 326 MW maksimi sähkömarkkinoille tarjottavissa oleva teho 464 MW Joustavien sähkökuormien huipunkäyttöaika h/a 7000 Taulukko 1. Massa- ja paperituotannon kysyntäjoustopotentiaali [1] Metallien jalostus Vuonna 2004 metallien jalostusteollisuudessa oli yhteensä 410 MW joustavaa kuormaa. Häiriöreserviin oli varattu 75 MW ja joustamaton pohjateho oli 77 MW. Joustamaton pohjateho on teho, jonka tietyt kuormat vaativat pysyäkseen toimintavalmiina. Tällaisia kuormia voivat olla mm. teräsuunit, joita ei saa kytkeä pois päältä pitkäksi ajaksi, koska uunissa oleva sula metalli voisi jämähtää. Näin ollen sähkömarkkinoille tarjottavaa sähköjoustopotentiaalia on noin 260 MW. Tästä suurin osa on nopeasti ilman pitkiä valmisteluaikoja aktivoitavaa tehoa. Suurimmat joustavat kuormat muodostuvat elektrolyyseistä ja valokaariuunista. [1] vuosi 2004 Metallien jalostusteollisuuden kokonaishuipputeho 680 MW Joustavien kuormien huipputeho 410 MW häiriöreserviin varattu teho (-) 75 MW maksimi sähkömarkkinoille tarjottavissa oleva teho 258 MW joustavien sähkökuormien joustamaton pohjateho 77 MW Joustavien sähkökuormien huipunkäyttöaika h/a 8100 Taulukko 2. Metallien jalostusteollisuuden kysyntäjoustopotentiaali[1] Peruskemikaalien valmistus Vuonna 2004 peruskemikaalien valmistusteollisuudessa joustavien kuormien huipputeho oli 410 MW. Tästä määrästä sähkökuormien joustamaton pohjateho on 198 MW, joten sähkömarkkinoille tarjottavaa kysyntäjoustopotentiaalia jää jäljelle 161 MW. Potentiaalisin joustoryhmä muodostuu toimialalla käytettävistä elektrolyysiprosesseista. Suuri osa potentiaalista on tarjottavissa sähkömarkkinoille alle kahden tunnin varoitusajalla. Osa potentiaalista on jo tarjottu spot-markkinoille. [1]

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä 1 Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Mitä on säätösähkö? Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset Vastuu: Markkinatoimijat

Lisätiedot

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon Jonne Jäppinen Reservihankinta muutoksessa- FRR-M Tulvakautena niukkuutta vesivoiman reserveissä - toukokuussa 2014 koeluontoisesti

Lisätiedot

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito Vaelluskalafoorumi Kotkassa 4-5.10.2012 Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Sähköntuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Fingrid huolehtii Suomen

Lisätiedot

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin 1 Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin Erkki Stam Markkinakehitys, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Säätösähkömarkkinan rooli Järjestelmän taajuuden ja

Lisätiedot

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari, 7.10.2010 Satu Viljainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimushanke: Sähkömarkkinavisio 2030-2050 Tavoite: sähkömarkkinavisio

Lisätiedot

Siirtokapasiteetin määrittäminen

Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Sähköautot ja muut uudet reservit Suomen Automaatioseuran seminaari

Sähköautot ja muut uudet reservit Suomen Automaatioseuran seminaari ähköautot ja muut uudet reservit 26.5.2015 uomen Automaatioseuran seminaari isällys arkkinat ja niillä kaupattavat tuotteet yntymässä oleva älyverkko ähköautojen osallistuminen eri markkinoille Latauksen

Lisätiedot

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta

Lisätiedot

Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa?

Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa? Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa? FG:n markkinatoimikunta 7.2.2013 Kymppivoima Hankinta Oy, Mika Laakkonen Suomen kulutus- ja tuotantoennusteet Olemme havainneet, että eri osapuolilla

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa EL-TRAN 14.02.2017 Prof. Pertti Järventausta Tampereen teknillinen yliopisto 1 Kaksisuuntaisessa, älykkäässä sähköverkossa hyödynnetään

Lisätiedot

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Fingrid Oyj,, 21.6.2016 Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Fingridin keskustelupaperi sähkömarkkinoista Keskustelupaperin tavoitteena on: lisätä tietoisuutta sähkömarkkinoiden haasteista Fingridin

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011

Ajankohtaiskatsaus. Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011 Ajankohtaiskatsaus Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011 Pohjoismainen tasepalvelu NBS-projektin tilanne keväällä EN.dk jättäytyi taka-alalle hankkeesta lausuntokierroksen perusteella mallia ja design

Lisätiedot

Teollisuussummit Risto Lindroos. Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle

Teollisuussummit Risto Lindroos. Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle Teollisuussummit 5.10.2016 Risto Lindroos Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle Voimajärjestelmä lähenee rajojaan - Talven 2015/2016 huippukulutus 7.1.2016 klo 17-18 Kulutus 15 105

Lisätiedot

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Fingrid Oyj,, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Sisältö 1. Tehoreservin aktivointihinnan asettaminen 2. Tehoreservimaksun kohdistaminen 3. Tehoreservin valmiudennostomenettely 4. Kulutusjousto

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Tukku- ja vähittäismarkkinoiden yhteispeli onnistuu älyverkolla Suomen energiaekonomistien kevätseminaari Risto Lindroos, johtava

Tukku- ja vähittäismarkkinoiden yhteispeli onnistuu älyverkolla Suomen energiaekonomistien kevätseminaari Risto Lindroos, johtava Tukku- ja vähittäismarkkinoiden yhteispeli onnistuu älyverkolla Suomen energiaekonomistien kevätseminaari 7.4.2016 Risto Lindroos, johtava asiantuntija, Fingrid Oyj Voimajärjestelmän murros vaatii kaiken

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan

Lisätiedot

1 TEHORESERVIKUORMAN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO

1 TEHORESERVIKUORMAN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO Käyttösäännöt 1 (5) SÄÄNNÖT TEHORESERVIJÄRJESTELMÄÄN KUULUVIEN SÄHKÖNKULUTUKSEN JOUSTOON KYKENEVIEN KOHTEIDEN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPIDOLLE, NIIDEN KÄYTÖLLE SEKÄ SÄHKÖNKULUTUKSEN TARJOAMISEEN MARKKINOILLE

Lisätiedot

Reserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund

Reserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund 1 Reserviasiat Käyttötoimikunta 26.11.2008 Jarno Sederlund 2 Tehoreservilain mukainen huippuvoimakapasiteetti Vuonna 2006 tuli voimaan sähkön toimitusvarmuutta turvaava laki Fingridin tehtävänä on järjestelmän

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ ENERGIAMARKKINAVIRASTO ENERGIMARKNADSVERKET Liite TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUKSEN LIITE 2 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ Energiamarkkinavirasto

Lisätiedot

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä?

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Mitä ovat sähkön alkuperätakuut? EU:ssa käytössä oleva yhtenäinen järjestelmä.

Lisätiedot

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Sanna Uski-Joutsenvuo Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Tuulivoiman fyysinen verkkoon liityntä Laajamittainen tuulivoima Suomessa

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE 2016 2(6) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU 2016 2(6) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3 3.1. Alueverkon tehomaksu...

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tulevaisuus mitä on älykäs muutos? Asta Sihvonen-Punkka

Sähkömarkkinoiden tulevaisuus mitä on älykäs muutos? Asta Sihvonen-Punkka Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Rovaniemi Sähkömarkkinoiden tulevaisuus mitä on älykäs muutos? Sähkömarkkinoiden haasteet Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE 2016 2(5) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3

Lisätiedot

Tee ympäristöteko, osta pörssisähköä! eli Osta sitä tunneittain hinnoiteltuna, kahden viikon irtisanomisajalla, ilman määräaikaista sopimusta!

Tee ympäristöteko, osta pörssisähköä! eli Osta sitä tunneittain hinnoiteltuna, kahden viikon irtisanomisajalla, ilman määräaikaista sopimusta! Tee ympäristöteko, osta pörssisähköä! eli Osta sitä tunneittain hinnoiteltuna, kahden viikon irtisanomisajalla, ilman määräaikaista sopimusta! 14.8.2015 Eero Paananen, Eero Pere, Marjaniemen kiinteistönomistajat

Lisätiedot

Suvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen

Suvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen Suvilahden energiavarasto 24.5.2016 / Perttu Lahtinen Helenin kehitysohjelman tavoitteena on hiilineutraali Helsinki 2050.Tämän saavuttamiseksi kehitämme jatkuvasti uusia teknologioita ja innovaatioita.

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ

AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ 8.1.2014 2 (7) 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS XX (Reservinhaltija) ja Fingrid Oyj (Fingrid) ovat tehneet

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Sähkön etämittaus Suomessa Energiayhtiöiden

Lisätiedot

Luku 3 Sähkömarkkinat

Luku 3 Sähkömarkkinat Luku 3 Sähkömarkkinat Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013, helmikuu 2013 1 Sisältö Sähkön tarjonta Sähkön kysyntä Pullonkaulat Hintavaihtelut

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähköverkkovisio 2025? TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva teknologia Sääriippuvainen sähkön tuotanto, jolla alhaiset

Lisätiedot

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO Käyttösäännöt 1 (11) SÄÄNNÖT TEHORESERVIJÄRJESTELMÄÄN KUULUVIEN VOIMALAITOSYKSIKÖIDEN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPIDOLLE, NIIDEN KÄYTÖLLE SEKÄ TUOTETUN SÄHKÖN TARJOAMISEEN MARKKINOILLE Fingrid tai sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.

Lisätiedot

Kiinteistön sähkönkulutus osana kysyntäjoustoa. Fidelix Automaatioväylä 2/2015: Automaatiolla tehokkuutta sähkön kysyntäjoustoon

Kiinteistön sähkönkulutus osana kysyntäjoustoa. Fidelix Automaatioväylä 2/2015: Automaatiolla tehokkuutta sähkön kysyntäjoustoon Kiinteistön sähkönkulutus osana kysyntäjoustoa Fidelix 2015 Automaatioväylä 2/2015: Automaatiolla tehokkuutta sähkön kysyntäjoustoon Fidelix Yrityksenä, perustettu 2002. Suomalainen rakennusautomaation

Lisätiedot

Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta. Älykäs energianmittaus , Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino

Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta. Älykäs energianmittaus , Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta Älykäs energianmittaus 10.2.2015, Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino Tarve lisätä älyä sähkönjakeluverkkoihin EU:n ilmastotavoitteet 20-20-20 Hiilidioksidipäästöjen

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

Suomen sähköjärjestelmän tehopulatilanteiden hallinta - ohje sidosryhmille

Suomen sähköjärjestelmän tehopulatilanteiden hallinta - ohje sidosryhmille 1 (5) Suomen sähköjärjestelmän tehopulatilanteiden hallinta - ohje sidosryhmille 1 Yleistä 2 Periaatteet 3 Vastuut tehopulatilanteissa 4 Tiedottaminen tehopuolatilanteissa 5 Toimenpiteet ja valmiustilan

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

Tehoreservin määrän määritys. Ville Väre

Tehoreservin määrän määritys. Ville Väre Tehoreservin määrän määritys Ville Väre Esityksen sisältö Yleistä tehoasioihin liittyen Tehoreservin taustaa Erityisiä huomioita 2017 alkavalle kaudelle Kysymyksiä keskusteltavaksi tehoreserviin liittyen

Lisätiedot

Katsaus reserveihin. Tasevastaavapäivä Anders Lundberg

Katsaus reserveihin. Tasevastaavapäivä Anders Lundberg Katsaus reserveihin Tasevastaavapäivä 8.11.2012 Anders Lundberg 2 Esityksen sisältö Reserviterminologia Taajuusohjattujen reservien hankinta vuodelle 2013 Uuden reservilajin implementointi Pohjoismaissa

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Käyttörintamalta paljon uutta

Käyttörintamalta paljon uutta Käyttörintamalta paljon uutta Johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 24.11.2011 Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 Kylmän talven kulutushuippu 18.2.2011 Kulutushuippu 18.2.2011 klo 9 10 Suomen

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Kullekin tontille tai rakennuspaikalle rakennetaan vain yksi liittymä. Liittymismaksu ei sisällä liittymiskaapelia eikä sähkömittarin asennusta.

Kullekin tontille tai rakennuspaikalle rakennetaan vain yksi liittymä. Liittymismaksu ei sisällä liittymiskaapelia eikä sähkömittarin asennusta. SÄHKÖLIITTYMÄN LIITTYMISMAKSUPERUSTEET 1.7.2016 ALKAEN Yleistä Sähkönkäyttöpaikan liittämisessä sovelletaan sähkönkäyttöpaikkojen liittymisen ehdot (LE14). Niitä täydentävät nämä liittymismaksuperusteet.

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Kohti eurooppalaista verkkoa

Kohti eurooppalaista verkkoa 1 Kohti eurooppalaista verkkoa Pertti Kuronen Verkkopalvelu 2 Tulevaisuus: eurooppalaiset järjestelmävastaavat ovat yhdistämässä voimiaan ENTSO-E Markkina Käyttö Käyttö Järjestelmän kehittäminen Eurooppalainen

Lisätiedot

Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet. Markkinatoimikunta Jarno Sederlund

Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet. Markkinatoimikunta Jarno Sederlund 1 Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet Markkinatoimikunta 22.10.2008 Jarno Sederlund 2 Sisältö 1. Taustaa nykyisten periaatteiden voimassaolo käyttökokemukset Nordelin yhteiset periaatteet 2.

Lisätiedot

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Tietoisku Strategisen tutkimuksen neuvoston Rakkaudesta tieteeseen tilaisuudessa, Helsinki/Musiikkitalo EL-TRAN & WINLAND 14.2.2017 Profs. Pami Aalto &

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuun 2016 tulos Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset 12 kk Liikevaihto 989 1 040 3 459 3 408

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talvella

Sähköjärjestelmän toiminta talvella Raportti 1 (8) Sähköjärjestelmän toiminta talvella 215-216 1 Yhteenveto Joulukuu ja helmikuu olivat talvella 215-216 leutoja, mutta tammikuu oli keskimääräistä kylmempi. Tammikuussa alkoi pakkasjakso,

Lisätiedot

Tunninvaihdeongelmien hoitaminen tuotantosuunnitelmien porrastuksella. Tasevastaavapäivä Anders Lundberg

Tunninvaihdeongelmien hoitaminen tuotantosuunnitelmien porrastuksella. Tasevastaavapäivä Anders Lundberg Tunninvaihdeongelmien hoitaminen tuotantosuunnitelmien porrastuksella Tasevastaavapäivä Anders Lundberg Taajuuden heikentyminen Taajuuden laatu on heikentynyt merkittävästi viime vuosina, syinä mm. markkinoiden

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA HANHIKOSKI Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi 16.10.2013 1 TAUSTAA Hanhikosken saneerauksen esiselvitys, raportti 9.8.2010 esitelty Kunnanhallitukselle 9.8.2010 Kunnanvaltuustolle

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2014

Taajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2014 Liite 1 9.9.2013 Taajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2014 Liite 1 2 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Hankintamallin keskeiset periaatteet... 3 2.1 Vuosimarkkinat... 3 2.1.1

Lisätiedot

Kysynnän jousto Periaate ja tarve kysynnän joustolle Vaatimukset suunnittelijoille ja urakoitsijoille

Kysynnän jousto Periaate ja tarve kysynnän joustolle Vaatimukset suunnittelijoille ja urakoitsijoille Kysynnän jousto ja lämmityksen nykyaikaiset ratkaisut Kysynnän jousto Periaate ja tarve kysynnän joustolle Vaatimukset suunnittelijoille ja urakoitsijoille Energianeuvonnan teemapäivät 27. 28.10.2015 Radisson

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Markkinatoimikunnan kokous Asta Sihvonen-Punkka. Ajankohtaiskatsaus

Markkinatoimikunnan kokous Asta Sihvonen-Punkka. Ajankohtaiskatsaus Markkinatoimikunnan kokous 4.10.2016 Asta Sihvonen-Punkka Ajankohtaiskatsaus Pohjoismaisten TSO:iden Challenges -raportti Pohjoismaisten TSO:iden Challenges raportti markkinoiden haasteista julkaistiin

Lisätiedot

Verkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin. Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä

Verkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin. Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä Verkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 2 Esitys Itämeren alueen haasteet verkkosuunnittelulle Itämeren alueen markkinalähtöinen

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Kantaverkkotariffi Strategiset valinnat Verkkotoimikunta

Kantaverkkotariffi Strategiset valinnat Verkkotoimikunta Kantaverkkotariffi 2016 Strategiset valinnat Verkkotoimikunta 31.3.2014 2 Kantaverkkotariffi 2016 - aikataulutus Hankkeen käynnistys Energiavirasto Keskustelu tariffirakenteesta sekä loistehon ja loistehoreservin

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Vision of the Power System 2035

Vision of the Power System 2035 Vision of the Power System 2035 Urban Data Center Active customer Rural AC/DC LVDC / 1 kv AC / Microgrid CH 4 Joustava voimajärjestelmä Ulkomaanyhteydet tärkeitä jouston mahdollistamisessa. Kansallinen

Lisätiedot

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi 19.3.27 Lotta Forssell viestintäjohtaja Fortum Portfolio Management and Trading 19/3/28 1 Sähkömarkkinakatsauksen tausta ja tarkoitus Fortumin sähkömarkkinakatsauksen

Lisätiedot

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala Sähkönjakelutekniikka osa 1 Pekka Rantala 27.8.2015 Opintojakson sisältö 1. Johdanto Suomen sähkönjakelun rakenne Kantaverkko, suurjännite Jakeluverkot, keskijännite Pienjänniteverkot Suurjänniteverkon

Lisätiedot

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Uudenlainen siirtotilanne Runsaasti vesivoimaa tarjolla Pohjoismaista Venäjän tuonti vähentynyt merkittävästi

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009 Syöttötariffeista ja muista edistämiskeinoista Petteri Kuuva Finbion kevätpäivä 22.4.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiapolitiikalle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

Suomi - Älykkään energiamittauksen kärkimaa

Suomi - Älykkään energiamittauksen kärkimaa Suomi - Älykkään energiamittauksen kärkimaa Jyväskylä 19.6.2012 Keski-Suomen Energiatoimisto Jyväskylä Innovation Oy 1 European Smart Metering Landscape report 2012 Älykkään energiamittauksen tilanne EU27+Norja

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE Otaniemessä 11.4.2016 Sisältö Yritystietoa Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Sähkö tuotteena Sähkön siirto Sähkön myynti Sähkönjakelujärjestelmän perusrakenteita Sähkövoimajärjestelmät

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Ajankohtaista Fingridistä

Ajankohtaista Fingridistä 1 Ajankohtaista Fingridistä Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Verkkopäivä 9.9.2008 2 Mielenkiintoinen toimintaympäristö! Suomen ilmasto- ja ja energiastrategia Suuret ydinvoimayksiköt Tuulivoima

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot