JESSE RUOTSALAINEN KYSYNTÄJOUSTO SÄHKÖMARKKINOILLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JESSE RUOTSALAINEN KYSYNTÄJOUSTO SÄHKÖMARKKINOILLA"

Transkriptio

1 JESSE RUOTSALAINEN KYSYNTÄJOUSTO SÄHKÖMARKKINOILLA Projektityö Tarkastaja: tutkija Sami Repo

2 2

3 3 TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan koulutusohjelma RUOTSALAINEN, JESSE: Kysyntäjousto sähkömarkkinoilla Projektityö, 30 sivua Maaliskuu 2007 Pääaine: Sähkömarkkinat Tarkastaja: tutkija Sami Repo Työssäni selvitin kysyntäjouston potentiaalia ja toteutustapoja. Sähkön kulutus nousee koko ajan, mikä on herättänyt mielenkiintoa joustoa kohtaan. Kysyntäjoustoa käytetään tilanteissa, joista sähkömarkkinat eivät välttämättä selviä. Näissä tilanteissa kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa ja tulee todella korkeita hintapiikkejä. Pohjoismaissa hintasignaali on helposti saatavissa elspot-markkinoilta. Kysyntäjoustosta hyötyy moni markkinaosapuoli, mutta tietoisuus on tällä hetkellä aika pieni. Kulutukseen vaikuttamisen keinoja on useita kuten tariffit, hinnoittelu ja suora kuormien ohjaus. Näiden kehittämiselle ja muutoksilla voitaisiin saada aikaan merkittäviä potentiaalin lisäyksiä. Kulutukseen vaikuttamiseen tarvittavat teknologiset ratkaisut (tuntipohjaiset mittarit ja tiedonsiirto) ovat jo olemassa, mutta ne ovat vasta yleistymässä. Yleistymiseen vaikuttaa epätietoisuus vaadittavien alkuinvestointien kannattavuudesta. Pääkohta kysyntäjoustoon vaikuttavissa tekijöissä pienasiakkaiden kohdalla on hyötyjen ymmärtämättömyys ja vaadittavien palvelujen puute. Energia intensiivisellä teollisuudella on parhaat edellytykset osallistua kysyntäjoustoon, sillä he ovat tottuneet ajattelemaan toimintaansa taloudellisista näkökulmista ja heillä on suuria ohjattavia kuormia. Suomessa sähkömarkkinoille tarjottavaa teollisuuden potentiaalia on tutkimusten mukaan noin 900 MW:a(vuonna 2004). Joustosta maksettava hinta vaikuttaa eniten tarjottavaan potentiaaliin ja jouston kestoon. Tämä on totta myös pienasiakkaiden ja muiden toimijoiden kohdalla. Raha ratkaisee! Nordel alueella kysyntäjoustopotentiaalia on kokonaisuudessaan pessimististen arvioiden mukaan vähintään MW:a. Tällä hetkellä kuitenkin jotenkin huomioitua joustoa on noin 3500 MW:a. Muiden Pohjoismaiden teollisuuden tarjoama potentiaali on myös suuri, varsinkin Norjassa ja Ruotsissa (Suomen lisäksi). Viranomaisten ja järjestelmävastaavien pitäisi voimakkaasti osallistua tiedotukseen sekä tukea kehitystyötä, jota tehdään kysyntäjouston mahdollistavan tekniikan parissa. Markkinoiden rakenteesta pitäisi tehdä kuluttajille ymmärrettävämpi, jotta kiinnostus kysyntäjoustoa kohtaan kasvaisi. Tämä on saavutettavissa muuttamalla määräyksiä ja lainsäädäntöä kysyntäjoustoa tukevaan suuntaan ja spesifioimalla erilaisille kuluttajille erilaiset tarjousehdot.

4 4 Alkusanat Sähkövoimatekniikan projektityö sisältyy opiskeluihini. Laitoksen henkilökunta ehdotti suuren määrän valmiita aiheita, joista oli mahdollisuus valita oma aihe tai vaihtoehtoisesti pystyi ehdottamaan aivan omaa aihettaan. Valitsin projektityöni aiheeksi valmiiksi annetuista aiheista kysyntäjouston sähkömarkkinoilla, sillä se tukee haluani oppia ymmärtämään sähkömarkkinoiden toimintaa. Tämän lisäksi aiemmat opiskeluni tukevat valintaani. Toivon samalla, että saavuttamani tietämys kyseisestä aihepiiristä hyödyttää minua myöhemmässä vaiheessa työelämässä.

5 5 SISÄLLYS 1. Johdanto Sähkön käyttö Kokonaiskulutus Teho Säätösähkökauppa Mitä on kysyntäjousto? Kysyntäjouston vaikutus sähkön hintaan Kuka tarvitsee kysyntäjoustoa ja miksi? Kulutukseen vaikuttaminen Kulutukseen vaikuttamisen keinot Tariffit Hinnoittelu Suora kuormien ohjaus Kuormien saaminen markkinoille tuotannon ohella Kuluttajainformaatio ja palaute Kulutukseen vaikuttamiseen tarvittava teknologia Tiedonsiirto AMR Kysyntäjoustoon vaikuttavat tekijät pienasiakkailla Teollisuuden kysyntäjouston tekninen potentiaali Suomessa Yleistä Potentiaali toimialoittain Massa- ja paperiteollisuus Metallien jalostus Peruskemikaalien valmistus Muu teollisuus Prosessiteollisuus yhteensä Kysyntäjoustoon vaikuttavat tekijät teollisuudessa Sähkön hinta Tuotantoprosesseihin liittyvät tekijät Organisatoriset ja henkilöstöön liittyvät tekijät Nordel-alueen kysyntäjoustopotentiaali kokonaisuudessaan Nordel alueen kysyntäjoustopotentiaali teollisuudessa Suosituksia kysyntäjouston parantamiseen Mitä järjestelmävastaavat voisi tehdä? Muita mahdollisia tapoja toimia Johtopäätökset...29 Lähteet:...30

6 6 1. Johdanto Sähkön joka hetkistä tarvetta ei voida koskaan täysin ennakoida. Tästä syystä tuotannon ja kulutuksen välillä pitää olla jonkinlaista joustavuutta. Yleensä tavoite on saada sähkönkulutus jakautumaan mahdollisimman tasaisesti. Tähän päästään joko leikkaamalla huipun aikaista kulutusta tai siirtämällä kulutusta huipun aikaisesta johonkin muuhun ajankohtaan kuten vähäisen kuorman aikaan. Kysyntään vaikuttamisesta käytetään nimitystä kysynnän jousto. Sähkön kysynnän joustolla pyritään myötävaikuttamaan kysynnän ja tarjonnan välisen tasapainon säilymiseen tiukoissa kuormitustilanteissa sekä hinnanmuodostukseen sähkömarkkinoilla. Tästä syystä kysyntäjousto on keskeinen tekijä pohjoismaisten sähkömarkkinoiden toimivuuden kannalta ja sen edistäminen on priorisoitu kaikissa Pohjoismaissa korkealle. Sähkölle noteerataan tuntienergiahinta eri markkinapaikoilla. Nämä paikat ovat Elspot sekä Elbas. Hinta muodostuu sen mukaan millä hinnalla myyjät suostuvat milläkin hetkellä sähköä myymään ja minkä hinnan ostajat ovat sillä hetkellä valmiit siitä maksamaan. Kaupankäynti hinta on korkein myyntitarjous joka hyväksytään. Käyttötunnin sisällä on myös pohjoismaiset säätösähkömarkkinat, joille Suomessa voi tarjota yli 10 megawatin kuormia. Useimmissa kohteissa sähköä käytetään silloin kun sille on tarvetta. Jos kuluttaja suostuu siirtämään sähkön kulutustaan toiseen ajankohtaan, puhutaan kysyntäjoustosta. Kuluttaja hyötyy tästä energiakustannusten säästönä sekä hän voi käyttää sitä keinona hintariskien hallinnassa. Kysyntäjousto vaikuttaa sähkön markkinahintaan. Itse sähköjärjestelmän kannalta kysyntäjousto myötävaikuttaa kysynnän ja tarjonnan tasapainon säilymiseen huippukuormitustilanteissa. Kysyntäjouston mahdollisuuksia käytetään myös nopeina häiriöreserveinä. Järjestelmävastaava Fingrid on tehnyt sopimukset yhteensä 1000 MW:n kulutuskuormista, joita voidaan häiriötilanteissa kytkeä pois päältä. Häiriöreserveillä pyritään ylläpitämään verkon tehotasapainoa tilanteissa, joissa sähkön tuotannossa tai kulutuksessa tapahtuu äkillinen muutos. Sen sijaan kuormien osallistuminen spot- ja säätösähkömarkkinoille on nykykäsityksen mukaan vähäistä. Kuormia, joita ei ole sidottu häiriöreserviin, voidaan tarjota sähkömarkkinoille.

7 7 2. Sähkön käyttö 2.1 Kokonaiskulutus Suomen sähkönkulutus oli vuonna ,8 TWh, vuonna ,9 TWh ja viime vuonna noin 90 TWh. Kasvua tapahtui siis noin 6,5 prosenttia kokonaiskulutuksessa. Suuri kulutuksen kasvu tänä vuonna johtui suurelta osin toissavuoden paperiteollisuuden kuuden viikon työnselkkauksesta, joka vähensi vuoden 2005 kulutusta. Normaalisti kasvu on noin 2 prosenttia vuodessa. Kuten kuvasta 1 näemme, teollisuuden osuus kokonaiskulutuksesta on noin 54 prosenttia, maa- ja kotitalouksien 24 prosenttia, palveluiden ja julkisen sektorin osuus oli 19 prosenttia. Siirto- ja kantaverkkojen häviöihin kului n. 4 % kokonaiskulutuksesta. Teollisuuden sähköntarve kasvoi viime vuonna 9,5 prosenttia. Huima kasvuprosentti johtui jo aiemmin mainitusta paperiteollisuuden työselkkauksesta. [2;3] Häviöt 4 % Teollisuus 54 % Julkinen 6 % Kotitalous 21 % Palvelu 12 % Maatalous 3 % Kuva 1. Kokonaiskulutuksen jakautuminen kulutusryhmittäin [4]

8 8 2.2 Teho Vuonna 2006 energiankulutuksen huippu saavutettiin kireänä pakkaspäivänä 20. tammikuuta, jolloin tehoksi mitattiin MW(tuntiteho). Se oli kaikkien aikojen ennätys ja 820 megawattia suurempi kuin edellinen huipputeho ennätys. Kovimpina pakkasina Venäjä vähensi sähkön vientiään muutamia satoja megawatteja ja Ruotsi vähän myöhemmin, mutta silti sähköä riitti. [3] MW Statistics Forecasts Kuva 2. Sähkön kulutushuiput (suurin tuntiteho) [4]

9 9 3. Säätösähkökauppa Myöhemmin raportissa puhutaan säätösähkömarkkinoista, joten käsittelen kyseisten markkinoiden toimintaa tässä vaiheessa. Suomessa säätösähkökauppaa käydään Fingrid Oyj:n ylläpitämillä säätösähkömarkkinoilla, jotka ovat osa pohjoismaisia säätösähkömarkkinoita. Kaikki säätökykyisen kapasiteetin haltijat voivat tehdä tarjouksia kapasiteetistaan, mikäli kohteessa on käytössä reaaliaikainen tehomittaus. Tarjouksia voi jättää aikaisintaan 24 tuntia ennen kohteena olevan käyttötunnin alkua. Tarjoukset muuttuvat sitoviksi puoli tuntia ennen käyttötunnin alkua. Tarjousten tulee sisältää tieto kapasiteetin määrästä(mw) ja hinnasta(eur/mwh). Yhden tarjouksen minimikoko on 10 MW:a. Tarjottu säätö tulee olla käytettävissä koko käyttötunnin ajan ja se pitää olla käytettävissä 10 minuutin päästä tilauksesta. Jokaista käyttötuntia varten muodostetaan pohjoismainen säätösähkökäyrä. Ylössäätötarjoukset lajitellaan periaatteella halvin ensin ja alassäätöhinnat periaatteella kallein ensin. Samanhintaiset tarjoukset otetaan huomioon tapauskohtaisesti järjestyksessä, jossa otetaan huomioon kapasiteetin sijainti ja koko. Kuva 3. Säätö- ja tasesähkön hinnanmuodostus [14] Säätösähkömarkkinoilla ylössäätöhinta on kallein käyttötunnille tilatun tuotannon lisäyksen tai kulutuksen vähennyksen hinta, mutta kuitenkin vähintään Nord Poolin aluehinta kuten kuvasta 3 voimme havaita. Alassäätöhinnaksi muodostuu halvin käyttötunnille tilattu alassäätöhinta. Säätösähkön hinnat käyttötunnille julkaistaan kaksi tuntia ko. käyttötunnin jälkeen. [13]

10 10 4. Mitä on kysyntäjousto? Ennen puhuttiin kysynnän hallinnasta, DSM(Demand-Side Management), joka viittasi ylhäältä päin ohjattuun sähkön käyttöön. Kysynnän hallinnalla tarkoitetaan perinteisesti niitä tavallisesti energiayhtiön tai valtiovallan (joskus kolmannen osapuolen) toimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan sähkön käyttäjien sähkön kulutukseen (tasoon ja/tai ajalliseen vaihteluun) siten, että se on kokonaisuuden kannalta järkevää. Uudempi termi Kysynnän jousto, DR(Demand Response), on markkinalähtöisempi lähestyminen. Kysyntäjoustolla tarkoitetaan sähkön kulutuksen kykyä reagoida vaihteleviin sähkön hintoihin tai muihin ulkoisiin signaaleihin tai toimia aktiivisesti sähkömarkkinoihin hyödyntäen hajautettuja resursseja. Hajautettuja resursseja ovat hajautettu tuotanto, energiavarastot ja ohjattavat sähkökuormat. [5] 4.1 Kysyntäjouston vaikutus sähkön hintaan Elspot-markkinoilla käydään kauppaa 0,1 MWh:n ja sen kerrannaisten kiinteistä sähköntoimituksista koskien seuraavan päivän toimitustunteja Samalle tunnille voi tehdä ainoastaan myynti- tai ostotarjouksia. Tunneittaiset systeemihinnat saadaan yhdistämällä käyttötuntikohtaiset osto- ja myyntitarjoukset kullekin vuorokauden käyttötunnille. Systeemihinnaksi muodostuu näiden kysyntä- ja tarjontakäyrien leikkauspiste. Niin kuin jo johdannossa mainitsin, kysyntäjousto vaikuttaa sähkön markkinahintaan. Vaikutusta voi havainnoida seuraavasta kuvasta.

11 11 Kuva 4. Kysyntäjouston vaikutus sähkön markkinahintaan Kuvan 1 kaltainen tilanne (piste A) tulee vastaan kun kysyntä ei jousta, koko tuotantokapasiteetti on käytössä ja on tuotantohäiriöitä. Kysyntä ja tarjonta ei siis kohtaa ja sähkön hinta nousee todella korkeaksi. Kysyntäjouston avulla käyrien kohtauspaikkaa saadaan siirrettyä pisteestä A, pisteeseen B. Tämä laskee markkinahintaa. [14] 4.2 Kuka tarvitsee kysyntäjoustoa ja miksi? Viranomaiset ja regulaattorit tarvitsevat kysyntäjoustoa sähköjärjestelmän toimitusvarmuuden ylläpitämiseksi. Nämä toimijat ovat kiinnostuneet kysyntäjoustolla saavutettavasta energian säästöstä sekä ympäristövaikutusten pienentämisestä. Markkinaoperaattorit tarvitsevat sitä koska sillä voidaan vaikuttaa markkinahintoihin ja sillä voidaan pienentää markkinavoimien vaikutusta. Järjestelmävastaava tarvitsee sitä tehotaseen ylläpitoon(säätösähkömarkkinat), häiriöiden hallintaan tuotannossa ja siirtoverkossa sekä suurhäiriöiden välttämiseen ja niistä toipumiseen. Näiden lisäksi järjestelmävastaava tarvitsee kysyntäjoustoa siirtoverkon pullonkaulojen hallintaan sekä käyttääkseen tuotanto- ja siirtokapasiteettia tehokkaammin.

12 12 Jakeluverkon operaattori tai haltija tarvitsee sitä myös verkon pullonkaulojen käsittelyyn, verkkokapasiteetin tehokkaaseen hyödyntämiseen ja hajautetun tuotannon aiheuttamien ongelmien pienentämiseen. Hajautettua tuotantoa on tuulisähkö, aurinkovoima ja yhdistetty lämmön- ja sähköntuotanto. Näistä tuotantomuodoista saatava sähkö riippuu kulloisenkin hetken olosuhteista, joten kysyntäjoustolla saadaan tasoitettua kysynnän ja tarjonnan jakautumista. Tällä tavoin sähkön syötön laatua saadaan parannettua. Vähittäismyyjät ja välittäjät käyttävät kysyntäjoustoa riskien hallinnassa ja se myös avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia(voi toimia aggregaattoreina). Loppukäyttäjät voivat saada kysyntäjoustosta taloudellista hyötyä jos he siirtävät sähkön käyttöään hintaan perustuen tai käyvät kauppaa ohjattavilla kuormillaan. Jos he siirtävät sähkön käyttöään ajalta, jolla hinta on korkea, jolloin yleensä myös lähes koko tuotantokapasiteetti on käytössä, he pienentävät ympäristövaikutuksia, koska ei tarvitse käynnistää huippuvoimaloita, jotka aiheuttavat paljon päästöjä. Verkon käyttövarmuus paranee samanaikaisesti. [6]

13 13 5. Kulutukseen vaikuttaminen 5.1 Kulutukseen vaikuttamisen keinot Tariffit Tariffeilla ja hinnoittelulla voidaan vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseen. Tariffilla tarkoitetaan sähkön hinnoittelujärjestelmää. Sähköyhtiöt laskuttavat kuluttajia sähkön siirrosta ja energiantuotannosta erilaisten tariffien mukaan. Tariffeihin sisällytetään yleensä kiinteä perusmaksu, kulutusmaksuja ja tehomaksuja. Aikatariffeilla pyritään ohjaamaan helposti siirrettäviä sähkölämmityskuormia (käyttöveden lämmitys, varaava sähkölämmitys) yölle, jolloin muu sähkönkulutus on vähäisempää. Aikatariffissa sähköllä on yleensä kaksi hintaa, päivällä hinta on korkeampi. Halvempi yösähkön hinta on yleensä käytössä klo 22-7 välillä yöllä. Tehotariffi soveltuu hinnoittelultaan parhaiten suurille teollisuus- ja kerrostalokiinteistöille. Tehotariffin hinta määräytyy suurimman keskitehon mukaan. Keskiteho määritetään sähköyhtiöstä riippuen vuodenaikana tapahtuvan suurimman 15 minuutin tai yhden tunnin keskitehon mukaan. Tehotariffin maksut muodostuvat perusmaksusta(euroa/kk), kulutusmaksuista(sentti/kwh) ja tehomaksusta(euroa/kw,kk). Mikäli tehomaksun osuus olisi sidottuna jotenkin markkinahintaan, se kannustaisi siirtämään kulutuksen ajankohtaa Hinnoittelu Vähittäishinnoittelulla pyritään myös vaikuttamaan kulutuskäyttäytymiseen. Hinnoittelussa voitaisiin käyttää kustannuksia heijastavaa läpinäkyvää hinnoittelua. Tällöin hinta määräytyisi aina sen mukaan, millä tavalla energia tuotettaisiin. Jos tehontarve verkossa on suuri, joudutaan ottamaan käyttöön huippukuormalaitoksia ja tuotetun sähkön hinta on korkeampi. Jos tämä vaikuttaisi hinnoitteluun, se kannustaisi siirtämään kulutusta halvempiin ajankohtiin. Reaaliaikahinnoittelulla olisi samankaltaiset vaikutukset. Dynaaminen hinnoittelu tarkoittaisi sitä, että kun kulutus on korkeimmillaan ja tehontarve suuri, hinta olisi korkeampi. Ohjattavien kuormien oikeanlaisella hinnoittelulla voitaisiin saada enemmän kysyntäjousto potentiaalia käyttöön Suora kuormien ohjaus Suoralla kuormien ohjauksella voitaisiin kuormia tiputtaa pois päältä tehon tarpeen ollessa suuri. Tähän tarvitaan erityissopimuksia, jotka ovat yleensä kahdenkeskisiä sähköyhtiön ja loppukäyttäjän kanssa. Voidaan soveltaa tietyntyyppisiin kuormiin kuten lämmitys, lämmin vesi, ilmastointi, katu- ja ulkovalaistus. Asuintilojen ja veden lämmityksessä on käytössä myös järjestelmiä, joissa lämmitys voidaan hoitaa öljyllä(tai

14 14 jollakin muulla polttoaineella) ja sähköllä. Kun sähkön kulutus on korkealla, voidaan järjestelmä ohjata käyttämään vaihtoehtoista polttoainetta lämmitykseen Kuormien saaminen markkinoille tuotannon ohella Tämänkaltaisesta toiminnasta puhuttaessa käytetään termiä Demand-sidebidding(DSB). Se on osa kysynnän joustoa ja siinä yritetään saada ohjattavat kuormat markkinoille tasavertaisesti tuotannon ohella. Eli ohjattavilla kuormilla saataisiin pienennettyä sähkön kulutusta, mikä ajaa vastaavan asian kuin sähkön tuotantoa lisättäisiin. Tämä kasvattaisi kysyntäjoustopotentiaalia ja kuorman tarjoaja voisi hyötyä siitä taloudellisesti Kuluttajainformaatio ja palaute Sopii erityisesti pienkuluttajille. Toiminta voi olla esimerkiksi seuraavanlaista: yhtiö antaa palautteen mitatusta kulutuksesta, sitten kulutusta analysoidaan ja verrataan toisiin kuluttajiin ja annetaan sähkönkäyttövinkkejä. 5.2 Kulutukseen vaikuttamiseen tarvittava teknologia Edellisessä kappaleessa mainitut tavat vaikuttaa kulutukseen vaatii teknisiä ratkaisuja ja uusia tapoja toimia. Innovatiivinen hinnoittelu vaatii vastaavaa mittarointia(tuntimittaus, AMR) ja usein kaksisuuntaista tiedonsiirtoa. Mikäli hintoihin reagointi ei ole automaattista, kuluttajan pitää jollakin tavalla saada tieto vallitsevasta sähkön hinnasta. Automaattinen hintoihin reagointi taas vaatii rakennus- tai prosessiautomaatiota ja ohjattavissa olevia kuormia tai hajautettua tuotantoa. Yleisesti tarvitaan siis uusia tiedonsiirto- ja mittaustekniikoita tai muita ohjauksen todentavia ratkaisuja. [6] Tiedonsiirto Tiedonsiirtotekniikat tulevat olemaan avainasemassa kilpailluilla sähkömarkkinoilla tarjottaessa loppukäyttäjille uusia palveluita ja tuotteita. Ainakin pidemmällä tähtäyksellä kyseeseen tulee kaksisuuntainen tiedonsiirto sähkön myyjän ja asiakkaan välillä. Isommilta asiakkailta vaadittava tuntipohjainen ja kaukoluettava energian kulutuksen mittaus tukee tätä kehitystä. Asiakkaiden erilaiset energianhallintajärjestelmät tarjoavat mahdollisuuden kytkeä nämä tiedonsiirron välityksellä sähköyhtiön järjestelmään ja näin saadaan aikaiseksi uudenlaisia palveluja. Tällä hetkellä tällaisia palveluja on vielä rajoitetusti saatavilla.

15 15 Seuraavaksi käyn läpi erilaisia tiedonsiirtotekniikoita. Sähköverkkoa hyväksikäyttäviä tapoja ovat verkkokäskyohjaus(vko), jakeluverkkokantoaaltojärjestelmät(dlc), pienjänniteverkkokantoaaltojärjestelmä(lv-dlc) ja laajakaistaiset pienjänniteverkkoa hyödyntävät järjestelmät. Lankapuhelinverkkoa hyödyntäviä tapoja on käyttää valinnaisia puhelinverkkoja, kuten modeemeja tai ISDN yhteyksiä, tai kiinteitä puhelinverkkoja. Radiopuhelinjärjestelmiä, joita voi käyttää tiedonsiirtoon, ovat GSMja GPRS-verkot. Suljettuja digitaalisia radioverkkojakin voidaan hyödyntää(tetra). Sähköyhtiön on myös mahdollisuus rakentaa omia tiedonsiirtoverkkoja tähän käyttöön. Näissä yhteyksissä on käytettävissä parikaapelia tai valokuitua. Yksi mahdollisuus on käyttää muiden palveluntarjoajien verkkoja. Muita palveluntarjoajia ovat muun muassa telepalveluiden tarjoajat, kaapeli-tv-verkko ja internet-palvelut. [6] Uusissa mittarinlukujärjestelmissä(amr) yksittäisiä mittareita luetaan yleisesti GPRSmatkapuhelinverkolla. GSM-verkon SMS viestejä voidaan käyttää varmistuksena. Matkapuhelinverkkojen uusiin modeemeihin on yleensä sisään rakennettu antennit useille eri taajuuksille. Yleisesti GPRS-verkolla luetaan tiedot keskittimistä, joihin se on haettu mittareilta esimerkiksi sähköverkon tiedonsiirtoa käyttäen. Tällainen tapa tulee ainakin alkuvaiheessa halvemmaksi kuin jokaisen mittarin luenta erikseen, mutta GPRS:llä jokaisen mittarin yksittäinen luenta yleistyy muun muassa seuraavista syistä. Ei haluta sitoutua moneen eri tiedonsiirtotekniikkaan vaan voidaan hankkia tiedonsiirto joltakin operaattorilta, jolla on tähän jo valmis verkko ja operaattori huolehtii teknisistä yksityiskohdista. GPRS-verkko tukee kaikkia IP-pohjaisia protokollia ja verkon arvioidaan olevan käytettävissä koko mittareiden eliniän. GPRS-verkko on suoraviivainen tapa siirtää tietoa ja luotettavampi kuin sähköverkon tiedonsiirto ja ei julkiset radioyhteydet. GPRS:llä saavutetaan tiedonsiirtoinfrastruktuuri, joka ei estä uusien palvelujen kehittämistä. Joissakin paikoissa GPRS-verkon kuuluvuus on heikko, jolloin joudutaan käyttämään lisäantenneja tai tietojen keskittämistä esimerkiksi paikallisverkon(lan) avulla. Näistä keskittimistä eteenpäin tieto siirretään taas GPRS:n välityksellä. Laajakaistaisten matkapuhelin- ym. verkkojen (UMTS tai 3G, Wimax) laajamittainen käyttö on kallista ja lisäksi ne käyttävät paljon tehoa. Tehonkulutuksesta johtuen niiden tiedonsiirto lakkaa toimimasta pian sen jälkeen kun sähköverkossa on keskeytyksiä. Tästä seuraa ettei ole odotettavissa, että ne yleisesti syrjäyttäisivät GPRS-verkon käytön mittareiden luvussa, hälytysten kaltaisten tietojen siirrossa tai turvapalveluissa. [13]

16 AMR Sähköverkosta kerättävän tiedon määrä kasvaa valtavasti. Tietoa halutaan kulutetusta energiasta, sähkön laadusta ja häiriöistä. Tähän tarkoitettujen laitteiden ominaisuudet kehittyvät koko ajan, jolloin uudet toiminnot tulevat teknisesti mahdollisiksi. Näiden laitteiden hintakin tulee laskemaan, joka johtaa siihen, että uudet toiminnot tulevat taloudellisesti kannattaviksi. AMR on laite, jota käytetään kaukoluettavana energiamittarina, mutta tämä ominaisuus ei pelkästään riitä. Sähköyhtiöiden kustannustietoisuus on kasvanut, joten investoinnit eivät ole enää puhtaasti teknologiavetoisia vaan ne pitää pystyä perustelemaan myös taloudellisesti. Tästä johtuen hyötyjä haetaan myös toisaalta, kuten verkon käyttötoiminnan ja verkostosuunnittelun kehittämisestä sekä toisaalta myynnin toiminnoista. Esimerkki tällaisesta myynnin toiminnasta on reaaliaikainen hinnoittelu, mistä jo kappaleessa kerrottiin. Sähköyhtiöiden liiketoimintaympäristö ja toimintamallit ovat muuttumassa ja AMR avaa tähän uusia mahdollisuuksia. AMR antaa verkkoyhtiölle mahdollisuuden laajentaa valvonnan pienjänniteverkkoon, kun aiemmin sähkönjakeluautomaatio on keskittynyt lähinnä keskijänniteverkkoon. AMR:n avulla saadaan tietoa jännitetasoista asiakkaiden liityntäpisteessä, saadaan lisäksi paikallistettua vikojen aiheuttajia ja saadaan vähennettyä asiakasyhteydenottoja. AMR tarjoaa lisäksi valtavan määrän asiakaskohtaisia tuntimittauksia reaaliajassa, mikä on erittäin hyödyllistä kysyntäjouston näkökulmasta. AMR avaa siis mahdollisuuden erilaisiin reaaliaikaisiin tuntihinnoitteluihin. Kuorman ohjaus on avautuneiden sähkömarkkinoiden myötä unohdettu energian- ja erityisesti tehon säästöpotentiaali. Kasvava energiankulutus ja lisääntynyt sähkötehon tarve luo paineita huipputehon aikaisiin tehonrajoituksiin. Tämä luo tarpeen tuntipohjaiseen hinnoitteluun, jolloin tarvitaan tuntipohjaista mittausta. AMR ja uudet liiketoimintamallit mahdollistavat kuorman ohjaus- palvelun uudelleen määrittelyn niin teknisesti kuin taloudellisesti. [7]

17 17 Kuva 4. Laaja ja suppea AMR [8] Kuten kuvasta 4 voimme havaita AMR:n voi ajatella suppeasti ja laajasti. Suppeassa AMR:n käytössä mittari on kytketty luentajärjestelmään ja saatuja tietoja käytetään vain taseselvitykseen ja laskutukseen. Laajassa AMR:ssä mittareita käytetään lisäksi laadun ja sähkön jakelun hallinnassa(qms ja DMS) sekä omaisuuden hallinnassa. Laajaan versioon kuuluu myös mittaustietojen soveltaminen uusia palveluja luotaessa. [8] 5.3 Kysyntäjoustoon vaikuttavat tekijät pienasiakkailla Perusedellytyksinä voidaan pitää sitä, että reaaliaikainen hintasignaali tavoittaa loppukäyttäjät ja kysyntäjouston hyödyt voidaan mitata rahassa. Tällä tavoin saadaan pienasiakkaatkin kiinnostumaan kysyntäjoustosta. Ennustettavien tulojen pitää kattaa alkuinvestoinnit, jotka voivat olla välttämättömiä(mittarit ja ohjaustekniikka) osallistuttaessa kysyntäjoustoon. Ennakoitavien tulojen nykyarvon, myös joustosta aiheutuvat mahdolliset haitat tulee ottaa huomioon, pitää olla suurempi kuin investointien, ennen kuin kuluttajat ovat kiinnostuneita kysyntäjoustosta. Kyse on myös siitä kuka alkuinvestoinnit maksaa. Viime aikoina verkkoyhtiöt ovat alkaneet sijoittaa AMR-laitteisiin, sillä sähkön laadusta on tulossa tärkeä tekijä sähkömarkkinoilla ja keskeytyksiä sekä jännitekuoppia on alettu arvostaa rahallisesti. Raha ratkaisee. Kuluttajia pitää myös informoida käytännön mahdollisuuksista ja taloudellisista mahdollisuuksista, jotta he ymmärtävät jouston hyödyt. Käyttäjien pitäisi saada tietoonsa, mitä heidän tarvitsee tehdä, jotta he voivat hyötyä joustosta. Mitä välttämättömiä välineitä tarvitaan(mittari) ja kuinka kommunikaatio sähkön toimittajan kanssa hoidetaan.

18 18 Myös hyödyt on saatava enemmän esille ja ymmärrettäviksi. Tällä hetkellä riskien jako ja velvollisuudet toimijoiden kesken ei ole tarpeeksi ymmärrettävissä. Selvennykset toimintatavoista ja parantunut tietoisuus riskeistä selkeyttäisi myös jouston arvoa. Myöskään hintasignaali ei nykyään tavoita loppukäyttäjiä. Norjaa lukuun ottamatta, suurimmalla osalla kuluttajista Pohjoismaissa on kiinteä hintainen sähkösopimus, jossa muutama tai ei ollenkaan määrä rajoitusta. Tämä on pääsyy siihen, miksei Nordel alueella ole lähes ollenkaan hintaan sidoksissa olevaa kysyntäjoustopotentiaalia pienasiakkailta. Jotta pienasiakkaat haluaisivat lähteä kysyntäjoustoa tarjoamaan, vaatii se sähköntoimittajilta uudenlaisia palveluita, sillä tämän hetken säätösähkömarkkinoille voi tarjota vain 10 MW:n kuormia. Sähköyhtiön pitäisi toimia aktiivisena osapuolena ja esittää asiakkailleen joustosta saatavat hyödyt. Tämä edellyttää tietenkin, että sähköyhtiöllä on mielenkiintoa lähteä tällaiseen toimintaan. Toisin sanoen sähköyhtiön saaman hyödyn pitää myös olla selkeä. Pienasiakkaalla voisi olla automaattisesti ohjattavia kuormia(lämmitys, ilmastointi), joita sähkön toimittaja voisi säädellä. On vaikea uskoa sitä, että asiakas itse kävisi katselemassa mittaria, josta selviäisi sähkön tämän hetkinen hinta ja tämän perusteella muuttaisi kulutustaan. [9; 11]

19 19 6. Teollisuuden kysyntäjouston tekninen potentiaali Suomessa 6.1 Yleistä Kuten hyvin voi ymmärtää, energia intensiivisellä teollisuudella on parhaat edellytykset toteuttaa kysyntäjoustoa. Teollisuudesta löytyy suuria yksittäisiä sekä pienissä ryhmissä olevia sähkökuormia tai tuotantolinjoja, joiden käyttöajankohtaa voidaan siirtää tai niiden vaatimia tehoja laskea. Yritykset voivat saavuttaa tällä toiminnalla taloudellista hyötyä, mikä varmasti herättää mielenkiintoa. Lisäksi yritykset ovat tottuneet arvioimaan toimintojansa rahallisesti ja heillä on kysyntäjoustoon vaadittavat tuntimittarit. VTT on tehnyt kysyntäjouston potentiaalikartoituksen teollisuudessa. Tutkimuksessa selvitettiin sähkön kysynnänjouston teknistä potentiaalia toimialoittain sekä siihen vaikuttavia tekijöitä kirjallisen kyselyn ja yrityksissä tehtyjen haastattelujen avulla. Teknillisellä potentiaalilla tarkoitetaan kaikkia kyseisessä kartoituksessa löydettyjä sähkökuormia, joita voidaan lyhytaikaisesti(1-24 tuntia) tapahtuvaa joustoa varten tarjota sähkömarkkinoille, tekniset rajoitukset huomioon ottaen. Näiden kuormien sähköteho on sellainen teho, joka tekniset rajoitukset(joustamaton pohjateho ja kappaleessa 6.2 käsiteltävät asiat) huomioon ottaen on ohjattavissa pois käytöstä joustoajaksi ilmoitettujen valmisteluaikojen puitteissa. Tämä teho ei sisällä häiriöreserviin varattua tehoa. [1; 9] 6.2 Potentiaali toimialoittain Massa- ja paperiteollisuus Vuonna 2004 massa- ja paperiteollisuudessa oli yhteensä noin 790 MW joustavaa sähkökuormaa. Tästä määrästä häiriöreserviin on varattu 326 MW, joten sähkömarkkinoille tarjottavaa kysyntäjoustopotentiaalia jää vielä näiden erotus eli 464 MW. Tämä potentiaali muodostuu hiertämöistä ja hiomoista, joissa jousto saadaan aikaiseksi varastokapasiteetilla. Potentiaali voidaan aktivoida nopeasti, mutta korkeintaan kolmen tunnin ajaksi. Jos aika tästä pitenee, on koko paperintuotantolinja vaarassa pysähtyä. Jouston ajalliseen pituuteen vaikuttaa varaston tila(varasto ei varmastikaan ole aina täynnä) jouston ohjausajankohtana. Pituuteen vaikuttaa myös tuotetun paperin laatu, sillä se vaikuttaa massan kulutukseen. [1]

20 20 vuosi 2004 Massa- ja paperiteollisuuden kokonaishuipputeho 3180 MW Joustavien kuormien huipputeho 790 MW häiriöreserviin varattu teho (-) 326 MW maksimi sähkömarkkinoille tarjottavissa oleva teho 464 MW Joustavien sähkökuormien huipunkäyttöaika h/a 7000 Taulukko 1. Massa- ja paperituotannon kysyntäjoustopotentiaali [1] Metallien jalostus Vuonna 2004 metallien jalostusteollisuudessa oli yhteensä 410 MW joustavaa kuormaa. Häiriöreserviin oli varattu 75 MW ja joustamaton pohjateho oli 77 MW. Joustamaton pohjateho on teho, jonka tietyt kuormat vaativat pysyäkseen toimintavalmiina. Tällaisia kuormia voivat olla mm. teräsuunit, joita ei saa kytkeä pois päältä pitkäksi ajaksi, koska uunissa oleva sula metalli voisi jämähtää. Näin ollen sähkömarkkinoille tarjottavaa sähköjoustopotentiaalia on noin 260 MW. Tästä suurin osa on nopeasti ilman pitkiä valmisteluaikoja aktivoitavaa tehoa. Suurimmat joustavat kuormat muodostuvat elektrolyyseistä ja valokaariuunista. [1] vuosi 2004 Metallien jalostusteollisuuden kokonaishuipputeho 680 MW Joustavien kuormien huipputeho 410 MW häiriöreserviin varattu teho (-) 75 MW maksimi sähkömarkkinoille tarjottavissa oleva teho 258 MW joustavien sähkökuormien joustamaton pohjateho 77 MW Joustavien sähkökuormien huipunkäyttöaika h/a 8100 Taulukko 2. Metallien jalostusteollisuuden kysyntäjoustopotentiaali[1] Peruskemikaalien valmistus Vuonna 2004 peruskemikaalien valmistusteollisuudessa joustavien kuormien huipputeho oli 410 MW. Tästä määrästä sähkökuormien joustamaton pohjateho on 198 MW, joten sähkömarkkinoille tarjottavaa kysyntäjoustopotentiaalia jää jäljelle 161 MW. Potentiaalisin joustoryhmä muodostuu toimialalla käytettävistä elektrolyysiprosesseista. Suuri osa potentiaalista on tarjottavissa sähkömarkkinoille alle kahden tunnin varoitusajalla. Osa potentiaalista on jo tarjottu spot-markkinoille. [1]

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen ENERGY USE -KIRJAN JULKISTUSTILAISUUS 28.5.2007 ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen KYSYNTÄJOUSTON TAVOITTEET Kuormituskäyrän

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009 Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Sähkön käytön kysyntäjousto Lähtökohta kysyntäjoustolle: Jousto tulee saattaa markkinapaikalle

Lisätiedot

Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön. Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen

Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön. Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen Sisältö Taustaa Kysyntäjousto voimajärjestelmän kannalta Kohteet ja markkinat Pilottiprojektit Sähkön tuntitiedot Kysyntäjousto,

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon Jonne Jäppinen Reservihankinta muutoksessa- FRR-M Tulvakautena niukkuutta vesivoiman reserveissä - toukokuussa 2014 koeluontoisesti

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet

Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet 1 Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet Pasi Aho Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Tasepalvelun kehitys Kotimainen kehitys: 1997-1998

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa

Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa Raportti 1 (1) Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 29 ja tammikuun 21 huippukulutustilanteissa 1 Yhteenveto Vuoden 29 kulutushuippu saavutettiin vuoden lopussa 17.12.29 klo 8-9, jolloin sähkön kulutus

Lisätiedot

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Pilottiprojektin loppuraportti julkinen versio 1 Juha Hietaoja Raportin sisältö Pilotin tarkoitus, kesto ja osapuolet

Lisätiedot

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Esityksen sisältö Fingridin strategia sähkömarkkinoiden kehittämisestä Ruotsi Venäjä ENTSO-E Markkinatieto Tehoreservit

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 2 Taustaa Reservien ylläpitovelvoitteet sovittu pohjoismaiden järjestelmävastaavien välisellä käyttösopimuksella.

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot

Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo

Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo Päivi Aaltonen Energia-alan Keskusliitto ry Finergy PKA / 24.2.2003 / 1 1 PM Sähkömarkkinoiden tavoitteet ja kehitys 2 PM sähkömarkkinoiden

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä

Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Juha Hiekkala Markkinakehitys Voimaseniorit, Tekniska Salarna, Helsinki 11.2.204 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet

Lisätiedot

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Sähköverkkoliiketoiminnan tavoitetila 2030 Jarmo Partanen, 040-5066564 Jarmo.partanen@lut.fi Perususkomuksia, vuosi 2030 sähkön käyttö kokonaisuutena on lisääntynyt energiatehokkuus

Lisätiedot

SÄHKÖN KYSYNTÄJOUSTON POTENTIAALIKARTOITUS TEOLLISUUDESSA. Hannu Pihala Juho Farin Seppo Kärkkäinen. Julkinen PROJEKTIRAPORTTI PRO3/P3017/05 31.8.

SÄHKÖN KYSYNTÄJOUSTON POTENTIAALIKARTOITUS TEOLLISUUDESSA. Hannu Pihala Juho Farin Seppo Kärkkäinen. Julkinen PROJEKTIRAPORTTI PRO3/P3017/05 31.8. PROJEKTIRAPORTTI PRO3/P3017/05 31.8.2005 SÄHKÖN KYSYNTÄJOUSTON POTENTIAALIKARTOITUS TEOLLISUUDESSA Hannu Pihala Juho Farin Seppo Kärkkäinen Julkinen VTT PROSESSIT Suorittajaorganisaatio ja osoite VTT Prosessit,

Lisätiedot

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari, 7.10.2010 Satu Viljainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimushanke: Sähkömarkkinavisio 2030-2050 Tavoite: sähkömarkkinavisio

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Siirtokapasiteetin määrittäminen

Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011

Ajankohtaiskatsaus. Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011 Ajankohtaiskatsaus Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011 Pohjoismainen tasepalvelu NBS-projektin tilanne keväällä EN.dk jättäytyi taka-alalle hankkeesta lausuntokierroksen perusteella mallia ja design

Lisätiedot

Kysyntäjousto mahdollisuudet myyntiyhtiöille - vaikutukset verkkoyhtiöille

Kysyntäjousto mahdollisuudet myyntiyhtiöille - vaikutukset verkkoyhtiöille Kysyntäjousto mahdollisuudet myyntiyhtiöille - vaikutukset verkkoyhtiöille Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT School of Energy Systems 23.4.2015 Samuli.Honkapuro@lut.fi Kysynnän jousto

Lisätiedot

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Teemat Pullonkaulatilanne yleensä Pohjoismaissa Ruotsi-Suomi raja erityisesti Fenno-Skan 2:n vaikutus

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Ajankohtaista. Reima Päivinen. Käyttötoimikunta 25.3.2014

Ajankohtaista. Reima Päivinen. Käyttötoimikunta 25.3.2014 Ajankohtaista Reima Päivinen Käyttötoimikunta 25.3.2014 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet keskeytykset 10 8 6 4 2 0 min / vuosi / liityntäpiste 2006 2007

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Energiantuotannon ja käytön muutosten vaikutukset voimajärjestelmän hallintaan ja kantaverkon kehitystarpeisiin

Energiantuotannon ja käytön muutosten vaikutukset voimajärjestelmän hallintaan ja kantaverkon kehitystarpeisiin Energiantuotannon ja käytön muutosten vaikutukset voimajärjestelmän hallintaan ja kantaverkon kehitystarpeisiin Jussi Jyrinsalo Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 18.10.2012 Johdanto Toimitusvarmuuden

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ ENERGIAMARKKINAVIRASTO ENERGIMARKNADSVERKET Liite TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUKSEN LIITE 2 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ Energiamarkkinavirasto

Lisätiedot

Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen. Juha Kekkonen 12.12.2013

Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen. Juha Kekkonen 12.12.2013 Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen Juha Kekkonen 12.12.2013 Sisältö Säädöskehitys Maantieteellinen integraatio Haasteet Säädöskehitys Aikaväli Kapasiteetin jakomenettely Kapasiteetin laskentamenetelmä

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Reserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund

Reserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund 1 Reserviasiat Käyttötoimikunta 26.11.2008 Jarno Sederlund 2 Tehoreservilain mukainen huippuvoimakapasiteetti Vuonna 2006 tuli voimaan sähkön toimitusvarmuutta turvaava laki Fingridin tehtävänä on järjestelmän

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015 Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Matti Lehtonen, 8.10.2015 Rakennusten energiaseminaari Uusiutuvan energian haaste: vaihteleva ja vaikeasti ennustettava tuotantoteho Tuulivoimatuotanto Saksassa

Lisätiedot

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Jouni Juntunen 24.9.2015 Suomen Lähienergialiitto ry. / Lähienergialiitto ry:n keskeiset ehdotukset lausunnossa Yhteisöenergian (osto- ja tuotantoyhteenliittymien)

Lisätiedot

Tarjoamme mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin

Tarjoamme mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin Sertifioitu sähkökauppias -koulutukset 2012 Tarjoamme mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin Sähkökaupan ammattilaisten sertifiointikoulutus Sertifioitu sähkökauppias -koulutusohjelma on tarkoitettu

Lisätiedot

Siirtojen hallinta 2014

Siirtojen hallinta 2014 Raportti 1 (9) Siirtojen hallinta 2014 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta

Lisätiedot

Fingridin uutisia. Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2009 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen

Fingridin uutisia. Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2009 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Fingridin uutisia Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2009 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen 2 Päivän uutiset Syöttötariffit jäihin? Yksi hinta-alue riittää Suomessa Tehotasapainon hallinta tulevaisuudessa

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinakehityksestä. Markkinatoimikunta 4.3.2009 Juha Kekkonen

Ajankohtaista markkinakehityksestä. Markkinatoimikunta 4.3.2009 Juha Kekkonen Ajankohtaista markkinakehityksestä Markkinatoimikunta 4.3.2009 Juha Kekkonen 2 Pullonkaulat ongelmana 2008 Yhtenäisen hinta-alueen laajuus tuntitasolla mittattuna 1.1.-31.12.2008 98 % 52 % 14 % 9 % 31.12.2008

Lisätiedot

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Sanna Uski-Joutsenvuo Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Tuulivoiman fyysinen verkkoon liityntä Laajamittainen tuulivoima Suomessa

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008

Ajankohtaiskatsaus. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008 1 Ajankohtaiskatsaus Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008 Taloudellinen näkökulma 2 Asiakas- ja sidosryhmänäkökulma Visio ja strategia Fingridin arvot Sisäisten

Lisätiedot

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013 Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 2 Keskeytykset pienensivät käytettävissä olevaa siirtokapasiteettia 2012 3 000 2 500 Elspot kapasiteettien keskiarvot, MW Fenno-Skan

Lisätiedot

1 TEHORESERVIKUORMAN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO

1 TEHORESERVIKUORMAN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO Käyttösäännöt 1 (5) SÄÄNNÖT TEHORESERVIJÄRJESTELMÄÄN KUULUVIEN SÄHKÖNKULUTUKSEN JOUSTOON KYKENEVIEN KOHTEIDEN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPIDOLLE, NIIDEN KÄYTÖLLE SEKÄ SÄHKÖNKULUTUKSEN TARJOAMISEEN MARKKINOILLE

Lisätiedot

SÄÄTÖSÄHKÖMARKKINASOPIMUS NRO XX OSAPUOLI sekä FINGRID OYJ

SÄÄTÖSÄHKÖMARKKINASOPIMUS NRO XX OSAPUOLI sekä FINGRID OYJ SÄÄTÖSÄHKÖMARKKINASOPIMUS NRO XX OSAPUOLI sekä FINGRID OYJ 2 (6) 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS JA VOIMASSAOLO XXX (Asiakas) ja Fingrid Oyj (Fingrid) ovat tehneet seuraavan sopimuksen. Fingrid ylläpitää osaltaan

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittaus uudistuu Valtioneuvoston asetukset sähkömarkkinoista sekä sähköntoimitusten

Lisätiedot

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Tutki3u sähkömarkkinaa julkisen 6edon pohjalta Selvityksen tekijänä on riippumaton

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Sähkömarkkinat Suomessa ja EU:ssa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 17.12.2013

Sähkömarkkinat Suomessa ja EU:ssa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 17.12.2013 Sähkömarkkinat Suomessa ja EU:ssa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 17.12.2013 Säännelty verkkotoiminta mahdollistaa kilpailun sähkömarkkinoilla Tuotanto ja myynti: 400 voimalaitosta (FI) 120

Lisätiedot

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI Energianeuvontailta 1 Energia-alan energiatehokkuusopimus Keravan Energia -yhtiöt liittyivät energiatehokkuussopimukseen huhtikuussa 2008 Energian tuotanto, siirto ja

Lisätiedot

Tasepalvelun kokemuksia ja tulevaisuuden suunnitelmia. Sähkömarkkinapäivä 18.3.2010 Pasi Aho Fingrid Oyj

Tasepalvelun kokemuksia ja tulevaisuuden suunnitelmia. Sähkömarkkinapäivä 18.3.2010 Pasi Aho Fingrid Oyj Tasepalvelun kokemuksia ja tulevaisuuden suunnitelmia Sähkömarkkinapäivä 18.3.2010 Pasi Aho Fingrid Oyj 2 Mitä tasepalvelu on? Suunnittelua ja raportointia ennen käyttötuntia: tuotanto + hankinta = kulutus

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO Käyttösäännöt 1 (11) SÄÄNNÖT TEHORESERVIJÄRJESTELMÄÄN KUULUVIEN VOIMALAITOSYKSIKÖIDEN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPIDOLLE, NIIDEN KÄYTÖLLE SEKÄ TUOTETUN SÄHKÖN TARJOAMISEEN MARKKINOILLE Fingrid tai sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinakehityksestä. Neuvottelukunta 16.12.2014 Juha Kekkonen

Ajankohtaista markkinakehityksestä. Neuvottelukunta 16.12.2014 Juha Kekkonen Ajankohtaista markkinakehityksestä Neuvottelukunta 16.12.2014 Juha Kekkonen Sisältö Eurooppa: market coupling, verkkokoodit Itämeren alue: Reservimarkkinat, NBS, Suomi: pitkät siirto-oikeudet, Venäjän

Lisätiedot

AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ

AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ 8.1.2014 2 (7) 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS XX (Reservinhaltija) ja Fingrid Oyj (Fingrid) ovat tehneet

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä 13.4.2015

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä 13.4.2015 SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE Otaniemessä 13.4.2015 Sisältö Yritystietoa Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Sähkö tuotteena Sähkön siirto Sähkön myynti Sähkönjakelujärjestelmän perusrakenteita Sähkövoimajärjestelmät

Lisätiedot

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Sähkön etämittaus Suomessa Energiayhtiöiden

Lisätiedot

Mittava sähkön pörssikaupan koulutuspaketti

Mittava sähkön pörssikaupan koulutuspaketti Sertifioitu sähkökauppias -koulutus 2014 Mittava sähkön pörssikaupan koulutuspaketti Sähkökaupan ammattilaisten koulutus Sertifioitu sähkökauppias -koulutusohjelma on tarkoitettu sähkökaupan eri tehtävissä

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Lämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa

Lämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa Lämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa Gaia Consulting Oy 15.12.2014 1 Gaia 22 January 2015 Esityksen sisältö 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet 2. Lämmön

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen. Neuvottelukunta 28.8.2014

Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen. Neuvottelukunta 28.8.2014 Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen Neuvottelukunta 28.8.2014 2 Kantaverkkotariffi 2016 - aikataulutus Hankkeen käynnistys Energiavirasto Keskustelu tariffirakenteesta sekä loistehon ja loistehoreservin

Lisätiedot

Säätösähkömarkkinat kehittyy mutta miten? Tasevastaavailtapäivä 21.11.2013 Jani Piipponen

Säätösähkömarkkinat kehittyy mutta miten? Tasevastaavailtapäivä 21.11.2013 Jani Piipponen Säätösähkömarkkinat kehittyy mutta miten? Tasevastaavailtapäivä Jani Piipponen Säätösähkömarkkinat kehittyy mutta miten? Esityksen sisältö Pohjoismainen säätösähkömarkkinaselvitys (RPM Review) Säätötarjousten

Lisätiedot

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.

Lisätiedot

Fingrid välittää. Varmasti.

Fingrid välittää. Varmasti. Fingrid välittää. Varmasti. Fingrid Oyj:n voimansiirtoverkko 1.1.2015 400 kv kantaverkko 220 kv kantaverkko 110 kv kantaverkko tasavirtayhteys muiden verkko Fingrid lyhyesti Sähkö on välttämätön osa kaikkien

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa

Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Antti Koskelainen Suomen ElFi Oy Suomen ElFi Oy 3.3.2008 1

Lisätiedot

Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992. Liisa Haarla

Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992. Liisa Haarla Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992 Liisa Haarla Pohjoismainen voimajärjestelmä 1992 Siirtoverkko: Siirtoyhteydet pitkiä, kulutus enimmäkseen etelässä, vesivoimaa pohjoisessa (Suomessa ja Ruotsissa),

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Puiteohje siirtokapasiteetin jakamisesta ja siirtojen hallinnasta (Framework Guideline on Capacity Allocation and Congestion Management)

Puiteohje siirtokapasiteetin jakamisesta ja siirtojen hallinnasta (Framework Guideline on Capacity Allocation and Congestion Management) Puiteohje siirtokapasiteetin jakamisesta ja siirtojen hallinnasta (Framework Guideline on Capacity Allocation and Congestion Management) Sähkömarkkinatoimikunta 6.10.2010 Juha Kekkonen 2 Johdanto ERGEG

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous. Jukka Ruusunen 15.3.2007

Neuvottelukunnan kokous. Jukka Ruusunen 15.3.2007 Neuvottelukunnan kokous Jukka Ruusunen 15.3.2007 1 Jukka Ruusunen 15.3.2007 Tilinpäätös 2006 Asiakastyytyväisyys Ajankohtaista Ympäröivä maailma muuttuu 2 Jukka Ruusunen 15.3.2007 Tilinpäätös 2006 Asiakastyytyväisyys

Lisätiedot

SÄHKÖN KYSYNTÄJOUSTOPOTENTIAALIN KARTOITUS SUOMESSA 10.6.2014

SÄHKÖN KYSYNTÄJOUSTOPOTENTIAALIN KARTOITUS SUOMESSA 10.6.2014 SÄHKÖN KYSYNTÄJOUSTOPOTENTIAALIN KARTOITUS SUOMESSA 10.6.2014 SISÄLTÖ JOHDANTO YRITYSHAASTATTELUT KYSYNTÄJOUSTOPOTENTIAALISTA JOUSTOPOTENTIAALIN YRITYSKOHTAISET KARTOITUKSET JOHTOPÄÄTÖKSET FINGRID OYJ

Lisätiedot

BL20A0700 SÄHKÖVERKKOTEKNIIKAN PERUSKURSSI 4 op, 1 per.

BL20A0700 SÄHKÖVERKKOTEKNIIKAN PERUSKURSSI 4 op, 1 per. BL20A0700 SÄHKÖVERKKOTEKNIIKAN PERUSKURSSI 4 op, 1 per. 1 Sähköenergiamarkkinat Sähkön tuotanto; Avointa, kilpailtua, rakentamisluvat Sähkönsiirto; Fingrid Oy, monopoli Sähkönjakelu; Verkkoliiketoiminta,

Lisätiedot

SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE

SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE ClimBus päätösseminaari Finlandia talo 9.6.-10.6.2009 Juha Rintamäki, toimitusjohtaja Vaasan Sähköverkko Oy PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen Smart grid mahdollistaa tulevaisuuden vision toteutumisen Strateginen suunnittelu Mistä aloittaa? Mihin investoida? Mitä teknologioita valita?

Lisätiedot

POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT. ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara

POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT. ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara POHJOISMAINEN SÄHKÖMARKKINA EDELLÄKÄVIJÄNÄ 3 SÄHKÖPÖRSSI OHJAA TEHOKKAASTI VOIMALAITOSTEN

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely on ostajan ja viljelijän välinen kumppanuussuhde, jolla tuotantoa ohjataan kysyntälähtöisempään

Lisätiedot

Markkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta. Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012

Markkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta. Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Markkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 2 Mitä on markkinoiden tiedonvaihto? Tietosisältöjä: siirtokapasiteetteja, säätösähkötarjouksia,

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Sähkön varastointi utopiaa vai realismia? Jussi Mäntynen

Sähkön varastointi utopiaa vai realismia? Jussi Mäntynen Sähkön varastointi utopiaa vai realismia? Jussi Mäntynen Agenda Sähkövarastot tänään Markkinoiden tarpeet Sähkövarasto ratkaisut Utopiaa vai realismia? Sähkövarastot tänään Utopiaa? Public 2012, Siemens

Lisätiedot

LUT ENERGIA. Raportti 31.5.2010 TUTKIMUSRAPORTTI. Aggregaattoritoiminnan ja -palveluiden toteutettavuus Suomessa. Valtonen Petri, Honkapuro Samuli

LUT ENERGIA. Raportti 31.5.2010 TUTKIMUSRAPORTTI. Aggregaattoritoiminnan ja -palveluiden toteutettavuus Suomessa. Valtonen Petri, Honkapuro Samuli LUT ENERGIA Raportti 31.5.2010 TUTKIMUSRAPORTTI Aggregaattoritoiminnan ja -palveluiden toteutettavuus Suomessa Valtonen Petri, Honkapuro Samuli 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. AGGREGAATTORITOIMINTA... 3 2. AGGREGAATTORI

Lisätiedot

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Hiilitieto ry:n talviseminaari 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen Sisältö Komission näkemyksiä kapasiteetin riittävyyden varmistamisesta Sähkötehon riittävyys Suomessa

Lisätiedot

Sähkön hinnan muodostuminen

Sähkön hinnan muodostuminen Sähkön hinnan muodostuminen ATS-Energiakanavan seminaari 22.9.2003 Ritva Hirvonen Sähkömarkkinat Suomessa sähkömarkkinat avattiin kilpailulle 1995. Sähkönkäyttäjät voivat vapaasti ostaa sähköenergiansa

Lisätiedot