KOUVOLAN YHTEISPÄIVYSTYS- JA KRIISIKESKUSHANKE VÄLIRAPORTTI

Transkriptio

1 KOUVOLAN YHTEISPÄIVYSTYS- JA KRIISIKESKUSHANKE VÄLIRAPORTTI Heidi Uitto Projektipäällikkö

2 Tiivistelmä Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushanke kuuluu Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishankkeeseen Mielen avaimeen, joka on Sosiaali- ja terveysministeriön ohjaama Kaste-ohjelmaan perustuva hanke. Tässä raportissa käsitellään Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushankkeen kehittämistyötä ajalla Raportti toimii samalla hankkeen väliarviointina. 2

3 Sisällysluettelo 1. Mielen avain: Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke Mielen avain -hanke Mielen avain -hankkeen rahoitus Mielen avain -hankkeen tavoitteet Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushanke Taustaa YPK-hankkeen tavoitteet Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushankkeen toiminta YPK-hankkeen johtajuus YPK-hankkeen toimintaperiaatteet YPK-hankkeen henkilöstö YPK-hankkeen kumppanuudet ja resurssit YPK-hankkeen prosessit Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushankkeen tulokset YPK-hankkeen asiakastulokset YPK-hankkeen henkilöstötulokset YPK-hankkeen yhteiskunnalliset tulokset YPK-hankkeen tavoitteet Johtopäätökset LIITTEET Liite 1: YPK-hankkeen riskianalyysi Liite 2: YPK-hankkeen työryhmien kokoonpano Liite 3: YPK-hankkeen talousluvut Liite 4: YPK-hankkeen hankekortti joulukuu 2010 Liite 5.a: YPK-hankkeen looginen malli Liite 5.b: YPK-hankkeen looginen malli työryhmittäin Liite 6: YPK-hankkeen tuetun asumisen tilasto Liite 7: YPK-hankkeen selviämisyksikön tilasto Liite 8: YPK-hankkeen Nuorten päihdetyöntekijän tilasto 3

4 1. Mielen avain: Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke 1.1 Mielen avain -hanke Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke Mielen avain on Sosiaali- ja terveysministeriön ohjaama Kaste -ohjelmaan perustuva hanke. Mielen avain -hanke on hankealueena laaja kattaen 37 hankekuntaa ja väestöpohjan (Kuva 1). Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushanke on yksi Mielen avain -hankkeen 13 osahankkeesta. Mielen avain -hanke toteutetaan vuosina Kouvolan osahankkeen toiminta käynnistyi syyskuussa Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisen haasteet ovat hankealueella moninaisia, koska alue on hyvin heterogeeninen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän Tilasto- ja indikaattoripankin SOTKAnetin indikaattorien perusteella vuonna 2009 hankealueella oli koko aluetta koskevia yhteisiä haasteita. Päihdehuollon nettokustannukset asukasta kohden olivat koko hankealueella korkeammat kuin koko maan keskiarvo. Lähes koko hankealueella (ei Itä-Uudellamaalla) oli päihdehuollon laitoksissa hoidossa enemmän verrattuna koko maan keskiarvoon. Päihdepalveluiden järjestämisessä ja päihdeosaamisessa on suurta vaihtelua kuntien välillä. Päihdepalvelujen asiakkaat ovat näin ollen eriarvoisessa asemassa keskenään. Depression ja psykoosisairauksien lääkehoitoa kuvaavien indikaattoreiden perusteella erityisesti hankealueen suurten kaupunkien haasteena on nuorten ja työikäisten masennus. Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit tapahtuvat hankealueella huomattavan usein muun ammattiryhmän kuin lääkärin luona. Uudenmaan ja Itä- Uudenmaan alueella psykiatrian avohoitokäyntejä 1000 asukasta kohden on enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Mielenterveystyön strategioita hankealueella on otettu käyttöön vaihtelevasti. Kuten muuallakin maassa, myös hankealueella on selkeä tarve kuntien systemaattiselle strategiatyölle. Kuva 1. Mielen avain hankealue: Uusimaa, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala. kkkas 4

5 1.2. Mielen avain -hankkeen rahoitus Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke haki valtionavustusta Sosiaali- ja terveysministeriöltä euroa ja sitä myönnettiin euroa eli 65 % haetusta. Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushankkeen alkuperäiset kokonaiskustannukset olivat euroa, mutta keväällä 2011 myönnetyllä lisärahoituksella kokonaiskustannukset nousivat euroa. Tästä summasta valtionavustuksen määrä on korkeintaan euroa. Rahoitukseltaan Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushanke edustaa keskikokoista Mielen avain - osahanketta. 1.3 Mielen avain -hankkeen tavoitteet Mielen avain -hankkeen päätavoitteena on edistää eteläsuomalaisten mielenterveyttä ja päihteettömyyttä sekä parantaa niiden ihmisten avunsaantia, joilla jo on ongelmia. Tämä tapahtuu lisäämällä mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden osallisuutta sekä tehostamalla palvelujärjestelmää siten, että asiakkaat saavat nopeasti apua osaavalta sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöltä. Kaikki mukana olevat kunnat ovat sitoutuneet hankkeen kolmeen keskeiseen teemaan ja osahankkeet on valmisteltu nämä teemat huomioiden. Hankkeen kolme keskeistä teemaa ovat: 1. Osallisuuden vahvistaminen 2. Kynnyksettömyys 3. Henkilöstön osaamisen lisääminen Hankkeen aikana ja sen jälkeen mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien osallisuus paranee ja syrjäytyminen vähenee. Osallisuus myös näkyy konkreettisina parannuksina palveluissa. Mielen avain mallintaa kokemusasiantuntijoiden tehtäviä ja hankkeen aikana kuntalaisten perusoikeuksien toteutumista mielenterveys- ja päihdepalveluissa tuetaan systemaattisesti. Kuntien omat mielenterveyden ja päihdehuollon avopalvelut monipuolistuvat ja pääsy niihin helpottuu. Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon sekä erikoissairaanhoidon yhteistyö tehostuu ja asiakkaat ohjautuvat suoraan oikeisiin palveluihin. Informaatioteknologiaan perustuvat auttamismenetelmät otetaan käyttöön, uudenlaiset päivystysjärjestelyt luodaan ja uudenlaista kynnyksetöntä apua ja palveluohjausta perustetaan ihmisten arkeen. Peruspalveluiden työntekijöiden mielenterveys- ja päihdetyön osaaminen lisääntyy ja kaikkien ammattiryhmien erityisosaaminen otetaan tehokkaaseen käyttöön. Työntekijöiden asenteet mielenterveys- ja päihdeongelmia kohtaan muuttuvat myönteisemmiksi. Tavoitteena on, että avun saanti nopeutuu eikä pompottelua luukulta toiselle esiinny. 5

6 2. Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushanke 2.1 Taustaa Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushanke käynnistyi syksyllä Hankkeen toiminta-alueena on nykyisen Kouvolan alue, jolla asuu vajaa asukasta. Kouvolan kaupunki perustettiin vuonna 2009 ja se on kuuden entisen kaupungin ja kunnan (Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala) ja kolmen kuntayhtymän yhdistymä. Varsin tuoreen suuren kaupungin haasteena on ollut yhdistää entisten kaupunkien erilaiset peruspalvelut ja toiminnat sekä toimintakäytännöt palvelemaan asukkaita ja järjestämään ne toimiviksi kokonaisuuksiksi. Kouvolan kaupungin perusturvaan liittyi vuoden 2011 alusta Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä irrottautuva Kuusankosken aluesairaala, nykyinen Pohjois-Kymen Sairaala ja se on nyt Kouvolan kaupungin perusturvan toimintaa. Ennen erikoissairaanhoidon sairaalan yhdistymistä kaupungin peruspalveluihin, Kouvolassa toimivien päivystyspalvelujen huono tila oli todettu eri viranomaistahoilla. Lisäksi todettiin, että nykyiset päivystyspalvelut ovat asiakkaiden kannalta sekavasti järjestetty. Terveydenhuollon päivystyspalvelut siirtyivät kelloaikojen mukaan toimipisteistä toiseen. Sosiaalipäivystyksen tavoittaminen vain viranomaispuhelimella ja soittamalla hätäkeskukseen ei koettu olevan asiakaslähtöistä ja toimivaa. Start-keskushankkeen perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa päivystysasiakkaista tekemässä selvityksissä havaittiin erityisesti, etteivät päivystyspalvelut vastaa nykyisellään enää alueen asukkaiden tarpeisiin. Palvelujen muutostarve nousi erityisesti esille nykyisten päivystystoimijoiden, terveydenhuollon ja poliisitoimen kannanotoissa. Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushankkeen lähtökohtana ovat olleet todetut ongelmat, jotka ilmenivät myös tehdyissä päihdestrategiatyössä ja KoTePa-hankkeen (Kouvolan terveyspalvelut) työryhmissä. Selvityksissä kävi selvästi ilmi, että olemassa olevien päihdepalvelujen lisäksi Kouvolassa tulisi olla päivystystoiminnan ja hoitavien ja korjaavien palvelujen lisäksi selviämisyksikkö-toimintaa sekä mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden jatkohoitopalvelujen koordinointia. Start-hankkeessa suoritetuissa tutkimuksissa nousi selkeästi esiin ongelmat, jotka edellyttävät yhteispäivystys- ja kriisikeskuksen perustamista. Kaupungin eräiden osien asukkaiden elinikäennuste on valtakunnallisesti verrattuna % keskimääräistä alhaisemmat. Eliniän alhaisuuden syynä ovat alkoholi, mielenterveysongelmat, tapaturmat ja väkivalta, jotka ovat selvästi edustettuna myös päivystystyössä. Kouvolassa on laadittu vuoteen 2016 ulottuva maahanmuutto-ohjelma, jonka johdosta maahanmuuttajien määrä seudulla tulee lähivuosina kasvamaan. Kun alueelle tulee paljon uusia maahanmuuttajia, on odotettavissa lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyvien palveluiden sekä maahanmuuttajien psykososiaalisten palvelujen tarpeen kasvua. Kymenlaakson vanhusten määrän kasvu on tiettävästi suurinta koko maassa. Start-keskuksen mukaan vanhusten alkoholin käyttö on hiljainen epidemia, johon pitää varautua riittävästi tulevaisuudessa. 6

7 Psykiatristen sairaalapaikkojen vähentyminen ja painopisteen siirtyminen niukasti resursoituihin avopalveluihin aiheuttavat sairauden ailahtelua, turvattomuutta ja sen myötä asiointia terveydenhuollon päivystyspisteissä. Vahva resursointi päivystyksen asiakkaiden jatkopalveluihin ja asumisen tukeen voisi vähentää sairaalajaksoja sekä päivystyksen uusintakäyntejä YPK-hankkeen tavoitteet YPK-hanke on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen ja sen mukaisesti viiteen projektikaavion mukaiseen vastuualueeseen (kuva 2): Sosiaalipäivystyksen ja kriisikeskuksen sisältö ja sen järjestämisen tarkempi suunnittelu osana tulevaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteispäivystystä. Vapaaehtoisen kriisipalvelutoiminnan mallintaminen, kriisityön osalta käynnistetään viranomaistyön ja vapaaehtoistyön välisen toiminnan suunnittelu Vuorovetokehittämishankkeen kanssa. Selviämisyksikkötoiminnan suunnittelu, kehittäminen, käynnistäminen (pilotti v. 2011) ja arviointi Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tuen ja asumisen ohjauksen kehittäminen Koulutussuunnitelman laatiminen ja henkilöstön kouluttaminen hankkeessa kehitettäviin uusiin toimintamalleihin, varhaiseen puuttumiseen, osallisuuden vahvistamiseen ja kriisityön taitojen lisäämiseen Nuorten päihdetyöntekijän työ ja työn nivominen yhteen mm. päivystystoiminnan, A- klinikan ja Motiimin kanssa TAPE-tapaturmien seuranta- ja ehkäisyohjelman käyttöönotto mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisyksiköissä Turvakotipalvelun suunnittelu ja kehittäminen Hankkeen tavoitteena on kouluttaa henkilöstöä paremmin ja nopeammin puuttumaan mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Lisäksi lähtökohtina on parantaa päivystyksestä palaavien mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden jatkohoitoa siten, että kotona asuminen mahdollistuu. Seuraavassa tullaan käsittelemään YPK-hankkeen kehittämistoimintaa ja tuloksia raportointiajalta sekä esittämään kehittämisideoita hankkeen loppuajalle. Raportoinnin pohjana on käytetty Eurooppalaisen laatupalkintomallin (EFQM) mukaista jäsentelyä ja sisältöä, jonka tavoitteena on ollut raportoida kehittämishankkeen toimintaa mahdollisimman kattavasti. 7

8 Kuva 2. Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushankkeen projektikaavio. 3. Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushankkeen toiminta 3.1 YPK-hankkeen johtajuus Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushanke kuuluu Kouvolan kaupungin perusturvan alaisuuteen. YPK-hankkeen johtoryhmä nimettiin Kouvolan perusturvalautakunnan kokouksessa Johtoryhmässä on 15 jäsentä. Kouvolan YPK-hankkeen johtoryhmän tehtävänä on: hyväksyä osaltaan hankkeen hallinnoijan ja osahankkeen välinen sopimus hyväksyä osahankkeen aloitusajankohta valvoa ja ohjata osahanketta asetetun tavoitteen saavuttamiseksi hyväksyä hankkeelle tarkistettu talousarvio ja toimenpideohjelma ja tehdä ohjausryhmälle niitä koskevat, tarpeelliset muutosesitykset hyväksyä osahankkeen laskujen hyväksyjä/-t seurata osahankkeen talousarvion toteutumista ja tehdä tarvittavat muutokset 8

9 käsitellä maksatushakemuksiin tarvittava osahankkeen materiaali ja hyväksyä maksatushakemusta varten esitettävät kustannukset valvoa, että osahanke toimii sopusoinnussa Kouvolan kaupungin ja sen perusturvan strategisten tavoitteiden ja kehittämistoiminnan kanssa hyväksyä osahankkeen koulutukset, arviointi ja yhteistoiminta sekä tehdä niitä koskevat, tarvittavat päätökset käsitellä osahankkeen projektipäällikön ja muun henkilöstön valinta, konsulttisopimukset ja hankinnat käsitellä väli- ja loppuraportti tehdä mahdollinen esitys jatkoajan hakemisesta koko hankkeen ohjausryhmälle vastata osahankkeen tiedotuksesta, hyväksyä tarvittaessa viestintäsuunnitelma puuttua tarvittaessa osahankkeen toteutukseen tehdä osahankkeen riskianalyysi Antaa asiantuntijuutensa projektin käyttöön toimia linkkinä sidosryhmiin * saakka ** alkaen 9

10 Perusturvalautakunta nimesi hankkeen käynnistyessä hankkeen vastuuhenkilöksi ja johtoryhmän puheenjohtajaksi sosiaalipalvelujen tilaajapäällikkö Niina Korpelaisen sekä talousvastaavaksi hallintosihteeri Eija Niemen. Johtoryhmän alaisuudessa toimii tehtävään valittu projektipäällikkö Heidi Uitto. Johtoryhmä on kokoontunut hankeaikana viisi kertaa. Projektipäällikkö aloitti työnsä ja hänen tehtäviinsä kuuluu koordinoida koko hanketta, ohjata työryhmien työtä, valmistella hankkeen yhteisiä asioita sekä yhteispäivystyksen järjestelyyn liittyviä, hankkeessa kehitettäviä asioita, suunnitella ja järjestää koulutuksia, valmistella johtoryhmän ja rukkasryhmän kokoukset yhdessä puheenjohtajan kanssa ja toimia em. työryhmien sihteerinä, laatia Mielen avaimelle tarvittavat raportit ja väliraportin, osallistua talousraporttien laatimiseen yhdessä talousvastaavan ja johtoryhmän puheenjohtajan kanssa sekä sijaistaa johtoryhmän puheenjohtajaa Etelä-Suomen päihde- ja mielenterveyspalvelujen projektiryhmän kokouksissa. YPK-hankkeen vastuuhenkilö ja projektipäällikkö kuuluvat Mielen avain -hankkeen ohjausryhmään. Projektipäällikkö kuuluu Mielen avain hankkeen projekti-, arviointi- ja koulutustyöryhmiin. Mielen avain-hankkeen johtaja Lauri Kuosmanen, hankekoordinaattori Marjo Kurki ja talousvastaava Päivi Lepistö tapasivat Kouvolan osahankkeen johtoryhmän Kouvolan kaupungintalolla. YPK-hanke on antanut Kouvolan perusturvalautankunnalle raportin hankkeen etenemisestä Vahvuudet: Johtoryhmällä on selkeä rooli hankkeessa, johtoryhmän tehtävät on määritetty tarkasti. Hankkeen työryhmissä on korkean tason johtoa ja työryhmillä selvät alueet ja tehtävänjaot. Jokaiseen työryhmään on pyritty saamaan mahdollisimman hyvä edustus kaikilta palvelualuilta, jolloin suunnitelmien eteenpäin vieminen ja päätöksenteko on ollut mahdollista. Projektipäällikön tehtävänkuva on laadittu johtoryhmän toimesta. Parantamisalueet: Hankkeelle ei nähty tarpeelliseksi nimetä projektiryhmää, mutta työryhmien puheenjohtajista koottiin ns. rukkasryhmä projektipäällikön työtä tukemaan. Koska rukkasryhmä koostuu korkean tason johtajista, ajoittain on ollut vaikea saada rukkasryhmää kokoon, koska he työskentelevät hankkeessa oman työnsä ohella ja heillä jokaisella on jo työryhmä johdettavana. Työryhmien kokoontuminen on ollut hankeaikana hyvin tiivistä. Jatkossa rukkasryhmän kokoontuminen tulisi olla kaikesta huolimatta säännöllistä, jolloin mahdollistuu työryhmien puheenjohtajien yhteinen keskustelu hankkeesta, työryhmien toiminnasta ja yhteisestä päämäärästä. 10

11 Rukkasryhmän projektipäällikölle antamien ohjeiden ja suuntaviivojen kautta edistetään hankkeen tavoitteiden eteenpäin viemistä ja yhteiseen päämäärään tähtäävien tavoitteiden saavuttamista. Kehittämisideat: Tulevaisuudessa esim. Mielen avaimen jatkohankkeessa olisi järkevää tehdä johdon kesken hankkeen alkaessa ensin yhteinen toimintasuunnitelma ja askelmerkit, jonka jälkeen vasta koottaisiin asiantuntijatyöryhmät sovittujen teemojen alle. Tämän lisäksi olisi hyvä selkiyttää päätöksentekoprosessia kaikille toimijoille, koska YPK-hankkeen ongelmana on ollut monen johdon ja johtajan välimaastossa työskenteleminen. Lisäksi hankeaikana on selkiytynyt, että kun uusia hankesuunnitelmia tehdään tulevaisuudessa, tulisi suunnitelmavaiheessa koota sekä sosiaali- että terveydenhuollon johtoa yhteistyöhön, jolloin rajapintatyöskentely helpottuu (yhteiset sopimukset alusta lähtien ja sitoutuminen). 3.2 YPK-hankkeen toimintaperiaatteet YPK-hankehakemuksessa määritettiin hankkeen teema-alueet (kts. hankehakemus) ja ne ovat yhteneväiset Mielen avain hankkeen teema-alueiden kanssa. YPK -hanke noudattaa arvioinnissa Mielen avain -hankkeen arviointisuunnitelmaa ja on tehnyt oman lyhyen arviointisuunnitelman. Mielen avain -hanke tukee osahankkeiden tavoitteellista etenemistä ja arvioinnin toteuttamista projektivalmennuksella, johon YPK -hankkeen projektipäällikkö on osallistunut. YPK-hanke toteuttaa arviointisuunnitelman mukaisesti itsearvioinnin Webropol-kyselynä työryhmien puheenjohtajille ja jäsenille kaksi kertaa hankeaikana. Lisäksi hankkeessa tehdään Euroopan laatupalkintomallin mukainen itsearvio. YPK-hankkeelle on tehty riskianalyysi (liite 1) hanketoiminnan käynnistyessä. Vahvuudet: Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushankkeen johtoryhmä päätti ensimmäisessä kokouksessaan, että hanke jaotellaan viiteen eri työryhmään: Yhteispäivystys- ja kriisikeskustyöryhmä (YPK) suunnittelee ja kehittää sosiaali- ja kriisipäivystystoimintaa, mallintaa kriisityön osuutta yhteistyössä Vuorovetokehittämishankkeen kanssa sekä valmistelee turvakotipalvelujen suunnitelmaa. YPKtyöryhmän puheenjohtajaksi valittiin perhepalvelujen tilaajapäällikkö Kristiina Sihvonen. Tuetun asumisen työryhmän (ASTU) suunnittelee ja kehittää mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kotona asumisen tukea ja asumisen ohjausta. ASTU-työryhmän puheenjohtajaksi valittiin aikuissosiaalipalvelujen palvelujohtaja Ritva-Liisa Juntunen. Selviämisyksikkötyöryhmän (SELVÄ) tehtävänä on selviämisyksikön pilottitoiminnan suunnittelu, järjestäminen ja arviointi. Lisäksi tämän työryhmän alaisuuteen tuli nuorten päihdetyön työryhmä, jonka tehtävänä on nuorten päihdetyön mallintaminen Kouvolassa. Molempien työryhmien puheenjohtajana toimi hankkeen alusta saakka Kouvolan A-klinikkatoimen aluejohtaja Timo Väisänen, mutta hänen siirryttyä toisiin tehtäviin SELVÄ-työryhmän puheenjohtajaksi valittiin Kouvolan 11

12 A-Klinikkatoimen laitosyksikköjohtaja Antti Immonen ja Nuorten päihdetyön työryhmän puheenjohtajaksi Kouvolan A-Klinikkatoimen yksikköjohtaja Maria Töyrylä. Arviointi- ja TAPE-työryhmän (ARVI-TAPE) käynnistää TAPE-tapaturmien seuranta- ja käyttöönotto-ohjelman mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisyksiköissä. Lisäksi työryhmän tehtävänä on arvioida palvelujärjestelmän ja työtapojen muuttamisen vaikuttavuutta hankeaikana. ARVI-TAPE-työryhmän puheenjohtajaksi valittiin Startkeskuksen päällikkö Ilona Nurmi-Lüthje. Hankkeeseen suunniteltuja koulutuskokonaisuuksia valmistelemaan ja käynnistämään valittiin koulutustyöryhmä (YPK-koulutus). YPK-koulutustyöryhmän puheenjohtajaksi valittiin projektipäällikkö Heidi Uitto. Työryhmien kokoonpano on liitteessä 2. Työryhmätyöskentely on tuonut hanketyöhön systemaattisuutta ja vastuutusta, työryhmien jäsenet ovat osallistuneet kiitettävästi työskentelyyn ja vieneet hanketta kohti tavoitteita. Parantamisalueet: Hankkeen työn jakaminen työryhmille on tehostanut työskentelyä, mutta hankkeen edetessä on myös osin vaikeuttanut näkemään yhteistä päämäärää ja siihen tähtäävää lopputuotosta. Kiireellisten ja päivystyksellisten palvelujen järjestäminen kaupungin mielenterveys- ja päihdeasiakkaille ja hoitoketjun yhtenäistäminen on haasteellinen kokonaisuus ilman kaupungin omaa yhteistä mielenterveys- ja päihdeohjelmaa. Jatkossa tulee kiinnittää enemmän huomiota mielenterveys- ja päihdeasiantuntijoiden yhteiseen suunnittelutyöhön. Mielenterveys- ja päihdepalveluja tuottavat yksiköt tekevät paljon yhteistyötä, mutta vielä on paljon tehtävä sen eteen, että nämä palvelut nähdään henkilöstönkin keskuudessa osin yhdessä tuotettavina palveluina. Sosiaali- ja kriisipalvelujen sekä turvakotipalvelujen suunnittelutyössä on huomioitava kaikki Kouvolan kaupungin asukkaat, suunnittelutyössä ei ole voitu rajautua vain mielenterveys- ja päihdeasiakkaisiin. Työn eteneminen työryhmätyöskentelynä on ollut jäsentynyttä, mutta osin hidasta, johtuen hankkeen laajoista tavoitteista ja työn jakautumisesta usean eri palvelualueen ja sitä kautta johdon alaisuuteen. Kaikki työryhmien jäsenet tekevät hankkeen suunnittelu- ja kehittämistyötä oman työnsä ohella lukuun ottamatta projektityöntekijöitä. Kaikkien työryhmien yhteistyötä tulee lisätä mielenterveys- ja päihdeasiakkaan palveluketjujen yhdistämiseksi loppuhankkeen aikana ja näin pyrkiä saavuttamaan mielenterveys- ja päihdeasiakkaille samanarvoiset palveluprosessit Kouvolassa. Työryhmät ovat työskennelleet vuoden ajan itsenäisesti ja jatkossa tulee vahvistaa yhteistyötä työryhmien välillä, jotta kehitetyt palvelut kohtaavat ja ettei palveluaukkoja pääse syntymään ja asiakas pysyy tarpeidensa mukaisen ajan palvelujen turvaverkossa. Tavoitteena on yhdistää mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palvelujen parantamiseksi kehitetyt palveluprosessit päivystyksestä jatkohoitotahoihin siten, että näistä tulee ehyt kokonaisuus asiakkaan näkökulmasta. Kehittämisideat: Päihtyneen asiakkaan palveluprosessi on yksinkertaistunut hankeaikana. Jatkossa tulisi keskittyä mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden mahdollisimman yhtenäisten 12

13 hoitopolkujen hiomiseen ja yhdistämiseen siltä osin kuin se on mahdollista. Kouvolaan tulisi tehdä Mieli 2009 ohjelman mukainen yhteinen mielenterveys- ja päihdeohjelma. 3.3 YPK-hankkeen henkilöstö YPK-hankkeessa työskentelee 3 kokoaikaista 100 % työajalla toimivaa työntekijää ja hankkeen talousvastaava noin 20 % työajalla. Hankkeen käynnistyessä aloittivat projektipäällikkö Heidi Uitto, talousvastaava Eija Niemi, tuetun asumisen tiimissä projektikoordinaattori Janna Koponen ja projektityöntekijä Taija Lallukka. Projektipäällikkö aloitti työnsä ja hänen tehtävänään on ollut koordinoida koko hanketta ja ohjata viiden työryhmän työtä. Projektipäällikkö on osallistunut kaikkien työryhmien kokouksiin ja osaan alatyöryhmien kokouksista. Hän on käynyt tiedottamassa hankkeen etenemisestä palvelualueille yhdessä fasilitaattoreiden kanssa. Projektipäällikkö on valmistellut koulutussuunnitelman ja järjestänyt suunniteltuja koulutuksia, valmistellut johtoryhmän, rukkasryhmän, YPK-, ASTU- ja koulutustyöryhmän kokoukset yhdessä puheenjohtajien kanssa ja toiminut em. työryhmien sihteerinä (osin ASTU). Lisäksi projektipäällikkö on laatinut Mielen avaimelle tarvittavat raportit yhdessä hankkeen vastuuhenkilön kanssa. Projektityöntekijöiden rooli tuetun asumisen yksikössä on jakautunut siten, että projektikoordinaattori vastaa yksikön toiminnasta ja projektityöntekijän työ kohdistuu enemmän käytännön asiakastyöhön. Molempien projektityöntekijöiden työ on keskittynyt yhteistyöhön mielenterveys- ja päihdetyön verkostojen kanssa. Hanketyö on sisältänyt suurempia kokonaisuuksia: päihdeasiakkaiden ohjaaminen tuetun asumisen palvelun piiriin (tasavertainen asema mielenterveysasiakkaiden kanssa), yhteistyötapaamiset tuetun asumisen yhteistyötahojen kanssa (asuntotoimi, päihdepalvelut, aikuissosiaalityö, asumispalveluyksiköt, aikuispsykiatrian avopalvelut, psykiatrinen sairaala, työtoiminta, kolmas sektori: esim. Kouvolan Mielenterveysseuran tukihenkilötoiminta), yhteistyökokouksiin ja suunnittelutyöhön osallistuminen, yksikössä uusien toimintatapojen suunnittelu ja käyttöönotto (säännölliset tiimikokoukset, työtehtävien alueellinen tasapuolisuus ja työtehtävien selkiyttäminen, uutena toimintatapana yhteydenotot keskitetysti projektikoordinaattorin kautta sekä tuotteistamisen prosessi), alatyöryhmien vetäminen (omaisten ja läheisten alatyöryhmä, verkostoyhteistyön alatyöryhmä), kehittämistyöhön liittyvät tehtävät (asiakasanalyysit ja kartoitukset, asiakaspalautteen kerääminen) tuetun asumisen toimintamallin valmistelu (asiakasprosessien kuvaus, palvelukartta, palvelukuvaus). Vuoden 2011 alussa YPK-hankkeen pilottina käynnistynyt selviämisyksikkötoiminta järjestettiin Kouvolan kaupungin ja Kouvolan A-Klinikkatoimen välisen päihdepalveluita 13

14 koskevan kumppanuussopimuksen mukaisesti. YPK- hanke rahoittaa toiminnan ja A- Klinikkatoimen laitoshoidon yksikkö tuottaa palvelun Kouvolan kaupungille. Selviämisyksikköön on palkattu kolme sairaanhoitajaa, lisäresurssin antaa laitoshoidon yksikkö, jotta toiminta pyörii ympäri vuorokauden. Alkuperäisestä hankesuunnitelmasta pois jätetty nuorten päihdetyöntekijän palkkaosuus saatiin hankemuutoshakemuksen ja päätöksen turvin sisällytettyä hankkeeseen kevättalvella Hankkeen alkuperäisenä tehtävänä nuorten päihdetyön kohdalla oli työn sisällön suunnittelu yhteistyössä Motiimin (Kouvolan ehkäisevä nuorten päihdetyön ja erityisnuorisotyön yksikkö) ja A-Klinikkatoimen kanssa, vaikka rahoitusta työntekijän palkkaamiseen ei hankkeeseen aluksi ollutkaan. Mielen avain myönsi kuitenkin lisärahoituksen päivätyllä sopimuksella ko. työntekijän palkkaamiseen. Tämän myötä nuorten päihdetyöntekijä siirtyi hanketyöntekijäksi, ja hänen sijaintipaikkana toimii Kouvolan A-Klinikkatoimen Oikokadun yksikössä. Henkilöstökulujen osuus YPK-hankkeen kokonaiskustannuksista on ollut vuosina yhteensä ,48 euroa. Summa sisältää sivukulut. Vahvuudet: Hankkeeseen on palkattu kokoaikainen projektipäällikkö ja asiantunteva talousvastaava hallintosihteeri. Tuetun asumisen tiimissä toimivat pätevät projektityöntekijät edesauttavat hankkeen asioiden etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista. Selviämisyksikössä työskentelevät sairaanhoitajat ja nuorten päihdetyöntekijä ovat vahvoja alojensa ammattilaisia. Parantamisalueet: Hankkeeseen sisällytetyn projektihenkilöstön työpanos on suunnattu jatkohoitotahoille. Sosiaali- ja kriisikeskustyöhön ei ole ollut työntekijäresurssia ja sen vuoksi oikean ja realistisen tiedon saaminen terveydenhuollon sosiaalityön tarpeesta on ollut riittämätöntä. Vaikka projektipäällikkö on ollut tutustumassa terveydenhuollon päivystystyöhön yhdessä päihdehuollon johtavan sosiaalityöntekijän kanssa, ei näillä tarkkailutilanteilla ole saatu riittävää kuvaa siitä, mitä tarpeita terveydenhuollon päivystystyössä sosiaalipäivystyksen työn osalta on. Terveydenhuollon sosiaalityöstä on valmisteilla selvitystyö YPK-työryhmän työn tueksi. Selviämisyksikön pilottitoiminnan käynnistämisen yhteydessä havaittiin, että päivystyksen ja selviämisyksikön henkilöstölle järjestytettyjen yhteisten tilaisuuksien myötä saatiin monia asioita selvitetyksi ja käytännön ongelmia ratkaistuksi. Samankaltaista yhteistyötä tulee kehittää hankeaikana terveydenhuollon päivystyksen ja sosiaalipäivystyksen työntekijöiden kesken, jotta yksiköiden yhdistäminen sujuisi mahdollisimman joustavasti. Kehittämisideat: Kouvolassa suunnitellaan ja kehitetään uutta sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistä Ratamo-keskusta. Tiiviimpi yhteistyö esim. selviämisyksikön kohdalla terveydenhuollon kanssa mahdollistuu, kun se tulevaisuudessa on sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa saman katon alla. Kouvolan perusturvassa on useita eri hankkeita samanaikaisesti ja tämän vuoksi esim. fasilitaattoreita tulisi olla useita jokaisella palvelualueella. 14

15 3.4 YPK-hankkeen kumppanuudet ja resurssit YPK-hankkeen taloudesta ohessa taulukko (liite 3), josta ilmenee koko hankkeen budjetti ja miten rahoitus on hankkeen eri osa-alueille jakautunut. Kaikki hankkeen kulut on hyväksytty saakka Lounais-Suomen aluehallintovirastossa. YPK-hankkeen työryhmät on koottu laaja-alaisesti palvelualueilta, luonnollisista kumppaneista ja kolmannen sektorin toimijoista. Lisäksi työryhmissä on mukana viranomaistahot (tarvittaessa poliisin, hätäkeskuksen ja ensihoidon edustajat) sekä järjestöedustus. Jokaisella työryhmän jäsenellä on varahenkilö, joka on paikannut tarvittaessa varsinaisen jäsenen poissaolon. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on ollut aktiivista. Projektipäällikkö on kiertänyt palvelualueilla ja yksiköissä kertomassa hankkeesta, tehnyt erilaisia kartoituksia yhdessä työryhmien puheenjohtajien ja työryhmien jäsenten kanssa. Lisäksi on tehty sosiaali- ja terveydenhuollon päivystäjille kysely nykyisistä palveluista ja miten he näkevät, että uutta tulisi muodostaa. Yhteistyö rinnakkaisen Kouvolan mielenterveysseura ry:n Vuorovetokehittämishankkeen kanssa käynnistyi syksyllä 2010 ja Vuorovedosta on edustus kolmessa YPK-hankkeen työryhmässä. Varsinainen suunnittelu ja kehittämistyö yhteistyössä Vuorovedon kanssa käynnistettiin, kun YPK-työryhmässä syksyllä 2011 alkoi kartoitustyö kiireellisen psykososiaalisen tuen järjestämistä Kouvolassa ja siltä osin vapaaehtoisen kriisituen liittämisestä viranomaistyöhön. Hankkeen koulutustyöryhmän toimesta keväästä 2011 lähtien on työstetty Kouvolan alueen mielenterveys- ja päihdejärjestöjen kanssa työpajaa, jossa ovat mukana Kouvolan perusturvan (sosiaali- ja terveydenhuollon) työntekijät ja kolmannen sektorin toimijoista mm. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Suomen Mielenterveysseura ry, Pohjois-Kymen A-Kilta ry, Anjalankosken A-Kilta ry, Omaiset Mielenterveystyön tukena Päijät-Hämeen osaston Kouvolan ryhmä, Irti Huumeista ry, Kouvolan Mielenterveysseura sekä Pohjois-Kymen mielenterveysyhdistys Pohjatuuli ry. Vahvuudet: Hankkeessa on vahva kaupungin virkamiestason edustus, joten päätöksiä voidaan tehdä ja hankkeessa suunniteltuja ja kehitettyjä toimintamuotoja viedä käytäntöön hankkeen kuluessa. Hankkeen vastuuhenkilöllä on vahva asiantuntemus järjestötoimijoiden kanssa toimimisesta ja tämä on helpottanut hankkeessa tehtävää suunnittelu- ja kehittämistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Hankeaikana on saatu luotua hyvät yhteistyösuhteet mielenterveys- ja päihdejärjestötoimijoiden edustajiin. Hankkeesta on pidetty kaksi suurempaa infotilaisuutta, syksyllä 2010 ja kesällä Infotilaisuuksiin oli runsas osanotto ja paikalla oli mm. kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon virkamiesjohtoa, palvelualueiden henkilöstöä ja kolmannen sektorin toimijoita. Lisäksi hankkeen etenemisestä on tiedotettu kaupungin perusturvalautakunnalle kesäkuussa Parantamisalueet: Hankkeen työskentelyyn ovat osallistuneet merkittävästi perusturvan perhepalveluiden, aikuissosiaalityön ja koti- ja vanhuspalveluiden edustajat. 15

16 Terveydenhuollon edustus työryhmissä on ollut vähäistä. Jatkossa tulisi pyrkiä saamaan työryhmiin vahvasti terveydenhuollon edustajia. Osa kolmannen sektorin järjestötoimijoista on saatu kiitettävällä tavalla yhteistyöhön mukaan ja he ovat sitoutuneita suunnittelutyöhön, mutta on vielä useita mielenterveys- ja päihdejärjestötoimijoita, joiden tavoittaminen hankkeen kehittämistyöhön on jäänyt vähäiseksi, johtuen toimijoiden erilaisista järjestäytymistavoista ja mahdollisuudesta osallistua. Jatkossa tulee tehdä enemmän työtä pienten mielenterveys- ja päihdejärjestöjen mukaan toimintaan saattamiseksi. Kehittämisideat: Kolmannen sektorin toimijat on liitetty vahvasti YPK-hankkeeseen jo hankesuunnitelmassa. Yhteistyön tekeminen henkilöstön keskuudessa järjestötoimijoiden kanssa koetaan edelleen vieraaksi, koska ei tiedetä järjestöjen sijoittumisesta yhteiskunnassa, omassa kaupungissa ja yksilötasolla. Vaikka mielenterveys- ja päihdejärjestötoimijat tunnetaan nimeltä, heidän työnsä ja toimintansa ja mahdollisuutensa perusturvan henkilöstön keskuudessa tiedetään heikosti. Järjestötyön tunnetuksi tekemiseen tarvitaan osaamista ja koordinoivaa työtä. Tulevaisuudessa Kouvolan hyvinvointipalveluissa tulisi olla järjestökoordinaattori, jonka tehtävänä olisi viranomaisten ja järjestötoimijoiden yhteistyön kehittäminen ja lisääminen. 3.5 YPK-hankkeen prosessit YPK-hankkeen tavoitteena on kuvattu hankekortissa joulukuussa 2010 (liite 4). Tavoitteet ovat edenneet projektisuunnitelman mukaisesti. YPK-työryhmässä on ensimmäisen vuoden aikana tehty tarkkaa selvitystyötä, mm. kartoitettu ja päivitetty sosiaali- ja terveydenhuollon päivystyksen nykytila sekä virkaaikainen kiireellinen työ. Kartoitus tehtiin myös poliisin ja hätäkeskuksen näkökulmasta. Työryhmässä on tehty toimintaympäristöanalyysi sosiaali- ja kriisipäivystyksen osalta sekä kartoitettu tulevan sosiaali- ja kriisipäivystystoiminnan mahdollisuudet ja uhat mukaillen SWOT-analyysia. Lisäksi pidettiin laajalle yhteistyöverkostolle tulevaisuuden työpaja, jolla pyrittiin saamaan selville toimijoiden ajatuksia siitä, minkälainen uusi sosiaali- ja kriisipäivystys tulisi Kouvolassa olla. Työryhmä on tehnyt vertailua Etelä-Suomen alueella tuotettuihin sosiaali- ja kriisipäivystyspalveluihin tekemällä vierailuja ko. kohteisiin. YPK-työryhmä on ehtinyt kokoontua kahdeksan kertaa seuranta-aikana. ASTU-työryhmä on kokoontunut viisi kertaa syksyyn 2011 mennessä. Hankeaikana tuetun asumisen toiminta on muutettu mielenterveyskuntoutujille tarkoitetusta palvelusta mielenterveys- ja päihdekuntoutujille tarkoitetuksi palveluksi. Muutos on ollut suuri haaste niin työntekijöille kuin esimiehillekin. ASTU-työryhmä aloitti toimintansa nykytilakartoituksella, hankkeen alussa on tehty SWOT-analyysi ja kartoitus tuettuun asumiseen liittyvien palveluntuottajien rajapinnoista. Projektityöntekijät ovat tehneet BIKVA-menetelmällä toteutetun asiakashaastattelun ja työntekijähaastattelun. Lisäksi on pidetty tulevaisuuden dialoginen verkostokokous, jonka perusteella jatkotyöskentelyyn nousivat neljä teemaa: Verkostoyhteistyön 16

17 kehittäminen, Palveluohjaus, Omaisten ja läheisten mukaan ottaminen ja Palveluiden ulkopuolelle jäävät. Työryhmän tavoitteiden selkiydyttyä loogisen mallin myötä työskentelyn tueksi on perustettu neljä alatyöryhmää, joiden tehtävänä on selvittää ko. teema-alueet. Alatyöryhmät ovat kokoontuneet useita kertoja syksyn aikana. Parhaillaan kootaan yhteen tuetun asumisen toimintamallia sekä palveluohjauksen mallia. Omaiset ja läheiset työryhmätyön myötä on käynnistynyt omaisten ja läheisten ryhmätoiminta ja saatu eteenpäin asiakasta osallistavien työmenetelmien suunnittelutyötä. Tukea tarvitsevilla mielenterveys- ja päihdeasiakkailla on ollut hankkeen myötä tasapuolisempi mahdollisuus saada tarvitsemaansa palvelua riippumatta siitä, missä päin maantieteellisesti laajaa aluetta asiakas asuu. Hankkeen myötä yksikön toimintaan on tullut lisäresursseja henkilöstön suhteen. Hankkeen kautta asiakaskunta on laajentunut myös päihdeasiakkaisiin. Hankkeen aikana tiimin asiakasmäärä on tuplaantunut. SELVÄ-työryhmälle kuuluva selviämisyksikön pilottitoiminnan suunnittelutyö käynnistyi syksyllä 2010 ja pilotti käynnistyi tammikuussa Yksikön toiminnan käynnistymisestä pidettiin useita tiedotustilaisuuksia viranomaistoimijoille ja jaettiin laajasti toiminnan käynnistymisestä tehtyä esitettä. Selviämisyksikkö aukesi ja yksikössä on työskennellyt yksi sairaanhoitaja vuorossaan. Tarvittaessa työntekijä on saanut apua vieressä olevalta katkaisuhoitoaseman henkilökunnalta. Työryhmä on kokoontunut seuranta-aikana kuusi kertaa ja lisäksi yksikön esimiehen ja projektipäällikön tapaamisia on ollut useita. Nuorten päihdetyöntekijän työ käynnistyi yhteistyökumppanien tapaamisella, joka mahdollistettiin kutsumalla työryhmään työn käynnistymisen kannalta oleelliset tahot (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, lastensuojelu, lasten psykososiaaliset palvelut, nuorten ennaltaehkäisevän työn yksikkö Motiimi ja nuorten psykiatrian poliklinikka). Alussa keskityttiin yhteistyön rakentamiseen ja verkottoitumiseen sekä työn käytäntöjen että sisällön suunnitteluun. Nuorten päihdetyöntekijän työhön on kuulunut työn sisällön kehittäminen ja arviointi, suunnittelu, verkostotyö, tiimityö, koulutuksien suunnittelu ja koulutustyö. Nuorten päihdetyöntekijän työryhmä on kokoontunut seitsemän kertaa. Tapaturmien seurantaohjelma TAPE koulutettiin mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisyksikön henkilöstölle ja tuetun asumisen tiimille. ARVI-TAPE-työryhmä on tehnyt lyhyen arviointisuunnitelman ja hankkeen arviointia varten on suoritettu Webropol-kysely toukokuussa 2011 hankkeen työryhmien jäsenille ja puheenjohtajille. Työryhmässä työstetään myös Kouvolan osahankkeen EFQM-mallia. Työryhmä on kokoontunut neljä kertaa hankeaikana. Koulutustyöryhmässä YPK-hankesuunnitelmaan kirjatut koulutustavoitteet kirjattiin koulutussuunnitelmaan ja näin saatiin koottua neljään suurempaan kokonaisuuteen hankeaikana järjestettävät koulutukset ja seminaarit. Ensimmäinen koulutusseminaarikokonaisuus käynnistyi syyskuussa Koulutustyöryhmä on kokoontunut viisi kertaa hankeaikana. 17

18 Vahvuudet: Hankkeen tavoitteiden selkeyttämiseksi on laadittu looginen malli (liite 5a + liite b). Työnjaon määrittäminen loogisen mallin työkalulla on helpottanut monisäikeisen hankesisällön suunnittelu- ja kehittämistyötä. Parantamisalueet: Kouvolan kaupunginvaltuusto ei hyväksynyt uuden sosiaali- ja kriisipäivystyksen toimintamallin mukaisia henkilöstöresursseja vuoden 2012 talousarvioon, jolloin YPKtyöryhmässä käynnistettiin uudelleen suunnittelutyö. Uudessa suunnitelmassa henkilöstöresurssit uuteen perustettavaan yksikköön pyritään saamaan jo olemassa olevista palveluista. Uuden suunnitelman mukaan jokaiselta palvelualueelta osoitetaan työpanosta terveydenhuollon päivystykseen käynnistyvään sosiaali- ja kriisipäivystykseen. Uusi toimintamalliehdotus ja ehdotus sosiaali- ja kriisipäivystyksen käynnistämiseksi viedään perusturvan johtoryhmään tammikuussa 2012, jonka jälkeen tehdään jatkosuunnitelma. Sosiaali- ja kriisipäivystyksen pilotointiin ei jää riittävästi loppuhankkeessa aikaa, eikä kehittämistyöhön ole budjetoitua henkilöstöresurssia. Uusien päivystysjärjestelyjen myötä, kun nykyinen sosiaalipäivystyksen ja muilta palvelualueilta siirtyvä henkilöstö ryhtyy työskentelemään terveydenhuollon päivystyksessä, tulee ensisijaistesti turvata lakisääteisten palvelujen toteutuminen, mutta samaan aikaan työstää yhteistä toimintasuunnitelmaa terveydenhuollon kanssa. Näin toimien pystytään suunnittelemaan ja kehittämään yhteistyössä tehtävää Triageluokitusta ja palvelun tarpeen kiireellisyyden arviota sosiaali- ja kriisipäivystyksen asiakkaille. Suunnittelutyötä sosiaali- ja kriisityön TRIAGE:n sekä sosiaaliohjaajasosiaalityöntekijä työparimallin kohdalla ei voida jatkotyöstää, ennen kuin sosiaalipäivystyssuunnitelma on hyväksytty ja toiminta uudessa yksikössä on käynnistetty. ASTU-työryhmän osuutta hankkeessa pidettiin selkeänä ja yksinkertaisena kokonaisuutena, mutta työn edetessä on huomattu, että kyseessä on paljon suurempi kehittämistyö kuin mitä on osattu ennakoida. Hankeajan rajallisuuden vuoksi tulee jatkossa pysyä selkeästi sovituissa tavoitteissa, eikä työryhmän työ saa laajentua enempään. Lisäksi työryhmän tulisi keskittyä terveydenhuollon kanssa tehtävään yhteistyöhön siitä, miten kotona tukitoimin asuvan päihdeasiakkaan, jolla on diagnosoimaton mielenterveyden ongelma, terveydelliset asiat jatkossa hoidetaan saumattomasti tuetun asumisen tiimin, perusterveydenhuollon ja yhteistyökumppanien yhteistyönä. Tietoisuus tuetun asumisen palvelusta on laajentunut hankkeen myötä. Projektityöntekijöiden aloittaessa työnsä, ensimmäisen kuukauden aikana yhteydenottoja tuli 14 uudesta asiakkaasta. Monella oleellisella yhteistyötaholla ei ollut aikaisemmin tietoa tuetun asumisen toiminnasta, vaikka toiminta olikin koskettanut koko Kouvolan kaupunkia jo v alusta. Tuetun asumisen yksikön asiakaskunnan laajeneminen on johtanut siihen, että asiakkaaksi on tulossa enemmän mielenterveys- ja päihdekuntoutujia kuin mitä on mahdollista ottaa vastaan. Projektityöntekijöiden oletetaan hoitavan myös niitä, jotka eivät kuulu kenellekään. Jatkossa selkeällä aikuissosiaalityössä tehtävällä palveluohjauksella tulisi kartoittaa edeltä käsin jo ne, jotka eivät hyödy ko. yksikön toiminnasta. Näin työntekijöiden työaikaa jää enemmän niiden kuntoutujien hoitamiseen, joille ohjaajien käynnit ovat kuntoutuksen kannalta ensiarvoisia ja tarkoituksenmukaisia. 18

19 Selviämisyksikön toiminta on selkiyttänyt viranomaisten toimintaa ja valtaosa päihtyneistä päätyy selviämisyksikköön suoraan esim. läheisten, poliisin ja ensihoidon toimittamana. Jos potilaalla on terveydenhuollon ongelma ja hänet viedään päihtyneenä terveydenhuollon päivystykseen, ongelman ratkettua potilas tulisi siirtää selviämisyksikköön jatkohoitoon. Terveydenhuollon päivystyksen henkilöstön kautta on esiin noussut joitakin ongelmatilanteita, joissa päivystyksessä olevat päihtyneet eivät ole päässeet selviämisyksikköön kuljetusongelman vuoksi. Ongelma koskee hyvin pientä määrää asiakkaita. SELVÄ-työryhmän tehtävänä on ollut kuljetusongelman ratkaiseminen, muttei ole vielä selkiytynyt. Jatkossa päivystyksen työntekijöillä tulisi olla selkeä toimintakäytäntö niissä tapauksissa, joissa terveydenhuollon päivystys ei kustanna potilaan siirtymistä selviämisyksikköön. Päihtyneen asiakkaan palveluprosessi päivystyksestä jatkohoitotahoihin syntyy hankkeen aikana, kun uuden terveydenhuollon päivystyksen prosessikuvaukset valmistuvat. TAPE-tapaturmien seurantaohjelma on käytössä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisyksiköissä. Jatkossa TAPE-ohjelmasta saatua tietoa tulisi hyödyntää yksikkökohtaisesti yksiköiden turvallisuuden parantamiseksi ja näin saataisiin estettyä tulevaisuudessa osa yksiköissä tapahtuneista tapaturmista. Henkilöstöä on jatkossa tarpeellista muistuttaa määräajoin ohjelman käytöstä ja tuloksista saatavan tiedon hyödyllisyydestä. Koulutustyöryhmässä tulee hyödyntää hankeaikana järjestetyistä koulutusseminaareista saatu palaute ja viedä eteenpäin tietoa palautteesta ja koulutustoiveista, jotka palautteessa nousevat esiin. Nuorten mielenterveys- ja päihdetyöhön suunnattu Nuori Kouvolassa seminaarin palaute toi selkeästi esiin, että työntekijät toivovat enemmän yhteistyötä palvelualueiden ja samojen asiakkaiden kanssa toimivien työntekijöiden kanssa tulevaisuudessa. Kehittämisideat: Uuden sosiaali- ja kriisipäivystyksen toimintasuunnitelman muutos ja käynnistyminen näyttää haasteelliselle hankkeen aikana. Toiminta pyritään käynnistämään olemassa olevin resurssein ja tiedetään jo nyt, että palvelualueilta siirtyvien työntekijöiden mukana siirtyy uuteen yksikköön myös vanhoja työtehtäviä. Tällä resurssilla on mahdotonta sälyttää yksikköön tuleville työntekijöille entisien töiden lisäksi täysin uutta kehittämistehtävää. Yksikön toiminnan alkaessa on turvattava lakisääteiset sosiaalipäivystykseen liittyvät tehtävät. Sen vuoksi on perusteltua esittää, että sosiaalija kriisipäivystyksen toiminta pilotoidaan Mielen avaimen jatkohankkeessa alkaen syksyllä Kouvolan kaupungin uusi vuonna 2013 voimaan tuleva organisaatiomuutos tähtää asiakaslähtöisiin palveluihin ja palveluprosesseihin. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien laitoshoitoa on purettu ja tulevaisuudessa tähdätään yhä enenevässä määrin kotona asumisen tukeen. Nyt tekeillä olevaa tuetun asumisen toimintamallia tulee jatkojalostaa ja yksikön toimintaa laajentaa niin, että kaikille niille asiakkaille, jotka hyötyvät ko. yksikön toiminnasta, mahdollistuu saada psykososiaalista tukea kotiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yhteistyötä rajapintayksiköiden, kuten kotihoidon, aikuispsykiatrian avopalveluiden ja eri ryhmätoimintaa tuottavien toimijoiden kanssa tulee tiivistää. 19

20 TAPE-ohjelmasta saatua tietoa tulisi jatkossa hyödyntää mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisyksiköissä ja ohjelmasta saadun tiedon avulla huomioida systemaattisesti yksiköiden turvallisuusnäkökulmia ja korjata riskialueita. Koulutusten osalta Mielen avaimen järjestämien palveluketjuseminaarien pohjalta tulevien suositusten mukaisesti Kouvolassa tulisi järjestää systemaattista ja jatkuvaa koulutusta mielenterveys- ja päihdeosaamisen lisäämiseksi ja ylläpitämiseksi. 4. Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushankkeen tulokset Kouvolan YPK-hankkeen tavoitteita, keinoja ja mittareita on työstetty kevään 2011 aikana työryhmien puheenjohtajien ja ARVI-TAPE-työryhmän kanssa. Työryhmien tehtävänä on työstää mielenterveys- ja päihdeasiakkaan palveluprosessia päivystyksestä jatkohoitotahoille hankkeen aikana virtaviivaiseksi siten, ettei asiakas pääse tippumaan palveluverkosta YPK-hankkeen asiakastulokset YPK-työryhmän työskentelyn myötä Kouvolassa on saatu kartoitettua asiakkaiden ja viranomaisten tarpeita uuden sosiaali- ja kriisipäivystyksen suhteen. Lisäksi on saatu tehtyä suunnitelma sosiaali- ja kriisipäivystyksen siirtymisestä terveydenhuollon päivystykseen. Suunnitelmassa toteutuu yhden oven palvelupiste, jonne voi ottaa yhteyttä tai hakeutua vuorokauden ajasta riippumatta. Nykyiseen käytäntöön verrattuna uusi toimintamuoto tulee palvelemaan asiakkaiden lisäksi myös viranomaistoimijoita. Tuetun asumisen tiimissä projektityöntekijöiden työnkuvat ovat selkeästi erilaiset ja tämä näkyy selvästi myös toimintaraportissa. Projektikoordinaattorilla on ollut välisenä aikana 138 mielenterveys- ja päihdekuntoutujia koskevia asiakaskontakteja, jotka sisältävät asiakkaiden ja omaisten tapaamisia, verkostopalavereja, palvelutarpeen arviointeja ja ohjauskäyntejä. Samalla ajanjaksolla projektityöntekijällä on ollut 662 asiakaskontaktia, jotka sisältävät asiakastapaamisia, palvelutarpeen arviointeja ja ohjauskäyntejä (tilasto liitteenä 6). Selviämisyksikön pilotti on toiminut 11 kuukautta. Seuranta-aikana yksikössä on käynyt yhteensä 808 asiakasta. Pääsääntöisesti asiakkaat ovat tulleet poliisin (32 %) tuomana, itse (26 %), ambulanssilla (16 %), terveydenhuollon Yle-päivystyksestä (7 %) tai saattajan tuomana (17 %). Vain pieni osa, vain 2 % asiakkaista tulee erikoissairaanhoidon päivystyksestä. Tämä kertoo selvästi, että asiakkaat ohjautuvat oikein ja pääsääntöisesti suoraan päihtyneille tarkoitettuun hoitoyksikköön. Suurin käyttäjäryhmä löytyy vuotiaista asiakkaista. Yksikköön hakeutuneista asiakkaista miehiä on 78 % ja naisia 22 %. Keskimääräisesti päihtyneellä on tullessa promilleja 2,46. Jatkohoitoon viereiselle katkaisuhoitoasemalle on lähtenyt 32 % asiakkaista ja kotiin 64 %. Vain pieni osa siirtyy poliisin, terveydenhuollon päivystyksen tai A-klinikan muihin yksiköihin. Kesäkuun 20

21 alussa aloitetun seurannan mukaan yksikkö on tavoittanut joukon uusia asiakkaita, joilla ei ole aikaisempaa päihdehoitotaustaa. Uusia asiakkaita yksikössä on ollut yhteensä 138 ajalla Heistä 49 on lähtenyt suoraan selviämisyksiköstä jatkohoitoon katkaisuhoitoasemalle. Selviämisyksikön tilasto liitteenä nro 7. Nuorten päihdetyöntekijällä on ollut 59 asiakasta ajalla , joista nuorten naisten osuus on 54 % ja nuorten miesten osuus 46 %. Nuorten päihdetyöntekijän vastaanotolle tulon syy on ollut alkoholi (61 %) ja huumeet (30 %). Pienempi osuus moniriippuvaisia sekä peliriippuvuudesta kärsiviä on myös käynyt (9 %) vastaanotolla. Lisäksi nuorten päihdetyöntekijän käyttämiä asiantuntijapalveluita on käytetty 71 kertaa. Päihdetyöntekijän tilastotiedot ovat liitteessä 8. Vahvuudet YPK-työryhmän työ on ollut laajaa selvittelytyötä ja uuden toiminnan suunnittelutyötä. Työryhmässä on syntynyt ehdotus sosiaali- ja kriisipäivystyksen tehtävistä. Parhaillaan työstetään toiminnan käynnistämiseen liittyvää suunnitelmaa. Suunnitelma esitetään perusturvan johtoryhmässä ja johtoryhmän päätöksen pohjalta käynnistetään kevään 2011 aikana toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan sosiaalipäivystyksen siirtyminen terveydenhuollon päivystyksen tiloihin, jossa työtilat ovat jo varmistettuna. Tuetun asumisen tiimissä on tapahtunut myönteinen muutos projektin käynnistyttyä. Alueellinen tasa-arvo on mielenterveys- ja päihdekuntoutujien saaman tuen kohdalla parantunut ja tietoisuus palveluista ja toiminnasta on lisääntynyt. Selviämisyksikön käynnistymisen myötä päihtyneen asiakkaan palveluprosessi on selkiytynyt ja yksinkertaistunut. Yksikön käynnistämisen myötä on mahdollistunut täysin uudenlainen päihtyneen asiakkaan hoito- ja toimintamalli Kouvolaan. Lisäksi uudella toimintamallilla on saavutettu sellaisiakin asiakkaita, joilla ei ole aikaisempaa päihdehoitohistoriaa ja heitä on saatu ohjattua jatkohoidon piiriin. Yhteistyökumppanien arvio pilottitoiminnasta on ollut kiitettävää. Selviämisyksikkö on vakiinnuttanut toimintansa pilottiaikana ja siirtyy kaupungin pysyväksi toiminnaksi alkaen. Kaupungin viranomaistoimijat tuovat päihtyneet suoraan selviämisyksikköön ja näin terveydenhuollon päivystystä on saatu rauhoitettua. Potilaat ohjautuvat uuden toimintamallin ja käytännön mukaisesti tarkoituksenmukaiseen oikeaan hoitopaikkaan. Nuorten päihdetyöntekijän työnkuvan suunnittelu ja työn kehittäminen ja sen myötä syntynyt nuoren päihdeasiakkaan hoitopolku on selkiyttänyt Kouvolan alueen nuorten parissa toimivien ammattilaisten hoitoonohjaus- ja konsultaatiokäytäntöjä. Lisäksi nuorten parissa työskentelevien yhteisten koulutusten käynnistäminen on osoittautunut erittäin tärkeäksi keinoksi saada nuorten parissa työskentelevät yhteen, mutta myös miettimään yhdessä sitä, miten Kouvolassa tulisi toimia, jotta nuoret mielenterveys- ja päihdeongelmaiset saadaan nopeasti vaikuttavan hoidon piiriin. Nuorten päihdetyöntekijä on luonut vahvan verkoston asiantuntijoista päihdenuorten hoitamiseksi Kouvolan alueella. Ennaltaehkäisevän Motiimin rooli korjaavassa työssä on vähentynyt ja se on pystynyt paremmin vastaamaan omaan perustehtäväänsä 21

22 tehdä ehkäisevää päihdetyötä ja erityisnuorisotyötä kouluissa, oppilaitoksissa ja vapaa-aikana. Parantamisalueet Sosiaalipäivystyksen toiminnan muuttuessa terveydenhuollon päivystyksen yhteyteen tulee pitää tarkasti huolta siitä, että kaikki palvelualueet pysyvät läheisinä yhteistyökumppaneina ja huolehtia siitä, että lastensuojelun osaaminen säilyy vahvana ja yhteys virka-aikaiseen lastensuojelun päivystykseen säilyy. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden saaminen mukaan omien palveluidensa suunnitteluun ja kehittämiseen tulee pitää edelleen etusijalla. ASTU-työryhmässä tulisi miettiä parempia tapoja ja keinoja tavoittaa asiakkaita omien palveluidensa suunnitteluun. Esim. ohjaajien kotikäynneillä mukana oleva ulkopuolinen arvioija voisi saada objektiivisempaa palautetta kuin oman ohjaajan keräämänä. Tuetun asumisen mielenterveys- ja päihdekuntoutujille tehty Bikva -asiakaskysely voidaan uusia hankkeen aikana. Selviämisyksikössä tehtävä motivoiva haastattelu on osoittautunut hyväksi keinoksi saada asiakkaat jatkohoidon piiriin esim. katkaisuhoitoasemalle. Suuri osa asiakkaista kuitenkin lähtee selviämisyksiköstä omaan kotiin. Kotiin lähteneillä voi ilmetä tarvetta ja halukkuutta jatkohoitoon myös jälkikäteen ja jatkossa tulisi miettiä keinoja, joilla tavoittaa kotiin lähteneitä asiakkaita ja saattaa heitä jatkohoidon piiriin. Yhden työntekijän työpanos nuorten päihdetyön korjaavassa palvelussa on hyvä, mutta erittäin pieni resurssi Kouvolan kokoisessa kaupungissa. Nyt työnkuva on jaettu siten, että vain kaikkein vaikeimmat nuoret päihdeongelmaiset ohjataan nuorten päihdetyöntekijälle ja korjaavan palvelun piiriin. Jatkossa tulisi entistä enemmän ja vahvemmin panostaa nuorten parissa työskentelevien työntekijöiden kouluttamiseen, antaa heille perustyöhön keinoja, työkaluja ja konsultaatiotukea, jotta nuoren päihdeongelmaan päästään jo esim. kouluterveydenhoitajan vastaanotolla tarttumaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Kehittämisideat Koska mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden saaminen työryhmätyöskentelyyn ja suunnittelemaan omia palveluja on haasteellista, tulisi jatkossa hyödyntää nyt Mielen avaimessa koulutuksessa olevien kokemusasiantuntijoiden panosta ja ottaa heitä suunnittelutyöhön mukaan. Tulevaisuudessa tulisi kokemusasiantuntijakoulutusta järjestää omalla alueella, esim. Kaakkois-Suomen yhteisesti järjestämänä yhteistyönä. 4.2 YPK-hankkeen henkilöstötulokset Projektihenkilöstön koulutus YPK-hankkeen projektityöntekijöiden, johtoryhmän- ja työryhmien jäsenten on ollut mahdollisuus osallistua Mielen avaimen järjestämiin ja Mielen avaimen osahankkeiden järjestämiin koulutuksiin hankeaikana. YPK-hankkeen projektipäällikkö ja projektityöntekijät ovat osallistuneet Kouvolan kaupungin järjestämään projektiosaajakoulutukseen syksyllä 2010 ja kaksipäiväisille 22

23 päihde- ja mielenterveyspäiville syksyllä Projektipäällikkö on osallistunut Mielen avaimen järjestämään projektivalmennukseen yhdessä johtoryhmän jäsenen Jari Hinkkurisen kanssa. Projektipäällikkö on osallistunut Päivystys 2011-päiville syksyllä 2010 sekä syksyllä Tuetun asumisen projektityöntekijät sekä tuetun asumisen ohjaajat ovat käyneet syksyllä 2010 käynnistyneen ja vuoden kestäneen Kymen 2D-koulutuksen. Palaute koulutuksesta on pääsääntöisesti ollut hyvää. Koulutuksesta kautta yksikön työntekijät ovat saaneet hyödyllistä tietoa mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kanssa työskennellessä. Lisäksi projektityöntekijät ja tuetun asumisen ohjaajat kävivät syksyllä 2011 kriisityön 6,5 opintopistettä käsittävän koulutuksen, jonka järjesti Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu YPK-hankkeen toivomuksesta. Kriisityön koulutuksesta saatu palaute on erittäin hyvää ja positiivista. Työntekijöiden keskuudesta on noussut esiin kriisityön jatkokoulutuksen tarve. Henkilöstön osaamisen lisääminen Henkilöstön osaamisen lisääminen uusiin kehitettyihin ja kehitteillä oleviin toimintamalleihin on ollut työryhmätoiminnan kautta systemaattista. Toimintamallien siirtyminen palvelualueille on ollut joustavaa ja tiedottaminen toimintakäytäntöjen muuttumisesta on edennyt esimiestasolta henkilöstölle joustavasti. Uusia toimintakäytäntöjä on koulutettu pitämällä infotilaisuuksia esim. selviämisyksikön osalta ensihoidolle, poliisille ja terveydenhuollon avovastaanottohenkilöstölle. Lisäksi terveydenhuollon päivystyksen toimijat tulivat tutustumaan uuteen yksikköön ja yhteiset toimintakäytännöt käytiin yksiköiden henkilöstön välillä läpi. Tieto nuorten päihdetyöntekijän työstä on siirtynyt työryhmässä aluksi olevien jäsenten kautta lastensuojeluun, perhepalveluihin, nuorten psykiatrian poliklinikalle sekä nuorisoneuvolaan ja kouluille. Lisäksi nuorten päihdetyöntekijä on käynyt kertomassa omasta työnkuvasta ja toiminnasta ko. palvelualueille. Yhteistyö ja toimintakäytännöt ovat tulleet tutuksi myös asiakastyön kautta. Vahvuudet Henkilöstön tiedottaminen hankkeessa kehitettyihin uusiin toimintatapoihin sekä työryhmissä että työpaikoilla on ollut melko hyvin organisoitua. Järjestetyt infotilaisuudet ovat lisänneet tietoisuutta hankkeessa kehitettävistä uusista toimintamalleista ja myös fasilitaattorien toiminta on edesauttanut asiaa. Vaikka uuteen sosiaali- ja kriisipäivystykseen ei ole ollut osoittaa hankkeessa työntekijäpanosta, YPK-työryhmän alatyöryhmä, palvelualueen oma johto ja henkilöstö on tehnyt erittäin hyvää ja laadukasta työtä ja näin edistäneet tavoitteisiin pääsyä. Kouvolan osahankkeessa järjestetään mielenterveys- ja päihdeosaamista lisäävät prosessikoulutukset hankeaikana. Lisäksi seminaarikokonaisuus kriisi- ja traumatyöstä käynnistyy tammikuussa Parantamisalueet Hanke sijoittuu perusturvan tilaajaorganisaatioon, mutta sen toiminnat koskettavat koko perusturvan sosiaali- ja terveydenhuollon kenttää. Näin monitahoinen hanke on tarvinnut vahvan johtajayhteistyön, jotta on päästy etenemään suunnittelutyössä kohti hyvää ja toivottua lopputulosta. Loppuhankkeen aikana tulisi mahdollistaa perusturvan tilaajapäälliköiden ja tuotantojohtajien yhteistyökokoukset ja huomioida hankkeeseen kuuluvat mielenterveys- ja päihdetyön yksiköt ja yhdistää toimintaa 23

24 työryhmien kohdalla todelliseen yhteistyöhön, jotta päästään lopputuloksessa yhteiseen mielenterveys- ja päihdeasiakkaan hoitopolkuun. Projektihenkilöstöllä ei ole päättävää asemaa ja hankkeessa suunniteltujen ja kehitettyjen sektori- ja organisaatiorajat ylittävien toimintamallien vieminen yksikkötasolle vaatii johdon tuen. kehittämisideat Yhteiset kehittämispäivät mielenterveys- ja päihdeosaajille (johto mukana) 4.3 YPK-hankkeen yhteiskunnalliset tulokset YPK-hanke on osa kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman Mieli ohjelman mukaista kehittämistyötä. YPK-hankkeessa on suunniteltu ja kehitetty koko Kouvolan asukkaita koskevia päivystyksellisiä kiireellisiä palveluja ja tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon päivystyspalvelut tuotetaan yhdestä toimipisteestä. Kouvolan osahankkeessa on pyritty asiakkaan aseman vahvistamiseen ja järjestämään palveluita asiakkaiden tarpeisiin järjestämällä matalan kynnyksen palveluja, pyrkimällä yhden oven periaatteella toimiviin palveluihin sekä lisäämällä henkilöstön moniammatillista osaamista. Hankkeessa on saatu suunniteltua ja kehitettyä toiminnallisesti kiinteä sektori- ja organisaatiorajat ylittävä palveluverkko mm. päihdeasiakkaan palvelupolkuun. Nyt suunnitellussa ja kehitetyssä palveluverkossa toimivat mm. perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystys, poliisitoimi, ensihoito sekä Kouvolan A-Klinikkatoimen katkaisuhoitoasema jatkohoitotahoineen (aikuissosiaalityö, nuorten päihdetyö, tuettu asuminen) kiinteässä yhteistyössä ja ilman lähetteitä. Päivystyksellisten palvelujen yksinkertaistaminen viranomaistoimijoiden ja asiakkaiden näkökulmasta on ollut tältä osin ja tulee olemaan uusien päivystyspalvelujen käynnistyessä merkittävä uudistus. Hankeaikana on lisäksi saavutettu päihdeasiakkaiden kiireellisten palvelujen järjestämisen kautta uusi kanava uusien päihdeasiakkaiden tavoittamiseksi ja saattamiseksi jatkohoidon piiriin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Vahvuudet YPK-hankkeessa kehitetyillä asiakaslähtöisillä päivystyksellisillä mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kynnyksettömillä palveluilla pyritään yksinkertaistamaan hoitopolkuja ja varmistamaan, että asiakas ei putoa missään vaiheessa palveluverkosta. YPK-hankkeessa on pystyttä jo joltakin osin vastaamaan Kouvolan kaupungin kiireellisiin päivystyspalveluihin ja niiden saatavuuteen. Sosiaalipäivystyksen osalta toimintakäytäntöjä on jo muutettu siltä osin, että viranomaistoimijoilla on yksi numero ympäri vuorokauden, josta tavoittavat sosiaalipäivystäjän. Päivystyspalvelujen monimutkaisen palvelujärjestelmän yksinkertaistaminen sekä asiakkaiden että viranomaistoimijoiden näkökulmasta tulee olemaan merkittävä uudistus Kouvolassa. Hankkeessa on pystytty luomaan päihdeasiakkaan hoitopolkuun täysin uudenlainen toimintamalli, jota ei olisi syntynyt ilman selviämisyksikön pilottitoimintaa. Uuden kehitetyn päihdeasiakkaille luodun hoitopolun myötä on saatu tavoitettua uusia päihdeasiakkaita ja ohjattua heitä suoraan jatkohoitopalvelujen piiriin. 24

25 Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden laitoshoitopaikkoja on purettu. YPK-hankkeessa on voimavaroja lisätty kotona asumisen tukeen ja ohjaukseen, jolloin esim. asiakkaan sairaudentilan pahentuessa on pystytty lisäämään tukikäyntejä kotiin, saamaan nopeammin konsultaatioapua psykiatrian tai A-Klinikkatoimen henkilöstöltä ja näin estämään tilanteen paheneminen ja saatu estettyä asiakkaan sairaalaan joutuminen. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaille tarkoitetun avohoitopainotteisen ohjauksen mallin tuetun asumisen yksikköön ja uuden toimintamallin kehittäminen tuo pitkällä aikavälillä kustannustehokkuutta ja säästöjä, kun mielenterveys- ja päihdeasiakkaista voidaan jatkossa hoitaa enenevässä määrin kotona, se on myös inhimillisesti katsoen oikea suuntaus. Parantamisalueet Mielenterveys- ja päihdeasiakkaan palvelujärjestelmässä perusterveydenhuollon osalta on vielä työtä tehtävänä. Henkilöstöllä ei edelleenkään ole riittäviä valmiuksia kohdata o. sairausryhmän asiakkaita ja tämä näkyy varsinkin päihdeasiakkaiden kohdalla. Edelleen esiintyy negatiivisia tunteita, vääriä uskomuksia ja vähättelyä ko. asiakkaita kohdattaessa. Perusterveydenhuollon mahdollisuudet vastata mielenterveys- ja päihdeasiakkaan tarpeisiin ovat edelleen puutteellisia, tarvitaan asiakkaan kohtaamiseen ja hoitamiseen enemmän asiantuntemusta ja työkaluja. Toisaalta myös mielenterveys- ja päihdeasiantuntijoiden suhtautumisessa kaksoisdiagnoosipotilaaseen on toivomisen varaa. Hankeaikana on noussut esiin myös ajatuksia siitä, että asiakkaan päihdeongelma tulisi olla hoidettuna ennen kuin mielenterveyden ongelmaa pystytään hoitamaan. Nykyisen hoitosuosituksen mukaisesti on kuitenkin tarkoituksenmukaista hoitaa näitä kahta sairautta yhtäaikaisesti, koska ei voida aina tietää, onko jompikumpi sairaus aiheuttanut toisen sairauden syntymisen. Tarvitaan siis yhä lisää koulutusta ja tietoa siitä, että näiden sairauksien hoitaminen yhtäaikaisesti ja yhteistyössä on kannattavaa ja käypähoitosuosituksien mukaista. Kehittämisidea Välittäjä hankkeessa Kaste I-rahoituskauden aikana Pohjanmaalla on kehitetty varhaisvaiheen mielenterveys- ja päihdetyön toimintamalli sosiaali- ja terveysasemille. Ko. mallissa on kehitetty peruspalveluihin soveltuva varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön toimintamalli ja jalkautettu malli sosiaali- ja terveysasemille. Jo kehitettyä ja hyväksi havaittua toimintamallia voitaisiin Kouvolassa pilotoida Mielen avaimen jatkohankekaudella. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa on paljon yhteisiä asiakkaita. Jatkossa tulisi laatia kokonaisvaltainen mielenterveys- ja päihdeohjelma ja yhdistää toimintoja tarpeellisilta osilta. Kun yhteinen ohjelma on saatu luotua, on helpompi kehittää ja työstää nyt hankkeen aikana tehtyjä toimintamalleja eteenpäin. Lisäksi yhteisen toimintaohjelman kautta sekä mm. 2D-koulutuksen myötä muutosvastarintaa molempien sairausryhmien kohdalla pystyttäisiin hälventämään ja muokkaamaan henkilöstön ajatuksia ja osaamista Mieli 2009 ohjelman viitoittamaan suuntaan, jossa tulevaisuudessa mielenterveys- ja päihdeongelmat pyritään ratkaisemaan yhteistyössä molempien ammattikuntien ammattitaitoa kunnioittaen ja yhteistyössä asiakkaan parasta ajatellen. 25

26 4.4 YPK-hankkeen tavoitteet YPK-hankkeen tavoitteiden etenemisen arvioinnissa on käytetty Mielen avain hankehallinnon maksatushakemuksen yhteydessä tehtyjä toiminnan seurantakyselyjä. Seurantakyselyt on annettu ajalta ja Hankkeen monimuotoisuudesta johtuen työryhmien lopulliset tavoitteet selkiytyivät vasta loogisen mallin valmistumisen myötä. Siitä johtuen hanke ei alussa edennyt kovin nopealla aikataululla. Toisaalta kehittämisalueiden selkiydyttyä osa palveluprosesseista ja toimintamalleista ovat lähteneet nopeasti etenemään. YPK-työryhmän kohdalla hankkeen ensimmäinen osa-alue eli suunnitelma sosiaali- ja kriisipäivystyksen toiminnasta on tehty sekä nyt kehitteillä oleva uuden toiminnan käynnistämissuunnitelma on menossa perusturvan johtoryhmään ja sitä kautta valmistelu voi edetä toiminnan käynnistämiseen. ASTU-työryhmän suunnittelutyö on tuottanut tulosta ja työryhmän tavoitteisiin tullaan pääsemään hankeaikana. Hankkeen tavoitteisiin pääsyä edesauttavat kaksi projektityöntekijää, jotka tekevät uuden toiminnan mallinnustyötä ja kehittävät uutta käytännön toimintamallia. Jo nyt kehitetty käytännön työtä ohjaava toimintamalli yksikössä toimii ja mielenterveys- ja päihdeasiakkaat ovat tasa-arvoisessa asemassa riippumatta siitä, missä kaupunginosassa Kouvolassa asuvat. Selviämisyksikön pilottitoiminta on loppuvaiheessaan. Jo nyt tiedetään, että yksikkö jää Kouvolan kaupungin peruspalveluihin kumppanuussopimuksella toteutettavaksi vuoden 2012 ajan. Nuorten päihdetyöntekijän työ on osoittautunut tarpeelliseksi ja puuttuneeksi osa-alueeksi kaupungin palveluverkossa ja myös se jää pysyväksi toiminnaksi hankkeen jälkeen. Hankkeeseen suunnitellut koulutuskokonaisuudet näyttävät toteutuvan hankkeen aikana. Henkilöstön kouluttaminen mielenterveys- ja päihdetyön osalta toteutuu siten, että nuorten osalta koulutuskokonaisuus on juuri päättymässä, kriisityön koulutukset käynnistyvät tammikuussa 2012 ja aikuisväestöä koskeva koulutuskokonaisuus käynnistyy helmikuussa Lisäksi hankkeessa luodaan vahvaa yhteistyösidettä perusturvan ja mielenterveys- ja päihdetyössä toimivien kolmannen sektorin edustajien välille ja tämä toteutuu yhteistyössä järjestettävään työpajaan maaliskuussa Vahvuudet YPK-hankkeen alussa on tehty laajaa selvittelytyötä kaikissa työryhmissä ja se ei ole ollut turhaa. Tehdyt selvitykset ovat avanneet työryhmien jäsenille nykyisiä ja olemassa olevia palveluja, yhteistyökumppanien toimintaa ja toimintaedellytyksiä. Palvelualueiden kaikkien toimijoiden työskentely hankkeen päämäärien saavuttamiseksi on edesauttanut uusien toimintamallien kehittämistä ja syntymistä. Projektin tavoitteiden etenemisestä on tehty työryhmien puheenjohtajille ja jäsenille kysely toukokuussa Hankkeessa on edetty työryhmien puheenjohtajien ja työryhmien jäsenten mukaan kohtuullisen hyvin. Lisäksi tehty EFQM-mallin mukainen itsearviointi on edesauttanut näkemään oman hankkeen tämän hetkisiä vahvuuksia, hankeaikana tehtäviä parantamisalueita ja tulevaisuuden kehittämisideoita. 26

27 Parantamisalueet Loppuhankkeen aikana tulee keskittyä työryhmille laadittuihin tavoitteisiin ja niihin pääsemiseen. On tärkeää keskittyä tehtyjen toimintamallien saattamiseksi kirjalliseen muotoon, jalkauttamiseen sekä arviointiin. Kehittämisideat Hankkeessa kehitettyjen mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden päivystyksellisten palvelujen toimintamallien tulisi olla sähköisessä muodossa kaupungin kotisivuilla. Sähköiset palvelut ovat osa nykyisiä palvelujärjestelmiä. Tulevaisuudessa mielenterveys- ja päihdeasiakkaita palvelevia sähköisiä oma-apu ja nettineuvontasivustoja tulisi kehittää myös Kouvolan asukkaille. 5. Johtopäätökset Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushankkeen käynnistysvaiheessa kaikki toiminta alkoi samanaikaisesti. Jälkikäteen arvioiden olisi ollut hyvä käyttää hankkeen ensimmäiset viikot työryhmien puheenjohtajien yhteisiin suunnittelukokouksiin ja yhdessä selkiytettyjen tavoitteiden jälkeen koota työryhmät suunnittelu- ja kehittämistyöhön. Näin olisi ehkä päästy nopeammin tavoitealueisiin ja saatu muodostettua paremmin hankesuunnitelman laajasta sisällöstä keskeiset päämäärät ja muodostettua yhteinen määränpää, johon kahden hankevuoden aikana tulisi päästä. Vaikka alussa työryhmien toiminnassa olikin hapuilua, saavutettiin loogisen mallin myötä kaikille työryhmille selkeät päämäärät, tavoitteet, keinot ja mittarit, joiden myötä työskentely on jämäköitynyt ja selkiytynyt. Sosiaali- ja kriisipäivystyksen osalta on saatu aikaan toimintamalli terveydenhuollon päivystyksen kanssa toimimisesta sekä käynnistämissuunnitelma. On todennäköistä, että toiminta käynnistyy vasta hankkeen loppuessa vuoden 2012 syksyllä. Tuetun asumisen yksikössä on tehty toimintamalli, josta ei ole vielä kirjallista tuotosta. Toimintamalli kuitenkin on käytössä ja sen toimivuutta voidaan arvioida jo hankeaikana. On kuitenkin jo nyt selvää, että mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kotona asumisen tukeen tulee jatkossa lisätä resursseja, koska jo nyt asiakkaita olisi tulossa yksikköön enemmän kuin on mahdollista ottaa. Lisäksi yhteistyötä eri palvelualueiden, organisaatioiden ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tulee tiivistää. Yhä enenevässä määrin jatkossa tulee huomioida asiakkaiden omaiset ja läheiset, huomioida heidän tarpeensa sekä ottaa heidät mukaan toiminnan suunnittelutyöhön. Selviämisyksikön pilottitoiminta on ollut erittäin onnistunutta ja yksikön sijoittaminen A-Klinikkatoimen katkaisuhoitoaseman yhteyteen on ollut onnistunut ratkaisu. Päihtyneen asiakkaan hoidon toimintamalli valmistuu hankeaikana ja se näyttää jo nyt, vaikka päivystyksen prosesseja vasta kuvataan, toimivan käytännössä erinomaisesti. Nuorten päihdetyöntekijän toimenkuva kaupungin peruspalveluissa on löytänyt paikkansa ja nyt on saatu luotua toimintamalli, jossa perusturvan työntekijät osaavat 27

28 ja voivat käyttää nuorten päihdetyöntekijän antamaa konsultaatioapua, verkostoyhteistyötä ja moniammatillista tiimiä päihdenuoria hoitaessaan. Lopuksi Kouvolan YPK-hankkeessa tulevaisuuden visiona on ollut tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteispäivystyksessä kuntalaisille kiireellisiä sosiaali- ja kriisipalveluita ympäri vuorokauden. Ajatuksen on, että tuleva moniammatillinen yhteispäivystys tunnistaa ja hoitaa kaupunkilaisten terveyttä ja turvallisuutta välittömästi uhkaavat tilanteet riippumatta sairaudesta - parhaalla mahdollisella tavalla käyttäen hyväksi henkilöstönsä professionaalista osaamista. Tuleva yhteispäivystys tulisi olemaan Kouvolan alueella asiakkaiden tarpeisiin vastaava laadukas päivystysyksikkö, jolla on käytettävissä moniammatillinen osaaminen sekä tarpeelliset tutkimus-, hoito- ja konsultaatiomahdollisuudet. Lisäksi päivystyksessä osataan tunnistaa, hoitaa ja vastata mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden moninaisiin ongelmiin niin, että asiakas pääsee tarvittaessa kynnyksettömästi päivystyksestä suoraan jatkohoitopalveluihin. Jos asiakkaalla havaittu ongelma ei vaadi päivystyksellistä palvelua, osaa henkilökunta välittää asiakasta koskevan tiedon oikeaan palvelupisteeseen ja asiakas saa päivystyksestä kotiuduttuaan viimeistään kolmen päivän yhteydenoton ja apua havaittuun ongelmaansa. Asiakkaan ympärille koottu turvaverkko pitää, eikä asiakas putoa palvelujärjestelmästä. Hankeaikana on kehitetty osia palveluverkosta ja jo nyt päihdeasiakkaan kohdalla nähdään kehittämistyön hyödyt siitä, miten päihdeasiakas hoidetaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Päivystyksestä kotiutuvalle mielenterveys- ja päihdeasiakkaalle pystytään järjestämään tukea kotona asumiseen. Kehittämistyön odotetaan jatkuvan loppuhankkeen aikana ja nyt hankeaikana kehitettyjen toimintamallien yhdistämistyötä tehdään kevään ja kesän 2012 aikana. Tavoitteena on saavuttaa syksyyn 2012 mennessä mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden hoitamiseen mahdollisimman sujuva ja yhtenäinen toimintamalli päivystyskäynniltä kotiutuessa ja saattaessa jatkohoitotahoille. 28

29 Liite 1. Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushankkeen riskiarvio

30 Liite 2 YPK-hankkeen työryhmien kokoonpano Arvi-Tape Ilona Nurmi-Lüthje Start-keskushanke puheenjohtaja Heidi Uitto YPK-hanke sihteeri Kirsi-Marja Karjalainen Start-keskushanke Miia Pauna Start-keskushanke Niina Korpelainen Sosiaalipalvelut Hannu Hiekkala Sosiaalinen kuntoutus Kristiina Sihvonen Perhepalvelut Ritva-Liisa Juntunen Aikuissosiaalipalvelut Maria Töyrylä Kouvolan A-Klinikkatoimi Antti Immonen Kouvolan A-Klinikkatoimi ASTU YPK Ritva-Liisa Juntunen Aikuissosiaalipalvelut puheenjohtaja Janna Koponen Asumisen tuen tiimi sihteeri Hannu Hiekkala Sosiaalinen kuntoutus Sari Hostikka Kouvolan A-klinikkatoimi Tuula Jaakkola Kotihoito Anna-Mari Karppinen Aikuissosiaalityö Mari Kallinen Erityisryhmien asumispalvelut Arja Pulli Asumisen tuen tiimi Marjo Muhli Aikuispsykiatrian avopalvelut Pertti Laakkonen Sosiaalinen kuntoutus Annikki Arvila Kouvolan mielenterveysseura ry, Vuorovetohanke Antti Immonen Kouvolan A-klinikkatoimi Heidi Uitto YPK-hanke Kristiina Sihvonen Perhepalvelut puheenjohtaja Heidi Uitto YPK-hanke sihteeri Jari Hinkkurinen Pohjois-Kymen sairaala Marja-Terttu Nuorivuori Avoterveydenhuollon palvelut Martti Toukoaho Kotihoito ja vanhuspalvelut Hanna Tarkiainen Aikuissosiaalityö Hannu Hiekkala Sosiaalinen kuntoutus Liisa Korppi Lapsiperhepalvelut Päivi Äärynen Lastensuojelun avopalvelut Sanna-Riitta Junnonen Lasten sijaishuolto/sosiaalipäivystys Anita Sipilä Kouvolan Mielenterveysseura ry, Vuoroveto-hanke YPK-työryhmän toimista tiedotetaan ja kokouksiin halutessaan ja kutsuttaessa osallistuvat Jukka Lankinen Kouvolan Poliisiasema Juhani Seppälä Hätäkeskus Arja Kumpu Vanhuspalvelut Ritva-Liisa Juntunen Aikuissosiaalityö Kimmo Salmio PoKS

31 Selvä Antti Immonen Kouvolan A-klinikkatoimi puheenjohtaja + sihteeri * Jukka Lankinen Kouvolan Poliisiasema Mervi Lehtonen Kouvolan terveyskeskus Jari Hinkkurinen Pohjois-Kymen sairaala Hanna Tarkiainen aikuissosiaalityö Liisa Korppi lapsiperhepalvelut Pertti Laakkonen päihdepalvelut Päivi Grönholm Kouvolan A-Klinikkatoimi Eija Sipilä Kouvolan A-klinikkatoimi Heidi Uitto YPK-hanke *syyskuu 2011 lähtien Nuorten päihdetyöntekijä Maria Töyrylä Kouvolan A-klinikkatoimi puheenjohtaja Päivi Keso Kouvolan A-klinikkatoimi sihteeri Martti Niemi Lapsiperheiden psykososiaaliset palvelut Uitto Heidi Yhteispäivystys- ja kriisikeskushanke Päivi Kähkönen Nuorisopsykiatrian poliklinikka Tiina Kaltiainen Nuorisopsykiatrian poliklinikka Terttu Hänninen Erityisen tuen koordinaattori Sari Hostikka Kouvolan A-Klinikkatoimi Päivi Äärynen Lastensuojelun avopalvelut Esko Lavonen Motiimi YPK-Koulutus (Rukkasryhmä) Heidi Uitto YPK-hanke Puheenjohtaja + sihteeri Niina Korpelainen Sosiaalipalvelut Ritva-Liisa Juntunen Aikuissosiaalipalvelut Heli Lahtinen Kymen A-klinikkatoimi Maria Töyrylä Kouvolan A-Klinikkatoimi Kristiina Sihvonen Perhepalvelut Ilona Nurmi-Lüthje Start-keskushanke 31

32 Liite 3 Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushanke HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS Vuosi Vuosi KOUVOLAN OSAHANKE Vuosi Yhteensä tot tot tot Yhteensä Yhteispäivystys ja kriisikeskushanke Henkilöstömenot, joista , , , ,48 Projektiin palkattava henkilöstö , , , ,36 Työpanoksen siirto kunnalta* ,46 511, ,12 Palvelujen ostot yhteensä, josta , , , ,26 Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut , , , ,91 Painatukset ja ilmoitukset ,00 261,00 261,00 Majoitus- ja ravitsemuspalvelut , , , ,82 Matkustus- ja kuljetuspalvelut , , , ,62 Koulutus- ja kulttuuripalvelut ,00 440, , ,32 Muut palvelujen ostot , , ,59 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , ,26 Vuokrat , , , ,80 Investointimenot yhteensä, josta Aineettomat hyödykkeet 0 Koneet ja kalusto 0 0 Muut investointimenot 0 Muut menot 0 0 Menot yhteensä = Kokonaiskustannukset , , , ,80 - Valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset - Tulorahoitus - Muu kuin julkinen rahoitus Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset , , , ,80 Kunnan/kuntayhtymän oma rahoitusosuus , , , ,20 Muu julkinen rahoitus Haettava valtionavustus , , , ,60

33 Liite 4 HANKEKORTTI päivämäärä Prosessin nimi Prosessin omistaja Lyhyt kuvaus prosessista Prosessin tavoite ja yhteys hankkeen, KASTEohjelman ja Mielenterveysja päihdesuunnitelman tavoitteisiin Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushanke Sosiaalipalvelujen tilaajapäällikkö Niina Korpelainen Kouvolan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen päivystystoiminnan suunnittelu ja käynnistäminen sekä siihen liittyvien palvelukokonaisuuksien osin käynnistäminen, osin suunnittelu ja kehittäminen Kouvolan osahankkeen kokonaistavoitteena on mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden pääsy kolmen päivän sisällä Mieli 2009 loppuraportin suosituksen mukaisesti ns. yhden luukun periaatteella moniammatillisten palvelujen piiriin akuuteissa tilanteissa (päivystyksestä) sekä vaikuttavan intervention, jatkohoidon ja tarpeita vastaavien palveluiden järjestäminen sekä ennaltaehkäisyn ensisijaisuus ja pitkällä tähtäyksellä kustannussäästöt korvaavissa palveluissa. Hanke vastaa Kaste-ohjelman syrjäytymisen vähenemistä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskeviin tavoitteisiin. Erityisen vahvasti hankkeella pyritään tukemaan sovitetaan yhteen palvelutuotantoa ja palveluprosesseja toimenpidekokonaisuutta. Hanke toteuttaa Mieli 2009 ohjelman kehittämisehdotusten kohtaa 9 (kunnat tehostavat perus- ja avopalveluja mielenterveys- ja päihdetyön päivystyksellisiä, liikkuvia ja konsultaatiopalveluja lisäämällä, jolloin laitospaikkojen tarve vähitellen vähenee). Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma edellyttää mielenterveys- ja päihdepalvelujen toteuttamista toimivana kokonaisuutena. Kouvolassa toimii jo psykiatrinen sairaanhoito ja erikoistason mielenterveys- ja päihdepalvelut kuuluvat perusturvan toimialaan. Päivystys muodostaa ko. palvelujen solmukohdan ja on tarpeen yhdistää. Toimenpiteet Luodaan eheät palvelukokonaisuudet mielenterveys- ja päihdeasiakkaille sosiaalityön, erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja psykiatrisen hoidon välille. - Sosiaalipäivystyksen ja kriisikeskuksen sisällön ja järjestämisen tarkempi suunnittelu terveydenhuollon päivystyksen yhteyteen - Sosiaaliohjaaja sosiaalityöntekijä työparityöskentelyn kehittäminen (lääkäri-hoitaja työparityöskentelyn rinnalle) - Selviämisyksikkötoiminnan suunnittelu ja järjestäminen, vuoden mittainen pilottijakso v Kouvolan A-Klinikkatoimen tiloissa. - Päivystyksestä palaavien erityisryhmien (mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden) asumista tukevien palvelujen palveluohjauksen suunnittelu ja kehittäminen ja uusien toimintamallien kehittäminen ja ottaminen käyttöön - Turvakotipalvelun suunnittelu ja kehittäminen - Arviointiin, kuntoutukseen ja tehostettuun palveluasumiseen keskittyvän, päivystyksestä vastaanottavan asumisyksikön suunnittelu ja valmistelu - Henkilöstön kouluttaminen uusiin toimintamalleihin ja taitojen lisääminen kriisityöhön, nopeisiin interventioihin, varhaiseen puuttumiseen ja osallisuuden vahvistamiseen - Tapaturmien ennaltaehkäisyohjelman (TAPE) käyttöönotto erityisryhmien

34 asumisyksiköissä Palvelujärjestelmän ja työtapojen muuttamisen vaikuttavuuden systemaattinen arviointi ja sen perusteella työn kehittäminen Tuotokset - Sosiaalipäivystyksen uuden toimintamallin luominen terveydenhuollon päivystyksen yhteyteen - Sosiaalipäivystyksen päivystystyön kiireellisyyden mittariston luominen - Sosiaaliohjaaja-sosiaalityöntekijä työparityön mallinnus - Vapaaehtoisen kriisipalvelutoiminnan ja päivystyksen yhteistyökäytäntöjen mallintaminen. Tässä yhteydessä kriisityön sanaston luominen. - Selviämisyksikön pilottitoiminnan käynnistäminen v ja toiminnan vakiinnuttaminen Kouvolan perusturvaan tämän jälkeen - Erityisryhmien asumisen tuen ja asumisen ohjauksen kehittäminen kahden hanketyöntekijän työpanoksen turvin - Kouvolan perusturvan työntekijöiden kouluttaminen mielenterveys- ja päihdetyöhön, kriisityöhön, varhaiseen puuttumiseen ja osallisuuden vahvistamiseen. Tulokset Pyrkimys saada sosiaali- ja terveydenhuollon yhteispäivystys toimintaan hankeaikana. Kriisikeskustoiminta palvelee koko Kouvolaa hankkeen päättyessä. On luotu selkeät palveluprosessit perusturvan hankkeeseen kohdistuvilla toimialueilla Turvakotipalvelun suunnitelma valmiina Eritysryhmien (päihde- ja mielenterveyskuntoutujat)asumisyksikön toimintamalli ja erityisesti akuutti- ja kriisipaikkojen toiminta yksikössä Vaikutukset Palvelujärjestelmän selkeytyminen: Sosiaalipäivystysasiakkaat saavat avun 24/7 samasta paikasta terveydenhuollon kanssa yhden oven takaa. Asiakkaiden ei tarvitse miettiä kellonaikoja tai vuorokaudenaikoja apua hakiessaan. Selviämisyksikkö toimii perusturvassa ja lähellä yhteispäivystystä: se on yksikkö, jossa ammattilaiset seuraavat päihtynyttä ja takaavat turvallisen selviämisen. Yksikkö rauhoittaa päivystyksessä työskentelevien toimintaa ja tehostaa perustyötä sekä antaa mahdollisuuden päihdeinterventioon. Myös päivystyksestä kotiin palaavat mielenterveys- ja päihdeasiakkaat saavat avun asumisen tuen yksiköstä kolmen päivän sisällä. Näin turvataan erityisryhmien kotona-asumista niin pitkään kuin mahdollista. Hankkeessa suunnitelluilla varhaisen puuttumisen toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan suoraan eliniän pidentymiseen sekä alkoholin kokonaiskulutuksen vähenemiseen. Tämä ei vielä tulle näkymään hankkeen aikana. Lisäksi pyritään jatkossa vähentämään alkoholiehtoisten koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemien ja vakavien tapaturmien määrää. Päivystysasiakkaiden kohdalla voidaan puuttua ongelmaan ja sen taustalla oleviin tekijöihin, mm. päihteiden riskikäyttöön akuutissa tilanteessa ja aloittaa välittömästi yhdessä ammattihenkilöiden kanssa päivystys- ja kriisitilanteiden jälkeinen moniammatillinen interventio ja jatkohoito tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti. Yhteistyö (Nimi+organisaatio+kuvaus yhteistyöstä) - Timo Väisänen - Kouvolan A-Klinikkatoimi Selviämisyksikön suunnittelu, kehittäminen ja käynnistäminen - Jari Hinkkurinen Carea yhteispäivystyksen suunnittelu ja kehittäminen - Anita Sipilä, Annikki Arvila ja Anne Heltola - Kouvolan mielenterveysseura ry:n Vuorovetohanke kriisikeskustoiminnan suunnittelu ja 34

35 kehittäminen, kolmannen sektorin toimijoille toimintamalli järjestöjen yhteistyössä toteuttamalle vapaaehtoiselle kriisituelle. - Omaiset mielenterveystyön tukena Päijät-Hämeen yhdistys ry:n Kouvolan ryhmä, kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen varhaisen tuen ja nopean puuttumisen suunnittelussa - SPR:n Kaakkois-Suomen piirin kanssa Vapepa-toiminta nivotaan yhteen uuden yhteispäivystys- ja kriisikeskuksen toimintaan - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Kuopion yliopisto ja mahdollisesti Helsingin yliopisto yhteistyö tutkimustyön puitteissa Vastuut Tehtävien jako hankkeessa Suunnitelma juurruttamisesta - Hankkeen vastuuhenkilö sosiaalipalveluiden tilaajapäällikkö Niina Korpelainen p niina.korpelainen@kouvola.fi - Projektipäällikkö Heidi Uitto p heidi.uitto@kouvola.fi - Talousvastaava hallintosihteeri Eija Niemi, p eija.niemi@kouvola.fi Vastuuhenkilö Niina Korpelainen vastaa osahankkeen hallinnoimisesta, projektipäällikkö Heidi Uitto ohjaa työryhmien työtä, valmistelee hankkeen yhteisiä asioita ja valmistelee koulutussuunnitelmaa ja järjestää koulutuksia. Lisäksi hän laatii väliraportit ja loppuraportin ja osallistuu talousraporttien laatimiseen yhdessä talousvastaavan Eija Niemen sekä johtoryhmän puheenjohtajan Niina Korpelaisen kanssa. Hankkeen projektityöntekijät Janna Koponen ja Taija Lallukka vahvistavat ja kehittävät kotiin annettavaa asumisen tukea koko hankkeen ajan. Pitkällä tähtäyksellä ympärivuorokautinen yhteispäivystys toimii tulevassa uudessa sairaalassa ja selviämisyksikkö on liitetty yhteispäivystykseen, kuten perusturvalautakunta on päättänyt hyväksyessään osahankkeen suunnitelman. Turvakotipalvelut on järjestetty suunnitelman mukaan Kouvolan alueen väestölle. 35

36 Liite 5 a

37 37