Satu Palolahti. ALKOHOLIN ONGELMAKÄYTÖN EHKÄISYÄ ETSIMÄSSÄ Ehkäisevä päihdetyö kokonaisvaltaisessa viitekehyksessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Satu Palolahti. ALKOHOLIN ONGELMAKÄYTÖN EHKÄISYÄ ETSIMÄSSÄ Ehkäisevä päihdetyö kokonaisvaltaisessa viitekehyksessä 9.3.2004"

Transkriptio

1 1 Satu Palolahti ALKOHOLIN ONGELMAKÄYTÖN EHKÄISYÄ ETSIMÄSSÄ Ehkäisevä päihdetyö kokonaisvaltaisessa viitekehyksessä

2 2 Siis kauneutta on. Rakkautta on. Iloa on. Kaikki maailman kurjuudesta kärsivät, puolustakaa niitä! Eeva Kilpi

3 SISÄLLYS 3 JOHDANTO 5 1. ALKOHOLI JA SEN ONGELMIA AIHEUTTAVA KÄYTTÖ 6 MITÄ EHKÄISTÄÄN JA MIKSI 6 MIKSI ALKOHOLIA KÄYTETÄÄN 9 Nykyinen elämänmeno ahdistuksen aiheuttajana 10 Alkoholinkäytön kaksi syykategoriaa 10 Raitistuneiden alkoholistien käsityksiä juomisensa syistä 11 Juoppokulttuuri 13 ELÄMÄNKAARIAJATTELUUN PERUSTUVA KEHITYSPSYKO- LOGINEN TEORIA ALKOHOLIN ONGELMAKÄYTÖN KEHITTY- MISESTÄ 13 Kehityspsykologisen elämänkaariajattelun perusteita 14 Riippuvuuskäyttäytymisen kehittyminen elämänkaariajattelun mukaan 17 Lapsuus 18 Nuoruus 20 Aikuisuus MIELENTERVEYS JA SEN YHTEYS ALKOHOLIN ONGELMA- KÄYTTÖÖN 23 MIELENTERVEYS 23 Kokonaisvaltainen lähestymisote mielenterveyteen 23 Mitä on mielenterveys 24 Positiivinen ja negatiivinen näkökulma mielenterveyteen 25 Lapsen mielenterveyteen vaikuttavat tekijät 28 Mielenterveyden sosiaalinen, biologinen ja psykologinen pohja 28 Perhetilanteen vaikutus lapsen mielenterveyden häiriöön 30 Miten psyykkinen terveys kehittyy 31 TUNNEÄLY, SOSIAALISET TAIDOT JA ELÄMÄNHALLINTA PÄIHTEIDEN ONGELMAKÄYTÖLTÄ SUOJAAVINA TEKIJÖINÄ 32 Tunteet ja tunneäly 32 Sosiaaliset taidot 33 Elämänhallinta 34 ITSETUNNON YHTEYS MIELENTERVEYTEEN JA ALKOHOLI- ONGELMIIN 36 Mitä on itsetunto 36 Suomalaisten itsetunto 38 Miten itsetunto kehittyy 39 Koulun vaikutus lapsen itsetuntoon 39 Kiusaamisen vaikutus lapsen itsetuntoon ja mielenterveyteen 40 Itsetunto ja minäkuva 40

4 4 IHMISKÄSITYKSEN MERKITYS 41 Kokonaisvaltainen ihmiskäsitys KULTTUURI, YHTEISKUNTA JA YHTEISKUNNAN ONGELMAT 43 MAAILMANKUVAN VAIKUTUS IHMISTEN ELÄMÄÄN 43 Mekanistismaterialistinen ja dualistinen maailmankuva 44 Mekanistinen maailmankuva taloustieteen taustalla 44 Länsimainen kulttuuri ja alkoholi 45 SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN VALTAIDEOLOGIAT JA SUHTAUTUMINEN ALKOHOLIN AIHEUTTAMIIN ONGELMIIN 46 Kaksi lähestymistapaa alkoholin aiheuttamien ongelmien käsittelyyn 47 Hyvinvointivaltioideologia 47 Uusliberalistinen ideologia 50 Elämänpolitiikka 53 SUOMALAISTEN ELINOLOT TÄLLÄ HETKELLÄ 58 Lapsiperheiden tilanne 58 Köyhyyden seurauksia lapsiperheiden elämään 59 Lasten elinolot Helsingissä 61 Työelämä tällä hetkellä 63 Mielenterveyden häiriöt suomalaisessa yhteiskunnassa 65 Suomalaisten nuorten tilanne 66 Suomalaisten alkoholinkulutus 67 Nuoret ja alkoholi 68 Helsinkiläisten nuorten alkoholinkäyttö 4. YHTEISKUNNASSA ESIINTYVIEN ONGELMIEN EHKÄISY 70 EHKÄISEVÄN TYÖN ERI MUOTOJA 71 Ehkäisevä sosiaalipolitiikka 71 Sosiaalinen tuki ja auttamistyö 73 Suomalainen alkoholipolitiikka 76 Ehkäisevä päihdetyö 77 Ehkäisevä päihdetyö ja terveyden edistäminen 81 Tiedotus ja alkoholivalistus 82 Mielenterveystyö ja mielenterveyden edistäminen 83 Mielenterveys ja sen edistäminen kaikille kuuluvana asiana MITÄ SIIS PITÄISI TEHDÄ, JOTTA ALKOHOLIN AIHEUTTAMAT ONGELMAT SAATAISIIN VÄHENEMÄÄN 86 YHTEENVETO RAPORTIN YDINKOHDISTA 86 EHKÄISEVÄN TYÖN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAT JOHTOPÄÄTKSET 91 LÄHTEITÄ 95

5 JOHDANTO 5 Suomalaista alkoholipolitiikkaa on liberalisoitu vauhdilla, ja sen seurauksena myös alkoholin kulutuksen ennustetaan kasvavan. Yleisesti tunnettu tosiasia on, että alkoholin kulutuksen kasvun myötä myös sen aiheuttamat haitat lisääntyvät. Jo tällä hetkellä karkeasti ottaen joka kolmas helsinkiläinen mies käyttää alkoholia niin, että se on terveydelle haitallista, ja tutkijoiden mukaan kulutustaan tulevat lisäämään eniten ne, jotka jo nyt juovat keskimääräistä enemmän. Myös alkoholin aiheuttamien haittojen ja ongelmien tuottamat kustannukset tulevat oleellisesti lisääntymään tilanteessa, jossa yhteiskunta muutenkin kamppailee taloudellisissa vaikeuksissa. Jotakin olisi siis tehtävä ja nopeasti. Tämä raportti on syntynyt siitä huolesta, jonka suomalaisen yhteiskunnan kehitys tällä hetkellä nostaa pintaan. Meillä ei todellakaan enää ole varaa antaa ongelmien jatkuvasti lisääntyä, ja yrittää sitten hoitaa niitä niin pitkälle kuin resurssit antavat myöden. Nyt on aika ryhtyä tosissaan paneutumaan ongelmien ehkäisyyn. Mutta mitä tämän ehkäisevän työn tulisi olla, jotta sillä olisi todellista merkitystä, siihen yritetään hahmotella vastausta tässä raportissa. Käsityksemme siitä, mistä ongelmia aiheuttava alkoholinkäyttö johtuu, suuntaa oleellisella tavalla toimintaa, jolla yritämme ehkäistä ongelmien syntymistä. Se, mitä Antti Särkelä (2001) ongelmista kärsivien ihmisten auttamisesta puhuessaan toteaa teoksessaan Sosiaalisia näkökulmia auttamiseen, pätee myös ongelmien ehkäisyyn: Rationaalisesti ajatellen työn kohteeksi pitäisi valikoitua ne tekijät, jotka ongelmia tuottavat ja ylläpitävät, tai sitten sellaiset tekijät, joita tukemalla ja kehittämällä henkilö suoriutuu ongelmia tuottavista tekijöistä huolimatta. Yhteiskunnalliset ongelmat kietoutuvat monimutkaisella tavalla yksilöllisiin ongelmiin ja päinvastoin. (Särkelä, 2001). Tämä raportti on yritys työstää kokonaisvaltaista, laaja-alaista teoriapohjaa alkoholista aiheutuvien ongelmien ja haittojen ehkäisyyn, ja sovittaa se erityisesti Helsingin kaupungin olosuhteisiin ja tarpeisiin. Raportissa pohditaan aluksi sitä, mitä ehkäistään ja miksi. Sitten käydään läpi eräitä tutkimuksista ja kirjallisuudesta löytyviä selityksiä sille, miksi alkoholia käytetään. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös elämänkaariajatteluun perustuvaa kehityspsykologista teoriaa alkoholin ongelmakäytön syistä ja alkoholiriippuvuuden kehittymisestä. Tämän jälkeen tarkastellaan mielenterveyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä, ja mielenterveyden yhteyksiä alkoholiongelman kehittymiseen. Mukana tarkastelussa on myös tutkimustietoa itsetunnosta ja siihen liittyvistä tekijöistä sekä tunneälystä, sosiaalisista taidoista ja elämänhallinnasta ja ihmiskäsityksestä ja sen merkityksestä. Myös kulttuurin ja yhteiskunnassa vallalla olevien ideologioiden merkitys on tarkastelun kohteena. Seuraavaksi käsitellään suomalaisten ja erityisesti helsinkiläisten elinoloja ja niiden yhteyksiä alkoholiongelman kehittymiseen, pohditaan ehkäisevän päihdetyön, ehkäisevän mielenterveystyön ja mielenterveyden edistämisen sekä sosiaalisen tuen ja auttamistyön ja ehkäisevän sosiaalipolitiikan suuntaviivoja. Lopuksi kaikesta esitetystä laaditaan yhteenveto ja tehdään sen pohjalta johtopäätökset tarvittavan ehkäisevän päihdetyön toteuttamisen tarpeista. Kaikki raportissa käsiteltävät asiat perustuvat olemassa oleviin tutkimuksiin ja julkaisuihin.

6 6 Raportissa yritetään purkaa auki yksityiskohtaisempaan tarkasteluun useita sellaisia tekijöitä, jotka usein mainitaan alkoholin ongelmakäyttöä tai ehkäisevää työtä käsittelevissä tutkimuksissa, mutta joiden käsittely yleensä jää vain maininnan asteelle. Näitä ovat esim. kulttuurinen vaikutus yksilön elämään ja tästä johtuvat kytkennät alkoholinkäyttöön, yhteiskunnassa vallalla olevien ideologioiden vaikutus suhtautumisessa alkoholiin ja sen aiheuttamiin ongelmiin, sosiaaliset taidot ja niiden yhteys alkoholin ongelmia aiheuttavaan käyttöön, itsetunnon ja mielenterveyden yhteys alkoholinkäyttöön jne. Jokainen näistä asiakokonaisuuksista on vaativa ja ongelmallinen, ja jokaisen tarkastelu vaatisi jo yksinäänkin ainakin yhden kokonaisen raportin tullakseen kunnolla käsitellyksi. Yritys saada ne kaikki mahtumaan yhteen raporttiin aiheuttaa kuitenkin sen, että kunkin yksittäisen asiakokonaisuuden käsittely on pakostakin jäänyt suppeaksi. Tästä huolimatta niiden kautta avautuu uudenlaisia näkökulmia yhteiskuntaa vaivaavien ongelmien käsittelyyn ja niiden laaja-alaiseen ja entistä tehokkaampaan ehkäisyyn. 1. ALKOHOLI JA SEN ONGELMIA AIHEUTTAVA KÄYTTÖ MITÄ EHKÄISTÄÄN JA MIKSI Monentyyppinen alkoholin liiallinen käyttö voi aiheuttaa huomattavia riskejä ja haittoja. Esimerkiksi haittoja aiheutuu jokapäiväisestä runsaasta alkoholin juomisesta, toistuvasta humalajuomisesta, ruumiillisia tai henkisiä sairauksia aiheuttavasta ja pahentavasta alkoholinkäytöstä sekä riippuvuutta aiheuttavasta käytöstä. Liiallinen alkoholin käyttö aiheuttaa sairauksia, kärsimyksiä ja taloudellisia menetyksiä niin käyttäjälle itselleen, hänen perheelleen ja muulle lähipiirilleen ja hänen työpaikalleen sekä kustannuksia koko yhteiskunnalle. Se aiheuttaa ihmissuhteiden kariutumista ja ristiriitoja, tapaturmia ja liikenneonnettomuuksia, sairaalahoidon tarvetta, vajaakuntoisuutta ja ennenaikaisia kuolemia sekä suuria taloudellisia menetyksiä maailmanlaajuisesti. (Babor et al., 2001). Alkoholin ongelmia aiheuttavaa käyttöä tarkasteltaessa voidaan puhua kolmesta eri riskikäyttötasosta: 1) alkoholin riskikäytöstä, 2) haitallisesta alkoholinkäytöstä ja 3) alkoholiriippuvuudesta: 1) Alkoholin riskikäyttö on sellaista käyttöä, josta voi olla haitallisia seurauksia joko käyttäjälle itselleen tai muille. Riskikäytöllä on kansanterveydellistä merkitystä, vaikkei käyttäjällä itsellään olisikaan vielä mitään varsinaisia alkoholista johtuvia sairauksia. 2) Haitallinen alkoholin käyttö tarkoittaa sellaista käyttöä, joka on jo aiheuttanut vaurioita käyttäjän ruumiilliseen tai henkiseen terveyteen tai hänen sosiaalisiin suhteisiinsa. Alkoholi on osallisena monissa vaivoissa, sairauksissa ja vammoissa sekä sosiaalisissa ja oikeudellisissa ongelmissa. Se on merkittävä suun, ruokatorven ja kurkunpään syöpien aiheuttaja, ja pitkäaikaisesti ja liiallisesti käytettynä se saattaa aiheuttaa

7 7 haimatulehduksen tai maksakirroosin. Se aiheuttaa sikiövaurioita ja pahentaa jopa satunnaisesti ja lyhytaikaisesti käytettynä monia yleisiä fyysisiä sairauksia kuten verenpainetautia, mahatulehdusta, diabetesta ja osaa aivohalvauksista sekä psyykkisiä sairauksia kuten masennusta. Alkoholinkäyttö aiheuttaa myös liikenneonnettomuuksia, kaatumisia, työtapaturmia ja muita ongelmia työpaikoilla sekä riitoja, tappeluita ja jopa veritekoja. 3) Alkoholiriippuvuus tarkoittaa erilaisia kognitiivisia, fysiologisia ja käyttäytymiseen liittyviä ilmiöitä, joita voi kehittyä toistuvan, runsaan alkoholinkäytön seurauksena. Siihen liittyy yleensä voimakas tarve käyttää alkoholia, huonontunut kyky hallita alkoholinkäyttöä, jatkuva juominen haitallisista seurauksista huolimatta, juomisen pitäminen muita asioita tärkeämpänä, alkoholin sietokyvyn lisääntyminen ja fyysiset vieroitusoireet alkoholinkäytön lopettamisen jälkeen. Alkoholinkäytön aiheuttamat riskit ja haitat riippuvat alkoholinkäyttötavoista ja juodun alkoholin määrästä ja toisinaan myös alkoholinkäyttötilanteesta. Vaikeita haittoja tulee eniten alkoholista riippuvaisille henkilöille. Kuitenkin suurin osa haitoista aiheutuu sellaisille henkilöille, jotka eivät ole varsinaisesti alkoholiriippuvaisia. Tämä johtuu siitä, että tällaisia henkilöitä on niin paljon. WHO:n asiantuntijakomitean mukaan alkoholiin liittyvien ongelmien vaara on erityisen suuri keski-ikäisillä miehillä, nuorilla, vierastyöläisillä ja tietyillä ammattiryhmillä kuten liike-elämän johdolla, viihdetaiteilijoilla, seksityöntekijöillä, ravintoloitsijoilla ja merimiehillä. Riskit vaihtelevat iän, sukupuolen, terveydentilan ja alkoholinkäyttötilanteen ja tapojen mukaan. Myös sosiokulttuurisilla tekijöillä on suuri merkitys sen kannalta, miten alkoholiin liittyvät ongelmat määritellään ja miten ne ilmenevät. (Babor et al., 2001, Babor & Higgins-Biddle, 2001, ). Kohtuullisen ja liiallisen sekä harmittoman ja haitallisen alkoholinkäytön välillä vallitsee yleensä jatkumo. Alkoholiin liittyvät ongelmat sekä voimistuvat asteittain että kasaantuvat. Yksittäinen henkilö myös siirtyy usein jatkumolla edes takaisin, akuutin ongelman kokemiseen ja siitä pois. Näin alkoholin aiheuttamassa ongelmassa on Edwardsin et al. (1996) mukaan kyse pikemminkin siirtymisistä, liukumista ja astevaihteluista kuin kategorioista, ehdottomuuksista tai alkoholismiksi luokiteltavista pysyvistä tiloista. Alkoholi tuottaa niin nautintoa kuin kärsimystäkin, eivätkä nämä jakaudu niin, että kärsimykset kasautuisivat jotenkin ihmisille, jotka poikkeavat meistä muista. Jäykkä käsitys alkoholismista jonakin selkeärajaisena ja normaalista alkoholinkäytöstä laadullisesti poikkeavana on nykyisen tietämyksen valossa saanut väistyä moniulotteisemman käsityksen tieltä. Nykyisin myönnetään, että alkoholismiksi kutsutulla tilalla on monet kasvot ja että alkoholin käyttöä, väärinkäyttöä ja riippuvuutta on monenlaista. Myös siirtyminen normaalista alkoholinkäytöstä epänormaaliin tapahtuu asteittain. (Edwards et al., 1996, 30, 97). Edwards et al. (1996, 14-16) ovat pohtineet melko perusteellisesti sitä, milloin alkoholinkäyttö luokitellaan ongelmia aiheuttavaksi. Heidän mukaansa asiaan vaikuttavat ainakin seuraavat tekijät:

8 1. Akuutti vai krooninen alkoholinkäyttö. Akuutit ongelmat edellyttävät tietyn alkoholimäärän juomista erityisissä tilanteissa tai yhteyksissä, mutta ei välttämättä jatkuvaa alkoholinkäyttöä. Päihtyneenä kaatumisen aiheuttama luunmurtuma on tyypillinen akuutti ongelma. Krooniset ongelmat puolestaan vaativat jatkuvaa altistumista alkoholille. Esimerkkinä tästä on mm. maksakirroosi. Ongelmat voivat myös olla samanaikaisesti sekä akuutteja että kroonisia. Pitkittynyt alkoholiongelma johtaa mm. kirroosiin, mutta sillä voi olla myös akuutteja haittaseuraamuksia. 2. Käyttötapojen vaikutus. Vaikka kaksi yksilöä käyttäisi täsmälleen saman määrän alkoholia viikon, kuukauden tai vuoden aikana, toinen voi juoda sen kerrallaan yhtenä putkena. Tällöin hän kokee suuremmalla todennäköisyydellä ongelmia kuin toinen, joka juo saman kokonaismäärän pienemmissä kerralla nautituissa määrissä. 3. Päihtymyskäyttäytyminen. Se miten henkilö päihtyneenä käyttäytyy, vaikuttaa yleensä keskeisesti niihin ongelmiin, joita hän päihtyneenä kohtaa. 4. Ongelmien kohteena käyttäjä itse vai sivullinen. Monet alkoholiin liittyvät ongelmat kohdistuvat täysin sivullisiin kuten esimerkiksi rattijuopon kuljettajan päälle ajama jalankulkija, alkoholinkäyttäjän perhe, työnantaja tai yhteiskunta. 5. Yhteiskunnallisten reaktioiden vaikutus. Yhteiskunta reagoi eri tavoin erilaisiin alkoholin aiheuttamiin ongelmiin. Esimerkiksi syövän ilmaantuminen alkoholinkäytön seurauksena ei edellytä yhteiskunnallisten suhteiden lisävaikutusta. Toisaalta vaikkapa työpaikan menettäminen, vankeus, lasten huostaanotto tai avioero ovat ongelmia, joiden aiheutumiseen tarvitaan lisäksi ympäristön virallisia tai epävirallisia reaktioita. 6. Alkoholi vai juoma. Useimmiten alkoholiongelman aiheuttaja on nautittuun juomaan sisältyvä etyylialkoholi. Joskus juomatyyppiin kuitenkin liittyy tiettyjä omia taudinkuviaan. Esimerkiksi oluen juonti saattaa olla yhteydessä paksunsuolen syöpään. Alkoholijuomissa esiintyvät epäpuhtaudet kuten metyylialkoholi (metanoli) saattavat aiheuttaa jopa kuoleman. Monet alkoholin aiheuttamista ongelmista ovat eri ihmisille aiheutuneita yksittäisiä ongelmia. Kuitenkin juomatapatutkimuksissa on ollut erotettavissa erityisesti runsaasti alkoholia käyttävien moniongelmaisten miesten ryhmä, jonka kohdalla alkoholin aiheuttamat ongelmat näyttävät ajan myötä kasaantuvan. Tietty osa alkoholinkäyttäjistä kokee ajan kuluessa useita erilaisia henkilökohtaisia ongelmia ja aiheuttaa ehkä ongelmia myös muille. Tällaiset henkilöt kärsivät todennäköisesti myös alkoholiriippuvuudesta. (Edwards et al., 1996, 16). 8

9 9 MIKSI ALKOHOLIA KÄYTETÄÄN? Miksi alkoholia käytetään niin, että se aiheuttaa ongelmia Alkoholinkäytölle on vuosikymmenten myötä esitetty monenlaisia selitysmalleja. Monet niistä ovat etsineet selitystä yhteiskunnasta ja elämänmenosta laajemmin. Toiset selitysmallit keskittyvät puolestaan etsimään alkoholinkäytön syitä yksilöstä. Edwardsin et al. (1996) mukaan alkoholinkäyttöä säätelevät monet erilaiset tekijät, joiden vaikutukset ovat multiplikatiivisia. Alkoholin suurkäytöllä on monia syitä, ja suurkuluttajassa yhdistyy useita erilaisia perimäja ympäristötekijöitä. Mikään näistä ei todennäköisesti yksinään johtaisi alkoholin suurkulutukseen, vaan vasta usean samaan suuntaan vaikuttavan ja toisiaan vahvistavan tekijän olemassaolo tuottaa suurkulutukseksi kutsutun käyttäytymistyylin. Tutkijat ovat jo usean vuosikymmenen ajan etsineet ns. alkoholismigeeniä, joka selittäisi sen, miksi osa ihmisistä tulee riippuvaiseksi alkoholista. Edwardsin et al. (1996, 97-98) mukaan mitään erillistä juoppousgeeniä ei kuitenkaan ole löydettävissä. Tietyt hermoston välittäjäaineet voivat vaikuttaa alkoholin tuottamaan mielihyvään, ja eräät aineenvaihdunnalliset tekijät aiheuttavat joillakin henkilöillä alkoholiin kohdistuvia torjuntareaktioita. Monet biologiset mekanismit puolestaan vaikuttavat ihmisten alkoholikäyttäytymiseen välillisemmin. Geeniperustan vaikutus ei kuitenkaan ole mekaanista ja väistämätöntä. Altistavien tekijöiden ja taipumusten olemassaolo merkitsee ainoastaan suurempaa riskiä, jonka toteutuminen alkoholiongelmana riippuu ympäristötekijöistä. Tutkimukset osoittavat, että suurkulutus on läheisessä yhteydessä yleiseen alkoholinkäyttöön. Yleinen normaali alkoholinkäyttö yhteiskunnassa muodostaa suurkäytön kulttuurisen perustan, ja tietyillä luontaisilla taipumuksilla varustetun yksilön kulutus ja hänen ongelmariskinsä ovat suorassa suhteessa yksilön kulttuurisessa ympäristössä käytetyn alkoholin määrään. Mitä kosteampi kulttuuri on, sitä suurempi on ihmisten riski altistua alkoholin ongelmakäytölle. Kosteassa kulttuurissa alkoholiongelma voi ilmaantua sellaisillekin henkilöille, joiden taipumukset ja riskit ovat keskinkertaisia. Akuuttien alkoholiongelmien yleisyys puolestaan liittyy läheisesti yhteiskunnassa vallalla oleviin juomatapoihin ja humalakäyttäytymistä koskeviin normeihin. (Edwards et al.,1996, 97, 99, 106). Seuraavassa tarkastellaan hieman lähemmin joitakin sellaisia tekijöitä, joita on mainittu runsaan alkoholinkäytön taustatekijöinä. Nykyinen elämänmeno ahdistuksen aiheuttajana Nykyisestä elämänmenosta ja maailmantilanteesta on helposti löydettävissä yllin kyllin tekijöitä, jotka ovat omiaan aiheuttamaan ahdistusta ja kuormittuneisuutta ihmisille. Ja kuten tunnettua, yleisesti hyväksytty ja käytetty lääke ahdistukseen ja stressiin on juuri alkoholi. Nykyisen elämänmenon

10 10 ahdistavuudesta on esitetty lukuisia kuvauksia erilaisissa yhteiskuntatieteellisissä tutkimuksissa. Seuraavassa on Ilmo Häkkisen (1991) kuvaus asiasta. Vaikka kirjoitus on jo 1990-luvun alusta, se kuvaa edelleen osuvasti myös tätä päivää. Tahti on itse asiassa vain kiihtynyt, ja mukaan on entistä enemmän tullut kova keskinäinen kilpailu ja pelko työpaikan ja toimeentulon menetyksestä sekä inhimillisten perusarvojen syrjäytyminen kovuudella, ahneudella, häikäilemättömyydellä ja piittaamattomuudella. Häkkinen (1991) kiteyttää nykypäivän suomalaisen elämisenmallin seuraavasti: Yhteistä suurelle osalle meistä on kiireinen, hätäinen, pakkotahtinen levoton, luonnoton, kaupunkimainen elämänmeno. Mahdollinen hyvinvointi ei olekaan poikinut hyvin voimista. Monien vapautuminen olemassaolon, elämän ja kuoleman, toimeentulon taistelusta ja raadannasta, ei olekaan vapauttanut heitä vapauteen vaan sysännyt uusiin vankiloihin, uusiin pakkopaitoihin, uusiin sidoksiin, joissa on pakahduttavaa rimpuilla. Yhtäältä elämänmenomme on ikään kuin ulkoapäin annettu, kenenkään hallitsemattomien kehitysmyrskyjen tulosta, pakollista osallisuutta ajan ja touhun virrassa. Ajan henki elää ajan ihanteista ja vaatimuksista, helppoudesta, mukavuudesta, välittömästä tyydytyksestä ja lyhytrytmisestä säpinästä. Elämämme näyttää pahuksen ansalta, oravanpyörältä, josta ei pääse ulos. Tuntuu, että elämä on pettänyt meidät. Ei ole ihmeellistä, että monen mielessä väikkyy epätoivoinen pakoajatus: laittaa kerralla sileäksi. Oravanpyörästä voi paeta päätä pahkaa luovuttamalla ja näin syrjäytyä jonkinlaiseen minimaalisesti tyydyttävään varjoelämään, elämään sordino päällä, ilman tulevaisuutta. Luomme toisillemme ja ennen kaikkea itsellemme mitä moninaisimpia pitäisi, pitäisi asetelmia. Elämäämme ohjaavat päteminen, näyttäminen, menestyminen, suorittaminen, vertaileminen ja matkiminen. Kaikkea mitataan ikään kuin kouluarvosanoin. Skaaloihin sopimaton ei ole mitään. Itseämmekään emme voi hyväksyä ehdoitta ja ehosteitta, sellaisina kuin olemme. Elämme elämäämme toisten kautta. Välitämme liikaa siitä, mitä toiset meistä ajattelevat. (Häkkinen, 1991).. Alkoholinkäytön kaksi syykategoriaa Oleellinen kysymys on Ilmo Häkkisen (1991) mukaan se, mitä juominen ja humala palvelevat. Mitä hyvää niiden avulla saavutetaan? Kukaan ei juo juomisen kielteisten vaikutusten vuoksi. Humalaodotukset ja kokemukset ovat suurelle osalle ihmisiä melko samanlaisia ja ne palvelevat alkoholistia ja eialkoholistia melko samalla tavalla. Siitä, miksi ihmiset käyttävät alkoholia, on vuosikymmenten kuluessa tehty erittäin paljon tutkimuksia. Eräs varsin yleisesti hyväksytty selitys on se, että alkoholinkäytön syyt voidaan jakaa karkeasti ottaen kahteen kategoriaan: Irrottelujuomiseen ja pakenemisjuomiseen. Irrottelujuominen on Häkkisen (1991) mukaan tavallista, sosiaalista juomakuviota, johon kuuluu rentoutuminen, vapautuminen, estojen häviäminen, hauskanpito ja juhliminen. Silloin alkoholista saadaan lisää vilkkautta, rohkeutta, lennokkuutta ja apua seurustelusuhteiden solmimiseen. Irrottelujuomisessa

11 11 pyritään pitämään yllä hyvä humalatila. Sammuminen ei ole itsetarkoitus, vaan pikemminkin työtapaturma. Useimmat irrottelujuojat eivät juo yksin, vaan haluavat seuraa, viimeistään alkuryypyn jälkeen. Pakenemisjuominen on toisenlaista. Juomisen avulla unohdetaan hetkeksi ikävät asiat ja paineet tai näköalattomuus ja päästään hetkeksi pakoon ahdistusta. Juominen lohduttaa ja lääkitsee surua, yksinäisyyttä, epäonnistumista, pettymystä ja itsesääliä. Tämä juomistyyppi ei ole yleensä seurallista, vaan siihen liittyy usein eristäytymistä. Sammuminen nopeasti voi myös olla koko juomisen ainoa tarkoitus. Juomiseen pakenevan ongelmana on, ettei hän pysty kohtaamaan ongelmiaan selvin päin. Irrottelujuomisesta siirrytään yleisesti pakenemisjuomiseen juomisuran aikana, kun alkoholi on jo saanut vahinkoa aikaan. (Häkkinen, 1991). Raitistuneiden alkoholistien käsityksiä juomisensa syistä Tuleeko ihmisestä ns. krooninen alkoholisti vai ei, riippuu tutkimusten mukaan sekä hänen biologisesta ja psykologisesta perustastaan että alkoholille altistumisen määrästä. Niistäkään, joiden perimä viittaa vahvasti alkoholismiin, ei tule alkoholisteja, jos alkoholinkäyttö heidän ympäristössään on vähäistä. Toisaalta vähäisetkin perinnölliset taipumukset voivat johtaa alkoholiongelmiin ympäristössä, jossa alkoholi on halpaa, helposti saatavilla ja yleisesti käytetty. Mitään alkoholismigeeniä ei nykytietämyksen valossa ole löydettävissä. Tietyt hermoston välittäjäaineet voivat vaikuttaa yksilön alkoholinkäytön yhteydessä kokemaan mielihyvään, ja eräät aineenvaihdunnalliset tekijät saattavat aiheuttaa joillakin henkilöillä alkoholin torjuntailmiön. Kuitenkin altistavat tekijät tai taipumukset merkitsevät ainoastaan suurempaa riskiä, jonka toteutuminen alkoholiongelmana riippuu ympäristötekijöistä. (Edwards et al., 1996, 98). Käsitykset siitä, että alkoholin aiheuttamat ongelmat kohdistuvat vain väärinkäyttäjien suppeaan ryhmään, on nykytutkimusten valossa osoitettu virheellisiksi. Kuitenkin saattavat alkoholiriippuvuudesta selviytyneiden omakohtaiset arviot riippuvuuden kehittymisen ja siitä selviytymisen syistä tarjota näkökulmia, joista voisi olla hyötyä myös ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa. Siksi seuraavassa tarkastellaan lähemmin eräiden raitistuneiden alkoholistien näkemyksiä. Monet sellaiset henkilöt, jotka ovat itse olleet alkoholin ongelmakäyttäjiä ja selvinneet siitä kuiville, ovat kirjoittaneet myöhemmin kirjoja omasta juomisurastaan ja siitä selviytymisestään. Eräs tällainen henkilö on Raimo O. Kojo (1998). Hänen mukaansa varsinainen syy juomiseen on se, että ihmisellä on paha olla, tai ainakaan hän ei ole tyytyväinen itseensä sellaisena kuin luonnostaan on. Alkoholi tuntuu poistavan pahaa oloa vaikka todellisuudessa se vain peittää sen. Jos ihminen löytäisi mielihyvän muuten, vaikkapa suhteesta toiseen ihmiseen, työstä, yhteiskunnasta, elämästä yleensä tai ennen kaikkea omasta itsestään, ei Kojon mukaan koko viinaa tarvittaisi, ei ainakaan juopotteluun. Jos olo on jatkuvasti paha, hyvän kaipuu kasvaa kestämättömäksi ja hyvää tavoitellaan helpoimmalla tavalla, juomalla alkoholia. Kun ihminen keksii tämän keinon, hän alkaa turvautua siihen aina kun elämä tuntuu tuskaiselta. Ei väliä ettei autuus pysy kunhan mieli paranee edes hetkeksi.

12 12 Pian lähtökohdaksi ei tarvita edes erityisen pahaa mieltä, vaan pelkkä halu päästä epämääräisestä, tympeästä olosta riittää syyksi. Näin syntyy riippuvuus. (Kojo, 1998) Kojon (1998) mukaan juoppo juo, koska ei tule toimeen itsensä kanssa. Läheisten, olosuhteiden, tapahtumien yms. syyttämien on turhaa, valheellista ulkopuolelta löytyy vain tekosyitä. Pohjimmainen syy juomiseen on pelkästään se, ettei alkoholisti hyväksy itseään sellaisena kuin on. Ja ellei ihminen tätä hyväksy, hänelle jää vain yksi mahdollisuus: hänen on kieltäydyttävä näkemästä todellista itseään eli hänen on jollakin keinoin paettava todellisuutta. Vähemmän herkät ihmiset onnistuvat hämäämään itsensä pakenemalla ylenpalttiseen työntekoon tai harrastamiseen, uskonnollisuuteen, kuntoiluun tms. Tämän kaltaista pakenemista emme usein edes huomaa koska toiminta on yhteiskunnallisesti paitsi yleisesti hyväksyttyä myös kunnioitettavaa. Herkimmät yksilöt eivät osaa suunnata voimiaan aktiivisuuteen, ja niin heille jää ainoaksi pakomahdollisuudeksi itsensä kemiallinen huumaaminen. Erilaiset pakenemismuodot eivät muuta ihmistä pohjimmiltaan, vaan todellinen (halveksittu, väheksytty, heikkoitsetuntoinen) minä vain peittyy liiallisen tekemisen tai alkoholihuurun alle. (Kojo, 1998). Eivät lapsuuden ankeudet tehneet minusta juoppoa, kertoo Raimo O. Kojo (1998). Minä pakenin pienestä pitäen vaikeuksia koteloimalla ne sisimpääni, ja katkeroiduin. Elämänasenteeni vääristyi vääristymistään. Koska kielsin vaikeudet, niitä ei lopulta ollut minulle olemassakaan, tietoisella tasolla. Mutta en minä todellisuuden kieltämällä löytänyt onnea, mielenrauhaa. Elin alituisessa epämääräisessä ahdistuksessa enkä tiennyt kuka olin (koska en tutustunut itseeni). Tunsin vain epämääräisesti olevani aina, kaikkialla ja kaikessa huonompi kuin muut hyljeksitty, sivullinen. (Kojo, 1998). Samasta asiasta puhuu myös Anja Koski-Jännes (1998) tutkimuksessa, jossa haastateltiin erilaisia riippuvuutensa voittaneita ihmisiä. Monet haastatelluista kertoivat, miten olivat raitistuneet ja vapautuneet riippuvuudesta luovuttuaan vääristyneestä todellisuuskäsityksestä ja oivallettuaan, että juominen oli vain heidän sairautensa mekaaninen puoli, kun taas sen todellinen syy oli heidän haavoittuva tunne-elämänsä ja se väärä elämäntapa, jota he olivat erehtyeet luulemaan oikeaksi. Monet Koski-Jänneksen (1998) haastattelemista henkilöistä kertoivat hukanneensa oman minuutensa kokonaan. He kokivat, että kelvatakseen äidilleen tai isälleen, he olivat joutuneet olemaan jotenkin muuta kuin mitä he tunsivat sisimmässään olevansa. Tämä alituinen esittäminen oli heidän käsityksensä mukaan osatekijä siinä epäviihtymyksessä, joka ajoi etsimään helpotusta riippuvuutta tuottavista toiminnoista. Riisuttuaan riippuvuuden suojakuoren, moni heistä tunsi palaneensa siihen, mistä oli pienenä lähtenyt eli siihen, mitä he pitivät aitona ja oikeana minuutena. (Koski-Jännes et all., 1998).

13 Juoppokulttuuri 13 Ellei ihminen koe elämää itsessään ja luonnollisesti mielekkääksi, hän hakeutuu Kojon (1998) mukaan muitten vastaavalla tavalla elävien seuraan. Yhteiskunta koostuu muutenkin samankaltaisesti ajattelevien ja toimivien pikkuyhteisöistä. Niinpä viinaan mieltyneet löytävät toisensa ja alkavat tukea toisiaan matkalla yhä rajumpaan juopotteluun. Pako todellisuudesta etanolin luomaan valheelämään yhdistää, syntyy humalaan uskovien seurakunta. Lopulta koko elämä tuntuu elämisen arvoiselta vain kapakassa ja muussa ryyppyseurassa, sittemmin myös yksin juoden. Koko ajan ryhmä kietoutuu tiukemmin ansaan, ja siitä irtautuminen käy mahdottomaksi, kun yhä kauemmaksi jäänyt normaali elämä näyttää täysin vieraalta. Loppujen lopuksi viinaton elämäntapa onkin juopon mielestä valheellista. Vähitellen juoppo huomaa olevansa selvänä epänormaali ja humalassa normaali. (Kojo, 1998). Seppo Toiviainen (1997) on tutkinut erityisesti juoppokulttuureja. Hänen mukaansa juopottelevia ihmisiä, ihmisryhmiä ja porukoita on käytännössä monenlaisia, mutta ne ovat perimmältään yhden ja saman, yleisen ja yksilöllisen juoppokulttuurin ilmenemismuotoja. Juoppokulttuuri on vahvasti emergentti; se on kollektiivinen, yksilöllinen kiteytymä. Se on saman tyyppinen tapahtuipa juominen kapakassa, asunnossa, puistossa tai rannalla. Toiviainen puhuu juoppokulttuurin läpideterminoivasta luonteesta tarkoittaen sillä sitä, että alkoholistisessa juomisessa ei ole kysymys yksinkertaisen välittömästä ihmisen ja pullon välisestä suhteesta. Ihmisen ja pullon välillä on kolmas tekijä: Juoppokulttuuri. Se ei ole mikään pelkkä tekninen välijäsen, vaan ennen kaikkea se muodostaa determinoivan renkaan ihmisten ja pullojen välisten suhteiden ympärille. Juoppokulttuuri on reaalinen yhteisö, sosiaalinen fakta. Juoppokulttuurin läpideterminointi tarkoittaa myös sitä, että tämä kulttuuri hallitsee jäsentensä kaikkia elämäntoimintoja, sitä enemmän mitä syvemmälle ihminen on juoppokulttuurissa. Juopotteleva ihminen on sidoksissa juoppokulttuuriin näkymättömin langoin jopa silloin kun hän väistää sitä. Kyse ei ole niinkään sosiologisesta alakulttuurista kuin henkisestä, hallitsevasta yläkulttuurista. (Toiviainen, 1997). Tavallisen juomisen ja alkoholistisen juomisen välinen raja on epäselvä. Ero ei Seppo Toiviaisen (1997) mukaan keskity juotujen annosten määrään eikä edes juomisen tiheyteen. Tavanomainen, rentouttava juominen jonkin tietyn asian kunniaksi tai seurustelun yhteydessä saattaa joskus olla rankkaakin. Tavanomaisen, rentouttavan juomisen ja alkoholistisen, addiktiivisen juomisen välinen ero kulminoituu siinä pisteessä, jossa juominen muuttuu keinosta tavoitteeksi. Siirtymä rentouttavasta juomisesta pakojuomiseen merkitsee samalla siirtymistä yhä syvemmälle juoppokulttuuriin (Toiviainen, 1997). ELÄMÄNKAARIAJATTELUUN PERUSTUVA KEHITYSPSYKOLOGINEN TEORIA ALKOHOLIN ONGELMAKÄYTÖN KEHITTYMISESTÄ Viime vuosina alkoholiriippuvuutta käsittelevässä tutkimusorientaatiossa on tapahtunut suuria muutoksia. Leonard ja Blane (1999), jotka ovat kartoittaneet 1980-luvun lopun jälkeen ilmestyneitä tutkimuksia ja laatineet tämän pohjalta

14 14 laajan yhteenvedon alkoholiriippuvuutta käsittelevistä tutkimussuuntauksista, ovat sitä mieltä, että kysymyksessä on ollut suoranainen paradigmamuutos. Tämän paradigmamuutoksen merkittävin ilmentymä on Leonardin ja Blanen mukaan biopsykososiaalinen kehitysparadigma (biopsykosocial developmental paradigm). Tämä tutkimusote eroaa erityisen radikaalisti lääketieteellisestä sairausmallista, joka pyrkiessään selittämään alkoholiriippuvuutta korostaa pääasiassa jotain yksittäistä tekijää kuten alkoholismigeeniä tai alkoholistista persoonallisuutta. Kehityspsykologisen elämänkaariajattelun perusteita Kehityspsykologisen elämänkaariajattelun perusteellinen läpikäynti ei tämän raportin yhteydessä ole mahdollista. Seuraavassa esitetään kuitenkin yhteenvedonomaisesti joitakin niistä elämänkaariajattelun periaatteista, jotka saattavat olla merkityksellisiä yritettäessä ymmärtää alkoholiriippuvuuden kehittymistä, riippuvuudesta vapautumista ja joitakin ehkäisevän päihdetyön suunnittelussa huomionarvoisia tekijöitä. Elämänkaariajattelun lähtökohdat voidaan Tony Dunderfeltin (1991, 13) mukaan tiivistää seuraaviin neljään kohtaan: 1) Ihmisen kehitys jatkuu koko elämän ajan. Myös aikuisuuden ja vanhuuden elämänvaiheessa syntyy ihmistä uudistavia kykyjä ja voimia. 2) Jokaisen ihmisen elämä muodostaa ainutlaatuisen yksilöllisen kokonaisuuden. 3) Suurista yksilöllisistä eroista huolimatta voidaan ihmisen elämänkaaresta löytää yleisiä kehityksen lainmukaisuuksia. 4) Yksilön kehitystapahtumia voidaan, riippumatta siitä mihin elämänvaiheeseen ne ajoittuvat, ymmärtää parhaiten, kun ne suhteutetaan edellä mainittuihin kehityksen lainmukaisuuksiin. Kehityspsykologinen tietous ja kirjallisuus keskittyy paljolti lapsuuteen ja nuoruuteen. Lapsuuden merkitys yksilön kehitykselle onkin erittäin merkityksellinen, mutta myös aikuisuuden kehitysvaiheet sisältävät mahdollisuuksia muuttaa ja tasapainottaa lapsuudessa ja nuoruudessa sisäistettyjä psyykkisiä rakenteita ja toimintamalleja. (Dunderfelt, 1991, 45). Tony Dunderfelt tiivistää (1991, 45-55) inhimillisen kasvun ja kehityksen tärkeimmät lainalaisuudet kolmeksi perusperiaatteeksi: 1) Ihminen kehittyy täyteen kasvuunsa vuorovaikutuksessa kulttuurin ja sosiaalisten virikkeiden kanssa. Tämä näkyy erityisen selvästi silloin, kun niitä ei ole ollut tai ne ovat olleet erittäin puutteellisia. Esimerkkinä tästä voidaan mainita ns. susilapset, jotka ovat kasvaneet viidakossa tai erämaassa susien keskellä ilman yhteyksiä ihmisiin. Tällöin esimerkiksi kahdella jalalla kävely, puhe ja käsitteellinen ajattelu olivat jääneet

15 15 kehittymättä. Inhimillinen kehitys on siis vuorovaikutusta sisäisten mahdollisuuksien ja ulkoisten virikkeiden välillä. 2) Biologinen ja psykologinen kehitys seuraavat omaa sisäistä aikatauluaan. Kaikella mikä kasvaa on oma perussuunnitelmansa. Sen osat ilmaantuvat kukin omalla ajallaan ja muodostavat toimivan kokonaisuuden. Vaiheet voivat hidastua tai nopeutua tai jäädä täysin pois ulkoisten virikkeiden ja biologisen perimän vaikutuksesta, ja aikuisella henkilöllä omien valintojen takia. Kehityksellä on oma aikataulunsa, joka toteutuakseen tarvitsee ulkomaailman virikkeitä. Herkkyyskaudet ovat ajankohtia, jolloin jonkin inhimillisen kyvyn oppiminen onnistuu parhaiten. Kriittisellä kaudella puolestaan tarkoitetaan aikaa, jolloin ulkomaailmasta on saatava virikkeitä, jotta kyky pääsisi kehittymään. 3) Sisäistäminen eli internalisaatio kuvaa sitä monimutkaista ja osin tuntematonta tapaa, millä ulkomaailman virikkeet muuttuvat sisäisiksi psyykkisiksi rakenteiksi ja toiminnoiksi. Sisäistämisessä tapahtuu laadullinen muodonmuutos, kun ulkoinen, aistein havaittava ilmiö muuntuu sisäiseksi, kokemukselliseksi ilmiöksi. Sisäisen maailman muodostumista voidaan kuvata seuraavasti: Ihminen sisäistää ulkomaailmaa neljän virran tai kanavan kautta, jotka ovat: a) ravinnon virta, b) hengityksen ja rytmien virta, c) aistimusten virta ja d) ihmissuhteiden virta Sisäistämistä tapahtuu koko ihmisen elämän ajan, mutta sen merkitys on erityisen tärkeä lapsuudessa. a) Ravinnon virta; Ravinnon merkitys ihmiselle on itsestään selvää. Ravinnon on oltava paitsi määrällisesti myös laadullisesti riittävää. Siitä saatavista aineksista rakentuu ihmisen fyysinen olemus. Ravinnon nauttiminen ja hyväksikäyttö on sisäistämistapahtuma, jossa ihmisen elimistö hajottaa nautitun ruuan ainesosat yksinkertaisiksi yhdisteiksi, joiden molekyylejä se sitten käyttää omien aineidensa rakennusosina. Sen vuoksi ruuan laadulla on merkitystä. b) Hengityksen ja rytmin virta; Myös hengityksen merkitys ihmiselle on itsestään selvä, ja hengitykseen liittyy myös sekä määrällinen että laadullinen puoli. Ei ole yhdentekevää miten hengitämme. Oikeanlainen hengitys opitaan elämänrytmin, elämäntavan kautta. Säännöllinen ja pienen lapsen tarpeita tasapainoisesti tyydyttävä hoito ja elämänrytmi luovat perusturvallisuutta ja vaikuttavat jopa oikean hengitystavan kehittymiseen. c) Aistimusten maailma; Aluksi pieni lapsi elää täysin aistimaailmassa, varsinkin silloin kun hän ei vielä ole oppinut puhumaan ja kommunikoimaan sanoin ja käsittein. Myös puhumaan oppimisen

16 16 jälkeen ovat aistikokemukset merkityksellisiä, koska niistä muodostuu lapsen oma psyykkinen sisäisyys. Aistien kautta tulevat virikkeet toimivat malleina psyykkisten vastineiden muodostumisessa. Ja nämä ulkoisen maailman psyykkiset vastineet muodostavat ihmisen psyykkisen maailman. Jokainen aistimus on pienelle lapselle erittäin tärkeä niin määrällisesti kuin laadullisesti. Aistimusten perusteella muodostuu lapsuudessa ihmisen sisäinen maailma, joka on hänen kehittyvän yksilöllisyytensä kasvualusta. Pieni lapsi on täysin avoin maailmalle ja maailma virtaa häneen aistikanavia pitkin. d) Ihmissuhteiden merkitys; Ihmissuhteilla tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkea sitä, mikä vaikuttaa ihmisten välillä: puhetta, sanoja, eleitä ja tunneilmapiiriä, ihmisten välillä syntyviä psyykkisiä ja sosiaalisia kenttiä jännitteineen, vaatimuksineen, rakkauden ja vihan voimineen. Kaikki ihmiset elävät jatkuvasti jossakin ihmissuhdeverkostossa, ja aikuiset ovat aktiivisesti ja tietoisesti luomassa näitä verkostoja. Myös ihmissuhteet ovat ravintoa lapselle. Hän syö ja hengittää sisäänsä sosiaalisen kentän ilmiöitä. Tämä ei tarkoita pelkästään sanallisella tasolla tapahtuvaa kommunikointia, vaan myös muutoin kuin sanallisesti välittyviä tunnelmia. Psyykkiset voimat ja eleiden, äänenpainon yms. kautta välittyvät merkitykset ja aikomukset kuuluvat näihin. Pieni lapsi elää juuri tällä ei-sanallisella tasolla, varsinkin silloin kun hän ei ole vielä oppinut puhumaan. Aikuisten puheen ajatussisältö on hänelle vielä tuntematonta, mutta merkittäviä ovat äänet, kosketus ja tunnelma. Myöhemminkin lapsi pystyy aistimaan vanhempien todelliset aikomukset heidän sanojensa takaa. Myös ihmissuhteiden vaikutukset käyvät läpi sisäistämisen. Kokemukset muuttuvat lapsen omaksi psyykkiseksi aineistoksi. Se mitä lapsi on kohdannut ulkopuolisessa maailmassa, muuttaa muotoaan ja olemustaan ja siitä tulee lapsen psyykkistä toimintaa. Varhaislapsuuden kokemuksista, niin pienistä ja arkipäiväisistä kuin suuremmista ja ainutlaatuisemmista tapahtumista, muodostuu ihmisen tajunnan syvä peruskerrostuma. Tämä ei kuitenkaan ole mikään staattinen ja paikallaan pysyvä perusta ihmisessä, vaan jopa varhaislapsuuden kokemukset liikkuvat ja elävät vielä aikuisenkin henkilön psyykessä. Kaikki edellä mainitut sisäistämisen kanavat muodostavat yksilön kasvulle ja kehitykselle välttämättömän perustan, mutta eivät sinällään riitä selittämään koko ihmisen yksilöllistä olemusta. Yksilöllisyys herää ulkomaailman kohtaamisen kautta. Vanhemmat voivat antaa perustan lapsensa yksilöllisyyden syntymiselle, mutta kukaan ei voi ulkopuolelta luoda toisen yksilöllisyyttä. (Dunderfelt, 1991, 45-55). Perimä, siis geenit, muodostaa ihmisen elämän fyysisen perustan. Toinen elämän perusta, ihmisen elämän sosiaalinen perusta, muodostuu kaikesta siitä, minkä ihminen elämänsä aikana sisäistää. Tätä kutsutaan yleensä ympäristön vaikutukseksi ja oppimiseksi, vastakohtana sille, mikä meissä muodostuu sisäsyntyisen kypsymisen kautta. Sisäistäminen tapahtuu, kuten aikaisemmin

17 17 mainittiin, osaksi fyysisellä tasolla (ravinto, hengitys), osaksi psyykkisellä tasolla (kokemukset, ihmissuhteet, tunnelmat). Oppiminen tapahtuu sekä matkimalla että tietoisesti oppimalla. Yksilöllisyys, minuus, on perimän ja sosiaalisen perustan ohella kolmas ihmisen elämänkaarta muovaava tekijä. Se ei ole palautettavissa kahteen edellä mainittuun tekijään, eikä sitä myöskään voida paikantaa mihinkään. Se on alati liikkuva ja kehittyvä, ja se kehittyy läpi koko elämän, pienten ja suurten siirtymävaiheiden kautta. Yksilöllisyydestä on käytetty sellaisia ilmaisuja kuin todellinen minä tai ydinihminen. Yksilöllisyydellä ei tarkoiteta samaa kuin persoonallisuus.(dunderfelt, 1991, 65, 69, 88-89). Persoonallisuus viittaa kaikkeen siihen, minkä ihminen on sisäistänyt ympäristöstään ja mikä on muodostunut hänen henkilökohtaisiksi piirteikseen perimän antamien rajojen puitteissa (esim. pikkutarkkuus, nopea puhe, tunneherkkyys). Persoonallisuutta voidaan mitata psykologisilla testeillä. Yksilöllisyys, minuus, taas on ainutlaatuista. Yksilöllisyyttä ei voi mitata, se on arvo sinänsä, riippumatta henkilön kyvyistä tai menneisyydestä. Suotuisan kehityksen perustaksi lapsi tarvitsee tunnetta siitä, että oma itse on hyväksytty ja että oma itse on osa sosiaalista kokonaisuutta (lähinnä perhettä). (Dunderfelt, 1991, 65, 88-89). Nuoruus on voimakasta yksilöllisyyden heräämisen aikaa maailmassa olevien vastakkaisuuksien kohtaamisen tai niihin törmäämisen kautta. Näin syntyvä kitka herättää ihmisen yksilöllisyyden uuteen vaiheeseen. Noin kahdennenkymmenennen ikävuoden jälkeen ihmisen kehityksen painopiste siirtyy yksilöllisyyden kehityksen kohdalle. Aikuisuuden kehitysvaiheet ovat pohjimmiltaan yritystä seisoa omilla jaloillaan, löytää maailman moninaisuudesta ja omasta sisäistetystä persoonallisuudesta todellinen oma itsensä, eli kasvaa omaksi itsekseen. Ihminen pyrkii löytämään omat kykynsä ja oman todellisen minänsä. Itsetuntemus on tuskallista, mutta se on yksi tärkeimmistä aikuisuuden haasteista. Ihminen kantaa mukanaan aikuisuuteen lapsuudessa ja nuoruudessa sisäistettyjä ajattelun, tuntemisen ja tekemisen malleja. Niitä hän toteuttaa automaattisesti, itsestäänselvyyksinä, kunnes kohtaa nämä persoonallisuuden piirteet itsessään ja joutuu kysymään, mitä minä sisimmästäni todella haluan toteuttaa ja ilmaista elämässäni. Itsetiedostamisen kautta on tietyssä määrin mahdollista muuntaa lapsuudessa ja nuoruudessa muodostuneita kehityksen perusteita. Tämä tapahtuu psyykkisen itsehoidon tai itsekasvatuksen avulla, ja sitä voidaan pitää eräänlaisena oman elämän haltuun ottamisena. (Dunderfelt, 1991, ) Riippuvuuskäyttäytymisen kehittyminen elämänkaariajattelun mukaan Biopsykososiaalisen kehitysparadigman mukaan riippuvuuskäyttäytyminen kehittyy monien tekijöiden yhteisvaikutuksena. Tällaiset vaikuttavat tekijät ovat luonteeltaan biokemiallisia, kognitiivisia, sosiaalisia, psykologisia ja dynaamisia, ja ne vaihtelevat yksilöllisesti kunkin ajankohdan mukaan. Ne liittyvät myös kiinteästi ihmisen elämänkaareen ja siihen yhteydessä oleviin elämäntilanteisiin kuten esim. puberteetin alkamiseen ja juomisen alkamisajankohtaan ja kestoon. Ne ovat tekijöitä, jotka voivat suuresti vaikuttaa yksilöiden elämänkulkuun. (Windle & Davies teoksessa Leonard ja Blane (Eds.), 1999, ).

18 18 Tämä lähestymisote eroaa oleellisesti sellaisista teorioista, jotka kiinnittävät huomiota vain yhteen ainoaan tekijään pyrkiessään selittämään alkoholismin kehittymistä. Se korostaa myös vuorovaikutuksen kaksisuuntaisuutta niin vanhempi-lapsi-suhteessa kuin suhteessa ympäristöönkin. Lisäksi tämä lähestymisote tunnustaa myös sen, että samaan lopputulokseen voidaan päätyä eri tekijöiden kautta. Mikä tahansa yksittäisistä vaikuttavista tekijöistä voi vaihdella voimakkuudeltaan, kestoltaan ja painoarvoltaan. Ratkaisevaa on kokonaisuus. (Windle & Davies, 1999, ). Elämänkaariajatteluun pohjautuvaa kehityspsykologista teoriaa on usein käytetty hahmoteltaessa esim. alkoholiongelman selkeimpiä kehittymismalleja. Tutkimuksissa on havaittu erityisesti kaksi selkeätä ongelmakäyttäjätyyppiä: ns. epäsosiaalinen alkoholisti, jolle tunnusomaista on lapsuudenaikainen vakava käyttäytymishäiriö, varhain alkanut alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät ongelmat. Toinen päätyyppi on henkilö, jolla ei lapsuudessa esiinny havaittavaa käyttäytymishäiriötä ja jonka alkoholinkäyttöön liittyvät ongelmat alkavat suhteellisen myöhään. (Windle & Davies, 1999, 172). Alkoholinkäyttöön liittyvissä tutkimuksissa keskitytään usein nuoruuteen. Kehityspsykologinen lähestymisote korostaa kuitenkin, että alkoholinkäytön kehittymiseen ja mielenterveyteen vaikuttavat tekijät juontavat juurensa jo paljon varhaisempaan elämänvaiheeseen. Alkoholiongelmat nähdään usein adaptaatiokäyttäytymisen epäonnistumisena tärkeimpien kehitystehtävien kohdalla (manifestation of a developmental history of adaptational failures in key developmental tasks) kuten esim. tunteiden hallinta ja oman identiteetin luominen. Nämä aikaisemmat epäonnistumiset ovat kuitenkin elämän edetessä mukautuvia siten, että mikäli henkilö onnistuu seuraavassa kehitysvaiheessaan, se suuntaa hänen elämäänsä terveempään suuntaan (esim. raittiuteen tai alkoholin kohtuukäyttöön). (Sroufe, 1997/ Windle & Davies, 1999, 173). Lapsuus Vanhempien alkoholismin lapselle aiheuttama synnynnäinen riski on ilmeinen jo hyvin varhaisessa elämänvaiheessa. Alkoholia raskauden aikana käyttäneiden äitien lapset osoittavat suurempaa ärtyvyyttä, arkuutta, huonontunutta tiedonkäsittelykykyä (esim. uusiin ärsykkeisiin tottumisen viivästymistä) ja alhaista aktiivisuutta. He saattavat myös olla temperamentiltaan vaikeita; emotionaalisesti reaktiivisia, tunnetiloiltaan negatiivisesti latautuneita, impulsiivisia ja kärsiä keskittymiskyvyn puutteesta. (Streissguth, 1986; Windle, 1990/ Windle & Davies, 1999, 173). Toisen vanhemman alkoholismi saattaa lisätä lapsen ongelmariskiä geneettisen perimän kautta. Geneettisen haavoittuvuuden mallit ovat esim. osoittaneet, että vanhemman alkoholismin taustalla olevat neurobiologiset mekanismit periytyvät jälkeläisille ja ne ilmenevät vaikeana temperamenttina (luonnevaikeuksina) lapsuudessa. Puolisonvalintaprosessi, jossa henkilöt, joilla on merkittävää taipumusta alkoholismiin ja psyykkisiin ongelmiin, pariutuvat, saattaa oleellisesti lisätä näiden lasten haavoittuvuutta. Lasten haavoittuvuutta lisäävät myös äidin raskaudenaikainen puutteellinen ravinto, hoidon puute, ongelmat synnytyksen yhteydessä ja synnytyksen jälkeiset vaikeudet kuten esim. perheen köyhyys ja

19 19 lapsen kokema huolenpidon puutteellisuus. (esim. Rodning, Beckwith & Howard, 1989; Streissguth et al., 1990/ Windle & Davies, 1999, 174). Mutta biologiset riskitekijät eivät yksin selitä alkoholia raskauden aikana käyttäneiden äitien jälkeläisten kehitysheikkouksia. Runsaasti alkoholia käyttävien äitien keskimääräistä useammin osoittamaa epäluotettavaa sitoutuneisuutta (kiintymystä) lapseensa ei helposti selitetä keskittymällä pelkästään biologisiin prosesseihin. Lisäksi varhaisiin riskitekijöihin pohjautuva kehityskulku hämärtyy ajan myötä entisestään. Esim. eräät biologisen riskin lähteistä (esim. lapsen ennen syntymäänsä tapahtunut altistuminen alkoholin vaikutuksille) vähenee ajan kuluessa asteittain. Monet lapset, jotka aluksi vaikuttavat sopeutumattomilta, onnistuvat myöhemmässä elämänvaiheessa sopeutumaan terveellä tavalla. Sen sijaan jotkut toiset lapset, jotka aluksi vaikuttavat synnynnäisesti vahingoittumattomilta, saattavat reagoida sopeutumattomalla tavalla kehityshaasteisiin. (Cicchetti, 1993/ Windle &Davies, 1999, ) Elämänkaariajatteluun perustuvan kehityspsykologisen viitekehyksen avulla on pystytty selventämään ongelmakenttää kiinnittämällä samanaikaisesi huomiota niin biologisiin riskitekijöihin kuin yksilön elämän erilaisiin stressitekijöihin ja henkilökohtaisiin taipumuksiin sekä siihen, miten yksilö selvittää tietyt merkitykselliset kehityshaasteet. Erityisesti tärkeimmät kehityshaasteet, joita lapsi kohtaa lähestyessään lapsuuden myöhäisvaihetta, sisältävät 1) tavat, joilla mukauttaa yllykkeitä ja negatiivisia tunteita, 2) harmonisen, synkronisen vuorovaikutuksen huoltajan kanssa, 3) turvalliset tunnesiteet huoltajiin ja 4) turvalliset ihmissuhteet. Jos lapset selviävät onnistuneesti näistä haasteista, heidän mahdollisuutensa selviytyä hyvin myöhemmistä elämänvaiheista todennäköisesti lisääntyy. Mutta mikäli näiden tehtävien selvittäminen epäonnistuu, lisääntyy lasten sopeutumattomuusriski kehityksen edetessä. (Cicchetti, 1993; Sroufe, 1990/ Windle & Davies, 1999, 175). Vaikka monet varhaislapsuudessa kohdattavat kehitystehtävät ovat erittäin merkityksellisiä, kohtaa lapsi kasvaessaan useita uusia, koko hänen myöhempään elämäänsä keskeisesti vaikuttavia kehitystehtäviä. Näitä ovat esim. oman itsen ymmärtäminen erillisenä yksilönä, sosiaalisten ja objektiivisten maailmojen tutkiminen, itsekontrolli, tunteiden hallinta ja muiden henkilöiden tunnetilojen tajuaminen. Koska näiden tehtävien selvittäminen on haastavaa jo sinänsä, kaikki ongelmalliset tekijät kuten esim. vanhempien alkoholismi, perheen taloudelliset vaikeudet ja vanhempien keskinäiset ristiriidat, vaikeuttavat tilannetta ja vaikuttavat häiritsevästi lapsen kehittymiseen. Huomion kiinnittäminen näiden toimintojen ja taitojen kehittymiseen saattaa auttaa hyödyllisellä tavalla ymmärtämään dynaamisten stressiherkkyystaipumusten vaikutusta lapsen kehitykseen. Esim. monet tutkimukset osoittavat, että perheenjäsenten väliset konfliktit jo itsessään lisäävät lapsen haavoittuvuutta, ja tämä puolestaan lisää vanhempien alkoholiongelman haitallista vaikutusta lapsen kehitykseen. (Brooks, Whiteman & Cohen, 1996/ Windle & Davies, 1999, 176).

20 Koulun alkaminen tuo jälleen uusia ulottuvuuksia lapsen kehitykseen. Kasvaminen ja kehitystehtävät tuovat mukanaan joukon muutoksia stressitekijöiden luonteeseen ja merkitykseen. Tämä puolestaan avaa joukon laadullisesti erilaisia väyliä, joiden kautta vanhempien alkoholiongelmien aiheuttamat riskitekijät saattavat heijastua lapseen. Esim. kognitiivisen kehityksen dramaattinen eteneminen (mm. kyky muodostaa, käyttää ja palauttaa mieleen sosiaalisten kokemusten symbolisia tulkintoja) antaa lapselle lisää käyttäytymismalleja. Eräs seuraus tästä on se, että joutuessaan toistuvasti tekemisiin sellaisten henkilöiden kanssa, jotka käyttävät runsaasti alkoholia, lapsi saa runsaasti alkoholinkäyttöön liittyviä käyttäytymismalleja. Tämä taas saattaa altistaa hänet aliottamaan itsekin juomisen nuoruusikään tultuaan. (Esim. Zucker, Kincail, Fitzgerald & Bingham, 1995/ Windle & Davies, 1999, 177). Tutkimukset osoittavat, että perheen ilmapiirin päävire vaikuttaa enemmän lapsen tunne-elämän kehittymiseen kuin pelkkä vanhempien juominen. Se, että lapsi eläytyy vahvasti perheen ongelmiin, lisää hänen psyykkistä haavoittuvuuttaan (mm. masentuneisuus ja jännittäminen). Siten kyky sosiaalisen etäisyyden ottamiseen saattaa auttaa lasta selviytymään vähemmin vaurioin vanhempien alkoholismin ja perheen ongelmien ja ristiriitojen aiheuttamista häiriöistä. (Windle & Davies, 1999, 178). Vaikka alkoholistiperheen pojalla on vähintään nelinkertainen riski alkoholiongelman kehittymiseen, on tärkeätä huomata, että valtaosa alkoholistiperheen lapsista ei kuitenkaan päädy itse alkoholin ongelmakäyttäjäksi. Osalle heistä kehittyy muunlaisia psyykkisiä ongelmia (esim. masennus) tai sopeutumattomuutta. Osa puolestaan kehittyy hyvin elämässään selviäviksi aikuisiksi. Täten lopputulokset, jotka perustuvat pelkästään alkuperäisoletukseen, eivät anna riittävää käsitystä lopputulokseen vaikuttavista tekijöistä. Tilanteeseen vaikuttavat monet riskitekijät ja suojaavat tekijät ja niitä kaikkia on tarkasteltava yhtäaikaisesti. Myös eri tekijöiden ajallinen vaikuttavuus on otettava huomioon. Esim. varhain alkanut runsas juominen tai lapsuuden proaktiivinen aggressiivisuus saattavat aiheuttaa negatiivisia kurinpitoseuraamuksia, jotka puolestaan saattavat edistää epätoivottujen lopputulosten (esim. alkoholismin) kehittymistä ja tuottaa lisää riskitekijöitä kuten esim. hakeutumista sellaiseen kaveripiiriin, joka kiihdyttää epäterveellisen elämäntyylin kehittymistä (Windle & Davies, 1999, ). 20 Nuoruus Nuoruutta leimaavat merkittävät biopsykososiaaliset muutokset. Sosiaalisessa kentässä nuorten kohtaamia tärkeimpiä haasteita ovat 1) selviytyminen ikätovereiden kanssa, 2) siirtyminen ala-asteen suhteellisen intiimeistä ja suljetuista ympyröistä suurempiin ja usein persoonattomampiin yläasteen kouluihin, lukioon jne., 3) itsenäisyyden ja perhesidonnaisuuden välisen tasapainon asteittainen saavuttaminen ja 4) seksuaalisten suhteiden solmiminen.

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Pia Mäkelä 18.9.2012 Vain pieni vähemmistö? 1 Esityksen kulku Tutkimustuloksia alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen jakautumisesta yleensä. Koskevatko

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010 Arki on kaiken perusta Arki on uusiutuva luonnonvara se kuluttaa ja ruokkii Arki luo elämänpiirin

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Mitä varhainen puuttuminen on?..varhainen avoin yhteistoiminta, Varhainen dialogi, Aktiivinen

Lisätiedot

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Erikoistutkija Liisa Heinämäki, THL Yksikön päällikkö Päivi Lindberg, THL 16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kiusaaminen varhaisvuosina?

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Oppimisen ja ymmärtämisen ongelmien vaikutus ihmisen mahdollisuuksiin selviytyä muuttuvassa toimintaympäristössä Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry /

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA Mari Parikka-Nihti 26.11.2015 KÄSITTEISTÄ Luonnossa liikkuen Ympäristökasvatusta Kestävän kehityksen näkökulmasta MIKSI? Luonto lähelle ja terveydeksi

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

Ihmisen chakrajärjestelmä

Ihmisen chakrajärjestelmä Ihmisen chakrajärjestelmä Aivan ulommaisena meitä ympäröi aura. Se toimii suojaavana kerroksena ihmisen ja maailman välissä. Aurassa on neljä kerrosta, neljä energiakehoamme fyysisen kehomme ympärillä;

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Persoonallisuushäiriö ja pahuus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Esitys Pahan käsitykset Persoonallisuushäiriö Pahan kielioppi Paha ja sosiaalinen Pahan mallit

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Lapset ja tietoyhteiskunta seminaari 15.2.2008 ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Tarja Salokoski, PsT Psykologi PSYKOLOGIPALVELUT MIELI & KUVITUS tarja.salokoski@elisanet.fi Psykologipalvelut

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

TERVEYSTIETO 7.LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen

TERVEYSTIETO 7.LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen TERVEYSTIETO 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta, terveyden edistämistä sekä elämänkulkua, kasvua ja kehitystä voimavaralähtöisesti

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

MAHTUVATKO PÄIHDETYÖ JA MIELENTERVEYSTYÖ EHKÄISYSTÄ HOITOON SAMAAN STRATEGIAAN?

MAHTUVATKO PÄIHDETYÖ JA MIELENTERVEYSTYÖ EHKÄISYSTÄ HOITOON SAMAAN STRATEGIAAN? MAHTUVATKO PÄIHDETYÖ JA MIELENTERVEYSTYÖ EHKÄISYSTÄ HOITOON SAMAAN STRATEGIAAN? Eri viitekehysten kohtaaminen strategiatyön haasteesta mahdollisuudeksi Ongelmat eivät juuri koskaan esiinny yksinään, ja

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ Teemaseminaarin ohjelma 10.15 Kuka olen, mistä tulen, miksi olen täällä? Näkymiä ja unelmia, Esa Nordling (THL) ja Satu Turhala(SMS) 10.45 Puhe,

Lisätiedot

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot