KAUNEUS JA TERVEYS -LEHDEN LIIKUNTAJOURNALISMIN MUUTOKSET 50 VUODEN AIKANA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUNEUS JA TERVEYS -LEHDEN LIIKUNTAJOURNALISMIN MUUTOKSET 50 VUODEN AIKANA"

Transkriptio

1 KAUNEUS JA TERVEYS -LEHDEN LIIKUNTAJOURNALISMIN MUUTOKSET 50 VUODEN AIKANA Anu Valli Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu Turun yksikkö Viestinnän koulutusohjelma Medianomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Valli, Anu. Kauneus ja Terveys -lehden liikuntajournalismin muutokset 50 vuoden aikana. Turku, kevät 2006, 41 s. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö, viestinnän koulutusohjelma. Medianomi (AMK). Opinnäytetyössä tutkittiin 50 vuotta täyttävää Kauneus ja Terveys -lehteä. Suomen suurin naisten erikoislehti uudistui vuoden 2005 alussa ja siihen tuli lisää liikunta-aiheisia artikkeleita. Keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat, miten liikuntajournalismi on muuttunut lehden historian aikana ja miten liikuntaaiheiset jutut heijastavat omaa aikaansa. Tutkielman aineistona käytettiin Kauneus ja Terveys -lehden vuosikertoja vuosilta 1956, 1966, 1976, 1986, 1996 ja vuodelta 2006 tutkittiin numeroa 4. Lehdistä tehtiin sisällönerittelyä. Sen avulla selvitettiin vuosien aikana tapahtuneet muutokset liikuntajutuissa. Selityksiä muutoksille haettiin kulttuurintutkimuksesta. Lisäksi työssä haastateltiin K&T:n nykyistä päätoimittajaa Marja Aarnipuroa. Tutkielman mukaan liikunta-aiheiset jutut ovat lisääntyneet vuosien myötä huomattavasti ja myös niiden sisältö on muuttunut. Suurin kasvu liikuntajutuissa tapahtui kuitenkin vasta 2000-luvulla lehden uudistuksen myötä. Sisältöön ovat vaikuttaneet yhteiskunnalliset muutokset, kuten lama tai rahan käytön lisääntyminen. Myös käsitykset naiseudesta ovat muokanneet juttuja. K&T:n alkuvuosikymmenien hillitty voimistelija on vaihtunut omasta elämästään päättävään kuntoilijaan. Nykyisin tietoa on saatavilla runsaasti ja siksi myös liikuntajutut tarjoavat lukijoille enemmän informaatiota kuin aikaisemmin. Lukijat kaipaavat asiantuntevia ja luotettavia artikkeleita ohjeiden ja neuvojen ohella. Liikunta ei ole enää pelkästään voimistelua ihannemittojen saavuttamiseksi, vaan Kauneus ja Terveys mieltää sen osaksi elämäntapaa. Asiasanat: naistenlehti, liikunta ja journalismi, liikuntakulttuuri, sisällönanalyysi.

3 ABSTRACT Valli, Anu. Changes in sports journalism in the Kauneus and Terveys magazines in the last 50 years, Turku, Spring 2006, Language: Finnish, 41 pages. Diaconia University of Applied Sciences, Turku Unit, Degree Programme in Communication and Media, Bachelor of Media. The aim of the study was to research the 50-year-old Kauneus and Terveys magazine. Finland s biggest specialized women s magazine was renewed at the beginning of the year 2005 and it has covered more sports after that. The study examines how the sports journalism has changed during the magazine s history and how articles reflect their own time. The source material for this study consists of the Kauneus and Terveys annuals from the years 1956, 1966, 1976, 1986, 1996 and issue 4 from the year The magazines were researched by analysis of the content with which the changes in sport journalism were defined. There is also an interview with the current editor in chief Marja Aarnipuro. The main results are that there are more sport articles in the magazine and their content has changed over the years. The reasons for this are the changes in society, for example, depression and money spending habits. Also the current opinions about femininity have affected sport articles. The well-controlled gymnast in Kauneus and Terveys magazines has changed into an independent exerciser. Nowadays there is more information available and that is why sports articles offer more information than before. Readers need specialized and reliable articles among the directions and advice. Exercising is no more doing gymnastics to get ideal measures but Kauneus and Terveys conceive it as way of life. Key Words: women s magazine, exercise and journalism, sports culture, analysis of the content.

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 6 2 NAISTENLEHTIEN HISTORIAA Pirstaleinen lukijakunta Kilpailua lukijoista Naistenlehden ainekset 10 3 JUMPPAA MUUTOSTEN KESKELLÄ Seuratyötä ja voimistelua Nykyajan urheileva nainen 15 4 LIIKUNTA OSANA KAUNEUS JA TERVEYS -LEHTEÄ 17 5 TUTKIMUSMENETELMÄT 20 6 LIIKUNTAJOURNALISMIN MUUTOKSET Runsas lajien kirjo Liikunnan tavoitteet jutuissa Perustelut liikunnan harrastamiselle Lukijan teitittely ja nimetön toimittaja Miehet lukijoina ja asiantuntijat lähteinä 33 7 KAUNEUS JA TERVEYS MUKAUTUU MUUTOKSIIN 36 LÄHTEET

5 1 JOHDANTO Tarkoitukseni on päättötyössä tutkia liikuntajournalismin muutosta 50 vuotta vanhan Kauneus ja Terveys -lehden (K&T) kautta. Keskeinen kysymys on, miten liikuntajournalismi heijastaa omaa aikaansa ja vallitsevia trendejä. Liikuntaan erikoistuneita aikakauslehtiä on tullut koko ajan lisää, mutta Kauneus ja Terveys on käsitellyt aihetta koko historiansa ajan. Kauneus ja Terveys -lehti on ilmestynyt vuodesta 1956 alkaen. Lehden päätoimittaja vaihtui vuoden 2005 alussa ja hänen myötään liikuntaan liittyviä juttuja tuli lehteen lisää. Olin silloin Kauneus ja Terveys -lehdessä harjoittelussa vuoden 2005 alussa ja pääsin kirjoittamaan liikunta-aiheisia artikkeleita. Löysin myös tuolloin A-lehtien kirjastosta 1950-luvun Kauneus ja Terveys lehden ja havaitsin, kuinka erilaisia liikuntaan liittyvät jutut olivat silloin. Lehti teititteli lukijoita ja neuvoi jumppaohjeita mustavalkoisissa kuvissa. Nykyajan liikuntakulttuuri on muuttunut hyvin yksilökeskeiseksi. Esimerkiksi sotien jälkeen liikunnalla oli suuri yhteiskunnallinen merkitys kansallistunteen nostattajana. Nykyaikana kansallisen voiman esittäminen urheilussa ei ole tärkeintä, vaan liikkumiseen yhdistetään yksilö ja tietynlaisen ihmismallin ihannointi. Kulttuurintutkimus on tarkastellut hyvinkin paljon liikuntakulttuurin ja yhteiskunnan muutoksia. Yhteiskunnan muutokset vaikuttavat väistämättä myös liikuntaan ja urheiluun, ja siksi etsin kulttuurintutkimuksesta pohjaa liikuntajournalismin muotoutumiselle. Naisen maailma on muuttunut hyvin paljon 50 vuoden aikana. Naisellisuus yhdistettiin ensimmäisten Kauneus ja Terveys -lehtien ilmestymisen aikana hyvin tiiviisti myös liikuntaan. Miehiset lajit eivät silloin kuuluneet naisille. Nykyajan nainen saa itse päättää elämästään, ja siksi myös lajivalinnat ovat

6 6 monipuolistuneet. Naistutkimuksesta saan näkökulmia naisen maailmaan muuttumiseen. Tutkin työssäni vanhoja ja uusia Kauneus ja Terveys -lehtiä ja erityisesti niissä olevia liikunta-aiheisia juttuja. Teen sisällönerittelyä eri vuosikymmenien lehdistä, ja sen avulla pyrin löytämään artikkeleista ajan myötä tapahtuneita muutoksia. Selityksiä näille muutoksille haen kulttuurintutkimuksesta. Haastattelen myös K&T:n nykyistä päätoimittajaa Marja Aarnipuroa. Hänen kauttaan saan tietää lehden nykyisen kannan liikunta-aiheisiin juttuihin. Työni tuoteosa koostuu Kauneus ja Terveys -lehteen kirjoittamistani liikunta-aiheisista artikkeleista. Opinnäytetyön alussa teen katsauksen naistenlehtien historiaan sekä esittelen Suomen naistenlehtikenttää ja sitä, miten Kauneus ja Terveys sijoittuu siihen. Kartoitan myös hieman kulttuurintutkimuksen näkökulmasta elämäntapojen ja sitä kautta liikuntakulttuurin muutosta. Käsittelen viimeistä viittäkymmentä vuotta, koska tuona aikana Kauneus ja Terveys on ilmestynyt. Työn loppupuolella esittelen tutkimukseni tuloksia ja analysoin niitä.

7 7 2 NAISTENLEHTIEN HISTORIAA Aikakauslehden ja sanomalehden ero oli varhaisessa vaiheessa, 1700-luvulla, veteen piirretty viiva. Nykymääritelmien mukaan ja 1700-lukujen lehdet olisivat olleet pikemminkin sanomalehtiä. (Kivikuru 1996, 53.) Suomen ensimmäinen aikakauslehti, ja samalla myös ensimmäinen naistenlehti, oli Om konsten att rätt behaga. Se ilmestyi vuonna 1782, jolloin Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa. Sensuuri rajoitti lehden sisältöä, joten siinä ei nähty politiikkaan liittyviä tai kuninkaan valtaa käsitteleviä artikkeleita. Om Konsten att rätt behaga, eli suomennettuna Oikean miellyttämisen taito, oli aikalaisilleen juhlava julkaisu, sillä siinä tarjottiin nuorille naisille elämänohjeita valistusajan hengessä. Ruotsissa naistenlehtiä oli ilmestynyt jo puoli vuosisataa ja muualla Euroopassa jo sata vuotta. (Töyry 2005, ) Om konsten att rätt behaga -lehti oli siis ruotsinkielinen, koska tuohon aikaan vain ruotsia puhuvilla säätyläisillä oli varaa ja kiinnostusta aikakauslehtiin (Kivikuru 1996, 53). Naistenlehtien varsinainen läpilyönti tapahtui vasta 1900-luvulla liittyen teollistumiseen ja kaupungistumiseen, uuteen keskiluokkaan ja sen ostovoimaan. Kotiliesi perustettiin vuonna 1922 ja siitä muodostui vertailukohta ja esikuva kaikille myöhemmin perustetuille naistenlehdille. Kotilieden jälkeen perustettiin Oma koti vuonna 1931, Eeva vuonna 1933, Hopeapeili vuonna 1936, Viuhka ja Uusi Nainen vuonna 1945, Me Naiset vuonna 1952, Kauneus ja Terveys vuonna 1956 ja Anna vuonna (Koskinen 1998, 93. ) Suomalaisten naistenlehtien muutoksesta voi seurata myös yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Historialliset muutokset heijastuvat naisten lehdissä, mutta yhtä lailla naistenlehdet ovat vaikuttaneet joidenkin muutosten syntyyn (Wolf 1991, 84). Esimerkiksi Kotiliesi oli oman aikansa vahva mielipiteen muokkaaja ja aloitteen tekijä. Se korosti muun muassa äitiys- ja neuvolatyön tärkeyttä. Toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen naistenlehdillä oli tärkeä tehtävä mielialan muokkaajina, henkireikinä ja toisaalta pulaa helpottavien vinkkien antajina. (Malmberg 1991, 198, 282.)

8 8 Maija Töyry (2005, 81) olettaa, että naistenlehden pitää sijoittua yhteiskuntaan sillä tavalla, että lukijat pitävät sitä mielekkäänä ja näin syntyisi lukijasuhde. Töyry mainitsee myös, että naistenlehtien pitää myydä ja siksi naiseutta esitetään naistenlehdissä sellaisena kuin se kulloinkin on yleisesti hyväksyttävä ja tavoittelemisen arvoinen. Om konsten att rätt behaga -lehti kaatui puolen vuoden jälkeen mahdollisesti juuri siksi, että 1700-luvulla ei ollut tilaa keskustelulle sukupuolen merkityksestä (Töyry 2005, 137). 2.1 Pirstaleinen lukijakunta Aikakauslehti on sisällöllisesti usein ollut uuden ajan airut joko välineen muodon tai ilmaisutavan vuoksi. Aikakauslehdistössä on jo pitkään ollut havaittavissa sellaisia ilmiöitä, jotka ovat vasta tulollaan sähköisen viestintään. Tällaisia ovat mm. aineistojen ja yleisöjen pirstoutuminen ja alan kansainvälistyminen. Pirstoutumisella tarkoitetaan, että eri lehtityypit pyrkivät tyydyttämään eri kansalaisryhmien erilaisia yhdessäolon, toiminnan tai viihtymisen tarpeita. (Kivikuru, 1994, 60, 65.) Lehtityyppien moninaisuus ei suinkaan ole meidän aikamme erikoisuus, vaan erilaisia lehtiä on ollut tarjolla jo 1800-luvulta lähtien. Aikakauslehdet ovat toimineet mm. eliittien yhteydenpitovälineinä, ammatillisina tietojulkaisuina, sekä moraalisina, kansan jalostamiseen tarkoitettuina julkaisuina. Yleisölehden muotikin on muuttunut useaan otteeseen: 1900-luvulla koko perheen valistuslehden malli korvautui ensin lukemistolla, sitten runsaudensarvilehdillä ja nyt puhutaan koko ajan enemmän erikoislehtien tulemisesta. (Kivikuru, 1994, 60, 65.) 2.2 Kilpailua lukijoista Kilpailu lukijoista kovenee koko ajan varsinkin, jos ulkomaiset kustantajat kiinnostuvat Suomen markkinoista luvulla Suomessa löivät jo läpi

9 9 muualta lainatut formaatit, kuten 7 päivää ja Kotivinkki. Verkko on tullut pysyvästi osaksi myös naistenlehtien tarjontaa. (Kivikuru 2001, ) Suurin osa nykyisistä naistenlehdistä on ajan myötä painostettu uudistamaan lehteä, vaikkakin hyvin varovasti, sillä tilaajauskolliset suomalaiset lukijat saattavat muuten hylätä tutun ja turvallisen lehden. Kaupalliselle aikakauslehdistölle tyypillinen muutosalttius kasvanee tai paremminkin muutoshakuisuuden ja pysyvyysimagon yhdistelmä, koska jokaisella lehdellä on lukijoittensa keskuudessa oma odotusarvonsa. Jos raju uudistus hajottaa koko odotusarvon, muutos epäonnistuu. (Kivikuru 1994, 70.) Aikakauslehtiin kuuluu ammatti- ja järjestölehtiä, yleisölehtiä ja asiakaslehtiä (Aikakauslehtien liitto). Arkikielessä aikakauslehdellä tarkoitetaan usein yleisaikakauslehteä, joka tosin on vain kapea, mutta näyttävä osa kokonaisuudesta (Kivikuru 1994, 60). Aikakauslehti määritellään seuraavasti: Aikakauslehti 1. ilmestyy säännöllisesti vähintään neljä kertaa vuodessa 2. sisältää numeroa kohden useita artikkeleita tai toimituksellista aineistoa 3. on kaikkien tilattavissa tai laajalti saatavissa 4. ei sisällä pääasiassa liikealan tiedonantoja, hinnastoja, ilmoituksia, eikä mainontaa 5. lehti voi olla kooltaan tai painopaperiltaan millainen tahansa, tai se voi olla pelkkä verkkojulkaisu. (Aikakauslehtien liitto.) Suomi on tilausmyynnin kultamaa, sillä olemme yksi niistä harvoista maista, jossa aikakauslehtituotanto ja levitys perustuvat tilausmyyntiin (Kivikuru 2001, 81). Postin jakamia aikakauslehtiä oli vuonna ,5 miljoonaa kappaletta, kun irtomyynti oli vain 20,6 miljoonaa kappaletta (Aikakauslehtien liitto). Aikakauslehdistö onkin talouden volyymillä mitattuna Suomen toiseksi suurin joukkoviestinnän ala heti sanomalehdistön jälkeen (Tilastokeskus).

10 10 Suomen neljä suurinta aikakauslehtikustantajaa suuruusjärjestyksessä ovat Yhtyneet Kuvalehdet, Sanoma Magazines Finland, A-lehdet ja Aller Julkaisut (Aikakauslehtien liitto). Tutkimani Kauneus ja Terveys -lehti kuuluu A-lehtiin. Sen lisäksi A-lehtien julkaisuja ovat Apu, Avotakka, Demi, Eeva, Kauneus & Terveys, Madame, Maku, Meidän Mökki, Meidän Talo, Soundi, Turbo, Tuulilasi, Urheilulehti, ViherPiha, Voi hyvin, ApuKrypto ja ApuRistikot. A-lehtien konserniin kuuluvat myös Image Funk Oy, Image Kustannus Oy ja Markkinointiviestintä Dialogi Oy. (A-lehdet.) 2.3 Naistenlehden ainekset Kansainvälisessä naistenlehtiä koskevassa tutkimuskirjallisuudessa on vakiintunut yhdenmukainen tapa määritellä naistenlehti. Naistenlehtien määrittelyn lähtökohtana on niiden yleisö: ne ovat naisille suunnattuja lehtiä. Naistenlehdet kuuluvat myös makasiini-lajityyppiin, koska niissä yhdistyvät journalistinen teksti ja kulutustavaroiden ilmoittelu. (Töyry 2005, 25 26, 258.) Suomen suurimpiin naisten yleislehtiin kuuluvat suuruusjärjestyksessä Kodin Kuvalehti, Kotiliesi, Kotivinkki, Anna ja Me Naiset (Levikintarkastus 2005). Erikoislehtien ja yleislehtien raja on häilyvä, koska suurin osa laajalevikkisistä erikoislehdistä on hyvin vähän erikoistunut. Kuitenkin mm. asumiseen, muotiin ja ulkonäköön erikoistuneet aikakauslehdet ovat viimeisten parinkymmenen vuoden aikana lisääntyneet niin lukijamääriltään kuin yhteislevikiltäänkin (Kivikuru 2001, 80). Suomen suurimpia naisten erikoislehtiä ovat suuruusjärjestyksessä Kauneus ja Terveys, Hyvä Terveys, Kotilääkäri ja Glorian Ruoka & Viini (Levikintarkastus 2005). Massatuotanto ja naistenlehdet ovat kasvaneet ja kehittyneet yhtä aikaa ja niiden historia liittyy erottamattomasti toisiinsa (Töyry 2005, 258). Jo yli sadan vuoden ajan naistenlehdet ovat olleet vahvimpia vaikuttajia naisten roolin muuttamisessa, ja koko ajan tänään enemmän kuin milloinkaan aiemmin ne ovat johdonmukaisesti

11 11 tehneet mahdolliseksi sen, mitä talouselämä, mainostajat ja sodan aikana hallitus ovat naisilta tarvinneet. (Wolf 1991, 85.) Lehdet saavat tilausmaksujen lisäksi merkittävän osan tuloistaan ilmoitusmyynnistä, joten tuloksena on kuluttajalehti (Töyry 2005, 258). Naistenlehdet profiloituvat menestyäkseen markkinoilla, koska samalla ne menestyvät ilmoitusmarkkinoilla. Naistenlehdet erottuvat toisistaan siinä, miten ne suhtautuvat naiseuteen: jotkut pitävät naiseutta suurena etuna tai taakkana, ja linjoja määritellään myös suhteessa perheeseen, mieheen ja työntekoon. (Töyry 1997.) Naisten ja kotien yleislehtien sisällön perusrunko on muodostunut jo aivan alusta alkaen samoista aineksista (Malmberg 1991, 196). Töyryn (2005, 49) mukaan naistenlehtien aihepiirit käsittelevät naiseuden eri puolia: nainen yhteiskunnan jäsenenä, suhde työhön, tavaraan ja kuluttamiseen. Lisäksi teemoihin kuuluu naiseus, eli suhde kodinhoitoon, parisuhteeseen ja äitiyteen. Kolmas aihepiiri liittyy naisen ruumiiseen ja ruumiillisuuteen. Tutkija Juha Siltala (Töyry 1997) pitää naistenlehtiä koko 1990-luvun parhaina asialehtinä, koska niissä uskallettiin nostaa esiin vaikeitakin asioita, jotka olisivat muuten jääneet julkisuudelta pimentoon. Naistenlehdet ovat kiistatta saaneet aikaan paljon ja ne ovat edistäneet ja ajaneet merkittävän määrän naisen elämään vaikuttaneita asioita. Ja edelleenkin ne toimivat muun muassa naisten oikeuksien ja tasa-arvon keskusteluareenoina. Lisäksi naistenlehdet ovat vieneet aikakirjoihin olennaisen osan tämän maan tapahtumia. Suomen naistenlehdistön historia on samalla myös suomalaisen naisen ja elämänmuodon historiaa. ( Malmberg 1991, 284, 286.)

12 12 3 JUMPPAA MUUTOSTEN KESKELLÄ Tarkastelen seuraavaksi yhteiskunnallisten muutosten, elämäntavan ja liikunnan yhteyttä. Liikunta ja elämäntapa liittyvät mielestäni toisiinsa. Liikuntaa ei voi kuitenkaan suoranaisesti pitää elämäntapana, sillä se on vain yksi alue, jolla elämäntapaa ilmennetään ja toteutetaan käytännössä (Roos 1989, 17). Esimerkiksi kuntosalilla käyviä ihmisiä ei voi liittää elämäntavallisesti yhteen kuuluviksi. Tutkija Marja Järvelä (1994, 75) pitääkin elämäntapaa ihmisten arkielämän prosessina edellytyksineen ja pyrkimyksineen. Marja Järvelä (1994, 79) jaottelee sodan jälkeisen elämäntavan rakenteen muuttumisen kolmeen periodiin. Ensimmäinen kausi sijoittuu sodan loppumisesta 1950-luvun loppupuolelle, jota on usein kutsuttu jälleenrakennuskaudeksi. Ihmisten elämää leimasivat suuri syntyvyys, tavaroiden ja palveluiden saannin niukkuus sekä kaupunkilaisten ja maalaisten välinen vastakkainasettelu. Toisen ajanjakson muodostaa ja 1970-luku, jolloin Suomessa elettiin eurooppalaisittain katsoen myöhäistä, mutta kiivasta teollistumiskautta. Tämä kehitys mullisti elämäntapoja, sillä naiset siirtyivät palkkatyöhön, maaseudun kyläyhteisöt hajaantuivat, sekä koulutustaso ja asumistaso kohosivat etenkin kahden palkansaajan perheissä. Tämä suuri sosiaalinen muutos käsitetään usein väestön siirtymiseksi maalta kaupunkeihin ja maataloudesta palkkatyöhön. Lisäksi tuona aikana syntyi koulutus- ja terveydenhuoltopalveluja sekä eläkejärjestelmä. ( Järvelä 1994, ) 1980-luvulta alkaen yksilö on yhä enemmän eriytynyt yhteisöstä luvulta saakka yhteiskuntamme on keskiluokkaistunut ja elintaso noussut. Kulutuksen ja muodin merkitys osana elämäntapaa on kasvanut kulutustason noustessa. (Järvelä 1994, ) Yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat ihmisten elämäntapoihin ja sitä kautta myös liikuntaan ja urheiluun. Esimerkiksi toisen maailmansodan ja erityisesti 1950-luvun urheilua ohjasi sisäpolitiikka. Silloin kiisteltiin kilpa- ja huippu-

13 13 urheilun valtasuhteista, mutta kansanurheiluun ja joukkoliikuntaan liittyvät asiat olivat sivuosassa. ( Hentilä 1992, 281.) Naisten liikuntaa siivittivät pitkään tanssi ja voimistelu. Ne tarjosivat matalan kynnyksen liikuntaharjoituksiin siksi, että naisten roolikäsitykset eivät joutuneet ristiriitaan vallitsevien käsitysten kanssa luvulta alkaen naiset ovat vallanneet urheilulajeja toistensa jälkeen. Enää ei keskustella tämän tai tuon lajin sopivuudesta naisille. (Laine 1992, 203, 294.) 3.1 Seuratyötä ja voimistelua Naisten liikkumiseen on aina viimeiseen pariinkymmeneen vuoteen saakka vaikuttanut voimakkaasti seuratyö ja erityisesti voimistelu. Voimistelu ja urheilu levisivät Suomeen 1800-luvulla monia teitä luvulla kehittyi yleisseuran malli: siellä harjoitettiin niitä lajeja, jotka sopivat vuodenaikaan, eivätkä vaatineet kalliita varusteita (Laine 2000, 17). Suomen Naisten Voimisteluliitto (SNVL) perustettiin vuonna 1899, ja se oli tarkoitettu voimistelunopettajien yhdyssiteeksi (Hentilä 1992, 137). SNVL vastusti kaikin keinoin naisten kilpaurheilua, vaikka vuonna 1910 naisten yleisurheilu otettiin mukaan Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton ohjelmaan (Laine 2000, 32). Lehdissä ja SNVL:ssa käytiin jatkuvaa keskustelua siitä, sopiiko urheilu naisille vai ei. Yhtä lailla naiset kuin miehetkin vastustivat naisten kilpaurheilua, ja 1900-luvun alussa tuotiin avoimesti esille, ettei liikunta saa tehdä naisesta atleettia eikä miehistää hänen ulkomuotoaan. (Turtiainen 2005, 51.) Syitä tähän naisten urheiluvastaisuuteen voi hakea voimakkaana toimineesta naisvoimisteluliikkeestä ja sen ajamista arvoista. Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto kiteytti maan naisvoimistelulle sekä naiseuden määritteet että niihin nojautuvan naisvoimistelun suunnan. Naisvoimistelupropagandassa julistettiin, että naisen tulee hoitaa ruumistaan, terveyttään ja kauneusaistiaan pystyäkseen hoitamaan kotinsa ja lapsiansa. (Laine 1992, 205.) Liikunta-aate katsoi naisen maltillista ruumiillisuutta edustavaksi voimistelijahahmoksi, ja tätä kuvaa urheilevat naiset rikkoivat (Turtiainen 2005, 54).

14 luvulla naisten elämää leimasivat perhe ja koti. Tutkija ja toimittaja Naomi Wolf (1991, 88) mainitsee, että 1950-luvun naisilla ei ollut muuta tietä sankaruuteen kuin lasten hankkiminen. Toisaalta sota-ajan niukkuuden jälkeen naisilla oli enemmän aikaa ja rahaa itseään varten. Ajan henkeen kuuluikin, että turhuus hyväksyttiin tarpeelliseksi ja kauneudenhoito osaksi naisen elämää. Vuosikymmenen lopulla televisio teki tuloaan suomalaisiin koteihin ja tämä toi uusia asioita ja henkilöitä ihmisten koteihin uudella nopeudella. (Malmberg 1991, ) Myös naisten urheiluharrastus laajeni sodan jälkeen, ja muun muassa suunnistus, melonta ja pöytätennis elivät nousukauttaan. Naisten urheilemisesta haluttiin kuitenkin edelleen käydä keskustelua ja lajit olivat joko naisten tai miesten lajeja. (Laine 2000, 235, 237.) luvun naisurheilijoille oli tyypillistä, että he harrastivat monta eri lajia ja vieläpä menestyivät niissä. Esimerkiksi Hilkka Hakola oli yleisurheilija ja koripalloilija, ja Regina Marjanen oli yleisurheilija, pikaluistelija sekä kori- ja pesäpalloilija. Monilajisuus oli tyypillistä tuona aikana, koska naisurheilu haki vasta muotoaan. ( Laine 2000, 235.) 1960-luvun yhteiskunnallinen murros vaikutti liikuntaelämään. Silloin vahvistui käsitys siitä, että liikunta kohottaa elämänlaatua ja terveyttä. Kuntoliikkumisesta tuli tärkeä osa kaupunkilaisten vapaa-aikaa. (Vasara 1992, 369.) 1970-luvulla pohdittiin sitä, että julkisen vallan tulisi rakentaa urheilupaikkoja ja avustaa urheilujärjestöjä taloudellisesti. Opetusministeriön Urheilu- ja nuoriso-osaston päällikkö Heikki Klemola mainitsi vuoden 1967 liikuntapoliittisilla neuvottelupäivillä seuraavaa: Aikaisemmin urheiluliike on sanoisinko saanut luvan käytettävissä olevilla keinoilla tehdä hyviä palveluksiaan yhteiskunnalle ja yksilöille, mutta tällä hetkellä ja erityisesti tulevaisuudessa siltä odotetaan tarkasti määritettäviä tuloksia. ( Vasara 1992, 371.) Tämän suuntaiset ajatukset johtivat vuonna 1980 laadittuun liikuntalakiin. Sen piiriin kuuluivat muun muassa kuntoliikunta, kilpa- ja huippu-urheilu ja ilmaisuliikunta. Seurojen taloudellisten avustuksen ehdoiksi hallitus ohjeisti, että seuran tai yhteisön toiminnan tulisi olla kansanterveyttä, kasvatusta ja

15 15 sosiaalista toimintaa edistävää. Tuohon ajankohtaan osuu myös runsas liikuntapaikkojen rakentaminen, sillä 1980-luvulla Suomeen rakennettiin 9400 uutta liikuntapaikkaa. (Vasara 1992, 374, 387.) 1980-luvulla mahdollistui myös naisten urheilu-uran luominen. Silloin jalkapallo nousi naisten lajiksi ja toinen aluevaltaus oli voimanosto. ( Laine 2000, ) 1980-luvulta alkaen urheilun ja liikunnan kaupallistuminen on voimistunut ja yritysten ja urheiluseurojen välillä on tiivistä yhteistyötä. Vasara (1992, 447) mainitseekin, että menneinä vuosikymmeninä urheilukilpailut olivat kilpailijoita itseään varten, mutta nyt ne ovat muuttuneet kaupalliseksi viihteeksi: mitä enemmän yleisöä, sitä enemmän tuloja ja sponsorointitukea luvun keskeisiä arvoja olivat oman ruumiin palvonta ja elämysten etsiminen. Kumpaankin löytyi apu liikunnasta, joten siihen oltiin valmiit uhraamaan suuriakin summia. Arvot heijastuivat myös mainoksiin: lihaksilla ja vauhdikkailla lajeilla myytiin lähes mitä vain. (Vasara 1992, 455.) 3.2 Nykyajan urheileva nainen Keskustelu naisten urheilusta jatkuu edelleen jossain määrin ja Turtiaisen (2005, 53) mielestä naisurheilijat ovat julkisia ruumiita, joiden symbolisiksi, juhlituiksi ja palvotuiksi nousemisen taustalla vaikuttaa sukupuolihistoriallinen painolasti. Aikaisempina vuosikymmeninä naisten suotiin liikkuvan maltillisesti ja olevan hillittyjä (katso luku 3.1), eikä tästä ajatuksesta ole vieläkään kokonaan päästy. Naisten urheilu ja erityisesti sen aggressiivisimmat lajit ovat vieläkin arka aihe. Ponnisteluja vaativa urheilu uhmaa kulttuurisia odotuksia naisellisuudesta. Se näkyy esimerkiksi niissä tavoissa, joilla naisurheilijoita kuvataan nykypäivän mediassa. (Turtiainen 2005, 51.) Tästä voisi pitää esimerkkinä tämän ajan ihailtua naisnyrkkeilijää Eva Wahlströmiä. Hänen lajinsa on hyvin aggressiivinen, mutta hänestä esitetyt kuvat mediassa keskittyvät pääosin hänen kauniiseen ulkonäköönsä, eivätkä niinkään nyrkkeilyyn.

16 16 Silvennoinen (1995, 468) lainaa professori Thomas Ziehen tulkintaa tämän päivän ruumiillisuudesta sanomalla, että länsimaiden kulttuuria leimaa kaksi keskeistä piirrettä: visualisuuden ja intensiteetin korostaminen. Nämä ilmenevät nähdyksi tulemisen tarpeessa, johon liittyvät muun muassa meikkaaminen ja pukeutuminen. Elämisen tempon kiihtyminen (intensiteetti) taas ilmenee esimerkiksi kulutuksessa, vapaa-ajassa ja urheilusuoritusten pikkutarkassa mittaamisessa ja erittelyssä. Vaikka nykyajan naiset eivät enää purista vartaloaan korsettiin, väittää tutkija Anne Sankari (1995, 22), että sopivasti muokattu naisen ruumis on statussymboli, joka ilmaisee samaa kuin korsetit aikanaan: kaikkea aikaa ei tarvitse käyttää työntekoon. Korsetti puetaan tavallaan uudelleen ylle pitämällä yllä mielikuvaa tietynlaisesta naisruumiista ja naisellisesta liikkumisesta. Tämän päivän nainen on periaatteessa vapaa valitsemaan urheilemisensa muodon ja lajit. Wolf (1991, 113) kuitenkin väittää, että nykyajan nainen on valinnoissaan kauneuden myytin uhri. Myytin, jota hänen mukaansa ylläpitää ennen kaikkea kaupallisuus ja mainostajien kuvallinen pommitus. Sankari (1995, 22) taas on sitä mieltä, ettei tämän päivän liikuntakulttuuria voi pitää pelkästään mainostajien tyrkyttämänä, sillä ihmiset eivät yksinkertaisesti innostu kaikesta, mitä tarjotaan.

17 17 4 LIIKUNTA OSANA KAUNEUS JA TERVEYS -LEHTEÄ Kauneus ja Terveys lehden perustivat vuonna 1956 Saaristo & K:nit Oy nimisen kirjapainon omistajat Matti ja Linda Saaristo. He vastasivat ajan tarpeeseen, jolloin ostovoima kasvoi ja myös kansainväliset kanavat avautuivat. Lehden journalistinen sisältö hankittiin mahdollisimman halvalla, tai mieluiten ilmaiseksi ja ulkomaista käännösmateriaalia käytettiin paljon luku oli aikakauslehdistölle ankaraa aikaa, sillä yleislevikki kääntyi laskuun, ja myös naistenlehdet olivat koetuksella. Lehtitalot kävivät kiivasta kauppaa aikakauslehdistä ja lisäksi monia lehtiä lopetettiin. Vuonna 1971 Kauneus ja Terveys -lehti jouduttiin myymään taloudellisten vaikeuksien vuoksi Kustannus Oy Eevalle. Kustantajavaihdokset jatkuivat edelleen vuonna 1974, kun Kauneus ja Terveys myytiin Williams-yhtiölle. (Malmberg 1991, 228, 245, 265.) Lopulta vuonna 1976 Kauneus ja Terveys siirtyi Apulehden kustannettavaksi yhdessä muun muassa Eevan kanssa (Numminen 2003, 154). Kauneus ja Terveys on tavallisen naisen elämäntapalehti, joka ei esittele seurapiiritilaisuuksia tai maailmanmuotia. Se on asiantuntija-, hyöty- ja uutislehti, jonka sisältö ei vanhene hetkessä, vaan jutut useimmiten kestävät tarkastelun myös kuukausien päästä. Kauneus ja Terveys selvisi päätoimittajansa Irmeli Castrénin johdolla myös 1990-luvun lamavuosista, toisin kuin useat kilpailijansa. Tämä johtui siitä, että lehti mukautui 1990-luvun ankariin aikoihin mukautumalla lukijoidensa tilanteeseen. Lehdessä ei käsitelty tuolloin kalliita tuotteita tai hoitoja, vaan annettiin vinkkejä muun muassa omatekoisiin kasvonaamioihin ja edullisiin voiteisiin. (Numminen 2003, , ) Irmeli Castrénin ollessa päätoimittajana vuosina lehden sisällöstä kolmannes käsitteli kauneutta ja hyvinvointia, kolmannes lääketiedettä ja ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa ja kolmannes ihmissuhteita, psykologiaa ja ruoka-asioita. Aihepiirien rajat olivat kuitenkin venyviä, ja siksi useaan kategoriaan mahdutettiin myös liikuntaa. Vuonna 1996, Kauneus ja Terveys - lehden 40-vuotisjuhlan kunniaksi, Castrén teki K&T:n lisänumeron Madamen. Lehti oli alusta saakka menestys, ja se ilmestyi parin vuoden ajan K&T:n

18 18 lisänumerona. Vuonna 1999 se muuttui neljä kertaa vuodessa ilmestyväksi, itsenäiseksi lehdeksi ja Castrén jatkoi molempien päätoimittajana aina vuoteen 2005 saakka. (Numminen 2003, , ) Vuoden 2005 alusta päätoimittajaksi tuli Marja Aarnipuro ja hänen myötään lehti uudistui liikunnallisempaan suuntaan. Päätoimittajan persoona vaikuttaa lehden tekemiseen. Liikunta on lähellä sydäntäni ja ajattelen sitä ennen kaikkea terveyden pohjaksi. Siksi halusin lehteen lisää liikuntaa. Kuntoilun osuus lehdestä on nyt suurempi kuin koskaan ennen. (M. Aarnipuro, henkilökohtainen tiedonanto ) Aikaisemmin Kauneus ja Terveys oli enemmän kauneuteen painottunut, mutta nyt siinä on runsaammin osa-alueita ja myös kuntoilulle on oma osionsa lehdestä. Halusin tehdä selkeän eron Madamen lukijoihin ja siksi Kauneus ja Terveys on kohdistettu hieman nuoremmille kuin aikaisemmin. Mielestäni K&T:n lukijat ovat reippaita ja nykyaikaisia naisia. Aikaisemmin tuo reippaus hieman puuttui. (M. Aarnipuro, henkilökohtainen tiedonanto ) Lukijatutkimusten mukaan Kauneus ja Terveys -lehden lukijat harrastavat kuntoilua keskimäärin enemmän kuin naiset yleensä (TGI tutkimus, 2005). Tutkimus on tehty ennen lehden muutosta, joten tuoreimmista luvuista ei ole vielä tietoa. Tuorein lukijatutkimus kuitenkin osoittaa, että lukijoista suurimman osan mielestä lehden sisältö on parantunut uudistumisen jälkeen ja suurin osa piti kuntoiluun liittyviä juttuja yhtenä kiinnostavimmista osa-alueista (Taloustutkimus Oy 2006). Kauneus ja Terveys -lehden lukijamäärät ovat vuoden 2005 uudistuksen jälkeen kasvaneet joten näyttää siltä, että uudistunut ilme ja liikunnan lisäys sisältöön ovat tuottaneet tulosta. Nykyisin se on Suomen suurin naisten erikoislehti ja sillä on yli lukijaa (A-lehdet.) Vuonna 2006 Kauneus ja Terveys ilmestyy 14 kertaa vuodessa, eli keväällä ja syksyllä se tulee kolmen viikon välein. Tällä testataan sitä voisiko lehti ilmestyä jatkossa vielä useammin. A-lehdillä ei ole tällä hetkellä naisten viikkolehteä ja Kauneus ja Terveys -lehdellä olisi potentiaalia siihen. Lisäksi lukijat ja mainostajat

19 19 toivovat lehden ilmestyvän useammin, ja useat mainoskampanjat osuisivat paremmin yhteen viikkolehden kanssa. ( M. Aarnipuro, henkilökohtainen tiedonanto )

20 20 5 TUTKIMUSMENETELMÄT Taustatutkimukseni on selventänyt muutamia asioita: yhteiskunnan muutokset ovat vaikuttaneet merkittävästi naisten kuntoiluun ja nykyajan nainen ei ole enää niin kahlittu miesten näkemyksiin urheilemisesta, kuin 50 vuotta sitten. Siirtyessäni empiiriseen tutkimukseen onkin mielenkiintoista nähdä, miten Kauneus ja Terveys -lehdessä on käsitelty naisten liikkumista vuosien saatossa. Wolfilla (ks. luku 3.2) on jyrkkä näkemys mainostajien vaikutuksesta naisten minäkäsitykseen, mutta uskallan olla eri mieltä. Wolfin teos on 15 vuoden takaa, ja mielestäni tuona aikana on tapahtunut muutosta: lehdistössä näkyy enemmän tavallisenkokoisia ja -näköisiä naisia kuin 20 vuotta sitten, ja nykyajan nainen osaa jo olla mediakriittisempi kuin aikaisemmin. Tutkimusaineistoni avulla pyrin selvittämään, millaista kuvaa naisten liikkumisesta ja naiseudesta Kauneus ja Terveys -lehti tarjoaa: minkälaisia lajeja jutuissa käsitellään ja miksi juuri tietyt lajit nousevat esiin. Lisäksi on mielenkiintoista nähdä 1980-luvun kaupallisuuden, ruumiin palvonnan ja elämyksellisyyden nousun heijastuminen liikuntajutuissa (ks. luku 3.1). Tutkimusaineistonani ovat Kauneus ja Terveys -lehden vuosikerrat vuosilta 1956, 1966, 1976, 1986, 1996 ja Vuodelta 2006 otin mukaan vain huhtikuun numeron. Rajasin aineiston kyseessä oleviin otosvuosiin siitä syystä, että muussa tapauksessa tutkittava alue olisi muodostunut turhan laajaksi. Kauneus ja Terveys julkaistiin ensimmäisen kerran juuri vuonna 1956, joten tuntui luontevalta tutkia aineistoa kymmenen vuoden välein tähän vuoteen saakka. Ensimmäisenä julkaisuvuonna lehti ilmestyi vain neljä kertaa, koska ensimmäinen numero ilmestyi syyskuussa. Muina tutkimusta koskevina vuosina lehti on ilmestynyt kuukausittain, eli käytössä oli 12 numeroa jokaiselta vuodelta. Tutkimukseni aluksi kopioin otosvuosikerroista liikunta-aiheiset artikkelit. Aineisto on melko laaja ja teen siitä sisällönerittelyä. Taustamuuttujina ovat lehden vuosi ja numero sekä jutun otsikko. Varsinaisia tutkimusmuuttujia ovat laji, liikunnan tavoite, onko suunnattu myös miehille, perustelu liikunnan harrastamiselle ja tekstissä käytetyt lähteet.

AIKAKAUSLEHTI- FAKTAT

AIKAKAUSLEHTI- FAKTAT AIKAKAUSLEHTI- FAKTAT 2013 2 Yleistä aikakauslehdistä, s. 3 4 Levikit, s. 5 Aikakauslehden käsite Aikakauslehtien liikevaihto Suomessa 2002 2011 Aikakauslehtien jakelu ja irtonumeromyynti Suomessa 2012

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

AIKAKAUSLEHTI- FAKTAT

AIKAKAUSLEHTI- FAKTAT AIKAKAUSLEHTI- FAKTAT 2013 2 Yleistä aikakauslehdistä, s. 3 4 Levikit, s. 5 Aikakauslehden käsite Aikakauslehtien liikevaihto Suomessa 2002 2011 Aikakauslehtien jakelu ja irtonumeromyynti Suomessa 2012

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Säilyttäminen KMT Kuluttaja 2009

Säilyttäminen KMT Kuluttaja 2009 Säilyttäminen KMT Kuluttaja 09 Säilyttäminen Säilyttäminen tutkittiin KMT Kuluttaja syksy 09 / kevät 10 tutkimuksen yhteydessä kirjekyselynä Personoitu lomake: Vastaajan lomakkeelle tulostuivat vain ne

Lisätiedot

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta TAUSTAMATERIAALI Kansallinen aikusten liikuntatutkimus 2006 Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä kuntoilua, liikuntaa tai urheilua harrastetaan 19-65 - vuotiaiden keskuudessa. 1997-98 2001-02 2005-06

Lisätiedot

Aikakauslehtien kohtaamiskerroin ja kohtaamiskontaktit. KMT Kuluttaja kevät 2014

Aikakauslehtien kohtaamiskerroin ja kohtaamiskontaktit. KMT Kuluttaja kevät 2014 Aikakauslehtien kohtaamiskerroin ja kohtaamiskontaktit KMT Kuluttaja kevät 2014 Aikakauslehtien kohtaamiskerroin Nettikysely KMT Kuluttaja kevät 2014 -tutkimuksessa. Kysyttiin lehdistä, jotka vastaaja

Lisätiedot

Aikakauslehtien lukukerrat

Aikakauslehtien lukukerrat Aikakauslehtien lukukerrat KMT Kuluttaja Syksy 2009/Kevät 2010 Sektorin nimi 1 Aikakauslehtien lukukerrat -raportti Tutkittiin KMT Kuluttaja syksy 2009/kevät 2010 tutkimuksen yhteydessä kirjekyselynä Personoitu

Lisätiedot

Aikakauslehtien lukukerrat. KMT Kuluttaja 2014

Aikakauslehtien lukukerrat. KMT Kuluttaja 2014 Aikakauslehtien lukukerrat KMT Kuluttaja 2014 Aikakauslehtien lukukerrat Nettikysely KMT Kuluttaja 2014 -tutkimuksessa. Kysyttiin lehdistä, jotka vastaaja KMT puhelinhaastattelussa ilmoitti lukeneensa

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Aikakauslehtien WOM KMT Kuluttaja 2014

Aikakauslehtien WOM KMT Kuluttaja 2014 Aikakauslehtien WOM KMT Kuluttaja 0 Vastaajamäärä N = 8 Toteutus nettikyselynä 8..0-..0 Tulokset laskettu lehtien lukijoista Tulokset jäsenlehdistä eri lehtiryhmissä Kysymys lomakkeella: Mihin seuraaviin

Lisätiedot

Otavamedian perhe- ja yleisaikakauslehtien lukijaprofiilit

Otavamedian perhe- ja yleisaikakauslehtien lukijaprofiilit Otavamedian perhe- ja yleisaikakauslehtien lukijaprofiilit Perhe- ja yleisaikakauslehdet 263 000 lukijaa 441 000 lukijaa 303 000 lukijaa 188 645 levikki 105 000 lukijaa Lukijamäärät KMT 2012, levikit 2012

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

KMT syksy 2013/kevät 2014: lukijamäärät ja kokonaistavoittavuudet

KMT syksy 2013/kevät 2014: lukijamäärät ja kokonaistavoittavuudet KMT syksy 2013/kevät 2014: t ja kokonaistavoittavuudet Lähde: KMT syksy 2013/kevät 2014 määrän (yhtä painetun numeroa lukeneiden ja/tai viikon aikana digitaalisia versioita lukeneiden nettoyhteismäärä).

Lisätiedot

Otavamedian naistenlehtien lukijaprofiilit

Otavamedian naistenlehtien lukijaprofiilit Otavamedian naistenlehtien lukijaprofiilit Otavamedian naistenlehdet 324 000 lukijaa 5 000 lukijaa 1 000 lukijaa 406 000 lukijaa 116 000 lukijaa 42 000 lukijaa* 3 000 lukijaa 105 000 lukijaa 33 014 levikki

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Time spent reading magazines NRS 2011

Time spent reading magazines NRS 2011 Time spent reading magazines NRS 2011 Time spent reading magazines Time spent reading magazines Researched in NRS Consumer 2011 survey through an internet questionnaire A customised form: only the magazines

Lisätiedot

ENNAKKOMATERIAALI 2015

ENNAKKOMATERIAALI 2015 ENNAKKOMATERIAALI 2015 TERVETULOA KANSALLISEEN LIIKUNTAFOORUMIIN! Graafinen suunnittelu: Pirita Tolvanen HARRASTAMISEN HINTA Ei 6% Ei 5% 6 547 vastaajaa EOS 11% 56 vaikuttajaa Kyllä 94% Kyllä 86% Ovatko

Lisätiedot

KMT 2014: lukijamäärät ja kokonaistavoittavuudet

KMT 2014: lukijamäärät ja kokonaistavoittavuudet KMT 2014: lukijamäärät ja kokonaistavoittavuudet Lähde: KMT 2014 määrän (yhtä painetun numeroa lukeneiden ja/tai viikon aikana digitaalisia versioita lukeneiden nettoyhteismäärä). Kokonaistavoittavuus

Lisätiedot

Otavamedian naistenlehtien lukijaprofiilit 2014

Otavamedian naistenlehtien lukijaprofiilit 2014 Otavamedian naistenlehtien lukijaprofiilit 2014 Otavamedian naistenlehdet 3 000 lukijaa 3 000 lukijaa 86 000 lukijaa 338 000 lukijaa 101 000 lukijaa 83 000 lukijaa 108 000 lukijaa 89 000 lukijaa Lukijamäärät

Lisätiedot

TAIDE TÄHDET. Kansikuvia Martasta Marilyniin. Kari Elkelä, FT Sahalahden museomakasiini 7.7.2015

TAIDE TÄHDET. Kansikuvia Martasta Marilyniin. Kari Elkelä, FT Sahalahden museomakasiini 7.7.2015 TAIDE TÄHDET ja Kansikuvia Martasta Marilyniin Kari Elkelä, FT Sahalahden museomakasiini 7.7.2015 TAIDE JA TÄHDET AIKAKAUSLEHTIEN KANSITAIDE 1920-70-LUVUILLA 1. Lukemista kaikille 2. Kotiliesi 3. Isot

Lisätiedot

Aikakauslehtien lukuajat. KMT Kuluttaja syksy 2013 / kevät 2014

Aikakauslehtien lukuajat. KMT Kuluttaja syksy 2013 / kevät 2014 Aikakauslehtien lukuajat KMT Kuluttaja syksy 2013 / kevät 2014 Aikakauslehtien lukuajat Nettikysely KMT Kuluttaja syksy 2013 / kevät 2014 -tutkimuksessa. Kysyttiin lehdistä, jotka vastaaja KMT puhelinhaastattelussa

Lisätiedot

Aikakauslehtien lukuajat. KMT Kuluttaja 2012

Aikakauslehtien lukuajat. KMT Kuluttaja 2012 Aikakauslehtien lukuajat KMT Kuluttaja 2012 Aikakauslehtien lukuajat Lukuminuutit ü ü Tutkittiin KMT Kuluttaja 2012 tutkimuksen yhteydessä nettikyselynä Personoitu lomake: lomakkeelle tulostuivat vain

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Golf Digest lukijatutkimus

Golf Digest lukijatutkimus Golf Digest Golf Digest lukijatutkimus Toteutettu web-kyselynä toukokuussa 8 Vastaajat ovat Golf Digest lehden tilaajia ja lukijoita Vastaajia n = 479 Lehden jutut luetaan tarkkaan Luen lehden jutut Vastaajista

Lisätiedot

Aikakauslehtien lukuajat. KMT Kuluttaja 2014

Aikakauslehtien lukuajat. KMT Kuluttaja 2014 Aikakauslehtien lukuajat KMT Kuluttaja 2014 Aikakauslehtien lukuajat Nettikysely KMT Kuluttaja 2014 -tutkimuksessa. Kysyttiin lehdistä, jotka vastaaja KMT puhelinhaastattelussa ilmoitti lukeneensa ilmestymisvälin

Lisätiedot

Lehden nimi Kirjasto Säilytysaika

Lehden nimi Kirjasto Säilytysaika Oiva- kirjastoihin tilatut ja lahjoitetut aikakauslehdet Lehden nimi Kirjasto Säilytysaika 25 Beautiful homes Alavus 2013- ABC+ Alavus 2013- Akvaariomaailma 2013. ei ilmesty enää. Allergia & Astma Alavus

Lisätiedot

Raili Mäkinen toimitusjohtaja, Sanoma Magazines Finland. Yksityissijoittajien pääomamarkkinapäivä Sanomatalo, 15.11.2004.

Raili Mäkinen toimitusjohtaja, Sanoma Magazines Finland. Yksityissijoittajien pääomamarkkinapäivä Sanomatalo, 15.11.2004. Raili Mäkinen toimitusjohtaja, Finland Yksityissijoittajien pääomamarkkinapäivä Sanomatalo, Markkinat: 9 maata Suomi markkinajohtaja Finland Tshekki markkinajohtaja Praha Slovakia Slovakia Hollanti markkinajohtaja

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

LIITE: KMT LUKIJA SYKSY 2012/KEVÄT 2013

LIITE: KMT LUKIJA SYKSY 2012/KEVÄT 2013 LIITE: KMT LUKIJA SYKSY 2012/KEVÄT 2013 Tässä taulukossa ilmoitetut luvut ovat painettujen lehtien lukijamääriä. Kokonaistavaoittavuusluvut löytyvät osoitteesta www.levikintarkastus.fi Lukijamäärät on

Lisätiedot

KMT 2015: lukijamäärät ja kokonaistavoittavuudet

KMT 2015: lukijamäärät ja kokonaistavoittavuudet KMT 2015: t ja kokonaistavoittavuudet Aikakauslehtien lukijamääriä ei saa verrata aiempien vuosien tuloksiin, koska tutkimusmenetelmää on muutettu. Sanomalehtien ja kaupunki- ja noutopistelehtien kysymysmenetelmä

Lisätiedot

TAULUKKO 1. Vastaajien taustatiedot Vuosi 2010 Vuosi 2014. Taustamuuttujat n % n % Nainen 133 55 109 53. Mies 109 45 96 47

TAULUKKO 1. Vastaajien taustatiedot Vuosi 2010 Vuosi 2014. Taustamuuttujat n % n % Nainen 133 55 109 53. Mies 109 45 96 47 TAULUKKO 1. Vastaajien taustatiedot Vuosi 2010 Vuosi 2014 Taustamuuttujat n % n % Sukupuoli (n=242) Sukupuoli (n=205) Nainen 133 55 109 53 Mies 109 45 96 47 Ikä (n=240) Ikä (n=205) 68-73-vuotiaat 92 38

Lisätiedot

Aikakauslehtien WOM KMT Kuluttaja Syksy 2013/Kevät 2014

Aikakauslehtien WOM KMT Kuluttaja Syksy 2013/Kevät 2014 Aikakauslehtien WOM KMT Kuluttaja Syksy 0/Kevät 0 Vastaajamäärä N = 8 8 Toteutus nettikyselynä..0-0..0 Tulokset laskettu lehtien lukijoista Tulokset jäsenlehdistä eri lehtiryhmissä Kysymys lomakkeella:

Lisätiedot

AIKAKAUSMEDIAT SOMESSA -SEURANTA TAMMIKUU 2016

AIKAKAUSMEDIAT SOMESSA -SEURANTA TAMMIKUU 2016 AIKAKAUSMEDIAT SOMESSA -SEURANTA TAMMIKUU 2016 Aikakausmedia seuraa kuukausittain aikakauslehtien seuraaja-, tykkääjä- ja tilaajamääriä Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa, YouTubessa ja Pinterestissä.

Lisätiedot

Aikakauslehtien lukuajat. KMT Kuluttaja syksy 2012 kevät 2013

Aikakauslehtien lukuajat. KMT Kuluttaja syksy 2012 kevät 2013 Aikakauslehtien lukuajat KMT Kuluttaja syksy 2012 kevät 2013 Aikakauslehtien lukuajat Lukuminuutit Tutkittiin KMT Kuluttaja syksy 2012 kevät 2013 tutkimuksen yhteydessä nettikyselynä Personoitu lomake:

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Kansallinen Mediatutkimus KMT TIEDOTUSVÄLINEILLE Tilaaja: Levikintarkastus Oy JULKAISTAVISSA Toteuttaja: TNS Gallup Oy 4.3.2008 klo 00.05 Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Suomalaiset lukevat

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

aikakauslehti FAKTAT 2011

aikakauslehti FAKTAT 2011 aikakauslehtifaktat 2011 Yleistä aikakauslehdistä Aikakauslehden käsite 3 Aikakauslehtien irtonumeromyynti ja Itellan jakamat aikakauslehdet 2011 3 Aikakauslehtien liikevaihto Suomessa 2001-2010 3 Aikakauslehtinimikkeiden

Lisätiedot

KMT syksy 2014/kevät 2015: lukijamäärät ja kokonaistavoittavuudet

KMT syksy 2014/kevät 2015: lukijamäärät ja kokonaistavoittavuudet KMT syksy 2014/kevät 2015: t ja kokonaistavoittavuudet Sanomalehtien t perustuvat KMT Syksy 2014/Kevät 2015 -aineistoon ja niiden tulokset ovat vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tulosten kanssa. Aikakauslehtien

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä.

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä. TerveysInfo kuntoilijat Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

Aikakauslehtien mainontaa koskevat väittämät. KMT Kuluttaja 2014

Aikakauslehtien mainontaa koskevat väittämät. KMT Kuluttaja 2014 Aikakauslehtien mainontaa koskevat väittämät KMT Kuluttaja 01 Vastaajamäärä N = 8 Toteutus nettikyselynä 8.1.-1.1.01 Tulokset laskettu lehtien lukijoista Tulokset kaikista aikakauslehdistä yhteensä ja

Lisätiedot

Otavamedian miestenlehtien lukijaprofiilit 2014

Otavamedian miestenlehtien lukijaprofiilit 2014 Otavamedian miestenlehtien lukijaprofiilit Miestenlehdet 508 000 lukijaa 338 000 lukijaa 252 000 lukijaa 154 000 lukijaa 126 000 lukijaa 88 000 lukijaa 84 000 lukijaa 62 000 lukijaa Lukijamäärät KMT S13/K,

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Mitä mediassa tapahtuu?

Mitä mediassa tapahtuu? Mitä mediassa tapahtuu? 12 maakuntalehden yhteistä valtakunnallista toimitusta rakentava päätoimittaja Matti Posio Lännen Media Oy Northern Glow, Oulu 29.8.2014 Tulevaisuus on jo täällä. Se on vain jakautunut

Lisätiedot

Kulutuksen nykytrendit

Kulutuksen nykytrendit Kulutuksen nykytrendit Terhi-Anna Wilska Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 28.10. 2014 Mitä kuluttamisessa on 2 tapahtumassa? Elintason nousu, välttämättömyyksien muuttuminen Digitalisaatio, teknologian jokapaikkaistuminen

Lisätiedot

Viesti! Liiku! Sivisty! Tule Sammon keskuslukioon!

Viesti! Liiku! Sivisty! Tule Sammon keskuslukioon! Viesti! Liiku! Sivisty! Tule Sammon keskuslukioon! Edessä antoisat vuodet Millaisessa ympäristössä sinä haluat viettää elämäsi kolme tai neljä tärkeää vuotta? Sammon keskuslukio Hakukoodi ainevalintakortissa:

Lisätiedot

+18 % Mediafakta 2013 9/2013

+18 % Mediafakta 2013 9/2013 Lukijamäärän kasvu +18 Mediafakta 2013 9/2013 Levikki ja lukijamäärä Kokonaispainos: 25 000 Lukijamäärä: 79 000 Vuonna 2013 ilmestyy 10 numeroa. Levikki 15 834 kpl + osoitteellinen lisäjakelu Suomen 7

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

Otavamedian naistenlehtien lukijaprofiilit

Otavamedian naistenlehtien lukijaprofiilit Otavamedian naistenlehtien lukijaprofiilit Otavamedian naistenlehdet 350 000 lukijaa 129 000 lukijaa 1 000 lukijaa 440 000 lukijaa 9 000 lukijaa 42 000 lukijaa* 199 000 lukijaa 106 000 lukijaa 33 014 levikki

Lisätiedot

Lehden nimi Kirjasto Säilytysaika

Lehden nimi Kirjasto Säilytysaika Oiva- kirjastoihin tilatut ja lahjoitetut aikakauslehdet Lehden nimi Kirjasto Säilytysaika 25 Beautiful homes Alavus kuluva ja edellinen vuosi ABC+ Alavus kuluva ja edellinen vuosi Alavuden Joulu Alavus

Lisätiedot

VERKON. Taloustutkimus Oy

VERKON. Taloustutkimus Oy VERKON SISÄLLÖT 2011 Taloustutkimus Oy TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Taloustutkimus Oy on tehnyt Verkon sisällöt -tutkimuksen yhteistyössä Vapa Median kanssa. Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa

Lisätiedot

SINETTISEURATOIMINNAN POHDINTAA 21.8.2014

SINETTISEURATOIMINNAN POHDINTAA 21.8.2014 SINETTISEURATIMINNAN PHDINTAA 21.8.2014 SINETTISEURATIMINNAN PHDINTAA Sinettiseurakriteerien vertaaminen lasten ja nuorten urheilun selvitystöihin Sinettiauditoinnit tarkastelussa Lajiliittojen ja Valon

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Digilukeminen lisää lehtien kokonaistavoittavuutta

Digilukeminen lisää lehtien kokonaistavoittavuutta TIEDOTUSVÄLINEILLE Kansallinen Mediatutkimus KMT KMT 2012 Tilaaja: Levikintarkastus Oy 29.4.2013 Toteuttaja: TNS Gallup Oy Digilukeminen lisää lehtien kokonaistavoittavuutta Painettujen lehtien sisältöjen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

AIKAKAUSLEHDET. KAUPPAA KAHDEN KESKEN.

AIKAKAUSLEHDET. KAUPPAA KAHDEN KESKEN. AIKAKAUSLEHDET. KAUPPAA KAHDEN KESKEN. Liitteet herättävät huomiota ja ostohimoa - tutkitusti. Sisällysluettelo 4 Case KoKo, Arabia 8 Case Nivea 10 Case Havator Group 14 Case Tikkurila Paints 20 Case Valio

Lisätiedot

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu Antti Karisto & Ilkka Haapola Lahden tiedepäivä 27.11.2012 www.helsinki.fi/yliopisto APC-ongelma Olisi tärkeää erottaa toisistaan ikävaikutus (Age), ajankohtavaikutus

Lisätiedot

Eniten lukijoita tavoittavat aikakauslehdet lukijoiden kiinnostusten kohteiden mukaan 2015. Lähde: KMT AL + total 2015 n=9 986, est.

Eniten lukijoita tavoittavat aikakauslehdet lukijoiden kiinnostusten kohteiden mukaan 2015. Lähde: KMT AL + total 2015 n=9 986, est. Eniten lukijoita tavoittavat aikakauslehdet lukijoiden kiinnostusten kohteiden mukaan 2015 Lähde: KMT AL + total 2015 n=9 986, est. 4 461 000 Kun halutaan tavoittaa mahdollisimman paljon tietystä aiheesta

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Tekniikanmaailma.fi ja Tekniikan Maailma -lehti

Kävijäprofiili 2012. Tekniikanmaailma.fi ja Tekniikan Maailma -lehti Kävijäprofiili 12 Tekniikanmaailma.fi ja Tekniikan Maailma -lehti Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastuksen kasvulukuja Kansallisen liikuntatutkimuksen tulosten perusteella. Tämä artikkeli päivitetään, kun uusi tutkimus valmistuu. Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastusharrastus

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Kotiliesi.fi ja Kotiliesi-lehti

Kävijäprofiili 2012. Kotiliesi.fi ja Kotiliesi-lehti Kävijäprofiili 01 Mediaprofiilit Kotiliesi TNS Atlas heinä joulukuu 0 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 0. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Johdanto. Kohderyhmänä ovat 25-50-vuotiaat suomalaiset.

Johdanto. Kohderyhmänä ovat 25-50-vuotiaat suomalaiset. Johdanto Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ensinnä lukijan suhdetta omaan itselle tilattuun aikakauslehteen: Mitä oma lehti antaa lukijalleen? Miksi se on tärkeä? Millainen on tilausvarmuus jatkossa?

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Kuluttajatrendit tutkimustiedon valossa

Kuluttajatrendit tutkimustiedon valossa Kuluttajatrendit tutkimustiedon valossa Mainostajat ja Kuluttajakäyttäytyminen 7.5.2013 WWW.KALEVA.FI Sisällys 1. Kohti kuluttajaymmärrystä 2. Kuluttaminen 3. Mediakäyttö WWW.KALEVA.FI Kohti kuluttajaymmärrystä

Lisätiedot

VALMENTAJAKYSELY 2009

VALMENTAJAKYSELY 2009 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY 2009 kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisvalmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA Vuorentaan koulun vanhempainyhdistys toteutti yhteistyössä Vuorentaan koulun, Lasten Liikunnan Tuen sekä liikunta-alan toimijoiden kanssa Kaveri liikuttaa hankkeen. Hämeenlinnan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Otavamedian miestenlehtien lukijaprofiilit

Otavamedian miestenlehtien lukijaprofiilit Otavamedian miestenlehtien lukijaprofiilit Miestenlehdet 280 000 lukijaa 4 000 lukijaa 84 000 lukijaa 598 000 lukijaa 163 000 lukijaa 124 000 lukijaa 4 000 lukijaa 2 000 lukijaa Erä Kuukausittain ilmestyvä

Lisätiedot

AIKAKAUSLEHTIEN SÄILYTYS PÄÄKIRJASTOSSA 2014

AIKAKAUSLEHTIEN SÄILYTYS PÄÄKIRJASTOSSA 2014 1 AIKAKAUSLEHTIEN SÄILYTYS PÄÄKIRJASTOSSA 2014 LEHTI SÄILYTYS SIJAINTI AARRE 2011 - Uutisalue AIKUISKASVATUS 2009 - Aikuistenosasto AKU ANKKA 2012 - Lasten ja nuorten osasto AKVAARIOMAAILMA 2010 - Lasten

Lisätiedot

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta

Lisätiedot

Suunnistus kunto- ja terveysliikuntana Suunnistuksen terveysprofiilityö

Suunnistus kunto- ja terveysliikuntana Suunnistuksen terveysprofiilityö Suunnistus kunto- ja terveysliikuntana Suunnistuksen terveysprofiilityö Yhteenveto keväällä 2011 kuntosuunnistajille tehdystä kyselystä Kyselyn toteutustapa Verkkokysely (Webropol), jonka linkki oli noin

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava

Lisätiedot

SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA. Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011. Pälvi Rantala

SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA. Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011. Pälvi Rantala SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011 Pälvi Rantala NIINHÄN SEN PITÄISI MENNÄ. JA NIIN SE MYÖS USEIN MENEE VALITETTAVASTI. Työssä ja kaikessa elämässä meidän

Lisätiedot

Lukijamäärän kasvu +16 % vuodessa Mediafakta 2015 10/2014

Lukijamäärän kasvu +16 % vuodessa Mediafakta 2015 10/2014 Lukijamäärän kasvu +16 vuodessa Mediafakta 2015 10/2014 Levikki ja lukijamäärä Levikki: 19 187 Kokonaispainos: 25 000 Lukijamäärä: 92 000 Vuonna 2015 ilmestyy 10 numeroa. Numero Ilmestyy 1. 29. tammikuuta

Lisätiedot

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa

Lisätiedot