Terveyden ja kunnon puolesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveyden ja kunnon puolesta"

Transkriptio

1 TERVEYTTÄ JA KUNTOA PÄÄTÖKSIIN EDUSKUNNASSA Helmikuu 2007 Toimitus: CocoStyle I Päätoimittajat: Tuomo Jantunen ja Mikael Fogelholm I Ulkoasu & taitto: hinku.com I Kuvat: Antero Aaltonen, Veijo Hämäläinen, Tuomo Jantunen, Studio Heikki Tuuli, SL:n arkisto, Kuvattujen omat arkistot I Painopaikka: Lehti-Yhtymä I Levikki: kpl Terveyden ja kunnon puolesta Ulkona liikkuminen talvisessa maisemassa rentouttaa, virkistää ja edistää terveyttä. Suksettomasta hiihdosta tuli koko kansan laji 1,5 miljoonaa suomalaista (TNS Gallup 11/2006) ei voi olla väärässä. Sauvakävelyssä on sitä jotain, jolle on ollut sosiaalista ja fysiologista tilausta. Kiitos jo aikaisemmin koettujen vähälumisten talvien ja urheilijoiden kesäharjoittelun, paimenien ja vaeltajien sekä rohkeiden ja kekseliäiden kuntoliikunnan puolestapuhujien, sauvakävelystä on tullut yleisesti hyväksytty liikuntamuoto. Sukseton kävelijä ei enää herätä edes kummastusta. Vastaantulijoiden hymytkin johtuvat vain arvostuksesta, tunnustuksesta ja lajin tiedostetusta tehokkuudesta. Mikä parasta, se tuntuu sopivan kaikille. Tahkomaisen ennakkoluulottomuuden innoitusta Vuonna 1988 Olympiastadionin kupeessa paljastettiin Lauri Tahko Pihkalan patsas. Tahkon kunniaksi oli tarkoitus järjestää hiihtokulkue, mutta lumettomuus muutti suunnitelmia. Kulkue kyllä hiihti alkuperäisen suunnitelman mukaan Maunulan Majalta Olympiastadionille, mutta ilman suksia. Sauvakävely oli syntynyt. 1,5 miljoonaa suomalaista ei voi olla väärässä. Alku aina hankalaa Sauvakävelyä kehiteltiin ja markkinoitiin läpi 1990-luvun. Vaikka se oli mainio ratkaisu Etelä-Suomen vähälumisten talvien liikuntaongelmiin, läpimurto sai vielä odottaa itseään. Lajin kehittymistä nykyisiin sivu 2 Eduskuntaan kunnon tekijä, ladun avaaja Tuomo Jantunen (sit.) liikuntaneuvos, toiminnanjohtaja sivu 3 Terveyden huippuasiantuntija eduskuntaan mittoihinsa oli edistämässä etenkin Suomen Latu ja sen toiminnanjohtaja Tuomo Jantunen sekä urheiluopistot, jotka aktiivisesti alkoivat hyödyntää sauvakävelyä kilpaurheilijoiden harjoittelussa ja yritysten tyky-toiminnassa. Tuotekehittelyn kautta menestykseen Liian pitkät suksisauvat muodostuivat yhdeksi esteeksi lajin yleistymiselle, mutta onneksi välinevalmistaja Exel aloitti aktiivisen tuotekehittelyn, jonka tuloksena suksisauvoista tuli paremmin käteen sopivia sekä lyhyempiä, ja sompakin sai uuden muodon. Teräksinen piikki ratkaisi kulumisongelman kovilla kävelyalustoilla. Väline oli syntynyt ja laji sai uuden mahdollisuutensa. Sukseton kävelijä ei enää herätä edes kummastusta. Mikael Fogelholm, ravitsemustieteiden dosentti UKK-instituutin johtaja www. mikaelfogelholm.fi Parasta sairauksien hoitoa on niiden ennaltaehkäisy. Terveysliikunta tarjoaa kaikille mahdollisuuden ylläpitää omaa terveyttään ja kuntoaan. Fyysinen passivisuus maksaa satoja miljoonia euroja vuosittain Vähäisen liikunnan kustannukset koostuvat suorista sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista sekä epäsuorista, lähinnä työn tuottavuuden heikkenemisestä aiheutuneista kuluista. Laskelma kustannuksista perustuu liikkumattomien määrän ja liikkumattomuuteen liittyvien terveysvaarojen kustannusten arviointiin. UKK-instituutin tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisista työikäisistä noin 40 % liikkuu vähemmän kuin suositellaan. Tästä aiheutuu vuosittain noin 200 miljoonan euron kulut, joita kerryttävät sydän- ja verisuonitaudit, kakkostyypin diabetes, dementia ja lonkkamurtumat. Miljoona liian vähän liikkuvaa työikäistä aiheuttaa siis kaksi miljoonaa ylimääräistä poissaolopäivää vuodessa. Fyysinen passivisuus lisää sairauspoissaoloja noin kaksi päivää vuodessa. Miljoona liian vähän liikkuvaa työikäistä aiheuttaa siis kaksi miljoonaa ylimääräistä poissaolopäivää vuodessa. Palkkakustannuksiksi muutettuna tämä vastaa noin 400 miljoonan euron kustannuksia vuodessa. Kilpailukykyä voidaan siis tehostaa myös terveyttä parantamalla ei vain irtisanomalla henkilökuntaa. Mikael F

2 Lähiliikkuja liikkuu arjessa Arki-, hyöty- ja luontoliikunnan kannattajana Susanna Suutarla karttaa autoilua ja ammentaa hyvää oloa työmatkapyöräilystä. - Ekologisestakin näkökulmasta hyötyliikuntaa tarvittaisiin enemmän. Kun elämä on kiireistä, on vaihdettu autoihin ja seuraukset näkyvät kun katsoo ulos. Sataa vettä vaikka on talvi. - Liikunnan määrä on vähentynyt; toimistossa työskennellessä ei tule luonnostaan liikuttua ja käytettyä omaa kehoa. Kiireen takia liikuntaharrastuksille jää vähemmän aikaa, Susanna pohtii. Susanna uskoo, että liikunta on hyvinvoinnin perusta ja kansanterveyteen olennaisesti vaikuttava tekijä. - Vaikka ihmiset eivät tietoisesti ajattelisi liikunnan terveysvaikutuksia, se kuitenkin yhdistetään hyvinvointiin, onnellisuuteen ja hyvään mieleen. Uransa Susanna on tehnyt Luonnossa kotona -päiväkotien parissa. On tärkeää opetella liikkumaan jo lapsena, ja luonto tarjoaa siihen mainion ympäristön. - Luonnossa lapset oppivat käyttämään kehoaan monipuolisesti, mikä puolestaan vaikuttaa älylliseen oppimiseen ja kehittymiseen. Päiväkodit ja -hoitopaikat muuraavat peruskiveä liikkumiseen liitetyille arvoille ja asenteille. Tuomo Jantusen tukiryhmässä mukana olevan Susannan mielestä Tuomo on liikunnan ja kansanterveyden käytännön asiantuntija. He ovat yhtä mieltä, että terveyteen on vaikutettava jo ennen kuin tarvitaan uusia sairaaloita ja hoitopaikkoja. Hän luonnehtii Tuomoa pitkäjänteiseksi tekijäksi, joka vie ideat käytäntöön asti. Maarit J Jaakko Paavela, 67, Viestintäneuvos, varatuomari Susanna Suutarla, 39, Varhaiskasvattaja Kuntoliikuntaan tarvitaan käytännön tekoja - On masentavaa nähdä tutkimustuloksia suomalaisten liikkumisesta. Kunto ja kansanterveys horjahtelevat, joten terveysliikunnan merkityksestä on puhuttava, Jaakko Paavela sanoo. Hän on huolissaan siitä, ettei julkinen valta ole sisäistänyt kuntoliikunnan merkitystä. - Nuorten lihomisesta ja kakkostyypin diabeteksen yleistymisestä ollaan huolestuneita, mutta käytännön ohjelmia niihin vaikuttamiseksi ei ole laadittu. - Jos liikkuu nuorena, liikkuu vanhana. Paavelan mielestä tulisikin satsata erityisesti nuoriin. - Eikö tuntikehyksiä voida muuttaa niin, että nuoret liikkuisivat enemmän jo koulussa? Kehitetään uusia lajeja, jotka kilpailevat nuorten kiinnostuksesta. Paavela korostaa, että liikkuminen ei vaadi kovia kustannuksia. Edullisinta on lähteä ulos kävelemään. Hän on itse hyvä esimerkki: 5 km kävely kuuluu päiväohjelmaan. Myös monet tutut ovat huomanneet liikunnan positiiviset vaikutukset työssä jaksamiseen. Kävelyn lisäksi Paavela hiihtää ja purjehtii, ja luonto on hänelle kuin suuri liikuntasali. Paavela muistuttaa, että liikunta ei yksin riitä vaan myös muilla elintavoilla on merkitystä terveyden ylläpidossa. - Jos ei syö hyvin, ei yksinkertaisesti jaksa liikkua. Paavela näkee Tuomo Jantusen yhteistyökykyisenä terveyden ja kuntoliikunnan puolestapuhujana. Hän toivoo Tuomon vaikuttavan eduskunnassa urheiluun ja liikuntaan varattujen tukien painottamista enemmän nuoriso- ja terveysliikuntaan. Asialla olisi kansantaloudellisiakin seurauksia. Maarit J Tulen tekemään kaikkeni, että ihmisiä kannustetaan liikkumaan ja heille tarjotaan siihen helppo ja turvallinen mahdollisuus lähellä kotia Tuomo Jantunen, 59 v. Suomen Ladun toiminnanjohtaja Liikuntaneuvos Liikuntatieteiden, humanististentieteiden ja liikuntakasvatuksen kandidaatti Reservin majuri Latu & Polku -lehden päätoimittaja Terveysliikunnan ja ulkoilun puolesta puhuja, sauvakävelyn edistäjä Vuoden Kuntouttaja 2000, Kuntoutussäätiö Toiminut vuosien ajan mm: Uudenmaan Virkistysalueyhdistyksen valtuustossa ja hallituksessa Suomen Retkeilymajajärjestön hallituksessa Tahko Pihkala seuran hallituksessa UK-kansallispuiston neuvottelukunnassa Suomalaisen Ryhtiliikkeen hallituksessa Kansainvälisten tapahtumien johtajana Konferenssien ja seminaarien pääsihteerinä Ohjaajana hiihdossa, sauvakävelyssä, melonnassa, vaelluksilla jne HELSINGISTÄ: Eduskuntaan kunnon tekijä, ladun avaaja Tuomo Jantusen ura Suomen Ladun johtajana on pitkä - 30 vuotta. Liikuntaneuvoksen titteli ei ole turhasta tullut, sillä hän on kehitellyt ja toteuttanut ällistyttävän paljon myös todeksi muuttuneita liikuntaideoita. Nyt hän pyrkii eduskuntaan Helsingin vaalipiiristä sitoutumattomana vihreiden ehdokkaana. Järjestöstä eduskuntaan? Suomen Latu on sen verran suuri kansalaisjärjestö jäsentä ja 9 miljoonan liikevaihto että sen johtaminen on toki ollut paljon muutakin uusien ideoiden kehittelyä ja niiden toteuttamista: - Olen johtanut toimintaa ja tiedottamista, vastannut rahoituksen hankkimisesta ja luonut yhteysverkostoja. Kai sitä voisi sanoa vaikkapa yrittäjähengeksi, hän naurahtaa. Eläkkeelle lähdön kynnyksellä Jantunen haluaisi siirtää osaamisensa suurempiin ympyröihin: - Moni on siirtynyt eduskunnasta jonkin järjestön johtajaksi, mutta itse haluaisin uida vastavirtaan. Kuntoliikunta terveyden perusta Erään totuuden pitäisi olla itsestään selvä, mutta silti Tuomo Jantunen haluaa korostaa sitä varsin voimakkaasti: - Omasta terveydestä huolehtiminen on jokaiselle ihmiselle tärkeä asia. Sitä voi hoitaa liikkumalla riittävästi ympäri vuoden. Meille latulaisille on tärkeää myös toisten liikuttaminen. Esimerkiksi Paloheinän sauvakävelyilloissa on ohjaajien johdolla sauvonut 10 vuoden aikana sauvakävelijää. Vaikka Suomen kansa on nyt terveempi kuin koskaan ennen, terveysmenot kasvavat silti tasaisesti. - Terveysmenojen kasvua voi hillitä parhaiten sillä, että kaikki kansalaiset pitävät huolta fyysisestä kunnostaan. Vaihtoehtoja on paljon. Tärkeätä on kuntoliikunnan säännöllisyys, Jantunen sanoo. TUOMON TEEMOJA JA TAVOITTEITA Terveysliikuntaan panostaminen on sijoittamista tulevaisuuteen niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla. Paino sairauksien ennaltaehkäisyyn jo ennen kuin hoitopaikkoja tarvitaan Suomalaisilla tulee olla mahdollisuus kuntoilla ja liikkua lähellä kotiaan, turvallisesti ja helposti. Edullisimmin tämä mahdollisuus taataan rakentamalla ulkoilureittejä, latuja ja polkuja sekä kevyenliikenteenväyliä. Ilmastonmuutos ja energiakysymykset huomioon kaikessa päätöksenteossa. Huomio lapsiin ja nuoriin Huolissaan Jantunen on varsinkin lasten ja nuorten koko ajan yhä vähäisemmästä liikunnan harrastamisesta. Liikalihavuus uhkaa nuoria siinä kuin vanhempaakin väestöä. - Kovin harvoin enää näkee ulkona leikkiviä ja liikkuvia lapsia. Entisajan pihamaaliikunnan ovat korvanneet mm. erilaiset tietokonepelit. Jantunen ymmärtää varsin hyvin, että nykypäivän nuoria ei voi enää pakottaa vaikkapa hiihtämään tai juoksemaan hikilenkkejä. Joukkuepelit vetävät puoleensa. Hänen mielestään on myös hyvä, että syntyy muotiharrastuksia, joista hyvä esimerkki on vaikkapa skeittaus. - Onhan se liikunnallisesti paljon vaativampaa kuin kymmenen tikkua, jota minun lapsuudessani ulkona leikittiin, hän sanoo. Mutta nykyisin tarvitaan paljon enemmän liikunnan harrastamista kuin ennen, koska päivittäiseen elämään mahtuu vain vähän arkiliikuntaa. Koulujen liikuntatunnit on supistettu minimiin. Jantunen pitääkin tärkeänä, että liikunnan opettajat ovat sekä taidollisesti että innostajina huippuluokkaa. Vähintään yhtä tärkeää on se, että lapset perivät vanhemmiltaan ja isovanhemmiltaan myönteisen asenteen liikuntaan. Omasta terveydestä huolehtiminen on jokaisen ihmisen tärkein asia. Turvallisen liikkumisen puolesta - Jos minut valitaan eduskuntaan, tulen tekemään kaikkeni, että ihmisiä kannustetaan liikkumaan ja heille tarjotaan siihen helppo ja turvallinen mahdollisuus lähellä kotia, Jantunen sanoo. Viime vuosina Jantunen on taittanut julkisuudessa paljon peistä ns. jokamiehenoikeuksien puolesta, johon pitää jatkossakin kuulua lupa liikkua, marjastaa ja leiriytyä metsissä. - Ongelma on sitten erikseen, haluttaako ihmisiä enää liikkua metsissä niin kuin ennen. Siinäkin tarvitaan opastusta ja ohjaajia. Parasta metsäliikunnan edistämistä on monipuolisten, hyvin merkittyjen ulkoilureittien rakentaminen ja ylläpito. Ongelmia tuo myös tehometsähoito, jonka jäljiltä luonto on useita vuosia vaikeakulkuista. Jantunen ehdottaakin, että pitäisi kehittää sellaisia metsätyökoneita, jotka niputtavat hakkuutähteet. Sitten ne olisi helppo käyttää vaikka pellettien raaka-aineena. Ilmastonmuutos vaatii tekoja Juuri ulkoliikunta ja sen kaikinpuolinen edistäminen on ollut Tuomo Jantusen sydämenasia halki vuosikymmenien. Siksipä koko ajan todemmaksi käyvä ilmastonmuutos saa hänet huolestuneeksi. Eikä vain siksi, että sillä on omat haittansa myös luonnossa liikkujille. - Eduskunnassa ei pidä vain puhua, vaan siellä on ilmastonmuutos otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa, hän sanoo. Antero Raevuori Jokamiehenoikeuksien säilyttäminen ja metsien saattaminen virkistyskäyttöön tärkeää Ulkoilun ja liikunnan roolia päivähoidossa, kouluissa ja vanhusten hoidossa tulisi merkittävästi lisätä. Valtion ja kuntien panostusta siirrettävä nykyistä enemmän kunto- ja terveysliikunnan suuntaan. Huippu-urheilukin kansalle tärkeää, mutta se pärjää hyvin liiketoimintana ja sponsorien tuella.

3 Meidän on kehitettävä keinoja, jotta mahdollisimman moni välttää sairastumisen. Nykyisellä tahdilla terveydenhuollon voimavarat käyvät vähiin. Mikael Fogelholm, s UKK-instituutin johtaja Elintarviketieteiden tohtori, ravitsemustieteen dosentti toiminut yliopisto-opettajana ja täydennyskoulutuksen kehitysjohtajana julkaissut satakunta tieteellistä tutkimusartikkelia, kirjaa ja muuta julkaisua Terveysliikunnan neuvottelukunnan jäsen Liikuntapoliittisen jaoston jäsen Koululiikunnan neuvottelukunnan jäsen Terveyden edistämisen keskuksen hallituksen puheenjohtaja Vihreän liiton puoluevaltuuskunnan jäsen Pyöräilyvuosi 2007 ohjausryhmän puheenjohtaja Vuoden jäsen 2000, Agronomiliitto ry Vuoden porkkana 2003, Kotimaiset Kasvikset ry Keravan kaupungin hopeinen ansiomerkki 2003 Terveyden gloria 2004, Gloria-lehti Vuoden keravalainen liikkuja 2005 Vuoden suunnistushenkilö 2006 UUDELTAMAALTA: Terveyden huippuasiantuntija eduskuntaan Mikael Fogelholm paneutuu yhtä lailla tieteen tekemiseen kuin tavisten elämäntapaneuvontaan. Monien verkostojen jäsenenä hän on käsittelemässä erilaisia yhteiskunnan, talouden ja hyvinvoinnin kiemuroita. UKK-instituutin johtaja elintarviketieteiden tohtori Mikael Fogelholm on perehtynyt ravitsemukseen ja liikuntaan ja julkaissut ison joukon alan tutkimuksia. Hän on myös opettanut yliopistossa ja ollut kehittämässä täydennyskoulutusta. Hän seuraa yhteiskunnallista muutosta ja ymmärtää terveysmenojen kasvun taloudelliset seuraukset. Terveen elämän tulisi olla kansalaismahdollisuus. Sympaattinen terveysvaikuttaja on myös tuttu televisioesiintyjä. Hän osaa kertoa selvällä suomen kiellä, kuinka rasvahapot vaikuttavat suonten kalkkeutumiseen, kuinka valmistaudutaan maratonille tai ehkäistään painon nousua. Fogelholmin perhe on tottunut siihen, että isä kirjoittaa, esiintyy ja puuhailee monenlaista kotosalla. Mikael liikkuu paljon rasteilla, Keravan naisvoimistelijoiden miesryhmässä, sauvakävelyllä, koiran kanssa lenkillä. Hän kuuntelee klassista musiikkia ja soittaa pianoa. Koko perhe, vaimo Leila, 16-vuotias Sonja ja 19-vuotias Markus ovat kaikki monipuolisia liikunnan ja taiteen harrastajia. Mikael on joutunut selittämään monelle, miksi kaiken ohella tähtää nyt eduskuntaan. Tytär sanoo, että kaikki johtuu isän lähestyvästä viidenkympin villityksestä. Mies itse sanoo, että haluaa päästä vaikuttamaan suoraan eikä vain median kautta ja asiantuntijaryhmissä. Lihomisen ja sairastumisen syyt tunnetaan. Jos oppisimme elämään järkevästi, säästäisimme ratkaisevasti kalliita lääke- ja hoitokustannuksia. Terveyden edistämiseen ohjatut rahat tuottavat hyvin. Mutta tärkeintä on tietysti se, että terveys on osa elämänlaatua, johon kaikilla suomalaisilla pitäisi olla mahdollisuus. Suomalainen väestö harmaantuu ja kansalaiset lihovat jo nuorena. Kakkostyypin diabetes ja muut elintapasairaudet kuormittavat jo nyt terveydenhuoltoa. Siksi päätöksenteossa tarvitaan laaja-alaista terveyden ja hyvinvoinnin osaamista sairauksien ja lääketieteen tuntemus ei riitä. Lähivuosina tehdään tärkeitä ratkaisuja. Tukea ja tekoja Jokainen valitsee omat elämäntapansa mutta kaikille terveyden toteuttaminen ei ole yhtä helppoa. Väestöryhmien terveyserojen kaventaminen onkin Mikaelin keskeisiä tavoitteita. Mikaelin teemoja ja tavoitteita Terveys näkökulmaksi kaikkeen poliittiseen päätöksentekoon Tasa-arvoisesti terveyttä jokaiselle koulutuksesta, asemasta ja asuinpaikasta riippumatta Vanhusten toimintakyvyn säilyttämiseen lisää voimavaroja Perheitä ja kouluja tuettava, jotta lasten ja nuorten hyvinvointi paranee Vireä vapaaehtoistyö ja yhteisöllisyys kunniaan Korkeakoulujen opetuksen ja tutkimuksen rahoituksella varmistetaan kilpailukykyä Tiivis yhdyskuntarakenne ja toimivat kevyen liikenteen järjestelyt edistävät terveyttä ja hillitsevät ilmastonmuutosta - Tarvitaan houkuttelevia liikuntapuistoja, kutsuvia pyöräteitä ja aktivoivia koulujen pihoja, jotta terveellinen eläminen on luontevaa. Niistä ratkaisut tehdään, kun päätetään ympäristöpolitiikasta, verotuksesta, liikennejärjestelyistä. - Kansanterveys- ja kuntalaki velvoittavat määrittelemään, millä keinoilla eri sektorit voivat huolehtia asukkaiden terveydestä. Sen pitää näkyä kunnan strategiassa. Nuorten arkeen vaikutetaan koulussa ja kodissa. Mikael sijoittaisi kouluun nykyistä enemmän hauskoja asioita, kuten liikuntaa ja taidetta. Työikäisten hyvinvointia on tuettava työaikalaeista, verotuksesta ja perhepolitiikasta päätettäessä. Hän haluaisi aktivoida ikääntyviä hyvissä ajoin erilaisilla virikkeillä, jotta hoidon tarve siirtyisi mahdollisimman myöhäiseen vaiheeseen. Terveyden edistämiseen voidaan panostaa tinkimättä perinteisistä terveys- ja sosiaalipalveluista: - Hyvinvointiyhteiskunnan kuuluu sekä tarjota ihmiselle mahdollisuudet hyvään elämään että antaa apua silloin, kun terveys tai talous pettää. Liikkuminen tavaksi, ei pakkomielteeksi Liikunta ja luonto kuuluvat hyvän elämän aineksiin, joita Mikael on valmis tarjoamaan jokaiselle. Luonnossa liikkuminen inspiroi, suunnistusta rakastava ehdokas listaa. Liikunta vaikuttaa painoon, verenpaineeseen ja kolesteroliin ja ehkäisee diabetesta ja sepelvaltimotautia. Liikunta lisää lihasvoimaa, nivelten liikkuvuutta ja toimintakykyä ja ehkäisee selkäja nivelsairauksia. Miksi sitten liikumme liian vähän, vaikka tiedämme hyödyt? Olemmeko vähän yksinkertaisia? Emme me sen tyhmempiä ole kuin edelliset sukupolvet, mutta nyky-yhteiskunta on muuttanut tottumuksemme epäterveiksi. Monet vempaimet helpottavat elämäämme emmekä tule käyttäneeksi omia lihaksiamme niin paljon, että saisimme kaiken meille tuputetun ravinnon kulutettua. Terveysvalistus ei riitä: ne, jotka tietoa kipeimmin tarvitsevat, eivät lähetä kysymyksiä terveyspalstoille. Mikael muistuttaa, että kuitenkin lähes 70 prosenttia suomalaisista aikuisista liikkuu viikoittaisen minimimäärän. Terveyden ylläpitohan edellyttää puolen tunnin reippailua joka päivä ja sen voi suorittaa joko kerralla tai pienempinä erinä. Se ei kuitenkaan vielä riitä pudottamaan liikakiloja. Mikael ottaa huomioon ihmisten arkiset edellytykset ja antaa yksilölle valinnanvapauden: Elämäntavoista ei pidä tehdä pakkomiellettä. Liikunta ei ole onnellisuuden ehto, mielenilo ja ihmissuhteet ovat. Marjatta Karvinen Lihavuutta ja ilmastonmuutosta torjutaan vain työskentelemällä rohkeasti ja sitkeästi. Kumpaakaan ei ratkaista kertaheitolla. Tarja Schneider-Lehto, coach Mikael tekee kuten puhuu - Ehdokas on erittäin hyvässä kunnossa oleva keski-ikäinen mies, analysoi coach Tarja Schneider-Lehto kansanedustajaehdokas Mikael Fogelholmia. Tarja toimii Keravan Naisvoimistelijoissa monen muun lisäksi miesryhmän valmentajana. Mikael Fogelholm on tämän valtakunnallisestikin tunnetuksi tulleen joukon jäsen. Tarja Schneider-Lehdon mielestä miesryhmä on lajinsa eräänlainen lippulaiva. - Nämä miehet ovat hyvin hauskoja, innostuneita ja osaavia. He ovat kehittyneet paljon vuosien varrella. Vaihtuvuus ryhmässä on vähäinen, enemmän on tulijoita kuin lähtijöitä, hän kuvailee. - Mikael on esikuva muille; hän tekee kuten puhuu ja suurella sydämellä. Mikael on innostunut ja innostaa muutkin mukaan. Schneider-Lehto hakeutuu mielellään Mikaelin luennoille, jossa ajatukset esitetään ymmärrettävästi ja jalat maassa -asenteella. - Mikael sopii eduskuntatyöhön erinomaisesti. Siellä hän pääsee toteuttamaan näkemyksiään ja saa varmasti paljon aikaan. Schneider-Lehto on siinä onnellisessa asemassa, että hän voi liikkua työkseen ja myös harrastuksena. - Voimisteluryhmien ohjaaminen on elämäntyöni. Päivisin hän opettaa liikuntaa Keravalla, käväisee Sipoossa ohjaamassa Ingmanin tehtaiden kunnostaan huolehtivaa henkilöstöä ja saapuu iltaisin valmentamaan keravalaisia naisvoimistelijaryhmiä. Perhekin vie oman tärkeän aikansa. - Ensi kesänä suuntaamme esiintymismatkalle Itävaltaan. Ne ovat riemullisia reissuja, joita odotamme aina suurella innolla. Sari Pesu, sairaanhoitaja Vahvaa asiantuntemusta tarvitaan Peijaksen sairaalassa Vantaalla työskentelevä keravalainen sairaanhoitaja Sari Pesu liittyi Mikael Fogelholmin tukitiimiin heti, kun tämä ryhtyi harkitsemaan ehdokkuuttaan. Kahden tytön äiti Sari oli lapsena ahkera yleisurheilija. - Piirin tasolla taisin kisailla sekä joissakin isommissa kisoissa, hän muistelee. - Tunnustan, että hyötyliikunta on nyt jäänyt vähiin. Uin satunnaisesti ja ulkoilen koiran kanssa lähiseudun maastoissa lähes päivittäin. Sipoon metsät alkavat omalta tontilta. - Keravalla on kaikkialle lyhyt matka ja täällä voi harrastaa melkein mitä vain paitsi mäkihyppyä, Pesu kertoo. Hän kertoo aloittaneensa kolme vuotta sitten ratsastuksen. Lähimmät tallit ovat kivenheiton päässä kotoa. - Kehon hallintaa, keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta vaativa ratsastus on miellyttävä laji, josta saan nautintoa. Seuraan useita lajeja jopa jalkapalloa mutta itse haluaisin harrastaa tanssia. Mikä tukemassasi Mikaelissa kiehtoo? - Vahva asiantuntemus. Hän ajattelee kriittisesti ja perehtyy asioihin. Hänen näkemyksensä perustuvat tutkittuun tietoon eivätkä ole mitään mutua. Mikael on myös ahkera ja yhteistyökykyinen, luettelee Pesu. - Ja mikä parasta: hänellä on vihreät arvot. Tiedän, ettei ääneni mene hukkaan.

4 Hoitojonojen purku ja rikkonaiset viestit Vuoden alussa mm. Yleisradio uutisoi esitykseni, että seuraavan hallituksen on sitouduttava ennaltaehkäisevään terveyspolitiikkaan erillisellä politiikkaohjelmalla, jolla on kunnon poliittinen ohjaus ja merkittävät voimavarat. Ohjelmassa tulee huomioida mm. liikkumisen edistäminen kaavoituksella, liikuntapalveluilla ja valistuksella. Terveellinen ruoka on tehtävä houkuttelevammaksi verouudistuksella, neuvonnalla ja pakkausmerkinnöillä. Lisäksi on ymmärrettävä, että yhteisöllisyyden edistäminen on osa terveyspolitiikkaa. Yksinäisyys laskee elämän laatua ja suoranaisesti sairastuttaa. Yksinäisyyttä vastaan on kehitettävä kansalaisjärjestöjen kanssa palveluita ja mm. uusia asumismuotoja. Esitykseni sai monenlaista palautetta. Terveyden ja terveysliikunnan ammattilaiset kiittivät. Heinolan kunnan liikuntatoimenjohtaja kertoi, kuinka kunta on jo julistautunut terveysliikuntakunnaksi, jossa kaikessa päätöksenteossa otetaan huomioon se, miten se edistää ihmisten liikkumista ja terveyttä. Eräs työterveyslääkäri soitti ja kertoi, kuinka hänellä on tapana ohjata asiakas lähes kädestä pitäen hyväksi tietämälleen kuntosalille tai jumpparyhmään. Tuttu kyläyhdistysaktiivi Lapista soitti ja kertoi, että metsästysseurasta löytynyt innostunut vertaisohjaaja vetää nykyisin sauvakävelyä kaksi kertaa viikossa ja nyt Martat ovat tulleet mukaan. Ehkä tärkein positiivinen viesti tuli kuitenkin neuvolasta, jossa oli huomattu esitykseni neuvolan ja kouluterveydenhuollon vahvistamisesta niin, että lasten ruoka- ja liikuntatottumuksiin voidaan puuttua kunnolla tarjoamalla lasten kehitykseen sopivaa erityisliikuntaa ja ravitsemusneuvontaa riittävän ajoissa. Kokeiluissa on saatu hyviä tuloksia koko perheen tottumusten muutoksista, kun mukaan on otettu myös vanhemmat. Kaikki eivät olleet yhtä innostuneita. Eräskin kirjoitti vihaisen sähköpostin, jossa hän kutsui minua terveysterroristiksi ja katsoi, että jo nyt häntä syyllistetään ylipainosta töissä ja vapaa-ajalla. Toinen nimimerkillä hoitoni ansainnut kirjoittanut taas haukkui minua vanhusten hoitotarpeen väheksyjäksi, koska olin vaatinut lisärahaa Voimaa vanhuuteen -projektille, jolla ikäihmisiä on onnistuttu kuntouttamaan kuntosaliharjoittelulla takaisin kotiin ja estämään monen riskirajoilla olevan joutuminen laitoshoitoon. Positiivinen palaute on tietysti mukavaa ja kannustavaa, mutta negatiivinen on sikäli vielä tärkeämpää, että oppii ensi kerralla viestimään paremmin. Kun tarkoittaa, että meidän on tehtävä elämäntapamuutokset helpommiksi, hauskemmiksi ja houkuttelevimmiksi, ei tietenkään samalla tarkoita, että tällä hetkellä ylipainoiset ihmiset olisivat millään muotoa muita huonompia ihmisiä. Liikumme kuitenkin erittäin aroilla ja ihonalle menevillä tunnevyöhykkeillä ja siksi meidän liikuntauskovaisten pitää aina vain opetella viestimään paremmin. Vihreiden terveydenedistämisohjelmassa puhutaankin viisaasti siitä, kuinka terveyden edistäminen on mahdollisuus, ei pakko. Yhtä vakava viestikatkos syntyy, jos jo sairastunut pelkää, että hänen hoitamisensa vaarantuu, kun vaaditaan verorahojen käytön painotukseen muutosta kohti ennaltaehkäisevää työtä. On opittava päättäväisesti ja kohteliaasti näyttämään, kuinka todellisuudessa hoito vaarantuu, jos näin ei tehdä. Mitkään verorahat eivät riitä kunnon hoitoon, jos länsimaat jatkavat lihomistaan ja turhaa ainaista istumistaan. Maailman terveysjärjestöt on mm. aikuisiän diabeteksen osalta jo vakavasti varoittanut uhkaavasta rahoituskriisistä. On siis myös jo sairastuneiden etu, että ennaltaehkäisy otetaan tosissaan. Jos nimimerkki hoitoni ansainnut sattuu tämän lukemaan, niin toivon, että tällä kertaa viestini kulkee ehjänä perille. Tietenkin sairastunut on hoitonsa ansainnut, mutta hoitojonoja tulee pienentää molemmista päistä. Siis myös siten, että ennaltaehkäisemällä estetään koko jonoon päätyminen. Tuija Brax, Kansanedustaja, Vihreä liitto KUVA: Joonas Brandt Osmo Soininvaara Hyötykävelyllä kovaan kuntoon kaupungissa Osmo Soininvaara saapuu paikalle kapearenkaisella italialaisella kilpapyörällään ja pahoittelee pyörän epäsiistiä kuntoa. Tammikuisen Helsingin kuraiset kadut ovat tahranneet Bianchin hienon rungon nopeasti. Yli 30 vuotta eri puolilla Eurooppa pyöräillyt Soininvaara on sisäistänyt pyöräilyn esteettisenkin puolen. Suomessa ei tälle asialle kuitenkaan juuri nyt voida mitään. - Poikkeuskelistä puheen ollen, nyt alkaa Vihreiden ympäristöohjelmilla olla Suomessakin paljon kannattajia. Jo 1980-luvulla puolsimme vahvasti käsitystä, että merkittävin ympäristöongelma tulee olemaan ilmastonmuutos. Silloin varoitus sivuutettiin vaieten, vaikka kehityksen hälyttävä suunta oli selvästi nähtävissä. Osmo Soininvaara on puhunut ja kirjoittanut paljon ilmastonmuutoksen aiheuttamasta ongelmavyyhdistä, johon sitoutuu esimerkiksi energiapolitiikan suunta. Terveysliikunta järjestykseen Osmo Soininvaara ja Suomen Ladun toiminnanjohtaja Tuomo Jantunen tapaavat pienessä punaisessa tuvassa keskellä Helsinkiä. Neljän edustajakauden jälkeen Eduskunnan jättävän Soininvaaran ja Eduskuntaan vihreiden listoilta pyrkivän Tuomo Jantusen keskustelun teemoja ei tarvitse etsiä. Molempia yhdistää innoitus ja huoli kansalaisten terveysliikunnan tilasta. Tuomo Jantunen on hoitanut tätä sarkaa Ladun toiminnanjohtajana 30 vuotta. Peruspalveluministerinä toimiessaan terveysliikunta oli vahvasti mukana Soininvaaran ohjelmassa. - Asia jäi pahasti kesken ja kysymys on yhä järjestämättä. Koko terveysliikunnan vastuu pitäisi keskittää sosiaali- ja terveysministeriöön. Kun ryhdyimme järjestelemään asiaa, urheilumäärärahoja kontrolloiva Opetusministeriö katsoi sen tunkeutumiseksi heidän reviirilleen. Terveysliikunnassa on kuitenkin kyse ihan eri asiasta, ja se pitäisi saada tarmokkaasti ja pikaisesti järjestykseen. Nyt tarvitaan lähiliikunta -muotojen kehittämistä. Asenteissa on kuitenkin tapahtunut muutoksia. On hauska nähdä, että uudenvuoden lupausten kärkeen on noussut liikunta ja terveellinen ruokavalio, kun aiemmin ykkösenä oli viinan juonnin vähentäminen, myhäili Soininvaara. Tuomo Jantunen yhtyy Soininvaaran käsitykseen terveysliikunnasta ja liikunnan mahdollisuuksista ja on huolissaan valistavan informaation vaatimattomasta roolista. Valistusta tarvitaan Osmo Soininvaara painottaa, että jokainen terveyspalvelujen kanssa tekemissä oleva ottaa asian hyvin vakavasti. Samoin terveysviranomaiset, joilla ei ole kuitenkaan keinoja kokonaisuuden järjestämiseksi. Vastuu terveysliikunnan edistämisestä on hajautunut liian monelle sektorille. Tavoitteellinen kokonaisvaltainen vastuullinen ohjelma puuttuu kokonaan. - Ilmeisesti toimivin tie on tiedottaminen ja valistaminen. Asenteissa on kuitenkin tapahtunut muutoksia. On hauska nähdä, että uudenvuoden lupausten kärkeen on noussut liikunta ja terveellinen ruokavalio, kun aiemmin ykkösenä oli viinan juonnin vähentäminen, myhäili Soininvaara. Tuomo Jantunen yhtyy Soininvaaran käsitykseen terveysliikunnasta ja liikunnan mahdollisuuksista ja on huolissaan valistavan informaation vaatimattomasta roolista. - Helsingissä en ole varsinaista valistus- tai liikuntaopastusta juuri nähnyt. Välillä tuntuu, että Suomen Ladun odotetaan hoitavan asia. Toimimme kuitenkin äärimmäisen niukkojen resurssien varassa, ja yhteiskunnan tuki on todella vaatimaton. Kävely luontevaa kaupungissa Osmo Soininvaaran mukaan kaupunkisuunnittelulla on kyllä roolinsa myös terveysliikunnan alueella. Lähinnä kysymykseen tulevat silloin kävelyväylät, pyörätiet, puistot, luistinradat ja vastaavat suuren yleisön luontevaan liikuntaan tarkoitetut ratkaisut. - Kävely on edelleen ykkössuosikki terveysliikunnan tutkimuksissa. Itse asiassa se on täysin luonteva liikuntamuoto juuri kaupunkilaiselle. Kävellään töihin, asioimaan, viettämään iltaa ja esimerkiksi Helsingissä kuljeskellaan pitkät matkat merta aistimassa. Päivittäin syntyy merkittävä liikuntakuorma ilman, että on suorittamisen pakkoa. Soininvaara ja Jantunen painottavat, että liikunnan ja terveiden elämäntapojen kohentamiseen suuntautuvien satsausten pitää ehdottomasti kasvaa. Kysymyksessä on todella suuri haaste, joka koskee merkittävästi koko terveydenhuollon tulevaisuutta. Elämää eduskunnan jälkeen Eduskunnan jälkeen Osmo Soininvaaraa odottaa entistä kiihkeämpi kirjoitustahti. Pitkälle toistakymmentä kirjaa julkaisseen Soininvaaran seuraava teos on jo valmis ja seuraava tekeillä. Yhteiskuntakriittiset edelläkävijän teemat ovat edelleen ominta Soininvaaraa. Nyt kun arkipolitiikka jää vähemmälle, sanan säilää on teroitettu entisestään. Yksi suuri rakkaus on kuitenkin ylitse muiden. Se on tämä pyörä. Sen selässä liikkuen Soininvaara on elänyt henkisten nautintojen ja fyysisen tuskan hurjia vuoristoratoja, niin kuin ihan konkreettisesti alppiteillä tapahtuu. Tästä asiasta Osmo Soininvaara lähettää Suomen kansalle kannustavia terveisiä: - Tehkää päätös nyt heti. Lähtekää pyörämatkalle. Nauttikaa siitä mitä näette ja koette. Samalla kuntonne nousee kohisten. Ajatelkaa pelkästään tämän kuntoilumuodon ihanaa kulinaarista nautintoa. Voitte syödä mitä vaan ja kuinka paljon tahansa, mutta paino vain laskee, mieli kevenee ja mikä parasta, halvemmalla ette voi matkustaa. Vihreän aatteen suuri mies pukeutuu vihreään kypärään ja sukeltaa pyörällään tammikuun vesisateeseen. Ainakin hän elää niin kuin opettaa. Heikki Parkkonen Liikunnan ja terveiden elämäntapojen kohentamisen puolesta satsausten pitää ehdottomasti kasvaa.

5 Tarja Cronberg, Vihreän liiton puheenjohtaja: Terveisiä pohjoismaiden hyvinvointivaliokunnasta! Ilmastomuutoksen edessä joudumme miettimään, miten tulevaisuudessa liikutaan, lämmitetään taloja ja tuotetaan energiaa. Globalisaation luodessa turbulenssia työelämään joudumme miettimään perustulon kaltaisia uusia keinoja tuoda vakautta ja turvallisuutta ihmisten arkeen. Istumatyön lisääntyessä, ihmisten painon noustessa ja autoistumisen edetessä meidän on keksittävä uusia tapoja edistää terveitä elämäntapoja. Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunta, jonka pj olen, on ollut hyvä tarkkailuasema katsoa, miten eri tavoin pohjoismaat reagoivat elämäntapojen muutoksen synnyttämään haasteeseen. Suomi ei tällä kertaa saa mallimaan titteliä. Meillä terveyden edistäminen painottuu edelleen vaikuttamiseen ja informaatio-ohjaukseen. Kunnianhimoista ennaltaehkäisyn politiikkaa harjoittaa esimerkiksi Norja, jossa ymmärretään toiminnan laaja-alaisuus sekä saavutusten taloudelliset vaikutukset koko yhteiskunnalle. Suomen eduskunta kaipaa kipeästi ihmisiä, joilla on viisautta ymmärtää terveyden merkitys ihmisille ja koko yhteiskunnalle. Laihduttamisesta painonhallintaan Suomalaisista aikuisista noin 20 % on lihavia ja lisäksi % liikapainoisia. Lihavuus aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain muutaman sadan miljoonan euron kustannukset. Laihduttamisen pitäisi johtaa painonhallintaan, kyseessä ei koskaan ole lyhytaikainen kuuri. Hyvä laihdutusruokavalio on sellainen, jota voi jatkaa vaikka koko loppuelämänsä. Yhteensä vähintään puoli kiloa päivässä hedelmiä, vihanneksia ja marjoja on painonhallintaruokavalion ydin. Lihasta, kalasta ja maidosta saadaan proteiinia, joka uusimpien tutkimusten mukaan auttaa nälän tunteen säätelyssä. Liikunnan lisääminen noin tunnilla päivässä auttaa painonhallinnassa. Useimmille tällainen on liikaa. Onneksi jo puolen tunnin päivittäinen kävely vähentää lihavuuteen liittyviä terveysvaaroja. Itse asiassa liikunta on liikapainoisen terveydelle jopa tärkeämpää kuin normaalipainoiselle. Mikael F Lähivirkistysalueet ovat kaupunkilaiselle tärkeä hyvinvoinnin lähde Tuija Sievänen, ulkoilututkija Suomalaisten mahdollisuudet liikkua ja virkistyä vihreässä ympäristössä ovat hyvät moniin muihin maihin verrattuna. Hyviin ulkoilumahdollisuuksiin kuuluvat turvalliset kulkureitit kotoa ulkoilualueelle, ulkoilureitit, lepopaikat ja harrastamista tukevat palvelut. Tässä suhteessa maassamme on vielä paljon kehitettävää. On tärkeää, että vihreää ympäristöä löytyy läheltä tulevaisuudessakin. Vihreä ympäristö vaikuttaa Terveyden ylläpitoon tarvitaan säännöllistä liikuntaa ja rentouttavaa ympäristöä. Ulkoilun terveysvaikutuksista osa tulee vihreässä ympäristössä olemisen ja toimimisen, osa fyysisen liikkumisen seurauksena. Vihreällä ympäristöllä on elvyttäviä vaikutuksia, jotka rentouttavat ja uusivat psyykkisiä voimavarojamme. Vihreän ympäristön ansioista muistimme paranee ja luovuutemme lisääntyy. Turvallista ulkoilua lähellä Virkistysmahdollisuuksien tarjoaminen on tärkeä osa tervettä ja viihtyisää asuinympäristöä. Tutkimuksissa on havaittu ainakin välillinen yhteys ulkoilumahdollisuuksien laadulla ja asukkaiden hyvinvoinnilla. Erityisen tärkeitä lähivirkistysalueeet ovat ikääntyneille, lapsille ja heidän perheilleen, jotka viettävät päivittäin paljon aikaa asuinympäristössään. Lähivirkistysalueiden tärkeitä ominaisuuksia ovatkin hyvä saavutettavuus, tasainen ja hoidettu reitistö, lepopaikat ja leikkipaikat. Ulkoilutottumukset omaksutaan jo pienenä Eri-ikäisten lasten kyvyt ja taidot liikkua lähiluonnossa lisääntyvät iän mukana. Tärkeää onkin tarjota heille kasvua edistäviä haasteita luonnossa liikkumiseen, sillä ulkoilutavat omaksutaan jo lapsuudessa. Lähiluonnon tarjoamat ja hyvin saavutettavat ulkoilumahdollisuudet nuoria kiinnostavien lajien parissa voisivat auttaa myös ulkoilua harrastamattomia nuoria löytämään itselleen sopivan ulkoiluharrastuksen. Tarkkailukäyttö huomioon kaavoituksessa Maailmalta rantautuu suomalaisten ulkoiluun uusia ilmiöitä, kuten lintujen, kalojen ja kaikenlaisten eläinten katseluharrastus. Luonnon tarkkailumahdollisuuksien tarjoaminen kaupunkiluonnossa on periaatteessa varsin helppoa, sillä monet lintu- ja eläinlajit ovat jo hyvin sopeutuneita kaupunkiympäristöihin. Olennaista on viheralueiden yhdistäminen ja riittävien elinympäristöjen tarjoaminen eläimistölle ja linnustolle. Ulkoilumahdollisuuksien tarjoaminen on huomioitava jo kaavoitusvaiheessa. Vanhojenkin alueiden täydennysrakentamisen yhteydessä olisi muistettava myös asukkaiden ulkoilumahdollisuuksien turvaaminen ja parantaminen. Lähiliikuntapaikat ovat satsauksia hyvinvointiin Kaupunkien ja kuntien tavoitteena on pitää hyvätuloiset veronmaksajat kunnassa ja houkutella uusia. On mielenkiintoista, kuinka tonttien määrä ja hinta tuntuvat olevan ainoita kriteerejä, joilla uusia asukkaita houkutellaan. Kuitenkin useissa tutkimuksissa viihtyisän asuinympäristön kriteereiksi ovat nousseet lähellä sijaitsevat viheralueet, puistot ja ulkoilualueet. On vaikeaa tänä päivänä järjestää elämä niin, että toteuttaisi arki- ja hyötyliikunnan ihannetta. Nykyisen tiedon pohjalta on olennaista varautua lähivuosikymmenien tärkeimpiin yhteiskuntaamme koskeviin muutoksiin, kuten väestön ikääntymiseen ja painoindeksin kohoamiseen. Lähitulevaisuudessa tarvitaankin varmasti kaikkia keinoja siihen, että kansalaiset saadaan kuntotalkoisiin, joilla voitaisiin vähentää sairauskuluja tai ainakin hillitä niiden kasvua. Samalla parannettaisiin ihmisten hyvinvointia ja elämän laatua. Lähivirkistysalueiden hyvä saavutettavuus ja houkuttelevuus on varsin miellyttävä tapa panostaa veromarkkoja hyvinvointiin. Lapsi on luonnostaan liikkuja. Aiheutamme vahinkoa, jos jotenkin estämme häntä liikkumasta Yhdessä liikkuminen motivoi Mirja ja Ismo Mussaari, Helsinki Mirja ja Ismo Mussaari ovat tottuneet jo lapsena olemaan ulkoilmassa ja luonnossa, telttailemaan ja retkeilemään. Nyt eläkeikään tullessaan, he ovat löytäneet rakkaan harrastuksensa uudelleen, entistä elinvoimaisempana. Liikkumiseen houkuttelevat kodin läheltä löytyvät loistavat liikuntamaastot ja jo viiden vuoden ajan toistuneet hiihtoretket ahkioita perässä vetäen Lapissa - Keväinen ahkiovaellus on ykkösharrastuksemme, Ismo kertoo. Pyörällä kesät talvet Mussaaret vannovat ekologisen työmatkaliikkumisen nimeen. Ismo pyöräilee töihin kesät talvet, säässä kuin säässä. Eläkkeelle jäänyt Mirjakin kulki aiemmin työmatkat pyörällä. - Työmatkan ollessa vain 5 km, matkan taittamiseen pyörällä menee yhtä kauan aikaa kuin julkisilla liikennevälineillä. Samalla säästyy rahaa ja päivän liikunta-annoskin tulee suoritettua. Toisaalta: - Kyllä siihen tarvitaan tiettyä hulluutta, että pyöräilee töihin ympärivuoden, Ismo nauraa. Olemme tottuneet liikkumaan yhdessä. Yhdessä ja lähellä Yhdessä liikkuminen ja ulkoileminen on Mussaarien innostuksen salaisuus. He myöntävät, että aina ei tulisi lähdettyä sauvakävelylenkille, jollei toinen lähtisi mukaan. - Monille muillekin ystävän tai kumppanin kanssa liikkuminen saattaisi olla se esteet ylittävä kimmoke, he pohtivat. Mussaaria ovat todellisia lähiliikkujiksi. He retkeilevät ja marjastavat Nuuksiossa, hiihtävät Hakunilassa, sauvovat Paloheinässä. Liikunta ja ulkoilu on Mussaarille ennen kaikkea terveyden ylläpitoa - Elämä on kivaa ja etenkin elämä yhdessä on mukavaa. Siksi sitä haluaa voida paremmin ja panostaa terveyden säilymiseen hyvänä mahdollisimman pitkään. Ulkoiluun puolestaan houkuttelevat Suomen ainutlaatuiset vuodenajat. He kannustavatkin käyttämään enemmän hyväksi eri vuodennaikojen erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Idearikas toteuttaja Tuomo Jantusen he ovat oppineet tuntemaan sauvakävelyilloissa. Mussaaret arvostavat Tuomossa etenkin sitä, että hän elää kuten opettaa. - Hän on hyvin idearikas ja terhakas omien ja muiden ajatusten toteuttaja, Mirja ja Ismo kehuvat. He uskovat, että Tuomosta on esikuvaksi suurempiinkin puitteisiin, joka pystyy erottumaan eduskunnassa muista ja nostamaan terveysliikunnan todelliseksi puheenaiheeksi. Maarit J

6 Sisäkatto- ja seinäjärjestelmä - luo uutta ilmettä ilmavilla ja keveillä ratkaisuilla! Materiaalitakuu 10 vuotta Ympäristöystävällinen: - pieni materiaalimassa - 100% kierrätettävissä - ei liuotinaineita Turvallinen Hygieeninen - terveyttä vaaliva Taloudellinen Hinku tuli Helsinkiin. Hyvillä ideoilla. Mainostoimisto Oy Fibar-Group Ltd. / Barrisol Finland puh KOKO PERHEEN ULKOILUTAPAHTUMA VIIKISSÄ Sunnuntaina klo Viikin Gardenian alueella Tervetuloa ulkoilemaan - sukset mukaan! Helsingin Vihreiden puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto ja Suomen Ladun toiminnanjohtaja Tuomo Jantunen (sit.vihr.) opastavat ulkoilun saloihin Alueella nuotio, jossa tarjolla pientä purtavaa ja kuumaa mehua! persoonallisuus ja pukeutuminen shoppailu ja ilo tyyli ja minä brandi ja stailaus pukijapalvelut ja järjestelyt Maarit Jantunen Helsinki ULKOILUPÄIVÄ MALMILLA 3.3. klo Laidunpuistossa, Malmin ala-asteen kentällä Tervetuloa oppimaan ja kokeilemaan: lumikenkäilyä, talvisauvakävelyä, hiihtotekniikkaa... Nuotio palaa, mehuatarjoillaan ja suksiakin voidellaan! Järj. erityisopettaja, kaup.valt. Sirkku Ingervon (vihr.) ja toiminnanjohtaja Tuomo Jantusen (sit.vihr.) tukiryhmät. Turvallinen valinta kotisi märkätilaksi PARMA KYLPYHUONEET Murrontie 4, PL 95, Forssa puhelin (03) 41271, faksi (03) sähköposti MEKANIIKAN SOPIMUSVALMISTUSTA LOMA- OSAKKEITA Jerisjärvellä, Muoniossa Kiilopäällä, Ivalon Saariselällä Soita ja kysy lisää: / Maarit MAANRAKENNUSALAN AMMATTILAINEN RAKENNUSTEINI OY puh. (09)

7 Tuija Brax - puhdasta asiaa - Kansanedustaja Lakivaliokunnan puheenjohtaja ja SLU:n varapj. Terveysliikuntatoimikunnan pj. -01 Perheliikuntaverkoston pj. Eduskunnan terveydenedistämistoimikunnan varapj. Anja Rönnberg - Nöyrä elämyksien hakija Talviset vaellukset ovat aina suuri elämys niin kokeneille kuin myös kokemattomille Lapin kävijöille. Anja Rönnberg, 69, on tehnyt kymmeniä vaativia lumivaelluksia ja tietää, että jos kuntopohja ei pidä, siitä ei hyvä seuraa. Helsinki Vaellus sopii useimmille Anja Rönnberg kuuluu kerhoon, jonka ohjelmassa on eritasoisia vaelluksia. Kenties parhaiten voivat uudet tulokkaat testata kuntoaan kerhon viikonloppuretkillä. - Meillä yritetään yleensä laittaa uusi tulokas samaan telttaan kokeneemman vaeltajan kanssa, jolta voi oppia yhtä jos toistakin, Anja toteaa ja lisää: - Helpommalle vaellukselle voi toki lähteä myös huonompikuntoinen. Vaeltajan kunnioitettava luontoa Vahvan fyysisen kunnon lisäksi Lapin lumivaelluksille halajavalla pitää olla myös pitkä pinna ja hyvä huumorintaju. Kun luonto temppuilee - mitä se tekee useinkin, on sen temput pakko hyväksyä ja oltava valmis sopeutumaan, jos suunnitelmat muuttuvat. - Urputtaa ei saa, sillä samassa liemessä ovat kaikki silloin kun odottamatta puhkeaa paha myrsky tai pakkasta onkin kolmisenkymmentä astetta, vaikka paljon vähemmän lupailtiin. Pitää vain alistua, Anja toteaa. Hyvässä muistissa on edelleen joidenkin vuosien takainen vaellus Kittilän alueella, missä oli silloin lunta poromiesten mittausten mukaan 170 senttiä. - Kymmenen kilometrin päähän piti päästä, mutta matkaa pystyimme tekemään vain kolmisen kilometriä eikä lumi kantanut vaan upotti. Kaivoimme lumeen niin syvän kuopan, että siellä pystyi seisomaan, laitoimme katoksi sukset ja louevaatteen ja vaatteen päälle lunta ja peitimme oviaukon rinkalla. Siellähän oli sitten jopa plusasteita. Huolellisuutta varustevalintojen kanssa Varusteiden kanssa on oltava huolellinen ennen Lapin lumivaelluksia. Lämpöä pitävä talviteltta on tuiki tarpeellinen, samoin tietysti saappaat, jotta varpaat eivät jäädy, samoin vaatetus yleensäkin. - Vaihtovaatteet on aina muistettava, jotta yöksi saa kuivaa ylle. Makuupussin on oltava hyvä ja lämmin ja nykyäänhän saa normaalien retkipatjojen lisäksi myös paksuja untuvapatjoja, Anja sanoo. Kaikki on sinänsä tärkeää, kun varusteista puhutaan, niin myös vaikkapa peltilaatikon sisällä petrolilla toimiva optimuskeitin. - Se on niin turvallinen, että sillä voi keittää teltassakin. Se kehittää lämpöäkin telttaan jopa 40 astetta. Siinä alkaa tulla hiki jo, vaikka ei mihinkään liikkuisikaan, Anja naurahtaa. Pitkät vuodet Anja käytti vaelluksilla samoja suksia, kunnes niiden reunat ja suomut olivat niin kuluneet, että oli pakko hankkia uudet. - Suosittelen vaeltajille hyviä suomusuksia, mieluummin ehkä 70 millin levyisiä, jotta niillä voi tarvittaessa liikkua myös umpihangessa, Anja sanoo. Aina uusi vaellus mielessä Vaeltaminen on Anja Rönnbergillä henki ja elämä: - On se meikäläisellä siinä määriin hulluuteen mennyt, että kun reissun jälkeen kuivattelee kotona vaatteita ja telttaa ja makuupussia, niin alkaa jo miettiä, että minnekäs seuraavaksi... Antero Raevuori Voita elämäsi lahja! Kilpailu nettisivuillamme. Sinun alueesi Vuokatti-myyjä Antero Teno Gsm ,

8 TOP10 LAJIT Kohti kevyen liikenteen hallitsemia taajamia Henkilöliikennetutkimuksen mukaan vuonna 1998 kävellen ja pyörällä tehtiin 82 % kaikista matkoista, joiden pituus oli alle 1 km. Vuonna 2004 sama osuus oli 78 %. 1-3 km matkoista autolla ajettiin vuonna %. Kuusi vuotta myöhemmin 50 %. Kävelemisen ja pyöräilyn väheneminen ei johdu vain matkojen pidentymisestä. Jopa kaikkein lyhimmillä työ- ja asiointimatkoilla käytämme nykyisin yhä useammin autoa. Tämä on ongelma sekä terveyden että ilmastonmuutoksen kannalta. Taajamia on entistä paremmin suunniteltava kävelijöiden ja pyöräilijöiden ehdoilla. Tutkimusten mukaan kevyttä liikennettä suosivat keskustat koetaan myös miellyttävämmiksi ja niistä ollaan yhteisesti ylpeitä. Kävelyä ja oleilua suosivassa kaupunkimiljöössä myös sosiaalinen kanssakäyminen paranee. Mikael F 22% Vuonna 2004 alle kilometrin matkoista 22% tehtiin autolla. Kuusi vuotta sitten vastaava luku oli 18%. Ulkoilu- ja terveysliikuntaa voi harjoittaa monin eri tavoin. Suosituimpien ulkoilulajien TOP10:stä jokainen voi löytää itselleen sopivan ja mieluisan lajin. Listan on koonnut alan asiantuntijajärjestö Suomen Latu ry. Lähde kävelemään Kävely on suomalaisten suosituin liikuntaharrastus. Kävelemään lähteminen on helppoa ja lajin tapaturmariskit ovat pienet. Reipas kävely kehittää kestävyyskuntoa ja se sopii erityisen hyvin liikuntaa aiemmin vähän harrastaneiden aloituslajiksi. Sauvakävely on pop Sauvakävelyä harrastaa noin 1,5 miljoonaa suomalaista. Laji on suosittu, koska se on helppo, edullinen ja tehokas liikuntamuoto. Se myös soveltuu kaikenikäisille ja -kokoisille. Sauvakävely on myös turvallista: sauvat tukevat ja vähentävät niveliin kohdistuvaa rasitusta. Ympäristöystävällinen pyöräily Pyöräily on terveysliikuntaa parhaimmillaan. Maamme melko tasaiset, mutta sopivasti kumpuilevat pinnanmuodot soveltuvat hyvin pyöräilyyn, joka on ympäristöystävällistä, edullista, monipuolista ja tehokasta liikuntaa. Vinkkejä pyöräilykohteiksi Hiihto on jokanaisen ja -miehen laji Maastohiihto on monipuolinen liikuntamuoto, jossa vauhti ja teho on helppo säätää itselleen sopiviksi. Näin hapensaanti ja -kulutus pysyvät tasapainossa ja hiihtäjälle jää aikaa nauttia ympärillä olevasta luonnosta. Hiihto sopii kaikille myös ylipainoisille, nivelvammoista kärsiville ja iäkkäille. Pulahda avantoon Avantouintia harrastaa säännöllisesti noin suomalaista. Vaikka avantouinnin terveysvaikutuksia on tutkittu vain vähän, tiedetään, että kehon suurista lämpötilavaihteluista johtuen stressihormonin eritys lisääntyy. Tärkeintä kuitenkin on se hyvän olon tunne, minkä avannossa käymisestä saa. Sauvakävelyä harrastaa noin 1,5 miljoonaa suomalaista Vauhdin hurmaa retkiluistellen Retkiluistelu on vertaansa vailla oleva tapa liikkua luonnonjäillä ja nauttia maamme vesistöjen tarjoamista retkielämyksistä talvella. Vauhdin hurman takaavat pitkäteräiset retkiluistimet, jotka voi kiinnittää tukeviin vaelluskenkiin, telemark-monoihin tai luisteluhiihtojalkineisiin. Lumikenkäillen kuntoilua ja elämyksiä Lumikenkäily on luontoystävällinen keino liikkua maastossa ja huomattavasti tavallista kävelyä tehokkaampaa. Vaihteleva maasto ja sauvojen käyttö lisäävät energian kulutusta ja syke nousee. Sydän- ja verenkiertoelimistön kunto sekä hapenottokyky paranevat. Melonta sopii koko perheelle Melonta on yksi nopeimmin kasvavista liikuntalajeista ja se sopii koko perheelle. Retkimelonta on rauhoittavaa ja rentouttavaa luontoliikuntaa, jossa pääsee lähelle luontoa. Se kehittää koko ruumiin kuntoa: melontaliike lähtee aina jaloista asti. Laji vahvistaa käsi- ja selkälihaksia sekä hartioita. Suunnista seikkailuun Suunnistus on liikunnan ja järjen yhteispeliin perustuvaa seikkailua, joka sopii kaiken ikäisille ja kuntoisille. Suunnistus metsämaastossa ei ole sen vaativampaa kuin nähtävyyksien etsiminen kartan avulla lomamatkalla: eroja on vain karttojen symboleissa. Uidessa unohtuvat maalliset murheet Uinti on kaikille sopivaa, kestävyyttä lisäävää terveys- ja kuntoliikuntaa. Hengitys, rytmi ja kehon liikkeet lisäävät hapenottokykyä ja kohottavat kuntoa. Uinti kiinteyttää lihaksia rasittamatta niveliä, koska vesi kannattaa ihmistä. Kokeile myös järvijumppaa tai -hölkkää. Luontomatkailu yhdistää luonnon havainnoinnin ja liikunnan Pekka Borg, 68, fi l.tri Pekka Borg on ympäristön- ja lunnonsuojelun sekä luontomatkailun asiantuntija. - Luontomatkailussa elämykset saadaan omakohtaisesti luonnosta. Itse liitän siihen myös oman kehon käyttämisen. Eli edetään kävellen, vaeltaen, soutaen, meloen tai hiihtäen, Borg kertoo. - Kun liikutaan luonnossa, siihen pitäisi aina sisältyä luonnon havainnointia, luonnon arvostamista ja fyysistä liikuntaa, hän täsmentää. Jokamiehenoikeuksien säilyminen Ympäristön- ja luonnon suojelijana Borg on huolissaan jokamiehenoikeuksista ja niiden voimakkaasta kaventumisesta viime vuosina. Tehometsänhoidon johdosta yksityismetsien avohakkuut, auraukset ja istutukset ovat lisääntyneet. Näin käsitellyissä metsissä ei pysty kulkemaan vuosikymmeniin. Ne ovat poistuneet jokamiehenoikeuksien piiristä, tavallisen luontomatkailijan ulottumattomiin. Tähän voitaisiin Borgin mielestä vaikuttaa eduskunnan kautta poistamalla tehometsätalouden tukemiseen tarkoitetut valtion tuet. - Eduskunnan tulisi muutoinkin vähentää budjetin kautta luonnon tuhoamiseen käytettyjä varoja. Ruotsissa tällaisista valtion tuista on jo luovuttu. Meillä se vain jatkuu. Luonnon ja liikunnan yhdistäjä Borg jakaa Tuomo Jantusen kanssa samoja arvoja ja aateita monellakin tasolla. Hän uskoo, että Tuomo olisi eduskunnassa omaa luokkaansa puhumaan niin jokamiehenoikeuksien kuin luontomatkailun puolesta. - Eduskuntaan tarvitaan henkilö, joka on liikkunut eri puolilla maata ja tietää, mitä jokamiehenoikeuksien kaventuminen käytännössä merkitsee. - Tuomolla on mahdollisuudet ajaa samanaikaisesti sekä luonto- ja ympäristökysymyksiä että liikunnan kysymyksiä. Se erottaa hänet myönteisellä tavalla monista muista ehdokkaista. Maarit J

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita! Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Lapin Matkailuparlamentti Rovaniemi 24.-25.9.2014 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Kuvittele uusi lääke, joka pitäisi sinut aktiivisempana ja terveempänä

Lisätiedot

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Suomen Latu ry Suomen Latu on ulkoilun edistäjä, retkeilyn asiantuntija ja kaikille avoin kansalaisjärjestö. Edunvalvomme suomalaisia

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö Lähiliikunta kaavoituksessa 28.5.2015 Timo Saarinen, ympäristöministeriö Taustaa: lähiliikuntaa on monenlaista Lähiliikuntaa kävely- ja pyöräteillä kuntopoluilla, ulkoilupaikoilla pelikentillä, puistoissa,

Lisätiedot

Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta

Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta Tuija Sievänen Luonnosta voimaa ja hyvinvointia seminaari 25.3.2014 Haltia, Nuuksio Luonnon virkistyskäytön tutkimus Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA MITÄ KILPAURHEILU ON? - SARJAKILPAILUT - KANSALLISET KILPAILUT - ALUEEN KILPAILUT - SM - KILPAILUT - MM - KILPAILUT MITEN SE MÄÄRITELLÄÄN? - TAVOITELÄHTÖISESTI - HARJOITTELUMÄÄRÄN SUHTEEN - MENESTYKSEN

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry 10.11.2016 MIKSI TARVITAAN LUPA LIIKKEELLE? Lisää liikettä ja terveystiedon lukutaitoa

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI:

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: Taustatietolomake Yhteystiedot: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: PITUUS/PAINO: MUUTA HUOMIOITAVAA: 1 Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Sisältö Eri liikuntalajeja monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet.

Sisältö Eri liikuntalajeja monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet. Kuvaukset 1 (6) (päivitetty 10.6.2014) Liikuntaa monipuolisesti 1, 1 ov, (YV7LI1) (HUOM! 1. vuoden opiskelijoille) kokeilee erilaisia liikuntalajeja hikoillen ja hengästyen saa kokemuksia eri liikuntalajien

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v.

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v. Taustatietolomake Yhteystiedot: Nimi Synt.aika Postiosoite Postinumero ja toimipaikka GSM Puh koti Puhelin työ Sähköposti Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan harjoittelun määrä asteikolla 1-7 (1=

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Löydä päivävaelluksen hauskuus

Löydä päivävaelluksen hauskuus Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Soveltavan liikunnan seutufoorumi 29.11.2016 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Luontopalvelut Kuva: Juha Kalaoja Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä.

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä. TerveysInfo kuntoilijat Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Hyvien käytäntöjen levittäminen kentälle Kunta- ja koulukohtaisen kehittämistyön tukeminen Osaamisen lisääminen Oppilaiden = vertaisohjaajien koulutus

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Noin 300 lasta ja 75 työntekijää.

Noin 300 lasta ja 75 työntekijää. Noin 300 lasta ja 75 työntekijää. Tammelan päiväkoti: Haitulat, Leinikki, Maahiset, Sinikello, Taikatassu ja luontoliikuntaryhmä Ilvekset. Tammitarhan päiväkoti: 4 ryhmää ja metsäeskari metsätontut. Portaan

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä Viherseminaari 1.11.2012 Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Liikkuminen on luonnollista Leikki-ikäinen lapsi liikkuu luonnostaan, kuitenkin

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA -LIIKUTTAVAN HYVÄ KOULU- www.liikkuvakoulu.fi JYRÄNGÖN KOULU 1,5 sarjainen alakoulu Oppilaita noin 200 Opettajia ja avustajia n. 15 henkilöä Koulussa panostettu koululiikunnan kehittämistoimintaan

Lisätiedot

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON 19627430.00 SWE/FIN A FIN SISÄLLYS 1. Syke opastaa liikkumaan oikein... 3 2. Monipuoliset käyttövaihtoehdot... 4 3. Tavoitesykealue... 6 4. Oikein suoritettu liikuntakerta...

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain

Lisätiedot

Tervetuloa. ratsastamaan!

Tervetuloa. ratsastamaan! Tervetuloa ratsastamaan! Miksi ratsastus? Hevoset ovat ihania. Siihen kiteytyy, miksi 170 000 suomalaista ratsastaa. Ratsastus tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia harrastaa monin eri tavoin. Hevosen kanssa

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan

Lisätiedot

IÄN ILOINEN KESÄAMU

IÄN ILOINEN KESÄAMU IÄN ILOINEN KESÄAMU 14.6.2012 Iän iloinen Kainuu 2030 Kainuun ikääntymispoliittinen strategia Suvilaulu JO JOUTUI ARMAS AIKA JA SUVI SULOINEN, KAUNIISTI JOKA PAIKKAA KORISTAA KUKKANEN. NYT LÄMPÖÄNSÄ SUOPI

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa?

Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa? Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa? Strategia => viraston tuloskortti => alueen toimintasuunnitelma Sanoista tekoihin Onko tuloskortin kirjaus näkynyt toimintana

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina.

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina. Oppiaineen nimi: LIIKUNTA 3-6 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Fyysinen toimintakyky 3 T1 kannustetaan oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntatehtäviä

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta Lisätietoa http://www.kkiohjelma.fi/hanketuki KKI-hanketuki Taloudellinen tuki paikallisille toimijoille työikäisten liikuttamiseksi Tahoille, jotka järjestävät aloittelijoille

Lisätiedot

Luontoliikunta Green Care menetelmänä / PATIKONTI. Mikko Kataja

Luontoliikunta Green Care menetelmänä / PATIKONTI. Mikko Kataja Luontoliikunta Green Care menetelmänä / PATIKONTI Mikko Kataja GREEN CARE - ammatillisuutta, vastuullisuutta ja tavoitteellisuutta Noormarkun retkeilyreitti Green Care -ympäristönä Noormarkun retkeilyreitti

Lisätiedot

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Esityksen rakenne VoiTas - kunnonhoitaja koulutus Voima- ja tasapainoharjoittelu-ryhmät VoiTas- ryhmien vaikuttavuus Muu virkistyminen Toimintakyky

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo

Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto Kuva Erkki Tervo OPS 2016 Oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla tuetaan monipuolisella, kannustavalla

Lisätiedot

Suomen Ladun Yhdessä-teema käyntiin vuonna 2009

Suomen Ladun Yhdessä-teema käyntiin vuonna 2009 Suomen Ladun Yhdessä-teema käyntiin vuonna 2009 Silloin tutkimusten mukaan 40 % asuinkunnista on sinkkutalouksia Yli viidennes suomalaisista kokee yksinäisyyttä Yli puolet suomalaisista liikkuu pääsääntöisesti

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

TerveysInfo. Jalan ja pyörällä

TerveysInfo. Jalan ja pyörällä TerveysInfo kävely Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot