POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA OULASKANKAAN SAIRAALA VISALAN SAIRAALA 1/2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA OULASKANKAAN SAIRAALA VISALAN SAIRAALA 1/2007"

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA OULASKANKAAN SAIRAALA VISALAN SAIRAALA 1/2007

2 2

3 Lauri Nuutinen, johtajaylilääkäri Väestön paras palvelurakenneuudistuksen päämääräksi Tulevaa palvelutarvemuutosta ja terveyserojen hälyttävää kasvua ei pidä vähätellä. Nykyisen hallituksen toimesta on valmisteltu terveyseroja kaventavia toimia osaksi tulevaa hallitusohjelmaa. Jo lähitulevaisuuden riittävien palveluiden turvaaminen pakottaa kaventamaan terveyseroja. Väestön ikääntyessä avun ja hoivan tarve kasvaa vuodesta 2000 arviolta 40 prosenttia vuoteen 2015 mennessä ja 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Erityisesti vähän koulutettujen iäkkäiden ihmisten toimintakykyä on parannettava. Kävelyvaikeuksista kärsivien suomalaisten lukumäärä pienenisi alta puoleen nykyisestä, jos kävelyvaikeuksien yleisyys olisi alemmissa koulutusryhmissä samalla tasolla kuin korkea-asteen koulutuksen saaneilla. Suomalainen 35-vuotias työmies elää keskimäärin 74-vuotiaaksi, kun taas ylempi toimihenkilö elää kuusi vuotta pitempään. Kunnissa palvelurakenneuudistuksen valmistelu on täydessä vauhdissa. Lähipalveluvaatimukset, alueellisen palvelun suunnittelu, seudulliset yhteistoiminta-alueet ja erikoissairaanhoidon yksiköiden liittyminen alueelliseen toimintaan ovat pohdinnan alla. Palvelurakenneuudistus pyrkii turvaamaan kuntien perustehtävät myös tulevaisuudessa. Peruspalvelujen turvaaminen monissa pienissä kunnissa on jo pitkään ollut ongelmallista ja kalliisti toteutettua. Vanhat erimielisyydet ja henkilökemioiden yhteensopimattomuudet on unohdettava alueen väestön tarpeista lähtevässä suunnittelussa. Tulevien vuosikymmenien realiteetit ovat väestömäärien kehityksen ja ikärakenteen muutoksen mukaisesti huomioitava. Palveluyksiköiden investointisuunnitelmissa on päällimmäisenä oltava kuntarajojen ylittävä alueellinen näkökulma. Palvelurakenneuudistuksen on tuettava potilaan hoitopolun kokonaisuutta. On aika purkaa erikoissairaanhoidon painetta riittävän vahvoihin alueellisiin keskuksiin. Oulaskankaan ja Visalan sairaalat, Raahen sairaala ja Kuusamon sairaala ovat tällaisia alueellisia keskuksia. Erikoissairaanhoidon tuella toimintoja on jo nyt siirretty muun muassa Pudasjärven ja Haapajärven terveyskeskuksiin. Potilaiden jatkohoitoon pääsyä OYS:sta on nopeutettava, ja esimerkiksi Haukiputaan ja Kempeleen terveyskeskukset voisivat erikoistua lähikuntiensa potilaiden vastaanottamiseen. Viisaalla suunnittelulla on synnytettävissä vahvoja opetusterveyskeskuksia, joissa lääkärimäärä on riittävä turvaamaan koulutuksen ja lomien aikaisen toiminnan, sekä mahdollistaa lääkäri- ja hoitajaopiskelijoiden koulutusympäristön. Yliopisto ja yliopistollinen sairaala voivat tukea näitä keskuksia nykyajan tekniikalla ja myös uudenlaisella henkilöstön työnjaolla. Vahvat aluekeskukset voivat entistä paremmin opetustoiminnan lisäksi osallistua väestön palvelutarpeita koskevaan tutkimustoimintaan ja terveyttä edistävään toimintaan yhdessä OYS:n ja sosiaalitoimen osaajien kanssa. Yhteistoiminta-alueilla neuvolatoimintaa mahdollisesti laajentuen perheneuvolatoiminnaksi, kouluterveydenhuoltoa ja työterveyshuoltoa rakennetaan yhdistynein voimavaroin. Pohjois-Pohjanmaalla on menossa monia kautta ikäkaaren ulottuvia hankkeita, joiden tuloksia on laajasti hyödynnettävä. Ihmisen ongelman joustava ratkaisu olkoon hoidon lähtökohtana sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajat unohtaen. Yhteistyöllä turvataan terve tulevaisuus. 3

4 sisältö Pääkirjoitus Väestön paras palvelurakenneuudistuksen päämääräksi Teema: Vanhus sairaanhoidossa 5 Tulevaisuuden potilas on entistä useammin hauras vanhus 6 Hauraus-raihnausoireyhtymä on vanhuksen diagnosoimatonta terveydentilan heikkoutta 8 Geriatrian poliklinikka on pääasiassa muistipoliklinikka 9 Kotona selviytymistä kartoitetaan tarkasti 10 Monisairas vanhus voi jäädä hoitokriteereiden ulkopuolelle 12 Potilasmanagerit avustavat jatkohoitopaikan järjestämisessä Potilasyhdistys: Tieto ja tuki lievittävät dementian aiheuttamaa ahdistusta 16 Sairaanhoitopiirille ehkä myös perusterveydenhuollon järjestämisvastuuta 17 Erityishuoltopiiri liittyy sairaanhoitopiirin osaksi 18 TEO ja lääninhallitukset selkeyttävät terveydenhuollon valvontaa 20 Työ ja tekijä: Anne Korhonen kliinisen hoitotieteen asiantuntija 22 Tuloskortti mittaa mm. taloutta ja asiakastyytyväisyyttä 24 Keskuspesulan johto vaihtuu maaliskuussa 25 Röntgen siirtyi digiaikaan Oulaskankaalla 26 Taideterapialla voimaa ja iloa työhön 28 Sairaalakiinteistöjen korjauksiin kootaan yhtenäisiä toimintakonsepteja 30 Hopeakoruja valmistui oman maun mukaan hopeatyökurssilla 34 Lisbetti LÄÄKETIETEELLISET ARTIKKELIT TARKASTETTU Kannen kuva: Kaksoset ja apulaisosastonhoitaja Raija Hallikainen. (Kuva: Hannu Marjamaa) 4

5 OLAVI MÄÄTTÄ Tulevaisuuden potilas on entistä useammin hauras vanhus Vanhuus ei ole sairautta. Ikääntyessä pitkäaikaissairaudet lisääntyvät ja useita eri sairauksia voi esiintyä samanaikaisesti. Tavallisimpia sairauksia ikääntyneillä ihmisillä ovat sydän- ja verisuonitaudit, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, syöpätaudit, dementoivat sairaudet ja mielenterveyden häiriöt. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet aiheuttavat monille toimintakyvyn laskua ja voivat tehdä riippuvaiseksi avusta. Ihmisen toimintakyky alkaa selvästi alentua vuoden iässä, joskin yksilölliset erot ovat suuria. Pidempään säilyvä toimintakyky ja tehostuva sairauksien hoito takaavat ikääntyville voi- mavaroja jatkaa kotona asumista pitkään. Vanhemmissa ikäryhmissä muistihäiriöt korostuvat, huimaus ja epävarmuus aiheuttavat kaatumispelkoa, toimintakyvyn heikkeneminen ja aavistus itsenäisyyden menettämisestä aiheuttaa ahdistusta, jopa masennusta. Fyysisen kunnon ja kuulon heikkeneminen sekä erilaiset muistihäiriöt heijastuvat vanhuksen sosiaalisessa toimintakyvyssä. Kontaktit lähiympäristöön vähentyvät ja siitä seuraava mielialan lasku vaikuttaa ihmisen fyysiseen kuntoon. Masentunut ihminen tuntee itsensä entistä sairaammaksi ja elämänhalu hiipuu. Tällainen kierre voi johtaa nopeaankin yleiskunnon ja toimintakyvyn heikkenemiseen. Suomessa dementiapotilaista 60 % sairastaa Alzheimerintautia. Sen esiintyvyys lisääntyy nopeasti iän myötä. Kaatumistapaturmat ovat tavallisia iäkkäillä ihmisillä. Kaatumiset aiheuttavat 80 % kaikista iäkkäiden vammoista ja niistä aiheutuvat murtumat ovat moninkertaistuneet Suomessa viimeisimpien vuosikymmenten aikana. Lonkkamurtumat ovat vanhusten kaatumistapaturmissa määrältään ja kustannuksiltaan merkittävin. Geriatria on monella tavoin saumakohtiin sijoittuvaa sairaanhoitoa. Se on lääketieteellisten kysymysten ohella paljolti sosiaalisten pulmien selvittelyä mutta myös sairaiden kliinisen tilan tarkkaa arviointia. Vanhuksen hyvän hoidon perusedellytyksenä on potilaan ja hänen elinolosuhteittensa mahdollisimman tarkka tunteminen. On vähintään yhtä tärkeää tuntea vanhus, jolla on sairaus kuin se sairaus, joka on potilaalla. Laaja-alaista geriatrien potilaan terveydentilan arviointia pidetään vanhusten sairaanhoidossa erittäin tärkeänä. Tavoitteina on tällöin vanhuspotilaan toimintakyvyn säilyttäminen ja itsenäisyyden tukeminen. Diagnostiikka ei ole vanhuspotilaiden kohdalla läheskään aina helppoa. Esitiedot vaivojen kehityksestä ovat usein epämääräisiä. Kuka muistaa mitäkin? 5

6 V anhus sairaanhoidossa VHauraus-raihnausoireyhtymä on vanhuksen diagnosoimatonta terveydentilan heikkoutta 6 Oireyhtymänä HRO:n taustalla saattaa olla elinikäinen altistuminen monille haitallisille tekijöille, kuten stressille, fyysiselle passiivisuudelle, virheellisille ravintotottumuksille ja ehkäisevän terveydenhoidon laiminlyönnille, professori Timo Strandberg sanoo. Vanheneminen ei ole sairautta, vaikka se altistaa sairauksillekin, haurastuttaa ja voi myös raihnauttaa ihmistä. Oulun yliopiston geriatrian professori Timo Strandberg sanoo, että haurausraihnausoireyhtymällä (HRO) tarkoitetaan geriatriassa varsin usein tavattavaa yleisen terveydentilan heikkoutta, jota ei voida suoraan liittää diagnosoituun sairauteen. Sitä potevien stressinsietokyky on heikentynyt, mikä lisää mm. toiminnan vajeiden ja kuoleman riskiä. Stressinsiedon heikentymisen taustalla on useiden elinjärjestelmien, kuten lihaksiston, luuston, verenkierron sekä hormoni- ja immuunijärjestelmän reservien vähentyminen. Äärimmillään kyseessä on tila, jossa elimistö ottaa puuttuvan energian valkuaisaineista. Kliinistä kuvaa luonnehtivat eriasteisina tahaton laihtuminen, subjektiivinen uupumus, vähäinen fyysinen aktiivisuus, hitaus ja lihasheikkous. Tehokas hoito ja ehkäisy edellyttävät, että oireyhtymä tunnistetaan ja sen kehittymiseen puututaan mahdollisimman ajoissa nimenomaan avohoidossa, Strandberg sanoo. Keskeisiä hoitomuotoja ovat hyvä ravitsemus, erityisesti proteiinin riittävä saanti, sekä lihasten massan ja voiman lisääminen. Myös lääkehoitoja kehitetään. Useimmiten geriatrit tunnistavat HRO:n ihmisen olemuksesta ja tietävät, millaisista potilaista on kysymys. Tyypillinen potilas on laiha, lihaksistoltaan surkastunut, hitaasti usein rollaattorilla liikkuva ja useimmiten vanha nainen. Vaikka potilas on jo alkanut siirtyä alaspäin vanhuuden raihnaantumisen portaikossa, HRO:n kuvaan ei välttämättä vielä liity toiminnanvajautta tai dementoitumista. Laihuuden ja painonlaskun liittyminen siihen itsestään selvänä on viime aikoina asetettu kyseenalaiseksi, koska myös lihavilla vanhuksilla voi olla HRO, Strandberg sanoo. Kaatumisia, sekavuutta HRO-potilaat tulevat tavallisesti sairaaloiden akuuttiyksiköihin kaaduttuaan, tultuaan sekavaksi jonkin akuutin sairauden takia tai koska he usein tarkemmin määrittämättömästä syystä eivät selviydy kotona. Laitosten ja hoivakotien asukkaista monilla on HRO. Koska se altistaa monille sairauksille, pahentaa sairauksien seurauksia ja hidastaa akuuteista tiloista toipumista, se lisää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarvetta. Merkittävä osa geriatrien päivittäisestä työstä liittyy HRO-potilaiden erilaisiin ongelmiin. HRO:n erottaminen kroonisten sairauksien vaikutuksista ja eri syistä syntyneistä toimintavajeista voi olla vaikeaa eikä se tietysti hoidon kannalta aina ole tärkeääkään. Oireyhtymänä HRO:n taustalla on todennäköisesti myös useita syitä. Taustalla OLAVI MÄÄTTÄ

7 saattaa olla elinikäinen altistuminen monille haitallisille tekijöille, kuten stressille, fyysiselle passiivisuudelle, virheellisille ravintotottumuksille ja ehkäisevän terveydenhoidon laiminlyönnille. Onkin alettu puhua primaarisesta HRO:sta kun siihen ei vielä liity diagnosoituja sairauksia tai toiminnanvajeita ja sekundaarisesta HRO:sta, kun haurastuminen on sairauksien seurausta. Näyttääkin siltä, että HRO:n ehkäisy on aloitettava viimeistään keski-iässä. Ehkäisy voi onnistuessaan helpottaa ikääntyvän väestön hyvinvointia ja myös vähentää terveydenhuollon kustannuksia. HRO, toiminnan vajeet ja monisairastavuus Vaikka potilailla on usein erilaisia sairauksia ja heidän toimintakykynsä on eriasteisesti heikentynyt, primaari HRO on siis pyritty erottamaan sekä toiminnanvajeista että monisairastavuudesta. Tämä on tarpeellista, sillä eri sairauksiin ja vajaatoimintoihin liittyy spesifisiä hoito- ja kuntoutustoimenpiteitä. Jo kehittyneessä HRO:ssa korostuvat ravitsemustilan ja lihaskunnon kohentaminen ja ylläpito sekä tilaa pahentavien stressitekijöiden ennakointi. HRO, toiminnan vajaus ja monisairastavuus esiintyvät kuitenkin usein samanaikaisesti ja luonnollisesti toisiaan pahentaen. Oireyhtymän esiintyvyys lisääntyy iän myötä. Se on suurempi naisilla ja laitosten asukkailla verrattuina kotona asuviin vanhuksiin. Yhdysvaltalaisissa selvityksissä se on todettu 6 6,9 %:lla kaikista kotona asuvista yli 65-vuotiaista. Koska HRO:n esiastetta on raportoitu 45 %:lla yli 65-vuotiaista, HRO:ta saattaa esiintyä jopa 40 %:lla yli 80-vuotiasta ja suurimmalla osalla laitosvanhuksista. Kyseessä on siis yleinen ja merkittävä ongelma. HRO:ta on pyritty luonnehtimaan sekä monimutkaisin että hyvinkin yksinkertaisin kriteerein. Enenevästi käytetään ns. Friedin kriteerejä: 1) tahaton laihtuminen, 2) subjektiivinen uupumus, 3) vähäinen fyysinen aktiivisuus, 4) hitaus ja 5) heikkous. Jos kolme näistä täyttyy, kyseessä on HRO. Yksinkertaisina HRO-testeinä on mainittu mm. seuraavia, jotka kuitenkin ovat lähinnä suuntaaantavia: seisominen yhdellä jalalla (poikkeava tasapaino voi merkitä HRO:ta),»Timed Up and Go» -testi vesilasin kanssa ja ilman (jos lasin kanssa aikaa kuluu vähintään 4,5 sekuntia enemmän kuin ilman, on kyseessä HRO), kävelytesti jossa mitataan kolmen metrin edestakaiseen kävelymatkaan kuluva aika (jos aikaa kuluu enemmän kuin kymmenen sekuntia, on kyseessä HRO). Elämäntavoilla suurin merkitys HRO:n etiologisina tekijöinä on pohdittu erityisesti neljää pääryhmää: 1) geneettisiä tekijöitä, 2) erilaisia sairauksia ja vammoja, 3) elämäntapoihin liittyviä tekijöitä ja 4) ikääntymistä. Näistä elämäntavoilla koko elinkaaren aikana lienee suurin merkitys. Erityisen tärkeitä ovat väärä ravinto (vanhuusiän aliravitsemus, aiemmin elämässä yliravitsemus ja virheellinen ravitsemus ja siihen liittyvä ylipaino, metabolinen oireyhtymä, diabetes, kohonnut verenpaine ja dyslipidemia) ja vähäinen liikunta. Muuten haitallisella tupakoinnilla lienee HRO:ssa vähäisempi merkitys, koska se usein estää tehokkaasti vanhuusikään pääsyn. HRO ei ole normaali vanhenemisilmiö, vaikka vanheneminen lisää alttiutta siihen. Sen taustalla ei myöskään liene yksittäisiä geenejä, vaan alttiutta lisäävät useiden geenien ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutukset. Näitä on määrältään rajattomasti, eikä niistä tunneta kuin muutamia. Mielenkiintoista onkin, että koe-eläinten elinikää pidentävät geneettiset mutaatiot ja ruokavaliorajoitus lykkäävät myös raihnautumista. Sairaudet ja vammat voivat edistää HRO:n kehittymistä (esim. liikuntarajoitusten ja aliravitsemuksen kautta) ja pahentaa sen kliinistä kuvaa. Hoito- ja ehkäisymahdollisuudet HRO:n tärkeimmät ja välttämättömät lääkkeettömät hoitomuodot ovat ravitsemustilan ja lihaskunnon korjaaminen ja ylläpito. Pelkkä energiansaannin lisääminen ei auta ja on tietysti haitallista lihavien HRO-potilaiden hoidossa. Keskeistä on proteiinien saannin turvaaminen. Usein tarvitaan lisäravinteita. Liikunnan merkitys HRO:n ehkäisyssä ja hoidossa on todennäköisesti huomattava. Siitä on hyötyä kaikenikäisille, mutta harjoittelumenetelmät ja -intensiteetti on säädettävä potilaan mukaan. Liikunnan avulla glukoosiaineenvaihdunta vilkastuu, ruokahalu kohenee ja voima, kestävyys ja liikkeiden hallinta paranevat. Lisäksi liikunta saattaa lisätä anabolisten hormonien kuten testosteronin ja dehydroepiandrosteronin pitoisuuksia, pienentää tulehdusmerkkiaineiden pitoisuuksia ja jopa parantaa autonomisen hermoston toimintaa. HRO:n ehkäisy- ja hoitomahdollisuudet kietoutuvat pitkälti toisiinsa. Elämänaikainen liikunnan harrastaminen ja valtimoterveyttä edistävä ruokavalio todennäköisesti estävät myös HRO:ta. D-vitamiinia kannattaa käyttää osteoporoosin estoon, mutta sillä näyttää olevan merkitystä myös kaatumisten estossa. Menopaussin jälkeisellä hormonikorvaushoidolla saattaa olla edullisia vaikutuksia luuston ohella myös lihaksiin. (Professorit Timo Strandberg, Matti Viitanen, Taina Rantanen ja Kaisu Pitkälä ovat tehneet vuonna 2006 aiheesta katsauksen Duodecim-lehteen 12/2006) Hauraus-raihnausoireyhtymän seurauksia. 7

8 V anhus sairaanhoidossa TEKSTI JA KUVA: OLAVI MÄÄTTÄ Geriatrian poliklinikka on pääasiassa muistipoliklinikka Potilaskonsultaatio kuntoutusosastolla, geriatri Maija-Liisa Seppänen ja erikoistuva lääkäri Sanna Alapudas syventyvät päivän asioihin. OYS:n geriatrisen poliklinikan toiminta on pääasiassa muistipoliklinikkatoimintaa. Viikoittaisiin lähetepalavereihin osallistuvat neurologi, geriatri, psykogeriatri ja muistihoitaja. Geriatrille ohjautuvista potilaista valtaosa on yli 70-vuotiaita. Tyypillisesti poliklinikalle tulevalla potilaalla on muistihäiriö tai lievän dementian vaihe. Me selvitämme, onko hänellä kysymyksessä jokin dementoiva sairaus, joista tavallisin on Alzheimerin tauti. Selvittelyssä ja jatkohoidossa potilaan omaisilla tai muulla lähiverkostolla on merkittävä rooli, kertoo geriatrian erikoislääkäri Maija-Liisa Seppänen. Terveyskeskuslääkäreitä on koulutettu tunnistamaan muistihäiriö. Saattaa kuitenkin löytyä henkilöitä, joita ei ole tutkittu, mutta joilla on jo pitkälle edennyt dementia. Kaikilla muistihäiriöisillä on oikeus tutkimuksiin, mutta kaikkia huonoa muistia valittavia ei sentään tutkita muistipoliklinikalla. Poliklinikalle lähetetään sekä työikäisiä neurologille ohjautuvia potilaita että monisairaita vanhuksia. Periaatteena on, että alle 70-vuotiaiden potilaiden tutkimukset aloittaa neurologi ja sitä vanhempien tutkimukset joko neurologi tai geriatri ja joskus psykogeriatri. Monet vanhuspotilaat ovat sekavia tullessaan sairaalahoitoon. Tällainen äkillinen sekavuustila ei ole sama asia kuin dementia ja se on heti aluksi aiheellista tunnistaa. Muistihäiriöisen diagnostiikan keskeinen osa on saada tietoa omaisilta. Sitä varten laaditun kyselylomakkeen avulla muistihoitaja kartoittaa potilaan arkeen ja selviytymiseen liittyviä tietoja. Lisäksi tarvitaan muistitestejä, aineenvaihduntaan liittyviä laboratoriokokeita ja aivojen kuvauksia. Potilas voi selvitä 1 2 käynnillä, mutta monesti tarvitaan noin vuoden seurantaa ennen potilaan siirtymistä terveyskeskuksen hoitoon. Seppäsen mukaan muistihäiriöön voi olla useita syitä. Dementia on taas laajempi kokonaisuus, jossa on aina mukana muistihäiriön lisäksi paljon muutakin toimintakyvyn vajetta. Muistihäiriöissä ja dementioissa yli puolessa tapauksista on kyseessä Alzheimerin tauti, jolloin potilaalle aloitetaan lääkitys. Kontrollien jälkeen hän siirtyy perusterveydenhuoltoon. Yksilöllisen hoidon suunnittelussa kiinnitetään korostetusti huomiota kotitilanteeseen, selviytymiseen, sosiaaliseen verkostoon, mielialaan ja hänellä oleviin muihin sairauksiin. Samalla varmistetaan, ettei potilaan lääkitykseen sisälly kognitiivista kapasiteettia heikentäviä lääkkeitä. Seppänen korostaa, että vanhuksen omaa mielipidettä pitää kuunnella, vaikka hänellä olisikin saattaja mukanaan. Myös aistivajeet pitää aina ottaa huomioon. Voidaan esimerkiksi luulla, ettei vanhus ymmärrä, jos hän ei kuule. Seppänen konsultoi ja käy säännöllisesti pitämässä muistipoliklinikkaa joissakin kunnissa. Hän korostaa, että terveyskeskuslääkäri on vanhusten omalääkäri, koska konsultoiva geriatri voi tavata heitä vain harvoin. Omalääkäriyhteys voi ontua, jos terveyskeskuslääkäri vaihtuu tiheästi. Ilahduttavaa on, että sairaanhoitopiirin alueella on useita terveyskeskuksia, joissa on myös geriatreja (mm. Oulu, Ii ja Oulainen). Keskittyä geriatrista kuntoutusta tarvitaan Seppänen pitää tarpeellisena pohtia mahdollisuuksia potilaiden geriatrisen kuntoutuksen järjestämiseksi ja tehostamiseksi eräissä sairausryhmissä ja valikoiden tietyille potilaille. Mielestäni kuntien pitäisi yhteistyössä miettiä, voitaisiinko alueella järjestää nimenomaan geriatrista kuntoutusta keskitetysti. Esimerkiksi Oulun kaupungilla on oma geriatrinen sairaalansa, jossa on geriatrinen kuntoutusosasto. On tutkimuksellista näyttöä siitä, että esimerkiksi lonkkamurtumien kuntoutuksessa saavutetaan parempia tuloksia, kun kuntoutus on keskitetty. Akuutin vaiheen komplikaatioiden sumassa vanhuksen kunto voi nopeasti romahtaa. Siitä kuntoutumiseen tarvitaan paljon aikaa. 8

9 Kun vanhukselle tulee muistiongelmia ja alkaa mietityttää selviytyminen kotona, potilas hakeutuu omaisensa avustamana terveyskeskukseen, jossa hänet tutkitaan. Tarvittaessa hänet lähetetään tänne muistitutkimuksiin, kertoo muistihoitaja Kyllikki Jylhä OYS:n muistipoliklinikalta. Jylhä on lähes kuuden vuoden ajan haastatellut vanhuksia ja heidän omaisiaan ja siten kartoittanut tilannetta. Nämä tiedot ovat ensisijaisen tärkeitä, kun arvioidaan kunkin vanhuksen mahdollisuuksia selvitä kotona. Monet täällä käyneistä vanhuksista eivät selviydy yksin ilman kotiapua, Jylhä kertoo. Arkiselviytymisen kartoituksessa käytetään sitä varten laadittuja kaavakkeita ja muistitestejä. Haastatteluissa tärkeässä asemassa tiedon saannin kannalta on potilaan omainen, jolla on omia havaintoja ja kokemuksia potilaan arkitoiminnoista. Haastattelukysymyksissä selvitetään kaikkea mahdollista, mm. syömiseen, peseytymiseen, ulkona liikkumiseen, ruoan valmistamiseen, lääkkeiden ottoon, rahaasioiden hoitoon jne. liittyviä asioita. Lääkärin tutkimuksen jälkeen on usein muistisairauteen ja lääkitykseen liittyvä ohjaus. Läpi käydään myös sosiaalisiin etuuksiin liittyvät asiat. Mietitään myös yhdessä keinoja, mitkä tukevat Kotona selviytymistä kartoitetaan tarkasti Maija Lippo Utajärveltä on tyttärensä Anja Kemin kanssa tullut muistipoliklinikalle muistihoitaja Kyllikki Jylhän kartoitushaastatteluun. kotona selviytymistä, esimerkiksi kotipalvelu, ateriapalvelu, kuljetuspalvelu jne. Tarvittaessa ollaan yhteydessä kunnan kotisairaanhoitoon. Omaisen jaksamisen tukeminen on erittäin tärkeä osaalue työssäni. Kuntouttavat, omatoimisuutta tukevat asiat tuo- daan myös esille, kuten esimerkiksi aktivoiva päivätoiminta ja sopeutumisvalmennuskurssit, joita järjestetään OYS:ssakin kerran vuodessa sekä oman aktiivisuuden ylläpitäminen jne. Tässä vaiheessa potilaat eivät ole vielä niin huonokuntoisia, että laitospaikkaa ruvettaisiin miettimään, vuorohoitojaksoja kylläkin tarvittaessa sekä lisäapua kotiin, Jylhä kertoo. Muistipoliklinikka toimii kahtena päivänä viikossa. Viikoittain vastaanotolla käy seitsemän potilasta. Yhteistyötä tehdään mm kunnan, Kelan ja dementiayhdistyksen kanssa. Moniammatillista yhteistyötä Geriatrinen työ on laajaa moniammatillista yhteistyötä, jonka tavoitteena on edistää vanhuspotilaiden hoidon laatua parhaalla mahdollisella tavalla. Monet ikääntyneiden sairaudet vaativat erityisasiantuntemusta. Esimerkiksi monien tautien piirteet saattavat muuttua potilaan ikääntyessä, samoin muuttuu elimistön kyky käsitellä eräitä lääkeaineita. Erityispiirteitä ovat myös monisairastavuus, monilääkitys, pidentyneet toipumisajat ja suurempi kuntoutuksen tarve. Geriatrisen asiantuntemuksen laajentamiseksi ja juurruttamiseksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa toimii geriatrinen resurssiryhmä, jossa on mukana hoitajia, lääkäreitä, fysioterapeutteja ja sosiaalityöntekijöitä lähes kaikilta erikoissairaanhoidon aloilta. He ovat vanhusten hoidosta lisäkoulutusta saaneita ammattilaisia ja osaamisen vahvistajia omilla alueillaan. Käytännöksi on muodostunut se, että he tapaavat muutaman kerran vuodessa alan koulutuksen sekä hoitotilanteiden pohdinnan ja kehittämisen merkeissä. Psykogeriatria tuli aktiivisesti toimintaan mukaan pari vuotta sitten. Vanhukset eivät ole homogeeninen ryhmä, vaan siihen kuuluu monenkuntoisia ihmisiä. Geriatrisesta näkökulmasta vanhuksista puhuttaessa tarkoitetaan yli 75-vuotiaita ihmisiä. Vanhuspotilaat tulevat OYS:aan sairautensa mukaiselle erikoisalalle. Tavallisimmin heillä on muitakin vaivoja ja sairauksia, jotka kulkevat mukana. Pitäisi osata katsoa kokonaisuutta. Monista sairauksista johtuen joudutaan usein arvioimaan potilaan tutkimuksen ja hoidon edellytyksiä ja laajuutta sekä muiden sairauksien vaikutusta, hoito- ja kuntoutusmahdollisuuksia, Seppänen sanoo. 9

10 V anhus sairaanhoidossa TEKSTI JA KUVA: OLAVI MÄÄTTÄ Monisairas vanhus voi jäädä hoitokriteereiden ulkopuolelle Psykogeriatri Pirkko Hiltunen. Monisairas vanhus on hoitoon pääsyn kriteereiden ulkopuolella, sanoo psykogeriatri Pirkko Hiltunen OYS:n yleissairaalapsykiatrian poliklinikalta. On selvää, että akuutit sairaudet ja turmat täyttävät hoitoon pääsyn kriteerit. Tilanne ei olekaan yhtä selvä, kun monisairas vanhus ei pärjää enää kotona ja hakeutuu vaivoinensa lääkärille, Hiltunen sanoo. Hän pitää ongelmaryhmänä vanhuksia, joilla ei ole diagnoosia eli ei ole riittävästi pisteitä yhden sairauden kohdalla, vaikka heillä olisi useita sairauksia. Kun he eivät pärjää, he hakeutuvat käyttämään päivystyspalveluita. Heidän ongelmansa eivät ole lääketieteen keinoin ratkaistavissa. Hiltunen kaipaa sairaiden vanhusten hoitoon paremmin huomioivaa geriatrista hoitootetta. Geriatrinen hoito-ote on sitä, että kun on viisi sairautta, ne kaikki huomioidaan eikä vain yhtä niistä. Siinä mietitään, mikä on potilaan kotitilanne, miten puoliso jaksaa, millainen tuttavaverkosto hänellä on jne. Vanhus on vaivojensa kanssa perusterveydenhuollon asiakas. Sosiaali- ja terveydenhuollon tulisi Hiltusen mukaan ratkaista vanhuksen selvittämättömät vaivat päiväaikaan. Niihin tilanteisiin ei voida erikoissairaanhoidossa antaa mitään ohjeita. Vanhukset ovat pääsääntöisesti hyviä selviytyjiä, kun he kamikatseasukkaina linkoavat lumet, leikkaavat nurmikot, vaihtavat hehkulamput, kiillottavat kristallikruunut, käyvät marjassa ja kalassa jne. Vaikka ajatus on kirkas, jonakin päivänä he rupeavat pelkäämään kaatuvansa portaissa. Liikkuminen käy epävarmaksi. Sinä päivänä, kun vanhus tulee ja sanoo, ettei hän enää pärjää, häntä ei kukaan usko ja hänet pannaan kotiin. Pelko pahenee, kun hän kokee, ettei häntä kuunneltu eikä otettu vakavasti, Hiltunen sanoo. Turvaranneke on ensimmäinen vastaus aiheelliseen pelkoon. Seuraavassa vaiheessa tarvitaan kasvavassa määrin kotihoitoa ja sitten ympärivuorokautinen palvelutalo, kunnes viimein vanhus asuu hoivakodissa. Hiltusen tuntuma on, että Suomessa mennään laitokseen aika myöhään ja huomattavan huonokuntoisina. Taksisetelioikeuskin tahtoo tulla vasta sitten, kun vanhus ei jaksa enää lähteä palveluihin. Uusi sairaus on vanhukselle aina uusi uhka samoin kuin nuoremmillekin. Kun hän joutuu erikoissairaanhoitoon, hän joutuu kriisiin. Noin joka neljännellä erikoissairaanhoidossa olevalla vanhuksella on depressio-oireita, jotka johtuvat somaattisista sairauksista. Hoitoajat ovat lyhyitä. Kun vanhuspotilas lähetetään kotiin tai jatkohoitoon, hän tarvitsee tuekseen psykiatrista asiantuntemusta. Vanhuspotilasta pitää kohdella ajattelevana ihmisenä Sairaanhoitaja Riikka Huttu on geriatrisen resurssiryhmän yhteyshenkilö sisätautien os. 42:ssa, jossa on pääasiassa infektio-, suolistotulehdus- ja maksapotilaita. Resurssiryhmässä on edustus osastoilta, poliklinikoilta ja psykogeriatrialta. Millaisia erityisasioita, joita pitäisi muistaa iäkkäiden potilaiden hoidossa? Hän sanoo, että vanha ihminen on hauras omalla tavallaan. Kotonaan hän terveenä pärjää tutussa ympäristössä, mutta kun hänelle tulee esimerkiksi tulehdustauti ja kun hän tulee sairaalaan, siinä vaiheessa hän muuttuu joksikin aikaa tavallista avuttomammiksi, voi tulla muistamattomuutta ja sekavuutta. Vanhukselle joutuu samaa asiaa moneen kertaan perustelemaan ja kertomaan. Silloin ihminen ei käyttäydy normaaliin tapaan. Sekavuustila menee ohi, se paranee, ellei ole dementiaa alkamassa. Vanhus ei ole tyhmä eikä höppänä. Paljon kuvitellaan, että yli 70-vuotiaalla aivot eivät toimi ja hänelle hössötetään tai ei luoteta hänen ajatusmaailmaansa. Lähtökohtaisesti vanhusta pitää kohdella ajattelevana ihmisenä. Suhtautumisen ei saa perustua kuvitteluun, Huttu sanoo. Hän puhuu 80-luvun alusta lähtien sisätautiklinikan eri osastoilla työskennelleen kokemuksella. Työn ja tutustumisen edetessä tarkistan kantaani, jos siihen on aihetta. 10

11 Vanhus voi mennä helposti jalattomaksi, kompuroivaksi. Siksi pitääkin miettiä, minkälaiseen huoneeseen hänet laittaa ja minne siellä, esimerkiksi mahdollisimman lähelle vessaa. Sänky pitää olla sopivalla tasolla, että siitä on helppo ponnistaa ja ettei siitä pääse putoamaan. Soittokellon käyttö on syytä opettaa hyvin, että osaa pyytää apua. Rupattelu pitää mielen virkeänä Potilaalle pitää rupatella paljon muustakin kuin sairaudesta. Se pitää mielen virkeänä. Kyllä sitä kerkiää monta sanaa sanomaan, kun käy huoneessa. Vaikkei vieressä istumiseen olisikaan aikaa, jutustella voi muun työn lomassa. Pitää tehdä tilannear- viota kiireiden mukaan. Hoitajien tehtävänä on katsoa, että lääkkeet otetaan. Vanhuksella pillereiden otto voi joskus jäädä, kun kädet eivät tahdo pelata. Joskus siihen voi liittyä myös pillereiden piilottelua. Kun vanha ihminen tulee sairaalaan, käynnistyy heti jatkohoidon suunnittelu. Muutamalla soitolla varmistetaan, että hänelle järjestyy riittävä kotipalvelu tai muuten oikea paikka. Kotoutus suunnitellaan niin, että ihminen pärjää sairaalasta päästyään. Olisi hyvä, että kotoutustilanteessa on paikalla myös potilaan omainen. Norovirus pakotti viipymään sairaalassa OYS:ssa 23 vuotta siivoustyönjohtajana 90-luvun alkuun saakka toiminut nyt lähes 80-vuotias oululaisrouva (ei halua nimeään esille) palasi potilaana tuttuun taloon. Kolmen päivän käynti venähti seitsemäksi päiväksi, kun hän noroviruksen vuoksi joutui jäämään eristyksiin infektio-osastolle (os. 42). Varsinaisesti hän kertoo tulleensa sisätautien os. 34:lle keuhkotaudin takia. Tutkimusten jälkeen hänellä todettiin olevan norovirus, joten hän joutui muuttamaan osastoa ja jäämään hoitoon aiottua pitemmäksi aikaa. Täällä osastolla olemisesta minulle on jäänyt ihan hyvä vaikutelma. Kohta pääsen kotiin. Asun yksin ja minulla on kotona ranneke, jolla saan nopeasti apua, jos sitä tarvitsen, hän kertoo. Kotipalvelun tytöt käyvät kahdesti päivässä, aamuisin ja päivisin, kotona varmistamassa, että hänellä on kaikki hyvin. Neljän päivän eristyksessä olo on tuntunut tympeältä. Vieraita ei ole saanut käydä eikä ole saanut kulkea missään huoneen ulkopuolella. Pienessä huoneessa hän on kuluttanut aikaa toisen potilaan kanssa. Eipä tässä muuta ohjelmaa ole voinut olla kuin katsoa televisiota tai kuunnella radiota. Mitään erityisiä vaivoja ei onneksi ole ollut. Päivät tuntuvat pitkiltä eristyshoidossa noroviruksen takia. Osasto 42 samoin kuin monet muutkin osastot ja tilat ovat hänelle ennestään tuttuja hänen työajoiltaan. Olin ensimmäinen ihminen, joka tulin siivoustyönjohtajana tänne vasta rakennettuun yliopistolliseen sairaalaan, kun rakennus oli valmistunut. Toiminta täällä ei ollut vielä käynnistynyt. Potilaana en ole tällä osastolla aikaisemmin ollut, hän kertoo. Ikkunaverhot ja lattiat ovat täällä muuttuneet, mutta muita muutoksia ei ole tehty, hän silmäilee ympärilleen potilashuoneen ilmettä. 11

12 V anhus sairaanhoidossa TEKSTI JA KUVA: OLAVI MÄÄTTÄ Potilasmanagerit avustavat jatkohoitopaikan järjestämisessä Potilasmanageri Heli Lukkari on tapaamassa potilasta OYS:n osastolla. mietitään lääkärin, hoitajan ja omaisten kanssa potilaan kannalta järkevää jatkohoitopaikkaa, he kertovat. Painopiste heidän työssään on vanhuspotilaissa. He eivät tee päätöksiä jatkohoitopaikasta, vaan ainoastaan ehdottavat sitä. He toimivat kaupunginsairaalaan tulevien lähetteiden perusteella. Faksissa tulee tieto, miksi potilas on erikoissairaanhoitoon tullut, mitä hänelle on tehty ja minkä vuoksi hän tarvitsee jatkohoitopaikan. He selvittävät taustatiedot, mistä potilas on lähtenyt sairaalaan, onko avopalvelujen piirissä tms. Siinä selviää, minne potilas ohjataan. Potilasmanageroinnin merkitys on korostunut vuosien aikana, koska managerit tuntevat avopalveluita ja vanhustenkotitoimintaa ja pystyvät edistämään kotiutuksen sujumisessa. Kuukausitasolla heidän opastuksessaan on OYS:sta kotiutuvaa potilasta. Oulun kaupunginsairaalan potilasmanagerit Heli Lukkari ja Anne Patronen toimivat tärkeinä linkkeinä OYS:n osastoilla kotiutettaville potilaille. Heidän tehtävänään on varmistaa, että potilaille järjestyy erikoissairaanhoidon jälkeen heidän tilanteensa kannalta sopiva jatkohoitopaikka kotona, kaupunginsairaalassa, palvelukodissa tai muualla luvun lopulla alkaneeseen managerointiin oman lisänsä tuo se, että kaupungin jatkohoitopaikkojen puutteesta johtuen monet oululaispotilaat joutuvat viipymään osastoilla tavanomaista pitempään ns. sakkopaikoilla. Pyrimme käymään osastoilla tapaamassa kaikki Ouluun kotiutettavat potilaat. Osallistumme osastoilla tilanteen mukaan hoitoneuvotteluihin, jolloin Potilasmanageri Anne Patronen kävelyllä Jenni Korpelinin kanssa. 12

13 Voimaa ja varmuutta iäkkään itsenäiseen elämään Toimintakyvyltään heikentyneille ikäihmisille voidaan rakentaa hyvää liikkuvaa arkea. Tämä edellyttää usein asenteiden ja työtapojen muutoksia sekä lisää juuri tälle kohderyhmälle suunniteltuja terveysliikuntapalveluja. VoiTasprojektin kokeilukunnissa kehiteltyjä uusia toimintamalleja levitetään jatkossa eteenpäin Ikäinstituutin koordinoiman Voimaa vanhuuteen -ohjelman voimin. Iäkkäiden osuus väestöstä kasvaa Suomessa kolmanneksi nopeimmin EU-maissa ja Suomi kuuluu lähitulevaisuudessa väestöltään maailman vanhimpien maiden joukkoon. Yli 75-vuotiaita suomalaisia on jo yli Viidentoista vuoden kuluttua heitä on satatuhatta enemmän. Pitenevä elinikä ja sen mukanaan tuomat sairaudet lisäävät raihnaistumista. Erityisen voimakkaasti lisääntyvät tuki- ja liikuntaelinsairaudet, jotka liikkumisen vähenemisen seurauksena uhkaavat ikäihmisen selviämistä kotioloissaan ja johtavat usein ennenaikaiseen laitostumiseen.. Liikunnan vähäisyyttä pidetään sairauksien ja vanhenemisen ohella keskeisenä toimintakykyä vähentävänä tekijänä. Valtakunnallinen VoiTas-projekti tuotti toimintamalleja edistämään ikäihmisten liikkumista erityisesti jalkojen lihasvoimaa ja tasapainoa kehittämällä. Projektissa 8 kuntaa Heinola, Inari, Kankaanpää, Lumijoki-Tyrnävä- Liminka, Nurmijärvi, Pori, Pyhäselkä ja Varkaus paneutui vv ikäihmisten liikuntaasioihin toimintakokeilujen ja koulutuksen keinoin. VoiTas-projektin kokeilukunnissa lisättiin terveysliikuntapalveluja ikääntyneille eli kohderyhmälle, jolle ei kunnissa perinteisesti ole liikuntapalveluja tarjolla. Ohjattua ryhmätoimintaa järjestettiin kuntosaleilla ja erilaisissa liikuntatiloissa. Liikuntatoimen ammattilaiset pistivät pystyyn myös kuntoneuvoloita, joissa paneuduttiin nimenomaan tämän ikäryhmän liikuntatarpeisiin. Ikäihmisten kanssa tekemisissä olevien ammattilaisten, vertaisohjaajien ja omaisten tietoa lisättiin tämän ikäryhmän liikunnan merkityksestä. Liikuntasektorin lisäksi aktivoitiin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia tarjoamalla heille koulutusta. 13

14 P otilasyhdistys TEKSTI JA KUVAT ANNE RÄISÄNEN Tieto ja tuki lievittävät dementian aiheuttamaa ahdistusta Muistiparkki kuntouttaa Dementiakoordinaattori Paula Ylikulju esittelee Hoitotahtoni-lomaketta, jolla jokainen voi ilmaista omaa hoitoa ja hoivaa koskevan tahtonsa sellaisen tilanteen varalta, ettei hän enää kykene päätöksen tekemiseen sairauden, onnettomuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Kun ihmisen muisti häiriintyy, samalla hänen elämänhallintansa heikkenee. Oulun Seudun Dementiayhdistyksen koordinaattori Paula Ylikulju korostaakin, että muistihäiriöisen henkilön ja samalla hänen 14 läheistensä elämä joutuu myllerrykseen. Muistihan liittyy koko ihmisen minuuteen: erilaiset opitut taidot, puhe sanavarastoineen sekä ihmissuhteet perustuvat juuri muistamiseen ja muistoihin. Muutoksessa sekä sairastunut että hänen omaisensa tarvitsevat tietoa ja tukea, Ylikulju kertoo. Muisti ja sen häiriöt ovat saaneet osakseen lisääntyvää huomiota 80-luvun lopulta lähtien, jolloin Ouluunkin perustettiin dementiayhdistys. Yhdistys on tukena Oulun seudun muistihäiriöisille ja heidän läheisilleen. Tärkeä toiminnan muoto on myös tukea sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita ja muita ammattilaisia heidän työssään. Tavoitteena yhdistyksellä on dementiaa aiheuttavien sairauksien ja muistihäiriöiden ennaltaehkäiseminen ja haittavaikutuksien vähentäminen. Yhdistys pyrkii myös jäsentensä etujen ja oikeuksien edistämiseen muun muassa tiedottamisen kautta. OYS:n geriatrisen ja neurologisen poliklinikan kautta ihmiset saavat tietoa yhdistyksestä ja sen toiminnasta. Diagnoosin jälkeen tiedon ja tuen tarve on suuri, ja tähän yhdistys vastaa. OYS puolestaan järjestää sopeutumisvalmennuskursseja, joissa ohjaajina on yhdistyksenkin työntekijöitä. Muistiparkissa käytetään hyödyksi erilaisia pelejä muistin harjoittamisessa ja kuntouttamisessa muiden aktiviteettien ohella. Muistiparkki on yksi Dementiayhdistyksen toiminnoista. Muistikuntoutusohjaajat Aila Rahtu ja Ulla Kaikkonen vetävät parkin ryhmiä Oulun keskustassa Pakkahuoneenkadun tunnelmallisissa tiloissa. Eri päivinä kokoontuvat erilaisen toimintakyvyn omaavat henkilöt, jotta toiminta voitaisiin räätälöidä sopivaksi kunkin ryhmän tarpeisiin. Ohjaajat painottavat yksilöiden huomioimista aktiviteeteissa. Ryhmässä saa olla oma itsensä, ei tarvitse pinnistellä. Aamu alkaa ryhmäläisten saavuttua aamukahvilla, lehden lukemisella ja hetkeen orientoitumisella. Keskustellaan mieleen nousevista asioista. Aamupäivään kuuluu myös liikunnallinen tuokio, joka toteutetaan omissa tiloissa, jotta osallistujat säästyi-sivät siirtymisen aiheuttamalta stressiltä. Lounasmatka kävellään keskustan palvelutalolle. Rahtu ja Kaikkonen hakevat selkeää päivärytmiä, ja lounas jakaa päivän sopivasti kahteen osaan. Iltapäivisin keskitytään muistin kuntouttamiseen. Ryhmä esimerkiksi pelaa pelejä ja visailuja, kuuntelee musiikkia tai käy ohjattuja keskusteluja. Ohjaajat painottavat kaikkien aistien käyttöä kuntoutuksessa sekä toimintojen luontevuutta. Esimerkiksi leipominen ja muut arkipäivän puuhat sopivat hyvin kuntoutukseen. Rahtu ja Kaikkonen pitävät kaikkein tärkeimpänä onnistumisen kokemuksien antamista muistihäiriöiselle. Itsetunto kohoaa, kun huomaa selviävänsä vielä monesta askareesta hienosti. Uutena palveluna alkaa maaliskuussa 2007 Tuu mukkaan, ettet jouvvu hukkaan -projekti, jossa lähdetään tukemaan alle 80-vuotiaita yksinasuvia muistihäiriöisiä alueellisesti, esimerkiksi Oulussa kaupunginosittain.

15 Oulun Seudun Dementiayhdistys ry - Yhdistys ry toimii erityisosaajana muistisairaille, heidän läheisilleen ja sosiaali- ja terveystoimen palveluketjussa toimiville - Toiminta-alue: Oulu ja ympäristökunnat, yhteensä 18 kuntaa jäsentä, myös kannattajajäseniä; jäsenmaksu 15/25 euroa, sisältää Muisti-lehden - Hallituksen pj. Marja-Leena Kemppainen, dementiakoordinaattorina toimii Paula Ylikulju - Kotisivut Omaisia tuetaan Yhdistyksen dementiakoordinaattori Ylikulju kertoo, että muistihäiriöisen omaiset jäävät helposti yksin. Vieraat vähenevät ja ystävät kaikkoavat, koska muistisairaudet aiheuttavat pelkoa ja ahdistusta. Hän esittelee yhdistyksen omaisille kohdistuvista palveluista merkittävänä omaisten illat, jotka järjestetään kerran kuukaudessa. Näitä tapaamisia omaiset ovat pitäneet voimaannuttavina. Omaishoitajan arki käy rankaksi, kun se pyörii läheisen muistihäiriön ympärillä. Tilaisuus purkaa mieltään saman kokeneen kanssa antaa voimia jatkaa. Omaisille on tarjolla myös tukipuhelin, johon voi soittaa arkisin klo sekä valtakunnallinen vertaislinja, johon voi soittaa maksutta iltaisin klo Mahdollisuus soittaa illalla on välttämätön, sillä voimakkaimmat tunteet nousevat usein esiin juuri silloin. Omaishoitajille järjestetään lisäksi lomia, esimerkiksi tänä vuonna Rokualle ja Kuusamon Tropiikkiin. Näitä haetaan lomaliittojen kautta tuettuina lomina. Lomamatkoilla voi jakaa tunteita toisten kanssa, mutta niihin sisältyy myös viihdettä ja iloa. Haukiputaan Onnelassa omaishoitajat voivat lomailla myös muistisairaan läheisensä kanssa. Yhdistys järjestää lisäksi retkiä ja teatterimatkoja sekä kevät- ja joulujuhlat jäsenilleen. Tietoa ammattilaisille, suurelle yleisölle sekä päättäjille Muistiluotsin kautta välitetään tietoa ja koulutusta sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Lisäksi annetaan koulutusta ennaltaehkäisevään muistinhuoltoon sekä pidetään muistinkuntoutuskursseja. Muistiluotsi on esimerkiksi mukana kouluttamassa kaupungin AVEK-projektin läheisauttajia, jotka menevät työssään erilaisiin perheisiin ja saattavat kohdata myös dementoituneita asiakkaita. Yhdistys käy lisäksi dementiaosastoilla jakamassa tietoa ja järjestää maksuttomia, kaikille avoimia infoiltoja dementiaan liittyvistä kysymyksistä. Alueen kunnissa toimiville dementiayhdyshenkilöille yhdistys käy päivittämässä alan tiedot. Yhteiskuntaan dementiayhdistys vaikuttaa päättäjien tapaamisissa. Syksyllä pidettyyn kansanedustajatapaamiseen koottiin yhdeksän pohjoisen kansanedustajaa, joille yhdistys luovutti Parkinson- ja Epilepsialiiton edustajien ohella oman kannanottonsa. Yhdistys halusi ottaa kantaa henkilökohtaisen avustajan ja kuljetuspalvelujen saamisen puolesta. Kaikki vammat eivät näy ulospäin, mutta nekin pitäisi huomioida. Jos periaatteena on tukea kotona asumista, siihen olisi tultava rahaa, sillä muistihäiriöinen ei selviä yksin kotona. Viime vuonna ministeri Liisa Hyssälälle annettiin vetoomus palvelujen turvaamiseksi varsinkin nuoremmille muistisairaille, jotka ovat väliinputoajia. He kun eivät saa vanhuksille eivätkä mielenterveysasiakkaille tai vammaisille suunnattuja palveluja. Uuteen vammaispalvelulakiin tulisi sisällyttää myös muistisairaat, Ylikulju huomauttaa. UUDISTA ILMEESI Uusilla silmälaseilla tai piilolaseilla HENKILÖKUNTAKORTILLA SAAT REILUN EDUN Piilolinssitarjous 1 kk linssit 6 kpl 30 Neste 3 x 360 ml yht. 18 Kertakäyttölinssit Dailies 90 kpl 49 Piilolinssitarkastus samaan hintaan 20% Kehys ja linssit SILMÄLASIT PIILOLASIT NÄÖNTARKASTUKSET AJOKORTTITODISTUKSET Ammattitaidolla ja pitkäaikaisella kokemuksella Ilmaiset parkkipaikat liikkeen edessä HYVÄN PALVELUN JA LAATUTYÖN OPTIKKOLIIKE Koskitie Merikoskenkatu TUIRAN OPTIIKKA Merikoskenkatu 8, OULU Ma pe 9 17, la Puh Valtatie Tärkeimmät ovat lähellä 32 Opettaja, päivähoitaja, lääkäri, poliisi, sairaanhoitaja ja muut ammatti-ihmiset. Kun he ovat lähellä kotia, tärkeimmilläkin on hyvä olla. Kansanedustaja Riikka Moilanen-Savolainen puh , 15

16 Kunnat miettivät palvelurakenteitaan Sairaanhoitopiirille ehkä myös perusterveydenhuollon järjestämisvastuuta TEKSTI: OLAVI MÄÄTTÄ KUVA: HANNU MARJAMAA kuuluvat. Muissa kunnissa tilanne on vilkkaassa pohdinnassa. Järjestämisvastuuta sairaanhoitopiirille Sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Silvola toivoo, että kunnat ensisijaisesti pyrkisivät löytämään laaja-alaisia yhteistoiminta-alueita. Kunnissa valmistaudutaan kuntaja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain (ns. Paras-hanke) toteuttamiseen. Pohjois-Pohjanmaalla on muodostumassa lain edellyttämiä kuntien yhteistoiminta-alueita ja yhteenliittymiä. Sairaanhoitopiirin rooli palvelujen tuottamisessa ratkeaa käytävien neuvottelujen tuloksena. Lain mukaan palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Toiminnan tuottavuutta parannetaan myös tehostamalla kuntien toimintaa palvelujen järjestä- 16 misessä ja tuottamisessa. Kuntien on määrä elokuun loppuun 2007 mennessä esittää selvitys ja suunnitelma siitä, miten palvelut tuotetaan ao. kunnan osalta. Puitelain yhtenä keskeisenä asiana on kysymys sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta. Laki lähtee siitä, että kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin asukasta. Tämä tulee muuttamaan palvelutuotannon perusteita Pohjois-Pohjanmaalla. Laajaa keskustelun tarvetta aiheuttaa se, että pääosa Pohjois-Pohjanmaan kuntien terveydenhuollon palveluista on pienemmissä yksiköissä kuin puitelaki edellyttää asukkaan väestöpohja ylittyy käytännössä vain Oulun ja Raahen kaupungeissa. Lisäksi on syntynyt uusia selkeitä palvelukokonaisuuksia. On muodostunut Vieskan terveydenhuollon kuntayhtymä, jossa Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala jatkavat palvelutuotantoaan. Raahen ympäristön osalta Raahen terveydenhuollon kuntayhtymä muodostaa vahvan palveluyksikön, johon myös uusi Siikajoki ja Pyhäjoki Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Silvola toivoo, että kunnat ensisijaisesti pyrkisivät löytämään laaja-alaisia yhteistoiminta-alueita, jotka sitten keskenään pohtisivat palvelukokonaisuuksia. Näiden keskustelujen pohjalta kartoitettaisiin myös erikoissairaanhoidon osuutta ja siinä sairaanhoitopiirin roolia yhteistoiminta-alueen palvelutuottajana. Joidenkin kuntien toiveena on ollut siirtää palvelujen järjestämisvastuu sairaanhoitopiirille, jolloin palvelut siirtyisivät osaksi sairaanhoitopiirin toimintaa. Myös henkilöstö siirtyisi sairaanhoitopiirille. Käytännössä kunnan perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi tulisivat osaksi sairaanhoitopiirin toimintaa, Silvola kertoo. Ajatuksen taustalla on jo vuosia toteutettu ns. Oulunsalomalli, jossa sairaanhoitopiiri on tuottanut Oulunsalon kunnalle luovutetulla järjestämisvastuulla perusterveydenhuollon palvelut, mutta ei sosiaalitoimen palveluja. Puitelaki lähtee siitä, ettei Oulunsalo-malli sellaisenaan riitä. Sosiaalitoimi pitää olla mukana siinä laajuudessa kuin puitelaki velvoittaa. Viranomaisten kantana on, että pääosa sosiaalitoimesta pitää olla mukana. Silvolan mukaan sopimuspohjaa joudutaan muuttamaan, jos päädytään siihen, että sairaanhoitopiiri hoitaa kuntakohtaisia palvelukokonaisuuksia.

17 Ne muutokset koskevat henkilöstön asemaa ja sosiaalitoimen palvelujen ottamista mukaan kokonaisuuteen, Silvola sanoo. Oulunsalo-malli olisi yksi tuote, jolta pohjalta ratkaisua voisi kehittää, jos vuoden 2009 jälkeen yksittäisten kuntien palvelujen järjestämisvastuuta siirtyisi sairaanhoitopiirille. Nykyisen palvelutuotannon tarpeista lähtevä toiminta ei suosi ihan pieniä kuntakokoja. Paras-hanke tähtää siihen, että pienten kuntien yksittäinen kuntavastuu palveluista on laajemmilla hartioilla. Mitään yhtä toteutusmallia Pohjois-Pohjanmaalle ei näillä näkymin synny, vaan on olemassa erilaisia kehityspolkuja, joita kunnissa paikallisista lähtökohdista halutaan seurata. Yhtä yhtenäistä perusmallia ei synny myöskään koko maassa. Sitä ei puitelaki edellytäkään. Uudistuksen toteuttamiselle ei ole annettu takarajaa. Tässä ei ole sellaista kiirettä, ettei ehdittäisi keskustella rauhassa ja synnyttää oikeita ratkaisuja, muodostaa oikeita kuntaryhmiä ja rakentaa haluttuja yhteistoiminta-alueita. Tässä vaiheessa suunnittelut pitäisi tehdä maltilla, että tulevaisuuden kehitystyö olisi ennakoitavissa, Silvola sanoo. Hän muistuttaa, että käsillä oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus ulottuu pitkälle tuleviin vuosikymmeniin. Uudistus tuskin pysähtyy tähän lakiin. Edessä on vielä sairaanhoitopiirien laajempi remontti mahdollisesti ensi vuosikymmenen puolella. Puitelakia hyväksyttäessä korostettiin, että edessä on erikoissairaanhoidon ja kansanterveyslain yhdistyminen sekä valtionosuuslainsäädännön uudistus. Tämä enteilee erittäin suurta kokonaismuutosta koko terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Näyttäisi siltä, että jatkossa puhuttaisiin entistä selkeämmin lähipalveluista ja muista palveluista, jolloin lähipalvelut tuotetaan asiakkaita lähellä. Oulaskankaalle oma sosiaali- ja terveyspiiri Silvolan mukaan Olaskankaan sairaalan ympärille on rakentumassa erityinen sosiaali- ja terveyspiiri. Oulaskankaalle syntyisi myös muunlaista kokonaisuutta. Kunnat ovat kiinnostuneet siitä, että Oulaskangas runkona ottaisi järjestämisvastuun tiettyjen lähikuntien perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluista. Silloin syntyisi aluesairaalarakenteinen sosiaali- ja terveyspiiri, jota hallinnoitaisiin sairaanhoitopiirin kautta. Tästä hallinnointimuodosta ei ole vielä käyty varsinaisia keskusteluja. Tarkoituksena on pohtia ja suunnitella asia yhteisessä projektissa. Se muodostaisi perusrungon valtioneuvostolle elokuun loppuun mennessä jätettävässä esityksessä. Suomalainen terveydenhuolto ei ole kriisissä Silvolan mukaan suomalainen terveydenhuolto ei ole kriisissä. Toisin kuin nyt pari vuosikymmentä sitten terveydenhuolto oli kriisissä. Suomalainen terveydenhuolto on ollut jo kymmenen vuotta kansainvälisesti kohtuullisen kustannustehokas ja myös kansantuotteeseen suhteutettuna taloudellinen, hän huomauttaa. Kriisiytyminen merkitsee yleensä sitä, etteivät palvelut toimi ja toiminnat eivät ole kustannustehokkaita. Kummastakaan näistä asioista ei ole kysymys. Hoitoon pääsyn parantaminen itse asiassa ei ole niin mullistava asia kuin on annettu ymmärtää. Kiireelliseen hoitoon on aina päässyt hyvin, mutta vähemmän kiireelliseen hoitoon pääsylle on lainsäädännöllä annettu minimiajat. Ei ole kysymys kriisistä, vaan enemmänkin valmistautumisesta vanhusväestön määrän kasvuun. Tässä valmistaudutaan siihen, että tulevaisuudessa kustannuksia kohdentuu selvästi nykyistä enemmän sekä vanhustenhuoltoon että terveydenhuoltoon. Tässä mielessä alan kaikkien organisaatioiden pitää toimia mahdollisimman tehokkaasti, Silvola selventää. Erityishuoltopiiri liittyy sairaanhoitopiirin osaksi Pohjois-Pohjanmaan Erityishuoltopiirin kuntayhtymä yhdistyy Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään vuoden 2008 alusta lähtien. Erityishuoltopiiristä muodostuu sairaanhoitopiirin tulosyksikkö. Yhdistyminen toteutuu valtiovallan ns. Paras-hankkeeseen liittyvän puitelain mukaisesti. Puitelain mukaan maakunnallisesti keskeiset erityispalvelut, kuten erikoissairaanhoito ja erityishuollon palvelut, yhdistetään maakunnallisiksi organisaatioiksi. Tältä pohjalta neuvotteluja on käyty erinomaisen hyvässä hengessä. Jos kevään valtuustossa päästään selkeään päätökseen, että yksi kuntayhtymä toimii näiden palvelujen tuottajana ensi vuoden alusta lähtien, noin 300 erityishuoltopiirin palveluksessa olevaa työntekijää siirtyy sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Erityishuoltopiiri olisi mukana v talousarviota ja toimintasuunnitelmaa laadittaessa. Toiminnallisen ja taloudellisen selvitystyön rytmi on hyvä ja tahtotila on korkea. En epäile, ettei tässä aikataulussa pysyttäisi, sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Silvola sanoo. Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut näkemyksen, jonka mukaan voidaan edetä niin, että pienempi yksikkö liittyy suurempaan. Tällöin ei tarvitse purkaa kuntayhtymiä ja perustaa uutta organisaatiota. Puitelaki takaa viiden vuoden suojan työpaikkojen säilymiseen henkilöstölle. Silvola arvelee, että eläköitymisen myötä ennen kaikkea tukipalveluissa tulee tapahtumaan asteittaisia muutoksia, jota kautta on mahdollisuus saada myös kustannussäästöjä. Erityishuoltopiirin siirtyminen osaksi sairaanhoitopiiriä ei ole kovin yksinkertainen asia. Se edellyttää henkilöstökulttuurien yhdistämistä, mikä puolestaan merkitsee monenlaista koulutusta ja valmiuksien parantamista. Erityinen huoli meillä on tietoteknisten valmiuksien kouluttamisesta uuden organisaation osalta, Silvola toteaa. Erityishuoltopiirin kuntayhtymä tukee kuntien toimintaa järjestämällä vaikeasti kehitysvammaisten hoitoa ja asumista, tutkimus-, kuntoutus- ja neuvolatoimintaa, koulutusta ja konsultaatiota sekä avopalveluja siinä laajuudessa kuin kunnat niitä kuntayhtymältä ostavat. 17

18 TEKSTI JA KUVA: OLAVI MÄÄTTÄ TEO ja lääninhallitukset selkeyttävät terveydenhuollon valvontaa Ylitarkastaja Heli Kajava ja lääninlääkäri Hannele Havanka toivoisivat että jo oman oikeusturvansa vuoksi lääkärit kirjaisivat potilaskertomukseen aina hoidon kannalta keskeiset asiat. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus TEO ja lääninhallitukset ovat tiivistäneet yhteistyötään terveydenhuollon palvelujärjestelmän toimivuuden valvonnassa. Valvonta perustuu lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista ja lakiin terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä. Viime vuosina terveydenhuollon kentällä on tapahtunut paljon muutoksia. Palveluja ei järjestä enää yksin kunta terveyskeskuksineen. Yksityinen puoli on kasvanut kirjavaksi ja palveluiltaan monipuoliseksi. On tullut mm. vuokratyöfi rmoja. Esimerkiksi uutena alueena ovat terveydenhuollon ja sairaanhoidon rajamaastossa olevat palvelut, jotka eivät juridisesti ole terveyspalveluita, mutta joita myydään ja markkinoidaan. Järjestelmän moitteetonta 18 toimintaa ei pystytä takaamaan jälkikäteen tapahtuvalla kanteluihin perustuvalla valvonnalla, vaan tarvitaan etukäteen tapahtuvaa valvontaa ja ohjausta edistämään hyviä käytäntöjä, sanovat Oulun lääninlääkäri Hannele Havanka ja ylitarkastaja Heli Kajava Oulun lääninhallituksesta. Valvonnan päärooli on TEO:lla. Varsinainen käytännön valvonta on lääninhallituksilla. Yhteistyötä koordinoi TEO:n neljä työryhmää. Tässä koetetaan yhdessä luoda valvonnalle yhtenäinen malli ja ohjeistus, jota kaikki toteuttaisivat. Sitä kautta pystytään konkreettisesti lisäämään kentällä tapahtuvaa valvontaa. Tarkoitus on päästä yksittäisistä ja satunnaisten tapausten pohjalta tapahtuvasta valvonnasta ennakoivaan ja kentällä näkösällä tapahtuvaan valvontaan, Havanka sanoo. Valvonnan tavoitteena on mm. varmistaa kansalaisten perusoikeuksien toteutuminen terveydenhuollossa. Valvonnan kohteena ovat terveydenhuollon palvelukentässä asiakkaan näkökulmasta kaikki mahdolliset asiat, kuten mm. toiminnan laillisuus, laatu ja saatavuus. Neljä työryhmää Työ jakaantuu neljään ryhmään. Koordinaatioryhmä on lääninhallitusten osastopäälliköiden ja TEO:n johtoryhmän muodostama kattoryhmä. Yteva keskittyy yksityisen terveydenhuollon ongelmiin ja luomaan niihin yhtenäisiä toimintalinjoja. On laadittu yhtenäinen valtakunnallinen ohjeistus yksityisen terveydenhuollon yksikköjen tarkastuskäynneistä. Juteva on julkisen terveydenhuollon ryhmä. Miteva on mielenterveysasioiden palveluiden työryhmä. Työryhmät ovat nostaneet esille tärkeinä pitämiään aiheita. Esimerkiksi mielenterveyspuolella yhtenä asiana on tarkastuskäyntien yhtenäistäminen ja selkeiden ennakkotarkastussuunnitelmien teko. Siinä on tiivistetty yhteistyötä eduskunnan oikeusasiamiehen kanssa. Kaikkien ryhmien ohjemassa on vanhusten ongelmiin (psykiatriseen hoitoon) liittyvät asiat sekä yksityisten hoiva- ja kuntouttavan asumisen valvonnan aloittaminen. Sosiaalipuoli valvoo käytäntöjä omalta osaltaan. Yhdenmukaistamisen tarvetta on myös terveyspuolen oikeusturvaan liittyvissä asioissa. Myös hoitotakuun toteutuminen on jokaisen työryhmän listalla.

19 Selkeyttä potilaskertomuksiin Valvontaviranomaiset tietävät kentällä tapahtuvan niin paljon uutta toimintaa, että siinä on vaikea pysyä perässä. On yksikköjä, joissa on ihmisiä töissä erilaisilla kirjavilla sopimuksilla. Myös vastuuasiat voivat hämärtyä. Esimerkiksi työvoiman vuokraajien pitäisi tajuta, että se työn tilaajana vastaa työn tuloksista myös silloin, kun niissä on moitittavaa, Havanka sanoo. Kajavan mukaan valvonnassa törmää jatkuvasti perusasioihin. Tärkein asia sen lisäksi, että hoidetaan oikein, on että asiat myös kirjataan kunnolla. Läänihallitus ja TEO tekevät jälkikäteisarvioita potilasasiakirjojen perusteella. Kaikkein eniten painaa aina se, mitä näkyy potilasasiakirjoissa. Vasta seuraavana ovat asianomaisilta saadut selvitykset. Joskus ihmetyttää, että kun potilasasiakirjaan on kirjoitettu vain kolme riviä, 2 3 vuotta myöhemmin samasta potilaskohtaamisesta saadaan kolme Leikkausjono lyheni ripeästi vajaaseen kolmannekseen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri purki tehokkaasti kiireetöntä leikkausta odottavien jonoja vuoden 2006 loppuun mennessä. Sen seurauksena jonottajien määrä putosi vajaaseen kolmannekseen. Perustyön tehostamisen lisäksi käytettiin vuokratyötä ja ostopalveluja. Vuokratyötä tehtiin OYS:n leikkaussaleissa virka-ajan ulkopuolella iltaisin ja viikonloppuisin. Vuoden 2007 alusta lähtien leikkauksia ja poliklinikkatoimenpiteitä tehdään OYS:n omana lisätyönä. Hoitotakuulain mukaiseen tilanteeseen päästänee kesään mennessä. Viime huhtikuussa sairaanhoi- sivua pitkä selostus. Selityksen antajalla on täytynyt olla erityisen hyvä muisti, Havanka arvelee. Potilasasiakirjaan pitää aina kirjata oleelliset keskeiset asiat. Siinä käytäntö on parantunut, mutta niukkuutta ilmenee edelleenkin. Lääkärin omaa oikeusturvaa ajatellen on sitä parempi, mitä seikkaperäisimmät potilasasiamerkinnät tekee. Niistä näkee jälkikäteen, mihin diagnoosit, hoitotoimenpiteet ja päätökset ovat perustuneet ja miten ne on asianomaiselle potilaalle informoitu. Kantelujen paino on ollut erikoissairaanhoidon puolella johtuen ehkä siitä, että pohjoisessa erikoissairaanhoito on helpompi kenttä valvoa, kun sairaaloita ja erikoissairaanhoidon yksiköitä on vähemmän kuin etelässä. Perusterveydenhuollossa toimitaan enemmän ohjeistusten pohjalta. Valvonnan painoa ollaan viemässä avohoidon puolelle. Havangan ja Kajavan mielestä tarvittaisiin kansalaisten, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille selkeyttävää topiirissä oli 1721 yli kuusi kuukautta kiireetöntä leikkausta odottanutta potilasta. Määrä saatiin vähennettyä noin 500: een vuoden loppuun mennessä. Viime huhtikuussa PPSHP oli leikkausjonojen osalta maan sairaaloista huonoimmassa päässä. Nyt sijoitus on vähintäänkin keskikastissa. Paineita on edelleen, koska koko jonoa ei ole vielä purettu. Ostopalveluleikkauksia tehtiin vuoden 2006 aikana yli 1500 ja vuokratyönä noin 1300 leikkausta. Vuokratyöpoliklinikoilla kävi noin 2000 potilasta. Kaikkiaan Leikkaus- ja tehohoidon tulosyksikössä tehdään informaatiota siitä, millaiset asiat toimintaa ohjaavat. Terveyskeskus ei ole kauppa, jonne mennään ostoslistan kanssa sanomaan, että tätä minä haluan. Kansalaisilta unohtuu se, että täytyy olla lääketieteellinen arvio ja koulutettu työntekijäkin. Meille tulee hirvittävä määrä puheluita, jotka osoittavat, etteivät asiat kansalaisille olekaan niin selviä. Esimerkiksi usein potilaalle kerrotaan, että se ja se johtuu hoidon porrastuksesta. Se ymmärretään tarkoittavan heille säästöjä. Potilas kokee olevansa hoidossa sillä portaalla, josta ei pääse ikinä eteenpäin. Myös epäasiallisesta käytöksestä ja kohtelusta valitetaan. Jälkeenpäin potilasasiakirjoja ei oikein ymmärretä. Niistä jää monille potilaille epämääräinen käsitys. Onhan se vähän mutkikasta, jos minä täällä luen potilaan sairauskertomusta kertoakseni hänelle, mitä siinä sanotaan. Luettuani soitan lääkärille ja kysyn, että mitä siinä sanotaan, kuin minäkään en ymmärrä, vaikka vuodessa n leikkausta. Siitä valtaosa tulee kiireellisenä, kuten syöpäkirurgia, tai päivystyksen kautta. Kiireetön kirurgia on pakosta jäänyt odottamaan kakkossijalle. Ulkopuolisella vuokratyövoimalla syyskaudella toteutetut leikkaustoimenpiteet olivat pääsääntöisesti päiväkirurgisia ortopedian, plastiikkakirurgian, gastro- ja yleiskirurgian sekä käsikirurgian erikoisalueilta. Oman henkilökunnan lisätyötä tehdään lähinnä arki-iltoina ja jonkin verran lauantaisin, mutta ei sunnuntaisin. Kiinnostus lisätyön tekemiseen on riittävää, vaikka se onkin vapaaehtoista. olen sentään kohtuullisen määrän itsekin toiminut lääkärinä, Havanka sanoo. Kajava kiinnittää huomiota siihen, että potilasasiakirjoissa pitäisi näkyä aina tiedot potilaan lähiomaisesta. Se olisi hyvä oikeusturvan kannalta. Kantelujen määrä nousussa Oulun lääninhallitukseen saapui vuoden 2006 aikana yhteensä 257 kantelua. Määrä on noussut rajusti, lähes 30 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2005 kanteluja saapui 200 ja vuonna 2004 yhteensä 218. Vuoden 2006 luvut ovat kymmenen vuoden seurantajakson korkeimmat, kun kehitys on vuoden 1998 jälkeen ollut muutoin laskeva. Kantelujen määrä on vuosien aikana vaihdellut 155 ja 234 välillä. Vuoden 2006 kanteluista yli 70 % koski sosiaali - ja terveydenhuoltoa. Lääninhallitus on usean vuoden ajan pyrkinyt ohjaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin tyytymättömiä ottamaan yhteyttä suoraan palveluista vastaavaan johtoon. Laista löytyy säännökset ns. muistutusmenettelystä. Lain mukaan muistutukseen on vastattava kohtuullisessa ajassa. Suora palautekontakti järjestelmään mahdollistaa epäkohtien oikaisemisen nopeammin ja tehokkaammin kuin valvovaan viranomaiseen tehty kantelu. Terveydenhuollon kanteluista puolet kohdistui hoito- ja menettelytapavirheisiin. Lääkärit ammattikuntana oli suurin kantelujen kohde. Sosiaalihuollon kantelujen suurin ryhmä oli toimeentulotukiasiat. 19

20 T yö ja tekijä Anne Korhonen kliinisen hoitotieteen asiantuntija TEKSTI JA KUVA: OLAVI MÄÄTTÄ Anne Korhonen on tuttu henkilö myös keskosvauvojen osastolla. 20 Runsas kolme vuotta sitten kliinisen hoitotieteen asiantuntijana aloittanut sairaanhoitaja, terveystieteiden tohtori Anne Korhonen on eräänlainen kehittäjäspesialisti Oulun yliopistollisen sairaalan Lastentautien klinikassa. Vastaavaa vakanssia ei ole muualla koko talossa. Hän operoi käytännön hoitotyön ja tutkimuksen välimaastossa. Tehtäväni on tutkia ja kehittää hoitamista. Puolet työajasta menee toiminnan kehittämiseen, mm. laatuasioihin. Lisäksi teen tutkimustyötä yksin ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Tärkein tehtäväni kehittämisessä on tukea hoitohenkilökuntaa ja kaikkia niitä, jotka työskentelevät lastenklinikassa, Korhonen sanoo. Hänellä on monivuotinen kokemus ja näkemys hoitotyöstä lasten ja nuorten alueella. Kolme vuotta sitten hän väitteli aiheesta Vauvaperhetyö keskosten äitien tukena. Tutkimuksessa hän arvioi varhaisen tuen työmallia. OYS:ssa toimii kaksi työmalliin koulutettua vauvaperhetyöntekijää. Nyt tuntuu olevan monta rautaa tulessa. Hän ilmiselvästi nauttii kehittäjän työstään. Miksi tällainen rooli? Koska tarvitaan tukea työn kehittämiseen osastoilla. Esimerkiksi jos halutaan soveltaa hoitotieteen tutkimuksia käytännön hoitotyössä, on hyvä, jos on joku tuomassa tutkittua tietoa ja keskustelemassa osastoilla, mitä eri asiat voisivat tarkoittaa käytännön hoitotyössä. Jos asiaa tarvitsee lähteä tutkimaan, minulla on resursseja ohjata ja tukea myös niitä, Korhonen sanoo. Korhonen on aktiivisesti mukana useissa hankkeissa. Sairaanhoitajaliiton Näytöllä tuloksiin -hankkeen työryhmässä hän on laatimassa hoitotyön suosituksia päiväkirurgiseen toimenpiteeseen valmisteltavien leikki-ikäisten lasten emotionaaliseen tukeen. Suosituksen taustalla on tieto siitä, että osa leikki-ikäisistä voi oireilla toimenpidettä pitkään jälkeenpäin. Logistiikaltaan hiotussa päiväkirurgisessa prosessissa lapsen tarpeet voivat jäädä vähemmälle huomiolle. Siksi tällaiseen asiaan on tarpeellista panostaa. Tänä keväänä käynnistyväs-

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

NYKYTILA-ANALYYSI LÄNSI-POHJAN TILANTEESTA

NYKYTILA-ANALYYSI LÄNSI-POHJAN TILANTEESTA NYKYTILA-ANALYYSI LÄNSI-POHJAN ALUEEN MUISTISAIRAIDEN SA A HOIDON O TILANTEESTA Saara Bitter KEMI-TORNIO-KEMINMAA-TERVOLA annika@lapinmuistiyhdistys.fi YLITORNIO annika@lapinmuistiyhdistys.fi Kunnat ja

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014. Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.

Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014. Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen. Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014 Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.fi Ikääntymisen vaikutuksia kuntoon ja terveyteen Lihasten massa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö TOIMENPIDEOHJELMAN VERKOSTOTAPAAMINEN Kotona kiikun kaakun (75+) ja Elämää hoivan piirissä (85+) TERVE-SOS tapahtuma 6.5.2015 Markku Holmi,

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Forssan Seudun MUISTI ry Kevät 2008 MITÄ PYRIMME HANKKEEN AIKANA SAAVUTTAMAAN? Tukemaan muistioireisia ja etenevää muistisairautta sairastavia ja heidän

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT

JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT Sijoitushoitaja Elina Niskakangas 27.4.2009 1.INTERVALLI/JAKSOHOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Sydän-Hämeen alaosaston 10-vuotisjuhla 20.11.2011 toiminnanjohtaja Teija Siipola Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Taustaa

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 (Käännös) Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 IKINÄ-TOIMINTAMALLIN KUVAUS JA TOIMINTAMALLIN TOTEUTUS PARAISTEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTOLLA 1. Tausta Terveydenhuoltoyksikössä

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen

Lisätiedot

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Seinäjoki, 12.11.2012 Sosiaali- ja terveysministeri Väestön nopea ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta Yli 75 -vuotiaiden osuus koko väestöstä kasvaa

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot