SISÄLLYSLUETTELO. Opiskelun suoritusohjeet.. 45

Transkriptio

1

2 1

3 2 SISÄLLYSLUETTELO Opiskelijoille.. 3 Opiskelusta lukiossa.. 4 Oppilaanohjaus / ryhmänohjaus 4 Tukiopetus Ylioppilaskirjoitukset... 5 Kurssivalinnat 5 Tuntijako 6 Ohjeellinen kurssitarjonta. 7 Lukion kurssit aineittain Äidinkieli ja kirjallisuus. 8 A1 Englanti. 11 B1 Ruotsi 13 B2 Saksa.. 15 B3 Kielet: Saksa, ranska, venäjä. 17 Pitkä matematiikka.. 19 Lyhyt matematiikka. 21 Biologia Maantiede. 24 Fysiikka. 26 Kemia.. 28 Uskonto Filosofia Psykologia.. 32 Historia.. 33 Yhteiskuntaoppi Musiikki. 36 Kuvataide 37 Liikunta. 38 Terveystieto. 40 Opinto-ohjaus.. 41 Luontopainotteiset kurssit 42 Moottoriaiheiset kurssit Tietotekniikka.. 43 Esittävä taide 44 Opiskelun suoritusohjeet.. 45

4 HYVÄT OPISKELIJAT 3 Tästä oppaasta löydät tarvittavat tiedot Vesannon yhtenäiskoulun lukion toiminnasta ja kurssitarjonnasta. Lukio-opetusta säätelevät valtakunnalliset lait ja asetukset sekä opetussuunnitelman perusteet, joissa kaikille lukioille yhteisten pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien tavoitteet ja sisällöt on määritelty. Näiden lisäksi Vesannon yhtenäiskoulun lukiossa voi opiskella kuhunkin oppiaineeseen liittyviä koulukohtaisia kursseja, luontoaiheisia kursseja sekä moottoriaiheisia kursseja, jotka toteutetaan yhteistyössä Vesannon urheiluautoilijoiden kanssa. Lukioiden välisellä yhteistyöllä; videoneuvotteluopetuksella, virtuaaliopetuksena tai verkkokursseilla on mahdollisuus edelleen laajentaa kurssivalikoimaa. Kielivalikoimamme on varsin laaja; lukiossa alkavana kielenä voi opiskella saksan lisäksi ranskaa, venäjää ja espanjaa. Lisäksi muita kieliä voi opiskella verkko-opintoina. Kurssitarjonta löytyy kokonaisuudessaan sivulla 6 olevasta tuntijakotaulukosta ja sivulla 7 ovat lv tarjottavat kurssit. Tämän jälkeen kaikki kurssit on esitelty aineittain. Osa syventävistä kursseista toteutetaan vuorovuosin. Silloin samalle kurssille tulee kahden eri vuosikurssin opiskelijoita ja kurssia opetetaan kahden vuoden välein. Koulussamme käytössä olevista oppikirjoista saat päivitetyn listauksen kevään aikana. Kirjalista löytyy pedanetista. Olemme mukana ISOverstaassa (itäsuomalainen oppimisverkosto), joka nimensä mukaisesti laajentaa opiskelijoiden kurssimahdollisuuksia verkko-opintojen kautta. Verkko-opiskelu on nykyaikainen tapa opiskella monimuotoisesti; opiskelu koostuu verkkotehtävistä, luettavasta materiaalista, kokeista ja tietenkin opettajan ohjauksesta. Ohjausta ja neuvoja saa verkkoopettajalta sähköpostin sekä käytettävän oppimisalustan (Moodle) kautta. Tämän oppaan takaosasta löytyvät lukiomme suoritusohjeet. Sieltä voit tarkastaa esimerkiksi kurssien uusimisen mahdollisuudet. Perehdy tähän kurssiesitteeseen ja tee ainevalintasi huolella. Opiskelijoiden valintojen valmistuttua ratkaistaan, mitkä kurssit voidaan toteuttaa lähiopetuksena ja miten kursseja sijoitellaan lukuvuodelle ja työjärjestykseen. Hyviä valintoja - Tervetuloa uudelle lukuvuodelle Vesannon yhtenäiskoulun lukioon! Non scholae sed vitae discimus

5 OPISKELUSTA LUKIOSSA 4 Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän, kun hän on suorittanut hyväksytysti opintoohjelmaansa valitsemiensa oppiaineiden kurssit. Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. Opiskeluaika lukiossa on 2-4 vuotta, ellei rehtori perustellusta syystä myönnä suoritusajan pidennystä. Lukion opinnot koostuvat pakollisista (47-51 kurssia), syventävistä (vähintään 10 kurssia) ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin liittyviä jatkokursseja. Soveltavina kursseina on mm. kertauskursseja ja omaleimaisia toimintakursseja (esim. luontokurssit, moottorikurssit). Lukuvuosi on jaettu viiteen (5) suunnilleen yhtä pitkään jaksoon (n. 38 pv.) Jokaisella jaksolla on oma kurssijärjestys ja sen mukainen työjärjestys. Kukin oppiaine koostuu erillisistä kursseista, joiden laajuus on laskennallisesti 38 oppituntia. Jaksojen lopussa on noin viikon mittainen koeviikko, jolloin aamulla on kurssikoe ja iltapäivällä valmistelutunti, jolloin kerrataan seuraavan kokeen asioita. Jaksojen päätyttyä annetaan arvioinnit loppuun suoritetuista kursseista. Jaksoarvostelu annetaan noin viikon kuluttua jakson päättymisestä. Mahdollisuus hylätyn kurssin uusintaan on uusintakuulustelussa noin kahden viikon sisällä jakson päättymisestä tai kesällä. Opiskelijoiden vaikutuskanavia ovat mm. erilaiset kyselyt ja yhteiset keskustelut, ryhmänohjaustunnit sekä oppilaskuntatoiminta. Opiskelijoiden mielipiteet huomioidaan toiminnan suunnittelussa ja järjestelyssä. Koeviikon viimeisen päivän iltapäivätunnit on varattu oppilaskunnan ideoimaan yhteiseen toimintaan. Lukuvuoden juhlat ja erilaiset tapahtumat/ teemapäivät kuuluvat olennaisena osana koulun toimintaan ja toteuttavat koulun toiminta-ajatusta ja opetussuunnitelman aihekokonaisuuksia. Koulu pyrkii olemaan aktiivinen yhteistyölle ja vuorovaikutukselle ympäröivän yhteiskunnan kanssa tekemällä yhteistyötä järjestöjen ja yritysten kanssa sekä mahdollistamalla erilaisten opintoretkien toteuttamisen opiskelun osana. Lukio toimii sivistyslautakunnan hyväksymien järjestyssääntöjen mukaisesti. Kaikki Vesannon koulut muodostavat yhtenäiskoulun. Näin vahvistetaan yhtenäisen koulupolun ajatusta aina esikoulusta lukioon saakka. OPINTO-OHJAUS JA RYHMÄNOHJAUS Opinto-ohjausta on lukion aikana 4 kurssia, joista ensimmäinen on kaikille pakollinen kurssi ja hajautettu koko lukio-opintojen ajalle. Toinen kurssi on valtakunnallinen syventävä kurssi, jonka tavoitteena on tutustua tarkemmin opiskelumahdollisuuksiin ja työelämään. Kolmas kurssi on oppilaskuntatoiminnasta siinä aktiivisesti mukana oleville ja 4 kurssi ohjaus/vapaaehtoistyön kurssi. Lisäksi opinto-ohjaaja antaa yksilö- ja pienryhmäohjausta sekä huolehtii mm. ainevalintaa ja jatkokoulutusta koskevasta tiedottamisesta. Opiskelijoiden huoltajat voivat tarvittaessa ottaa yhteyttä opinto-ohjaajaan, puh Työvoimatoimiston ammatinvalintapsykologin puhelinnumero on (vaihde). Häneen voi ottaa yhteyttä suoraan tai opinto-ohjaajan kautta. Opinto-ohjauksesta huolehtivat myös rehtorit ja kunkin opiskeluryhmän ryhmänohjaajat. Ryhmänohjaustunteja pidetään lukuvuoden alkaessa ja kunkin jakson alussa, lisäksi tarvittaessa myös välituntisin. Ryhmänohjaajana toimii joku lukion opettajista ja sama opettaja on ryhmänohjaajana koko lukioajan.

6 5 TUKIOPETUS Kaikissa oppiaineissa on mahdollisuus saada tukiopetusta esimerkiksi pitkän sairauspoissaolon vuoksi tai jos muuten tunnet jääneesi opetuksessa jälkeen. YLIOPPILASKIRJOITUKSET Lukio-opintojen päätteeksi järjestetään ylioppilaskirjoitukset. Niiden tarkoituksena on saada selville, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Ylioppilaskirjoitusten kysymykset laaditaan kunkin oppiaineen osalta pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien sisältöjen pohjalta. Ylioppilastutkinnon suorittaminen edellyttää lukion päättötodistusta sekä neljän pakollisen ylioppilaskokeen hyväksyttävää suorittamista. Äidinkieli on ainoa kaikille pakollinen ylioppilaskirjoitusaine ja muut kolme pakollista ainetta valitaan seuraavista: toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka tai reaali. Vähintään yhdessä kirjoitettavassa aineessa on oltava laajempi oppimäärä (joko matematiikassa tai kielessä). Lisäksi voi kirjoittaa ylimääräisiä aineita. Reaaliaineet on jaettu kahteen kirjoituspäivään. Ensimmäisenä koepäivänä järjestetään psykologian, filosofian, historian, fysiikan sekä biologian kokeet ja toisena koepäivänä evankelis-luterilaisen uskonnon, ortodoksisen uskonnon, elämänkatsomustiedon, yhteiskuntaopin, kemian, maantieteen ja terveystiedon kokeet. Yhtenä päivänä voi osallistua vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Siten yhdellä tutkintokerralla voi suorittaa enintään kaksi reaaliaineen koetta. Ylioppilaskirjoitukset siirtyvät sähköisiksi syksystä 2016 alkaen asteittain. Syksyllä 2016 sähköisenä kokeena ovat saksan kieli, maantiede ja filosofia, keväällä 2017 mukaan tulevat ranskan kieli, yhteiskuntaoppi ja psykologia. KURSSIVALINNAT Seuraavaksi esitellään Vesannon yhtenäiskoulun lukion tuntijako ja sen pohjalta laadittu kurssien ohjeellinen tarjonta vuosikursseittain eli se, mitä kursseja on tarkoitettu suoritettavaksi kunakin opiskeluvuotena. Kurssin voi valita myös muun vuosikurssin opiskelija, mikäli se sopii opiskelijan ohjelmaan ja kurssien suoritusjärjestys sen sallii. Kun teet valinnat ensimmäiseksi lukiovuodeksi, teet samalla valintojen suunnan koko lukioajaksi. Useimmissa oppiaineissa kurssien suoritusjärjestys on kurssien numerojärjestys, joten uuden aineen aloittaminen esimerkiksi toisena opintovuotena on hankalampaa ja edellyttää luultavasti itsenäistä opiskelua. Kaikkea et pysty valitsemaan, koska ne eivät mahdu työjärjestykseen. Suunnittele valintojasi omien taitojesi ja kiinnostuksen kohteittesi mukaan. Myös jatko-opintotoiveesi vaikuttavat valintoihisi. Opinto-ohjaajasi auttaa ainevalintojen tekemisessä. Syventäviä ja soveltavia kursseja joudutaan sijoittamaan työjärjestykseen samalle ajalle, koska päivittäinen tuntimäärä ei muuten riitä. Päällekkäin sijoitetaan ensisijaisesti niitä kursseja, joissa opiskelijoiden valinnat eivät mene päällekkäin. Sellaisia tilanteita kuitenkin syntyy, että samalla opiskelijalla on samaan aikaan työjärjestykseen sijoitetut kurssit. Molempien kurssien suorittaminen on mahdollista sopimalla menettelytavoista ja läsnäolosta eri kursseilla opettajien kanssa. Päällekkäisten kurssien suorittaminen edellyttää itsenäistä opiskelua.

7 LUKION TUNTIJAKO * = puoli kurssia Pakolliset kurssit Valtakunnallisia syventävät koulukohtaisia syventäviä 6 koulukohtaisia soveltavia Oppiaine tai aineryhmä Äidinkieli ja kirjallisuus 1, 2, 3, 4, 5, 6 7, 8, 9 10, 11 Kielet A1-kieli Englanti 1, 2, 3, 4, 5, 6 7, 8 9, 10 * B1-kieli Ruotsi 1, 2, 3, 4, 5 6, 7 8, 9* B2-kieli Saksa 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8 9* B3-kieli Saksa 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8 9* B3-kieli Ranska 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8 B3-kieli Venäjä 1, 2, 3 Matematiikka Lyhyt oppimäärä 1, 2, 3, 4, 5, 6 7, 8 9, 0* 1, 2, 3, 4, 5, 6, Pitkä oppimäärä 7, 8, 9, 10 11, 12, 13 14, 15 16, 0* Ympäristö ja luonnontieteet Biologia 1, 2 3, 4, 5 6 Maantiede 1, 2 3, 4 5 Fysiikka 1 2, 3, 4, 5, 6, 7, * Kemia 1 2, 3, 4, 5 6* Uskonto 1, 2, 3 4, 5 6 Filosofia 1 2, 3, 4 Psykologia 1 2, 3, 4, 5 6 Historia 1, 2, 3, 4 5, 6 7 Yhteiskuntaoppi 1, 2 3, 4 5, 6 Taito- ja taideaineet Liikunta 1, 2 3, 4, 5 6*, 7 Musiikki 1, 2 3, 4, 5 6, 7 Kuvataide 1, 2 3, 4, 5 6 Terveystieto 1 2, 3 Opinto-ohjaus 1 2 3, 4 Luontopainotteiset kurssit 1, 2, 3 Moottoriaiheiset kurssit 1, 2, 3 Atk 1, 2, 3 Esittävä taide 1, 2.. Tekninen työ 1 Kotitalous 1 Taito- ja/tai taideaineopinnot 1, 2, 3 Pakolliset kurssit vähintään 10 yhteensä väh. 75 Lisäksi: aikaisempia kursseja voidaan suorittaa itsenäisesti ja osa kurssitarjonnasta voidaan opettaa kansalaisopiston, ISOverstaan ym. yhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyössä videoneuvottelun avulla tai muutoin itsenäisesti. Lisäksi kurssitarjontaa voidaan täydentää edellä mainitulla yhteistyöllä.

8 VESANNON YHTENÄISKOULUN LUKIO TARJOTTAVAT KURSSIT LV VUOSIKURSSI (Kurssinumero) (UUSI OPS) 2. VUOSIKURSSI (Kurssinumero) (UUSI OPS) 3. VUOSIKURSSI (Kurssinumero) (UUSI OPS) AINE PA SY SO PA SY SO PA SY SO ÄI 1, its 3, 4, 5 7, 9 11 its 6 8, 9 11 its ENA 1, 2, 3, 4, 5, 6 7, 8, 10* RUB 1, 2, 3 4, 5 6, 7 9* SAB2 1, 2, 3v SAB3 1, 2 v RAB3 1, 2 v VEB3 1, 2, 3v ESB3 1 v 13,14, MAA 15=MB7 1, 2, 3, 4, 5 0 * 6, 7, 8, 12, 9, 10, 16=MB9 MAB 1, 2, 3 0 * 2, 3 8 7, 8, 9 BI GE FY 1 2, 3 3,4,5 10* 5,7, 9 10* KE 1 3, 5 6* 5 7* UE/UO FI ,3 PS 1 2, 4 4, 5 6 HI 1, 2, 5 7 its. 3, its. 7 its. YH 1 5, , 6 4 5, 6 MU 1 4 4, 5 5 KU its. LI its. TE OP 1* (0,3) 4 1* (0,2) 2 4 1*(0,5) 3, 4 LUO 3 3 AT MOO its. 3 ES KO TN yht.tot. tummennus ja alleviivaus: vuorovuosin toteutettava kurssi its. = itsenäinen kurssisuoritus 7

9 8 LUKION KURSSIT AINEITTAIN ÄIDINKIELI Suoritusjärjestys Äidinkielen ja kirjallisuuden pakolliset kurssit voi suorittaa järjestyksessä ÄI1, ÄI2, ÄI3, ÄI4, ÄI5, ÄI6. Syventävistä kursseista ÄI8:n voi suorittaa ÄI6:n jälkeen ja ÄI9:n voi suorittaa ÄI3:n jälkeen. Koulukohtaisista kursseista ÄI10:n voi suorittaa ÄI4:n jälkeen. ÄI11:n ja ÄI12:n voi suorittaa milloin vain. Arviointi Kurssiarvosanaan vaikuttavat koe tai kokeet, kirjalliset ja suulliset tuotokset, aktiivinen osallistuminen ja itsearviointi. Arvioitavat kokeet ja tuotokset sovitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa kurssikohtaisesti. Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin, koulukohtaiset (soveltavat) kurssit arvioidaan merkinnällä suoritettu tai hylätty. Itsenäisesti voi suorittaa kurssit ÄI5, ÄI6,ÄI9 ja ÄI11. Kurssi 1: Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1) Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Keskeiset sisällöt: tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavat perustekijät, viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin, tekstikäsityksen syventäminen, erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua, tekstien referointi ja kommentointi. Kurssi 2: Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2) Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Keskeiset sisällöt: tekstuaaliset keinot, informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, esittäminen ja arviointi, kirjoittaminen prosessina. Harjoitellaan tiedonhakua ja lähdemateriaalin käyttöä sekä tutustutaan tutkielman laadintaan. Kurssi 3: Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3) Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. Keskeiset sisällöt: kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa, proosa, lyriikka ja draama kirjallisuudenlajeina, novellien, runojen ja draaman erittelyä, kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä. Kurssi 4: Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä. Keskeiset sisällöt: suora ja epäsuora vaikuttaminen, vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä, argumentointitavat ja retoriset keinot, kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä, tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä, tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki, viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka.

10 Kurssi 5: Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. Keskeiset sisällöt: eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuurisen kontekstin näkökulmasta, tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä oman aikansa että nykyajan kontekstissa, tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen vaikutus tekstiin, oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta, itse valitusta näkökulmasta laadittu pohdiskeleva teksti, oman tyylin hiontaa ja huoltoa. Kurssi 6: Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6) Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. Keskeiset sisällöt: teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen, kirjoitetusta kulttuurista nykyviestintään, suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälisessä ympäristössä; kielenohjailun periaatteet opiskelijan kielenkäytön näkökulmasta, kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa, suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja teemoja, kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista. SYVENTÄVÄT KURSSIT Kurssi 7: Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) TARJOTAAN LV Kohderyhmä: 1. tai 2. vsk Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Keskeiset sisällöt: vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet, verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä, esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat, esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria. Mahdollisuus suorittaa valtakunnallinen puheviestintätaitojen päättökoe pakollisten kurssien jälkeen. Kurssi 8: Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8) Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita: tekstityypit ja tekstilajit, tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet, tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely, kielenhuoltoa. Kurssi 9: Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9) TARJOTAAN LV Kohderyhmä: 2. tai 3. vsk Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. Keskeiset sisällöt, nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä, ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista, mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua, osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön. 9

11 KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 10 Kurssi 10. Mediakasvatus (ÄI10) Ei tarjota lv Kohderyhmä: 1 tai 2. vsk Kurssilla opiskelija saa aineksia itsensä ja median välisen suhteen luomiseen. Tutkitaan erilaisia mediatekstejä ja harjoitellaan erilaisten mediatekstien tuottamista sekä analysoimista. Tutkitaan eri medioiden tuotantoa. Lehdenteon eri vaiheet ja sanomalehden juttutyypit. Sarjakuvat ja sarjakuvien historiaa. Mainonnan eri keinoja. Kriittisen medialukutaidon harjoittelua. Internetin käyttö ja verkkokirjoittaminen. Valokuva ja kuvauksen peruskäsitteitä. Tutkitaan elokuvan rakennetta ja jännityselokuvan piirteitä. Videon ilmaisukeinot ja videon äänimaailma. Kurssin aikana tehdään mahdollisesti opintomatka sanomalehden ja radion toimituksiin. Kurssi arvioidaan merkinnällä suoritettu tai hylätty. Kurssi 11. Kirjallisuuskurssi (ÄI11) Itsenäinen suoritus Kohderyhmä: 1 tai 2. vsk Opiskelija lukee 18 kaunokirjallista teosta sovituilta koti- ja ulkomaisilta kirjailijoilta ja tekee kirjoista annetut tehtävät. Teoksia voi korvata osallistumalla kirjallisuuteen liittyvien näyttelyiden, tapahtumien ja kirjailijavierailujen järjestelyihin. Kurssi suoritetaan itsenäisesti ja sen voi suorittaa verkon kautta. Kurssin suorittanut saa Vesannon yhtenäiskoulun lukion ja kirjaston myöntämän kirjallisuusdiplomin. Kurssi arvioidaan merkinnällä suoritettu tai hylätty.

12 A1 ENGLANTI 11 Suoritusjärjestys Kurssit 1-8 suoritetaan yleensä numerojärjestyksessä. Kurssin 9 suoritus on suositeltavaa vasta 4. kurssin jälkeen ja kurssi 11 toteutuu 2. tai 3. vuosi-kurssin aikana. Itsenäinen suoritus vain poikkeustapauksissa. Sovittava erikseen opettajan kanssa. Arviointi Arviointi Oppaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa PAKOLLISET KURSSIT Kurssi 1: Nuori ja hänen maailmansa (ENA1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. Kurssi 2: Viestintä ja vapaa-aika (ENA2) Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. Kurssi 3: Opiskelu ja työ (ENA3) Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Kurssi 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4) Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssi 5. Kulttuuri (ENA5) Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen, tai opiskelijan on mahdollista suorittaa muutama lyhyempi kirjallinen tehtävä. Sovitaan kurssin alussa.

13 Kurssi 6. Tiede, talous ja tekniikka (ENA6) Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. SYVENTÄVÄT KURSSIT Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen. Kurssi 7. Luonto ja kestävä kehitys (ENA7) Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Kurssilla käsitellään luontoon ja kestävään kehitykseen liittyviä vaativia asiatekstejä. Kurssi 8. Puhu ja ymmärrä paremmin (ENA8) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa kullekin kielelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Kurssille pääsyn edellytyksenä on suoritetut pakolliset kurssit. Käsiteltäviä aiheita ovat esim. elokuvat, musiikki, matkat, kirjallisuus ja ruokakulttuuri. Arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssi arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4-10, kuten muutkin opetussuunnitelmien perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit. Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä. KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT Kurssi 9. Sujuvuutta englantiin (ENA9) Ei tarjota lv Kohderyhmä: 2. ja 3.vsk Kurssin tavoitteena on saada sujuvuutta ja varmuutta englannin kielen käyttöön sekä harjoittaa kaikkia kielen osa-alueita. Kurssilla painotetaan luetun ymmärtämisen taitojen ja kirjallisen ilmaisun harjoitusta ja hiontaa. Harjoitellaan kirjoittamaan erilaisia tekstityyppejä ja hyödynnetään mm. elokuvia, internetiä, erilaisia tietokone- ja tablettiohjelmia sekä sosiaalista mediaa. Aihealueita ovat mm. ajankohtaiset maailmantapahtumat, kansainvälisyys ja kulttuuri. Aihekokonaisuutena korostuu ennen kaikkea kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. Ei koetta, suoritusmerkintä S. Kurssi 10. Abikurssi (1/2 kurssia) (ENA10) Kurssilla harjoitellaan yo-kokeen kaikkia osa-alueita: aineita, yo-tekstejä, kuullun ymmärtämisen harjoituksia sekä rakenteita. Opiskelu tapahtuu pääasiallisesti vanhojen yo-kokeiden avulla. 12

14 B1 RUOTSI 13 Kurssien suoritusjärjestys Pakolliset ja syventävät kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Opettajan kanssa neuvoteltuaan opiskelija voi pakottavassa tilanteessa poiketa numerojärjestyksestä. Kurssi 8 voidaan suorittaa aikaisintaan kurssin 3 jälkeen. Kurssille 9 (puoli kurssia), ns. abikurssille, voi osallistua pakollisten kurssien jälkeen. Kurssin itsenäinen suoritus Opiskelija voi suorittaa kurssin itsenäisesti neuvoteltuaan ensin ao. opettajan kanssa. Itsenäiseen suoritukseen voi kuulua aineita ja opettajalle arvioitaviksi jätettäviä tehtäviä. Koe suoritetaan pääsääntöisesti yhtä aikaa kurssin koulussa opiskelleitten opiskelijoitten kanssa tai uusintakoepäivänä. Arviointi Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa PAKOLLISET KURSSIT Kurssi 1. Koulu ja vapaa-aika (RUB1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset. Kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. Kurssi 2. Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2) Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. Kurssi 3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3) Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kurssi 4. Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4) Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt.

15 Kurssi 5. Elinympäristömme (RUB5) Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. SYVENTÄVÄT KURSSIT Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti. Kurssi 6. Puhu ja ymmärrä paremmin (RUB6) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Kurssi vankentaa myös jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Aihepiireinä ovat esimerkiksi uutiset, musiikki, elokuvat ja kirjallisuus. Kurssille pääsyn edellytyksenä on pakollisten kurssien suorittaminen. Arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssi arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4-10, kuten muutkin opetussuunnitelmien perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit. Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa Suullisesta kokeesta annetaan myös erillinen todistus. Kurssi 7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7) Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla. KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT Kurssi 8: Ruotsi rullaamaan (RUB8) Ei tarjota lv Kohderyhmä vsk Kurssin tavoitteena on saada sujuvuutta ruotsin kielen käyttöön. Kieltä harjoitetaan monipuolisesti elokuvien, tietokoneohjelmien, internetin ja erilaisten joukkoviestinten avulla. Kurssin aikana harjaantuvat kaikki kielen osa-alueet. Kurssille voi osallistua kolmannen ruotsin kurssin jälkeen. Ei koetta. Suoritusmerkintä S. 14 Kurssi 9: Abikurssi (RUB9) (puoli kurssia) Harjoitellaan kaikkia yo-kokeen osa-alueita. Luetun ja kuullun ymmärtämisen yo-tehtäviä, kirjoitelman ja tiivistelmän harjoittelua. Kieliopin kertausta. Painotukset ryhmän toiveiden mukaan. Ei numeroarviointia. Suoritusmerkintä (S).

16 B2 SAKSA 15 Kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Saksan kielen B2 ja B3 ryhmät yhdistetään tarvittaessa B3 kielen kolmannen kurssin alussa. Soveltava Abikurssi, joka on puoli kurssia, on yhteinen B2- ja B3-saksalle. Kurssin itsenäinen suoritus Opiskelija voi suorittaa kursseja itsenäisesti kolmannen kurssin jälkeen neuvoteltuaan ensin ao. opettajan kanssa. Opettajan kanssa sovitaan kurssikokeen lisäksi suoritettavat mahdolliset tehtävät ja arviointiperusteet. Kurssia B2SA9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Arviointi Syventävät kurssit arvioidaan numeroin 4-10, koulukohtainen soveltava kurssi merkinnällä hyväksytty / hylätty. Arvioinnin osa-alueita ovat kuullun ja luetun ymmärtäminen, suullinen ja kirjallinen viestintä. Kurssikokeen lisäksi arviointiin vaikuttaa jatkuva näyttö oppitunneilla. Kunkin kurssin alussa arviointiperusteet ja kurssipainotukset käydään läpi opiskelijoiden kanssa. SYVENTÄVÄT KURSSIT Kurssi 1. Vapaa-aika ja harrastukset (SAB21) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perus-opetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssi 2. Meillä ja muualla (SAB22) Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssi 3. Ennen ja nyt (SAB23) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssi 4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SAB24) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssi 5. Kulttuuri (SAB25) Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu.

17 Kurssi 6. Yhteinen maapallomme (SAB26) Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssi 7. Tiede ja tekniikka (SAB27) Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssi 8. Luonto ja kestävä kehitys (SAB28) Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. KOULUKOHTAINEN SOVELTAVA KURSSI Kurssi 9: Abikurssi (½ kurssi) (SAB29) Kohderyhmä: Abiturientit Kurssi on ylioppilaskirjoituksiin valmistava kurssi, jossa harjoitellaan luetun ja kuullun ymmärtämistä, kirjoitelman ja tiivistelmän kirjoittamista sekä kerrataan kielioppia. Ryhmän toiveiden mukaan tiettyä osa-aluetta voidaan painottaa. Arviointi merkinnällä hyväksytty/hylätty. Aktiivinen suorittaminen voi vaikuttaa korottavasti päättöarviointiin. Ei voi suorittaa itsenäisesti. 16 B3 KIELET SAKSA, RANSKA, VENÄJÄ Kieliohjelman mukaisesti B3-kielenä opiskellaan saksan, ranskan ja venäjän kieliä, joista tarjottava kurssimäärä on seuraava: saksa: kurssit 1-9 ranska: kurssit 1-8 venäjä: kurssit 1-8 Muita kieliä voi opiskella verkkokursseina. Espanjaa alkeiskurssi (kurssi 1) Sisä-Savon lukioiden yhteisenä. Opetuksen toteuttamisessa hyödynnetään yhteistyötä muiden lukioiden ja/tai kansalaisopiston kanssa mm. videoneuvottelu-, virtuaaliluokka- tai verkkokurssiopetuksena. Suoritusjärjestys Kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Saksan kielen B2- ja B3- ryhmät yhdistetään B3-kielen kolmannen kurssin alussa. Saksan soveltava Abikurssi, joka on puoli kurssia, on yhteinen B2- ja B3-saksalle. Suoritettuaan kurssit SAB31-SAB38 opiskelija voi suorittaa kurssit SAB27 ja SAB28.

18 Arviointi Syventävät kurssit arvioidaan numeroin 4-10, koulukohtainen soveltava kurssi merkinnällä hyväksytty / hylätty. Arvioinnin osa-alueita ovat kuullun ja luetun ymmärtäminen, suullinen ja kirjallinen viestintä. Kurssikokeen lisäksi arviointiin vaikuttaa jatkuva näyttö oppitunneilla. Kunkin kurssin alussa arviointiperusteet ja kurssipainotukset käydään läpi opiskelijoiden kanssa. Kurssin itsenäinen suoritus Saksan kieli: Opiskelija voi suorittaa kursseja itsenäisesti saksan kielessä viidennen kurssin jälkeen neuvoteltuaan ensin ao. opettajan kanssa. Opettajan kanssa sovitaan kurssikokeen lisäksi suoritettavat mahdolliset tehtävät ja arviointiperusteet. Kurssia SAB29 ei voi suorittaa itsenäisesti. Verkkokurssisuoritukset ovat mahdollisia erillisen sopimuksen mukaan. Ranskan ja venäjän kielet: Kurssien suorittamisesta itsenäisesti tai verkkokursseina sovitaan erikseen. 17 SYVENTÄVÄT KURSSIT Kurssi 1: Hyvää päivää, hauska tutustua (SAB31, RAB31, VEB31) Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssi 2: Näin asiat hoituvat (SAB32, RAB32, VEB32) Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssi 3. Vapaa-aika ja harrastukset (SAB33, RAB33, VEB33) (SA) ja 2 vsk (VE) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. Kurssi 4. Meillä ja muualla (SAB34, RAB34, VEB34) Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.

19 Kurssi 5. Ennen ja nyt (SAB35, RAB35, VEB35) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssi 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SAB36, RAB36, VEB36) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssi 7. Kulttuuri (SAB37, RAB37, VEB37) Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssi 8. Yhteinen maapallomme (SAB38, RAB38, VEB38) Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. 18 KOULUKOHTAINEN SOVELTAVA KURSSI/ SAKSAN KIELI Kurssi 9: Abikurssi (½ kurssi) (SAB39) Kohderyhmä: Abiturientit Kurssi on ylioppilaskirjoituksiin valmistava kurssi, jossa harjoitellaan luetun ja kuullun ymmärtämistä, kirjoitelman ja tiivistelmän kirjoittamista sekä kerrataan kielioppia. Ryhmän toiveiden mukaan tiettyä osa-aluetta voidaan painottaa. Arviointi merkinnällä hyväksytty / hylätty. Aktiivinen suorittaminen voi vaikuttaa korottavasti päättöarviointiin. Ei voi suorittaa itsenäisesti. PITKÄ MATEMATIIKKA Pitkän matematiikan opiskelun tavoitteena on saavuttaa sellaiset matemaattiset valmiudet, jotka mahdollistavat menestymisen jatko-opinnoissa (matematiikka, fysiikka, kemia, tekniset tieteet). Suoritusjärjestys: MAA0 ennen pakollisia kursseja, pakolliset kurssit suositellaan suoritettavan numerojärjestyksessä. MAA6 mahdollista suorittaa heti kurssien MAA1 ja MAA2 jälkeen. Valinnaisista kursseista MAA11 kurssien MAA1 ja MAA2 jälkeen vapaa. MAA12 vapaa kurssin MAA7 jälkeen. Kurssin MAA13 suoritus mahdollinen vasta kaikkien pakollisten kurssien jälkeen. Itsenäinen suoritus muiden kuin kurssien MAA0 ja MAA14 kohdalla mahdollinen. Tästä kuitenkin sovittava erikseen opettajan kanssa. Arviointi: Opiskelijan kurssiarviointi perustuu pääasiassa koesuoritukseen. Myös jatkuva näyttö (mm. kotitehtävien tekeminen, tuntiaktiivisuus) vaikuttaa arvosanaan. Koulukohtaisten syventävien kurssien suorittaminen voi vaikuttaa korottavasti aineen lopullista arvosanaa määrättäessä.

20 PAKOLLISET KURSSIT 19 Kurssi 1: Funktiot ja yhtälöt (MAA1) Keskeiset sisällöt: potenssifunktio, potenssiyhtälön ratkaiseminen, juuret ja murtopotenssi, eksponenttifunktio Kurssi 2. Polynomifunktiot (MAA2) Keskeiset sisällöt: polynomien tulo ja binomikaavat, polynomifunktio, toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, toisen asteen yhtälön juurten lukumäärän tutkiminen, toisen asteen polynomin jakaminen tekijöihin, polynomiepäyhtälön ratkaiseminen Kurssi 3: Geometria (MAA3) Kohderyhmä 1. vsk Keskeiset sisällöt: kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus, sini- ja kosinilause, ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria, kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen Kurssi 4: Analyyttinen geometria (MAA4) Keskeiset sisällöt: pistejoukon yhtälö, suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt, itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen, yhtälöryhmän ratkaiseminen, pisteen etäisyys suorasta Kurssi 5: Vektorit (MAA5) Keskeiset sisällöt: vektoreiden perusominaisuudet, vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla, koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo, suorat ja tasot avaruudessa. Kurssi 6. Todennäköisyys ja tilastot (MAA6) Keskeiset sisällöt: diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma, jakauman tunnusluvut, klassinen ja tilastollinen todennäköisyys, kombinatoriikka, todennäköisyyksien laskusäännöt, diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma, diskreetin jakauman odotusarvo, normaalijakauma Kurssi 7. Derivaatta (MAA7) Keskeiset sisällöt: rationaaliyhtälö ja epäyhtälö, funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta, polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen, polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen Kurssi 8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8) Keskeiset sisällöt: juurifunktiot ja -yhtälöt, eksponenttifunktiot ja -yhtälöt, logaritmifunktiot ja -yhtälöt, yhdistetyn funktion derivaatta, käänteisfunktio, juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat

21 Kurssi 9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA9) Keskeiset sisällöt: suunnattu kulma ja radiaani, trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen, trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen, trigonometristen funktioiden derivaatat, lukujono, rekursiivinen lukujono, aritmeettinen jono ja summa, geometrinen jono ja summa Kurssi 10. Integraalilaskenta (MAA10) Keskeiset sisällöt: integraalifunktio, alkeisfunktioiden integraalifunktiot, määrätty integraali, pinta-alan ja tilavuuden laskeminen 20 SYVENTÄVÄT KURSSIT Kurssi 11. Lukuteoria ja logiikka (MAA11) Ei tarjota lv Kohderyhmä: 1. ja 2. vsk Keskeiset sisällöt: lauseen formalisoiminen, lauseen totuusarvot, avoin lause, kvanttorit, suora, käänteinen ja ristiriitatodistus, kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö, Eukleideen algoritmi, alkuluvut, aritmetiikan peruslause, kokonaislukujen kongruenssi 12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12) Keskeiset sisällöt: absoluuttinen ja suhteellinen virhe, Newtonin menetelmä ja iterointi, polynomien jakoalgoritmi, polynomien jakoyhtälö, muutosnopeus ja pinta-ala Kurssi 13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13) Keskeiset sisällöt: funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen, jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia, funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä, epäoleelliset integraalit KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Kurssi 14. Pitkän matematiikan kertauskurssi (MAA14) Kurssin tarkoituksena valmentaa opiskelijoita yo-kirjoituksiin. Kurssilla kerrataan pitkän matematiikan pakollisten kurssien keskeisimpiä kohtia sekä yhdistellään edellisten kurssien aiheita. Lasketaan vanhoja ylioppilastehtäviä Arviointi: Suoritettu / hylätty Kurssi 15. Talousmatematiikka ks. MAB7 (MAA15)

22 KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT Lyhyen matematiikan kertauskurssi ks. MAB9 (MAA16) Kurssi 0. Peruskurssi (1/2 kurssia) (MAA0) Kurssin tarkoituksena on motivoida opiskelijoita matematiikan lukio-opiskeluun. Kurssilla kerrataan pääasiassa yläasteelta tuttuja asiakokonaisuuksia. Käsiteltäviä asioita mm. reaalilukujen laskulait, potenssit, polynomit, murtolausekkeet, yhtälöt ja yhtälöparit. Arviointi: Kurssi arvostellaan tuntiaktiivisuuden perusteella merkinnällä hyväksytty / hylätty. LYHYT MATEMATIIKKA Kurssien suoritusjärjestys ja itsenäinen suoritus Pakollisten kurssien suoritusjärjestykseksi suositellaan numerojärjestystä. Matemaattisia malleja III -kurssin voi suorittaa MAB2:n jälkeen ja Talousmatematiikan kurssin voi ottaa MAB6:n jälkeen. Itsenäisesti kurssia suorittavan on sovittava opettajan kanssa tehtävistä, jotka on tehtävä ennen kokeeseen osallistumista. Itsenäisiä suorituksia otetaan vastaan kurssikoe- ja uusintakuulustelupäivinä. Arviointi Kurssiarvosanaan vaikuttaa kurssikokeen lisäksi aktiivinen osallistuminen tuntityöskentelyyn, kotitehtävien tekeminen, tuntikuulustelut sekä muut mahdolliset tehtävät. Kaikki muut kurssit arvioidaan numerolla paitsi MAB0 ja MAB9. PAKOLLISET KURSSIT Kurssi 1: Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1) Keskeiset sisällöt: suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus, ongelmien muotoileminen yhtälöiksi, yhtälöiden graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen, ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen, toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen Kurssi 2: Geometria (MAB2) TARJOTAAN LV Kohderyhmä: 1. tai 2. vsk Keskeiset sisällöt: kuvioiden yhdenmuotoisuus, suorakulmaisen kolmion, trigonometria, Pythagoraan lause, kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen, geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa Kurssi 3. Matemaattisia malleja I (MAB3) TARJOTAAN LV Kohderyhmä: vsk Keskeiset sisällöt: lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen, potenssiyhtälön ratkaiseminen, eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla

23 22 Kurssi 4. Matemaattinen analyysi (MAB4) Ei tarjota lv Kohderyhmä: vsk Keskeiset sisällöt: polynomifunktion derivaatta, polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen, polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen, graafisia ja numeerisia menetelmiä Kurssi 5: Tilastot ja todennäköisyys (MAB5) Ei tarjota lv Kohderyhmä: 1. tai 2. vsk Keskeiset sisällöt: jatkuvien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen, normaalijakauma ja jakauman normittaminen, kombinatoriikkaa, todennäköisyyden käsite, todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä Kurssi 6. Matemaattisia malleja II (MAB6) Ei tarjota lv Kohderyhmä: 2. tai 3.vsk Keskeiset sisällöt: kahden muuttujan lineaariset yhtälöt, lineaarisen yhtälöparin ratkaiseminen, kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen, lineaarinen optimointi, lukujono, aritmeettinen ja geometrinen jono ja summa SYVENTÄVÄT KURSSIT Kurssi 7. Talousmatematiikka (MAB7) MAB6:n jälkeen Keskeiset sisällöt: indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia, taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla Kurssi 8. Matemaattisia malleja III (MAB8) TARJOTAAN LV Kohderyhmä: vsk MAB2:n jälkeen Keskeiset sisällöt: trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla, radiaani, tyyppiä f(x) = a olevien trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen, muotoa f(x) = A sin (bx) olevien funktioiden kuvaajat jaksollisten ilmiöiden mallintajina, vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten periaatteet, koordinaatiston vektoreiden komponenttiesitys ja skalaaritulo, kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektoreiden avulla KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT Kurssi 0: Matematiikan työkalut (laajuus ½ kurssia) (MAB0) Kurssilla kerrataan ja syvennetään peruskoulun matematiikan keskeisiä osa-alueita. Aloitetaan kurssin 1 opiskelu. Arviointi: Hyväksytty/hylätty. Kurssi 9. Kertauskurssi (MAB9) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu käyttämään opittuja tietoja ja taitoja monipuolisissa ongelmanratkaisutilanteissa. Kurssilla kerrataan kurssien MAB1 - MAB6 keskeiset sisällöt. Kurssi sopii myös niille pitkän oppimäärän opiskelijoille, jotka aikovat kirjoittaa lyhyen matematiikan ylioppilaskirjoituksissa. Arviointi: hyväksytty / hylätty

24 23 BIOLOGIA Suoritusjärjestys Kurssi BI1 suoritetaan ensimmäisenä. Kurssi BI2 on suoritettava ennen kurssia BI5. Itsenäinen suoritus Kursseja BI1, BI2 ja BI6 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kursseilla BI3, BI4 ja BI5 itsenäinen suorittaminen on mahdollista. Tällöin kurssin suorittamistavasta sovitaan ennen kurssin alkamista opettajan kanssa. Arviointi Kaikki muut kurssit arvioidaan numerolla paitsi BI6. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kurssikokeen sekä mahdollisten kirjallisten tuotosten lisäksi aktiivinen osallistuminen tuntityöskentelyyn, kotitehtävien tekeminen, tuntikuulustelut sekä muut mahdolliset tehtävät. PAKOLLISET KURSSIT Kurssi 1: Eliömaailma (BI1) Keskeiset sisällöt: Biologia tieteenä, luonnon monimuotoisuuden ilmeneminen, evoluutio elämän kehittyminen. Miten luonto toimii? Kurssi 2: Solu ja perinnöllisyys (BI2) Keskeiset sisällöt: Solu elämän perusyksikkönä, solun energiatalous, solujen toiminnan ohjaaminen, solujen lisääntyminen, periytymisen perusteet, populaatiogenetiikka ja synteettinen evoluutioteoria SYVENTÄVÄT KURSSIT Kurssi 3. Ympäristöekologia (BI3) TARJOTAAN LV Kohderyhmä: 2. tai 3. vsk Keskeiset sisällöt: Ekologinen tutkimus, biodiversiteetti ja sen merkitys, ekologiset ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet, Suomen luonnon haavoittuvuus, kestävä tulevaisuus Kurssi 4. Ihmisen biologia (BI4) Ei tarjota lv Kohderyhmä: 1. tai 2. vsk Keskeiset sisällöt: Ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteet. Solujen synty, kasvu ja erilaistuminen kudoksiksi sekä kantasolujen merkitys, Elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys, elintoimintojen säätely, ihmisen lisääntyminen, ihmisen elämänkaari ja yhteisöllisyys, perimän merkitys, elimistön sopeutuminen ja puolustusmekanismit

25 Kurssi 5. Bioteknologia (BI5) Ei tarjota lv Kohderyhmä: 2. tai 3. vsk Keskeiset sisällöt: Solun hienorakenne ja solujen välinen viestintä, Solut proteiinien valmistajina, Geenien toiminta, Geeniteknologia ja sen mahdollisuudet, Mikrobit ja niiden merkitys, Biotekniikka teollisuudessa, Kasvien ja eläinten jalostus, Geenitekniikan etiikka ja lainsäädäntö KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT Kurssi 6: Biologian kertauskurssi (BI6) Kurssin tavoitteena on kerrata pakollisten ja syventävien kurssien keskeisiä aiheita sekä syventää osaamista pienimuotoisten kokeellisten tutkimusten avulla. Lisäksi kurssilla harjoitellaan reaalikokeen vastaustekniikkaa aikaisempien vuosien YO-tehtävien avulla. Arviointi: Kurssi arvioidaan merkinnällä suoritettu tai hylätty. Varsinaista kurssikoetta ei pidetä. Itsenäinen suoritus ei ole mahdollista. 24 MAANTIEDE Arviointi Kaikki muut kurssit arvioidaan numerolla paitsi GE5. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kurssikokeen / tutkielman sekä mahdollisten muiden kirjallisten tuotosten lisäksi aktiivinen osallistuminen tuntityöskentelyyn, kotitehtävien tekeminen, tuntikuulustelut sekä muut mahdolliset tehtävät. Suoritusjärjestys Kurssit GE1 ja GE2 suoritetaan ennen syventäviä kursseja GE3 ja GE4. Itsenäinen suoritus Kursseja GE1 ja GE2 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kursseilla GE3, GE4 ja GE5 itsenäinen suorittaminen on mahdollista. Tällöin kurssin suorittamistavasta sovitaan ennen kurssin alkamista opettajan kanssa. PAKOLLISET KURSSIT Kurssi 1. Sininen planeetta (GE1) Keskeiset sisällöt: Maantieteellinen ajattelu, Maan planetaarinen luonne, Ilmakehä liikkeessä, Vesikehä liikkeessä, Sää ja ilmasto, Maapallon muuttuvat pinnanmuodot, Maapallon kasvillisuusvyöhykkeet, Luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla. Kurssi 2. Yhteinen maailma (GE2) Keskeiset sisällöt: Kulttuurimaantieteen olemus ja tehtävät, Väestö ja asutus, Luonnonvarat, Alkutuotanto ja ympäristö, Teollisuus ja energia, Liikkuminen ja vuorovaikutus, Ihmistoiminnan alueellinen rakenne, Kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys.

26 25 SYVENTÄVÄT KURSSIT Kurssi 3. Riskien maailma (GE3) TARJOTAAN LV Kohderyhmä: 1. tai 2. vsk Keskeiset sisällöt: Riskien maantiede, riskien luokittelu ja merkitys, Luonnon toimintaan liittyvät riskit ja riskialueet, Ihmisen ja luonnon riippuvuuteen liittyvät ympäristöriskit ja riskialueet, Ihmiskunnan riskit ja riskialueet, Tekniset riskit. Kurssi 4: Aluetutkimus (GE4) Ei tarjota lv Kohderyhmä: 2. tai 3. vsk Keskeiset sisällöt : Kartografian perusteet ja maantieteelliset lähdeaineistot, paikkatietojärjestelmät, Oma aluetutkimus. KOULUKOHTAINEN SOVELTAVA KURSSI Kurssi 5: Kartografia ja paikkatietojärjestelmät (GE5) TARJOTAAN LV Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii: etsimään, tulkitsemaan ja luomaan kartografista tietoa käyttämään paikkatieto-ohjelmaa soveltamaan ja tuottamaan paikkatietoa Sisällöt: Kurssilla syvennetään kartografian taitoja käyttämällä apuna sekä paperi- että digitaalisia karttoja. Tutustutaan paikkatieto-ohjelmiin ja tuotetaan omaa paikkatietoa tekemällä erilaisia harjoituksia ja kirjallisia töitä. Kartografian ja paikkatiedon tehtävistä kootaan portfolio. Arviointi: hyväksytty/hylätty Ei kirjaa.