Kurdinkielinen kasvatusvihkonen vanhemmille. Lastenkasvatuksesta ja vanhemmuudesta

Transkriptio

1 Kurdinkielinen kasvatusvihkonen vanhemmille Lastenkasvatuksesta ja vanhemmuudesta VÄESTÖLIITTO VÄESTÖLIITON KOTIPUU

2 SISÄLLYS ALKUSANAT 1. LAPSI KASVAA OSAKSI PERHETTÄ JA YHTEISÖÄ 1 2. MAAHANMUUTTOON LIITTYY MONIA UUSIA ASIOITA 4 3. ÄIDILLE JA ISÄLLE: AJATUKSIA LASTEN KASVATUKSESTA 6 4. KOTOUTUMINEN 9 5. MITEN TUKEA LASTA KOULUNKÄYNNISSÄ TUNNISTA ONGELMAT HAE NEUVOA JA TUKEA MURROSIÄSSÄ NUORI KASVAA AIKUISEKSI LASTEN KASVATUS ON VAATIVAA MITEN JAKSAN? MISTA SAADA APUA JA TUKEA 17

3 ALKUSANAT Kaikissa kulttuureissa ja yhteiskunnissa vanhemmat toivovat lapsilleen hyvää tulevaisuutta. He haluavat kasvattaa lapsistaan ihmisiä, jotka ovat perheen, suvun ja yhteiskunnan hyväksyttyjä ja arvostettuja jäseniä. Eri kulttuureissa on kuitenkin erilaisia käsityksiä siitä, mikä on hyväksyttyä ja arvostettua. Myös se, miten lasta kasvatetaan, vaihtelee eri kulttuurien ja yhteiskuntien välillä. Maahanmuuttajana kohtaat nyt uuden yhteiskunnan ja kasvatuskulttuurin. Ne kasvatusmallit, joihin olet tottunut, eivät ehkä kaikin osin enää toimi tässä uudessa ympäristössä. Maahanmuutto muuttaa monia asioita lastenkasvatus on yksi niistä. Tässä vihkosessa keskustellaan lastenkasvatuksesta, maahanmuuton vaikutuksista perheessä ja vanhempien tehtävistä ja rooleista. Myös oman äidinkielen säilyttäminen ja kehittäminen sekä lapsen tukeminen koulunkäynnissä ovat tämän vihkosen aiheita. 1. LAPSI KASVAA OSAKSI PERHETTÄ JA YHTEISÖÄ Puun siemen sisältää kaiken sen tiedon, mitä puu tarvitsee kasvaakseen isoksi. Lapsi tarvitsee vuorovaikutusta Pieni vauva ei kasva yhteisönsä jäseneksi pelkän ruuan ja juoman avulla. Lapsi tarvitsee ympärilleen ihmisiä, jotka ohjaavat ja neuvovat häntä ja joista hän voi ottaa mallia. Siksi sinä, lapsen äiti, isä tai huoltaja, olet tärkeä lapsen kehitykselle. Lapsen kehitykselle on hyväksi, että hän saa oppia uusia asioita. On myös tärkeää, että hän voi luottaa aikuisiin ja että hän tietää, että hänestä pidetään huolta. Lapsi on utelias ja oppimishaluinen Kaikki lapset ovat uteliaita ja oppimishaluisia. Jo pieni vauva seuraa katseellaan, tunnustelee suullaan ja käsillään ja oppii monia asioita. Hänen kehitykselleen on tärkeää, että annat hänen oppia ja kokea uusia asioita. Hän oppii muun muassa. kuuntelemalla, kun puhut hänelle ja hän oppii seuraamalla, mitä muut tekevät. Kun lapsi tulee isommaksi, hän oppii lisää. Voit opettaa häntä viemällä häntä eri paikkoihin, kertomalla hänelle asioita ja katsomalla ja lukemalla yhdessä kirjoja. Näin lapsi oppi hyödyllisiä asioita ja hänen ajattelukykynsä kehittyy. Myös hänen aistinsa, muistinsa ja sanavarastonsa kehittyvät. Tämä kaikki on hänelle hyväksi sitten, kun hän aloittaa koulun. Pienille lapsille on myös tärkeää saada leikkiä ja kokeilla taitojaan. Leikki kehittää lasta monella tavalla. Huolehdi, että lapsella on aikaa ja välineitä leikkiä varten. Aina kalliit lelut eivät ole lapsen kehityksen kannalta parhaita leluja. Hyviä leluja ovat 1

4 sellaiset, joita voi käyttää monella tavalla. Hyvät lelut esimerkiksi antavat mahdollisuuden roolileikkeihin ja kehittävät lapsen mielikuvitusta. Tällaisia ovat esimerkiksi värikynät, muovailuvaha ja rakennuspalikat. Leikkimällä lapsi tutustuu ympäröivään maailmaan ja käsittelee kokemiaan asioita. On tärkeää, että lapsi saa kokeilla erilaisia leikkejä ja leikkiä myös kodin ulkopuolella, missä hän voi tutustua toisiin ikäisiinsä lapsiin. Joskus lapset käsittelevät vaikeita asioita, esimerkiksi sodan kokemusta, leikin tai piirtämisen avulla. Vanhempien ei kannata kieltää lasta käsittelemästä vaikeita asioita. Vanhemmat voivat kysyä lapselta, mitä hänen leikkinsä tai piirroksensa käsittelee ja miltä se lapsesta tuntuu. Monissa tutkimuksissa on todettu, että lapsi, joka on oppinut tulemaan toimeen muiden lasten kanssa, pärjää myös aikuisena elämässään. Toisten huomioon ottamista ja yhdessä olemisen sääntöjä lapsi voi opetella leikkimällä toisten lasten kanssa. Myös perheen pienimpien on hyvä oppia odottamaan omaa vuoroaan. MITEN VOIN AUTTAA LASTA TULEMAAN TOIMEEN MUIDEN LASTEN KANSSA? o vie lasta paikkoihin, missä hän saa olla muiden lasten kanssa o anna lapselle aikaa, tilaa ja mahdollisuuksia leikkiä o opeta lasta odottamaan omaa vuoroaan, jakamaan asioita muiden kanssa ja tekemään yhteistyötä o puutu, jos lapsi käyttäytyy aggressiivisesti tai kiusaa muita o opeta lasta kertomaan sanoin, jos hän on vihainen, surullinen tai pettynyt (Kuvasarjan tekstit kurdinkielisen julkaisun sivuilla 4-5):Kun lapsi haluaa mukaan leikkimään toisten lasten kanssa, on hyvä tapa kysyä Voidaanko leikkiä yhdessä?. Kasvatus on aktiivista yhdessä olemista Lapsi, joka on saanut vanhempiensa aikaa, huolenpitoa ja ohjausta, on iloksi ja hyödyksi vanhemmilleen ja suvulleen. Läheisyys ja kiintymys vanhempiin vahvistavat lapsen perusluottamusta. Se on myös edellytys lapsen tasapainoiselle kehitykselle. Lapsilla, joilla on hyvä ja läheinen suhde ainakin yhteen aikuiseen, on hyvä perusta myös menestymiseen koulussa ja myöhemmässä elämässä. Lapsessa on tulevaisuus. 2

5 MITÄ VOIN TEHDÄ LAPSENI KANSSA: o lukea ja katsella kirjoja ja keskustella niistä o opetella omankielisiä runoja, loruja, lauluja, tarinoita o kertoa omasta suvusta ja maasta sekä menneen ajan tapahtumista o keskustella päivän tapahtumista ja lapsen harrastuksista ja ystävistä o viedä lasta tutustumaan eri paikkoihin: museoihin, kaupungille, maaseudulle, eläintarhaan, kirjastoon jne. o kotitöitä, esim. valmistaa ruokaa, leipoa tai siivota yhdessä o harjoitella kädentaitoja, esimerkiksi kynän ja saksien käsittelemistä Muista keskustella lapsen kanssa siitä, mitä teette ja näette. Näin lapsi oppii uusia asioita ja sanoja On tärkeää, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi kotona. Vanhemmat voivat luoda lapselle turvallisen ympäristön ja rohkaista lasta puhumaan omista asioistaan vanhempien kanssa. Ajan järjestäminen lasten kanssa olemiseen ei ole aina helppoa. Voit kuitenkin aina ottaa lapsen, sekä pojan että tytön, mukaan arkisiin askareisiin, esimerkiksi ruuan laittoon, pöydän kattamiseen, kaupassa käyntiin. Samalla voit jutella lapsen kanssa ja kuunnella, mitä hänelle on tapahtunut esimerkiksi päiväkodissa. Kuuntele tarkasti, mitä hän kertoo ja esitä kysymyksiä. Osoita, että olet kiinnostunut hänen elämästään ja ajatuksistaan. Näin luot hyvän luottamuksen ja yhteisymmärryksen välillenne. Jos lapsella on liian vähän mielenkiintoista tekemistä, hän pitkästyy ja alkaa ehkä häiritä tai käyttäytyä huonosti. Toisaalta liian suuret vaatimukset voivat pelottaa lasta. Eri-ikäiset lapset kaipaavat erilaista tekemistä. Toisaalta lapset ovat myös luonteeltaan erilaisia ja eri tavalla lahjakkaita. Siksi ei pidäkään ääneen vertailla lapsia keskenään vaan on parempi arvostaa lasta sellaisena kuin hän on. Kehumalla lasta hyvästä käyttäytymisestä saat hänet toistamaan samaa käyttäytymistä uudelleenkin. Vanhemmat voivat myös leikkiä lapsensa kanssa. Usein lapset leikkivät mielellään aikuisten kanssa, ja leikin kautta myös vanhemmat oppivat paremmin ymmärtämään lapsen maailmaa. 3

6 2. MAAHANMUUTTOON LIITTYY MONIA UUSIA ASIOITA Uusi kasvatusympäristö Se ympäristö, jossa itse olet kasvanut, oli erilainen kuin se, jossa lapsesi nyt kasvavat. Vanhassa kotimaassa sinulla oli sukulaisia, perheenjäseniä ja naapureita, jotka auttoivat lasten hoitamisessa ja kasvattamisessa. Lapsella oli siis mahdollisuus saada mallia ja ohjausta monilta aikuisilta. Äidin ja isän malli siirtyi sukupolvelta toiselle. Kotona ja naapurissa oli samanlaiset käsitykset lasten kasvatuksesta. Maahanmuuttajana tilanteesi on nyt erilainen kasvattajana. Kun toisten ihmisten tukea ja apua on aiempaa vähemmän, sinun vastuusi vanhempana on entistä suurempi. Lasten kasvatus voi tuntua raskaalta, varsinkin jos sinulla on useita lapsia. Tämän lisäksi ne kasvatustavat, joilla sinua on kasvatettu ja joita olet oppinut pitämään oikeana, voivat olla ristiriidassa suomalaisen kasvatuksen kanssa. o o o o Mieti millaisia olivat hyvän äidin tai hyvän isän ominaisuudet omassa lähtömaassasi. Millaisia ovat hyvän äidin tai hyvän isän vaatimukset asuessasi nyt Suomessa? Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä löydät? Mitä aivan uusia vanhemmuuden haasteita kohtaat Suomessa? Jokaisessa kulttuurissa on hyviä ja huonoja puolia. Maahanmuuttajana voit luoda uutta kasvatuksen kulttuuria valitsemalla hyvät asiat sekä omasta kulttuuristasi että suomalaisesta kulttuurista. Maahanmuuton vaikutukset perheeseen Uuteen maahan sopeutuminen ja uuden kielen oppiminen ovat usein raskaita ja vaikeita kokemuksia koko perheelle. Monet asiat muuttuvat hyvin nopeasti ja sopeutuminen muutoksiin vie monia vuosia. Useat maahanmuuttajat kokevatkin tästä stressiä. Maahanmuutto vaikuttaa aina myös perheeseen. Miehen ja vaimon väliset roolit eivät enää ole entisensä. Näin voi käydä myös vanhempien ja lasten välisille suhteille. Lapset omaksuvat suomalaista kulttuuria nopeasti päiväkodin ja koulun kautta. Erot kotikulttuurin ja suomalaisen kulttuurin välillä voivat aiheuttaa ristiriitoja kotona. Vanhemmista voi tuntua, että he menettävät lapsensa suomalaiselle kulttuurille. Lapset myös oppivat usein kieltä vanhempiaan nopeammin. Jos lapset joutuvat tulkkaamaan suomea tai ruotsia vanhemmilleen ja selvittämään perheen asioita viranomaisten kanssa, perheen roolit kääntyvät ylösalaisin. Vanhemmista voi tuntua 4

7 silloin, että he menettävät vanhemmuuden arvovallan. Jos lapset joutuvat ottamaan vastuuta monista aikuiselle kuuluvista asioista, he puolestaan menettävät huolettoman lapsuutensa. Vanhemmat voivat parhaiten säilyttää kontrollin ja vanhemmuutensa, kun he opiskelevat kieltä ja yrittävät päästä mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan koulutuksen, työn tai harrastusten kautta. Näin he voivat vähitellen ymmärtää uutta yhteiskuntaa ja kulttuuria ja osaavat myös silloin ohjata parhaiten lapsiaan siinä ympäristössä. Myös aviopuolisoiden roolit voivat muuttua maahanmuuton seurauksena. Suomalaisessa yhteiskunnassa korostetaan sukupuolten välistä tasa-arvoa. Maahanmuuttajanaisten mahdollisuus opiskella, käydä työssä ja saada omaa rahaa saattavat muuttaa miehen ja naisen välisiä rooleja. Miehet voivat tuntea, että maahanmuuton vuoksi he ovat menettäneet asemansa ja kunnioituksensa sekä perheessä että yhteiskunnassa. Varsinkin, jos työllistyminen on vaikeaa, miesten voi olla vaikea löytää hyödyllistä tekemistä itselleen. Samaan aikaan kun miehet etsivät uutta rooliaan uudessa maassa, vaimolle rooli kodin hoitajana, äitinä ja kasvattajana voi olla liian raskas ja vaativa. Isän uusi rooli kasvattajana Sekä isillä että äideillä on paljon toiveita lapsiaan kohtaan. He odottavat, että lapset käyvät koulua ja kasvavat hyviksi aikuisiksi, jotka tekevät töitä ja auttavat sukuaan ja omia vanhempiaan. Tämän päämäärän saavuttamiseksi lapsi tarvitsee kuitenkin myös isän läsnäoloa ja tukea. Muutosten keskellä isien tulisikin löytää uusi tehtävänsä ja roolinsa lasten kasvattajana. Miesten aktiivinen osallistuminen kodin töihin ja lasten kasvatukseen hyödyttää sekä lapsia että koko perhettä. Mitä enemmän isät osallistuvat lastensa elämään, sitä paremmat mahdollisuudet lapsella on oppia hyviä ja oikeita asioita, pärjätä koulussa ja välttää huonoa seuraa. Eräs maahanmuuttajataustainen päiväkodin työntekijä sanoi: Isien osallistumisella on merkitystä. Olen huomannut, että ne lapset, joiden isät hakevat heitä silloin tällöin päiväkodista, ovat pärjäävämpiä ja tasapainoisempia kuin lapset, joiden äideillä on koko kasvatusvastuu. Nämä äidit ovat väsyneitä, eivätkä jaksa lastensa kanssa. Se näkyy lapsissa. Isien osallistuminen kodinhoitoon ja lastenkasvatukseen on tärkeää koko perheen yhtenäisyydelle. Vaimot kyselevät, mihin miehiä oikein tarvitaan, jos heitä ei juuri kotona näy. Jos isät ovat poissaolevia, he saattavat menettää sen vuoksi perheensä antaman kunnioituksen. On tärkeää, että isät antavat positiivisen miehen mallin lapsilleen. Jos miehellä ei ole kodin ulkopuolella tekemistä, hän voi osoittaa hyödyllisyyttään kotona. Miesten osallistumista kotitöihin voi myös helpottaa se, että vaimot antavat osan tehtävistään heille, eivätkä yritä yksin tehdä kaikkea. 5

8 MITEN ISÄ VOI OSALLISTUA: - viettää aikaa lasten kanssa leikkien, opettaen asioita ja kertoen tarinoita - auttaa läksyissä ja valvoa koulunkäyntiä - viedä ja osallistua lasten harrastuksiin - jakaa kotitöitä vaimon kanssa - antaa vaimolle mahdollisuus myös omaan aikaan 3. ÄIDILLE JA ISÄLLE: AJATUKSIA LASTEN KASVATUKSESTA Kannusta, selitä ja perustele Lasta on hyvä ottaa huomioon ja kannustaa silloin, kun hän käyttäytyy hyvin. Lapselle on myös selitettävä ja perusteltava, miksi jokin käyttäytyminen ei ole oikein tai hyväksi. Usein pyytäminen ja selittäminen ovat tehokkaampia kuin käskeminen. Voi esimerkiksi sanoa: On tärkeää, että menet ajoissa nukkumaan, koska muuten olet aamulla väsynyt ja kouluun meneminen tuntuu silloin ikävältä. Tai: Et saa katsoa tätä TV-ohjelmaa, koska se ei ole tarkoitettu lapsille. Lapset voivat nähdä pahoja unia, jos katsovat liian jännittäviä ohjelmia. Tai: Tule kotiin viimeistään kello 9 illalla, koska lapsen ei ole turvallista olla myöhään illalla ulkona ja sinun pitää mennä ajoissa nukkumaan koulun takia. Kun lapsille perustellaan asiat, he ymmärtävät säännöt paremmin ja oppivat vähitellen myös itse ajattelemaan, mikä on heille hyväksi. Lapselle riittävä perustelu ei ole se, että aikuiset tietävät kaiken. Pienille lapsille sääntöjä tulee toistaa usein. Kun lapsi kasvaa, hän oppii yhä paremmin noudattamaan sääntöjä. Vähitellen häneen voidaan luottaa enemmän ja hänelle voidaan antaa lisää vastuuta ja hän käyttäytyy toivomallasi tavalla myös kodin ulkopuolella. Eniten lapsi oppii seuraamalla miten sinä ja muut ihmiset käyttäydytte. Läheisten ihmisten esimerkki on lapselle tärkeintä. 6

9 Kun lapsi kiukuttelee, on hyvä odottaa, kunnes hän rauhoittuu ja sitten rauhallisesti keskustellen selvittää asiat. Lasta voi myös rangaista, jos hän käyttäytyy toistuvasti huonosti. Ruumiillinen kurittaminen on Suomessa lailla kielletty. Sen sijaan rangaistuksena lapsen tai nuoren voi esimerkiksi jättää ilman viikkorahaa, karkkia tai jotain muuta mukavaa, jota hän on tottunut saamaan. Hänet voi myös laittaa miettimään tekojaan yksin toiseen huoneeseen vaikkapa lapsen suosikki TVohjelman ajaksi. Vakavasta rikkomuksesta vanhemman lapsen voi laittaa muutamaksi illaksi kotiarestiin. Kun et itse käytä ruumiillista väkivaltaa, et myöskään opeta lasta ratkaisemaan ristiriitoja väkivalloin esimerkiksi koulussa. Lasta ei pidä uhkailla kovilla rangaistuksilla, vaikka niitä ei toteutettaisikaan. Huonot sanonnat ja uhkailu voivat saada lapsen tuntemaan itsensä turvattomaksi. Kodin on oltava paikka, jossa lapsi tuntee olonsa turvalliseksi. On myös tärkeää, että vanhemmat toimiva samojen kasvatusperiaatteiden mukaan ja myös pitävät kiinni päätöksistään. Jos vanhempien ohjeet lapselle ovat kovin erilaiset tai ne muuttuvat tilanteen mukaan, lapsen voi olla vaikea ymmärtää, miten hänen pitäisi toimia. Alla olevassa laatikossa on suomalaisten asiantuntijoiden suosittelemia ohjeita kodin arkeen. Ohjeiden taustalla on tietoa siitä, että esimerkiksi riittävä uni on tarpeellista lapsen aivojen kehitykselle ja muulle hyvinvoinnille. Liiallinen TV:n katselu tai tietokonepelien pelaaminen tekee lapsista kiukkuisia ja väsyneitä. SUOMALAISTEN ASIAN- TUNTIJOIDEN SUOSITTELEMIA KODIN SÄÄNTÖJÄ: o Lapset tulevat kotiin viimeistään arkisin (suluissa viikonloppuisin) 7-10 v. klo (klo 20) v. klo 20 (klo 21) v. klo 21 (22) o Lapset menevät nukkumaan viimeistään: 7-10 v. klo 21 (klo 22) v. klo (klo 22.30) v. klo 22 (klo 23) o TV:n, videoiden ja tietokonepelien kanssa vietetään aikaan korkeintaan 2 tuntia päivässä Lapsi tasapainoilee kodin ja yhteiskunnan odotusten välillä 7

10 Lapsi kasvaa ensin perheensä jäseneksi. Myöhemmin hän menee ehkä päiväkotiin, sitten esikouluun ja kouluun ja tulee siten myös mukaan suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin piiriin. Päiväkodissa, esikoulussa ja koulussa lapset oppivat suomen tai ruotsin kieltä, uusia tietoja, taitoja ja myös uusia käyttäytymisen sääntöjä ja malleja. Kasvattajat kaikissa maissa rohkaisevat lapsessa niitä ominaisuuksia tai taitoja, joista he uskovat lapsille olevan hyötyä tulevaisuudessa siinä yhteiskunnassa, jossa he elävät. Esimerkiksi suomalaisessa työelämässä arvostetaan oma-aloitteisuutta ja itsenäistä ajattelua. Tästä syystä vanhemmat rohkaisevat lapsissaan itsenäisyyttä muun muassa antamalla lasten harjoitella omaa päätöksentekoa joissakin valinnoissa tai rohkaisemalla heitä keskustelussa tuomaan esiin omia mielipiteitään. Myös suomalaisessa koulussa pyritään vahvistamaan lapsen itsenäistä ajattelua. Joissakin toisissa kulttuureissa painotetaan voimakkaammin lapsen riippuvuutta vanhemmistaan ja esimerkiksi auktoriteettien ehdottomampaa kuuntelemista. MIETI: - Mitä positiivisia vaikutuksia voi itsenäisyydellä olla lapselle? Mitä haittavaikutuksia sillä voi olla? - Painotatko kotikasvatuksessa enemmän lapsen itsenäisyyttä vai riippuvuutta muiden toiveista? - Onko mielestäsi mahdollista kasvattaa lapsia itsenäisiksi tietyissä asioissa ja toisten toiveita ja odotuksia kuunteleviksi toisissa asioissa? Lapsi ja nuori omaksuu kodin ulkopuolelta käyttäytymisen malleja, jotka voivat olla ristiriidassa vanhempien käsitysten kanssa. Kotona voi tulla näistä erilaisista käsityksistä riitaa vanhempien ja lasten välillä. Lasta ei voi eikä saa kuitenkaan eristää muista lapsista tai laajemmasta yhteiskunnasta. Oleellisempaa on se, millaisessa seurassa lapsi viettää vapaa-aikaansa. Hyvät harrastukset, kotiintuloajat ja aikuisten kontrolli pitävät lapset ja nuoret poissa huonosta seurasta. Kun vanhempien ja lasten välillä on ristiriitoja, on tärkeää, että lapset ja vanhemmat keskustelevat ajatuksistaan ja toiveistaan yhdessä. On myös tärkeää, että molemmat osapuolet ovat valmiita sovittelemaan ratkaisunteossa. Vanhempien ja lasten välisissä ristiriitatilanteissa hyvä keskinäinen suhde ja luottamus auttaa parhaiten ratkaisemaan ongelmia. Joskus myös vanhempien ja esimerkiksi päiväkodin tai koulun opettajien käsitykset oikeasta ja väärästä voivat olla ristiriidassa keskenään. Tällöin lapsi tai nuori joutuu hankalaan asemaan tasapainoilleessaan erilaisten odotusten ja mallien välillä. Näistä asioista on hyvä keskustella lapsen ja päiväkodin tai koulun henkilökunnan kanssa. Lasten kannalta on tärkeää pyrkiä löytämään kompromissi erilaisten näkemysten välillä. 8

11 VÄLTÄ RISTIRIIDAT ANNA TIETOJA JA KESKUSTELE: - keskustele ja sovi koulun ja päiväkodin kanssa säännöistä ja rajoista niin, että ne olisivat mahdollisimman yhteneväiset kodin kanssa Erimielisyyksien syntyessä kannattaa keskustella siitä, mitä hyvää ja huonoa eri säännöissä on. - kerro opettajille, milloin haluat heidän olevan sinuun yhteydessä - Jos et osaa riittävän hyvin suomea tai ruotsia, sinun kannattaa kysyä mahdollisuudesta saada tulkki paikalle päiväkodin tai koulun henkilökunnan tapaamiseen Maahanmuuttajavanhemmat tietävät joskus hyvin vähän siitä kodin ulkopuolisesta maailmasta, jossa lapsi viettää aikaansa. Silloin vanhempien on vaikea ohjata lapsiaan tekemään oikeita valintoja esimerkiksi koulunkäynnistä ja vapaaajanvietosta. Siksi onkin tärkeää, että vanhemmat yrittävät osallistua ja ymmärtää elämää kodin ulkopuolella. Esimerkiksi osallistuminen eri järjestöjen toimintaan ja kodin ja koulun yhteistyöhön antaa ymmärrystä myös lasten maailmaan. Suomen- tai ruotsinkielen opetteleminen ja toiminta kodin ulkopuolella vahvistavat aikuisia kasvattajan ja vanhemman roolissa. 4. KOTOUTUMINEN Äidinkielen merkitys Oma äidinkieli on lapsen kulttuuri-identiteetin tärkein perusta. Se on myös perusta vanhemman ja lapsen väliselle läheiselle suhteelle ja vuorovaikutukselle. Vanhemmat voivat tehdä paljon tukeakseen lapsen kielen kehittymistä. Lapsi oppii kieltä vain siten, että hänelle puhutaan. On myös tärkeää, että häntä kuunnellaan ja hänen kertomastaan ollaan kiinnostuneita. Tärkeää on, että vanhemmat puhuvat omaa äidinkieltään. Äidinkieltä voi kehittää lukemalla lapsen kanssa kirjoja. Jos et itse osaa lukea, kuvia katsomalla ja niistä keskustelemalla lapsen kanssa voit opettaa hänelle uusia sanoja omalla kielelläsi. Voit myös katsoa lapsen kanssa TV:tä ja puhua siitä mitä näet, jolloin lapsi saa taas uusia sanoja käyttöönsä. Käymällä lapsen kanssa silloin tällöin uusissa paikoissa, kirjastossa, museoissa, kaupungilla ja luonnossa laajennat hänen ymmärrystään siitä maailmasta, jossa hän elää. Keskustelemalla lapsen kanssa autat häntä kehittämään sanavarastoaan. 9

12 Tutkimukset osoittavat, että uuden kielen oppiminen käy helpommin silloin kun oma äidinkieli on vahva. Lapsen äidinkielen sanavaraston kehittäminen auttaa häntä oppimaan hyvin myös suomen- tai ruotsinkieltä ja siten menestymään koulussa. Vanhempien kotoutuminen Monet maahanmuuttajat haaveilevat paluusta takaisin lähtömaahan. Usein kaipaus tuttuun ympäristöön ja läheisten ihmisten luokse on hyvin voimakas. Myös vaikeudet sopeutua uuteen maahan lisäävät paluun toiveita. Uudessa maassa vanhemmilla saattaa kulua monia vuosia, kun he haaveilevat kotiinpaluusta. Samaan aikaan kuitenkin perheen lapset elävät oman kehityksensä ja tulevaisuutensa kannalta tärkeää aikaa. Lapset tarvitsevat vanhempia, jotka opettelevat kieltä ja tutustuvat uuteen yhteiskuntaan. He tarvitsevat vanhempia, jotka osaavat tukea, ohjata ja neuvoa heitä siinä ympäristössä, missä he sillä hetkellä elävät lapsuuttaan. Tästä syystä vanhempien kotoutuminen on lapselle tärkeää. Lapsi elää tässä ja nyt. Myös vanhempien olisi tärkeää elää tässä ja nyt. Lasten on ymmärrettävä, että heidän koulunkäyntinsä tässä yhteiskunnassa on tärkeää siitäkin huolimatta, että perhe palaisi joskus takaisin. Kun lapset saavat tukea kehitykseensä ja koulunkäyntiinsä, heistä kasvaa vahvoja, sopeutumiskykyisiä ja osaavia aikuisia, jotka tulevat toimeen missä tahansa. Jos perhe joskus palaisikin lähtömaahansa, on hienoa, että lapsilla on koulutusta ja osaamista vietävänä vanhempiensa lähtömaahan. Se helpottaa koko perheen sopeutumista ja kotoutumista takaisin. 5. MITEN TUKEA LASTA KOULUNKÄYNNISSÄ Miksi koulutus on tärkeää? Nykyään kaikkialla maailmassa ihmisiltä vaaditaan yhä enemmän tietoa ja osaamista. Ennen monia ammatteja saattoi Suomessakin oppia seuraamalla ja tekemällä kuten muut ammattilaiset tekivät. Nyt kuitenkin kouluttautuminen eri oppilaitoksissa on lähes ainoa tie työpaikan saamiseen. Monet vanhemmat ymmärtävät tämän ja haluavat, että heidän lapsensa käyvät koulua ja menestyvät siellä. Lapsen mahdollisuus menestyä koulussa ei ole perinnöllistä, vaan kasvatus vaikuttaa hyvin paljon siihen, miten lapset viihtyvät ja pärjäävät koulussa. Pienenkin lapsen vanhemmilla on siis suuri vaikutus siihen, miten lapsi pärjää myöhemmin koulussa. Vanhemmat voivat vaikuttaa lapsen koulumenestykseen jo varhain opettamalla lasta keskittymään, puhumaan omaa äidinkieltään mahdollisimman hyvin ja opettamalla lasta tulemaan toimeen muiden lasten kanssa. Päivähoito ja esikoulu valmistavat lasta kouluun 10

13 Maahanmuuttajavanhemmat ja myös viranomaiset usein turhaan kiiruhtavat lapsen suomen- tai ruotsinkielen oppimista. He haluavat lapset päiväkotiin mahdollisimman varhain kieltä oppimaan. Kuitenkin usein koti on alle kolmevuotiaalle lapselle paras hoitopaikka. Kotona lapsi luo läheisen suhteen vanhempiinsa ja oppii omaa äidinkieltänsä. Kun perusluottamus ja äidinkieli ovat vahvat, lapsi oppii ja tulee toimeen myös toisenkielisessä ympäristössä. Lapsen on kuitenkin muutaman vuoden ikäisenä hyvä alkaa totutella isompiin lapsiryhmiin ja uuden kielen kohtaamiseen. Tämä voi päiväkodin lisäksi tapahtua esimerkiksi avoimissa päiväkodeissa tai kerhoissa. Näissä paikoissa opetellaan myös monia taitoja, joita koulussa tarvitaan, esimerkiksi kynän ja saksien käyttöä, keskittymistä, muiden huomioon ottamista, tavaroiden jakamista jne. Jos koulun aloittavan lapsen suomen- tai ruotsinkielen taito ei ole vielä riittävän vahva, hän voi aloittaa koulunsa perusopetukseen valmistavassa opetuksessa. Valmistavassa opetuksessa lapsi saa lisätukea suomen- tai ruotsin kielen oppimiseen. Valmistavan opetuksen aikana ja sen jälkeen lapsi pääsee mukaan perusopetuksen ryhmiin. Valmistava opetus auttaa lasta pääsemään opintojensa alkuun, ja sen jälkeen hän jatkaa koulunkäyntiä perusopetuksen luokalla. Valmistavasta opetuksesta kannattaa kysyä oman kunnan kouluvirastosta. Miten päivittäin voin tukea lapseni koulunkäyntiä Kun lapsi aloittaa koulunkäynnin, vanhemmat voivat tukea häntä monin tavoin. Ensinnäkin on tärkeää, että he kertovat sekä tyttö- että poikalapsille, että koulunkäynti on tärkeää heidän tulevaisuutensa vuoksi. Vanhempien on myös osoitettava jatkuvasti kiinnostustaan lapsen koulunkäyntiä kohtaan. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on erittäin tärkeää. Kun lapsi aloittaa koulun tai opettaja vaihtuu, vanhempien on hyvä sopia aika keskusteluun opettajan kanssa. Keskustelussa annetaan tietoja lapsen aiemmasta koulunkäynnistä, hänen erityisistä tarpeistaan ja mahdollisista vaikeuksista. Jos perheen tilanteessa on jotain mikä saattaa vaikuttaa lapsen koulunkäyntiin ja keskittymiseen (esimerkiksi sairautta, huolta, riitaa perheessä), on sekin hyvä tuoda esille. Näin opettaja voi suhteuttaa opetuksen ja odotuksensa lapsen tilanteen mukaan ja järjestää lapselle tarvittaessa tukea. Tapaamiset koko lukuvuoden ajan ovat tärkeitä siksi, että vanhemmilla olisi mahdollisuus seurata ja vaikuttaa lapsen koulunkäyntiin. Vanhemmilla on oikeus tietää lapsen koulunkäyntiin liittyvistä asioista. He voivat myös vaikuttaa lasta koskeviin päätöksiin. Vanhemmilla on oikeus saada tulkki paikalle vanhempainkokouksiin ja henkilökohtaisiin tapaamisiin opettajan kanssa. Tiedon täsmällinen välittyminen molempiin suuntiin on tärkeää. Vanhemmat voivat pyytää opettajaa tilaamaan tulkin paikalle. Tulkeilla, kuten myös opettajilla ja muilla viranomaisilla, on vaitiolovelvollisuus lapsen ja perheen asioista. MITEN TUEN LAPSEN KOULUNKÄYNTIÄ o järjestä lapselle rauhallinen pöytä läksyjentekoa varten o kysy päivittäin, mitä koulussa on opittu ja mitä on tapahtunut välitunneilla o tarkista, että läksyt 11on tehty; pyydä lasta kertomaan, mitä hän on oppinut o jos et osaa auttaa lasta läksyissä, järjestä

14 Lapsella on oikeus saada oman uskontokuntansa mukaista opetusta koulussa, mikäli hän haluaa ja mikäli opetusryhmään saadaan vähintään kolme oppilasta. Vanhempien on hyvä tietää, että heidän on anottava koululta tämän opetuksen järjestämistä lapselleen. Monissa kunnissa järjestetään myös oman äidinkielen opetusta maahanmuuttajataustaisille oppilaille. Vanhempien onkin tiedusteltava koulusta mahdollisuutta oman äidinkielen opetukseen. Vanhempien tulisi myös rohkaista lasta äidinkielensä kehittämiseen koulussa, sillä äidinkielen avulla lapsella on mahdollisuus pitää yhteyttä omiin vanhempiinsa, sukuunsa, lähtömaahan ja sen kulttuuriin. Oman äidinkielen osaaminen tukee myös uuden kielen oppimista. Jos lapsella on oppimisvaikeuksia, voi koululla olla myös mahdollisuus tukiopetuksen järjestämiseen. Milloin lapsi tarvitsee erityistä tukea koulussa? Jos lapsella on oppimisvaikeuksia tai vanhemmista tuntuu, että lapsi tarvitsisi lisätukea esim. suomen kielessä tai jossain muussa oppiaineessa, voi koululla olla mahdollisuus tukiopetuksen järjestämiseen. Tukiopetusta kannattaa kysyä oppilaan luokanopettajalta. Koulussa saattaa myös olla lapsen äidinkieltä puhuva koulunkäyntiavustaja, joka voi auttaa lasta koulunkäynnissä. Jos lapsi tarvitsee pitkä aikaista tukea opiskelussa, vanhemmat voivat anoa hänelle oikeutta erityisopetukseen. Joskus myös vanhemmille saatetaan ehdottaa lapsen erityisopetusta, jos esimerkiksi päiväkodissa tai esikoulussa on huomattu lapsen tarvitsevan erityistä tukea opiskelussa. Lapsella voi olla oppimisvaikeuksia, tunneelämän vaikeuksia tai kehitys on viivästynyt ja asettaa opiskelulle erityisvaatimuksia. Erityisopetuksen tavoitteena on taata lapselle mahdollisuus opiskella tuetusti hänelle sopivalla tavalla. Erityisopetuksen on tarkoitus antaa lapselle enemmän tukea koulunkäynnissä kuin hän voisi muuten saada. Erityisopetusta voi saada tavallisessa luokassa, erityisluokalla tai erityiskoulussa. Erityisluokkien koko on pieni, joten lapsella on mahdollisuus saada enemmän opettajan huomiota. Usein erityistä tukea tarvitseva oppilas jatkaa tavallisella luokalla, mutta hänelle järjestetään erilaisia tukitoimia. Kaikissa erityissijoituksissa oppilaalle tehdään henkilökohtainen, opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Erityisopetuspäätös voidaan myös purkaa, jos lapsella ei ole enää erityisen tuen tarvetta. 12

15 Kaikissa kouluissa toimii oppilashuoltoryhmä, jonka tarkoituksena on edistää oppilaiden hyvinvointia ja opiskelumahdollisuuksia koulussa. Oppilashuoltoryhmässä koulukuraattori, psykologi, rehtori, terveydenhoitaja ja opettajat keskustelevat erityistä tukea tarvitsevan lapsen koulunkäynnin järjestämisestä. Vanhemmilla on mahdollisuus osallistua niihin keskusteluihin, joissa käsitellään heidän lapsensa asiaa. He voivat esittää oman näkökulmansa asiaan ja osallistua lasta koskeviin päätöksiin. Ryhmän kanssa tehdään suunnitelma tarvittavista tukitoimenpiteistä. Vanhemmilla on oikeus vaikuttaa koulussa tehtäviin ratkaisuihin. Jos on kyse sijoituksesta uuteen luokkaan, vanhempien kannattaa käydä tutustumassa ehdotettuun luokkaan ja opetusjärjestelyihin sekä lapsen opetussuunnitelmaan. Monissa kouluissa toimii maahanmuuttajataustainen pedagoginen yhteyshenkilö, joka on vanhempien käytettävissä kodin ja koulun välisessä yhteistyössä. Koulunkäynti on lapsen työtä ja on tärkeää, että lapsi saa keskittyä siihen. Vanhempien kotimaassa lasten on ehkä täytynyt osallistua perheen elättämiseen. Suomessa lain mukaan vakituista työtä voi tehdä 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka on suorittanut oppivelvollisuutensa. Myös 14-vuotias tai samana vuonna 14 vuotta täyttävä lapsi voi tehdä kevyttä tilapäistyötä. Jos tämä tilapäistyö tapahtuu koulun kesäloman aikana, se saa kestää enintään puolet loma-ajasta. Lisäksi koulutyön aikana 14-vuotias voi tehdä tilapäistä tai lyhytaikaista työtä, mutta työ ei saa rasittaa liikaa häntä eikä saa haitata koulunkäyntiä. Alle 14-vuotias lapsi voi joissain tapauksissa tehdä tilapäistä työtä, mutta siihen tarvitaan aina työsuojelupiirin työsuojelutoimiston antama poikkeuslupa. 6. TUNNISTA ONGELMAT HAE NEUVOA JA TUKEA Lapsi pinnaa koulusta Maahanmuutto voi olla lapsellekin stressaava kokemus. Kouluun meno voi olla ikävää siksi, että häntä kiusataan puutteellisen kielitaidon tai erilaisen ulkonäön takia. Vanhempien on hyvä tietää, että koulukiusaaminen ei ole sallittua. Jos kiusaamista esiintyy, vanhemmat voivat vaatia siihen puuttumista opettajalta, rehtorilta tai olla yhteydessä esimerkiksi opetusvirastoon. Koulun oppiaineet voivat tuntua lapsesta aluksi vaikeilta ja hänen on ikävä istua luokassa, jos opetuksen seuraaminen on vaikeaa. Tällaisessa tilanteessa lapsi ei jaksa keskittyä ja voi alkaa häiritä muita tai alkaa pinnata koulusta. Vanhemmat voivat silloin kysyä tukiopetuksen mahdollisuutta koulussa. Jos tukiopetus ei ole mahdollista, he voivat järjestää itse sukulaisen tai tuttavan antamaa omankielistä läksyapua lapselle. Jotta kouluongelmat eivät tulisi yllätyksenä vanhemmille, heidän on hyvä keskustella usein lapsen kanssa kouluun liittyvistä kokemuksista. Vanhempien tulee olla myös opettajaan säännöllisesti yhteydessä ja vastata koulusta tuleviin yhteydenottoihin. 13

16 Vanhemmat voivat esimerkiksi soittaa opettajalle tai käydä koulussa kysymässä, onko kaikki hyvin. Vanhempienkokouksiin ja opettajan tapaamisiin osallistuminen on erittäin tärkeää. Jos vanhemmilta ei ole riittävää suomen- tai ruotsinkielen taitoa, ja koululla työskentelee joku heidän äidinkieltään puhuva henkilö, he voivat lähettää koululle viestiä myös omalla äidinkielellään. Alkoholi, huumeet, rikollisuus Jos nuori alkaa käyttää alkoholia, huumeita tai joutuu rikolliseen toimintaan, on taustalla usein monia syitä. Sodan kokemukset, perheessä tapahtuneet muutokset, ulkopuolisuuden kokemukset, työttömyys ja toivottomuus voivat aiheuttaa sen, että nuori pakenee todellisuutta alkoholin tai huumeiden käyttöön. Nuoresta voi tuntua, että hän ei kulttuurierojen takia enää kuulu perheeseensä, mutta hän ei pääse myöskään kodin ulkopuolella mihinkään mukaan. Nuorisojengeistä voi tulla ajanviettotapa ja ne korvaavat puuttuvat ihmissuhteet. Varsinkin murrosikäisenä maahan muuttaneet voivat kokea suuria paineita sekä koulussa että kehittyessään aikuiseksi. Heidän osalleen kasautuu monia odotuksia hyvin lyhyen ajan kuluessa: uuden kielen oppiminen, yläasteen vaikeat oppiaineet ja toiseen asteen opintoihin siirtyminen, murrosiän ruumiilliset ja psyykkiset muutokset, vanhempien ja kaverien ehkä ristiriitaiset odotukset. Jos positiivisia näkyviä roolimalleja ei ole, nuoren voi olla vaikea uskoa hyvään tulevaisuuteen. Tässäkin iässä vanhempien tuki ja ymmärrys auttavat eteenpäin. Myös vanhempien antamat selkeät säännöt, esimerkiksi kotiintuloajoista, ja rohkaiseminen harrastuksiin auttavat nuorta pysymään hyvässä seurassa. Jos kuitenkin alkoholin tai huumeiden käyttöä tai rikollista toimintaa ilmenee, vanhempien ei pidä syyttää itseään tai hävetä asiaa. Tärkeää on tuoda asia avoimesti esiin, sillä näin voidaan parhaiten saada tukea perheelle ja apua nuorelle. Väkivalta perheessä Jokaisessa perheessä on toisinaan ristiriitoja. Ne eivät ratkea kuitenkaan väkivallalla. On parempi keskustella ja kummankin osapuolen pitää tulla vastaan ratkaisuissa. Väkivallan käyttäminen on myös lailla kielletty. Jos suuttumus tai raivo on suuri ja vanhemman tekee mieli lyödä lasta, on parempi mennä ulos tai toiseen huoneeseen ja antaa asioiden rauhoittua. On hyvä antaa aikaa itselleen miettiä ja löytää toisia ratkaisukeinoja. Vanhemmille voi olla shokki, että lapsen ruumiillinen kurittaminen voi johtaa jopa lapsen huostaanottoon. Vanhemmathan eivät tarkoita pahaa kurittamalla lasta, vaan yrittävät kasvattaa. Kuitenkin kasvatuksen asiantuntijat ovat todenneet, että ruumiillinen kurittaminen vahingoittaa lapsen henkistä kehitystä ja se on siksi kielletty. Vanhempien on hyvä tietää, että päiväkodin ja koulun henkilökunnalla on velvollisuus ilmoittaa eteenpäin, jos he näkevät lapsessa väkivallan merkkejä. Myös monet muutokset miehen ja naisen välisissä suhteissa ja maahanmuuton aiheuttama stressi sekä esimerkiksi miehen kokema arvovallan menetys perheessä voivat aiheuttaa miehen ja naisen välistä väkivaltaa. Tähän on syytä hakea apua ja turvaa varhaisessa vaiheessa. Näitäkin asioita voidaan ratkaista puhumalla. 14

17 7. MURROSIÄSSÄ NUORI KASVAA AIKUISEKSI Aikuiseksi kasvaminen vie aikaa Murrosiässä nuori siirtyy lapsuudesta aikuisuuteen. Murrosikäisillä tarkoitetaan noin vuotiaita. Tänä aikana nuoresta kehittyy ruumiillisesti ja henkisesti aikuinen. Aikuiseksi kasvaminen ei tapahdu hetkessä ja jokaisella nuorella se tapahtuu omassa tahdissaan. Yleensä kuitenkin tytöillä murrosikä alkaa muutamaa vuotta aikaisemmin kuin pojilla. Nuoren aikuistuessa myös vanhemmat joutuvat uusien kysymysten eteen, etenkin jos he elivät oman nuoruutensa hyvin erilaisessa ympäristössä. Vanhemmille ehkä puhuttiin heidän nuoruudessaan murrosiästä eri tavalla, kuin miten siitä puhutaan tämän päivän Suomessa. Murrosiässä nuori kasvaa ruumiillisesti aikuiseksi. Usein kehossa tapahtuvat muutokset hämmentävät nuorta ja hän vertaa itseään ikätovereihinsa. On tärkeää, että nuori saa oikeaa tietoa kehon muuttumisesta ja voi keskustella jonkun aikuisen kanssa siitä, mitä tarkoittaa mieheksi tai naiseksi kasvaminen. Koulujen opetusohjelmiin kuuluu seksuaaliterveyskasvatus, mutta myös vanhempien olisi hyvä keskustella seksuaalisuudesta nuoren kanssa. Jos vanhemmat eivät osaa vastata joihinkin nuoren kysymyksiin, heidän kannattaa ottaa selvää, mistä tietoa voi saada. Esimerkiksi koulun terveydenhoitajalta voi käydä kysymässä neuvoa. Nuori etsii omaa paikkaansa yhteisössä Henkiseen kasvuun kuuluu se, että nuori alkaa pohtia omaa itseään, sitä millainen ihminen hän on ja mitä hän haluaa elämältään. Nuorilla alkaa olla oma maailmansa, omia ajatuksiaan, eivätkä he halua aina kertoa niistä vanhemmilleen. Usein oman itsen etsiminen tarkoittaa myös sitä, että nuoret haluavat tehdä asiat omalla tavallaan eivätkä aina usko sitä, mitä vanhemmat heille sanovat. Vanhempien voi olla joskus vaikea ymmärtää nuoren itsepäisyyttä, etenkin jos se johtaa vanhempien mielestä huonoon toimintaan. Vanhempien on hyvä keskustella usein nuoren kanssa, kuunnella häntä ja perustella, miksi he eivät pidä jotakin toimintaa hyväksyttävänä. Tekemällä asiat omalla tavallaan nuori harjoittelee ottamaan vastuuta omasta elämästään. Vastuun kantamista ei opi hetkessä, ja nuori kasvaa vastuulliseksi aikuiseksi yrityksen ja erehdyksen kautta. Liian tiukka kasvatus ei opeta nuorta ottamaan vastuuta omista asioistaan. On tärkeää, että vanhemmat antavat nuorelle selkeät säännöt, mutta myös nuoren omille ajatuksille on jätettävä tilaa. Murrosiässä samanikäiset ystävät tulevat nuorelle tärkeiksi. Ystävien kanssa vietetään paljon aikaa ja jaetaan ajatuksia. Nuori vertaa itseään ikätovereihinsa, mutta myös ympärillään oleviin aikuisiin etsiessään omaa rooliaan miehenä tai naisena. Maahanmuuttajanuorelle voi olla hämmentävää huomata, että eri kulttuureissa on erilaisia käsityksiä siitä, mitä mieheltä ja naiselta odotetaan. On tärkeää, että vanhemmat osaavat neuvoa nuorta ja keskustella hänen kanssaan aikuiseksi kasvamisesta. Maahanmuuttajanuori etsii itselleen sopivaa paikkaa aikuisten maailmassa, vanhempien kulttuurin ja suomalaisen kulttuurin välillä. Tässä vanhemmilla on tärkeä rooli elämän opettajana. 15

18 Aikuistuva nuori tarvitsee vielä vanhempiensa tukea Aikuistuvalla nuorella on monia uusia asioita edessään: uusien kaverien kohtaaminen yläkoulussa, ammatinvalinta, opiskelupaikan löytäminen, kotoa muuttaminen ja parisuhteen luominen, nuorilla miehillä myös varusmiespalveluksen tai siviilipalveluksen suorittaminen. Varsinkin murrosikäisenä maahan muuttaneille nuorille kasautuu monia odotuksia hyvin lyhyen ajan kuluessa, kun pitäisi kaiken lisäksi vielä oppia uusi kieli. Suomessa nuoret lähtevät pois kotoaan usein aikaisemmin kuin monissa muissa maissa. Nuori tarvitsee kuitenkin vielä tässäkin vaiheessa paljon vanhempiensa tukea, vaikka hän ei sitä itse ehkä myönnäkään. MITEN TUEN NUOREN AIKUISTUMISTA o anna nuorelle selkeät säännöt esimerkiksi kotiintuloajoista ja päihteiden käytöstä. Pojille ja tytöille pitää antaa samat säännöt. o perustele, miksi mielestäsi jokin toiminta on sopivaa ja jokin ei o keskustele usein nuoren kanssa siitä, mitä hänelle kuuluu ja onko hänellä asiat hyvin koulussa ja ystävien kanssa o keskustele nuoren kanssa murrosiästä, voit kertoa esimerkiksi millaista aikuiseksi kasvaminen oli omassa nuoruudessasi o keskustele nuoren kanssa siitä, mitä hän aikoo tehdä koulun loputtua ja mikä olisi hänelle sopiva ammatti tulevaisuudessa o keskustele myös muiden vanhempien kanssa nuorten elämästä Suomessa 8. LASTEN KASVATUS ON VAATIVAA MITEN JAKSAN? Toistuva päivärytmi auttaa jaksamaan Jo aikaisemmin keskusteltiin siitä, miten maahanmuutto vaikuttaa perheeseen. Suuri muutos jo sinänsä aiheuttaa stressiä ja vie voimia. Huoli lähtömaahan jääneistä sukulaisista ja koti-ikävä väsyttävät ja tekevät alakuloiseksi. Vanhemmat voivat kokea avuttomuutta ja yksinäisyyttä, kun he eivät voi jakaa kasvatusvastuuta muiden kanssa. Säännöllinen päivärytmi auttaa jaksamista. Päivärytmiin kuuluu, että perheessä mennään nukkumaan tiettyyn aikaan joka ilta, ruokailuajat ovat säännölliset ja lapset tekevät läksyt jo pian kotiintulon jälkeen. Kun perheen jäsenet tottuvat tiettyyn rytmiin, elämä on ennakoitavaa ja riitoja tulee vähemmän ja kaikki jaksavat paremmin. Aiemmin puhuttiin lapsen unen tarpeesta. Aikuisen unen tarve on noin 8 tuntia yössä. Myös liikunta ja ulkoileminen auttavat vanhempia jaksamaan paremmin. Jokaiselle vanhemmalle on myös hyvä saada joka viikko muutama tunti omaa aikaa ilman lapsia kodin ulkopuolella. 16

19 Kun tarvitaan apua kodin ulkopuolelta Joskus on hyvä pyytää apua ja tukea myös muualta, esimerkiksi sukulaisilta, ystäviltä, naapureilta, järjestöiltä, yhdistyksiltä tai vaikkapa viranomaisilta. Usein myös keskusteleminen muiden samassa tilanteessa olevien kanssa helpottaa. Asuinalueelta saattaa löytyä myös esimerkiksi avoin päiväkoti tai perhekahvila, jonne voi mennä lasten kanssa tai jonne lapsen voi jättää joksikin aikaa hoitoon. Myös alueen omakielistä yhdistystä voi pyytää järjestämään toimintaa vanhemmille tai lapsille. Vaikeissa tilanteissa sosiaalivirastolta voi tiedustella mahdollisuutta saada kodinhoitoapua, perhetyötä tai lasten hoitoapua. Jos perheessä on monia lapsia tai vain yksi vanhempi, ulkopuolisilta saatu tuki ja apu ovat erityisen tärkeitä. Joskus huolet, pelot ja menneet kokemukset täyttävät kaikki ajatukset, ja keskittyminen perheen arkeen on vaikeaa. Ruokahalu voi hävitä, monet kivut, univaikeudet tai painajaiset vaivaavat. Tulevaisuus voi vaikuttaa synkältä ja toivottomalta, tai kaikki asiat ja ihmiset suututtavat. Jos tällaiset vaivat tai ajatukset jatkuvat pitkään ja ne haittaavat arkiasioiden hoitamista, voi olla syytä hakea apua esimerkiksi terveyskeskuksesta, neuvolasta, sosiaalikeskuksesta tai soittaa auttavaan puhelimeen. Sieltä voi saada tukea, neuvoa ja apua asioiden selvittelyyn. Joskus myös lääkärin määräämä lääke voi auttaa mielialan kohentumiseen. Nämä ammattiauttajat antavat maksutonta palvelua ja heillä on kaikilla vaitiolovelvollisuus. Suuremmissa kaupungeissa on myös maahanmuuttajien neuvontapisteitä, jonne voi soittaa ja joissa voidaan antaa neuvoja hyvin monenlaisissa asioissa. Yhteiskunnan odotukset ja tuki Suomalaista yhteiskuntaa kutsutaan hyvinvointiyhteiskunnaksi. Tällä tarkoitetaan sitä, että yhteiskunta tarjoaa kaikille asukkaille mm. ilmaisen terveydenhoidon ja lapsille koulutuksen. Muita palveluita on esimerkiksi lasten kasvatukseen liittyvä neuvonta ja mielenterveyspalvelut. Hyvinvointiyhteiskunnassa annetaan muun muassa rahallista tukea niille, joilla ei ole mahdollisuutta käydä töissä. Useimmissa muissa maissa ilmaisia palveluita on vähän ja ihmisten odotetaan selviytyvän itse tai esimerkiksi perheensä ja sukunsa tuella. Kun yhteiskunta Suomessa osallistuu yksittäisten ihmisten ja perheiden elämään tukemalla heitä erilaisin palveluin, odotuksena on myös, että kohdatessaan ongelmia ihmiset ja perheet hakevat tukea ja apua hyvissä ajoin. Kuten yllä mainittiin, tukea voi hakea eri tahoilta. Jos tukea haetaan myöhään, ovat ongelmat usein ehtineet tulla monimutkaisiksi ja vaikeasti ratkaistaviksi. Tämän vihkosen tarkoituksena on ollut antaa vanhemmille tukea ja opastusta lasten kasvatukseen niin, että vanhemmat ja lapset voisivat nauttia perhe-elämästä uudessa yhteiskunnassa. Joskus vanhempien hyvistä yrityksistä huolimatta perhe- tai kasvatusongelmilta ei voida välttyä. Vanhemmat, joiden lähtömaassa ei ole ollut perhe- tai kasvatusasioihin perehtyneitä ammattiauttajia, voivat epäröidä kysyä neuvoa tai apua vieraalta ihmiseltä. Joillakin voi olla myös huonoja käsityksiä tai kokemuksia viranomaisista. Yhteydenottoa viranomaisiin ei tulisi kokea uhkana vaan mahdollisuutena saada neuvoja ja tukea vaikeassa tilanteessa. Kun vanhemmat ovat valmiita keskustelemaan ja he ovat avoimia yhteistyöhön, viranomaisten on helpompi toimia yhteistyössä vanhempien kanssa, ottaa huomioon heidän toiveitaan ja tarjota 17

20 voimavaroja. Sulkeutuminen ja yhteistyöstä kieltäytyminen jättävät viranomaiset arvausten ja ennakkoluulojen varaan. Jos vanhemmat kuitenkin kokevat, että viranomaiset ovat kohdelleet heitä väärin, on hyvä olla yhteydessä omaan yhteisöön, etniseen yhdistykseen, järjestöihin tai muihin viranomaisiin ja kysyä ja hakea tukea ihmisiltä, jotka tuntevat asiakkaan oikeudet. Keskustelemalla ja rauhallisella asenteella löytyvät parhaimmat ratkaisut. 9. MISTA SAADA APUA JA TUKEA Suomalainen yhteiskunta ja monet yhdistykset ja järjestöt tarjoavat palveluita ja tukea perheille. Tietoa palveluista ja tukea on kuitenkin vaikea löytää varsinkin jos on uusi tässä yhteiskunnassa. Eri kielillä tietoa tuesta ja palveluista perheille löytyy internetistä osoitteesta Näiltä sivuilta löydät tietoa muun muassa avioliitosta, avioerosta, perheongelmista, lasten ja nuorten kasvatuksesta, mielenterveyden ongelmista ja erilaisista riippuvuuksista. Sivuilta löytyy myös linkkejä tahoihin, jotka voivat auttaa ja tukea sinua vaikeissa elämäntilanteissa. Myös oman asuinkuntasi tai alueesi sosiaalipalvelutoimistot ja maahanmuuttotyöntekijät osaavat ohjata sinua eteenpäin. Monika-Naiset liitto ry, monien kulttuurien naiset, on monikulttuurinen yhdistys, joka auttaa väkivaltaa kokeneita naisia ja heidän lapsiaan. Yhdistyksellä on päivystävä puhelin, josta saa apua ja neuvoja kuudellatoista eri kielellä. Tietoa maahanmuuttajille järjestettävästä koulutuksesta löydät internetosoitteesta Tietoa Väestöliiton Kotipuun toiminnasta ja sen tarjoamasta tuesta maahanmuuttajaperheille löydät myös internetistä: monikulttuurinen työ / Kotipuu Väestöliiton Kotipuu tukee maahanmuuttajataustaisten perheiden hyvinvointia monin tavoin. Kotipuussa tuotetaan materiaaleja perheen ihmissuhteisiin ja lastenkasvatukseen liittyvistä aiheista ja kehitetään toimintamalleja perheiden kotoutumisen ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Kotipuun työntekijät käyvät myös eri tilaisuuksissa ja työyhteisöissä luennoimassa ja alustamassa muun muassa monikulttuuristen perheiden kotoutumiseen liittyvistä asioista. Tämän lisäksi Kotipuu 18

21 järjestää maahanmuuttajataustaisille vanhemmille keskusteluryhmiä ja antaa puhelinneuvontaa vaikeissa elämäntilanteissa oleville perheille. Tämä kasvatusvihkonen on kirjoitettu aikaisemmin julkaistun somalinkielisen kasvatusvihkosen pohjalta, jonka ovat kirjoittaneet Anne Alitolppa-Niitamo ja Mohamed Moallin Kotipuusta. Kasvatusvihon tekstiä kommentoi työryhmä, johon kuuluivat Rebwar Karimi, Azizeh Lotfallahi ja Mina Zandkarimi. Lopullisen tekstin työryhmän kommentit huomioiden muokkasi Jouni Sirkiä Kotipuusta. Tekstin on kääntänyt suomesta kurdiksi Rebwar Karimi. VÄESTÖLIITON KOTIPUU KIITTÄÄ LÄMPIMÄSTI TYÖRYHMÄN JÄSENIÄ! Kotipuun henkilökunta ottaa mielellään vastaan kommentteja tästä materiaalista sähköpostiosoitteeseen Teksti löytyy suomen- ja kurdinkielisenä myös Kotipuun kotisivuilta internetistä : monikulttuurinen Kotipuu materiaalit TILAUKSET Väestöliiton Kotipuu PL 849, Helsinki puh. (09) VÄESTÖLIITTO RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYS 19