SELVITYS VIERASSATAMATOIMINNAN EDELLYTYKSISTÄ VÄSTANFJÄRDIN ALUEELLA (LAMMALA / KALKHOLMEN)

Transkriptio

1 SELVITYS VIERASSATAMATOIMINNAN EDELLYTYKSISTÄ VÄSTANFJÄRDIN ALUEELLA (LAMMALA / KALKHOLMEN) Taustaa Vierassatamatoiminta on Saaristomeren alueella monelle merkittävä elinkeino veneilykauden aikana. Satamissa yöpyvien veneiden määrä on pitkällä aikavälillä nähtynä kasvussa, joskin ala on hyvin riippuvainen säistä. Saaristomerellä satamat avaavat yleensä toukokuussa ja niitä pidetään auki syyslokakuulle. Heinäkuun huippukauden aikana monen sataman kapasiteetti on koetuksella ja laiturit saattavat olla täynnä useana vuorokautena. Elokuulle tultaessa liikenne yleensä vähenee ja viimeistään koulujen alku vähentää arkiviikolla tapahtuvan veneilyn määrää, joskin viikonloppuisin liikenne saattaa olla vilkasta myös tästä ajankohdasta eteenpäin. Västanfjärdin Lammalan rannassa on perinteisesti ollut käytössä vieraslaituri päivä- yöpymiskäyntejä varten. Laituri koostuu kiinteästä osasta sekä pontoonilaiturista, paikkoja on yhteensä noin Kiinnitys tapahtuu ankkurilla, poijuun tai paaluihin. Laituria on hoitanut aikanaan Västanfjärdin kunta, mutta kuntauudistuksen jälkeen laiturin hoidosta ei ole vastannut selkeästi mikään yksittäinen taho. Rannassa on ulkokäymälä vierailijoita varten. Ranta-alueella ei ole muita palveluja. Laiturin käytöstä ei peritä satamamaksua. Lahden länsipuolella Kalkholmin niemellä on purjealus Eugenian kotilaituri, joka soveltuu vieraslaituriksi ja jota on jossain määrin tähän tarkoitukseen käytettykin. Kiinnittyminen tapahtuu nykytilanteessa ankkurilla. Paikkojen lukumäärä ko. laiturissa on noin 15. Laiturin läheisyydessä toimii kesäisin kahvila, jonka yhteydessä on myös wc-tilat. Myöskään täällä ei yöpymisestä ole peritty satamamaksua. Kemiönsaaren kunnan hallinnoima Marina II-hanke esittää tässä selvityksessä näistä lähtökohdista näkökulmia ja mahdollisuuksia laajamittaisen vierassataman harjoittamiseen Västanfjärdin kuntakeskuksen alueella. Satamaluokat Merenkulkulaitoksen määritelmä jakaa pienvenesatamat jaetaan kahteen pääluokkaan, koti- ja käyntisatamiin. Edellisissä säilytetään veneitä ja jälkimmäisissä asioidaan tai yövytään veneellä liikuttaessa. Vierassatamalla tarkoitetaan palveluvarustukseltaan monipuolista ja korkeatasoista matkaveneilyä palvelevaa satamaa, jossa on vähintään kymmenen vieraspaikkaa. Sen varustukseen kuuluvat ainakin elintarvikkeiden myyntipiste, veneille tarkoitettu polttoainejakelu, juomavesi, talousjätehuolto, käymälä, peseytymistilat ja hätäpuhelin. Palvelutarjonnaltaan alhaisemman tason käyntisatamat jaetaan palvelu- ja retkisatamiin sekä vieraslaitureihin. Palvelusatama on pääasiassa elintarvike-, polttoaine tai vesitäydennyksiin tarkoitettu satama, jossa voi olla yöpymiseen tarkoitettuja vieraspaikkoja. Vieraslaituri on kyläsataman tai pääasiassa kalastusta tai matkustaja- tai yhteysalusliikennettä palvelevan piensataman yhteydessä oleva vierasveneille varattu laituri tai laiturin osa. Satamassa voi olla yöpymiseen tarkoitettuja vieraspaikkoja. Retkisatama on pääasiassa virkistystarkoituksiin varattu tai yleiseen käyttöön otettu satama luonnonvaraisella alueella. Satama soveltuu joko yöpymiseen tai päiväsaikaan tapahtuvaan virkistäytymiseen. Satama voi olla luonnonvaraisessa tilassa tai rakennettu. (Lähde: > tietopalvelut >julkaisut > julkaisusarja > 2008 > numero 1)

2 Yleiset edellytykset vierassatamatoiminnalle Käyntisatamatoiminta on perinteisesti rakentunut vanhojen kyläsatamien ympärille. Osa näistä satamista on lähtenyt kehittämään toimintaansa ammattimaisempaan suuntaan sataman palvelutasoa nostamalla. Osa satamista on edelleen lähes samassa tilassa kuin 50 vuotta sitten. Tämä laaja kirjo tekee palvelutarjonnasta monipuolista ja tarjoaa veneilijälle sekä saariston historiaa että nykyajan palveluja. Sataman valintakriteerit Veneilijä valitsee sataman omien tarpeidensa, mieltymystensä sekä vallitsevien olosuhteiden mukaan. Marina II-hanke selvitti kesällä 2009 Saaristomeren satamissa yöpyneiden veneilijöiden profiilia. Yövyttäessä yleisin valintaperuste on sataman sijainti. Joka toinen veneilijä mainitsee sijainnin sataman valintakriteeriksi. Sijainniltaan hyvä satama sijaitsee yleensä vilkkaan pienveneväylän varrella niin, että sinne poikkeaminen ei aiheuta isoa mutkaa matkaan. 40 % vastanneista mainitsi valintakriteeriksi suihkun/saunan ja saman määrän vastauksia sai myös ruokatarvikkeiden osto. Neljännellä sijalla on ravintolapalvelut 26% osuudella. Yli 10% vastaajista nimesi valintakriteerinä vielä jonkun seuraavista tekijöistä: tuttu paikka, polttoaineen osto, hyvä/tasokas paikka, paikkakunnan kiinnostavuus, sähkö, säätilanne, nähtävyydet ja lasten leikkipaikka. Mikäli sataman palvelut (ruokakauppa, sauna/suihku, kauppa ym.) niputetaan yhdeksi ryhmäksi, nousee tämä ryhmä tärkeimmäksi valintakriteeriksi ennen ryhmää sijainti/sääolosuhteet. (Lähde: Taloustutkimus: Marina II-hanke, Vierassatamien kävijätutkimus 2009) Ranta-/vesialueen omistussuhteet Saaristomeren käyntisatamien maa- ja vesialueet omistaa pääsääntöisesti joko satamatoimintaa harjoittava yrittäjä/yritys tai kunta/kaupunki. Yrittäjien omistuksessa on lähinnä pienempiä kylä- tai kalastussatamia, kun taas vierassatamien maa- ja vesialueet ovat yleensä kuntien omistuksessa ja ne vuokrataan satamatoimintaa harjoittavalle yrittäjälle. Käytännöt vuokrasopimuksiin liittyen vaihtelevat suuresti mitä tulee vuokraperusteisiin, vuokran määrään, sopimusaikaan sekä kunnossapitovelvollisuuksiin. Paikoitellen vuokrahinta voi olla hyvinkin alhainen, jolloin yleensä kunnossapitovastuu lankeaa yrittäjälle. Toisaalla taas vuokranantaja vastaa kunnossapidosta, mikä luonnollisesti nostaa vuokrahintaa. Satamatoiminnan kehittämisen kannalta vuokrasopimuksen pituudella on suuri merkitys. Pitkällä sopimuksella yrittäjä sitoutetaan sataman liiketoiminnan sekä infran kehittämiseen, kun taas lyhyellä sopimuksella on yleensä täysin päinvastainen vaikutus. (Lähde: Marina II-hanke, vierassatamaselvitys 2009) Liiketoiminnalliset edellytykset Satamatoiminta on Suomessa hyvin kausiluonteista. Käyntisatamissa yövytään yleensä toukokuusta syys-lokakuuhun, mutta liiketoiminnallisesti kannattavaa on pääsääntöisesti vain ajanjakso juhannuksesta heinäkuun loppuun. Tässä toki saattaa olla satamakohtaisia eroja. Toisaalta hyvänä kesänä kapasiteetti on satamissa koetuksella ja tulijoita olisi ajoittain enemmänkin kuin mitä pystytään ottamaan vastaan. Investoinitien kalleuden vuoksi laituri- ym. kapasiteettia ei pääsääntöisesti voida mitoittaa kävijämäärien maksimiin niin, että kaikille halukkaille yöpyjille olisi aina tilaa. Investoinneissa tulisikin pyrkiä maa- ja vesialueen omistajaa sekä satamayrittäjää tyydyttävään ratkaisuun, jossa otettaisiin huomioon myös muut tekijät kuin puhtaasti sataman liiketoiminnan kannattavuus. Tällaisia tekijöitä ovat mm. muuta matkailutoimintaa tukevat tekijät, satamatoiminnan pr-arvo, vaikutukset ympärivuotisiin palveluihin sekä paikallisen väestön palvelutarjontaan ja mahdollisuudet sosiaaliseen kanssakäymiseen. Useinhan tilanne on se, että varsinkin vierassatamaluokituksen omaavan sataman liitännäispalvelut (kauppa, ravintola) palvelevat paitsi veneilijöitä, myös maitse saapuvia matkailijoita, kesäsukkaita ja paikallista väestöä.

3 Yleensä satamayrittäjät työllistävät itsensä muussa toiminnassa talvikauden aikana. Toiminnan osaaikaisuus tekee siitä haastavaa. Satamille tärkeää kehitystyötä ei pystytä tekemään kauden aikana ja kun aikaa kehittämiselle olisi talvella, sitä ei muiden töiden vuoksi usein ehditä tekemään silloinkaan. Vierassatamatoiminnassa tulisi pitkällä aikavälillä pyrkiä päätoimisuuteen esim. kautta pidentämällä sekä palveluiden laajuudella ja tasokkuudella. Tällöin varmistettaisiin mahdollisuus toiminnan kehittämiseen veneilykauden ulkopuolisena aikana. Kun katsotaan tarkemmin, mistä ammattimaisesti toimivien käyntisatamien liiketoiminta muodostuu, on tilanne usein se, että pelkän laituritoiminnan lisäksi samalla yrittäjällä/yrityksellä on satamassa esim. kauppa tai ravintola. Tällöin yöpymis- ja sähkömaksut muodostavat vain murto-osan yrityksen liikevaihdosta ja varsinainen tuotto tehdään esim. ravintolatoiminnalla. Laiturien rooli on näissä tapauksissa toimia eräänlaisena sisäänheittäjänä sataman muihin palveluihin. Yöpymismaksut ovat Suomessa kansainvälisesti tarkasteltuna matalia ja siksi pelkkä laituritoiminta on harvoin kannattavaa. Toki tällaisiakin satamia on, mutta silloin yöpyjien määrän on oltava suuri, useita tuhansia yöpymisiä kaudessa. Useimmissa satamissa yöpyjien määrä liikkuu välillä yöpymistä kaudessa. Tällöin investointi-, ylläpito-, henkilöstö- ym. kustannuksista johtuen laituriliiketoiminnan rinnalle vaaditaan kannattavan liiketoiminnan aikaansaamiseksi yleensä ravintola, kauppa tai molemmat. Näillä satama myös tehdään houkuttelevammaksi kohteeksi sekä veneilijöille, että muille käyttäjäryhmille, mikä lisää volyymiä sekä antaa mahdollisuuden kauden pidentämiseen. Edellytykset vierassatamatoiminnalle Västanfjärdissä Sijainti Västanfjärdin vanhan kunnan keskusta sijaitsee Kemiönsaaren eteläosassa Taalintehtaalta koilliseen, noin 8 merimailia Hanko-Kasnäs-väylältä pohjoiseen. Kemiönsaaren itäpuolitse kulkee väylä Mathildedalin matkailualueelle sekä Saloon. Västanfjärdin eteläpuolitse kulkee poikittainen väylä Padvasta Taalintehtaalle. Hiljattain Västanfjärdistä avattiin merkitty väylä Taalintehtaalle, jonne on matkaa noin 6 merimailia. Västanfjärdin satama sijaitsee lahdessa, jonne ei ole ohikulkuliikennettä. Entisen Västanfjärdin kunnan eteläisillä rannoilla on useita pienvenesatamia, jotka palvelevat saariston mökkiläisiä yhteysveneiden kotisatamina. Vaikka veneliikenne on ajoittain vilkastakin, niin pääosin liikenne muodostuu kotisatamista lähtevistä ja niihin palaavista veneistä. Käyntisatamana Västanfjärdin sijainti ei ole houkutteleva, sillä se on huomattavan sivussa kuormitetuista vapaa-ajan veneilyn väylistä. Ohikulkuliikennettä ei ole ja satamaan on varta vasten hakeuduttava. Olemassa oleva infra Västanfjärdiin johtaa etelästä 2,4 metrin väylä. Finsjölandetin länsipuolitse Taalintehtaan suuntaan kulkeva, kunnan ylläpitämä on 1,5 metrin syvyinen. Lahden itäpuolella Lammalan rannalla on olemassa laituri ja kiinnittymispaikat veneelle. Laitureilla/rannassa ei ole veden- tai polttoainejakelua eikä sähköä. Rannassa on ulkokäymälä. Samassa rakennuksessa on isompi tila, jota käytetään kunnan varastona. Satama-alueen välittömässä läheisyydessä on kolme muuta varastorakennusta, jotka ovat yksityisessä omistuksessa. Laiturin yhteydessä oleva maa-alue on pinta-alaltaan rajallinen, eikä siihen juurikaan pysty rakentamaan lisää huolto- ym. rakennuksia. Satamasta on lyhyt kävelymatkan kylän palveluihin. Kalkholmin puoleinen laituri on nykyisellään kunnan sekä yksityisessä käytössä. Länsisyrjä on varattu purjealus Eugenialle. Laiturille ei tule vettä tai sähköä, septityhjennyslaite laiturilla on. Rannassa toimii kesäkahvila, joka on auki kesä-elokuussa. Samassa rakennuksessa on toiminut puuveneverstas, johon mahtuu sisälle isompiakin veneitä. Kalkolmin niemellä on paljon rakentamatonta maata, johon pystyisi sijoittamaan satamatoimintaa palvelevia rakennuksia. Nykyisiin Lammalan kylän palveluihin on alueelta noin 2 km kävelymatka, mikä voi olla usealle veneilijälle liian pitkä.

4 Palvelut Västanfjärdin kuntakeskustassa toimii ympärivuotisesti kauppa, josta saa elintarvikkeiden lisäksi kulutustavaroita sekä rautakaupan artikkeleita. Kaupan yhteydessä toimii maantieliikennettä palveleva polttoaineasema. Keskustassa on myös apteekki ja kirjasto. Kalkholmin puolella toimii kesäkahvila, jonka yhteydessä ovat wc-tilat. Kaavoitus Nykyiset laiturialueet sekä Lammalan että Kalkholmin puolella on kaavoitettu vierassatamaksi. Kalkholmin niemen verrattain isolle vierassatama-alueelle saa kaavan mukaan sijoittaa satamaa palvelevia rakennuksia enintään 100 k-m2, sekä satamaa palvelevia laitteita. Lisäksi Lammalan puoleiselle rannalle on nykyisen satama-alueen pohjoispuolelle kaavoitettu pienempi alue vierassatamatoimintaa varten. Alue sijaitsee nykyisten roskasäiliöiden sijaintipaikan meren puolella. Maanomistus Kalkholmin puolella niemen eteläkärjen maanomistus on jakautunut kunnan ja yksityisen omistuksen välillä niin, että kunta omistaa maa-alueen niemen länsisyrjältä, jossa nykyinen kahvila ja puuveneverstas sijaitsevat. Itse laituri sekä itäpuolinen rakentamaton niemenkärki on yksityisessä omistuksessa. Kunta on vuorannut laiturin käyttöönsä 23 vuoden vuokrasopimuksella. Lammalan puoleisella rannalla nykyisen laiturin yhteydessä olevat maa-alueet ovat yksityisessä omistuksessa. Edellä mainittu pienempi vierassatamatoimintaan kaavoitettu, mutta nykyään muussa käytössä oleva alue on kunnan omistuksessa. Vetovoimatekijät Västanfjärdillä on pitkä historia kaivosteollisuudessa ja tästä on nähtävissä jälkiä yhä tänä päivänä. Tätä seikkaa ei erityisesti korosteta paikallisissa opasteissa ja paikalle saapuvalle matkailijalle asia saattaa hyvinkin jäädä hämärän peittoon, ellei hän osaa tätä historiatietoa erityisesti hakea. Västanfjärdin 1600-luvulla rakennettu vanha kirkko sekä 1900-luvun alussa rakennettu uusi kirkko ovat kumpikin kävelyetäisyydellä Kalkholmin rannasta. Laadukkaat massatenniskentät sijaitsevat niinikään kävelyetäisydellä ja läheltä löytyvät vielä Rohan hevostallit. Neljän kilometrin päässä sijaitsee Bjärkasin korkeatasoinen 18-reikäinen par 3-golfkenttä. Lisäksi Kalkholmin niemen läheisyyteen on valmistumassa pensionaatti Villa Felixionat, joka tarjoaa hyvinvointi-, majoitus- ja ravintolapalveluita. Edellä mainittuja sinänsä laadukkaita palveluja ei nykyisellään erityisesti markkinoida veneilijöille eikä veneilijä osaa yhdistää niitä Västanfjärdiin. Mahdollisen satamatoiminnan tulisikin verkottua läheisesti näiden palvelujen tuottajien kanssa, jolloin Västanfjärd voisi profiloitua monipuolisena ja aktiivisesti liikkuvia veneilijöitä kiinnostavana satamana. Tämä vaatii kuitenkin tiivistä yhteistyötä sekä palvelujen tuotteistamista. Nykymuodossaan Kalkholmin niemi ei tarjoa riittävää määrää palveluja eikä myöskään luontoelämyksiä tai saaristoidylliä. Nykyisellään Västanfjärd ei ole riittävän houkutteleva kohde, jotta sinne saataisiin edes kattavilla vierassatamapalveluilla vuodesta toiseen yöpyvän veneilijän tasainen virta. Edes hyvät palvelut eivät takaa riittävää kävijävirtaa sijainniltaan vähemmän houkuttelevassa kohteessa. Vierassatamatoiminnan kynnyskysymykseksi nouseekin riittävän houkuttelevan magneetin löytäminen. Tämä voisi olla edellä mainittu liikkujan paketti, jota voisi täydentää sataman välittömään yhteyteen sijoitettava nähtävyys, aktiviteetti, luontoelämys tai näiden yhdistelmä. Vetovoimatekijöitä mietittäessä tulisi pyrkiä ratkaisuun, joka palvelisi matkailua ympärivuotisesti. Kasnäsin kylpylä on hyvä esimerkki tästä. Kausiluonteinen vierassatamatoiminta saisi tätä kautta mahdollisuuden tarjota palveluitaan (ravintola, kahvila, kauppa) ympärivuotisesti maitse saapuville matkailijoille.

5 Kilpailu Västanfjärdiä lähimmät kilpailevat käyntisatamat ovat Taalintehdas, Kasnäs, Hiittinen ja Rosala. Näistä varsinkin Kasnäs on viimeisten vuosien aikana laajentanut palvelutarjontaansa merkittävästi, mikä on näkynyt myös kävijämäärissä. Satama on noussut nopeassa tahdissa palveluiltaan Suomen vierassatamien kärkikastiin. Myös Kasnäsin sijainti on erinomainen aivan Hanko-Utö-väylän tuntumassa. Sataman suurin yksittäinen vetovoimatekijä on saaristokylpylä, joka on eteläisellä Saaristomerellä ainoa laatuaan. Taalintehdas on sijainniltaan Kasnäsiä heikommassa asemassa, mutta verrattuna Västanfjärdiin sijainti on houkuttelevampi. Taalintehtaan palvelut on mitoitettu asukkaan ympärivuotiseen käyttöön, joten veneiljä saa täältä kaiken tarvitsemansa. Erityistä yksittäistä vetonaulaa Taalintehdas ei tarjoa. Hiittinen ja Rosala kilpailevat lähinnä sijainnillaan, joka on erinomainen aivan Hanko-Utö-väylän varrella. Palvelutasoltaan satamat ovat perustasoa ja tarjoavat erikoisuutena lähinnä saaristoidylliä. Kilpailevia satamia tarkasteltaessa tulisi pyrkiä näitä täydentävään tarjontaan ja näistä poikkeavaan profiiliin. Tällöin verkottuminen näiden satamien kanssa tukisi kaikkien alueella toimivien satamien toimintaa. Veneilijät, jotka viipyvät alueella pidempään, voivat lyhyillä päiväetapeilla siirtyä uuteen kohteeseen ja mikäli tarjolla on mielekästä tekemistä, viipyä satamassa muutamia päiviä. Kehittämismahdollisuuksia Kun vierassatamatoimintaa lähdetään kehittämään lähes nollatilanteesta, on mahdollisuuksia käytössä laajasti. Kalkhomenin niemen laaja rakentamaton maa-alue antaa niinikään vaihtoehtoja keskeiselle vetovoimatekijälle. Lähtökohtana on, että toiminnan tulisi olla ympärivuotista ja tukea matkailua myös kesäkauden ulkopuolella. Vain mielikuvitus sekä luonnollisesti kustannukset ovat rajana sille, mikä mahdollinen yleisömagneetti voisi olla. Osaltaan tarjontaa voisi laajentaa kehittämällä olemassa olevaa puuveneverstasta paja- /näyttelytoiminnan suuntaan, jossa matkailijat voisivat nähdä tai jopa itse kokeilla puuveneen työvaiheita. Laadukas ravintola alkaa olla tänä päivänä perusedellytys vierassatamassa. Tällaisen voisi sijoittaa nykyisen kahvilan tiloihin tai uudisrakennukseen Kalkholmenille. Vierassatamatoimintaa voisi täydentää camping-alue, sillä sekä veneilijöiden että karavaanareiden käyttämät palvelut ovat pitkälle samankaltaisia: wc, saunat/suihkut, ravintola, kauppa. Käytännössä toiminnot voisi jakaa esimerkiksi niin, että varsinainen vierassatama toimisi Kalkholmenin rannassa. Täällä sijaitsisi ravintola/kahvila, saunat, suihkut sekä puuttuva vetovoimatekijä. Lammalan puolelle voisi järjestää polttoaineen meriaseman sekä kauppalaiturin kylässä asiointia varten. Västanfjärdin profiloitumista mietittäessä tulisi lähteä siitä, että satamaan tulijalla olisi kiinnostusta viipyä satamassa muutamia vuorokausia. Sijainti ei edelleenkään houkuta ohikulkevia yöpyjiä, mutta profiloitumalla oikein satamasta olisi mahdollista kehittää aktiivisen tekemisen satama, jossa riittää tekemistä pidemmänkin pysähdyksen ajaksi. Satamatoiminnan kehittämistä edesauttaa paikallisten yrittäjien sekä muiden toimijoiden vahva yhteishenki sekä yhteinen tahtotila sataman kehittämiseksi. Oikein kanavoituna tämä energia on prosessia eteenpäin ja yhteiseen tavoitteeseen vievä tekijä.

6 SWOT Vahvuudet -olemassa oleva väylä-, laituri- ja rakennusinfra -kaavoitus tukee satamatoimintaa -nykyiset matkailupalvelut (golf, ratsastus, tennis) -paikallisten yrittäjien yhteistyöhenki Mahdollisuudet -olemassaolevien vetovoimatekijöiden tehokas hyväksikäyttö -oikein ratkaistuna palvelut on mahdollista sijoittaa riittävän tiiviisti -camping-alueen ja vierassatamapalvelujen keskittäminen -tilaa rakentaa Kalkholmenin niemelle Heikkoudet -sijainti -palvelujen hajanaisuus -meriasema polttoainejakelulle puuttuu -hajautunut maanomistus -vahvan yksittäisen vetovoimatekijän puute Uhat -rahoituksen järjestyminen laajoihin investointeihin -kilpailevien satamien kehittyminen edelleen

7 Yhteenveto ja loppupäätelmät Vanhan Västanfjärdin kunnan alueella sijaitsee Lammalan laituri, jota on käytetty vieraslaiturina. Rannassa on paikat veneelle. Kylän palvelut (kauppa, polttoaineasema, apteekki, kirjasto) sijaitsevat lyhyen kävelyetäisyyden päässä. Kalkholmenin niemellä on laituri, jossa on paikka purjealus Eugenialle, muut paikat ovat yksityisessä käytössä. Täältä löytyy septityhjennyslaite ja rannassa toimii kesäkahvila. Kummallekaan laiturille ei tule sähköä tai vettä. Västanfjärd sijaitsee sivussa vilkaasti liikennöidyiltä vapaa-ajan veneilyväyliltä. Hanko-Utö-väylä ohittaa kylän noin 8 merimailin päässä etelässä. Pienempiä väyliä esim. Taalintehtaalle ja Teijon Matildaan kulkee lähempänä. Selvitysten mukaan sataman tärkein valintakriteeri on sijainti oman reitin varrella. Poisluettuna kotisatamaliikenne ei Västanfjärdin sataman ohi kulkee vähän liikennettä ja sinne on erityisesti hakeuduttava. Sijainti on Västanfjärdin suurin yksittäinen heikkous, johon ei juurikaan pysty vaikuttamaan. Nykyiset palvelut Västanfjärdin satamassa ovat niukat ja hajanaiset. Vierassataman peruspalvelutasosta puuttuvat ainakin suihkut/saunat, ravintola sekä polttoainejakelu (meriasema). Pelkästään investoimalla näihin ei vierasveneiden virtaa vielä ohjata kylään, sillä samat palvelut saa muistakin satamista. Alueelta puuttuu selvä yksittäinen vetovoimatekjä. Golf-, tennis- ja ratsastusmahdollisuudet ovat hyvä alku, joiden ympärille voisi kehittää aktiivisen veneilijän palvelukokonaisuuden. Myös näiden palvelujen saavutettavuuteen, tuotteistukseen ja markkinointiin tulee kiinnittää huomiota, jos niillä halutaa houkutella veneilijöitä. Kaavoitus tukee vierassatamatoimintaa, mutta satama-alueilla maanomistus on hajanaista ja saattaa hidastaa haluttua kehitystä. Lähimmät kilpailevat vierassatamat ovat sijainniltaan huomattavasti paremmassa asemassa. Käsnäs on lisäksi kehittänyt palveluitaan viime vuosina voimakkaasti ja vetää tällä hetkellä valtaosan ohikulkevasta liikenteestä. Pienemipiä satamia kaipaavat hakeutuvat Taalintehtaalle tai Rosalaan. Taalintehtaan kilpailuvaltti on laajat palvelut ja Rosalan vahvuus taas saaristoidylli. Västanfjärd ei nykyisellään pysty tarjoamaan mitään näistä. Oman profiilin löytämisellä, suuntautumisella satamaksi, jonne pysähdytään muutamaksi päiväksi sekä verkottumisella lähimpien satamien kanssa on tilanne mahdollista kääntää kaikkia satamia palvelevaksi win-win-tilanteeksi. Nykytilanteessa vierassatamatoiminnan edellytykset Västanfjärdissä ovat vähäiset johtuen lähinnä sijainnista, palvelujen niukkuudesta ja selkeän vetovoimatekijän puuttumisesta. Pelkästään vierassataman peruspalveluihin vaadittaisiin suuret investoinnit eikä silläkään vielä taattaisi riittävää volyymiä. Alueelle tarvittaisiin näiden lisäksi suuri vetovoimatekijä, joka houkuttelisi paikalle matkailijoita niin maitse kuin meritse. Kehittämistä tulisikin miettiä nyt ympärivuotisesta näkökulmasta niin, että alueen vetovoimatekijä toimisi niin veneilijöille, karavaanareille kuin muillekin matkailijoille, eikä pelkästään kesäkaudella. Tällä luotaisiin edellytykset myös vierassatamatoiminnalle. Toki tällöinkin sataman etabloimtuminen vie oman aikansa ja toiminta vaatisi mittavat investoinnit, joiden rahoitus voi olla haasteellista. Tämä selvityksen mukaan vierassatamatoiminta Västanfjrädissä vaatii selkeää toimintasuunnitelmaa, omaa profiilia sekä paikallisten yritysten yhteistyötä. Kehittäminen tulisi nähdä suurempana kokonaisuutena, joka tukisi kylän matkailua kokonaisuudessaan ympärivuotisesti. Tällaisen toiminnan etabloiduttua paranevat myös vierassatamatoiminnan edellytykset.