Väärässä seurassa ei tajua, miten ympäristö voi imeä mukaansa. n 4/2012 THL:n Tarja Heino tutkii huostaan otettujen selviytymistä s. 6. s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Väärässä seurassa ei tajua, miten ympäristö voi imeä mukaansa. n 4/2012 THL:n Tarja Heino tutkii huostaan otettujen selviytymistä s. 6. s."

Transkriptio

1 n 4/2012 THL:n Tarja Heino tutkii huostaan otettujen selviytymistä s. 6 Pelastakaa sukupolvi -kampanja herätti auttamishalun lähes 60 vapaaehtoista on jo koulutettu lapsiperheiden tueksi s. 10 Alfred Kordelinin säätiön kannustuspalkinto Resonaarille s. 26 Remu Aaltonen: Väärässä seurassa ei tajua, miten ympäristö voi imeä mukaansa s. 4

2 PÄÄKIRJOITUS YHDESSÄ YKSINÄISYYTTÄ VASTAAN Istun Turun taidekappelissa. Hautajaisissa. Elämään kuuluva kuolema on koonnut sukulaiset ja ystävät saattamaan rakasta ihmistä viimeiselle matkalleen. Edessämme ja vieressämme istuvat lapsemme lapsenlapsineen. Pieni kaunis kappeli on täynnä heille tuttuja serkkuja ja pikkuserkkuja. Saatamme arkun ulkona odottavaan autoon. Lähes nelivuotias Lenni on sylissäni ja katselee tarkkaavaisesti. Auton takaovi avautuu. Hei ne sytytti Hanskille valot, pieni mies ilahtuu. Auto lähtee verkkaisesti. Moikka Hanski, pieni mies huutaa ja vilkuttaa. Hän kääntyy kuiskaamaan korvaani: Nyt se viedään maan alle. Yhteinen sureminen helpottaa ja lohduttaa omaa surua. Mutta sitä varten tarvitaan yhteisöä, ystävien ja sukulaisten piiriä. Merkittävää mikä rooli yhteisöllä on ihmisen elämänkaaren alussa ja lopussa. Matka alkaa ja päättyy yhteisön käsivarsilla. Ensitoimi on tuudittaminen. Viimeinen on saattaminen. Kummastakaan asianomainen itse ei taida mitään tietää. Mutta yhteisö kannattelee... Yksinäisyys on sitä, että kannattelijat ovat vähissä. Meille HelsinkiMissiossa yksinäisyys on eräs kaupunkilaisen köyhyyden muoto. Se luo kärsimystä kaikissa ikäluokissa ja kaikissa sosiaalisissa ryhmissä. Se on ilmiö, jonka edessä yhteiskunta sosiaali- ja terveystoimineen on lopulta aika neuvoton. Yksinäisyyttä ei voi poistaa virkamiestoimilla ja virastoilla. Siihen tarvitaan lähimmäisiä. Toinen ihminen on paras lääke tähän vaivaan. Yhteisöllisyyden edistäminen on iso tehtävä ennen kaikkea kolmannelle sektorille. Havainto on tärkeä juuri näinä aikoina kun järjestökenttä etsii pakon edessä ominta olemustaan rakenteitaan muuttavassa Suomessa. Havainnon ovat tehneet jo Raha-automaattiyhdistys, edistyksellisimmät kunnat sekä sosiaali- ja terveysministeriö. RAY:n uusi strategia painottaa vapaaehtoistyötä, järjestölähtöistä auttamistyötä ja järjestöjen rajapintojen selkeyttä suhteessa kuntaan mutta myös liiketoimintaan. Järjestöjen paikka yhteiskunnassa on kuntien ja yritysten välissä. Se on tarkka paikka. Rajapintojen selkeyttäminen tarkoittaa, että järjestöjen pitäisi toimia tehtävissä, jotka eivät kuulu kunnalle eivätkä yrityksille. Muutos on jo käynnissä. Juna kulkee jo, vääjäämättä. Siinä missä vielä 10 vuotta sitten järjestöt toimivat erilaisten sosiaalipalveluiden tuottajina (lastenkodit, vanhuspalvelut, päiväkodit ja erilaiset hoivapalvelut), yritykset ovat jo ohittaneet järjestöt palveluntuottamisessa. Ja toisaalta iso osa aiemmin RAY:n tukemista järjestöjen sosiaalipalveluista on siirretty suoraan kuntien tehtäväksi. Nyt kolmas sektori on havahtumassa uudelle todellisuudelle. Järjestöjen piirissä vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että palvelutuotanto on keskittymässä isoille toimijoille. Kysymys kuuluu: mihin yhteiskunta kolmatta sektoria tarvitsee? Me HelsinkiMissiossa uskomme, että meidän palvelutehtävämme löytyy vapaaehtoistyöstä ja yhteisöllisyyden kehittämisestä. Ja olemme linjanneet toimintamme keskeisimmäksi tavoitteeksi yksinäisyyden lievittämisen. Strategiamme lähtee siitä, että HelsinkiMissio ei osallistu laajamittaiseen yritystoimintaan eikä palvelujen myymiseen. Tämän takia luovuimme rakentamamme Cecilian Suomen suurimpiin lukeutuvan palvelutalon hoivapalveluiden tuottamisesta ja myymisestä. Tämä toiminta siirtyi Diacor Oy:lle. Me keskitymme ilmaisten palveluiden kansalaistoimintaan ja kaupunkilaisten auttamiseen satojen vapaaehtoistemme avulla. Olisiko mahdollista, että kolmas sektori laajemminkin ottaa tehtäväkseen yhteisöllisyyden vahvistamisen Suomessa? Kenelle muulle se oikeastaan kuuluisikaan? Pelastakaa sukupolvi -hankkeemme on tässä varovainen avaus. Se on suunniteltu alusta alkaen yhdessä Helsingin sosiaaliviraston kanssa. Järjestö vapaaehtoisineen voi tarjota apua yksinäisyydestä kärsiville kaupungin ekosysteemissä neuvoloista päiväkoteihin. Kaupunki saa meiltä satoja vapaaehtoisia, jotka tulevat tueksi heille, jotka ovat tuen tarpeessa. Suomen tulevaisuus on sen varassa, että me kaikki jaksamme. Ja siihen tarvitaan yhteisöä. Koska yhteisö kannattelee. Taistelu yksinäisyyttä vastaan tiivistyy! Olli Valtonen toiminnanjohtaja 2

3 HYVÄÄ JOULUA JA KIIIIIITOS! Vuosi 2012 on kohta ohi. On aika sanoa menneille päiville kiitos ja tuleville me sanomme: Tervetuloa! Me HelsinkiMissiossa haluamme kiittää. Paljon olemme saaneet aikaan ja siitä suuri kiitos sadoille vapaaehtoisillemme, lahjoittajillemme ja lukemattomille yhteistyökumppaneillemme. En kiitä vain HelsinkiMission puolesta. Kiitän satojen ja taas satojen vanhusten ja nuorten puolesta, jotka ovat löytäneet avun yksinäisyyteensä. Kiitos kuuluu teille. Hyvin tehty! Olli Valtonen toiminnanjohtaja n 4/2012 Harriet Finne haluaa järkeistää vanhustenhoitoa s. 8 Musik till kvällskaffet med Schevelew började s. 16 Remu on syrjäytymisen asiantuntija...4 Huostaan otettu lapsi voi pärjätä elämässään...6 Pelastakaa sukupolvi -kampanja herätti ihmiset toimimaan...10 Kaupungin kanssa yhteisvoimin tukea perheille...11 HelsinkiMission vapaaehtoistoiminnan keikkamalli leviää Suomessa...12 Nuorten Kriisipiste auttaa myös nuoria pariskuntia.14 Gruppträffar delar kunskapen mellan fler...15 Vapaaehtoistoiminta tuo sisältöä elämään...18 Vapaaehtoisten omat sivut...20 HelsinkiMission työn tuloksia...22 Asiantuntemusta ja palkintoja Miesryhmässä riittää tarinoita ja kuulijoita...24 Herkkä ihminen, Henrietta Grönlundin kolumni...25 Ajankohtaista...26 Olavi Sydänmaanlakan terveiset Amerikasta...28 Etsitkö hyvää joululahjaideaa?

4 Vertaistukea kadun varjoisalta Ruskeasannan hiekkakuopassa hylätyssä junanvaunussa pikkupoikana asunut Henry Remu Aaltonen on kulkenut pitkän matkan pikkurikollisesta ja rocktähdestä Porvoon parhaalle paikalle, lukaaliin joen rannalle. Moni kaveri samoista kuvioista on kuollut tai syrjäytynyt systeemistä, ja murhattiinpa oma velikin. Mutta muusikko porskuttaa yhä. Remu Aaltonen saapuu Sibelius-Akatemian tiloihin Musiikkitalossa. Hänet on kutsuttu opettamaan, kuinka alkuvoimaista rokkia soitetaan oikeasti eikä vain vankalta teoriapohjalta. Opiskelijat eivät olleet syntyneetkään 1970-luvulla, kun Remun johtama Hurriganes oli huipulla ja teki legendaariset levynsä. Vanhan mestarin kanssa harjoitellaan Hurriganesin vanhoja kappaleita ja tuoretta tuontitavaraa. Bändinjohtaja ohjastaa tottuneesti innostuneita noviiseja. Kirosanatkin sinkoilevat, kuitenkin niin lempeästi, ettei kukaan kovaa ojennusta saanut pane pahakseen. Kun soitto alkaa sujua, tahtia lyövä rumpali hymyilee aseistariisuvasti. Remu ihmettelee uutuudenkiiltäviä treenitiloja upeine näkymineen. Hän harjoitteli tunkkaisissa ja pimeissä autotalleissa ja kellareissa. Musiikki oli 8-lapsisen romaniperheen pojalle pakokeino arjen ankarista realiteeteista, köyhyydestä ja kylmyydestä. Henry joutui vanhimpana lapsena kantamaan vastuuta sisaruksistaan isän rällästäessä missä sattui. Mäkin kävin välillä huonoilla teillä. Olen poika varjoisalta kujalta. Olen ollut tekemisissä ylämaailman ja alamaailman, enkelien ja rikollisten kanssa. Ekan kerran lähdin lusimaan kakkua, kun me Sammy Babitzinin ( ) kanssa oltiin aloitettu bändi. Liikuin liian isojen jätkien messissä. Väärässä seurassa ei tajua, miten ympäristö voi imeä mukaansa. Sitten onkin jo paskat housuissa, Remu varoittaa niitä, jotka nyt vaeltavat pimeällä puolella. Syntymädorkat välttäköön nuottiöljyä Musiikkitalon käytävien poikki vanhemman valtiomiehen karismalla kävelevä ja kunnioitusta nuoremmissa kollegoissaan herättävä Remu hymähtää ajatukselle, että hän olisi ollut faneilleen sankari. En mä ole mikään sankari. Tämä ei tarkoita, etteikö suomirockin yksi kivijalka tuntisi omaa arvoaan ja paikkaansa populaarimusiikkimme historiassa. Meillä oli asennetta enemmän kuin kenelläkään, hän myöntää. Kultakaudellaan Remun rytmiryhmä oli Suomen suosituin. Kun pienimpiäkin tähtiä putoaa langettuaan ensin ylösja sitten alaspäin on pidettävä varansa. Kohta 65-vuotiaalla Remulla on kaksi pitkän iän salaisuutta. Monta äijää on joutunut laatikkoon dokaamisen takia. Mä en ole koskaan tarvinnut nuottiöljyä, koska olen valmiiksi niin dorka ja syntymähullu, Remu vakuuttaa ravintolassa kahviaan si len. Raamatun ja romanikulttuurin parhaiden perinteiden pohjalta nousee toinen elämänohje: kunnioita vanhempia heimopäälliköitä, vähintään äitiäsi. Mutsi piti hyvää kuria himassa. Joka kuritta kasvaa, kunniatta kuolee. Olen yrittänyt itsekin panna parhaani mukaan rajoja skideille. Mutta on siinä työtä... Pidä varasi, että palaat pohjalta Muusikon moni läheinen on vaihtanut hiippakuntaa turhan aikaisin, silkkaa varomattomuuttaan tai tyhmyyttään. Bändikaverit Cisse Häkkinen ( ) ja Albert Järvinen ( ) ovat surullisia esimerkkejä. Unelmajoukkueen ainoan henkiin jääneen jäsenen äänessä on yhä vähän kiukkua sitä kohtaan, että huumeisiin hairahtanut Abeliino ensin elämänsä ja orkesterin nuotit sekoitti ja sitten lusikan nurkkaan heitti. Cisse kuoli maksakirroosiin, vaikka Remu kävi edellispäivänä sairasvuoteella ja käski ystäväänsä pysymään hengissä, lekurien lausunnoista piittaamatta. Remun mielestä läheisten pitäisi tajuta, ettei addiktioiden alamaisia kannata hyysätä liikaa. Jos joku ihminen on mulle läheinen ja rakas ja se on hakoteillä, niin mulla alkaa piippaa ja hälyttää. Orkesterinjohtajan on joskus erotettava bändin miehistä parhaimmatkin. Ajoissa annettu varoitus saattaa hyvässä lykyssä herättää jonkun. Jos toinen sisimmässään toista rakastaa, ja toinen meinaa alkaa pikkusenkin alaspäin putoamaan, hyvä perustuu siihen, että se pitää työntää sinne pohjalle asti. Jos se omin neuvoin sieltä selviää, niin silloin ei oo mitään hävittävää. Sitten tietenkin harjoituksia jatketaan, kun vaan alhaalta tullaan ylös. Älä aliarvioi pahinta vastustajaasi Ahneus ja ylpeys käyvät lankeemuksen edellä, Paholaisen masurkkaa sammuvien tähtien kanssa tanssinut taiteilija tietää. 4

5 puolelta 4-5 Remun haastattelu, elämäntarinaa + näkemyksiä siitä, miten syrjäytymistä voidaan estää. Remu on syrjäytymisen asiantuntija. Mainintana myös Sokos Hotel Aleksanterin sisustuscase. Tekijät: Janne Villa, Jani Laukkanen Lavealle tielle lähteneiden tuhlaajapoikien ei sovi antaa nesteen nousta borsaliinoon. Vaikka vaarallisimmasta seurasta olisi selvitty vähän säällisempään jengiin ja pahin päihdeputki olisi takana, jokaisella on yhä yksi vihollinen kohdattavanaan. Se katsoo peilistä. Kenelläkään ei ole syytä aliarvioida suurinta vastustajaansa, itseään, päinvastoin on tehtävä kaikkensa, jotta löytäis ja tunnistais tien, joka itseen vie. Se ei välttämättä ole tutun oloinen, tasainen saatikka puhtaaksi aurattu. Vain enkelit voivat selviytyä hengissä tiheimmissäkin piikkipensaissa. Kun jonain päivänä oma parkkiintunut ja täyteen tatuoitu nahka myydään eniten tarjoavalle, voi ehkä itse jopa pieni hymy kasvoilla seurata sivusta, kuinka ihmiset jatkavat etsimistä, sovittaen omaa avaintaan omaan oveensa, jolloin vasta huomaavat kenen nimi ovessa on. Väärältä polulta kultaiselle keskitielle Remun kertomus on koottu värikkäistä ja kovistakin kokemuksista, kärsimyksistä ja selviytymisistä. Uskovainen äiti joka ei ole kyllä itsekään mikään eilisen teeren tyttö! on ollut huolissaan lapsistaan. Mutsi koettaa vieläkin pistää rajaa, Remu naurahtaa. Välillä on istuttu vankilassa, joskus hengellisessä herätyskokouksessa parannettavana. Monesta mahdottoman tuntuisesta asiasta on tullut mahdollista, rumasta kaunista ja pahasta hyvää. Menestyksen ja kunnian päivät on koettu ja hyviä päiviä on yhä edessä. Kirjavan elämäntarinansa kautta muusikko haluaa ennen kaikkea antaa uskoa, toivoa ja rakkautta vaikeuksissa oleville. Kultainen keskitie ei löydy koulukirjoista. Se pitää itse löytää ja oivaltaa pikku hiljaa. Vaikka on kirkkaat valot, voi välillä eksyä polulta. Pimeys on niin sokaisevaa ja pilkkopimeässä on niin rankkaa, ettei näe ympärille. Ja sitten tulee tömähdys. Jos jää luokalle elämässä, voi viedä pitkään päästä eteenpäin, mutta mikään ei ole sattumaa. Uskon kohtaloon. Kaikki mun jutut, ongelmat ja onnettomuudet on säädetty. Se on sellainen viritys, jonka Korkeampi voima tekee jokaiselle, Remu uskoo. Teksti: Janne Villa / Kuva: Aki Rask 5

6 Huostaa Vaikeastakin taustasta ammentava nuori voi rakentaa hyvän elämän, kun aikuiset hänen ympärillään uskovat häneen, muistuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Tarja Heino. Uutiset ovat aina näkökulmakysymyksiä. Huostassa olleiden nuorten aikuisten pärjäämisestä voisi otsikoida esimerkiksi: Yli 60 prosenttia huostassa olleista miehistä jättää opinnot peruskouluun. Tai sitten voi kertoa positiivisen uutisen: 60 prosenttia huostassa olleista on 24-vuotiaana töissä tai koulussa. Molemmat johtopäätökset on vedettävissä Tarja Heinon ja Marianne Johnsonin vuonna 2010 tekemästä tutkimuksesta, jossa he kävivät läpi 24-vuotiaiden joskus huostassa olleiden ja 24-vuotiaan verrokkiryhmän pärjäämistä elämässä. Koulutus on suojaava tekijä Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen kuin otsikot kertovat, korostaa Tarja Heino. Huostaan otettujen lasten selviäminen riippuu paljon myös sijoituspaikasta ja siitä, minkä ikäisinä heidät on sijoitettu. Teini-ikäisenä laitokseen sijoitettu ja pikkulapsena perheeseen sijoitettu ovat nuorina aikuisina ihan erilaisessa asemassa. Lasten yksilölliset selviämiserot ovat myös huimia, hän toteaa. Heinon ja Johnsonin tutkimuksesta voi lukea esimerkiksi sen, että tyttö, joka on sijoitettu perheeseen alle 12-vuotiaa- 6

7 n otetulla on asiaa na, suorittaa todennäköisemmin korkeaasteen tutkinnon kuin joko kotona tai sijoitettuna asunut keskivertopoika. Toisaalta yli 12-vuotiaana sijoitetuista pojista, jotka ovat vaihtaneet sijoituspaikkaa kerran tai useasti, yli 80 prosenttia jättää opintonsa peruskouluun. Vain noin 15 prosenttia heistä suorittaa ylioppilas- tai muun keskiasteen tutkinnon. Koulutus on iso suojaava tekijä. Ne huostassa olleet nuoret, jotka suorittavat ylioppilas- tai korkea-asteen tutkinnon, työllistyvät yhtä hyvin kuin muut samanikäiset nuoret. Muu keskiasteen koulutus ei tuo samanlaista suojaa, Tarja Heino kertoo. Toisaalta hän huomauttaa, että pelkkää koulupaikkaa tuijottamalla ei nähdä koko totuutta tilanteesta. Nuorella voi mennä mukavasti, vaikka opinnot olisivatkin jääneet peruskouluun. Syrjäytymisen käsite liittyy vahvasti rekistereihin ja indikaattoreihin, mutta mitä se jättää katveeseen? Ainakin ihmissuhteet, jotka tutkimusten mukaan liittyvät selviytymiseen ja hyvinvointiin. Nuoret tuntevat selviämisen avaimet Huostassa olleilla lapsilla ja nuorilla on ollut elämässään monenlaisia taloudellisia, sosiaalisia ja psyykkisiä riskitekijöitä. Tarja Heino kuitenkin vierastaa päätelmiä, joissa huostaanotto ja syrjäytyminen liitetään saumattomasti yhteen. Hän peräänkuuluttaa voimauttavaa puhetta ja ilmiön moninaisuuden tunnistamista. Kun nuorilta itseltään kysytään, he pitävät tärkeimpänä sitä, että on aikuisia, jotka uskovat heihin ja heidän unelmiinsa, hän sanoo. Nuoret, jotka ovat itse olleet huostaan otettuina ja kokeneet selvinneensä, ovatkin tutkijan mielestä niitä, joita kannattaa tarkimmin kuunnella. Selviytyjänuoret ovat laatineet muille huostaan otetuille ja aikuisille oppaita, jotka kokoavat syrjäytymisen syitä ja selviämisen avaimia. He painottavat sitä, että aikuiset pysähtyvät ja kuuntelevat, rohkaisevat kertomaan asioista ja ovat luotettavia. Tämä tieto on arvokasta. Koko verkosto saman pöydän ääreen Tarja Heino johtaa Suomessa uraauurtavaa rekisteritutkimusta huostaan otettujen nuorten selviämisestä. Hän ei lakkaa korostamasta nuorten ja heidän lähipiirinsä kuulemisen merkitystä. Meillä Suomessa koko järjestelmä on liian sektoroitunut. Ammattilaisia on, mutta yksi viranomainen tietää yhdestä asiasta ja toinen toisesta, eikä keskinäistä yhteistyötä ole. Toimintatapa pitää arvioida uudelleen ja pohtia, miten nuoret perheineen pysyvät toimijoina ja mukana omassa asiassaan, hän sanoo. Ratkaisuehdotuskin hänellä on, ja se on peräisin Uudesta-Seelannista. Läheisneuvonpito on toimintaa, jossa lapsi itse, hänelle läheiset ihmiset ja eri auttajatahot kootaan saman pöydän ympärille. Neuvonpito voidaan järjestää varhaisena tukena, ennen huostaanottoa tai siinä vaiheessa, kun nuori on siirtymässä takaisin kotiin tai asumaan omilleen. Läheisneuvonpidossa lähdetään siitä, että lasta kuullaan ja hän on keskiössä. Häneltä kysytään, keiden hän ajattelee voivan auttaa ja keitä hän haluaa mukaan neuvonpitoon, Tarja Heino selittää. Liian usein ajatellaan, että perhe on niin syrjäytynyt, ettei sieltä löydy yhtään tolkkupäistä ihmistä keskustelemaan. Kuitenkin monella lastensuojelun asiakkaalla on perheessä tai lähipiirissä niitä, jotka haluavat auttaa ja kykenevät siihen. Läheisten joukosta löytyy yleensä myös niitä, jotka voivat keskittyä neuvonpidossa lapseen, auttaa tätä tulemaan kuulluksi ja ajaa lapsen etua. Neuvonpidot eivät synny itsestään, vaan ne kutsuu kokoon koordinaattori. Heinon ihannetilanteessa Suomea peittäisi koulutettujen koordinaattorien verkosto, jota hallinnoi esimerkiksi jokin kansalaisjärjestö. Koordinaattorin ei tarvitse olla sosiaalialan ammattilainen voi olla parempikin, jos hän ei sitä ole. Hänen pitää pystyä toimimaan puolueettomasti kokousten puheenjohtajana ja valmentaa läheisverkostoa neuvonpitoon. Kokouksissa on tarjolla suuria tunteita, mutta niihin ei saa mennä liian syvälle, Tarja Heino toteaa. Helsingissä kaksi palkattua koollekutsujaa järjestää tarvittaessa läheisneuvonpitoja. Palvelun tulokset ovat olleet hyviä. Olen kuullut perheiden ihmetelleen, miksi tällaista ei ole järjestetty aikaisemmin. Ratkaisun avaimet ovat joissakin tapauksissa hyvin pienissä asioissa, kuten siinä, että lapsi saa oman sängyn. Lapsen läheisillä on usein arkisia ja toimivia ratkaisuja tilanteeseen heille pitää vain antaa mahdollisuus kertoa niistä, Tarja Heino toteaa. Teksti: Laura Pörsti Kuva: Sari Tammikari 7

8 Helsinki varautuu vanhenemiseen Teksti: Janne Villa Kuvat: Jani Laukkanen Helsingin vanhustenhoito on suhteellisen hyvällä tolalla mutta reippaan remontin tarpeessa, tietää tilanteen kartoittanut geriatrian dosentti Harriet Finne-Soveri. Vanhusväestön raju kasvu asettaa hoidolle ja palveluille paljon uusia vaatimuksia. Myös Helsinki Mission vapaaehtoisille on nyt suuri sosiaalinen tilaus. Suomalaisten ikärakenne on nopeassa muutoksessa. Suuret ikäluokat elävät edeltäviä sukupolvia vanhemmiksi. Helsingissä 65 vuotta täyttäneiden määrän arvioidaan kasvavan henkilöön tällä vuosikymmenellä. Tämä merkitsee lähes kolmanneksen lisäystä vuoden 2010 tilanteeseen. 75 vuotta täyttäneen väestön ennustetaan kasvavan henkilöllä ja 80 vuotta täyttäneen noin henkilöllä. Kaikissa länsimaissa pohditaan, kuinka sosiaali- ja terveyspalvelut pitäisi rakentaa niin, että vanhustenhoidon kustannusten nousu olisi mahdollisimman vähäinen, sanoo vanhuuden sairauksiin erikoistunut lääkäri Harriet Finne-Soveri. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella työskentelevän Ikäihmisten palvelut -yksikön johtajan mielestä kaikki ongelmat voidaan ratkoa, kun toimitaan järkevästi yhteistyössä ja halutaan aidosti saada aikaan muutos. Mikään tuuli ei ole suotuisa laivalle, jos laiva ei tiedä, minne se on menossa. Mutta jos laivassa tiedetään, minne ollaan matkalla, aina löytyy jokin reitti. Meillä täytyy olla selkeä käsitys siitä, mikä on vanhusten hoidon päämäärä, ja uskallus kulkea sitä kohti. Hauraat vanhukset voimaantuvat Eläkkeelle siirtyvien hyväkuntoisten henkilöiden suuri lukumäärä on uusi ilmiö. Vain harvat ja valveutuneet vapaaehtoisjärjestöt ovat tajunneet tämän terhakkaan joukon resurssit aktiivisina toimijoina eikä vain toiminnan ja auttamisen kohteina. Meneillään on ajattelun muutos. Kuva vanhenevasta henkilöstä hauraana hoidon ja hoivan kohteena on monipuolistumassa. Iäkäs henkilö nähdään objektin sijasta subjektina. Hänen omat voimavaransa, itsenäinen päätöksentekonsa ja elämänlaadun ylläpitäminen ovat astuneet kuvaan. Nyt mietitään, miten iäkkäitä voitaisiin auttaa asumaan kodeissaan mahdollisimman pitkään. Iäkkäille pyritään tarjoamaan mahdollisuus valita, missä asua ja elää ja tukea tämän valinnan toteutumiseen. Useimmat haluavat asua kotona niin kauan kuin mahdollista. Harriet Finne-Soverin mielestä erityisesti muistisairaiden kotihoitoa on kehitettävä radikaalisti. Samalla on parannettava omaisten tukijärjestelmää. He ovat usein uuvuksissa, eivätkä jaksa pitää iäkästä kotona ilman kunnon tukea. Systeemi hajotettiin tuusan nuuskaksi, kun kunnat ulkoistivat eri toimijoille kodin hoitamisen, siivous-, ateria- ja kuljetuspalvelut sekä ylipäätään kaikki ulkoistettavissa olevat palvelut. Toimijoiden joukko on laajentunut farmaseutteihin, hoiva-avustajiin ja omaishoitajien sijaishoitajiin... Ihmistä ja hänen kotiaan hoitaa aiempaa suurempi joukko entistä lyhyemmän ajan kerrallaan. Iäkkäät ovat jo vuosia toivoneet vähemmän käyntejä ja enemmän aikaa. Yksinäisyys ei ole luonnonlaki Helsinkiläisistä kotihoidon asiakkaista joka neljäs viettää päivänsä pääsääntöisesti yksin ja joka kolmas kokee itsensä yksinäiseksi. Palvelutaloissakin joka viides tuntee itsensä yksinäiseksi. Vaikka yksinäisyys vaivaa valtavan suurta ikääntyneiden joukkoa, se ei ole mikään luonnonlaki. Asialle on tehtävissä paljonkin hoitajien ja muiden työntekijöiden sekä esimerkiksi Helsinki Mission vapaaehtoistyöntekijöiden organisoimisen avulla. Uusien ihmissuhteiden solmiminen ja aiempien ylläpito ovat osa täysipainoista elämää. Se on mahdollista silloinkin, kun sanat ovat kateissa. Tarvitaan vain riittävästi tilaisuuksia toisten ihmisten kohtaamiseen. Mahdollisuus sosiaaliseen vuorovaikutukseen on järjestettävissä missä tahansa, riippumatta palvelujen järjestäjätahosta, Harriet Finne-Soveri muistuttaa. Kaikkien kynnelle kykenevien kannattaa liikkua ja hakeutua aktiivisesti ihmisten seuraan, niin kauan kuin se vain suinkin on mahdollista. Etähoitaja ei korvaa läsnäoloa Helsingissä on tutkittu teknologian käyttöä vanhusten vuorovaikutuksen edistäjänä ja yksinäisyyden vähentäjänä. Tulevaisuudessa internet, sosiaalinen media ja teknologia voivat helpottaa yksinäisyyden ja eristymisen kokemusta ainakin niillä iäkkäillä, jotka kykenevät käyttämään uusimpia kommunikointivälineitä. Ehkäpä etähoitaja aloittaa jonain päivänä vanhusten virtuaalisen jumppatunnin tai terapiaryhmä kokoontuu kotitietokoneiden äärellä skypen kautta. Uusista innovaatioista voi olla paljon iloa ja hyötyä. Ihmisen aitoa läsnäoloa kasvokkain kaivataan kuitenkin yhä kipeästi. Helsinki Mission kaltaisilla järjestöillä on ihan varmasti tulevaisuudessa kasvava rooli. Kunnilla on lakisääteinen tehtävänsä järjestää peruspalvelut, mutta kaik- 8

9 kiin inhimillisiin tarpeisiin ei voi vastata verovaroilla. Järjestöjen kautta toimivilla sosiaalialan ammattilaisilla ja vapaaehtoisilla on oma kenttänsä, jota kunnan ja yksityisen sektorin toimijat eivät korvaa. Vanhusten hoitamisessa kaikille tekijöille on tilaa, tarvetta ja oma tärkeä paikkansa. Vapaaehtoistyön ohjaajien kanssa toimiessani olen nähnyt, että heillä on kiteytynyt ja kirkastunut hyvin oma roolinsa suhteessa avun tarvitsijoihin ja kunnallisiin toimijoihin, Harriet Finne-Soveri kiittää. Vapaaehtoistyö on sivistyksen merkki Vanhustyön palkittu asiantuntija Harriet Finne-Soveri näkee, että yhteiskunnallinen ilmapiiri on parinkymmenen vuoden aikana muuttunut letkeämmäksi ja epämuodollisemmaksi. Toisaalta rahakeskeiset, kovat ja nuoruutta palvovat piirteet ovat korostuneet kulttuurissamme. Helsinki Missiossa tehtävä työ on yksi merkki siitä, ettei vanhuksista välittämistä ole ulkoistettu yhteiskunnalle. On osa jokaiseen sivistysvaltioon kuuluvaa kansalaissivistystä, että me huolehdimme myös vapaaehtoisesti sellaisista ihmisistä, joiden eväät ovat pienemmät kuin itsellä. Joillekin voi käydä niinkin, että auttamisesta saa myös omaan elämään merkitystä ja sisältöä, mikä on äärettömän tärkeä asia. Kotona asuvilla tärkein sosiaalisen vuorovaikutuksen kynnys on pääsy kodin ulkopuolelle. Palvelutaloissa ja laitoksissa asuvilla ratkaisevan tärkeää on pääsy ylipäänsä ylös vuoteesta, sanoo Harriet Finne-Soveri. 9

10 Mentoritoiminnalle innostunut vastaanotto Suomalaisten auttamishalu näytti jälleen kasvonsa lokakuussa alkaneessa Pelastakaa sukupolvi -kampanjassa. Jo reilun kuukauden sisällä 131 ihmistä ilmoitti HelsinkiMissiolle halustaan tukea lapsiperheitä vapaaehtoisena. Innostus kertoo, että satojen lasten paidat onnistutaan lähivuosina vaihtamaan parempiin. Pelastakaa Sukupolvi -hankkeen marraskuinen infokoulutus oli ensimmäinen iso ja konkreettinen askel, kun koulutukseen osallistui 55 lapsiperheiden tukemisesta kiinnostunutta osallistujaa. Ensimmäinen infokoulutus oli ainutlaatuinen päivä, joka tarjosi vapaaehtoistoimintojen valikon Helsinki- Mission sekä hankkeen kumppaneiden Helsingin Diakonissalaitoksen, Pienperheyhdistyksen sekä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston toiminnoista. Koulutuksen tarkoituksena oli antaa kattava kuva kaikkien hankkeessa toimivien järjestöjen lapsiperheitä tukevista vapaaehtoistoiminnan muodoista. Infokoulutuksessa lanseerattiin HelsinkiMission oma äiti- ja isämentoritoiminta, joka sai innostuneen vastaanoton. Mentoritoimintaan ilmoittautui 23 henkilöä. Loput osallistujat löysivät itselleen sopivan auttamismuodon mieskaveri-, tukiperhe tai iltapäiväkerhotoiminnasta. Tunnelma koulutuksessa oli myönteinen, ja vuoropuhelu kouluttajien sekä osallistujien kesken oli vilkasta. Kokonaisuudessaan koulutuksen onnistuminen oli osoitus aidon kumppanuuden toteutumisesta, jossa yhdessä tekemällä luotiin positiivista energiaa sekä itse tilaisuuteen että kaikkien toteuttajien kesken. Teksti: Marika Aro ja Harri Markkula / Kuva: Harri Markkula Hyvä kiertämään Kristiina Zaeske osallistui Pelastakaa Sukupolvi -hankkeen infokoulutukseen lauantaina Hän on aikaisemmin ollut mukana tukiperhetoiminnassa ja toiminut nuoren tukihenkilönä Nuorten Kriisipisteessä. Lasten ollessa jo aikuisia mentorointi tuntui nyt sopivalta toimintamuodolta. Ajattelen, että hyvä pitää laittaa kiertämään. En tarkoita, että niin tekemällä olisin hyvä ihminen, vaan että hyvän tekeminen aina laajentaa omaa näkökulmaa. Viime kädessä se tulee takaisin tavalla tai toisella. Tukiperheistä ja -henkilöistä on ollut huutava pula vuosikaudet. On mahtavaa, että nyt voidaan auttaa matalan kynnyksen kautta, eikä aina viranomaisteitse. Avun vastaanottaminen on helpompaa, kun se tulee läheiseksi koetulta ihmiseltä eikä viranomaiselta. Silloin apu ei ole myöskään leimaavaa. Ei avun tarvitse tarkoittaa isoja tekoja, eikä siihen tarvitse olla asiantuntija. Riittää, kun on halua auttaa ihmisiä pienissä asioissa ennen kuin niistä kasvaa isoja ongelmia. Mitä aikaisemmin voi auttaa, sen kannattavampaa se on. Suurin ongelma on aina yksin jäämisessä. On aivan sama, mistä tulet, läheltä tai kaukaa, ellei ole ketään, kenen kanssa puhua tai keneltä kysyä apua ja neuvoa. Toiselta paikkakunnalta tai seudulta muuttaneen on vaikea toimia ilman luonnollisia verkostoja. Kun elämästä tulee pelkkää arjen pyöritystä, ulkopuolinen kädenojennus voi tulla tarpeeseen. Olisiko niin, että ympyrä on sulkeutumassa: ollaan palaamassa yhteisölliseen ja auttamisen tahtoon, kun välillä näytti siltä, ettei ole aikaa mihinkään ylimääräiseen. Nyt näyttää siltä, että avun antamiseen aletaan taas havahtua, ja se on hyvä. Naapuriapuakin osataan jo antaa. Seuraava mentorikoulutus alkaa maaliskuussa Ilmoittautua voi täyttämällä lomakkeen osoitteessa 10

11 Yhteisvoimin tukea perheille Keskeinen osa Pelastakaa sukupolvi -hanketta on myös kaupungin työntekijöiden kouluttaminen. Kolmen tunnin pituisella koulutuksella eli mentorimallinnuksella työntekijät valmennetaan siihen, että he pystyvät ohjaamaan tukea tarvitsevat perheet mentorituen piiriin. HelsinkiMissio on syksyllä kouluttanut noin 50 kaupungin työntekijää hankkeen pilottipaikoissa, muutamissa Helsingin kaupungin päiväkodeissa, leikkipuistoissa ja varhaisessa tuessa. Näin päästään ratkaisevassa vaiheessa tukemaan perheitä ennen kuin haasteista tulee ongelmia ja syrjäytymispolku on näkyvissä. - Tämä on ennen muuta kumppanuushanke, luonnehtii projektipäällikkö Marika Aro Helsinki Mission Pelastakaa sukupolvi -hanketta. - Koko mentoritoiminta perustuu aitoon kumppanuuteen Helsingin kaupungin yhteistyöverkoston kanssa. Niinpä mentoreiden koulutuksen lisäksi mallinnamme mentoritoimintaa ja kerromme vapaaehtoistoiminnan periaatteista yleisemminkin kaupungin työntekijöille, kuvailee Aro. Ensimmäiset koulutetut mentorit lähtevät kentälle joulu-tammikuussa. Odotukset ovat korkealla. -Oltiinpa sitten asiakkaan kotona tai leikkipuistossa, HelsinkiMission on mukana ensimmäisessä kohtaamisessa. HelsinkiMission koordinaattori seuraa mentorointisuhteen etenemistä kunkin perheen kohdalla, vaikka kyseessä olisi vain muutaman kuukauden mittainen mentorointi. Marika Aro tiivistää mentoroinnin tavoitteen yhteen lauseeseen: Perheen sisältä etsitään niitä voimavaroja, joilla päästään myönteiseen muutokseen perheen arjessa. - Haluamme kannustaa ja tukea äitiä, isää tai koko perhettä löytämään omat voimavaransa selviytyäkseen arjen haasteista ei kuitenkaan niin, että ulkopuolinen taho tulee kertomaan, miten asiat pitäisi hoitaa, vaan yhdessä tekemällä. Lähes 60 hakijaa aloitti vapaaehtoiskoulutuksen marraskuussa. Apu tulee tarpeeseen Itäisen Helsingin Päivähoitoyksikkö Nalli-Sakaran johtaja Leena Sucksdorff pitää Helsinki Mission Pelastakaa sukupolvi -hanketta erittäin hyvänä ja myös henkilökunnan kannalta motivoivana. - Kyseessä on matalan kynnyksen tuki, josta on varmasti hyötyä monille perheillemme. On erinomaista, että lapsiperheille on tarjolla muitakin verkostoja kuin viranomaisia! Me puolestamme haluamme antaa nyt perheille mahdollisuuden miettiä, - Haluamme kannustaa ja tukea äitiä, isää tai koko perhettä löytämään omat voimavaransa selviytyäkseen arjen haasteista ei kuitenkaan niin, että ulkopuolinen taho tulee kertomaan, miten asiat pitäisi hoitaa, vaan yhdessä tekemällä. miten ne itse määrittävät tarpeensa ja millainen apu olisi kaikkein tervetulleinta. Sucksdorff korostaa, ettei hankkeessa ole kyse lastenhoidosta, vaikka sen ytimessä onkin koko perheen hyvinvointi. - Keskiössä ovat vanhemmat, joita pyritään kaikin keinoin auttamaan löytämään omat voimavaransa. Lasten hyvä tulee siinä ohessa. Nalli-Sakaran henkilökunta on otta- Mentoritoiminta tarjoaa monia mahdollisuuksia perheiden hyvinvoinnin lisäämiseen, sanoo Leena Sucksdorff. - Esimerkiksi maahanmuuttajaperheen saama apu voisi olla vaikkapa suomalaisiin ruokiin, ruokakulttuuriin ja juhlien vuotuiskiertoon perehtymistä. nut tarjotun vaihtoehdon vastaan myönteisesti. - Pelkäsimme lisätöitä, mutta oikeasti onkin ihanaa, että meille annetaan tietoa, jota voimme todella mielellämme kertoa eteenpäin. - Erittäin tärkeää on, että mukaan lähtevät myös leikkipuistot, joiden kanssa meillä on yhteisiä perheitä. Näin tieto tulee perheille monesta suunnasta yhtaikaa ja kulkee suusta suuhun. - Perheiden lähestyminen lastensuojelun nimissä on aina ongelmallista, myös henkilökunnan näkökulmasta. Nyt tilanne on toinen, ja on selvää, että tämä apu tulee todelliseen tarpeeseen. Leena Sucksdorffilla on hankkeelle konkreettinen tavoite. - Toivon kovasti, että saamme perheitä ja mentoreita yhteen ja että tästä kohtaamisesta syntyisi jotain aidosti uutta vanhempien kanssa koko perheen parhaaksi. - Haluan myös kertoa hankkeesta herätteenä omille ystäville tästä ajattelutavasta: että toisille voi olla avuksi ja tehdä jotain itse. Teksti ja kuvat: Harri Markkula 11

12 Keikka-avun mallista valtakunnallinen Teksti ja kuva: Harri Markkula HelsinkiMission keikka-avun mallia on ryhdytty levittämään muualle Suomeen. Pilottina toiminut Espoon kaupunki on osoittanut, että malli voi toimia erinomaisesti erilaisissa olosuhteissa. Nyt keikka-avun mallia monistetaan muillekin paikkakunnille. Keikka-avun malli on riittävän yksinkertainen ja selkeä sen soveltamiseen hyvinkin erilaisista lähtökohdista, toteaa HelsinkiMission SeniorTrainer -projektin projektipäällikkö Maria Mäntylä- Granda. Riittää, kun on aikaa ja halua vapaaehtoistyön organisoimiseen ja sitoutumista keikkapohjaiseen työskentelymalliin. Kaikki tarvittava tieto projektikuvauksineen ja materiaaleineen on saatavissa HelsinkiMissiolta. Ennen kaikkea tarjoamme uuden yhteistyökumppanin käyttöön koko kokemuksemme keikka-aputoiminnasta. Samalla lupaamme olla mukana konsultoivana tukena projektin eri vaiheissa. Tärkeitä keskustelunaiheita ovat mm. turvallisuuskysymykset ja vakuutukset. HelsinkiMissio on kolmen vuoden aikana kouluttanut 286 keikkavapaaehtoista, joista tämän vuoden aikana aktiivisia on ollut 140. Apua vastaanottavia senioreita on tänä vuonna ollut 227, ja keikkoja on kertynyt lokakuun loppuun mennessä yli 500. Jokaiseen keikkaan sisältyy palautteenanto suoraan hankkeen koordinaattorille. Koordinaattorin rooli on todella iso: hän ottaa vastaan keikka-apupyynnöt, välittää avustajat ja huolehtii palautesoitoista keikan jälkeen niin seniorille kuin avustajallekin. Miten meni, ja voidaanko jotain tehdä paremmin? Koordinaattorin taustalla ja hänen käytettävissään on iso verkosto eri alojen ammattilaisia, jolloin palvelun laatu pystytään pitämään korkeana. Näin se on myös turvallista ja toimivaa niin vapaaehtoiselle kuin keikka-avun vastaanottajalle. Maria Mäntylä-Granda korostaa keikka-avun ennalta ehkäisevää luonnetta. Vapaaehtoiset tekevät asioita pääsääntöisesti seniorin kanssa, eivät hänen puolestaan, ja se parhaimmillaan edistää seniorin toimintakykyä. Samalla konkreettiseen askareeseen, vaikkapa verhojen ripustamiseen, liittyy aina myös sosiaalinen, mielialaa piristävä puoli, joka vähentää yksinäisyyden tunnetta ja voi ennaltaehkäistä masennusta. Konkreettista pärjäämistä ja arjen turvallisuuden tunnetta lisää sekin, että seniori osaa ja voi pyytää apua sitä tarvitessaan, toteaa Mäntylä-Granda. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman valtakunnallistamisprosessin resepti on yksinkertainen. Keikka-aputoiminnasta kiinnostunut taho ottaa yhteyttä suoraan projektiin HelsinkiMissiossa, saa koulutusmateriaalin ja voi järjestää vapaaehtoisten koulutuksen omalla paikkakunnallaan. Pilottinamme toiminut Espoon kaupunki on mahtava esimerkki siitä, miten malli voi toimia toisella paikkakunnalla. Nyt mukana ovat myös Kaarina, Saarijärvi, Tuusula ja Vantaa, ja lisää kyselyjä tulee kaiken aikaa, kertoo Maria Mäntylä-Granda. Mäntylä-Granda toivoo yhteydenottoja hankkeesta kiinnostuneilta kunnilta tai organisaatioilta kevään aikana. projektipäällikkö Maria Mäntylä-Granda puh maria Projektipäällikkö Maria Mäntylä-Granda näkee HelsinkiMission keikka-avun mallilla kaikki mahdollisuudet kehittyä valtakunnallisesti merkittäväksi tekijäksi, kun kehitetään ihmisten erilaisiin elämäntilanteisiin sopivia auttamisen tapoja. Malli on kehitetty vähentämään seniorien yksinäisyyttä, mutta sitä voidaan soveltaa myös muiden arjen tukea tarvitsevien ihmisryhmien auttamiseksi. Keikkavapaaehtoistoiminnan malli HelsinkiMissio on luonut keikkavapaaehtoistoiminnan mallin, joka sopii nykypäivän auttamishaluisten ihmisten kiireiseen elämänrytmiin. Se madaltaa kynnystä ja saa mukaan vapaaehtoistoimintaan ihmisiä, jotka eivät halua tai pysty sitoutumaan säännölliseen toimintaan, kuten nuoria ja työikäisiä. Koulutetut keikkavapaaehtoiset auttavat esimerkiksi atk-kysymyksissä, kaupassa käynnissä, ulkoilussa, verhojen ripustamisessa, lampun vaihtamisessa tai lääkärikäynneillä. Keikka-auttajana toimiva vapaaehtoinen voi itse määritellä, mille keikalle lähtee auttamaan ja milloin. Mallin konkreettisuus ja toiminnallisuus ovat tuoneet mukaan toimintaan myös aiempaa enemmän miehiä. 12

13 Tuntuu hyvältä tehdä juttuja yhdessä, ettei asioita tehdä mun puolesta niin, että tuntisin itseni tarpeettomaksi. Keikka-avun laajenemiselle koko Espooseen on vahvat tukiverkostot, arvioi projektipäällikkö Tiina Nurmenniemi. Vapaaehtoista keikka-apua alettiin kehittää Espoossa toukokuussa HelsinkiMissiossa oli toimiva ja turvallinen vapaaehtoisen keikka-avun malli, jolla voitiin onnistuneesti välittää vapaaehtoisia helsinkiläisille ikäihmisille arjessa selviytymisen tueksi. HelsinkiMission keikka-apu toimi osana SeniorTrainerprojektia ja yksi projektin tavoite oli levittää hyväksi koettua mallia muihin kuntiin. Espoo lähti ensimmäisenä mukaan kehittämistyöhön mallin siirtämiseksi. Keikka-apumallin siirtämistä Espooseen helpotti jo valmiiksi järjestäytynyt vapaaehtoistoiminnan kenttä. Espoossa on vuodesta 2008 toiminut Espoon Järjestöjen Yhteisö ry:n hallinnoima Santra-hanke, joka on luonut Espoon vapaaehtoisverkoston. (Kirsi Koivulan opinnäytetyöstä keikka-aputoiminnan kehittämisestä Espoossa, Laurea-ammattikorkeakoulu 2012.) HelsinkiMission mallin mukaan Espoon keikka-avun pilottihanke käynnistettiin vuonna 2011 yhteistyössä Raha-automaattiyhdistyksen kanssa, joka tukee koko vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Santraa, ja HelsinkiMission mallia seuraten. Mukana kehittämistyössä ovat nyt päärahoittajana Espoon seurakuntayhtymä sekä Espoon kaupungin vanhusten palvelut, Punaisen Ristin Espoon ystävävälitys ja Esbo svenska pensionärer. Espoossa keikka-avun koordinaattorina toimii Milla Koski ja avun kehittämisestä ja laajentamisesta vastaa Espoon Järjestöjen Yhteisö ry:n Santrahankkeen projektipäällikkö Tiina Nurmenniemi. Runsaasti vapaaehtoisia Vapaaehtoisia keikka-avustajia on nyt jo 60, ja lisää koulutetaan tarpeen kasvaessa koko ajan. Syksyn 2012 aikana avustuskäyntejä kertyy reilusti yli sata, Keikkaapu laajeni Espooseen ja apua saaneita ikäihmisiä on lähes 70. Haluammekin tarjota espoolaisille mahdollisuuden löytää vapaaehtoistoiminnan pariin ja samalla tukea sitä järjestäviä tahoja niiden omassa työssä, kertoo Tiina Nurmenniemi. Hyviä käytäntöjä jaetaan Keikka-avun mallin käyttöönotolle Espoossa oli otollinen maaaperä. Espoosta puuttui laajempi koordinoitu keikkavapaaehtoistoiminta kokonaan. Suurin osa siihenastisesta toiminnasta edellytti pidempiaikaista sitoutumista. Kun HelsinkiMissiosta oltiin yhteydessä ja tiedusteltiin, voisiko jo hyväksi havaittua keikkamallia soveltaa myös Espoossa, oli reitti selvä. Käyttöön otettiin sama koulutusmateriaali kuin HelsinkiMissiossakin, ja lähtökohdaksi otettiin sama hyvien käytäntöjen jakaminen, joka on sovellettavissa valtakunnallisestikin. HelsinkiMission malli on toiminut meillä erinomaisesti. Siihenhän sisältyy myös suora palautteenanto niin keikan vastaanottajalta kuin keikkaavustajiltakin, joille molemmille koordinaattori Milla Koski soittaa keikan jälkeen ja kuulostelee, miten apu meni perille. Tässä soittamisessa on sekin hyvä puoli, että avun vastaanottaja, asiakas, saa yhden kontaktin lisää, ja samalla on mahdollista lievittää mahdollista yksinäisyyttä, arvioi Tiina Nurmenniemi. Päivän odotettu kohokohta Aina ei keikka-apu ole se klassinen lampun vaihto. Yksi voi tarvita apua tietokoneen kanssa, toiselle riittää yhdessä kävely tai kaupassa käynti. Mutta avun luonteesta riippumatta sille varataan aina parituntinen. Lampun voi vaihtaa hetkessä, mutta on hyvä vaihtaa myös kuulumiset ja viettää yhteistä laatuaikaa. Monelle ikäihmiselle keikka-avustajan käynti on päivän odotettu kohokohta. Hyvän elämän jäljillä Keikka-avun tarjoaminen onkin olennaisesti ikäihmisten syrjäytymisen ehkäisemiseen tähtäävää toimintaa. Tämä koskee myös keikka-avun antajia itseään. Viime kädessä on kyse hyvän elämän ylläpitämisestä. Haluamme pitää yllä auttamisen arvoa ja pehmeitä arvoja ylipäätään. Samalla tarjoamme kanavia auttamisen halun toteuttamiselle, tiivistää Tiina Nurmenniemi. Keikka-avun mallin on tarkoitus laajentua koko Espooseen vuoteen 2014 mennessä. projektipäällikkö Tiina Nurmenniemi puh

14 HelsinkiMission Nuorten Kriisipisteestä tulee ensimmäisenä mieleen yksittäisten nuorten auttamispaikka, mutta Kriisipisteen asiakkaina käy usein myös nuoria pariskuntia. Nuorten Kriisipisteen kriisityöntekijä Satu Lekola on koulutukseltaan pari- ja seksuaaliterapeutti, auktorisoitu seksuaalineuvoja ja sosionomi AMK. Hän on työskennellyt pian puolitoista vuotta Nuorten Kriisipisteellä. Lekola antaa keskusteluapua sekä yksittäisille nuorille että pareille. Hän tekee parityötä - niin ikään parina - yhdessä toisen kriisityöntekijän kanssa. Useimmiten Lekola työskentelee seksuaalineuvojan ja psykiatrisen sairaanhoitajan Anu Tulen kanssa, mutta tarvittaessa parina on kuka tahansa Nuorten Kriisipisteen kriisityöntekijöistä. - Parityöskentelyssä yhdistetään kahden ammattilaisen tietämys, tapaamisesta tulee monipuolisempi ja saadaan tapaamiseen enemmän näkökulmia. Teen parityöskentelyä yleensä Anun kanssa, koska meillä työ sujuu hyvin ja luontevasti yhdessä. Nuorten Kriisipiste auttaa myös nuoria pareja Uskottomuutta, riitoja ja seksiongelmia Asiakaspariskunnat hakeutuvat Nuorten Kriisipisteelle joko yksilötapaamisten kautta, yhteistyötahojen ohjaamina tai omasta aloitteestaan. Syynä kriiseihin ovat yleisimmin uskottomuus, voimakkaat riidat, eroaikeet sekä ongelmat seksin ja seksuaalisuuden kanssa. Myös jommankumman tai molempien masennus tai ahdistus voi haitata parisuhdetta. Lekola korostaa, että Kriisipisteen paritapaamisissa käy sekä hetero- että homopareja. - Yleensä tapaamme kutakin paria viisi kertaa noin kahden viikon välein. Yksi tapaaminen kestää puolitoista tuntia. Viisi tapaamista on aika vähän, mutta kyllä siinäkin ajassa jotain voidaan tehdä, etenkin jos pari on motivoitunut ja työskentelee itse tapaamisten välillä. Koska tapaamiset ovat joka toinen viikko, parille annetaan tehtäviä, joita voi miettiä ja tehdä tapaamisten välillä. Tavoitteena kriisitilanteen tasoittuminen Tapaamisissa kaikki lähtee liikkeelle pariskunnan tasavertaisesta kohtaamisesta, jossa kummallekin annetaan vapaus kertoa omat näkemyksensä. Jos esimerkiksi toinen osapuolista on dominoiva, niin toisellekin annetaan tilaa ja mahdollisuus kertoa, mikä tilanne kotona on. - Pyrimme etsimään syitä siihen, mikä kriisiyttää pariskunnan. Kartoitamme vähän myös parin historiaa ja yritämme etsiä heidän ongelmansa ydinkohtaa. Tavoitteena on etsiä voimavaroja ja saada arki rauhoittumaan, tasoittaa tilannetta. Tapaamisessa saatamme myös Anun kanssa keskustella parin tilanteesta rakentavaan sävyyn. Se on yleensä aika herättävä kokemus pariskunnalle. Lekola ja Krisjouren för Ungan kriisityöntekijä Carmela Lindroos ovat tehneet parityötä joitakin kertoja myös englannin kielellä. Tällaisissa tapauksissa yleensä toinen osapuoli on suomalainen ja toinen englanninkielinen. Englanniksi on Suomessa vaikea saada pariterapiaa, joten Kriisipisteen tarjoama apu tulee tarpeeseen. Tunnekeskeistä pariterapiaa Monipuolisesta koulutuksestaan huolimatta Lekola haluaa täydentää ja pitää koulutuksensa ajan tasalla. Tänä vuonna hän on aloittanut täydennyskoulutuksena tunnekeskeisen pariterapian opiskelun. Suomen pariterapiayhdistys on tuonut hiljattain menetelmän Suomeen Kanadasta. Jos Lekola saisi päättää, niin kaikki paritapaamiset tehtäisiin voimavarakeskeisesti tunnekeskeisen pariterapien menetelmin. - Tunnekeskeisessä pariterapiassa pidetään käyttäytymisen takana olevia tunteita ja kiintymyssuhdetyyliä keskeisenä asiana parisuhdevaikeuksia hoidettaessa. Parin kanssa työskennellään nimeämällä tunteita ja auttamalla paria ymmärtämään toistensa reaktioita. Pyritään tuomaan esiin se negatiivinen kehä, joka aiheuttaa ongelmia. Kun pari löytää kielteisen kehän ja ymmärtää sen tuhoavan merkityksen suhteessaan, voidaan saada muutosta aikaan. Satu Lekolan mukaan kriisityö on joustavaa ja tilanteen mukaan sovitettavaa työtä, johon hän soveltaa menetelmiä kaikista koulutuksista, joissa on käynyt sekä omaa elämänkokemustaan. 14 Teksti: Jaana Kiuru / Kuva: Satu Lekola

15 Gruppträffar delar kunskapen mellan fler Lägg dig på en sommaräng vid havet. Låt en avslappningsvåg gå från fötterna till huvudet och från huvudet till fötterna. Visualisera dina problem som moln och koncentrera dig på att lösa upp molnen. Det är instruktionerna som strömmar från högtalarna medan tonåringarna ligger på golvet i en avslappningsövning under Krisjouren för ungas och Mattlidens hälsokunskapskurs. Charlotte Wieliczko och Gunilla Biström har arbetat hårt för att skapa en unik hälsokunskapskurs och hoppas nu på att kursen kan få en fortsättning i någon form. Att Krisjouren för unga drar en kurs tillsammans med kurator Gunilla Biström i Mattlidens gymnasium är dels ett sätt för skolan att närma sig samhället, dels ett sätt för Krisjouren att komma närmare ungdomarna. Det finns ett visst behov av gruppverksamhet, men det är svårt att samla målgruppen, säger Biström. Därför är det bra att göra sådant här som en kurs. Fler alternativa kurser behövs i allmänhet: som kurser i avslappning och stresshantering. Enligt Charlotte Wieliczko, krisarbetare vid Krisjouren för unga och kursdragare tillsammans med Biström, skulle fler sådana kurser dessutom hjälpa upp ungdomarnas kunskaper i att hantera utmaningar och valsituationer. Vilket är samma saker som både Biström och Wieliczko berör i individuella samtal med ungdomar. Men att göra det i grupp och i kursformat gör lärdomarna tillgängliga för fler, vilket utökar det förebyggande effekten, säger Wieliczko. Det är en högre tröskel att ta sig till Krisjouren eller till kuratorn än att välja en frivillig kurs. När det gått så långt att individen själv tar kontakt med någon för att få hjälp är situationen redan svårare än den hade behövt vara, ifall de redan på förhand hade fått de verktyg som behövs för att hantera den. Samkursen baserar sig på ett av Krisjourens färdiga koncept, som sedan har byggts på och raffinerats till en gymnasiekurs. Grunden ligger i att skapa gruppverksamhet på basis av den problematik vi stöter på i vår verksamhet, säger Wieliczko. Till kursen hör temalektioner i bland annat vila, mat, tidshantering, självbild och framtid. Till kursen hör också att låta eleverna skapa en problemlösningsmodell som är lösningsinriktad i stället för probleminriktad. Under vår förra lektion lät vi eleverna skapa en bild av ett problem, en problematisk situation eller person. De fick ge bilden tydliga egenskaper: är den stor eller liten? Inramad eller gränslös? Efter att ha beskrivit bilden för en kamrat fick de skapa en likadan bild av en neutral eller positiv för att sedan ersätta den negativa bilden med en positiv eller smälta ihop dem så att den positiva blir starkare. Det är en väldigt krävande övning, men eleverna klarade av den bra och var nöjda efteråt. Passar utmärkt för de duktiga Alla ungdomar har nytta av en sådan här kurs, säger Wieliczko och Biström. Inte bara de som löper risk för marginalisering. De duktiga ungdomarna behöver också sådant här, de löper i stället risk för att krascha, att bli utbrända, säger Wieliczko. Enligt Biström är högpresterarna en allt större del av socialarbetet, vilket står i kontrast till socialarbetarnas utbildning som till stor del handlar om social misär. Nu hoppas både Wieliczko och Biström på en fortsättning. Exakt hur den ska se ut är oklart, men behovet är tydligt. Planeringen är redan gjord, så kursen är i sig ett färdigt paket. Text och bilder: Viktor Grandell 15

16 Jag kan inte leva utan musik Gunilla Kurtén och Ann-Kristin Schevelew är båda av den åsikten att det är svårt att leva utan musik. Musik till Kvällskaffet startades av HelsingforsMission i höstas och är planerad att även i fortsättningen hållas en gång i månaden på kvällstid. Åhörarna har fått ta del av både levande musik, klassisk musik, filmsnuttar samt det viktigaste av allt, all historia och kunskap om tonsättarna som Ann-Kristin Schevelew så inlevelsefullt berättat för oss. Hon började sin karriär som radiohallåa och sedan blev det både radio och tv i 40 års tid. Bland annat har hon varit programledare för Musikväktarna i Radio Vega samt medverkare I tv-programmet Solo. Hon var en av de tre tävlande i det finländska laget I Musikfrågan Kontrapunkt. Hon har fått flera priser, däribland Topelius-priset och Nylands svenska kulturfonds pris. Musiken går rakt in i hjärtat, det finns inga omvägar för den, förklarar Ann-Kristin Schevelew. Åhörarna behöver inte förkunskaper om musiken, det är bara att njuta. Att veta om omständigheterna kring uppkomsten av musiken och vad kompositören tänkte, kan tillföra någonting till musiken. Det är vad Musiken till Kvällskaffet kan ge, tillägger hon. Själv kan hon inte leva utan musik eller åtminstone skulle det vara väldigt svårt. Även om hon så småningom kom att göra mest musikprogram under sin karriär, har hon varit intresserad av musik sedan barnaåren. När hon var barn hade hon inga möjligheter att lära sig spela något instrument men nu som äldre har hon funderat på att ta upp pianospelet. Sjunga i kör är inte heller obekant för henne. Även korna mjölkar bättre till Mozart Hon tycker att Musik till Kvällskaffet har mottagits mycket bra. Många kommer och pratar med henne efter tillställningen och en del har redan bra kunskaper om klassisk musik. Men musiken har inga gränser, klassisk musik är inte den enda rätta. Underhållningsmusik kan vara precis lika bra, enligt Ann-Kristin. Någon kväll kommer jag att ta upp klassiska amerikanska musikaler, säger Ann-Kristin. Bakgrundsmusik lär vi aldrig höra under Ann-Kristins tillställningar, för det är musik hon inte kan tåla. Men hur är det med musikens välgörande krafter, finns de? Det finns undersökningar där man har påvisat att patien- Liisa Melin och Tamara Bergkvist från HelsingforsMission är glada över den fina stämningen som finns i både Allsången och Musik till Kvällskaffet. 16

17 ter som har legat i koma har reagerat på musik. Det sägs till och med att korna mjölkar bättre till Mozart, så musiken har en klar terapeutisk effekt, säger Ann-Kristin bestämt. Hennes råd för alla som vill förkovra sig är att så mycket som möjligt lyssna till musik. Man kan t.ex köpa en samlingsskiva med många populära klassiska stycken. Hon avslutar samtalet med uppmaningen: - Att bara lyssna. Mera krävs det inte, om man inte själv vill. Stamgäster njuter av musik och fakta Gunilla Kurtén besökte andra gången Musik till Kvällskaffet. Ann-Kristin Schevelew är välbekant för henne från de tv-uppträdanden hon gjort och musiktävlingen hon deltog I. Gunilla Kurtén gillar Ann-Kristin Schevelews sätt att framställa fakta, hennes informella sätt att berätta. Jag har tyckt bra om allt hon gjort hittills och det är också trevligt att överraskas, berättar Gunilla Kurtén. Gunilla var förut själv aktiv inom musiken, hon spelade piano och var med i körer. Nu, som hon säger själv, är hon passiv förbrukare av musiken. Hon går och lyssnar på stadsorkestern regelbundet och har även besökt Nyslotts opera flera gånger. Musik är för mig ett sätt att njuta. Jag kan inte tänka mig ett liv utan musik, hävdar Gunilla Kurtén. Projektchef för den svenskspråkiga seniorverksamheten Liisa Melin och koordinatorn Tamara Bergkvist är nöjda med det intresse som visats för verksamheten, men också för att många seniorer fått hjälp. -Tack vare engagerade volontärer, som velat hjälpa på många olika sätt seniorer, har vi nått resultat, säger Liisa Melin. Text: Tamara Bergkvist Bilder: Jani Laukkanen Musik till kvällskaffet Kom och lyssna till musiken som lever! Den serveras en gång i månaden av en rad musiker, en grammofon och Ann-Kristin Schevelew. Fritt inträde - vi bjuder på kaffe! Onsdagar 2.1, 6.2, 6.3, 3.4 och 15.5 kl. 18 Tfn E-post Vid grammofonen: Ann-Kristin Schevelew KOm som du är njut Av musiken! Albertsgatan 33, Helsingfors Ann-Kristin Schevelew är känd för sitt inlevelsefulla sätt att berätta, även många glada skratt kan höras under kvällens gång. 17

18 Vapaaehtoisten omat sivut Selvä suunnitelma eläkepäiville Kuka? Ulla Partanen (65) Olen toiminut Taloushallinnon Liiton toiminnanjohtajana, verohallinnon sekä vakuutusyhtiön kouluttajana ja ammattilehti Tilisanomien päätoimittajana. Tutkinnot olen suorittanut taloustieteistä ja neurolingvistiikasta. Kun tähän lisätään oman yrityksen pyörittäminen, kertyy vuosia liike-elämän palveluksessa neljäkymmentäkaksi. Ulla Partanen nautti Aki Louhelan konsertista Aleksanterin teatterissa yhdessä muiden vapaaehtoisten kanssa. Konsertin myötä HelsinkiMissio halusi kiittää vapaaehtoistyöntekijöitään heidän tekemästään tärkeästä työstä. Salmen onnettomuudessa heikentynyt kävelykyky on selvästi parantunut. Tää on mun juttu Ulla Partanen on sitoutunut Salmen tukihenkilöksi vuoden loppuun asti, mutta ilmoittaa samaan hengenvetoon, ettei hänellä ole mitään syytä olla jatkamatta myös sen jälkeen. Partasella on myös toinen Helsinki- Mission vapaaehtoistehtävä; hän päivystää Aamukorvassa ja on yksi sen neljästä ryhmänvetäjästä. - Kun kuulin ensimmäisen kerran Aamukorvasta, tiesin, että tää on mun juttu. Organisaation vetäjänä olen saanut kuunnella toisten ongelmia, ja muutenkin haluaisin olla herkkä kuuntelija. Se on luonut hyvän pohjan päivystämiselle Aamukorvassa. - Olen jo varannut jouluaattoaamun päivystysvuoron. Siitä voi tulla joko rankkaa tai ihanaa tai sitten ihanan rankkaa. - Ajatus vapaaehtoistyöhön lähtemisestä syntyi jo työurani loppuvaiheessa. Olen saanut osaltani suvussamme hoitaa iäkkäämpiä. Siksi vapaaehtoisuus tuntui itsestään selvältä vaihtoehdolta kun pohdin, mitä tekisin eläkepäivinäni, sanoo Ulla Partanen. - HelsinkiMissio tuli juuri sopivaan saumaan elämässäni, kun oli luontevaa alkaa pohtia, mitä voisin itse tehdä toisten hyväksi. - Ensimmäinen tehtäväni keikkaavustajana oli kaupassa käynti 84-vuotiaan Salmen kanssa. Se ilmeisesti onnistui hyvin, koskapa Salme kysyi erotessamme, voisinko tulla toisenkin kerran. Nyt olemme sitten liikkuneet puoli vuotta yhdessä, milloin kaupassa, milloin terveysasemalla, milloin ihailemassa rhododendroneita puistossa tai vain juttelemassa samalla kun harjoittelemme kävelemistä. Yhdestä keikasta on kehittynyt lämmin ja toimiva tukihenkilösuhde. Läsnäolon tarve Ullan ja Salmen tukihenkilösuhteessa ei ole kyse vain kaupassa tai terveysasemalla käymisestä. - Tärkeintä on juttelun ja läsnäolon tarve. Saatamme tehdä puolentoista tunnin lenkkejä pyörätuolin kanssa. Niiden aikana ehdimme mukavasti vaihtaa kuulumiset sen sijaan, että istuisin hänen luonaan juttelemassa. Samalla 18 Huolenpitoa vapaaehtoisista HelsinkiMission vapaaehtoisena Ulla Partanen arvostaa erityisesti yhteisiä tapaamisia, tukea ja työnohjausta. - Työnohjaus tulee todella tarpeeseen. Tärkeää on myös, että vapaaehtoisista pidetään huolta monin tavoin, myös puhelinsoitoin ja sähköpostiviestein. Silloin tulee sellainen tunne, että on olemassa jollekin, ei vain kasvoton monien joukossa. HelsinkiMissio osaa pitää huolta vapaaehtoisistaan upeasti! Soppakauhan varressa Ulla Partaselta riittää aikaa muuhunkin kuin HelsinkiMission vapaaehtoistyöhön. Paraikaa hän toimii Puistolan kirkon Tapulikaupungin seurakuntakodin soppakirkkovastaavana. - Huomenna menen seurakuntakodille ja laitan porisemaan nakkisopan 60 hengelle. Olen sanonut jo hyvissä ajoin Salmelle, että kun soitan sinulle, pistät takin päälle ja hiivit alaovelle, niin tulen hakemaan sinut syömään soppaa.

19 Uteliaisuudesta elämään Piiju Laurio (82) on palvelutalo Cecilian ensimmäisiä asukkaita. Hän vetää talossa useita eri ryhmiä ja on kouluttanut myös vapaaehtoistyöntekijöitä, mutta aikaa jää myös oman henkisen vireyden ylläpitämiseen. Vapaaehtoisten omat sivut Piiju Laurio muutti Ceciliaan ensimmäisten asukkaiden joukossa talon valmistuttua vuonna Jo silloin kerroin vapaaehtoisten koordinaattoreille, että voisin alkaa pitää jotain kursseja talossa. Keväällä 2005 aloitinkin jo Hyvän olon ryhmällä. Se perustui ihmiselle kokonaisvaltaisesti hyvää tekevään rentoutusharjoitukseen, jossa rentoutuksen avulla pyritään unenkaltaiseen tilaan, ei kuitenkaan uneen. Ihminen ikäänkuin hellittää sekä fyysisesti sekä henkisesti. Laiva on lastattu Piiju Laurion vetämässä Laiva on lastattu -visailussa etsitään oikeita substantiiveja kirjain kerrallaan aakkosjärjestyksessä ja kehitetään samalla muistia. Visailun päätteeksi Piiju Laurio vetää tietokilpailun, eikä vieläkään päästä ryhmäläisiään helpolla. Ryhmän seniori on jo satavuotias mies, joka juuri voitti kisan aivan suvereenisti. Tiesi samperi senkin, montako kertaa Elizabeth Taylor on ollut naimisissa, Laurio nauraa. Piiju Laurio arvostaa HelsinkiMission tapaa pitää vapaaehtoisistaan huolta. Jokainen kokoontuminen on jo itsessään tärkeä yksistään kohtaamisen vuoksi. Kun samanhenkiset tapaavat toisiaan, syntyy pulinaa, ja se on hyvä. Kuva Vapaalla -konsertista Aleksanterin teatterissa. Ruotsi piti opetella uudelleen Piiju on aina pitänyt itseään suht kaksikielisenä, vaikka suomi onkin hänen ensimmäinen kielensä. Aivoinfarkti kuitenkin vei ruotsin sanat, jotka oli opeteltava uudelleen. Apu löytyi Cecilian omasta ruotsin kielen kurssista. Sen jälkeen ruotsi oli palautunut jo siinä määrin, että hän oli valmis aloittamaan oman ruotsin keskusteluryhmän vetämisen. Nyt Svenska Diskussionsgruppen on tavannut jo pari vuotta samalla kokoonpanolla. Mitään tekemättä Jääkö aktiiviselle eläkeläiselle sitten laisinkaan omaa aikaa? Voin sanoa, ettei minulla ole koskaan kiire enkä ole koskaan yksinäinen. Ryhmien lisäksi harrastuksiini kuuluu bridge neljä tuntia kerran viikossa. Ja sitten ratkon ristisanoja ja sudokuja ja luen, mutta välillä rakastan istumista ihan mitään tekemättömänä. Hengitän sen avulla, että olen tekemättä yhtään mitään. Ikuinen uteliaisuus Minussa asuu ikuinen uteliaisuus. Aamuisin sanon itselleni: Piiju, mitähän kivaa tänään tapahtuu. En kuitenkaan odota, että Clark Gable soittaisi ovikelloani. Illalla nukkumaan mennessäni huomaan kuitenkin, että jotain on tapahtunut joka päivä. Ystävällisen sanan tai hymyn vaihtaminenkin on jo tapahtuma, samoin se, kun joku avaa minulle oven tai hymyilevä lapsi tulee rattaissa vastaani. Haluan noukkia ne kaikki päiväni varrelta, ne ovat pieniä asioita, jotka tekevät hyvää. Ei päivän tapahtuman tarvitse olla niin hirveän ihmeellinen. Toivon, etteivät ihmiset hukkaisi uteliaisuuttansa maailmaa kohtaan. Elämään kuuluu sen mysteerien ihmettely, Jatkuu seuraavalla sivulla 19

20 Vapaaehtoisten omat sivut Aki Louhela on kokenut säveltäjä-muusikko, jonka karisma ja ilmaisun syvyys ovat vuosien saatossa vain parantuneet. HelsinkiMission vapaaehtoiset pääsivät runsaslukuisesti nauttimaan hyvin ansaitsemastaan vapaaillasta Aleksanterin teatterissa järjestetyssä Vapaalla-kiitoskonsertissa kuultiin muusikko Aki Louhelan ja hänen orkesterinsa mukaansa tempaavaa musisointia. Juontajana toimi Mikko Leppilampi, joka myös haastatteli laulujen lomassa HelsinkiMission toiminnanjohtajaa Olli Valtosta. Illan ohjelmisto koostui Louhelan Kuvat: Jani Laukkanen Kiitoskonsertissa vaihdettiin vapaalle omista kappaleista, kuten Jos oon liikaa ja Vapaana syntynyt sekä muistoja herättävistä suosikki-covereista eri vuosikymmeniltä. Turhaan ei miestä ole nimetty pohjolan omaksi Bryan Adamsiksi. Syksyn pimeyteen virkistystä tuonut konsertti oli nimettömänä pysyttelevän HelsinkiMission vapaaehtoisen järjestämä. HelsinkiMissio kiittää lämpimästi niin järjestäjää, konserttivieraita kuin esiintyjiäkin. Elävä musiikki, mukava seura sekä Aleksanterin teatterin historiallisen juhlavat puitteet auttoivat irtautumaan arkirutiineista. Jatkoa edelliseltä sivulta ja utelias voi olla iästä riippumatta. Minulle kaiken ydin on tässä päivässä. Minä olen hyvä - Useinhan me ihmiset ajattelemme, että emme ole yhtään mitään. Se on miltei synnynnäinen virhe. Kuitenkin olemme hyviä juuri sellaisina kuin olemme. Ellemme sitä itse usko, eivät sitä voi toisetkaan nähdä. Hyvänä olemista voi harjoitella vaikkapa aamuisin sanomalla itselleen: Minä olen hyvä. Ei tarvitse kuunnella mitään vanhaa levyä, auktoriteettia, joka kieltää tekemästä jotakin. Tämä on tärkeää hoksata, muuten vain toistaa opittua. Jokainen kielteinen sana on pohdittava loppuun asti: onko se totta, olenko samaa vai eri mieltä. On huojentavaa huomata, että voi olla eri mieltä. Elän tätä päivää Elämän tässä vaiheessa ei mielestäni kannata pohtia, mikä on mennyt oikein ja mikä väärin. Opettelen anteeksiantamista ja pyytämistä, sen sijaan katumiseen ei kannata haaskata energiaa. Parantamiseen sen sijaan on totta vie varaa. Yritän olla armelias itselleni. Pidän pohdiskelusta, mutta en ole siinä alkuunkaan valmis. Elämä on kaiken kaikkiaan niin mielenkiintoinen. Osaan kyllä myös uneksia ja haaveksia, ja monesti uneksijan kuva on minussa voimakkaampi kuin tekijän. En silti halua jäädä kiinni menneisyyden hyviin ja huonoihin puoliin, vaan elää tätä päivää, sillä siinä juuri piilee uteliaisuuden voima, ja unelmissa. Uteliaisuudessa ja unelmoinnissa ei kuitenkaan ole kaikki. Niiden lisäksi voimavarojani ovat lapsenmieli ja hulluttelu. Mihin ihmisiltä on jäänyt lapsenmieli? Shhh. kävikö tuossa ikkunan takana tonttu kuuntelemassa, kuiskaa Piiju ja kääntyy vakavissaan ikkunaa kohti. Teksti: Harri Markkula Kuva: Jani Laukkanen 20

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Valtakunnalliset sijaishuollonpäivät 29.9.2015 Vilhelmiina Kemppainen Tukea itsenäistymiseen -projekti (2012-2015) EHJÄ ry:n

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus Myös ne hyvät asiat Toimintatutkimus siitä, miten Hyvän elämän palapeli työkirja voi tukea lapsiperheitä palveluiden suunnittelussa vammaispalveluissa Ilona Fagerström Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Kohtaamisen silta vapaaehtoistoimintaa Espoossa Tarkoitus Kohtaamisen Silta tapahtuman tarkoituksena on tarjota vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille mahdollisuus ryhtyä vapaaehtoiseksi ja kiittää jo

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Järjestöt ja seurakunnat avun tarjoajina ja palveluntuottajina perheiden näkökulmasta

Järjestöt ja seurakunnat avun tarjoajina ja palveluntuottajina perheiden näkökulmasta Järjestöt ja seurakunnat avun tarjoajina ja palveluntuottajina perheiden näkökulmasta Kantu-päivät 2015 Petri Paju abstrakti Käsittelen alustuksessani kysymystä siitä, miltä kolmannen sektorin toimijat

Lisätiedot

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli VANTAA Perhekeskeisen verkostotyön malli Milloin verkostotyötä? Kun huoli perheen tilanteesta kasvaa, ovat seuraavat kysymykset työntekijän apuna: Mitä tapahtuu jos kukaan ei tee mitään? Mitä siitä seuraa,

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

MENTORIKSI TAMPERELAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille 15.10.2012 klo 15-16 TERVETULOA!

MENTORIKSI TAMPERELAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille 15.10.2012 klo 15-16 TERVETULOA! MENTORIKSI TAMPERELAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille 15.10.2012 klo 15-16 TERVETULOA! MENTORIKSI VANTAALAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille TIEDOTUS- JA KOULUTUSTILAISUUS! 15.10.2012

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Valitse oikea muoto. A. Täydennä nykyhetken muodot. Käytä tarvittaessa nettisanakirjaa. Valitse vasemmalla olevan valikon yläosassa

Lisätiedot

Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015

Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015 Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015 Liisa Lind Mediakeskuksen johtaja Helsingin opetusvirasto JOTIn projektipäällikkönä 10/2013 06/2014 Essi Ryymin Tavoitteet 1. kehittää joustavia ja välittäviä

Lisätiedot

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta sosiaali- ja terveysvirastossa. Miia Pulkkinen Vs. Vapaaehtoistyön koordinaattori Sosiaali- ja terveysvirasto

Vapaaehtoistoiminta sosiaali- ja terveysvirastossa. Miia Pulkkinen Vs. Vapaaehtoistyön koordinaattori Sosiaali- ja terveysvirasto Vapaaehtoistoiminta sosiaali- ja terveysvirastossa Miia Pulkkinen Vs. Vapaaehtoistyön koordinaattori Sosiaali- ja terveysvirasto Virastopäällikkö Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveys- ja päihdepalvelut Sairaala-,

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

LNPN oikeus olla keskeneräinen

LNPN oikeus olla keskeneräinen LNPN oikeus olla keskeneräinen Lasten ja nuorten puhelin ja netti Valtakunnallinen, kaikille lapsille ja nuorille avoin ja maksuton tukipalvelu - Lasten ja nuorten puhelin 116 111 - Nuortennetin kirjepalvelu

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014

Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014 Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014 ipadeja pilotoineen vuosikurssin kokemukset Tuen määrä vähäinen Laitteen käytön opettelu lisäkuormitus opiskelujen alussa ipad-vertaistuutoroinnin idea

Lisätiedot

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto Ikäihminen teknologian käyttäjänä Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto KÄKÄTE-projekti Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti: Vanhustyön keskusliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT PERHEEN TAUSTATIEDOT NIMI (LAPSEN): OSOITE: IKÄ: ASUINALUE: PUHELIN: HUOLTAJA: E-MAIL: HARRASTUKSET: KOTIELÄIMET: ALLERGIAT: MUUTA HUOMIOITAVAA/TOIVEITA: OPISKELIJAN TAUSTATIEDOT NIMI: OSOITE: IKÄ: ASUINALUE:

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...

Lisätiedot

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju Emma & Elias Tuhti-ryhmän kysely Tavoitteena kerätä keskitetysti raportointiin tarvittavat tiedot vapaaehtoisilta Kerätä aineisto, joka tarjoaa

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot