Teknologialla muutosta kotihoidon toimintaprosesseihin. TeKo-hankkeen loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teknologialla muutosta kotihoidon toimintaprosesseihin. TeKo-hankkeen loppuraportti 1.1.2006-31.12.2007"

Transkriptio

1 Teknologialla muutosta kotihoidon toimintaprosesseihin TeKo-hankkeen loppuraportti

2 Julkaisija: Kainuun maakunta -kuntayhtymä Sosiaali- ja terveystoimiala Kotona asumista tukevat palvelut Teknologialla muutosta kotihoidon toimintaprosesseihin -hanke PL KAINUU Puh. (08) Fax: (08) Toimittajat: Pirkko Hyvönen Katja Karjalainen Mirva Karjalainen Kuvat: Teknologialla muutosta kotihoidon toimintaprosesseihin -hanke ISSN Kajaani 2007

3 FinnWell - Terveydenhuollon teknologiaohjelma Teknologialla muutosta kotihoidon toimintaprosesseihin TeKo-hankkeen loppuraportti Kainuun maakunta -kuntayhtymä, sosiaali- ja terveystoimiala 2007 D:10

4

5 Sisällys Hankkeen perustiedot...1 Tiivistelmä Hankkeen lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä Lähtökohta Tavoitteet Kohderyhmä Taustatiedot Yleistä taustaa Kainuun hallintokokeilu Teknologia sosiaali- ja terveysalan muutoksissa Innovaatioiden juurruttaminen sosiaali- ja terveysalalle Hankkeen taustalla vaikuttavia teorioita ja tutkimuksia Toimintaprosessilähtöinen tietojärjestelmien kehittämismalli ZipIT-hankkeen työstämänä Hiljainen tieto hoitotyössä Raija Nurmisen mukaan Elämänlaadun ulottuvuudet Vaaraman mukaan Ikääntyvän itsestä huolenpidon malli Kaisa Backmanin mukaan Toimintakyky, toimijuus RAI-järjestelmä Stakesin lastensuojelun huolimittari Elämäntarina hoitotyössä, Merja Mäkisalon ajatuksia Hankkeen toteutus ja yhteistyö Hankkeen toteutus Mobiili -osio Huolimittari -osio Netti -osio Eri tahojen yhteistyö hankkeessa Hankkeen organisaatio Hankkeen tapahtumat Kansainvälinen yhteistyö...19

6 4. Hankkeen tulokset Arvio tavoitteiden toteutumisesta ja kuvaus hankkeen konkreettisista tuloksista Mobiili Huoli Netti elämä on tarina Osatavoitteiden toteutuminen Työllisyyteen liittyvät välittömät tulokset Julkisuus ja tiedottaminen Ongelmat ja suositukset Pohdinta Hankkeen innovatiivisuus Toiminnan jatkuvuus Hankkeen rahoitus Hankkeen taloushallinto ja arkistointi Hankekustannusten hyväksymisestä vastanneet henkilöt Hankkeen kirjanpidosta vastannut henkilö/organisaatio Hallinnoijan vuosittaisen tilinpidon tarkastuksesta vastannut henkilö/ organisaatio Hankkeen päätyttyä lopputilintarkastuksen suorittanut henkilö/organisaatio Hankkeen asiakirjojen ja kirjanpitoaineiston (tositteineen) säilytyksestä vastaava organisaatio/henkilö Hankkeen asiakirjojen ja kirjanpitoaineiston säilytyspaikka Allekirjoitus ja pvm...41 Lähteet...42

7 Liitteet Liite 1. Hoivatyön tietovirrat ZipIT-hankkeen kuvaamana Liite 2. Organisaatiokaavio: Kainuun maakunta -kuntayhtymä ja vanhuspalveluiden tulos alue Liite 3. Toimintalähtöinen tietojärjestelmien kehittämismalli pähkinänkuoressa Liite 4. Huolimittari - omavastuiseen perehtymiseen kannustava ohjelehtinen Liite 5. Pilotointiraportti Liite 6. Hiljainen tieto näkyväksi workshop , päivän ohjelma Liite 7. Sotkamon kotihoidon työntekijän kokema huoli asiakkaan kotona selviytymisestä huolimittarin avulla opinnäytetyön tiivistelmä Liite 8. Elämäntarina apuna muistisairaan hoidossa opinnäytetyön tiivistelmä Liite 9. Lista hankkeeseen liittyvistä opinnäytetöistä Liite 10. Hankkeen työryhmien kokoonpanot Liite 11. Tapahtumataulukko Liite 12. Workshop : Palautekyselyn yhteenveto Liite 13. Tiedotussuunnitelma Liite 14. Kotihoidon osaamisen kehittäminen Liite 15. Rahoituksen käyttö

8 Hankkeen perustiedot Hanke Teknologialla muutosta kotihoidon toimintaprosesseihin Lyhenne TeKo Toteuttamisaika , jatkoaika Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä, sosiaali- ja terveystoimiala Budjetti Hankkeen rahoitus Tekes EAKR 50 %, Kainuun maakunta -kuntayhtymä 50 %, Rahoituspäätös Tekes Tutkimusrahoituspäätös nro 70004/06 Vastuullinen johtaja sosiaali- ja terveysjohtaja Tuomo Pääkkönen puh alkaen kehittämispäällikkö Marita Pikkarainen puh Hankehenkilöstö hankevastaava Pirkko Hyvönen puh fax (08) hankesihteeri Mirva Karjalainen atk-suunnittelija Katja Karjalainen 1

9 Tiivistelmä Teknologialla muutosta kotihoidon toimintaprosesseihin -hanke toteutettiin Sotkamon kotihoidossa välisenä aikana. Hanke jaettiin kolmeen osaan mobiili, huoli ja netti. Hankkeen tavoitteena oli kotihoidon toimintaprosessien muuttaminen teknologiaa hyödyntämällä. Muuttunut toimintaprosessi nykyaikaistaa ja tehostaa kotihoidon työkäytäntöjä ja työtapoja sekä parantaa työn kokonaishallintaa ja tukee työssä jaksamista. Se muuttaa ja oikaisee manuaaliset ja monivaiheiset työprosessit yksinkertaisemmiksi teknologian avulla. Kotihoidon huolimittarin tavoitteena on ohjata työntekijöitä arvioimaan asiakkaan toimintakykyä ja mahdollistaa varhainen puuttuminen toimintakyvyn laskuun. Mobiiliosiossa ohjelmistoyritys kehitti yhdessä kotihoidon työntekijöiden kanssa toimintaprosessilähtöisesti sovelluksen, joka mahdollistaa kotihoidon työhön liittyvän tiedon saannin ja kirjaamisen asiakkaan kotona. Sovellus toimii tiimityön työvälineenä hoivatyön työnjaossa. Kotihoidon huolimittarin / mobiililaitteen ja sovelluksen avulla asiakkaan toimintakyvyn muutoksiin liittyvä työyhteisön hiljaisen tieto saadaan näkyväksi. Työprosessin muutos parantaa tiimin dialogisuutta ja mahdollistaa asiakkaan hoitoon liittyvät oikea-aikaiset interventiot. Lisäksi sovellukseen liittyy raportointityökalut, joiden avulla esim. välittömään asiakastyöhön käytettyä aikaa voidaan seurata. Ohjelmistoyrityksellä oli kehittämistyöhön oma hanke. Toimintaprosessilähtöinen kehittäminen toteutettiin yhteistyössä Kuopion yliopiston ja Savonia ammattikorkeakoulun ZipIT-hankkeen kanssa kartoittamalla hoivatyössä liikkuvan tiedon lähtötilanne ja käyttöön tarvittavan laiteen asiakasvaatimukset sekä mallinnettiin tavoitteena oleva muuttunut toimintaprosessi. (Toivanen, Luukkonen, Ensio, Häkkinen, Ikävalko, Jaatinen, Klemola, Korhonen, Martikainen, Miettinen, Mursu, Röppänen, Silvennoinen, Tuomainen & Palmén 2007, 69.) Huoliosiossa kehitettiin kotihoidon huolimittari mittaamaan työntekijöiden kokemaa huolta asiakkaan toimintakyvyn muutoksista. Huolimittarin avulla työntekijöiden hiljainen tieto asiakkaan toimintakyvyn muutoksista saadaan näkyväksi ja se mahdollistaa tarpeenmukaiset interventiot asiakkaan toimintakyvyn jostakin syystä laskiessa. Samalla se tukee työntekijöiden työssä jaksamista. Nettiosiossa työstettiin kuvallinen elämäntarina, jota kokeiltiin lyhytaikaishoidon yksikössä. Hankkeen toimeksiannosta Kajaanin ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat tekivät opinnäytetöitä kotihoidon toimintaprosessin eri vaiheista. Tuloksia voidaan hyödyntää kotihoidon työprosesseja ja ammatillista osaamista kehitettäessä. Jatkohaasteena on tulosten jalkauttaminen osaksi kotihoidon arkea. 2

10 1. Hankkeen lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä 1.1. Lähtökohta Teknologialla muutosta kotihoidon toimintaprosesseihin, TeKo -hankkeella haluttiin vahvistaa maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknistä kehittämistä erityisesti kotihoidossa. Hankkeella haettiin konkreettisia muutoksia kotihoidon toimintaprosesseihin, jotka olivat vahvasti vielä organisaatio- ja kuntakohtaisia ja jotka eivät palvelleet tilanteessa, jossa tavoitteena on järjestää palvelut maakunnallisesti. Hankkeella kehitettiin kotihoidon toimintaprosesseja tiiviissä yhteistyössä teknologian käyttöönoton ja työn kehittämisen kanssa. Tavoite oli vahvasti työtoiminnan ja työprosessien yhteiskehittämistä rinnakkaisesti tietojärjestelmien ja teknisten työn apuvälineiden rakentamisprosessin kanssa. Kuva 1. Toimintalähtöisen tietojärjestelmien kehittämismallin vaiheet ja tasot (Toivanen ym. 2007, 21) Tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli: kotihoidon toimintaprosessien muuttaminen teknologiaa hyödyntämällä - muutoksella tuetaan, nykyaikaistetaan ja tehostetaan kotihoidon työkäytäntöjä ja työtapoja, työn kokonaishallintaa ja työssä jaksamista. muuttaa ja oikaista manuaaliset ja monivaiheiset työprosessit yksinkertaisemmiksi teknologian avulla. edelleen kehittää ns. huolen vyöhykkeistöä ikäihmisten hoitoon sopivaksi työprosessiksi. Hankkeessa pyrittiin löytämään kotihoidon hoivatyöhön mukana kuljetettava tiedonsiirtoon soveltuva laite ja rakentamaan siihen liittyvä it-infrastruktuuri, joka mahdollistaa työhön liittyvän tiedon saannin ja kirjaamisen asiakkaan kotona (liite 1 Hoivatyön tietovirrat ZipIThankkeen kuvaamana). Lisäksi tavoitteena oli kehittää kotihoidon hoivatyöhön huolimittari 3

11 mittaamaan työntekijöiden kokemaa huolta asiakkaasta, tehdä hiljainen tieto näkyväksi ja tehostaa ennakoivaa toimintaa kotihoidon arjessa. Tavoitteena oli myös kokeilla tietoteknisiä mahdollisuuksia omaisten kanssa tehtävässä yhteistyössä. Alla oleva kuva (kuva 2) esittää hankkeen tavoitteiden toiminta- ja tietokokonaisuuden. Tavoite työstettiin yhdessä hankkeen projektityöryhmään kuuluneiden työntekijöiden, ZipIT- ja HOTI-hankkeiden toimijoiden kanssa toimintaprosessilähtöisesti. Tavoitteena oli saada kaikki kotihoidon it-pohjaiset työvälineet ja niiden kautta kulkevat tietovirrat liittymään rajapintojen kautta toisiinsa niin, että arjen toimintaprosessit sujuisivat kitkatta. Tavoitteen saavuttamisen jälkeen eri tietojen tallentaminen manuaalisesti vähenisi / poistuisi ja näin tehokkuus paranisi. Työajan käytön järkevöitymien ja tiedon saanti reaaliaikaisesti ja kätevästi toimintaprosessien eri vaiheissa lisäisi myös työn mielekkyyttä ja työssä jaksamista, työhyvinvointia. KUVA 2. Mobiili- ja huolimittariosioiden tavoitteet (TeKo-hankkeen projektityöryhmä, ) 1.3. Kohderyhmä Hankkeen kohderyhmänä oli kotihoidon hoivatyötä tekevä henkilöstö, jonka työn toimintaprosessia pyrittiin nykyaikaistamaan ja helpottamaan. Välillisenä hankkeen kohderyhmänä olivat myös kotihoidon asiakkaat, joille suunnatun laadukkaan hoiva-ajan lisäämiseen hankkeella pyrittiin. 4

12 2. Taustatiedot TeKo-hanke toteutettiin Kainuun maakunta -kuntayhtymän hallinnoimana ja hallinnoijan toisena ja kolmantena toimintavuonna, jolloin yhdeksän eri peruskunnan sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät olivat työskennelleet vuoden uudessa yhteisessä organisaatiossa. Yhteiset toimintaprosessit olivat vielä muotoutumassa ja työyhteisöt etsimässä yhteistä tapaa toimia. Hanke teki tiivistä yhteistyötä pk-yrityksen (it-ohjelmistoyritys Luovaliike Oy) kanssa yhteisen tavoitteen suuntaisesti. Luovaliike Oy:llä oli oma hanke hoivapalvelun tietojärjestelmän (HOTI) kehittämiseksi. Hankkeessa hyödynnettiin ko. aiheeseen liittyviä viimeaikaisia eri julkaisuista saatavilla olleita tutkimustuloksia ja teorioita. Hankkeessa työstettyä materiaalia on tarkoitus käyttää jatkossa kotihoidon osaamisen kehittämisen apuvälineenä. Taustateoriaa tarvitaan mm. mallinnettaessa muuttunut toimintaprosessi kotihoidon työntekijöille ja koulutettaessa heidät kotihoidon huolimittarin käyttöön Yleistä taustaa Kainuun hallintokokeilu Eduskunta sääti helmikuussa 2003 lain Kainuun hallintokokeilusta (343/2003). Kokeilu käynnistyi ja aloitti samalla Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminnan. Lain mukaan maakunta huolehtii pääosista ennen kuntien vastuulla olleista sosiaali- ja terveydenhuollon sekä osin opetustoimen tehtävistä. Maakunta vastaa myös maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta sekä maakunnan suunnittelusta ja Kainuun alueen kehittämisestä. Hallintokokeilun tarkoituksena on saada kokemuksia maakunnallisen itsehallinnon vahvistamisen vaikutuksista maakunnan kehittämiseen, peruspalveluiden järjestämiseen, kansalaisten osallistumiseen, maakunnan ja valtion keskushallinnon suhteeseen sekä kuntien ja valtion aluehallinnon toimintaan. Hallintokokeilun yksi keskeinen tavoite on hakea uusia työtapoja sekä toimintamalleja maakunnan ja kuntien ja yhteistyökumppaneiden ja elinkeinoelämän sekä muun työelämän välillä. Kuntayhtymä vastaa Kainuun yhdeksän (hankkeen loppuessa kahdeksan Vuolijoki yhdistyi Kajaaniin ) kunnan (Kajaani, Kuhmo, Hyrynsalmi, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi, Vuolijoki) sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (lukuun ottamatta lasten päivähoitoa, josta em. peruskunnat vastaavat itse). Kainuun maakunta -kuntayhtymässä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on organisoitu uudella tavalla palvelukokonaisuuksiksi, jotka sisältävät perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon palvelut (www.kainuu.fi, liitteenä organisaatiokaavio ja tarkemmin vanhuspalveluiden tulosalue, jossa kotihoito = kotona asumista tukevat palvelut, liite 2). Väestöä maakunnan alueella on noin Kuntayhtymässä työskentelee yhteensä noin työntekijää, joista sosiaali- ja terveydenhuollossa Vanhuspalveluissa työskentelee noin 700 työntekijää, joista kotihoidossa

13 Kainuun maakunta -kuntayhtymän strategisena tavoitteena on mahdollistaa vanhusten kotona asuminen niin pitkään kuin se on asiakkaan ja palveluntuottajan kannalta inhimillistä ja taloudellisesti järkevää. Tämän tavoitteen toteuttamiseen tarvitaan ennakointia, voimavaralähtöisyyttä, uudenlaisia työkäytäntöjä ja välineitä sekä työntekijöiden osaamisen laaja-alaista varmentamista Teknologia sosiaali- ja terveysalan muutoksissa Sosiaali- ja terveysala on ollut ja tulee olemaan seuraavina vuosikymmeninä muutosten ja murroksen kourissa. Tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa kansainvälistyminen, väestön ikääntyminen, kansantalouden kehitys ja työttömyys, palvelurakenteen muutos sekä tekniikan ja informaatioteknologian kehitys. (Kivisaari, Kortelainen & Saranummi 1999, 7.) Tällä hetkellä hoiva-alaa uhkaa jo työvoimapula, joka vaikeuttaa lähihoitajien rekrytointia ainakin Sotkamossa. Tulevaisuudessa terveydenhuoltomme suurin haaste tullee olemaan käytössä olevien resurssien ja yhä kasvavien tarpeiden välinen ristiriita. Palvelutarpeita luovat osaltaan perherakenteen murros, väestön ikääntyminen ja odotukset sekä terveyskäsitystä yhä täydellisemmäksi muokkaava medikalisaatio. Kehittyvä teknologia pystyisi vastaamaan näihin tarpeisiin koko ajan paremmin, mutta lääketieteessä uusi hoitoteknologia on yleensä aikaisempaa kalliimpaa ja sitoo entistä enemmän työvoimaa. Terveyspalvelujen tuotannon ja jakelun turvaamiseksi tarvitaankin uusia toimintamalleja. Kehittyvä teknologia voisi olla ratkaisu tilanteeseen. (Winblad & Reponen 2004, 23.) Eräs uuden teknologian ilmentymä, mobiilit laitteet ja sovellukset, ovat yleistyneet terveydenhuollossa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Mobiileja sovelluksia kehitetään moniin eri tarpeisiin, esimerkiksi tiedon välityksen ja päätöksenteon tukemiseen, laboratoriotulosten lähettämiseen sekä erilaisten dokumenttien laatimiseen. (Leiviskä, Oinas- Kukkonen & Räisänen 2006, 39.) Kivisaaren ym. (1999, 1) mukaan radikaalien innovaatioiden tarve terveydenhuollossa pohjautuu tarpeeseen hallita julkisen terveydenhuollon kustannuksia väestön ikääntyessä. Tulevaisuuden haasteena onkin tuottaa enemmän korkealaatuisia palveluja kohtuullisin kustannuksin. Haasteeseen vastaaminen tulee edellyttämään koko terveydenhuollon käytännöistä ja teknologioista muodostuvan järjestelmän kehittämistä. Kivisaaren ym. (1999, 1) mukaan ratkaisua ei synny vain yksittäisiä uusia teknologioita kehittämällä Innovaatioiden juurruttaminen sosiaali- ja terveysalalle Innovaatioiden juurruttaminen yhteiskuntaan tarkoittaa prosessia, jossa radikaalin innovaation käyttöönotolle luodaan edellytyksiä. Kysymys on kaksipuolisesta vaikutussuhteesta, jossa sekä innovaatio että sen ympäristö pyritään sopeuttamaan toisiinsa. Kuvassa 3 esitetään innovaation tie ideasta markkinoille ja juurruttamisen ydinkysymykset. (Kivisaari ym. 1999, 1.) 6

14 KUVA 3. Tie ideasta markkinoille ja juurruttamisprosessin ydinkysymykset (Kivisaari ym. 1999, 5) Kivisaaren ym. (1999, 39) mukaan tuotteen teknistä edistyksellisyyttä ja sen kykyä vastata asiakkaan tarpeisiin pidetään innovaatioiden laadukkuuden kahtena peruskriteerinä. Terveydenhuollon tekniikassa asiakkaan tarpeisiin vastaamisen tekee haasteelliseksi se, että asiakas ei olekaan yksi ainoa taho, vaan voi muodostua erillisistä käyttäjistä, maksajista ja ostopäätöksen tekijöistä. Esimerkiksi terveyskeskuksesta lainattavan apuvälineen käyttäjänä voi toimia tavallinen kansalainen, maksajana kunta ja hankintapäätöksen tekijöinä sairaalan hallintoviranomaiset. Eri tahoilla on toisistaan poikkeavat perusteet arvioida innovaation hyödyllisyyttä ja toimijasta riippuen hoitotuloksen laatu, hoidon saatavuus ja taloudellisuus arvottuvat eri tavoin. Kivisaari ym. mainitsee, että yhteiskunnallisesti laadukkaan innovaation tulee vastata eri tahojen toisistaan eroaviin tarpeisiin ja lisäksi soveltua käyttöympäristöön ja kulttuuriin. Näiden kriteerien täyttäminen ei kuitenkaan vielä takaa innovaation yhteiskunnallista laadukkuutta, vaan lisäksi tuotteen tulee olla vallitsevan normiston mukainen ja saavuttaa kansalaisten hyväksyntä. Julkista keskustelua on käyty muun muassa uusien terveydenhuollon tietojärjestelmien tietosuojasta ja kansalaisten valmiudesta terveystietojen avoimeen tiedonsiirtoon. (Kivisaari ym. 1999, 9.) 2.2. Hankkeen taustalla vaikuttavia teorioita ja tutkimuksia Toimintaprosessilähtöinen tietojärjestelmien kehittämismalli ZipIT-hankkeen työstämänä Toimintalähtöisen tietojärjestelmien kehittämismallin mukaan työtoimintaa onnistuneesti palveleva kehittäminen edellyttää nykytilan analysoimista kehittämistarpeiden tunnistamiseksi ja tavoitetilan suunnittelemista ja mallintamista niin, että kaikki osapuolet voivat ym- 7

15 märtää kehittämistyön vaikutukset omaan työhönsä. Vasta sen jälkeen voidaan ryhtyä laatimaan käytännön suunnitelmaa siitä, miten tuo tavoite saavutetaan. Toisaalta kehittämishankkeen aikana asioita joudutaan usein tarkastelemaan monelta eri tasolta: kehittämistyöllä voi olla vaikutuksia koko organisaation ja jopa organisaatioiden rajat ylittävään toimintaan, päivittäistä työtä yhdessä tekevien ammattilaisten yhteistyöhön ja kunkin yksittäisen työntekijän työhön. (Toivanen, Luukkonen, Ensio, Häkkinen, Ikävalko, Jaatinen, Klemola, Korhonen, Martikainen, Mursu, Röppänen, Silvennoinen, Tuomainen ja Palmén 2007) Toimintalähtöinen tietojärjestelmien kehittämismalli perustuu toiminnan teoriaan ja ZipIThankekokonaisuuden aikana tehtyihin pilotteihin, joissa kokeiltiin, tutkittiin ja kehitettiin erilaisia toiminnan teorian, tietojärjestelmätieteen, ohjelmistotuotannon ja käyttöliittymäsuunnittelun menetelmiä yhdessä hankkeeseen osallistuneiden organisaatioiden kanssa. Pilottikohteet olivat varsin vaihtelevia sekä sisällöltään että tavoitteiltaan, mutta yhtenä johtopäätöksenä voidaan pitää sitä, että tässä toimintalähtöinen lähestymistapa auttoi jäsentämään kokonaisuutta ja siihen liittyviä osatekijöitä. (Toivanen ym. 2007) Sotkamon kotihoito ja tämä hanke yhdessä Luovaliike Oy:n HOTI-hankkeen kanssa olivat yksi näistä pilotoinnissa mukana olleista yhteistyötahoista. ZipIT-hanke tuotti TeKo-hankkeelle alkukartoitusraportin (TeKo-hanke, Toimintaympäristön ja tiedonkulun kuvaus Sotkamon kotihoidossa. Kartoitus ennen mobiililaitteen käyttöönottoa, Kainuun maakunta - kuntayhtymä, D:11, 2007), jota on hyödynnetty hankkeen aikana kokonaisuuden hahmottamiseen ja tällä hetkellä hoivatyössä liikkuvien tietovirtojen kuvausta ja tiedonsiirtoon käytettyjen työvälineiden kuvausta tavoitetilaa asetettaessa. Tämän raportin liitteenä on kaaviokuva Toimintalähtöinen tietojärjestelmien kehittämismalli pähkinänkuoressa (liite 3) Hiljainen tieto hoitotyössä Raija Nurmisen mukaan Hiljainen tieto on useiden vuosien ajan ollut esillä keskusteluissa tietoyhteiskunnassa. Nyky-yhteiskunnassa suuntaudutaan lyhyen aikavälin tiedon varassa ja päätöksenteon perusteiden aikaulottuvuus supistuu. Kuitenkin erityisesti hiljainen tieto nähdään tulevaisuudessa ihmisten ja yhteisöjen pääomaksi. (Nurminen 2000) Hiljainen tieto ja intuitio mahdollistavat käsityksen olennaisesta. Käsitys olennaisesta ei muodostu hoitotyöntekijöille ainoastaan järjen ja todistusaineiston vallitsemasta lähtökohdasta. Se syntyy sisäisenä tunteena yksilöä ja ihmistä arvostavassa kohtaamisessa. Intuitio tuo tietoisuuteen hiljaisen tiedon, jossa yhdistyvät objektiivinen tieteellinen tieto, käytännöllinen tieto, kokemustieto ja monimuotoisena julkaistu tietoaines. Kokemustieto osana hiljaista tietoa kehittyy ammatillisena osaamisena sekä elämänkokemuksena ja se muokkaantuu ajallisen, sosiaalisen ja kulttuurisen vuorovaikutuksen kautta. (Nurminen 2000) Intuition ja intuition perustana olevan sekä sen kautta kehittyvän tiedon kuvaus on tärkeää hoitotyön käytännölle. Erityisesti hoitotyössä eettiset valinnat, asiantunteva hoitotyö ja taito hyödyntää puutteellista ja epäselvää tietoa edellyttävät erilaisista lähtökohdista kehittyvän tiedon soveltamista. On korostettu hoitajien intuitiivista oivaltamista, koska hoitotyössä edetään nopeasti teknistä osaamista ja sisäistynyttä tietoa edellyttävistä tilanteista herkkyyttä ja eläytymiskykyä edellyttäviin tilanteisiin. Monet hoitotyön tilanteet edellyttävät hoitajilta ajatuksellista keskittymistä, joka ei noudata lineaarisesti tapahtuvan ajattelun ohjaamaa toimintaa. On todettu, että intuitio edesauttaa hoitajia havaitsemaan muutoksen tarpeen potilaan hoidollisessa kokonaistilanteessa yksittäisten tai useiden vaihtelevien vihjeiden ja havaintojen ohjaamana. Intuitiivisen oivaltamisen kautta hoitaja pystyy toimimaan 8

16 ennakoivasti ja välittömästi. Intuition ja intuition perustana olevan ja sen kautta kehittyvän tiedon kuvaus hoitotyössä on tärkeää myös siksi, että intuition kuvataan olevan luovan sekä holistisen ajattelutavan, joka täydentää loogista ja rationaalista hoitotyön päätöksentekoa. Myös hiljaisuuden ja hiljaisen tiedon kuvaaminen hoitotyössä nähdään tärkeänä, mutta haasteellisena, koska hiljaisuuden sanallinen kuvaus on vaikeaa. On kuvattu, että intuition kautta hiljaisuus ja hiljainen tieto tulevat ihmisen tietoisuuteen. (Nurminen 2000, tiivistelmä) Nurmisen (2000) mukaan hiljaisesta tiedosta saatua tutkimustietoa voidaan hyödyntää hoitotyön pätevyysvaatimusten ja hoitotyöntekijän asiantuntijuuden määrittämisessä ja arvioinnissa. Lisäksi hänen tutkimansa tieto laajentaa aiemmin enemmän rationaalisesta lähtökohdasta tarkasteltua hoidollisen päätöksenteon tietoperustaa. KUVA 4. Organisaatioissa oleva tietämys (TIMANTTI Kokemusperäisen tietämyksen ja asiantuntemuksen jakaminen organisaatiossa.) Elämänlaadun ulottuvuudet Vaaraman mukaan Elämänlaatua voidaan lähestyä moniulotteisesti kuvan 5 kuvaamalla tavalla, eli elämänlaadun nähdään koostuvan yksilön fyysisestä ja psyykkisestä toimintakyvystä, sosiaalisista suhteista ja sosiaalisesta hyvinvoinnista sekä yksilön toimintakyvyn ja ympäristön välisestä yhteensopivuudesta. Mitä huonokuntoisempi ikääntynyt on, sitä tärkeämpää hänelle on oikea-aikainen ja hänen tarpeisiinsa räätälöity ympäristön tuki, mihin mallissa sisällytetään niin fyysinen ja emotionaalinen ympäristö kuin apu, palvelu ja hoitokin. (Vaarama 2006) 9

17 KUVA 5. Elämänlaadun ulottuvuudet (Vaarama 2006) Ikääntyvän itsestä huolenpidon malli Kaisa Backmanin mukaan Kaisa Backman on tehnyt 2001 lisensiaattityön kotona asuvien ikääntyvien itsensä huolenpidosta. Tutkimuksen tavoitteena on kuvailla ja ymmärtää kotona asuvien ikääntyvien itsestä huolenpitoa ja tuottaa ilmiötä kuvaava malli. Backmanin tutkimuksessa tarkastellaan ikääntyvien itsestä huolenpitoon liittyviä asioita kolmesta eri näkökulmasta. Ne ovat toimintakyky, elämään tyytyväisyys ja itsearvostus. Hänen tutkimuksessaan toimintakyvyllä tarkoitetaan päivittäisistä toiminnoista selviytymistä, kuten peseytymistä, pukeutumista, syömistä, talouden hoitamista ja kaupassakäyntiä. Elämään tyytyväisyys on yksilöllinen kokemus, joka pohjautuu toiveiden ja saavutettujen tulosten ja kokemusten vertailuun. Itsearvostus on minäkäsitykseen kuuluva itseä koskeva arvioiva asenne, joka muotoutuu ihmisen suhteessa yhteisöön. Korkea itsearvostus tarkoittaa sitä, että ihminen tuntee olevansa riittävän hyvä ja hän arvostaa itseään ja muita. Varhaiset kokemukset omista vanhemmista vaikuttavat ikääntyvän hyvinvointiin ja itsearvostukseen. Backmanin mukaan itsestä huolenpito on terveyden ja sairauksien hoitamista sekä päivittäisten askareiden tekemistä, joissa näkyy itsestä välittäminen. Toiminnan edellytyksenä on ikääntyvän taustaansa ja persoonallisuuteensa liittyvät tekijät sekä vanhenemisen ja terveyden kokeminen. Itsestä huolenpidon merkitys näkyy tulevaisuuteen suuntautumisena, sosiaalisessa toiminnassa sekä vanhenemiseen ja tulevaisuuteen asennoitumisessa. Backman esittää neljä pääkategoriaa, jotka on nimetty sen mukaan miten ikääntyvä pitää itsestään huolta. Kategoriat ovat omavastuinen, ulkoapäin ohjattu, omapäinen ja luovuttaja. Tarkempi selitys kategorioiden sisällöstä löytyy TeKo-hankkeessa työstetystä Huolimittarin ohjelehtisestä (liite 4). Kaisa Backmanin tutkimuksen mukaan erityisen haasteen hoitotyössä ja kaikessa ikääntyvien parissa tehtävässä toiminnassa muodostavat luovuttajat ja alistujat. Luovuttamisen taustalla voi olla muun muassa akuutti sairastuminen tai läheisen kuoleman aiheuttama suru. Surutyön tukeminen on tärkeä toiminta-alue ikääntyvien parissa toimittaessa. Hoitotyön kannalta yksi merkittävimmistä haasteista, johon vastaamalla voidaan ehkäistä ikääntyvien luovuttamista, on kotiutuminen sairaalajakson jälkeen. Luovuttaminen ja siihen 10

18 usein kytkeytyvä depressio voi myös juontaa juurensa jo pitkälle menneisyyteen kyseisen ihmisen henkilöhistoriassa. Ikääntyvien määrän kasvaessa tulevaisuudessa, on todennäköistä, että myös luovuttajien määrä kasvaa. Tällöin suomalaisessa yhteiskunnassa voidaan syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ohella puhua saman uhan alla elävistä ikääntyneistä. Syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa elävien ikääntyvien tukemiseksi tarvitaan uusia toimintamalleja, joissa heidän auttamiseensa paneudutaan moniammatillisella yhteistyöllä perustettujen ja ylläpidettyjen turvaverkkojen voimin. (Backman 2001) Backmanin tutkimuksessa mukana olleet ikääntyvät ovat kaikki saman sukupolven kasvatteja. He edustavat sodan ja pulan sukupolvea, jolle on yhteistä puutteelliset elinolosuhteet, varhainen kotoa lähtö ja työn täyteinen elämä. He ovat osallistuneet sodan jälkeisen Suomen jälleenrakentamiseen ja viettävät nyt vanhuuttaan hyvinvointivaltion murroksen keskellä. Ikääntyvien parissa työskenneltäessä on hyvä tunnistaa tämä sukupolvelle yhteinen kulttuurihistoriallinen tausta, joka tässä tutkimuksessa näyttäytyy siten, että uhrautuminen ja katkeroituminen ovat tutkimukseen osallistuneiden yleisempiä menneisyyttä luonnehtivia piirteitä. (Backman 2001) Samassa tutkimuksessa todetaan, että sukupolvea yhdistävien tekijöiden lisäksi on aina yksilöitä erottelevia tekijöitä ja että Roosin (1987) mukaan erottelevana tekijänä sodan ja pulan sukupolven elämässä on varallisuuden mukanaan tuoma sosiaalinen eriarvoisuus. Myös Backmanin tutkimuksessa mainittu eriarvoisuus on havaittavissa ja se liittyy myös itsestä huolenpidon ilmenemiseen ja kehittymiseen siten että, sisäistetty, selkeä itsestä huolenpito kytkeytyy turvattuun, vakavaraiseen elämään ja ulkokohtainen, selkiytymätön huolenpito turvattomaan taustaan. Tämän lisäksi Backmanin tutkimus antaa viitteitä siitä, että itsestä huolenpidon tavat ja niiden kytkeymät menneisyyteen ja tulevaisuuteen suuntautumiseen ovat lopulta hyvin yksilöllisiä. Ikääntyvien parissa toimittaessa yksilöllisten elämäntarinoiden kuunteleminen ja eri muodoissaan taltioiminen voi antaa hyvän lähtökohdan yksilöllisten huolenpitotapojen ymmärtämiselle ja hoidon sekä muun toiminnan suunnittelulle ja toteutukselle. Toisaalta vuorovaikutustilanteissa mahdollistuu tällöin myös tiedon antaminen iäkkäille. Backmanin tutkimuksessa kerrotaan, että Laurin ja Sainion (1996) mukaan terveydenhuollon asiakkaat haluavat osallistua keskusteluun ja saada tietoa omasta tilastaan, sairauden hoidosta ja hoidon vaikutuksista, vaikka eivät haluaisi tehdä itse päätöksiä hoidostaan. (Backman 2001) Gerontologista hoitotyötä ajatellen Backmanin tutkimus viittaa ikääntyvien hoidon ainutlaatuisuuteen. Tutkimuksessa sanotaan, että McCormackin ja Fordin (1999) mukaan ikääntyvien hoitotyön ydin liittyy eettisiin kysymyksiin. Myös Kaisa Backmanin tutkimuksen tulokset herättävät ajatuksia siitä millaiseksi esimerkiksi omapäisen ikääntyvän hoidon tavoitteet mielletään ja kuka ne asettaa. (Backman 2001) 11

19 TAULUKKO 1. Kaksi itsestä huolenpidon ohjautumista kuvaavaa pääsuuntausta (Backman 2001, 53) Itsestä huolenpidon ohjautumista luonnehtivat tekijät 1. Elämän taitekohtien luonne Sisäistetty, selkeä itsestä huolenpito Lapsuudessa koettu hyväksytyksi tuleminen ja nuoruuden itsenäistymispyrkimys. Aikuisuudessa vastuunottopakko, joka vanhuudessa puolison kuoleman jälkeen vaihtunut oman roolin selkeytymiseen. Ulkokohtainen, selkeytymätön itsestä huolenpito Lapsuudessa koettu hylätyksi tuleminen, josta on nuoruudessa seurannut vastuunottopakko itsestä. Aikuisuudessa koettu itsenäistyminen ja oman kodin perustaminen. Puolison kuoleman jälkeen oman roolin epäselvyys. 2. Reagointitapa Lapsuudessa ja nuoruudessa maailman valloittaminen, joka aikuisuudessa vaihtunut elämän realiteetteihin tyytymiseen. Vanhuudessa itsenäistyminen Lapsuudessa, nuoruudessa ja aikuisuudessa kohtaloon tyytyminen tai alistuminen, jota sävyttää katkeroituminen, kovettuminen ja ja vastuunotto omasta elämästä. vaiennettu kapina. Vanhuudessa luopumi- nen, murtuminen tai sinnittely. 3. Voimavarat Korkea itsearvostus Harvat turvalliset ihmissuhteet, vaatimattomuus ja työhön pakeneminen. 4. Itsestä huolenpidon merkitys Aktiivisena aikana luonteva osa elämää. Vanhuudessa luottavainen vastuunotto itsestä. Aktiivisen aikana torjuttu asia. Vanhuudessa pakonomainen vastuunotto itsestä. 5. Vanhenemisen kokemus Eteenpäin pyrkiminen kuten ennenkin. Katkeroitumisen sävyttämä Toimintakyky, toimijuus Ikääntyminen ja toimintakyky: Haasteet tutkimukselle Kolmas kansallinen ikääntymisen foorumi julkaisussa korostetaan toimintakyvyn suurta merkitystä esimerkiksi terveydenhuollon kustannusten kannalta: ne eivät riipu iästä vaan sairauksista ja toimintakyvystä. Seppo Koskisen, Tuija Martelin ja Päivi Sainion esityksessä todetaan, että toimintakyky jäsennetään kolmeksi ulottuvuudeksi, jotka ovat fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky. Fyysisen toimintakyvyn tärkeimpiä osa-alueita ovat liikkuminen, yläraajojen toiminnat ja aistitoiminnat. Psyykkisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan usein lähinnä kykyä suoriutua kognitiivisista tehtävistä, jotka edellyttävät mm. oppimiskykyä, muistamista ja kielellisiä taitoja. Myös psyykkinen hyvinvointi, selviytymiskeinot ja elämänhallinta ovat psyykkisen toimintakyvyn ulottuvuuksia. Sosiaalisella toimintakyvyllä puolestaan tarkoitetaan suoriutumista erilaisten yhteisöjen jäsenyyteen liittyvistä velvoitteista ja odotuksista. Nämä toimintakyvyn ulottuvuudet nivoutuvat toisiinsa. Jotta toimintakyvystä saataisiin kattavampi kuva, onkin tarpeen selvittää paitsi se, mihin henkilö kykenisi, myös se, mitä hän todellisuudessa tekee. Tämä on tärkeää siitäkin syystä, että toimintakyvyn ylläpitämiseksi on yleensä tarpeen käyttää kykyjään. Iäkkäiden toimintakykyä voidaan kohentaa vaikuttamalla toimintakyvyn keskeisiin määrittäjiin, joita ovat sairaudet ja tapaturmat, aktiivisuus sekä toimintaympäristö. Sairauksien ja tapaturmien ehkäisy, varhainen toteaminen ja hyvä hoito edistävät iäkkäiden itsenäistä selviytymistä. Sairauksien ehkäiseminen ja hyvä hoito, elinympäristön muokkaaminen erilaisia toimintoja helpottavaksi ja fyysisen, henkisen ja sosiaalisen toimeliaisuuden edistäminen erilaisin keinoin ovat kaikki tärkeitä keinoja pyrittäessä edistämään iäkkäiden toimintakykyä. (Kolmas kansallinen ikääntymisen foorumi 2006) Samassa julkaisussa Jyrki Jyrkämä haluaa haastaa meidät tarkastelemaan toimintakykyä uudesta näkökulmasta, toimijuudesta käsin. Hänen mukaansa painopiste tulee suunnata 12

20 perinteisesti ymmärretystä sosiaalisesta toimintakyvystä kohti toimintakyvyn sosiaalisuutta. Hänen mukaansa toimintakyky määrittyy, rakentuu, tulkitaan ja ymmärretään erilaisissa sosiaalisissa konteksteissa ja tilanteissa, eikä vain sosiaaliselta vaan myös muilta ulottuvuuksiltaan. Toiseksi, näkökulman muutos vie tutkimuksen painopisteen potentiaalisesta, mahdollisesta toimintakyvystä, aktuaaliseen, käytössä olevaan; voisi puhua myös performatiivisesta toimintakyvystä. Olennaisempaa kuin mitattu käden puristusvoima on se, mihin ja miten tätä puristusvoimaa käytetään. Kolmanneksi, objektiivista, mitattavissa olevaa toimintakykyä keskeisemmäksi asettuu koettu, arvioitu, ennakoitu toimintakyky, se, miten ihmiset eräällä tapaa elävät toimintakykynsä. Neljäntenä, muutos merkitsee kiinnostuksen siirtymää toimintakyvystä yksilön ominaisuutena kohti toimintaa, toimintakäytäntöjä ja -tilanteita, kaiken kaikkiaan kohti arkielämää ja siinä ilmenevää ja toteutuvaa toimijuutta. Jyrkämän mukaan ikääntyvät ihmiset rakentavat elämänkulkuaan, elämäntilanteitaan ja vanhenemista toimien ja tehden valintoja niissä rakenteellisissa ja kulttuurisissa niin rajoja, esteitä kuin mahdollisuuksiakin luovissa ajallis-paikallisissa puitteissa, joissa he elämäänsä ikääntyessään elävät. Näkökulmana toimijuus hänen mukaansa korostaa aiempaa enemmän toiminnan ja ilmiöiden kontekstuaalisuutta, niiden liittymistä laajasti ottaen aikaan ja paikkaan, tiettyyn tilanteeseen. Alla oleva kuva (Kuva 6) auttaa hahmottamaan toimijuuden ulottuvuudet. Analyysin lähtökohtana on eron tekeminen osaamisen ja kykenemisen välillä. Osata viittaa tässä taitoihin ja tietoihin, joita ihmisellä on tai oletetaan olevan. Kykeneminen viittaa perinteisesti ymmärrettyyn fyysiseen ja psyykkiseen toimintakykyyn. Haluta viittaa yksilön motivaatioon, tavoitteisiin ja päämääriin kussakin elämäntilanteessa. Täytyä - ulottuvuus liittyy tilanteissa ilmeneviin ja vaikuttaviin pakkoihin ja rajoituksiin, jotka saattavat olla fyysisiä, sosiaalisia, moraalisia kuin kulttuurisiakin. Voida - ulottuvuus ilmentää tilanteissa olemassa olevia ja nähtyjä mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja. Tuntea - ulottuvuus viittaa tilanteisiin ja asioihin kohdistuviin arvoihin ja emootioihin. Ulottuvuudet kietoutuvat tietenkin toisiinsa. fyysinen ja psyykkinen toimintakyky tiedot ja taidot pakko ja rajoitukset motivaatio, tavoitteet ja päämäärät mahdollisuudet ja vaihtoehdot arvot ja emootiot KUVA 6. Toimijuuden ulottuvuudet (Mukailtu Jyrkämä 2006) 13

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Kuntouttavan toiminnan johtaminen

Kuntouttavan toiminnan johtaminen Tiedosta hyvinvointia 1 Kuntouttavan toiminnan johtaminen Rauha Heikkilä TtM, kehittämispäällikkö RAI-seminaari 23.9.8 Tiedosta hyvinvointia 2 Sosiaali- ja terveysjohtamisen sisällön yhteys johtamisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

TOIMINTAKYKY VÄESTÖTUTKIMUKSISSA

TOIMINTAKYKY VÄESTÖTUTKIMUKSISSA 01.02.2011 TOIMINTAKYKY VÄESTÖTUTKIMUKSISSA TOIMIAn tietokannan julkistamisseminaari, Helsinki Seppo Koskinen ja muut TOIMIAn väestötutkimusryhmän jäsenet 01.02.2011 Toimintakyky väestötutkimuksessa -

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Mahdollisuuksien Matka Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Logos-projekti 2008-2010 Ray:n tuella Päämääränä on muistisairaan

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen 5 Sisällys Johdanto 11 Sirkkaliisa Heimonen, Hannu Pajunen 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo Elämänkulku ja vanheneminen 21 Itsesäätely ja toimijuus ikääntyessä 25 Kognitiivisen vanhenemisen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla -hankkeen esittely Satakunnan vanhusneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? Ikääntynyt väestö on muuttanut yhteiskuntaamme! Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus tänään ja tulevaisuudessa - Suomen eläkeläiset ovat

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA - Ikääntyneiden näkemyksiä vastuutyöntekijyydestä Sari Mutka Helsingin yliopisto Sosiaalityön käytäntötutkimus Helmikuu 2015 Tutkimustehtävä: Miten vastuutyöntekijä voi

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

Kumppanina Käpyrinne

Kumppanina Käpyrinne Käpyrinteen strategia vuosille 2010-2015 Kumppanina Käpyrinne iäkkään ihmisen arvokkaan elämän sekä mielekkään ja merkityksellisen arjen puolesta Iäkkään ihmisen arvokkaan elämän sekä mielekkään ja merkityksellisen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto 13 11.02.2013 Hallitus 146 05.03.2013 Hallitus 328 21.08.2013 153/00.00 02 00/2013 YV 13

Yhtymävaltuusto 13 11.02.2013 Hallitus 146 05.03.2013 Hallitus 328 21.08.2013 153/00.00 02 00/2013 YV 13 Yhtymävaltuusto 13 11.02.2013 Hallitus 146 05.03.2013 Hallitus 328 21.08.2013 Valtuustoaloite: Koulutusta ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista sekä

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot