Teknologialla muutosta kotihoidon toimintaprosesseihin. TeKo-hankkeen loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teknologialla muutosta kotihoidon toimintaprosesseihin. TeKo-hankkeen loppuraportti 1.1.2006-31.12.2007"

Transkriptio

1 Teknologialla muutosta kotihoidon toimintaprosesseihin TeKo-hankkeen loppuraportti

2 Julkaisija: Kainuun maakunta -kuntayhtymä Sosiaali- ja terveystoimiala Kotona asumista tukevat palvelut Teknologialla muutosta kotihoidon toimintaprosesseihin -hanke PL KAINUU Puh. (08) Fax: (08) Toimittajat: Pirkko Hyvönen Katja Karjalainen Mirva Karjalainen Kuvat: Teknologialla muutosta kotihoidon toimintaprosesseihin -hanke ISSN Kajaani 2007

3 FinnWell - Terveydenhuollon teknologiaohjelma Teknologialla muutosta kotihoidon toimintaprosesseihin TeKo-hankkeen loppuraportti Kainuun maakunta -kuntayhtymä, sosiaali- ja terveystoimiala 2007 D:10

4

5 Sisällys Hankkeen perustiedot...1 Tiivistelmä Hankkeen lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä Lähtökohta Tavoitteet Kohderyhmä Taustatiedot Yleistä taustaa Kainuun hallintokokeilu Teknologia sosiaali- ja terveysalan muutoksissa Innovaatioiden juurruttaminen sosiaali- ja terveysalalle Hankkeen taustalla vaikuttavia teorioita ja tutkimuksia Toimintaprosessilähtöinen tietojärjestelmien kehittämismalli ZipIT-hankkeen työstämänä Hiljainen tieto hoitotyössä Raija Nurmisen mukaan Elämänlaadun ulottuvuudet Vaaraman mukaan Ikääntyvän itsestä huolenpidon malli Kaisa Backmanin mukaan Toimintakyky, toimijuus RAI-järjestelmä Stakesin lastensuojelun huolimittari Elämäntarina hoitotyössä, Merja Mäkisalon ajatuksia Hankkeen toteutus ja yhteistyö Hankkeen toteutus Mobiili -osio Huolimittari -osio Netti -osio Eri tahojen yhteistyö hankkeessa Hankkeen organisaatio Hankkeen tapahtumat Kansainvälinen yhteistyö...19

6 4. Hankkeen tulokset Arvio tavoitteiden toteutumisesta ja kuvaus hankkeen konkreettisista tuloksista Mobiili Huoli Netti elämä on tarina Osatavoitteiden toteutuminen Työllisyyteen liittyvät välittömät tulokset Julkisuus ja tiedottaminen Ongelmat ja suositukset Pohdinta Hankkeen innovatiivisuus Toiminnan jatkuvuus Hankkeen rahoitus Hankkeen taloushallinto ja arkistointi Hankekustannusten hyväksymisestä vastanneet henkilöt Hankkeen kirjanpidosta vastannut henkilö/organisaatio Hallinnoijan vuosittaisen tilinpidon tarkastuksesta vastannut henkilö/ organisaatio Hankkeen päätyttyä lopputilintarkastuksen suorittanut henkilö/organisaatio Hankkeen asiakirjojen ja kirjanpitoaineiston (tositteineen) säilytyksestä vastaava organisaatio/henkilö Hankkeen asiakirjojen ja kirjanpitoaineiston säilytyspaikka Allekirjoitus ja pvm...41 Lähteet...42

7 Liitteet Liite 1. Hoivatyön tietovirrat ZipIT-hankkeen kuvaamana Liite 2. Organisaatiokaavio: Kainuun maakunta -kuntayhtymä ja vanhuspalveluiden tulos alue Liite 3. Toimintalähtöinen tietojärjestelmien kehittämismalli pähkinänkuoressa Liite 4. Huolimittari - omavastuiseen perehtymiseen kannustava ohjelehtinen Liite 5. Pilotointiraportti Liite 6. Hiljainen tieto näkyväksi workshop , päivän ohjelma Liite 7. Sotkamon kotihoidon työntekijän kokema huoli asiakkaan kotona selviytymisestä huolimittarin avulla opinnäytetyön tiivistelmä Liite 8. Elämäntarina apuna muistisairaan hoidossa opinnäytetyön tiivistelmä Liite 9. Lista hankkeeseen liittyvistä opinnäytetöistä Liite 10. Hankkeen työryhmien kokoonpanot Liite 11. Tapahtumataulukko Liite 12. Workshop : Palautekyselyn yhteenveto Liite 13. Tiedotussuunnitelma Liite 14. Kotihoidon osaamisen kehittäminen Liite 15. Rahoituksen käyttö

8 Hankkeen perustiedot Hanke Teknologialla muutosta kotihoidon toimintaprosesseihin Lyhenne TeKo Toteuttamisaika , jatkoaika Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä, sosiaali- ja terveystoimiala Budjetti Hankkeen rahoitus Tekes EAKR 50 %, Kainuun maakunta -kuntayhtymä 50 %, Rahoituspäätös Tekes Tutkimusrahoituspäätös nro 70004/06 Vastuullinen johtaja sosiaali- ja terveysjohtaja Tuomo Pääkkönen puh alkaen kehittämispäällikkö Marita Pikkarainen puh Hankehenkilöstö hankevastaava Pirkko Hyvönen puh fax (08) hankesihteeri Mirva Karjalainen atk-suunnittelija Katja Karjalainen 1

9 Tiivistelmä Teknologialla muutosta kotihoidon toimintaprosesseihin -hanke toteutettiin Sotkamon kotihoidossa välisenä aikana. Hanke jaettiin kolmeen osaan mobiili, huoli ja netti. Hankkeen tavoitteena oli kotihoidon toimintaprosessien muuttaminen teknologiaa hyödyntämällä. Muuttunut toimintaprosessi nykyaikaistaa ja tehostaa kotihoidon työkäytäntöjä ja työtapoja sekä parantaa työn kokonaishallintaa ja tukee työssä jaksamista. Se muuttaa ja oikaisee manuaaliset ja monivaiheiset työprosessit yksinkertaisemmiksi teknologian avulla. Kotihoidon huolimittarin tavoitteena on ohjata työntekijöitä arvioimaan asiakkaan toimintakykyä ja mahdollistaa varhainen puuttuminen toimintakyvyn laskuun. Mobiiliosiossa ohjelmistoyritys kehitti yhdessä kotihoidon työntekijöiden kanssa toimintaprosessilähtöisesti sovelluksen, joka mahdollistaa kotihoidon työhön liittyvän tiedon saannin ja kirjaamisen asiakkaan kotona. Sovellus toimii tiimityön työvälineenä hoivatyön työnjaossa. Kotihoidon huolimittarin / mobiililaitteen ja sovelluksen avulla asiakkaan toimintakyvyn muutoksiin liittyvä työyhteisön hiljaisen tieto saadaan näkyväksi. Työprosessin muutos parantaa tiimin dialogisuutta ja mahdollistaa asiakkaan hoitoon liittyvät oikea-aikaiset interventiot. Lisäksi sovellukseen liittyy raportointityökalut, joiden avulla esim. välittömään asiakastyöhön käytettyä aikaa voidaan seurata. Ohjelmistoyrityksellä oli kehittämistyöhön oma hanke. Toimintaprosessilähtöinen kehittäminen toteutettiin yhteistyössä Kuopion yliopiston ja Savonia ammattikorkeakoulun ZipIT-hankkeen kanssa kartoittamalla hoivatyössä liikkuvan tiedon lähtötilanne ja käyttöön tarvittavan laiteen asiakasvaatimukset sekä mallinnettiin tavoitteena oleva muuttunut toimintaprosessi. (Toivanen, Luukkonen, Ensio, Häkkinen, Ikävalko, Jaatinen, Klemola, Korhonen, Martikainen, Miettinen, Mursu, Röppänen, Silvennoinen, Tuomainen & Palmén 2007, 69.) Huoliosiossa kehitettiin kotihoidon huolimittari mittaamaan työntekijöiden kokemaa huolta asiakkaan toimintakyvyn muutoksista. Huolimittarin avulla työntekijöiden hiljainen tieto asiakkaan toimintakyvyn muutoksista saadaan näkyväksi ja se mahdollistaa tarpeenmukaiset interventiot asiakkaan toimintakyvyn jostakin syystä laskiessa. Samalla se tukee työntekijöiden työssä jaksamista. Nettiosiossa työstettiin kuvallinen elämäntarina, jota kokeiltiin lyhytaikaishoidon yksikössä. Hankkeen toimeksiannosta Kajaanin ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat tekivät opinnäytetöitä kotihoidon toimintaprosessin eri vaiheista. Tuloksia voidaan hyödyntää kotihoidon työprosesseja ja ammatillista osaamista kehitettäessä. Jatkohaasteena on tulosten jalkauttaminen osaksi kotihoidon arkea. 2

10 1. Hankkeen lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä 1.1. Lähtökohta Teknologialla muutosta kotihoidon toimintaprosesseihin, TeKo -hankkeella haluttiin vahvistaa maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknistä kehittämistä erityisesti kotihoidossa. Hankkeella haettiin konkreettisia muutoksia kotihoidon toimintaprosesseihin, jotka olivat vahvasti vielä organisaatio- ja kuntakohtaisia ja jotka eivät palvelleet tilanteessa, jossa tavoitteena on järjestää palvelut maakunnallisesti. Hankkeella kehitettiin kotihoidon toimintaprosesseja tiiviissä yhteistyössä teknologian käyttöönoton ja työn kehittämisen kanssa. Tavoite oli vahvasti työtoiminnan ja työprosessien yhteiskehittämistä rinnakkaisesti tietojärjestelmien ja teknisten työn apuvälineiden rakentamisprosessin kanssa. Kuva 1. Toimintalähtöisen tietojärjestelmien kehittämismallin vaiheet ja tasot (Toivanen ym. 2007, 21) Tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli: kotihoidon toimintaprosessien muuttaminen teknologiaa hyödyntämällä - muutoksella tuetaan, nykyaikaistetaan ja tehostetaan kotihoidon työkäytäntöjä ja työtapoja, työn kokonaishallintaa ja työssä jaksamista. muuttaa ja oikaista manuaaliset ja monivaiheiset työprosessit yksinkertaisemmiksi teknologian avulla. edelleen kehittää ns. huolen vyöhykkeistöä ikäihmisten hoitoon sopivaksi työprosessiksi. Hankkeessa pyrittiin löytämään kotihoidon hoivatyöhön mukana kuljetettava tiedonsiirtoon soveltuva laite ja rakentamaan siihen liittyvä it-infrastruktuuri, joka mahdollistaa työhön liittyvän tiedon saannin ja kirjaamisen asiakkaan kotona (liite 1 Hoivatyön tietovirrat ZipIThankkeen kuvaamana). Lisäksi tavoitteena oli kehittää kotihoidon hoivatyöhön huolimittari 3

11 mittaamaan työntekijöiden kokemaa huolta asiakkaasta, tehdä hiljainen tieto näkyväksi ja tehostaa ennakoivaa toimintaa kotihoidon arjessa. Tavoitteena oli myös kokeilla tietoteknisiä mahdollisuuksia omaisten kanssa tehtävässä yhteistyössä. Alla oleva kuva (kuva 2) esittää hankkeen tavoitteiden toiminta- ja tietokokonaisuuden. Tavoite työstettiin yhdessä hankkeen projektityöryhmään kuuluneiden työntekijöiden, ZipIT- ja HOTI-hankkeiden toimijoiden kanssa toimintaprosessilähtöisesti. Tavoitteena oli saada kaikki kotihoidon it-pohjaiset työvälineet ja niiden kautta kulkevat tietovirrat liittymään rajapintojen kautta toisiinsa niin, että arjen toimintaprosessit sujuisivat kitkatta. Tavoitteen saavuttamisen jälkeen eri tietojen tallentaminen manuaalisesti vähenisi / poistuisi ja näin tehokkuus paranisi. Työajan käytön järkevöitymien ja tiedon saanti reaaliaikaisesti ja kätevästi toimintaprosessien eri vaiheissa lisäisi myös työn mielekkyyttä ja työssä jaksamista, työhyvinvointia. KUVA 2. Mobiili- ja huolimittariosioiden tavoitteet (TeKo-hankkeen projektityöryhmä, ) 1.3. Kohderyhmä Hankkeen kohderyhmänä oli kotihoidon hoivatyötä tekevä henkilöstö, jonka työn toimintaprosessia pyrittiin nykyaikaistamaan ja helpottamaan. Välillisenä hankkeen kohderyhmänä olivat myös kotihoidon asiakkaat, joille suunnatun laadukkaan hoiva-ajan lisäämiseen hankkeella pyrittiin. 4

12 2. Taustatiedot TeKo-hanke toteutettiin Kainuun maakunta -kuntayhtymän hallinnoimana ja hallinnoijan toisena ja kolmantena toimintavuonna, jolloin yhdeksän eri peruskunnan sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät olivat työskennelleet vuoden uudessa yhteisessä organisaatiossa. Yhteiset toimintaprosessit olivat vielä muotoutumassa ja työyhteisöt etsimässä yhteistä tapaa toimia. Hanke teki tiivistä yhteistyötä pk-yrityksen (it-ohjelmistoyritys Luovaliike Oy) kanssa yhteisen tavoitteen suuntaisesti. Luovaliike Oy:llä oli oma hanke hoivapalvelun tietojärjestelmän (HOTI) kehittämiseksi. Hankkeessa hyödynnettiin ko. aiheeseen liittyviä viimeaikaisia eri julkaisuista saatavilla olleita tutkimustuloksia ja teorioita. Hankkeessa työstettyä materiaalia on tarkoitus käyttää jatkossa kotihoidon osaamisen kehittämisen apuvälineenä. Taustateoriaa tarvitaan mm. mallinnettaessa muuttunut toimintaprosessi kotihoidon työntekijöille ja koulutettaessa heidät kotihoidon huolimittarin käyttöön Yleistä taustaa Kainuun hallintokokeilu Eduskunta sääti helmikuussa 2003 lain Kainuun hallintokokeilusta (343/2003). Kokeilu käynnistyi ja aloitti samalla Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminnan. Lain mukaan maakunta huolehtii pääosista ennen kuntien vastuulla olleista sosiaali- ja terveydenhuollon sekä osin opetustoimen tehtävistä. Maakunta vastaa myös maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta sekä maakunnan suunnittelusta ja Kainuun alueen kehittämisestä. Hallintokokeilun tarkoituksena on saada kokemuksia maakunnallisen itsehallinnon vahvistamisen vaikutuksista maakunnan kehittämiseen, peruspalveluiden järjestämiseen, kansalaisten osallistumiseen, maakunnan ja valtion keskushallinnon suhteeseen sekä kuntien ja valtion aluehallinnon toimintaan. Hallintokokeilun yksi keskeinen tavoite on hakea uusia työtapoja sekä toimintamalleja maakunnan ja kuntien ja yhteistyökumppaneiden ja elinkeinoelämän sekä muun työelämän välillä. Kuntayhtymä vastaa Kainuun yhdeksän (hankkeen loppuessa kahdeksan Vuolijoki yhdistyi Kajaaniin ) kunnan (Kajaani, Kuhmo, Hyrynsalmi, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi, Vuolijoki) sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (lukuun ottamatta lasten päivähoitoa, josta em. peruskunnat vastaavat itse). Kainuun maakunta -kuntayhtymässä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on organisoitu uudella tavalla palvelukokonaisuuksiksi, jotka sisältävät perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon palvelut (www.kainuu.fi, liitteenä organisaatiokaavio ja tarkemmin vanhuspalveluiden tulosalue, jossa kotihoito = kotona asumista tukevat palvelut, liite 2). Väestöä maakunnan alueella on noin Kuntayhtymässä työskentelee yhteensä noin työntekijää, joista sosiaali- ja terveydenhuollossa Vanhuspalveluissa työskentelee noin 700 työntekijää, joista kotihoidossa

13 Kainuun maakunta -kuntayhtymän strategisena tavoitteena on mahdollistaa vanhusten kotona asuminen niin pitkään kuin se on asiakkaan ja palveluntuottajan kannalta inhimillistä ja taloudellisesti järkevää. Tämän tavoitteen toteuttamiseen tarvitaan ennakointia, voimavaralähtöisyyttä, uudenlaisia työkäytäntöjä ja välineitä sekä työntekijöiden osaamisen laaja-alaista varmentamista Teknologia sosiaali- ja terveysalan muutoksissa Sosiaali- ja terveysala on ollut ja tulee olemaan seuraavina vuosikymmeninä muutosten ja murroksen kourissa. Tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa kansainvälistyminen, väestön ikääntyminen, kansantalouden kehitys ja työttömyys, palvelurakenteen muutos sekä tekniikan ja informaatioteknologian kehitys. (Kivisaari, Kortelainen & Saranummi 1999, 7.) Tällä hetkellä hoiva-alaa uhkaa jo työvoimapula, joka vaikeuttaa lähihoitajien rekrytointia ainakin Sotkamossa. Tulevaisuudessa terveydenhuoltomme suurin haaste tullee olemaan käytössä olevien resurssien ja yhä kasvavien tarpeiden välinen ristiriita. Palvelutarpeita luovat osaltaan perherakenteen murros, väestön ikääntyminen ja odotukset sekä terveyskäsitystä yhä täydellisemmäksi muokkaava medikalisaatio. Kehittyvä teknologia pystyisi vastaamaan näihin tarpeisiin koko ajan paremmin, mutta lääketieteessä uusi hoitoteknologia on yleensä aikaisempaa kalliimpaa ja sitoo entistä enemmän työvoimaa. Terveyspalvelujen tuotannon ja jakelun turvaamiseksi tarvitaankin uusia toimintamalleja. Kehittyvä teknologia voisi olla ratkaisu tilanteeseen. (Winblad & Reponen 2004, 23.) Eräs uuden teknologian ilmentymä, mobiilit laitteet ja sovellukset, ovat yleistyneet terveydenhuollossa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Mobiileja sovelluksia kehitetään moniin eri tarpeisiin, esimerkiksi tiedon välityksen ja päätöksenteon tukemiseen, laboratoriotulosten lähettämiseen sekä erilaisten dokumenttien laatimiseen. (Leiviskä, Oinas- Kukkonen & Räisänen 2006, 39.) Kivisaaren ym. (1999, 1) mukaan radikaalien innovaatioiden tarve terveydenhuollossa pohjautuu tarpeeseen hallita julkisen terveydenhuollon kustannuksia väestön ikääntyessä. Tulevaisuuden haasteena onkin tuottaa enemmän korkealaatuisia palveluja kohtuullisin kustannuksin. Haasteeseen vastaaminen tulee edellyttämään koko terveydenhuollon käytännöistä ja teknologioista muodostuvan järjestelmän kehittämistä. Kivisaaren ym. (1999, 1) mukaan ratkaisua ei synny vain yksittäisiä uusia teknologioita kehittämällä Innovaatioiden juurruttaminen sosiaali- ja terveysalalle Innovaatioiden juurruttaminen yhteiskuntaan tarkoittaa prosessia, jossa radikaalin innovaation käyttöönotolle luodaan edellytyksiä. Kysymys on kaksipuolisesta vaikutussuhteesta, jossa sekä innovaatio että sen ympäristö pyritään sopeuttamaan toisiinsa. Kuvassa 3 esitetään innovaation tie ideasta markkinoille ja juurruttamisen ydinkysymykset. (Kivisaari ym. 1999, 1.) 6

14 KUVA 3. Tie ideasta markkinoille ja juurruttamisprosessin ydinkysymykset (Kivisaari ym. 1999, 5) Kivisaaren ym. (1999, 39) mukaan tuotteen teknistä edistyksellisyyttä ja sen kykyä vastata asiakkaan tarpeisiin pidetään innovaatioiden laadukkuuden kahtena peruskriteerinä. Terveydenhuollon tekniikassa asiakkaan tarpeisiin vastaamisen tekee haasteelliseksi se, että asiakas ei olekaan yksi ainoa taho, vaan voi muodostua erillisistä käyttäjistä, maksajista ja ostopäätöksen tekijöistä. Esimerkiksi terveyskeskuksesta lainattavan apuvälineen käyttäjänä voi toimia tavallinen kansalainen, maksajana kunta ja hankintapäätöksen tekijöinä sairaalan hallintoviranomaiset. Eri tahoilla on toisistaan poikkeavat perusteet arvioida innovaation hyödyllisyyttä ja toimijasta riippuen hoitotuloksen laatu, hoidon saatavuus ja taloudellisuus arvottuvat eri tavoin. Kivisaari ym. mainitsee, että yhteiskunnallisesti laadukkaan innovaation tulee vastata eri tahojen toisistaan eroaviin tarpeisiin ja lisäksi soveltua käyttöympäristöön ja kulttuuriin. Näiden kriteerien täyttäminen ei kuitenkaan vielä takaa innovaation yhteiskunnallista laadukkuutta, vaan lisäksi tuotteen tulee olla vallitsevan normiston mukainen ja saavuttaa kansalaisten hyväksyntä. Julkista keskustelua on käyty muun muassa uusien terveydenhuollon tietojärjestelmien tietosuojasta ja kansalaisten valmiudesta terveystietojen avoimeen tiedonsiirtoon. (Kivisaari ym. 1999, 9.) 2.2. Hankkeen taustalla vaikuttavia teorioita ja tutkimuksia Toimintaprosessilähtöinen tietojärjestelmien kehittämismalli ZipIT-hankkeen työstämänä Toimintalähtöisen tietojärjestelmien kehittämismallin mukaan työtoimintaa onnistuneesti palveleva kehittäminen edellyttää nykytilan analysoimista kehittämistarpeiden tunnistamiseksi ja tavoitetilan suunnittelemista ja mallintamista niin, että kaikki osapuolet voivat ym- 7

15 märtää kehittämistyön vaikutukset omaan työhönsä. Vasta sen jälkeen voidaan ryhtyä laatimaan käytännön suunnitelmaa siitä, miten tuo tavoite saavutetaan. Toisaalta kehittämishankkeen aikana asioita joudutaan usein tarkastelemaan monelta eri tasolta: kehittämistyöllä voi olla vaikutuksia koko organisaation ja jopa organisaatioiden rajat ylittävään toimintaan, päivittäistä työtä yhdessä tekevien ammattilaisten yhteistyöhön ja kunkin yksittäisen työntekijän työhön. (Toivanen, Luukkonen, Ensio, Häkkinen, Ikävalko, Jaatinen, Klemola, Korhonen, Martikainen, Mursu, Röppänen, Silvennoinen, Tuomainen ja Palmén 2007) Toimintalähtöinen tietojärjestelmien kehittämismalli perustuu toiminnan teoriaan ja ZipIThankekokonaisuuden aikana tehtyihin pilotteihin, joissa kokeiltiin, tutkittiin ja kehitettiin erilaisia toiminnan teorian, tietojärjestelmätieteen, ohjelmistotuotannon ja käyttöliittymäsuunnittelun menetelmiä yhdessä hankkeeseen osallistuneiden organisaatioiden kanssa. Pilottikohteet olivat varsin vaihtelevia sekä sisällöltään että tavoitteiltaan, mutta yhtenä johtopäätöksenä voidaan pitää sitä, että tässä toimintalähtöinen lähestymistapa auttoi jäsentämään kokonaisuutta ja siihen liittyviä osatekijöitä. (Toivanen ym. 2007) Sotkamon kotihoito ja tämä hanke yhdessä Luovaliike Oy:n HOTI-hankkeen kanssa olivat yksi näistä pilotoinnissa mukana olleista yhteistyötahoista. ZipIT-hanke tuotti TeKo-hankkeelle alkukartoitusraportin (TeKo-hanke, Toimintaympäristön ja tiedonkulun kuvaus Sotkamon kotihoidossa. Kartoitus ennen mobiililaitteen käyttöönottoa, Kainuun maakunta - kuntayhtymä, D:11, 2007), jota on hyödynnetty hankkeen aikana kokonaisuuden hahmottamiseen ja tällä hetkellä hoivatyössä liikkuvien tietovirtojen kuvausta ja tiedonsiirtoon käytettyjen työvälineiden kuvausta tavoitetilaa asetettaessa. Tämän raportin liitteenä on kaaviokuva Toimintalähtöinen tietojärjestelmien kehittämismalli pähkinänkuoressa (liite 3) Hiljainen tieto hoitotyössä Raija Nurmisen mukaan Hiljainen tieto on useiden vuosien ajan ollut esillä keskusteluissa tietoyhteiskunnassa. Nyky-yhteiskunnassa suuntaudutaan lyhyen aikavälin tiedon varassa ja päätöksenteon perusteiden aikaulottuvuus supistuu. Kuitenkin erityisesti hiljainen tieto nähdään tulevaisuudessa ihmisten ja yhteisöjen pääomaksi. (Nurminen 2000) Hiljainen tieto ja intuitio mahdollistavat käsityksen olennaisesta. Käsitys olennaisesta ei muodostu hoitotyöntekijöille ainoastaan järjen ja todistusaineiston vallitsemasta lähtökohdasta. Se syntyy sisäisenä tunteena yksilöä ja ihmistä arvostavassa kohtaamisessa. Intuitio tuo tietoisuuteen hiljaisen tiedon, jossa yhdistyvät objektiivinen tieteellinen tieto, käytännöllinen tieto, kokemustieto ja monimuotoisena julkaistu tietoaines. Kokemustieto osana hiljaista tietoa kehittyy ammatillisena osaamisena sekä elämänkokemuksena ja se muokkaantuu ajallisen, sosiaalisen ja kulttuurisen vuorovaikutuksen kautta. (Nurminen 2000) Intuition ja intuition perustana olevan sekä sen kautta kehittyvän tiedon kuvaus on tärkeää hoitotyön käytännölle. Erityisesti hoitotyössä eettiset valinnat, asiantunteva hoitotyö ja taito hyödyntää puutteellista ja epäselvää tietoa edellyttävät erilaisista lähtökohdista kehittyvän tiedon soveltamista. On korostettu hoitajien intuitiivista oivaltamista, koska hoitotyössä edetään nopeasti teknistä osaamista ja sisäistynyttä tietoa edellyttävistä tilanteista herkkyyttä ja eläytymiskykyä edellyttäviin tilanteisiin. Monet hoitotyön tilanteet edellyttävät hoitajilta ajatuksellista keskittymistä, joka ei noudata lineaarisesti tapahtuvan ajattelun ohjaamaa toimintaa. On todettu, että intuitio edesauttaa hoitajia havaitsemaan muutoksen tarpeen potilaan hoidollisessa kokonaistilanteessa yksittäisten tai useiden vaihtelevien vihjeiden ja havaintojen ohjaamana. Intuitiivisen oivaltamisen kautta hoitaja pystyy toimimaan 8

16 ennakoivasti ja välittömästi. Intuition ja intuition perustana olevan ja sen kautta kehittyvän tiedon kuvaus hoitotyössä on tärkeää myös siksi, että intuition kuvataan olevan luovan sekä holistisen ajattelutavan, joka täydentää loogista ja rationaalista hoitotyön päätöksentekoa. Myös hiljaisuuden ja hiljaisen tiedon kuvaaminen hoitotyössä nähdään tärkeänä, mutta haasteellisena, koska hiljaisuuden sanallinen kuvaus on vaikeaa. On kuvattu, että intuition kautta hiljaisuus ja hiljainen tieto tulevat ihmisen tietoisuuteen. (Nurminen 2000, tiivistelmä) Nurmisen (2000) mukaan hiljaisesta tiedosta saatua tutkimustietoa voidaan hyödyntää hoitotyön pätevyysvaatimusten ja hoitotyöntekijän asiantuntijuuden määrittämisessä ja arvioinnissa. Lisäksi hänen tutkimansa tieto laajentaa aiemmin enemmän rationaalisesta lähtökohdasta tarkasteltua hoidollisen päätöksenteon tietoperustaa. KUVA 4. Organisaatioissa oleva tietämys (TIMANTTI Kokemusperäisen tietämyksen ja asiantuntemuksen jakaminen organisaatiossa.) Elämänlaadun ulottuvuudet Vaaraman mukaan Elämänlaatua voidaan lähestyä moniulotteisesti kuvan 5 kuvaamalla tavalla, eli elämänlaadun nähdään koostuvan yksilön fyysisestä ja psyykkisestä toimintakyvystä, sosiaalisista suhteista ja sosiaalisesta hyvinvoinnista sekä yksilön toimintakyvyn ja ympäristön välisestä yhteensopivuudesta. Mitä huonokuntoisempi ikääntynyt on, sitä tärkeämpää hänelle on oikea-aikainen ja hänen tarpeisiinsa räätälöity ympäristön tuki, mihin mallissa sisällytetään niin fyysinen ja emotionaalinen ympäristö kuin apu, palvelu ja hoitokin. (Vaarama 2006) 9

17 KUVA 5. Elämänlaadun ulottuvuudet (Vaarama 2006) Ikääntyvän itsestä huolenpidon malli Kaisa Backmanin mukaan Kaisa Backman on tehnyt 2001 lisensiaattityön kotona asuvien ikääntyvien itsensä huolenpidosta. Tutkimuksen tavoitteena on kuvailla ja ymmärtää kotona asuvien ikääntyvien itsestä huolenpitoa ja tuottaa ilmiötä kuvaava malli. Backmanin tutkimuksessa tarkastellaan ikääntyvien itsestä huolenpitoon liittyviä asioita kolmesta eri näkökulmasta. Ne ovat toimintakyky, elämään tyytyväisyys ja itsearvostus. Hänen tutkimuksessaan toimintakyvyllä tarkoitetaan päivittäisistä toiminnoista selviytymistä, kuten peseytymistä, pukeutumista, syömistä, talouden hoitamista ja kaupassakäyntiä. Elämään tyytyväisyys on yksilöllinen kokemus, joka pohjautuu toiveiden ja saavutettujen tulosten ja kokemusten vertailuun. Itsearvostus on minäkäsitykseen kuuluva itseä koskeva arvioiva asenne, joka muotoutuu ihmisen suhteessa yhteisöön. Korkea itsearvostus tarkoittaa sitä, että ihminen tuntee olevansa riittävän hyvä ja hän arvostaa itseään ja muita. Varhaiset kokemukset omista vanhemmista vaikuttavat ikääntyvän hyvinvointiin ja itsearvostukseen. Backmanin mukaan itsestä huolenpito on terveyden ja sairauksien hoitamista sekä päivittäisten askareiden tekemistä, joissa näkyy itsestä välittäminen. Toiminnan edellytyksenä on ikääntyvän taustaansa ja persoonallisuuteensa liittyvät tekijät sekä vanhenemisen ja terveyden kokeminen. Itsestä huolenpidon merkitys näkyy tulevaisuuteen suuntautumisena, sosiaalisessa toiminnassa sekä vanhenemiseen ja tulevaisuuteen asennoitumisessa. Backman esittää neljä pääkategoriaa, jotka on nimetty sen mukaan miten ikääntyvä pitää itsestään huolta. Kategoriat ovat omavastuinen, ulkoapäin ohjattu, omapäinen ja luovuttaja. Tarkempi selitys kategorioiden sisällöstä löytyy TeKo-hankkeessa työstetystä Huolimittarin ohjelehtisestä (liite 4). Kaisa Backmanin tutkimuksen mukaan erityisen haasteen hoitotyössä ja kaikessa ikääntyvien parissa tehtävässä toiminnassa muodostavat luovuttajat ja alistujat. Luovuttamisen taustalla voi olla muun muassa akuutti sairastuminen tai läheisen kuoleman aiheuttama suru. Surutyön tukeminen on tärkeä toiminta-alue ikääntyvien parissa toimittaessa. Hoitotyön kannalta yksi merkittävimmistä haasteista, johon vastaamalla voidaan ehkäistä ikääntyvien luovuttamista, on kotiutuminen sairaalajakson jälkeen. Luovuttaminen ja siihen 10

18 usein kytkeytyvä depressio voi myös juontaa juurensa jo pitkälle menneisyyteen kyseisen ihmisen henkilöhistoriassa. Ikääntyvien määrän kasvaessa tulevaisuudessa, on todennäköistä, että myös luovuttajien määrä kasvaa. Tällöin suomalaisessa yhteiskunnassa voidaan syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ohella puhua saman uhan alla elävistä ikääntyneistä. Syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa elävien ikääntyvien tukemiseksi tarvitaan uusia toimintamalleja, joissa heidän auttamiseensa paneudutaan moniammatillisella yhteistyöllä perustettujen ja ylläpidettyjen turvaverkkojen voimin. (Backman 2001) Backmanin tutkimuksessa mukana olleet ikääntyvät ovat kaikki saman sukupolven kasvatteja. He edustavat sodan ja pulan sukupolvea, jolle on yhteistä puutteelliset elinolosuhteet, varhainen kotoa lähtö ja työn täyteinen elämä. He ovat osallistuneet sodan jälkeisen Suomen jälleenrakentamiseen ja viettävät nyt vanhuuttaan hyvinvointivaltion murroksen keskellä. Ikääntyvien parissa työskenneltäessä on hyvä tunnistaa tämä sukupolvelle yhteinen kulttuurihistoriallinen tausta, joka tässä tutkimuksessa näyttäytyy siten, että uhrautuminen ja katkeroituminen ovat tutkimukseen osallistuneiden yleisempiä menneisyyttä luonnehtivia piirteitä. (Backman 2001) Samassa tutkimuksessa todetaan, että sukupolvea yhdistävien tekijöiden lisäksi on aina yksilöitä erottelevia tekijöitä ja että Roosin (1987) mukaan erottelevana tekijänä sodan ja pulan sukupolven elämässä on varallisuuden mukanaan tuoma sosiaalinen eriarvoisuus. Myös Backmanin tutkimuksessa mainittu eriarvoisuus on havaittavissa ja se liittyy myös itsestä huolenpidon ilmenemiseen ja kehittymiseen siten että, sisäistetty, selkeä itsestä huolenpito kytkeytyy turvattuun, vakavaraiseen elämään ja ulkokohtainen, selkiytymätön huolenpito turvattomaan taustaan. Tämän lisäksi Backmanin tutkimus antaa viitteitä siitä, että itsestä huolenpidon tavat ja niiden kytkeymät menneisyyteen ja tulevaisuuteen suuntautumiseen ovat lopulta hyvin yksilöllisiä. Ikääntyvien parissa toimittaessa yksilöllisten elämäntarinoiden kuunteleminen ja eri muodoissaan taltioiminen voi antaa hyvän lähtökohdan yksilöllisten huolenpitotapojen ymmärtämiselle ja hoidon sekä muun toiminnan suunnittelulle ja toteutukselle. Toisaalta vuorovaikutustilanteissa mahdollistuu tällöin myös tiedon antaminen iäkkäille. Backmanin tutkimuksessa kerrotaan, että Laurin ja Sainion (1996) mukaan terveydenhuollon asiakkaat haluavat osallistua keskusteluun ja saada tietoa omasta tilastaan, sairauden hoidosta ja hoidon vaikutuksista, vaikka eivät haluaisi tehdä itse päätöksiä hoidostaan. (Backman 2001) Gerontologista hoitotyötä ajatellen Backmanin tutkimus viittaa ikääntyvien hoidon ainutlaatuisuuteen. Tutkimuksessa sanotaan, että McCormackin ja Fordin (1999) mukaan ikääntyvien hoitotyön ydin liittyy eettisiin kysymyksiin. Myös Kaisa Backmanin tutkimuksen tulokset herättävät ajatuksia siitä millaiseksi esimerkiksi omapäisen ikääntyvän hoidon tavoitteet mielletään ja kuka ne asettaa. (Backman 2001) 11

19 TAULUKKO 1. Kaksi itsestä huolenpidon ohjautumista kuvaavaa pääsuuntausta (Backman 2001, 53) Itsestä huolenpidon ohjautumista luonnehtivat tekijät 1. Elämän taitekohtien luonne Sisäistetty, selkeä itsestä huolenpito Lapsuudessa koettu hyväksytyksi tuleminen ja nuoruuden itsenäistymispyrkimys. Aikuisuudessa vastuunottopakko, joka vanhuudessa puolison kuoleman jälkeen vaihtunut oman roolin selkeytymiseen. Ulkokohtainen, selkeytymätön itsestä huolenpito Lapsuudessa koettu hylätyksi tuleminen, josta on nuoruudessa seurannut vastuunottopakko itsestä. Aikuisuudessa koettu itsenäistyminen ja oman kodin perustaminen. Puolison kuoleman jälkeen oman roolin epäselvyys. 2. Reagointitapa Lapsuudessa ja nuoruudessa maailman valloittaminen, joka aikuisuudessa vaihtunut elämän realiteetteihin tyytymiseen. Vanhuudessa itsenäistyminen Lapsuudessa, nuoruudessa ja aikuisuudessa kohtaloon tyytyminen tai alistuminen, jota sävyttää katkeroituminen, kovettuminen ja ja vastuunotto omasta elämästä. vaiennettu kapina. Vanhuudessa luopumi- nen, murtuminen tai sinnittely. 3. Voimavarat Korkea itsearvostus Harvat turvalliset ihmissuhteet, vaatimattomuus ja työhön pakeneminen. 4. Itsestä huolenpidon merkitys Aktiivisena aikana luonteva osa elämää. Vanhuudessa luottavainen vastuunotto itsestä. Aktiivisen aikana torjuttu asia. Vanhuudessa pakonomainen vastuunotto itsestä. 5. Vanhenemisen kokemus Eteenpäin pyrkiminen kuten ennenkin. Katkeroitumisen sävyttämä Toimintakyky, toimijuus Ikääntyminen ja toimintakyky: Haasteet tutkimukselle Kolmas kansallinen ikääntymisen foorumi julkaisussa korostetaan toimintakyvyn suurta merkitystä esimerkiksi terveydenhuollon kustannusten kannalta: ne eivät riipu iästä vaan sairauksista ja toimintakyvystä. Seppo Koskisen, Tuija Martelin ja Päivi Sainion esityksessä todetaan, että toimintakyky jäsennetään kolmeksi ulottuvuudeksi, jotka ovat fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky. Fyysisen toimintakyvyn tärkeimpiä osa-alueita ovat liikkuminen, yläraajojen toiminnat ja aistitoiminnat. Psyykkisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan usein lähinnä kykyä suoriutua kognitiivisista tehtävistä, jotka edellyttävät mm. oppimiskykyä, muistamista ja kielellisiä taitoja. Myös psyykkinen hyvinvointi, selviytymiskeinot ja elämänhallinta ovat psyykkisen toimintakyvyn ulottuvuuksia. Sosiaalisella toimintakyvyllä puolestaan tarkoitetaan suoriutumista erilaisten yhteisöjen jäsenyyteen liittyvistä velvoitteista ja odotuksista. Nämä toimintakyvyn ulottuvuudet nivoutuvat toisiinsa. Jotta toimintakyvystä saataisiin kattavampi kuva, onkin tarpeen selvittää paitsi se, mihin henkilö kykenisi, myös se, mitä hän todellisuudessa tekee. Tämä on tärkeää siitäkin syystä, että toimintakyvyn ylläpitämiseksi on yleensä tarpeen käyttää kykyjään. Iäkkäiden toimintakykyä voidaan kohentaa vaikuttamalla toimintakyvyn keskeisiin määrittäjiin, joita ovat sairaudet ja tapaturmat, aktiivisuus sekä toimintaympäristö. Sairauksien ja tapaturmien ehkäisy, varhainen toteaminen ja hyvä hoito edistävät iäkkäiden itsenäistä selviytymistä. Sairauksien ehkäiseminen ja hyvä hoito, elinympäristön muokkaaminen erilaisia toimintoja helpottavaksi ja fyysisen, henkisen ja sosiaalisen toimeliaisuuden edistäminen erilaisin keinoin ovat kaikki tärkeitä keinoja pyrittäessä edistämään iäkkäiden toimintakykyä. (Kolmas kansallinen ikääntymisen foorumi 2006) Samassa julkaisussa Jyrki Jyrkämä haluaa haastaa meidät tarkastelemaan toimintakykyä uudesta näkökulmasta, toimijuudesta käsin. Hänen mukaansa painopiste tulee suunnata 12

20 perinteisesti ymmärretystä sosiaalisesta toimintakyvystä kohti toimintakyvyn sosiaalisuutta. Hänen mukaansa toimintakyky määrittyy, rakentuu, tulkitaan ja ymmärretään erilaisissa sosiaalisissa konteksteissa ja tilanteissa, eikä vain sosiaaliselta vaan myös muilta ulottuvuuksiltaan. Toiseksi, näkökulman muutos vie tutkimuksen painopisteen potentiaalisesta, mahdollisesta toimintakyvystä, aktuaaliseen, käytössä olevaan; voisi puhua myös performatiivisesta toimintakyvystä. Olennaisempaa kuin mitattu käden puristusvoima on se, mihin ja miten tätä puristusvoimaa käytetään. Kolmanneksi, objektiivista, mitattavissa olevaa toimintakykyä keskeisemmäksi asettuu koettu, arvioitu, ennakoitu toimintakyky, se, miten ihmiset eräällä tapaa elävät toimintakykynsä. Neljäntenä, muutos merkitsee kiinnostuksen siirtymää toimintakyvystä yksilön ominaisuutena kohti toimintaa, toimintakäytäntöjä ja -tilanteita, kaiken kaikkiaan kohti arkielämää ja siinä ilmenevää ja toteutuvaa toimijuutta. Jyrkämän mukaan ikääntyvät ihmiset rakentavat elämänkulkuaan, elämäntilanteitaan ja vanhenemista toimien ja tehden valintoja niissä rakenteellisissa ja kulttuurisissa niin rajoja, esteitä kuin mahdollisuuksiakin luovissa ajallis-paikallisissa puitteissa, joissa he elämäänsä ikääntyessään elävät. Näkökulmana toimijuus hänen mukaansa korostaa aiempaa enemmän toiminnan ja ilmiöiden kontekstuaalisuutta, niiden liittymistä laajasti ottaen aikaan ja paikkaan, tiettyyn tilanteeseen. Alla oleva kuva (Kuva 6) auttaa hahmottamaan toimijuuden ulottuvuudet. Analyysin lähtökohtana on eron tekeminen osaamisen ja kykenemisen välillä. Osata viittaa tässä taitoihin ja tietoihin, joita ihmisellä on tai oletetaan olevan. Kykeneminen viittaa perinteisesti ymmärrettyyn fyysiseen ja psyykkiseen toimintakykyyn. Haluta viittaa yksilön motivaatioon, tavoitteisiin ja päämääriin kussakin elämäntilanteessa. Täytyä - ulottuvuus liittyy tilanteissa ilmeneviin ja vaikuttaviin pakkoihin ja rajoituksiin, jotka saattavat olla fyysisiä, sosiaalisia, moraalisia kuin kulttuurisiakin. Voida - ulottuvuus ilmentää tilanteissa olemassa olevia ja nähtyjä mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja. Tuntea - ulottuvuus viittaa tilanteisiin ja asioihin kohdistuviin arvoihin ja emootioihin. Ulottuvuudet kietoutuvat tietenkin toisiinsa. fyysinen ja psyykkinen toimintakyky tiedot ja taidot pakko ja rajoitukset motivaatio, tavoitteet ja päämäärät mahdollisuudet ja vaihtoehdot arvot ja emootiot KUVA 6. Toimijuuden ulottuvuudet (Mukailtu Jyrkämä 2006) 13

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma.

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin 1.6.2011 31.12.2013 Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tuula Suominen Salon väestöennusteet 2010 2040 75 vuotta täyttäneiden osalta Teknologian

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS LAPE - lastensuojelun oppimisverkosto 12.9.2016, Kuopio Helena Saari Perhekeskusvastaava Tarja Juppi Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen vs.vastuualuepäällikkö 16.9.2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN 3.4.2013 Terveempi Pohjois-Suomi 2, Kainuun osahanke Sari Marita Ikäheimo Kainuun sosiaali ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän perussopimus 3 Toiminta ajatus

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 Kainuun kehittämisosio Saara Pikkarainen, projektipäällikkö

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja varhaisen puuttumisen tunnisteet Katriina Niemelä 4.4.2013 Sisältö Mitä on palvelutarpeen arviointi? määrittely Esimerkki palvelutarpeen arviointiprosessista ja sen

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

GERinno hanke. Monialaisen simulaatio-oppimisympäristön suunnittelu SimPro 2015 Eveliina Kivinen ja Jukka Karjalainen

GERinno hanke. Monialaisen simulaatio-oppimisympäristön suunnittelu SimPro 2015 Eveliina Kivinen ja Jukka Karjalainen GERinno hanke Monialaisen simulaatio-oppimisympäristön suunnittelu SimPro 2015 Eveliina Kivinen ja Jukka Karjalainen Simulaatiokeskus SimuLti Lahden Ammattikorkeakoulun monialainen uusi kampusalue rakentuu

Lisätiedot

IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS

IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS IKÄIHMISEN VIREÄ HUOMINEN Oulu 18.4.2013 IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS Jyrki Jyrkämä Sosiologia, sosiaaligerontologia, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto jyrki.jyrkama@yu.fi LYHYT

Lisätiedot

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa Mobiili- kotihoito Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1.10.13-30.9.14 Tieran Mobiili kotihoito Tiera on kuntatoimijoiden omistama valtakunnallinen yhteistyöverkosto Tiera

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot