TALOUS MÄÄRÄRAHOITTAIN 2005 Menot Tulot Netto (1 000 euroa)

Transkriptio

1 57 KÄYTTÖTALOUSOSA

2 58 TALOUS MÄÄRÄRAHOITTAIN 2005 Menot Tulot Netto (1 000 euroa) Konsernihallinto ,9 828, ,9 01 Kaupunginvaltuusto 334,0 0,0-334,0 04 Kaupunginhallitus ,2 712, ,6 05 Elinkeinopolitiikka 3 814,0 0, ,0 07 Avustukset 1 246,5 0, ,5 20 Hallintokeskus 5 152,2 115, ,8 Liiketoimintatoimiala 6 087, ,9-943,1 24 Johto ja hallinto 132,0 0,0-132,0 25 Tietohallintotoimisto 4 348, ,0 150,0 26 Talous- ja hankintapalvelukeskus 0,0 0,0 0,0 27 Erillispalvelut 1 607,0 645,9-961,1 Sosiaali- ja terveystoimen toimiala , , ,7 32 Johto ja hallinto 1 983,9 27, ,1 34 Sosiaali- ja mielenterveyspalvelut , , ,4 35 Avoterveydenhuoltopalvelut , , ,9 36 Erikoissairaanhoito ,0 0, ,0 37 Lasten päivähoito , , ,2 39 Vanhuspalvelut ja terveyskeskussairaala , , ,1 Sivistystoimiala , , ,0 47 Johto ja hallinto 132,0 0,0-132,0 Opetustoimi , , ,0 48 Opetusvirasto 1 341,8 0, ,8 50 Perusopetus , , ,4 51 Lukio-opetus 8 515,8 39, ,8 Kulttuuritoimi , , ,0 56 Kulttuuritoimen keskus 2 124,5 146, ,0 57 Kaupungin - Keski-Suomen maakuntakirjasto 4 709,2 396, ,6 58 Museot 2 929,8 235, ,1 61 Kuvataidekoulu 360,7 102,3-258,4 63 Jyväskylän kaupunginorkesteri 2 353,6 221, ,0 64 Jyväskylän kaupunginteatteri 4 234,8 927, ,9 65 Nuorisotoimi 1 176,9 161, ,0 Liikuntatoimi 6 932, , ,0 78 Jyväskylän liikuntapalvelukeskus 6 932, , ,0 Yhdyskuntatoimen toimiala , , ,7 83 Johto ja hallinto 132,0 0,0-132,0 84 Kaupunkisuunnittelu 1 500,6 62, ,6 85 Yhdyskuntatekniikka , ,1-949,2 86 Pelastuspalvelut ja joukkoliikenne 6 450,9 711, ,9 88 Rakennusvalvonta 731,0 728,0-3,0 89 Ympäristötoimi 1 474,0 522,0-952,0 KAIKKI YHTEENSÄ , , ,4

3 59 KÄYTTÖMENOT TP TA/M TA Muutos (1 000 euroa) euroa Konsernihallinto , , , ,6-5,9 01 Kaupunginvaltuusto 327,5 333,8 334,0 0,2 0,1 04 Kaupunginhallitus , , ,2-464,0-3,1 05 Elinkeinopolitiikka 4 144, , ,0-276,8-6,8 07 Avustukset 870, , ,5 242,3 24,1 20 Hallintokeskus 6 231, , , ,3-17,0 Liiketoimintatoimiala 4 853, , ,0 791,8 15,0 24 Johto ja hallinto 0,0 0,0 132,0 132,0 100,0 25 Tietohallintotoimisto 3 512, , ,0 522,1 13,6 27 Erillispalvelut 1 341, , ,0 137,7 9,4 Sosiaali- ja terveystoimen toimiala , , , ,5 4,0 32 Johto ja hallinto 1 767, , ,9 248,7 14,3 34 Sosiaali- ja mielenterveyspalvelut , , ,9 413,3 0,7 35 Avoterveydenhuoltopalvelut , , , ,6 4,6 36 Erikoissairaanhoito , , , ,7 5,7 37 Lasten päivähoito , , ,3 733,1 2,1 39 Vanhuspalvelut ja terveyskeskussairaala , , , ,1 6,7 Organisaatiomuutos 681,8 0,0 0,0 0,0 0,0 Sivistystoimiala , , , ,4 4,4 47 Johto ja hallinto 0,0 0,0 132,0 132,0 100,0 Opetustoimi , , , ,4 4,3 48 Opetusvirasto 970, , ,8 320,1 31,3 50 Perusopetus , , , ,7 3,9 51 Lukio-opetus 8 134, , ,8 235,6 2,8 Kulttuuritoimi , , ,5 689,0 4,0 56 Kulttuuritoimen keskus 1 704, , ,5 21,6 1,0 57 Kaupungin - Keski-Suomen maakuntakirjasto 4 346, , ,2 102,5 2,2 58 Museot 2 948, , ,8 211,8 7,8 61 Kuvataidekoulu 376,7 354,4 360,7 6,3 1,8 63 Jyväskylän kaupunginorkesteri 2 135, , ,6 90,0 4,0 64 Jyväskylän kaupunginteatteri 4 110, , ,8 212,4 5,3 65 Nuorisotoimi 1 155, , ,9 44,4 3,9 Liikuntatoimi 7 415, , ,0 284,0 4,3 78 Jyväskylän liikuntapalvelukeskus 7 415, , ,0 284,0 4,3 Yhdyskuntatoimen toimiala , , , ,9 5,1 83 Johto ja hallinto 0,0 0,0 132,0 132,0 100,0 84 Kaupunkisuunnittelu 1 590, , ,6 32,4 2,2 85 Yhdyskuntatekniikka , , ,3 719,0 4,2 86 Pelastuspalvelut ja joukkoliikenne 1 388, , ,9 443,2 7,4 88 Rakennusvalvonta 703,2 709,7 731,0 21,3 3,0 89 Ympäristötoimi 1 333, , ,0 10,0 0,7 KAIKKI YHTEENSÄ , , , ,0 3,6 Organisaatiomuutokset Työväenopisto 1 864, ,8 0, ,8-100,0 Suomalainen konservatorio 3 021,4 0,0 0,0 0,0 0,0 Altek Aluetekniikka ,8 0,0 0,0 0,0 0,0 Pelastuslaitos 4 602,8 0,0 0,0 0,0 0,0 Nuohous 174,3 0,0 0,0 0,0 0,0 Kylän KATTAUS 9 017,8 0,0 0,0 0,0 0,0 KAIKKI YHTEENSÄ , , , ,2 3,0

4 60 KÄYTTÖTULOT TP TA/M TA Muutos (1 000 euroa) euroa Konsernihallinto 1 491,3 913,9 828,0-85,9-9,4 01 Kaupunginvaltuusto 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 04 Kaupunginhallitus 925,4 763,6 712,6-51,0-6,7 05 Elinkeinopolitiikka 10,0 0,0 0,0 0,0 0,0 20 Hallintokeskus 555,9 150,3 115,4-34,9-23,2 Liiketoimintatoimiala 4 239, , ,9 600,2 13,2 25 Tietohallintotoimisto 3 636, , ,0 545,0 13,8 27 Erillispalvelut 602,2 590,7 645,9 55,2 9,3 Sosiaali- ja terveystoimen toimiala , , ,3 182,6 0,5 32 Johto ja hallinto 76,3 15,6 27,8 12,2 78,2 34 Sosiaali- ja mielenterveyspalvelut , , ,5 31,7 0,2 35 Avoterveydenhuoltopalvelut 3 691, , ,1 208,0 5,8 36 Erikoissairaanhoito 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 37 Lasten päivähoito 3 369, , ,1 180,6 5,1 39 Vanhuspalvelut ja terveyskeskussairaala , , ,8-249,9-2,2 Organisaatiomuutos 941,5 0,0 0,0 0,0 0,0 Sivistystoimiala 7 351, , ,5 315,1 5,5 Opetustoimi 2 053, , ,0-0,2 0,0 48 Opetusvirasto 5,9 0,2 0,0-0,2-100,0 50 Perusopetus 1 893, , ,0 0,0 0,0 51 Lukio-opetus 154,8 39,0 39,0 0,0 0,0 Kulttuuritoimi 2 403, , ,5 315,3 16,8 56 Kulttuuritoimen keskus 155,8 76,3 146,5 70,2 92,0 57 Kaupungin - Keski-Suomen maakuntakirjasto 391,1 396,6 396,6 0,0 0,0 58 Museot 380,6 129,3 235,7 106,4 82,3 61 Kuvataidekoulu 132,5 107,5 102,3-5,2-4,8 63 Jyväskylän kaupunginorkesteri 242,7 221,6 221,6 0,0 0,0 64 Jyväskylän kaupunginteatteri 924,4 789,1 927,9 138,8 17,6 65 Nuorisotoimi 176,1 156,8 161,9 5,1 3,3 Liikuntatoimi 2 894, , ,0 0,0 0,0 78 Jyväskylän liikuntapalvelukeskus 2 894, , ,0 0,0 0,0 Yhdyskuntatoimen toimiala , , ,1-268,4-1,4 84 Kaupunkisuunnittelu 134,1 41,4 62,0 20,6 49,8 85 Yhdyskuntatekniikka , , ,1-323,3-1,9 86 Pelastuspalvelut ja joukkoliikenne 639,7 691,0 711,0 20,0 2,9 88 Rakennusvalvonta 790,4 713,7 728,0 14,3 2,0 89 Ympäristötoimi 545,0 522,0 522,0 0,0 0,0 KAIKKI YHTEENSÄ , , ,8 743,6 1,1 Organisaatiomuutokset Työväenopisto 796,9 780,0 0,0-780,0-100,0 Suomalainen konservatorio 1 023,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Altek Aluetekniikka ,4 0,0 0,0 0,0 0,0 Pelastuslaitos 1 166,7 0,0 0,0 0,0 0,0 Nuohous 58,4 0,0 0,0 0,0 0,0 Kylän KATTAUS 9 071,5 0,0 0,0 0,0 0,0 KAIKKI YHTEENSÄ , , ,8-36,4-0,1

5 61 KÄYTTÖTALOUS NETTO TP TA/M TA Muutos (1 000 euroa) euroa Konsernihallinto , , , ,7-5,7 01 Kaupunginvaltuusto -327,5-333,8-334,0-0,2 0,1 04 Kaupunginhallitus , , ,6 413,0-2,9 05 Elinkeinopolitiikka , , ,0 276,8-6,8 07 Avustukset -870, , ,5-242,3 24,1 20 Hallintokeskus , , , ,4-16,8 Liiketoimintatoimiala -614,6-751,5-943,1-191,6 25,5 24 Johto ja hallinto 0,0 0,0-132,0-132,0-100,0 25 Tietohallintotoimisto 124,3 127,1 150,0 22,9 18,0 27 Erillispalvelut -738,9-878,6-961,1-82,5 9,4 Sosiaali- ja terveystoimen toimiala , , , ,9 4,7 32 Johto ja hallinto , , ,1-236,5 13,8 34 Sosiaali- ja mielenterveyspalvelut , , ,4-381,6 1,0 35 Avoterveydenhuoltopalvelut , , ,9-904,6 4,4 36 Erikoissairaanhoito , , , ,7 5,7 37 Lasten päivähoito , , ,2-552,5 1,7 39 Vanhuspalvelut ja terveyskeskussairaala , , , ,0 9,4 Organisaatiomuutos 259,7 0,0 0,0 0,0 0,0 Sivistystoimiala , , , ,3 4,3 47 Johto ja hallinto 0,0 0,0-132,0-132,0-100,0 Opetustoimi , , , ,6 4,4 48 Opetusvirasto -965, , ,8-320,3 31,4 50 Perusopetus , , , ,7 4,0 51 Lukio-opetus , , ,8-235,6 2,9 Kulttuuritoimi , , ,0-373,7 2,4 56 Kulttuuritoimen keskus , , ,0 48,6-2,4 57 Kaupungin - Keski-Suomen maakuntakirjasto , , ,6-102,5 2,4 58 Museot , , ,1-105,4 4,1 61 Kuvataidekoulu -244,2-246,9-258,4-11,5 4,7 63 Jyväskylän kaupunginorkesteri , , ,0-90,0 4,4 64 Jyväskylän kaupunginteatteri , , ,9-73,6 2,3 65 Nuorisotoimi -979,4-975, ,0-39,3 4,0 Liikuntatoimi , , ,0-284,0 6,7 78 Jyväskylän liikuntapalvelukeskus , , ,0-284,0 6,7 Yhdyskuntatoimen toimiala , , , ,3 21,4 83 Johto ja hallinto 0,0 0,0-132,0-132,0-100,0 84 Kaupunkisuunnittelu , , ,6-11,8 0,8 85 Yhdyskuntatekniikka ,5 93,1-949, ,3-1119,5 86 Pelastuspalvelut ja joukkoliikenne -748, , ,9-423,2 8,0 88 Rakennusvalvonta 87,2 4,0-3,0-7,0-175,0 89 Ympäristötoimi -788,7-942,0-952,0-10,0 1,1 KAIKKI YHTEENSÄ , , , ,4 4,2 Organisaatiomuutokset Työväenopisto , ,8 0, ,8-100,0 Suomalainen konservatorio ,3 0,0 0,0 0,0 0,0 Altek Aluetekniikka 222,6 0,0 0,0 0,0 0,0 Pelastuslaitos ,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Nuohous -115,9 0,0 0,0 0,0 0,0 Kylän KATTAUS 53,7 0,0 0,0 0,0 0,0 KAIKKI YHTEENSÄ , , , ,6 3,8

6 62 KONSERNIHALLINTO

7 63 Konsernihallinto yhteensä TALOUS TP 2003 TA/M 2004 TA 2005 Muutos euroa Kaupunginhallitus 925,4 563,6 712,6 149,0 26,4 Elinkeinopolitiikka 10,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Hallintokeskus 555,9 150,3 115,4-34,9-23,2 Toimintatulot yhteensä 1 491,3 713,9 828,0 114,1 16,0 Kaupunginvaltuusto 327,5 333,8 334,0 0,2 0,1 Kaupunginhallitus , , ,2-464,0-3,1 Elinkeinopolitiikka 4 144, , ,0-276,8-6,8 Avustukset 870, , ,5 242,3 24,1 Hallintokeskus 6 231, , , ,3-17,0 Toimintamenot yhteensä , , , ,6-5,9 TULOSSUUNNITELMA euroa Toimintatulot 1 496,1 913,9 828,0-85,9-9,4 Myyntitulot 147,7 166,5 141,6-24,9-15,0 Tuet ja avustukset 570,6 571,6 475,6-96,0-16,8 Muut toimintatulot 777,8 175,8 210,8 35,0 19,9 Toimintamenot , , , ,6-5,9 Henkilöstömenot 5 972, , ,7-875,3-18,8 Palvelujen ostot 9 727, , ,2-515,1-4,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 240,5 148,4 156,5 8,1 5,5 Avustukset 7 196, , ,2 202,0 2,5 Muut toimintamenot 2 608, , ,3-372,3-12,8 Toimintakate , , , ,7-5,7

8 64 Konsernihallinto 01 Kaupunginvaltuusto TULOSSUUNNITELMA TP 2003 TA/M 2004 TA 2005 Muutos euroa Toimintamenot 327,5 333,8 334,0 0,2 0,1 Henkilöstömenot 135,6 171,4 167,0-4,4-2,6 Palvelujen ostot 101,8 73,3 73,5 0,2 0,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 14,8 8,7 8,7 0,0 0,0 Muut toimintamenot 75,3 80,4 84,8 4,4 5,5 Toimintakate (sitova taso) -327,5-333,8-334,0-0,2 0,1 Perustelut: Kaupunginvaltuusto linjoittaa kaupunkiyhteisön toiminnot sekä jakaa voimavarat päämääränä hyvä asuin- ja toimintaympäristö. Kehittämiskohteina ovat seudullinen elinvoimaisuus, sosiaalisten ongelmien ehkäisy ja terve talous. Kaupunginvaltuusto on vuonna 2004 tehnyt tarpeelliset päätökset hallinnon uudistuksesta. Keskeisenä tehtävänä vuonna 2005 tulee olemaan uudistuksen käytännön toteuttaminen, kaupungin strategioiden uudistaminen sekä asioiden valmistelun, päätöksenteon ja toimintatapojen kehittäminen yhteistyössä luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kanssa. Vuosi 2005 on uuden valtuuston ensimmäinen toimintavuosi. Valtuustolle järjestetään tarpeellista perehdyttämistä kaupungin ja kaupunkikonsernin toimintoihin ja toimintatapoihin. TUNNUSLUVUT Suoritetavoitteet: Kaupunginvaltuuston kokoukset kpl ,0 Käsitellyt asiat kpl ,0 Kaupunginvaltuuston seminaarit kpl ,0 Voimavarat: Valtuutettujen lukumäärä ,0 Toimitilat, m ,0

9 65 Konsernihallinto 04 Kaupunginhallitus TULOSSUUNNITELMA TP 2003 TA/M 2004 TA 2005 Muutos euroa Toimintatulot 925,4 763,6 712,6-51,0-6,7 Myyntitulot 0,9 20,0 30,0 10,0 50,0 Tuet ja avustukset 559,8 571,6 475,6-96,0-16,8 Muut toimintatulot 364,7 172,0 207,0 35,0 20,3 Toimintamenot , , ,2-464,0-3,1 Henkilöstömenot 2 910, ,5 558,2-958,3-63,2 Palvelujen ostot 4 399, , ,4-116,6-2,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 106,1 52,5 57,5 5,0 9,5 Avustukset 6 205, , ,7 19,2 0,3 Muut toimintamenot 550,9 809, ,4 586,7 72,5 Toimintakate (sitova taso) , , ,6 413,0-2,9 Perustelut: Kaupunginhallitus keskittyy kaupunkikonsernin kokonaisohjaukseen sekä toimialojen, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden strategiseen johtamiseen. Vuoden 2005 painopistealueina ovat talouden tasapainottaminen, seudullinen yhteistyö, uuden organisaation toimivuuden varmistaminen ja strategisten riskien hallinta. Talouden tasapainottamista koskevat säännökset kuntalaissa (365/1995) edellyttävät talousarvion ja suunnitelman laatimista siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan (65 2 mom.). Kaupungin vuoden 2004 tilinpäätös tulee ennusteiden mukaan olemaan selvästi alijäämäinen ja vuoden 2004 lopussa tulee siten olemaan kumulatiivista alijäämää. Kuntalain alijäämän kattamista koskevat määräykset on siten otettava huomioon kaupungin talouden suunnittelussa. Kumulatiivinen alijäämä on niin suuri, että sen kattaminen vaatii usean vuoden pitkäjänteistä talouden tasapainottamisohjelmaa. Kaupunginhallitus tulee nimittämään alkuvuodesta 2005 poliittisen toimikunnan, jonka tehtävänä valmistella talouden tasapainotusta ja laatia siihen tähtääviä selvityksiä ja esityksiä. Kaupungin nettomenot työllistämisessä ovat euroa ( v.2004), mikä on talousarviossa kaupunginhallituksen menona. Työllisyyspalvelut kohtaan (MR34 Sosiaali- ja mielenterveyspalvelut) on yhdistetty kaikki työllisyyttä koskevat erillismäärärahat. Keskitetyllä työllisyysmäärärahalla rahoitetaan 1) kaupungin työllistämistukipaikat tapauskohtaisesti sopien, 2) ostopalvelusopimukset Tekevä-säätiön, Katulähetyksen, Jyvälän sekä Jyvässeudun Työttömät ry:n kanssa, 3) työllisyysprojektien ja yhteistyöhankkeitten rahoitus (mm. Nuorten taidetyöpaja, Arslabprojekti, Wire-projekti, Equal-hankkeet), 4) Keski-Suomen yhteisöjen tuki ry:n perusrahoitus, 5) kesätyöpaikat, 6) kuntouttavan työtoiminnan kustannukset, 7) työvoiman palvelukeskus sekä 8) työllisyyspalvelujen hallinto. Työllisyyspalvelujen tuloslaskelma ja suoritetiedot ovat talousarvion kohdassa Sosiaali- ja mielenterveyspalvelut (MR 34). Käyttösuunnitelma tuodaan kaupunginhallituksen vahvistettavaksi. Kunnallisverotuksen määräraha määräytyy verohallintolain mukaisesti sisältäen kaupungin osuuden verotuskustannuksiin.

10 66 Työterveyshuolto Jyväskylän kaupunki ostaa henkilöstölleen työterveyshuollon palvelut Jyväskylän Seudun Työterveydestä. Palvelujen piiriin kuuluu koko henkilökunta. Tavoitteena on henkilöstön fyysisen ja psyykkisen terveyden säilyttäminen sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen. Palvelut sisältävät lakisääteisen työterveyshuollon sekä työhyvinvoinnin tukemisen ja edistämisen. Terveydenhuollon palveluihin kuuluu myös yleislääkäritasoinen sairaanhoito. Kansaneläkelaitos korvaa kaupungille työterveyshuollon kokonaismenoista noin 50. Vuonna 2004 työterveyshuollon kustannukset sisältyivät hallintokeskuksen talousarvioon. Jäsenmaksut koostuvat Keski-Suomen Liiton, Suomen Kuntaliiton, European Federation of Conference Towns:n, K-S kauppakamarin, Helsinki-Finland Congress Bureaun ja Turveteollisuusliitto ry jäsenmaksuista. Hallintokunnat budjetoivat omaan ammattialaansa liittyvät jäsenmaksut. Kaupunginhallituksen määrärahaan sisältyy kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan toimintamenot. Apulaiskaupunginjohtajan palkkamenot on siirretty liiketoimintatoimialalle. Tilinpäätöskirjaukset Tilinpäätöskirjaukset sisältävät mm. eläkevakuutus-, työttömyysvakuutus ja ryhmähenkivakuutusmaksujen edellisen vuoden tasauslaskut, lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ennakot ja edellisen vuoden tasauslasku, lomapalkkajaksotuksen muutos, eläkevastuuvarauksen muutos, vähennys työnantajan sotu-maksusta. Menot kirjataan yhdelle kustannuspaikalle menoksi, koska jakaminen hallintokuntien useille kustannuspaikoille ja toiminnoille vaatisi kohtuuttoman suurta työtä automaattisen jakomahdollisuuden puuttuessa. EU ja muut strategiset hankkeet Määrärahalla rahoitetaan sekä talousarviossa erikseen nimettyjä että vuoden aikana esille nousevia hankkeita, joilla varmistetaan strategioiden toteutuminen. Määräraha on myös tarkoitettu kattamaan hyväksyttyjen EU-hankkeiden omarahoitusosuus. Lisäksi sillä toteutetaan mm. yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä koko kaupunkiseudun kannalta tärkeitä kehittämisprojekteja, tehdään suunnitelmia elinkeinoalueiden kehittämiseksi ja luodaan edellytyksiä yritysten toimitilahankkeille kaupungissa. Määräraha sisältää myös hankejohtajan toimintamenot. Henkilöstösivukulujen muutos Henkilösivukulujen ja luottamushenkilöiden kokouspalkkioiden arvioitua muutosta varten on varattu keskitetysti euroa kaupunginhallituksen määrärahaan. Varaus kohdennetaan eri määrärahoihin lopullisten muutostietojen selvittyä. Keski-Suomen Liiton kehittämisrahasto Keski-Suomen liiton hallinnoimalla kehittämisrahastolla edistetään kuntien, seutujen ja koko maakunnan kilpailukykyä ja varmennetaan maakunnan strategioiden toteutuminen. Sen kautta varaudutaan myös uusiin avauksiin sekä tuetaan maakuntien välisiä hankkeita. Sisäiset kehittämishankkeet Määräraha on tarkoitettu konsernin sisäisten, strategisesti tärkeiden kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Talousarviota laadittaessa tiedossa olleet hankkeet on mainittu strategisten hankkeiden luettelossa, muista päätetään vuoden aikana erikseen. Ulkoisen tarkastuksen määräraha sisältää tarkastuslautakunnan toiminnasta ja tilintarkastuksesta aiheutuvat menot. Kuntalain mukaan tilintarkastaja on valittava valtuustokaudeksi. Vuoden 2005 alussa kilpailutetaan ja valitaan tilintarkastaja.

11 67 Rallin maailmanmestaruusosakilpailun järjestelyt Kaupunki on sopinut AKK-Sport Oy:n kanssa rallin maailmanmestaruusosakilpailun järjestämisestä vuosina Lisäksi kaupunki on tehnyt sopimuksia eri yhtiöiden ja yhteisöjen kanssa kustannusten ja ralleista saatavan näkyvyyden jakamiseksi. Järjestelykustannukset ovat arviolta euroa ja saatavat sopimuskorvaukset euroa, joten kaupungin osuudeksi jää euroa. Suurtapahtumat -määräraha sisältää kaupungin vieraanvaraisuuden osoittamisen maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti sekä muutoin tärkeille sidosryhmille. Aluekeskus ja seutuyhteistyö -määräraha on tarkoitettu elinkeinopolitiikkaa laajempaan seutuyhteistyöhön. Määräraha toimii kansallisen aluekeskusohjelman paikallisen vastinrahana. Meidän Jykä -kasvatusyhteistyö on vuonna 2000 alkanut hanke, joka etenee hallintokuntayhteistyönä. Hanke päättyy joulukuussa Yhteistyötahoina ovat oppilaitokset, yrittäjät, poliisi, kolmannen sektorin toimijat sekä kaupunkiseurakunta. Meidän Jykän tavoitteena on kehittää alueellista kasvatusyhteistyötä hankkeessa mukana olevien tahojen kanssa, tukea vanhemmuutta sekä aktivoida vanhempia mukaan kasvatusyhteistyöhön. Meidän Jykä on mukana Kuntaliiton valtakunnallisessa Kasvatus -tulevaisuuteen -hankkeessa ( ). Nuorten osallisuushanke on valtakunnallinen projekti, jossa on mukana 70 kuntaa. Hanke kestää vuoden 2007 loppuun. Projektin tavoitteena on hakea toimintamalleja, joilla tuetaan nuorten siirtymistä peruskoulusta toisen asteen koulutukseen tai työelämään. Toiminta mallien luomisessa korostuu kunnan palveluverkoston, oppilaitosten ja työelämäpalvelujen yhteistyö. Varamääräraha on tarkoitettu kaupunginhallituksen käyttöön vuoden aikana ilmeneviä arvaamattomia menoja varten. Määrärahan käytöstä päättää kaupunginhallitus. Jyväskylän kaupungin historia Vuodesta 1965 nykypäivään ulottuvan kaupungin historian tekeminen alkoi vuonna Historian kirjoittamisesta tehtiin sopimus Jyväskylän yliopiston etnologian ja historian laitoksen kanssa. Työtä ohjaa kaupunginhallituksen nimeämä toimikunta. Historian valmistuu vuonna Suhdetoiminnan hoitaminen ja kaupungin imagon vahvistaminen yhteistyössä tärkeämpien sidosryhmien ja yhteistyötahojen kanssa. Tilapäiset toimielimet määrärahasta maksetaan kaupunginvaltuuston ja hallituksen asettamien toimikuntien ja työryhmien sekä muiden tilapäisten toimielinten menot. Vuonna 2004 toimivat nuorisotoimikunta, energiatyöryhmä ja historiatoimikunta. Vuonna 2005 toimintaansa jatkavat ainakin energiatyöryhmä ja historiatoimikunta.

12 68 TUNNUSLUVUT TP 2003 TA/M 2004 TA 2005 Muutos Suoritetavoitteet: Kaupunginhall.kokoukset kpl ,0 Käsitellyt asiat kpl ,0 Kaupunginhall.iltakoulut kpl ,0 Iltakoulu: käsitellyt asiat kpl ,0 Laajuustiedot: Työterveyshuolto 447,2 475,6 475,6 0,0 0,0 Rallin MM-osakilpailun järjestelyt 136,0 137,0 167,0 30,0 21,9 Aluekeskus ja seutuyhteistyö 0,0 35,0 40,0 5,0 14,3 Meidän Jykä+Nuorten osallisuushanke 163,9 20,0 30,0 10,0 50,0 Vaalit 110,2 96,0 0,0-96,0-100,0 Muut yhteensä 68,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulot yhteensä 925,4 763,6 712,6-51,0-6,7 Työllistämisen kaupungin osuus 5 250, , ,0-0,3 0,0 Kunnallisverotus 1 594, , ,0-40,0-2,2 Työterveyshuolto 871, , ,0 0,0 0,0 Jäsenmaksut 944,3 964, ,3 51,6 5,3 Kaupunginhallitus 819, ,2 742,0-387,2-34,3 Tilinpäätöskirjaukset 2 067,7 880,0 656,9-223,1-25,4 EU ja muut strategiset hankkeet 687,8 533,0 500,0-33,0-6,2 Henkilöstösivukulujen muutos 0,0 0,0 380,0 380,0 100,0 K-S:n liitto / kehittämisrahasto 285,3 303,2 303,2 0,0 0,0 Sisäiset kehittämishankkeet 139,0 192,0 262,0 70,0 36,5 Ulkoinen tarkastus 181,7 205,0 215,0 10,0 4,9 Rallin MM-osakilpailun järjestelyt 175,8 177,0 207,0 30,0 16,9 Suurtapahtumat 141,4 145,0 145,0 0,0 0,0 Aluekeskus ja seutuyhteistyö 228,3 122,8 122,8 0,0 0,0 Meidän Jykä+Nuorten osallisuushanke 95,6 95,0 95,0 0,0 0,0 Varamäärärahat 88,8 50,0 90,0 40,0 80,0 Jyväskylän historia 0,0 60,0 60,0 0,0 0,0 Suhdetoiminta 15,1 30,0 60,0 30,0 100,0 Tilapäiset toimielimet 8,7 23,0 23,0 0,0 0,0 Muut yhteensä 576,6 392,0 0,0-392,0-100,0 Menot yhteensä , , ,2-464,0-3,1

13 69 Konsernihallinto 05 Elinkeinopolitiikka TULOSSUUNNITELMA TP 2003 TA/M 2004 TA 2005 Muutos euroa Toimintatulot 10,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut toimintatulot 10,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Toimintamenot 4 144, , ,0-276,8-6,8 Palvelujen ostot 4 144, , ,0-276,8-6,8 Toimintakate (sitova taso) , , ,0 276,8-6,8 Perustelut: Jyväskylän seudulla on hyvä maine alueellisessa kehittämistyössä, tavoite pitää olla kärjessä myös tulevaisuudessa. Toimintaympäristö on kehittynyt huomattavasti vuosikymmenen aikana. Koulutusja tutkimusympäristö on vahvistunut voimakkaasti, uusia yrityksiä on syntynyt, mutta korkean teknologian kasvuyrityksiä ei ole kuitenkaan syntynyt toivotusti. Työttömyysluvut ovat yhä kohtuuttoman korkeat, näin siitäkin huolimatta, että esimerkiksi Jyväskylän työpaikat ovat kasvaneet nettona yli työpaikalla vuosikymmenessä. Kansainvälisten markkinoiden haasteet kovenevat, jolloin vanhoin menetelmin ei jatkossa menestytä. Yritykset on saatava kasvamaan ja kehittymään. Kuntien voimavarojen koonti vuosikymmen sitten oli paikallispoliittinen innovaatio, mutta se ei enää yksin riitä. Vuonna 1995 alkanut mittava EU:n rakennerahastotuki on ehtymässä vuonna 2007, tukiosuus on jäämässä neljännekseen aiemmasta. Kehittämisyhtiöiden yhteisestä liikevaihdosta vuodessa kolmisen miljoonaa euroa on ollut EU:n rakennerahastoista riippuvaista. Yhtiöiden ulkopuoliset resurssit ovat supistumassa vajaalla viidenneksellä. Vuonna 2004 kunnat osoittivat kehittämisyhtiöille seudullista kehittämisrahaa 44 euroa asukasta kohti. Jatkon kannalta oleellisempaa on kehittämisrahojen kohdennus kuin niiden määrä. Jyväskylän seudun kehittämisyhtiön ja Jyväskylän teknologiakeskuksen roolit, yhteistyö ja työnjakokysymykset on otettava kriittiseen tarkasteluun. Rajusti muuttuva toimintaympäristö korostaa yhtiöiden strategisen johtajuuden merkitystä, päällekkäisyyksien etsimistä ja kulujen vuotokohtien paikantamista. Kunnat kehittämisyhtiöiden pääomistajina ja päärahoittajina odottavat osuvaa aluevaikuttavuutta ja vastiketta rahoilleen. Jykesin ja Jyväskylän teknologiakeskuksen strategiat on juuri päivitetty ja toiminta arvioitu. Vuonna 2005 ratkaistaan yhtiöiden yhteistyö- ja työnjakokysymykset. Talousarvioesityksen mukaan omistajakuntien Jykesille osoittama elinkeinopoliittinen perusrahoitus supistuu vuonna ,8 milj. euroon. Yhteisöveron 2 :n tuotto-osuus vähenee toista vuotta peräkkäin ollen yhteensä euroa, mikä on vähemmän kuin vuonna Omistajakuntien osoittama rahoitusosuus on 5,8 milj. euroa eli asukaslukuun suhteutettuna 43 euroa asukasta kohti (vuonna 2004 asukasta kohti oli 44). Jykesillä on lisäksi elinkeinopalvelusopimukset Hankasalmen, Korpilahden, Petäjäveden ja Toivakan kuntien kanssa. Yhteistyökuntien palvelumaksu on vuonna euroa. Jyväskylän Teknologiakeskukselle ohjataan kuntarahoitusta vuonna 2005; milj. euroa.

14 70 Jykes Kiinteistöt Oy Kaupunki on laatinut omistajapolitiikkaa koskevan tarkastelun mm. Jykes Kiinteistöjen osalta. Siinä on todettu mm. että yhtiön omavaraisuusasteen tavoite, noin 30, on syytä säilyttää. Tämä edellyttäisi kuitenkin nykyisellä investointitasolla kaupungin jatkuvaa noin 1 2 milj. euron osakepääoman sijoitusta. Nykytilanteessa tämä ei ole mahdollista. Vuonna 2005 kaupunki lähtee siitä, että yhtiö hoitaa pääoman tarpeensa realisoimalla omistamiaan kiinteistöjä. LIKES-tutkimuskeskuksen elinkeinopoliittinen tuki v toimitilavuokraan LIKES-tutkimuskeskus muutti Viveca-rakennukseen, jossa sillä on noin 750 m2:n ajanmukaiset laboratorio-, tutkimus- ja toimistotilat. Muutto merkitsi säätiön vuokrakulujen kuusinkertaistumista. Muuttopäätös perustui Jyväskylän kaupungin johdon kanssa käytyihin neuvotteluihin, joissa säätiön tarvitseman vuokratuen määräksi sovittiin vuosivuokran ja summan mihin säätiö pystyy omalla varainhankinnallaan sitoutumaan (vuosi 2004; euroa) erotukseksi. Kuluvana vuonna (2004) säätiön vuosivuokra on euroa. Vuonna 2005 vuokrakulut ovat euroa ja säätiön vuokratuki on euroa. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU ja sen elinkeinopoliittinen vaikuttavuus Vuoden 2000 alusta Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHUn taustalla on ollut KIHUsäätiö, jonka perustivat Suomen Olympiayhdistys, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän kaupunki ja LIKES-säätiö opetusministeriön myötävaikutuksella. Keväällä 2003 säätiön hallitus hyväksyi toiminnan pohjaksi uuden strategian ja organisaation. Uuteen organisaatioon siirryttiin elokuussa KIHUn toiminta jakautuu soveltavaan tutkimustyöhön, kehittämistoimintaan ja palvelutoimintaan. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti KIHUn tavoitteena on parantaa suomalaisen huippu-urheilun kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä yhteistyössä valmennus- ja urheilujärjestelmien sekä tutkimusyksiköiden kanssa tehtävällä laadukkaalla ja eettisesti kestävällä tutkimus-, kehitys- ja palvelutoiminnalla. KIHUn osaamista on käytetty laajasti myös urheiluvälineteollisuuden ja urheilun ulkopuolisen elinkeinoelämän tuotekehitysprojekteissa. Tämä on tapahtunut suoraan KIHUn toimintana tai KIHUn 100 omistaman Sports Research and Development SRD Oy:n kautta. KIHUn toiminnan pohjalta on Jyväskylään syntynyt myös yritystoimintaa, viimeisimpänä Firstbeat Oy. KIHU toimii projektipohjaisesti, jolloin opetusministeriön vuotuisella toiminta-avustuksella vuokrataan työtilat, hankitaan tutkimuslaitteet ja annetaan avustavan henkilökunnan ja tutkijoiden tuki projekteille, joita rahoittavat pääsääntöisesti opetusministeriön liikuntatieteellinen jaos, Suomen Olympiakomitea, urheilun lajiliitot ja TEKES. Viime vuosien aikana yhteistyö on ollut tiivistä myös Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:n, ja etenkin sen hyvinvointiteknologia-hankkeiden kanssa. KIHUn / SRD on ollut rakentamassa WDL-kehitysohjelmaa ja HVT-strategiaa teknologiakeskuksen toimeksiannosta. KIHU/SRD on osallistunut Jyväskylän hyvinvointiteknologiayritysten tuotekehitykseen sekä toimii yhteistyössä Kajaanin Snowpolishankkeen kanssa. KIHU/SRD:n vuotuinen 1,3-1,4milj. euron budjetti rakentuu lähes kokonaan Jyväskylän seudun ulkopuolelta tulevaan rahoitukseen. Vuonna 2003 KIHUn ja SRD:n palkkakustannukset olivat yhteensä KIHU:ssa, SRD:ssa ja Firstbeat Oy:ssä työskentelee tällä hetkellä yhteensä 32 henkilöä.

15 71 Tutkimusprojektien rahoitus sitoutuu ko. projekteihin ja opetusministeriön toiminta-avustus menee KIHUn perustoimintojen ylläpitoon. Tästä johtuen KIHUn mahdollisuudet omaan kehitystoimintaan ja tätä kautta uusien projektien ja asiakkaiden hankkimiseen ovat rajalliset. Omalle tuotekehitykselle, osaamisen ja toiminnan laajentamiselle ja uusien työpaikkojen luomiselle Jyväskylän kaupungin avustus on ensiarvoisen tärkeä. Vuonna 2005 Jyväskylän kaupungin toiminta-avustuksella tullaan KIHUn osaamista laajentamaan paralympiaurheiluun ja hyvinvointiteknologiayritysten teknologia- ja tuotekehitystä tukevien palveluiden suuntaan. Tiivis yhteistyö Keski-Suomen Urheiluakatemian ja Voionmaan urheilulukion kanssa tulee myös jatkumaan ja osaltaan auttamaan alueen huippu-urheilijoita menestykseen. TUNNUSLUVUT TP 2003 TA/M 2004 TA 2005 Muutos euroa Perusrahoitus/Jykes 3 204, , ,0 284,2 9,3 Yhteisöveron tuotosta/jykes 740,0 380,0 297,0-83,0-21,8 KIHU 0,0 32,0 32,0 0,0 0,0 LIKES 0,0 138,0 160,0 22,0 15,9 Yhteensä 3 944, , ,0 223,2 6,2 Lentoaseman matkustajaterminaali 200,0 500,0 0,0-500,0-100,0 Yhteensä 4 144, , ,0-276,8-6,8

16 72 Konsernihallinto 07 Avustukset TULOSSUUNNITELMA TP 2003 TA/M 2004 TA 2005 Muutos euroa Toimintamenot 870, , ,5 242,3 24,1 Henkilöstömenot 2,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Palvelujen ostot 0,7 0,0 0,0 0,0 0,0 Avustukset 868, , ,5 242,3 24,1 Toimintakate -870, , ,5-242,3 24,1 TUNNUSLUVUT Avustusten määrät ovat sitovia kohteittain. Jyväskylän Paviljonkisäätiö 504,6 500,0 500,0 0,0 0,0 Tanssisali Lutakko 0,0 100,0 400,0 300,0 100,0 Alvar Aalto Akatemia 110,0 90,0 100,0 10,0 11,1 Alueellinen toiminta 48,8 50,0 50,0 0,0 0,0 Karttatutkimus 0,0 0,0 45,0 45,0 100,0 Keski-Suomen luontomuseo/palvelut 42,0 42,0 42,0 0,0 0,0 Jyvälän setlementti ry 30,0 30,0 30,0 0,0 0,0 Jyväskylän kesäyliopistoyhdistys ry 25,0 20,0 20,0 0,0 0,0 JyväsRiihi ry 0,0 0,0 19,5 19,5 100,0 Jyväskylän taide- ja tiedesäätiö 25,0 10,0 15,0 5,0 50,0 Pohjoismainen tiedotustoimisto 15,0 15,0 15,0 0,0 0,0 Jkl:n yliopiston ylioppilaskunta 20,0 10,0 10,0 0,0 0,0 Muut 50,5 137,2 0,0-137,2-100,0 Yhteensä 870, , ,5 242,3 24,1 Perustelut: Hallintokunnat päättävät oman toimintansa avustuksista määrärahojensa puitteissa. Jyväskylän Paviljonkisäätiö Jyväskylän kaupunki maksaa Paviljonkisäätiölle tehdyn sopimuksen perusteella tukea kiinteistökustannuksiin 500 tuhatta euroa vuodessa. Sopimus on voimassa toistaiseksi. Tanssisali Lutakko Kaupunginhallitus päätti , että Lutakon asemakaavaa ryhdytään muuttamaan siten, että Tanssisali-rakennus säilytetään. Lisäksi kaupunginhallitus ilmoitti valmiutensa huolehtia tanssisalin peruskorjauksen rakennusaikaisesta rahoituksesta edellyttäen, että hankkeelle suunniteltu rahoitus toteutuu Jelmu ry:n ja YAD:n suunnitelman mukaan. Tällä suunnitelmalla tarkoitetaan EAKR- ja RAY-rahoitusta. Kaupungin rahoitusosuudeksi hankkeessa on suunniteltu euroa, josta euroa käytetään suunnitteluun vuonna 2004 ja toteutukseen vuonna Alvar Aalto Akatemia Kansainvälisten arkkitehtuuritapahtumien järjestäminen. Architecture+Art- Arkkitehtuurin tutkimuskonferenssi, Alvar Aalto- arkkitehtuurisymposiumin 2006 suunnittelutyö, Soundings for Architecture- arkkitehtiworkshopin järjestäminen.

17 Alueellinen toiminta Myönnetään avustuksia alueellisen toiminnan tueksi erillisten hakemusten perusteella. 73 Karttatutkimus Karttatutkijan virkasuhteen jatkaminen vuodelle Digitaalisten kartta-aineistojen soveltaminen osaksi perinteistä historiallista lähdeaineistoa ja paikkatietojärjestelmien soveltaminen karttatutkimuksessa. Keski-Suomen luontomuseo/palvelut Luontomuseon keskeisin tehtävä liittyy ympäristökasvatukseen. Jyväskylän yliopisto sitoutuu vastaanottamaan luontomuseoon ilman pääsymaksua Jyväskylän kaupungin koulujen ja päiväkotien opettajajohtoiset ryhmät vuosina Jyväskylän kaupunki sitoutuu tukemaan museon toimintaa vuosittain. Summaa tarkistetaan kuudennen toimintavuoden alusta toteutuneen kustannuskehityksen perusteella. Jyvälän setlementti ry Toimintaa on kansalaisopisto, lastentarha, kuudella koululla toimivat Jälkkärit ja nuorisotyö. Lisäksi yksi RAY:n rahoittama ja yksi TE-keskuksen rahoittama projekti. Avustus on projektien omarahoitusosuuksiin. Jyväskylän kesäyliopistoyhdistys ry Kesäyliopiston toiminta-avustus erityisesti avoimen yliopisto-opetuksen kehittämiseen. JyväsRiihi ry Yhdistyksen tarkoituksena on Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan ja Muuramen maaseutualueiden kehittäminen. Avustus on vuoden 2005 ja 2006 kuntaosuuksiin. Jyväskylän taide- ja tiedesäätiö Kaupungin omistama taide- ja tiedesäätiö, joka tukee tieteen ja taiteen uutta luovia hankkeita ja tapahtumia. Avustus on toiminta-avustus. Pohjoismainen tiedotustoimisto, Pohjola-Nordenin Keski-Suomen piiri ry. Toimintatuki on vuodelle Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Ylioppilaskunta on jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Avustus on ylioppilaskunnan toiminnan rahoittamiseen.

18 74 Konsernihallinto 20 Hallintokeskus TULOSSUUNNITELMA TP 2003 TA/M 2004 TA 2005 Muutos euroa Toimintatulot 555,9 150,3 115,4-34,9-23,2 Myyntitulot 146,8 146,5 111,6-34,9-23,8 Tuet ja avustukset 10,8 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut toimintatulot 398,3 3,8 3,8 0,0 0,0 Toimintamenot 6 231, , , ,3-17,0 Henkilöstömenot 2 924, , ,5 87,4 2,9 Palvelujen ostot 1 081, ,2 948,3-121,9-11,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 119,6 87,2 90,3 3,1 3,6 Avustukset 123,2 59,5 0,0-59,5-100,0 Muut toimintamenot 1 982, , ,1-963,4-47,8 Toimintakate (sitova taso) , , , ,4-16,8 Nykyinen keskushallinto jakautuu kaupunginjohtajan alaiseen hallintokeskukseen ja apulaiskaupunginjohtajan alaisiin toimintoihin, joita ovat talous- ja hankintapalvelukeskus, tietohallinto sekä kuluttajaneuvonta, Säynätsalon aluetoiminta ja Nikolainkulman neuvonta. Hallintokeskus toimii kaupunginjohtajan alaisena kaupunkikonsernin strategisena hallinto-, ohjausja suunnitteluyksikkönä. Hallintokeskuksen tehtävänä on kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen toimintaedellytysten varmistaminen, yleinen hallinnon ohjaus sekä keskitetystä henkilöstöhallinnosta huolehtinen. Toinen keskeinen tehtäväalue on talouden ja toiminnan suunnittelu-, ohjaus- ja seurantatehtävät, kaupungin strategioista vastaaminen sekä kaupungin kokonaisorganisaation ja henkilöstön kehittäminen. Kolmantena tehtäväalueena on kaupunkipolitiikasta huolehtinen, mihin kuluvat seutuyhteistyötehtävät, elinkeinopolitiikan ja kaupunkisuunnittelun ohjaus sekä vastaaminen strategisista ja EU-hankkeista. Hallintokeskus myös koordinoi kaupungin viestintää ja markkinointia sekä kansainvälisiä asioista. Hallintokeskuksen toiminnasta ja organisaatiosta päätetään tarkemmin toimintasäännöissä. Perustelut: Määrärahaan kuuluvat seuraavat toiminnot: Kanslia-, laki- ja virastopalvelut, henkilöstö-, koulutusja yhteistoiminta, palkanlaskenta, strategiat ja kehittäminen, viestintä ja markkinointi, kansainväliset asiat, EU-toiminta, sisäinen tarkastus, rahatoimisto ja hankintakeskus. Hallinnonuudistukseen liittyen hallintokeskuksen organisointia ja toiminnan järjestelyä jatketaan vielä vuoden 2005 puolella. Kaupunginjohtajan johdolla määritellään tarkemmat prosessivastuut ja tavoitteet toiminnoittain organisaation edetessä. Kanslia-, laki- ja virastopalvelut uuden valtuustokauden alkuun liittyvä luottamushenkilöiden perehdyttäminen päätöksenteon kehittäminen valmistelun tasoa nostamalla johtamisjärjestelmien kehittämiseen liittyvän ohjeistuksen uusiminen dokumenttien hallintajärjestelmän käyttöönotto

19 75 Henkilöstö-, koulutus- ja yhteistoiminta Henkilöstötoimi vastaa kaupungin henkilöstöstrategiasta ja siihen liittyvistä kehittämishankkeista sekä keskitetyistä henkilöstöhallinnon tehtävistä. Ensi vuoden tavoitteena on henkilöstöpoliittisen Jyväskylä -sopimuksen laatiminen osaavan henkilöstön varmistaminen henkilöstösuunnittelua tehostamalla, rekrytointia kehittämällä ja työnantajakuvaa parantamalla kehittää henkilöstön osaamista monipuolisella henkilöstökoulutuksella sekä valmentaa ja tukea esimiehiä työyhteisöjen parempaan johtamiseen. Henkilöstötoimen talousarvio sisältää henkilöstömenojen lisäksi kaupungin keskitetyn koulutustoiminnan määrärahat sekä henkilökunnan ateria-, uimahalli-, teatteri- yms. palvelujen kompensaatioon tarkoitetut määrärahat. Määrärahoissa on myös Könkkölän tilan vuokra- ja ylläpitokustannukset. Työterveyshuolto on siirretty kaupunginhallituksen määrärahaan, koska työterveyshuollon palvelut koskevat koko kaupungin henkilökuntaa. Viestintä ja markkinointi kaupungin viestintästrategian ja -ohjeiden uudistaminen, viestinnän kehittäminen ja organisointi hallinnon uudistamisen edellyttämällä tavalla kuntalaisviestinnän ja asukkaiden sekä asiakkaiden osallistumismahdollisuuksien edistäminen kaupunkimarkkinoinnin vahvistaminen, mm. Jyväskylä-dvd:n tuottaminen eri toimijoiden kanssa yhteistyössä www-viestinnän kehittäminen, mm. julkaisujärjestelmän hankinta (intranet-, ekstranet - ja internetsivustot), johon tarvittava rahavaraus on tietohallinnon talousarvioesityksessä koko kaupungin painotuotteiden yhteiskilpailuttaminen Jyväskylän seudun viestinnän kehittäminen, mm. seutuviestintästrategian laadinta yhteistyössä Kansainväliset asiat Ystävyyskaupunkitoiminnan tapahtumat Potsdamin ja Jyväskylän ystävyyskaupunkitoiminnan 20-vuotisjuhlavuosi Pohjoismaisten ystävyyskaupunkien kongressi Jaroslavlin ja Jyväskylän ystävyyskaupunkitoiminnan 40-vuotisjuhlavuoden (v.2006) valmistelu Kansainväliset verkostot, kansainväliset vierailut ja tapahtumat kaupungin aktiivista verkottumista alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti Kansainvälinen markkinointi Jyväskylän kaupunkia markkinoivan dvd:n valmistelu yhdessä viestinnän kanssa Esitemateriaalin päivittäminen Seudullisen kansainvälistymisstrategian laatiminen EU-toiminta EU:n tulevaa rakennerahastouudistusta ennakoiden varaudutaan suoraan haettavien, kansainvälisten EU-hankkeiden määrän ja volyymin kasvuun. Toiminnan painopisteet vuonna 2005 ovat kansainvälisten hankkeiden edellyttämän osaamispohjan vahvistaminen, hankkeiden toteutuksen laadun parantaminen sekä hankehallinnon organisoinnin ja työkalujen kehittäminen. EU-projektien kaupungin omarahoitusosuudet ovat kaupunginhallituksen määrärahassa kohdassa EU- ja muut strategiset hankkeet. Uusia EU-hankkeita haetaan ja toteutetaan myös yhteistyössä seudun muiden toimijoiden kanssa. EU-hankkeiden käynnistämisestä päätetään johtoryhmässä.

20 76 Talous- ja hankintapalvelukeskus Taloushallinnon kehittäminen etenee talouden perustehtävien keskittämisellä talous- ja hankintapalvelukeskukseen vuoden 2005 aikana. Talous- ja hankintapalvelukeskus tuottaa kaupungin muille yksiköille tehokkaasti ja ammattitaitoisesti kirjanpidon, hankinnan, ostolaskujen käsittelyn, laskutuksen, perinnän, rahoituksen ja kassanhallinnan sekä palkanlaskennan perusprosesseja. Näin kaupungin muut yksiköt voivat keskittyä varsinaiseen ydintoimintaansa ja samalla taloustoimintoihin voidaan keskittyä tehokkaasti. Talous- ja hankintapalvelukeskuksen on tarkoitus käynnistyä vuoden 2005 aikana vaiheittain: ensimmäinen käynnistys tapahtuu ja tällöin toiminta käynnistyy 2-3 pilottiasiakkaan kanssa. Seuraava käynnistysvaihe tapahtuu ja kolmas Palkanlaskennan toiminnot siirtyvät talous- ja hankintapalvelukeskukseen prosessien ja järjestelmän osalta uuden palkanlaskentajärjestelmän käyttöönoton myötä , mutta palkanlaskennan henkilöstö siirtyy palvelukeskukseen vaiheittain jo vuoden 2005 aikana. Rahatoimiston ja hankintakeskuksen sekä keskitetyn palkanlaskennan menoista suurin osa siirretään liiketoimintatoimialalle talous- ja hankintapalvelukeskukseen sisäisenä siirtona. Hallintokeskukseen jäävät talouden ja toiminnan suunnitteluun ja ohjaukseen liittyvät menot. Toiminnanohjaus Suunnitelmien mukaan vuoden 2006 alussa otetaan käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä, jolla mm. korvataan lähes kaikki taloushallinnon tietojärjestelmät. Lisäksi se sisältää suunnittelun, analysoinnin ja raportoinnin välineitä. Rahatoimiston ja tulevan palvelukeskuksen henkilöstö on avainasemassa uusien järjestelmien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Tämä työ vaatii päätoimista osallistumista käyttöönottoprojektiin, jolloin näille henkilöille pitää olla sijaiset projektin ajaksi. Jatkossa toiminnanohjausjärjestelmä säästää työtä ja kustannuksia, sillä siinä tieto syötetään järjestelmään vain kerran ja näin vältetään päällekkäinen työ. Myös tiedon hyödyntämiseen siinä on kehittyneet analysointi- ja raportointivälineet.