Rakastan tätä organisaatiota s. 10. Rakenteet muuttuvat unneutetaanko immeiset? Ilkka Taipale toimii marginaaliin ajautuneiden ihmisten hyväksi s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakastan tätä organisaatiota s. 10. Rakenteet muuttuvat unneutetaanko immeiset? Ilkka Taipale toimii marginaaliin ajautuneiden ihmisten hyväksi s."

Transkriptio

1 Anne Babb on Kansainvälisen Siniristin uusi pääsihteeri. Vuodet päihdetyössä eivät ole vähentäneet Karin intoa auttaa Sininen aalto Sininauhaliiton sidosryhmälehti Rakastan tätä organisaatiota s. 10 Ilkka Taipale toimii marginaaliin ajautuneiden ihmisten hyväksi s. 4 Rakenteet muuttuvat unneutetaanko immeiset? s. 8

2 Tässä numerossa Päivi Strandén Jari Peltoranta 4 Uusi valmisteilla oleva sosiaalihuoltolaki tähtää ihmisten luo menemiseen. s. 6 Jari Peltoranta Ilkka Taipale huolehtii syrjäytyneiden, asunnottomien ja alkoholistien pärjäämisestä. s. 4 6 Sisällys 3 Pääkirjoitus 4 Toivon tuoja Ilkka Taipale: Lyhytaikainen asunnottomuus on ratkaistava. 6 Uusia keinoja syrjäytymisen ehkäisyyn. 8 Unneutetaanko immeiset? Rakenteet muuttuvat ja ihmiset eriarvoistuvat. 10 Suomalaista väriä ja kokemusta Kansainväliseen Siniristiin. 12 Kohti tasavertaista tietoa. 13 Vapaaehtoistyö & tekijä. Kristillisen elämänavun työ on perustunut vapaaehtoisvoimiin. 14 Vieraskodissa syntyy yhteisöllisyyttä. 16 Lähikuvassa. Kari Lahti sai oppia elämän yliopistossa. 19 Lähipalveluita kaikille totta vai tarua? 20 Uutisia ja tapahtumia. 22 Sininauhaliiton jäsenjärjestöt. 10 Kansainvälisen Siniristin uusi pääsihteeri tulee Suomesta. s. 10 Pitkäaikaisasunnottomuus on radikaalissa laskussa. Sininen aalto Sininauhaliitto Krämertintie 2, HELSINKI Puh Faksi (09) Päätoimittaja: Päivi Storgård Taitto: Terttu Hauhia Etukannen kuva: Jari Peltoranta Painopaikka: Oy Fram Ab, Vaasa 2012 Sininen aalto -lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Se esi telee Sininauhaliiton sidosryhmilleen tarjoamia palveluja ja tuotteita sekä kertoo liitossa tehtävästä tutkimus- ja kehitämistyöstä. Lehti otaa kantaa myös yhteiskunnalliseen keskusteluun kristillisen ihmiskäsityksen poh jalta. 2

3 pääkirjoitus Päättäjät vastuussa hyvinvoinnista Kunnallisvaalien voittajilla on suuri valta. He voivat halutessaan päättää, millainen on suomalaisen hyvinvoinnin kehitys tulevina vuosina. Olemme kokeneet viimeisten kymmenen vuoden aikana ennen näkemättömän eriarvoisuuskehityksen. Pahoinvointi pulppuaa silmiemme eteen. Meidän on yhdessä aloitettava kuntien, järjestöjen, seurakuntien, yritysten ja hyväosaisten ryhtiliike. Jokainen meistä luo omilla päätöksillään suomalaista hyvin vointia tai pahoinvointia. Hyvinvointia edistävät toimet täytyy ulottaa syrjäytymisvaarassa oleviin ja syrjäytyneisiin. Viesti on selkeä: Teemme yhdessä voitavamme suomalaisten perheiden tragedioiden ja pahoinvoinnin ehkäisemiseksi ja pysäyttämiseksi. On ymmärrettävä, että ytimessä ovat useimmiten päihde- ja mielenterveyshaitat. Suomalaisen yhteiskunnan piirre on ollut päihdeongelmista kärsivien syrjäyttäminen hänelle kuuluvista lainmukaisista palveluista. Kun ihminen alkoholisoituu ja ongelmat käyvät monimutkaisiksi, hä net jätetään niiden kanssa yksin. Moni ajattelee, ettei näillä ihmisillä ole oikeutta sosiaaliseen tukeen, terveydenhoitoon, työ hön tai asuntoon. Heidän nähdään ole van täysin itse vastuussa sellaisista on gel mistaan, joiden taustalta löytyy usein risainen päihdekeskeinen lapsuus ja mallina suomalainen humalahakuisen alkoholinkäytön yleisempikin ihannointi. Keskustelu kuntien, yritysten ja järjestöjen palvelujen vaikuttavuudesta sisältää paljon positiivista. Lisääntyneet kilpailutukset ovat avanneet korkealaatuisten palvelujen tuottamismahdollisuuksia aiempaa avoimemmin kaikille toimijoille: Silti kuntien on tässä kohtaa tehtävä ryhtiliike poliittisten päättäjien johdolla. Kilpailutukset eivät saa vaarantaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Kun kunta ottaa sille lain mukaan kuuluvan vahvan roolin yhteistyön aktiivisena rakentajana, saadaan parempaa ja tehokkaampaa palvelua. Kaikkien oleellisimpien toimijoiden välinen strateginen kumppanuus ja käytännön toiminta ovat ainoa mahdollisuus turvata hyvinvoinnin perusedellytykset yhä useammalle suomalaiselle. Tästä on monilla paikkakunnilla niin hyviä lupaavia kokemuksia, ja hyvät käytännöt pitäisi levittää koko maahan. Valtakunnallinen pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelma on ollut ihmisyyden osoitus tuhansille ihmisille. Ohjelman toimeenpano Helsingin kaupun gin johdolla kertoo siitä, kuinka asioille voidaan tehdä paljon, jos on yhteistä poliittista tahtotilaa. Moni löytää polun hyvään elämään. Vaalien jälkeen nähdään, osoittaako suomalainen yhteiskunta tekevänsä vastuullisuuden politiikkaa vai kylmeneekö poliittinen ilmastomme entisestään. Kyse on myös siitä, millaisia uutisia haluamme lähivuosina luettavaksi. Monelle ne eivät ole vain otsikoita, vaan raakaa arkea. Aarne Kiviniemi toiminnanjohtaja Sininauhaliitto Studio Onni 3

4 PUHUTAAN Toivon tuoja Ilkka Taipale Lyhytaikainen asunnottomuus on ratkaistava Ilkka Taipale valittiin Sininauhaliiton vuoden 2012 Toivon tuoja -palkinnon saajaksi. 4

5 Psykiatri, poliitikko ja kansalaisaktivisti Ilkka Taipale on ajasta, paikasta ja työasemasta riippumatta puhunut ja toiminut marginaaliin ajautuneiden ihmisten hyväksi. Taipale on ajanut parannuksia eten kin asunnottomien, vankien, mielenterveysongelmista kärsivien, päihdeongelmaisten sekä työttömien asemaan. Hän on aktiivisella ja sinnikkäällä otteellaan synnyttänyt toivoa toivottomuuteen. Näillä vankoilla perusteluilla Taipale valittiin vuoden 2012 Toivon tuoja -palkinnon saajaksi. Tällä hetkellä Ilkka Taipaleen sydäntä lähellä on aivan erityisesti lyhytaikaisen asunnottomuuden ongelman ratkaiseminen. Pitkäaikaisasunnottomuus on radikaalissa laskussa ja se pyritään poistamaan käytännössä kokonaan lähimmän viiden vuoden aikana Suomesta. Se on historiallinen saavutus. Reaalimaailmassa ei aivan joka ikistä silti saada asunnotettua. Samanaikaisesti lyhytaikainen asunnottomuus tulee korostumaan, koska kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei ole tehty riittävästi suurissa kaupungeissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Raha on siellä missä sydän on Pelkkä asuntotuotannon määrällinen lisääminen ei riitä, vaan olennaista on rakentaa erityisesti pienasuntoja lisää. Asuntopula kohdistuu yksinäisiin ruokakuntiin. Joka toisen postiluukun takana asuu henkilö yksin. Kuitenkin 25 vuoden aikana Helsingissä rakennettuista asunnoista alle kymmenen prosenttia on pienasuntoja. Yksityiset rakennusyritykset eivät lähde Taipaleen mukaan yksinään korjaamaan pienasunto-ongelmaa, joten valtion ja kuntien täytyy osallistua hankkeeseen. Rakentamisen verohelpotukset voisivat tulla avuksi. Lisäksi tarvitaan suurten puolueiden strategista yhteistyötä ja keskinäistä kompromissia, jossa yksityinen ja julkinen näkökulma yhdistetään. Helsingin kaupungilla on oma asuntotuotantotoimisto, ja järjestelmä pitäisi laajentaa myös Es- pooseen ja Vantaalle. Tonttien käyttöönottoa pitäisi helpottaa. Pienasuntojen lisäksi tarvitaan enemmän palveluasuntoja, joissa on ympärivuorokautisesti joku lähettyvillä. Nyt päättäjien ja median päähuomio keskittyy erittäin pieneen ongelmaan, vanhusten laitoshoitoon, vaikka äärimmäisen pieni osa vanhuksista on laitoksissa. Jos tässä maassa on kovan luokan tahto tämän ongelman ratkaisuun, niin rahaa löytyy. Raha on siellä, missä ihmisten sydän on. Raha on luonteeltaan psykologista. Jos sydän on siinä, että asunto-ongelma ratkaistaan, niin se ratkaistaan, Taipale sanoo painokkaaseen tyyliinsä. Positiivisia ratkaisutapoja Asuntopulan lisäksi Taipale huolehtii syrjäytyneiden ja alkoholistien pärjäämisestä, kuten on tehnyt jo vuosikymmeniä. Eilen kävin Järvenpäässä katsomassa kahdeksaa tapausta ja illalla kirjoitin viidet eläkehakemuspaperit. Uskon, että nämä viisi tulevat pääsemään eläkkeelle. Usein syrjäytyneiltä puuttuvat kaikki tässä järjestelmässä tarvittavat valmiudet, he eivät osaa hakea eläkettä. Kierrän koko ajan maata asian merkeissä. Tällainen eläkeselvittely pitäisi organisoida valtakunnallisesti ja kymmenen vuotta työttöminä olleiden 55-vuotiaiden pitäisi päästä eläkkeelle kertalaakilla! Taipale kantaa huolta siitä, että yhteiskunta pitää huolta nuorista 18-vuotiaaksi saakka, mutta sen jälkeen ei ole mitään kokonaisvaltaista toimijaa, joka ajaisi syrjäytyneiden asiaa. Pitäisi olla joku taho, joka huolehtisi kokonaispaketista, jotta syrjäytymisvaarassa olevalle löytyisi asunto, toimeentulo ja kuntouttava työtoiminta. Sininauhaliitto ja vastaavat järjestöt tekevät kyllä arvokasta ja tärkeätä työtä omalla erikoisalueellaan. Ehdotin äskettäin, että syrjäytymisen ehkäisyn alalta pitäisi kerätä sata parasta käytännön esimerkkiä alle liuskan mittaisina koosteina. Tekstissä ei saisi esiintyä sanaa diskurssi, paradigma tai konteksti. Tällaisia esimerkkejä on olemassa erittäin paljon ja ne pitäisi saada yleiseen tietoon, Taipale heittää. Teksti ja kuva: Jari Peltoranta Jos sydän on siinä, etä asuntoongelma ratkaistaan, niin se ratkaistaan. 5

6 Uusia keinoja syrjäytymisen ehkäisyyn Helsingin sosiaalitoimi ehkäisee syrjäytymistä uusin keinoin, mutta meitä kansalaisia tarvitaan myös! Kymmenet tuhannet nuoret syrjäytyneet ahdistavat monen mieltä. Kukaan ei tiedä, paljonko on aikuisia syrjäytyneitä. Mieleeni syntyy kuitenkin toivoa, kun haastattelen Helsingin kaupungin sosiaalisen ja taloudellisen tuen päällikkö Leila Palviaista. Huomaan, että pääkaupunki tekee parhaansa. Yhteiskunnan käsi ei yllä kaikkialle. Tarvitaan myös kansalaisten välittämistä ja vastuunottoa, Palviainen toteaa. Myös Leila Palviaisen mukaan yhteiskunnan käsi ei yllä kaikkialle. presidentti Niinistön nuorten syrjäytymistä koskeva työryhmä suosittaa meille kansalaisille hyvän esimerkin näyttämistä. Ennen virkamiehet istuivat toimistoissaan ja odottivat, että kansalainen löytää tiensä toimistoihin. Nyt tilanne on muuttunut sekä lain että käytännön puolesta. Uusi valmisteilla oleva sosiaalihuoltolaki tähtää ihmisten luo menemiseen, Palviainen kertoo. Etsivää työtä tehdään kuitenkin jo nyt monessa paikassa. Kaksi sosiaalityöntekijää menee Hurstin ja muiden ruokaa jakavien jonoihin, niin että apua tarvitsevat ihmiset voivat tavoittaa heidät. Meillä on yhdeksän lähityöntekijää, jotka liikkuvat autolla pitkin kaupunkia avoimin silmin, pyrkien tavoittamaan hädässä ja avuntarpeessa olevia ihmisiä. He tekevät kiinteää yhteistyötä myös poliisin kanssa. Kampin kesällä avatussa hiljaisuuden kappelissa toimii neljä sosiaalityöntekijää, joiden luo voi mennä juttelemaan. Hyvin monet eri-ikäiset ihmiset menevätkin, puhumisen tarvetta tuntuu olevan paljon. Sosiaalityöntekijä kuuntelee ja tarvittaessa ohjaa myös eteenpäin. Sosiaalityöntekijät liikkuvat myös kappelin ympäristössä, valmiina kohtaamaan ihmisiä. Sosiaalitoimella on useita matalan kynnyksen paikkoja, kuten esimerkiksi päihdeongelmaisille tarkoitettu Aurinkoinen Hymy. Siellä voi peseytyä, saada aamupuuron ja paikka tarjoaa myös kuntouttavaa työtoimintaa. Ja hätätilanteessa voi soittaa sosiaalipäivystykseen ympäri vuorokauden, Palviainen kertoo. Jos esimerkiksi naapurista kuuluu väkivallan ääniä, ja perheessä on lapsia, on syytä tehdä ilmoitus. Näissä tilanteissa sosiaalityöntekijän velvollisuus on mennä pikaisesti tarkistamaan tilanne. Tulevaisuus lupaa myös uutta ja parempaa yhteistyötä Helsingin kaupungin sisässä. Kaupungin sosiaali- ja terveystoimi tulevat yhdistymään ensi vuoden alussa. Palviainen uskoo, että tämä tulee tehostamaan syrjäytymistä ehkäisevää ja hoitavaa työtä. Huolena nuoret ja vanhat Nuorten tilanne huolettaa Palviaistakin. Osa nuorista sulkeutuu omaan huoneeseensa, tietokoneen ääreen, ja voi tällä tavoin vain keskittymällä virtuaalimaailmaan syrjäytyä normaalista elämänmenosta. Toinen ääripää on taas digitaalinen syrjäytyminen ja tällä tavoin normaalista elämänmenosta osattomaksi jääminen. Suunnitteilla on, että ensi vuoden loppupuolella toimeentulon tukea voi hakea verkossa. Jatkossa on myös tavoitteena päästä nuorten asiakkaitten kanssa verkossa tapahtuvaan vuoropuheluun. Yritämme tavoittaa nuoria näin sosiaalityön keinoin tietokoneidensa äärestä. Vanhusten kohdalla hyvä asia, takuueläke, on tuottanut myös huonoja seurauksia. Kun vanhukset eivät hae toimeentulotukea, he eivät enää tapaa sosiaalityöntekijöitä, jotka voisivat auttaa muissakin ongelmissa. Kuinka löytää avun tarpeessa olevia vanhuksia kodeistaan, Palviainen esittää kysymyksen lukijalle ja toimittajalle. Itselle tulee mieleen, että kyllä tähän välttämättä tarvitaan myös naapureiden näkeviä silmiä ja välittämistä. Mutta suomalainen ongelmahan on, että emme kehtaa tai voi sekaantua muiden ihmisten asioihin. Meidät on opetettu pärjäämään yksin. Helsingin Sanomien toimittaja Johanna Pohjola kysyi Suomi, perhesuhteiden kehitysmaa - jutussaan (HS 12.8.) kehitysmaiden ihmisiltä, kuinka he neuvoisivat suomalaisia ratkomaan pahoinvointiongelmaansa. 6

7 Kampin hiljaisuuden kappelissa toimii neljä sosiaalityöntekijää. Jyväskylässä opiskellut etiopilainen Tibebu Bogale kehottaa suomalaisia tukemaan kanssakulkijoitaan. Avun pyytäminen ei ole heikkoutta, päinvastoin. Avun pyytäminen ja antaminen vahvistavat kumpaakin osapuolta. Meidän on syytä tietoisesti ylittää Pärjää hampaat irvessä yksin -mallimme, joka tuottaa toisaalta kyllä myös hyvää, mutta toisaalta myös valitettavan paljon pahaa. Roska päivässä -liikkeen perustajana voin myös rohkaista omilla kokemuksillani avun pyytämiseen ja antamiseen, pienessä suuressa asiassa. Kun bussipysäkillä on paljon roskia, pyydän vieressä seisovia auttamaan. Suurin osa suostuu, auttajani ovat olleet kolmevuotiaista 88-vuotiaisiin. Yhdessä roskia kerätessä syntyy mukavia yhteisiä jutteluhetkiä, ja kummankin osapuolen mieli piristyy. Ja yhteinen ympäristö siistiytyy! Presidenttimme ajatuksia Presidentti Sauli Niinistön mukaan nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ei välttämättä tarvita erityistä ammattitaitoa, vaan syrjäytymiskehityksen pysäyttämiseen voi osallistua kuka tahansa, toteaa toimittaja Miska Rantanen Helsingin Sanomissa (8.9.). Niinistön mukaan satunnaisetkin nuoren tapaavat aikuiset voivat vaikuttaa nuoren olemiseen. Kaikessa kanssakäymisessä tulee ottaa huomioon, että aikuinen voi välittää hyvää tai huonoa mallia. Välitetään sitä hyvää, Niinistö rohkaisee kansalaisia vastuun ottoon. Niinistö kirjoitti Roska päivässä -liikkeen Ystäväkirjaan jo muutama vuosi sitten: Ympäristö on yhteinen olohuoneemme. Pidetään siitä huolta yhdessä. Vanhat intiaanit sanoivat osuvasti: Sen minkä ihminen tekee maalle, hän tekee ennen pitkää myös itselleen. Tällä hetkellä maan tapa on roskata ympäristöä. Voisiko välittäminen alkaa sillä, että pidämme yhdessä huolta yhteisestä ympäristöstämme? Roskan keräävä on hereillä, hän näkee muutakin, mitä on syytä nähdä, sanoo Roskaliikkeeseen kuuluva piispa Irja Askola. Teksti: Tuula-Maria Ahonen Kuvat: Jari Peltoranta ja Katri Saarela 7

8 Tutkimus & kehitys Unneutetaanko immeiset? Rakenteet muuttuvat ja ihmiset eriarvoistuvat Runsaslukuista yleisöä kiinnosti päivän puheenaihe. Syyskuun kuudentena alkoi väkeä virrata hyvissä ajoin ennen yhdeksää Kuopion pohjoispuolella sijaitsevan hotelli Kunnonpaikan auditorioon. Ilahduttavan montaa näytti kiinnostavan seminaari, jonka aiheeksi oli valittu savolaisittain vetävä: Rakenteet muuttuvat unneutetaanko immeiset? Koko päivän pituiseen seminaariin oli ilmoittautunut lähes 150 ihmistä. Mukana oli väkeä kunnista, seurakunnista, oppilaitoksista ja kolmannen sektorin toimijoista. Seminaari kuului osana Sininauhaliiton hallinnoimaan ja RAY:n rahoittamaan Lähipalveluhankkeeseen. Hanke alkoi 2009 ja se päättyy Jo ennen saliin saapumista lähipalvelu- 8

9 Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkosen mielestä ihmiset ovat hyviä lohduttamaan toisiaan. Itä-Suomen aluehallinnon aluekoordinaattori Anne Kejonen kertoo Itä-Suomessa olevan paljon päihde- ja mielenterveysongelmia. Kan ry:n aluekoordinaattori Hannu Koiviston mukaan tällaiset seminaarit ovat tärkeitä kolmannelle sektorille. hankkeen projektipäällikkö Asta Juntunen toivotti henkilökohtaisesti kaikki tervetulleeksi. Salissa saman teki kehittämiskeskus Tyynelän johtaja Seppo Sulkko. Siitä alkoi päivä, jonka aikana useasta suusta sai kuulla hengästyttävän paljon asiaa siitä, missä nyt mennään heikompien auttamisessa ja mihin tämä tie johtaa. Vaikka kukaan puhujista ei sanonut sitä ääneen, ei ollut kovin vaikeaa lukea rivien välistä yhteistä huolta siitä, että rakenteiden muuttuessa immeiset kyllä unneutetaan. Ainakin ne kaikkein heikoimmassa asemassa olevat, ne jotka ovat olleet paitsiossa tähänkin asti. Tulevaisuudessa kuilu niiden välillä, joilla menee hyvin ja niiden, jotka ovat tipahtaneet tai tipahtamassa marginaaliin, suurenee entisestään. Oikeastaan ainoa keino kääntää kehityksen suuntaa oli kaikkien äänessä olleiden mukaan yhä syvenevä, ennakkoluuloton ja aito yhteistyö kaikkien toimijoiden välillä. Ennen kuin tähän mahdollisesti joskus päästään, tarvitaan vielä todella paljon asenteiden muuttumista. Kirkon rooli Päivän ensimmäisessä alustuksessa Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen pohti kansankirkon roolia. Hän totesi muun muassa sen, että yhteiskunnan rakenteiden muuttuessa myös kirkon rakenteita joudutaan tarkastelemaan kriittisesti. Se ei kuitenkaan saa missään kohdassa luopua hengellisestä perustehtävästään ja sen perustoimintojen tulee edelleen pysyä lähellä ihmistä. Jolkkonen ennakoi myös vapaaehtoisten panoksen tulevan yhä tärkeämmäksi. Myös kirkko tarvitsee vertaistukihenkilöitä. Ihmiset ovat hyviä lohduttamaan toisiaan, muistutti piispa Jolkkonen. Eriarvoisuus lisääntyy Sininauhaliiton toiminnanjohtaja Aarne Kiviniemi on jo pitkään kantanut huolta yhteiskunnan yhä kasvavasta eriarvoistumisesta. Ei voi olla oikein, että pieni joukko voi erinomaisesti ja yhä suurempi joukko voi koko ajan huonommin. Yhteiskunta elää tällä hetkellä sellaista jaksoa, ettei sitä ole aikaisemmin eletty. Huono-osaisuus periytyy ja jo nyt terapeutit hoitavat kolmatta polvea samoista perheistä. Ne, joilla ei mene hyvin eivät enää ole mikään marginaaliryhmä, painotti toiminnanjohtaja Kiviniemi. Lisää rohkeutta Aluekoordinaattori Anne Kejonen Itä-Suomen aluehallinnosta on jo pitkään tehnyt työtä päihde- ja mielenterveystyön alueella. Hänen mukaansa Itä-Suomella ei tässä asiassa mene hyvin. Ongelmia on paljon ja auttajia vähän. Ongelmat tulevat edelleen kasvamaan, koska juuri missään kunnassa ei panosteta ennaltaehkäisevään työhön. On joskus tullut mieleen, että pitäisikö tällä rintamalla tehdä vähän niin kuin ne kuuluisat kettutytöt aikoinaan. Heidän tempauksensa ansiosta saatiin kymmeniä uusia tarkastuseläinlääkärin vakansseja. Mahtaisikohan tämä purra myös päihdeja mielenterveystyössä, heitti Kejonen. Seminaareja tarvitaan Yksi seminaarin osallistujista oli Kan ry:n aluekoordinaattori Hannu Koivisto, jolle tämäntyyliset seminaari ovat tuttuja jo useiden vuosien ajalta. Hänen mielestään tapahtumat ovat ainakin hänen näkökulmastaan hyvin tärkeitä monestakin syystä. Nämä ovat tärkeitä tapahtumia koko kolmannelle sektorille. Täällä saa ylläpidettyä vanhoja kontakteja ja luotua uusia. Vaikka monien luentojen aihepiiri onkin ennestään tuttua, tulee aina jotain uutta, vakuuttaa Koivisto. Tehtävää riittää Iltapäivän aikana saatiin kuulla vielä kahta alustusta ja päivä loppui Asta Juntusen vetämään pikapaneeliin, jossa oli mukana neljä hyvin eri lähtökohdista tulevaa keskustelijaa. Heille kaikille oli yhteistä se, että heikompaa lähimmäistä pitää auttaa. Kaikki paneelissa olleista tekevät sitä omalla tavallaan. Ääripäinä Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Raassina, joka koittaa saada rakenteet kuntoon ja Keijo Laukkanen Kan ry:stä, joka antaa itse konkreettista vertaistukea. Tutkijatohtori Sanna Laulainen käsitteli esityksessään marginaaliin joutumista ja sitä, ketkä sinne todennäköisimmin joutuvat. Omassa väitöskirjassaan hän oli tutkinut vanhuksia, mutta samat lainalaisuudet koskevat myös kaikkia muita syrjäpoluille joutuvia. Kirsi Eskola Tyynelästä puolestaan kertoi mielenkiintoisesti etsivästä ja kiinnipitävästä päihdeprojektista. Siinä pyritään etsimään neljän seinän sisälle jääneitä ihmisiä. Erikoista tässä on se, ettei asiakkuutta saa lopetettua juomalla. Loppuyhteenvedossa Seppo Sulkko totesi, että ihmisten kokonaisvaltainen auttaminen silloin kun he apua tarvitsevat, on vielä useimmilla paikkakunnilla lapsen kengissä. Isoja haasteita on edessä. Varmaa on kuitenkin se, että mikään ei muutu sormia napsauttamalla. Ehkä me voimme yhdessä yrittämällä saada aikaa jotain hyvää. Yksin ihminen pystyy tekemään varsin vähän, evästi Sulkko. Teksti ja kuvat: Ilkka Partanen 9

10 Kansainvälinen toiminta Suomalaista väriä ja kokemusta Kansainväliseen Siniristiin Päivi Strandén Minä rakastan tätä organisaatiota. Olen innokkaana lähdössä Kansainvälisen Siniristin johtajaksi ja nöyrin mielin oppimaan uutta. Näin sanoi Anne Babb, ennen kuin hän aloitti työnsä Kansainvälisen Siniristin pääsihteerinä syyskuun alussa. Anne toimii Sininauhaliiton puheenjohtajana ensi kevään vuosikokoukseen asti. Kansainvälisen Siniristin uusi pääsihteeri Anne Babb. Annelta kysyttiin kiinnostaisiko häntä tämä pääsihteerin paikka ja lopuksi häntä kehotettiin lähettämään työhakemus. Perheen kesken käytiin keskustelu siitä, mitä paikan vastaanottaminen tarkoittaisi käytännössä. En ollut lähdössä mihinkään. Pidän kovasti Rauman Seudun Katulähetyksestä. Olen ollut kansainvälisen Siniristin koulutuksissa vuosittain, joten organisaatio on tuttu. Hain paikkaa, tietäen että olisin tyytyväinen jatkaman Katulähetyksessäkin koska perheenä emme haluaisi juuri nyt muuttaa Sveitsiin. Olen innoissani kun sain vastaanottaa tehtävän ja jatkaa asumista Raumalla. 10

11 Avoimin mielin oppimaan uutta Kansainvälisen Siniristin keskustoimisto on byrokraattisesti pieni organisaatio, joten apu menee suoraan perille eri kohteisiin. Paljon on opittavaa. Tehtäviin kuuluu strategian toimeenpano, toiminnan johtaminen ja 43 järjestön tukeminen, siinä mielessä, että eri maissa on erilaisia tarpeita. Monessa maassa on tuen tarvetta rahoituksen hakuprosessissa. Skandinaviassa voin olla mukana lobbaamassa päihdepoliittisia asioita. Suomi näkyy hyvin Kansainvälisessä Siniristissä. Usein on kyse omasta aktiivisuudesta ja varallisuudesta, kun toimii kansainvälisessä työssä. Suomi on edelläkävijä monessa asiassa ja on voinut tarjota hyviä malleja muille. Suomi on tehnyt yhteistyötä mm. Namibian ja Venäjän kanssa. 43 maan johtajat kokoontuvat aika ajoin yhteen ja puhuvat päihdeasioista. Kokouksissa jaetaan tietoa ja saadaan edistettyä päihdeasioita. Kahta samanlaista maata ei ole ja kulttuuriasiat on aina otettava huomioon. Vahvuuksikseen Anne mainitsee kokonaisvaltaisen otteen työhön, eli arvopohjan ja ammatillisen otteen yhdistämisen. Tiedän mitä järjestötyö on. Se on yhteistyötä. Voin tuoda kokonaisvaltaista johtajuutta organisaatioon. Tulen toimeen niin vankilasta vapautuneen kanssa kun jonkun organisaation johtajan kanssa. Rakastan ihmisiä ja ihmisiä varten tätä haluan tehdä. Minulla on paljon oppimista, enkä pelkää että toiset ihmiset tietävät minua enemmän. Olen aina valmis oppimaan uutta. Haasteita riittää Alkoholiteollisuus toimii eri maissa ja kulttuureissa eri lailla. Suomessa Alkolla on monopoli, mutta monessa maassa alkoholia ei kontrolloida. Ihminen, joka on vaikeassa kohdassa elämässä, hakee kärsimyksiinsä lääkitystä mistä vaan. Moni lääkitsee itsensä päihteillä. Se on väärä lääke. Kierre lähtee käyntiin ja ihminen syrjäytyy entistä enemmän. Tämä kierre toimii samoin niin Suomessa kuin Afrikan eri maissa. Huume- ja päihdeteollisuudesta pitää pystyä puhumaan kaikissa kulttuureissa ja samalla pitää puhua siitä, mihin se vaikuttaa. Minulla on elämässä mennyt hyvin. Aina on ollut hyvä ja turvallinen olo. Kutsumus alalle on vahva. Haluan olla auttamassa ja tukemassa kaikkia vaikeimmassa tilanteessa olevia. Heillä on samanlainen ihmisarvo kuin meillä kaikilla muillakin. Kansainvälisen Siniristin hallituksen jäseniä ja pääsihteeri kokouksessa. Päihteelliseen elämään kun saa tukea, niin siinäkin voi elää. Kaikki eivät raitistu. Olen realisti. Päihteidenkäyttäjille kannattaa antaa jotain parempaa sisältöä elämään. Kaikkien kanssa kannattaa yrittää jotain. Yhteiskunnasta tulee turvallisempi ja kyseisen ihmisen ahdistus vähenee. Kokemusta johtamisesta ja kansainvälisyydestä Viimeiset viisi vuotta Anne on työskennellyt Rauman Seudun Katulähetyksen toiminnanjohtajana. Rauma ei ollut hänelle tuttu kaupunki entuudestaan, mutta Kotimaa-lehden avoimissa työpaikoissa oleva paikka houkutti. Vierailu Raumalla teki vaikutukseen, niin työnantajaan kun Anneenkin ja maalaistyttö perheineen olivat löytäneet uuden kotikaupungin. Ennen Raumalle muuttoa Anne johti Pelastusarmeijan Bristolin sosiaalikeskusta Englannissa. Pelastusarmeijan palvelussa hän ehti olla yhteensä kymmenen vuotta. Diakoniksi Suomessa opiskellut Anne muutti ensiksi opiskelujen myötä Tanskaan ja sieltä Englantiin, jossa hän opiskeli eurooppalaisen sosiaalityön maisteriksi Portsmouthin yliopistossa. Työn myötä hän opiskeli myös Bristolissa kaksi johtamisen tutkintoa. Teksti: Tove Ruuskanen Faktat Kansainvälinen Siniristi perustettiin vuonna pääkontori on Bernissä, Sveitsissä Kansallisia Siniristijärjestöjä on

12 selkeää kieltä Kohti tasavertaista tietoa Vaalien alla poliittista keskustelua kuunnellessa tulee jälleen pohdittua, kuinka ymmärrettäviä ja saavutettavia viestimme ovat. Miten voimme varmistaa, ettei suuri joukko ihmisiä jää näiden keskustelujen tai tarvitsemansa tiedon ulkopuolelle? Miten voimme edistää tiedonsaannin ja viestinnän yhdenvertaisuutta? Poliitikkojen puhetta pidetään usein itsetarkoituksellisen vaikeana ja vieraannuttavana. Myös monet lakitekstit ja julkishallinnon asiakirjat sisältävät paljon ammattitermejä, jotka ovat tavallisen kansalaisen mielestä vaikeasti ymmärrettäviä. Liikenne- ja viestintäministeriön Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa Toimenpideohjelma , kiinnittää viestinnän sisällön osalta huomiota erityisesti keskeisten asiakirjojen, viranomaistiedotuksen ja kriisiviestinnän selkeyteen. Tietoyhteiskunnan yhdenvertaisuuden eteen on tehtävä töitä. Jokaisella kansalaisella on oikeus saada tarvitsemansa tieto ymmärrettävässä muodossa. Osalle kansalaisista myös selkeä yleiskieli on liian vaikeaa. He tarvitsevat tietoa selkokielellä. Selkokieli on sanastoltaan ja lauserakenteeltaan yleiskieltä helppotajuisempaa. Selkokielestä hyötyy Selkokeskuksen arvion mukaan noin ihmistä. Ryhmä on huomattavan laaja. Perinteisin selkokielen käyttäjäryhmä ovat ihmiset, joilla on vammaisuudesta tai muista syistä johtuvia kognitiivisia vaikeuksia. Tämän lisäksi myös ikääntyneet ihmiset ja maahanmuuttajat hyötyvät selkokielistä. Viime vuosina myös päihde- ja mielenterveystyössä on alettu käyttää selkokielistä materiaalia. Jos ihmisen elämäntilanne on vaikea ja voimavaroja on vähän, selkokieliseen tekstiin on helpompi tarttua. Tekstin ymmärtämisen eteen ei tarvitse ponnistella. Selkotalkoisiin Liikenne- ja viestintäviraston toimenpideohjelma keskittyy pääosin digitaalisten palvelujen saavutettavuuteen. Se haastaa valtionhallinnon, yksityisen sektorin ja kansalaisjärjestöt mukaan myös saavutettavan tietoyhteiskunnan rakentamiseen. Sisällön osalta tämä tarkoittaa selkotalkoita. Kansalaisjärjestöt ovat perinteisesti tuottaneet selkojulkaisuja julkishallintoa aktiivisemmin. Viime vuosina julkis hallinnon selkoviestinnästä on kuitenkin alkanut löytyä hyviä esimerkkejä. Kansaneläkelaitos on 2010-luvulla tuottanut useita selkoesitteitä tarjoamistaan etuuksista. Kuluttajaviraston tuottama rahankäytön opas ilmestyi viime vuonna. Tänä syksynä myös Suomen eduskunta on uudistanut selkoesitteensä ja Oikeusministeriö julkaisi selkokielisen kuntavaaliesitteen syyskuussa. Selkokielisiä verkkosivustoja on myös aiempaa enemmän. Helsingin seudun palvelut ovat nykyisin saatavilla selkokielisinä. Selkosivuille pääsee Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupungin sivuilta. Eduskunta on uusinut selkokieliset verkkosivunsa ja sivustoa tullaan laajentamaan tulevaisuudessa. Selkoviestinnän uusi aluevaltaus on kuitenkin hiljattain julkaistu selkovideo kuntavaaleista. Oikeusministeriö, Selkokeskus, Kuntaliitto, Euroopan Unionin Suomen tiedostustoimisto ja eduskunta julkaisivat sarjan selkokielisiä vaalivideoita. Kuntavaalivideot kertovat esimerkiksi, ketkä saavat äänestää kuntavaaleissa, miten äänestäminen tapahtuu ennakkoon tai vaalipäivänä ja mistä saa tietoa ehdokkaista. Teksti: Irene Komu Lähteet: Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa. Toimenpideohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja Selkokielen käsikirja. Hannu Virtanen 2009, Oppimateriaalikeskus Opike, Helsinki. Tietoa selkokielestä ja sen käyttäjäryhmistä saa Selkokeskuksen verkkosivuilta. Valmiin tekstin selkokielelle kääntäminen eli selkomukauttaminen on edullista. Selkokeskus välittää tasokkaiden selkomukauttajien yhteystietoja. Selkologo takaa, että teksti, kuvitus ja taitto täyttävät selkojulkaisun kriteerit. Selkokeskus tarkistaa tekstin ja taiton ennen logon myöntämistä. 12 Shutterstock

13 Teksti ja kuva: Päivi Strandén Kristillisen Elämänavun työ on perustunut vapaaehtoisvoimiin Vapaaehtoistyö & tekijä Matti ja Crista Ihaksinen perustivat Kristillinen Elämänapu -yhdistyksen aluksi pöytälaatikkoon. Ei mennyt kuitenkaan kuin vuoden verran, kun yhdistykselle tuli käyttöä EU:n ruokatuen alettua Suomessa vuonna Tammisaaressa käynnistynyt yhdistystoiminta siirtyi välillä Mäntsälään pala takseen tämän vuoden alusta takaisin syntysijoilleen. Kristil linen Elämänapu on toiminut kovaosaisten ja päihdeongelmaisten parissa lähestulkoon pelkästään vapaaehtoisvoimin. Ihaksiset ovat näyttäneet toteen, että vapaaehtoistyölläkin saadaan paljon aikaan. Cristan ja Matin yhteisen taipaleen kin voi sanoa alkaneen va paaehtoistyöstä. Oman elämänmuutoksensa ja uskoon tulonsa koettuaan molemmat tunsivat kutsumuksekseen vierailla säännöllisesti Espoon Mankkaan kaatopaikan laitamilla asuvien alkoholistien luona. He tutustuivat Mankkaan-työnsä ansiosta ja solmivat avioliiton. Myöhemmin perustetun yhdistyksen avulla toteutui yhteiseksi koet tu tahto auttaa heikompiosaisia. Ihaksiset perustivat Tammisaareen toimintakeskuksen, jonka kautta muun muassa EU:n ruokatuen jako kanavoitiin. Pariskunnalle oli yllätys, että kukaan ei Tammisaaressa tuntunut tekevän työtä köyhien ja syrjäytyneiden auttamiseksi. Hyvin toimeentulevien, ruotsia äidinkielenään puhuvien ihmisten kaupungissa ei edes tiedostettu, että heilläkin on omat köyhänsä. Kristillisestä Elämänavusta tuli työn perässä Tammisaareen muuttaneiden, mutta suhdanteiden muututtua työttömyyden ja köyhyyden kokeneiden suomenkielisten apu ja tuki. Yhdistyksen toimintaan on saatu vain kerran taloudellista avustusta, kun vapaakirkon pastoriksi Hangon teologisesta opistosta valmistunut Matti toimi yhdistyksen kaksivuotisessa TEkeskusprojektissa vuosituhannen vaihteessa. Toki avustusta olisi ollut tarjolla myöhemminkin, mutta yhdistys pitää parempana toimia vapaaehtoispohjalta. Ihaksiset tunnustavat, että Mäntsälään he päätyivät ajettuaan harhaan. Tarkoituksena oli mennä Tuusulan asuntomessuille. Crista Ihaksisen mukaan moni asia on heidän elämässään näyttänyt sattumalta, mutta todellisuudessa mukana on ollut paljon johdatusta. Tuli selvä kutsu, että tämä vaihe on loppu, Crista Ihaksinen sanoo siirtymisestä Tammisaaresta Mäntsälään. Yhdistyksen toiminta käynnistyi Mäntsälän torilta, jossa jaettiin leipää. Pian kunta antoi yhdistykselle tilat ja syntyi Toivontupa. Kymmenen vuotta vierähti mäntsäläläisten parissa, Cristalla vapaaehtoistyötä tehden ja Matti osallistui toimintaan omien, Vapaakirkon työtehtäviensä ohessa. Mäntsälässä mukaan saatiin muitakin vapaaehtoisia ilmoittamalla paikallislehdessä erilaisista talkoista. Joskus pakattiin porukalla ruokakasseja, välillä siivottiin. Vapaaehtoisia tuli Crista Ihaksisen mukaan paljon juuri näiden ilmoitusten ansiosta. Tammisaarella on edelleen köyhänsä Ihaksiset halusivat palata Tammisaareen perhesyistä, mutta myös heidän punaisena lankanaan ja työkalunaan toimineelle yhdistykselle löytyi heti oma paikkansa. Paluumuuttajat havaitsivat, että Tammisaarella oli edelleen omat, avun ja huomion ulkopuolelle jääneet köyhänsä. Tarvitaan Jeesusta avaamaan silmät todellisuuteen, Crista Ihaksinen toteaa. Tammisaaren ruotsinkielisessä vapaakirkossa avun tarve onkin tiedostettu ja Kristillinen Elämänapu on saanut käyttöönsä Missionkirkon tilat. Kerran viikossa yhdistys jakaa leipää ja kerran kuukaudessa ruokakasseja. Crista Ihaksinen uskoo, että leivän hakijoista syntyy myös vapaaehtoisten piiri. Tekemistä riittää, sillä Kristillinen Elämänapu on avannut Tammisaareen myös kirpputorin, jota Ihaksiset toistaiseksi ovat pyörittäneet kaksistaan. 13

14 Polttopisteessä Polttopisteessä-sarja esittelee Sininauhaliittoon kuuluvat valtakunnalliset järjestöt. Koirat ovat rakkaita sekä tyttärelle... Vieraskodissa syntyy yhteisöllisyyttä Täysin uudistettu 127 vuo tias Helsingin Vieraskoti tarjoaa tuettua asumis palvelua helsinkiläi sille miehille, naisille sekä pariskunnille. Vuodes ta 1990 alkaen toiminta on laajentunut myös perheisiin. Oikeustieteen maisteri Caroline Asikainen ja hänen tyttärensä Cecilia, 13, ovat asuneet vieraskodissa kaksi vuotta ja odottavat omaa kotia. Minulla oli lakialan yritys, annoin puhelimitse neuvontaa, Asikainen kertoo. En saanut asuntoa Helsingistä, kun minulle oli jäänyt vuonna 2006 puolentoista kuukauden vuokrarästi. Muutimme muualle, ja kun palasimme Helsinkiin, asuntoa ei edelleenkään löytynyt. Asuimme kaverini luona, kunnes hän ilmoitti, että hän haluaa kotinsa elokuun loppuun mennessä omaan käyttöönsä. Äitini teki lastensuojeluilmoituksen, jonka johdosta pääsimme asumaan vieraskotiin, Asikainen kertoo. Alussa varsinkin koin häpeää epäonnistumisesta. Puhuin moneen 14

15 kertaan Cecilialle, että olen huono äiti, kun en pysty tarjoamaan hänelle parempaa. En minä kokenut äitiä huonona, Rudolf Steiner -koulussa opiskeleva Cecilia sanoo. Kutsun tänne kavereitakin. Syntymäpäivänäni kaveri jäi yökylään ja äiti meni naapuriin yöksi. Keskinäistä auttamista ja yhteistä elämää Meitä on täällä neljä yksinhuoltajaäidin perhettä. Kun meitä yhdistää sama häpeä, meistä on tullut tiivis perhe, Asikainen kertoo. Katsomme toistemme lapsia, lainaamme ruokaa ja rahaa. Vietimme yhteistä joulua pienessä kaksiossa. Kesällä meillä ei ole rahaa mennä huvipuistoihin, mutta olemme yhdessä rannalla. Vaikka asumme hyvin ahtaasti, toisaalta on niin, että kun pääsemme muuttamaan tilavampaan kerrostaloasuntoon, asumisemme taso laskee, Asikainen miettii. Kerrostaloissahan suomalaiset eivät yleensä tunne toisiaan. Perhetyöntekijä Hanna-Mari Pusaan mukaan on aika tavallinen ilmiö, että perheet ystävystyvät keskenään. Puolet perheistä on suomalaisia, puolet somaleja. Korostan perheille, että on jokaisen oma asia, haluaako olla omissa oloissaan tai ystävystyä. Myös asumispalvelujen puolella tapahtuu ystävystymistä, kertoo vieraskodin pitkäaikainen johtaja Jouko Komulainen. Onpa täällä vietetty häitäkin. Ongelmat eivät vie ihmisarvoa Helsingin vuokra-asunnot ovat kiven alla. Jos on vaikkapa vain avaimen maksu maksamatta, asuntoa ei tule. Stadin asunnot on luonut toimintamallin, että kun perhe antaa selkeätä näyttöä halustaan maksaa rästit, asuntosopimus tehdään aluksi vuodeksi, vaikka kaikkea ei vielä olekaan maksettu. Asumispalveluiden puolella asutaan pysyvästi vuokrasopimuksella, perheille tilanne on väliaikainen. Asikaisen perhe tulee aivan varmasti saamaan asunnon, kunhan niitä vapautuu. Hän lyhentää säännöllisesti vuokrarästiään, Pusaa sanoo. Perusfilosofiamme on, että ongelmat eivät vie ihmisarvoa. Sydän täytyy olla mukana työssä. Ihmiset kyllä vaistoavat tämän. Työstä saa aina välillä palautetta, joka auttaa jaksamaan. Tänä aamuna täällä kävi mies, joka...että äidille. asui vieraskodissamme 80-luvulla monta vuotta. Hänellä oli hyvin vaikeita ongelmia, mutta nyt hän on ollut 10 vuotta raittiina ja asuu omassa kodissa. Elämme täällä normaaliarjessa, huomioim me pieniä juttuja, jotka ovat asiakkaille hyvin tärkeitä. Teemme perheiden kanssa retkiä esimerkiksi kotieläintilalle ja Linnanmäelle. Asumispalveluita täydentää mm. kalastuskerho. Talo tarjoaa kaikille ruokaa ja yhdessä oloa pienen ohjelman merkeissä uutena vuotena ja vappuna. Perheille järjestetään joulujuhlat, lapsille järjestetään lahjoja firmojen lahjoituksilla. Mutta tietenkin työ näyttää tekijöilleen myös rankan puolensa. Työ- ja yksityisminä on pidettävä erillään oman jaksamisen vuoksi. Toisaalta eläväinen ja vaihtelevainen työ on myös antoisaa, Pusaa kertoo. Asikaisten oma yksiö on hyvin pieni. Silti sinne mahtuu kaksi isoa koiraa, jotka omistaa Asikaisen ystävä. Koirat ovat äidille ja tyttärelle hyvin tärkeitä. Käymme monta kertaa päivässä koirapuistossa, Asikainen kertoo. Naapurissa on koiramme sisko. Vieressä asuu somaliperhe, joka pelkää koiria. Olemme huomaavaisia ja pyrimme kulkemaan rapussa eri aikaan heidän kanssaan. Teksti: Tuula-Maria Ahonen Kuvat: Jari Peltoranta Faktat Helsingin Vieraskoti: 127 vuotias Keskimäärin 110 asukasta Vakituista henkilökuntaa 13, keikkatyöläisiä 4 12 perhetä, suurin osa yksinhuoltajaäitien perheitä 15

16 LÄHIKUVASSA Kari Lahti sai oppia elämän yliopistossa 16

17 Vaajakosken Suvanto palkittiin tänä vuonna Toivon teko -palkinnolla. Vuonna 1997 perustetun yhdistyksen vetäjänä on vuodesta 2001 toiminut Kari Lahti. Hän on saanut seurata toistakymmentä vuotta näköalapaikalta ihmisiä, jotka kulkevat kadun varjoista puolta ja jotka ovat syrjäytyneet yhteiskunnasta. Erilaisista riippuvuuksista kärsivien kadun varjoisen puolen kulkijoiden kanssa työskenteleminen ei taida olla kovinkaan monelle ihmiselle unelma-ammatti. Eipä Karikaan vielä ennen 90-luvun taitteen lamaa voinut edes kuvitella, että jonain päivänä tekisi sitä työtä, jota nyt tekee. Tähän tarvittiin monia sattumia, jotka eivät jälkeenpäin ajatelleen ehkä olleetkaan pelkkiä sattumia. Elämän yliopisto Vaikka kyseisestä lamasta on aikaa jo parikymmentä vuotta, näkyvät sen jäljet yhteiskunnassamme edelleen. Moni joutui siinä rytäkässä tosi ahtaalle ja useat joutuivat jättämään silloisen ammattinsa, koska töitä ei yksinkertaisesti ollut. Minä kävin 90-luvun alussa oman elämäni yliopiston. Se alkoi siitä kun törmäsin työttömyyteen, muistelee Kari. Hän oli ollut pitkään RAY:n palveluksessa tekniikkapuolella, mutta sitten autoritäärisesti johdettu firma alkoi ahdistaa ja hän siirtyi vähän suurempien koneiden pariin. Tästä työstä hän sai vuonna 1991 elämänsä ensimmäiset potkut. Ajattelin ensin, että otetaan rennosti ja käydään vaikka pilkillä. Tuskinpa tätä kauan kestää, kyllä varmasti joku kohta soittaa ja pyytää hommiin, kertoo Kari. Sitä puhelua ei sitten koskaan tullut ja seuraavat vuodet mies teki hyvin monenlaisia töitä. Tuohon aikaan sisältyi töitä rakennushommista myyntitöihin. Täytyy myöntää, että siinä kyllä vähän ylpeätä nenää niistettiin. Olin pettynyt itseeni kun huomasin, ettei kukaan oikeasti tarvinnut minua, muistaa Kari. Viimeinen kurssi Elettiin jo vuotta 1994 ja Kari huomasi olevansa myyntityössä, jossa hän joutui tapaamaan kasvokkain yli 200 yritysjohtajaa, jotka kamppailivat laman syövereissä. Oli se aika kamalaa aikaa. Tunsin olevani täysin eksyksissä. Mitä ihmettä minä täällä teen, enhän minä ole edes mikään kauppamies, muistelee Kari. Aikanaan tämäkin työ loppui ja Kari sai läksiäiskahveillaan lähiesimieheltään lohduttavan evästyksen. Minusta jotenkin tuntuu, että olemme molemmat saman isän lapsia ja vaikka sinusta nyt tuntuu, että olet ollut täysin väärässä työssä, tämä on ollut oppia jotain sinun tulevaa tehtävääsi varten, evästi esimies. Seukkala kutsui Kovin kauaa ei sitten kulutkaan ennen sitä seuraavaa tehtävää. Kari oli käy- Kari Lahti Vaajakosken Suvannon etuovella. nyt tutustumassa Laukaassa toimivaan Seukkalan hoitokotiin, jota veti Risto Närhi. Taidettiin olla loppukesässä kun Närhi yhtenä perjantaina soitti ja pyysi töihin. Kun kysyin milloin pitäisi aloittaa, sain kuulla, että koska nyt ollaan jo iltapäivässä, ei ehkä enää tänään kannata tulla, mutta maanantaina voisi aloittaa, kertoo Kari.» 17

18 ehdottoman luotettavaa tilastoa ei ole olemassa, voidaan sanoa puhtaiden juoppojen juoneen itsensä hengiltä vuoden 2004 jälkeen vuoden parin aikana. Silloin alkoholi halpeni kertarysäyksellä niin paljon, että vanhat viinijuopot siirtyivät kirkkaisiin ja sitä ei elimistö kestänyt. Kari muistaa hyvin kuinka reilussa vuodessa pelkästään Vaajakoskella kuoli reilussa vuodessa yli 30 alkoholistia. Uusi sukupolvi käyttää alkoholin rinnalla vähintäänkin rauhoittavia lääkkeitä, joita lääkärit ovat alun perin määränneet alkoholihaittoihin. Tiedän hyvin, etä me emme pysty autamaan kaikkia, emmekä muutamaan ketään. Voimme kuitenkin olla mukana mahdollistamassa hyvien asioiden tapahtumista. Seukkalan aikaa kesti useampi vuosi ja lopullisesti Kari lähti sieltä vasta vuonna 2001 kun hänet valittiin Vaajakosken Suvannon vastaavaksi työntekijäksi. Sitä ennen hän oli toiminut alusta asti yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja ja tehnyt koko ajan vapaaehtoistyötä oman työn ohella. Suvanto elää ajassa Useimmiten kolmannen sektorin toimijan nimi on pelkkä nimi, vailla sen syvempää merkitystä. Vaajakosken Suvanto ei kuulu tähän ryhmään ja nimensä mukaisesti se on ollut jo toistakymmentä vuotta levähdyspaikka monelle elämän tyrskyissä kastuneelle. Yhdistys ilmoittaa kotisivuillaan, että se pyrkii elämään ja mukautumaan ympäröivän yhteiskunnan tarpeita vastaavaksi. Näin se on myös tehnyt ja vaikka juuri nyt ollaan sanamukaisesti jonkinlaisessa suvantovaiheessa, on taivaalla kaiken aikaa monenmuotoisia enemmän ja vähemmän uhkaavia pilviä, kuten Kari asian ilmaisee. Myös päihdetyö elää Inhimillisesti katsoen ei reilu kymmen vuotta ole aika eikä mikään. Näin lyhyen ajan sisällä on kuitenkin päihdetyössä tapahtunut tavattoman paljon. Yksi suurimmista mullistuksista on ollut asiakaskunnan muuttuminen yhä moniongelmaisemmaksi. Nykyään on lähes mahdoton löytää ihmistä, jonka ongelmana on pelkästään juominen. Vaikka mitään Kaikkia ei voi auttaa Vuodet päihdetyössä eivät ole vähentäneet Karin intoa auttaa heitä, jotka kaikkein eniten apua tarvitsevat. Hän sanoo nauttivansa työstä, jossa saa joka päivä olla tekemisissä perimmäisten asioiden kanssa. Hän iloitsee kaikista niistä ihmisistä, joilla on niin paljon jakamista jäljellä, että he jaksavat tulla Vaajakosken Suvannon tiloihin tapaamaan muita ihmisiä, tai vaikkapa syömään. Surullinen Kari on niiden ihmisten vuoksi, jotka ovat jääneet neljän seinän sisään. Hyvin usein ainoat, jotka käyvät näiden ihmisten luona ovat trokarit. He tuovat kotiin lisää juomaa ja sen verran ruokaa, etteivät nämä kuole nälkään. Tämä palvelu ei ole ilmaista. Pankkikortti on yleensä otettu kaniin ja tili tyhjennetään aina korvauspäivänä. Peli on hyvin julmaa ja kuolema korjaa satoa jatkuvasti. Tiedän hyvin, että me emme pysty auttamaan kaikkia, emmekä muuttamaan ketään. Voimme kuitenkin olla mukana mahdollistamassa hyvien asioiden tapahtumista. Voimme olla osaltamme mukana luomassa sellaisia tilanteita, että ihmisellä olisi mahdollisuus kohdata parempi huominen, päättää Kari Lahti. Teksti ja kuvat: Ilkka Partanen 18

19 Lähipalveluita kaikille totta vai tarua? Mika Heittola / Shutterstock Lähipalveluista ja niiden tulevaisuudesta keskustellaan kunta- ja palvelu rakenneuudistuksen edetessä. Mitä heikommassa asemassa ihminen on, sitä lähemmäksi palvelut on vietävä. Palvelukokonaisuuden kehittäminen vaatii yhteistyötä ja rakenteellisia muutoksia. Alueelliset erot ovat haasteellisia ja yhdenvertaisuuden toteutuminen vaativaa. Tässä julkaisussa asiantuntijat pohtivat lähipalveluita omasta näkökulmas taan ja ihmisen/kuntalaisen ääni tulee kuuluviin haastattelujen pohjalta kirjoitetuissa teksteissä. Julkaisu on toteutettu Sininauhaliiton Järjestölähtöisten lähipalve luiden kehittämishankkeessa ( ). Hankkeen rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys. Lähipalveluita kaikille totta vai tarua -julkaisu on maksuton. Lähetyskulut veloitetaan. Tilaukset Sininauhaliitosta puh tai 19

20 uutisia ja tapahtumia Emppa estettömästi Vammaisten päihdetyön ja mielenterveystyön tukipalvelut Vapa on nyt Esteetön päihde- ja mielenterveystyö, eli Vapa on nyt Emppa! Emppa edistää mielenterveys- ja päihdepalvelujen esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Järjestämme koulutuksia, tuotamme selkokielistä tukiaineistoa ja koordinoimme Emppa -kehittämisverkostoa. Emppa on osa Sininauhaliiton toimintaa ja toimii Raha-automaattiyhdistyksen kohdennetulla toiminta-avustuksella. Verkostoomme kuuluu 20 eri järjestötoimijaa vammais-, päihde- ja mielenterveystyön alalta. Verkostoyhteistyössä pyrimme kehittämään hyvinvointia edistäviä asiakaslähtöisiä esteettömiä palveluja. Uudet verkkosivut löydät osoitteesta Uusi sähköpostiosoite on Syysrastit 2012 Näe minut Kohdatuksi tulemisen toivo Syysrasteille Lohjan Vivamoon kerääntyi yli 100 osallistujaa ympäri Suomen elokuuta. Teemana rasteilla oli Näe minut Kohdatuksi tulemisen toivo. Syysrasteilla pohdittiin mm. elämän kysymyksiä, kuunneltiin musiikkia ja toipumisen tarinoita ja osallistuttiin virkistystoimintaan, kuten esimerkiksi jousiammuntaan ja sielunhoito- sekä kuvataiderasteille. Liisa, Heikki ja Jan olivat mukana Syysrasteilla. Asta Juntusen ohjaamalla kuvataiderastilla he etsivät mieluista katseltavaa Hiljaisuuden puutarhasta. 20

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2013 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2013 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry 1 AVUSTUKSET 2014 toiminta-avustukset Lieksan Kuuloyhdistys ry jäs. 147 Yhdistys toimii alueensa kuulonhuollon hyväksi jakaen tietoutta apuvälineistä ja niiden käytöstä sekä ohjaten jäseniään hakemaan

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi Hannu Ahola 3.10.2012 12.10.2007 Tekijän nimi Historia ja tarkoitus Asuntomarkkinakyselyjä on tehty kunnille 1980-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela

Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela Valtakunnallinen asunnottomuuspäivä 17.10.2014 seminaari Espoo, Dipoli, 17.10.2014 klo 13-15.30 Nuorten asuminen v. 2025 Asumisympäristö

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET 1/6 VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET ALAJÄRVI KYLMÄKONEHUOLTO PEKKA UKONMÄKI KY Keskuskatu 4 62900 Alajärvi puh. 06 557 3160 ESPOO EURA FORSSA ESPOON KODINKONEHUOLTO OY Torpanmäki 3 02740 Espoo puh. 09 250 5700

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla USO seminaari Kuntamarkkinat 14.10.2011 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, Audiapro Oy USO-kuntien toteutunut

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Suunta-palvelu nuorten tieto- ja neuvontatyön tukena Veera Uusoksa Pelastakaa Lapset

Suunta-palvelu nuorten tieto- ja neuvontatyön tukena Veera Uusoksa Pelastakaa Lapset Suunta-palvelu nuorten tieto- ja neuvontatyön tukena Veera Uusoksa Pelastakaa Lapset 4.10.2013 Tehtävämme on parantaa sitä tapaa, jolla lapsia kohdellaan sekä saada aikaan välittömiä ja pysyviä muutoksia

Lisätiedot

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

Nuorten asumisen erityispiirteet nuoriso ja hyvän asumisen haasteet

Nuorten asumisen erityispiirteet nuoriso ja hyvän asumisen haasteet Nuorten asumisen erityispiirteet nuoriso ja hyvän asumisen haasteet Tiina Kupari, asumis- ja koulutuskoordinaattori, Nuorisoasuntoliitto ry Satu Sainio, isännöitsijä, Alkuasunnot Oy Nuorisoasuntoliitto

Lisätiedot

A P U A VÄ K I VA LTA A N

A P U A VÄ K I VA LTA A N Ensiapu Annitädintie Vanhankylänniemessä Ajanvaraus: 09-2719 3360 Hyvinkään sairaalan päivystys (klo 22-08): 019-4587 5700 Hätätapauksessa 112 Kerro, kuuntele, välitä. Me autamme sinua. Löydät yhteystietomme

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy Hallitus 198 10.04.2013 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy H 198 Suomen Terveystalo Oy on pyytänyt Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvon ta vi ras tol ta yksityisen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Esteettömyys ja hissiseminaari. Kotka 27.10.2015. Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Esteettömyys ja hissiseminaari. Kotka 27.10.2015. Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Esteettömyys ja hissiseminaari Kotka 27.10.2015 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Ruokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen

Ruokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen Onko meillä varaa tuhlata ruokaa? 22.9.2014 Maria Ohisalo, VTM, tutkija, jatko-opiskelija: Itä-Suomen yliopisto & pj: Vihreät nuoret Ruokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Uudistuva ammatillisuus Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluissa/ yksikönjohtaja Heli Alkila, Helsingin Diakonissalaitos

Uudistuva ammatillisuus Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluissa/ yksikönjohtaja Heli Alkila, Helsingin Diakonissalaitos Uudistuva ammatillisuus Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluissa/ yksikönjohtaja Heli Alkila, Helsingin Diakonissalaitos / Paavo verkostonkehittäjät Heli Alkila Palveluasuminen (235), tuettu asuminen

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin?

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Keskeiset paradoksit 1. HUONO-OSAISUUS: Suomalaisten suuri enemmistö voi paremmin kuin koskaan Silti

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 29.10.2008 VLK ry Perustettu vuonna 1953 Arkkiatri Arvo Ylppö ja hänen vaimonsa Lea Ylppö olivat mukana

Lisätiedot

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Perustettu 1971 27 paikallisyhdistyksen valtakunnallinen

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 30.1.2015 Ympäristöministeriö PAAVO ohjausryhmän kokous Sari Timonen, projektipäällikkö PAAVO-Verkostokehittäjät / Y-Säätiö Taustaa Asiakaskohtaisia tulolomakkeita

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Kristillisyys vangin ja vapautujan tukena. Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto

Kristillisyys vangin ja vapautujan tukena. Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto Seminaarin tavoitteita: - Näkökulmia siihen, miten kristillisyys voi tukea vankia ja vapautujaa - Mahdollisuus keskustella ja vaihtaa ajatuksia

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Kehitysvammaisten Tukiliitto 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Tukiliitto on kansalaisjärjestö Yhteiskuntaa pyörittää neljä sektoria: Julkinen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot