1. PRO-TUKIPISTEEN TOIMINTA-AJATUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. PRO-TUKIPISTEEN TOIMINTA-AJATUS"

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2006

2 1. PRO-TUKIPISTEEN TOIMINTA-AJATUS 1.1. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja ihmisikeudellinen työ Pr-tukipiste ry n yhdistys, jka seuraa sekä kansallista että kansainvälistä prstituutiplitiikkaa sekä ttaa kantaa ja antaa lausuntja seksityöntekijöiden asemaan ja hyvinvintiin liittyvissä kysymyksissä. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen lähtökhta n ihmisikeudellinen. Ihmisikeudellinen näkökulma tarkittaa käytännössä sitä, että Pr-tukipiste seuraa, saavatk prstituutissa tai muunlaisessa seksityössä mukana levat ihmiset tasavertaisen khtelun perus-, kansalais- ja ihmisikeuskysymyksissä ja ttaa kantaa laki- ym. yhteiskunnallisiin muutksiin siten, että niissä humiidaan myös prstituitujen perus-, kansalais- ja ihmisikeudet Matalan kynnyksen palvelujen tuttaminen Yhteiskunnallisen vaikuttamisen lisäksi yhdistys tuttaa sekundaaripreventiivisiä 1 matalan kynnyksen ssiaali- ja terveydenhulln palveluja jita muut palvelujen tarjajat eivät tuta palvelujen erityislunteen vuksi (tarkituksenmukaisuus), jtka selkeästi hyödyttävät khderyhmäämme ja jilla n vaikutusta heidän maehtisen pärjäämisen tukemisessa (vaikuttavuus), seksityössä mukana leville ihmisille, jilla ei le mahdllista saada palveluja mistään muualta (saavutettavuus). Pr-tukipiste n prstituiduille ja muille seksibisneksessä mukana leville ihmisille tarkitettu matalan kynnyksen periaatteella timiva ssiaali- ja terveysalan palvelupiste. Pr-tukipisteen palvelut vat asiakkaalle maksuttmia ja niitä vi käyttää nimettömästi. Palvelut n tarkitettu sekä sumalaisille että ulkmaalaisille ja sekä naisille että miehille. Timintaa ja palvelujen tuttamista hjaavat vimaannuttaminen (empwerment) ja vastuuttaminen. Vimaannuttamisella tarkitetaan jkaisen ihmisen ikeutta saada tieta mista ikeuksistaan sillä tavalla ja sillä kielellä esitettynä, että hän n myös kykenevä näitä ikeuksiaan käytännössä tteuttamaan. Kykenevyys ikeuksien käytännön tteuttamiseen edellyttää, että ihmisellä n ikeus saada tarvittaessa tukea tähän prsessiin. Jkaisella ihmisellä tulee lla myös ikeus tehdä maa elämäänsä kskevia valintja ja vimaannuttamistyön tavite n sekä ylläpitää että lisätä yksilöllisiä ja rakenteellisia valinnanmahdllisuuksia. Vastuuttamisella tarkitetaan asiakkaan maa situtumista man muutsprsessinsa suunnitteluun ja tteuttamiseen sekä vastuun ttamista valinnistaan. 1 Palvelut khdennetaan j prstituutissa tai muunlaisessa seksityössä mukana leviin ihmisiin. Prstituutin ehkäisemiseen tähtäävään primaaripreventin yhdistyksen resurssit eivät riitä. 2

3 1.3. Asiantuntijuus ja kansainvälinen yhteistyö Yhdistys timii man erityisalansa valtakunnallisena asiantuntijana ja tarjaa knsultaati- ja kulutuspalveluja muille palvelujen tuttajille ja viranmaisille. Pr-tukipisteen tavitteena n saada yhdistykselle kertynyttä asiantuntemusta jaettua myös yhdistyksen ulkpuliseen käyttöön. Jtta yhdistyksen timinnan kautta kertyvä tiet ja tait lisivat mahdllisimman julkisia, yhdistys arvii timintansa ja palvelujensa vaikuttavuutta sekä lu työskentelymalleja, jtka vat yleistettävissä ja tettavissa käyttöön myös muissa palveluyksiköissä. Kaikessa palvelututannssa pyritään verkstitumaan siten, että se palvelee asiakkaidemme ikeusturvaa ja palvelujen saatavuutta. Palvelujen tuttamisen lähtökhtien salta yhdistys timi edelleenkin aktiivisesti matalan kynnyksen palvelututanta ja ammatillista etsivää työtä kehittävissä valtakunnallisissa verkstissa. Vertaistiminnan kehittäminen n llut yhdistyksen suunnitelmissa j pitkään ja nyt timintavuden aikana tteutettiin ensimmäinen vertaistimijiden kulutus. Prstituutiilmiön kansainvälisyyden ja timinnan kehittämisen vuksi yhdistys timii aktiivisesti myös kansainvälisissä verkstissa. Verkstt vat timintamme kannalta merkittäviä sekä työmutjen kehittämisen, tietjen ja kkemusten vaihdn, knkreettisten asiakasyhteyksien että kansainvälisten liikkuvuustrendien seuraamisen kannalta. Aktiivinen ja säännöllinen yhteistyö keskittyy tisaalta Eurpan Uninin (yhdistettynä Keski- ja Itä-Eurpan maihin) ja tisaalta lähialueiden (Venäjä ja Baltian maat) verkstihin. 2. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN Sääntöjensä ja tavitteidensa mukaisesti Pr-tukipiste sallistui aktiivisesti sekä prstituutin että ihmiskauppaan liittyvään keskusteluun tumalla keskusteluissa ja kannantissa esiin man khderyhmänsä kannalta leellisia näkökulmia. Prstituutin ja kansainväliseen ihmiskauppaan liittyvä keskustelu jatkui vilkkaana. Sumen hallitus teki esityksen eduskunnalle seksipalveluiden stamisen kriminalisimisesta vuden 2005 lpussa. Kevään 2006 jatkunut keskustelu seksipalvelujen stamisen kriminalisinnista lisäsi pliittisten päättäjien kiinnstusta Pr-tukipisteen timintaa khtaan. Yhdistyksen näkemyksestä Sumen prstituutitilanteesta ja ihmiskaupasta käytiin kertmassa useammalle eduskuntaryhmälle ja muutama ryhmä kävi tutustumassa timintaamme Pr-tukipisteellä. Samin yhteistyö ja mielipiteiden vaiht seksityöntekijöiden yhdistyksen Salli ry:n kanssa li aktiivista. Timintavudelle uutta li ulkmaalaisten seksityössä mukana levien naisten aktivituminen ja rhkaistuminen puhumaan masta asemastaan ja mielipiteistään suraan päättäjille. Pr-tukipisteellä järjestettiin eduskunnan lakivalikunnan ja ulkmaalaisten seksityöntekijöiden tapaaminen maaliskuussa. Tapaamiseen sallistui lähes kk lakivalikunta ja 12 ulkmaalaista seksityöntekijää. 3

4 Eduskunnalle 31. maaliskuuta 2004 antamassaan ihmisikeuspliittisessa selntessa valtineuvst situtui laatimaan kansallisen ihmiskaupan vastaisen timintasuunnitelman. Timintasuunnitelmaa valmistellut työryhmä sai työnsä valmiiksi keväällä 2005 ja timintasuunnitelma hyväksyttiin valtineuvstssa elkuussa Yhtenä timintasuunnitelman keskeisenä ehdtuksena n luda timiva palvelujärjestelmä ihmiskaupan uhreille. Palvelujärjestelmien lumiseksi työministeriö asetti syyskuussa 2005 työryhmän, jnka tehtävänä n selvittää ja tehdä ehdtus ihmiskaupan uhrien auttamiseen Sumessa liittyvien timenpiteiden järjestämiseksi ja lainsäädännön kehittämiseksi. Työryhmän työskentelyaikaa jatkettiin tukkuuhun 2006 ja raprtti julkaistiin kesäkuussa. Pr-tukipiste li yksi klmannen sektrin edustajista työryhmässä. Samin Pr-tukipiste kutsuttiin sallistumaan kansallisen timintasuunnitelman hjausryhmään sekä laajaan että suppeaan kknpann. Ihmiskaupan uhreille suunnatun palvelujärjestelmän timivuutta juduttiin testaamaan j heti suunnitelman valmistuttua. Kesäkuussa 2006 annettiin ensimmäinen käräjäikeuden tumi ihmiskaupasta ja epäilyjä ihmiskaupasta nusi vuden aikana useampia. Tumi annettiin prstituutin liittyvästä ihmiskaupasta, muissa epäilyissä kyse li ravintla-alasta ja ktiavusta. 3. VILHONKADUN PALVELUYKSIKKÖ Vilhnkadun palveluyksikkö tuttaa matalan kynnyksen ssiaali- ja terveydenhulln palveluita seksityöntekijöille. Kehittämistyö tteutetaan sana palveluyksikön timintaa sekä erilaisten prjektien kautta Yleistä palveluyksikön palveluista Vilhnkadun palveluyksikössä yleispäivystyksiä li entiseen tapaan kaksi kertaa viikssa. Yleispäivystyksessä käyntejä li Yleispäivystyksessä n saatavilla sekä ssiaali- että terveydenhulln päivystyslunteiset palvelut sekä päivystyksen aikana n mahdllista rukailla. Päivystyksessä kävijöistä suurin sa n llut ulkmaalaisia naisia. Yleisin käyttökieli n venäjä. Yleispäivystyksissä henkilöstö vahvuuteen kuuluu vastaantttyötekijä, aulatyöntekijä, päivystävä ssiaalityöntekijä ja päivystävä terveydenhitaja/sairaanhitaja sekä trstaisin lääkäri. Vastaantttyöntekijä ttaa asiakkaat vastaan ja hulehtii yleisesti päivystyksen sujuvuudesta. Aulatyöntekijä työskentelee päivystyksessä etsivän työn työtteella ja hjaa drp in- tilista asiakkaita tarvittaessa terveydenhitajan ja ssiaalityöntekijän tai muiden erityistyöntekijöiden vastaantille. Suuri sa aulatyön sisällöstä n myös infrmida asiakkaita ssiaali-, terveys- ja yleisistä kysymyksistä. Yleispäivystysten lisäksi keskiviikkisin n ryhmä akupunktihita varten. Viiden pisteen krva-akupunktita käytetään rentutumiseen sekä vieritusireiden lieventämiseen. Akupunktiryhmä saatiin pidettyä timinnassa säännöllisesti ja timintavuden aikana ryhmissä kävi yhteensä 127 käyntiä. Ennen URHO-prjektin suunnittelun käynnistymistä palveluyksikön tilissa timi vuden 2006 tukkuuhun asti myös viikittainen erityispäivystys miesasiakkaille. 4

5 Palveluyksikölle vusi 2006 li henkilöstöresurssien kannalta haastava, sillä henkilöstömuutsten vuksi li ajittain pärjättävä vähäisemmällä työvimalla sekä perehdytettävä uutta henkilökuntaa yksikön timintatapihin. Kska palveluyksikkö li tistuvasti ilman vakinaista sairaanhitajaa, li terveydenhitaja ajittain ylityöllistetty. Työvimapula n matalan kynnyksen palveluita tarjavalle rganisaatille riskitekijä, sillä matalan kynnyksen timinta perustuu palveluiden helppn saavutettavuuteen. Erilaiset jnttamiset tai ajanvarauskäytännöt nstavat palveluihin hakeutumisen kynnystä. Pr-tukipisteen asiakasmäärät vat esimerkiksi päivystyksissä niin mittavat, että henkilökuntaa n ltava riittävästi palvelutarpeiden kattamiseksi laadun kärsimättä. Puutteellisista henkilöstöresursseista hulimatta Pr-tukipisteen asiakkaille saatiin turvattua ainakin palveluiden minimitas, mikä edellytti henkilökunnalta justavuutta ja työtehtävien uudelleen rganisimista. Päivystyspalveluihin saatiin väliaikaisesti työvimaa myös Prtukipisteen muista tehtävistä ja prjekteista. Palveluyksikköä työllistivät vuden 2006 aikana erityisesti muutamat tehstettua tukityötä tarvinneet asiakkaat. Alkuvuteen 2006 li juduttu sijittamaan thainkielisille asiakkaille suunnatun prjektin lppusuus, sillä edellisenä timintavunna thaityön li keskeyttänyt tsunamikatastrfin seurauksena puute thainkielen tulkeista. (Katastrfin myötä tulkit livat täystyöllistettyjä eikä Pr-tukipiste vinut käyttää tulkkipalveluita.) Thaiprjektille ei llut sitettu varja timintavudelle 2006, mutta thainkieliset asiakkaat vaativat humattavaa työpansta palveluyksikön ssiaalityöntekijältä. Resurssien puutteen vuksi asiakkuuksia juduttiin rajaamaan eikä uusia ptentiaalisia asiakaskntakteja thainkielisestä väestöstä vitu aktiivisesti etsiä. Keväällä thaimaalaisten parissa tehtävän työn paineita vähensi hieman thaimaalainen piskelijaharjittelija mutta tämän varaan ei vitu lunnllisestikaan rakentaa pitkäjänteistä tukityötä. Myös muut vaativat asiakastapaukset (erityisesti ihmiskauppa) työllistivät ssiaalityöntekijää tavallista enemmän. Tiettyjen yksittäisten asiakkaiden vaatimat runsaat työtunnit livat pissa palveluyksikön ssiaalityöntekijän päivystysasiakkailta. Resurssien llessa rajalliset nusevat palveluhjaus ja verkstituminen muiden palveluntarjajien kanssa lennaiseksi saksi palveluyksikön työtä. Kaiken kaikkiaan n mielekästä, että asiakkaita hjataan saamaan palveluita sieltä, missä n tarjlla asiakkaiden kannalta spivimmat palvelut. Hälyttävää li kuitenkin se, että kunnallisista mielenterveyspalveluista hjattiin asiakkaita Pr-tukipisteen palveluihin pelkästään prstituutitaustan perusteella ilman tarkempia suunnitelmia hidsta ja työnjasta palveluiden välillä. Palveluyksikölle näkyvimmät teemat vuden 2006 aikana livat päihteet sekä mielenterveyskysymykset. Työntekijät vat jatkuvalla kuluttautumisella vahvistaneet ammattitaitaan päihdekysymyksissä. Mielenterveyttä kskeviin kysymyksiin kaivattaisiin lisää tieta ja työntekijöillä lisikin mielenkiinta aihepiiriin liittyvää lisäkulutusta khtaan Palveluyksikön ssiaalityö Asiakkaiden asiinti ssiaalityöntekijän luna n llut määrällisesti melkein kaksinkertainen edellisvuteen verrattuna. Ssiaalityön tarve ei le lisääntynyt pelkästään määrällisesti vaan käsiteltävät asiat vat muuttuneet syvemmiksi ja laajemmiksi. Osa ssiaalityön kysymyksistä vaatii pitempää selvittelyä, jten päivystysten lisäksi tarjlla n myös ajanvarausaikja. Asiakkaat, jtka harkitsevat/yrittävät prstituutinsa lpettamista tarvitsevat tieta ja hjausta vaih- 5

6 tehtisista kuluttautumis- ja työskentelyvaihtehdista sekä kielikursseista. Ssiaalityö Prtukipisteellä edellyttää myös jalkautumista eli asiakkaiden avustamista eri virastissa. Ssiaalityöntekijän työhön man lisänsä vat tuneet mielenterveysngelmista kärsivät asiakkaat, jiden palvelutarve ssiaalisissa kysymyksissä n erittäin suuri ja mnitahinen. Samin timintavuden aikana lisääntyi thaimaalaisten asiakkaiden suus ssiaalityössä. Thaimaalaiset hiermapaikissa työskentelevät naiset mudstavat sumalaisessa yhteiskunnassa etnisen ryhmän, jnka tiedt ja kyky käyttää mia ikeuksiaan vat lähes lemattmia. Asiiden selvittelyssä judutaan yleensä lähtemään aivan alusta ja neuvmaan sumalaisen palvelujärjestelmän lähtökhtia ja timintatapja. Yleensä epäselvyydet vat jatkuneet pitkään ja tuen puuttuessa asiat vat päässeet kriisiytymään laajaksi ngelmavyyhdeksi. Päivystävän ssiaalityöntekijän vastaantlla tistuivat perusssiaalityön kysymykset eli asumisngelmat, työnhaku ja piskeluasiat. Sekä maahanmuuttajien että turistiviisumilla maassa leskelevien kiinnstus kulutukseen, etenkin kielikursseille hakeutumiseen n lisääntynyt. Erilaisten lmakkeiden ja kirjeiden sisällön tulkitseminen ulkmaalaisille asiakkaille n edelleenkin merkittävä sa ssiaalityöntekijän timenkuvaa. Lisäksi ssiaalityöntekijä myös auttaa asiimisessa eri virastissa jk puhelimitse tai menemällä asiakkaan mukaan tapaamisiin. Palveluhjaus ja tuki palveluiden käytössä tähtäävät asiakkaiden timintakyvyn ja itsenäisen pärjäämisen tukemiseen. Myös kansainvälisen yhteistyön tarve käytännön asiakastyössä n edelleenkin lennainen sa ssiaalityötä. Ssiaalityöntekijä n tehnyt yhteistyötä etenkin virlaisen Eluliin-kriisikeskuksen kanssa, jka n sana HUUTA -prjektia Pr-tukipisteen vastinpari Tallinnassa. Säännöllinen ssiaalityö tuttaa myös paljn kysymyksiä, jihin n tarvittu juridista knsultaatita. Erityisesti väkivalta-, avier- ja maahanmuuttn sekä leskeluun liittyvät asiat vat edellyttäneet juridista tiettaita. Yhdistys n stanut asiakastyön tueksi työntekijöille annettavaa juridista knsultaatita (lakiasiaintimist Fredman & Månssn) Palveluyksikön terveystyö Terveystyön lähtökhta n hlistinen, ihmisen kknaishyvinvintia krstava. Hlistisuuden ylläpitäminen ja käytännön tteuttaminen edellyttää jatkuvaa man työn arviintia ja kehittämistä. Terveystyötä tehdään sekä päivystyksenä että ajanvaraukseen perustuvana timintana. Pr-tukipiste sti yleislääkäritasiset lääkäripalvelut yksityiseltä palveluntuttajalta (MedOne). Luttamuksen saavuttamisen ja säilyttämisen kannalta n llut tärkeää, että palveluista vastaa aina yksi ja sama lääkäri sekä päivystyksissä että kenttätyössä. Vunna 2006 Pr-tukipisteen lääkärin vastaantlla kävi 189 asiakasta. Arvilta kahdella klmanneksella vastaantlla käyneistä li smaattisia vaivja ja klmannes haki apua psyyken terveyteen liittyvissä asiissa. Vuden aikana alitettiin psyykenlääkitys neljälle asiakkaalle ja yksi asiakas pääsi krvaushitn päihderiippuvuutensa vuksi. Yksi asiakas siirtyi Pr-tukipisteen lääkärin hidsta päihdepsykiatriseen hitn. Tartuntatautien salta vusi 2006 näytti valisalta. Pr-tukipisteellä tehtiin yhteensä 46 HIV- ja syfilistestiä, jiden perusteella ei tdettu yhtäkään turetta tartuntaa. Yksi aiemmin syfilistartunnan saanut asiakas hjattiin hitn Venäjälle. Tippuritartuntja ei tdettu laisinkaan. Klamydiatartuntja tdettiin klmella asiakkaalla, jista jkainen tavitettiin ja infektit saatiin hidettua lääkityksellä. 6

7 Terveydenhitajan työ sisältää sekä ehkäisevää terveysvalistusta että sairaanhittyötä. Terveydenhitaja ttaa lisäksi raskaus- ja sukupulitautitestejä sekä antaa rktuksia. Ennalta ehkäisevässä työssä n edelleen krstettu erityisesti turvaseksin sekä itsestään hulehtimisen tärkeyttä. Gyneklgisten vaivjen lisäksi mielenterveys, päihteet, väkivallan fyysiset ja psyykkiset traumat työllistivät terveydenhulta. Vakavista mielenterveysngelmista kärsiviä asiakkaita n hjattu julkisista palveluista Pr-tukipisteelle ilman selkeätä suunnitelmaa työnjasta ja tavitteista. Lisäksi erilaiset perussairaudet kuten khnnut verenpaine, ihttumat ja tulehdukset livat yleisiä syitä hakea terveyspalveluita. Pr-tukipisteen terveydenhullnpalveluissa vuden 2006 erityisyytenä li päihdeteeman lisääntynyt näkyvyys. Päihdeteemaa n Pr-tukipisteellä nstettu esiin esimerkiksi vunna 2007 päättyvässä Aura-Aypa -prjektissa, jnka yhteydessä tteutettiin mm. päihteiden käyttöä kartittava haastattelututkimus venäjänkielisille asiakkaille. Lisäksi lppuvudesta 2006 päivystystilissa tettiin käyttöön AUDIT-testipiste, jssa asiakkaat vivat mitata alkhlinkulutuksensa tuttamia riskejä. Testipisteestä n saatu psitiivista palautetta. Asiakkaat vatkin alkaneet puhumaan avimemmin päihteidenkäytöstään, mutta keskustelu rajittuu ainastaan alkhliin. Alkhli näyttäytyi myös Aura - Aypa -prjektin haastatteluissa asiakaskunnan ensisijaisena päihteenä. Erityisesti venäjänkielinen asiakasryhmä ei le halukas keskustelemaan laittmista huumausaineista tai lääkeaineiden väärinkäytöstä, tai keskustelulle ei keta levan tarvetta. Terveydenhulthenkilökunnan esittämiä huumausaineita kskevia kysymyksiä ei kuitenkaan keta lukkaaviksi. Päihdeprblematiikan jatkuva esillä pitäminen ja puheeksi nstaminen n tärkeää, jtta asiakaskunta saa tieta ja jtta päihteistä puhumisen kynnys saataisiin mahdllisimman alhaiseksi. Turvaseksistä tiedttaminen n jatkuvasti sa palveluyksikön perustyötä. Turvallisemmasta seksistä keskusteleminen asiakkaiden kanssa mututuu asiakaskhtaisesti. Pidemmät, jpa vusien asiakkuudet, avaavat mahdllisuuksia spesifimpään ja yksilöllisempään turvaseksivalistukseen, sillä asiakkaiden tiettas turvaseksiasiista n usein varsin krkea. Lyhytaikaisemmissa asiakkuuksissa ja erityisesti nurempien asiakkaiden khdalla puhe liikkuu enemmän perusasiissa ja henkilökhtaisten rajjen pitämisessä seksityössä. Thai-väestölle suunnattua hiv-esitettä pstitettiin yhteistyökumppaneille ja ajanvarauksella kävi muutamia thai-asiakkaita HUUTA-prjekti HUUTA-prjekti eli Huumeiden käytön ja tartuntatautien ehkäisy Helsingissä ja Tallinnassa prjekti n EU-rahitteinen usean eri timijan yhteishanke Helsingin ja Tallinnan välillä. HUUTA hanke 2 kstuu viidestä timenpidekknaisuudesta, jista yksi khdentuu seksityöntekijöihin. Tämän timenpidekknaisuuden tavitteena n matalan kynnyksen ssiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen seksipalveluja tarjaville sekä etsivän ja vertaistyön kehittäminen Helsingissä ja Tallinnassa. Prjekti alki vunna 2004 ja päättyi vuden 2006 lpussa. 2 Lisätietja HUUTA - hankkeesta löytyy sitteesta 7

8 HUUTA -prjekti sti Pr-tukipisteeltä prstituutin ja seksityöhön liittyvää asiantuntemusta ja palveluita. Prjektiin valittiin Pr-tukipisteeltä vastuuhenkilöt, mutta käytännössä kk työyhteisö sallistui prjektin asiakas- ja kehittämistyöhön. Pr-tukipiste li j ennen HUUTA - prjektia tehnyt rajat ylittävää yhteistyötä AIDSi-tugikeskuksen kanssa. Virn HUUTAprjektin hallint valitsi tallinnalaiseksi vastinpariksi mielenterveys- ja kriisipalveluihin keskittyvä Eluliinin. Prjektin aikana Eluliin kehitti Atll-päiväkeskuksen, jnka tarkituksena n tuttaa palveluita prstituutissa timiville naisille. Pr-tukipisteelle li tärkeää, että HUUTA -prjektin tavitteet määriteltiin riittävän knkreettisella taslla. Käytännönläheisyys li lennaista, jtta prjektiin käytettävistä resursseista saataisiin asiakkaiden kannalta näkyviä vaikutuksia. Prjektista ei haluttu matkustusprjektia, jnka lpputulksena ei jäisi mitään pysyvää prjektin päätyttyä. Pr-tukipiste halusi tehstaa yhteistyötä Tallinnan palveluntarjajien kanssa sekä päivittää tietjaan Tallinnan päihteisiin ja tartuntatauteihin liittyvästä palvelutarjnnasta. Haluttiin saada tarkkaa ja ajankhtaista tieta palveluntuttajista mitä n tarjlla, millä kielellä, mihin aikaan ja nk palvelu maksullista. Pr-tukipisteelle prjekti tarjsi mahdllisuuksia hjata virlaisia asiakkaita Tallinnan palveluiden piiriin. Pr-tukipisteen asiakaskunnan kstumuksesta jhtuen ltiin erityisesti kiinnstuneita mahdllisuuksista palveluihin venäjänkielellä. Prjektin viimeinen vusi 2006 li yhteistyön ja palveluhjauksen vakiinnuttamisen aikaa. Myös työntekijävaiht li lennainen sa yhteistyötä HUUTA -prjektin vastinpari Eluliinin kanssa. Pr-tukipisteen työntekijä knsulti Tallinnassa Atllin henkilökuntaa etsivään työhön ja muuhun palveluntarjnnan kehittämiseen liittyen. Vuden 2006 aikana Pr-tukipisteen työntekijä li lkakuussa viikn Eluliinissa ja tämä vaihtvierailu li jatka edellisenä timintavutena alitettuun työn rganisintia kskevaan knsultaatiyhteistyöhön. Eluliinin työntekijöitä kävi kahden päivän vaihtvierailulla Pr-tukipisteellä maaliskuussa. Pr-tukipisteellä tteutettiin vuden 2006 keväällä vertaistimijakulutus Aura Aypa - prjektin yhteydessä. Pr-tukipisteelle karttunutta kkemusta ja asiantuntemusta vertaistiminnan järjestämisestä vitiin myöhemmin jakaa HUUTA -prjektin Tallinnan yhteistyökumppaneille. Vuden 2006 lpulla Tallinnassa alitettiin vertaistimijakulutuksen suunnittelutyö, jhn pyydettiin knsultaatita Pr-tukipisteeltä. Vertaistyö tulee lemaan knkreettista jatka HUUTA -prjektin työlle rajat ylittävässä yhteistyössä. Pr-tukipisteen HUUTA- työstä n tehty lppuraprtti 3 liitettäväksi kk prjektin lppuarviintiin liitettäväksi. HUUTA -prjektin nnistumista Pr-tukipisteen näkökulmasta arviitiin sekä prjektin tisena timintavutena 2005 prjektin työryhmien itsearviintikeskustelussa että prjektin päättyessä lppuvudesta 2006 prjektissa timineiden työntekijöiden arviintihaastatteluilla. Arviintihaastatteluissa käsiteltiin HUUTA -prjektin timintaan vaikuttaneita tekijöitä sekä prjektin varsinaisia tutksia suhteessa dtuksiin. Raprttiin n kirjattu arviinnin lennaisimmat tulkset. Onnistumiset HUUTA -prjektin tärkeimpänä nnistumisena pidettiin rajanylittävän yhteistyöverkstn kehittämistä. Prjektin myötä Pr-tukipiste sai kntakteja tallinnalaisiin timijihin sekä päivitettyä infrmaatita palveluntarjnnasta. Yhteistyö kaupunkien välillä tutti Pr-tukipisteelle myös tieta prstituutikentästä ja -tilanteesta Tallinnassa. 3 Essi Thesslund: Huuta-prjektin lppuraprtti. Pr-tukipiste

9 Tutustuminen palveluntarjajiin rhkaisi Pr-tukipisteen työntekijöitä hjaamaan asiakkaita palveluihin Tallinnassa. Prjektin myötä myös Pr-tukipisteen asiakkaat vat tulleet tietisiksi yhteistyöstä Tallinnan palveluntarjajien kanssa, mikä edesauttaa uskallusta hakeutua palveluihin Virn pulella. HUUTA-prjektin aikana tavitettiin palveluntarjajia, jilta Pr-tukipisteen venäjänkielinen asiakasryhmä vi tarvitessaan saada palveluita äidinkielellään Virssa leskellessaan. Rajanylittävä palveluhjaus Pr-tukipisteen ja Tallinnan verkstjen välillä jatkuu HUUTA -prjektin päätyttyäkin. Työntekijävaihdn aikana päiväkeskus Atllin työntekijät tutustuivat käytännössä Prtukipisteen asiakastyöhön, kuten etsivään työhön ja päivystyspalveluihin. Työntekijävaihdn aikana Pr-tukipisteen työntekijä pystyi myös antamaan neuvntaa asiakaspalvelun kehittämiseksi Tallinnassa sekä tukemaan tallinnalaisten palveluntarjajien keskinäistä verkstitumista. Työntekijävaihdn aikana pystyttiin myös markkinimaan Pr-tukipisteen tarjamia palveluita ptentiaalisten asiakkaiden lähtömaassa. HUUTA -prjektin ansista Pr-tukipisteen li mahdllista panstaa materiaalitutantn. Prjektin ensimmäisenä timintavutena painatettiin ja käännätettiin TAMPEP - esitteitä sumeksi, virksi ja venäjäksi, jten asiakkaille n vitu tarjta painatettua tieta turvaseksistä heidän malla äidinkielellään. Prjektin heikkudet HUUTA -prjektin heikkuksiksi kettiin erityisesti prjektin käynnistymisvaikeudet sekä verkstjen kehittymättömyys Tallinnassa. Suunnitelmien tekemistä häiritsi prjektin käynnistymisvaiheessa se, että Eluliin varmistui vastinpariksi vasta prjektin tisen timintavuden aikana. Myös kmmunikaatikatkkset virlaisten timijiden kanssa heikensivät prjektin nnistuneisuutta. Palveluntarjajien suhteet vaikuttivat tulehtuneilta, minkä vuksi Pr-tukipiste pyrki rakentamaan yhteyksiä tahjen välille. Pr-tukipisteen pulelta lisi myös kaivattu avinta keskustelua prjektin timintaan liittyvistä eettisistä ja idelgisista kysymyksistä. Yhteistyötahjen erilaiset lähtökhdat suhteessa asiakastyöhön ja palveluntarjntaan eivät lleet tiedssa ennalta. Myös asiakaspalvelun suuntaviivat livat hämärät ja vaativat tarkentamista ja phdintaa. Työmenetelmien kannalta prjektista kitui tdennäköisesti enemmän hyötyä vastinparille kuin Pr-tukipisteelle. Esimerkiksi etsivän työn kehittäminen li Tallinnassa alkutekijöissään eivätkä palvelut lleet tavittaneet asiakkaita. Tallinnan palveluntarjajilla li esimerkiksi käytäntöjä, jtka nstivat khderyhmän kynnystä hakeutua palveluihin ja matalan kynnyksen palvelut eivät lleet sisäistyneet käytännön työhön. Pr-tukipiste sallistuikin etsivän työn kehittämiseen ja tarjsi avuksi asiantuntemustaan matalan kynnyksen palveluiden tuttamisessa. Pr-tukipisteelle li tärkeää, että Tallinnan palveluntuttajien lähtökhdat asiakastyöhön livat läpinäkyvät ja selkeät. Prjektin hallinnn situtuneisuus Tallinnan pulella vaikutti ajittain vähäiseltä. Esimerkiksi marraskuussa pidettyyn kk prjektin lppuseminaariin Tallinnassa sallistui vain muutama tallinnalainen timija. Prjektin tutksiin ltiin lpulta tyytyväisiä prjektiin liittyneistä vaikeuksista hulimatta. Prjektin knkreettisia aikaansaannksia livat yhteistyöverkstn rakentuminen Helsingin ja Tallinnan palveluntarjajien välillä, uusien kntaktien slmiminen, timiva rajat ylittävä asiakashjaus sekä mnikielisen seksuaaliterveysmateriaalin tuttaminen. HUUTA -prjektin lpussa Tallinnasta tehtiin myös yhteistyöalite vertaiskulutuksen ja -timinnan alittamisesta 9

10 paikallisten seksityöntekijöiden parissa. Syventyneen yhteistyön Pr-tukipisteen sekä tallinnalaisten palveluntarjajien välillä usktaan jatkuvan prjektin päätyttyäkin. 4. ETSIVÄN TYÖN YKSIKKÖ Etsivän työn yksikkö tuttaa etsivän ssiaali- ja terveydenhulln palveluita. Kehittämistyö tteutetaan sana etsivän työn yksikön timintaa sekä erilaisten prjektien kautta Yleistä etsivän työn palveluista Timintavuden aikana etsivä työ kirjattiin ensimmäistä kertaa myös valtakunnallisiin timenpidelinjauksiin: etsivän työn kehittämisen merkitystä ja tarvetta krstettiin ihmiskaupan uhrien tunnistamista kskevassa keskustelussa. Ihmiskaupan uhrien palveluja kskevassa timintasuunnitelmassa etsivä työ n kirjattu merkittäväksi työmalliksi ptentiaalisten uhrien tavittamiseksi. Suunnitelmassa etsivän työn katstaan kuuluvan erityisesti klmannen sektrin timintaan kuuluvaksi. Etsivä työ n Pr-tukipisteellä lennainen sa palvelujen tuttamista. Yleisellä taslla Prtukipisteen etsivässä työssä n tavitteena kartittaa seksityössä mukana levien ihmisten tilannetta ja avun tarpeita. Työ n infrmimista, mtivintia, muutksen mahdllisuuden ja vaihtehtjen tarjamista, terveyden edistämistä ja haittjen minimintia sekä palveluhjausta. Etsivässä työssä palvelut viedään asiakkaiden arkiympäristöön. Pr-tukipiste tekee etsivää työtä Helsingin katuprstituutialueilla sekä eri ravintlissa ja yökerhissa. Kenttätyön tekemiseen n sallistunut yksikön jhtaja, Aura-prjektin kaksi prjektityöntekijää, asuttamisprjektin työntekijät, lääkäri, Vilhnkadun palveluyksikön sairaanhitaja, diakniatyöntekijä Helsingin seurakuntayhtymän eristyisdiakniasta sekä tuntiperusteisia työntekijöitä. Resurssipula vaivasi myös etsivän työn yksikköä. Aura-Aypa -prjektin tisen prjektityöntekijän lähteminen vähensi mahdllisuutta tehdä säännöllistä etsivää työtä baareissa. Etsivän työn yksiköllä ei llut yksikön jhtajaa lukuun ttamatta yhtään pelkästään etsivään työhön keskittyvää työntekijää, vaan etsivää työtä tehtiin tuntiperusteisesti palkattujen ja etsivään työhön linkittyvien prjektien työntekijöiden vimin. Tämä n vaikeuttanut etsivän työn kehittämistä ja suunnittelua. Kadulla tehtävää etsivää työtä tehdään säännöllisesti kerran viikssa iltaisin. Tämän lisäksi jka vusi kahdesti tteutetaan ns. tehviikt, jllin kentällä käydään neljänä iltana viikssa. Yhteensä katutyötä tehtiin 56 iltana timintavuden aikana. Kenttäkäynneillä kntaktien lukumäärä li yhteensä 437. Määrä n hieman laskenut aikaisempiin vusiin verrattuna. Syynä kntaktimäärän laskuun vi lla useita. Välillä resurssipulan vuksi llaan ltu liikkeellä vain yhdellä työparilla nrmaalin kahden työparin sijasta ja tämä lunnllisestikin tarkittaa sitä, että illassa tavataan vähemmän ihmisiä. Tisaalta alueella n liikkunut asiakkaita aiempaa vähemmän, jten Helsingissäkin näkyy kansainvälinen trendi, jnka mukaan seksityö n siirtynyt enenevässä määrin julkisista tilista sisätilihin. Lisäksi viime vusina n yleistynyt tapa hankkia asiakkaita usealla eri tavalla, ja katu n vain yksi asiakashankintaväylä muiden jukssa. 10

11 Suurin sa kadulla tavatuista henkilöistä li j entuudestaan tuttuja asiakkaita. Vuden aikana tavitettiin kahdeksan uutta asiakasta, jista yksi n sumalainen. Nin 58 prsenttia kaduilla tavatuista henkilöistä n Sumessa pysyvästi asuvia. Yleisimpiä keskustelujen aiheita katutyössä livat yleinen terveys ja ssiaalinen hyvinvinti sekä seksityö ja turvaseksi. Yleisissä asiissa avustaminen, ssiaalityö (erityisesti timeentul ja asuminen) ja juridiset asiat livat terveystyön rinnalla yleisimpiä työn sisällöllisiä kysymyksiä. Päihteet ja väkivalta nusevat katutyössä esille mina erityisteeminaan. Baareissa tehtävää etsivää työtä tteutettiin timintavuden aikana ainastaan neljä kertaa. Käyntimäärien vähäisyyteen li syynä henkilöstövaihdkset Aura-prjektissa. Pr-tukipisteen Aura-prjektissa lpettaneen prjektityöntekijän tilalle ei enää prjektin lppuvaiheessa palkattu uutta työntekijää ja tinen prjektityöntekijä ei vinut tehdä baarikenttätyötä ilman kulutettua ja venäjänkielistä työparia. Kntakteja baarikäynneillä li yhteensä 158. Valtasa baareissa timivista naisista n Venäjältä. Työskentelyn fyysisestä ympäristöstä jhtuen baareissa työn sisältö painttuu terveyskysymyksiin, turvaseksiin ja seksityöhön, jskin myös juridiset ja ssiaaliset kysymykset nusevat jnkin verran esille. Päihteet vat yleinen puheenaihe baareissa, sillä riski päihteiden liialliseen käyttöön n baariympäristössä suuri. Lakimuutksiin liittyvä pliittinen keskustelu näkyi myös etsivässä työssä. Lain valmistelu aiheutti kentällä paljn keskustelua ja hulenaiheita. Osa naisista yritti löytää uusia timintatapja mahdllisen lainmuutksen varalle ja jissakin tapauksissa nämä yritykset lisäsivät väkivaltatilanteita ja niiden uhkaa. Esimerkkinä tästä asiakassuhteiden slmimisessa pyrittiin välttelemään rahasta puhumista ja tämä jhti tilanteisiin, jissa sapulilla li eri käsitys spimuksesta. Työn ammatillisen kehittämisen kannalta kansalliset yhteistyöverkstt vat lleet tärkeitä. Pr-tukipiste n sallistunut aktiivisesti valtakunnalliseen etsivän työn hallinnn verkstn, jka n kkntunut timintavuden aikana kaksi kertaa. Samin kaikki Pr-tukipisteellä etsivää työtä tekevät työntekijät sallistuivat valtakunnalliseen etsivän työn seminaariin Jyväskylässä. Seminaarissa URHO-prjektin krdinaattri esitelmöi internetissä tehtävästä etsivästä työstä ja timi internet-työryhmän vetäjänä. Pr-tukipisteen timinnanjhtaja vastasi etsivän työn hallinnn työryhmän työskentelystä sekä piti esitelmän jaksamisen erityiskysymyksistä etsivässä työssä Asumisprjekti Pr-tukipiste tteutti klmivutisen tehstetun ssiaalityön ja asuttamisen prjektin vusina Prjektin khderyhmänä vat helsinkiläiset, prstituutissa mukana levat tai lleet henkilöt, jilla n vaikeuksia itsenäisessä asumisessa ja jiden sijittuminen asuntmarkkinille n vaikeaa. Prjektin tarkituksena n järjestää asiakkaille asuminen ja asumiseen tarvittava tuki sekä tukea elämänhallintaa kknaisvaltaisesti. Asumisprjektin idelginen lähtökhta n tasavertaisuus ja ihmisikeudet, jihin sisältyy yksilön ikeus asumiseen eli ikeus maan ktiin. Hallinnllisesti asumisprjekti sijittuu Prtukipisteen etsivän työn yksikköön, jssa työte perustuu matalan kynnyksen idelgiaan. Prjektin suunnittelussa ja käytännön työn tteuttamisessa matalan kynnyksen idelgia tarkittaa sitä, että asunnn saamisen ja asumisen jatkumisen ehtna n asunnn ja asumiseen liittyvän tukityön tarve. Muita ennakkehtja kuten esimerkiksi päihteettömyys tai seksityön lpettaminen ei le asetettu. Lisäksi tukityön lähtökhtana n luda yhdessä asiakkaan kanssa matalan 11

12 kynnyksen kuntuttavaa palvelua, jssa tavitteet vat asiakkaan itsensä asettamia ja vivat rakentua hyvin pienistä arjen asiista. Asuttamisprjekti päättyi alkuvudesta 2006 ja siitä julkaistiin lppuraprtti helmikuussa J ennen prjektin päättymistä li selvää, että klmen vuden aika ei llut riittävä prjektin asiakkaille saavuttaa kuntutumisessaan tasa, jka lisi mahdllistanut asumisen tuen vähentämisen. Prjektille haettiin jatkrahitusta Raha-autmaattiyhdistykseltä vusiksi , mutta rahitusta saatiin vain vusille Klmivutiseen jatkprjektiin palkattiin kaksi työntekijää, jtka työskentelevät työparina ja nimi vaihtui asumisprjektiksi. Prjekti tteutetaan edelleen yhteistyössä Helsingin kaupungin ssiaalivirastn kanssa ja tukiasunnt vat asunnttmien ssiaalipalvelutimistn eli Assn asuntkannasta. Prtukipisteelle palkattu työpari vastaa käytännön tukiasuttamisesta eli asukkaiden valinnasta yhdessä Pr-tukipisteen työryhmän kanssa sekä rganisi asutettaville heidän asumiseensa tarvittava tuen ja tteuttaa sitä käytännössä. Ensimmäisen prjektikauden ( ) aikana asutettiin seitsemän naista, jista kuusi n edelleen prjektin asiakkaina. Yksi ei enää tarvitse intensiivistä tukea. Jatkprjektissa yhden työntekijän lisäresurssi n mahdllistanut myös asutettavien määrän lisäämisen. Uuden prjektikauden alussa asutettiin klme uutta asiakasta, jten yhteensä prjektissa li vuden 2006 lpussa yhdeksän asiakasta. Tukityö perustuu tiiviiseen yhteydenpitn. Yhteyttä n ylläpidetty sekä puhelimitse että henkilökhtaisilla tapaamisilla. Asiakkaita tavataan timistn lisäksi säännöllisesti myös ktikäynneillä. Erityisen tärkeää n lla asiakkaiden mukana asiimassa, esimerkiksi kelassa, lääkärissä ja muiden vastaavien viranmaistahjen kanssa. Asiakkaat vat hyvin erilaisissa vaiheissa kuntutumisen ja elämänhallinnan tasn suhteen. Osalla asuminen ja arjessa pärjääminen vie kaikki vimavarat, salla kulutus ja työllistyminen vat j ajankhtaisia. Ensimmäinen jatkprjektin asiakkaista n asuttamisen jälkeen saavuttanut luku- ja kirjitustaidn alkeet ja tällä hetkellä mukana Diaknissalaitksen Alppipiha- työllistämisprjektissa. Tisen, pitkäaikaisen asutetun eläkeselvitysprsessi n saatu vuden 2006 alussa päätökseen ja hän n siirtynyt pysyvästi eläkkeelle. Yhden asiakkaan eläkkeelle siirtymisen mahdllisuuksia selvitellään edelleen. Osa asiakkaista n päihteiden aktiivikäyttäjiä, ja sa heistä n edennyt päihdehitihin asti. Yksi ensimmäisistä asutetuista alitti kuluneen vuden aikana ylläpithidn ja tisen krvaushit päättyi nin vuden hitjaksn jälkeen. Päihdehidissa yhteistyötä n tehty erityisesti päihdepsykiatrian pliklinikan kanssa, mutta yhteistyötä n tehty myös pääkaupunkiseudun ulkpulisten päihdehitpaikkjen kanssa. Kaikki asutetut vat selviytyneet arjesta aktiivisen tuen avulla siten, että asunnn menetyksiä ei le tullut. Vuden 2006 aikana n tteutettu yksi asunnn vaiht. Yksi ensimmäisistä asutettavista siirtyi julukuussa 2006 tukiasunnsta Helsingin kaupungin vukra-asuntn, mutta n vielä siirtymävaiheessa prjektin tarjaman tuen piirissä itsenäisemmän elämän alittamisen tukemiseksi. Verksttyö n tärkeä sa asumisprjektia. Asiakkaan j lemassa levia, hyväksi havaittuja verkstja pyritään ylläpitämään ja vahvistamaan sekä lumaan uusia verkstja. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita vat timintavuden aikana lleet Assn lisäksi paikallisssiaaliasemat, Kansaneläkelaits, Etelä-Sumen aluevankila Vantaalla, päihdepsykiatrian pliklinikka, Aurran sairaalan infektitautien sast, HUS:n Meilahden sairaala, paikallisterveysasemat, Helsingin kaupungin ssiaalivirastn kiinteistö- ja palvelukeskus (Tilapalvelu), Helsingin kaupungin 4 Tiina Saari: Aika palj sellasta elämän harjttelemista. Pr-tukipisteen tehstetun ssiaalityön ja tukiasumisen prjekti Plku maan paikkaan. Lppuraprtti

13 eläkeselvitysyksikkö, Helsingin työviman palvelukeskus (Palke), työvimatimistt, Psitiiviset ry, Diaknissalaitksen Alppipiha- prjekti, sekä Mnikulttuuriyhdistys Familia Club ry. Vuden 2006 aikana valmistuivat edellisen prjektikauden lppuraprtti Aika palj sellasta elämän harjttelemista sekä asuttamisprjektin työmenetelmiä käsittelevä kahden piskelijan lpputyö Helsingin diaknia-ammattikrkeakululle. Asumisprjektia n vuden kuluessa esitelty erilaisissa yhteistyöneuvtteluissa, kulutuksissa ja tapaamisissa seuraavien yhteistyötahjen kanssa: pääkaupunkiseudun ssiaalialan saamiskeskus SOCCA, Kriminaalihulln tukisäätiö KRITS, Helsingin kaupungin jälkikuntutusyksikkö Harjula ja Sujatie ry sekä Ssiaalialan krkeakulutettujen ammattijärjestö Talentia. Ammatillista yhteydenpita n myös jatkettu Espn kaupungin tuetun asumisen työntekijöiden kanssa AURA-AYPA prjekti Yhdessä A-klinikkasäätiön kanssa tteutettavassa Aura-prjektissa li vilkas timintavusi. Vusi 2006 li prjektin viimeinen kknainen timintavusi, jten timintavuden keskeinen tavite li paitsi prjektille asetettujen tavitteiden saavuttaminen, niin myös prjektin tulsten juurruttaminen saksi Pr-tukipisteen perustimintaa. Tinen prjektissa alusta lähtien mukana lleista prjektityöntekijöistä lpetti Pr-tukipisteellä. Prjektin lppuajaksi ei palkattu enää uutta prjektityöntekijää vaan tisen prjektityöntekijän apuna käytettiin tuntiperusteisesti palkattuja venäjänkielentaitisia työntekijöitä. Pr-tukipisteen suunnittelija siirtyi Aura-Aypa prjektiin syksyllä tekemään prjektiraprtintia ja arviintia. Suunnittelija sallistui myös aktiivisesti vertaiskulutuksen prsessin suunnittelemiseen ja seurantaan sekä raprtintiin. Perusasiakastyö jatkui sisällöltään entiseen tapaan kuitenkin siten, että venäjänkielisten asiakkaiden päihdeprblematiikkaan kiinnitettiin entistä enemmän humita sekä surassa asiakastyössä että Pr-tukipisteen timinnassa yleensä. Sekä ssiaalityöntekijän että terveydenhitajan vastaantlla n näkynyt asiakkaiden päihteiden, etenkin alkhlin käyttö, yhä enemmän. Asiakkaat myös puhuvat alkhlinkäytöstään entistä enemmän. Ulkmaalaisten asiakkaiden khdalla huumeiden käytöstä puhuminen n sen sijaan llut vähäistä. Yhtenä prjektin tehtävänä li kkeilla akupunktihidn sveltuvuutta sana etsivää työtä. Fleminginkadun tilissa järjestetyn akupunktipäivystyksen palveluita käytettiin timintavuden aikana 18 kertaa. Yhteistyö A-klinikkasäätiön Helsingin Vinkin kanssa vertaiskulustusmallin kehittämiseksi Pr-tukipisteelle. Crrelatin- hankkeen knferenssi Krakvassa huhtikuussa vakiinnutti prjektin kansainvälistä yhteistyötä. Knferenssiin sallistuivat sekä A-klinikkasäätiön että Prtukipisteen Aura-prjektin edustajat. Alkuvudesta 2006 suunniteltiin ja tteutettiin Pr-tukipisteen ma vertaistiminnan kulutusmalli Kumipall. Kulutusmallin suunnittelussa hyödynnettiin Helsingin terveysneuvntapiste Vinkissä kehitettyä vertaiskulutuksen mallia. Suunnitteluun ja tteutuksen arviintiin sallistuivat edustajat sekä Aura-prjektista että Vinkistä. Kulutus tteutui nnistuneesti ja kaikki mukaan rekrytidut kahdeksan henkilöä livat mukana kk kulutusjaksn ajan. Kulutuksen sisällön suunnittelussa hyödynnettiin prjektin asiakashaastattelussa esiin nusseita asiakkaiden kuvaamia tiedntarpeita sekä kiinnitettiin humita erityisesti kulutukseen sallistuneiden 13

14 vurvaikutustaitjen kehittämiseen. Kulutuksesta n kirjitettu raprtti 5, jka n saatavissa Pr-tukipisteen ktisivuilta khdasta materiaalipankki. Yhteistyössä A-klinikkasäätiön Virrat puriksi -prjektin kanssa Pr-tukipisteellä tettiin käyttöön alkhlinkäytön itsearviintitesti Audit, jka käännettiin venäjäksi.. Tämän testin avulla asiakkaan n mahdllista itsehjautuvasti arviida ja saada palautetta alkhlinkäytöstään. Virrat puriksi -prjektin työntekijät antivat Pr-tukipisteen työntekijöille pulen päivän kulutuksen alkhlinkäytön puheeksittamisesta. Testipisteen rinnalle kttiin ns. päihdekansi, jssa li erityisesti seksityöntekijöille suunnattua tieta päihteiden riskeistä. Myös kansi n sekä venäjän että sumen kielellä. Pr-tukipisteen työskentelyssä jatkettiin yhteistyötä ssiaali- ja terveydenhulln yhteistyöverkstissa sekä lähialueilla mm. Huuta-prjektin kautta. Lisäksi timittiin yhteistyössä eurppalaisten yhteistyöverkstjen kanssa (mm. Tampep ja Crrelatin). Kumppanuus li prjektin yksi keskeinen teema: miten mudstaa yhteistimintamalli kahden rganisaatin välille siten, että sen tulkset palvelevat asiakkaitamme mahdllisimman hyvin. Kumppanuuden arviintia ja prjektin painpistealueiden suunnittelua tteutettiin prjektin kehittämispäivillä sekä prjekti- ja jhtryhmien kkuksissa. Kumppanuudesta n kirjitettu ma raprttinsa 6. Prjektin lppututksena julkaistava materiaalin ja työmallien kuvauksen tuttaminen käynnistettiin kevään arviinti- ja suunnittelukkusten aikana. Hankkeesta päätettiin tuttaa CDlevyke, jka sisältää tieta vertaiskulutuksen perusteista ja vertaiskulutuksissa käytetyn materiaalin kknaisuudessaan. CD-levykkeen materiaali tulee lemaan sumen ja venäjän kielillä. Materiaalin työstäminen alitettiin timintavuden lpulla Miesten parissa tehtävä etsivä työ MeeT - prjekti Aids-tukikeskuksen ja Pr-tukipisteen yhteistyönä tteutettiin etsivän työn prjekti miesseksityöntekijöiden tavittamiseksi ja turvaseksitietuden lisäämiseksi miesten välisessä seksissä. Prjektin rahitti Ssiaali- ja terveysministeriö ja se tteutettiin tukkuun 2005 ja helmikuun 2006 välisenä aikana. Prjektille haettiin jatkaikaa vuden 2005 lpusta maaliskuulle Timintavuden aikana MeeT-prjektin kenttätyötä jatkettiin viidessä sisätapaamispaikassa tammi-helmikuun ajan. Kuutena käyntikertana jaettiin kndmeja, liukuviteita ja prjektista kertvaa esitettä sisältävää MeeT-pakkausta yhteensä 1020 kappaletta. Tammi-helmikuussa tteutettiin haastattelukysely yritysten (ravintlat, internet -prtaalit ja muut palvelupaikat, jissa merkittävä määrä asiakkaista kstuu miehistä, jtka harrastavat seksiä miesten kanssa) työntekijöille. Kyselyn ensisijainen tarkitus li kartittaa miesten väliseen maksulliseen seksiin liittyvän tietuden määrää ja laatua. Tämän lisäksi selvitettiin turvaseksikäyttäytymiseen liittyvää tietutta. Tavitteena li myös kartittaa yhteistyöhalukkuutta turvaseksikampanjiden järjestämiseksi. Haastatteluita tehtiin yhteensä seitsemän, jista kuusi pääkaupunkiseudulla. Vastauksista saatti päätellä, että miesseksityö n tuttu ilmiö em. yrityk- 5 Essi Thesslund: Kumipall. Pr-tukipisteen vertaiskulutus venäjänkielisille prstituutissa timiville naisille Essi Thesslund: Kumppanuuden arviinti. Aura Aypa prjekti A-klinikkasäätiön ja Pr-tukipisteen kumppanuuden kannalta

15 sissä ja että yritykset suhtautuvat myönteisesti yhteistyöhön yhteistä khderyhmää palvelevien prjektien kanssa. Kenttätyöllä ja kyselytutkimuksella saatiin arvkasta tieta miesprstituutista ilmiönä ja palautetta rganisaatiiden timinnan kehittämiseksi. Havannista ja käydyistä asiakaskeskusteluista ilmeni, että tarvetta prjektin tuttamille palveluille ja tiedlle n. Tärkeimpänä vaikutuksena vidaan pitää aiemmin piilssa lleen ilmiön näkyväksi tekemistä. Tämä li myös edellytykset työn suunnittelulle ja suuntaamiselle jatkssa. Miespäivystystä jatkettiin Vilhnkadun palveluyksikössä tukkuun lppuun asti jka tinen keskiviikk. Samalla tehtiin etsivää työtä internetin keskustelupalstilla ja tettiin kntaktia sivustilla ilmittaviin miesseksityöntekijöihin URHO - prjekti MeeT prjektista saatujen kkemusten perusteella haettiin erillisrahitusta Ssiaali- ja terveysministeriöltä erityisesti miesseksityöntekijöihin khdentuvaan prjektiin. Haastattelujen ja kenttäkkemusten mukaan tarvetta erityistyölle näytti levan ja lisäksi Pr-tukipisteellä li mahdllisuus saada kansainvälisten verkstjensa kautta apua internetin kautta tapahtuvan asiakastyön kehittämiseen. Lisäksi MeeT prjektista saatuja kkemuksia haluttiin hyödyntää URHO prjektissakin siten, että yhteiset kenttäkäynnit lisivat jatkssakin mahdllisia. Pr-tukipisteen miestyö sai nimekseen URHO prjekti. URHO-prjektille n lutu mat interaktiiviset ktisivut. Sivuilla n tieta turvallisemmasta seksikäyttäytymisestä, seksuaaliterveydestä ja turvallisemmasta seksityöstä. Sivustn kuuluu myös e-neuvnta-palvelu, jnka kautta asiakkaat vivat lähettää kysymyksiä sekä palautetta kskien heidän palvelutarpeitaan ja UR- HO -sivustn sisältöä. Prjektityöntekijä sai kulutusta ja knsultaatita internetissä työskentelyyn Crrelatin-verkstn internet-työryhmältä. Ktisivujen lanseeraustilaisuus pidettiin Tilaisuuteen li kutsuttu Pr-tukipisteen ja URHO-prjektin yhteystyökumppaneita. Tilaisuuteen sallistujat livat eri ssiaali- ja terveyspalveluita tuttavien tahjen edustajia. Myös median edustajia li paikalla. Tilaisuudessa esiteltiin ktisivut ja sekä keskusteltiin verkstyhteistyön kehittämisestä. Käyntitilastjen mukaan sivuilla li reilun kuukauden aikana yhteensä Kävijät vat tulleet sivustlle jk suraan URHO-prjektin internetsitteen kautta tai Pr-tukipisteen mien ktisivujen kautta. Myös Ggle- hakukneen kautta n npea pääsy sivustn hakusanilla miesseksityö tai miesprstituuti. URHO -prjektista n julkaistu artikkeli Z-lehdessä ja HLBT 7 -yhteisön sivustlla Ranneliike.net, jnka ssiaali- ja terveyspalvelut -sissa n myös esitelty URHO-prjekti ja Prtukipiste. URHO-prjekti n tehnyt myös etsivää työtä sekä kentällä että internetissä. Julukuussa käytiin Aids-tukikeskuksen työntekijän kanssa MSM 8 -ryhmän susimassa klmessa ravintlassa sekä ja seksiliikkeessä. Illan aikana jaettiin 400 pakettia, jtka sisälsivät kndmeja, liukuvidetta sekä esitteen URHO -prjektista. URHO-prjektin esitteessä n lyhyesti kerrttu prjektista 7 hm-, lesb-, bi, trans- yhteisö 8 Miehet, jilla n seksiä miesten kanssa 15

16 yhteystietineen. Kenttäkäynnin aikana tavattiin myös kyseisten ravintliden ja seksiliikkeen henkilökuntaa. Heitä n infrmitu URHO -prjektista sekä keskusteltu yhteistyön kehittämisestä URHO-prjektiin liittyen. Heiltä saatu palaute sittaa kiinnstusta yhteistyön rakentamiseen sekä kehittämiseen. URHO-prjekti n ttanut yhteyttä internetin kautta maksullisia seksipalveluita tarjaviin miehiin. Viestejä lähetettiin yhteensä 18 miesseksityöntekijälle. Heille n lähetetty sähköpstia tai viesti keskustelupalstan man viestijärjestelmän kautta. Heille n kerrttu URHO -prjektista sekä Pr-tukipisteen ssiaali- ja terveyspalveluista. Viestissä heitä n kannustettu ttamaan yhteyttä seksityöhön liittyvissä kysymyksissä. Palautteessa n ilmaistu kiinnstusta Prtukipistettä sekä URHO -prjektia khtaan. 5. KOULUTUS JA KONSULTAATIO Kulutuksia ja seminaariesityksiä n annettu kertmusvuden aikana yhteensä kuusitista kertaa ja näihin tilaisuuksiin sallistui nin 850 ihmistä. Kulutuksen ja knsultaatin aiheina livat sekä prstituuti että ihmiskauppa. Ihmiskauppaan liittyvä kulutus li yhtenä sana eri valtin hallinnnaljen kulutuksia, jissa Pr-tukipiste edusti klmannen sektrin ammatillisia palvelututtajia. Kulutuksen lisäksi annettiin suria asiakasknsultaatiita lastensujelun, päihdehulln ja avhulln ssiaalityön työntekijöille. Samin etsivän työn menetelmällistä knsultaatita annettiin kahdelle yhteistyörganisaatille. Hallinnn henkilöstö sallistui talus- ja henkilöstöhallintn liittyviin kulutuksiin. Muihin kuin kansainväliseen verksttimintaan liittyviin kansainvälisiin seminaareihin ja knferensseihin ei kertmusvuden aikana sallistuttu. Pr-tukipisteellä n käynyt tutustumassa sekä ssiaali- ja terveydenhulln alalla työskenteleviä että piskelijita. Kertmusvuden aikana vierailijita ja tutustujia kävi 16 eri yksiköstä. Ulkmaalaisia tutustujia kävi Virsta, Venäjältä, Irlannista ja Hllannista. Ehkäisevä terveystyö khdentuu tarttuvien tautien ehkäisyyn ja yleiseen terveysneuvntaan. Kndmien, liukasteiden, testausten ja rktusten lisäksi jaettiin terveysneuvntamateriaalia ja Pr-tukipisteen mia terveysneuvntakrtteja. Edellisen kertmusvuden aikana työstetty terveysneuvntamateriaali viimeisteltiin kertmusvuden alussa. Materiaalia jaettiin sana asiakastyötä ja materiaalia lähetettiin asiakastyössä käytettäväksi yhteistyökumppaneille Sumessa ja lähialueilla. Sumeksi ja Virksi käännetty materiaali n jassa Eurpan laajuisesti myös TAMPEPin materiaalipankissa. 6. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA TAMPEP prjekti (Transnatinal AIDS/STD Preventin amng Migrant Prstitutes in Eurpe) n vunna 1993 alkanut EU-rahitteinen prjekti, jnka verkst käsitti kertmusvunna 16

17 j 25 timijaa. Prjektin khderyhmänä n liikkuva prstituuti ja sen tavitteena n tukea, kehittää ja laajentaa seksiteitse tarttuvien tautien ehkäisymenetelmiä sekä edistää terveyspliittisin timenpitein seksityössä mukana levien ulkmaalaisten ikeuksia saada tarvitsemiaan palveluja. TAMPEP- prjektin käytännön timinta tapahtuu klmessa alueellisessa työryhmässä. Sumi n mukana phjisessa aluetyöryhmässä ja muut työryhmän jäsenet vat Nrja, Tanska, Vir, Latvia, Liettua, Saksa ja Is-Britannia (Sktlanti). Tampep-verkstn yleiskkus pidettiin syyskuuta Trinssa Italiassa. TAMPEP-verkstn krdinaattrit vat jakaneet kaikille aluetyöryhmille painpistealueet liikkuvuuden arviinnissa. Phjisen aluetyöryhmän tehtävänä n seurata erityisesti liikkuvuutta Baltian maiden, Venäjän ja Valk-Venäjän salta. Lisäksi aluetyöryhmän erityisenä khderyhmänä n seurata ja raprtida Aasiasta tulevien ja seksityöhön sijittuvien ihmisten tilannetta. Uusi kahden vuden timintajaks TAMPEP 7 alki ja se päättyi tämän timintavuden lpussa. Verkstlle n haettu jatkrahitusta. Verkstn paikallisen krdinaattrin tehtävän n sekä kerätä kansallista seksityöhön liittyvää infrmaatita ja raprtida kansallisesta tilanteesta verkstlle että implementida TAMPEP - timintaa saksi kansallista palvelutarjntaa. Infrmaatita kerätään kaikista jäsenmaista kansallisille timijille lähetettävillä kyselylmakkeilla. Pr-tukipiste lähetti prstituutin rakennetta eri paikkakunnilla selvittävän kyselyn 15 palvelujentuttajalle ja pliisilaitksille ja näissä seitsemän palautettiin täytettyinä. Kyselyjen phjalta n tehty vunna 2006 yhteenvet ja lähetetty verkstn krdinaattreille EU-maiden vertailevan raprtin työstämiseksi. Alustavat tulkset eri maiden vertailevasta kartituksesta kuultiin verkstn yleiskkuksessa Trinssa. Yleisin humi li, että muutamaa pikkeusta lukuun ttamatta näkyvän katuprstituutin määrä n vähentynyt ja piilisen, sisätilissa tapahtuvan seksityön määrä n lisääntynyt. TAM- PEP verkst n myös julkaissut päivitetyn versin kulutus- ja terveysneuvntamateriaalia sisältävästä CD-levykkeestä ja sumalaiset palvelututtajat vivat saada niitä krvauksetta Prtukipisteeltä. Pr-tukipisteen jhtryhmä kävi verkstn timintaan sisältyvällä vaihtvierailulla Hampurissa Vierailun aikana tutustuimme ihmiskaupan uhreille tarkitettuun palvelupisteeseen Kfraan, Hampurin kaupungin sukupulitautien pliklinikan maahanmuuttajaväestön parissa tekemään etsivään työhön ja pliklinikkatimintaan sekä thaiväestöön khdentuvaan etsivään työhön brdelleissa. Päivien aikana li myös tapaamisia, jissa keskusteltiin etsivän työn ja matalan kynnyksen työmutjen perusteista ja käytännöistä. Vierailun paikallisena järjestäjänä timi Amnesty fr Wmen järjestö. Vierailu li hyvin järjestetty ja sisällöltään erittäin hyödyllinen. Vierailun nnistuneisuutta lisäsi myös se, että samaan aikaan Hampurissa li vierailijina kllegja Sktlannista ja Tanskasta. Pr-tukipiste jatki timintaansa Crrelatin verkstssa, jssa n jäseniä 60 eri rganisaatista (23 EU-maata ja viisi EU:n ulkpulista maata). Verkstn tehtävänä n luda tutkimusja verksttiminnan avulla timinta- ja työmalleja erilaisten vaikeasti tavitettavien ihmisryhmien syrjäytymisen ehkäisemiseen. Sumesta verkstssa timii aktiivisesti myös A- klinikkasäätiö. Pr-tukipisteellä n llut kaksi edustajaa etsivää työtä tutkivassa ja kehittävässä työryhmässä ja URHO-prjektin krdinaattri n sallistunut verkstn internettyöhön keskittyvän työryhmän työskentelyyn. A-klinikkasäätiö ja Pr-tukipiste vat suunnitelleet ja valmistelleet Helsingissä pidettävää etsivän työn verkstn seminaaria lppuvudesta Verkstn krdinaattrit Katrin Schiffer ja Eberhard Schatz kävivät tutustumassa Pr-tukipisteeseen 17

18 julukuussa ja samassa yhteydessä pidettiin myös neuvtteluja Pr-tukipisteen rlista ja seksityö-teeman asemasta sana Crrelatin-verkstn jatksuunnitelmia. Crrelatin seminaari pidettiin Krakvassa. Pr-tukipisteen työntekijät vastasivat etsivän työn hallinta ja jhtamista phtivan ryhmän työskentelystä. Lähialueyhteistyö n timintavutena tteutettu ensisijaisesti HUUTA-prjektin kautta. Lisäksi TAMPEP -verkstssa n jäsenenä keskeisimmät yhteistyökumppanit lähialueilta. 7. HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TOIMITILAT 7.1. Hallint ja talus Yhdistyksen rganisaatita muutettiin lkakuun 2005 alusta lukien siten, että se jakautuu klmeen yksikköön: yhdistystiminta, Vilhnkadun palveluyksikkö ja etsivän työn yksikkö. Timinnanjhtaja vastaa viime kädessä kk timinnasta mutta yksiköiden peratiivinen jht n siirretty yksiköiden jhtajille. Kehittämisprjektit sisällytetään yksiköihin timialansa ja sisältönsä mukaan. Yksikköjan timintaa ja sisällöllistä kehittämistä sekä yksiköiden välisen työnjan selkiyttämistä jatkettiin timintavuden aikana. Talushallint n ulkistettu siten, että Administer Oy:ltä stetaan kirjanpit- ja palkanlaskentapalvelut. Yhdistyksen tilintarkastajana timii KHT Hannu Shlman. Yhdistyksen hallitus kkntui kertmusvunna kaikkiaan viisi kertaa. Yhdistyksen sääntömääräiset kkukset eli kevätkkus pidettiin ja syyskkus Kertmusvunna 2006 hallituksen kknpan li: Puheenjhtaja Jussi Merikalli, Lhjan kaupunki, peruspalvelujhtaja varapuheenjhtaja Tim Ylönen, Helsingin kaupunki, kehittämisknsultti, kehittämispalvelu, ssiaalivirast Taru Neiman, Helsingin kaupunki, päällikkö, Asunnttmien ssiaalipalvelut Mikk Tamminen, SOCCA, prjektipäällikkö, päihdehulln kehittämishanke Jussi Nissinen, SEXPO-säätiö, kulutuspäällikkö Mika Salminen, Kansanterveyslaits, labratrin jhtaja Yhdistyksen timinnan rahitus perustui avustuksiin. Avustusten kknaissumma li ,65 eura. Raha-autmaattiyhdistyksen suus avustuksista li 63 prsenttia. Rahaautmaattiyhdistyksen khdennettu timinta-avustus kertmusvudelle li eura, prjektiavustus asuttamisprjektiin eura ja Aura-prjektiin eura. Auraprjektin kulurakenteeseen vaikutti se, että vertaistyön kulutus siirtyi vudelta 2005 tteutettavaksi keväällä Samin tisen prjektityöntekijän työsuhteen lppuminen kesäkuussa edellytti tuntityöntekijöiden palkkaamista prjektin perustyöhön. Helsingin kaupungin ssiaalilautakunnan järjestöavustus li eura ja se käytettiin etsivän ssiaalityön kuluihin. Lisäksi ssiaali- ja terveysministeriö myönsi terveyspalveluihin ja Meritähden timintaan sekä miestyön alittamiseen avustuksia yhteensä eura. Osa 18

19 vuden 2005 avustuksista siirtyi käytettäväksi vudelle Helsingin seurakuntayhtymän suus n vusitaslla nin 5000 eura, jka ei le sura rahallinen avustus vaan kenttätyöntekijän viikittainen työpans Pr-tukipisteen etsivään työhön. Vusittaisen talussuunnittelun varsin pysyväksi mudstunut ngelma liittyy avustuspäätösten viivästymisiin. Sekä Ssiaali- ja terveysministeriön että Helsingin kaupungin järjestöavustusten päätökset tulevat yleensä vasta tuk- tai kesäkuussa. Avustuspäätökset kskevat kuitenkin kk vutta mutta avustusten käyttösuunnitelmaa ei vida kuitenkaan laatia tai ainakaan varmentaa alkuvudeksi. Vuden 2006 tilikausi li ,41 eura alijäämäinen. Ssiaali- ja terveysministeriön myöntämään miesten parissa tehtävään etsivään työhön URHOprjektiin tehtiin muuts, jnka mukaan enintään 20 prsenttia avustuksesta vidaan käyttää vuden 2007 pulella Henkilöstö Pr-tukipisteellä työskenteli vuden lpussa 13 kuukausipalkkaista työntekijää, jista yhdeksän tekee suraa asiakastyötä. Kuukausipalkkaisten lisäksi päivystyksissä ja etsivässä työssä sekä miestyössä n llut tuntiperusteisia ssiaali- ja terveydenhulln työntekijöitä. Myös sa työnhjaajista ja vertaiskulutuksen kuluttajista n llut palkkiperusteisina. Lääkäripalvelut stetaan Med One:sta. Kertmusvuden aikana Pr-tukipisteellä työskentelivät: timinnanjhtaja yksikön jhtaja, Vilhnkadun palveluyksikkö yksikön jhtaja, etsivän työn yksikkö ssiaalityöntekijä terveydenhitaja sairaanhitaja / ja prjektikrdinaattri (asuttamis-prjekti, ) prjektityöntekijä (asumisprjekti ) prjektityöntekijä (asumisprjekti ) prjektityöntekijää (Aura - Aypa prjekti) prjektityöntekijä (Aura Aypa -prjekti, saakka) prjektikrdinaattri (URHO-prjekti, ) suunnittelija ( saakka) harjittelija / suunnittelija (1.4 - ) hallinnn sihteeri siivja kenttätyöntekijä (Hgin srk-yhtymän työntekijä, 8 tuntia/viikk) seitsemän tuntityöntekijää kesäsijainen ssiaali- ja tukityössä eri timintalhkilla Henkilökunnan yhteisiä suunnittelu- ja kehittämispäiviä pidettiin viisi kertaa. Työnhjausrakenne pidettiin edelleenkin tukevana työn erityislunne humiiden. Kertmusvuden aikana järjestettiin ryhmätyönhjaus yksiköittäin sekä jhtryhmälle ja näiden lisäksi 19

20 kaikilla li mahdllisuus säännölliseen yksilötyönhjaukseen. Yksikön jhtajat vat sallistuneet man yksikkönsä ryhmätyönhjauksiin Timitilat Pr-tukipisteellä n 120,5:n neliömetrin tilat sitteessa Vilhnkatu 4 B 20 ja 124:n neliömetrin tilat sitteessa Vilhnkatu 4 B 19. Aura-Aypa prjektilla n timitilat Helsingin Kallissa. Tila timii myös katukenttien aikana pistäytymispaikkana. 20

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi.

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi. TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Aluetimist: Phjis-Karjala Keskeiset alueelliset timinnt ja timenpiteet vunna 2014 Asiakirja liitetään Sumen Nurisseurat ry:n timintasuunnitelman liitteeksi. 1. KULTTUURI-, HARRASTUS-

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien

Lisätiedot

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta Sumen vetvimaisin piskelijakunta Strategia 2013-2015 1 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MISSIO JA VISIO... 3 2.1.Missi... 3 2.2.Visi... 4 3. PAINOPISTEET... 4 3.1. Erinmaiset palvelut... 4 3.2. Osaavat ja

Lisätiedot

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aivverenkierthäiriön sairastaneiden kuntutuskurssit 29.8.2012 AVH-kuntutuskurssit Kurssikknaisuus vuden 2013 alusta Humiitu kehittämistiminnasta saatuja tulksia (kevennetty kävely

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Ikääntyneiden mnisairaiden kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Ikääntyneiden mnisairaiden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Yleistä Pidä Lappi Siistinä ry:n timinnan tavitteena n säilyttää Lapin puhdas ja viihtyisä ympäristö. Päämäärään pyrimme valistustiminnalla, kulutuksella, jätehulln kehittämisellä,

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012 Terveyssast Kuntutusryhmä MS-kurssit 29.8.2012 Kurssityypit Kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Avmutinen kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Speutumisvalmennuskurssi Khderyhmä MS-tautia sairastavat,

Lisätiedot

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

3. Riittääkö Tilaajavastuusta saatava raportti sieltä saatavien tietojen osalta ja katsooko tilaaja sen sieltä suoraan tässäkin vaiheessa?

3. Riittääkö Tilaajavastuusta saatava raportti sieltä saatavien tietojen osalta ja katsooko tilaaja sen sieltä suoraan tässäkin vaiheessa? Tarjuspyynnöstä esitetyt kysymykset ja vastaukset niihin 1. Vik avkuntutuksessa rakentaa palvelun niin, että siinä n sekä ktiin annettavaa kuntutusta että erillisessä tilissa tteutettavaa ryhmämutista

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN 1 UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN Millaisia vat uuden vanhuspalvelulain ja laatususituksen tumat muutstarpeet? Case Hämeenlinna Vukk Lehtimäki, asiakashjausyksikön päällikkö, vs. Khti vanhustyön tulevaisuutta

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

8. HELMIKUUTA 2016 STM:N HARVINAISET SAIRAUDET TYÖRYHMÄ 2014 2015 RAPORTTI TYÖRYHMÄN TOIMINNASTA JUKKA SARIOLA HARVINAISET-VERKOSTO

8. HELMIKUUTA 2016 STM:N HARVINAISET SAIRAUDET TYÖRYHMÄ 2014 2015 RAPORTTI TYÖRYHMÄN TOIMINNASTA JUKKA SARIOLA HARVINAISET-VERKOSTO 8. HELMIKUUTA 2016 STM:N HARVINAISET SAIRAUDET TYÖRYHMÄ 2014 2015 RAPORTTI TYÖRYHMÄN TOIMINNASTA JUKKA SARIOLA HARVINAISET-VERKOSTO Alkusanat Raprtti STM:n Harvinaiset sairaudet työryhmän (2014 2015) timinnasta

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

TOJ:n hankinta- ja käyttöönotto Espoon kaupunki 29.11.2012. Hannu Rajala (asiakirjahallinnon suunnittelija, asiakirjahallinto, Espoon kaupunki)

TOJ:n hankinta- ja käyttöönotto Espoon kaupunki 29.11.2012. Hannu Rajala (asiakirjahallinnon suunnittelija, asiakirjahallinto, Espoon kaupunki) TOJ:n hankinta- ja käyttööntt Espn kaupunki 29.11.2012 Hannu Rajala (asiakirjahallinnn suunnittelija, asiakirjahallint, Espn kaupunki) Sisältö Taustaa Espn TOJ:n hankinnasta vaatimusmäärittelyprjektit

Lisätiedot

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue 82136257 Parikkalan kunta Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.11.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa

Lisätiedot

Etelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3

Etelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3 MUISTIO Etelä-Savn OHJAAMO asiiden keskustelu Nr #3 Mikkeli, Etelä-Savn ELY-keskus, Ruuma - kkushune + Skype -yhteys Ajankhta 5.4.2016 kl 13:00-14:15 Läsnä: Tuija Tivakainen (ELY-keskus) Heikki Kantnen

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

2.2.2015. www.ktay.fi

2.2.2015. www.ktay.fi Ssiaali- ja terveysvalikunta Eduskunta Kuntutuksen timialayhdistyksen lausunt hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ssiaali- ja terveydenhulln järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

Ylälinjasi johtaja on:

Ylälinjasi johtaja on: Tärkeää tieta sinulle jka let PM:n Teampartner Me pyrimme ylläpitämään krkeaa palvelutasa, jtta vimme pitää tästä kiinni n tärkeää, että hyödynnät seuraavaa infrmatita. Lue tämä tarkasti ja käy nämä asiat

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Henkilöstöraprtti 2014 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta 17.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

TERVEYSTOIMIKUNNAN VUOSIKERTOMUS 01.01.2011 31.12.2011. 1. Toimikunnan kokoonpano. 2. Toimikunnan toiminta. 3. Tapahtumat VUOSIKERTOMUS 2011 LIITE 2

TERVEYSTOIMIKUNNAN VUOSIKERTOMUS 01.01.2011 31.12.2011. 1. Toimikunnan kokoonpano. 2. Toimikunnan toiminta. 3. Tapahtumat VUOSIKERTOMUS 2011 LIITE 2 Sumen Cavalier Terveystimikunta 19.3.2012 Päivi Itknen TERVEYSTOIMIKUNNAN VUOSIKERTOMUS 01.01.2011 31.12.2011 1. Timikunnan kknpan Puheenjhtaja: - Päivi Itknen Jäsenet: 2. Timikunnan timinta 3. Tapahtumat

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin. 1 (6) 22.1.2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsujelun valvntahanke vusina 2012-2015 ( Turvallinen, terveellinen ja tuttava kuntatyö 2015 ) HANKESUUNNITELMA Tausta Kuntasektrilla n tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua. Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein

Lisätiedot

KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nro 5/2010 1/5

KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nro 5/2010 1/5 KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nr 5/2010 KOKO-RUSSIA MUKANA TAPAHTUMISSA KOKO-RUSSIA li mukana Sumi-päivillä Rstv na Dnussa, Etelä-Venäjällä, 17. 19.5. KOKO-RUSSIA verkst kartittaa Venäjän ptentiaalisia yhteistyöalueita.

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ry. Maistuva ammatti -hanke Hankkeen kesto 2012 2013 LOPPURAPORTTI Dnro 2089/325/2011

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ry. Maistuva ammatti -hanke Hankkeen kesto 2012 2013 LOPPURAPORTTI Dnro 2089/325/2011 Sumen Elintarviketyöläisten Liitt ry Maistuva ammatti -hanke Hankkeen kest 2012 2013 LOPPURAPORTTI Dnr 2089/325/2011 Jaana Saaranen 20.1.2014 1 Sisällys Hankkeen tavite... 1 Hankesapulet ja yhteistyö...

Lisätiedot

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:

Lisätiedot

L 3. 9. 01. 2015 KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO

L 3. 9. 01. 2015 KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/lnkmmit Hankkeen vastuullinen ia yhteystiedt Vastuutah/Yrityksen

Lisätiedot

Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen 10.9.2015. Liikkujan polku -verkosto

Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen 10.9.2015. Liikkujan polku -verkosto Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen 10.9.2015 Liikkujan plku -verkst Tapaamisen tavitteet kirkastaa yhteistä Urheillen terveyttä seurassa viestiä ja viestintää saada tukea man piltin/hankkeen käytäntöön

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä MUISTIO 8/2015 18.11.2015 Pis syrjästä hankkeen kehittämispäivä Aika: 29.10.2015 kl 9.00 15.00 Paikka: Rauman kaupungintal s. Kanalinranta 3, Rauma Osallistujat: Anu-Elina Halnen, Satakunnan sairaanhitpiiri,

Lisätiedot

Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista

Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista 3.9.2014 Elinkeinelämän keskusliitt Sisällys 1 Mikä n Team Finland?... 1 2 Mitä Team Finlandissa n saatu aikaan? Miten muuts näkyy yrityksille?...

Lisätiedot

Vastuullista liiketoimintaa 2015 1 (6)

Vastuullista liiketoimintaa 2015 1 (6) Vastuullista liiketimintaa 2015 1 (6) 2 (6) Vastuullista HYY-liiketimintaa Ylippilaskunta haluaa esimerkillään näyttää, että yritystimintaa vidaan tehdä ssiaalisesti, kulttuurisesti ja ympäristön kannalta

Lisätiedot

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä

Lisätiedot

Opinpaletin koulutustarjonta

Opinpaletin koulutustarjonta JOULUKUU 2014 KE 3.12.2014, kl 10 16: Alustja ja appseja aineryhmittäin (yhteiskuntatieteelliset aineet, maantiet ja bilgia) MARRASKUU 2014 TO 20..2014, kl 9 15: Verkktyövälineiden sveltaminen hjaus ja

Lisätiedot

82136257 Parikkalan kunta. Kolmikannan Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.5.2013. 1. Osayleiskaava-alue

82136257 Parikkalan kunta. Kolmikannan Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.5.2013. 1. Osayleiskaava-alue 82136257 Parikkalan kunta Klmikannan Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 22.5.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1 Ajankhtaiskatsaus, Pelttuki 2016.1 Sftsal Oy huhtikuu 2016 Seuraa Pelttuen alkuruudun Tiedtteet-timinta ja sivustn www.sftsal.fi ajankhtaistiedtteita! Lyhyesti Muista palauttaa 5 vuden viljelysuunnitelma

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO Lapin ssiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO - Trstai 17.8.2006 kl 10 15 - Lapin ylipist, ls 21, Rvaniemi - Läsnä 25 henkilöä: Kaisa Kstam-Pääkkö, Asta Niskala, Maarit Pirttijärvi,

Lisätiedot

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä Palveluspimus 1 (4) 1 Spijasapulet 1.1 Tilaaja Palvelujen tilaajana timii Frssan kaupunki 1.2 Tuttaja Palvelujen tuttaja ja tinen spijasapuli n 2 Spimuksen rajaus 2.1 Spimus perustuu Tämä palveluspimus

Lisätiedot

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731 Hyvinvintitiet hyvinvintijhtamisen työkaluna Matti Vähäkupus Oulun kaupunki matti.vahakupus@uka.fi 0505687731 Kertmus etenee vudesta ja valtuustkaudesta tiseen Hyvinvinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin

Lisätiedot

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 1 (25) MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 Sisällysluettel OSA I: ELÄKEMENOTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE... 3 YLEISTÄ...

Lisätiedot

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,

Lisätiedot

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Aika 20.10.2014 kl 17:15-18:36 Paikka Perheasiain neuvttelukeskus Osallistujat Jäsenet Käpylä, Tarja puheenjhtaja Andreassn, Kari Hankela, Jussi

Lisätiedot

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas Versi 2/2010 JFunnel: Käytettävyyshjatun vurvaikutussuunnittelun prsessipas Kirjittaja n timinut käytettävyysasiantuntijana, - tutkijana ja -kuluttajana 15 vuden ajan. Hän n kehittänyt ja sveltanut käytettävyyssuunnittelun

Lisätiedot

Tilannekatsaus 17.11.2015 Eero Ehanti

Tilannekatsaus 17.11.2015 Eero Ehanti Tilannekatsaus 17.11.2015 Eer Ehanti Muse 2015 visit Museiden sähköiset aineistt ja tiedt säilyvät, liikkuvat ja avautuvat! Standardeihin perustuvat Museiden luettelintihjeet kertvat mitä ja missä mudssa

Lisätiedot

Kielistrategia. 1. Periaatelinjaukset. 1.1 Johdanto. 1.2 Nykytilanne ylioppilaskunnassa ja Aallossa

Kielistrategia. 1. Periaatelinjaukset. 1.1 Johdanto. 1.2 Nykytilanne ylioppilaskunnassa ja Aallossa Kielistrategia 1. Periaatelinjaukset 1.1 Jhdant Ylipistlain 46 :n mukaan Aalt-ylipistn ylippilaskunnan kielet vat sumi ja rutsi. Lisäksi ylippilaskunnan jäsenistä merkittävä suus, vunna 2010 nin 10 prsenttia,

Lisätiedot

MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA

MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA 1 (9) Seutu. ja ympäristötiet VERSIO 8b (Tämä versi n laadittu HSY-asunttimikunnan kkuksen 8.5.2012 perusteella) MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA 1. Aiespimus Aiespimuslunnksen khdassa X Aiespimuksen seuranta

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluiden tiedote 5/2011

Henkilöstöpalveluiden tiedote 5/2011 Lutu 29.12.2011 13:26:00 29.12.2010 Henkilöstöpalveluiden tiedte 5/2011 KEVÄÄN REKRYTOINTIEN AIKATAULUT Kevään 2012 keskitetyt rekrytinnit tteutetaan seuraavan aikataulun mukaan: Tammikuussa täyttölupa-anmusten

Lisätiedot

Kysely yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Pohjois-Pohjanmaan korkeakouluopiskelijoille

Kysely yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Pohjois-Pohjanmaan korkeakouluopiskelijoille Kysely yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Phjis-Phjanmaan krkeakulupiskelijille Syyskuu 2014 Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla -prjekti Tarve ja timintatapa Tarve kyselylle syntyi Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Monialaisella palveluyhteistyöllä jatkopolkuja työpajojen asiakkaille

Monialaisella palveluyhteistyöllä jatkopolkuja työpajojen asiakkaille Mnialaisella palveluyhteistyöllä jatkplkuja työpajjen asiakkaille Orivesi 25.4. 2014 Tekemällä ppii -hanke Ism Phjantammi Tmi Phjantammi ism@phjantammi.fi 050 5613426 Hankkeista ppia Tausta tälle esitykselle

Lisätiedot

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku Liikkujan plku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPlku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat

Lisätiedot

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HANKKEEN AVULLA EDISTETÄÄN KAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄÄ JA YMPÄRISTÖTAVOITTEITA YRITYSTEN TOIMINTA = YRITYSTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kehittämisen sa-alueet:

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tietotuotanto apunasi Pohjanmaan hyvinvoinnin ja tiedolla johtamisen kehittämisessä

Hyvinvoinnin tietotuotanto apunasi Pohjanmaan hyvinvoinnin ja tiedolla johtamisen kehittämisessä 29.4.2014 Hyvinvinnin tiettutant apunasi Phjanmaan hyvinvinnin ja tiedlla jhtamisen kehittämisessä Hyvinvintia ja terveyttä kskevan päätöksenten, jhtamisen ja kehittämisen tueksi n Phjanmaalla käynnistetty

Lisätiedot

AvoHILMO-aineistojen mukainen hoitoonpääsyn odotusaika raportti

AvoHILMO-aineistojen mukainen hoitoonpääsyn odotusaika raportti 1 AvHILMO-aineistjen mukainen hitnpääsyn dtusaika raprtti 26.5.2014 Käyttöhjeisiin n kttu lyhyesti keskeisiä asiita AvHILMO aineiststa kstetuista perusterveydenhulln hitnpääsyn raprteista, niissä liikkumisesta,

Lisätiedot

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta SÄHKÖKAUPPA ALOITE 1(5) Heinimäki, Leht 19.6.2014 Työ- ja elinkeinministeriö Art Rajala Alite timitusvelvllisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta Energiatellisuus ry ehdttaa muutsta timitusvelvllisen

Lisätiedot

Viranomaisten yhteiskäyttöiset rekisterit

Viranomaisten yhteiskäyttöiset rekisterit Valtiknttri Liite 1 (9) Viranmaisten yhteiskäyttöiset rekisterit Valtiknttrin Valmiina digikiriin selvityksessä ehdtettiin tiednhallinnan kknaisarkkitehtuurin kuvausta ja timeenpana sekä rekisterienpidn

Lisätiedot

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa Avin tiet ja avin hallint kunnissa Turku 19.11.2013 Elisa Kettunen, erityisasiantuntija Tietyhteiskuntayksikkö elisa.kettunen(at)kuntaliitt.fi Avin hallint & tiet Kuntaliitssa Kansainvälinen Avimen hallinnn

Lisätiedot

PITKÄAIKAISSÄILYTYKSEN AINEISTOJEN PAKETOINNIN PILOTIN SUUNNITELMA

PITKÄAIKAISSÄILYTYKSEN AINEISTOJEN PAKETOINNIN PILOTIN SUUNNITELMA PITKÄAIKAISSÄILYTYKSEN AINEISTOJEN PAKETOINNIN PILOTIN SUUNNITELMA V0.1 Tämä määrittely n sa petusministeriön Kansallinen digitaalinen kirjast hanketta (hankenumer OPM039:00/2008) SISÄLTÖ 1 Jhdant... 3

Lisätiedot

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012-

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012- Ystävän apuri Palveluihin hjaamisen pasvihk ikäihmisen ystävälle Ystävätiminnan alueellisen tuen kehittämisprjekti 2012- TAVALLISEN IHMISEN TAIDOIN Oppaan sisällöstä: Opas n tarkitettu Punaisen Ristin

Lisätiedot

Ohje viranomaisille 8/2012 1 (6)

Ohje viranomaisille 8/2012 1 (6) Ohje viranmaisille 8/2012 1 (6) Dnr 7845/06.10.06.00/2012 Jakelussa mainituille Tupakkalaki ulkalueilla järjestettävissä yleisötilaisuuksissa Taustaa Tämä hje n päivitys Ssiaali- ja terveysalan lupa- ja

Lisätiedot

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS Kehittämisprjektin timinta vunna 2010 Tteutettu Työsujelurahastn tuella 1 EKOKEM 2 Alkusanat Tapana turvallisuus prjekti n jatka turvallisuusjhtamisen arviintiprjektille, jka

Lisätiedot

Uutta vahvistusta palveluohjaukseen keskittämisen ja kehittämisen keinoin Hämeenlinnan ikäihmisten asiakasohjausyksikkö ja IKÄPALO hanke

Uutta vahvistusta palveluohjaukseen keskittämisen ja kehittämisen keinoin Hämeenlinnan ikäihmisten asiakasohjausyksikkö ja IKÄPALO hanke Uutta vahvistusta palveluhjaukseen keskittämisen ja kehittämisen keinin Hämeenlinnan ikäihmisten asiakashjausyksikkö ja IKÄPALO hanke Vukk Lehtimäki, päällikkö vs. Hämeenlinnan Ikäihmisten asiakashjausyksikkö

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

Espoon hyvinvointialojen henkilöstö JHL ry. 587 PÖYTÄKIRJA 9/2015 Tiina Takala

Espoon hyvinvointialojen henkilöstö JHL ry. 587 PÖYTÄKIRJA 9/2015 Tiina Takala JÄSENKOKOUS Aika: 1.12.2015 kl 18.30 Paikka Valtuusttal Kkmuksen ryhmähune PÖYTÄKIRJA 1. Kkuksen avaus ja päätösvaltaiseksi tteaminen Puheenjhtaja Anna-Maija Kukknen avasi kkuksen ja ttesi päätösvaltaiseksi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 74. 74 Vuoden 2015 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2017, sosiaali- ja terveystoimi (Kh/Kv)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 74. 74 Vuoden 2015 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2017, sosiaali- ja terveystoimi (Kh/Kv) 24.09.2014 Sivu 1 / 1 1775/02.02.00/2014 74 Vuden 2015 talusarvi ja talussuunnitelma vusille 2015-2017, ssiaali- ja terveystimi (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedt: Aulis Majuri, puh. 09 816 23000 Maija

Lisätiedot

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja 1. Jhdant Tämä n Lautamaan kyläyhdistyksen ensimmäinen kylän kehittämissuunnitelma, jnka tarkituksena n timia kaupunkisuunnitelun apuna sana yhdyskuntasuunnitelua. Lähtökhtana kyläsuunnittelussa vat lleet

Lisätiedot