VALO SUOmALAISen yhteiskunnan ja LIIkUntAkULttUUrIn keskeiset muutokset Visio maalit Pelitapa menestystekijät joukkueemme henkilöstö jäsenet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALO SUOmALAISen yhteiskunnan ja LIIkUntAkULttUUrIn keskeiset muutokset Visio maalit Pelitapa menestystekijät joukkueemme henkilöstö jäsenet"

Transkriptio

1 VALOVUOSI 2014

2 Perustettu VALO Visio Olemme maailman liikkuvin urheilukansa ja Pohjoismaiden menestynein 2020 Maalit Liikkuva lapsuus luo perustan sekä liikkujan että urheilijan poluille Liikkujan polku mahdollistaa liikunnallisen elämäntavan Seuratoiminta mahdollistaa liikkuvan lapsuuden sekä urheilijan ja liikkujan polut Pelitapa Innostaa Yhdistää Uudistaa Menestystekijät Ennakointi, vaikuttaminen ja vastuullisuus Viestintä, kampanjat ja tapahtumat Palvelut Varainhankinta Joukkueemme Toimijat, joiden kanssa tavoittelemme maaleja. Esimerkiksi jäsenjärjestöt, urheiluseurat, kunnat, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä erilaiset verkostot. Henkilöstö Valossa on 37 työntekijää ( ). Jäsenet Valolla on 108 jäsenjärjestöä: 71 valtakunnallista, 15 alueellista ja 22 kumppanuusjäsenjärjestöä. Toimintaamme ohjaa reilu peli. Maailman liikkuvin urheilukansa ja Pohjoismaiden menestynein 2020 Urheilijan polku Liikunnallinen elämäntapa Liikkujan polku 100 v Suomalaisen yhteiskunnan ja liikuntakulttuurin keskeiset muutokset Fyysinen aktiivisuus, liikunta ja urheilu ovat keskeinen osa suomalaista yhteiskuntaa. Liikunta on lasten ja nuorten suosituin harrastus, fyysinen aktiivisuus on läsnä useimpien aikuisten ja ikääntyvien arjessa, urheilu on seuratuimpia viihteen muotoja. Toisaalta liikunnan harrastaminen ja ylipäätään terveyskäyttäytyminen polarisoituvat, arkiliikunnan määrä vähenee, lasten ja nuorten liikuntataidot rapistuvat. Huippuurheilu ammattimaistuu edelleen ja kansainvälinen kilpailu kiristyy. 01 Kansalaistoiminta ei ole muuttunut määrällisesti paljoakaan viime vuosikymmeninä, vapaaehtoisten seuratoimijoiden määrä on jopa hieman lisääntynyt. Henkilökohtaisesti mielekkäälle toiminnalle on edelleen kysyntää. Samaan aikaan vapaaehtoisten pitkäjänteinen sitoutuminen on vähentynyt, projektimaisuus sekä kertaluontoisuus ovat lisääntyneet, vapaamuotoinen toiminta houkuttelee. Osallistujat odottavat organisoidulta toiminnalta laatua, mikä nostaa paineita seuratoiminnan ammattimaistamiseen. 02 Taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevat kunnat ulkoistavat toimintojaan ja muuttuvat palvelujen toteuttajista niiden järjestäjiksi ja koordinaattoreiksi. Yksityisten yritysten, järjestöjen ja yhdistysten sekä yksittäisten kansalaisten suuntaan syntyy paineita hyvinvoinnin tuottamisessa. Väestö ikääntyy, mikä nostaa julkisen talouden paineita. Samaan aikaan väestö keskittyy kasvukeskuksiin, erityisesti Etelä-Suomen kaupunkeihin. Yhteiskunta muuttuu vertikaalisesta, ylhäältä alas ohjatusta yhteiskunnasta kohti horisontaalista verkostojen yhteiskuntaa. 03 Erityisesti nuorten sukupolvien toimintatavat muuttuvat radikaalisti. Uusissa toimintatavoissa korostuvat yksilöllisyys ja räätälöinti, henkilökohtaisuus ja itseohjautuvuus, osallistaminen ja joukkoistaminen sekä kokeileminen ja tutkiva oppiminen. Sosiaalinen media vauhdittaa tätä kehitystä. Yhteisöllisyys ei sinällään katoa mihinkään, mutta se eriytyy elämäntyylien mukaisiksi heimoiksi ja siirtyy yhä enemmän verkkoon. 04 Liikkuva lapsuus 0 v 2 Valovuosi 2014 Valovuosi

3 60% 50% 40% Tunnuslukuja vision valossa Liikunnan harrastaminen urheiluseuroissa Miehet Suomalaiset viettävät valveillaoloajastaan 76 paikallaan (maaten, istuen tai seisten). % - 30% 20% Naiset Fyysinen aktiivisuus ja ja istuminen: Aikuiset 10% 0% <7 v v v v. >64 v. Vapaaehtoistyö Vapaaehtoistyötä liikunnan ja urheilun parissa tekee 7-17 % suomalaisista. Vapaa-ajan liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa: naiset 56 % miehet 53 % 3/4 valveillaoloajasta vietetään paikallaan eli istuen, maaten tai seisten. Työmatkaliikuntaa vähintään 15 minuuttia päivässä kävellen tai pyöräillen: naiset 42 % miehet 28 % Fyysinen aktiivisuus ja istuminen: Lapset Liikuntasuositusten mukaisesti vähintään tunti reipasta liikuntaa päivässä: 11v. 13v. 15v. Naiset 9-12 % Miehet % 40% 30% Pojat 20% Tytöt Lehtonen K & Hakonen H Liikunnan kansalaistoiminnan tietopohja. Liikunnan harrastaminen ja vapaaehtoistyö urheiluseuroissa. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 274. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Jyväskylä. Helldán A, Helakorpi S, Virtanen S, Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät Raportti 21/2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Husu P, Suni J, Vähä-Ypyä H, Sievänen H, Tokola K, Valkeinen H, Mäki-Opas T, Vasankari T. Suomalaisten aikuisten kiihtyvyysmittarilla mitattu fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuus. Suomen lääkärilehti 2014;69(25-32): Gråsten A, Liukkonen J, Jaakkola T & Tammelin T. Finnish report card 2014 on physical activity for children and youth. University of Jyväskylä & LIKES Research Center for Sport and Health Sciences. Jyväskylä, Finland, https://www.jyu.fi/sport/reportcard/ 4 Valovuosi 2014 Valovuosi % 0% Liikunta-aktiivisuuden väheneminen murrosiässä on globaalisti tunnistettu tosiasia.

4 SISÄLLYS Oppimisen vuosi Tunnuslukuja vision valossa 04 Oppimisen vuosi Lisää liikettä Liikkuva lapsuus Liikkujan polku Toimiva seura Viestintä ja tapahtumat Ennakointi Vaikuttaminen Vastuullisuus Palvelut Aluekeskusprosessi Yritysyhteistyö 35 Liitteet Talous Valon hallitus Henkilöstö Työryhmät Osakeyhtiöiden hallitukset Kansalliset ja kansainväliset edustukset Järjestetyt seminaarit ja tapahtumat Valon osallistuminen kansainvälisiin tilaisuuksiin Valon jäsenyydet kansainvälisissä järjestöissä Lausunnot ja kannanotot Palkitsemiset Raportit, julkaisut, tutkimukset Valon jäsenjärjestöt 36 Vuosi 2014 oli meille Valon tekijöille uuden oppimisen vuosi. Haluamme olla omalta osaltamme viemässä suomalaista liikuntakulttuuria kohti uusia tekemisen tapoja. Mielestäni Suomi on osittain juuttunut vanhoihin rakenteisiin ja toimintatapoihin, jotka eivät enää toimi. Meidän on keksittävä uusi lähestymiskulma asioiden ratkaisemiseen ja erityisesti siihen, miten opimme tekemään oikeita asioita riittävän nopeasti ja rohkenemme tarvittaessa luopua myös tutusta ja turvallisesta. Tämä vaatii joskus myös sitä, että lähdemme tekemään oikeita asioita pienesti tai jopa väärin ja tätä kautta lopulta saamme aikaiseksi isompaa tulosta. Yhtenä toimintatapoihin liittyvänä asiana liikuntayhteisössä vuonna 2014 oli kokeilukulttuurin opettelu. Minä uskon, että hankkeiden ja projektien määrä jatkossa vähenee ja keskitymme kokeilemiseen, nopeampaan tekemiseen ja erehdysten ja ongelmanratkaisun kautta isomman tuloksen tekemiseen. Hyvä esimerkki kokeilemisen voimasta oli Mikkelin täydellinen liikuntakuukausi. Kun ihmiset saivat itse ideoida ja tätä kautta päästä vaikuttamaan arkiseen tekemiseen niin tulos ja innostus olivat huikeita. Lopputuloksena ilman pitkää suunnittelujaksoa oli satoja erilaisia liikkeen määrää lisääviä kokeiluja muutaman viikon sisällä. Urheilugaalassa asian palkitseminen oli myös upea tunnustus tästä työstä. Osa isoista lajiliitoista jäi Valon ulkopuolelle toiminnan käynnistyessä vuonna Näiden lajiliittojen kanssa toteutettiin vuoden 2014 aikana hyvä keskustelujen sarja, missä käytiin läpi eri osapuolten näkemykset. Keskustelujen lopputuloksena käynnistettiin alueellisen toiminnan kehittämisprosessi ja kyseiset lajiliitot päättivät liittyä Valon jäseniksi. Valon ja mielestäni koko suomalaisen liikuntakulttuurin kannalta on tärkeää, että kaikki keskeiset toimijat ovat mukana Valossa. Vuonna 2014 tässä asiassa päästiin paljon eteenpäin. Toivottavasti loputkin ulkopuolella olevat tulevat mukaan vuoden 2015 aikana. Vuoden 2014 keväällä Valon ja Olympiakomitean operatiivinen tekeminen päätettiin yhdistää. Päätös oli mielestäni oikea ja tulee hyödyttämään jatkossa meidän kaikkien tekemistä. Kiteytimme yhdessä koko suomalaista liikuntakulttuuria ja lopputuloksena oli hyvin yksinkertainen, mutta samalla toimiva ja puhutteleva nuolikuva (sivulla 2). Yhteisellä organisaatiolla on kaksi tavoitetta: liikkeen lisääminen ja huippu-urheilumenestyksen aikaansaaminen Suomessa. Tätä me haluamme tehdä yhdessä eri verkostojen kanssa. Tavoitteet ja tekeminen tukevat toisiaan ja suomalainen liikuntakulttuuri vahvistuu sitä kautta, kun saamme tuloksia aikaan molempien tavoitteidemme kautta! Teemu Japisson pääsihteeri Valo 6 Valovuosi 2014 Valovuosi

5 1. Lisää liikettä Lisää liikettä rakentuu kolmesta toisiaan tukevasta tulosalueesta: Liikkuva lapsuus, jonka tavoitteena on luoda perusta sekä liikkujan että urheilijan poluille. Keskeistä on ilo ja innostus sekä liikkeen määrä. Liikkujan polku, jonka tavoitteena on mahdollistaa nuorille, aikuisille sekä ikääntyville aktiivinen ja liikunnallinen arki. Keskeistä on löytää käytännön ratkaisuja ja vaikuttaa liikkumisen edellytyksiin, jotta mahdollisimman moni liikkuisi itselleen sopivilla tavoilla ja voisi hyvin. Toimiva seura, jonka tavoitteena on tukea seuroissa toimivien osaamista ja innostusta. Keskeistä on rakentaa jokaiselle seuralle omien tarpeiden mukainen kehityspolku, jossa osaaminen ja innostus lisääntyvät yhdessä - myös muiden seurojen ja paikallisten toimijoiden kanssa. Liikkuva lapsuus Liikkuva lapsuus rakentuu kolmesta kokonaisuudesta, jotka ovat varhaiskasvatus, koulu ja urheilijaksi kasvaminen. Toiminnan keskiössä on liikkuva ja urheileva lapsi. Miten mahdollistamme jokaiselle lapselle 2-3 tuntia liikettä päivässä? Koulu Omaehtoinen Päiväkoti Koulu ja seurat yhdessä Perhe ja kaverit Valovuosi 2014 Valovuosi Seura

6 Varhaiskasvatus Strategisena tavoitteena on luoda yhdessä varhaiskasvatuksen kanssa päivähoitoon uutta toimintakulttuuria, joka luo perustaa liikunnalliselle elämäntavalle. Tavoitteena on, että lapsi innostuu liikkumaan ja saa mahdollisuuden päivittäiseen liikunnalliseen leikkiin vähintään kaksi tuntia päivässä. Lapsi oppii monipuolisia liikuntataitoja ja tottuu liikunnalliseen elämäntapaan yhdessä perheen kanssa. 1. Uuden liikkumis- ja hyvinvointiohjelman rakentaminen laajan asiantuntijaverkoston kanssa 2. Ohjelman pilotointi 71 päivähoitoyksikössä ja 15 kunnassa 3. Varhaiskasvatuslakiin vaikuttaminen 1. Uuden liikkumis- ja hyvinvointiohjelman valmistaminen Laaja asiantuntijaverkosto valmisteli Valon koordinoimana uutta valtakunnallista liikkumis- ja hyvinvointiohjelmaa varhaiskasvatukseen kuudessa eri teemaryhmässä. Teemaryhmillä on omat puheenjohtajansa, ja ryhmät ovat: Yhteiskunnallinen vaikuttaminen, varhaiskasvattajien osaaminen, johtajuus, varhaiskasvattaja sekä kasvattajayhteisö ja lapsuus. Lisäksi käynnistettiin ohjelma-asiakirjan kirjoittaminen, jonka taustoiksi koottiin artikkeleita sekä kirjoittajaryhmä verkoston jäsenistä. Sisäinen motivaatio verkostoitumiseen kumpuaa vapaudesta sekä mahdollisuudesta jakaa itselle merkityksellisiä asioita ja omaa osaamista. Tämä kaikki on näkynyt konkreettisesti verkoston ohjelmatyössä. Verkoston kohtaamisissa oli laaja osallistujajoukko, ja kokousten välissä pidettiin tiiviisti yhteyttä. Vuoden aikana järjestettiin kolme työseminaaria pääsuunnitteluryhmälle, viisi teemaryhmäkohtaista tapaamista, kuusi erilaista startti- ja esittelyseminaaria pilottitahoille, ohjelma-asiakirjan kirjoittajaryhmä kokoontui kahdeksan kertaa ja lisäksi järjestettiin pilotoinnin esittelytilaisuus kaikille toimijoille. Työseminaareissa on ollut kaikkiaan noin 700 osallistujaa. Ohjelmalle työstettiin viestintäsuunnitelma ja tunnus. Tunnuksen suunnitteluun järjestettiin päiväkoteihin piirustuskilpailu, johon osallistui yli 600 lasten työtä. Ilo kasvaa liikkuen! -tunnus julkistettiin maaliskuussa. Kuntiin ja päiväkoteihin sekä yhteistyötahoille viestittiin esitteen ja sähköisen viestinnän kautta. Ohjelma esiteltiin Valon Lasten liikuttajat -laivaseminaarissa, johon osallistui 300 henkilöä, ja lisäksi osallistuttiin varhaiskasvatusmessuille. 2. Ohjelman pilotointi 71 päivähoitoyksikössä ja 15 kunnassa Ohjelman pilotointia laajennettiin sekä kunta- että yksikkötasolla. Pilotointiin osallistui 15 kuntatasoista toimijaa (mm. kuusi Suomen suurinta kuntaa) sekä 71 päivähoitoyksikköä. Vuoden Ilo kasvaa liikkuen -ohjelmaa valmisteltiin yli 80 henkilön asiantuntijaverkoston kanssa ja työseminaareja oli päivähoitoyksikössä ja 15 kunnassa pilotoitiin varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelmaa lasta perheineen osallistui Pihaseikkailuun lasta osallistui Varpaat Vauhtiin! -kampanjaan Käpälämäen päiväkoti, Ilmajoki: Meillä saa Lähtökohtana Ilo kasvaa liikkuen -ohjelman pilottiin oli kasvattajayhteisön asenteen muuttaminen kohti sallivampaa ja kannustavampaa liikkumisympäristöä otsikolla Meillä saa! Kaiken kaikkiaan liikunta on näkynyt, tuntunut ja kuulunut arjessamme aivan toisella tavalla kuin vielä vuosi sitten. Naurua, onnistumisia, itsensä ylittämistä, iloisia punaposkisia lapsia ja tyytyväisiä aikuisia. Lapset liikkuvat nyt enemmän ja se tuntuu mukavalta. Emme ole lähteneet hakemaan kuuta taivaalta, vaan asettaneet tavoitteemme hyvin lähelle maata. Pääasia, että tuntuu hyvältä ja kaikilla on kivaa. loppuun mennessä ohjelman eri osaalueita oli pilotoitu eri näkökulmista puolitoista vuotta. Tulevan ohjelman prosessia kirkastettiin, ja sen toteuttaminen lähtee liikkeelle pienillä askelilla toimintatapojen ja rutiinien muuttamisesta. Pitkän aikavälin tavoitteena on liikuntamyönteinen toimintakulttuuri. Kyse on liikkumisesta ja hyvinvoinnista osana arjen pedagogiikkaa. Pilotoinnin tukimuotoja kehitettiin ja ohjelman tueksi valmisteltiin hyvistä käytännöistä koostuvia työkirjoja varhaiskasvattajalle ja johtajalle. Työkirjoja pilotoitiin laajasti ja niiden jalkauttamiseksi suunniteltiin perehdytysmateriaalit. Lisäksi kuntapilottien kanssa valmistettiin työkirja kuntatoimijoille. 3. Varhaiskasvatuslakiin vaikuttaminen Valmisteilla olevaan uuteen Varhaiskasvatuslakiin vaikutettiin Valon ja verkoston yhteisellä lausunnolla varhaiskasvatusta käsitelleen työryhmän raporttiin, jossa liikkumista ei ollut huomioitu. Lausunnossa korostettiin riittävän fyysisen aktiivisuuden ja liikkumisen lisäämistä varhaiskasvatuksen tavoitteisiin. Otettiin kantaa siihen, että liikkumisesta tulisi olla oma lukunsa ja johtavana ajatuksena olisi liikkuminen osana jokaisen lapsen päivähoitopäivää. Valtakunnallisen terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan toimeenpanosuunnitelmassa varhaiskasvatuksen liikunnallistaminen sekä verkoston työ on huomioitu hyvin. Keskeiset päättäjä- ja toimijatahot pidettiin vuoden aikana tietoisina ohjelman rakentamisesta. Koulu Strategisena tavoitteena on innostaa lapsia ja nuoria liikkeelle sekä mahdollistaa tunti liikettä kaikille jokaisena koulupäivänä. Koulu on paikka, jossa luodaan pohjaa terveellisille elämäntavoille ja opitaan monipuolisia liikuntataitoja. Arjen aktivoimisen ohella passiivisuuden purkua sekä liikkumisen mahdollistavaa toimintaympäristöä on nostettu esille. Koulukokonaisuuteen kuuluu myös harrastamisen mahdollisuuksien lisääminen muun muassa iltapäivien aikana. 1. Liikkuva koulu -ohjelman edistäminen 2. Lisää osaamista ja innostusta kentälle 3. Yhtenäisen kokonaisuuden luominen liikuntajärjestöjen kouluille suuntaamista toiminnoista 1. Liikkuva koulu -ohjelman edistäminen Koulujen liikunnallistamista tehtiin yhdessä laajan Liikkuva koulu -toimijaverkoston kanssa. Koulupäivän liikunnallisuutta edistävien hankkeiden määrä lisääntyi vuoden aikana merkittävästi. Liikkuvien koulujen määrä kasvoi 500:sta 800:aan. Hankkeita tuettiin sekä suunnittelussa että operatiivisesti kunta- ja koulutasolla. Valon lähestymiskulmana koulujen liikunnallistamiseen oli erityisesti sellaisten toimenpiteiden edistäminen, jotka tukivat jokaisen koululaisen mahdollisuutta liikkua tunti koulupäivän aikana. Kunta- ja koulukohtainen kehittämistyö hankekunnissa on Valon ja liikunnan aluejärjestöjen tärkein tehtävä koulupäivän liikunnallistamisessa. Hankkeiden lisääntymisen myötä mentoriverkostoon rekrytoitiin lisää toimijoita. Vuonna 2013 mentoreita oli 60, vuoden 2014 päätteeksi 80. Mentorit toteuttivat vuoden aikana 384 mentorointitilaisuutta, joista 274 oli koulukohtaisia ja 110 ryhmämentorointeja. Mentoroinnin piirissä oli yhteensä 405 koulua. Mentoreille järjestettiin vuoden aikana kaksi yhteistä koulutustilaisuutta. Liikkuva koulu -ohjelman kanssa työstettiin Matkalla Liikkuvaksi kouluksi -käsikirjaa ja -palvelua sekä koulujen itsearviointityökalua. Eri kulmista Liikkuvaa koulua lähestyvien toimijoiden roolien selkiyttämiseksi tehtiin aktiivista työtä. 2. Lisää osaamista ja innostusta kentälle Kouluille ja kunnille vietiin viestiä koulupäivän liikunnallistamisesta koulutuksien, toimintamallien, esitteiden ja sähköisen viestinnän kautta. Valon, alueiden ja lajiliittojen koulutekeminen koottiin yhteen esitteeseen. Esite jaettiin Opettaja-lehden välissä ( kpl) perusopetuksen opettajille. Lisäksi alueiden kautta jakoon meni noin esitettä, ja Valon eri seminaareissa ja tapahtumissa muutama tuhat. Koulutuksia ja materiaaleja suunnattiin vahvemmin koulun kaikille opettajille, ei vain liikuntaa opettaville tai jo liikuntakoulutuksissa käyville. Toiminnallisen oppimisen sekä liikunta kouluyhteisön tukena -koulutukset aktivoivat koko työyhteisöä ja pohjustivat muutosta koulujen liikkumisen mahdollistavaan toimintakulttuuriin. Uutena näkökulmana koulujen liikunnallistamiseen nostettiin henkilökunnan oma liikkuminen ja hyvinvointi. Työ- Koululaisilla liikunnan ja urheilun täydellinen viikko Jyväskylässä Viikko oli osa Valon Kasva Urheilijaksi Jyväskylässä kokeilu- ja oppimisprosessia, jolla edistetään lasten liikunnallista elämäntapaa sekä urheilun määrä- ja laatutekijöitä käytännössä. Tavoitteena on löytää uusia tapoja ajatella ja toimia koulujen omista tarpeista. Hyväksi todetut käytänteet otetaan heti osaksi arkea ja myös muille jaettavaksi. Jyväskylän kaupunki on sitoutunut aiheeseen vahvasti. Kokeiluun osallistuu koululaista ja 47 koulua opettajineen. Kilpisen koulun rehtori Johnny Kotro purkaa koulunsa kokemusta näin. - Hyvinvoinnin kehittäjäopettaja otti homman haltuun oppilaiden kanssa, koska toteutus haluttiin pitää oppilaslähtöisenä. Aluksi oppilailla oli vaikeuksia kehitellä poikkeavia ideoita. Syyn uskon löytyvän koulujärjestelmän kaavamaisuudesta. Vain totuttuja käytäntöjä rikkomalla oppilaat saavat uudenlaisia kokemuksia, joiden pohjalta syntyy puolestaan uusia ideoita. Pohdiskelulle täytyy löytyä riittävästi aikaa. Meillä kokoontumisia oli useampia ennen kuin alkoi oikeasti tapahtumaan, kertoo Kotro. Tahtoa ja rastipisteitä yhteisön positiiviset liikkumiskokemukset motivoivat liikuttamaan myös oppilaita. Sport.fi -sivuille tuotettiin Valon ja alueiden koulu- ja työyhteisöliikuttajien kanssa vuosikello koulujen työyhteisöjen käyttöön. KKI:n ja KLL:n kanssa työyhteisöjen hyvinvoinnista tehtiin yhteinen esite. 3. Yhtenäisen kokonaisuuden luominen liikuntajärjestöjen kouluille suuntaamista toiminnoista Tavoitteena oli yhdessä liikunnan alueverkoston, lajiliittojen ja muiden kumppaneiden kanssa tukea koulujen liikunnallistamista osana Liikkuva koulu -ohjelmaa. Yhteisiä kokoontumisia koko liikuntajärjestöryhmällä oli kolme. Teemaryhmät (liikuntakerhotoiminta, nuorten harrasteliikunta, opettajien täydennyskoulutus, kampanjat ja tapahtumat sekä materiaalit ohjaamisen tukena) jatkoivat syksyllä 2013 aloittamaansa työtä yhteisen kuvan luomiseksi. Tuloksena liikuntajärjestöjen yhteistyö kouluvaikuttamisessa tiivistyi ja ne ovat paremmin yhdessä edistämässä liikkuvaa koulupäivää. - Tavoite oli, että jokainen luokka liikkuu vähintään tunnin koulupäivän aikana liikuntatuntien lisäksi. Kun tahtoa on, tällainen onnistuu hyvin. 500 oppilaan yläkoulussa vain yhdelle luokalle tuntia ei onnistuttu yhtenä päivänä järjestämään, mutta onneksi luokalla sattui olemaan kyseisenä päivänä kaksi liikuntatuntia, toteaa rehtori. Viikko rakentuu rastipisteajatteluun. Joka päivälle on kaksi maksimissaan puolen tunnin toimintarastia. - Ajatus tuli oppilailta. Näin hyödynnetään kouluympäristön mahdollisuudet; palloilukentät, ulkopingispöydät, portaat, autonrenkaat sekä koulua kiertävät puru- ja frisbeegolfrata. Lisäksi on joka aamu liikunnalliset aamunavaukset, tuolittomia ja toiminnallisempia oppitunteja sekä seurojen järjestämiä aktiviteetteja perjantaina. Liikkuvien koulujen määrä kasvoi 500:sta 800:aan 10 Valovuosi 2014 Valovuosi

7 Kampanjat Taisto #MunLiike Liikuntaseikkailu Yläkoulu Alakoulu Kasva urheilijaksi Strategisena tavoitteena on, että mahdollisimman moni lapsi innostuu urheilusta ja saa edellytykset hyväksi urheilijaksi kasvamiseen. Laatutavoitteina ovat innostus urheiluun, monipuoliset liikuntataidot, fyysinen harjoitettavuus ja urheilulliset elämäntavat. Määrätavoitteena on yhteensä 20 tuntia viikossa omaehtoista ja ohjattua monilajista ja monipuolista toimintaa. Mahdollistajina ovat kodit, koulut ja seurat yhteistyössä yli lajirajojen. Kasva urheilijaksi -verkkopalveluun oli kirjautunut noin urheilijaa yli 50 lajista Sinettiseuroja oli 620 edustaen 44 eri lajia 2. Kasva Urheilijaksi -verkkopalvelu innosti ja ohjasi kilpaurheilijoita Kasva Urheilijaksi -verkkopalvelu on tarkoitettu kilpaurheileville lapsille ja nuorille sekä heidän valmentajilleen ja vanhemmilleen urheilussa kehittymisen laatutyökaluksi. 3. Sinettiseurat Likesin toimesta tehtiin selvitys, jossa kartoitettiin lajiliittojen ja liikunnan aluejärjestöjen näkemyksiä ja toiveita liittyen Sinettiseuratoimintaan. Tulosten perusteella päätettiin jatkossa panostaa Sinettiseuratoiminnan kehittämiseen. Tammikuu Varhaiskasvatus Liikuntaseikkailussa kierrettiin maapallo 655 kertaa Alakoululaisia liikkeelle innostavaan Liikuntaseikkailu-kampanjaan osallistui oppilasta ja luokkaa. Kouluja oli mukana yhteensä 1 904, mikä on 80 prosenttia kaikista Suomen alakouluista. Opettajapalautteiden mukaan Liikuntaseikkailun tavoitteet toteutuivat hyvin: liikunta lisääntyi, istuminen vähentyi, luokan yhteishenki parani ja myös vähän liikkuvat lapset innostuivat liikkumaan enemmän. Lähes nuorta ryhtyi Taistoon paremman lihaskunnon puolesta Yläkoulujen Taisto-kampanjaan osallistui oppilasta, 334 koulua ja 844 opettajaa. Keväällä YLE TV2-kanavalla esitetty seitsenosainen ohjelmasarja Taisto - Nuoret mestarit keräsi katselukertaa. Opettajapalautteiden mukaan Taisto on koulun yhteisöllisyyttä tukeva kampanja, joka antaa uusia ja hauskoja ideoita lihaskunnon kehittämiseen sekä sopii hyvin kaikille oppilaille kuntotasosta riippumatta. Kampanja huipentui Taisto School Power -kilpailuihin, joissa Suomen kovakuntoisimman yläkoulun tittelistä Pihaseikkailu kamppaili 288 yläkoululaista. Katsomon puolella kaikkiaan nuorta kannusti äänekkäästi omaa kouluaan. Kilpailuissa rikottiin kaikki aiemmat ennätykset kirkkaasti, ja lajien keskiarvotulokset kohenivat. Tiukan taiston jälkeen voittajaksi selviytyi Pyhäselän koulu Joensuun Hammaslahdelta. #MunLiike tunti liikettä jokaiseen koulupäivään #MunLiike on Valon ja Suomen Coca- Colan monivuotinen ohjelma, jonka tavoitteena on lisätä nuorten omaehtoista liikettä erityisesti välitunneilla, sekä aktivoida vapaa-ajan liikkumista. Kampanja käynnistyi vuonna 2014 pilottivaiheella. Kampanjaan valittiin kaikkiaan 62 koulua ja oppilasta. Osallistujien määrää (koulut ja oppilaat) on tarkoitus kasvattaa vuosittain. Olennainen osa kampanjaa oli oppilaiden kouluttaminen vertaisohjaajiksi yläkoulun oppilasta osallistui #MunLiike -välkkärikoulutukseen. Kouluille lahjoitettiin yhteensä jalkapalloa (noin 150/koulu) innostamaan, mahdollistamaan sekä lisäämään liikettä. 80 prosenttia kaikista Suomen alakouluista ja lähes oppilasta osallistui Liikuntaseikkailuun Lähes yläkoululaista ryhtyi Taistoon paremman lihaskunnon puolesta Lähes oppilasta innostui liikkumaan koulupäivän aikana #MunLiike -ohjelmassa Joulukuu Varpaat vauhtiin #MunLiike pyrki osallistamaan koko kouluyhteisöä oppilaista opettajiin. Siinä missä Taisto-kampanja tavoitti liikunnanopettajia, #MunLiike herätteli koulun muita opettajia. Toiminnallisesti kampanjat tukivat toisiaan. Taisto aktivoi lihaskunnon kohottamiseen erityisesti liikuntatunneilla ja #MunLiike omaehtoiseen liikkumiseen välitunneilla sekä vapaa-aikana. Pihaseikkailu ja Varpaat vauhtiin Päivähoidon kampanjoiden Pihaseikkailu ja Varpaat vauhtiin! -sisältöjä kehitettiin liikunnallisen elämäntavan lisäämiseksi. Kampanjoiden avulla jalkautettiin lisäksi uuden liikkumis- ja hyvinvointiohjelman sisältöjä. Perheiden yhteiseen liikuntatapahtumaan eli Pihaseikkailuun osallistui lasta perheineen ja kahden viikon mittaiseen Varpaat Vauhtiin! kampanjaan osallistui 2300 tahoa ja lasta. Osallistujien palautteet ovat olleet erittäin hyviä. 1. Kokeilemalla kehittäen laatua lasten urheiluun 2. Kasva Urheilijaksi -verkkopalvelu innosti ja ohjasi kilpaurheilijoita 3. Sinettiseurat - yhteinen valinta lajiliittojen ja alueiden kanssa sinetöitiin 1. Kokeilemalla kehittäen laatua lasten urheiluun Syksyllä 2013 aloitettu Kasva urheilijaksi Jyväskylässä -kokeilu- ja oppimisprosessi jatkui vuonna Tavoitteena oli löytää ja kokeilla uusia toimintamalleja ja ratkaisuja, jotka edistävät laadukasta lasten ja nuorten urheilua ja liikuntaa koulussa, seurassa ja omaehtoisesti. Kohdejoukkona on peruskouluikäiset, 7-15-vuotiaat lapset ja nuoret. Kynnys verkostossa tuotettujen uusien ideoiden kokeiluihin oli matalalla, ja toimintaa toteutettiin kevyen suunnittelun kautta. Käytännön urheilutoiminnassa käynnistettiin paikallisten toimijoiden kanssa erilaisia 1) kokeiluja sekä 2) tuettiin jo olemassa olevia hyviä käytänteitä. Lisäksi aloitettiin erilaisia 3) paikallisia ja 4) valtakunnallisia kehitysprosesseja, joissa kehitetään kokeiluja pitkäjänteisemmin valittuja lasten ja nuorten urheilun teemoja. Vuoden aikana jatkettiin ja ideoitiin uusia kokeiluja ja käytänteitä yhteensä 14. Kasva urheilijaksi Jyväskylässä -prosessin kokeiluista muun muassa Täydellisestä kouluviikosta käytiin kertomassa laajasti ympäri Suomen. Myös muihin kuntiin syntyi vastaavia kokeiluja ja ideoita. Prosessissa olivat mukana muun muassa jyväskyläläiset urheiluseurat, Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU), Keski-Suomen liikunta, Keski- Suomen Urheiluakatemia, Jyväskylän kaupunki, Valo ja Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö. Kasva Urheilijaksi -palvelukokonaisuuden vahvuuksia ja kehityshaasteita mittaavat ominaisuus-, elämänrytmi- ja motivaatiotestit ovat saaneet laajan käyttäjäkunnan niin urheilevista nuorista kuin heidän valmentajistaan ja vanhemmistaankin. Uusi taitovalmiustesti on pilotoitu yhdessä useiden lajiliittojen, Kisakallion urheiluopiston ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) kanssa. Yksilölliset, kannustavat ja harjoittelua ohjaavat testipalautteet sekä oman kehityksen seurantamahdollisuus tukevat kilpaurheilusta innostuneen nuoren fyysistä ja henkistä kasvua hyväksi urheilijaksi. Maksuttomaan palveluun vuonna 2014 oli kirjautunut noin urheilijaa yli 50 lajista. Lisäksi järjestelmään kirjautui useita tuhansia valmentajia ja vanhempia. Urheilijaksi kasvamisen teemalla järjestettiin useita koulutus- ja testitilaisuuksia lajiliitoille, alueille, oppilaitoksille ja urheiluopistoille. Useat lajiliitot hyödyntävät palvelua omissa koulutus- ja valmennusjärjestelmissään sekä urheilijan polun laatutyökaluna. Syksyllä 2014 Kasva urheilijaksi -kokonaisuus oli Vammat Veks! -kiertueella yhdessä Suomen Valmentajien, Tampereen Urheilulääkäriaseman sekä Suomen Olympiakomitean kanssa. Kiertueella käsiteltiin terveyttä edistävän urheilun elementtejä ja urheiluvammojen ennaltaehkäisyä. Tilaisuuksiin osallistui 11 paikkakunnalla yhteensä lähes 500 valmentajaa. Kehitystyö käynnistyi Sinettikriteerien päivittämisestä, jonka pohjana olivat aiemmin tehdyt asiantuntijatyöt lasten ja nuorten urheilusta. Sinettitoimintaa rakennetaan näin osaksi Kasva urheilijaksi -kokonaisuutta sekä seuratoiminnan kehittämistä. Sinettiseurojen aluetapaaminen järjestettiin 12 alueella yhteistyössä liikunnan aluejärjestöjen kanssa. Tilaisuuksissa oli 400 osallistujaa. Teemoina olivat yhteisöllisyys sekä Sinettiseuratoiminnan kehittäminen. Sinettiseurojen valtakunnallinen seminaari keräsi 332 osallistujaa Helsinkiin Teemana oli tulevaisuuden urheiluseura sekä kokeilukulttuuri seuratoiminnan kehittämisen välineenä. Lisäksi aiheina olivat varainhankinta, yhteistyö vanhempien kanssa, Urheiluakatemiat seurojen tukena sekä vammojen ennaltaehkäiseminen. Yleisten aiheiden lisäksi seurat kokoontuivat lajikohtaisiin palavereihin. Sinettiseuraseminaarin illanvietossa palkittiin Vuoden Sinettiseura 2014, Jyväskylän Kenttäurheilijat ( ) ja Lehmo Balls -96 (4 000 ) sekä Salon Viesti / lentopallo (4 000 ). Stipendirahat myönsi Nuori Suomi Säätiö. Alkon myöntämän Kasvata urheilijaksi -stipendin urheilullisten elämäntapojen edistämisestä sai Tapanilan Erän Salibandy. Veikkaus palkitsi Vuoden Juniorivalmentajana Tapanilan Erän nyrkkeilyvalmentaja Michael Saukkosen. Vuoden lopussa Sinettiseuroja oli yhteensä 620 edustaen 44 eri lajia. Jyväskylän Kenttäurheilijat Vuoden Sinettiseura Totta kai tuntuu hirmu hyvältä. Pelkästään Sinetti on jo laadun merkki ja tulla huomioiduksi siinä joukossa on iso asia. Olemme saaneet tänä vuonna paljon kilpailumenestystä, mutta tämä huomiointi ei tule nyt siitä, vaan laadukkaasta toiminnasta, JKU:n valmennuspäällikkö Jarkko Finni kuvailee tunnelmiaan heti Vuoden Sinettiseuraksi valinnan jälkeen. 12 Valovuosi 2014 Valovuosi

8 Liikkujan polku Liikkujan polulla on kolme kokonaisuutta, jotka ovat Liikkujan polun verkostotyö, työyhteisöliikunta ja harrastaminen seuroissa. Lisäksi mukana ovat uudet tavat liikkua ja liikuttaa kokeilevan kehittämisen keinoin. Miten mahdollistamme nuorille ja aikuisille vähintään tunti liikettä päivässä? Työyhteisö Omaehtoinen Liikunnallinen elämäntapa arjessa Perhe ja kaverit Liikkujan polun verkostotyö Strategisena tavoitteena on mahdollistaa nuorille, aikuisille sekä ikääntyville aktiivinen ja liikunnallinen arki. Keskeistä on löytää käytännön ratkaisuja ja vaikuttaa liikkumisen edellytyksiin, jotta mahdollisimman moni liikkuisi itselleen sopivilla tavoilla ja voisi hyvin. Liikkujan polku -verkosto on avoin kohtaamispaikka kaikille toimijatahoille. Kantavana ajatuksena on yhdistää eri toimijoiden osaamista, ideoita, kanavia, hankkeita, materiaaleja ja muita resursseja liikettä lisäävien toimenpiteiden tehokkaaksi aikaansaamiseksi. Jo aiemmin useasta kunto- ja terveysliikuntaa edistäneestä järjestöstä koostuva niin sanottu Liikuntaverkosto Seura oli tunnistanut konkreettisia yhteisiä tavoitteita ja kehittämiskohteita. Syksyn 2014 aikana laajempaa Liikkujan polku -verkoston toimintaa valmisteltiin yhteistyössä Valon, Liikuntaverkoston ja muiden jo mukaan liittyneiden liikunta- ja tutkimustahojen kanssa. Verkoston koordinaatiovastuu sovittiin Valon tehtäväksi. Verkoston työskentely tapahtuu teemaryhmissä, joissa vastuu käytännön toiminnasta jakautuu mukana oleville toimijatahoille. Verkoston aloittaessa toimintansa sen teemoja ovat olosuhteet, vaikuttaminen, uudet tavat liikkua ja liikuttaa, harrastaminen seuroissa, työyhteisöt, viestintä ja tutkimustiedon soveltaminen. Jatkossa Liikkujan polku on kaikkien nykyisten ja uusien jäsentensä yhteinen verkosto, joka määrittelee tavoitteensa ja toteuttaa yhdessä valitsemiaan tekoja liikkeen lisäämiseksi koko elämänkulussa. Työyhteisöliikunta Strategisena tavoitteena on, että työyhteisö liikuttaa - ennen työpäivää, sen aikana ja työpäivän jälkeen. 1. Liike elämään -hanke tuotti työkaluja ja kehittämisosaamista työpaikoille 2. Aktiivisempi Arki -työpaja tarjoaa konkreettisen menetelmän arjen aktivointiin 3. Suomen aktiivisin työpaikka löytyi Vantaalta 14 Valovuosi 2014 Valovuosi

9 1. Liike elämään -hanke tuotti työkaluja ja kehittämisosaamista työpaikoille Hankkeen tavoitteena on kehittää ja levittää henkilöstöliikunnan hyviä käytäntöjä erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Vuonna 2014 kehitettiin 12 pilottiyrityksen kanssa henkilöstöliikuntaohjelmia ja levitettiin hyviä toimintamalleja yhteistyössä liikunnan aluejärjestöjen kanssa. Syntyneitä työkaluja ja toimintamalleja käytettiin hyväksi useissa muissakin hankkeissa ja hyvin erilaisilla työpaikoilla, muun muassa varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Liikunta-aktiivisuuden ja muiden työhyvinvoinnin osa-alueiden muutoksiin kohdistunut seuranta- ja arviointitutkimus jatkui osana pilottiprojektia yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja UKK-Instituutin kanssa. Hankkeessa kehitetyt hyvät käytännöt sekä toimijoiden asiantuntijalausunnot henkilöstöliikunnasta saivat näkyvyyttä kymmenissä valtakunnallisissa ja alueellisissa medioissa sekä tapahtumissa. Hankkeessa syntynyt osaaminen ja työkalut kootaan vuonna 2015 sähköiseksi työkirjaksi, joka levitetään laajasti pk-yritysten käyttöön kaikki 15 aluetta kattavalla koulutuskiertueella. 2. Aktiivisempi Arki -työpaja tarjoaa konkreettisen menetelmän arjen aktivointiin Vuoden aikana varsinkin istumisen vähentäminen ja liikkeen lisääminen arkeen olivat paljon esillä olleita teemoja. Liike elämään -hanke vastasi ajankohtaiseen teemaan julkaisemalla Aktiivisempi Arki -työpajan materiaaleineen. Työpaja soveltuu kaikille työpaikoille, joissa istutaan paljon. Tavoitteena on lisätä aktiivisuutta osallistujien omassa ja työyhteisön yhteisessä päivittäisessä toiminnassa tiedon lisäämisen, toimintatapojen tarkastelun ja yhteisten päätösten kautta. Työpajaa markkinoitiin ja toteutettiin vuoden aikana monenlaisilla foorumeilla ja eri organisaatioissa. Työpohjien ja videomateriaalin lisäksi Aktiivisempi Arki -konseptiin valmistui myös Aktiivisen Arjen seurantakortti, jota voidaan käyttää joko yksilötasolla tai koko työyhteisön kampanjatyökaluna. 3. Suomen aktiivisin työpaikka löytyi Vantaalta Vuoden 2014 Suomen Aktiivisin Työpaikka -tunnustus annettiin vantaalaiselle Siimapuiston päiväkodille. Ihan täydellinen liikuntakuukausi - kokeilu, joka kiinnostaa koko Suomea! Muuttuuko yksintekemisen kulttuuri yhteisöllisemmäksi, kun keskeisiä tekemisen teemoja ovat ilo ja yhdessäolo? Elokuusta syyskuuhun ajoittunut Mikkelin täydellinen liikuntakuukausi on ollut Valon, Etelä-Savon Liikunnan ja Mikkelin kaupungin yhteinen kokeiluprosessi, jolla on rohkaistu asukkaita ideoiden tuottamiseen ja liikettä lisääviin kokeiluihin. Täydellisen liikuntakuukauden kokeilut ovat ulottuneet myös työyhteisöjen arkeen. Onko kokeilevammalle kulttuurille tilaa työpaikoilla? Täydellisen liikuntakuukauden yhteyshenkilönä työyhteisöjen suuntaan toiminut Mari Kurtti painottaa, että täydellisen liikuntakuukauden viestiä on työyhteisöihin pyritty viemään nimenomaan verkostoitumista ja arjen aktivointia arvottaen. - Jälleen kerran on osoittautunut todeksi se, että kun työpaikalla on yksikin innokas, muut seuraavat mielellään vanavedessä, toteaa Kurtti. Yhteistyölle uusia avoimia ovia Taukoliikunnan aktivointia, tuolittomia kahvihuoneita, kävelykokouksia, tasapainotyynyjen käyttöä työpisteillä, kuntopalloja ja leuanvetotankoja, listaa Kurtti listaa toimenpiteitä, joilla on saatu aikaan muutoksia erityisesti istumista vähentävään työarkeen, mutta on työpaikoilta jalkauduttu muuallekin. - Muun muassa yritysten ja urheiluseurojen välinen yhteistyö on lisääntynyt. Liikunta-alan toimijat ovat todella napanneet asiasta kiinni ja järjestäneet avointen ovien lajikokeiluja. Myös aivan ihania uusia tapahtumia on syntynyt. Seurakunta isona työyhteisönä kunnostautui piispa Seppo Häkkisen johdolla järjestämään Apostolin kyyti -kävelytapahtuman, josta oletettavasti syntyy perinne. Ilahduttava yksittäinen idea on ollut esimerkiksi kutsu oman lajin kokeiluun. Aktiivinen työntekijä on kutsunut työkaverinsa kokeilemaan omaa lajiaan. Näin kokeilemisen kynnys madaltuu, yhdessä on helpompi kokeilla uutta lajia kuin yksin. - Nyt kun kokeilulla liikkumisen kynnystä on madallutettu, on samalla saatu ymmärrystä siitä, että hyvin monenlaisia asioita voidaan kokeilla ilman kustannusvaikutuksia. Kyse on enemmänkin työyhteisöjen ennakkoluulottoman ja luovan ideoinnin ruokkimisesta. Erityismaininnan sai Lahden Sibeliustalo. Molemmissa huomionarvoista oli liikkeen lisääminen paitsi oman henkilö- kunnan myös lasten ja asiakkaiden arkeen. Liikkujan polku -verkosto syntyi 15 tahon yhteisestä innostuksesta Liike elämään -hankkeessa 12 pilottiyritystä kehitti henkilöstöliikuntaohjelmaansa uusia menetelmiä kokeillen; seminaareissa, luennoilla ja erilaisissa tapahtumissa tavoitettiin osallistujaa eri työpaikoista; valtakunnallisessa sekä paikallismediassa työyhteisöliikunnan asiat olivat esillä 19 kertaa Suomen aktiivisimmaksi työpaikaksi valittiin Vantaan Siimapuiston päiväkoti Harrastaminen seuroissa Strategisena tavoitteena on, että urheiluseura tarjoaa harrastamisen mahdollisuuksia koko elämänkulun ajan. 1. Urheillen terveyttä -ohjelma osaksi käytännön seuratoimintaa 2. Uudistuva ohjaajakoulutus tukee harrasteliikunnan toteuttamista 3. Sports Club for Health -hanke tuo seuratoimintaan kansainvälistä ulottuvuutta 1. Urheillen terveyttä -ohjelma osaksi käytännön seuratoimintaa Vuoden aikana nuorten ja aikuisten harrasteliikunnan kehittäminen lähti jälleen vahvasti käyntiin. Valo valmisteli yhteistyössä yhdeksän lajiliiton ja yhden aluejärjestön kanssa uutta vaihetta aikuisten ja nuorten harrasteliikunnan kehittämiseksi osana seuratoimintaa. Urheillen terveyttä seurassa -toiminnan seuraava vaihe käynnistyy alkuvuodesta 2015 valmistelutyötä tehneiden lajien ja niiden seurojen kanssa. Hyviä käytäntöjä ja osaamista jaetaan kaikkien lajien kesken harrasteliikunnan kehittäjien muodostamassa aikuisliikuntaverkostossa osana Liikkujan polku -verkoston toimintaa. 2. Uudistuva ohjaajakoulutus tukee harrasteliikunnan toteuttamista Aikuisten ja nuorten harrasteliikuntaan tarvitaan lisää innostuneita ja osaavia ohjaajia ja vertaisliikuttajia. Tämä on tunnistettu yhdeksi yli lajirajojen ulottuvaksi tarpeeksi ja kehittämiskohteeksi. Asian yhteiseksi edistämiseksi tehtiin loppuvuoden 2014 aikana Liikuttajakoulutuksen uudistamistyöhön liittyvä selvitys, johon osaamista ja näkemystä saatiin niin eri lajien, soveltavan liikunnan, monikulttuurisuuden kuin aluejärjestöjen ja kouluttajien näkökulmista. Tulosten pohjalta koulutusta voidaan kehittää vuoden 2015 aikana aiempaa paremmin lajien ohjaajakoulutuksiin kohdentuvaksi, valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmän (VOK) kanssa yhteensopivaksi sekä hyödyntää toteutuksessa verkko-oppimisen monia mahdollisuuksia. 3. Sports Club for Health -hanke tuo seuratoimintaan kansainvälistä ulottuvuutta Valon hallinnoimaa, kaikkiaan yhdeksän EU-maan yhteistä Sports Club for Health Erasmus+ -hanketta valmisteltiin tiiviisti vuoden 2014 aikana. Hanke sai loppuvuodesta myönteisen päätöksen ja käynnistyy vuoden 2015 alussa jatkuen kesäkuun 2017 loppuun. Hankkeen keskiössä ovat urheiluseurat läpi elämän jatkuvan terveysliikunnan kehittäjinä ja toteuttajina. Sports Club for Health (SCforH) niveltyy aiempaan Suomen Kuntoliikuntaliiton silloisten partnerien kanssa käynnistämään Urheillen terveyttä -projektiin vuosilta Siinä luotiin suuntaviivat aikuisten harrasteliikunnan kehittämiseksi urheiluseurassa. Nyt alkavassa kehitystyössä mukana olevat toimijat saavat mahdollisuuden vaihtaa hyviä käytänteitä ja ajatuksia sekä oppia asioita yhdessä kansainvälisillä foorumeilla ja kehittää niiden pohjalta kansallista toimintaa. Hankkeen myötä saadaan ajantasaista tietoa Urheillen terveyttä -toiminnan toteutumisesta EU-maissa sekä laajennetut suuntaviivat koko elämänkulun kattavan toiminnan toteuttamiseksi käytännön seuratason työssä. Suomalaisina partnereina ovat Suomen Nyrkkeilyliitto, Suomen Ratsastajainliitto, Suomen Uimaliitto, Suomen Voimisteluliitto, Jyväskylän Yliopisto, Turun Yliopisto, Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu sekä Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu. Kansainvälisessä konsortiossa edustajia on Suomen lisäksi Belgiasta, Irlannista, Kroatiasta, Ranskasta, Ruotsista, Saksasta, Tanskasta ja Tšekistä. Uudet tavat liikkua ja liikuttaa Täydellinen liikuntakuukausi Strategisena tavoitteena on lisätä liikettä koko elämänkulun ajan kokeilevan kehittämisen menetelmin. 1. Kokeilukulttuuri toimintatapana 2. Täydellinen liikuntakuukausi case Mikkeli 3. Kohti vuotta 2017 Suomi Kokeilukulttuuri toimintatapana Kokeileva kehittäminen nousi vuoden aikana kiinnostuksen kohteeksi monella taholla. Liikkeen lisäämisen näkökulmasta se antaa oivan mahdollisuuden päästä kehittämään toimintaa paikallistasolle ja käytännön tekemisen kautta. Se luo perustan myös perustoiminnan edelleen kehittämiselle. Ote Valon kokeilukulttuurin työkirjasta Kokeillaan 1.0 (Toukokuu 2014): Suomessa on totuttu suunnittelemaan, kokoustelemaan, perustamaan työryhmiä ja tekemään selvityksiä. Päätökset syntyvät kokoushuoneissa ja pahimmillaan päättämässä eivät ole ne, joita päätökset koskevat. Tilalle ja rinnalle tarvitaan nopeita kokeiluja. Kokeilukulttuuri on oppimisprosessi, ideoimista ja idean testaamista käytännössä niiden kanssa, joita asia eniten koskee. Tarvitaan yhteinen idea ja tavoite, mikä esimerkiksi täydellisen liikuntakuukauden kohdalla on liikkeen lisääminen ja yhteistyö yli hallinnon-ja toimialarajojen. Oleellista on tiedostaa, että kokeilut synnyttävät uudenlaisen toimintamallin ja mallia voidaan kaiken aikaa korjata parempaan suuntaan. Epäonnistuminen on kokeilukulttuurissa tulos. Kokeilukulttuurissa kehitetään käytännön kautta, jolloin epäonnistuminen on itse asiassa oppimista ja olennainen osa kokonaisuutta. Ideointiprosessissa on monta eri tasoa Keksitään aivan uusi idea Viedään vanhaa ideaa vähän eteenpäin Uudistetaan vanha idea täysin Kokeilukulttuuri sopii erinomaisesti liikuntaa lisääviin prosesseihin. Mikäli todella halutaan osallistaa ihmisiä toimintaan, heidät tulee ottaa heti alusta lähtien mukaan ideoimaan ja lisäämään itselleen, läheisilleen ja ympäristölleen liikettä. Kokeiluista seuraa oppimista ja kehittymistä. Ne voivat olla pieniä tai suuria ja lyhyt- tai pitkäkestoisia. Kokeilut tehdään olemassa olevilla resursseilla tai pienellä budjetilla. Kokeilevan kehittämisen menetelmään käynnistettiin syksyllä myös työpajat, joihin osallistuu 25 liikuntajärjestöjen työntekijää. Työpajat jatkuvat kesään 2015 asti. 2. Täydellinen liikuntakuukausi case Mikkeli Täydellinen liikuntakuukausi järjestettiin Mikkelissä Kuukausi oli Valon, Etelä-Savon liikunnan ja Mikkelin kaupungin yhteinen kokeilu- ja oppimisprosessi, jonka keskeisenä tavoitteena oli nykyisillä resursseilla liikkumisen määrän ja yhteistyön lisääminen. Kokeilu liittyi Valon ja koko liikuntayhteisön yhteiseen visioon, jossa yksi keskeinen tavoite on liikkeen lisääminen 16 Valovuosi 2014 Valovuosi

10 ja liikunnallisen elämäntavan mahdollistaminen kaikille suomalaisille. Kaupungit ja kunnat ovat keskeisiä mahdollistajia liikkeen lisäämisessä. Oleellisinta on innostaa ihmiset ideoimaan ja tuottamaan ratkaisuja omaa arkeaan koskevissa asioissa. Kuukausi ajanjaksona oli hyvä, koska viikko olisi ollut liian lyhyt ihmisten tavoittamiseen ja osallistamiseen. Vuosi olisi ollut liian pitkä näin intensiiviseen innostamiseen ja siihen olisi vaadittu toisenlaista toimintatapaa. Täydellisen liikuntakuukauden tavoitteena oli: Lisätä liikettä ja saada kaikki mikkeliläistä liikkumaan tai ajattelemaan liikkumista kuukauden aikana. Kaupungin strategian mukaan asukkaita osallistetaan hyvinvoinnin tuottamiseen. Lisätä yhteistyötä yli hallinnon- ja toimialarajojen sekä luoda yhteisöllisyyttä. Liikunta tuo iloa, innostusta ja hyvinvointia elämään helpoiten yhdessä tekemällä. Lisätä kokeilukulttuuria. Liikuntakuukausi toteutettiin ideoiden, nopeasti kokeillen ja tarvittaessa kokeiluja korjaten. Täydellisen liikuntakuukauden aikana kaupungissa näkyi iloa, innostusta ja uutta yhteistyötä, mikä kumuloitui kuukauden edetessä. Kuukauden aikana Mikkelissä oli yhteisenä puheenaiheena liikkuminen. Kokeiluja kertyi arviolta Mikkelin täydellinen liikuntakuukausi 700 kokeilua, jotka liikuttivat kaupunkilaista Toimiva seura 700 kappaletta. Hankkeessa arvioitiin, että vajaa puolet mikkeliläisistä eli ihmistä osallistui kokeilemalla kehittämiseen ja liikkeen lisäämiseen. 3. Kohti vuotta 2017 Suomi 100 Vuoden 2014 aikana kehitetty ja Mikkelissä nousukiitoon lähtenyt Täydellinen liikuntakuukausi -konseptikokeilu oli menestys. Tavoitteena on kasvattaa toiminta kattamaan koko Suomi ja tehdä Täydellisestä liikuntakuukaudesta Liikunnan unelmavuosi, kun Suomi täyttää 100 vuotta (2017). Juhlavuoden valmistelu aloitettiin ja innostavia keskusteluita ja suunnitelmia on tehty yhteistyössä uusien kokeilupaikkakuntien kanssa. Seuratoimintaa tarkastellaan kolmen kehän kautta, jossa ydinkehän muodostaa varsinainen liikunta- ja urheilutoiminta. Kakkos- ja kolmoskehät ovat seuran toimivuus ja toimintaedellytykset. Toimivuutta lähestytään seuratoimijoiden osaamisen ja innostuksen näkökulmasta. Toimintaedellytyksiä vahvistetaan vaikuttamistyön kautta sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla. 1. Seuranjohdon ja hallinnon koulutukset uudistettiin 2. Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen (VOK) taso I yhtenäisti toimintamallia 3. Seurakehittäjien verkosto rakentui 1. Seuranjohdon ja hallinnon koulutukset uudistettiin Vuoden aikana uudistettiin seurajohdon ja seuratoimijoiden koulutukset. Koulutussisällöt ovat: Hyvän seuran hallinto, Hyvän seuran verotus, Hyvän seuran viestintä, Ihmisten johtaminen hyvässä seurassa ja Urheilun johtaminen hyvässä seurassa. Koulutuskokonaisuuteen kuuluvat slidet, kouluttajan oheismateriaalia sekä videoita. Kouluttajia on koulutettu avoimissa Valon koulutuksissa. Kaikkiaan seurajohdon ja seuratoimijoiden koulutuksiin osallistui vuoden 2014 aikana henkilöä. Oman seuran analyysi vakiinnutti asemansa osana seurakehittämistyötä. Vuoden aikana 100 seuraa käytti oman seuran analyysiä. Seuratoiminnan esite julkaistiin keväällä yhdessä aluejärjestöjen kanssa. Se helpotti koulutusten markkinointia lajiliitoille ja seuroille. Sport.fi -sivuilla julkistettiin seuratoiminnan Help desk alkutalvesta. Palvelun avulla seuroilla oli mahdollisuus kysyä seuratoimintaan liittyviä kysymyksiä. Pääasiassa kysymykset ovat koskeneet seuran hallintoa. Seuratoiminnan kehittämistukea saaneille seuroille järjestettiin viisi saman sisältöistä työnohjauspäivää eri puolilla Suomea (Oulu, Jyväskylä, Joensuu, Turku ja Helsinki) yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Keskeinen teema oli seuran toiminta työnantajana. 2. Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen (VOK) taso I Liikunnan aluejärjestöjen kanssa yhteistyössä organisoitiin valmentajaja ohjaajakoulutuksen teemakoulutuksia. Koulutuksissa oli 12 eri teemaa eri lajien valmentajille. Ensimmäistä kertaa toteutettiin VOK Superviikonloppu 11 eri paikkakunnalla samaan aikaan, samoilla sisällöillä ja samoilla hinnoilla. Ensimmäinen osa VOK Superviikonlopusta järjestettiin ja osallistujia oli 197. Toinen osa oli syksyllä , tällöin osallistujia oli 165. Kaiken kaikkiaan liikunnan aluejärjestöjen järjestämiin VOK I tason koulutuksien teemoihin osallistui vuoden aikana yhteensä osallistujaa. Alueiden VOK-kouluttajille järjestettiin kaksi VOK-kouluttajakoulutusta tammija syyskuussa, jolloin koulutettiin 22 uutta VOK-kouluttajaa aluejärjestöille. Alueiden VOK-vastaavat kokoontuivat kaksi kertaa vuoden aikana sopimaan yhteisistä asioista. VOK sisältöjä kehittivät Tuomas Karjalainen ja Kustaa Ylitalo aluejärjestöjen saamalla opetusja kulttuuriministeriön hanketuella ja hanketoimintaa koordinoi Timo Hämäläinen. 3. Seurakehittäjien verkosto Lajien ja liikunnan aluejärjestöjen seurakehittäjien verkosto kokoontui kaksi kertaa suunnittelemaan seurakehittämisen yhdessä tekemistä sekä lisäämään omaa osaamista. Tämän lisäksi aluejärjestöjen seurakehittäjät kokoontuivat kaksi kertaa sopimaan aluejärjestöjen yhteisistä seurakehittämisen linjauksista. Lisäksi sekä lajien että alueiden seurakehittäjillä oli mahdollisuus osallistua urheilun verkostotapaamisiin, joita järjestettiin Valo-talolla 11 tilaisuutta vaihtelevin teemoin. Seuran toimintaedellytyksiin vaikuttaminen on kuvattu vaikuttamistyön kokonaisuudessa. Toimivat seurat ovat urheilu- ja liikuntatoiminnan edellytys: kehittäminen, koulutus (VOK, Seurajohto) Seuran toimintaedellytykset vastaavat tarpeita; vaikuttaminen eri tasoilla VOK Superviikonloppu tuotti positiivista pöhinää Eri puolella Suomea yhtä aikaa samat VOK I tason koulutukset samaan hintaan = VOK Superviikonloppu, joka toteutettiin ensimmäistä kertaa. Tämä oli hyvä startti. Superviikonlopun tavoite oli valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen ohella tarjota mahdollisuuksia lajirajat ylittäviin kontakteihin, kertoo seurakehittäjä Kustaa Ylitalo Päijät-Hämeen Liikunnasta ja Urheilusta. Välittömien palautteiden mukaan juuri lajien väliset kohtaamiset koettiinkin erittäin antoisiksi. 18 Valovuosi 2014 Valovuosi

11 2. Viestintä ja tapahtumat Valon kommunikaatiostrategian perusajatus on toimia suomalaisen liikunnan ja urheilun viestinnän uudistajana, yhdistäjänä ja innostajana. Viestinnän rooli on tehdä työtä strategisten tavoitteiden toteutumiseksi ja auttaa asioiden eteenpäin viemisessä suhteessa eri kohderyhmiin. Viestien sisällöt ja valitut kanavat vaihtelevat eri kohderyhmien osalta. Yksi keskeinen toimintatapa Valon viestinnässä on ollut yhteinen työ ja yhteisten viestien rakentaminen eri kumppaneiden kanssa. Yhtenä osoituksena tästä on muun muassa syksyllä 2014 järjestetyn Kansallisen liikuntafoorumin vaikuttamisviestintä, joka tehtiin koko osallistujajoukon eli lähes 200 osallistujan ja kymmenien eri organisaatioiden kanssa. Sport.fi -toimituskunta ja suomalaisen urheilun uutishuone Valon viestinnän kotipesä on sport.fi -toimituskunta, johon osallistuvat Valon, Olympiakomitean, Paralympiakomitean ja Kihun viestintäihmiset. Sport.fi -sivustoa on rakennettu yhteiseksi media-alustaksi koko suomalaiselle liikunnalle ja urheilulle. Sivut keräsivät vuonna 2014 yli kävijää. Sport.fi -toimituskunnan ympärille käynnistyi syksyllä suomalaisen urheilun uutishuoneen rakentaminen. Suuntaviivat yhteiselle toiminnolle on löydetty ja vuoden lopussa solmimme ensimmäiset sopimukset eri liittojen kanssa. Uutishuoneen toiminta alkaa helmikuussa Varhaiskasvatus Valon viestintä tavoitti vuonna 2014 varhaiskasvatuksen verkoston ja päiväkotien kautta noin varhaiskasvattajaa. Viestintää on rakennettu yhdessä laajan verkoston kanssa ja keskeinen kohderyhmä ovat olleet päiväkotien henkilökunta sekä muut asiantuntijat. Viestinnän keskeisenä tavoitteena on ollut innostaminen liikkeen lisäämiseen pienten lasten osalta. Koulu Vuonna 2014 koulun osalta tavoitimme lähes opettajaa. Valon viestinnän kautta kerroimme eri lajien kouluoperaatioista ja muista toimivista liikettä lisäävistä käytännöistä Suomessa. Kouluviestinnän laajuus on hyvin kattava ja viestimme tavoittivat 40 prosenttia suomalaisista opettajista. Nuoret Valon toteuttama suora viestintä yksittäisille henkilöille nuorten kohderyhmässä tehtiin pääsääntöisesti Taisto- ja MunLiike -kampanjoiden kautta. Nuoret pystyivät itse luomaan sisältöjä sosiaalisen median kanavissa Valon rakentamien alustojen kautta. Kampanjoihin osallistui lähes yläkoululaista, ja heidän tarinoitaan, kuvia ja kokemuksia jaettiin muun muassa MunLiike -instagramin sekä Taisto TV-ohjelmasarjan kautta. Taiston seitsenosainen TV-ohjelmasarja keräsi yhteensä katsojaa haastavassa nuorten kohderyhmässä. Vuonna 2014 sosiaalisen median kanavien hyödyntäminen aloitettiin systemaattisesti yhteisen oppimisprosessin kautta. Urheiluseurat ja lasten urheilu Suomalaisista urheiluseuroista tavoitamme Sinettiseuraverkoston kautta lähes 600 joka kuukausi. Teimme seuroille vuonna 2014 erilaisia sisältöjä suoraan viestimällä ja YLE Urheilun ohjelmasarjan kautta käsittelimme muun muassa kodin, koulun ja seuran yhteistyötä, olosuhteita sekä harrastuskustannuksia. YLE Urheilun kustannuksia käsittelevän juttusarjan yksittäinen juttu oli viikon luetuin uutinen Ylellä. Vuoden urheiluseuran palkitseminen huipentui Urheilugaalassa yli miljoonalle ihmiselle TV-lähetyksen välityksellä. Työyhteisöt Valo viestii uutiskirjeen muodossa lähes työyhteisöliikunnan parissa työskentelevälle. Viestimme säännöllisesti omien kanavien kautta toimivista ja hyvistä käytännöistä, joilla ihmisiä on saatu eri työyhteisöissä liikkeelle. Yhtenä onnistuneena esimerkkinä asian ajankohtaisuudesta ja kiinnostavuudesta oli Kauppalehti Option pitkä artikkeli. Jutussa käsiteltiin suomalaisten huippujohtajien suulla työelämässä uudenlaisen virran löytymistä ja sen keskeisen merkityksen tunnustamista osana yritysten ja työntekijöiden arkea. Media on vuoden 2014 aikana osoittanut suurta kiinnostusta työelämään ja työyhteisöihin liittyviin aiheisiin. Vaikuttajaviestintä Osana Valon vaikuttamistyötä viestimme säännöllisesti suoraan ajankohtaisista liikuntapoliittisista asioista poliittisille päättäjille ja liikuntayhteisön sisällä. Osana vaikuttamisviestintää onnistuimme vuonna 2014 Reilu Peili -konseptin avulla muuttamaan käsitystä siitä, etteikö liikuntayhteisö voi itsekin olla aloitteellinen meille perinteisesti hankalien aiheiden osalta. Media kiinnostui uudesta konseptista ja julkaisi kaikki Reilu Peili -raadilta kysytyt aiheet, joita olivat muun muassa urheilutapahtumien ja politiikan yhteys, alkoholin kuuluminen urheilutapahtumiin, yhdenvertaisuuskysymykset sekä ulkomaalaisten rahapeliyhtiöiden toiminta Suomessa. Median kautta eri aiheisiin tutustui satoja tuhansia ihmisiä suuresta yleisöstä. Liikkumattomuuden merkitys Suomelle nousi isoksi aiheeksi syksyllä Kansallisen liikuntafoorumin aikana. Tunti päivässä lisää liikettä tuo yhteiskunnalle 1-2 miljardin säästöt oli yhteinen viesti. Asia on ollut esillä jatkuvasti ja noussut eri puolueiden vaaliohjelmissa yhdeksi aihealueeksi. Liikkeen merkitys Suomen elinvoimaisuudelle ja kilpailukyvylle on jatkuvasti esillä eri tahojen omassa kommunikaatiossa. 20 Valovuosi 2014 Valovuosi

12 Tapahtumat 2014 Valo oli vuonna 2014 järjestämässä useita merkittäviä tapahtumia liikuntayhteisössä. Suomen Urheilugaala on lunastanut paikkansa Suomessa vuoden merkittävimpänä urheiluväen, yhteiskunnan vaikuttajien sekä yrityselämän kohtauspaikkana. Television välityksellä tapahtumaa seurasi yli miljoona suomalaista. Urheilugaalan kautta palkitseminen ja suomalaisen urheilukulttuurin respect-ajattelu näyttäytyy upeasti. Liikuntapolitiikan päätapahtumia olivat Järjestöpäivä ja Kansallinen liikuntafoorumi. Järjestöpäivä kokoaa liikuntayhteisön sekä OKM:n virkamiehet vuosittain yhteiseen tilaisuuteen. Yli 160 osallistujaa koonneen toukokuisen Järjestöpäivän teemoina olivat liikunnan ja urheilun alueellisen toiminnan ratkaisut sekä kokeilukulttuurin hyödyntäminen liikkeen määrän lisäämisessä. Yli 200 osallistujaa koonnut Kansallinen liikuntafoorumi pureutui liikkumattomuuden kustannuksiin Suomessa. Osallistujat tekivät yhteisen julkilausuman liikkeen lisäämisestä tulevan hallitusohjelman kärkitavoitteeksi. Tunti lisää liikettä jokaisena päivänä tuo 1-2 miljardin euron säästöt vuodessa. Liikuntafoorumissa kurkistettiin myös kansallisten ja kansainvälisten huippuluennoitsijoiden kautta tulevaisuuden megatrendeihin. Liikuntafoorumin järjestivät yhteistyössä Valo, Olympiakomitea, opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtion liikuntaneuvosto ja YLE. Valo oli ensi kertaa rakentamassa sisältöä SuomiAreenan tapahtumakokonaisuuteen yhteistyössä Olympiakomitean ja Paralympiakomitean kanssa. Näihin kuuluivat muun muassa Lasten Olympiapäivä, Sporttipaattisidosryhmätilaisuus sekä Hyvä paha urheilu -paneelikeskustelu. Yritysmaratonviesti kokosi ennätysmäärän osallistujia Töölönlahdelle toukokuussa. Lähes juoksijaa noin 200 yrityksestä osallistui hyvähenkiseen ja rentoon tilaisuuteen. Valon kumppanina Yritysmaratonin järjestämisessä oli Viipurin urheilijat. Ennakoinnin asiantuntijaverkostot 3. Ennakointi Tavoitteena on vahvistaa yhteisön strategista johtamista ennakoinnin, tietämyksen hallinnan ja vaikuttavuuden mittareiden avulla. Ennakointityöpajat, tulevaisuusillat, strategiaprosessit Jäsenjärjestön luottamus- ja operatiivinen johto Järjestön valintojen toimeenpano 1. Mikä toimintaympäristössämme muuttuu? 2. Mitä muutokset tarkoittavat liikunnan, urheilun ja kansalaistoiminnan kannalta? 3. Mitä strategisia valintoja teemme? 4. Miten toteutamme valintamme? Tunnistetaan toimintaympäristön avainmuutokset Luodaan vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia Tehdään kestäviä, pitkän aikavälin valintoja Toteutetaan toimenpiteet ja arvioidaan niiden vaikuttavuutta Valon tuki jäsenjärjestöjen strategiselle johtamiselle 1. Tulevaisuuden trendejä, muutoksia ja ilmiöitä kuvaava Tulevaisuusnavigaattori 1.0 valmistui jäsenjärjestöjen toiminnanjohtajaa työsti asiantuntijoiden tuella tulevaisuuskuvia viiden ennakointityöpajan sarjassa 3. Yhteensä 33 jäsenjärjestöä ja muuta yhteisöä konsultointiin strategisessa ennakoinnissa ja johtamisessa Ennakointi tukee Valon, OK:n ja liikuntajärjestöjen strategista johtamista. Yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa on luotu tulevaisuuskuvia liikunnan ja urheilun, kansalaistoiminnan ja yhteiskunnan keskeisistä trendeistä, muutoksista ja ilmiöistä. Ennakointiin sisältyvää tuloksellisuuden seurantaa ja arviointia on integroitu osaksi Valon toiminnan suunnittelua. Seurannan ja arvioinnin toteuttamista kehitettiin yhdessä Valon asiantuntijoiden ja tiimien kanssa. 22 Valovuosi 2014 Valovuosi

13 4. Vaikuttaminen Tavoitteena on vaikuttaa liikkeen lisäämisen ja menestyvän huippu-urheilun arvostukseen ja resursseihin kuntayhteistyössä, kansallisessa ja EU-politiikassa sekä kansainvälisessä yhteistyössä. Kuntayhteistyö ja olosuhdetyö Liikunta kuntien strategioihin Liikuntatoimeen strategista ajattelua Kuntiin selkeämpi käsitys liikunnan nykytilasta Käsitys nykytilasta suuntaa strategista ajattelua Strategia suuntaa ratkaisuja ja toimenpiteitä Liikunta mukana kunnan eri toimialoilla Liikunnan olosuhteet paranevat Yhä useampi toimija edistää liikuntaa 1. Yhdessä aluejärjestöjen kanssa tehtiin kaikki Suomen kunnat käsittävä kartoitus liikunnan asemasta kuntien strategioissa ja kuntien liikuntastrategioista 2. Yhdessä Kunto&Virkistys Oy:n kanssa konseptoitiin ja toteutettiin palveluja kunnille olosuhteiden ja seuratoiminnan kartoituksiin sekä strategiseen suunnitteluun 3. Kuntien edustajia kohdattiin lukuisissa eri tilaisuuksissa teemoina liikunta strategioissa, yhdessä tekeminen osana alueellisia palvelukeskuksia sekä olosuhteiden kehittäminen Liikunnan edistäminen kuntien strategiaviitekehyksessä on yksi Valon strategisia valintoja. Keskeinen taho kuntien kanssa toimittaessa ovat liikunnan aluejärjestöt, joiden kanssa tehtiin laaja, kaikkia Manner-Suomen kuntia käsittävä kartoitus. Se osoitti, että puolet Suomen kunnista on seuraavan kahden vuoden aikana tekemässä tai päivittämässä jotakin liikuntaan liittyvää strategiaa tai suunnitelmaa. Monet kunnista toivovat apua tietopohjan kartuttamiseen tai strategiaprosessiin ja siinä tehtäviin valintoihin. Näihin tarpeisiin rakennettiin erilaisia työkaluja yhdessä Kunto&Virkistys Oy:n kanssa. Näitä työkaluja käyttäen tehtiin kartoituksia ja erilaisia suunnitelmia useiden kuntien kanssa. Operaatiot kohdistuivat tässä vaiheessa joko olosuhteiden kehittämiseen tai seuratoiminnan kartoituksiin. Yhteistyössä muiden liikuntajärjestöjen kanssa koottiin julkaisu käyttövuoroja avus tuspolitiikan kehittämiseksi kun nissa. Aineisto tuo esiin teemaan liittyviä näkökulmia ja niiden paikallisia ratkaisuja noin 40 case-esimerkin kautta. Olosuhdetyössä saatettiin lähes valmiiksi laajahko lähiliikuntapaikkarakentamisen seurantaselvitys. Tämä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella tehtävä selvitys valmistuu alkuvuodesta 2015 ja se tarkastelee viidestä eri tulokulmasta tähänastista, reilut kymmenen vuotta kestänyttä lähiliikuntapaikkarakentamista Suomessa. Valo oli mukana useissa eri olosuhdetyön työryhmissä tai vastaavissa, tuotti alustuksia lukuisiin seminaareihin ja järjesti jäsenjärjestöille tarkoitetun olosuhdekysymysten ajankohtaisfoorumin. Valtakunnallinen vaikuttaminen 1. Vaikuttamisen toimenpiteet kohdentuivat yhä laajemmin yhteiskunnan eri alueille strategisten valintojemme suunnassa 2. Ymmärrys liikunnan ja urheilun poikkihallinnollisesta luonteesta kasvoi sekä liikuntayhteisössä että yhteiskunnassa laajemmin 3. Olympiastadionin perusparannuksen valtionrahoitus varmistui yhdessä laajan kumppaniverkoston kanssa Yhteiskunnallisen vaikuttamisen tehostuminen ja laaja-alaistuminen Valon vaikuttamistyön kirjo laajeni toimintavuonna. Työssä keskityttiin monitoroimaan yhteiskunnallisen päätöksenteon eri lohkoja suhteessa liikkeen lisäämisen ja menestyvän huippuurheilun arvostukseen ja resursseihin. Valo ei siten pidättäytynyt yksinomaan vaikuttamaan liikunnan ja urheilun sektorilla tapahtuvaan päätöksentekoon. Esimerkkeinä ovat muun muassa lausuntomme sote-uudistukseen, lakiin ehkäisevästä päihdehuollosta, varhaiskasvatuslakiin ja kuntalakiin. Vaikuttamistyötä tehostettiin myös tiivistämällä vaikuttamistyön ja muiden asiantuntijatiimien yhteistyötä. Asiantuntijoiden substanssiosaaminen yhdistettiin vaikuttamistiimin osaamiseen vaikuttamisen keinoista. Edellä mainitussa varhaiskasvatuslaissa kytkettiin myös varhaiskasvatusverkosto mukaan Valon kannan luomiseen. Lisäksi useita lausuntoja annettiin yhdessä Olympiakomitean kanssa, esimerkkeinä liikuntalaki, lukiolaki, laki ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä. Yhteisen kannan muodostamista on helpottanut se, että molemmilla järjestöillä on sama pääsihteeri. Valo-yhteisöä on aktivoitu muodostamaan yhteisön yhteistä kantaa muun muassa hallitusohjelmatavoitteiden kirjaamisessa, Euroopan parlamentin vaaleissa sekä liikuntalain valmistelussa. Lisäksi muiden kansalaisjärjestöjen kanssa käydään jatkuvaa dialogia kansalaisjärjestötoiminnan toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi ja 24 Valovuosi 2014 Valovuosi

14 parantamiseksi. Yhteistyössä Allianssin ja SOSTEn kanssa valmisteltiin osana vuoden 2014 Järjestöbarometria selvitys koskien järjestöjen vapaaehtoistoimintaa ja byrokratiaongelmia. Valo, Allianssi ja SOSTE tekivät myös järjestöjen byrokratiaongelmien ratkaisemisesta esityksen ministeri Sanni Grahn-Laasosen vetämälle paremman sääntelyn työryhmälle. Valo edusti liikunnan kenttää Veikkauksen edunvälittäjäverkostossa hoitaen sihteerin tehtäviä. Edunvälittäjäverkosto kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa. Alkuvuonna toiminnan painopiste oli EU-vaalivaikuttamisessa ja loppuvuonna uuden parlamentin haltuunotossa sekä tulevan edunvalvontahankkeen valmistelussa. Verkosto osallistui aktiivisesti myös rahapelipoliittiseen ajankohtaiskeskusteluun. Valo hallinnoi Veikkauksen edunvälittäjäverkoston EU-edunvalvontahanketta. Hanke toimi tuloksellisesti seuraten eurooppalaista rahapelipolitiikkaa ja valvoen liikunnan, tieteen, taiteen ja nuorisotyön toimijoiden etuja muuttuvassa toimintaympäristössä. Hankejohtajana työskenteli Petri Lahesmaa. Valon edustajat osallistuivat lokakuussa hankkeen Strasbourgin matkaan, jossa tavattiin 12 suomalaista Euroopan parlamentin jäsentä. Matkalla vahvistettiin keskusteluyhteyttä suomalaiseen rahapelipolitiikkaan liittyen ja nostettiin esiin Suomen kannalta merkityksellisiä ajankohtaisia rahapelipoliittisia aiheita. Valmistauduimme kevään 2015 eduskuntavaaleihin ja hallitusohjelmaneuvotteluihin pitämällä liikunnan, urheilun ja kansalaistoiminnan asioita esillä puoluetapaamisissa ja muissa vaikuttajakohtaamisissa. Hallitusohjelmatavoitteiden muotoilua tehtiin Valon toimiston, hallituksen ja jäsenjärjestöjen sekä Olympiakomitean ja Paralympiakomitean kanssa suhteessa yhteiskunnan muutokseen. Puoluetapaamisia toteutettiin uudella toimintatavalla: Puoluesihteeritapaaminen järjestettiin Kaapelitehtaalla (Talvisirkus Uni), tanssija Minna Tervamäki inspiroi keskustan ja kokoomuksen eduskuntaryhmiä ja mindfulness-valmentaja Aleksi Litovaara puhui SDP:n eduskuntaryhmälle. Stadion Pitkäjänteisessä vaikuttamistyössä Olympiastadionin perusparannuksen rahoituksen varmistamiseksi tapahtui läpimurto maaliskuussa, kun valtioneuvoston kehysriihessä päätettiin myöntää perusparannukseen 80 miljoonaa euroa budjettivaroja. Poikkihallinnollisen ajattelun vahvistaminen Vaikuttamistyössä korostui liikunnan edistäminen poikkihallinnollisesti. Liikkeen lisääminen ja menestyvä huippu-urheilu eivät ole ainoastaan liikunnasta vastaavien tahojen velvollisuus ja mahdollisuus. Liikuntalain valmistelussa Valo esitti lakiin kirjattavaksi valtioneuvoston päätöksellä nimitettävän poikkihallinnollisen toimielimen, jonka velvollisuutena olisi koordinoida liikuntaan liittyvää päätöksentekoa ja toimenpiteitä valtakunnallisella tasolla. Aika ei ollut vielä kypsä ehdotukselle, mutta poikkihallinnollisuuden merkitys liikkeen lisäämiseksi on iskostumassa vähitellen kaikilla tasoilla. Poikkihallinnollinen ajattelu ja liikunnan läpäisyperiaate saatiin kirjattua muun muassa paraikaa eduskunnan käsittelyssä olevaan varhaiskasvatuslakiin, Virta lyhyesti jonka valmistelun alkuvaiheissa liikuntaa ei mainittu sanallakaan. Tapahtumia Valon järjestämään urheilujuridiikan seminaariin osallistui lähes sata henkilöä. Päivän teemana oli tietosuoja sekä urheilun kurinpitokysymykset. Juridista neuvontaa annettiin yli 50 jäsenjärjestölle ja sadoille seuratoimijoille. Toimintavuonna valmistuivat lajiliittojen kurinpidon mallisäännöt, jotka on luotu palvelemaan lajiliittoja niiden uudistaessa omia määräyksiään. Valo hallinnoi ja rahoitti urheilun oikeusturvalautakunnan toimintaa myös kuluneena vuonna. Vuonna 2014 käynnistyi Valon vaikuttajaohjelma VIRTA Energianpuolustuskurssi. Yhteistyössä 925 Designin kanssa toteutetun ensimmäisen kurssin osallistujiksi kutsuttiin suomalaisia huippujohtajia eri aloilta. (Ks. infolaatikko) Tunnuslukuja vaikuttamistyöstä 26 lausuntoa lainvalmisteluun 6 valiokuntakuulemista eduskunnassa 100 henkilökohtaista vaikuttajatapaamista 50 järjestölle ja sadoille seuratoimijoille juridista neuvontaa Kutsumme kerran vuodessa 12 suomalaista huippujohtajaa valaistumaan energianhallinnan perusteista maailmantason valmentajien käsittelyssä. Vietämme kaksi päivää luonnon helmassa Rakinkotkan saaressa itäisellä Suomenlahdella. Näkökulminamme ovat ravinto, liikkuminen, palautuminen, ajattelun laatu, läsnäolo, merkityksellisyys ja myötätunto. Saamme eväitä oman ja organisaatiomme energiatason kohottamiseen. Osallistujakokemuksia VIRTA antaa loistavasti jäsennetyn ajatusmallin ja konkreettiset työkalut energiajohtamisen soveltamiseen käytännössä. Sanoman toimitusjohtaja Harri-Pekka Kaukonen Hyvä annospaketti tietoa, asennetta ja iloa oman itsen ja organisaation uudistamiseen välttämätöntä tässä ajassa ja tulevaisuuden elinvoimaiselle Suomelle. MTV3 Uutisten päätoimittaja Merja Ylä-Anttila Holistinen kuva hyvinvoinnista alkoi hahmottua. Teemme huonoja päätöksiä, joiden hintaa ei edes tiedetä, koska fyysinen suorituskykymme ja sitä kautta myös kognitiivinen suorituskykymme on surkea. EVA:n johtaja Matti Apunen Inspiroiva ryhmä osallistujia, painava sisällöllinen anti, aikaa keskittyä omaan itseen, todellisia työkaluja, jotka voi ottaa heti käyttöön. Ateneumin johtaja Susanna Pettersson Vaalivaikuttaminen Miten saadaan aikaan hallitusohjelmakirjaus? Miten saadaan Teppo Koululainen liikkumaan enemmän koulupäivän aikana? LÄHTÖTILANNE: Teppo, 10, ei harrasta liikuntaa, istuu koulussa oppitunneilla ja kotona kirjan ja ruudun äärellä. Aikuisetkaan eivät kannusta liikkumiseen. Suuri yleisö, julkinen paine, mielipidevaikuttaminen Vaikuttamisen kohderyhmät: Muutostarve, joka kohdistuu Puoluekokouspäätös Koulujen aamu- ja iltapäivätoimintaa monipuolistetaan, ja harrastaminen nivelletään koulupäivään. Puoluekokousedustajat, puoluesihteerit, puheenjohtajistot JOS KIRJAUS TULEE ja muuttuu hallituskauden kuluessa laiksi: Tepon, 11, koulussa on päivittäistä kerhotoimintaa, liikunnallisia välitunteja, seisten pidettyjä oppitunteja sekä liikunnan integrointia muiden aineiden opetukseen. Teppo viihtyy koulussa, sairastaa vähemmän, mieli pysyy virkeänä, oppimistulokset paranevat. Yhteisöllisyys koulussa vahvistuu. Ajattelutapaan Vaaliohjelma Puolue haluaa turvata lasten ja nuorten monipuoliset liikuntamahdollisuudet. Puolue kannustaa koulupäivän aikaiseen liikkumiseen. Ehdokkaat, pj:sto, puoluesihteerit, eduskuntaryhmien johto, ministerit & esikunta. Media ja suuri yleisö Lainsäädäntöön Rahoitukseen Hallitusohjelma Luodaan ja resursoidaan opetus- ja liikuntatoimen yhteinen toimintamalli takaamaan jokaiselle lapselle ja nuorelle tunti liikettä koulupäivään. Pj:sto, puoluesihteerit, eduskuntaryhmien johto, hallitusohjelmaneuvottelijat ja -kirjoittajat JOS KIRJAUSTA EI TULE: Tepon liikkumaton elämäntapa jatkuu. Haetaan kuitenkin vaihtoehtoisia vaikuttamistapoja kansanedustajien, ministeriöiden ja suuren yleisön avulla. Asiantuntijat tunnistavat ratkaisumahdollisuuksia. 26 Valovuosi 2014 Valovuosi

15 5. Vastuullisuus Kansainvälinen vaikuttaminen 1. Euroopan neuvoston urheilukilpailujen manipuloinnin vastainen yleissopimus valmistui 2. Ensimmäiset Erasmus+ -ohjelman hankkeet käynnistyivät, Valon ja ENGSO:n hankkeet valittujen joukossa 3. ENGSO:n vaikuttajarooli vahvistui keskeisillä eurooppalaisilla liikuntapoliittisilla foorumeilla Kansainvälinen vaikuttaminen keskittyi EU:n liikuntapolitiikkaan. Tärkeimpien kumppaneiden opetus- ja kulttuuriministeriön, ENGSO:n ja EOC:n kanssa vaikutettiin muun muassa neuvoston toisen urheilun työohjelman sisältöön, Erasmus+ -rahoitusohjelman sisältöön sekä Euroopan neuvoston urheilukilpailujen manipuloinnin vastaisen yleissopimuksen sisältöön. Urheilun työohjelma hyväksyttiin, Erasmus+ -ohjelman ensimmäiset hankkeet saivat rahoituksen ja yleissopimus valmistui allekirjoitettavaksi. Valo toimi laajalla rintamalla neuvoston asiantuntijaryhmien kansallisessa valmistelussa ja käytännön työskentelyssä. Lisäksi Valo oli mukana Euroopan urheilutyönantajien EASE:n hallituksessa ja osallistui aktiivisesti Europan komission järjestämään liikunnan ja urheilun työelämää koskevaan sosiaaliseen dialogiin sekä EU 32 -jaoston työskentelyyn opetus- ja kulttuuriministeriössä. Pohjoismaisessa yhteistyössä vaihdettiin säännöllisesti tietoa keskeisistä liikuntapoliittisista kysymyksistä. Uutena avauksena oli yhteistyö urheilukilpailujen manipuloinnin vastaisten toimien tehostamiseksi. Tavoitteena on vahvistaa liikunnan ja urheilun arvopohjaa ja hyvän hallinnon käytäntöjä periaatteella altavastaajasta aloitteentekijäksi. ENGSO on aktiivinen liikunnan ja urheilun kattojärjestöjen järjestö Euroopassa. ENGSO on pitkäaikainen kumppani EU:lle, Euroopan parlamentille, Euroopan komissiolle ja Euroopan neuvostolle. ENGSO turvaa ruohonjuuritason urheiluliikettä. ENGSO päätöksenteon ytimessä. Valo mukana Päihteetön pelikenttä verkostossa Reilu Peili kysyy nuuskasta. Raatiin haastetaan mukaan lajiliittojen nuorisovastaavia Verkosto järjestää urheilujärjestöille seminaarin päihteettömän urheilukulttuurin rakentamisesta. Tilaisuudessa julkaistaan Reilu Peili raadin kanta nuuska-aiheiseen kysymykseen. Jäsenjärjestöillä mahdollisuus vaikuttaa lobattaviin asioihin Aktiivinen vaikuttamistyö Euroopassa Kokemusten ja ajatusten vaihto hyödyttää myös liikkujaa ruohonjuuritasolla Yle uutisoi laajasti netissä seminaarin sisällöistä, Reilu Peili -raadin nuuskakannoista sekä seurojen erilaisista päihdelinjauksista Seminaarissa kuultu seuraesimerkki uutisoidaan seurakentälle ja palkitaan Kasva Urheilijaksi -stipendillä Juuso, 12, oppii seurassa, että nuuska, alkoholi tai muut päihteet eivät kuulu urheilijan elämäntapaan. ENGSO oli vahvasti vaikuttamassa eurooppalaisessa liikuntapolitiikassa puheenjohtaja Birgitta Kervisen johdolla. Kervinen osallistui noin viiteentoista urheilupolitiikkaa käsittelevään kokoukseen, seminaariin tai tapahtumaan. Lisäksi hän oli kutsuttuna yli kahteenkymmeneen tapahtumaan Euroopassa. Puheenjohtajan lisäksi näkyvästi ENGSO:n ääntä eurooppalaisessa päätöksenteossa toivat esille pääsihteeri Helena Carlsson (Riksidrottsförbund) ja liikuntapoliittinen johtaja Heidi Pekkola. Pekkolalla on tiiviit yhteydet Euroopan parlamentin jäseniin, keskeisiin EU-toimielimiin ja niiden edustajiin sekä Euroopan neuvostoon. Hän tapaa säännöllisesti muun muassa Euroopan komission urheiluyksikön edustajia ja muiden kansainvälisten liikunta- ja urheilujärjestöjen edustajia. Joulukuussa Carlsson ja Pekkola keskustelivat urheilun kansalaistoiminnan turvaamisesta uuden urheilusta vastaavan komissaarin Tibor Navracsicsin kanssa. ENGSO toimi EU-neuvoston urheilun ensimmäisen työohjelman asiantuntijayöryhmissä Vuosina ENGSO:lla on tarkkailijajäsenen rooli viidessä asiantuntijatyöryhmässä. ENGSO oli kutsuttuna Euroopan neuvoston urheilun osittaissopimuksen (EPAS) konsultatiivisen komitean kokouksiin. Tapaamisten, kokousten, seminaarien ja esiintymisten avulla nostettiin esille ja vahvistettiin yleishyödyllisen kansalaistoiminnan asemaa Euroopassa sekä edistettiin laaja-alaista tasa-arvoa, hyvää hallintoa sekä urheilun integriteettiä. ENGSO:n SCORE ( Strengthening Coaching with the Objective to Raise Equality) -hanke sai Erasmus+ -rahoituksen urheilun alaohjelmasta. Vuonna 2015 käynnistyvän SCORE-hankkeen tavoitteena on lisätä sukupuolten välistä tasa-arvoa valmennuksessa. ENGSO toimi aktiivisena kokemusten ja ajatusten vaihtamisen alustana jäseniensä välillä. ENGSO Forum käsitteli liikuntatuntien merkitystä sekä liikunnallisia aktiviteettejä koulussa. Tilaisuus tarjosi käytännön esimerkkejä koulumaailmasta, uusimpia tutkimustuloksia aiheesta sekä mahdollisti vierailun pääkaupunkiseudun urheiluakatemiaan, Urheaan. Lisäksi ENGSO:n uutiskirjeen, internet-sivujen ja Facebookin kautta välitettiin aktiivisesti tietoa eurooppalaisesta liikuntapolitiikasta. 1. Kuudes IWG-maailmankonferenssi keräsi yli 800 osallistujaa ympäri maailmaa 2. Reilu Peili nosti 8 ajankohtaista teemaa liikunnan ja urheilun eettisistä kysymyksistä avoimeen keskusteluun 3. Toimintaohje lasten turvallisuutta lisäävistä toimintatavoista ja vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä syntyi järjestöjen yhteistyöllä Yhteistyössä keskeisten järjestötahojen (Allianssi, SOSTE, Taike) kanssa laadittiin toimintaohje Lasten turvallisuutta lisäävistä toimintatavoista ja vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä. Toimintaohje liittyy voimaan tulleeseen lakiin, joka mahdollistaa lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisen tietyissä tilanteissa. Ohjeen laatineet tahot järjestivät asiasta myös koulutuksen ja aihetta tuotiin esiin viestimällä muun muassa Sinettiseuraseminaarissa. Reilu Peili -formaatti käynnistyi osallistavan arvokeskustelun avaajana. Artikkelisarjassa nostettiin esiin kahdeksan ajankohtaisista teemaa urheilun eettisistä kysymyksistä. Noin sadan vaikuttajan raati otti kantaa politiikkaa, päihteitä, yhdenvertaisuutta, taloutta ja urheilun kannattamista koskeviin kysymyksiin. Artikkelien pohjalta aiheet nousivat esiin valtakunnallisessa mediassa. Valo järjesti yhteistyössä Päihteetön Pelikenttä -verkoston kanssa seminaarin Päihteetöntä urheilukulttuuria rakentamassa, joka kokosi yhteen urheilun ja liikunnan parissa toimivia sekä ehkäisevää päihdetyötä tekeviä tahoja. Valo osallistui Syöpäyhdistyksen koordinoimaan nuorten tupakoinninehkäisyhankkeeseen toteuttamalla interaktiivisen Nuuska syö miestä -videon, joka kertoo havainnollisella tavalla nuuskan vaikutuksista suorituskykyyn. Valo osallistui sisäministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön Yhdenvertaisuus Etusijalle 7 (YES 7) -hankkeeseen, jossa työstettiin malleja liikunta- ja urheilujärjestöjen yhdenvertaisuussuunnitteluun. Tällä valmistauduttiin yhdenvertaisuuslain ja liikuntalain vuonna 2015 tuomiin muutoksiin. Valo osallistui opetus- ja kulttuuriministeriön urheilun eettisten kysymys- 28 Valovuosi 2014 Valovuosi

16 ten hallinnoinnin organisointia sekä antidopingtoiminnan viranomaismenettelyjä kehittämistä koskevaan työhön. Valo vaikutti urheilukilpailujen manipuloinnin vastaisen yleissopimuksen sisältöön sekä järjesti yhdessä Veikkauksen ja OKM:n kanssa kansainvälisen integriteettiseminaarin. Kansainvälinen naisliikuntaverkosto IWG (International Working Group on Women and Sport) Valo vastasi kansainvälisen naisliikuntaverkoston IWG:n sihteeristöstä ja puheenjohtajuudesta vuosina Kausi huipentui kuudenteen IWGmaailmankonferenssiin Finlandia-talolla Konferenssi oli vuoden painopiste ja kohokohta, joka keräsi yli 800 osallistujaa ympäri maailmaa. Ylen live-lähetyksiä konferenssista seurasi yhteensä katsojaa. IWG-sihteeristö neuvotteli sopimuksia kumppanuudesta kansainvälisen urheiluliikkeen kanssa. Verkoston kumppanuuksien lisäksi IWG-sihteeristö hankki maailmankonferenssille taloudellisia tukijoita, jotka osaltaan mahdollistivat onnistuneen tapahtuman. IWG-sihteeristö toimi aktiivisesti globaalin ja eurooppalaisen liikuntapolitiikan, vaikuttamisen ja viestinnän (Catalyst-uutiskirje, Newsflash, Facebook ja Twitter) alueilla, markkinoi tulevaa maailmankonferenssia ja tiivisti kansallista vaikuttamistyötä liikunnan ja urheilun tasa-arvon edistämiseksi. Sihteeristö organisoi myös puheenjohtajan hakuprosessin vuosille IWG:n koordinoiman kansainvälisen tutkimushankkeen raportti IWG Progress Report From Brighton to Helsinki valmistui konferenssiin. Sihteeristö valmisteli yhdessä IWG-johtoryhmän ja kumppaniorganisaatioiden kanssa konferenssin perintöasiakirjan Helsinki calls the world of sport to Lead the Change, Be the Change, joka sisältää päivitetyn Brighton Plus Helsinki -tasa-arvojulistuksen ja toimenpidesuositukset konferenssiteemoihin liittyen. IWG keräsi Brightonin tasa-arvojulistuksen allekirjoituksia ja sihteeristön siirtyessä Botswanaan (Botswana National Sports Council) julistuksen allekirjoittajia oli yhteensä 419. Sihteeristö järjesti yhdessä kumppaneiden ja Suomen Urheilumuseon kanssa kansallisen tyttöjen ja naisten liikunnan ja urheilun historian näyttelyn, joka avattiin toukokuussa IWG valmisteli Euroopan komission asiantuntijaryhmässä strategiaa sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi liikunnassa ja urheilussa EU-jäsenvaltioissa ja kansainvälisissä urheilujärjestöissä vuoteen Ehdotus toimenpidesuosituksiksi luovutettiin komissaari Androulla Vassilioulle helmikuussa IWG-johtoryhmän vuosikokous järjestettiin kesäkuussa Vierumäen Urheiluopistolla. Lisäksi valmisteltiin IWG-käsikirja tulevan sihteeristön perehdyttämiseen sisältäen tärkeimmät asiakirjat ja tietoa verkoston ja sihteeristön toiminnasta. IWG osallistui Euroopan neuvoston EPAS:in valmisteluun ministerikonferenssille sukupuolten välisen tasaarvon valtavirtaistamisesta urheilussa ja liikunnassa. Syksyllä 2014 opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi liikunnan tasaarvotyön Piikkarit-palkinnon IWG:lle. Vuoden lopulla Valo rakensi näkemystä tulevista toimista tasa-arvon edistämiseksi ja IWG-puheenjohtajuuden perinnön siirtämiseksi. Palvelut yhteisön ja jäsenjärjestöjen tarpeisiin 1. Asiakaspalvelu ja palveluvaste paranivat prosessien uudistamisen myötä 2. Uusien palvelukumppanuuksien myötä löydettiin uusia tekemisen malleja 3. Päivittäispalveluiden tuotantomalli uudistettiin Strateginen tavoite: Laadukkaat palvelukokonaisuudet vastaavat yhteisön tarpeisiin Valo tarjosi jäsenjärjestöille, ja osin laajemmallekin yhteisölle, lukuisia erilaisia palveluita. Tärkeimpänä tavoitteena palveluissa on ollut toimintaedellytysten luominen sujuvan ja innostavan arjen ja tuloksellisen tekemisen perustaksi koko yhteisössä. Luottamussuhdetta jäsenjärjestöihin rakennettiin asiakaspalvelua ja palveluvastetta kehittämällä sekä palveluprosesseja selkiyttämällä. Valolle tärkeätä on, että palvelut vastaavat järjestöjen tarpeita ja tukevat niiden arkea sekä edistävät järjestöjen keskinäistä yhteistyötä. Palveluvalikkoon kuuluivat erilaiset sopimuspalvelut, Valo-talon palvelut sisältäen toimitilojen ja kokoustilojen vuokrauksen, materiaali- ja myyntipalveluketjun tarjoaminen, Sporttirekisteri, mediapalvelu sekä pienlajiliittopalvelut. Lisäksi vuoden aikana kehitysvaiheessa olivat HR- ja taloushallinnon palvelut sekä juridiset palvelut. Palvelukumppanuuksien solmimisen kautta jäsenjärjestöille, ja osin myös seuroille ja seuratoimijoille, tarjottiin pääosin tapahtumajärjestämisen tueksi erilaisia etuja ja kumppanien tuottamia palveluita. 6. Palvelut Palvelut-kokonaisuus rakentuu kahdesta toisiaan tukevasta tulosalueesta: Palvelut yhteisön ja jäsenjärjestöjen tarpeisiin Sisäiset palvelut Sopimuspalvelut - Valo-talon vuokrasopimus IVG Polarin kanssa, vakuutussopimukset OP Pohjolan kanssa, sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä Teoston ja Gramexin kanssa. Valo neuvottelee ja hallinnoi yhteisiä sopimuksia Jäsenjärjestöt tekevät sopimukseen Valon kanssa Jäsenjärjestö ja osassa sopimuksia myös seurat saavat sopimushyödyt käyttöönsä Neuvonta ja tuki sopimuksiin liittyvissä asioissa. Jäsenjärjestöt, ja urheiluyhteisö laajemmin, hyötyvät yhteisistä sopimuksista: velvoitteet yhteiskunnan muita toimijoita kohtaan, vastuullisuus suhteessa seuratoimijoihin, kustannustehokkuus ja apuja lajiliiton ja seurojen arkeen. Valo-talon palvelut - aulapalvelu, puhelinvaihde, postitoimipaikka ja -palvelut - kokoustilojen vuokraus ja kokoustarjoilut - toimitilojen ja varastotilojen vuokraus - huolto, siivous ja muu ylläpito Valo koordinoi ja hallinnoi Valo-talon tiloja ja palveluita yhdessä kiinteistöyhtiön ja kumppanien kanssa Talossa toimiville järjestöille ja yrityksille sekä vieraille tarjotaan tarvittavat toimintaedellytykset Työntekeminen ja asioiden hoitaminen on helppoa Materiaali- ja myyntipalveluketju - Sporttipaino Oy on urheiluun erikoistunut suunnittelu- ja tuotantotoimisto. Sporttipaino tarjoaa erilaisia kampanja- ja materiaalipalveluita sekä hoitaa painotyöt ja materiaaleihin liittyvän logistiikan. Tärkeä osa materiaaliketjupalvelua. - Sporttikauppa.fi on suomalaisen Sportin yhteinen verkkokauppa, josta löytyy monen lajin tuotteet ja koulutusmateriaalit. Sporttikauppa tarjoaa kauppapaikan urheilujärjestöjen omille tuotteille. Verkkokaupan lisäksi Valotalossa toimii noutopiste ja pieni kivijalkakauppa. - Valo-talon postipalvelut mahdollistavat Sporttipainon ja Sporttikaupan tuotteiden logistiikan. Materiaalien suunnittelu Sporttipainossa Materiaalien tuottaminen Sporttipainossa tai sen kumppaneilla Valmiiden materiaalien myynti ja toimittaminen asiakkaille. Sporttipainon ja Sporttikaupan asiakkaana urheilujärjestöt löytävät heille sopivan ratkaisun materiaalien tuottamiseen, myymiseen ja toimittamiseen. Pienlajipalvelut - Palvelu on suunnattu ensisijaisesti liitoille, joilla ei ole omaa toimistoa tai työntekijää. Palvelukokonaisuudet on muokattu liiton tarpeisiin. Palvelusopimus on kolmen lajiliiton kanssa. Valon palvelutiimin hoitaessa hallinnollisia asioita, lajiliiton luottamushenkilöiden työpanos voidaan suunnata lajitoiminnan kehittämiseen. Luottamushenkilöiden vaihtuessa toiminnot jatkuvat katkeamatta. 30 Valovuosi 2014 Valovuosi

17 Sporttirekisteri Sporttirekisteri on urheilujärjestöille tarjottava yhteinen henkilö- ja organisaatiorekisteri, joka sisältää lukuisia järjestöjen hallinnointia helpottavia toimintoja. Mukana on 66 urheilujärjestöä. Tällä hetkellä rekisterissä on yli henkilön tiedot. Yleisimmin käytettyjä toimintoja ovat lisenssien myynti lisenssikortteineen ja jäsenrekisterin ylläpito. Valo ylläpitää sporttirekisteriä ja vastaa toiminnasta kumppaneiden suuntaan Lajiliitot saadat käyttöönsä rekisterin ominaisuudet mahdollisuuksien mukaan räätälöitynä liiton tarpeisiin Valo toimii lajiliittojen pääkäyttäjien tukena Liiton pääkäyttäjät suunnittelevat ja ylläpitävät liiton toimintoja Seurat ja urheilijat ostavat lisenssejä, saavat lisenssikortit ja voivat myös ylläpitää omia tietojaan rekisterissä. Palvelukumppanuudet / tapahtumapalvelut Valon ja Ramirentin tapahtumien palvelukumppanuus sisältää rakentamisen ja tekniikan palvelut jäsenjärjestöille ja seuroille. Palvelu sisältää Valon tuen ja neuvonnan. Kaikkiin Valon kautta tehtäviin toimeksiantoihin on sovittu merkittävä 65 prosentin alennus kaikkiin liikunta- ja urheilutapahtumiin. Valon ja Lippuagentin lipunmyynnin palvelukumppanuus auttaa seuroja, lajiliittoja ja tapahtumajärjestäjiä tarjoamalla vaihtoehtoja ja uusia mahdollisuuksia lipunmyynnin toimien helpottamiseksi. Palvelukumppanuus mahdollistaa täysin provisiottomaan (0 /lippu) tapahtumalippujen myynnin. Ebookersin kattavat matkatoimistopalvelut lyhentävät varauksiin ja muutoksiin käytettävää aikaa. Valon ja matkatoimisto ebookersin yhteistyösopimus pienentää koko suomalaisen urheiluväen matkakuluja vuositasolla merkittävästi. Lyytin palvelukumppanuus tarjoaa jäsenjärjestöille tapahtumanhallintapalvelun käyttöön yli 80 prosentin alennuksella. Valo neuvottelee kaikkia ja urheilun tapahtumanjärjestäjiä hyödyttäviä palvelukumppanuuksia Valo yhdistää tapahtumanjärjestäjiä yhteisen tekemisen kautta ja neuvoo palvelukumppanuuksien hyödyntämisessä Neuvonta ja tuki sopimuksiin liittyvissä asioissa Sisäiset palvelut Tavoitteena oli toimintaedellytysten luominen sujuvan ja innostavan arjen ja tuloksellisen tekemisen perustaksi. Toiminnassa on pyritty varmistamaan, että sisäisten tukitoimintojen kehitys ja valinnat tukevat sisältötavoitteiden saavuttamista. Toimintatapana on ollut sisäisten tukitoimintojen laadukas ylläpito ja kehittäminen sekä yhteisen tekemisen mahdollistaminen. Tietohallinto Keskeisimpinä toimenpiteinä ovat olleet Valon IT-strategian rakentaminen ja tietoturvaprosessien suunnittelu. Moninainen ICT-toimittajien hallinnointi, kokonaisarkkitehtuuri ja tietoliikennepalveluiden tuki. Sisäinen tietohallinto toimi useiden sisältöalueiden projekteissa tietohallinnon konsultoivassa roolissa. Keskeisimpänä vuoden tekemisenä on ollut sport.fi -intranetin rakentaminen Valon ja Olympiakomitean yhteiseksi työskentelyalustaksi. Tässä työssä on huomioitu myös sidosryhmäyhteistyön tarvitsemat ulkopuoliset projektityötilat. Henkilöstöhallinto Henkilöstöhallinnon rooli on ollut merkittävä isojen henkilöstöön kohdistuvien muutosten myötä. Henkilöstöhallinto vastasi kaikista Valon työsuhdeasioista, työterveydestä ja työympäristöön liittyvistä asioista. Osaamisen kehittäminen ja johdon tuki suorituksen johtamisessa ja johtamisen kehittämisessä ovat myös olleet henkilöstöhallinnon alla. Valon resurssimuutos ja operatiivisten toimintojen yhdistäminen Suomen Olympiakomitean kanssa Valon valtionavustukset olivat vuonna 2014 noin euroa pienemmät kuin vuonna Lisäksi päätettiin yhdistää Valon ja Olympiakomitean operatiiviset toiminnot. Yhdessä tekeminen nähtiin järkevänä järjestön strategisten tavoitteiden saavuttamisen ja koko suomalaisen liikunnan ja urheilun kannalta. Helmikuussa henkilöstö kutsuttiin yhteistoimintaneuvotteluihin. Kuusi viikkoa kestävissä neuvotteluissa, joihin sisältyi palavereita myös Olympiakomitean kanssa, etsittiin tapoja toteuttaa Valon strategiaa aiempaa niukemmilla resursseilla sekä mietittiin tarkoituksenmukaista organisoitumista Olympiakomitean kanssa. Neuvotteluiden päätyttyä Valon hallitus teki päätöksen organisoitumisesta ja henkilöstömitoituksesta. Organisoitumisessa päädyttiin Lisää liikettä - ja Huippu-urheiluyksikön muodostamaan ytimeen, joiden tavoitteiden toteutumista vauhdittavat tukipalvelut: vaikuttaminen, viestintä ja kampanjat sekä palvelut. Resurssien pienentymisen vuoksi Valossa jouduttiin päättämään kuusi työsuhdetta. Taloushallinto Valon ja Olympiakomitean taloushallinnot yhdistettiin. Taloushallinnossa valmisteltiin talouden linjaukset, tilinpäätökset ja raportoinnit. Taloushallinto vastasi myös viranomaisyhteyksistä, erilaisista hakemuksiin liittyvistä talousyhteenvedoista, tiliselvityksistä ja budjetoinnin tuesta. Erityisesti käynnistettiin Valon, Olympiakomitean ja osakeyhtiön taloushallinnon ohjelmistojen yhdenmukaistaminen toiminnan tehostamiseksi. 7. Aluekeskusprosessi 1. Muutosprosessin vaiheet ja aikataulu valmistuivat 2. Kaikki keskeiset toimijat tulivat tietoiseksi muutosprosessista ja suuri osa on siitä kiinnostunut 3. Ensimmäinen versio ehdotukseksi yhteisistä valinnoista ja uusista toimintatavoista valmistui Valon muodostamisen yhteydessä päätettiin, että seuraavana on syytä tarkastella liikunta- ja urheilujärjestöjen muita rakenteita, erityisesti aluetasolla. Samaan aikaan urheiluakatemiat valittiin huippu-urheilun kehittämisen Tehdään yhteiset, valtakunnalliset aluetoiminnan valinnat Selkiytetään roolitukset ja työnjaot aluetasolla keskeiseksi osa-alueeksi. Kevään aikana Valon hallituksesta, lajiliitoista ja aluejärjestöistä muodostettu pieni työryhmä valmisteli alueellisen toiminnan kehittämiseen ryhtymistä. Työryhmä jätti tiiviin esityksensä Valon hallitukselle toukokuun alussa. Hallitus päätti toukokuussa käynnistää alueellisten osaamis- ja palvelukeskusten rakentamisprosessin ja valitsi laajaalaisen ohjausryhmän viemään asiaa eteenpäin. Poistetaan päällekkäisyydet, uudistetaan toimintatavat Ohjausryhmässä on edustus lajiliitoista, aluejärjestöistä, urheiluopistoista, urheiluakatemioista, kunnista ja opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Kesäkuussa ohjausryhmä valitsi kuusihenkisen projektiryhmän vastaamaan prosessin johtamisesta ja käytännöistä. Valo ja Olympiakomitea tekevät kehittämistyötä tiiviisti yhdessä. Syksyn aikana on laajasti eri tilaisuuksissa kerrottu alueellisten osaamis- ja palvelukeskusten rakentamisen prosessista ja työstetty yhteisiä valintoja. Joulukuussa ohjausryhmä hyväksyi version 1.0 ehdotukseksi yhteisistä toimenpiteistä/palveluista sekä uudesta toimintatavasta. Enemmän ja parempia palveluja liikkujalle ja urheilijalle 32 Valovuosi 2014 Valovuosi

18 8. Yritysyhteistyö Yritysyhteistyö 2014: kohtalo tottelee tekemistä Yritysyhteistyön strategisena perustana on tehdä kannattavaa ja eettistä liiketoimintaa. Yritysyhteistyön kolme päätehtävää vuonna 2014 olivat: 1. Tuottaa resursseja Valon perustoimintaan 2. Kaupallistaa sisältöjä, asiantuntemusta, kampanjoita ja tapahtumia 3. Luoda yrityksistä elinvoimainen verkosto Valon ympärille Myynnin portfolio jaettiin vuonna 2014 kahteen selkeään kokonaisuuteen: yhteistyökumppanuuksiin ja palvelukumppanuuksiin. Palvelukumppanuuksien lähtökohtana ja tarkoituksena oli löytää koko suomalaista urheilua palvelevia kumppanuuksia. Tästä hyviä esimerkkejä ovat olleet yhteistyöt muun muassa Ramirentin, SporttiApteekin, ebookersin ja Lippuagentin kanssa. Tulokset saavutettiin aktiivisella ja tavoitteellisella myyntityöllä, laadukkaalla asiakkuuksien hoitamisella sekä jatkuvan parantamisen -teemalla. Valon yritysyhteistyökumppanit Veikkaus, OP, Pohjola, Coca-Cola Finland, Nissan Arita Airport, Zalando, Raisio/Elovena, Alko, Viking Line, Ramirent, Sporttiapteekki, Sonera, Telefinland, ebookers, Lippuagentti, P&G, Kerko Sport, Lappset, Martinex, Coinline ja Papron. Yhteistyöyritys Valo Kohderyhmä: lajiliitto, seura, koulu, päiväkoti, kuluttaja, liikkuja... Yritysyhteistyön kolme keskeisintä tulosta vuodelta 2014: 1. Myynti +47 % vs Asiakastyytyväisyys erinomaisella tasolla: asiakastyytyväisyyskyselyn ka. 4,1/5 3. Asiakkaiden suosittelualttius erinomaisella tasolla: 83 % suosittelisi Valoa yhteistyökumppanina 34 Valovuosi 2014 Valovuosi

19 Tasekirja TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Osanottomaksut , ,50 Muut tuotot Myyntituotot , ,41 Muut tuotot , ,70 Muut tuotot , ,11 Tuotot , ,61 Kulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,12 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,09 Muut henkilösivukulut , ,09 Henkilöstökulujen jako , ,78 Henkilösivukulut , ,40 Henkilöstökulut , ,52 Poistot , ,05 Muut kulut Vuokra- ja vastikekulut , ,24 Ulkopuoliset palvelut , ,33 Matka- ja majoituskulut , ,32 Materiaalikulut , ,01 Muut toimintakulut Henkilöstöetuudet , ,72 Muut kulut , ,42 Muut toimintakulut yhteensä , ,14 Muut kulut yhteensä , ,04 Kulut yhteensä , ,61 Kulujäämä , ,00 VARAINHANKINTA Tuotot Jäsenmaksutuotot ,00 Arpajaistuotot , ,05 Sopimustuotot , ,84 Muut varainhankinnan tuotot , ,75 Tuotot yhteensä , ,64 Kulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,57 Muut kulut Ulkopuoliset palvelut , ,39 Arpajaiskulut , ,28 Muut kulut , ,37 Kulut , ,61 Varainhankinta yhteensä , ,03 Kulujäämä , ,97 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Korkotuotot 2 960,92 702,21 Tuotot 2 960,92 702,21 Kulut Korkokulut -850, ,31 Kulut -850, ,31 Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä 2 110,41-963,10 Kulujäämä , ,07 YLEISAVUSTUKSET Valtion toiminta-avustus , ,00 Valtion erityisavustukset , ,00 Valtion erityisavustukset ,89 siirto seuraavalle vuodelle 0, ,64 Muut yleisavustukset ,00 Yleisavustukset yhteensä , ,36 Toiminnan kulujäämä , ,71 SATUNNAISET ERÄT Tuotot Suomen Kuntoliikuntaliitto ry:n, Nuori Suomi ry:n ja Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n omaisuussiirrot 0, ,66 Tuotot yhteensä 0, ,66 Tilikauden ylijäämä , ,95 TASe V a s t a a v a a PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 3 844, ,40 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto , ,29 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet , ,77 Muut saamiset , ,00 Pysyvät vastaavat yhteensä , ,46 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset, lyhytaikaiset Myyntisaamiset , ,26 Muut saamiset 10,00 290,79 Siirtosaamiset , ,00 Saamiset yhteensä , ,05 Rahat ja pankkisaamiset , ,24 Vaihtuvat vastaavat yhteensä , ,29 VASTAAVAA , ,75 V a s t a t t a v a a OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,91 Tilikauden ali-/ylijäämä , ,95 Oma pääoma yhteensä , ,04 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 3 152, ,00 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot , ,19 Ostovelat , ,87 Muut velat , ,11 Siirtovelat , ,54 Lyhytaikainen vieras pääoma , ,71 VASTATTAVAA , ,75 36 Valovuosi 2014 Valovuosi

20 LIITETIEDOt TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOt Arvostus- ja jaksotusperiaatteet Eläkemenot Yhdistyksen henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa vakuutusyhtiöissä. Eläkekulut on kirjattu suoriteperusteisesti tilinpäätökseen. Kattamatonta eläkevastuuta ei ole. Pysyvät vastaavat ja poistot Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on arvostettu välittömään hankintamenoon vähennettynä sumupoistoilla. Poistosuunnitelma Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintameno on poistettu seuraavan suunnitelman mukaan Aineettomat oikeudet tasapoisto 3 vuodessa Muut pitkävaikutteiset menot tasapoisto 3-7 vuodessa Koneet ja kalusto 25 % menojäännöspoisto Muut pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä sumu poistoilla. Aktivoidut investoinnit on poistettu suunnitelman mukaan. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Kokonaistuotot ja -kulut Kokonaistuotot , ,48 Kokonaiskulut , ,53 Yli-/alijäämä , ,95 Satunnaiset erät Vertailukaudella 2013 Nuori Suomi ry:n, Suomen Kuntoliikuntaliitto ry:n ja Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry:n toiminnot ja henkilöstöt siirtyivät Valoon Nuori Suomi, Kunto ja SLU pitivät purkautumiskokoukset ja Kokousten päätöksien mukaisesti järjestöjen varat yhteismäärältään ,66 euroa siirtyivät niiden sääntöjen määräämään tarkoitukseen Valolle. Varojen siirtyminen on kirjattu Valon tilinpäätökseen satunnaisina tuottoina. Poistot Aineettomat oikeudet 0,00 0,00 Muut pitkävaikutteiset menot , ,63 Koneet ja kalusto , , , ,05 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,12 Eläkekulut , ,09 Muut henkilösivukulut , , , ,30 - jaetut henkilöstökustannukset , , , ,52 Pysyvien vastaavien muutokset Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden muutokset Aineettomat Muut pitkä- Koneet ja kalusto Yhteensä oikeudet vaikutteiset menot Menojäännös , , , ,69 Lisäykset 0,00 0, , ,30 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 OPM:n avustus 0,00 0,00 0,00 0,00 Menojäännös ennen poistoja 0, , , ,99 Poistot 0, , , ,78 Menojäännös , , , ,21 Omistukset yrityksissä: Yhtiön nimi ja kotipaikka Osakkeet Omistusosuus Oma pääoma Tilikauden voitto / Kirjanpitokpl % tappio 2014 arvo SLU-Palvelut Oy, Helsinki * , , , ,45 SLUnet Oy, Helsinki * , ,57-180, ,52 Suomen Kunto ja Virkistys Oy , , , ,11 Sporttipaino Oy, Helsinki , , , ,25 Helsinki Halli Oy ,28 Nuori Suomi Palvelut Oy , , , ,42 Suomen Urheiluopiston Kannatusyhtiö 6 40,37 Kiinteistö Oy Karjalaisten Heimotalo 2 336,37 Liikuntajärjestöjen arpayhtiö Oy 8 26, ,82-3, , ,13 * Sulautunut Suomen Kunto ja Virkistys Oy:öön TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOt Vastuut ja vakuudet Leasingvastuut Tukirahoitus Seuraavana tilikautena erääntyvät 0, ,28 Myöhemmin erääntyvät 0,00 0,00 0, ,28 Nordea Rahoitus, Yrityskortit Vastuun määrä , ,87 Myöhemmin erääntyvät 0,00 0, , ,87 Vuokravastuut IVG Polar Oy Seuraavana tilikautena erääntyvät , ,68 Myöhemmin erääntyvät , , , ,72 Vakuudet ja vastuusitoumukset yhteensä , ,87 Muut vastuut Eläkesitoumuksista aiheutuva vastuu on 3.152,00 LIITETIEDOT HENKILÖSTÖSTÄ Henkilöstön lukumäärä Valovuosi 2014 Valovuosi

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Kasva Urheilijaksi aamukahvit 11.3.2015 Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Urheileva lapsi tai nuori kaiken keskiössä Koti Liikunta- ja urheiluolosuhteet - kuntataho Innostus

Lisätiedot

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE LISÄÄ LIIKETTÄ KOULUPÄIVIIN JA AKTIIVISUUTTA ILTAPÄIVIIN LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN JA VALON YHTEISISTÄ TUKITOIMISTA LIIKKUVILLE

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Tampere 1.9.2015 Nina Korhonen ja Heli Ketola varhaiskasvatuksen liikunnallistamisen asiantuntijat, Valo Verkoston rakenne Ohjelman

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Ohjausryhmän esitys liikuntayhteisölle alueellisen toiminnan toteuttamisesta 2.x 16.6. 11.8. Maailman liikkuvin urheilukansa ja

Lisätiedot

Lapsena ei tarvitse tietää haluaako isona urheiljaksi vai ei. Samat asiat muodostavat hyvän pohjan elämään kaikille lapsille

Lapsena ei tarvitse tietää haluaako isona urheiljaksi vai ei. Samat asiat muodostavat hyvän pohjan elämään kaikille lapsille Ilo ja Innostus urheiluun mahdollisimman monelle lapselle Menestys- ja laatutekijät reppuun Hyvä päivä Lapsena ei tarvitse tietää haluaako isona urheiljaksi vai ei Samat asiat muodostavat hyvän pohjan

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ohjelman päämäärä Tehtävänä ollut rakentaa valtakunnallinen, yksinkertainen ja helposti toteutettava ohjelma. Työmme on osa kansallista

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Kasva urheilijaksi aamukahvit

Kasva urheilijaksi aamukahvit Kasva urheilijaksi aamukahvit 1.10.2015 Alueellisten osaamis- ja palvelukeskusten prosessi toimenpiteet 2016 valittu miltä näyttää lajien toiminnan kannalta? Reijo Ruokonen, Laura Tast Kuulumiset Lasten

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Lasten liikuntapiirakka päiväkodissa klo 8.00-12.00 10,00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33,80% 56,10% 2. Kohtuullinen

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittäytymiset ja kuulumiset o Liikkujan polku -tilannekatsaus o Aikuisliikunnan

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

Kasva urheilijaksi aamukahvit

Kasva urheilijaksi aamukahvit Kasva urheilijaksi aamukahvit 26.5.2015 Tapaamisen sisältö: Kuulumiset Uudistuvat sinettiseurakriteerit/ Eija Alkavat Kasva urheilijaksi kokeiluprosessit lajien toiveet yhteistyön tavasta?/ Maria Lasten

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi 2 Jatkossa samat toiminnot tarjolla koko maassa Neljä toiminnan osa-aluetta: menestyvä lisää

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Hyvien käytäntöjen levittäminen kentälle Kunta- ja koulukohtaisen kehittämistyön tukeminen Osaamisen lisääminen Oppilaiden = vertaisohjaajien koulutus

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 Kasva urheilijaksi tilaisuus 2.2.2016 Jukka Karvinen Liikunnallisen elämäntavat

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Uudistetussa koulutuksessa

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma 17.11.2016 Isosti ja kovaa liikuntaseminaari Päivi Virtanen Liikkuminen varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuslaki Varhaiskasvatussuunnitelman

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari ONKO KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari 5. 6.10.2011 KT Riitta Asanti, Turun yliopisto/ Rauma LitT Anneli Pönkkö, Oulun yliopisto/kajaani KOULUYHTEISÖ/TYÖYHTEISÖ Rehtori Oppilaat

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

MENESTYS TOTEUTUU LAATUKRITEERIEN KAUTTA

MENESTYS TOTEUTUU LAATUKRITEERIEN KAUTTA MENESTYS TOTEUTUU LAATUKRITEERIEN KAUTTA UIMALIITON VALMENTAJA- JA OHJAAJAFOORUMI, 20.9.2015, HYVINKÄÄ OUTI AARRESOLA TUTKIJA, KIHU TÄNÄÄN KÄSITTELEMME: LAATU, MITÄ JA MIKSI LAATUTYÖKALUT SEURATOIMINNASSA

Lisätiedot

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Valmentajan osaamisen kehittäminen urheiluseurassa. Sinettiseuraseminaari Kirsi Hämäläinen Olympiakomitea

Valmentajan osaamisen kehittäminen urheiluseurassa. Sinettiseuraseminaari Kirsi Hämäläinen Olympiakomitea Valmentajan osaamisen kehittäminen urheiluseurassa Sinettiseuraseminaari 8-9.10.2016 Kirsi Hämäläinen Olympiakomitea Osaamisen kehittäminen Osaamisen kehittäminen Voimisteluliitossa XXX otsikko Toimintaympäristöjen

Lisätiedot

Yhteinen visio. Visio voidaan saavuttaa luomalla suomalaiselle liikkujalle ja urheilijalle paras mahdollinen toimintaympäristö kehittyä ja menestyä

Yhteinen visio. Visio voidaan saavuttaa luomalla suomalaiselle liikkujalle ja urheilijalle paras mahdollinen toimintaympäristö kehittyä ja menestyä Yhteinen visio Suomi maailman liikkuvin ja pohjoismaiden menestynein urheilukansa 2020 Visio on yhteinen päämäärä koko suomalaiselle liikunnalle ja urheilulle, sen eri toimijoille Visio voidaan saavuttaa

Lisätiedot

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4. Metropolialueen alueellisen palvelukeskuksen pilottihanke Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.2015 Päivän

Lisätiedot

Kasva urheilijaksi aamukahvit

Kasva urheilijaksi aamukahvit Kasva urheilijaksi aamukahvit 22.9.2016 Avaus Suomen Palloliiton valmennuslinja/ Marko Viitanen (45 min) Varhaisvuosien liikuntasuositukset/ Nina Korhonen (45 min) Ajankohtaiset o Urheilun Pelisäännöt

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan ja liikkumattomuuden merkitykset laajasti esillä myös mediassa

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain

Lisätiedot

Suomi 100. VNK: Urheiluyhteisö:

Suomi 100. VNK:  Urheiluyhteisö: Suomi 100 Valtioneuvoston kansliassa toimiva Suomi 100 -hanke vastaa juhlavuoden ohjelman kokoamisesta Valo-Olympiakomitea toimii vnk:n yhteystahona ja kumppanina Suomi 100 -ohjelmaan voi päästä mukaan

Lisätiedot

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 Liikunnan aluejärjestöt VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 VOK-työryhmä, Liikunnan aluejärjestöt 2015 Suomalaisen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen rakenne Liikunnan alejärjestöjen VOK-1 koulutus noudattaa

Lisätiedot

NUORET URHEILIJAT KEHITTYVÄT YLÄKOULUSSA

NUORET URHEILIJAT KEHITTYVÄT YLÄKOULUSSA NUORET URHEILIJAT KEHITTYVÄT YLÄKOULUSSA URHEILUAKATEMIAOHJELMAN YLÄKOULUSEMINAARI 12.-13.3.2015 #urheiluakatemia #yläkoulu Torstai 12.3.2015 11:30 Lounas + ilmoittautuminen, Varalan Urheiluopisto Tampere

Lisätiedot

Muutosta liikkeellä! TEHYLI 2020 & HAO kärkihanke/liikkuva koulu

Muutosta liikkeellä! TEHYLI 2020 & HAO kärkihanke/liikkuva koulu Muutosta liikkeellä! TEHYLI 2020 & HAO kärkihanke/liikkuva koulu HYTE-AVI-kokous 3.6.2016, THL Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö, liikunnan vastuualue Linjaukset

Lisätiedot

Valintavaihe Asiantuntijatyö

Valintavaihe Asiantuntijatyö Urheilijanpolun Valintavaihe Asiantuntijatyö Valmennusosaamisen yhteistyöfoorumi 26.9.2013 Outi Aarresola outi.aarresola@kihu.fi Valintavaihe kenen hommia? Lapsuus Valinta Huippu Nuori Suomi (2011), toteutus

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015 Liikkuva koulu Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015 11.9.2012 Mikä on Liikkuva koulu? YLE Keski-Pohjanmaa: http://yle.fi/uutiset/valitunneilla_peuhaus_kasvatt aa_lapsen_liikuntakakkua/6283397 Koulun liikuntaolosuhteiden

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry 10.11.2016 MIKSI TARVITAAN LUPA LIIKKEELLE? Lisää liikettä ja terveystiedon lukutaitoa

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

Liikkuva koulu , havainnot koulujen ja liikuntajärjestöjen yhteistyöstä Lupa liikkua ja urheilla koulussa -seminaari, Helsinki 3.3.

Liikkuva koulu , havainnot koulujen ja liikuntajärjestöjen yhteistyöstä Lupa liikkua ja urheilla koulussa -seminaari, Helsinki 3.3. Liikkuva koulu 2012-2014, havainnot koulujen ja liikuntajärjestöjen yhteistyöstä Lupa liikkua ja urheilla koulussa -seminaari, Helsinki 3.3.2015 Kati Lehtonen, LIKES-tutkimuskeskus, Kirsi Räty, Liikkuva

Lisätiedot

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin 15.4.2016 10.30 Valtakunnallinen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma palkitsi tänä vuonna Kajaanin ammattikorkeakoulun Liiku Myötätuulta

Lisätiedot

Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA

Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA 2016-2017 UVL:n organisaatio Ohjaajat ja Valmentajat Valmentajatiimi Jumppakummit Nuorisoklubi Kilta Johtokunta UVL:n toiminta Nuorten liikunta Lasten harrastajaryhmät

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi

Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne Rovaniemi 10.2.2014 Työntekijä haluaa onnistua ja kehittyä työssään hyödyntää omia vahvuuksiaan saada kannustavaa palautetta Meidän koulu haluaa olla

Lisätiedot

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA -LIIKUTTAVAN HYVÄ KOULU- www.liikkuvakoulu.fi JYRÄNGÖN KOULU 1,5 sarjainen alakoulu Oppilaita noin 200 Opettajia ja avustajia n. 15 henkilöä Koulussa panostettu koululiikunnan kehittämistoimintaan

Lisätiedot

Promoting National Implementation for Sport Club for Health Programmes in EU Member States, 2015-2017 (30 kk)

Promoting National Implementation for Sport Club for Health Programmes in EU Member States, 2015-2017 (30 kk) Promoting National Implementation for Sport Club for Health Programmes in EU Member States, 2015-2017 (30 kk) Timo Hämäläinen Project coordinator Valo/Liikunnan aluejärjestöt 1 SCFORH PROJECT PÄHKINÄNKUORESSA

Lisätiedot

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17 J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla rehtori Ville Laivamaa

Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla rehtori Ville Laivamaa Liikkuva koulu Lappeenranta Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla 3.2.2016 rehtori Ville Laivamaa Liikkuva Lappeen päiväkotikoulu Lappeen päiväkotikoulussa on varhaiskasvatuksen piirissä

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Liikkuva koulu hankkeen ensimmäinen toimintavuosi. 12.6.2011 Ketolanperän koululla, Ala-Rautalahti Tapio

Liikkuva koulu hankkeen ensimmäinen toimintavuosi. 12.6.2011 Ketolanperän koululla, Ala-Rautalahti Tapio Liikkuva koulu hankkeen ensimmäinen toimintavuosi 12.6.2011 Ketolanperän koululla, Ala-Rautalahti Tapio Hankkeen tavoite Lv 2010-2011: Liikkuva koulu hankkeen päätavoitteena on toimintakulttuurin kehittäminen

Lisätiedot

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

SALLI Salon liikkuvat lapset -kehittämishanke

SALLI Salon liikkuvat lapset -kehittämishanke SALLI Salon liikkuvat lapset -kehittämishanke Anna Karlsson varhaiskasvatuspalveluiden esimies 4.10.2016 Salo lukuina: Asukkaita 53 656 Kunnallisia päiväkoteja ~40 ja niissä hoitopaikkoja 2233 Perhepäivähoitajia

Lisätiedot

Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat

Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat SEURATOIMINTA LAPSET JA NUORET AIKUISET HUIPPU-URHEILU LIIKUNNAN ARVOMAAILMA LIIKUNTALAKI INFRA Tavoite Lappi on maailman kiinnostavin hyvinvointiympäristö

Lisätiedot

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia Oulu 7.9. 2015 Juho Silvasti Liikkuva Kalajoki- Hyvinvointia meille kaikille Kaikki koulut mukana Liikkuva koulu- toiminnassa 7 alakoulua 1 yläkoulu 1 yhtenäiskoulu

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU)

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Tehtävä LiikU on liikunnan asiantuntija Lounais- Suomessa. Liikutamme lapsia ja aikuisia tapahtumissa ja leireillä. Koulutamme lasten kanssa työskenteleviä,

Lisätiedot

Lapin Liikunta ry yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä

Lapin Liikunta ry yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä Lapin Liikunta ry yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä koulutustoiminta toimisto-, kirjanpito- ja talouspalvelu leiri- ja tapahtumatuotanto edunvalvonta- ja viestintätehtävät Liikkuvien koulujen

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Urheiluseurojen toimintaympäristön ilmiöitä, trendejä ja muutoksia

Urheiluseurojen toimintaympäristön ilmiöitä, trendejä ja muutoksia Työnuoli hanke, Seurakehitysprosessi 8.2.2015, Urheiluseurojen toimintaympäristön ilmiöitä, trendejä ja muutoksia YTT Juha Heikkala Asiantuntija, ennakointi TULEVAISUUSNAVIGAATTORI 1.0 www.sport.fi/kirjasto/liikunnan-tukipalvelut/ennakointi-ja-tulevaisuuden-tutkimus

Lisätiedot

Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta?

Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta? Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta? Tunti liikettä koulupäivään/lisää liikettä Monipuoliset liikuntamahdollisuudet

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA Aluejärjestöt Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 16 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä

Lisätiedot

KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI

KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI Hiljainen päivä toimistolla. KOP KOP! Hmph. Kuka siellä koputtelee? Vaikket varmaan ihan heti usko, niin meiltä keskisuomalaisilta loppuu tätä menoa

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö Liikkuvassa koulussa MOVE-kiertue 2015 Vantaa Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus

Monialainen yhteistyö Liikkuvassa koulussa MOVE-kiertue 2015 Vantaa Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus Monialainen yhteistyö Liikkuvassa koulussa MOVE-kiertue 2015 Vantaa 5.5.2015 Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus MONIALAINEN YHTEISTYÖ LIIKKUVASSA KOULUSSA Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Lisätiedot

LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo

LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo UKK-instituutin tiimi: Anne-Mari Jussila, Pauliina Husu, Henri Vähä-Ypyä, Kari Tokola, Tommi Vasankari Iso kiitos uudenlainen yhteistyö!

Lisätiedot

Ideapysäkit ideoita, keskustelua, suunnittelua (4 x 30 min)

Ideapysäkit ideoita, keskustelua, suunnittelua (4 x 30 min) 8.30 AAMUKAHVIT (SALI) 9.00 Johdatus päivän ohjelmaan Lasse Heiskanen, lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä, EKLU ry 9. Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen, pääsihteeri, Valtion liikuntaneuvosto

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

VALO JA LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖT. Toimenpiteet liikkuvampaan koulupäivään 2012-2014

VALO JA LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖT. Toimenpiteet liikkuvampaan koulupäivään 2012-2014 VALO JA LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖT Toimenpiteet liikkuvampaan koulupäivään 2012-2014 Koulupäivän liikunnallistaminen 2012-2014, Valo Valtakunnallinen viestintä ja yhteiset esitteet liikuntajärjestöjen tarjonnasta

Lisätiedot

Liikkuva koulu Paasitorni Palvelujohtaja Mika Mäkelä

Liikkuva koulu Paasitorni Palvelujohtaja Mika Mäkelä Liikkuva koulu Paasitorni 1.12.2016 Palvelujohtaja Mika Mäkelä Aika ennen https://www.youtube.com/watch?v=gsaalcjnns Liikkuva koulu laajenee kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä HENKILÖSTÖ TAITOJEN KEHITTÄMINEN

Lisätiedot

TAITOVALMENTAJAT LASTEN TOIMINNAN TUKENA U20 MM-KISASEMINAARI 3.-4.1.2015, SOKOS HOTELLI VANTAA

TAITOVALMENTAJAT LASTEN TOIMINNAN TUKENA U20 MM-KISASEMINAARI 3.-4.1.2015, SOKOS HOTELLI VANTAA TAITOVALMENTAJAT LASTEN TOIMINNAN TUKENA U20 MM-KISASEMINAARI 3.-4.1.2015, SOKOS HOTELLI VANTAA PERUSAJATUS JA TAVOITE LASTEN KIEKKOILU ALUEVALMENTAJAT SJL TUTOR- VALMENTAJAT valmennuspäälliköt. seuravalmentajat.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Tervetuloa Kisakallioon!

Tervetuloa Kisakallioon! Suomen Suunnistusliitto ry Tervetuloa Kisakallioon! Yhä useampi suunnistaa Suunnistus näkyy Suunnistus hyvinvoinnin keulakuva Suunnistus menestyy SUOMI SUUNNISTAA Suunnistusliiton strategia 2016 2020 Suunnistus

Lisätiedot

Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa

Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 19.9.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus VASU2017 työskentelyä ohjanneet keskeiset asiakirjat Varhaiskasvatuslaki (2015) - Perustetyön

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot