ESIPUHE. Kaupunkikorttihanke Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESIPUHE. Kaupunkikorttihanke 1993-2000 Loppuraportti"

Transkriptio

1 5 Kaupunkikorttihanke Loppuraportti ESIPUHE Tämä raportti kuvaa liikenne- ja viestintäministeriön koordinoimaa kaksivaiheista kaupunkikorttihanketta vuosina Raportissa on kuvattu hankkeen päävaiheet ja tavoitteet, toteutetut järjestelmät sekä tehdyt tutkimukset ja niiden tulokset. Raportin liitteenä on muistio monisovellusprojektin läpiviennistä sekä kaupunkikorttihankkeen sopimuskehikko. Raportti on tehty liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta. Raportin ovat laatineet projektipäällikkö Juhani Vehviläinen ja dipl.ins. Sanna Välimäki SCC Viatek Oy:stä. Lisäksi raportin laatimiseen ovat aktiivisesti osallistuneet projektikaupunkien hankejohtajat. Työn valvojana on toiminut yli-insinööri Seppo Öörni liikenne- ja viestintäministeriöstä. Helsingissä Seppo Öörni Yli-insinööri

2 7 SISÄLTÖ ESIPUHE... 5 SISÄLTÖ JOHDANTO Taustaa Kaupunkikorttiprojektit liikenneministeriön kehityshankkeina LIIKENNEMINISTERIÖN KAUPUNKIKORTTIHANKE Tavoitteet Ensimmäinen vaihe Organisointi Toteutus Toinen vaihe Organisointi Toteutus Tavoitteiden toteutuminen TOTEUTETUT JÄRJESTELMÄT Ensimmäinen vaihe Rovaniemi Seinäjoki Vaasa Toinen vaihe Yleistä Kaupunkikorttijärjestelmän yhteensopivuus Yhteistyö pankkien kanssa Korttien jakelu Keskusjärjestelmä Palvelusovellukset Ylläpito-organisaatio Yhteenveto toteutetuista järjestelmistä TUTKIMUKSET JA TULOKSET Yleistä Käyttäjä- ja vaikutustutkimukset Kaupunkikohtaiset tutkimukset I-vaiheessa Kaupunkikohtaiset tutkimukset II-vaiheessa Yhteenveto vaikutustutkimuksista Kysely HANKKEEN JATKOSUOSITUKSET LÄHTEET LIITTEET

3 9 1 Johdanto 1.1 Taustaa Kaupunkikorttihanke on jatkoa jo pidemmän ajan kehitystyölle joukkoliikenteen maksujärjestelmien uudistamiseksi ja kehittämiseksi Suomessa. Älykorttijärjestelmien kehittämiseen on päädytty 1980-luvun lopun joukkoliikenteen korttikokeilujen jälkeen. Liikenneministeriön johtama maksuvälinetyöryhmä on 1990-luvun alkupuolella tuottanut joukkoliikenteen älykorttipohjaisten maksujärjestelmien määrittelyt Suomessa kehitettäville uusille älykorttipohjaisille järjestelmille. Työn keskeisenä tavoitteena on ollut edistää turvallisten, avointen ja yhteentoimivien järjestelmien toteuttamista. Määrittelyt pohjautuvat kansainväliseen standardointityöhön. Määrittelytyö on luonut perustan myös monisovellusratkaisujen toteuttamiselle älykortilla. Liikenne- ja viestintäministeriön koordinoima kaupunkikorttihanke käynnistyi syksyllä 1993, jolloin koottiin yhteen kaupunkikortin kehittämisestä kiinnostuneet tahot. Kaupunkikorttihankkeen tavoitteena oli kehittää älykorttipohjaisia sovelluksia, joiden avulla voidaan parantaa palvelutasoa, saada turvallinen ja luotettava maksu- ja palvelujärjestelmä, helpottaa ja nopeuttaa pienten maksujen keräilyä, rationalisoida toimintaa ja toteuttaa turvallinen asiointi verkossa. Hanke on jatkoa joukkoliikenteen maksujärjestelmien kehittämiseksi tehdylle työlle ja siten ministeriön rooli suomalaisten monisovellusjärjestelmien kehittäjänä, koordinoijana ja rahoittajana on ollut keskeinen. Keväällä 1994 liikenne- ja viestintäministeriö valitsi neljä kaupunkia kaupunkikorttijärjestelmän ensimmäisen vaiheen pilottikaupungeiksi. Ensimmäisen vaiheen tavoitteena oli hakea erilaisia järjestelmän organisaatiomalleja ja toteutustapoja. Rovaniemen, Seinäjoen, Vaasan järjestelmät toteutuivat ja Lappeenrannan projekti keskeytettiin syksyllä Kaupunkikorttijärjestelmän ensimmäisestä vaiheen väliraportti julkaistiin helmikuussa 1997 (B:7/97). Valtakunnallisen kaupunkikorttihankkeen toiseen vaiheeseen osallistuivat Espoon, Oulun, Porin ja Vantaan kaupungit. Tarjouskilpailu kaupunkikorttijärjestelmän hankinnasta pidettiin keväällä 1998 ja neljän kaupungin järjestelmä otettiin tuotantokäyttöön lokakuussa Toisen vaiheen keskeisenä tavoitteena oli selkeyttää järjestelmän toimintamalleja ja vahvistaa yhteistyötä eri liikkeellelaskijoiden välillä. Toteutukseen vaikutti lisäksi voimakkaasti HST-kortin kehittäminen. Tulevaisuudessa ratkaisu, jossa loppukäyttäjä itse valitsee haluamansa korttipohjat ja niille ladattavat sovellukset, on elinkelpoinen. Liikenne- ja viestintäministeriön hankkeessa kehitetty kaupunkikorttikonsepti luo pohjan tulevaisuuden ratkaisuille kortti- ja laitetekniikan edelleen kehittyessä.

4 1.2 Kaupunkikorttiprojektit liikenneministeriön kehityshankkeina Ensimmäiset suomalaiset kaupunkikorttijärjestelmät toteutettiin liikenne- ja viestintäministeriön kaupunkikorttihankkeen alaisuudessa ja osittain ministeriön rahoituksella. Ministeriö pyrki edistämään toteutusprojektien välistä tiedonvaihtoa ja edelleen tukemaan avoimien järjestelmäkokonaisuuksien syntymistä. Ministeriön rahoituksen edellytyksinä ovatkin niin tekninen kuin kaupallinen avoimuus. Avoimuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä mahdollisuutta kilpailuttaa järjestelmän laite- ja ohjelmaosia, kuten kortteja, lukijoita, turvamoduuleja, ohjelmistoja jne. Tämä on mahdollista, jos on useita potentiaalisia järjestelmätoimittajia ja laitteiden sekä järjestelmänosien tärkeimmät rajapinnat ovat avoimet.

5 11 2 Liikenneministeriön kaupunkikorttihanke Tavoitteet Liikenne- ja viestintäministeriö asetti ensimmäisessä vaiheessa kaupunkikorttihankkeen tavoitteiksi: Kirjata kaupunkien älykorttiin liittyvät suunnitelmat Koota yhteen monisovelluskortista kiinnostuneet organisaatiot Laatia kaupunkikohtaiset konseptit monisovelluskortin toteuttamiseksi Tuottaa monistettavia, avoimia ja laitetoimittajariippumattomia älykorttiratkaisuja kaupunkien käyttöön Selvittää monisovellusjärjestelmän käytön vaikutuksia Välittää tietoa kotimaisten ja ulkomaisten monisovellushankkeiden välillä Kirjaamalla älykortteihin liittyvät suunnitelmat ja kokoamalla yhteen eri organisaatiot oli hankkeen alussa tavoitteena korostaa kehitystyöstä kiinnostuneiden kaupunkien keskinäisen yhteistyön merkitystä. Näin tavoitteena on ollut myös edesauttaa avoimuus- ja monistettavuusperiaatteiden toteutumista uusissa järjestelmissä sekä kaikille osapuolille turvallisten älykorttijärjestelmien luominen suomalaisiin kaupunkeihin siten, että lopputuloksena ovat toimivat ratkaisut. Toisessa vaiheessa liikenne- ja viestintäministeriön keskeisenä tavoitteena oli alun perin ensimmäisessä vaiheessa asetettujen tavoitteiden lisäksi selkeyttää kaupunkikorttijärjestelmän toimintamalleja ja vahvistaa yhteistyötä eri liikkeellelaskijoiden välillä. Tavoitteen asetteluun vaikuttivat lisäksi voimakkaasti henkilön sähköinen tunnistaminen (HST) ja KELAn sosiaaliturvakortin kehittäminen. Toisessa vaiheessa tavoitteena oli laatia valtakunnalliset määrittelyt kaupunkikorttisovelluksille. Kaupunkikorttijärjestelmä maksujärjestelmänä vähentää käteisen rahan käsittelyn tarvetta ja siten tavoitteena ovat säästöt myös työtehtävien ja toimintojen rationalisoinnin muodossa. Älykorttijärjestelmän avulla pyritään vapauttamaan henkilöstöä aikaavieviltä rutiinitehtäviltä. Subventioiden hallinta ja kohdentaminen onnistuu paremmin järjestelmän kautta. Toimintojen ja palvelujen käytön seurantaan järjestelmä antaa uusia mahdollisuuksia. Palvelun käyttäjille, kaupunkilaisille, tarjotaan useita palveluja samalla kortilla, joka on turvallinen, helppo ja nopea maksuväline. Kortti voi olla käyttäjälleen paljon muutakin kuin maksuväline. Kortille voidaan tallentaa erilaisia oikeuksia tai se voi toimia tietovarastona. Kaupunkikorttihankkeessa selvitettiin toteutettujen kaupunkikorttijärjestelmien vaikutuksia vaikutustutkimusten muodossa. Hankkeen tavoitteena oli välittää mahdollisimman laajasti tietoa kotimaisten ja ulkomaisten monisovellushankkeiden välillä, mihin osittain liittyvät myös EU:n IV puiteohjelman tutkimus- ja kehittämishankkeet, joista mainittakoon ADEPT II ja SAMPOhankkeet sekä toisessa vaiheessa DISTINCT-hanke.

6 Älykorttijärjestelmän avulla järjestelmän eri osapuolet saavat useita hyötyjä. Hyödyt asiakkaalle: Turvallinen ja kätevän kokoinen maksuväline Uusien alennusten ja usean palvelun käyttömahdollisuus yhdellä kortilla Monipuoliset käyttökohteet verrattuna paperilippuun Katoamistapauksessa kortti on helppo kuolettaa Käteistä rahaa ei tarvitse kuljettaa mukana Hyödyt älykorttijärjestelmän omistajalle ja palveluntarjoajille eli kaupungeille, virastoille ja yrityksille: Käteisen rahan käsittely ja siihen liittyvien kustannusten vähentäminen Joustavien taksarakenteiden käyttömahdollisuus sekä monipuoliset lipputuotteet Kunnan tuki saadaan kohdennettua oman kunnan palveluihin ja omille kuntalaisille Työsuhde-etuja voidaan ladata kortille Käyttäjistä ja käytöstä saadaan uudella tavalla tietoa suunnittelun avuksi Palveluita on mahdollisuus kohdentaa uudella tavalla Älykortti on turvallinen ja luotettava väline Parantunut imago Uusien palvelujen käyttöönotto mahdollista Ilmaisten ja tuettujen palvelujen väärinkäyttöä vähennetään Alueellisia ja valtakunnallisia lipputuotteita voidaan toteuttaa Saadaan luotettava tulonjako todellisen käytön mukaan Toisen vaiheen kaupungit Espoo, Oulu Vantaa ja Pori asettivat edellisten lisäksi tavoitteiksi: palveluiden parantaminen hakumenettelyä laajentamalla ja palveluaikaa lisäämällä eri sovellusten yhdistäminen samoille korttialustoille ja tätä kautta korttien määrän vähentäminen monistettavien clearing- ja toimintojärjestelmien aikaansaaminen 2.2 Ensimmäinen vaihe Organisointi Ensimmäisessä vaiheessa kaupunkikorttihanketta johti ja koordinoi liikenneministeriö, jonka vetämänä hankkeen johtoryhmä toimi. Työryhmät koordinoivat yhteisiä teknisiä määrittelyjä sekä selvityksiä johtoryhmän alaisuudessa. Hankkeen järjestäytyminen tapahtui kaupungeille myönnettyjen tukipäätösten jälkeen, jolloin varsinainen järjestelmien toteutukseen tähtäävä työskentely alkoi. Ensimmäinen kaupunkikorttihankkeen johtoryhmän kokous pidettiin syksyllä 1994.

7 13 Johtoryhmän tehtäviksi kirjattiin meneillään olevien monisovellusprojektien valvonta ja seuranta sekä valvonta edellä mainittujen tavoitteiden toteutumiseksi toimivien monisovellusjärjestelmien tuottamisessa kaupunkeihin. Johtoryhmä käsitteli yleisellä tasolla kulloinkin meneillään olevaa tilannetta kaupunkien projekteissa ja otti kantaa kaikkia koskevissa asioissa. Eri osa-alueet tulivat näin asianmukaisesti ja riittävästi otetuiksi huomioon. Yksityiskohtaisia kysymyksiä käsiteltiin työryhmissä. Tärkeitä johtoryhmälle keväällä 1995 asetettuja valvonnan kohteita olivat: Sopimukset järjestelmän toimittamisesta kaupunkien ja järjestelmätoimittajien välillä sekä muut lainsäädännölliset asiat Kunkin kaupungin järjestelmämäärittelyt Pilottivaiheen toteutuminen Turva-arvioinnit Vaikutustutkimukset Käyttöönotto Työryhmät työskentelivät kaupunkien tukena ja tuottivat yleisiä ja yhteisiä määrittelyjä monisovellusjärjestelmiin liittyen. Työryhmiksi osa-alueittain rajattiin turvallisuus-, parametri-, arkkitehtuuri- ja laitetekninen työryhmä sekä vammaiskuljetustyöryhmä. Työryhmät raportoivat työskentelystään johtoryhmälle Toteutus Kaupunkikorttihankkeen ensimmäinen vaihe käynnistyi 40 kaupunkiin suunnatulla kyselyllä syksyllä Kyselyn avulla selvitettiin kaupunkien ideoita, suunnitelmia ja toteutukseen tähtääviä aikomuksia liittyen lähinnä liikennesektorin älykorttisovelluksiin. Hankkeen edetessä kysely toistettiin syksyllä Tällöin älykorttijärjestelmien suunnittelu ja varsinkin ideointi oli lisääntynyt huomattavasti. Kaupunkikortin kehittämisestä kiinnostuneiden tahojen kokoaminen aloitettiin syksyn 1993 kyselyn yhteydessä. Samana syksynä pidettiin ensimmäinen kaupunkikorttiseminaari, jolloin kehitystyöstä kiinnostuneita kaupunkeja pyydettiin ilmoittautumaan. Tällöin kymmenen kaupunkia osallistui ensimmäisen vaiheen kaupunkikorttikonseptin luomiseen. Kaupunkeihin muodostettiin työryhmät, jotka vastasivat esiselvitystyön tekemisestä kaupungeissa. Näiden työryhmien kanssa liikenneministeriö piti kaupunkikohtaiset aloituspalaverit sekä yhteisen tulosseminaarin. Aloituspalaverissa on selvitetty osallistujien käsitykset toimikorttipohjaisista ratkaisuista, näiden asettamia tavoitteita kaupunkikortille sekä osallistumiselle ministeriön hankkeeseen. Keväällä 1994 liikenneministeriöstä oli mahdollisuus hakea tukea kaupunkikorttijärjestelmän toteuttamiseen. Hakemuksessaan kaupungit esittivät tavoitteensa ja yleisen kuvauksen järjestel-

8 mästä kustannusarvioineen. Valintaperusteena oli mm. tavoite pilotoida erilaisia järjestelmän hallinnointitapoja. Yksi vaihtoehto oli hallinnoidan ja clearata kaikki itse. Toinen tapa oli vuokrata hallinnointi- ja clearauspalvelut ja kolmantena vaihtoehtona esitettiin näiden kahden välimuotoa, jossa osa tehdään itse ja osa vuokrataan. Liikenneministeriö myönsi ensimmäisen vaiheen toteutuksille suunnittelu- ja toteutustyöhön avustusta, joka osoitetaan ulkopuolisten tahojen kustannuksiin ja laitetoimituksiin. Avustusta myönnettiin Lappeenrannalle, Rovaniemelle, Seinäjoelle ja Vaasalle. Johtoryhmän ja työryhmien työskentelyssä korostettiin yhdessä tehtävän työskentelyn merkitystä sekä tiedon kulun tärkeyttä projektien välillä. Liikenneministeriö teki tukipäätöstensä mukaiset sopimukset pääasiassa vain kaupunkien kanssa, poikkeuksena Rovaniemen taksit, joille ministeriö teki erillisen rahoituspäätöksen. Kaupunkien ja järjestelmätoimittajien välisten sopimusten tekeminen vei aikaa useita kuukausia ja oli huomattavasti oletettua työläämpää. Myös järjestelmien kuvaukset ja projektisuunnitelmat koituivat pitkällisiksi prosesseiksi niin kaupunkien kuin järjestelmätoimittajienkin taholta. Käytännössä työskentely keskittyi ensimmäisessä vaiheessa johtoryhmän työskentelyyn ja huomattavasti alkuperäistä arviota vähemmän työryhmissä työskentelyyn. Johtoryhmässä jouduttiin syksyllä 1995 puuttumaan projektin työskentelyyn ankaralla tavalla, kun Lappeenrannan työskentely ei kaupungin sisäisten vaikeuksien takia ollut edennyt miltei puoleen vuoteen. Liikenneministeriö joutui peruuttamaan Lappeenrannan tukipäätöksen. Johtoryhmässä käsiteltiin myös joidenkin laitetoimittajien ja kaupunkien välisiä ongelmia. Työryhmät työskentelivät käytännössä kolmena ryhmänä; tietoelementit, turvallisuus ja vammaiskuljetusryhmän muodossa. Tietoelementtityöryhmä perustettiin koordinoimaan, ohjaamaan ja tarvittaessa tukemaan hankkeita tietoelementtejä koskevissa asioissa. Tietoelementeillä tarkoitetaan eri sovellusten käyttämiä perusparametreja, joilla kuvataan mm. palvelujen hintoihin ja ominaisuuksiin sekä järjestelmien toimintaan vaikuttavia tekijöitä kuten esim. käyttöön liittyvät oikeudet ja/tai rajoitukset, käyttäjien profiilit, laitteiden ominaisuudet, järjestelmän osapuolet jne. Laatu- ja turvallisuustyöryhmän tavoitteena oli turvallisuussuunnitelman mukaisesti tarkoitus päästä riskienhallinnan avulla kussakin projektissa tarpeiden mukaisiin turvallisuusratkaisuihin ja tehdä yleismalli kaupunkikorttihankkeiden turvallisuussuunnittelulle. Aikaisempien älykorttiprojektien pohjalta oli tiedossa, että tehokas riskiarviointi edellyttää hyvälaatuista yleiskuvausta. Vammaiskuljetustyöryhmä otti tavoitteekseen saada aikaan mahdollisimman nopeasti hyvä ja helposti monistettava, valtakunnallisesti käyttöönotettava maksujärjestelmä liikuntaesteisten kuljetuksiin. Tehtävikseen työryhmä määritteli koordinoida, välittää tietoa, toimia keskustelufoorumina, auttaa ongelmissa sekä innostaa muita työn alkuun. Työryhmä keskittyi yhdenmukaisten toiminnallisten määritysten aikaansaamiseen. Määritys valmistui keväällä 1996 ja se julkaistiin YTV:n julkaisusarjassa. Teknisten valintojen vuoksi kaupunkikorttiprojekteihin ei muodostunut toiminnallista määritystä vastaavaa yhtenäistä järjestelmää.

9 15 Johtoryhmää on informoitu myös muiden älykortteihin liittyvien työryhmien työskentelystä. Ensimmäisen vaiheen aikana käynnissä olevia hankkeita olivat sähköisen käteisen työryhmä (SÄ- KÄ), henkilön sähköisen identiteettiä käsittelevä työryhmä (SID), pankkien rahakortti, joukkoliikenteen älykorttipohjaiset maksujärjestelmät (Matkahuolto ja useat paikalliset hankkeet) sekä pääkaupunkiseudun liikuntaesteisten kuljetukset. Kaupunkikorttihankkeen etenemisestä on tiedotettu laajasti eri keskushallinnon ja kaupunkien edustajille seminaarimuotoisissa tilaisuuksissa. Liikenneministeriö on järjestänyt kaupunkien edustajille kaupunkikorttihankkeeseen liittyen opintomatkat Pariisiin Cartes-konferenssin yhteydessä syksyllä 1994 ja 1995, Blois:n kaupunkiin Ranskaan keväällä 1995, Saksan Oldenburgiin ja Frankfurtiin sekä Ranskaan Lilleen keväällä Näillä opintomatkoilla on tutustuttu älykorttipohjaisiin joukkoliikenteen järjestelmiin, monisovellusjärjestelmiin sekä terveyspuolen sovelluksiin. Kustakin matkasta on tehty erillinen matkakertomus. 2.3 Toinen vaihe Organisointi Kaupunkikorttihankkeen 2. vaihetta johtamaan ja koordinoimaan perustettiin syksyllä 1998 johtoryhmä. Liikenne- ja viestintäministeriö osallistui johtoryhmän työskentelyyn, mutta varsinainen koordinointivastuu oli kaupungeilla. Johtoryhmä toimi projektin ylimpänä valvonta- ja päätöselimenä. Johtoryhmän tehtävänä oli valvoa projektin etenemistä, hyväksyä kokonaisprojektin projektisuunnitelma, vaiheiden tulokset sekä koko toimitus ja päättää muutoksista, jotka vaikuttivat aikatauluun tai kustannuksiin ja joita ei delegoitu hankejohtajien päätettäväksi sekä päättää sopimuksellisista asioista. Kokonaisprojektin johtoryhmän lisäksi jokaisessa kaupungissa oli oma kaupunkikohtainen johtoryhmänsä, jonka tehtävänä oli valvoa projektin etenemistä oman kaupunkinsa osalta. Johtoryhmässä oli kustakin kaupungista edustaja, jonka tehtävänä oli edistää myönteistä asennetta hanketta kohtaan kaupungin organisaatiossa, varmistaa tiedonkulku johtoryhmän ja kaupungin projektiorganisaation välillä, sitouttaa kaupungin johto hankkeeseen sekä vastata projektin rahaasioista. Hankejohtajat toimivat johtoryhmän varajäseninä. Liikenne- ja viestintäministeriö kutsui keväällä 1999 hankkeeseen projektikoordinaattorin, jonka tehtäviksi projektin johtoryhmä asetti kokouksessaan seuraavat: - koordinaattori toimii johtoryhmän esittelijänä yhdessä toimittajapuolen projektipäällikön kanssa, - toimii tilaajapuolen projektipäällikkönä, - pitää yhteyttä kaupunkien vastuulla oleviin kolmansiin osapuoliin, - vastaa tilaajapuolen projektisuunnitelmasta ja sen toteutumisesta sekä - toimii hankejohtajaryhmän vetäjänä.

10 Projektin johtoryhmän alaisuudessa toimi hankejohtajaryhmä, jonka tehtävänä oli johtoryhmän alaisuudessa ja valtuuttamana suorittaa hankkeen kokonaisohjausta ja seurantaa sekä hyväksyä projektissa syntyviä tuotoksia. Hankejohtajaryhmään kuuluivat kaupunkien hankejohtajat ja toimittajan edustus. Johtoryhmä ja hankejohtajaryhmän käsittelivät kaikille sovelluksille ja koko projektille yhteisiä asioita. Tämän lisäksi hankejohtajaryhmän alaisuudessa toimivat sovelluskohtaiset projektiryhmät, joiden vastuulla oli eri sovellusten kehittäminen. Projektiryhmissä oli edustus kaikista kaupungeista. Kussakin kaupungissa toimi lisäksi kaupungin oma kaupunkikorttityöryhmä. Kaupunkikortti projektin organisoituminen Toteutusvaiheen organisaatio Johtoryhmä: Kaupungit Liikenneministeriö Integraattori Toimittajan edustaja Sidosryhmät Kaupunkien hankejohtajat Toimittajan projektipäällikkö Liikunta sovellus Ateria sovellus... Clearing sovellus Toimittajan projektiedustus Espoo Oulu Pori Vantaa Espoo Oulu Pori Vantaa Espoo Oulu Pori Vantaa Kuva 1. Kaupunkikorttihankkeen II-vaiheen organisaatiokaavio Toteutus Kaupungit lähtivät hakemaan edellä mainituin tavoittein järjestelmää, jonka tekniikkaa ei kaupungeissa tunnettu. Alkuvaihe sisälsi paljon optimismia, joka ei perustunut reaaliseen käsitykseen työn mittavuudesta ja laajuudesta. Myös vaikutukset ja linkkien rakentamiset jo olemassa oleviin, koko ajan laajeneviin omiin palkanmaksu-, kirjanpito-, ym. järjestelmiin eivät alussa ol-

11 17 leet täysin selvillä. Projektin edetessä työn vaativuus alkoi vähitellen selvitä ja lisäresurssien tarve hahmottua. Pankkien hallinnoiman Avant-kukkaron yhdistäminen samalle korttipohjalle sekä hankkeen moninaisuus asettivat myös järjestelmätoimittajalle uusia, huomattavia haasteita, vaikka jotkut järjestelmän osat olivat valmiina jo hankkeen käynnistyessä. Hankkeelle valittiin kokonaisvastuullinen toimittaja, joka toimi järjestelmätoimituksen integraattorina ja koordinoi alihankkijoiden toimintaa. Liikenne- ja viestintäministeriö edellytti, että kaupungit laativat sovelluksille yhteiset määrittelyt ja pyytävät yhteiset tarjoukset. Perinteiset kokemukset kaupunkien yhteishankkeista eivät alussa valaneet uskoa eri osapuoliin, kun kaupunkien kokoerotkin olivat Porin noin asukkaasta noin asukkaan Espooseen. Yhteistyöhön kuitenkin ryhdyttiin ja näin jälkeenpäin voi todeta, että hankkeesta ja eri sovellusten määrittelystä tuli laajemmat ja paremmat kuin mitä yksittäisinä projekteina olisi tullut. Lähtökohdat toisen vaiheen kaupungeissa olivat hyvin erilaiset. Pääkaupunkiseudulla on ollut jo vuodesta 1996 lähtien käytössä älykorttipohjainen liikuntaesteisten kuljetusjärjestelmä (LIKU- MA), eikä sen yhdistäminen uudelle kaupunkikortille ollut tarkoituksenmukaista teknisistä ja taloudellisista syistä johtuen. Vastaavasti YTV:n mittava joukkoliikenteen älykorttipohjainen maksujärjestelmä on ollut rakenteilla koko kaupunkikorttihankkeen ajan. Porissa ja Oulussa oli ennen kaupunkikorttihankkeen käynnistymistä erillinen joukkoliikenteen maksujärjestelmä eikä niitä yhdistetty kaupunkikortille erilaisesta korttitekniikasta johtuen. Alkuperäisestä tavoitteesta, joukkoliikennesovelluksen yhdistämisestä kaupunkikortille, ei ole luovuttu. Kaupunkikorttisovellusten esiintyminen pankkikortilla johti yhteistoimintaan silloisten Meritan, Osuuspankin, Leonian ja Automatia Oy:n kanssa. Pankkien kanssa tehtiin sopimukset sellaisten korttialustojen tuottamisesta, joille pankin perinteisten toimikorttisovellusten lisäksi voidaan ladata kaupunkikorttisovellukset. Yhteyttä alihankkijoihin on pitänyt lähinnä toimittaja, mutta hankkeen edetessä ovat suorat yhteydet syntyneet kaikkien alihankkijoiden kanssa. Kun tilaajat vähitellen oppivat käyttämään sovelluksia, syntyi parannusehdotuksia ja sen myötä uusia ohjelmaversioita. Korttijärjestelmäoperaattorin, kuten myös liikenne- ja viestintäministeriön ja osallistuvien kaupunkien tavoitteena on ollut monipuolisen, hyvin toimivan ja taloudellisen järjestelmän luominen. Lähtien siitä, että projektissa on koko ajan luotu uutta, monia eri järjestelmiä yhteen integroivaa systeemiä, on työ todella ollut pioneerityötä. Tämä merkitsee sitä, että oppia ei, ehkä yksittäisiä ratkaisuja lukuun ottamatta, ole voitu hakea ja soveltaa mistään muualta, ja siksi työ on ollut todella haastavaa ja luovuutta vaativaa, mutta mielenkiintoista kaikille osapuolille. Espoon ja Vantaan kaupungit olivat mukana EU:n DISTINCT-hankkeessa. EU-hankkeessa mukanaolo asetti velvoitteita kaupungeille, mutta antoi myös sellaisia tuloksia, joita voitiin hyödyn-

12 tää koko kaupunkikorttihankkeessa. Kansainvälinen yhteistyö toi arvokasta tietoa muualla Euroopassa tehtävästä työstä, synnytti kontakteja eurooppalaisiin asiantuntijoihin sekä vahvisti Suomen asemaa alan edelläkävijämaana. 2.4 Tavoitteiden toteutuminen Seitsemän projektikaupungin hankejohtajille tehtiin kysely, jossa heitä pyydettiin arvioimaan, miten hyvin kaupunkikorttihankkeelle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Tulokset käytiin läpi keskustelutilaisuudessa, jossa kaupunkien edustajat yhdessä arvioivat syitä siihen, miksi osa tavoitteista saavutettiin ja osa jäi saavuttamatta. Kaupunkien mielipiteissä oli jossain määrin eroja johtuen lähinnä siitä, että toisen vaiheen kaupungeissa käyttäjämäärät ovat kohtalaisen pieniä ja kaikkia järjestelmän mahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty. Kyselyn tulokset näkyvät kuvissa 2ja3. Käyttäjän kannalta parhaiten on toteutunut kaupunkien asettama tavoite Älykortti on turvallinen ja kätevän kokoinen maksuväline. Tavoite toteutui kaupunkien mukaan melko tai erittäin hyvin. Kortin helppo kuolettaminen katoamistapauksessa on myös toteutunut melko hyvin, vaikka kortin kuolettaminen on mahdollista vain virka-aikana. Käteistä rahaa ei tarvitse kuljettaa mukana on toteutunut vain osittain. Kuntalainen tarvitsee käteistä rahaa edelleen monessakin tilanteessa, mutta esim. uimahalliin lähtiessään voi ottaa mukaan pelkän kaupunkikortin, johon on ladattu uimahalliliput. Tavoitteiden toteutuminen käyttäjän kannalta Kaupunkien hankejohtajille tehty kysely Turvallinen ja kätevän kokoinen maksuväline 4,1 Katoamistapauksessa kortti on helppo kuolettaa Uusien alennusten ja usean palvelun käyttömahd. yhdellä kortilla 4,0 4,0 Monipuoliset käyttökohteet verrattuna paperilippuun 3,9 Käteistä rahaa ei tarvitse kuljettaa mukana 3, Kuva 2. Kaupunkikorttihankkeen tavoitteiden toteutuminen käyttäjän kannalta. Kysely kaupunkien hankejohtajille. Vastausasteikko: 1=ei lainkaan, 2=huonosti, 3=osittain, 4=melko hyvin, 5=erittäin hyvin.

13 19 Kaupungin toiminnalle asetetuista tavoitteista parhaiten on toteutunut tavoite: älykortti on turvallinen ja luotettava väline. Yli puolet hankejohtajista oli sitä mieltä, että tavoite on toteutunut erittäin hyvin. Toisen vaiheen kaupungit asettivat tavoitteeksi monistettavien järjestelmien ja toimintojen aikaansaamisen. Varsinkin toisen vaiheen kaupungit uskovat, että tavoite on saavutettu erittäin hyvin. Järjestelmä on kehitetty neljän erilaisen kaupungin tarpeiden mukaisesti. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin se täyttää uusien, järjestelmän käyttöönottoa suunnittelevien kuntien tarpeet. Tavoitteiden toteutuminen kaupunkien kannalta Kaupunkien hankejohtajille tehty kysely Älykorttionturvallinenjaluotettavaväline 4,4 Monistettavien järjestelmien aikaansaaminen Ilmaisten ja tuettujen palvelujenväärinkäyttöä vähennetään Palveluita on mahdollisuus kohdentaa uudella tavalla Työsuhde-etuja voidaanladata kortille Sovellusten yhdistäminen samoille korteille, korttien määrän väh. Saadaan luotettava tulonjako todellisen käytön mukaan Käyttäjistä ja käytöstä saadaan tietoasuunnittelun avuksi 4,0 3,9 3,9 3,9 3,7 3,7 3,7 Kunnan tuki voidaan kohdentaa oman kunnan Alueellisia ja valtakunnallisia lipputuotteita voidaan toteuttaa Joustavat taksarakenteet ja monipuoliset lipputuotteet 3,4 3,3 3,3 Uusien palvelujen käyttöönotto mahdollista Parantunut imago 3,0 3,0 Käteisen rahan käsittelynja käsittelykustannusten vähentäminen Palveluiden parantaminenhakumenettelyä laajentamalla 2,7 2, Kuva 3. Kaupunkikorttihankkeen tavoitteiden toteutuminen kaupungin toiminnan kannalta. Kysely kaupunkien hankejohtajille. Vastausasteikko: 1=ei lainkaan, 2=huonosti, 3=osittain, 4=melko hyvin, 5=erittäin hyvin. Melko hyvin on toteutunut myös tavoite ilmaisten ja tuettujen palvelujen väärinkäytön vähentämisestä. Etujen käytön valvonta ja hallinta on helpottunut niin, että etujen käyttöä pystytään seu-

14 raamaan entistä paremmin. Varsinaisia säästöjä pystytään osoittamaan etenkin liikuntaesteisten ja koululaisten kuljetuksissa, mutta myös liikunta- ja ateriapalveluissa. Kaupunkikortille pystytään myös lataamaan työsuhde-etuja, joita ovat mm. uimahalli- ja ateriapalvelut, kulkuoikeudet ja virkamatkat takseissa. Tavoite korttien määrän vähentämiseksi on toteutunut osittain; erillisten lippujen määrä on vähentynyt ja samalle kortille voidaan ladata useita eri palveluita, mutta alkuperäinen tavoite eri korttialustojen (HST, KELA, matkakortti) käytöstä ei projektin puitteissa toteutunut. Jatkohankkeet tavoitteen saavuttamiseksi ovat käynnistyneet eri kaupungeissa. Järjestelmä pystyy tuottamaan erittäin monipuolista tilastotietoa suunnittelun tueksi, mutta pienistä käyttäjämääristä johtuen sitä ei ole vielä päästy hyödyntämään. Samoin kaupunkikorttijärjestelmä mahdollistaa kunnan tuen kohdentamisen tietyn kunnan asukkaille ja erityisryhmille, mutta ominaisuutta ei juuri ole kaupungeissa vielä käytetty. Kaupungin imagon parantuminen on toteutunut vain osittain. Järjestelmän käyttöönoton hitaus ei ole erityisemmin parantanut kaupungin imagoa kuntalaisten silmissä. Kuntalaisten mielipiteet kaupunkikortista ovat jakautuneet sekä puolesta että vastaan, mutta useimmat eivät ole osanneet muodostaa mielipidettä uudesta asiasta. Toisaalta järjestelmää ei ole voitu vielä laajassa mitassa markkinoida kaupungin ja kaupunkikortin imagon parantamiseksi, koska toteutus on joissakin kaupungeissa vielä keskeneräinen. Kansainvälisesti hankkeet ovat herättäneet mielenkiintoa. Kaupungit ovat saaneet useita kansainvälisiä vieraita ja hankkeiden vetäjät ovat pitäneet esitelmiä kansainvälisissä konferensseissa. Käteisen rahan käsittelykustannuksissa ei ole vähäisestä käyttäjämäärästä johtuen tullut merkittäviä säästöjä. Kaupunkikortti on korvannut pääasiassa paperiset sarjaliput eri palvelukohteissa. Käteisen rahan käyttöä ovat korvanneet palkastapidätys ateriasovelluksessa sekä Avantmaksaminen, jonka käyttö on toistaiseksi hyvin vähäistä. Käteisen rahan käsittelystä aiheutuu kaupungeille edelleen huomattavat kustannukset. Palveluiden parantaminen hakumenettelyä laajentamalla ja palveluaikaa lisäämällä ei ole toteutunut, koska sähköinen asiointi ei toteutunut kaupunkikorttihankkeessa. Tehtyjen vaikutustutkimusten mukaan ainakin Rovaniemellä kaupungin asettamat viralliset tavoitteet ovat pääasiassa täyttyneet; järjestelmä vähentää paperityötä, tuottaa hyvää seuranta- ja tilastotietoa, nopeuttaa ja helpottaa maksutapahtumaa, vähentää rahan ja erilaisten lippujen käsittelyä sekä mahdollistaa hintadifferoinnin. Lisäksi järjestelmä tuo kaupungille positiivista imagoa, parantaa asiakkaiden henkilösuojaa, vähentää väärinkäytöksiä, mahdollistaa uusien tuotteiden käyttöönoton sekä mahdollistaa maksujen perimisen kunnallisista palveluista. /13/ Rovaniemellä ja Seinäjoella on vammaiskuljetusjärjestelmän käyttöönotto vähentänyt huomattavasti laskutukseen käytettyä työtä. Henkilökunnan määrää ei ole muutettu, mutta sosiaalityöntekijä pystyy nyt keskittymään entistä enemmän omaan työhönsä. /7/

15 21 3 Toteutetut järjestelmät 3.1 Ensimmäinen vaihe Rovaniemi Vaiheet Rovaniemellä lähtökohtana oli paikallisliikenteen lippujärjestelmän kehittäminen ja subventioiden ohjaaminen kaupungin asukkaille. Tarjouskilpailussa kaupunki valitsi vaihtoehdon, jossa kaupunkikortin hallinnoimisesta, jakelusta ja clearauksesta vastaa ulkopuolinen toimittaja. Päävastuullisen toimittajan valinnan jälkeen laadittiin projektisuunnitelma, allekirjoitettiin urakkasopimukset, perustettiin projektiorganisaatio sekä tehtiin tuotteiden ja rajapintojen määritykset kartoittamalla eri hallintokuntien tarpeet. Hankkeen aikana määrityksiä tarkennettiin toteuttamiskelpoisiksi yhteistyössä pääurakoitsijan kanssa. Marraskuussa 1995 käynnistettiin taajamalipun pilotti, jonka aikana tehtiin korjauksia ja rakennettiin muita sovelluksia pilotista saatujen kokemusten perusteella. Järjestelmän käyttöönotto tapahtui tuotteittain maalis-huhtikuussa Käyttäjätutkimusten jälkeen-vaihe tehtiin vuoden vaihteessa Järjestelmän kuvaus Rovaniemellä on ollut käytössä keväästä 1996 lähtien kaupunkikorttijärjestelmä, jossa useita eri kaupungin palveluja voidaan maksaa samalla älykortilla, Rovaniemi-kortilla. Rovaniemi-kortin voi hankkia kuka tahansa, neljästä eri myyntipisteestä; kaupungintalolta, pääkirjastosta, uimahallista tai Matkahuollosta. Myyntipisteessä kortille alustetaan asiakkaan haluamat kaupunkikorttituotteet. Kortin hankkimisen yhteydessä asiakas maksaa kortista pantin. Lisälatauksia kortille voidaan tehdä myyntipisteiden lisäksi kaikissa paikallisliikenteen linjaautoissa. Rovaniemi-kortille ladattavia kaupunkikorttituotteita ovat: Paikallisliikenteen sarjaliput (22 ja 44 matkaa) ja 30 päivän taajamalippu Uimahallin sarjaliput ja kausiliput Kirjastokortti Arvokukkaro Vanhusten ja vammaisten kuljetuspalvelut

16 Arvokukkaroa voidaan käyttää maksuvälineenä seuraavissa kohteissa: Paikallisliikenteen linja-autot Uimahalli Kirjasto Kaatopaikka Terveyskeskus Kaupungin ruokapalvelu Tuotteet ovat eri hintaisia lapsille, nuorille, aikuisille ja eläkeläisille. Rovaniemeläiset saavat uimahallituotteista 20% alennusta. Vanhus- ja vammaispalvelun asiakkaat saavat heille myönnetyt matkustusoikeudet Rovaniemi-kortille ladattuina. Matkahuolto huolehtii korttien omistajana niiden liikkeellelaskusta, jakelusta, toimivuudesta, turvallisuudesta ja kehittämisestä sekä maksutapahtumien clearauksesta. Kaikki kaupunkikorttijärjestelmän kortinlukijalaitteet ovat Inter Marketing Oy:n toimittamia turvamoduulilla varustettuja rahastuslaitteita. Poikkeuksena ovat taksien taksamittari- ja kortinlukijalaitteet, jotka ovat Semel Oy:n toimittamia. Varikko-ohjelmiston on toimittanut Inter Marketing Oy. Liikenneministeriön kaupunkikorttihankkeen johtoryhmän merkitys on suuri. Johtoryhmän asiantuntijoiden ja toisten kokeilukaupunkien kokemukset ovat olleet Rovaniemelle tärkeitä kaupunkikortin toteutuksessa. Asiantuntijoiden tiedot ja kokemukset määrityksistä ja toteutusratkaisujen rajapinnoista ovat vieneet hanketta eteenpäin Seinäjoki Vaiheet Seinäjoella kaupunkikorttihanke jakaantui kahteen päävaiheeseen. Ensimmäinen kaupunkikortti perustui kansalliseen Avant 1 kolikkokukkaroon. Ensimmäinen vaihe eteni niin pitkälle, että urakkatarjouskilpailun perusteella valittiin pääurakoitsija, perustettiin projektiorganisaatio, tehtiin tuotteiden ja rajapintojen määrittelyt, rakennettiin järjestelmää ja käynnistettiin pilotti toukokuussa Kun Avant 1 kolikkokukkaron toiminta lakkautettiin, projekti jäädytettiin liikenneministeriön suostumuksella ja tehtävään asetettu asiantuntijaryhmä ryhtyi selvittämään uusia suuntautumisvaihtoehtoja. Elokuussa 1996 allekirjoitettiin uusi pääsopimus ja ryhdyttiin rakentamaan uutta järjestelmää vanhojen määritysten perusteella. Uusi järjestelmä otettiin lähes koko laajuudessaan käyttöön vuoden 1997 alusta. Käyttäjätutkimusten ennen-vaihe tehtiin vuoden vaihteessa ja jälkeen-vaihe vuotta myöhemmin.

17 23 Järjestelmän kuvaus Korttien hankinnasta, liikkeellelaskusta, hallinnoinnista ja alustuksesta sekä maksutapahtumien clearauksesta huolehtii Matkahuolto. Kaupunkikortille voidaan ladata Matkahuollon joukkoliikennetuotteiden lisäksi mukaan lukien Matkahuollon arvokortti seuraavat lipputuotteet: Kirjastokorttiominaisuus Uimahallituotteita Sosiaali- ja vammaishuoltolain perusteella korvattavat matkat Kortille ladattavalla Matkahuollon arvokorttituotteella voidaan maksaa palveluja seuraavissa kohteissa: Kirjasto Ruokapalvelu Uimahalli Pysäköinti Taksit Bussit Matkahuollon arvokortin lisäksi kaikissa edellä mainituissa palvelupisteissä käy maksuvälineenä myös pankkien Avant-korttiraha. Kaupunkikortteja myydään Matkahuollon toimipisteessä Matkakeskuksessa ja erikseen sovituissa kaupungin myyntipisteissä. Kortit alustaa myynnin yhteydessä joko Matkahuolto tai kaupunki. Kaupunkikortista peritään ensimmäisellä kerralla pantti, jonka asiakas saa takaisin palauttamalla toimintakuntoisen kortin Matkahuoltoon. Sosiaalitoimen tuotteiden osalta noudatetaan käytäntöä, jossa asiakkaan kortilta varataan erikseen lohko näiden tuotteiden lataamista varten. Kyseisen lohkon perustaa Matkahuolto ja sen jälkeen se ladataan kaupungin sosiaalivirastossa. Tiedot näistä matkustuksista eivät tule Matkahuollon clearingiin, vaan niiden clearauksesta vastaa taksien oma varikko. Myynti- ja clearingjärjestelmän turvallisuus rakentuu liikenne- ja viestintäministeriön määritysten mukaisesti. Jokaisessa kaupunkikorttia käyttävässä laitteessa on Matkahuollon turvamoduuli, joka tarkistaa kortin kuulumisen järjestelmään ja laskee tapahtumalle sinetin.

18 3.1.3 Vaasa Vaiheet Vaasassa kaupunkikorttijärjestelmän lähtökohtana oli paikallisliikenteen lippujärjestelmän kehittäminen. Tarjouskilpailu kaupungin hallinnoiman korttijärjestelmän toteuttamisesta järjestettiin lokakuussa Sen jälkeen projekti on edennyt seuraavasti: kaupunki valitsi kokonaisvastuullisen toimittajan, perustettiin projektiorganisaatio, allekirjoitettiin toimitussopimus, aloitettiin tuotteiden ja rajapintojen määrittelytyö ja valittiin korttityyppi sekä joukkoliikennejärjestelmän toimittaja. Määrittelytyötä sekä järjestelmän rakentamista ja testaamista on suoritettu koko projektin ajan eri sovellusten osalta. Järjestelmän on otettu suurimmalta osin käyttöön ja joukkoliikenteen osalta se tapahtuu vuoden 2002 aikana. Käyttäjä- ja vaikutustutkimusten ennen-vaihe tehtiin vuoden vaihteessa Järjestelmän kuvaus Vaasan kaupunkikortti poikkeaa muista liikenneministeriön ensimmäisen vaiheen piloteista olennaisimmin siinä, että kortinhallinta ja koko keskusjärjestelmä on kaupungin ylläpitämä ja omistama. Kaupunki toimii kortin liikkeellelaskijana. Järjestelmän sovelluskohtaiset osajärjestelmät ovat myös huomattavasti laajempia kuin muissa piloteissa. Osajärjestelmillä on mm. omat varikot ja monipuoliset taustajärjestelmät. Maksupisteet toimivat pääosin itsepalveluautomaatteina, joista tiedot kaatuvat automaattisesti keskusjärjestelmiin. Kaupunkikorttijärjestelmästä on myös useita liittymiä kaupungin omiin järjestelmiin kuten palkanlaskentaan, kaupungin ATKverkkoon, kirjanpitoon ja kassajärjestelmää sekä taksivarikkoon. Joukkoliikennejärjestelmässä kaupunki omistaa ohjelmistot ja rahastuslaitteet, joista liikennöitsijät maksavat vuokria. Busseissa on tarvittavat laitteet ja ohjelmistot etäkorttien käyttöönottamiseksi. Vaasan kaupunkikorttisovelluksia ovat: Pysäköinti Kulunvalvonta Työajanseuranta Kirjasto Ruokahuoltosovellus (henkilökunta, opettajat, laskutettava ruokailu, vanhukset ym.) Uimahalli (henkilökunta, laskutettavat asiakkaat, muut) Joukkoliikenne Taksit (liikuntarajoitteisten matkat, virkamatkat) Oma korttiraha, joka käy kaikissa korttimaksupisteissä

19 25 Vaasan kaupunkikorttihanke on osittain myöhästynyt alkuperäisestä aikataulusta. Ongelmat ovat hyvin moninaisia ja niiden syistä on erilaisia näkemyksiä niin kaupungin sisällä kuin järjestelmätoimittajillakin. Osa ongelmista ilmeni heti projektin alkuvaiheessa: vastuurajat jäivät osittain epäselviksi, määritykset epätarkoiksi ja luvattu aikataulu oli liian tiukka. Aikataulusta viivästymisen pääsyyt ovat haastateltavien mukaan seuraavat: Hankkeen laajuus ja ainutlaatuisuus (tuotekehitysprojekti) Joukkoliikennejärjestelmän toimittajan vaihto (Olivet-> Buscom) Toimittajan henkilövaihdokset projektin aikana Henkilöresurssien alimitoitus Puutteellinen dokumentointi Yhteisen sanaston puuttuminen Määrittelytyön ongelmat Kuvat 4, 5 ja 6. Vaasan kaupunkikortin käyttökohteita. Valokuvat: Vaasan kaupungin Painatuskeskus/J.Salo

20 3.2 Toinen vaihe Yleistä Toisessa vaiheessa kehitetyllä kaupunkikortilla käytettäviä kaupungin tuottamia palveluita ovat: kirjasto-, liikunta ja vapaa-aika-, kulunvalvonta-, ateria-, pysäköinti-, puhelin- ja taksipalvelut. Lisäksi hankkeessa on tuotettu asiointipalveluita, joiden käyttäminen edellyttää kortinlukijan ja HST-kortin käyttöä. Asiointipalvelut ovat toistaiseksi käytettävissä ainoastaan vrk:n HST kortilla. Myös yksityisten palveluntuottajien palveluita voi maksaa monitoimikortilla, mikäli kortilla on Avant-kukkaro. Tavoitteena oli asiointipalveluiden yhdistäminen samalle kortille, mutta siihen tavoitteeseen ei päästy projektin puitteissa. Kaupunkikorttiominaisuudet voidaan ladata myös tietyille pankkien korteille, jolloin kortin Avant-kukkarolla voidaan maksaa maksuja kaupunkikorttipisteiden lisäksi kaikissa Avantmaksupisteissä kautta maan. Kaupunkikorttia käytetään tunnistautumisessa (kirjasto, kulunvalvonta), jolloin kortille viedään vain tunnistetieto, esimerkiksi kirjastokortin numero. Kortille voidaan tallentaa erilaisia oikeuksia, kuten oikeus luontoisetuateriaan. Lisäksi kortille voidaan ladata toistuvasti liikunta- ja vapaa-ajan lipputuotteita Kaupunkikorttijärjestelmän yhteensopivuus Järjestelmä on rakennettu yhteensopivaksi seuraavien järjestelmien kanssa: Avant-korttiraha käy palvelujen maksamiseen kaikissa kaupunkikorttipisteissä Taksisovellus (vammaiskuljetus, virkamiestaksi) on valtakunnallisesti yhteensopiva Kaupunkikortin ristikkäiskäyttö on mahdollista kaupunkien kesken Kaupunkikorttiominaisuudet voidaan tallentaa tietyille pankkien korteille

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

Bussikorttien latausta ja seutulipun rinnakkaiskortin myyntiä koskeva myyntipalvelu

Bussikorttien latausta ja seutulipun rinnakkaiskortin myyntiä koskeva myyntipalvelu 1 Sopimus LUONNOS Dnro xxxx-2014 xx.xx.2014 Ympäristötoimiala Bussikorttien latausta ja seutulipun rinnakkaiskortin myyntiä koskeva myyntipalvelu 1 Sopimuksen osapuolet Oy Matkahuolto Ab (jäljempänä Matkahuolto)

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Harjoitustyö Case - HelpDesk

Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyön Case: HelpDesk -sovellus Tietotekniikkatoimittaja AB ja asiakas X ovat viime vuonna sopineet mikrotukiyksikön ulkoistamisesta X:ltä AB:n liikkeenjohdon vastuulle.

Lisätiedot

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille loppuraportti määrittelyprojektille Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Sähkö ja informaatiotekniikan laitos Versiomuutokset 29.1.2014 viimeisin tilanne tietokantakonversiosta Mirja Loponen 7.2.2014 tarkennettu

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

SOPIMUS SOPIMUS MATKAHUOLLON PERUSKOULULAISTEN MATKAKORTTIPALVELUSTA

SOPIMUS SOPIMUS MATKAHUOLLON PERUSKOULULAISTEN MATKAKORTTIPALVELUSTA SOPIMUS SOPIMUS MATKAHUOLLON PERUSKOULULAISTEN MATKAKORTTIPALVELUSTA Oy Matkahuolto Ab (Matkahuolto) ja Kunta X (Kunta) ovat sopineet Matkahuollon peruskoululaisten matkakorttipalvelusta Kunnassa seuraavaa:

Lisätiedot

SOPIMUS [SOVELLUSHANKINNASTA]

SOPIMUS [SOVELLUSHANKINNASTA] Julkisen hallinnon IT- hankintojen sopimusehdot (JIT 2007) 1 ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- [JHS 166

Lisätiedot

Bussikorttien latausta koskeva myyntipalvelu

Bussikorttien latausta koskeva myyntipalvelu 1 Sopimus Dnro xxxx-2014 x.x.2014 Ympäristötoimiala Bussikorttien latausta koskeva myyntipalvelu 1 Sopimuksen osapuolet M Roine Oy ja Turun kaupungin Ympäristötoimialan (jäljempänä joukkoliikenne) sopivat

Lisätiedot

TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5. 1. Viiveajan lippu- ja maksujärjestelmä

TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5. 1. Viiveajan lippu- ja maksujärjestelmä TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5. 1. Viiveajan lippu- ja maksujärjestelmä 1 YLEISTÄ... 1 2 LIPPUJÄRJESTELMÄ... 1 2.1 Nykyiset lipputuotteet... 1 2.2 Tasataksa-alueen kaupungin tukemat lipputuotteet ja asiakashinnat

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

TICKET-KORTINHALTIJAN KÄYTTÖOHJE

TICKET-KORTINHALTIJAN KÄYTTÖOHJE TICKET-KORTINHALTIJAN KÄYTTÖOHJE 2016 TICKET-KORTIN KÄYTTÖÖNOTTO Ennen kuin voit käyttää työnantajasi tarjoamaa henkilöstöetua, Ticket-korttisi on aktivoitava. Ota korttisi esille ja mene osoitteeseen

Lisätiedot

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille IPT-työpaja #7 15-16.3 Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille Kyselytutkimus Tilaajan / käyttäjien edustajat 5 vastaajaa, joista: 5 APR:n jäsentä 2 projektipäällikköä 7 vastaajaa, joista:

Lisätiedot

suomi.fi Suomi.fi-palveluväylä

suomi.fi Suomi.fi-palveluväylä Suomi.fi-palveluväylä Julkishallinto, valtion ja kuntien yhtiöt 11.9.2015 Versio 1.0 JPV031 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi-palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Miten? 5.

Lisätiedot

Turvallisuus, nopeus vai hinta?

Turvallisuus, nopeus vai hinta? Turvallisuus, nopeus vai hinta? Kuluttajien ja yritysten näkemyksiä maksutavoista Poimintoja selvityksestä Koko selvitys on Kaupan liiton jäsenyritysten saatavilla Kauppa.fi:n jäsensivujen Tutkimuksia

Lisätiedot

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama

Lisätiedot

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori rajat ylittävät sopimukset

Lisätiedot

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGILLE ESITYKSISTÄ, JOTKA KOSKEVAT HELSINGIN KULJETUSPALVELUASIAKKAILLE MYÖNNETTYJEN VAPAALIPPUJEN SÄILYTTÄMISTÄ

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGILLE ESITYKSISTÄ, JOTKA KOSKEVAT HELSINGIN KULJETUSPALVELUASIAKKAILLE MYÖNNETTYJEN VAPAALIPPUJEN SÄILYTTÄMISTÄ Hallitus 59 25.03.2014 LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGILLE ESITYKSISTÄ, JOTKA KOSKEVAT HELSINGIN KULJETUSPALVELUASIAKKAILLE MYÖNNETTYJEN VAPAALIPPUJEN SÄILYTTÄMISTÄ 457/00.01.013/2013, 16/07.72.721/2014 Hallitus

Lisätiedot

Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liite 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus KASELY/349/2014, 1.4.2014 Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa

Lisätiedot

Suomi.fi-palveluväylä

Suomi.fi-palveluväylä Suomi.fi-palveluväylä 18.11.2016 Versio: 3.0, JPVO122 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi-palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Palveluväylän kokonaisuus 5. Vyöhykkeet ja väyläratkaisut

Lisätiedot

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama

Lisätiedot

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät Suomi.fi -palvelunäkymät Julkishallinto 07.09..2015 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Miten? 5. Miksi? Hyötynäkökulma 6. Mitä tämä edellyttää?

Lisätiedot

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille Nimeämispyyntö VM078:00/2012 1 (2) Julkisen hallinnon ICT-osasto 31.3.2016 Jakelussa mainituille NIMEÄMISPYYNTÖ KUNTIEN TALOUSTIETOJEN, TILASTOINNIN JA TIETOHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTIRYHMÄÄN Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

Kieku-raportoinnin kehittäminen. Ratkaisupäällikkö Kimmo Järvinen, Valtiokonttori Kieku-käyttäjäfoorumi

Kieku-raportoinnin kehittäminen. Ratkaisupäällikkö Kimmo Järvinen, Valtiokonttori Kieku-käyttäjäfoorumi Ratkaisupäällikkö Kimmo Järvinen, Valtiokonttori Kieku-käyttäjäfoorumi 27.5.2014 Sisältö: Iso kehittämishanke - Jakopalkat 2015 Pienemmät kehittämisen painopisteet - Henkilöstöhallinnon prosessin tuki

Lisätiedot

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Omistaja Tyyppi Tiedoston nimi Turvaluokitus Kohderyhmä Turvaluokituskäytäntö --- SE/Pekka Järveläinen Projektisuunnitelma projektisuunnitelma_kielihallinto.doc

Lisätiedot

Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017. Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke

Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017. Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017 Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke Kelan tavoitteet toimeenpanossa Perustoimeentulotukea tarvitsevien asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kirjastojärjestelmien tulevaisuudesta. PIKI-yhteistyö 10 vuotta Tuula Haavisto, kirjastopalvelujohtaja, Tampere

Kirjastojärjestelmien tulevaisuudesta. PIKI-yhteistyö 10 vuotta Tuula Haavisto, kirjastopalvelujohtaja, Tampere Kirjastojärjestelmien tulevaisuudesta PIKI-yhteistyö 10 vuotta 31.10.2012 Tuula Haavisto, kirjastopalvelujohtaja, Tampere Kirjastojärjestelmät toissapäivänä 70-luvulla aivan ensimmäiset järjestelmät hoitivat

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS. KOHA-kirjastotietojärjestelmä ylläpito- ja kehittämispalveluista Mikkelin kaupungin ja Koha Suomi Oy:n välillä

PALVELUSOPIMUS. KOHA-kirjastotietojärjestelmä ylläpito- ja kehittämispalveluista Mikkelin kaupungin ja Koha Suomi Oy:n välillä 1 PALVELUSOPIMUS KOHA-kirjastotietojärjestelmä ylläpito- ja kehittämispalveluista Mikkelin kaupungin ja Koha Suomi Oy:n välillä 2 1. OSAPUOLET Tilaaja: Mikkelin kaupunki (jäljempänä Tilaaja ) Tilaajan

Lisätiedot

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa Tekninen lautakunta 27 23.04.2015 Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa 154/02.07.01/2015 266/02.07.01/2012 Tekla 61 Kiinteistöjen käyttäjien ja ylläpitäjien välillä on ollut

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Toimeenpano rekisterinpitäjän näkökulmasta asiaa käytännön toteutuksesta. Kaija Niskala

Toimeenpano rekisterinpitäjän näkökulmasta asiaa käytännön toteutuksesta. Kaija Niskala Toimeenpano rekisterinpitäjän näkökulmasta asiaa käytännön toteutuksesta Kaija Niskala 12.6.2013 2 Fingridin strategia Visio Kantaverkkotoiminnan esikuva Missio Toimimme asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi:

Lisätiedot

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Ammattikoulutuksen kansainvälistyminen

Lisätiedot

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha Hankkeen nimi: MAL-verkosto Hankkeen 1.1.2010-31.12.2011, myönnetty jatko 2012 toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

Liikenteenharjoittajan toteuttama lippujärjestelmä perustuu kilometritaksaan.

Liikenteenharjoittajan toteuttama lippujärjestelmä perustuu kilometritaksaan. 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho. Järjestelmä

Lisätiedot

Pankkitositteen tietojen kohdentaminen

Pankkitositteen tietojen kohdentaminen 1 Pankkitositteen tietojen kohdentaminen Johdanto Pankkitapahtumien (tiliotteen) tietojen linkitys kirjanpitoon (maksutapahtumien kohdistus laskuihin) voi joskus olla työlästä (jos maksutapahtuman tiedot

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS HANKE-ESITTELY 14.4.2016 Tomi Kiuru, Motiva Oy ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS taustat ja lähtökohdat Energiatehokkuus on yksi tapa leikata laitoksen kustannuksia. Ns. Motivamallisissa

Lisätiedot

LIITE 6 LIPPU-, MAKSU- JA INFORMAATIOJÄRJESTELMÄN KUVAUS Riihimäen paikallisliikenne

LIITE 6 LIPPU-, MAKSU- JA INFORMAATIOJÄRJESTELMÄN KUVAUS Riihimäen paikallisliikenne LIITE 6 LIPPU-, MAKSU- JA INFORMAATIOJÄRJESTELMÄN KUVAUS Riihimäen paikallisliikenne 1. Lippujärjestelmä... 2 2. Maksujärjestelmä... 2 2.1. Tilaajan vastuut, tehtävät ja oikeudet... 2 2.2. Liikenteenharjoittajan

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. Yhteyshenkilön nimi: Pekka Koponen Yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköposti): 040 501 7114, pekka.koponen@forumivirium.

LOPPURAPORTTI. Yhteyshenkilön nimi: Pekka Koponen Yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköposti): 040 501 7114, pekka.koponen@forumivirium. Raportoitavan hankkeen perustiedot Hankkeen nimi: Kiinnostava arkkitehtuuri Hankkeen vastuutaho (hankkeen hallinnoija): Openhouse ry Y-tunnus: 2343039-6 Toimipaikka (osoite ja postinumero): c/o Jussi Murole,

Lisätiedot

WALTTI-LIPUT KÄYTTÖÖN MIKKELIN KAU- PUNKI- JA MAASEUTULIIKENTEESSÄ 6.6.2016 ALKAEN

WALTTI-LIPUT KÄYTTÖÖN MIKKELIN KAU- PUNKI- JA MAASEUTULIIKENTEESSÄ 6.6.2016 ALKAEN WALTTI-LIPUT KÄYTTÖÖN MIKKELIN KAU- PUNKI- JA MAASEUTULIIKENTEESSÄ 6.6.2016 ALKAEN WALTTI-LIPUT KÄYTTÖÖN MIKKELIN PAIKALLISLIIKEN- TEESSÄ JA MIKKELIN SEUDUN MAASEUTULIIKENTEESSÄ Mikkelin paikallisliikenteessä

Lisätiedot

Kiekun käyttöönottomenetelmä

Kiekun käyttöönottomenetelmä Kieku-info: Kiekun käyttöönottomenetelmä Opetushallituksen monitoimitila 16.12.2013 Kieku-info 16.12.2013, Tarja Heikkilä Esiteltävät asiat Mikä on käyttöönottomenetelmä? Miksi sitä pitää kehittää? Miten

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

Yhden luukun käynnistämistilaisuus Ympäristöministeriö Miten toteutuu sähköinen luukku?

Yhden luukun käynnistämistilaisuus Ympäristöministeriö Miten toteutuu sähköinen luukku? Yhden luukun käynnistämistilaisuus Ympäristöministeriö 28.10.2016 Miten toteutuu sähköinen luukku? Teollisuusneuvos Sirpa Alitalo Neuvotteleva virkamies Päivi Tommila Asiakkaiden ja viranomaisten toiveita

Lisätiedot

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ TIEDON- HALLINTA HANKINTA JÄRJESTELMÄTASON KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 5 10 vuotta SOVELLUSTEN KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 1-5 vuotta KOULUTUS

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

Finna-kehitystyön painopisteet vuonna 2014

Finna-kehitystyön painopisteet vuonna 2014 Finna-kehitystyön painopisteet vuonna 2014 Markku Heinäsenaho 18.11.2013 KDK-konsortioryhmä Järjestelmäkehityksen suuret linjat 2014 Finna-versiopäivitys Metatiedon käyttöoikeudet ja rajoitukset Avoimet

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAPALVELUKESKUS

HELSINGIN MATKAPALVELUKESKUS HELSINGIN MATKAPALVELUKESKUS Sisällysluettelo TILAUS... 2 HELSINGIN MATKAPALVELUN TILATESSA MEILTÄ KYYDIN... 2 YKSITTÄISEN KAUPUNKIKORTTIASIAKKAAN TILATESSA MEILTÄ KYYDIN... 2 MATKUSTAMINEN... 3 Palvelunumeroita

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2011 1 134 LAUSUNTO KIRJEESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MAKSUKATOSTA Terke 2011-284 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti antaa kirjeestä kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Kuntien integraatioalusta. Hannes Rauhala 3.11.2015

Kuntien integraatioalusta. Hannes Rauhala 3.11.2015 Kuntien integraatioalusta Hannes Rauhala 3.11.2015 Johdantoa asiaan Espoon kaupunki on toiminut edelläkävijänä kansallisen palveluväylän (Xroad) käyttöönotossa. Asiasta järjestettiin Espoossa ja Lahdessa

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi Katse tulevaisuuteen ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari 14.1. Ylitarkastaja Jaana Salmi Uusia toimijoita pilottipisteisiin Keskusteluja käyty tähän mennessä Tullin, Maanmittauslaitoksen, oikeusministeriön

Lisätiedot

CxO Professional Oy 2017

CxO Professional Oy 2017 Tausta Kysely lanseerattiin 3.10.2016. Tavoitteena oli 100 vastausta. Vastausaikaa oli alun perin lokakuun 2016 loppuun, mutta sitä pidennettiin ensin marraskuun loppuun ja lopulta 13.1.2017 saakka. Vastaajille

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

Vaikeavammaisten kuljetuspalveluesite 2016

Vaikeavammaisten kuljetuspalveluesite 2016 www.eksote.fi Vaikeavammaisten kuljetuspalveluesite 2016 Asiointi- ja virkistysmatkat Hakeminen Vaikeavammaisten kuljetuspalvelua voi hakea henkilö, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Muutoksia alkuperätakuulakiin. Pentti Säynätjoki Markkinatoimikunta

Muutoksia alkuperätakuulakiin. Pentti Säynätjoki Markkinatoimikunta Muutoksia alkuperätakuulakiin Pentti Säynätjoki Markkinatoimikunta 23.5.2013 2 Nykytilanne Laki sähkön alkuperän varmentamisesta (1129/2003) ollut voimassa vuoden 2004 alusta lähtien aluksi koski vain

Lisätiedot

suhdelippujärjestelmän kehittämiseksi

suhdelippujärjestelmän kehittämiseksi Suositukset työsuhdelippuj suhdelippujärjestelmän kehittämiseksi Työsuhdelippu - työnantajan kokonaan tai osittain maksama joukkoliikenteen kausilippu vuoden 2006 alussa voimaan astuneen tuloverolain muutoksen

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Menumat kotiateriapalvelut itsenäistä elämää kotona! 24.11.2015

Menumat kotiateriapalvelut itsenäistä elämää kotona! 24.11.2015 Menumat kotiateriapalvelut itsenäistä elämää kotona! Hanke Asiakaslähtöiset kotiruokapalvelut (ASKO) 1.1.2015 31.12.2015 Etelä-Savon maakuntaliitto/ Euroopan aluekehitysrahasto Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liite 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus KASELY/434/2015, 20.3.2015 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. A Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän

Lisätiedot

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 2.11.2011 - MML Paikkatietomarkkinat 2011 Helsinki Region Infoshare Kehitetään tiedontuottajien

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

Uusi reittiopas otettu käyttöön huhtikuussa 2015 (reittiopas.foli.fi)

Uusi reittiopas otettu käyttöön huhtikuussa 2015 (reittiopas.foli.fi) Uusi reittiopas otettu käyttöön huhtikuussa 2015 (reittiopas.foli.fi) Muutamia kymmeniä pysäkkinäyttöjä asennettu Föli alueelle Mobiililiput luetaan sähköisesti samalla lukijalaitteella kuin bussikortitkin.

Lisätiedot

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Valtakunnallinen joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Versio 0.9 06.03.2005 Tavoite Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Lisätiedot

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa

Lisätiedot

OMATOIMIKIRJASTO- PALAPELI NÄKÖKULMA OMATOIMIKIRJASTON HANKINTAAN SAMI VARJO

OMATOIMIKIRJASTO- PALAPELI NÄKÖKULMA OMATOIMIKIRJASTON HANKINTAAN SAMI VARJO OMATOIMIKIRJASTO- PALAPELI NÄKÖKULMA OMATOIMIKIRJASTON HANKINTAAN SAMI VARJO 9.5.2016 SAMI.VARJO@VAASA.FI TARVE? MIKSI OMATOIMIKIRJASTOJA PERUSTETAAN? ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELU VAI LAKKAUTUKSEN LYKKÄÄMINEN?

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

Virkamiehen asiointikortti. Tietoyhteiskunnan luotettava palvelukeskus

Virkamiehen asiointikortti. Tietoyhteiskunnan luotettava palvelukeskus Virkamiehen asiointikortti Esityksen sisältö: VRK:n Varmennepalvelut Toimikortit/Virkakortit Korttien tilaaminen Toimikortin käyttö Ongelmatilanteet Varmennepalvelut Kansalaisvarmenne Organisaatiovarmenne

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

Vetoomusvaliokunta ILMOITUS JÄSENILLE (0430/2012)

Vetoomusvaliokunta ILMOITUS JÄSENILLE (0430/2012) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Vetoomusvaliokunta 18.12.2012 ILMOITUS JÄSENILLE (0430/2012) Asia: Vetoomus nro 0430/2012, Heikki Auvinen, Suomen kansalainen, hänen irtisanomisestaan Euroopan komission

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Ennakkometadata - ONIX. 26.3.2009 Maarit Huttunen

Ennakkometadata - ONIX. 26.3.2009 Maarit Huttunen Ennakkometadata - ONIX 26.3.2009 Maarit Huttunen Ennakkometadata Tunniste + ennakkometadata tukee tiedon löytyvyyttä tiedonhauissa Ennakkometadata julkaisusta ennen julkaisun ilmestymistä Ajantasainen

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 15 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toteutettavan hankkeen "Hankinnoista duunia" toteuttamiseen HEL 2015-002023 T 02 05 02 Päätös Päätöksen

Lisätiedot

Kysely koulukuljetusten järjestelystä lukuvuonna

Kysely koulukuljetusten järjestelystä lukuvuonna Kysely koulukuljetusten järjestelystä lukuvuonna 2014-2015 Taustaa: Koulukuljetuksen piiriin kuuluu noin 760 Kajaanin kaupungin peruskoulun oppilasta. Joka lukuvuoden alussa toteutettavan tuntirajakyselyn

Lisätiedot

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE Arviointilomake on tarkoitettu Sovellusprojektin vastaavan ohjaajan arvioinnin tueksi, eikä sillä siten tule korvata erillistä projektilausuntoa. Useaa arviointikohtaa

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja 24.11.2009 Suvi Pietikäinen Netum Oy JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden

Lisätiedot

MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010. Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan

MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010. Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010 Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan MAKSULIIKEUUTISET 2 (5) E laskulla rahanarvoisia etuja Tässä Maksuliikeuutisten

Lisätiedot

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite TS2.4 Migraatiovaatimukset 1/10 VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi Hanketoimisto 2/10 SISÄLLYS

Lisätiedot

Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa. CIMO, Helsinki

Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa. CIMO, Helsinki Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa CIMO, Helsinki 15.9.2016 Projektin sisäinen seuranta Seurataan hankkeen etenemistä tavoitteita kohti: Vahvuudet / heikkoudet Keskeiset asiat: sisältö, raha ja aika

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna,

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna, Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus Pekka Linna, 3.6.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Perustetaan yhteistyöryhmä tukemaan opintohallinnon ja tietohallinnon vastuualueita

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

HIJAT HR TYÖPÖYTÄ PALVELUNA KUVAUS, SOPIMUS 22005, LIITE 2

HIJAT HR TYÖPÖYTÄ PALVELUNA KUVAUS, SOPIMUS 22005, LIITE 2 HIJAT HR TYÖPÖYTÄ PALVELUNA KUVAUS, SOPIMUS 22005, LIITE 2 HELSINGIN KAUPUNKI JA LOGICA OY 1 Palvelusopimus 22005 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 PALVELUNA -PALVELUN TEKNINEN PALVELINYMPÄRISTÖN KUVAUS... 2 2 PALVELUNA-PALVELU...

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja sen maksuliikenne

Joukkoliikenne ja sen maksuliikenne Joukkoliikenne ja sen maksuliikenne Waltti Tvv = toimivaltainen viranomainen 1. Matkakorttimaksu (yksikäyttökortti)» Kertaluonteinen maksu» Kirjaus: Myyntituotot tai Liiketoiminnan tuotot (liikelaitos);

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Kohti Kohaa avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmän käyttöönotto

Kohti Kohaa avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmän käyttöönotto Kohti Kohaa avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmän käyttöönotto Virpi Launonen Kirjastotoimenjohtaja Mikkelin kaupunginkirjasto Etelä-Savon maakuntakirjasto Yleistä OKM rahoittanut lokalisoinnin, Joensuun

Lisätiedot

Avaimet käytännön työlle

Avaimet käytännön työlle Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Avaimet käytännön työlle 9.3.2016 Eira Isoniemi asianhallintapäällikkö Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Asianhallinta Asianhallinta tarkoittaa organisaation toimintaprosesseihin

Lisätiedot

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun Riitta Pylvänen 13.10.2016 13.10.2016 Hallituksen kärkihankkeet Hallituskauden aikana tavoitteita toteutetaan kaikkiaan 26 kärkihankkeella. Viisi niistä

Lisätiedot