ESIPUHE. Kaupunkikorttihanke Loppuraportti
|
|
- Johanna Jurkka
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 5 Kaupunkikorttihanke Loppuraportti ESIPUHE Tämä raportti kuvaa liikenne- ja viestintäministeriön koordinoimaa kaksivaiheista kaupunkikorttihanketta vuosina Raportissa on kuvattu hankkeen päävaiheet ja tavoitteet, toteutetut järjestelmät sekä tehdyt tutkimukset ja niiden tulokset. Raportin liitteenä on muistio monisovellusprojektin läpiviennistä sekä kaupunkikorttihankkeen sopimuskehikko. Raportti on tehty liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta. Raportin ovat laatineet projektipäällikkö Juhani Vehviläinen ja dipl.ins. Sanna Välimäki SCC Viatek Oy:stä. Lisäksi raportin laatimiseen ovat aktiivisesti osallistuneet projektikaupunkien hankejohtajat. Työn valvojana on toiminut yli-insinööri Seppo Öörni liikenne- ja viestintäministeriöstä. Helsingissä Seppo Öörni Yli-insinööri
2 7 SISÄLTÖ ESIPUHE... 5 SISÄLTÖ JOHDANTO Taustaa Kaupunkikorttiprojektit liikenneministeriön kehityshankkeina LIIKENNEMINISTERIÖN KAUPUNKIKORTTIHANKE Tavoitteet Ensimmäinen vaihe Organisointi Toteutus Toinen vaihe Organisointi Toteutus Tavoitteiden toteutuminen TOTEUTETUT JÄRJESTELMÄT Ensimmäinen vaihe Rovaniemi Seinäjoki Vaasa Toinen vaihe Yleistä Kaupunkikorttijärjestelmän yhteensopivuus Yhteistyö pankkien kanssa Korttien jakelu Keskusjärjestelmä Palvelusovellukset Ylläpito-organisaatio Yhteenveto toteutetuista järjestelmistä TUTKIMUKSET JA TULOKSET Yleistä Käyttäjä- ja vaikutustutkimukset Kaupunkikohtaiset tutkimukset I-vaiheessa Kaupunkikohtaiset tutkimukset II-vaiheessa Yhteenveto vaikutustutkimuksista Kysely HANKKEEN JATKOSUOSITUKSET LÄHTEET LIITTEET
3 9 1 Johdanto 1.1 Taustaa Kaupunkikorttihanke on jatkoa jo pidemmän ajan kehitystyölle joukkoliikenteen maksujärjestelmien uudistamiseksi ja kehittämiseksi Suomessa. Älykorttijärjestelmien kehittämiseen on päädytty 1980-luvun lopun joukkoliikenteen korttikokeilujen jälkeen. Liikenneministeriön johtama maksuvälinetyöryhmä on 1990-luvun alkupuolella tuottanut joukkoliikenteen älykorttipohjaisten maksujärjestelmien määrittelyt Suomessa kehitettäville uusille älykorttipohjaisille järjestelmille. Työn keskeisenä tavoitteena on ollut edistää turvallisten, avointen ja yhteentoimivien järjestelmien toteuttamista. Määrittelyt pohjautuvat kansainväliseen standardointityöhön. Määrittelytyö on luonut perustan myös monisovellusratkaisujen toteuttamiselle älykortilla. Liikenne- ja viestintäministeriön koordinoima kaupunkikorttihanke käynnistyi syksyllä 1993, jolloin koottiin yhteen kaupunkikortin kehittämisestä kiinnostuneet tahot. Kaupunkikorttihankkeen tavoitteena oli kehittää älykorttipohjaisia sovelluksia, joiden avulla voidaan parantaa palvelutasoa, saada turvallinen ja luotettava maksu- ja palvelujärjestelmä, helpottaa ja nopeuttaa pienten maksujen keräilyä, rationalisoida toimintaa ja toteuttaa turvallinen asiointi verkossa. Hanke on jatkoa joukkoliikenteen maksujärjestelmien kehittämiseksi tehdylle työlle ja siten ministeriön rooli suomalaisten monisovellusjärjestelmien kehittäjänä, koordinoijana ja rahoittajana on ollut keskeinen. Keväällä 1994 liikenne- ja viestintäministeriö valitsi neljä kaupunkia kaupunkikorttijärjestelmän ensimmäisen vaiheen pilottikaupungeiksi. Ensimmäisen vaiheen tavoitteena oli hakea erilaisia järjestelmän organisaatiomalleja ja toteutustapoja. Rovaniemen, Seinäjoen, Vaasan järjestelmät toteutuivat ja Lappeenrannan projekti keskeytettiin syksyllä Kaupunkikorttijärjestelmän ensimmäisestä vaiheen väliraportti julkaistiin helmikuussa 1997 (B:7/97). Valtakunnallisen kaupunkikorttihankkeen toiseen vaiheeseen osallistuivat Espoon, Oulun, Porin ja Vantaan kaupungit. Tarjouskilpailu kaupunkikorttijärjestelmän hankinnasta pidettiin keväällä 1998 ja neljän kaupungin järjestelmä otettiin tuotantokäyttöön lokakuussa Toisen vaiheen keskeisenä tavoitteena oli selkeyttää järjestelmän toimintamalleja ja vahvistaa yhteistyötä eri liikkeellelaskijoiden välillä. Toteutukseen vaikutti lisäksi voimakkaasti HST-kortin kehittäminen. Tulevaisuudessa ratkaisu, jossa loppukäyttäjä itse valitsee haluamansa korttipohjat ja niille ladattavat sovellukset, on elinkelpoinen. Liikenne- ja viestintäministeriön hankkeessa kehitetty kaupunkikorttikonsepti luo pohjan tulevaisuuden ratkaisuille kortti- ja laitetekniikan edelleen kehittyessä.
4 1.2 Kaupunkikorttiprojektit liikenneministeriön kehityshankkeina Ensimmäiset suomalaiset kaupunkikorttijärjestelmät toteutettiin liikenne- ja viestintäministeriön kaupunkikorttihankkeen alaisuudessa ja osittain ministeriön rahoituksella. Ministeriö pyrki edistämään toteutusprojektien välistä tiedonvaihtoa ja edelleen tukemaan avoimien järjestelmäkokonaisuuksien syntymistä. Ministeriön rahoituksen edellytyksinä ovatkin niin tekninen kuin kaupallinen avoimuus. Avoimuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä mahdollisuutta kilpailuttaa järjestelmän laite- ja ohjelmaosia, kuten kortteja, lukijoita, turvamoduuleja, ohjelmistoja jne. Tämä on mahdollista, jos on useita potentiaalisia järjestelmätoimittajia ja laitteiden sekä järjestelmänosien tärkeimmät rajapinnat ovat avoimet.
5 11 2 Liikenneministeriön kaupunkikorttihanke Tavoitteet Liikenne- ja viestintäministeriö asetti ensimmäisessä vaiheessa kaupunkikorttihankkeen tavoitteiksi: Kirjata kaupunkien älykorttiin liittyvät suunnitelmat Koota yhteen monisovelluskortista kiinnostuneet organisaatiot Laatia kaupunkikohtaiset konseptit monisovelluskortin toteuttamiseksi Tuottaa monistettavia, avoimia ja laitetoimittajariippumattomia älykorttiratkaisuja kaupunkien käyttöön Selvittää monisovellusjärjestelmän käytön vaikutuksia Välittää tietoa kotimaisten ja ulkomaisten monisovellushankkeiden välillä Kirjaamalla älykortteihin liittyvät suunnitelmat ja kokoamalla yhteen eri organisaatiot oli hankkeen alussa tavoitteena korostaa kehitystyöstä kiinnostuneiden kaupunkien keskinäisen yhteistyön merkitystä. Näin tavoitteena on ollut myös edesauttaa avoimuus- ja monistettavuusperiaatteiden toteutumista uusissa järjestelmissä sekä kaikille osapuolille turvallisten älykorttijärjestelmien luominen suomalaisiin kaupunkeihin siten, että lopputuloksena ovat toimivat ratkaisut. Toisessa vaiheessa liikenne- ja viestintäministeriön keskeisenä tavoitteena oli alun perin ensimmäisessä vaiheessa asetettujen tavoitteiden lisäksi selkeyttää kaupunkikorttijärjestelmän toimintamalleja ja vahvistaa yhteistyötä eri liikkeellelaskijoiden välillä. Tavoitteen asetteluun vaikuttivat lisäksi voimakkaasti henkilön sähköinen tunnistaminen (HST) ja KELAn sosiaaliturvakortin kehittäminen. Toisessa vaiheessa tavoitteena oli laatia valtakunnalliset määrittelyt kaupunkikorttisovelluksille. Kaupunkikorttijärjestelmä maksujärjestelmänä vähentää käteisen rahan käsittelyn tarvetta ja siten tavoitteena ovat säästöt myös työtehtävien ja toimintojen rationalisoinnin muodossa. Älykorttijärjestelmän avulla pyritään vapauttamaan henkilöstöä aikaavieviltä rutiinitehtäviltä. Subventioiden hallinta ja kohdentaminen onnistuu paremmin järjestelmän kautta. Toimintojen ja palvelujen käytön seurantaan järjestelmä antaa uusia mahdollisuuksia. Palvelun käyttäjille, kaupunkilaisille, tarjotaan useita palveluja samalla kortilla, joka on turvallinen, helppo ja nopea maksuväline. Kortti voi olla käyttäjälleen paljon muutakin kuin maksuväline. Kortille voidaan tallentaa erilaisia oikeuksia tai se voi toimia tietovarastona. Kaupunkikorttihankkeessa selvitettiin toteutettujen kaupunkikorttijärjestelmien vaikutuksia vaikutustutkimusten muodossa. Hankkeen tavoitteena oli välittää mahdollisimman laajasti tietoa kotimaisten ja ulkomaisten monisovellushankkeiden välillä, mihin osittain liittyvät myös EU:n IV puiteohjelman tutkimus- ja kehittämishankkeet, joista mainittakoon ADEPT II ja SAMPOhankkeet sekä toisessa vaiheessa DISTINCT-hanke.
6 Älykorttijärjestelmän avulla järjestelmän eri osapuolet saavat useita hyötyjä. Hyödyt asiakkaalle: Turvallinen ja kätevän kokoinen maksuväline Uusien alennusten ja usean palvelun käyttömahdollisuus yhdellä kortilla Monipuoliset käyttökohteet verrattuna paperilippuun Katoamistapauksessa kortti on helppo kuolettaa Käteistä rahaa ei tarvitse kuljettaa mukana Hyödyt älykorttijärjestelmän omistajalle ja palveluntarjoajille eli kaupungeille, virastoille ja yrityksille: Käteisen rahan käsittely ja siihen liittyvien kustannusten vähentäminen Joustavien taksarakenteiden käyttömahdollisuus sekä monipuoliset lipputuotteet Kunnan tuki saadaan kohdennettua oman kunnan palveluihin ja omille kuntalaisille Työsuhde-etuja voidaan ladata kortille Käyttäjistä ja käytöstä saadaan uudella tavalla tietoa suunnittelun avuksi Palveluita on mahdollisuus kohdentaa uudella tavalla Älykortti on turvallinen ja luotettava väline Parantunut imago Uusien palvelujen käyttöönotto mahdollista Ilmaisten ja tuettujen palvelujen väärinkäyttöä vähennetään Alueellisia ja valtakunnallisia lipputuotteita voidaan toteuttaa Saadaan luotettava tulonjako todellisen käytön mukaan Toisen vaiheen kaupungit Espoo, Oulu Vantaa ja Pori asettivat edellisten lisäksi tavoitteiksi: palveluiden parantaminen hakumenettelyä laajentamalla ja palveluaikaa lisäämällä eri sovellusten yhdistäminen samoille korttialustoille ja tätä kautta korttien määrän vähentäminen monistettavien clearing- ja toimintojärjestelmien aikaansaaminen 2.2 Ensimmäinen vaihe Organisointi Ensimmäisessä vaiheessa kaupunkikorttihanketta johti ja koordinoi liikenneministeriö, jonka vetämänä hankkeen johtoryhmä toimi. Työryhmät koordinoivat yhteisiä teknisiä määrittelyjä sekä selvityksiä johtoryhmän alaisuudessa. Hankkeen järjestäytyminen tapahtui kaupungeille myönnettyjen tukipäätösten jälkeen, jolloin varsinainen järjestelmien toteutukseen tähtäävä työskentely alkoi. Ensimmäinen kaupunkikorttihankkeen johtoryhmän kokous pidettiin syksyllä 1994.
7 13 Johtoryhmän tehtäviksi kirjattiin meneillään olevien monisovellusprojektien valvonta ja seuranta sekä valvonta edellä mainittujen tavoitteiden toteutumiseksi toimivien monisovellusjärjestelmien tuottamisessa kaupunkeihin. Johtoryhmä käsitteli yleisellä tasolla kulloinkin meneillään olevaa tilannetta kaupunkien projekteissa ja otti kantaa kaikkia koskevissa asioissa. Eri osa-alueet tulivat näin asianmukaisesti ja riittävästi otetuiksi huomioon. Yksityiskohtaisia kysymyksiä käsiteltiin työryhmissä. Tärkeitä johtoryhmälle keväällä 1995 asetettuja valvonnan kohteita olivat: Sopimukset järjestelmän toimittamisesta kaupunkien ja järjestelmätoimittajien välillä sekä muut lainsäädännölliset asiat Kunkin kaupungin järjestelmämäärittelyt Pilottivaiheen toteutuminen Turva-arvioinnit Vaikutustutkimukset Käyttöönotto Työryhmät työskentelivät kaupunkien tukena ja tuottivat yleisiä ja yhteisiä määrittelyjä monisovellusjärjestelmiin liittyen. Työryhmiksi osa-alueittain rajattiin turvallisuus-, parametri-, arkkitehtuuri- ja laitetekninen työryhmä sekä vammaiskuljetustyöryhmä. Työryhmät raportoivat työskentelystään johtoryhmälle Toteutus Kaupunkikorttihankkeen ensimmäinen vaihe käynnistyi 40 kaupunkiin suunnatulla kyselyllä syksyllä Kyselyn avulla selvitettiin kaupunkien ideoita, suunnitelmia ja toteutukseen tähtääviä aikomuksia liittyen lähinnä liikennesektorin älykorttisovelluksiin. Hankkeen edetessä kysely toistettiin syksyllä Tällöin älykorttijärjestelmien suunnittelu ja varsinkin ideointi oli lisääntynyt huomattavasti. Kaupunkikortin kehittämisestä kiinnostuneiden tahojen kokoaminen aloitettiin syksyn 1993 kyselyn yhteydessä. Samana syksynä pidettiin ensimmäinen kaupunkikorttiseminaari, jolloin kehitystyöstä kiinnostuneita kaupunkeja pyydettiin ilmoittautumaan. Tällöin kymmenen kaupunkia osallistui ensimmäisen vaiheen kaupunkikorttikonseptin luomiseen. Kaupunkeihin muodostettiin työryhmät, jotka vastasivat esiselvitystyön tekemisestä kaupungeissa. Näiden työryhmien kanssa liikenneministeriö piti kaupunkikohtaiset aloituspalaverit sekä yhteisen tulosseminaarin. Aloituspalaverissa on selvitetty osallistujien käsitykset toimikorttipohjaisista ratkaisuista, näiden asettamia tavoitteita kaupunkikortille sekä osallistumiselle ministeriön hankkeeseen. Keväällä 1994 liikenneministeriöstä oli mahdollisuus hakea tukea kaupunkikorttijärjestelmän toteuttamiseen. Hakemuksessaan kaupungit esittivät tavoitteensa ja yleisen kuvauksen järjestel-
8 mästä kustannusarvioineen. Valintaperusteena oli mm. tavoite pilotoida erilaisia järjestelmän hallinnointitapoja. Yksi vaihtoehto oli hallinnoidan ja clearata kaikki itse. Toinen tapa oli vuokrata hallinnointi- ja clearauspalvelut ja kolmantena vaihtoehtona esitettiin näiden kahden välimuotoa, jossa osa tehdään itse ja osa vuokrataan. Liikenneministeriö myönsi ensimmäisen vaiheen toteutuksille suunnittelu- ja toteutustyöhön avustusta, joka osoitetaan ulkopuolisten tahojen kustannuksiin ja laitetoimituksiin. Avustusta myönnettiin Lappeenrannalle, Rovaniemelle, Seinäjoelle ja Vaasalle. Johtoryhmän ja työryhmien työskentelyssä korostettiin yhdessä tehtävän työskentelyn merkitystä sekä tiedon kulun tärkeyttä projektien välillä. Liikenneministeriö teki tukipäätöstensä mukaiset sopimukset pääasiassa vain kaupunkien kanssa, poikkeuksena Rovaniemen taksit, joille ministeriö teki erillisen rahoituspäätöksen. Kaupunkien ja järjestelmätoimittajien välisten sopimusten tekeminen vei aikaa useita kuukausia ja oli huomattavasti oletettua työläämpää. Myös järjestelmien kuvaukset ja projektisuunnitelmat koituivat pitkällisiksi prosesseiksi niin kaupunkien kuin järjestelmätoimittajienkin taholta. Käytännössä työskentely keskittyi ensimmäisessä vaiheessa johtoryhmän työskentelyyn ja huomattavasti alkuperäistä arviota vähemmän työryhmissä työskentelyyn. Johtoryhmässä jouduttiin syksyllä 1995 puuttumaan projektin työskentelyyn ankaralla tavalla, kun Lappeenrannan työskentely ei kaupungin sisäisten vaikeuksien takia ollut edennyt miltei puoleen vuoteen. Liikenneministeriö joutui peruuttamaan Lappeenrannan tukipäätöksen. Johtoryhmässä käsiteltiin myös joidenkin laitetoimittajien ja kaupunkien välisiä ongelmia. Työryhmät työskentelivät käytännössä kolmena ryhmänä; tietoelementit, turvallisuus ja vammaiskuljetusryhmän muodossa. Tietoelementtityöryhmä perustettiin koordinoimaan, ohjaamaan ja tarvittaessa tukemaan hankkeita tietoelementtejä koskevissa asioissa. Tietoelementeillä tarkoitetaan eri sovellusten käyttämiä perusparametreja, joilla kuvataan mm. palvelujen hintoihin ja ominaisuuksiin sekä järjestelmien toimintaan vaikuttavia tekijöitä kuten esim. käyttöön liittyvät oikeudet ja/tai rajoitukset, käyttäjien profiilit, laitteiden ominaisuudet, järjestelmän osapuolet jne. Laatu- ja turvallisuustyöryhmän tavoitteena oli turvallisuussuunnitelman mukaisesti tarkoitus päästä riskienhallinnan avulla kussakin projektissa tarpeiden mukaisiin turvallisuusratkaisuihin ja tehdä yleismalli kaupunkikorttihankkeiden turvallisuussuunnittelulle. Aikaisempien älykorttiprojektien pohjalta oli tiedossa, että tehokas riskiarviointi edellyttää hyvälaatuista yleiskuvausta. Vammaiskuljetustyöryhmä otti tavoitteekseen saada aikaan mahdollisimman nopeasti hyvä ja helposti monistettava, valtakunnallisesti käyttöönotettava maksujärjestelmä liikuntaesteisten kuljetuksiin. Tehtävikseen työryhmä määritteli koordinoida, välittää tietoa, toimia keskustelufoorumina, auttaa ongelmissa sekä innostaa muita työn alkuun. Työryhmä keskittyi yhdenmukaisten toiminnallisten määritysten aikaansaamiseen. Määritys valmistui keväällä 1996 ja se julkaistiin YTV:n julkaisusarjassa. Teknisten valintojen vuoksi kaupunkikorttiprojekteihin ei muodostunut toiminnallista määritystä vastaavaa yhtenäistä järjestelmää.
9 15 Johtoryhmää on informoitu myös muiden älykortteihin liittyvien työryhmien työskentelystä. Ensimmäisen vaiheen aikana käynnissä olevia hankkeita olivat sähköisen käteisen työryhmä (SÄ- KÄ), henkilön sähköisen identiteettiä käsittelevä työryhmä (SID), pankkien rahakortti, joukkoliikenteen älykorttipohjaiset maksujärjestelmät (Matkahuolto ja useat paikalliset hankkeet) sekä pääkaupunkiseudun liikuntaesteisten kuljetukset. Kaupunkikorttihankkeen etenemisestä on tiedotettu laajasti eri keskushallinnon ja kaupunkien edustajille seminaarimuotoisissa tilaisuuksissa. Liikenneministeriö on järjestänyt kaupunkien edustajille kaupunkikorttihankkeeseen liittyen opintomatkat Pariisiin Cartes-konferenssin yhteydessä syksyllä 1994 ja 1995, Blois:n kaupunkiin Ranskaan keväällä 1995, Saksan Oldenburgiin ja Frankfurtiin sekä Ranskaan Lilleen keväällä Näillä opintomatkoilla on tutustuttu älykorttipohjaisiin joukkoliikenteen järjestelmiin, monisovellusjärjestelmiin sekä terveyspuolen sovelluksiin. Kustakin matkasta on tehty erillinen matkakertomus. 2.3 Toinen vaihe Organisointi Kaupunkikorttihankkeen 2. vaihetta johtamaan ja koordinoimaan perustettiin syksyllä 1998 johtoryhmä. Liikenne- ja viestintäministeriö osallistui johtoryhmän työskentelyyn, mutta varsinainen koordinointivastuu oli kaupungeilla. Johtoryhmä toimi projektin ylimpänä valvonta- ja päätöselimenä. Johtoryhmän tehtävänä oli valvoa projektin etenemistä, hyväksyä kokonaisprojektin projektisuunnitelma, vaiheiden tulokset sekä koko toimitus ja päättää muutoksista, jotka vaikuttivat aikatauluun tai kustannuksiin ja joita ei delegoitu hankejohtajien päätettäväksi sekä päättää sopimuksellisista asioista. Kokonaisprojektin johtoryhmän lisäksi jokaisessa kaupungissa oli oma kaupunkikohtainen johtoryhmänsä, jonka tehtävänä oli valvoa projektin etenemistä oman kaupunkinsa osalta. Johtoryhmässä oli kustakin kaupungista edustaja, jonka tehtävänä oli edistää myönteistä asennetta hanketta kohtaan kaupungin organisaatiossa, varmistaa tiedonkulku johtoryhmän ja kaupungin projektiorganisaation välillä, sitouttaa kaupungin johto hankkeeseen sekä vastata projektin rahaasioista. Hankejohtajat toimivat johtoryhmän varajäseninä. Liikenne- ja viestintäministeriö kutsui keväällä 1999 hankkeeseen projektikoordinaattorin, jonka tehtäviksi projektin johtoryhmä asetti kokouksessaan seuraavat: - koordinaattori toimii johtoryhmän esittelijänä yhdessä toimittajapuolen projektipäällikön kanssa, - toimii tilaajapuolen projektipäällikkönä, - pitää yhteyttä kaupunkien vastuulla oleviin kolmansiin osapuoliin, - vastaa tilaajapuolen projektisuunnitelmasta ja sen toteutumisesta sekä - toimii hankejohtajaryhmän vetäjänä.
10 Projektin johtoryhmän alaisuudessa toimi hankejohtajaryhmä, jonka tehtävänä oli johtoryhmän alaisuudessa ja valtuuttamana suorittaa hankkeen kokonaisohjausta ja seurantaa sekä hyväksyä projektissa syntyviä tuotoksia. Hankejohtajaryhmään kuuluivat kaupunkien hankejohtajat ja toimittajan edustus. Johtoryhmä ja hankejohtajaryhmän käsittelivät kaikille sovelluksille ja koko projektille yhteisiä asioita. Tämän lisäksi hankejohtajaryhmän alaisuudessa toimivat sovelluskohtaiset projektiryhmät, joiden vastuulla oli eri sovellusten kehittäminen. Projektiryhmissä oli edustus kaikista kaupungeista. Kussakin kaupungissa toimi lisäksi kaupungin oma kaupunkikorttityöryhmä. Kaupunkikortti projektin organisoituminen Toteutusvaiheen organisaatio Johtoryhmä: Kaupungit Liikenneministeriö Integraattori Toimittajan edustaja Sidosryhmät Kaupunkien hankejohtajat Toimittajan projektipäällikkö Liikunta sovellus Ateria sovellus... Clearing sovellus Toimittajan projektiedustus Espoo Oulu Pori Vantaa Espoo Oulu Pori Vantaa Espoo Oulu Pori Vantaa Kuva 1. Kaupunkikorttihankkeen II-vaiheen organisaatiokaavio Toteutus Kaupungit lähtivät hakemaan edellä mainituin tavoittein järjestelmää, jonka tekniikkaa ei kaupungeissa tunnettu. Alkuvaihe sisälsi paljon optimismia, joka ei perustunut reaaliseen käsitykseen työn mittavuudesta ja laajuudesta. Myös vaikutukset ja linkkien rakentamiset jo olemassa oleviin, koko ajan laajeneviin omiin palkanmaksu-, kirjanpito-, ym. järjestelmiin eivät alussa ol-
11 17 leet täysin selvillä. Projektin edetessä työn vaativuus alkoi vähitellen selvitä ja lisäresurssien tarve hahmottua. Pankkien hallinnoiman Avant-kukkaron yhdistäminen samalle korttipohjalle sekä hankkeen moninaisuus asettivat myös järjestelmätoimittajalle uusia, huomattavia haasteita, vaikka jotkut järjestelmän osat olivat valmiina jo hankkeen käynnistyessä. Hankkeelle valittiin kokonaisvastuullinen toimittaja, joka toimi järjestelmätoimituksen integraattorina ja koordinoi alihankkijoiden toimintaa. Liikenne- ja viestintäministeriö edellytti, että kaupungit laativat sovelluksille yhteiset määrittelyt ja pyytävät yhteiset tarjoukset. Perinteiset kokemukset kaupunkien yhteishankkeista eivät alussa valaneet uskoa eri osapuoliin, kun kaupunkien kokoerotkin olivat Porin noin asukkaasta noin asukkaan Espooseen. Yhteistyöhön kuitenkin ryhdyttiin ja näin jälkeenpäin voi todeta, että hankkeesta ja eri sovellusten määrittelystä tuli laajemmat ja paremmat kuin mitä yksittäisinä projekteina olisi tullut. Lähtökohdat toisen vaiheen kaupungeissa olivat hyvin erilaiset. Pääkaupunkiseudulla on ollut jo vuodesta 1996 lähtien käytössä älykorttipohjainen liikuntaesteisten kuljetusjärjestelmä (LIKU- MA), eikä sen yhdistäminen uudelle kaupunkikortille ollut tarkoituksenmukaista teknisistä ja taloudellisista syistä johtuen. Vastaavasti YTV:n mittava joukkoliikenteen älykorttipohjainen maksujärjestelmä on ollut rakenteilla koko kaupunkikorttihankkeen ajan. Porissa ja Oulussa oli ennen kaupunkikorttihankkeen käynnistymistä erillinen joukkoliikenteen maksujärjestelmä eikä niitä yhdistetty kaupunkikortille erilaisesta korttitekniikasta johtuen. Alkuperäisestä tavoitteesta, joukkoliikennesovelluksen yhdistämisestä kaupunkikortille, ei ole luovuttu. Kaupunkikorttisovellusten esiintyminen pankkikortilla johti yhteistoimintaan silloisten Meritan, Osuuspankin, Leonian ja Automatia Oy:n kanssa. Pankkien kanssa tehtiin sopimukset sellaisten korttialustojen tuottamisesta, joille pankin perinteisten toimikorttisovellusten lisäksi voidaan ladata kaupunkikorttisovellukset. Yhteyttä alihankkijoihin on pitänyt lähinnä toimittaja, mutta hankkeen edetessä ovat suorat yhteydet syntyneet kaikkien alihankkijoiden kanssa. Kun tilaajat vähitellen oppivat käyttämään sovelluksia, syntyi parannusehdotuksia ja sen myötä uusia ohjelmaversioita. Korttijärjestelmäoperaattorin, kuten myös liikenne- ja viestintäministeriön ja osallistuvien kaupunkien tavoitteena on ollut monipuolisen, hyvin toimivan ja taloudellisen järjestelmän luominen. Lähtien siitä, että projektissa on koko ajan luotu uutta, monia eri järjestelmiä yhteen integroivaa systeemiä, on työ todella ollut pioneerityötä. Tämä merkitsee sitä, että oppia ei, ehkä yksittäisiä ratkaisuja lukuun ottamatta, ole voitu hakea ja soveltaa mistään muualta, ja siksi työ on ollut todella haastavaa ja luovuutta vaativaa, mutta mielenkiintoista kaikille osapuolille. Espoon ja Vantaan kaupungit olivat mukana EU:n DISTINCT-hankkeessa. EU-hankkeessa mukanaolo asetti velvoitteita kaupungeille, mutta antoi myös sellaisia tuloksia, joita voitiin hyödyn-
12 tää koko kaupunkikorttihankkeessa. Kansainvälinen yhteistyö toi arvokasta tietoa muualla Euroopassa tehtävästä työstä, synnytti kontakteja eurooppalaisiin asiantuntijoihin sekä vahvisti Suomen asemaa alan edelläkävijämaana. 2.4 Tavoitteiden toteutuminen Seitsemän projektikaupungin hankejohtajille tehtiin kysely, jossa heitä pyydettiin arvioimaan, miten hyvin kaupunkikorttihankkeelle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Tulokset käytiin läpi keskustelutilaisuudessa, jossa kaupunkien edustajat yhdessä arvioivat syitä siihen, miksi osa tavoitteista saavutettiin ja osa jäi saavuttamatta. Kaupunkien mielipiteissä oli jossain määrin eroja johtuen lähinnä siitä, että toisen vaiheen kaupungeissa käyttäjämäärät ovat kohtalaisen pieniä ja kaikkia järjestelmän mahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty. Kyselyn tulokset näkyvät kuvissa 2ja3. Käyttäjän kannalta parhaiten on toteutunut kaupunkien asettama tavoite Älykortti on turvallinen ja kätevän kokoinen maksuväline. Tavoite toteutui kaupunkien mukaan melko tai erittäin hyvin. Kortin helppo kuolettaminen katoamistapauksessa on myös toteutunut melko hyvin, vaikka kortin kuolettaminen on mahdollista vain virka-aikana. Käteistä rahaa ei tarvitse kuljettaa mukana on toteutunut vain osittain. Kuntalainen tarvitsee käteistä rahaa edelleen monessakin tilanteessa, mutta esim. uimahalliin lähtiessään voi ottaa mukaan pelkän kaupunkikortin, johon on ladattu uimahalliliput. Tavoitteiden toteutuminen käyttäjän kannalta Kaupunkien hankejohtajille tehty kysely Turvallinen ja kätevän kokoinen maksuväline 4,1 Katoamistapauksessa kortti on helppo kuolettaa Uusien alennusten ja usean palvelun käyttömahd. yhdellä kortilla 4,0 4,0 Monipuoliset käyttökohteet verrattuna paperilippuun 3,9 Käteistä rahaa ei tarvitse kuljettaa mukana 3, Kuva 2. Kaupunkikorttihankkeen tavoitteiden toteutuminen käyttäjän kannalta. Kysely kaupunkien hankejohtajille. Vastausasteikko: 1=ei lainkaan, 2=huonosti, 3=osittain, 4=melko hyvin, 5=erittäin hyvin.
13 19 Kaupungin toiminnalle asetetuista tavoitteista parhaiten on toteutunut tavoite: älykortti on turvallinen ja luotettava väline. Yli puolet hankejohtajista oli sitä mieltä, että tavoite on toteutunut erittäin hyvin. Toisen vaiheen kaupungit asettivat tavoitteeksi monistettavien järjestelmien ja toimintojen aikaansaamisen. Varsinkin toisen vaiheen kaupungit uskovat, että tavoite on saavutettu erittäin hyvin. Järjestelmä on kehitetty neljän erilaisen kaupungin tarpeiden mukaisesti. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin se täyttää uusien, järjestelmän käyttöönottoa suunnittelevien kuntien tarpeet. Tavoitteiden toteutuminen kaupunkien kannalta Kaupunkien hankejohtajille tehty kysely Älykorttionturvallinenjaluotettavaväline 4,4 Monistettavien järjestelmien aikaansaaminen Ilmaisten ja tuettujen palvelujenväärinkäyttöä vähennetään Palveluita on mahdollisuus kohdentaa uudella tavalla Työsuhde-etuja voidaanladata kortille Sovellusten yhdistäminen samoille korteille, korttien määrän väh. Saadaan luotettava tulonjako todellisen käytön mukaan Käyttäjistä ja käytöstä saadaan tietoasuunnittelun avuksi 4,0 3,9 3,9 3,9 3,7 3,7 3,7 Kunnan tuki voidaan kohdentaa oman kunnan Alueellisia ja valtakunnallisia lipputuotteita voidaan toteuttaa Joustavat taksarakenteet ja monipuoliset lipputuotteet 3,4 3,3 3,3 Uusien palvelujen käyttöönotto mahdollista Parantunut imago 3,0 3,0 Käteisen rahan käsittelynja käsittelykustannusten vähentäminen Palveluiden parantaminenhakumenettelyä laajentamalla 2,7 2, Kuva 3. Kaupunkikorttihankkeen tavoitteiden toteutuminen kaupungin toiminnan kannalta. Kysely kaupunkien hankejohtajille. Vastausasteikko: 1=ei lainkaan, 2=huonosti, 3=osittain, 4=melko hyvin, 5=erittäin hyvin. Melko hyvin on toteutunut myös tavoite ilmaisten ja tuettujen palvelujen väärinkäytön vähentämisestä. Etujen käytön valvonta ja hallinta on helpottunut niin, että etujen käyttöä pystytään seu-
14 raamaan entistä paremmin. Varsinaisia säästöjä pystytään osoittamaan etenkin liikuntaesteisten ja koululaisten kuljetuksissa, mutta myös liikunta- ja ateriapalveluissa. Kaupunkikortille pystytään myös lataamaan työsuhde-etuja, joita ovat mm. uimahalli- ja ateriapalvelut, kulkuoikeudet ja virkamatkat takseissa. Tavoite korttien määrän vähentämiseksi on toteutunut osittain; erillisten lippujen määrä on vähentynyt ja samalle kortille voidaan ladata useita eri palveluita, mutta alkuperäinen tavoite eri korttialustojen (HST, KELA, matkakortti) käytöstä ei projektin puitteissa toteutunut. Jatkohankkeet tavoitteen saavuttamiseksi ovat käynnistyneet eri kaupungeissa. Järjestelmä pystyy tuottamaan erittäin monipuolista tilastotietoa suunnittelun tueksi, mutta pienistä käyttäjämääristä johtuen sitä ei ole vielä päästy hyödyntämään. Samoin kaupunkikorttijärjestelmä mahdollistaa kunnan tuen kohdentamisen tietyn kunnan asukkaille ja erityisryhmille, mutta ominaisuutta ei juuri ole kaupungeissa vielä käytetty. Kaupungin imagon parantuminen on toteutunut vain osittain. Järjestelmän käyttöönoton hitaus ei ole erityisemmin parantanut kaupungin imagoa kuntalaisten silmissä. Kuntalaisten mielipiteet kaupunkikortista ovat jakautuneet sekä puolesta että vastaan, mutta useimmat eivät ole osanneet muodostaa mielipidettä uudesta asiasta. Toisaalta järjestelmää ei ole voitu vielä laajassa mitassa markkinoida kaupungin ja kaupunkikortin imagon parantamiseksi, koska toteutus on joissakin kaupungeissa vielä keskeneräinen. Kansainvälisesti hankkeet ovat herättäneet mielenkiintoa. Kaupungit ovat saaneet useita kansainvälisiä vieraita ja hankkeiden vetäjät ovat pitäneet esitelmiä kansainvälisissä konferensseissa. Käteisen rahan käsittelykustannuksissa ei ole vähäisestä käyttäjämäärästä johtuen tullut merkittäviä säästöjä. Kaupunkikortti on korvannut pääasiassa paperiset sarjaliput eri palvelukohteissa. Käteisen rahan käyttöä ovat korvanneet palkastapidätys ateriasovelluksessa sekä Avantmaksaminen, jonka käyttö on toistaiseksi hyvin vähäistä. Käteisen rahan käsittelystä aiheutuu kaupungeille edelleen huomattavat kustannukset. Palveluiden parantaminen hakumenettelyä laajentamalla ja palveluaikaa lisäämällä ei ole toteutunut, koska sähköinen asiointi ei toteutunut kaupunkikorttihankkeessa. Tehtyjen vaikutustutkimusten mukaan ainakin Rovaniemellä kaupungin asettamat viralliset tavoitteet ovat pääasiassa täyttyneet; järjestelmä vähentää paperityötä, tuottaa hyvää seuranta- ja tilastotietoa, nopeuttaa ja helpottaa maksutapahtumaa, vähentää rahan ja erilaisten lippujen käsittelyä sekä mahdollistaa hintadifferoinnin. Lisäksi järjestelmä tuo kaupungille positiivista imagoa, parantaa asiakkaiden henkilösuojaa, vähentää väärinkäytöksiä, mahdollistaa uusien tuotteiden käyttöönoton sekä mahdollistaa maksujen perimisen kunnallisista palveluista. /13/ Rovaniemellä ja Seinäjoella on vammaiskuljetusjärjestelmän käyttöönotto vähentänyt huomattavasti laskutukseen käytettyä työtä. Henkilökunnan määrää ei ole muutettu, mutta sosiaalityöntekijä pystyy nyt keskittymään entistä enemmän omaan työhönsä. /7/
15 21 3 Toteutetut järjestelmät 3.1 Ensimmäinen vaihe Rovaniemi Vaiheet Rovaniemellä lähtökohtana oli paikallisliikenteen lippujärjestelmän kehittäminen ja subventioiden ohjaaminen kaupungin asukkaille. Tarjouskilpailussa kaupunki valitsi vaihtoehdon, jossa kaupunkikortin hallinnoimisesta, jakelusta ja clearauksesta vastaa ulkopuolinen toimittaja. Päävastuullisen toimittajan valinnan jälkeen laadittiin projektisuunnitelma, allekirjoitettiin urakkasopimukset, perustettiin projektiorganisaatio sekä tehtiin tuotteiden ja rajapintojen määritykset kartoittamalla eri hallintokuntien tarpeet. Hankkeen aikana määrityksiä tarkennettiin toteuttamiskelpoisiksi yhteistyössä pääurakoitsijan kanssa. Marraskuussa 1995 käynnistettiin taajamalipun pilotti, jonka aikana tehtiin korjauksia ja rakennettiin muita sovelluksia pilotista saatujen kokemusten perusteella. Järjestelmän käyttöönotto tapahtui tuotteittain maalis-huhtikuussa Käyttäjätutkimusten jälkeen-vaihe tehtiin vuoden vaihteessa Järjestelmän kuvaus Rovaniemellä on ollut käytössä keväästä 1996 lähtien kaupunkikorttijärjestelmä, jossa useita eri kaupungin palveluja voidaan maksaa samalla älykortilla, Rovaniemi-kortilla. Rovaniemi-kortin voi hankkia kuka tahansa, neljästä eri myyntipisteestä; kaupungintalolta, pääkirjastosta, uimahallista tai Matkahuollosta. Myyntipisteessä kortille alustetaan asiakkaan haluamat kaupunkikorttituotteet. Kortin hankkimisen yhteydessä asiakas maksaa kortista pantin. Lisälatauksia kortille voidaan tehdä myyntipisteiden lisäksi kaikissa paikallisliikenteen linjaautoissa. Rovaniemi-kortille ladattavia kaupunkikorttituotteita ovat: Paikallisliikenteen sarjaliput (22 ja 44 matkaa) ja 30 päivän taajamalippu Uimahallin sarjaliput ja kausiliput Kirjastokortti Arvokukkaro Vanhusten ja vammaisten kuljetuspalvelut
16 Arvokukkaroa voidaan käyttää maksuvälineenä seuraavissa kohteissa: Paikallisliikenteen linja-autot Uimahalli Kirjasto Kaatopaikka Terveyskeskus Kaupungin ruokapalvelu Tuotteet ovat eri hintaisia lapsille, nuorille, aikuisille ja eläkeläisille. Rovaniemeläiset saavat uimahallituotteista 20% alennusta. Vanhus- ja vammaispalvelun asiakkaat saavat heille myönnetyt matkustusoikeudet Rovaniemi-kortille ladattuina. Matkahuolto huolehtii korttien omistajana niiden liikkeellelaskusta, jakelusta, toimivuudesta, turvallisuudesta ja kehittämisestä sekä maksutapahtumien clearauksesta. Kaikki kaupunkikorttijärjestelmän kortinlukijalaitteet ovat Inter Marketing Oy:n toimittamia turvamoduulilla varustettuja rahastuslaitteita. Poikkeuksena ovat taksien taksamittari- ja kortinlukijalaitteet, jotka ovat Semel Oy:n toimittamia. Varikko-ohjelmiston on toimittanut Inter Marketing Oy. Liikenneministeriön kaupunkikorttihankkeen johtoryhmän merkitys on suuri. Johtoryhmän asiantuntijoiden ja toisten kokeilukaupunkien kokemukset ovat olleet Rovaniemelle tärkeitä kaupunkikortin toteutuksessa. Asiantuntijoiden tiedot ja kokemukset määrityksistä ja toteutusratkaisujen rajapinnoista ovat vieneet hanketta eteenpäin Seinäjoki Vaiheet Seinäjoella kaupunkikorttihanke jakaantui kahteen päävaiheeseen. Ensimmäinen kaupunkikortti perustui kansalliseen Avant 1 kolikkokukkaroon. Ensimmäinen vaihe eteni niin pitkälle, että urakkatarjouskilpailun perusteella valittiin pääurakoitsija, perustettiin projektiorganisaatio, tehtiin tuotteiden ja rajapintojen määrittelyt, rakennettiin järjestelmää ja käynnistettiin pilotti toukokuussa Kun Avant 1 kolikkokukkaron toiminta lakkautettiin, projekti jäädytettiin liikenneministeriön suostumuksella ja tehtävään asetettu asiantuntijaryhmä ryhtyi selvittämään uusia suuntautumisvaihtoehtoja. Elokuussa 1996 allekirjoitettiin uusi pääsopimus ja ryhdyttiin rakentamaan uutta järjestelmää vanhojen määritysten perusteella. Uusi järjestelmä otettiin lähes koko laajuudessaan käyttöön vuoden 1997 alusta. Käyttäjätutkimusten ennen-vaihe tehtiin vuoden vaihteessa ja jälkeen-vaihe vuotta myöhemmin.
17 23 Järjestelmän kuvaus Korttien hankinnasta, liikkeellelaskusta, hallinnoinnista ja alustuksesta sekä maksutapahtumien clearauksesta huolehtii Matkahuolto. Kaupunkikortille voidaan ladata Matkahuollon joukkoliikennetuotteiden lisäksi mukaan lukien Matkahuollon arvokortti seuraavat lipputuotteet: Kirjastokorttiominaisuus Uimahallituotteita Sosiaali- ja vammaishuoltolain perusteella korvattavat matkat Kortille ladattavalla Matkahuollon arvokorttituotteella voidaan maksaa palveluja seuraavissa kohteissa: Kirjasto Ruokapalvelu Uimahalli Pysäköinti Taksit Bussit Matkahuollon arvokortin lisäksi kaikissa edellä mainituissa palvelupisteissä käy maksuvälineenä myös pankkien Avant-korttiraha. Kaupunkikortteja myydään Matkahuollon toimipisteessä Matkakeskuksessa ja erikseen sovituissa kaupungin myyntipisteissä. Kortit alustaa myynnin yhteydessä joko Matkahuolto tai kaupunki. Kaupunkikortista peritään ensimmäisellä kerralla pantti, jonka asiakas saa takaisin palauttamalla toimintakuntoisen kortin Matkahuoltoon. Sosiaalitoimen tuotteiden osalta noudatetaan käytäntöä, jossa asiakkaan kortilta varataan erikseen lohko näiden tuotteiden lataamista varten. Kyseisen lohkon perustaa Matkahuolto ja sen jälkeen se ladataan kaupungin sosiaalivirastossa. Tiedot näistä matkustuksista eivät tule Matkahuollon clearingiin, vaan niiden clearauksesta vastaa taksien oma varikko. Myynti- ja clearingjärjestelmän turvallisuus rakentuu liikenne- ja viestintäministeriön määritysten mukaisesti. Jokaisessa kaupunkikorttia käyttävässä laitteessa on Matkahuollon turvamoduuli, joka tarkistaa kortin kuulumisen järjestelmään ja laskee tapahtumalle sinetin.
18 3.1.3 Vaasa Vaiheet Vaasassa kaupunkikorttijärjestelmän lähtökohtana oli paikallisliikenteen lippujärjestelmän kehittäminen. Tarjouskilpailu kaupungin hallinnoiman korttijärjestelmän toteuttamisesta järjestettiin lokakuussa Sen jälkeen projekti on edennyt seuraavasti: kaupunki valitsi kokonaisvastuullisen toimittajan, perustettiin projektiorganisaatio, allekirjoitettiin toimitussopimus, aloitettiin tuotteiden ja rajapintojen määrittelytyö ja valittiin korttityyppi sekä joukkoliikennejärjestelmän toimittaja. Määrittelytyötä sekä järjestelmän rakentamista ja testaamista on suoritettu koko projektin ajan eri sovellusten osalta. Järjestelmän on otettu suurimmalta osin käyttöön ja joukkoliikenteen osalta se tapahtuu vuoden 2002 aikana. Käyttäjä- ja vaikutustutkimusten ennen-vaihe tehtiin vuoden vaihteessa Järjestelmän kuvaus Vaasan kaupunkikortti poikkeaa muista liikenneministeriön ensimmäisen vaiheen piloteista olennaisimmin siinä, että kortinhallinta ja koko keskusjärjestelmä on kaupungin ylläpitämä ja omistama. Kaupunki toimii kortin liikkeellelaskijana. Järjestelmän sovelluskohtaiset osajärjestelmät ovat myös huomattavasti laajempia kuin muissa piloteissa. Osajärjestelmillä on mm. omat varikot ja monipuoliset taustajärjestelmät. Maksupisteet toimivat pääosin itsepalveluautomaatteina, joista tiedot kaatuvat automaattisesti keskusjärjestelmiin. Kaupunkikorttijärjestelmästä on myös useita liittymiä kaupungin omiin järjestelmiin kuten palkanlaskentaan, kaupungin ATKverkkoon, kirjanpitoon ja kassajärjestelmää sekä taksivarikkoon. Joukkoliikennejärjestelmässä kaupunki omistaa ohjelmistot ja rahastuslaitteet, joista liikennöitsijät maksavat vuokria. Busseissa on tarvittavat laitteet ja ohjelmistot etäkorttien käyttöönottamiseksi. Vaasan kaupunkikorttisovelluksia ovat: Pysäköinti Kulunvalvonta Työajanseuranta Kirjasto Ruokahuoltosovellus (henkilökunta, opettajat, laskutettava ruokailu, vanhukset ym.) Uimahalli (henkilökunta, laskutettavat asiakkaat, muut) Joukkoliikenne Taksit (liikuntarajoitteisten matkat, virkamatkat) Oma korttiraha, joka käy kaikissa korttimaksupisteissä
19 25 Vaasan kaupunkikorttihanke on osittain myöhästynyt alkuperäisestä aikataulusta. Ongelmat ovat hyvin moninaisia ja niiden syistä on erilaisia näkemyksiä niin kaupungin sisällä kuin järjestelmätoimittajillakin. Osa ongelmista ilmeni heti projektin alkuvaiheessa: vastuurajat jäivät osittain epäselviksi, määritykset epätarkoiksi ja luvattu aikataulu oli liian tiukka. Aikataulusta viivästymisen pääsyyt ovat haastateltavien mukaan seuraavat: Hankkeen laajuus ja ainutlaatuisuus (tuotekehitysprojekti) Joukkoliikennejärjestelmän toimittajan vaihto (Olivet-> Buscom) Toimittajan henkilövaihdokset projektin aikana Henkilöresurssien alimitoitus Puutteellinen dokumentointi Yhteisen sanaston puuttuminen Määrittelytyön ongelmat Kuvat 4, 5 ja 6. Vaasan kaupunkikortin käyttökohteita. Valokuvat: Vaasan kaupungin Painatuskeskus/J.Salo
20 3.2 Toinen vaihe Yleistä Toisessa vaiheessa kehitetyllä kaupunkikortilla käytettäviä kaupungin tuottamia palveluita ovat: kirjasto-, liikunta ja vapaa-aika-, kulunvalvonta-, ateria-, pysäköinti-, puhelin- ja taksipalvelut. Lisäksi hankkeessa on tuotettu asiointipalveluita, joiden käyttäminen edellyttää kortinlukijan ja HST-kortin käyttöä. Asiointipalvelut ovat toistaiseksi käytettävissä ainoastaan vrk:n HST kortilla. Myös yksityisten palveluntuottajien palveluita voi maksaa monitoimikortilla, mikäli kortilla on Avant-kukkaro. Tavoitteena oli asiointipalveluiden yhdistäminen samalle kortille, mutta siihen tavoitteeseen ei päästy projektin puitteissa. Kaupunkikorttiominaisuudet voidaan ladata myös tietyille pankkien korteille, jolloin kortin Avant-kukkarolla voidaan maksaa maksuja kaupunkikorttipisteiden lisäksi kaikissa Avantmaksupisteissä kautta maan. Kaupunkikorttia käytetään tunnistautumisessa (kirjasto, kulunvalvonta), jolloin kortille viedään vain tunnistetieto, esimerkiksi kirjastokortin numero. Kortille voidaan tallentaa erilaisia oikeuksia, kuten oikeus luontoisetuateriaan. Lisäksi kortille voidaan ladata toistuvasti liikunta- ja vapaa-ajan lipputuotteita Kaupunkikorttijärjestelmän yhteensopivuus Järjestelmä on rakennettu yhteensopivaksi seuraavien järjestelmien kanssa: Avant-korttiraha käy palvelujen maksamiseen kaikissa kaupunkikorttipisteissä Taksisovellus (vammaiskuljetus, virkamiestaksi) on valtakunnallisesti yhteensopiva Kaupunkikortin ristikkäiskäyttö on mahdollista kaupunkien kesken Kaupunkikorttiominaisuudet voidaan tallentaa tietyille pankkien korteille
Waltti - Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä hanke Tilannekatsaus
Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014 Ilkka Kankkunen Toimitusjohtaja TVV lippu- ja maksujärjestelmä Oy 29.10.2014 Waltti - Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä hanke Tilannekatsaus 2 Waltti-hanke
LisätiedotPILETTI Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä
PILETTI Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä Pori 29.1.2013 Mikä PILETTI on? PILETTI-järjestelmä on toimivaltaisten viranomaisten yhteinen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmäpalvelu,
LisätiedotPalveluseteli-info 13.9.2011
Palveluseteli-info 13.9.2011 Sähköinen palveluseteli PEDCONSOS OY Perustettu 1998 Porissa Herukka palvelut aputoiminimeksi 2009 Asiakkaita ovat kunnat, yritykset, yksittäiset henkilöt Liiketoiminta koostuu
LisätiedotAvoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4
Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan
LisätiedotAvoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli
Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)
LisätiedotWaltti lippu- ja maksujärjestelmä Kokemuksia käyttöönotosta Jyväskylästä
Waltti lippu- ja maksujärjestelmä Kokemuksia käyttöönotosta Jyväskylästä Paikallisliikennepäivät, Jyväskylä 17.9.2015 Ari Tuovinen Jyväskylän paikallisliikenne Waltin piirissä Paikallisliikenteen tunnusluvut
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne
Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Miksi uudistus? - EU:n palvelusopimusasetus - Joukkoliikennelaki (2009) Toimijat 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejaosto - joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen
LisätiedotHelsingin seudun liikenne
Helsingin seudun liikenne Matkakortin internetpalvelu Markus Nilsson Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Matkakortin internetpalvelu HSL haluaa lisätä asiakkaille tarjottavia verkkopalveluita Haluamme
LisätiedotBussikorttien latausta ja seutulipun rinnakkaiskortin myyntiä koskeva myyntipalvelu
1 Sopimus LUONNOS Dnro xxxx-2014 xx.xx.2014 Ympäristötoimiala Bussikorttien latausta ja seutulipun rinnakkaiskortin myyntiä koskeva myyntipalvelu 1 Sopimuksen osapuolet Oy Matkahuolto Ab (jäljempänä Matkahuolto)
LisätiedotRakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com
RakentajaNuuskija Tuotekuvaus Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat melbamail@melbagroup.com Sisällysluettelo RakentajaNuuskija...1 Kaksi näkökulmaa...1 Rakentaja-asiakkaalle tärkeät kokonaiskustannukset...1
LisätiedotIkäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013:
Page 1 of 5 Liite 9 Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013: Jotta joukkoliikennejärjestelmä olisi aidosti yhtenäinen
LisätiedotLiikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014
Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...
LisätiedotIkäihmisten palvelusuunnitelma
Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman
LisätiedotAsiakaspalvelu- ja myyntipiste/-itä tulee olla pääsääntöisesti kaikissa linjan vaikutusalueen kunnissa.
5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho. Järjestelmä
LisätiedotIkivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille
loppuraportti määrittelyprojektille Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Sähkö ja informaatiotekniikan laitos Versiomuutokset 29.1.2014 viimeisin tilanne tietokantakonversiosta Mirja Loponen 7.2.2014 tarkennettu
LisätiedotPILETTI. Tekninen vaatimusmäärittely. v. 0.2
PILETTI Tekninen vaatimusmäärittely v. 0.2 2 Sisällysluettelo 1. Yleiskuvaus... 3 2. Taustajärjestelmä... 4 3. Palvelupisteiden sovellus... 4 4. Korttisovellus ja turvaratkaisu... 4 5. Rajapinnat... 5
LisätiedotHarjoitustyö Case - HelpDesk
Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyön Case: HelpDesk -sovellus Tietotekniikkatoimittaja AB ja asiakas X ovat viime vuonna sopineet mikrotukiyksikön ulkoistamisesta X:ltä AB:n liikkeenjohdon vastuulle.
LisätiedotTARJOUSPYYNNÖN LIITE 5. 1. Viiveajan lippu- ja maksujärjestelmä
TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5. 1. Viiveajan lippu- ja maksujärjestelmä 1 YLEISTÄ... 1 2 LIPPUJÄRJESTELMÄ... 1 2.1 Nykyiset lipputuotteet... 1 2.2 Tasataksa-alueen kaupungin tukemat lipputuotteet ja asiakashinnat
LisätiedotVerkkopalkan palvelukuvaus
27.1.2012 1 (6) Verkkopalkan palvelukuvaus 27.1.2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Verkkopalkka-palvelun toiminta palkanmaksajalle... 3 3 Verkkopalkan käyttöönotto... 4 4 Verkkopalkka-palvelun
LisätiedotLOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI
PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...
LisätiedotPalvelukatalogi liiketoiminnan tukena
Palvelukatalogi liiketoiminnan tukena itsmf risteily 10.2.2011, Eija Hallikainen DataCenter Finland Oy:n palvelutarjooma Korkean käytettävyyden energiatehokkaat konesalipalvelut Laadukkaat etä- ja lähitukipalvelut,
LisätiedotKuntien ICT tuki - suunnitelma - JUHTA Tommi Oikarinen
Kuntien ICT tuki - suunnitelma - JUHTA 14.4.2015 Tommi Oikarinen Suunnittelun lähtökohdat Sote-uudistuksessa tapahtuneet muutokset vaatineet muutoksia uudelleen suunnitteluun Uudelleen suunnitellut toimenpiteet
LisätiedotMultimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja. ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola
Multimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola Liikkumistili kohti yhteiskäyttöisyyttä ja liikkumisen palveluja 23.9.2014
LisätiedotYstävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli
Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!
LisätiedotWaltti ja yhteiskäyttöisyys Yhteentoimivuuden toteuttaminen käytännössä
Jari Paasikivi Managing Director TVV lippu- ja maksujärjestelmä Oy Waltti ja yhteiskäyttöisyys Yhteentoimivuuden toteuttaminen käytännössä 1.11.2018 Waltti lippu- ja maksujärjestelmän toiminta-alue 2 TVV
LisätiedotTuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia
Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia Tuottavat ja eivät tuota Tulokset riippuvat niistä tekijöistä, jotka projektia perustettaessa on määritelty ja miten
LisätiedotSOPIMUS [SOVELLUSHANKINNASTA]
Julkisen hallinnon IT- hankintojen sopimusehdot (JIT 2007) 1 ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- [JHS 166
LisätiedotTIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry
TIEKE katsaus johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry 20130911 TIEKE hanke Sähkönjakeluyhtiöiden ja palveluntuottajayhtiöiden tietojärjestelmien yhteensopivuus Energiateollisuus ry hankkeen
LisätiedotSiru ja tunnusluku. Elokuu 2007
Siru ja tunnusluku Elokuu 27 Siru ja tunnusluku Euroopassa siirrytään kortilla maksamisessa sirukortteihin ja sirukortit ovat laajasti käytössä jo useissa Euroopan maissa. Myös Suomessa on otettu sirukortit
LisätiedotTOIMENPITEET ITPOINT OY ASIAKKAAN HENKILÖTIETOJEN TURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI
TOIMENPITEET ITPOINT OY ASIAKKAAN HENKILÖTIETOJEN TURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI SELONTEKO EU:N TIETOSUOJA-ASETUS GDPR:N VAATIMUSTEN TOTEUTTAMISTAVOISTA ITPOINT OY:SSA ITpoint Oy toimittaa asiakkaansa
LisätiedotTICKET-KORTINHALTIJAN KÄYTTÖOHJE
TICKET-KORTINHALTIJAN KÄYTTÖOHJE 2016 TICKET-KORTIN KÄYTTÖÖNOTTO Ennen kuin voit käyttää työnantajasi tarjoamaa henkilöstöetua, Ticket-korttisi on aktivoitava. Ota korttisi esille ja mene osoitteeseen
LisätiedotHYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI
HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä
LisätiedotSOPIMUSLUONNOS Opintojaksopalautejärjestelmän rakentamisesta
1 (5) SOPIMUSLUONNOS Opintojaksopalautejärjestelmän rakentamisesta 1 SOPIJAPUOLET Tilaaja: HAAGA-HELIA Oy Ab konserni Y- tunnus: 2029188-8 Osoite: Ratapihankatu 13, 00520 Helsinki Tilaajan yhteyshenkilö
LisätiedotRaahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004
Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi
LisätiedotPILETTI-hankkeen esittely. Jyväskylä 27.11.2012
PILETTI-hankkeen esittely Jyväskylä 27.11.2012 Toteuttamishankkeen tavoitteet Ensisijainen tavoite Viranomaisten hallinnoiman lippu ja maksujärjestelmän perusasiat tuotantokäytössä kesäkuussa 2014 Toissijainen
LisätiedotMiksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö
Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen
LisätiedotHankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus
Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko
LisätiedotLUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus
-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN
LisätiedotJoukkoliikenteen tilannekatsaus Marja Rosenberg johtava joukkoliikenneasiantuntija
Joukkoliikenteen tilannekatsaus Marja Rosenberg johtava joukkoliikenneasiantuntija 12.9.2012 Sisältö 1.Liikenteen kilpailuttaminen 2.Lippu- ja maksujärjestelmä 3.Kunta-Ely sopimukset Liikenteen kilpailuttaminen
LisätiedotSOPIMUS SOPIMUS MATKAHUOLLON PERUSKOULULAISTEN MATKAKORTTIPALVELUSTA
SOPIMUS SOPIMUS MATKAHUOLLON PERUSKOULULAISTEN MATKAKORTTIPALVELUSTA Oy Matkahuolto Ab (Matkahuolto) ja Kunta X (Kunta) ovat sopineet Matkahuollon peruskoululaisten matkakorttipalvelusta Kunnassa seuraavaa:
LisätiedotKuopion kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus Tampereen kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi Turun kaupunki: Terveystoimi, Turun kaupunki: Sosiaalitoimi
1 YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1. Sopimusosapuolet Kuopion kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus Tampereen kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi Turun kaupunki:, Turun kaupunki: Sosiaalitoimi Hankkeen hallinnoijana
LisätiedotDatan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014
Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta
LisätiedotSOPIMUS ETSIVÄN NUORISOTYÖN PALVELUN TUOTTAMISESTA LUUMÄEN KUNNAN ALUEELLA VUONNA 2015
SOPIMUS ETSIVÄN NUORISOTYÖN PALVELUN TUOTTAMISESTA LUUMÄEN KUNNAN ALUEELLA VUONNA 2015 Yhteistyösopimus 19.11.2014 1. Sopijaosapuolet: Palvelun tilaaja: Luumäen kunta Linnalantie 33 54501 TAAVETTI Palvelun
LisätiedotIPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille
IPT-työpaja #7 15-16.3 Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille Kyselytutkimus Tilaajan / käyttäjien edustajat 5 vastaajaa, joista: 5 APR:n jäsentä 2 projektipäällikköä 7 vastaajaa, joista:
LisätiedotHintatiedotus ja tietojen välitys. Loppuraportti
Hintatiedotus ja tietojen välitys Loppuraportti Henkilöliikenne 18. marraskuuta 2002 1 Lähtökohdat VR Henkilöliikenteellä on käytössä Journey Planner reitinsuunnittelupalvelu. Palvelua käyttävät matkustajat
LisätiedotPalvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma
Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan
LisätiedotYritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala
Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,
LisätiedotVastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen
Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015
LisätiedotSirulliset maksukortit ja niiden käyttö potilaan monipalvelupäätteessä
Sirulliset maksukortit ja niiden käyttö potilaan monipalvelupäätteessä Arno Ekström Diplomityöseminaari 16.2.2010 Työn valvoja: Harri Haanpää Työ tehty Miratel Oy:lle Sisältö Työn tausta ja tavoitteet
Lisätiedot5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus
TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama
LisätiedotKirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009
Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla
LisätiedotWALTTI-LIPUT KÄYTTÖÖN MIKKELIN KAU- PUNKI- JA MAASEUTULIIKENTEESSÄ 6.6.2016 ALKAEN
WALTTI-LIPUT KÄYTTÖÖN MIKKELIN KAU- PUNKI- JA MAASEUTULIIKENTEESSÄ 6.6.2016 ALKAEN WALTTI-LIPUT KÄYTTÖÖN MIKKELIN PAIKALLISLIIKEN- TEESSÄ JA MIKKELIN SEUDUN MAASEUTULIIKENTEESSÄ Mikkelin paikallisliikenteessä
LisätiedotDigitalisaatiota koskevien investointien ohjausmallin kehittäminen Marjut Siintola
Digitalisaatiota koskevien investointien ohjausmallin kehittäminen 5.6.2018 Marjut Siintola 1 Tausta Hallitus päätti puolivälin tarkistuksessa hyväksytyn hallituksen toimintasuunnitelman vuosille 2017-2019
LisätiedotLiikenteenharjoittajan vastuut, tehtävät ja oikeudet
Tarjouskilpaulu 2017/1 (VARELY/378/2017) Liite 5 Lippu- ja maksujärjestelmiä koskevat vaatimukset 1 Liikenteenharjoittajan tarjoama lippu- ja maksujärjestelmä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimivallassa
LisätiedotVAASAN TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI EU:n palvelusopimusasetuksen 7 artiklan 1. kohdan mukainen
VAASAN TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2017 EU:n palvelusopimusasetuksen 7 artiklan 1. kohdan mukainen Sisällys 1. Raportin taustaa... 3 2. Vaasan kaupungin viranomaisalue... 3 3.
LisätiedotBussikorttien latausta koskeva myyntipalvelu
1 Sopimus Dnro xxxx-2014 x.x.2014 Ympäristötoimiala Bussikorttien latausta koskeva myyntipalvelu 1 Sopimuksen osapuolet M Roine Oy ja Turun kaupungin Ympäristötoimialan (jäljempänä joukkoliikenne) sopivat
LisätiedotTurvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille
Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta
LisätiedotEtäpalvelusta yhteispalvelun hittituote asiantuntijapalvelut kaikkien saataville?
Etäpalvelusta yhteispalvelun hittituote asiantuntijapalvelut kaikkien saataville? Videoesitys etäpalvelupilotista ja etenemissuunnitelmia Säätytalo, 9.6.2010 Yhteispalvelun laajentamishankkeen päätösseminaari
LisätiedotPALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x
JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio
Lisätiedot5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus
TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama
LisätiedotDigipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo
Digipäivä, Hallintoryhmä 25.8.2015 Sipoo NURMIJÄRVEN SÄHKÖINEN ASIOINTI 2 Tero Kulha Taustaa Sähköisestä arkistoinnista on puhuttu Nurmijärvellä kauan ja se ollut budjetissakin useampana vuonna. Nyt teema
LisätiedotOHJEET LIIKEPAIKOILLE
OHJEET LIIKEPAIKOILLE DINERS CLUB -KORTIN TUNNISTAMINEN Yhteistä kaikille Diners Club -korteille on vasemmassa yläkulmassa oleva Diners Clubin logo. Kortin etupuolelle on kohopainettu kortin numero, kortinhaltijan
LisätiedotLippu- ja maksujärjestelmän kuvaus
Liite 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus KASELY/349/2014, 1.4.2014 Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa
LisätiedotLoviisan joukkoliikenne tehdään yhdessä!
Loviisan joukkoliikenne tehdään yhdessä! Tarjouksessa ja valtionavustushakemuksessa esitetty työn sisältö TYÖKOKONAISUUS 1. Asukas- ja toimijayhteistyö ERILLISET TYÖVAIHEET Eri osapuolten kutsuminen mukaan
LisätiedotTARJOUS 1.12.2014. Tarjoamme Teille Suomen Tilaajavastuu Oy -palvelukokonaisuuden oheisen tarjouksen mukaisesti.
Janne Ojanperä Helsingin kaupunki, kiinteistövirasto, tilakeskus Tarjous Tarjoamme Teille Suomen Tilaajavastuu Oy -palvelukokonaisuuden oheisen tarjouksen mukaisesti. Vastaamme myös mielellämme kaikkiin
LisätiedotLoppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille
Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille Päivitetty 13.3.2015 Yleistä sisällön raportoinnista Jokainen hanke toimittaa vain yhden väli- ja loppuraportin. Koordinaattori on vastuussa tietojen
Lisätiedotizettle Reader korttimaksupäätteen käyttöohjeet
Oulunsalon Pallo Ry izettle Reader korttimaksupäätteen käyttöohjeet Sisältö Yleistä... 2 Laitteen nouto... 2 Infoa laitteesta... 3 Tarvittavat muut laitteet... 3 Valmistelevat toimet... 4 izettle -sovelluksen
LisätiedotKansallinen Palveluarkkitehtuuri projekti Lapin kunnissa
Kansallinen Palveluarkkitehtuuri projekti Lapin kunnissa Mikä on Suomi.fi ja Kansallinen Palveluarkkitehtuuri? 7/2016 tuli voimaan laki Hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista, joka velvoittaa
LisätiedotMAL-verkosto, katsaus
MAL-verkosto, katsaus 14.2.2012 Maksatuksen hakeminen ajalta 1.7.-31.12.2011 Haettava summa ajanjaksolta yhteensä 128 293 euroa. Kustannukset koko vuonna yhteensä 216 035 euroa, mikä on n. 60 000 euroa
LisätiedotLIITE 6 LIPPU-, MAKSU- JA INFORMAATIOJÄRJESTELMÄN KUVAUS Riihimäen paikallisliikenne
LIITE 6 LIPPU-, MAKSU- JA INFORMAATIOJÄRJESTELMÄN KUVAUS Riihimäen paikallisliikenne 1. Lippujärjestelmä... 2 2. Maksujärjestelmä... 2 2.1. Tilaajan vastuut, tehtävät ja oikeudet... 2 2.2. Liikenteenharjoittajan
LisätiedotMiten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?
1 Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? Rita Piirainen Tiejohtaja Uudenmaan tiepiiri 2 Helsingin seudun liikenteen hallinnan kehittäminen PKS:n liikenneneuvottelukunta
LisätiedotItsenä isten elä mä ntäitojen pässi
Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi Minulla on paljon taitoja ja Minä osaan jo paljon asioita! Nuoruus on aikuisena olemisen harjoittelua. Itsenäistyminen tarkoittaa sellaisten taitojen kehittymistä, jotka
LisätiedotJulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut
JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut Pelvelukehityksen ekosysteemi julkisessa hallinnossa 3.12.2013 Mikael Vakkari JulkICT/YRO Palvelukehittämisen ekosysteemi Uusien palveluinnovaatioiden
LisätiedotLOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi
LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori rajat ylittävät sopimukset
LisätiedotHuoneistotietojärjestelmä - mitä, missä, milloin. Paavo Häikiö
Huoneistotietojärjestelmä - mitä, missä, milloin Paavo Häikiö Esityksen sisältö Huoneistotietojärjestelmän käyttöönotto vuonna 2019 Huoneistotietojärjestelmän jatkokehittäminen 3 Huoneistotietojärjestelmä
LisätiedotGreen Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit Motiva 1
Green Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit 7.9.2018 Motiva 1 Toimintamalli 1. ryhmien kokoaminen ja sitouttaminen 8. Viestintä ja vertaistuki 2. Green Deal sopimuksen solmiminen 7. Sopimuskauden aikainen
LisätiedotYhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen - JulkICTLab jatkohakemus
Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen - JulkICTLab jatkohakemus Pilottiehdotuksen osapuolet: CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Aalto-yliopisto Verohallinto Yhteyshenkilö: Suvi Remes suvi.remes@csc.fi
LisätiedotNykyaikaisin maksuväline jokaisen todellisiin tarpeisiin.
Tunnista henkilöstöetujen edelläkävijä. Nykyaikaisin maksuväline jokaisen todellisiin tarpeisiin. Valitse laadukas ja helppokäyttöinen e henkilöstöetujen hallinnointiin. Tuoteperhe YLEISESTI Menossa mukana
LisätiedotKULJETUSPALVELUOHJEET TAVALLISEN TAKSIN KÄYTTÄJILLE SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU
KULJETUSPALVELUOHJEET TAVALLISEN TAKSIN KÄYTTÄJILLE SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU Hyvä kuljetuspalvelun asiakas! Tässä on avuksenne kuljetuspalvelujen käyttöohje. Kuljetuspalvelumatkat on
LisätiedotXDW-projektissa rakennetut palvelut
XDW-projektissa rakennetut palvelut Korkeakoulujen KOTA-AMKOTA seminaari 23. 24.9.2010 Manne Miettinen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. RAKETTI-hankkeen tavoite korkeakouluja
LisätiedotPS-vaiheen edistymisraportti Kuopio
PS-vaiheen edistymisraportti Kuopio Kuopio, PS-vaiheen edistymisraportti, 30.10.2001 Versiohistoria: Versio Pvm Laatija Muutokset 1.0 30.10.2001 Ossi Jokinen Kuopio2001, vain kurssin T-76.115 arvostelun
LisätiedotKuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia
Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön
LisätiedotKunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP)
Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP) Hankkeen tavoitteet ja sisältö Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut projektin (KRYSP) tavoitteena on tuottaa sähköinen asiointipalvelukokonaisuus,
LisätiedotTietoturvakonsulttina työskentely KPMG:llä
Tietoturvakonsulttina työskentely KPMG:llä Helsingin Yliopisto 28 Helmikuuta 2014 Agenda Agenda Työtehtävistä yleisesti Esimerkkejä Osaamisen/toiminnan kehittäminen 1 Turvallisuuden arviointi / auditointi
LisätiedotValtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007
Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttori ja Hallinnon ohjaus toimiala valtiotasoisten hankkeiden toteuttajana Valtiokonttori on palveluvirasto,
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotIoT-tieto virtaamaan ja tehokkaasti hyödyksi
IoT-tieto virtaamaan ja tehokkaasti hyödyksi 24.04.2017 RAKLI Taustaa - Tämän hetken tilanne, tilaajien haasteet Kaikkea tarvittavaa dataa ei voida kerätä esim. energia ja vesilaitoksilta Kaikki laitetoimittajat
LisätiedotHyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset
HyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset Alueellisesta palvelusta kansalliseksi palveluksi! Jani Kariniemi 10.9.2013 MEDI-IT LYHYESTI Toiminta on alkanut Kotkassa 1.1.2002 Medi-IT Oy:llä on 8 omistajapiiriä
LisätiedotPalveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi
Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen
LisätiedotOHJEET LIIKEPAIKOILLE
OHJEET LIIKEPAIKOILLE DINERS CLUB -KORTIN TUNNISTAMINEN Yhteistä kaikille Diners Club -korteille on vasemmassa yläkulmassa oleva Diners Clubin logo. Kortin etupuolelle on kohopainettu kortin numero, kortinhaltijan
LisätiedotETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi
ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia
LisätiedotSUOMI. Lippujen hinnat
SUOMI Lippujen hinnat Kausiliput HSL-kuntien asukkaille HSL-sovelluksella liput aikuisille ja opiskelijoille B B C D B C C D B C D B C D 30 vrk kertaosto 59,70 107,50 98,00 115,80 156,40 30 vrk jatkuva
LisätiedotEsityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea
Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet
LisätiedotParasta palvelua malli! Kuntatalo ! Hankejohtaja Johanna Mätäsaho
Parasta palvelua malli Kuntatalo 27.3.2015 Hankejohtaja Johanna Mätäsaho Sisältö Parasta palvelua malli + uusi tietojärjestelmä (PSOP) lyhyesti Valinnanvapauden ja palvelumarkkinoiden kehittymisen tukena
LisätiedotHELSINGIN MATKAPALVELUKESKUS
HELSINGIN MATKAPALVELUKESKUS Sisällysluettelo TILAUS... 2 HELSINGIN MATKAPALVELUN TILATESSA MEILTÄ KYYDIN... 2 YKSITTÄISEN KAUPUNKIKORTTIASIAKKAAN TILATESSA MEILTÄ KYYDIN... 2 MATKUSTAMINEN... 3 Palvelunumeroita
LisätiedotLAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGILLE ESITYKSISTÄ, JOTKA KOSKEVAT HELSINGIN KULJETUSPALVELUASIAKKAILLE MYÖNNETTYJEN VAPAALIPPUJEN SÄILYTTÄMISTÄ
Hallitus 59 25.03.2014 LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGILLE ESITYKSISTÄ, JOTKA KOSKEVAT HELSINGIN KULJETUSPALVELUASIAKKAILLE MYÖNNETTYJEN VAPAALIPPUJEN SÄILYTTÄMISTÄ 457/00.01.013/2013, 16/07.72.721/2014 Hallitus
LisätiedotORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.
Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain
Lisätiedotsuomi.fi Suomi.fi-palveluväylä
Suomi.fi-palveluväylä Julkishallinto, valtion ja kuntien yhtiöt 11.9.2015 Versio 1.0 JPV031 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi-palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Miten? 5.
LisätiedotPROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1
OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4
Lisätiedot