ESIPUHE. Kaupunkikorttihanke Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESIPUHE. Kaupunkikorttihanke 1993-2000 Loppuraportti"

Transkriptio

1 5 Kaupunkikorttihanke Loppuraportti ESIPUHE Tämä raportti kuvaa liikenne- ja viestintäministeriön koordinoimaa kaksivaiheista kaupunkikorttihanketta vuosina Raportissa on kuvattu hankkeen päävaiheet ja tavoitteet, toteutetut järjestelmät sekä tehdyt tutkimukset ja niiden tulokset. Raportin liitteenä on muistio monisovellusprojektin läpiviennistä sekä kaupunkikorttihankkeen sopimuskehikko. Raportti on tehty liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta. Raportin ovat laatineet projektipäällikkö Juhani Vehviläinen ja dipl.ins. Sanna Välimäki SCC Viatek Oy:stä. Lisäksi raportin laatimiseen ovat aktiivisesti osallistuneet projektikaupunkien hankejohtajat. Työn valvojana on toiminut yli-insinööri Seppo Öörni liikenne- ja viestintäministeriöstä. Helsingissä Seppo Öörni Yli-insinööri

2 7 SISÄLTÖ ESIPUHE... 5 SISÄLTÖ JOHDANTO Taustaa Kaupunkikorttiprojektit liikenneministeriön kehityshankkeina LIIKENNEMINISTERIÖN KAUPUNKIKORTTIHANKE Tavoitteet Ensimmäinen vaihe Organisointi Toteutus Toinen vaihe Organisointi Toteutus Tavoitteiden toteutuminen TOTEUTETUT JÄRJESTELMÄT Ensimmäinen vaihe Rovaniemi Seinäjoki Vaasa Toinen vaihe Yleistä Kaupunkikorttijärjestelmän yhteensopivuus Yhteistyö pankkien kanssa Korttien jakelu Keskusjärjestelmä Palvelusovellukset Ylläpito-organisaatio Yhteenveto toteutetuista järjestelmistä TUTKIMUKSET JA TULOKSET Yleistä Käyttäjä- ja vaikutustutkimukset Kaupunkikohtaiset tutkimukset I-vaiheessa Kaupunkikohtaiset tutkimukset II-vaiheessa Yhteenveto vaikutustutkimuksista Kysely HANKKEEN JATKOSUOSITUKSET LÄHTEET LIITTEET

3 9 1 Johdanto 1.1 Taustaa Kaupunkikorttihanke on jatkoa jo pidemmän ajan kehitystyölle joukkoliikenteen maksujärjestelmien uudistamiseksi ja kehittämiseksi Suomessa. Älykorttijärjestelmien kehittämiseen on päädytty 1980-luvun lopun joukkoliikenteen korttikokeilujen jälkeen. Liikenneministeriön johtama maksuvälinetyöryhmä on 1990-luvun alkupuolella tuottanut joukkoliikenteen älykorttipohjaisten maksujärjestelmien määrittelyt Suomessa kehitettäville uusille älykorttipohjaisille järjestelmille. Työn keskeisenä tavoitteena on ollut edistää turvallisten, avointen ja yhteentoimivien järjestelmien toteuttamista. Määrittelyt pohjautuvat kansainväliseen standardointityöhön. Määrittelytyö on luonut perustan myös monisovellusratkaisujen toteuttamiselle älykortilla. Liikenne- ja viestintäministeriön koordinoima kaupunkikorttihanke käynnistyi syksyllä 1993, jolloin koottiin yhteen kaupunkikortin kehittämisestä kiinnostuneet tahot. Kaupunkikorttihankkeen tavoitteena oli kehittää älykorttipohjaisia sovelluksia, joiden avulla voidaan parantaa palvelutasoa, saada turvallinen ja luotettava maksu- ja palvelujärjestelmä, helpottaa ja nopeuttaa pienten maksujen keräilyä, rationalisoida toimintaa ja toteuttaa turvallinen asiointi verkossa. Hanke on jatkoa joukkoliikenteen maksujärjestelmien kehittämiseksi tehdylle työlle ja siten ministeriön rooli suomalaisten monisovellusjärjestelmien kehittäjänä, koordinoijana ja rahoittajana on ollut keskeinen. Keväällä 1994 liikenne- ja viestintäministeriö valitsi neljä kaupunkia kaupunkikorttijärjestelmän ensimmäisen vaiheen pilottikaupungeiksi. Ensimmäisen vaiheen tavoitteena oli hakea erilaisia järjestelmän organisaatiomalleja ja toteutustapoja. Rovaniemen, Seinäjoen, Vaasan järjestelmät toteutuivat ja Lappeenrannan projekti keskeytettiin syksyllä Kaupunkikorttijärjestelmän ensimmäisestä vaiheen väliraportti julkaistiin helmikuussa 1997 (B:7/97). Valtakunnallisen kaupunkikorttihankkeen toiseen vaiheeseen osallistuivat Espoon, Oulun, Porin ja Vantaan kaupungit. Tarjouskilpailu kaupunkikorttijärjestelmän hankinnasta pidettiin keväällä 1998 ja neljän kaupungin järjestelmä otettiin tuotantokäyttöön lokakuussa Toisen vaiheen keskeisenä tavoitteena oli selkeyttää järjestelmän toimintamalleja ja vahvistaa yhteistyötä eri liikkeellelaskijoiden välillä. Toteutukseen vaikutti lisäksi voimakkaasti HST-kortin kehittäminen. Tulevaisuudessa ratkaisu, jossa loppukäyttäjä itse valitsee haluamansa korttipohjat ja niille ladattavat sovellukset, on elinkelpoinen. Liikenne- ja viestintäministeriön hankkeessa kehitetty kaupunkikorttikonsepti luo pohjan tulevaisuuden ratkaisuille kortti- ja laitetekniikan edelleen kehittyessä.

4 1.2 Kaupunkikorttiprojektit liikenneministeriön kehityshankkeina Ensimmäiset suomalaiset kaupunkikorttijärjestelmät toteutettiin liikenne- ja viestintäministeriön kaupunkikorttihankkeen alaisuudessa ja osittain ministeriön rahoituksella. Ministeriö pyrki edistämään toteutusprojektien välistä tiedonvaihtoa ja edelleen tukemaan avoimien järjestelmäkokonaisuuksien syntymistä. Ministeriön rahoituksen edellytyksinä ovatkin niin tekninen kuin kaupallinen avoimuus. Avoimuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä mahdollisuutta kilpailuttaa järjestelmän laite- ja ohjelmaosia, kuten kortteja, lukijoita, turvamoduuleja, ohjelmistoja jne. Tämä on mahdollista, jos on useita potentiaalisia järjestelmätoimittajia ja laitteiden sekä järjestelmänosien tärkeimmät rajapinnat ovat avoimet.

5 11 2 Liikenneministeriön kaupunkikorttihanke Tavoitteet Liikenne- ja viestintäministeriö asetti ensimmäisessä vaiheessa kaupunkikorttihankkeen tavoitteiksi: Kirjata kaupunkien älykorttiin liittyvät suunnitelmat Koota yhteen monisovelluskortista kiinnostuneet organisaatiot Laatia kaupunkikohtaiset konseptit monisovelluskortin toteuttamiseksi Tuottaa monistettavia, avoimia ja laitetoimittajariippumattomia älykorttiratkaisuja kaupunkien käyttöön Selvittää monisovellusjärjestelmän käytön vaikutuksia Välittää tietoa kotimaisten ja ulkomaisten monisovellushankkeiden välillä Kirjaamalla älykortteihin liittyvät suunnitelmat ja kokoamalla yhteen eri organisaatiot oli hankkeen alussa tavoitteena korostaa kehitystyöstä kiinnostuneiden kaupunkien keskinäisen yhteistyön merkitystä. Näin tavoitteena on ollut myös edesauttaa avoimuus- ja monistettavuusperiaatteiden toteutumista uusissa järjestelmissä sekä kaikille osapuolille turvallisten älykorttijärjestelmien luominen suomalaisiin kaupunkeihin siten, että lopputuloksena ovat toimivat ratkaisut. Toisessa vaiheessa liikenne- ja viestintäministeriön keskeisenä tavoitteena oli alun perin ensimmäisessä vaiheessa asetettujen tavoitteiden lisäksi selkeyttää kaupunkikorttijärjestelmän toimintamalleja ja vahvistaa yhteistyötä eri liikkeellelaskijoiden välillä. Tavoitteen asetteluun vaikuttivat lisäksi voimakkaasti henkilön sähköinen tunnistaminen (HST) ja KELAn sosiaaliturvakortin kehittäminen. Toisessa vaiheessa tavoitteena oli laatia valtakunnalliset määrittelyt kaupunkikorttisovelluksille. Kaupunkikorttijärjestelmä maksujärjestelmänä vähentää käteisen rahan käsittelyn tarvetta ja siten tavoitteena ovat säästöt myös työtehtävien ja toimintojen rationalisoinnin muodossa. Älykorttijärjestelmän avulla pyritään vapauttamaan henkilöstöä aikaavieviltä rutiinitehtäviltä. Subventioiden hallinta ja kohdentaminen onnistuu paremmin järjestelmän kautta. Toimintojen ja palvelujen käytön seurantaan järjestelmä antaa uusia mahdollisuuksia. Palvelun käyttäjille, kaupunkilaisille, tarjotaan useita palveluja samalla kortilla, joka on turvallinen, helppo ja nopea maksuväline. Kortti voi olla käyttäjälleen paljon muutakin kuin maksuväline. Kortille voidaan tallentaa erilaisia oikeuksia tai se voi toimia tietovarastona. Kaupunkikorttihankkeessa selvitettiin toteutettujen kaupunkikorttijärjestelmien vaikutuksia vaikutustutkimusten muodossa. Hankkeen tavoitteena oli välittää mahdollisimman laajasti tietoa kotimaisten ja ulkomaisten monisovellushankkeiden välillä, mihin osittain liittyvät myös EU:n IV puiteohjelman tutkimus- ja kehittämishankkeet, joista mainittakoon ADEPT II ja SAMPOhankkeet sekä toisessa vaiheessa DISTINCT-hanke.

6 Älykorttijärjestelmän avulla järjestelmän eri osapuolet saavat useita hyötyjä. Hyödyt asiakkaalle: Turvallinen ja kätevän kokoinen maksuväline Uusien alennusten ja usean palvelun käyttömahdollisuus yhdellä kortilla Monipuoliset käyttökohteet verrattuna paperilippuun Katoamistapauksessa kortti on helppo kuolettaa Käteistä rahaa ei tarvitse kuljettaa mukana Hyödyt älykorttijärjestelmän omistajalle ja palveluntarjoajille eli kaupungeille, virastoille ja yrityksille: Käteisen rahan käsittely ja siihen liittyvien kustannusten vähentäminen Joustavien taksarakenteiden käyttömahdollisuus sekä monipuoliset lipputuotteet Kunnan tuki saadaan kohdennettua oman kunnan palveluihin ja omille kuntalaisille Työsuhde-etuja voidaan ladata kortille Käyttäjistä ja käytöstä saadaan uudella tavalla tietoa suunnittelun avuksi Palveluita on mahdollisuus kohdentaa uudella tavalla Älykortti on turvallinen ja luotettava väline Parantunut imago Uusien palvelujen käyttöönotto mahdollista Ilmaisten ja tuettujen palvelujen väärinkäyttöä vähennetään Alueellisia ja valtakunnallisia lipputuotteita voidaan toteuttaa Saadaan luotettava tulonjako todellisen käytön mukaan Toisen vaiheen kaupungit Espoo, Oulu Vantaa ja Pori asettivat edellisten lisäksi tavoitteiksi: palveluiden parantaminen hakumenettelyä laajentamalla ja palveluaikaa lisäämällä eri sovellusten yhdistäminen samoille korttialustoille ja tätä kautta korttien määrän vähentäminen monistettavien clearing- ja toimintojärjestelmien aikaansaaminen 2.2 Ensimmäinen vaihe Organisointi Ensimmäisessä vaiheessa kaupunkikorttihanketta johti ja koordinoi liikenneministeriö, jonka vetämänä hankkeen johtoryhmä toimi. Työryhmät koordinoivat yhteisiä teknisiä määrittelyjä sekä selvityksiä johtoryhmän alaisuudessa. Hankkeen järjestäytyminen tapahtui kaupungeille myönnettyjen tukipäätösten jälkeen, jolloin varsinainen järjestelmien toteutukseen tähtäävä työskentely alkoi. Ensimmäinen kaupunkikorttihankkeen johtoryhmän kokous pidettiin syksyllä 1994.

7 13 Johtoryhmän tehtäviksi kirjattiin meneillään olevien monisovellusprojektien valvonta ja seuranta sekä valvonta edellä mainittujen tavoitteiden toteutumiseksi toimivien monisovellusjärjestelmien tuottamisessa kaupunkeihin. Johtoryhmä käsitteli yleisellä tasolla kulloinkin meneillään olevaa tilannetta kaupunkien projekteissa ja otti kantaa kaikkia koskevissa asioissa. Eri osa-alueet tulivat näin asianmukaisesti ja riittävästi otetuiksi huomioon. Yksityiskohtaisia kysymyksiä käsiteltiin työryhmissä. Tärkeitä johtoryhmälle keväällä 1995 asetettuja valvonnan kohteita olivat: Sopimukset järjestelmän toimittamisesta kaupunkien ja järjestelmätoimittajien välillä sekä muut lainsäädännölliset asiat Kunkin kaupungin järjestelmämäärittelyt Pilottivaiheen toteutuminen Turva-arvioinnit Vaikutustutkimukset Käyttöönotto Työryhmät työskentelivät kaupunkien tukena ja tuottivat yleisiä ja yhteisiä määrittelyjä monisovellusjärjestelmiin liittyen. Työryhmiksi osa-alueittain rajattiin turvallisuus-, parametri-, arkkitehtuuri- ja laitetekninen työryhmä sekä vammaiskuljetustyöryhmä. Työryhmät raportoivat työskentelystään johtoryhmälle Toteutus Kaupunkikorttihankkeen ensimmäinen vaihe käynnistyi 40 kaupunkiin suunnatulla kyselyllä syksyllä Kyselyn avulla selvitettiin kaupunkien ideoita, suunnitelmia ja toteutukseen tähtääviä aikomuksia liittyen lähinnä liikennesektorin älykorttisovelluksiin. Hankkeen edetessä kysely toistettiin syksyllä Tällöin älykorttijärjestelmien suunnittelu ja varsinkin ideointi oli lisääntynyt huomattavasti. Kaupunkikortin kehittämisestä kiinnostuneiden tahojen kokoaminen aloitettiin syksyn 1993 kyselyn yhteydessä. Samana syksynä pidettiin ensimmäinen kaupunkikorttiseminaari, jolloin kehitystyöstä kiinnostuneita kaupunkeja pyydettiin ilmoittautumaan. Tällöin kymmenen kaupunkia osallistui ensimmäisen vaiheen kaupunkikorttikonseptin luomiseen. Kaupunkeihin muodostettiin työryhmät, jotka vastasivat esiselvitystyön tekemisestä kaupungeissa. Näiden työryhmien kanssa liikenneministeriö piti kaupunkikohtaiset aloituspalaverit sekä yhteisen tulosseminaarin. Aloituspalaverissa on selvitetty osallistujien käsitykset toimikorttipohjaisista ratkaisuista, näiden asettamia tavoitteita kaupunkikortille sekä osallistumiselle ministeriön hankkeeseen. Keväällä 1994 liikenneministeriöstä oli mahdollisuus hakea tukea kaupunkikorttijärjestelmän toteuttamiseen. Hakemuksessaan kaupungit esittivät tavoitteensa ja yleisen kuvauksen järjestel-

8 mästä kustannusarvioineen. Valintaperusteena oli mm. tavoite pilotoida erilaisia järjestelmän hallinnointitapoja. Yksi vaihtoehto oli hallinnoidan ja clearata kaikki itse. Toinen tapa oli vuokrata hallinnointi- ja clearauspalvelut ja kolmantena vaihtoehtona esitettiin näiden kahden välimuotoa, jossa osa tehdään itse ja osa vuokrataan. Liikenneministeriö myönsi ensimmäisen vaiheen toteutuksille suunnittelu- ja toteutustyöhön avustusta, joka osoitetaan ulkopuolisten tahojen kustannuksiin ja laitetoimituksiin. Avustusta myönnettiin Lappeenrannalle, Rovaniemelle, Seinäjoelle ja Vaasalle. Johtoryhmän ja työryhmien työskentelyssä korostettiin yhdessä tehtävän työskentelyn merkitystä sekä tiedon kulun tärkeyttä projektien välillä. Liikenneministeriö teki tukipäätöstensä mukaiset sopimukset pääasiassa vain kaupunkien kanssa, poikkeuksena Rovaniemen taksit, joille ministeriö teki erillisen rahoituspäätöksen. Kaupunkien ja järjestelmätoimittajien välisten sopimusten tekeminen vei aikaa useita kuukausia ja oli huomattavasti oletettua työläämpää. Myös järjestelmien kuvaukset ja projektisuunnitelmat koituivat pitkällisiksi prosesseiksi niin kaupunkien kuin järjestelmätoimittajienkin taholta. Käytännössä työskentely keskittyi ensimmäisessä vaiheessa johtoryhmän työskentelyyn ja huomattavasti alkuperäistä arviota vähemmän työryhmissä työskentelyyn. Johtoryhmässä jouduttiin syksyllä 1995 puuttumaan projektin työskentelyyn ankaralla tavalla, kun Lappeenrannan työskentely ei kaupungin sisäisten vaikeuksien takia ollut edennyt miltei puoleen vuoteen. Liikenneministeriö joutui peruuttamaan Lappeenrannan tukipäätöksen. Johtoryhmässä käsiteltiin myös joidenkin laitetoimittajien ja kaupunkien välisiä ongelmia. Työryhmät työskentelivät käytännössä kolmena ryhmänä; tietoelementit, turvallisuus ja vammaiskuljetusryhmän muodossa. Tietoelementtityöryhmä perustettiin koordinoimaan, ohjaamaan ja tarvittaessa tukemaan hankkeita tietoelementtejä koskevissa asioissa. Tietoelementeillä tarkoitetaan eri sovellusten käyttämiä perusparametreja, joilla kuvataan mm. palvelujen hintoihin ja ominaisuuksiin sekä järjestelmien toimintaan vaikuttavia tekijöitä kuten esim. käyttöön liittyvät oikeudet ja/tai rajoitukset, käyttäjien profiilit, laitteiden ominaisuudet, järjestelmän osapuolet jne. Laatu- ja turvallisuustyöryhmän tavoitteena oli turvallisuussuunnitelman mukaisesti tarkoitus päästä riskienhallinnan avulla kussakin projektissa tarpeiden mukaisiin turvallisuusratkaisuihin ja tehdä yleismalli kaupunkikorttihankkeiden turvallisuussuunnittelulle. Aikaisempien älykorttiprojektien pohjalta oli tiedossa, että tehokas riskiarviointi edellyttää hyvälaatuista yleiskuvausta. Vammaiskuljetustyöryhmä otti tavoitteekseen saada aikaan mahdollisimman nopeasti hyvä ja helposti monistettava, valtakunnallisesti käyttöönotettava maksujärjestelmä liikuntaesteisten kuljetuksiin. Tehtävikseen työryhmä määritteli koordinoida, välittää tietoa, toimia keskustelufoorumina, auttaa ongelmissa sekä innostaa muita työn alkuun. Työryhmä keskittyi yhdenmukaisten toiminnallisten määritysten aikaansaamiseen. Määritys valmistui keväällä 1996 ja se julkaistiin YTV:n julkaisusarjassa. Teknisten valintojen vuoksi kaupunkikorttiprojekteihin ei muodostunut toiminnallista määritystä vastaavaa yhtenäistä järjestelmää.

9 15 Johtoryhmää on informoitu myös muiden älykortteihin liittyvien työryhmien työskentelystä. Ensimmäisen vaiheen aikana käynnissä olevia hankkeita olivat sähköisen käteisen työryhmä (SÄ- KÄ), henkilön sähköisen identiteettiä käsittelevä työryhmä (SID), pankkien rahakortti, joukkoliikenteen älykorttipohjaiset maksujärjestelmät (Matkahuolto ja useat paikalliset hankkeet) sekä pääkaupunkiseudun liikuntaesteisten kuljetukset. Kaupunkikorttihankkeen etenemisestä on tiedotettu laajasti eri keskushallinnon ja kaupunkien edustajille seminaarimuotoisissa tilaisuuksissa. Liikenneministeriö on järjestänyt kaupunkien edustajille kaupunkikorttihankkeeseen liittyen opintomatkat Pariisiin Cartes-konferenssin yhteydessä syksyllä 1994 ja 1995, Blois:n kaupunkiin Ranskaan keväällä 1995, Saksan Oldenburgiin ja Frankfurtiin sekä Ranskaan Lilleen keväällä Näillä opintomatkoilla on tutustuttu älykorttipohjaisiin joukkoliikenteen järjestelmiin, monisovellusjärjestelmiin sekä terveyspuolen sovelluksiin. Kustakin matkasta on tehty erillinen matkakertomus. 2.3 Toinen vaihe Organisointi Kaupunkikorttihankkeen 2. vaihetta johtamaan ja koordinoimaan perustettiin syksyllä 1998 johtoryhmä. Liikenne- ja viestintäministeriö osallistui johtoryhmän työskentelyyn, mutta varsinainen koordinointivastuu oli kaupungeilla. Johtoryhmä toimi projektin ylimpänä valvonta- ja päätöselimenä. Johtoryhmän tehtävänä oli valvoa projektin etenemistä, hyväksyä kokonaisprojektin projektisuunnitelma, vaiheiden tulokset sekä koko toimitus ja päättää muutoksista, jotka vaikuttivat aikatauluun tai kustannuksiin ja joita ei delegoitu hankejohtajien päätettäväksi sekä päättää sopimuksellisista asioista. Kokonaisprojektin johtoryhmän lisäksi jokaisessa kaupungissa oli oma kaupunkikohtainen johtoryhmänsä, jonka tehtävänä oli valvoa projektin etenemistä oman kaupunkinsa osalta. Johtoryhmässä oli kustakin kaupungista edustaja, jonka tehtävänä oli edistää myönteistä asennetta hanketta kohtaan kaupungin organisaatiossa, varmistaa tiedonkulku johtoryhmän ja kaupungin projektiorganisaation välillä, sitouttaa kaupungin johto hankkeeseen sekä vastata projektin rahaasioista. Hankejohtajat toimivat johtoryhmän varajäseninä. Liikenne- ja viestintäministeriö kutsui keväällä 1999 hankkeeseen projektikoordinaattorin, jonka tehtäviksi projektin johtoryhmä asetti kokouksessaan seuraavat: - koordinaattori toimii johtoryhmän esittelijänä yhdessä toimittajapuolen projektipäällikön kanssa, - toimii tilaajapuolen projektipäällikkönä, - pitää yhteyttä kaupunkien vastuulla oleviin kolmansiin osapuoliin, - vastaa tilaajapuolen projektisuunnitelmasta ja sen toteutumisesta sekä - toimii hankejohtajaryhmän vetäjänä.

10 Projektin johtoryhmän alaisuudessa toimi hankejohtajaryhmä, jonka tehtävänä oli johtoryhmän alaisuudessa ja valtuuttamana suorittaa hankkeen kokonaisohjausta ja seurantaa sekä hyväksyä projektissa syntyviä tuotoksia. Hankejohtajaryhmään kuuluivat kaupunkien hankejohtajat ja toimittajan edustus. Johtoryhmä ja hankejohtajaryhmän käsittelivät kaikille sovelluksille ja koko projektille yhteisiä asioita. Tämän lisäksi hankejohtajaryhmän alaisuudessa toimivat sovelluskohtaiset projektiryhmät, joiden vastuulla oli eri sovellusten kehittäminen. Projektiryhmissä oli edustus kaikista kaupungeista. Kussakin kaupungissa toimi lisäksi kaupungin oma kaupunkikorttityöryhmä. Kaupunkikortti projektin organisoituminen Toteutusvaiheen organisaatio Johtoryhmä: Kaupungit Liikenneministeriö Integraattori Toimittajan edustaja Sidosryhmät Kaupunkien hankejohtajat Toimittajan projektipäällikkö Liikunta sovellus Ateria sovellus... Clearing sovellus Toimittajan projektiedustus Espoo Oulu Pori Vantaa Espoo Oulu Pori Vantaa Espoo Oulu Pori Vantaa Kuva 1. Kaupunkikorttihankkeen II-vaiheen organisaatiokaavio Toteutus Kaupungit lähtivät hakemaan edellä mainituin tavoittein järjestelmää, jonka tekniikkaa ei kaupungeissa tunnettu. Alkuvaihe sisälsi paljon optimismia, joka ei perustunut reaaliseen käsitykseen työn mittavuudesta ja laajuudesta. Myös vaikutukset ja linkkien rakentamiset jo olemassa oleviin, koko ajan laajeneviin omiin palkanmaksu-, kirjanpito-, ym. järjestelmiin eivät alussa ol-

11 17 leet täysin selvillä. Projektin edetessä työn vaativuus alkoi vähitellen selvitä ja lisäresurssien tarve hahmottua. Pankkien hallinnoiman Avant-kukkaron yhdistäminen samalle korttipohjalle sekä hankkeen moninaisuus asettivat myös järjestelmätoimittajalle uusia, huomattavia haasteita, vaikka jotkut järjestelmän osat olivat valmiina jo hankkeen käynnistyessä. Hankkeelle valittiin kokonaisvastuullinen toimittaja, joka toimi järjestelmätoimituksen integraattorina ja koordinoi alihankkijoiden toimintaa. Liikenne- ja viestintäministeriö edellytti, että kaupungit laativat sovelluksille yhteiset määrittelyt ja pyytävät yhteiset tarjoukset. Perinteiset kokemukset kaupunkien yhteishankkeista eivät alussa valaneet uskoa eri osapuoliin, kun kaupunkien kokoerotkin olivat Porin noin asukkaasta noin asukkaan Espooseen. Yhteistyöhön kuitenkin ryhdyttiin ja näin jälkeenpäin voi todeta, että hankkeesta ja eri sovellusten määrittelystä tuli laajemmat ja paremmat kuin mitä yksittäisinä projekteina olisi tullut. Lähtökohdat toisen vaiheen kaupungeissa olivat hyvin erilaiset. Pääkaupunkiseudulla on ollut jo vuodesta 1996 lähtien käytössä älykorttipohjainen liikuntaesteisten kuljetusjärjestelmä (LIKU- MA), eikä sen yhdistäminen uudelle kaupunkikortille ollut tarkoituksenmukaista teknisistä ja taloudellisista syistä johtuen. Vastaavasti YTV:n mittava joukkoliikenteen älykorttipohjainen maksujärjestelmä on ollut rakenteilla koko kaupunkikorttihankkeen ajan. Porissa ja Oulussa oli ennen kaupunkikorttihankkeen käynnistymistä erillinen joukkoliikenteen maksujärjestelmä eikä niitä yhdistetty kaupunkikortille erilaisesta korttitekniikasta johtuen. Alkuperäisestä tavoitteesta, joukkoliikennesovelluksen yhdistämisestä kaupunkikortille, ei ole luovuttu. Kaupunkikorttisovellusten esiintyminen pankkikortilla johti yhteistoimintaan silloisten Meritan, Osuuspankin, Leonian ja Automatia Oy:n kanssa. Pankkien kanssa tehtiin sopimukset sellaisten korttialustojen tuottamisesta, joille pankin perinteisten toimikorttisovellusten lisäksi voidaan ladata kaupunkikorttisovellukset. Yhteyttä alihankkijoihin on pitänyt lähinnä toimittaja, mutta hankkeen edetessä ovat suorat yhteydet syntyneet kaikkien alihankkijoiden kanssa. Kun tilaajat vähitellen oppivat käyttämään sovelluksia, syntyi parannusehdotuksia ja sen myötä uusia ohjelmaversioita. Korttijärjestelmäoperaattorin, kuten myös liikenne- ja viestintäministeriön ja osallistuvien kaupunkien tavoitteena on ollut monipuolisen, hyvin toimivan ja taloudellisen järjestelmän luominen. Lähtien siitä, että projektissa on koko ajan luotu uutta, monia eri järjestelmiä yhteen integroivaa systeemiä, on työ todella ollut pioneerityötä. Tämä merkitsee sitä, että oppia ei, ehkä yksittäisiä ratkaisuja lukuun ottamatta, ole voitu hakea ja soveltaa mistään muualta, ja siksi työ on ollut todella haastavaa ja luovuutta vaativaa, mutta mielenkiintoista kaikille osapuolille. Espoon ja Vantaan kaupungit olivat mukana EU:n DISTINCT-hankkeessa. EU-hankkeessa mukanaolo asetti velvoitteita kaupungeille, mutta antoi myös sellaisia tuloksia, joita voitiin hyödyn-

12 tää koko kaupunkikorttihankkeessa. Kansainvälinen yhteistyö toi arvokasta tietoa muualla Euroopassa tehtävästä työstä, synnytti kontakteja eurooppalaisiin asiantuntijoihin sekä vahvisti Suomen asemaa alan edelläkävijämaana. 2.4 Tavoitteiden toteutuminen Seitsemän projektikaupungin hankejohtajille tehtiin kysely, jossa heitä pyydettiin arvioimaan, miten hyvin kaupunkikorttihankkeelle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Tulokset käytiin läpi keskustelutilaisuudessa, jossa kaupunkien edustajat yhdessä arvioivat syitä siihen, miksi osa tavoitteista saavutettiin ja osa jäi saavuttamatta. Kaupunkien mielipiteissä oli jossain määrin eroja johtuen lähinnä siitä, että toisen vaiheen kaupungeissa käyttäjämäärät ovat kohtalaisen pieniä ja kaikkia järjestelmän mahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty. Kyselyn tulokset näkyvät kuvissa 2ja3. Käyttäjän kannalta parhaiten on toteutunut kaupunkien asettama tavoite Älykortti on turvallinen ja kätevän kokoinen maksuväline. Tavoite toteutui kaupunkien mukaan melko tai erittäin hyvin. Kortin helppo kuolettaminen katoamistapauksessa on myös toteutunut melko hyvin, vaikka kortin kuolettaminen on mahdollista vain virka-aikana. Käteistä rahaa ei tarvitse kuljettaa mukana on toteutunut vain osittain. Kuntalainen tarvitsee käteistä rahaa edelleen monessakin tilanteessa, mutta esim. uimahalliin lähtiessään voi ottaa mukaan pelkän kaupunkikortin, johon on ladattu uimahalliliput. Tavoitteiden toteutuminen käyttäjän kannalta Kaupunkien hankejohtajille tehty kysely Turvallinen ja kätevän kokoinen maksuväline 4,1 Katoamistapauksessa kortti on helppo kuolettaa Uusien alennusten ja usean palvelun käyttömahd. yhdellä kortilla 4,0 4,0 Monipuoliset käyttökohteet verrattuna paperilippuun 3,9 Käteistä rahaa ei tarvitse kuljettaa mukana 3, Kuva 2. Kaupunkikorttihankkeen tavoitteiden toteutuminen käyttäjän kannalta. Kysely kaupunkien hankejohtajille. Vastausasteikko: 1=ei lainkaan, 2=huonosti, 3=osittain, 4=melko hyvin, 5=erittäin hyvin.

13 19 Kaupungin toiminnalle asetetuista tavoitteista parhaiten on toteutunut tavoite: älykortti on turvallinen ja luotettava väline. Yli puolet hankejohtajista oli sitä mieltä, että tavoite on toteutunut erittäin hyvin. Toisen vaiheen kaupungit asettivat tavoitteeksi monistettavien järjestelmien ja toimintojen aikaansaamisen. Varsinkin toisen vaiheen kaupungit uskovat, että tavoite on saavutettu erittäin hyvin. Järjestelmä on kehitetty neljän erilaisen kaupungin tarpeiden mukaisesti. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin se täyttää uusien, järjestelmän käyttöönottoa suunnittelevien kuntien tarpeet. Tavoitteiden toteutuminen kaupunkien kannalta Kaupunkien hankejohtajille tehty kysely Älykorttionturvallinenjaluotettavaväline 4,4 Monistettavien järjestelmien aikaansaaminen Ilmaisten ja tuettujen palvelujenväärinkäyttöä vähennetään Palveluita on mahdollisuus kohdentaa uudella tavalla Työsuhde-etuja voidaanladata kortille Sovellusten yhdistäminen samoille korteille, korttien määrän väh. Saadaan luotettava tulonjako todellisen käytön mukaan Käyttäjistä ja käytöstä saadaan tietoasuunnittelun avuksi 4,0 3,9 3,9 3,9 3,7 3,7 3,7 Kunnan tuki voidaan kohdentaa oman kunnan Alueellisia ja valtakunnallisia lipputuotteita voidaan toteuttaa Joustavat taksarakenteet ja monipuoliset lipputuotteet 3,4 3,3 3,3 Uusien palvelujen käyttöönotto mahdollista Parantunut imago 3,0 3,0 Käteisen rahan käsittelynja käsittelykustannusten vähentäminen Palveluiden parantaminenhakumenettelyä laajentamalla 2,7 2, Kuva 3. Kaupunkikorttihankkeen tavoitteiden toteutuminen kaupungin toiminnan kannalta. Kysely kaupunkien hankejohtajille. Vastausasteikko: 1=ei lainkaan, 2=huonosti, 3=osittain, 4=melko hyvin, 5=erittäin hyvin. Melko hyvin on toteutunut myös tavoite ilmaisten ja tuettujen palvelujen väärinkäytön vähentämisestä. Etujen käytön valvonta ja hallinta on helpottunut niin, että etujen käyttöä pystytään seu-

14 raamaan entistä paremmin. Varsinaisia säästöjä pystytään osoittamaan etenkin liikuntaesteisten ja koululaisten kuljetuksissa, mutta myös liikunta- ja ateriapalveluissa. Kaupunkikortille pystytään myös lataamaan työsuhde-etuja, joita ovat mm. uimahalli- ja ateriapalvelut, kulkuoikeudet ja virkamatkat takseissa. Tavoite korttien määrän vähentämiseksi on toteutunut osittain; erillisten lippujen määrä on vähentynyt ja samalle kortille voidaan ladata useita eri palveluita, mutta alkuperäinen tavoite eri korttialustojen (HST, KELA, matkakortti) käytöstä ei projektin puitteissa toteutunut. Jatkohankkeet tavoitteen saavuttamiseksi ovat käynnistyneet eri kaupungeissa. Järjestelmä pystyy tuottamaan erittäin monipuolista tilastotietoa suunnittelun tueksi, mutta pienistä käyttäjämääristä johtuen sitä ei ole vielä päästy hyödyntämään. Samoin kaupunkikorttijärjestelmä mahdollistaa kunnan tuen kohdentamisen tietyn kunnan asukkaille ja erityisryhmille, mutta ominaisuutta ei juuri ole kaupungeissa vielä käytetty. Kaupungin imagon parantuminen on toteutunut vain osittain. Järjestelmän käyttöönoton hitaus ei ole erityisemmin parantanut kaupungin imagoa kuntalaisten silmissä. Kuntalaisten mielipiteet kaupunkikortista ovat jakautuneet sekä puolesta että vastaan, mutta useimmat eivät ole osanneet muodostaa mielipidettä uudesta asiasta. Toisaalta järjestelmää ei ole voitu vielä laajassa mitassa markkinoida kaupungin ja kaupunkikortin imagon parantamiseksi, koska toteutus on joissakin kaupungeissa vielä keskeneräinen. Kansainvälisesti hankkeet ovat herättäneet mielenkiintoa. Kaupungit ovat saaneet useita kansainvälisiä vieraita ja hankkeiden vetäjät ovat pitäneet esitelmiä kansainvälisissä konferensseissa. Käteisen rahan käsittelykustannuksissa ei ole vähäisestä käyttäjämäärästä johtuen tullut merkittäviä säästöjä. Kaupunkikortti on korvannut pääasiassa paperiset sarjaliput eri palvelukohteissa. Käteisen rahan käyttöä ovat korvanneet palkastapidätys ateriasovelluksessa sekä Avantmaksaminen, jonka käyttö on toistaiseksi hyvin vähäistä. Käteisen rahan käsittelystä aiheutuu kaupungeille edelleen huomattavat kustannukset. Palveluiden parantaminen hakumenettelyä laajentamalla ja palveluaikaa lisäämällä ei ole toteutunut, koska sähköinen asiointi ei toteutunut kaupunkikorttihankkeessa. Tehtyjen vaikutustutkimusten mukaan ainakin Rovaniemellä kaupungin asettamat viralliset tavoitteet ovat pääasiassa täyttyneet; järjestelmä vähentää paperityötä, tuottaa hyvää seuranta- ja tilastotietoa, nopeuttaa ja helpottaa maksutapahtumaa, vähentää rahan ja erilaisten lippujen käsittelyä sekä mahdollistaa hintadifferoinnin. Lisäksi järjestelmä tuo kaupungille positiivista imagoa, parantaa asiakkaiden henkilösuojaa, vähentää väärinkäytöksiä, mahdollistaa uusien tuotteiden käyttöönoton sekä mahdollistaa maksujen perimisen kunnallisista palveluista. /13/ Rovaniemellä ja Seinäjoella on vammaiskuljetusjärjestelmän käyttöönotto vähentänyt huomattavasti laskutukseen käytettyä työtä. Henkilökunnan määrää ei ole muutettu, mutta sosiaalityöntekijä pystyy nyt keskittymään entistä enemmän omaan työhönsä. /7/

15 21 3 Toteutetut järjestelmät 3.1 Ensimmäinen vaihe Rovaniemi Vaiheet Rovaniemellä lähtökohtana oli paikallisliikenteen lippujärjestelmän kehittäminen ja subventioiden ohjaaminen kaupungin asukkaille. Tarjouskilpailussa kaupunki valitsi vaihtoehdon, jossa kaupunkikortin hallinnoimisesta, jakelusta ja clearauksesta vastaa ulkopuolinen toimittaja. Päävastuullisen toimittajan valinnan jälkeen laadittiin projektisuunnitelma, allekirjoitettiin urakkasopimukset, perustettiin projektiorganisaatio sekä tehtiin tuotteiden ja rajapintojen määritykset kartoittamalla eri hallintokuntien tarpeet. Hankkeen aikana määrityksiä tarkennettiin toteuttamiskelpoisiksi yhteistyössä pääurakoitsijan kanssa. Marraskuussa 1995 käynnistettiin taajamalipun pilotti, jonka aikana tehtiin korjauksia ja rakennettiin muita sovelluksia pilotista saatujen kokemusten perusteella. Järjestelmän käyttöönotto tapahtui tuotteittain maalis-huhtikuussa Käyttäjätutkimusten jälkeen-vaihe tehtiin vuoden vaihteessa Järjestelmän kuvaus Rovaniemellä on ollut käytössä keväästä 1996 lähtien kaupunkikorttijärjestelmä, jossa useita eri kaupungin palveluja voidaan maksaa samalla älykortilla, Rovaniemi-kortilla. Rovaniemi-kortin voi hankkia kuka tahansa, neljästä eri myyntipisteestä; kaupungintalolta, pääkirjastosta, uimahallista tai Matkahuollosta. Myyntipisteessä kortille alustetaan asiakkaan haluamat kaupunkikorttituotteet. Kortin hankkimisen yhteydessä asiakas maksaa kortista pantin. Lisälatauksia kortille voidaan tehdä myyntipisteiden lisäksi kaikissa paikallisliikenteen linjaautoissa. Rovaniemi-kortille ladattavia kaupunkikorttituotteita ovat: Paikallisliikenteen sarjaliput (22 ja 44 matkaa) ja 30 päivän taajamalippu Uimahallin sarjaliput ja kausiliput Kirjastokortti Arvokukkaro Vanhusten ja vammaisten kuljetuspalvelut

16 Arvokukkaroa voidaan käyttää maksuvälineenä seuraavissa kohteissa: Paikallisliikenteen linja-autot Uimahalli Kirjasto Kaatopaikka Terveyskeskus Kaupungin ruokapalvelu Tuotteet ovat eri hintaisia lapsille, nuorille, aikuisille ja eläkeläisille. Rovaniemeläiset saavat uimahallituotteista 20% alennusta. Vanhus- ja vammaispalvelun asiakkaat saavat heille myönnetyt matkustusoikeudet Rovaniemi-kortille ladattuina. Matkahuolto huolehtii korttien omistajana niiden liikkeellelaskusta, jakelusta, toimivuudesta, turvallisuudesta ja kehittämisestä sekä maksutapahtumien clearauksesta. Kaikki kaupunkikorttijärjestelmän kortinlukijalaitteet ovat Inter Marketing Oy:n toimittamia turvamoduulilla varustettuja rahastuslaitteita. Poikkeuksena ovat taksien taksamittari- ja kortinlukijalaitteet, jotka ovat Semel Oy:n toimittamia. Varikko-ohjelmiston on toimittanut Inter Marketing Oy. Liikenneministeriön kaupunkikorttihankkeen johtoryhmän merkitys on suuri. Johtoryhmän asiantuntijoiden ja toisten kokeilukaupunkien kokemukset ovat olleet Rovaniemelle tärkeitä kaupunkikortin toteutuksessa. Asiantuntijoiden tiedot ja kokemukset määrityksistä ja toteutusratkaisujen rajapinnoista ovat vieneet hanketta eteenpäin Seinäjoki Vaiheet Seinäjoella kaupunkikorttihanke jakaantui kahteen päävaiheeseen. Ensimmäinen kaupunkikortti perustui kansalliseen Avant 1 kolikkokukkaroon. Ensimmäinen vaihe eteni niin pitkälle, että urakkatarjouskilpailun perusteella valittiin pääurakoitsija, perustettiin projektiorganisaatio, tehtiin tuotteiden ja rajapintojen määrittelyt, rakennettiin järjestelmää ja käynnistettiin pilotti toukokuussa Kun Avant 1 kolikkokukkaron toiminta lakkautettiin, projekti jäädytettiin liikenneministeriön suostumuksella ja tehtävään asetettu asiantuntijaryhmä ryhtyi selvittämään uusia suuntautumisvaihtoehtoja. Elokuussa 1996 allekirjoitettiin uusi pääsopimus ja ryhdyttiin rakentamaan uutta järjestelmää vanhojen määritysten perusteella. Uusi järjestelmä otettiin lähes koko laajuudessaan käyttöön vuoden 1997 alusta. Käyttäjätutkimusten ennen-vaihe tehtiin vuoden vaihteessa ja jälkeen-vaihe vuotta myöhemmin.

17 23 Järjestelmän kuvaus Korttien hankinnasta, liikkeellelaskusta, hallinnoinnista ja alustuksesta sekä maksutapahtumien clearauksesta huolehtii Matkahuolto. Kaupunkikortille voidaan ladata Matkahuollon joukkoliikennetuotteiden lisäksi mukaan lukien Matkahuollon arvokortti seuraavat lipputuotteet: Kirjastokorttiominaisuus Uimahallituotteita Sosiaali- ja vammaishuoltolain perusteella korvattavat matkat Kortille ladattavalla Matkahuollon arvokorttituotteella voidaan maksaa palveluja seuraavissa kohteissa: Kirjasto Ruokapalvelu Uimahalli Pysäköinti Taksit Bussit Matkahuollon arvokortin lisäksi kaikissa edellä mainituissa palvelupisteissä käy maksuvälineenä myös pankkien Avant-korttiraha. Kaupunkikortteja myydään Matkahuollon toimipisteessä Matkakeskuksessa ja erikseen sovituissa kaupungin myyntipisteissä. Kortit alustaa myynnin yhteydessä joko Matkahuolto tai kaupunki. Kaupunkikortista peritään ensimmäisellä kerralla pantti, jonka asiakas saa takaisin palauttamalla toimintakuntoisen kortin Matkahuoltoon. Sosiaalitoimen tuotteiden osalta noudatetaan käytäntöä, jossa asiakkaan kortilta varataan erikseen lohko näiden tuotteiden lataamista varten. Kyseisen lohkon perustaa Matkahuolto ja sen jälkeen se ladataan kaupungin sosiaalivirastossa. Tiedot näistä matkustuksista eivät tule Matkahuollon clearingiin, vaan niiden clearauksesta vastaa taksien oma varikko. Myynti- ja clearingjärjestelmän turvallisuus rakentuu liikenne- ja viestintäministeriön määritysten mukaisesti. Jokaisessa kaupunkikorttia käyttävässä laitteessa on Matkahuollon turvamoduuli, joka tarkistaa kortin kuulumisen järjestelmään ja laskee tapahtumalle sinetin.

18 3.1.3 Vaasa Vaiheet Vaasassa kaupunkikorttijärjestelmän lähtökohtana oli paikallisliikenteen lippujärjestelmän kehittäminen. Tarjouskilpailu kaupungin hallinnoiman korttijärjestelmän toteuttamisesta järjestettiin lokakuussa Sen jälkeen projekti on edennyt seuraavasti: kaupunki valitsi kokonaisvastuullisen toimittajan, perustettiin projektiorganisaatio, allekirjoitettiin toimitussopimus, aloitettiin tuotteiden ja rajapintojen määrittelytyö ja valittiin korttityyppi sekä joukkoliikennejärjestelmän toimittaja. Määrittelytyötä sekä järjestelmän rakentamista ja testaamista on suoritettu koko projektin ajan eri sovellusten osalta. Järjestelmän on otettu suurimmalta osin käyttöön ja joukkoliikenteen osalta se tapahtuu vuoden 2002 aikana. Käyttäjä- ja vaikutustutkimusten ennen-vaihe tehtiin vuoden vaihteessa Järjestelmän kuvaus Vaasan kaupunkikortti poikkeaa muista liikenneministeriön ensimmäisen vaiheen piloteista olennaisimmin siinä, että kortinhallinta ja koko keskusjärjestelmä on kaupungin ylläpitämä ja omistama. Kaupunki toimii kortin liikkeellelaskijana. Järjestelmän sovelluskohtaiset osajärjestelmät ovat myös huomattavasti laajempia kuin muissa piloteissa. Osajärjestelmillä on mm. omat varikot ja monipuoliset taustajärjestelmät. Maksupisteet toimivat pääosin itsepalveluautomaatteina, joista tiedot kaatuvat automaattisesti keskusjärjestelmiin. Kaupunkikorttijärjestelmästä on myös useita liittymiä kaupungin omiin järjestelmiin kuten palkanlaskentaan, kaupungin ATKverkkoon, kirjanpitoon ja kassajärjestelmää sekä taksivarikkoon. Joukkoliikennejärjestelmässä kaupunki omistaa ohjelmistot ja rahastuslaitteet, joista liikennöitsijät maksavat vuokria. Busseissa on tarvittavat laitteet ja ohjelmistot etäkorttien käyttöönottamiseksi. Vaasan kaupunkikorttisovelluksia ovat: Pysäköinti Kulunvalvonta Työajanseuranta Kirjasto Ruokahuoltosovellus (henkilökunta, opettajat, laskutettava ruokailu, vanhukset ym.) Uimahalli (henkilökunta, laskutettavat asiakkaat, muut) Joukkoliikenne Taksit (liikuntarajoitteisten matkat, virkamatkat) Oma korttiraha, joka käy kaikissa korttimaksupisteissä

19 25 Vaasan kaupunkikorttihanke on osittain myöhästynyt alkuperäisestä aikataulusta. Ongelmat ovat hyvin moninaisia ja niiden syistä on erilaisia näkemyksiä niin kaupungin sisällä kuin järjestelmätoimittajillakin. Osa ongelmista ilmeni heti projektin alkuvaiheessa: vastuurajat jäivät osittain epäselviksi, määritykset epätarkoiksi ja luvattu aikataulu oli liian tiukka. Aikataulusta viivästymisen pääsyyt ovat haastateltavien mukaan seuraavat: Hankkeen laajuus ja ainutlaatuisuus (tuotekehitysprojekti) Joukkoliikennejärjestelmän toimittajan vaihto (Olivet-> Buscom) Toimittajan henkilövaihdokset projektin aikana Henkilöresurssien alimitoitus Puutteellinen dokumentointi Yhteisen sanaston puuttuminen Määrittelytyön ongelmat Kuvat 4, 5 ja 6. Vaasan kaupunkikortin käyttökohteita. Valokuvat: Vaasan kaupungin Painatuskeskus/J.Salo

20 3.2 Toinen vaihe Yleistä Toisessa vaiheessa kehitetyllä kaupunkikortilla käytettäviä kaupungin tuottamia palveluita ovat: kirjasto-, liikunta ja vapaa-aika-, kulunvalvonta-, ateria-, pysäköinti-, puhelin- ja taksipalvelut. Lisäksi hankkeessa on tuotettu asiointipalveluita, joiden käyttäminen edellyttää kortinlukijan ja HST-kortin käyttöä. Asiointipalvelut ovat toistaiseksi käytettävissä ainoastaan vrk:n HST kortilla. Myös yksityisten palveluntuottajien palveluita voi maksaa monitoimikortilla, mikäli kortilla on Avant-kukkaro. Tavoitteena oli asiointipalveluiden yhdistäminen samalle kortille, mutta siihen tavoitteeseen ei päästy projektin puitteissa. Kaupunkikorttiominaisuudet voidaan ladata myös tietyille pankkien korteille, jolloin kortin Avant-kukkarolla voidaan maksaa maksuja kaupunkikorttipisteiden lisäksi kaikissa Avantmaksupisteissä kautta maan. Kaupunkikorttia käytetään tunnistautumisessa (kirjasto, kulunvalvonta), jolloin kortille viedään vain tunnistetieto, esimerkiksi kirjastokortin numero. Kortille voidaan tallentaa erilaisia oikeuksia, kuten oikeus luontoisetuateriaan. Lisäksi kortille voidaan ladata toistuvasti liikunta- ja vapaa-ajan lipputuotteita Kaupunkikorttijärjestelmän yhteensopivuus Järjestelmä on rakennettu yhteensopivaksi seuraavien järjestelmien kanssa: Avant-korttiraha käy palvelujen maksamiseen kaikissa kaupunkikorttipisteissä Taksisovellus (vammaiskuljetus, virkamiestaksi) on valtakunnallisesti yhteensopiva Kaupunkikortin ristikkäiskäyttö on mahdollista kaupunkien kesken Kaupunkikorttiominaisuudet voidaan tallentaa tietyille pankkien korteille

Waltti - Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä hanke Tilannekatsaus

Waltti - Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä hanke Tilannekatsaus Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014 Ilkka Kankkunen Toimitusjohtaja TVV lippu- ja maksujärjestelmä Oy 29.10.2014 Waltti - Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä hanke Tilannekatsaus 2 Waltti-hanke

Lisätiedot

PILETTI Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä

PILETTI Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä PILETTI Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä Pori 29.1.2013 Mikä PILETTI on? PILETTI-järjestelmä on toimivaltaisten viranomaisten yhteinen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmäpalvelu,

Lisätiedot

Palveluseteli-info 13.9.2011

Palveluseteli-info 13.9.2011 Palveluseteli-info 13.9.2011 Sähköinen palveluseteli PEDCONSOS OY Perustettu 1998 Porissa Herukka palvelut aputoiminimeksi 2009 Asiakkaita ovat kunnat, yritykset, yksittäiset henkilöt Liiketoiminta koostuu

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Miksi uudistus? - EU:n palvelusopimusasetus - Joukkoliikennelaki (2009) Toimijat 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejaosto - joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen

Lisätiedot

Waltti lippu- ja maksujärjestelmä Kokemuksia käyttöönotosta Jyväskylästä

Waltti lippu- ja maksujärjestelmä Kokemuksia käyttöönotosta Jyväskylästä Waltti lippu- ja maksujärjestelmä Kokemuksia käyttöönotosta Jyväskylästä Paikallisliikennepäivät, Jyväskylä 17.9.2015 Ari Tuovinen Jyväskylän paikallisliikenne Waltin piirissä Paikallisliikenteen tunnusluvut

Lisätiedot

Bussikorttien latausta ja seutulipun rinnakkaiskortin myyntiä koskeva myyntipalvelu

Bussikorttien latausta ja seutulipun rinnakkaiskortin myyntiä koskeva myyntipalvelu 1 Sopimus LUONNOS Dnro xxxx-2014 xx.xx.2014 Ympäristötoimiala Bussikorttien latausta ja seutulipun rinnakkaiskortin myyntiä koskeva myyntipalvelu 1 Sopimuksen osapuolet Oy Matkahuolto Ab (jäljempänä Matkahuolto)

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun liikenne Matkakortin internetpalvelu Markus Nilsson Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Matkakortin internetpalvelu HSL haluaa lisätä asiakkaille tarjottavia verkkopalveluita Haluamme

Lisätiedot

RakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com

RakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com RakentajaNuuskija Tuotekuvaus Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat melbamail@melbagroup.com Sisällysluettelo RakentajaNuuskija...1 Kaksi näkökulmaa...1 Rakentaja-asiakkaalle tärkeät kokonaiskustannukset...1

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

Asiakaspalvelu- ja myyntipiste/-itä tulee olla pääsääntöisesti kaikissa linjan vaikutusalueen kunnissa.

Asiakaspalvelu- ja myyntipiste/-itä tulee olla pääsääntöisesti kaikissa linjan vaikutusalueen kunnissa. 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho. Järjestelmä

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Multimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja. ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola

Multimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja. ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola Multimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola Liikkumistili kohti yhteiskäyttöisyyttä ja liikkumisen palveluja 23.9.2014

Lisätiedot

TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5. 1. Viiveajan lippu- ja maksujärjestelmä

TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5. 1. Viiveajan lippu- ja maksujärjestelmä TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5. 1. Viiveajan lippu- ja maksujärjestelmä 1 YLEISTÄ... 1 2 LIPPUJÄRJESTELMÄ... 1 2.1 Nykyiset lipputuotteet... 1 2.2 Tasataksa-alueen kaupungin tukemat lipputuotteet ja asiakashinnat

Lisätiedot

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille loppuraportti määrittelyprojektille Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Sähkö ja informaatiotekniikan laitos Versiomuutokset 29.1.2014 viimeisin tilanne tietokantakonversiosta Mirja Loponen 7.2.2014 tarkennettu

Lisätiedot

PILETTI. Tekninen vaatimusmäärittely. v. 0.2

PILETTI. Tekninen vaatimusmäärittely. v. 0.2 PILETTI Tekninen vaatimusmäärittely v. 0.2 2 Sisällysluettelo 1. Yleiskuvaus... 3 2. Taustajärjestelmä... 4 3. Palvelupisteiden sovellus... 4 4. Korttisovellus ja turvaratkaisu... 4 5. Rajapinnat... 5

Lisätiedot

Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia

Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia Tuottavat ja eivät tuota Tulokset riippuvat niistä tekijöistä, jotka projektia perustettaessa on määritelty ja miten

Lisätiedot

Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013:

Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013: Page 1 of 5 Liite 9 Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013: Jotta joukkoliikennejärjestelmä olisi aidosti yhtenäinen

Lisätiedot

Harjoitustyö Case - HelpDesk

Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyön Case: HelpDesk -sovellus Tietotekniikkatoimittaja AB ja asiakas X ovat viime vuonna sopineet mikrotukiyksikön ulkoistamisesta X:ltä AB:n liikkeenjohdon vastuulle.

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

Palvelukatalogi liiketoiminnan tukena

Palvelukatalogi liiketoiminnan tukena Palvelukatalogi liiketoiminnan tukena itsmf risteily 10.2.2011, Eija Hallikainen DataCenter Finland Oy:n palvelutarjooma Korkean käytettävyyden energiatehokkaat konesalipalvelut Laadukkaat etä- ja lähitukipalvelut,

Lisätiedot

Kuntien ICT tuki - suunnitelma - JUHTA Tommi Oikarinen

Kuntien ICT tuki - suunnitelma - JUHTA Tommi Oikarinen Kuntien ICT tuki - suunnitelma - JUHTA 14.4.2015 Tommi Oikarinen Suunnittelun lähtökohdat Sote-uudistuksessa tapahtuneet muutokset vaatineet muutoksia uudelleen suunnitteluun Uudelleen suunnitellut toimenpiteet

Lisätiedot

SOPIMUS SOPIMUS MATKAHUOLLON PERUSKOULULAISTEN MATKAKORTTIPALVELUSTA

SOPIMUS SOPIMUS MATKAHUOLLON PERUSKOULULAISTEN MATKAKORTTIPALVELUSTA SOPIMUS SOPIMUS MATKAHUOLLON PERUSKOULULAISTEN MATKAKORTTIPALVELUSTA Oy Matkahuolto Ab (Matkahuolto) ja Kunta X (Kunta) ovat sopineet Matkahuollon peruskoululaisten matkakorttipalvelusta Kunnassa seuraavaa:

Lisätiedot

Verkkopalkan palvelukuvaus

Verkkopalkan palvelukuvaus 27.1.2012 1 (6) Verkkopalkan palvelukuvaus 27.1.2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Verkkopalkka-palvelun toiminta palkanmaksajalle... 3 3 Verkkopalkan käyttöönotto... 4 4 Verkkopalkka-palvelun

Lisätiedot

PILETTI-hankkeen esittely. Jyväskylä 27.11.2012

PILETTI-hankkeen esittely. Jyväskylä 27.11.2012 PILETTI-hankkeen esittely Jyväskylä 27.11.2012 Toteuttamishankkeen tavoitteet Ensisijainen tavoite Viranomaisten hallinnoiman lippu ja maksujärjestelmän perusasiat tuotantokäytössä kesäkuussa 2014 Toissijainen

Lisätiedot

Siru ja tunnusluku. Elokuu 2007

Siru ja tunnusluku. Elokuu 2007 Siru ja tunnusluku Elokuu 27 Siru ja tunnusluku Euroopassa siirrytään kortilla maksamisessa sirukortteihin ja sirukortit ovat laajasti käytössä jo useissa Euroopan maissa. Myös Suomessa on otettu sirukortit

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tilannekatsaus Marja Rosenberg johtava joukkoliikenneasiantuntija

Joukkoliikenteen tilannekatsaus Marja Rosenberg johtava joukkoliikenneasiantuntija Joukkoliikenteen tilannekatsaus Marja Rosenberg johtava joukkoliikenneasiantuntija 12.9.2012 Sisältö 1.Liikenteen kilpailuttaminen 2.Lippu- ja maksujärjestelmä 3.Kunta-Ely sopimukset Liikenteen kilpailuttaminen

Lisätiedot

TICKET-KORTINHALTIJAN KÄYTTÖOHJE

TICKET-KORTINHALTIJAN KÄYTTÖOHJE TICKET-KORTINHALTIJAN KÄYTTÖOHJE 2016 TICKET-KORTIN KÄYTTÖÖNOTTO Ennen kuin voit käyttää työnantajasi tarjoamaa henkilöstöetua, Ticket-korttisi on aktivoitava. Ota korttisi esille ja mene osoitteeseen

Lisätiedot

SOPIMUS [SOVELLUSHANKINNASTA]

SOPIMUS [SOVELLUSHANKINNASTA] Julkisen hallinnon IT- hankintojen sopimusehdot (JIT 2007) 1 ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- [JHS 166

Lisätiedot

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry TIEKE katsaus johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry 20130911 TIEKE hanke Sähkönjakeluyhtiöiden ja palveluntuottajayhtiöiden tietojärjestelmien yhteensopivuus Energiateollisuus ry hankkeen

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Bussikorttien latausta koskeva myyntipalvelu

Bussikorttien latausta koskeva myyntipalvelu 1 Sopimus Dnro xxxx-2014 x.x.2014 Ympäristötoimiala Bussikorttien latausta koskeva myyntipalvelu 1 Sopimuksen osapuolet M Roine Oy ja Turun kaupungin Ympäristötoimialan (jäljempänä joukkoliikenne) sopivat

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama

Lisätiedot

Kuopion kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus Tampereen kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi Turun kaupunki: Terveystoimi, Turun kaupunki: Sosiaalitoimi

Kuopion kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus Tampereen kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi Turun kaupunki: Terveystoimi, Turun kaupunki: Sosiaalitoimi 1 YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1. Sopimusosapuolet Kuopion kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus Tampereen kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi Turun kaupunki:, Turun kaupunki: Sosiaalitoimi Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liite 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus KASELY/349/2014, 1.4.2014 Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo Digipäivä, Hallintoryhmä 25.8.2015 Sipoo NURMIJÄRVEN SÄHKÖINEN ASIOINTI 2 Tero Kulha Taustaa Sähköisestä arkistoinnista on puhuttu Nurmijärvellä kauan ja se ollut budjetissakin useampana vuonna. Nyt teema

Lisätiedot

TARJOUS 1.12.2014. Tarjoamme Teille Suomen Tilaajavastuu Oy -palvelukokonaisuuden oheisen tarjouksen mukaisesti.

TARJOUS 1.12.2014. Tarjoamme Teille Suomen Tilaajavastuu Oy -palvelukokonaisuuden oheisen tarjouksen mukaisesti. Janne Ojanperä Helsingin kaupunki, kiinteistövirasto, tilakeskus Tarjous Tarjoamme Teille Suomen Tilaajavastuu Oy -palvelukokonaisuuden oheisen tarjouksen mukaisesti. Vastaamme myös mielellämme kaikkiin

Lisätiedot

Hintatiedotus ja tietojen välitys. Loppuraportti

Hintatiedotus ja tietojen välitys. Loppuraportti Hintatiedotus ja tietojen välitys Loppuraportti Henkilöliikenne 18. marraskuuta 2002 1 Lähtökohdat VR Henkilöliikenteellä on käytössä Journey Planner reitinsuunnittelupalvelu. Palvelua käyttävät matkustajat

Lisätiedot

Sirulliset maksukortit ja niiden käyttö potilaan monipalvelupäätteessä

Sirulliset maksukortit ja niiden käyttö potilaan monipalvelupäätteessä Sirulliset maksukortit ja niiden käyttö potilaan monipalvelupäätteessä Arno Ekström Diplomityöseminaari 16.2.2010 Työn valvoja: Harri Haanpää Työ tehty Miratel Oy:lle Sisältö Työn tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Kansallinen Palveluarkkitehtuuri projekti Lapin kunnissa

Kansallinen Palveluarkkitehtuuri projekti Lapin kunnissa Kansallinen Palveluarkkitehtuuri projekti Lapin kunnissa Mikä on Suomi.fi ja Kansallinen Palveluarkkitehtuuri? 7/2016 tuli voimaan laki Hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista, joka velvoittaa

Lisätiedot

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGILLE ESITYKSISTÄ, JOTKA KOSKEVAT HELSINGIN KULJETUSPALVELUASIAKKAILLE MYÖNNETTYJEN VAPAALIPPUJEN SÄILYTTÄMISTÄ

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGILLE ESITYKSISTÄ, JOTKA KOSKEVAT HELSINGIN KULJETUSPALVELUASIAKKAILLE MYÖNNETTYJEN VAPAALIPPUJEN SÄILYTTÄMISTÄ Hallitus 59 25.03.2014 LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGILLE ESITYKSISTÄ, JOTKA KOSKEVAT HELSINGIN KULJETUSPALVELUASIAKKAILLE MYÖNNETTYJEN VAPAALIPPUJEN SÄILYTTÄMISTÄ 457/00.01.013/2013, 16/07.72.721/2014 Hallitus

Lisätiedot

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? 1 Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? Rita Piirainen Tiejohtaja Uudenmaan tiepiiri 2 Helsingin seudun liikenteen hallinnan kehittäminen PKS:n liikenneneuvottelukunta

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut Pelvelukehityksen ekosysteemi julkisessa hallinnossa 3.12.2013 Mikael Vakkari JulkICT/YRO Palvelukehittämisen ekosysteemi Uusien palveluinnovaatioiden

Lisätiedot

Nykyaikaisin maksuväline jokaisen todellisiin tarpeisiin.

Nykyaikaisin maksuväline jokaisen todellisiin tarpeisiin. Tunnista henkilöstöetujen edelläkävijä. Nykyaikaisin maksuväline jokaisen todellisiin tarpeisiin. Valitse laadukas ja helppokäyttöinen e henkilöstöetujen hallinnointiin. Tuoteperhe YLEISESTI Menossa mukana

Lisätiedot

SOPIMUSLUONNOS Opintojaksopalautejärjestelmän rakentamisesta

SOPIMUSLUONNOS Opintojaksopalautejärjestelmän rakentamisesta 1 (5) SOPIMUSLUONNOS Opintojaksopalautejärjestelmän rakentamisesta 1 SOPIJAPUOLET Tilaaja: HAAGA-HELIA Oy Ab konserni Y- tunnus: 2029188-8 Osoite: Ratapihankatu 13, 00520 Helsinki Tilaajan yhteyshenkilö

Lisätiedot

WALTTI-LIPUT KÄYTTÖÖN MIKKELIN KAU- PUNKI- JA MAASEUTULIIKENTEESSÄ 6.6.2016 ALKAEN

WALTTI-LIPUT KÄYTTÖÖN MIKKELIN KAU- PUNKI- JA MAASEUTULIIKENTEESSÄ 6.6.2016 ALKAEN WALTTI-LIPUT KÄYTTÖÖN MIKKELIN KAU- PUNKI- JA MAASEUTULIIKENTEESSÄ 6.6.2016 ALKAEN WALTTI-LIPUT KÄYTTÖÖN MIKKELIN PAIKALLISLIIKEN- TEESSÄ JA MIKKELIN SEUDUN MAASEUTULIIKENTEESSÄ Mikkelin paikallisliikenteessä

Lisätiedot

Liikenteenharjoittajan vastuut, tehtävät ja oikeudet

Liikenteenharjoittajan vastuut, tehtävät ja oikeudet Tarjouskilpaulu 2017/1 (VARELY/378/2017) Liite 5 Lippu- ja maksujärjestelmiä koskevat vaatimukset 1 Liikenteenharjoittajan tarjoama lippu- ja maksujärjestelmä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimivallassa

Lisätiedot

OHJEET LIIKEPAIKOILLE

OHJEET LIIKEPAIKOILLE OHJEET LIIKEPAIKOILLE DINERS CLUB -KORTIN TUNNISTAMINEN Yhteistä kaikille Diners Club -korteille on vasemmassa yläkulmassa oleva Diners Clubin logo. Kortin etupuolelle on kohopainettu kortin numero, kortinhaltijan

Lisätiedot

Turvallisuus, nopeus vai hinta?

Turvallisuus, nopeus vai hinta? Turvallisuus, nopeus vai hinta? Kuluttajien ja yritysten näkemyksiä maksutavoista Poimintoja selvityksestä Koko selvitys on Kaupan liiton jäsenyritysten saatavilla Kauppa.fi:n jäsensivujen Tutkimuksia

Lisätiedot

Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP)

Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP) Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP) Hankkeen tavoitteet ja sisältö Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut projektin (KRYSP) tavoitteena on tuottaa sähköinen asiointipalvelukokonaisuus,

Lisätiedot

XDW-projektissa rakennetut palvelut

XDW-projektissa rakennetut palvelut XDW-projektissa rakennetut palvelut Korkeakoulujen KOTA-AMKOTA seminaari 23. 24.9.2010 Manne Miettinen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. RAKETTI-hankkeen tavoite korkeakouluja

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille

Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille Päivitetty 13.3.2015 Yleistä sisällön raportoinnista Jokainen hanke toimittaa vain yhden väli- ja loppuraportin. Koordinaattori on vastuussa tietojen

Lisätiedot

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille IPT-työpaja #7 15-16.3 Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille Kyselytutkimus Tilaajan / käyttäjien edustajat 5 vastaajaa, joista: 5 APR:n jäsentä 2 projektipäällikköä 7 vastaajaa, joista:

Lisätiedot

LIITE 6 LIPPU-, MAKSU- JA INFORMAATIOJÄRJESTELMÄN KUVAUS Riihimäen paikallisliikenne

LIITE 6 LIPPU-, MAKSU- JA INFORMAATIOJÄRJESTELMÄN KUVAUS Riihimäen paikallisliikenne LIITE 6 LIPPU-, MAKSU- JA INFORMAATIOJÄRJESTELMÄN KUVAUS Riihimäen paikallisliikenne 1. Lippujärjestelmä... 2 2. Maksujärjestelmä... 2 2.1. Tilaajan vastuut, tehtävät ja oikeudet... 2 2.2. Liikenteenharjoittajan

Lisätiedot

WALTTI-lippu ja maksujärjestelmä

WALTTI-lippu ja maksujärjestelmä 1.10.2015 Satakunnan koulukuljetusja liikenneturvallisuusseminaari Ilkka Kankkunen Toimitusjohtaja TVV lippu- ja maksujärjestelmä Oy WALTTI-lippu ja maksujärjestelmä Waltti lippu- ja maksujärjestelmä Waltti

Lisätiedot

Henkilöliikenteen info-ohjelma HEILI

Henkilöliikenteen info-ohjelma HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma (HEILI) Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen häiriötilanteiden hallinnan toteuttamiseksi Vuosina 2001-2004 Henkilöliikenteen info-ohjelma

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

MUSEOKORTTI. RFID/NFC- konferenssi Vantaa 29.10.2015

MUSEOKORTTI. RFID/NFC- konferenssi Vantaa 29.10.2015 MUSEOKORTTI RFID/NFC- konferenssi Vantaa 29.10.2015 Neocard Oy on suomalainen, kanta-asiakkuuden ja maksamisen järjestelmiin erikoistunut yhtiö Autamme yrityksiä ideoimaan ja toteuttamaan oman kantaasiakasohjelman

Lisätiedot

Kohti uudenlaista joukkoliikennettä

Kohti uudenlaista joukkoliikennettä Kohti uudenlaista joukkoliikennettä Joukkoliikenne on osa liikennejärjestelmää Liikenteellä ja liikennejärjestelmällä on yhteiskunnassa merkittävä rooli elinkeino elämän kilpailukyvylle ja kansalaisten

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen - JulkICTLab jatkohakemus

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen - JulkICTLab jatkohakemus Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen - JulkICTLab jatkohakemus Pilottiehdotuksen osapuolet: CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Aalto-yliopisto Verohallinto Yhteyshenkilö: Suvi Remes suvi.remes@csc.fi

Lisätiedot

Liikennekaaren maksujärjestelmien yhteentoimivuusvaatimukset ovat täsmentymässä

Liikennekaaren maksujärjestelmien yhteentoimivuusvaatimukset ovat täsmentymässä Liikennekaaren maksujärjestelmien yhteentoimivuusvaatimukset ovat täsmentymässä yli-insinööri Maria Rautavirta LVM/Tieto-osasto/Tietoliiketoimintayksikkö Liikennekaari lupauksia asiakkaalle Teknologia,

Lisätiedot

PS-vaiheen edistymisraportti Kuopio

PS-vaiheen edistymisraportti Kuopio PS-vaiheen edistymisraportti Kuopio Kuopio, PS-vaiheen edistymisraportti, 30.10.2001 Versiohistoria: Versio Pvm Laatija Muutokset 1.0 30.10.2001 Ossi Jokinen Kuopio2001, vain kurssin T-76.115 arvostelun

Lisätiedot

Kirjastojärjestelmien tulevaisuudesta. PIKI-yhteistyö 10 vuotta Tuula Haavisto, kirjastopalvelujohtaja, Tampere

Kirjastojärjestelmien tulevaisuudesta. PIKI-yhteistyö 10 vuotta Tuula Haavisto, kirjastopalvelujohtaja, Tampere Kirjastojärjestelmien tulevaisuudesta PIKI-yhteistyö 10 vuotta 31.10.2012 Tuula Haavisto, kirjastopalvelujohtaja, Tampere Kirjastojärjestelmät toissapäivänä 70-luvulla aivan ensimmäiset järjestelmät hoitivat

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Liikenteenharjoittajan toteuttama lippujärjestelmä perustuu kilometritaksaan.

Liikenteenharjoittajan toteuttama lippujärjestelmä perustuu kilometritaksaan. 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho. Järjestelmä

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

SOPIMUS ETSIVÄN NUORISOTYÖN PALVELUN TUOTTAMISESTA LUUMÄEN KUNNAN ALUEELLA VUONNA 2015

SOPIMUS ETSIVÄN NUORISOTYÖN PALVELUN TUOTTAMISESTA LUUMÄEN KUNNAN ALUEELLA VUONNA 2015 SOPIMUS ETSIVÄN NUORISOTYÖN PALVELUN TUOTTAMISESTA LUUMÄEN KUNNAN ALUEELLA VUONNA 2015 Yhteistyösopimus 19.11.2014 1. Sopijaosapuolet: Palvelun tilaaja: Luumäen kunta Linnalantie 33 54501 TAAVETTI Palvelun

Lisätiedot

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1 Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke ojanepi1 Kaaso ja Esso Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen =Kaaso Esiselvitys sosiaalitoimen tietojärjestelmän määrittelyyn ja valintamenettelyyn=esso.

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Suomi.fi-palveluväylä

Suomi.fi-palveluväylä Suomi.fi-palveluväylä 18.11.2016 Versio: 3.0, JPVO122 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi-palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Palveluväylän kokonaisuus 5. Vyöhykkeet ja väyläratkaisut

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

HyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset

HyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset HyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset Alueellisesta palvelusta kansalliseksi palveluksi! Jani Kariniemi 10.9.2013 MEDI-IT LYHYESTI Toiminta on alkanut Kotkassa 1.1.2002 Medi-IT Oy:llä on 8 omistajapiiriä

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

MAL-verkosto, katsaus

MAL-verkosto, katsaus MAL-verkosto, katsaus 14.2.2012 Maksatuksen hakeminen ajalta 1.7.-31.12.2011 Haettava summa ajanjaksolta yhteensä 128 293 euroa. Kustannukset koko vuonna yhteensä 216 035 euroa, mikä on n. 60 000 euroa

Lisätiedot

IoT-tieto virtaamaan ja tehokkaasti hyödyksi

IoT-tieto virtaamaan ja tehokkaasti hyödyksi IoT-tieto virtaamaan ja tehokkaasti hyödyksi 24.04.2017 RAKLI Taustaa - Tämän hetken tilanne, tilaajien haasteet Kaikkea tarvittavaa dataa ei voida kerätä esim. energia ja vesilaitoksilta Kaikki laitetoimittajat

Lisätiedot

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori rajat ylittävät sopimukset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAPALVELUKESKUS

HELSINGIN MATKAPALVELUKESKUS HELSINGIN MATKAPALVELUKESKUS Sisällysluettelo TILAUS... 2 HELSINGIN MATKAPALVELUN TILATESSA MEILTÄ KYYDIN... 2 YKSITTÄISEN KAUPUNKIKORTTIASIAKKAAN TILATESSA MEILTÄ KYYDIN... 2 MATKUSTAMINEN... 3 Palvelunumeroita

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 2 Kuljetuspalvelun tavoite ja laajuus Kuljetuspalveluiden tavoitteena on edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011 1. Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveemmäksi Kokonaismatkustajamäärä 1,33 miljoonaa /vuosi Joukkoliikennematkat / asukas 19 matkaa / asukas / vuosi Autoistumisaste 559 autoa / 1000 asukasta Kävely,

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

suomi.fi Suomi.fi-palveluväylä

suomi.fi Suomi.fi-palveluväylä Suomi.fi-palveluväylä Julkishallinto, valtion ja kuntien yhtiöt 11.9.2015 Versio 1.0 JPV031 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi-palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Miten? 5.

Lisätiedot

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku Dialogisuutta sähköisillä palveluilla Kuka minä olen? Sähköisen asioinnin projektisuunnittelija Espoon kaupungilla 06/2009- Aikuisten sosiaalipalvelut 2 Työpajan ohjelma Espoo-tarina Sähköisen asioinnin

Lisätiedot

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA LMQ -ohjelmisto Kenelle miten miksi? LogMaster Oy 2007-2009 LMQ miksi? 1. KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN Johtamisen välineet tapahtumien kirjaaminen

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

PILETTI-hanke. Bussialan seminaari 5.2.2013

PILETTI-hanke. Bussialan seminaari 5.2.2013 PILETTI-hanke Bussialan seminaari 5.2.2013 Toteuttamishankkeen lähtökohdat ja tavoitteet Jos joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen järjestää joukkoliikenteen PSA-mallin mukaisesti, niin lippu- ja

Lisätiedot