Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin - Apaja- projektin loppuraportti

Transkriptio

1 Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin - Apaja- projektin loppuraportti Venla Räisänen ja Elina Ravantti 2015

2 Sisällysluettelo Tausta ja tavoitteet... 2 Menetelmät... 3 Keskustelu- ja palautekierros... 3 Kummiyritystoiminta... 4 Ideapark kauppiaat ry... 4 Teräselementti Oy... 5 K-supermarket Kuljun kartano... 5 Yhteinen tilaisuus... 6 Viestintä... 7 Lehtiartikkelit- ja ilmoitukset... 7 Internetsivut Esitykset kansainvälisissä seminaareissa Esitykset kotimaisissa seminaareissa Videot Tulokset Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Verkostotilaisuuden havaintoja työhyvinvoinnista Parhaat vinkit kehittää työhyvinvointia Toteutuksen arviointi Suositukset Liitteet

3 Tausta ja tavoitteet Työhyvinvointifoorumin alueellinen työpaja Pirkanmaalla - eli Apaja-projektin visiona oli tuottaa erityisesti pienille yrityksille lisäarvoa työhyvinvoinnin avulla erityisesti pilottialueellaan. Projekti edusti samanaikaisesti sekä laadullista tutkimusta, yritysten kehittämis- että verkostoprojektia. Apaja-projektin tavoitteena oli 1. Lisätä työhyvinvointitietoisuutta työpaikoilla. 2. Aloittaa yritysten keskinäinen verkostoituminen työhyvinvointiasioiden ympärillä siten, että Työterveyslaitos toimii työhyvinvointiverkostontoiminnan alullepanijana. 3. Tuottaa hyviä toimintamalleja työhyvinvoinnin kehittämiseen yrityksissä. Erityisesti haluttiin kerätä tietoa työhyvinvoinnin tilasta ja näkemyksistä pienissä yrityksissä. Kuva 1. Apaja-projektille suunniteltu prosessi vuosille Apaja-projekti kuului sosiaali- ja terveysministeriön Työhyvinvointifoorumin hankeryppääseen. Projekti toteutettiin ajalla Hankkeen toteuttaja oli Työterveyslaitos. Pääasiantuntijat olivat olivat Venla Räisänen, Elina Ravantti ja Eeva-Marja Lee. Lisäksi tukea projektille antoivat Tiina Koivisto, Irmeli Meisalmi ja Mari Mäenpää. Projektin ohjausryhmän muodostivat Piia Mattila ja Mikko Rissanen sosiaali- ja terveysministeriöstä, Kari Löytty Lempäälän kehitys Oy:stä, Piia Nokkala ja Sanna Järvinen Ideapark kauppiaat ry:stä, Olli Ruusumaa Teräselementti Oy:stä, Kristiina Kanervo K-Supermarket Kuljun kartanosta, Mikko Kulmala Lempäälän yrittäjät ry:stä sekä Rauno Hanhela ja Venla Räisänen Työterveyslaitoksesta. Apajahankkeen rahoittajina olivat sosiaali- ja terveysministeriön Työhyvinvointifoorumi ja Työterveyslaitos. Kokonaisbudjetti vajaan kolmen vuoden ajalle oli

4 Menetelmät Keskustelu- ja palautekierros Hankkeessa vierailtiin 15 pk-yrityksessä Lempäälässä keskustellen toimitusjohtajan ja hänen valitsemansa henkilön kanssa työhyvinvoinnista. Alkuhaastattelut toteutettiin puolistrukturoituina helmi-kesäkuussa Loppuhaastattelut toteutettiin puolistrukturoituna haastatteluna tai puolistrukturoituna sähköpostikyselynä huhti-toukokuussa Haastattelukierroksen tavoitteena oli saada käsitys siitä mikä työhyvinvoinnin aiheessa puhututtaa pienillä työpaikoilla ja millaista tukea nämä aiheessa tarvitsisivat. Samalla kerättiin yrityksistä kokemuksia työhyvinvoinnin taloudellisesta vaikuttavuudesta, toimivia vinkkejä mille tahansa pienelle työpaikalle tai kokemuksia siitä mitä taas kannattaisi välttää. Haastateltuja yrityksiä olivat: 1. Teräselementti Oy (ei loppuhaastattelua) 2. Heikki Hakala yhtiöt Ky 3. Lempäälän Vesilahden Sanomat Oy (ei loppuhaastattelua) 4. Kotihelmi Oy 5. Lempäälän autokatsastus Oy 6. Hinausautot K. Sulinko Oy 7. Mamarest Oy, Vaihmalan hovi 8. Ideapark Kauppiaat ry 9. Pelto-Einolan ratsutila Ky, Tampereen ratsutarvike 10. Ainesmestarit Oy 11. K-supermarket Kuljun Kartano 12. Leipomo Ståhlberg Oy 13. Telinemestarit Oy 14. Rakennusliike Markku Haataja Oy 15. Tampereen seudun osuuspankki, Lempäälän konttori (loppuhaastattelu Akaan seudun osuuspankki) 3

5 Kummiyritystoiminta Kolme hankkeeseen osallistunutta yritystä pääsivät kummiyritykseksi, jotka saivat konsultointiapua työhyvinvoinnin kehittämisessä Työterveyslaitoksen asiantuntijoilta. Ideapark kauppiaat ry Ideapark kauppiaat ry on Lempäälän Ideaparkin kauppakeskuksessa toimiva kauppiasyhdistys. Ideapark kauppiaat ry:een kuuluu 125 jäsenyritystä. Kehittämistoimenpiteet Ideapark kauppiaat ry:n puheenjohtaja Anne Korhosen johdolla pidettiin tärkeänä kerätä jäsentyöpaikoilta toiveita siitä mikä parantaisi työhyvinvointia. Ideaparkin myymäläpäällikkötilaisuuksissa syyskuussa 2013 tehtiin kysely siitä mikä Ideaparkissa toimii ja on hyvin ja mitä halutaan vahvistettavan. Ideoita saatiin noin 70 liikkeen myymäläpäälliköiltä. Ideapark todettiin hienoksi ja ainutlaatuiseksi kokonaisuudeksi, jonka puitteissa on valtavat mahdollisuudet tekemiselle ja toteuttamiselle. Hyvät ideat halutaan laittaa kiertoon. Päähuomio toiveissa kohdistui Ideaparkin sisäisen yhteisöllisyyden vahvistamiseen, sekä toisaalta asiakkaille suunnattavien tapahtumien kehittämiseen. Myös osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen liittyen esitettiin toiveita. Kehittämiskohteeksi valikoitui me-hengen kehittäminen Ideaparkissa, johon vaikuttamisen keinona päätettiin toteuttaa yhteinen tapahtuma ja aiheeseen liittyvä koulutus. Yhteisestä tapahtumasta kerättiin ideoita liikkeistä ovelta ovelle periaatteella 37 Ideaparkin myymälässä siitä, mitä pitäisi tehdä. Samalla tapahtumaa promottiin asiantuntijoiden toimesta. Näiden toiveiden pohjalta päätettiin järjestää kaikille ideaparkkilaisille yhteisen tilaisuus Ideaparkissa Tärkeinä asioina pidettiin kunnon ruokaa, hyvää ja tunnettua esiintyjää sekä muuta viihdyttävää ohjelmaa. Me-hengen parantamiseksi ensimmäinen askel oli toisiin tutustuminen, minkä ympärille ohjelma rakennettiin. Toiveiden pohjalta toteutettua iltaa pidettiin menestyksenä. Osallistujia oli 300 henkilöä. Illan aikana kerättiin ideoita siitä, millainen olisi unelmien Ideapark ja näistä tehtiin yhteenveto kauppiasyhdistykselle. Vastaavaa yhteistä toimintaa toivottiin jatkettavan ja siitä tehtävän vuosittainen perinne. Toiveissa oli myös lisätä liikkeiden henkilöstön osaamista työhyvinvoinnin kehittämisestä. Maaliskuussa 2015 järjestettiin kiinnostuneille Ideapark kauppiaat ry:n jäsentyöpaikoille Pieniä vinkkejä työhyvinvoinnin parantamiseksi -koulutustilaisuus. Tavoitteena oli antaa tietoa työhyvinvoinnista ja lisätä valmiuksia edistää työhyvinvointia työpaikalla. Tilaisuudessa käsiteltyjä teemoja olivat työn kuormituksesta työn iloon ja imuun, myönteisyys ja onnistumiset sekä ajankäytön hallinta ja työhyvinvointi. Tilaisuutta pidettiin erittäin onnistuneena, joskin liikkeistä saatiin vain 16 osallistujaa. Myymälöissä työskentelevien koettiin vaikeaksi irrottautua keskellä työpäivää järjestettävään koulutukseen. Tämä asia tunnistettiin haasteeksi myös alkuhaastatteluissa. Lisäksi Ideaparkissa tehtiin työympäristöön ja työsuojeluun liittyvä havainnointikierros Työsuojelun peruskurssilla Kohteena olivat logistiikkakeskus, siivouskeskus, keskusaukio ja info sekä liikkeistä työhyvinvoinnin hyvistä käytännöistäkin palkittu liike Alko. Käynnillä kurssilaiset ja heidän ohjaajansa tarkkailivat hyvin olevia ja kehitettävät asia työsuojelun näkökulmasta. Yhteenveto toimitettiin suoraan kohteena olleiden paikkojen työnjohdolle. Kehittämistoiminta jatkuu Ideapark kauppiaat ry:n toimesta itsenäisesti. 4

6 Teräselementti Oy Teräselementti on Lempäälässä toimiva elementtirakentamisen yritys, joka työllistää noin 100 henkilöä. Projektin alussa yrityksessä oli aloittanut uusi toimitusjohtaja. Kehittämistoimenpiteet Toimitusjohtajan kanssa käytiin useaan otteeseen keskusteluja työhyvinvoinnista, motivoinnista ja asiakassuuntautuneisuuden kehittämisestä. Keskustelujen perusteella päätettiin tehdä kysely koko henkilöstölle siitä, mikä toimii ja mikä ei toimi. Työterveyslaitos auttoi kyselyn toteuttamisessa kesätapatumassa sekä auttoi toimitusjohtajaa ja henkilöstöpäällikköä vastausten analysoinnissa. Vastaukset ryhmiteltiin ja tulokset julkaistiin Teräelementin henkilöstölehdessä. Toimitusjohtaja päätti myös toteuttaa henkilökohtaisen puolentunnin keskustelun jokaisen työntekijän kanssa. Toimitusjohtaja piti keskusteluja antoisina. Hän kertoi saaneensa selkeän kuvan jatkokehittämisestä ja tämän pohjalta kehittämistyö jatkuu itsenäisesti. K-supermarket Kuljun Kartano K-Supermarket Kuljun Kartano on Lempäälässä toimiva päivittäistavarakauppa. Yritys lähti mukaan hankkeeseen kauppiaan juuri vaihduttua ja kauppias vaihtui edelleen alkuvuonna 2014 hankkeen kuluessa. Kehittämistoimenpiteet Edellisen kauppiaan kanssa yhteistyön tavoitteena oli pyrkiä lisäämään työhyvinvointia K- Supermarket Kuljun Kartanossa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi oli tärkeää kuulla marketin työntekijöiden kokemuksia ja ajatuksia siitä, mikä työssä tällä hetkellä toimii hyvin ja mihin taas tarvittaisi muutosta tai kehitystä, jotta työnteko sujuisi entistä paremmin. Työntekijöiden henkilökohtaisten kuulemisten jälkeen järjestettiin kaksi saman sisältöistä yhteispurkuja tuloksista koko henkilöstölle ja niiden perustalta sovittiin toimintamallit jatkolle. Seurantakysely tehtiin uuden kauppiaan aikana uudelleen syksyllä Kyselyn tulosten yhteenvedossa jaettiin toimenpidesuositukset työn sujumista ja jaksamista tukevista aiheista (joita on tärkeää pitää esillä) sekä niistä kuormitustekijöistä (joiden korjaamiseen on tärkeää keskittää erityistä huomiota). Työ jatkuu uuden kauppiaan toimesta. 5

7 Yhteinen tilaisuus Verkostoitumisen tueksi työpaikoille järjestettiin yhteinen tilaisuus Miten saada työt sujumaan ja ihmiset jaksamaan työssä Ideaparkissa Tilaisuudessa käsiteltiin eniten työpaikoilla puhututtaneita teemoja: Miten selviytyä epävarmuuden keskellä? Mistä on tärkeää puhua työpaikalla? Miten pienessä ja isossa yrityksessä voidaan puhua asioista työn lomassa? sekä Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen: Yksi elämä ja monta roolia, miten pitää paketti kasassa? Miten työ ja vapaa-aika tukevat toisiaan? Kun työntekijä voi hyvin, työ menee hyvin! Yhteistilaisuuteen osallistui 33 henkilöä. Kuitenkin vain muutamat henkilöt osallistuvat haastattelukierrokseen osallistuneista yrityksistä. Tavoitteena oli saada tapahtumaan osallistuja enemmänkin. Kuva 2. Apaja-projektin järjestämä tilaisuus keräsi 33 osallistujaa. 6

8 Viestintä Lehtiartikkelit- ja ilmoitukset Projektin kohderyhmän ja paikallisuuden vuoksi ensisijaisia viestintäkanavia olivat Lempäälän yrittäjät ry:n julkaisema Yritysviesti ja Lempäälän-Vesilahden sanomat. Kuva 3. Ilmoitus Yritysviesti joulukuu 2012 Kuva 4. Ilmoitus Yritysviesti joulukuussa

9 Kuva 5. Sähköinen artikkeli Lempäälä-Vesilahden Sanomat internetsivut

10 Kuva 6. Artikkeli Lempäälän-Vesilahden sanomissa

11 Internetsivut Projektille perustettiin internetsivut Työhyvinvointifoorumin sivujen alle. Kuva 5. Projektin internetsivu Esitykset kansainvälisissä seminaareissa Apaja project The added value of wellbeing at work for small and medium size enterprises Eeva-Marja Lee, Ravantti Elina & Räisänen Venla. 10th worklife development seminar. Espoo Best practice examples for the wellbeing at work in Finnish SMEs Räisänen Venla. AUVA-Forum for Prevention, International Seminar with a focus on SMEs. Innsbruck, Itävalta Well-being at SMEs - The added value of wellbeing at work for small and medium size enterprises. Räisänen Venla. Well-being at work, Satelite Seminar. Tampere

12 Esitykset kotimaisissa seminaareissa Mikä yrityksissä puhututtaa? kokemuksia Lempäälän Apajaiskusta. Elina Ravantti. Work goes happy Helsinki. Pk-yritysten työhyvinvointi kokemuksia Lempäälästä. Venla Räisänen. Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille , Tampere Technopolis, Tampere Pk-yritysten työhyvinvointi. Videot Työhyvinvointifoorumin internetsivuilla julkaistiin viisi tarinaa työhyvinvoinnista osiossa Katso mitä muut ovat tehneet. Kaksi videoiden työpaikkaesimerkeistä saatiin Apaja-projektista. Hyvä ilmapiiri välittyy asiakkaalle Toimitusjohtaja Heikki Hakala, Autokorjaamo Lempäälä Video 2:03 min Mari aktivoi koko työyhteisön mukaan Farmaseutti Mari Rantanen, Ideapark Apteekki Lempäälä Video 2:01 min 11

13 Tulokset Tutkimusaineistona Apaja-hankkeeseen osallistuvat yritykset muodostavat läpileikkauksen tyypillisen pienen kunnan tai kaupungin toimialoihin. Aineisto antaa toteuttajien mielestä hyvin rehellisen ja kaunistelemattoman kuvan pienten yritysten johdon mietteistä työhyvinvoinnista. Alkuhaastatteluissa yrittäjät ottivat esille seuraavia asioita. Haasteet Tarpeet Toimivaksi havaittua taloudelliset haasteet henkilöstön muutoskyvykkyyden lisääminen, motivointitaidot Motivointi tärkeintä aloita vaikeimmasta tyypistä. kova kilpailu alalla hyödyttömät kehityskeskustelut Vaadi, että sanotaan huomenta ja näyttäydytään työkavereille vaje johtamiskulttuurissa raskaat nostot ilman apuvälineitä, Ongelmiin puututaan heti. toistotyössä ergonomia kova vaihtuvuus tavoitteet ja budjetit mihin pyritään, kehut ja palautteen Kahvitauot kahdesti päivässä ovat tärkeitä. antaminen oma elämä sekaisin tilausten vastaanotosta omaan aktiivisuuteen, ajan raivaaminen myynti ja markkinointityöhön Vastustajia ei ole omassa firmassa. työprosessin näkökulmasta yhteistyötä on liian vähän työnkuvien muokkaaminen vastaamaan kunkin vahvuuksia Työntekijät voivat itse päättää missä päivystävät. Usein kyselevät onko mitään hommaa mitä vois tulla tekemään? rekrytointi haasteet ura ja kehitysmahdollisuudet Esimiehenä tärkeintä on jeesata työntekijöitä. yt-neuvottelut henkilöstön huono fyysinen kunto Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin. liikkuva työ ja pitkät päivät henkilöstön valtuuttaminen Kaveria ei jätetä pulaan. toimimattomat tietojärjestelmät, ei pystytä seuraamaan ja ennakoimaan projektien kustannuksia yrittäjän minimaalinen vapaa-aika asiakaskunnan kasvaneet vaatimukset yleinen epävarmuus keskustelukulttuuri vaikeista asioista puhumiseksi Pomo tekee itse töitä koko ajan, näyttää esimerkkiä henkilökunnalle. Tinkimättömyys työn laadusta siirtyy työntekijöille. joku muu hoitaa asenne Säännöt on oltava ja TJ määrää vaikeista asioista. lämpötilaolosuhteet, vetoisuus, Pidetään perusasioista huolta, saastainen melu ja kovat altisteet wc vie motivaation. luottamuspula johtoon, ei näy tai Ei saa tehdä liian kireitä aikatauluja. kuule huono esimiestyö Aina saa olla pahakin päivä tai perehdyttämiskäytänteet pidempikin aika, mutta kärryillä pitää olla työnkierto missä mennään. henkilöstön klikkiytyminen ja epäasiallinen käyttäytyminen turvalliseen työskentelyyn sitoutuminen Taulukko 1. Ensimmäisen keskustelukierroksen yhteenveto haasteista, tarpeista ja toimivista asioista 12

14 Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Keskustelukierroksella esiin tulleista kysymyksistä sekä yritysten kanssa tehtävän kehittämistyön perusteella asiantuntijat koostivat Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Powerpoint kalvosarjan (liite 4). Kalvosarja on saatavilla maksutta internetissä hakusanalla Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset. Verkostotilaisuuden havaintoja työhyvinvoinnista Verkostotilaisuudessa Ideaparkissa ryhmätöiden tuloksina saatiin seuraavat havainnot siitä, miten saadaan työt sujumaan ja ihmiset jaksamaan töissä. Mistä puhuminen on töiden hoitumisen kannalta välttämätöntä? - Tehtävien tärkeysjärjestyksestä - Yhteisistä tavoitteista - Yhteisistä pelisäännöistä - Työnjaosta - Lähitulevaisuudesta, näkymistä Mitkä ovat niitä asioita joista pitäisi puhua, mutta joille ei tahdo jäädä aikaa? - Tavoitteet - Muutospaineet, mikä muutos meitä koskee ja miten vaikuttaa meillä - Positiivisuus - Kiitos - Toimivatko työnteon puitteet, koneet, laitteet ja järjestelmät? Miten saat keskustelua aikaiseksi? - Tullaan kysymään mitä kuuluu? - Kiinnostumalla työkaverista ihmisenä - Järjestämällä aikaa ja paikan tärkeille keskusteluille - Kysymällä mukaan ja mielipidettä (myös kesätyöntekijät!) - Palaverit tarkkaan mietittyjä: ketä tarvitaan ja mitä halutaan? 13

15 Tunnista haitallinen stressi video: Estääksesi vastaavan tilanteen, mitä olisit voinut tehdä itse - Löysätä työtahtia, pyytää ja ottaa ylimääräistä lomaa tai vapaata - Pysähtyä, avata suu ja keskustella jonkun kanssa - Harrastuksiin suuntaaminen - Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen - Tunnista miten voit! Estääksesi vastaavan tilanteen, mitä olisit voinut tehdä työkaverina Estääksesi vastaavan tilanteen, mitä olisit voinut tehdä esimiehenä - Puuttua asiaan, kun saa tietoonsa. Ohjata eteenpäin. - Palaveri yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa. - Pitää jatkuvasti yhteyttä työterveyshuoltoon. - Aidosti välittää. Tulla vastaan. - Ymmärtää koko elämäntilanne. Estääksesi vastaavan tilanteen, mitä olisit voinut tehdä perheenjäsenenä - Tukea tilanteen tunnistamisessa ja avun hakemisessa. - Pyytää mukaan kahville - Huomioitaisiin, kuuntelu - Huolen ilmaiseminen - Ristiriitaisuuden (riidanhakuisuus) syvempi ymmärtäminen - Avun piiriin ohjaaminen - Vinkkaa esimiehelle töiden delegoinnista Mitkä asiat tuottavat Sinulle iloa ja energiaa vapaa-ajalla/ työssä? Miten voit vahvistaa niitä? - Omaehtoinen harrastaminen - Rento ilmapiiri, työt tulee tehtyä huomaamatta - Asenne työtä ja muuta elämää kohtaan jokaisen oma valinta Tietoisuus työhyvinvointiasioista on merkittävästi kasvanut hankkeen aikana (kevät 2012-kevät 2015), asia näkyy mediassa enemmän nyt. Aiheen tietoisuuden lisääminen nähtiin vahvasti yrittäjäjärjestöjen asiaksi, ministeriöt tai Työterveyslaitos koetaan liian pönöttäviksi ja jäykiksi. Toimialakohtaisille ja yrittäjien verkkosivuille olisi tärkeätä koota asiat, joista yrittäjä lähtisi luonnollisestikin tietoa ja lomakkeita etsimään. Kummiyritysten kanssa toimiessa huomattiin, että eniten apua saivat ne kummiyritykset, jotka olivat ensisijaisesti hakeutuneet itse konsultoinnin piiriin. Lisäksi merkittävää oli johtajan tai yhteyshenkilön aktiivinen ote kehittämiseen. Olennaista yritysten työhyvinvoinnin kehittämistoiminnassa on tavoitteiden asettaminen ja sen linkittyminen yrityksen toimintaympäristön tarkasteluun. Jos tavoite on olemassa ja ääneen sanottu tai jopa kirjoitettu, on tekemisen keinot helpompi löytää kuin ilman tavoitteita. Yrityksissä ei juurikaan ollut asetettu tavoitteita työhyvinvoinnille, ei hankkeen alussa eikä lopussa. Konkreettisia tavoitteita osattiin mainita motivointi ja se, että ei tapahdu tapaturmia, joka näkyy 14

16 eritysti vakuutusmaksuissa. Työhyvinvointiin liittyvät asiat kuitenkin linkitettiin luonnollisena osana liiketoiminnan pyörimiseen ja töiden luistamiseen. Työyhteisön kehittämiseen liittyvä asia koetaan hyvin vahvasti työpaikan sisäiseksi asiaksi. Helpot ja selkeät oppaat ja PowerPointit kiinnostavat, mutta niiden löytäminen on ongelma. Luonnollisia tahoja, joiden kautta asia voisi mennä läpi ovat yrittäjäjärjestöt ja kuntien elinkeinotoimi sekä työterveyshuolto (jota ei aina osata käyttää). Lyhyitä konsultointikäyntejä pidettiin herättelevinä. Johda tuottavasti -oppaassa todettiin olevan paljon ja tuttuakin asiaa, mutta juuri tallaiset asiat pääsevät arjessa unohtumaan. Valtaosa näki oppaaseen tutustumisen hyödylliseksi, sillä se mahdollisti omien toimintatapojen arvioinnin siitä, voisiko jotakin tehdä omassa firmassa paremmin. Tähän arviointiin olisi yrittäjien mielestä hyvä palata aika ajoin uudelleen. Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset sai kiitosta asian kiteyttämisestä. Yrittäjien mielestä hyvilläkään asioilla ei ole arvoa, jos ne menevät kohderyhmältä yli hilseen tai asiaa ei osata kansantajuistaa. Tämä voisi toimia työkaluna tai keskustelun avaajana yrittäjien välisten kokemusten vaihtamisessa esimerkiksi siitä miten ristiriitatilanteissa on toimittu. Hienoinen enemmistö yrittäjistä mieltää henkilöstönsä investoinniksi eli ymmärtää henkilöstönsä jalostamisen näkökulman, johon on kannattavaa satsata. Pienemmällä osalla yrittäjistä investointi näkökulma on hämärtynyt, jolloin jäljelle jää kustannusnäkökulma omaan henkilöstöön ja siihen liittyviä kustannuksia lähinnä minimoidaan. Kohtalokkaaksi tämä asia voi muodostua, kun yrittäjät eivät tätä käsitystään välttämättä itsekään omassa toiminnassaan tunnista. Noin puolella yrittäjistä löytyi intoa oman henkilöstönsä kehittämiseen, mutta arviomme mukaan yrittäjien osaamisen kasvattamiseen tarvitaan tukea toimien monipuolistamiseksi. Vain hyvin harva yrittäjistä siis liitti ydinliiketoimintansa kehittämiseen oman henkilöstönsä suunnitelmallista kehittämistä. Puute on vakava silmällä pitäen pienten yritysten tuloksellista työskentelyä ja menestymisen edellytyksiä tulevaisuudessa yhä kiihtyvässä toimintaympäristön muutoksessa. Oman yrityksen liiketoiminnan kehittämisestä ei edelleenkään mielellään puhuta julkisesti, mutta muiden menestystarinoita kohtaan osoitetaan mielenkiintoa. Sekä oman liiketoiminnan kehittämisen että työyhteisön hyvinvointiin liittyvä kehittäminen nähtiin täysin yrityksen sisäisiksi asioiksi. Siksi niiden kehittämiseksi ei nähty juuri lainkaan tarvetta muodostaa yrittäjien tai yritysten yhteistä areenaa. Muiden yrittäjien kanssa yhteistyön rakentaminen todettiin vaativan pitkäaikaisten ja hyvien suhteiden muodostumista osana muuta yhteistä työskentelyä. Vain hyvin pieni osa näki yhteisen kehittämisareenan potentiaalisena mahdollisuutena, kunhan ensin osaisi tunnistaa omien resurssien tai taitojen riittämättömyyden. Oman henkilöstön osaamisen kilpailukykyisyydestä huolehtiminen onkin yksi yrittäjän merkittävimmistä menestystekijöistä, kun omin voimin halutaan pärjätä. Loppuhaastatteluissa tuli hyvin selkeästi esille se, että vain hyvin harvalla on mahdollisuutta irrottautua työstä työpäivän aikana, ja vielä harvempi olisi valmis työpäivän jälkeen antamaan vapaaaikaansa aiheen verkostoitumisen ympärillä. Poikkeuksena nähtiin yksinyrittäjät joille avun saaminen toisilta kollegoilta olisikin kova juttu. Yrittäjä ei näe verkostoitumista työhyvinvointiaiheen ympärillä kovin tarpeelliseksi. Kiinnostusta verkostolle ei juurikaan ole pk-yrityksillä työhyvinvointiasioissa. Luontaisena verkostoitumiskumppanina pidettiin usein paikallista yrittäjäjärjestöä. Myös luotettava yrittäjäkollega (tai yritysneuvoja) nähtiin sopivina tahoina, varsinkin jos ongelmia tulee. Työterveyshuollon roolia yrittäjät eivät itse erityisesti tuoneet esille sopivana kumppanina. Yhdeksi projektin arviointikriteeriksi päätettiin projektin alussa se, ovatko yritykset valmiita maksamaan Työterveyslaitoksen palveluista projektin jälkeen. Projektin loppuun mennessä 15

17 jatkosopimuksia kummiyritysten tai haastateltujen yritysten kanssa työhyvinvoinnin konsultointipalveluista ei ollut allekirjoitettu. Vain muutamassa yrityksessä ilmeni orastava kiinnostus työyhteisökoulutusta kohtaan. Toisaalta työpaikoilla tilanteet eivät olleet otollisia palveluiden tarjoamiseen. Yleinen pitkään kestänyt taloudellinen laskusuhdanne saattaa vaikuttaa tähän. Toisaalta haastatelluiksi tulleet yritykset ja erityisesti kummiyritykset olivat jo saaneet sen verran keskustelu- ja kehittämisapua, että voi olla, että seuraava tarve ulkopuoliselle kehittämisavulle tuleekin vasta useiden vuosien päästä. Myös pientä kiinnostusta työhyvinvoinnin konsultointipalveluja kohtaan oli pk-yrittäjillä seminaareissa esitettyjen puheenvuorojen jälkeen. Pk-yrittäjät eivät useinkaan tienneet mahdollisuuksista rahalliseen tukeen, esimerkiksi ELY-keskukselta, TEKES:ltä tai Työsuojelurahastolta. Kuva 6. Analysointia, miksei pk-yrittäjä tule maksuttomaan tapahtumaan 16

18 Parhaat vinkit kehittää työhyvinvointia Loppuhaastatteluissa yrittäjiltä kysyttiin suosittelemisen arvoisia vinkkejä siitä, miten työhyvinvointia kannattaisi kehittää. Lisää kiinnostumista työhön, panosta motivaatioon. Olet onnistunut esimiehenä, kun työntekijä on motivoitunut. Ihan ykkösasia on se että työnantaja arvostaa työntekijää, se kantaa tuloksen myös huonoina aikoina. Kiitä ja pyydä anteeksi. Työntekijöiltä saa kehittämiselle parhaat ideat. Ne ovat usein pieniä mutta sitäkin tärkeämpiä asioita. Tue kehittämistä ja kehittymistä. Panosta yhdessä ideointiin, tue työntekijöiden omatoimisia vierailuja huippupaikkoihin ja kysy mitä sieltä voisi tuoda meille? Tarjoa paikkoja tarkastella tekemistä myös oman laatikon ulkopuolelta. Vaali avoimuutta ja me-henkeä, ole aidosti kiinnostunut ihmisestä, kysy kuulumisia ja keskustele. Työteho katoaa täysin, jos venyttää työpäivää yli 8 h. Kun työpäivän jälkeen jää energiaa ja kotona jaksaa kuunnella vaimoa tai touhuta perheen kanssa, homma pyörii hyvin taas töissä. Työvälineet pitää olla kunnossa, veitset terävinä. Huolehdi päivittäisestä liikunnasta, se auttaa myös rentoutumaan. Katso usein peiliin (mitä mukanani tulee työpaikalle), muutos alkaa itsestä. Pidä lomat ja anna itsellesi löysää. Anna vapauksia, älä nipota tai ole liian jäykkä. Ole tiukka mutta oikeudenmukainen. Ole joustava ja pyri aina luottamukseen. Kuunteleminen tuottaa tulosta, sillä aina tulee vastaan tilanteita, joissa joudut määräämään. Töissä pitää olla kivaa! Kannattamatonta toimintaa ei kannata jatkaa. Edullisin vaihtoehto kehittämiselle on kehittää työhyvinvointia. 17

19 Toteutuksen arviointi Projektin tuloksiin saattoi vaikuttaa se, että projektissa työskennelleet pyysivät arviota omasta työstään. Toisaalta, kun haastatteleva henkilö oli entuudestaan tuttu, oli luottamuksellisen vuorovaikutuksen aikaansaaminen helpompaa. Haastattelu tutkimusmetodina on objektiivisuuteen pyrkivä, mutta käytännössä haastattelijan persoona ja substanssi sekä keskusteluosaaminen vaikuttavat haastattelusta saataviin tuloksiin. Projektinaikaiset näkökulmat, tekeminen ja erityisesti kehittämistoimenpiteet kummiyritysten kanssa painottuivat projektia tehneiden henkilöiden asiantuntemuksen mukaan: tuottavuus, koulutus- ja työpajatilaisuudet ja psykologinen osaaminen olivat asiantuntijoiden luontaista osaamiskenttää. Muiden alojen asiantuntijat olisivat voineet löytää vielä erilaisia näkökulmia asioihin. Projekti on luonnollisesti kasvattanut projektissa työskennelleiden asiantuntijoiden osaamista, jolloin uudessa vastaavassa kehittämistyössä lukuisia asioita voitaisiin lähestyä aiempaa paremmalla kohderyhmäymmärryksellä. Koko Apaja-projektin ajan vuosina Suomessa elettiin matalasuhdannetta. Tämä näkyi useilla toimialoilla ja mainittiin lähes kaikissa haastatelluissa yrityksissä. Haastatteluihin vaikuttivat myös yritysten aloittamiset, lopettamiset, yrityskaupat, työpaikan vaihdot, yt-neuvottelut, sairastumiset sekä muut ihmiselle ja elinkeinoelämälle luonnolliset asiat. 18

20 Suositukset Apaja-projektin perusteella pienten yritysten kanssa toimimiseen suositellaan seuraavia asioita: Kehittämistyön kannalta on oleellista, että yrityksen ylin johto ja/ tai omistaja on kehittämisessä mukana. Ilman ylimmän johdon tiivistä mukanaoloa kehittämisprojektiin ei kannata lähteä - tai siltä ei kannata ainakaan odottaa suuria tuloksia. Työhyvinvoinnista on turha puhua irrallaan liiketoiminnasta. Jos kehittämisen kohteena olevat asiat eivät liity yrityksen johtamisjärjestelmään, kehittäminen jää irralliseksi puuhasteluksi. Usein tietoa lähdetään etsimään vasta sitten, kun jokin akuutti ongelma on jo päällä. Pienet yritykset eivät aina ehdi ja koe tärkeäksi hyödyntää tietoa ennakoivasti. Tukea tarvitaan erityisesti siihen, miten arjen kiireen keskellä tehtäisiin tilaa kehittämistyölle, jotta jatkuva kriisin hoito vaihtuu hyvään suunnitteluun, johtamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Suunnitelmallisuuden puute haittaa kehittymistä pienissä yrityksissä. Toimintaympäristön muutoksen vauhdissa pysymiseksi yrittäjille tulee tarjota tukea siihen miten työpaikalla voidaan yhteisesti arvioida kehittymisen trendejä ja siten edistää yhteistä halua kantaa vastuuta tuloksesta ja kehittymisestä. Tarjontaa on niin paljon, että hyvätkin jutut jäävät helposti jalkoihin. Jotta tietoa saa perille, pieniin yrityksiin pitää jalkautua. Paras keino levittää tietoa yrittäjien välillä on puskaradio eli toisten suositusten kautta, tutulta tutulle. Sähköposti ei ole tehokas viestinnän keino, mutta taas taukopaikat ovat parhaita paikkoja pienillä työpaikoilla levittää viestiä. Työterveyshuolto kumppanina työhyvinvointiasioissa ei tullut juuri lainkaan pk-yrityksissä mieleen, vaikka todettiin kuinka haavoittavaa on yhdenkin ihmisen poissaolo. Työterveyshuollon asiantuntemusta ja palveluntarjontaa työhyvinvointi- ja johtamisasioissa tulee kehittää myös suhteessa pk-yritysten ydinliiketoiminnan kehittämiseen. Työterveyslaitos oli useimmille pk-yrityksistä tuntematon toimija. Ei tiedetty mitä palveluita Työterveyslaitokselta voisi saada. Työterveyslaitos sekoitettiin usein mm. työterveyshuoltoon ja työsuojelutarkastajiin. Työterveyslaitoksen roolia ja tarjontaa erityisesti pienten ja keskisuurille yritysten johdolle tulee selkeyttää. 19

21 Pk-yrittäjät tarvitsevat hyvin yksinkertaista ja lyhyttä materiaalia. Hyviä muotoja ovat lyhyt video, lyhyt Powerpoint ja lyhyt painettu opas. Pk-yrityksillä ei ole aikaa etsiä ja lukea tutkimusraportteja tai pitkiä oppaita. Keskinäisen kilpailun takia ei edelleenkään helposti jaeta sellaista tietoa mitä itsellä on. Toinen toiselta oppimiseksi ja hyvien juttujen jakamiseksi vaaditaan paljon yhteistä aikaa luottamuksen rakentumiseksi. Tämä on hyvä huomioida verkostoitumisen tavoitteessa. Moottoriksi tarvitaan aina hyvä ja innostunut vetäjä. Kannustinloukkuja työn tekemiselle pitää katsoa kokonaisuutena sekä työntekijän että työnantajan kannalta. Nykytilanteessa työllistäminen koetaan kalliiksi ja vaikeaksi. Lisäksi työntekijä saattaa kieltäytyä matalapalkkaisesta työstä, koska hän kokee, ettei ole kannattavaa tehdä työtä. Tähän liittyen viestintää tulee kohdistaa työn tekemisen taloudellisen kannattavuuden lisäksi myös muihin työn tekemisen hyviin vaikutuksiin. 20

22 Liitteet Liite 1. Alkuhaastattelu kysymykset Liite 2. Loppuhaastattelu kysymykset Liite 3. Kyselylomake työhyvinvoinnin seuranta Liite 4. Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset 21

23 APAJA KESKUSTELUKIERROS ALKUHAASTATTELU KYSYMYKSET LIITE 1 1. Kerro yrityksestänne. 2. Millaisia haasteita on? 3. Mitkä asiat ovat hyvin? 4. Millaisia kehittämistarpeita (edellisten lisäksi) työpaikallasi on? 22

24 APAJA SEURANTAKIERROS LOPPUHAASTATTELU KYSYMYKSET LIITE 2 Lähetetään Johda tuottavasti opas (linkki) etukäteen. Pyydetään vilkaisemaan opas ennen tapaamista. OPAS 1. Mitä mieltä olit oppaasta? 2. Mikä oli hyvää? 3. Kuinka kauan paneuduit siihen? 4. Mitä olisit vielä toivonut? VERKOSTO 5. Toivoisitteko, että Lempäälässä työhyvinvoinnin ympärille muodostuisi verkosto? 6. Mikä tukisi verkostoitumista? Mikä edesauttaisi toiminnan jatkuvuutta? 7. Mitä pitäisi olla tarjolla? 8. Mitä olisit valmis itse tekemään? TYÖHYVINVOINTITOIMINTA 9. Onko teillä työhyvinvointiin liittyviä tavoitteita? 10. Oletteko huomanneet viimeisen parin vuoden aikana mediassa työhyvinvointi-aiheisia juttuja? Miten se on teillä käytännössä näkynyt? 11. Ylipäätään mitä olette tehneet työhyvinvoinnin edistämiseksi? Mikä voisi toimia muissakin yrityksissä? 12. Saako antaa vinkin lehdistölle? 13. Kävimme täällä kaksi vuotta sitten, miten arvioit taloudellisen tilanteenne kehitystä tällä aikavälillä POWERPOINT 14. Onko Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset -Powerpoint hyödyllinen (avataan yhdessä)? Voisitko kuvitella käyttäväsi sitä? 15. Mitä olisit vielä toivonut? PARAS VINKKI 16. Mikä on yksi vinkki, jonka antaisit muille yrittäjille? 23

25 Työhyvinvoinnin seurantakysely LIITE 3 Arvioi oma jaksamisesi työssä tällä hetkellä (ympyröi) = Voin hyvin, jaksan tehdä työni ja innostua usein työni tekemisestä. Minulla on olo, että työ antaa siihen panostamalleni ajalle ja energialle vastapainoksi mahdollisuuden kokea onnistumisia ja kehittyä työssäni haluamallani tavalla. 0 = Olen jaksamiseni äärirajoilla ja tilanteeni kaipaa nopeasti muutosta. Olen huomannut väsyneeni työn tekemiseen enkä jaksa enää oikein innostua sen tekemisestä. Työni tuntuu ajoittain pakkopullalta ja energiani on aivan lopussa. a) Mikä työssäni tukee jaksamistani, palkitsee, saa minut voimaan hyvin? Mikä sujuu? Mistä tai keneltä saan tukea työssäni? b) Mikä työssä ei suju? Mikä uhkaa jaksamistani? Millaiset asiat omassa työssäni kuormittavat minua? c) Minkä pitäisi muuttua jotta tilanne olisi nykyistä parempi? Mitä voin itse tehdä? Mitä voimme yhdessä tehdä? Mitä työpaikkani / työnantajani voi tehdä? Mikä olisi ensimmäinen konkreettinen askel kohti parempaa jaksamista? Kyselyn alkuperäisidea Maija-Leena Setälä 24

26 Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset LIITE 4 25

27 26

28 27