Yrityksien merkitys kuntataloudelle pitäkää huoli yrityksistä Professori Vesa Routamaa, Vaasan yliopisto
|
|
- Tuomo Hiltunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen Yrittäjien XX Kunnallisjohdon seminaari Teema 2 Kasvua ja elinvoimaa kuntiin onnistuneilla omistajanvaihdoksilla Yrityksien merkitys kuntataloudelle pitäkää huoli yrityksistä Professori Vesa Routamaa, Vaasan yliopisto Johdanto Yritykset tuovat kuntaan ja sen ympäristöön kerrannaisvaikutuksineen kaikkein merkittävimmän taloudellisen varallisuuden. Taloudellinen varallisuus mahdollistaa immateriaalisen varallisuuden kehittymisen. Koska Suomen yrityskanta on valtaosaltaan pientä, pk-yritysten merkitys välillisten taloudellisten ja immateriaalisten hyötyjen kehityksessä on myös ratkaisevan suuri niin maalaiskunta- kuin kaupunkikeskuksissa. Mikroyritykset (1-9 henkilöä; 93,4%) ja pienyritykset (10-49 henkilöä; 5,5%) muodostavat 98,9% koko yrityskannasta. Keskisuurten yritysten ( henkeä) osuus on 0,9%, ja suuryritysten (250- henkeä) osuus on 0,2% (Tilastokeskus). Ottaen huomioon suuryritysten pienen määrän ja niiden keskittymisen keskuksiin pk-yritykset ovat lähes yksinomainen yksityisen sektorin työllistäjiä useimmissa kunnissa. Viime vuosikymmenellä alle 250:n työntekijän yritykset palkkasivat yli uutta työntekijää, josta alle 20:n hengen yritysten osuus oli peräti Sen sijaan henkeä työllistävät yritykset palkkasivat lisätyövoimaa vain n henkeä, ja yli 499 hengen yrityksistä työvoima väheni n hengellä (Tilastokeskus). Viime taantuman ( ) aikana alle 50 hengen yrityksissä henkilöstön vähennys oli keskimääri 0,5%, kun se työntekijän yrityksissä oli 16,4% (Tilastokeskus). Globaalitaloudessa suuryritysten työllistävä alamäki jatkuu. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa suurteollisuuden työpaikat ovat vähentyneet n. 60 % viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Näin ollen, kun pk-sektori tuottaa pääosan kuntien yksityisen sektorin verotuloista, joilla kustannetaan valtionosuuksien tukemana kunnan julkisia palveluja, on pk-yritysten taloudellinen merkitys seurannaisvaikutuksineen maaseutukunnissa lähes keskeinen. Monessa kunnassa on laskettu yhden tai muutaman suuyrityksen varaan huonoin seurauksin. Harvojen suuryritysten sinänsä tärkeää roolia ja myös suurta merkitystä mm. alihankintaverkostojen luojina ei pitäisi liioitella. Perinteisillä suurteollisuusalueilla työttömyys on yleensä korkeinta (esim. Tampere). Toki sekä suuret että lukuisat pienet yritykset ovat mm. alihankinta- ja ulkoistamisjärjestelyjen vuoksi toisistaan puolin ja toisin riippuvaisia. Suuryritysten varaan ripustautuneet kunnat (esim. Kaskinen, Kemijärvi, Varkaus) eivät ole menettäneet vain suurinta työnantajaansa vaan siinä sivussa myös joukon alihankkijayrityksiä ja runsaasti ostovoimaa alueelta, mikä puolestaan heikentää varsinkin palvelusektorin elinkykyisyyttä. Suuryrityksiä ihannoivissa kunnissa myös valmiudet yrittäjyyden elvyttämiseen hädän tullen ovat heikommat. Monet kunnat myös himoitsevat julkisen sektorin työpaikkojen perään ymmärtämättä, että aito ja pysyvä työllisyys ja talouden tasapaino tulee pkyrityksistä. Alkutuotannon osuus on myös pieni ja edelleen vähenevä ja sekin on pääosin yritystoimintaluonteista. Yritystoiminnasta ja välillisesti sen työntekijöilleen tuottamasta ostovoimasta tuleva verotulo on ns. aitoa lisäarvoa, kun taas sen avulla maksettavat julkisen sektorin palkat ikävästi sanottuna ovat
2 kuluerä, joka vuosittain valtion verobyrokratian kautta kulkevana pikemminkin kuluu tuottamatta mainittavaa lisäarvoa. Merkittävä osa julkisen sektorinkin palkoista toki kulkee ostovoimana yritysten ja niiden työntekijöiden verotuotoksi ja arvonlisäveroksi. Kuntien valtionosuuksistakin merkittävä osa on pk-sektorin verotuotoksen panosta. Riittääkö yrittäjiä Yrittäjien ikärakenne on palkansaajia korkeampi, kuten oheinen taulukko osoittaa. Tämä merkitsee lähivuosina suurta omistajanvaihdosten tarvetta yrityksissä joko sukupolvenvaihdosten tai ulkopuolisen jatkajan toimesta yrityksen on arvioitu vaihtavan omistajaa lähivuosina. Arvio on sikäli optimistinen, että merkittäväkin osa noista yrityksistä saattaa lopettaa toimintansa. Lopettamisen syy saattaa olla jatkajan puuttuminen omasta perheestä, vaikeus löytää ulkopuolista jatkajaa ja joskus myös yrittäjän haluttomuus luovuttaa yritystä toiselle osapuolelle. Yritykset ovat pieniä, enemmistönä toiminimet, joiden arvonmääritys ja myynti on usein hyvinkin hankalaa. Yrityksiä kannattaisikin kannustaa osakeyhtiömuotoon. Ainakin verottaja sitten määrittelee osakkeen arvon, jolloin yrityksen myynti saattaa olla huomattavasti helpompaa. Kuvio. Yrittäjien ja palkansaajien ikärakenne 1990 ja Ikäryhmän osuus prosentteina. (Lähde: Työvoimatutkimus. Tilastokeskus) Vain osa yrittäjistä on valmistautunut omistajanvaihdokseen. Esimerkiksi Päijät-Hämeen Yrittäjät ja erityisrahoitusyhtiö Finnveran Lahden konttori selvittivät hiljattain yrittäjien valmiutta sukupolvenvaihdoksiin ja muihin omistusjärjes- 2
3 telyihin. Yli puolella yrittäjistä, jotka aikoivat luopua yrittämisestä parin vuoden kuluessa, ei ollut tietoa jatkajasta. Puolet niistä, joilla jatkaja oli tiedossa, ei ollut vielä valmistautunut vaihtoon. (ESS.fi ) Toimintansa lopettamaan aikovia oli onneksi vähän. Etelä-Pohjanmaan omistajanvaihdosbarometrin (Varamäki, Lautamaja & Tall 2010) mukaan yrittäjän luovuttua päävastuusta yrityksen toiminta loppuu 30%:ssa yrityksistä. Se on huomattava poistuma. 59% yrittäjistä sentään näkee yrityksen jatkuvan joko sukupolvenvaihdoksen tai ulkopuoliselle myynnin jälkeen. Kuitenkaan 38% ei ollut miettinyt yrityksen jatkajakysymystä. 22% ei ollut löytänyt jatkajaa, 27%:lla se oli tiedossa % yrittäjistä ei ollut tyytyväisiä palvelutarjontaan ja asiantuntemukseen omistajavaihdosten edistämisessä. Sukupolvenvaihdoksiin valmentavia kursseja ja ohjelmia järjestetään nykyään toki paljonkin, mutta useimmiten ne painottuvat koviin asiatietoihin kuten verotukseen, lakiasioihin tms., kun tosiasiassa pahimmat karikot ovat yrittäjän ja seuraajan persoonien yhteensovittamisessa ja yhteistoimintavaikeuksissa (ks. Routamaa, Varamäki & Pihkala 2006). Myös seuraajan liian myöhään aloitettu perehdyttäminen ja sisäänajo on usein puutteellista. Seuraajavalmennukseen pitäisi ryhtyä vuosia ennen sukupolvenvaihdosta tiettyjen valmennusvaiheiden kautta (ks. Varamäki, Pihkala & Routamaa 2006), jotta taattaisiin seuraajan valmius tarttua ohjaksiin. Omistuksen siirto ulkopuoliselle voisi nykyistä useammin tapahtua myös oppisopimuksen kautta, joskin yrittäjäjärjestöt ovat kritisoineet järjestelmän byrokratisuutta. Edellä todettujen selvitystulosten perusteella pk-kentässä on uhkana suurikin poistuma lopettamisten ja omistuksensiirtovaikeuksien vuoksi. Näin ollen kunnissa pitäisi olla tietoisuus yritystilanteesta. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita Lempäälän kunta, jossa on reaaliaikainen yritysrekisteri ( Esimerkiksi Etelä-Karjalan liiton ja Etelä-Karjalan kuntien yhteinen perusrekisteri sitä vastoin on lopetettu vuoden 2011 lopussa, mikä sinänsä ei vaikuta hyvältä. Hieman tarkennettuna rekisteri olisi antanut mahdollisuuden paikallisesti seurata yritystilannetta. Yleiset tilastot perustetuista, toimivista ja lopettaneista yrityksistä ovat osoittautuneet erittäin epätarkoiksi (esim. Routamaa 2010), joten reaaliaikaisen, oikean tiedon ylläpitäjä pitäisi alueelta löytyä. Alueen tai kunnan kannalta yrityksen lopettamisen merkitys on periaatteessa aina menetys, mutta tapaukset ovat erilaisia. Lopettaneet yritykset voidaan luokitella ainakin kolmeen kategoriaan esimerkiksi a) erikoisalansa ainoiksi palvelualan edustajiksi, b) työvaltaisuuden vuoksi vaikeasti korvattaviksi yrityksiksi ja c) yrityksiksi yksi muiden joukossa. Luokittelu ei merkitse, että jotkut yritykset olisivat toista arvokkaampia. Mikroyrityksistä on talouden vakaus esimerkiksi laskusuhdanteessa pitkälle kiinni. Mutta kunta- ja aluepäättäjien sekä mm. rahoittajien näkökulmasta yritysten lopettamiseen varautuminen edellyttää erilaisia toimenpiteitä riippuen siitä, mistä yrityskategoriasta on kyse. Riippumatta edellä mainituista kategorioista, jatkajavaihdos elinkelpoiselle yritykselle pitäisi olla järjestettävissä joko sukupolvenvaihdoksena tai omistajanvaihdoksena yrityskannan tason säilyttämiseksi. Terve yritysdynamiikka 3
4 sinänsä pitää huolen, että elinkelvottomien tielle syntyy uusia varsinkin, jos uusperustantaa tukevat tai muut edellytykset kunnassa ovat kunnossa. Oleellinen seikka on myös yrityksen kotikunnan sijainti ja luonne alueellaan. Aluekeskuksen kannalta on oleellisen tärkeää säilyttää kategorian a yritykset edes keskuskunnassa. Erikoisalansa ainoiden yritysten kuoleminen tietää alueen asteittaista hiipumista ja työikäisten siirtymistä suurempiin elinkykyisiin keskuksiin. Yhdenkin erikoisliikkeen loppuminen saattaa jo haavoittaa seutua, mutta ainakin jokainen uusi poistuminen tekee sen sekä palvelu- että imagonäkökulmasta. Ainutlaatuisen yrityksen loppumisessa on kysymys paljon enemmästä kuin taloudellisesta merkityksestä. Palvelujen saatavuus, työllistävät yritykset ja yksinyrittäjät pitävät alueen elinkelpoisena. Realismia on, että tulevaisuudessa ainakin työssäkäyntialueen keskuksessa, kohtuullisen bussimatkan päässä alueen sisällä, pitäisi löytyä riittävä valikoima palveluja ja erikoisliikkeitä, jotta kuntakokonaisuus olisi elinkelpoinen. Elinkykykyisille pitäisi löytää jatkaja; mikä taho arvioi ja toimii? Lajinsa ainoita ei saisi alueen palvelutarjonta- ja imagosyistä päästää häviämään, jos on potentiaalista kysyntää. Kerran lopettanutta yritystä esimerkiksi erikoisliikkeiden alalla on varsin vaikeata saada syntymään uudelleen. Jatkamiskykyiset yritykset tulisi neuvoa hyvissä ajoin omistajanvaihdosasiantuntijoiden puheille, koska yrittäjät eivät sitä omatoimisesti juurikaan tee. Useimmat lopettaneet yritykset ovat omistajansa näköisiä, ja siten jatkajan löytäminen tai järjestäminen on hankalaa tai mahdotonta. Kunnan ja alueen palvelutason säilyttämiseksi päättäjien tulisi olla riittävästi tietoisia yritysten moninaisuudesta ja erityisesti tiettyjen avainyritysten lopettamisen uhasta. Nykyiset tilastot ja järjestelmät tuskin antavat riittävää tietoa, ja varoitussignaalit yrityksen loppumisesta tullevat liian myöhään esimerkiksi jatkajaproblematiikan hoitamiseksi. Työllisyyden ja sitä kautta ostovoiman ja verotulojen kannalta oleellista on yritystoiminnan dynamiikka, jolla tarkoitetaan sitä, että yrityskanta uusiutuu ripeämmin, kuin vanhoja yrityksiä loppuu syystä tai toisesta. Yritysten lopettaminen ei siis sinänsä ole ilmiönä ongelma vaikka se saattaa yksitäisen yrittäjän ja hänen palkkaamiensa työntekijöiden kannalta olla hyvinkin dramaattista. Mitä yrityksen lopettaminen kunnalle maksaa Kaikki Suomen kunnat ovat riippuvaisia yritysten, pääosin pk-yritysten ja niiden työntekijöiden aikaansaamista verotuloista joko suoranaisesti tai välillisesti valtionosuuksien kautta. Yrityksistä on siis syytä pitää huolta. Yrittäjät eivät pyydä tukiaisia vaan otollisia olosuhteita. Viimeistään viimeaikaiset ensimmäiset laskennalliset selvitykset (Routamaa 2009, 2011, 2012) osoittavat, mistä raha kuntiin tulee. Esimerkiksi Parikkalan kunnan tuloveroarvio ansiotuloista vuodelle 2012 on 12,7M. Vastaavasti pkyritysten aikaansaama tulovero kunnalle oli (v. 2011) n. 7,8 M eli lähes 62% tuloverosta. Yritysten henkilöstön ostovoima puolestaan aikaansaa merkittävän osan yhteisöverotuotosta, josta osa ohjautuu kunnan budjettiin. Toki suurtenkin yritysten yhteisövero menee työntekijämäärän suhteessa sijaintikuntaan, mutta paikkakuntauskollisuus on pieniä paikallisyrityksiä ja erityisesti perheyrityksiä löyhempi. Jokainen yritysten työllistämä tuottaa pelkästään 4
5 kunnallisveroina karkeasti arvioiden yhden työttömän puolen vuoden työttömyyskorvauksen (keskimääräinen työttömyyskorvausolettama 1100 /kk) ja laskennallisesti kustantaa valtionveroineen yhden työttömän. Näin ollen yhdenkin työpaikan menettäminen merkitsee arviolta kahden työttömän kustannuksia. Esimerkiksi Vesilahden maatalousvaltaisessa, varsin pienten yritysten kunnassa viiden yrityksen lopettaminen merkitsee kunnanjohtajan vuosiansion verran veromenetystä. Vesilahdessa itse asiassa merkittävä yritysten väheneminen onkin johtanut työttömyyden kasvuun ja sen mukaisiin taloudellisiin menetyksiin. Kunnan kannatta siis pitää jokaisesta työpaikasta ja kannattavasta yrityksestä pitää kiinni. Kuntien yksityisen sektorin työpaikoista n % on pk-yrityksissä. Samalla paine julkisen sektorin työpaikkojen karsimiseen on suuri, koska kuntaliitoksia vastustavat kunnat eivät kykene rakenteelliseen hallinnon järkeistämiseen. Päätelmiä PK-yritykset tuottavat kunnille ratkaisevan mittavan määrän verotuloja ja ostovoimaa ja ostovoiman kautta lisää verotuloja sekä elinvoimaa yrityksille ja muille palveluille. Yksityisen sektorin työpaikoista muutamia kaupunkikeskuksia ja muita teollisuuskuntia lukuun ottamatta työpaikat ovat pk-yrityksissä. Suuryritysten osuus on pitkään ollut voimakkaasti laskeva. Lisäksi suhdannevaihtelut vaikuttavat erityisesti suuriin yrityksiin. Pk-yritykset pienyritykset pyrkivät huonoinakin taloudellisina aikoina pitämään kiinni ammattitaitoisesta työvoimastaan ja pitävät siten parhaiten yllä työllisyyden tasapainoa. Kunnan pitää omalta osaltaan olla ajan tasalla yritysten määrän positiivisesta kehityksestä ja elinvoimasta. Pk-yritysten, kasvuyrityksistä puhumattakaan, määrä Suomessa on kansainvälisesti katsottuna alakantissa. Uusperustannan ja omistajanvaihdosten edellyttämästä neuvonnasta ja tukitoiminnasta on pidettävä huolta olipa se sitten minkä tahansa tahon vastuulla. Kunnan on syytä pitää silmällä, että se vastuu tulee hoidettua. Niin alkava kuin jatkajaa etsivä yrittäjäkin tarvitsee yleensä henkilökohtaista tukea. Pelkät esitteet ja internetit eivät riitä. Sukupolven tai muuhun omistajanvaihdokseen ryhdytään yleensä aivan liian myöhään, ja tästäkin syystä asianmukainen neuvonta ja henkilökohtainen tuki on erityisen tärkeää. Laudat liikkeiden ikkunoissa merkitsevät myös työikäisen väestön pakoa suuriin asutuskeskuksiin. Eikä sieltä ole paluuta. 5
6 Lähteet ESS.fi Routamaa (2012) ks. Routamaa, V. (2009). Pk-yritysten taloudellinen merkitys Pirkanmaalla. Pirkanmaan Yrittäjät ry:n julkaisuja. Tampere. Routamaa, V. (2010). Esitutkimus yritysten lopettamisen seurauksista. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ympäristökeskus (ELY -keskus). Omistajanvaihdosten valtakunnallinen koordinointi -hankeen toimeksiantotutkimus 3. Routamaa, V. (2011). Pk-yritykset talouden veturina Pirkanmaalla. Pirkanmaan yrittäjät ry:n julkaisuja. Tampere. Routamaa, V., Varamäki, E. & Pihkala, T. (2006). Parties' Mutual Self-knowledge and Successful Succession - Case Example. World Conference Proceedings of the 1 st International Entrepreneur & family Business Association. Bali 20 th - 21 st November Työvoimatutkimus. Tilastokeskus. Varamäki, E., Lautamaja M. & Tall J. (2010) Etelä-Pohjanmaan omistajanvaihdosbarometri SEAMK:n julkaisuja B. Varamäki, E., Pihkala, T. & Routamaa, V. (2006).The Stages of Transferring Knowledge in Small Family Business Successions. In Gupta, V, Levenburg, N., Moore, L., Motwani, J., and Schwarz, T. (eds.). A Compendium on the Family Business Models Around the World (ten volumes). Hyderabad: ICFAI University Press, 6
PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla
PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009
LisätiedotYritysmarkkinoiden tila. Toimitusjohtaja Juha Rantanen, Suomen Yrityskaupat Finlandia-talo
Yritysmarkkinoiden tila Toimitusjohtaja Juha Rantanen, Suomen Yrityskaupat Finlandia-talo 6.11.2018 Juha Rantanen 2 Historiaa - 1997 ei markkinoita, muutamia päätoimisia yritysvälittäjiä - 1999 Ov-barometri
LisätiedotEsitutkimus yritysten lopettamisen seurauksista
Esitutkimus yritysten lopettamisen seurauksista 1. Johdanto PK-YRITYSTOIMINTA on valtakunnan, alueen ja kunnan talouden kiistaton veturi. Työllisyys, työllisyyden vakaus, ostovoima ja verotulot tulevat
LisätiedotHaasteena omistajanvaihdokset
Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000
LisätiedotSuomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö
Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien
LisätiedotEtelä-Karjalan Yrittäjät YRITYSTEN TALOUDELLINEN MERKITYS KUNTATALOUDELLE ETELÄ KARJALASSA. Vesa Routamaa
Etelä-Karjalan Yrittäjät YRITYSTEN TALOUDELLINEN MERKITYS KUNTATALOUDELLE ETELÄ KARJALASSA Vesa Routamaa 2012 JOHDANTO Uutisia katsellessa ja lehtiä lukiessa saa yleensä sellaisen kuvan, että yksin suuryritykset
LisätiedotUusyrityskeskustoiminnan vaikuttavuusselvitys 14.11.2013 Työllisyysvaikutus Taloudellinen tuottavuus
Uusyrityskeskustoiminnan vaikuttavuusselvitys 14.11.2013 Työllisyysvaikutus Taloudellinen tuottavuus Uusyrittäjyyden merkitys Pirkanmaalle Professori Vesa Routamaa, Vaasan Yliopisto Toimitusjohtaja Simo
LisätiedotPaikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä
Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien
LisätiedotYRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta
LisätiedotYhteistyöllä vauhtia Omistajanvaihdoksiin hanketta rahoittaa Varsinais-Suomen liitto
Yhteistyöllä vauhtia Omistajanvaihdoksiin hanketta rahoittaa Varsinais-Suomen liitto Taustaa Yrityksen omistajanvaihdoksella varmistetaan elinkelpoisen yrityksen jatkuvuus yrittäjän luopuessa yritystoiminnasta
LisätiedotKunnan kasvun edistäminen: yritysmyönteisyys ja yritysvaikutusten arviointi, miksi tärkeää?
Kunnan kasvun edistäminen: yritysmyönteisyys ja yritysvaikutusten arviointi, miksi tärkeää? KUNTIEN ELINVOIMAISUUS JA KASVU 12.5.2015 Liminganlahden luontokeskus Jarmo Soinsaari Yritykset muodostavat palveluverkoston
LisätiedotAVAIMET YRITTÄJYYTEEN -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin
UUSIA YRITTÄJIÄ, YRITYSTEN KEHITTÄMISTÄ JA TÄHÄN LISÄOTSIKKO, Kuva: maaseutuverkosto; Contum O ja Jyrki Vesa -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin Hankkeen hallinnoija: ProAgria
LisätiedotSavon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan.
Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan. Timo Juurakko projektipäällikkö Juha Torvinen yritysasiantuntija Tilannekuvaa Valtakunnallinen omistajanvaihdosbarometri
LisätiedotHenkilöstön kehittämisen haasteet
Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena
LisätiedotSuomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö
Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien
Lisätiedot22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000
Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien
LisätiedotTekoja yrittäjyyden puolesta. Päijät-Hämeen Yrittäjät Miikka Venäläinen
Tekoja yrittäjyyden puolesta Päijät-Hämeen Yrittäjät Miikka Venäläinen 1 Suomen Yrittäjät Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt
LisätiedotSalo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät
Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat
LisätiedotYrittäjän näköinen yrityskehittäjä. Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015
Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset (250- hlöä) 588 0,9% Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 2 592 5,5% Pienyritykset
LisätiedotLänsipohjan Yrittäjät ry. PK YRITYSTEN MERKITYS KUNTATALOUDELLE Länsipohjassa
Länsipohjan Yrittäjät ry PK YRITYSTEN MERKITYS KUNTATALOUDELLE Länsipohjassa Vesa Routamaa 2012 JOHDANTO Viime aikojen uutiset lisääntyvistä lomautuksista lähinnä suuryrityksissä kertovat näiden yritysten
LisätiedotSuomen Uusyrityskeskukset ry. Huhtikuu 2014. Vastauksia huomisen kysymyksiin
Suomen Uusyrityskeskukset ry Huhtikuu 2014 Vastauksia huomisen kysymyksiin Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Uusyrityskeskuksien kautta vuosina 2009-2013 perustettujen yritysten nykytilaa ja taloudellista
LisätiedotPirkanmaan Viestinvaihtopalvelu ja Yrityspörssi. www.pirkanmaanviestinvaihto.fi www.yritysporssi.fi/pirkanmaa
Pirkanmaan Viestinvaihtopalvelu ja Yrityspörssi www.pirkanmaanviestinvaihto.fi www.yritysporssi.fi/pirkanmaa 1 Pirkanmaan Viestinvaihto palvelu maksuton Ikääntyville yrittäjille, jotka ovat luopumassa/myymässä
LisätiedotKuopion Seudun Uusyrityskeskus / Koillis-Savon Kehitys Oy, loppuraportti. Huhtikuu 2015. Vastauksia huomisen kysymyksiin
Kuopion Seudun Uusyrityskeskus / Koillis-Savon Kehitys Oy, loppuraportti Huhtikuu 2015 Vastauksia huomisen kysymyksiin Simo Andersson Suvi Kuusniemi Vesa Routamaa, Vaasan yliopisto Tämä raportti on tarkoitettu
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007
Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta
LisätiedotYrittäjÄ. Hyvä työnantaja
YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:
LisätiedotSelvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella
Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Perttu Riipi Lapin Yliopisto 11.3.213 Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 2 Yleiskatsaus kuntien taloudelliseen tilanteeseen
LisätiedotPk-yritysten rooli Suomessa 1
Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa
LisätiedotLINKKI Tehokkaampaan oppisopimuksen hyödyntämiseen pienyrityksissä
LINKKI Tehokkaampaan oppisopimuksen hyödyntämiseen pienyrityksissä Veli-Matti Lamppu 11..200 1 Ammatti-ihmisistä pulaa Yritysten kehittämisen pahin este, % yrityksistä II/0 21 14 14 4 2 I/0 1 1 11 2 II/0
LisätiedotKulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx
1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus
LisätiedotSelvitys sukupolven- ja omistajanvaihdoksista Päijät-Hämeessä. Kevät 2011
Selvitys sukupolven- ja omistajanvaihdoksista Päijät-Hämeessä Kevät Päijät-Häme kevät JOHDANTO Selvitys sukupolven- ja omistajanvaihdoksista Päijät-Hämeessä toteutettiin ensimmäisen kerran keväällä 2009.
LisätiedotYrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI
Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010
LisätiedotNAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.
NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin
LisätiedotSoten elinkeinopoliittinen ulottuvuus kunnassa. Susanna Kallama, elinkeinoasioiden Kuntamarkkinat 13.9.
Soten elinkeinopoliittinen ulottuvuus kunnassa Susanna Kallama, elinkeinoasioiden päällikkö @SusannaKallama Kuntamarkkinat 13.9.2017 Helsinki Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa
LisätiedotNäin ryhdyt yrittäjäksi. Yrittäjien oma järjestö. Paikallisyhdistykset 397 Aluejärjestöt 20 Toimialajärjestöt 64. Jäsenyrityksiä
Näin ryhdyt yrittäjäksi Tarvitset hyvän idean. Perusta yritys. Toteuta innolla. Jatka intohimolla. Suomen Yrittäjät auttaa yrittäjyyden eri vaiheissa. Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset 397 Aluejärjestöt
LisätiedotNäin ryhdyt yrittäjäksi
Näin ryhdyt yrittäjäksi Tarvitset hyvän idean. Perusta yritys. Toteuta innolla. Jatka intohimolla. Suomen Yrittäjät auttaa yrittäjyyden eri vaiheissa. Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset 397
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne 24.5.2018 päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 2 Seuraava päivitys 14.11.2018 Työpaikat toimialoittain
LisätiedotPk-yritysten rooli Suomessa 1
- 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli
LisätiedotSote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Kuopio
Sote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Kuopio 8.5.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2015 0,2% Suuryritykset (250 hlöä)
LisätiedotSote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Lahti
Sote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Lahti 5.6.2017 Näin toimii valinnanvapaus -video https://youtu.be/xw8wihriaam Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa
LisätiedotSote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Oulu
Sote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Oulu 10.5.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2015 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 571
LisätiedotSuomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä Suomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä
Suomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä Suomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä 1 Korporaatioiden aika on ohi Suomessa on 90 000 työnantajayritystä: NORMAALISITOVA KENTTÄ Noin 20 000 yritystä
LisätiedotTyöpaikat syntyvät pk-yrityksiin erikokoisissa yrityksissä vuosina Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia
Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Työpaikat syntyvät pk-yrityksiin erikokoisissa yrityksissä vuosina 2001 2016 24 047 22 640 33 775 23 444 Nettolisäys: 77 090 15 399 Työpaikat syntyvät
LisätiedotYritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Keski-Pohjanmaalla vihdoin päätösvalta!
Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Keski-Pohjanmaalla vihdoin päätösvalta! 17.5.2018 Kaustinen Toimitusjohtaja Mervi Järkkälä Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien oma järjestö: Keski-Pohjanmaan
LisätiedotKORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012
KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 Yrittäjyys tilastojen takana Lähde: Suomen Yrittäjät ry Suomessa on noin 270 000 yritystä Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin
LisätiedotYritykset kunnan palvelutuotannossa
Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)
LisätiedotPk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä
Pk-toimintaympäristökysely Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Työnantajayritysten tilannekuva 2 Omistajanvaihdosten pato kasvaa edelleen* 58 000 yritystä 16 000 yritystä Alkuvaihe Kasvu Vakaa toiminta
LisätiedotAlueraporttien yhteenveto 2/2006
Alueraporttien yhteenveto 2/2006 Suomen Yrittäjät ALUERAPORTTIEN YHTEENVETO Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat kaikilla tutkimusalueilla saldolukujen 1 mukaan positiivisia
LisätiedotLyhyen aikavälin työmarkkinaennuste Erno Mähönen ja Liisa Larja
Lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste 14.5.2019 Erno Mähönen ja Liisa Larja Työllisyyden ja työttömyysasteen muutokset Erno Mähönen Takana poikkeuksellisen hyvä vuosi työllisyyden kasvu hidastuu väistämättä
LisätiedotKouvolan Uusyrityskeskus 20 vuotta
Kouvolan Uusyrityskeskus 20 vuotta 9.12.2016 Kouvola Innovation Jari Jokilampi Suomen Uusyrityskeskukset ry Jari Jokilampi Kouvola 9.12.2016 Yrittäjyys on aluetalouden veturi Uusyrityskeskus Yritykset
LisätiedotUUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI
UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän merkitys yrityksille Hotel Arthur 30.3.2010 Suomen Yrittäjät johtaja Martti Pallari
LisätiedotSuomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä. Etunimi Sukunimi, xx.xx.2019
Suomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä Etunimi Sukunimi, xx.xx.2019 SUOMI PITÄÄ UUDISTAA. YRITTÄJYYS ON RATKAISU MONEEN ONGELMAAN. Työpaikat syntyvät pk-yrityksiin 19 065 26 276 36 159 31 836 21
LisätiedotFinnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen
1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus
LisätiedotPK-YRITYSTEN MERKITYS ALUE- TALOUTEEN ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJIEN PAIKALLISYHDISTYSTEN KUNNISSA
PK-YRITYSTEN MERKITYS ALUETALOUTEEN ETELÄ-POHJANMAAN PK-YRITYSTEN MERKITYS ALUE- TALOUTEEN ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJIEN PAIKALLISYHDISTYSTEN KUNNISSA RAPORTIN TEKIJÄ: PROF. VESA ROUTAMAA, LEADEC LEADERSHIP
LisätiedotKeski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät
Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat
LisätiedotTyömarkkinoilla on tilaa kaikille!
Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros
LisätiedotSuomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä
Suomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä Korporaatioiden aika on ohi Suomessa on 90 000 työnantajayritystä: NORMAALISITOVA KENTTÄ Noin 20 000 yritystä Kuuluvat työnantajaliittoihin Voivat vaikuttaa
LisätiedotYrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa
Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Oma Yritys Wanha Satama 28.3.2012 Harri Jyrkiäinen, SuPi pj 1 Suomen Pienyrittäjät Suomen Pienyrittäjät on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yrittäjyyden
LisätiedotOMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen
OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen Torstai 17.9.2009 klo 13-17 Jyväskylä Paviljonki, auditorio Wivi Yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen -projekti APAKE/TEM
LisätiedotAloita ajoissa - infoa omistajan- ja sukupolvenvaihdoksista. Suomen Yrittäjien puheenvuoro Mika Haavisto 4.2.2015
Aloita ajoissa - infoa omistajan- ja sukupolvenvaihdoksista Suomen Yrittäjien puheenvuoro Mika Haavisto 4.2.2015 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset
LisätiedotFennian omistajanvaihdospalvelut
Fennian omistajanvaihdospalvelut Kaj-Olof Lindgren 17.3.2016 Fennia-konserni Fennia Vahinkovakuutuspalvelut Henki-Fennia Vapaaehtoiset henki- ja eläkevakuutukset, vakuutuksellinen varainhoito Fennia Varainhoito
LisätiedotYrittäjän ystävä: TE-KESKUKSEN KEHITTÄMISPALVELUT PK-YRITYKSILLE
Yrittäjän ystävä: TE-KESKUKSEN KEHITTÄMISPALVELUT PK-YRITYKSILLE Neuvontapalvelut - tuotteistetut - asiakaspalvelu Koulutuspalvelut Rahoituspalvelut Balanssi DesignStart easkel Globaali Kunto Monitaito
LisätiedotTyöelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen?
Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Timo Lindholm Sitra 11.9.2015 1 Työelämän ja markkinoiden muutoksia ICT:n laajeneva hyödyntäminen ja osin tehtävätasolle ulottuva kansainvälinen kilpailu hävittävät
LisätiedotTEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg
TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen
LisätiedotYrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa
Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Helsingin Musiikkitalo 20.10.2011 Harri Jyrkiäinen, SuPi pj 1 Suomen Pienyrittäjät Suomen Pienyrittäjät on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yrittäjyyden
LisätiedotPk-Pulssi. Marraskuu 2018
Pk-Pulssi Marraskuu 2018 Pk-pulssi kuvaa pienten ja keskisuurten työnantajayritysten nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä Pk-pulssi tehdään kaksi kertaa vuodessa ja se kuvaa työnantajina toimivien pk-yritysten
LisätiedotFinnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015
Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitusperiatteista lyhyesti Finnvera yritysjärjestelyjen
LisätiedotKESTÄVÄN KASVUN VAUHDITTAJA ISKO LAPPALAINEN
KESTÄVÄN KASVUN VAUHDITTAJA ISKO LAPPALAINEN MIKSI LADEC ON OLEMASSA? LADEC auttaa uusia yrityksiä syntymään sekä olemassa olevia yrityksiä uusiutumaan, kehittymään ja kasvamaan Lahden seudulla. Näin alueelle
LisätiedotPk-yritysbarometri. Alueraporttien 1/2003 yhteenveto. Suomen Yrittäjät
Pk-yritysbarometri Alueraporttien 1/2003 yhteenveto Suomen Yrittäjät Alueraporttien yhteenveto Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana ovat koko maassa
LisätiedotMaakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Pekka Ojalehto, Kainuun Yrittäjät 15.12.2011 1
Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Pekka Ojalehto, Kainuun Yrittäjät 15.12.2011 1 Yrittäjyyden edunvalvoja Tehtävämme on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja huolehtia yrittäjien puolesta
LisätiedotTYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet
TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden
LisätiedotPk-pulssi. Pk-työnantajayritysten arviot liiketoiminnan toteumasta ja tulevaisuudesta. Joulukuu 2017
Pk-pulssi Pk-työnantajayritysten arviot liiketoiminnan toteumasta ja tulevaisuudesta Joulukuu 217 Pk-pulssi kuvaa pienten ja keskisuurten työnantajayritysten tilannetta ja näkymiä Pk-pulssi tehdään kaksi
LisätiedotTyöpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012
Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta
LisätiedotTeknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010
Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden
Lisätiedot10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014
1 kartoittaa työsuhteen ja sivutoimiyrittäjyyden yhdistämiseen liittyviä ongelmakohtia akateemisen sivutoimiyrittäjän näkökulmasta, kartoittaa akateemisten sivutoimiyrittäjien palvelu- ja edunvalvontatarpeita
LisätiedotYRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.
YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri
LisätiedotKommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen
Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan
LisätiedotTyöllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa
Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi
LisätiedotEkonomi yrittäjänä kysely 2017 Kooste tuloksista
Ekonomi yrittäjänä kysely 2017 Kooste tuloksista Anja Uljas Kehitysjohtaja Taustatietoja Suomen Ekonomien ekonomijäsenistä on vajaa kymmenen prosenttia joko pää- tai sivutoimisia yrittäjiä. Joka toinen
LisätiedotYrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta
Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien
LisätiedotSote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu
Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250
LisätiedotTervetuloa Yrityssaloon. Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö, Örninkatu 15 A
Tervetuloa Yrityssaloon Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö, Örninkatu 15 A Armi Metsänoja Armi Metsänoja Yrityssalo lyhyesti Salon kaupungin omistama 1.1.2009 perustettu oy, elinkeinoyhtiö, Yrittäjyyden
LisätiedotRekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009
Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Pia Mantere 23.9.2009 Rekrytointiasiamies KENELLE TARKOITETTU? Aluekeskusohjelman 5 kunnalle Imatra, Lappeenranta, Rautjärvi, Ruokolahti
LisätiedotPellervon Päivä Talousennusteet mitä yritysjohto voi niistä oppia. Raija Volk Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT
Pellervon Päivä 2007 Talousennusteet mitä yritysjohto voi niistä oppia Raija Volk Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Talouden tila ja uhkat keskipitkällä aikavälillä Julkisen talouden liikkumavara
LisätiedotAlueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014
Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet
LisätiedotOmistajanvaihdosten tilannekuva työnantajayrityksissä. Kesäkuu 2018
Omistajanvaihdosten tilannekuva työnantajayrityksissä Kesäkuu 2018 Omistajanvaihdosten pato jarruttaa kasvua, investointeja ja uudistumista Viidennes työnantajayrityksistä omistajanvaihdoksen edessä Tarkoittaa
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotTulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys
Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys Yrittäjyyden trendit petri.malinen@yrittajat.fi Yritysrakenne Suomessa 2016 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 591 1,0% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 728 5,5%
LisätiedotKAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT
KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotHyvinvointivaltio = ihmisten hyvinvoinnista huolehditaan elämän joka tilanteessa. Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on muiden Pohjoismaiden kanssa
Hyvinvointivaltio = ihmisten hyvinvoinnista huolehditaan elämän joka tilanteessa. Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on muiden Pohjoismaiden kanssa yksi maailman laajimpia Kunnat ja valtio kantavat suurimman
LisätiedotYt-lakikysely Suomen Yrittäjät
Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta
LisätiedotYritykset, työpaikat, työttömyys
Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Yritykset, työpaikat, työttömyys Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähteet: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö, Kaupunkitutkimus TA Oy, Espoon yrittäjät Oy
LisätiedotYrityskaupoista kasvua ja menestystä
Yrityskaupoista kasvua ja menestystä Elina Varamäki Tutkimus- ja innovaatiojohtaja KTT, dosentti SeAMK Foorumi 12.3.2015 Omistajanvaihdosmaajoukkue SeAMKilla 15 vuoden kokemus omistajanvaihdostutkimuksista
LisätiedotYritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät
Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä Yrittäjänpäivä Naantali 5.9.2017 Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät 1 Kunta syntyy uudelleen Sote-palvelu- ja maakuntauudistus muuttavat Suomea Kuntien rooli
LisätiedotHallitustyöskentely rahoittajan näkökulmasta. toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj. EK Yrittäjävaltuuskunta, Varkaus 14.8.
1 Hallitustyöskentely rahoittajan näkökulmasta toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj EK Yrittäjävaltuuskunta, Varkaus 14.8.2009 Finnvera Oyj 2 Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Täydentää
LisätiedotJuha Ala-Mursula, johtaja, BusinessOulu
Asiantuntijalausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, HE 35/2018 VP 5.4.2018 18.4.2018 Juha Ala-Mursula, johtaja,
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotJyväskylän aikuisopisto on 10 000 opiskelijan ja satojen yhteisöjen osaamisen kehittäjä. Aikuisopisto on alueellisesti aktiivinen ja
Jyväskylän aikuisopisto on 10 000 opiskelijan ja satojen yhteisöjen osaamisen kehittäjä. Aikuisopisto on alueellisesti aktiivinen ja valtakunnallisesti merkittävä toimija, jolla on vuosikymmenien kokemus
Lisätiedot1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA
1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 1 Rakentaminen (F) 13 13 Kauppa (G) 1 22 Palvelut (H, I, K, O) 2 Muut 13 13 1 2 3 5 7 8 1 Helmikuu 27 KOKO MAA Lappi 2.11.217 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN
Lisätiedot