JULKISHALLINNON. HYVÄ hallintotyö!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JULKISHALLINNON. HYVÄ hallintotyö!"

Transkriptio

1 JULKISHALLINNON HYVÄ hallintotyö!

2 JULKISHALLINNON Hyvä hallintotyö! Akavan Erityisalojen ammattijulkaisu 1/2015 Akavan Erityisalat AE ry Toimitus Akavan Erityisalat, Anna Joutsenniemi Viestintävimma, Leena Filpus Ulkoasu Vesa A. Junttila/Public Design Oy Painopaikka Lönnberg Oy, Helsinki 2015 ISBN (nid.) ISBN (pdf) Kannen kuva: Susa Junnola ARKISTOALAN AMMATTILAINEN KÄ VOINNIN LAITOKSEN KEHITTÄ MIS PÄ HALLINTOVIRKAMIES, OPETUSNEUV ERITYISASIANTUNTIJA KUNNAN HA VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ OPINTOASIA 6Asiakirjahallinnon ammattilainen on avoimen hallinnon toteuttaja. Tietopalvelu päällikkö Outi Örn 9Kääntäjä tarjoaa kieli - vähemmistöön kuuluvalle kuntalaiselle mahdollisuuden tietää valmistelusta ja päätöksistä. Kielenkääntäjä Antti Kangasmäki 11 Henkilöstöhallinnon asiantuntijan tehtävänä on rakentaa virastoon hyvää ja tuloksentekoa tukevaa työilmapiiriä. Kehittämispäällikkö Päivi Tapiovaara 14 Opetushallinnon virkamies uudistaa tutkintojen perusteita, jotta suomalainen koulutus vastaisi muuttuvan työelämän tarpeita. Opetusneuvos Markku Karkama 2 JULKISHALLINNON AMMATISSA

3 SISÄLTÖ 4 Arvoa hyvälle hallinnolle! 5 Jäsenemme julkisessa hallinnossa 29 Hallinnon työehdot kuntoon: korkeakoulu-, kunta- ja valtiosektori 34 Jäsenkysely: Hyvä hallinto toteutuu pääosin, riittämättömät resurssit suurin uhka 36 Miten Suomen käy, jos hyvästä hallinnosta tingitään? Tutkijagallup 40 Valvomme etujasi työelämässä 42 Jäsenyhdistysten esittely ÄNTÄJÄ TERVEYDEN JA HYVIN - ÄLLIKKÖ OPETUS HALLITUKSEN OS TAITEEN EDISTÄMISKESKUKSEN LLINTOJOHTAJA SIVISTYSTOIMEN INSUUNNITTELIJA 17 Taidehallinnon asiantuntija kehittää taiteilijoiden toimeentulomahdollisuuksia, jotta suomalaiset saisivat nauttia taiteesta ja kulttuurista mahdol lisimman kattavasti. Erityisasiantuntija Ulla Lassila Hallintojohtaja toimii kunnan ylimmän päätöksen - teon tukena ja vastaa osaltaan kunnanvaltuuston ja -hallituksen päätösten valmistelusta ja täytäntöön panosta. Hallintojohtaja Mikko Löfbacka Opintoasiantoimisto sujuvoittaa opiskelua ja pitää huolta, että opiskelijat saavat tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua. Opintoasiainsihteeri Anni Rimminen Viestintä varmistaa, että asukkaat saavat tietoa kunnan tarjoamista palveluista ja mahdollisuuksista vaikuttaa. Viestintäpäällikkö Heli Holm JULKISHALLINNON AMMATISSA 3

4 Arvoa hyvälle hallinnolle! Suomalaiset arvostavat hyvää julkista hallintoa. Enemmistö ajattelee, että Suomi ei menesty ilman sitä. Vuonna 2015 tehdyn tutkimuksen mukaan tätä mieltä on yli 80 prosenttia kansalaisista.*) Yhtä moni arvioi, että hyvä julkinen hallinto on kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun edellytys. Hyvän hallinto saa tasaisen kattavan kannatuksen kaikissa väestöryhmissä. Vain puoluetausta tuo esiin hienoisia painotuseroja. Kansalaiset odottavat hallinnolta jälleen hyvin yksimielisesti asiantuntemusta, lainmukaisuutta, kansalaisten kuulemista, riippumattomuutta, tarkoituksenmukaisuutta sekä yhdenvertaista kohtelua. Kun kysytään julkisen hallinnon supistamisesta, vastaajien mielipiteet hajoavat. Noin 39 prosenttia katsoo, että julkista hallintoa ei pidä supistaa, 45 prosenttia ei ole samaa mieltä väittämän kanssa. 15 prosenttia ei ota asiaan kantaa. Tutkimuksen tuloksista piirtyvä kuva saa vahvistusta julkisella sektorilla työskentelevien jäsentemme palautteista. Julkista hallintotyötä arvostetaan ja työltä odo tetaan koko ajan enemmän. Samaan aikaan kasvavat erityisesti hal - lintoon kohdistuvat leikkauspaineet ja osin kohtuuton kritiikki. On helppo nähdä tämän yhtälön riskit henkilöstön jaksamiselle ja sitä kautta työn tuloksellisuudelle, hyvälle hallintotyölle. Tämä negatiivinen kierre on katkaistava. Suomella ei ole varaa säästää julkista hallintoaan henkihie - veriin. *** Mitä on hyvä hallintotyö? Miksi se on tärkeää, mielenkiintoista ja palkitsevaa ja mitä se vaatii tekijöiltään? Miksi hallinnon korkeasti koulutettu asiantuntija on palkkansa ansainnut? Toivomme, että tämä julkaisu antaa oleville ja tuleville jäsenillemme, heidän työnantajilleen sekä julkisen sektorin resursseista päättäville näkökulmia näihin kysymyksiin. Salla Luomanmäki toiminnanjohtaja Akavan Erityisalat *) Akavan Erityisalojen TNS Gallupilla 2015 teettämässä tutkimuksessa suomalaisilta kysyttiin käsityksiä julkisesta hallinnosta. Luvussa on laskettu yhteen täysin (37 %) ja jokseenkin (45 %) tätä meiltä olleiden osuus. Lue koko raportti: 4 JULKISHALLINNON AMMATISSA

5 JÄSENEMME JULKISESSA HALLINNOSSA Kaikkialla ja hajallaan Suomen hallintorakenne muodostuu valtion ylimmistä toimielimistä, tuomioistuimista, valtionhallinnosta, kunnallishallinnosta, kirkollishallinnosta sekä välillisestä julkisesta hallinnosta. Välilliseen julkiseen hallintoon kuuluvat itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset kuten yliopistot. Akavan Erityisalojen jäsenistöä työskentelee varsin hajallaan kaikkialla julkisessa hallinnossa. Yhteensä julkisen sektorin jäsenistöä on (vuonna 2015). Jäsenet työskentelevät sekä yleishallinnossa että sitä tukevissa tehtävissä kuten viestinnän ja käännösalan asiantuntijoina. Koulutustaustat Hallintotyössä työskennellään lukemattomilla eri koulutus- ja työkokemustaustoilla. Akavan Erityisalojen hallintotyötä tekevät jäsenet ovat opiskelleet yliopistoissa muun muassa hallintotieteitä, kunnallishallintoa, informaatioalaa, viestintää, kasvatustieteitä, humanistisia, talous- ja yhteiskuntatieteitä. Yleisimpiä Akavan Erityisalojen hallintotyöhön johtavia ammattikorkeakoulututkintoja tulee johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelmasta, kunta- ja informaatioalan koulutusohjelmista sekä viestinnän koulutusohjelmista. Tutkinnot antavat hyvän hallintotyön edellyttämiä valmiuksia kuten organisointitaitoja, projektinhallinnan taitoja sekä ongelmanratkaisu-, tiedonhaku- ja viestintätaitoja. Näiden lisäksi hallintotyöhön valmistavissa oppiaineissa opiskellaan esimerkiksi organisaatioihin, johtamiseen, kulttuuriin, sivistykseen, päätöksentekoon sekä hallintojärjestelmiin liittyviä teemoja. Opintojen sisällöissä ja painotuksissa on eroja korkeakoulujen välillä. Ajan henki Suomen julkinen hallinto on ollut erityisesti 1990-luvun alusta lähtien voimakkaassa murroksessa. Valtion keskusvirastojärjestelmästä on luovuttu ja useiden virastojen tilalle perustettu liikelaitoksia ja valtionyhtiöitä. Samalla kunnat saivat lisää toiminnallista ja taloudellista itsenäisyyttä. Maaliskuussa 2007 voimaan astui laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta, jota on jatkettu vaihtelevalla menestyksellä edenneellä kuntauudistuksella. Valtion uusi aluehallinto aloitti Samana vuonna yliopistot muuttuivat julkisoikeudellisiksi laitoksiksi luvun lopulla muutokset jatkuvat voimakkaina. Taustalla ovat edelleen mm. kansalaisten kasvava tarve hyvinvointipalveluille, tarve lisätä maan kilpailukykyä ja kiristyvät taloudelliset paineet. Uudistamista sävyttää kriittinen ja osin asiantuntematon keskustelu julkisen hallinnon roolista ja julkisen ja yksityisen sektorin työnjaosta. Säästökohteita etsittäessä julkinen sektori kaikkineen ja erityisesti siellä tehtävä hallinnollinen työ tuntuu olevan helppo maali osin sen vuoksi, ettei sen merkitystä ymmärretä. Ristiriitaista on, että supistamisvaatimusten kanssa samaa tahtia lisääntyvät odotukset hallinnon avoimuudesta ja nopeudesta. Ammattilaiselle ammattilaisen palkka Julkisella sektorilla hallinnossa ja sen tukitehtävissä työskentelevien jäsentemme palkkaus vaihtelee varsin paljon. Erityisiä palkkausongelmia on naisvaltaisissa asiantuntijatehtävissä, joissa palkkataso on liian alhainen verrattuna muihin korkeastikoulutettuihin. Tämä on ongelma erityisesti kuntasektorilla. Yliopistoissa taas haasteena ovat palkkausjärjestelmät, joita työnantaja voi tulkita varsin kyseenalaisesti. Valtiosektorilla puutteita on erityisesti palkan kannustavuudessa. JULKISHALLINNON AMMATISSA 5

6 TEKSTI LEENA FILPUS KUVAT SUSA JUNNOLA Mapittamista on yhä vähemmän, sillä siirrymme sähköiseen arkistointiin vuoden 2015 puolella, sosiaali- ja terveysministeriön tietopalvelu pää l - likkö Outi Örn sanoo. Tietopalvelu OTTAA TWIITISTÄ KOPIN 6 JULKISHALLINNON AMMATISSA

7 Arkistoalan ammattilainen on avoimen hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan toteutumisen edistäjä. Ala on jotain aivan muuta kuin paperinmakuinen ja pölyttynyt. Ahkerasti tekstareita näpyttävä, twiittaava ja peukuttava some-ajan ministeri on ministeriön tietopalvelulle varsinainen murheen kryyni. Valtioneuvoston kanslian ohjeistus hallitusten asiakirjojen käsittelystä ja arkistoinnista määrää, että valtioneuvoston jäsenten kaikki puheet ja kirjoitukset on taltioitava pysyvästi jälkipolville ja tutkijoiden käyttöön. Toisin sanoen kaikki mahdolliset kulovalkean tavoin leviävät twiitit, blogit, fb- ja instagram-päivitykset sun muut uudet viestinnän tavat kommentointiketjuineen ja jakamisineen eri alustoille ja päätelaitteille olisi saatava kirjoihin ja kansiin nykypäivänä sähköisiin sellaisiin jotta tulevaisuuden historiantutkijat pääsevät tekemään työtään. Voi hyvällä syyllä kysyä, miten tämä on edes mahdollista. Vielä nyt kaiken aineiston kerääminen ja taltiointi ei täysin onnistukaan, mutta järjestelmiä kehitetään koko ajan. Täysin aukotonta ratkaisua ei ole olemassakaan, mutta mobiiliasiakirjahallinnassa on pyritty löytämään ratkaisuja viime vuosina. Tämä ongelmakenttä kuitenkin osoittaa, että monen kuva arkistointialasta on yksipuolinen ja vanhentunut. Työmme ei tosiaankaan ole mitään paperinmakuista ja pölyistä, Sosiaali- ja terveysministeriön tietopalvelupäällikkö Outi Örn nauraa, mutta muistuttaa, että esimerkiksi arkistolaitoksen tehtävät ovat monenlaisia. Kaikkea tietoa ei ole vielä digitalisoitu, ja osa alan ammattilaisista työskentelee hyvin vanhojen aineistojen parissa. Kaikkia tarvitaan kansalaiskirjettä Uusien viestintä- ja julkaisumuotojen ja julkisuuslain vaatimusten lisäksi iso osa sosiaali- ja terveysministeriön tietopalvelun ajasta menee viranomaisten käsiteltäväkseen ottamien asioiden kirjaamisessa. Kaikki vireille tulevat asiat ja asiakirjat rekisteröidään ennen kuin ne lähtevät käsittelyyn ministeriön sisällä. Varsinainen arkistointi sosiaali- ja terveysministeriössä ja monessa muussa julkishallinnon yksikössä on edelleen paperin arkistointia. Mapittamista on silti yhä vähemmän. Tarkoituksemme on siirtyä perinteisestä arkistoinnista viimeistään vuoden 2015 aikana sähköiseen arkistointiin, Outi Örn sanoo. Vaikka arkistoinnin tapa muuttuukin, tietopalveluun olennaisena osana kuuluva asiakaspalvelu jatkuu vähintään yhtä tiiviinä. Yksittäiset kansalaiset, media sekä viranomaiset oman talon sisällä ja ulkopuolella ovat yhteydessä kirjaamoon päivittäin. Yksin sosiaali- ja terveysministeriöön tulee vuodessa noin kirjettä kansalaisilta perinteisinä paperisina, sähköpostitse ja verkkosivujen kautta. Osa myös soittaa suoraan ministeriöön. Koska volyymit ovat näin suuret, prosessi on saatava sujuvaksi. Me asiakirjahallinnossa pohdimme yhdessä virkamiesten ja it-osaajien kanssa, miten kirjeiden on edettävä hallinnossa, jotta kysyjä saa oikealta henkilöltä vastauksen kysymyksiinsä mahdollisimman nopeasti. Hyvä hallinto on avointa Tietopalvelu on yksi hallinnon tukitehtävistä, joihin kohdistuu herkästi säästöpaineita. Outi Örn toivoo, että mahdollisten henkilöstövähennysten vaikutusta mietittäisiin tarkasti, sillä tietopalvelu on keskeinen toimija avoimen hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan kehittäjänä. Ilman hyvin hoidettua asiakirjahallintoa hallinto ei voi olla avointa eikä kansalaisyhteiskunta toteudu. Ihmisten on voitava vaikuttaa meitä kaikkia koskeviin päätöksiin jo asioiden valmisteluvaiheessa. Se ei onnistu, jos asiakirjat eivät ole nähtävillä ja ajantasaisia. Kansalaisyhteiskunnan ja hallinnon avoimuuden edistämisessä on vielä paljon kehittämistä järjestelmätasolla. Siinä työssä tarvitaan asiakirjahallinnon näkökulmaa yhdistettynä it-osaajien tekniseen osaamiseen. Ilman hyvin hoidettua asiakirjahallintoa hallinto ei voi olla avointa eikä kansalaisyhteiskunta toteudu. Iso ongelma on edelleen se, etteivät eri viranomaisten järjestelmät keskustele keskenään. Julkishallinnossa tehdään tästä syystä edelleen paljon tuplatyötä. Tämä on työssämme äärimmäisen turhauttavaa. Alalla on osaamista ja potentiaalia keskittyä paljon pitemmälle meneviin haasteisiin, mutta iso työpanos on laitettava edelleen perusasioihin, Outi Örn harmittelee. Kansalaisten, viranomaisten ja median on päästävä jouhevasti tiedon lähteille. Eikä myöskään riitä, että tieto on verkossa löydettävissä. On osattava myös etsiä. Siihen tarvitaan asiakirjahallinnan ammattilaisia. JULKISHALLINNON AMMATISSA 7

8 Oma oksa vaarassa Tiedon tulva on nykyisin niin suuri, että jonkun on tehtävä esikarsintaa. Asiakokonaisuudet valtionhallinnossa ovat usein hyvin monimutkaisia ja moniulotteisia, ja kysyjä tarvitsee avukseen jonkun, jolla on näkemys kokonaisuudesta. Ihmiset ovat myös jo tottuneet löytämään tietoa netistä. Silloin voi unohtua, ettei kaikkea vanhempaa tietoa ole suinkaan vielä digitalisoitu etenkään valtiohallinnon ulkopuolella. Arkistot ovat täynnä valtavan kiinnostavaa tietoa, mutta tutkijoilla ei ole aikaa, eikä aina malttiakaan penkoa niitä. Tietopalvelulla alana on iso haaste saattaa aineistoja tutkijoiden saataville. Digitointikaan ei ole ilmaista. Joudumme tekemään isoja valintoja, kun mietimme, mitä tietoja saatetaan nettiin. Kärjistäen voi sanoa, että arkistoalan ammattilaiset ohjaavat isosti sitä, mitä tässä maassa tutkitaan. Emme tietenkään voi päättää tätä yksin, joten teemme tiiviisti yhteistyötä tutkijoiden kanssa. Mitä paremmin tietojärjestelmät toimivat ja keskustelevat keskenään sitä automaattisempaa on myös tietojen arkistointi ja tiedon hakeminen. Se tietää sitä, että asiakirjahallinnossa tarvitaan yhä vähemmän manuaalisen perustyön tekijöitä. Pitämällä kiinni työmme kehittämisestä tietyt työtehtävät vähenevät. Tekemällä työmme niin hyvin kuin mahdollista sahaamme omaa oksaamme. Meitä tarvitaan kuitenkin nykyistä huomattavasti laajemmassa roolissa tiedonhallinnan asiantuntijoina ja esimerkiksi kouluttajina ja järjestelmähankkeiden kehittäjinä. Meitä tarvitaan edelleen. Outi Örn on Arkistoalan ammattiyhdistys ry:n jäsen. Kaikkea ei voi digitoida, joten arkistoalan ammattilaiset tekevät merkittäviä valintoja päättäessään, mitä tietoja saatetaan nettiin ja mitä ei, Outi Örn sanoo. HYVÄÄ ASIAKIRJAHALLINTOA! Hyvä hallinto on avointa ja läpinäkyvää. Se on myös hyvän asiakirja hallinnan Tietohallinnon prosesseja ja järjestelmiä ei saa kehittää vain kehittä misen vuoksi. On mietittävä jo etukäteen esimerkiksi, missä uutta järjestelmää käsitellään, missä tietoja säilytetään ja miten pitkään. # Tietojen hallinta on vastuutettava. Kuka esimerkiksi vastaa tiedon säilyttä misestä, entä hävittämisestä ja tiedon välittämisestä eteenpäin. $ Huolehdi erityisesti julkisuuteen liittyvän lainsäädännön vaatimuk sista. Tiedon on oltava mahdollisimman julkista. % Pidä huoli tietoturvasta. Salassa pidettävän tiedon turvaamiseen liittyen tarvitaan yhä tiukempia vaatimuksia etenkin sähköisen tiedon kohdalla. 8 JULKISHALLINNON AMMATISSA

9 TEKSTI LEENA FILPUS KUVAT SUSA JUNNOLA Kääntäjä PITÄÄ HALLINNON PYÖRÄT LIIKKEESSÄ Kaksikielisessä kunnassa ammattitaitoiset kääntäjät pitävät huolen, että kieli - vähemmistökin tietää, mistä asioista kunnassa päätetään. Kielilain mukaan kaksikielisessä suomalaiskunnassa kuntalaisille pitää viestiä heidän omalla äidinkielellään. Sen tarkoituksena on varmistaa, että kuntalaisten oikeusturva toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla. Kirkkonummen asukkaasta ruotsinkielisiä on noin 17 prosenttia. Hallintomme on suomenkielistä, joten suurin osa työajastamme menee hallinnollisten asiakirjojen ruotsintamiseen. Sen lisäksi huolehdimme tietenkin siitä, että kunnan erilaiset esitteet, julkaisut ja nettisivut ilmestyvät kahdella kielellä. Ihan kaikkea ei kuitenkaan keritä kääntää esimerkiksi nettivuilla, vaikka kääntäjiä on minun lisäksi kolme muuta, Kirkkonummen kunnan johtava kielenkääntäjä Antti Kangasmäki sanoo. Kielilaki edellyttää, että kunnanvaltuuston kokouskutsu ja pöytäkirjat on julkistettava kunnan molemmilla virallisilla kielillä. Kirkkonummella halutaan kuitenkin palvella kuntalaisia minimivelvoitetta laajemmin kääntämällä myös esimerkiksi lautakuntien ja toimielimien esityslistat ja pöytäkirjat, kaavaselostukset ja -määräykset. Se on Kirkkonummen tapa toteuttaa hyvää hallintotapaa. Haluamme, että kuntalaiset voivat toimia omalla äidinkielellään mahdollisimman kattavasti. Ruotsista suomeen -käännöksiä on vähän, mutta ne ovat tärkeä osa kuntalaisten oikeusturvan toteuttamista. Jos ruotsinkielisiltä kuntalaisilta tulee esimerkiksi esityksiä, valituksia tai kysymyksiä kunnan hallintoon, siihen liittyvät asiakirjat suomennetaan toimielinten käsittelyä varten. Muunkin kuin suomen ja ruotsin kielen kääntämiseen on toisinaan tarvetta. Etenkin maahanmuuttajien määrän lisääntyessä on toivottu nykyistä enemmän englanninkielistä materiaalia. Painetut sanakirjat ja muut kirjalliset lähteet ovat pitkälti korvautuneet jo verkon sanakirjoilla ja hakukoneilla, Kirkkonummen kunnan johtava kielenkääntäjä Antti Kangasmäki sanoo. JULKISHALLINNON AMMATISSA 9

10 Yllättävän vähän englanninkielisiä käännöksiä kuitenkin kysytään. Haasteena on englannin kohdalla se, että kun kieltä tarvitsee harvemmin, kääntäminenkin vie enemmän aikaa. Toisaalta aikamme menee todella tarkkaan virallisten kieltemme kanssa. Töitä on resursseja enemmän, Kangasmäki sanoo. Kallis kiire Tietotekniikka on tullut suureksi avuksi kääntämiseen. Hakukoneet ja esimerkiksi sähköinen lakikirjasto Finlex ovat korvanneet painetut sanakirjat. Sähköisen käännösmuistin avulla ainakin osia käännettävistä teksteistä saatetaan pystyä kopioimaan myös aiemmin käännetyistä teksteistä. Aikaisemmin samoja tekstipätkiä kaiveltiin tulostetuista käännösmapeista. Kun saimme käännösmuistin käyttöömme vuonna 2005 laskimme, että se korvaa yhden kääntäjän työpanoksen. Tekstimassojen määrä on sittemmin lisääntynyt niin valtavasti, ettei tilanne ole enää sama. Eikä käännösmuisti korvaa koskaan ihmistä. Jokainen teksti on käytävä läpi yksityiskohtaisesti. Kääntäminen ei ole ryhmätyötä, mutta lopputulos on aina parempi, jos käännöstä voi luetuttaa kollegoilla. Esimerkiksi kunnanjohtajan pitämien puheiden on oltava viimeistä finessiä myöten kohdallaan. Työmäärästä johtuen kääntäjät ehtivät yleensä tarkistuttaa toisillaan vain jotain hankalia termejä tai yksityiskohtia. Tekstien luetuttamiseen ei yleensä ole yksinkertaisesti aikaa. Se harmittaa, sillä kääntämisen ammattilaisina haluamme tehdä työmme niin hyvin kuin mahdollista. Koska aika on tiukoilla, joudutaan keskittymään lähinnä siihen, että sisältö ovat käännöksessä oikein. Tyyliseikkojen hiomiseen ei ole aikaa. Kiire tulee usein siitä, että kaksikielisessä kunnassa suomen- ja ruotsinkieliset asiakirjat on saatava lähetettyä eteenpäin samanaikaisesti. Jos saamme tekstin työstettäväksi sovittua myöhemmin kiire lisääntyy entisestään. Etenkään silloin tekstin viilaamiseen ei ole aikaa. Monessa suuremmassa kunnassa käytetään ulkopuolisia käännöstoimistoja omien kääntäjien lisäksi, mutta meillä näin tehdään vain äärimmäisessä pakkotilanteessa. Kiireestä huolimatta käännöksissä ei saa olla virheitä. Päätösten käännösvirheiden korjaaminen on hankalaa ja päätöksenteko hidastuu, jos suomen- ja ruotsinkieliset tekstit eivät ole yhtäläisiä. Hyvä hallinto ei toteudu, jos resurssit ovat alimitoitettuja, Antti Kangasmäki sanoo. Joskus virhe käännöksessä johtuu siitä, ettei meille ole muistettu kertoa käännettävän tekstin muutoksista jossain valmistelun vaiheissa. Tämä on tietenkin todella ikävää. Liika kiire voi siis tulla kalliiksi ja korjaaminen on hallinnollisestikin raskasta. Näkymätöntä hallintoa Kääntäjien työ on näkymätöntä hallintoa. Työ huomataan yleensä vasta silloin, jos käännös ei valmistu ajallaan tai siitä löytyy virheitä. Kaikki hallinnossa eivät valitettavasti ymmärrä työmme luonnetta ja juuri sen tärkeyttä, että aikatauluista pidetään kiinni. He eivät ymmärrä, etteivät käännökset valmistu automaattisesti. Hopusta huolimatta työ on antoisaa. Palkitsevinta on se, kun huomaa onnistuneensa ja tehneensä hyvän käännöksen. Sekin ilahduttaa, jos joku kiittää nopeasti tehdystä työstä. Palautetta käännösten laadusta emme yleensä saa, vaikka sitä toivoisimme eniten. Ruotsin kielen asema on Kirkkonummella hyvin vahva, vaikka ruotsinkielisten osuus on vuosien saatossa pienentynyt. Juuri nyt ei näytä siltä, että mahdollinen säästöleikkuri osuisi kääntäjiin. Riski väen vähentämiseen on aina olemassa. Jo yhden kääntäjän vajeen merkitys olisi niin suuri, että Kangasmäki ei usko joukkonsa kerkiävän tehdä kaikkea sovittua. Silloin kunnassa olisi mietittävä uusiksi, kuinka paljon kielilain vähimmäisvaatimusten yli meillä halutaan tarjota tietoa kuntalaisille heidän omalla kielellään. Hyvää hallintoa ei voi toteuttaa, jos resurssit ovat alimitoitetut suhteessa vaatimuksiin, Antti Kangasmäki sanoo. Antti Kangasmäki on Käännösalan asiantuntijat KAJ ry:n jäsen. HYVÄN HALLINNON MUISTISÄÄNNÖT KÄÄNTÄJIEN KANNALTA! Hyvä hallinto nojaa lainsäädäntöön. Resurs - sien on oltava tasapainossa työn vaatimusten ja määrän Anna arvoa toisen työlle tutustumalla hallinnon eri sektoreiden työn erityispiirteisiin. # Pidä kiinni sovituista aikatauluista. Hallinnollinen työ on usein prosessimaista. Prosessin loppupäässä kiire kostautuu, jos alkupäässä ei pidetä aikataulukuria. $ Kukaan ei ole kaikkien alojen erityisasiantun - tija, eikä voi olla sisällä toisen hallinnonalan finesseistä. Auta siis kollegaa ongelmatilanteessa. % Anna rakentavaa palautetta ja myös kiitosta, kun on siihen on aihetta. 10 JULKISHALLINNON AMMATISSA

11 TEKSTI PETRA NIKKINEN KUVAT SUSA JUNNOLA Työtä KANSALAISTEN HYVINVOINNIN PUOLESTA Terveyden ja hyvin - voinnin laitoksen kehittä mis päällikkö Päivi Tapiovaara huolehtii siitä, että kansalaistemme hyvinvointia tutkivat ja edistävät asiantuntijat tekevät työtä myön - teisessä ja eteenpäin katsovassa työympä - ristössä. JULKISHALLINNON AMMATISSA 11

12 Istumme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viihtyi sän avarassa aulassa. Jokainen ohikulkija tervehtii Päivi Tapiovaaraa tuttavallisen iloisesti. Ei ihme hänen valoisa luonteensa ja positiivinen energiansa ei voi olla tarttumatta. Hän on sanojensa mukaan unelmatyössään Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämispäällikkönä. Koen, että tehtäväni on sekoitus henkilöstöhallintoa sekä toimisto- ja kehittämispäällikön tehtävää. Työtehtäväni liittyvät jokapäiväiseen työntekoon eli pidän huolta siitä, että asiat rullaavat eteenpäin. Jos Tapiovaaran työkenttä henkilöstön ja osaston esimiehen taustavoimana on laaja, sitä on myös hänen työnantajansa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL). Sosiaali- ja terveysministeriön alainen tutkimus- ja asiantuntijalaitos palvelee valtion ja kuntien päättäjiä, järjestöjä, tiedeyhteisöjä, terveys- ja hyvinvointialan toimijoita sekä kansalaisia tarjoamalla korkeatasoista ja laaja-alaista asiantuntijatietoa päätöksenteon tueksi. Tehtäväkenttä on kriittisen tärkeä; väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sosiaalisten ongelmien ja sairauksien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen. Me suomalaiset luotamme siihen, että meille käyttöön valittavat järjestelmät ja uudistukset ovat toimivia, järkeviä ja taloudellisia. THL on objektiivinen ja riippumaton asiantuntijaorganisaatio, joka tutkii ja valmistelee päätöksenteon tueksi erilaisia malleja ja vaihtoehtoja. Asiat mietitään siten, että ne hyödyntävät parhaalla mahdollisella tavalla kansalaisiamme. Ilman asiantuntijalaitosten korkeatasoista valmistelua poliitikot ja kuntapäättäjät joutuisivat tekemään isojakin päätöksiä ja valintoja osittain hatarin tiedoin. Haluamme olla mukana vaikuttamassa rohkeana ja vastuullisena kumppanina suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin puolesta se on tärkein roolimme. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos syntyi vuonna 2009, kun kaksi asiantuntijaorganisaatiota, Stakes ja Kansanterveyslaitos, fuusioituivat. Päivi Tapiovaara siirtyi THL:lle Stakesista ja hakeutui aikanaan assistenttitehtävistä asiantuntijatehtäviin laitoksen osastolle, jossa työskennellään palvelujärjestelmää koskevan tutkimus- ja kehittämistyön parissa. Tämä on aivan valtavan mielenkiintoista työtä. Meillä on moniammatillinen huippuosasto, joka keskittyy mm. terveysja sosiaalitaloudellisiin arviointeihin, osallistuu aktiivisesti lakivalmisteluihin, johtaa useampaa valtakunnallista kehittä- Päätöksentekijät tarvitsevat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntemusta työssään varmistaakseen suomalaisten hyvinvoinnin nyt ja tulevaisuudessa. misohjelmaa ja on mukana monissa hallinnonalaa koskevissa reformeissa. Meillä tutkitaan miten eri ratkaisut vaikuttavat Suomen valtion ja kuntien talouteen nyt ja tulevaisuudessa. Tätäkin tietoa tarvitaan, jotta voimme tiukkoina aikoina turvata taloudellisesti mahdollisimman hyvän lopputuloksen tehtäville uudistuksille. Päivi Tapiovaara haluaa ravistella kuvaa pölyttyneestä tutkijan työstä. Kansalaisten elämään vaikuttava pohjatyö tehdään meillä THL:ssä. Tätä työtä tekevän tutkijan työ on ihan supermielenkiintoista! Asiantuntijamme ovat mukana niin kansallisissa kuin kansainvälisissä verkostoissa ja pääsevät sitä kautta vertailemaan eri maiden käytäntöjä, oppivat ja omaksuvat tietoa useista eri lähteistä. Tutkijoilla on käytössään myös THL:n hallussa olevat ainutlaatuiset aineistot väestön terveydestä. He ovat myös kovan paineen alla; on osattava keskittyä olennaiseen ja löytää sitä varten oikeat yhteistyökumppanit. Palvelujärjestelmäosaston tukipilari Kehittämispäällikön päivittäinen työpanos menee oman työyhteisön, palvelujärjestelmäosaston noin 150 asiantuntijan hallinnollisten prosessien ylläpitämiseen, kehittämiseen, arviointiin sekä henkilöstön jaksamiseen ja hyvinvointiin. Lisäksi hän työskentelee läheisesti osaston esimiehen kanssa, jota avustaa valmistelevissa tehtävissä ja tukee päätöksenteossa. Tehtävässä tarvitaan valtionhallinnon ja oman hallinnon alan tuntemusta. Myös muutoksiin sopeutuminen ja uusiin asioihin nopeasti tarttuminen ovat keskeisiä tekijöitä Tapiovaaran työtehtävässä. Hän itse peräänkuuluttaa vastuunottoa, projektinhallintaa ja kokonaisvaltaista hahmottamiskykyä. Tärkeää on luoda myönteisen ja arvostavan tekemisen ilmapiiri. Tunnen jokaisen meidän ihmisen tällä osastolla, heidän vahvuutensa ja osaamisalueensa. Teen jatkuvasti töitä sen eteen, että meillä on työilmapiiri, jossa saamme asiantuntijoistamme parhaan mahdollisen hyödyn irti. Se tarkoittaa tietenkin toimivia fasiliteetteja, mutta myös tekemisen ilo, hyvä johtaminen ja motivaatio innostavat huipputuloksiin. Olen todella ylpeä meidän porukasta. Huolimatta siitä, että Tapiovaara ei työskentele suoraan kansalaistasolla, hän korostaa, että työskentelee kansalaisille. Totta kai minua motivoi tässä työssä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät kysymykset. Mutta tärkeintä on, että ne asiat, joiden parissa me työskentelemme, koskettavat kaikkia myös yksilöinä ja ihmisinä. Täältä taas noustaan Vaikka Päivi Tapiovaarasta ei sitä heti huomaa, hänellä on takanaan raskas työviikko. Kolmannet suuret yt-neuvottelut 12 JULKISHALLINNON AMMATISSA

13 Teen töitä sen eteen, että meillä on työilmapiiri, jossa saamme asiantuntijoistamme parhaan mahdollisen hyödyn irti, sanoo kehittämispäällikkö Päivi Tapiovaara Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. kuuden vuoden sisällä ovat juuri päättyneet. Neuvottelujen tuloksena useita oman osaston kollegoja irtisanottiin. Tämä on ollut kammottava viikko meidän henkilöstölle. Viimeisimmät irtisanomiset ovat olleet meille kaikille henkisesti todella raskaita. Suomessa on totuttu sanomaan, että valtion leipä on pitkä ja kapea. Se ei pidä paikkaansa, eikä hokema ole enää tätä päivää. Valtionhallinnossakin irtisanomisista on tullut arkipäivää. Silti Tapiovaara katsoo luottavaisesti eteenpäin ja tulee aamuisin mielellään töihin. Kahlaamme juuri nyt tummissa vesissä, mutta kyllä me taas tästä nousemme. Sen lisäksi, että minulla on mielenkiintoinen työ, erinomainen esimies ja mahtavat työkaverit, saan työskennellä aitiopaikalla, missä on mahdollisuus oppia uutta ja ymmärtää asioita monesta eri näkökulmasta. Työyhteisössä tarvitaan erilaisia tekijöitä. Uskon, että minun tyyppisellä ihmisellä on oma ja tärkeä paikkansa hyvinvoivassa ja eteenpäin menevässä asiantuntijaorganisaatiossa. Päivi Tapiovaara on Aito HSO ry:n jäsen. HYVÄÄ ASIANTUNTIJAHALLINTOA! Tutkittu tieto on riippumatonta ja pitkälle tulevaisuuteen Asiantuntijat tuottavat tietoa päätöksenteon tueksi. # THL:n hallussa olevia ainutlaatuisia tietovarantoja käytetään aktiivisesti väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. $ Uusi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä vastaa tehokkaasti kansalaisten ja yhteiskunnan tarpeisiin. % Olemme rohkeita terveyden ja hyvinvoinnin puolustajia ja edistäjiä, joiden työ on vaikuttavaa. JULKISHALLINNON AMMATISSA 13

14 TEKSTI LEENA FILPUS KUVAT SUSA JUNNOLA Monialaista Sekin on hyvää hallintoa, kun virkamies laajentaa osaamistaan, opetusneuvos Markku Karkama sanoo. Kasvatustieteiden tohtori on myös merenkulkualan ammattilainen. 14 JULKISHALLINNON AMMATISSA

15 yhteistyötä Ajantasaiset ammatillisten tutkintojen perusteet takaa vat, että valmistuvien taidot vas taavat työ elämän tarpeita. Yli 370 tutkintoa pitää Opetushallituksen hallinto virkamiehet kiireisinä. Jossain vaiheessa Opetushallituksessa oli tapana soittaa laivakelloa, kun jonkun koulutusalan uudet ammatillisen tutkinnon perusteet saatiin valmiiksi. Se oli juhlahetki, joka kruunasi monipolvisen ja pitkän projektin. Markku Karkamalle laivakellon kumahdus oli tuttua myös aiemmasta ammatista. Ennen kasvatustieteilijän uraa ja tohtorinväitöskirjaa hän opiskeli merenkulkualan ammattilaiseksi ja vietti merillä viisi vuotta. Alan vaihto tuli eteen vuonna 1985, kun työtilanne merillä huononi. Merenkulkualan koulutuksen ja kasvatustieteilijän taustan ansiosta tulin lopulta valituksi Opetushallitukseen vuonna Tästä muuten huomaa, ettei koulutus tosiaankaan mene koskaan hukkaan, opetusneuvos Markku Karkama Opetushallituksen ammatillisen aikuiskoulutuksen yksiköstä sanoo. Alkuun Karkaman päätehtävänä oli pitää merenkulkualan perustutkinnon perusteita ajan tasalla ja arvioida alan koulutusta Suomessa, jotta se täyttäisi myös kansainväliset vaatimukset. Sittemmin työnkuva on laajentunut ja monipuolistunut. Hänen vastuullaan on aikuiskoulutusyksikössä 12 tutkinto - toimikuntaa lähinnä ajoneuvo- ja kuljetustekniikan opintoalalla sekä niiden edustamat näyttötutkintojen perusteet. Lisäksi hän toimii sihteerinä merenkulku- ja ilmailualojen koulutustoimikunnissa. Ydintehtävänä on laatia ammatillisen koulutuksen tut - kintojen perusteista riittävän hyvät, työelämälähtöiset ja joustavat. Itse tutkinnon perusteet laaditaan projektiryhmissä yhdessä koulutuksen järjestäjien ja työelämän edustajien kanssa. Tutkinnon perusteita on uudistettava jatkuvasti, jotta ne olisivat ajantasaiset ja ennakoisivat myös tulevaisuuden tarpeita mahdollisimman hyvin. Työelämän ja teknologioiden uudistuminen pitää ottaa koulutusvaatimuksissa huomioon. Tänä vuonna Opetushallituksessa on lukuisten ammattija erikoisammattitutkinnon perusteiden lisäksi uudistettu kaikkien, yli 50 ammatillisen perustutkinnon perusteet. Työ on valtava. Tutkintojärjestelmääkin selkeytetään samalla muun muassa yhdistämällä tutkintoja saman sateenvarjon alle, Karkama sanoo. Hyvä hallinto on laatua Valtion tuottavuusohjelman seurauksena Opetushallituksestakin on vähennetty henkilöstöä, mutta lakisääteiset tehtävät ovat silti säilyneet vähintään samalla tasolla. Tämä tietää sitä, että kiire on lisääntynyt. Työn laadusta ei silti saa tinkiä. Tutkinnon perusteita laadittaessa yksittäiset sanamuodotkin ovat hyvin tärkeitä. Tehtäväni ei ole olla tietyn alan asiantuntija, vaan pikemminkin innostava ja langat käsissä pitävä projektipäällikkö. Projektiryhmiin pitää valita kentältä parhaimmat substanssiosaajat. Ammatillisessa koulutuksessa etenkin työelämälähtöisyys on äärimmäisen tärkeää. Tutkintovaatimusten ja työelämän tarvitseman osaamisen on oltava linjassa. Tietyillä aloilla koulutus on säädeltyä myös kansainvälisesti. Nämäkin vaatimukset on otettava huomioon tutkinnon perusteita uudistettaessa. Työn alla on aina useampia ryhmiä, joten välillä tunnen olevani jonglööri, jolla on monta palloa ilmassa. Ryhmien JULKISHALLINNON AMMATISSA 15

16 vetämisen lisäksi on tietenkin myös monenlaista yhteistyötä eri hallinnonalojen ja viranomaistahojen välillä. Se aika on historiaa, jolloin virkamiehellä oli tarkkaan rajattu ja selkeä rooli tai tehtävä, joka muuttui hitaasti, Karkama sanoo. Karkama on hypännyt uudenlaisen virkamiehen rooliin vapaaehtoisesti. Hän meni vuonna 2011 reiluksi vuodeksi työkiertoon Liikenteen turvallisuusvirasto Trafiin nähdäkseen, miten koulutus- ja pätevyysvaatimukset nähdään liikennehallinnon näkökulmasta. Pääsin mukaan säädösvalmisteluun. Sen puolen ymmärtämisestä on paljon apua työssäni Opetushallituksessa. Hyvää hallintoa on mielestäni tämäkin, että virkamies avartaa osaamistaan. Pienemmillä resursseilla Koulutuksen on seurattava aikaa, jotta oppilaitoksista valmistuvien osaaminen vastaisi säädöksiä ja työelämän tarpeita. Jos tutkintojen perusteet eivät tue tätä, seuraukset näkyvät viiveellä esimerkiksi yritysten menestymisessä. Kilpailukykyiset yritykset ovat puolestaan olennainen osa koko kansantalouden menestystä. Tutkintojen perusteiden uudistaminen on merkittävää työtä. Se ei onnistu ilman riittäviä resursseja. Aiempien henkilöstövähennyksien lisäksi syksyn yt-neuvottelujen tuloksena 21 henkilön työsuhteet päättyivät Opetushallituksessa. Olemme priorisoineet töitämme tähänkin asti, mutta ihmetyttää, kuinka lähtemään joutuvien työt jaetaan. Laadusta ei voi tinkiä, joten ehkä asioiden loppuunsaattaminen viivästyy. Huolta herättää myös se, että säästöpaineet eivät ole hellittäneet. Opetushallituksessa hyvä hallinto on Karkaman mukaan moniammatillista yhteispeliä, joka edellyttää hyvää asiakaspalvelua ja verkostoitumista. Se ei onnistu, jos väki vähenee koko ajan. Mutta miten on, vetääkö meri edelleen puoleensa entistä merimiestä? Jossain vaiheessa merille oli ikävä. Pätevyyskirjani pääsi vanhenemaan, joten uusin sen päivityskoulutuksen suorittamalla vuonna Kun tulin valituksi Turun yliopiston Merenkulkualan koulutuskeskukseen töihin ja perhettäkin oli, merillemeno sitten jäi. Enää ei ole ikäväkään. Sitä paitsi työkin on merillä nykyisin vaativampaa ja taitoja pitäisi petrata, Markku Karkama sanoo. Hyvä hallinto on moniammatillista yhteispeliä, joka edellyttää hyvää asiakaspalvelua ja verkostoitumista. Markku Karkama on Opetushallinnon akateemiset toimihenkilöt ry:n jäsen. Aikoinaan viisi vuotta merillä työskennellyt Markku Karkama ei enää ikävöi laivapestiä. HYVÄ HALLINTO ON:! Vanhoja, mutta edelleen valideja hyveitä: tunnollista, tarkkaa ja Säädösten ja määräysten mukaista, avointa ja osallistavaa. # Tarkoituksenmukaista ja tarkoituksellista. $ Laadukasta. % Aktiivisesti uudistushaluista ja tässä päivässä elävää. 16 JULKISHALLINNON AMMATISSA

17 TEKSTI LEENA FILPUS KUVAT SUSA JUNNOLA Taidehallinto EDISTÄÄ HYVINVOINTIA Hyvä taidehallinto luo viihtyisää elinympäristöä ja avaa uusia näkökulmia. Kehittämällä taiteilijoiden toimeentuloedellytyksiä alueellinen hyvinvointikin paranee. Virkamiehen pitää olla utelias ja kyseenalaistaa myös omat toimintatapansa, Ulla Lassila sanoo. JULKISHALLINNON AMMATISSA 17

18 Kun ensimmäinen sana olisi jotain muuta kuin ei! Tämä on Ulla Lassilan mielestä yksi tärkeimmistä muistisäännöistä, mitä hallintovirkamiehellä voi olla. Taiteen edistämiskeskuksen Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimipisteen erityisasiantuntijan mielestä asenteen kannattaisi olla lähtökohtaisesti uteliaan positiivinen. Hyvää hallintoa on se, että virkamies kuuntelee avoimin mielin ja edes koettaa innostua toisten ehdottamista ide oista. Lopputulema saattaa toki olla se ei, mutta ainakin pitää kuunnella ja pohtia vaihtoehtoja. On aina terveellistä katsoa asioita uusista näkökulmista ja astua toisten saappaisiin. Kun on mieli avoimena, saattaa jopa oppia uutta, Ulla Lassila sanoo. Lassilan suvussa on hallintovirkamiehiä kolmessa polvessa. Alun perin äidinkielenopettajan jo 18 vuotta taidehallinnossa kestänyt ura alkoi kolmivuotisella pestillä kirjallisuuden läänintaiteilijana. Lassila toimitti muun muassa Barentsin alueen kirjallisuusantologian, jonka jälkeen hänet valittiin Oulun läänin taidetoimikunnan pääsihteeriksi. Vuoden 2013 alussa organisaatio muuttui, kun Taiteen keskustoimikunta korvattiin Taiteen edistämiskeskuksella eli Taikella. Taiken päävirasto on Helsingissä ja aluetoimipisteitä on kahdeksan eri puolilla maata. Olen Taiken ääni pohjoisessa ja toisaalta välitän viestiä omalta alueeltamme muualle maahan. Aluetoimipisteessämme työskentelee lisäkseni yksi suunnittelija, ja olen lähiesimies myös neljälle läänintaiteilijalle. Käytännössä toimin esittelijänä taidetoimikunnalle ja olen mukana monella tavoin erilaisissa taiteen kehittämistehtävissä, kulttuuriverkostoissa ja pidän yhteyttä taiteilijoihin. Olen sellainen välivouhka. Virkamiehen on terveellistä katsoa asioita uusista näkökulmista ja astua toisten saappaisiin. Prosentti taiteeseen Taiken ja aluetoimipisteiden työtä ohjaa laki ja asetus taiteen edistämisestä. Juuri nyt keskitytään esimerkiksi taiteilijoiden toimeentuloedellytysten parantamiseen. Tarkoitus on saada entistä paremmin käytäntöön esimerkiksi hallitusohjelmassakin mainittu prosenttitaide-periaate. Siinä kunnat tai raken - nus yritykset velvoitetaan käyttämään tietty osa rakennuskustannuksista taidehankintoihin. Kun taiteilijat saavat työtilaisuuksia, taiteen saavutettavuus paranee ja elinympäristöt tulevat viihtyisämmiksi. Näin vaikutamme alueen imagoon ja luomme ylipäätään monipuolisempaa kulttuuritarjontaa. Taide vaikuttaa tutkimustenkin mukaan ihmisen hyvinvointiin. Ihmiset tarvitsevat uusia näkökulmia etenkin nyt mata - lasuhdanteen ja suurten murrosten aikana, Ulla Lassila painottaa. Taidehallinto ei eroa muista hallinnon aloista. Hyvä hallinto on toki lainmukaista ja mahdollisimman läpinäkyvää, mutta tämä on Lassilan mielestä niin itsestään selvää, ettei sitä tarvitse edes mainita. Hallinnon on oltava asiakkaan parhaaksi toimimista, sujuvaa, nopeaa ja selkeää. Aina nopeuteen ei ylletä, vaikka yritetään. Päätöksiä kootaan pienistä paloista. Käytännössä apurahapäätökset ottavat aikansa. Se harmittaa minuakin. Asiakkaan, eli taiteilijan kannalta, on todella pitkä aika, kun lokakuussa jätettyyn apurahahakemukseen saa päätöksen vasta kuukausia myöhemmin. Huono hallinto on epäselvää, pompottavaa ja ylenkatsovaa. Mutta eniten Lassilaa harmittaa, jos virkamies puhuu ja kirjoittaa niin epäselvästi ja monimutkaisesti, ettei selviä, mitä päätetään ja miksi. Hallinto tehdään ihmiseltä ihmiselle. Se on virkamiehen pidettävä aina mielessä, Ulla Lassila sanoo. Muutosten kourissa Taiteen keskustoimikunnan ja alueellisten taidetoimikuntien korvautuminen Taiteen edistämiskeskuksella aluetoimistoineen sujui jälkeenpäin katsottuna suhteellisen vähillä ongelmilla. Henkilöstövähennyksiä on jouduttu tekemään yleisen taloustilanteen vuoksi. Säästöpainetta on myös tulevaisuudessa. Maakunnissa pelättiin, että itsehallinto siirtyy Helsinkiin, jossa ei tunneta maakuntien erityispiirteitä, taidelaitoksia ja taiteentekijöitä. Osin tämä on totta, olimme aiemmin autonomisempia. Toisaalta kehitystyö oli pirstaloituneempaa, nyt toiminta on yhtenäisempää. Ehkä tämä tuo tehokkuutta. Organisaatiomuutos on ollut Lassilan mukaan mielenkiintoinen haaste, vaikka hänenkin ensimmäinen reaktionsa muutokseen oli ei. Virkamiehelle tekee hyvää joutua kääntämään katseensa uuteen suuntaan, opetella vanhoista toimintatavoista pois. Uusi organisaatio antoi työyhteisön, kun aiemmin työskentely oli yksinäisempää. Nyt voi aina kilauttaa kaverille ongelmatilanteessa. Paras puoli työstä ei muuttunut mihinkään, nimittäin ihmisten kohtaaminen. Tässä työssä ollaan konkreettisesti tekemisissä eläväisten ihmisten kanssa. Pitkien kehityskaarien seuraaminen on myös hyvin antoisaa. Kun huomaa vaikka, miten pienestä alkanut taidehanke kantaa lopulta omin voimin. 18 JULKISHALLINNON AMMATISSA

19 Taiken erityisasiantuntija Ulla Lassila pitää pohjoisen puolta. Siksi hän halusi kuvauttaa itsensä oululaisen galleristin Anna-Maija Kajasteen Helsingin galleriassa, jossa pidettiin sieviläisen Marjut Takasen näyttely. Sitä Lassila toivoo, ettei resurssileikkauksia enää tulisi. Lain ja asetusten määräämät tehtävät pitäisi pystyä hoitamaan. Jos ihmisiä vielä vähennetään, päätösten loppuunsaattaminen ja asioiden selvittäminen viivästyvät entisestään. Lassilasta ei ole Helsinginkään etu, jos alueellisia toimistoja karsitaan ja toimintaedellytyksiä kavennetaan. Jos olisin helsinkiläinen, olisin aluepolitiikan vankka kannattaja: On pelkästään hyvä, että tuetaan ihmisten elämistä myös muualla Suomessa. Infrastruktuurin rakentaminen tulee todella kalliiksi, jos kaikki muuttavat etelään, Ulla Lassila sanoo. Ulla Lassila on Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry:n jäsen. HYVÄÄ HALLINTOA! Ole utelias, kuuntele ja innostu. Ensimmäinen reaktio pitää olla joku muu kuin Ymmärrä oman toimesi lainalaisuudet, mutta asetu myös vastapuolen saappaisiin. # Kyseenalaista tapasi toimia. Oma tapasi ei ole välttämättä aina paras. $ Jos et pysty auttamaan kysyjää, ohjaa seuraavalle, mutta älä pompota ja kierrätä tarpeettomasti. % Hallinto on hyvää, kun se on näkymätöntä. Silloin se toimii. JULKISHALLINNON AMMATISSA 19

20 TEKSTI LEENA FILPUS KUVAT SUSA JUNNOLA Hallinto kunt Kunnissa on vaihtumassa uusi työntekijäsukupolvi, joka pitää nopeaa ja joustavaa tiedonkulkua ja virkamiehen asiakaspalveluasennetta itsestäänselvyytenä, Siuntion hallintojohtaja Mikko Löfbacka sanoo. 20 JULKISHALLINNON AMMATISSA

JULKISHALLINNON. HYVÄ hallintotyö!

JULKISHALLINNON. HYVÄ hallintotyö! JULKISHALLINNON HYVÄ hallintotyö! JULKISHALLINNON Hyvä hallintotyö! Akavan Erityisalojen ammattijulkaisu 1/2015 Akavan Erityisalat AE ry Toimitus Akavan Erityisalat, Anna Joutsenniemi Viestintävimma, Leena

Lisätiedot

Tehyn. avain- sanat. päättäjille

Tehyn. avain- sanat. päättäjille Tehyn avain- sanat päättäjille Sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat isoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Myös niitä koskevia muutoksia voi olla vaikea hahmottaa. Siksi Tehy listaa päättäjille viisi

Lisätiedot

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla

Lisätiedot

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA THL:n strategia 2015 OMAKUVA THL SUOJELEE JA EDISTÄÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Päämääränämme on turvata suomalaisten hyvä elämä oikeudenmukaisessa, kestävässä

Lisätiedot

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

Taivassalo 2020 Paremppa arkki!

Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalon kunnan arvot, visio ja strategia Taivassalon kunta Kv strategiaseminaarit 6.5.2013, 24.9.2013 Kh 4.11.2013 Kv 11.11.2013 - Mut sellaista piti varsinaisesti sanoa,

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Kyselyn ensitulokset. Lape seminaari Anna Saloranta

Kyselyn ensitulokset. Lape seminaari Anna Saloranta Kyselyn ensitulokset Lape seminaari 22.8.2017 Anna Saloranta Anna Saloranta Johtamiskorkeakoulu&SOC 22.8.2017 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Muutoskokonaisuus I: Lapsen oikeuksia vahvistava toimintakulttuuri

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Sote-liikelaitoksen visio ja arvot

Sote-liikelaitoksen visio ja arvot Sote-liikelaitoksen visio ja arvot Hankejohtaja Mira Uunimäki ja projektipäällikkö Tiina Karppinen Sote-virkamieskoordinaatioryhmä 24.1.2019 Ohjeet Projektin eteneminen ja työvaiheet Työskentely alkanut

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA

KUNTASTRATEGIA KUNTASTRATEGIA 2018 2021 Arvot IHMISLÄHEINEN VASTUULLINEN AKTIIVINEN Visio KARSTULA ON ELINVOIMAINEN KUNTA, JOSSA IHMISTEN ON HYVÄ ELÄÄ JA YRITYSTEN MENESTYÄ! Palvelut ja hyvinvointi IHMISTÄ LÄHELLÄ Karstunen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Valoisamman tulevaisuuden tekijät

Valoisamman tulevaisuuden tekijät Valoisamman tulevaisuuden tekijät Luonnon-, ympäristö- metsätieteilijöiden liitto Loimu on edunvalvonta-, vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka toimii luonnon-, ympäristö- ja metsätieteellisen korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy

Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy + Toimiala: Rakentaminen ja remontointi Yritys: Tampereen Rakennustiimi Oy Olemme saaneet Fonectalta selkeää näyttöä

Lisätiedot

Tehyn 5 sanaa Miten Tehy vaikuttaa jäsenten parhaaksi? Terveysalan verkosto Kirsi Sillanpää Johtaja, TtM, MBA, esh

Tehyn 5 sanaa Miten Tehy vaikuttaa jäsenten parhaaksi? Terveysalan verkosto Kirsi Sillanpää Johtaja, TtM, MBA, esh Tehyn 5 sanaa Miten Tehy vaikuttaa jäsenten parhaaksi? 10.9.2018 Terveysalan verkosto Kirsi Sillanpää Johtaja, TtM, MBA, esh Tehyn missio Tehy on sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö, joka ajaa jäsentensä

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Liite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet

Liite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet Liite nro 1 Hallitus 11.3.2019 Viestinnän yleiset periaatteet Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1/4 Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1. Viestintäämme määrittää asukkaiden oikeus saada tietoa

Lisätiedot

Helsingin kasvatus ja koulutus. Toimialan esittely

Helsingin kasvatus ja koulutus. Toimialan esittely Helsingin kasvatus ja koulutus Toimialan esittely 30.5.2017 Helsingin kasvatus ja koulutus 1 2 3 Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pähkinänkuoressa Tavoitteemme: mistä haluamme olla tunnettuja?

Lisätiedot

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle.

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Kirjasto on arjen luksusta Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Arvostettu edelläkävijä Lisää hyvinvointia Kirjasto on niin tuttu osa

Lisätiedot

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Hyria 2018 Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Strategian avulla toteutamme visiomme. Hyria 2018 Strategia ei anna suoraa

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Suomalaisten käsityksiä kirjastoista

Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Kesäkuu, Public Sakari Nurmela Työnro: Kantar TNS Oy, tentie C, Espoo Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

Henkilöstökysely

Henkilöstökysely Henkilöstökysely 2017 15.11.2017 Vastausprosentti kouluittain Yliopiston vastausprosentti oli 61%, 2327 vastaajaa. 205 193 221 361 367 401 579 Vastausprosentti henkilöstöryhmittäin Yliopiston vastausprosentti

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä - Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Sosiaaliset tilanteet Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Nimesi:

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysalaan liittyvät kansalaismielipiteet, tammikuu Sakari Nurmela Kantar TNS Oy

Sosiaali ja terveysalaan liittyvät kansalaismielipiteet, tammikuu Sakari Nurmela Kantar TNS Oy Sosiaali ja terveysalaan liittyvät kansalaismielipiteet, tammikuu 01 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Arvioinnin tuloksia toimintakulttuurin muuttumisesta. Anna Saloranta, tutkija Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto

Arvioinnin tuloksia toimintakulttuurin muuttumisesta. Anna Saloranta, tutkija Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Arvioinnin tuloksia toimintakulttuurin muuttumisesta Anna Saloranta, tutkija Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Asiakkaat 4,556277056 Asiakkaat Kierros 1 Kierros 2 3. kierros 3,830897704 3,722135008

Lisätiedot

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA JÄSENTUTKIMUS DIGITALISAATIOSTA 2015 SIHTEERI- JA HALLINTOTYÖN AMMATTILAISILLE UUSIMAA DIGITALISAATION MÄÄRITELMÄ Digitalisaatiolla tarkoitetaan digiteknologian hyödyntämistä

Lisätiedot

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Tuottavuutta ja hyvinvointia finanssialalle

Tuottavuutta ja hyvinvointia finanssialalle Kuinka me yhdessä toimimme? Miten minä voin vaikuttaa? Työn tulevaisuus Finanssiala on suuressa murroksessa ja ala kohtaakin laajalti vaikuttavia muutostekijöitä tulevaisuudessa. Asiakaskäyttäytymisen

Lisätiedot

TAKUULLA RAKENTEISIIN!

TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAVOITE 1. VOIMALA-yhteistyömalli, toiminta rakenteisiin 2. Vanhusten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen kehittämällä luovuutta ja kulttuurisia

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Sote-tieto hyötykäyttöön strategia keskeiset linjaukset (STM)

Sote-tieto hyötykäyttöön strategia keskeiset linjaukset (STM) Kuva: Pixabay Sote-tieto hyötykäyttöön strategia 2020 - keskeiset linjaukset (STM) 1. Kansalainen: Pystyn itse 2. Ammattilainen: Kyvykkäät käyttäjät ja fiksut järjestelmät 3. Palvelujärjestelmä: Niukkenevat

Lisätiedot

Hyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään?

Hyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään? Hyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään? Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Hyvinvoinnin ja terveyden edistämien Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Organisaation asiakirjojen hoitaminen Ammattitaitovaatimukset o laatii asioiden valmistelua,

Lisätiedot

Kuntastrategia Kh Liite 8 ( 105) Kv Liite 1 ( 23)

Kuntastrategia Kh Liite 8 ( 105) Kv Liite 1 ( 23) Kuntastrategia 2019-2025 Kh 20.5.2019 Liite 8 ( 105) Kv 10.6.2019 Liite 1 ( 23) Ihmisen kokoinen Marttila 2000 Asukasta 100 Työntekijää 11 Esimiestä 220 Yritystä 530 Työpaikkaa 41 Yhdistystä Kuntastrategia

Lisätiedot

Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto

Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto 27.11.2017 Rauman Tarina 2, 2018-2021 2 Hyvinvointia ja elinvoimaa tukevat linjaukset Terveellinen, turvallinen ja palveleva Rauma Vireän elinkeinoelämän Rauma Hyvien

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät

Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä Yrittäjänpäivä Naantali 5.9.2017 Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät 1 Kunta syntyy uudelleen Sote-palvelu- ja maakuntauudistus muuttavat Suomea Kuntien rooli

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Kaupungin ydin- ja tukiprosessit. Kaupunginhallitus

Kaupungin ydin- ja tukiprosessit. Kaupunginhallitus Kaupungin ydin- ja tukiprosessit Kaupunginhallitus 28.5.2018 Järvenpään kaupunki Minna Lohtander 21.5.2018 Prosessien työstäminen Järvenpään kaupunki Minna Lohtander 21.5.2018 2 Uuden Järvenpään prosessien

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Seuratoiminnan. Tämä on seuroille tarkoitettu työkirja urheiluseuran tulevaisuuden pohtimiseen. Kokoa tiimi omasta seurasta.

Seuratoiminnan. Tämä on seuroille tarkoitettu työkirja urheiluseuran tulevaisuuden pohtimiseen. Kokoa tiimi omasta seurasta. Seuratoiminnan Tulevaisuus Miten meidän urheiluseuramme menestyy muuttuvassa maailmassa? 1 Kokoa tiimi omasta seurasta. Tämä on seuroille tarkoitettu työkirja urheiluseuran tulevaisuuden pohtimiseen. 2

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Arvoisa rehtori, Herrat professorit, Henkilökunta ja opiskelijat, Hyvät juhlavieraat, Tästä se taas lähtee uusi lukuvuosi!

Arvoisa rehtori, Herrat professorit, Henkilökunta ja opiskelijat, Hyvät juhlavieraat, Tästä se taas lähtee uusi lukuvuosi! Arvoisa rehtori, Herrat professorit, Henkilökunta ja opiskelijat, Hyvät juhlavieraat, Tästä se taas lähtee uusi lukuvuosi! Kesä on ladattu akkuja ja onnekkaimmat ovat saaneet kerätä rahaa työskentelemällä,

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta. Jani Listenmaa, Hanna Aho

HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta. Jani Listenmaa, Hanna Aho HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta Jani Listenmaa, Hanna Aho Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa Parikkalan kunnan henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista, työyhteisön tilaa

Lisätiedot

MITEN SUHTAUDUN MUUTOKSEEN?

MITEN SUHTAUDUN MUUTOKSEEN? MITEN SUHTAUDUN MUUTOKSEEN? Miniopas - Itsearvio Miten suhtaudut muutokseen? Arvioi omia ajattelu- ja toimintamallejasi. Verratkaa arviointejanne yhdessä työkavereidenne kanssa. Ohje tämän oppaan käyttöön

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017

Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017 Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017 Maakuntauudistuksella luodaan maahamme nykyaikainen ja kustannustehokas, kaikkia

Lisätiedot