Vapauttava vs. langettava maksukyvyttömyys. Kaarlo Hakamies OTL, VT

Transkriptio

1 Vapauttava vs. langettava maksukyvyttömyys Kaarlo Hakamies OTL, VT

2 RL 29:4.1 verorikkomus Maksukyvyttömyys verorikkomuksessa Joka hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyäjättäämuun syyn kuin maksukyvyttömyyden tai tuomioistuimen määräämän maksukiellon takia määräajassa suorittamatta 1) ennakonpidätyksen, lähdeveron tai tilitettävän varainsiirtoveron, 2) kalenterikuukaudelta lasketun liikevaihtoveron tai vastaavan eräistä vakuutusmaksuista suoritettavan veron, 3) tilitettävän arvonlisäveron tai 4) työnantajan sosiaaliturvamaksun on tuomittava, jollei teko ole rangaistava veropetoksena, verorikkomuksestasakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Kaksi tulkintatapaa: Verorikkomuksessa maksukyvyttömyys poistaa lähtökohtaisesti aina rangaistavuuden Rangaistavuus poistuu ainoastaan silloin, jos maksukyvyttömyys on ollut todellisena motiivina maksulaiminlyönnille (ks. KKO 2004:46 eriävä mielipide)

3 Maksukyvyttömyys velallisen epärehellisyydessä RL 39:1 velallisen epärehellisyys Velallinen, joka 1) hävittää omaisuuttaan, 2) ilman hyväksyttävää syytä lahjoittaa tai muuten luovuttaa omaisuuttaan, 3) siirtää omaisuuttaan ulkomaille saattaakseen sen velkojiensa ulottumattomiin taikka 4) lisää perusteettomasti velvoitteitaan ja siten aiheuttaa maksukyvyttömäksi tulemisensa tai oleellisesti pahentaa maksukyvyttömyyttään, on tuomittava velallisen epärehellisyydestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Maksukyvyttömyyden aiheuttaminen tai sen olennainen pahentaminen rangaistavuuden edellytys Nykyinen tunnusmerkistöentistäselvemmin seuraustunnusmerkistö(vrt. tilanne ennen voimaan tullutta muutosta)

4 KKO 2004:46 perusteluja poikkeavalle tulkinnalle I Lainsäädäntöhistoria LaVM 6/1990, SuVM 56/1990, ks. myös eduskunnan vastaus Aikaisempi oikeuskäytäntö erit. KKO 1996:35 (vahvennettu jaosto) RL 29:4:n erilainen tarkoitus suhteessa RL 39:1:een RL 29:4:n tarkoituksena veronsaajan aseman parantaminen Veronsaajalla ei mahdollisuuksia vastasuoritusten keskeyttämiseen

5 KKO 2004:46 perusteluja poikkeavalle tulkinnalle II Kriminaalipoliittiset syyt Samanlainen maksukyvyttömyyden tulkinta mahdollistaisi muiden velkojien suosimisen verottajan kustannuksella Passiivinen veropetos käytännössä rangaistavaksi vasta v Legaliteettiperiaatteen ei katsottu estävän erilaista tulkintaa

6 KKO 2004:46 -kritiikki Legaliteettiperiaate ennakoitavuus, koherenssi Maksukyvyttömyys määriteltävissälaskentatoimen metodein, ei oma juridinen käsitteensä Velkojien yhdenvertaisuudessa tapahtuneet muutokset Veronsaajan tosiasiallinen asema ei välttämättäpoikkea muista velkojista Vakuutusyhtiöt, vuokranantajat

7 RL 39:1:n maksukyvyttömyys oikeuskäytännössä RL 39:1:ssähyvinkin pitkäaikainen toiminta ennen konkurssia saatettu katsoa rangaistavaksi teoksi Esim. KKO 2001:25 Varojen nosto alkaen n. 1,5 v ennen konkurssia aiheutti tai olennaisesti pahensi maksukyvyttömyyttä Esim. KKO 2005:68 Osakaslainojen nosto, joka alkoi lähes 6 v ennen konkurssia, oli oleellisesti pahentanut maksukyvyttömyyttä

8 RL 29:4:n maksukyvyttömyys oikeuskäytännössä Verorikkomuksessa viimeisetkin verojen maksamisen laiminlyönnit ennen konkurssia tulleet käytännössä rangaistavuuden piiriin Esim. KKO 2004:46: mm. pullean kassan kirjanpidollinen nollaus palkkoja ja osakaslainoja maksamalla katsottiin osoitukseksi maksukyvystä, kun samanaikaisesti kertyviäuusia veroja ei hoidettu Toisaalta KKO 2008:13: yhtiökonkurssiin ; katsottiin olleen verorikkomuksessa tarkoitetulla tavalla maksukyvytön alkaen Onko linja muuttunut?

9 Onko maksukyvyttömyys juridinen käsite? Määrittääkösovellettava normi sen, mitkäseikat (esim. ylivelkaisuus, tosiasiallinen rahojen käyttö, kirjanpidon tapahtumat) relevantteja? Maksukyvyttömyydellä ei tiettyä eksaktia yleiskielistä määritelmää, johon juridinen ratkaisutoiminta voisi perustua (vrt. kuolema) Maksukykyä/-kyvyttömyyttäkäytetään myös juridiikassa eri yhteyksissä useissa eri tarkoituksissa Maksukyvyttömyyden oikeusvaikutukset riippuvaisia tilanteesta ks. myös KHO 2005:80

10 Maksukyvyttömyys faktaseikkana? Tulisiko maksukyvyttömyys määritelläobjektiivisin (laskentatoimen) kriteerein ja tämän jälkeen arvioida, mitkä oikeusseuraamukset siihen liittyvät? Maksukyvyttömyyden ennustemallit (esim. Laitinen) Kähkösen maksukyvyttömyyden laskentamalli Maksukyvyn määritelmästaattisen ja dynaamisen maksukykyajattelun kautta Rikosprosessin erityisongelmat Kirjanpidon puutteellisuus ja epäluotettavuus => maksukyvyn arviointi perustuu usein muuhun kuin kirjanpitomateriaaliin Näkökulmaerot: Rikosprosessissa jälkiviisauden vaara?

11 Nykytilanne verorikkomuksen suhteen KKO:n prejudikaatteja annettu 12 kpl verorikkomusjuttujen määrälaskussa (v poliisille 57 rikosilmoitusta, v n. 250 kpl) Maksukyvyttömyyttäarvioidaan verorikkomuksessa eri tavoin kuin muualla lainsäädännössä Hyötymistarkoitus rajaa rangaistavuuden alaa tehokkaasti (päinvastoin kuin useissa muissa rikostunnusmerkistöissä) Tunnusmerkistön soveltaminen käytännössä vaikeaa Miten arvioidaan, onko verottajaa kohdeltu huonommin kuin muita velkojia?

12 RL 29:4 soveltamiskäytäntöäkko 1749/ :11 13 jälkeen I 7 kk:lta verorästejä, veroja maksettu kuitenkin yli 50% ko. aikana tilitettävistä veroista Lisäksi lyhennetty vanhoja verojäämiä=> käytännössäveroja maksettu lähes yhtä paljon kuin ko. aikana olisi tullut tilittää Taustalla ei epäasiallista toimintaa; ainakin yhden omistajan palkkaa alennettu, oltu yhteydessä verottajaan Juttutyypin ongelma: kun maksulaiminlyönnit kohdennetaan uusimpiin veroihin, jolloin kuitenkin suoritetaan verojen maksuja, jääprosessissa arvioimatta, oliko toiminta verorästien syntyessä/kasvaessa jollakin tavoin verottajalle vahingollista

13 RL 29:4 soveltamiskäytäntöäkko 2008:11 13 jälkeen II 2862/ (Lahden Pelicans) Ep:t, ALV:t, sotut jääneet maksamatta 7 9 kk:n ajalta ennen yrityssaneerausta (hakemus ) Verojen maksussa ongelmia jo usean vuoden ajan; tehty maksusopimuksia, joita ei kuitenkaan noudatettu Osakepääoma oli menetetty jo ennen tilik:n alkua ( ) Kesällä 2003 kuitenkin huomattava investointi Verovelat kasvoivat, muita velkoja pienentyi, palkat maksettu täysimääräisenä Tj. tuomittiin 50 ps:oon, korvausvelvollisuutta ei KKO:ssa soviteltu lisää(ho alentanut n. puoleen eli euroon) HO oli hylännyt syytteet hallituksen jäseniä vastaan

14 RL 29:4 soveltamiskäytäntöä KKO:n ei valituslupaa -ratkaisuja RHO nro 1183 (15 ps) Ravintolan omistajat sijoittivat omia varojaan ja pyrkivät hankkimaan lisäksi uuden osakkaan sekämuuttivat liiketoimintakonseptia; yrityssaneerausta harkittiin, muttei haettu Muita velkojia ei erityisesti suosittu verottajan kustannuksella toiminnan loppuvaiheessa Laiminlyöntien kesto 18 kk HHO nro 2283; ään. 2 1 (20 ps) Kivijalkakauppa : omistajat sijoittivat omia varojaan, eivät nostaneet palkkaa tai muuta etuutta, saneeraustoimena mm. siirtyivät halvempiin toimitiloihin Toiminnan loppuvaiheessa maksettiin muita velkoja kuin veroja Syyksi luettujen laiminlyöntien kesto 10 kk

15 RL 29:4 soveltamiskäytäntöä KKO:n ei valituslupaa -ratkaisuja THO nro 2000 (30 ps) KO hylkäsi syytteet rekisterimerkintärikoksesta ja liiketoimintakiellon rikkomisesta (bulvaanina toimimisesta), väitettyätosiasiallista johtajaa kohtaan kaikki syytteet hylättiin Toiminnan jatkon kannalta välttämättömimmät menot maksettiin (lähinnä työntekijöiden palkat) Veroja laiminlyötiin kaikkiaan n. 11 kk:n ajalta

16 Yhteenvetoa RL 29:4 soveltamiskäytännöstä Käytäntö edelleen tiukka Usein yrittäjät eivät miellätekevänsärikosta, kun tehneet verottajan kanssa maksusopimuksen; sopimusta tehtäessä ei välttämättä mainita rikosvastuuta Yrityssaneeraus ei vapauta vahingonkorvausvastuusta (KKO 2005:111) Verorikkomusjuttuina käsitellään toisaalta epäonnistunutta yritystoimintaa, toisaalta taas vakavatkin talousrikosjutut saatetaan kuitata verorikkomuksena

17 Tulevaisuuden kysymyksiäi Työeläkevakuutusmaksupetos (RL 29:4a 4b): pyritäänkömaksamattomia TEL-maksuja perimään rikosperusteisena vahingonkorvauksena? Tunnusmerkistön ongelmat (maksun laiminlyönti & maksun määräämättä jättäminen) Onko maksukyvyttömyydellä merkitystä toisintoimimismahdollisuuden puuttumisen vuoksi? Vrt. KHO 2005:80: tilinpäätöksen toimittamisen laiminlyönti kaupparekisteriin (uhkasakko)

18 Tulevaisuuden kysymyksiäii Osakeyhtiörikos (OYL 25:1) jakamalla laittomasti varoja Arvioidaanko maksukyvyttömyyttäkolmannella tavalla (toisin kuin RL 39:1:ssä, insolvenssilainsäädännössä tai RL 29:4:ssä) Kysymys varojen jaon sallittavuudesta omistajille, jotka kuitenkin konkurssissa vasta viimesijaisia jako-osuuden saajia velkojien etujen vaarantumisen kriteerit alhaisemmat kuin esim. nykyisessä RL 39:1:ssä? Laitisen maksukyvyttömyyden ennustemallit?

19 KKO 2004:46 Maksukyvyttömyyttätulkitaan eri tavoin verorikkomuksessa kuin velallisen epärehellisyydessä 8. Verorikkomuksen tunnusmerkistöön sisältyväämaksukyvyttömyyden käsitettätulkitessaan Korkein oikeus on mainitussa ratkaisussaan KKO 1996:35 kuitenkin päätynyt siihen, ettei verovelvollisen yleensävoida katsoa olevan kyseisessälainkohdassa tarkoitetulla tavalla maksukyvytön, jos hän pitkän aikaa jättäämaksamatta ennakonpidätykset ja työnantajan sosiaaliturvamaksut, mutta jatkaa samanaikaisesti toimintaansa ja maksaa muiden velkojien saamisia ja näin merkittävältäosalta mahdollistaa toimintansa jatkamisen työnantajamaksujen laiminlyömisellä. Tulkinta poikkeaa siten siitä, mitä edellä selostetun mukaan maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan esimerkiksi rikoslain 39 luvun 1 :ssä. Enemmistö: motivaatiolla ei sinänsämerkitystä, vaan nimenomaan itse maksukyvyttömyyden kriteerit toisenlaiset Kohdasta 7: Samalla tavalla (TakSL, RL 39:1) arvioituna yhtiöolisi vastaajien sen taloudellisesta tilasta esittämien seikkojen perusteella ollut haasteiden tiedoksiantohetkellä maksukyvytön. Ks. myös julkaisematon KKO:n ratkaisu 648/ Velallinen oli samanaikaisesti RL 39:1:ssätarkoitetulla tavalla maksukyvytön, muttei ollut sitä RL 29:4:ssä tarkoitetulla tavalla; sovellettiin molempia tunnusmerkistöjä samanaikaisesti