SUURET LUPAUKSET. Sävelellä Suuret setelit. (säv. Ken Ramsey, Hoyt Axton, san. Tapio Lankia, Raimo Tuomainen)

Transkriptio

1 SUURET LUPAUKSET Sävelellä Suuret setelit Toisien mielestä lienee turhaa vahtia vain Poliittista mainetta jos hamuaa Suosiota kalastaa Ja ja Kunniaa vain saalistaa Annan toisten mä kalastella poliittiset pisteet Ne multa pitkät vain saa Virhepäätökset tai väärät perusteet Kas aiheetta ei huolestua voi Ja ja Kysymykset turhaan ei soi Valtuusto matkaan mun laittoi Valvo, arvioi vain Vallan jäljessä muiden juoksevan näin Minä vain tutkimaan jäin Ja ja Tietoa kaipaamaan jäin Annan toisten mä kalastella poliittiset pisteet Ne multa pitkät vain saa Virhepäätökset tai väärät perusteet Kas aiheetta ei huolestua voi Ja ja Kysymykset turhaan ei soi Kun peiliin katsot taas kerran Mieti mitä äänestäjä sai Vallan kahvaan kiinnyitkö unohtaen Lyhyt on kausi valtuutetun Ja ja Ääni puuttuva katkaisee sen Annan toisten mä kalastella poliittiset pisteet Ne multa pitkät vain saa Virhepäätökset tai väärät perusteet Kas aiheetta ei huolestua voi Ja ja Kysymykset turhaan ei soi (säv. Ken Ramsey, Hoyt Axton, san. Tapio Lankia, Raimo Tuomainen) Kuopion kaupunki Tarkastuslautakunta Arviointikertomus vuodelta

2 Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ TARKASTUSLAUTAKUNTA Tehtävä ja kokoonpano Ulkoisen valvonnan järjestäminen Talousarvion tavoitteiden asettaminen ja sitovuus Edellisen vuoden arviointikertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen käsittely, arviointikertomuksen lausunnot ja toimenpiteet Tarkastuslautakunnan arvioinnin lähtökohdat ja arviointiprosessi Tarkastuslautakuntia koskevan kyselyn tulokset KAUPUNKISTRATEGIAN TAVOITTEET Strategian tavoitteiden toteuttamisessa edistyminen KAUPUNKIKONSERNI Konsernitalous Tytäryhtiöille ja liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Havaintoja Energialiiketoiminnasta KAUPUNGIN TALOUS Kokonaistalous Ydinkaupungin talous Käyttötalouden määrärahojen ylitykset ja tuloarvioiden alitukset MUUT HAVAINNOT HALLINNOSTA JA TALOUDESTA Kuopiolaisten hyvinvoinnin edistäminen Henki ja elämä kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti EU-hankkeiden tuloksellisuus Talousarvion valmistelu Perusopetus hyvien käytäntöjen kehittäminen ja tilaongelmia Alatori -hankkeen toteuttaminen Käteisvarojen kavallus ja puhelimen väärinkäytökset ALLEKIRJOITUKSET... 40

3 2 TIIVISTELMÄ Yleistä Tarkastuslautakunta on perehtynyt arviointikokouksissa palvelutuotannon järjestämiseen sekä palvelualueuudistuksen etenemiseen yhteistyössä arviointitoimikunnan kanssa. Asiakaslähtöisyyden huomioon ottaminen näkyy monella tavalla eri palvelualueilla. Toisen toimintavuoden jälkeen voidaan yleisesti todeta, että palvelualueuudistuksen konkreettiset tulokset kaupungin taloudessa näkyvät vuosien kuluttua. Tavoitteiden saavuttaminen Talousarviossa asetetuista 128 sitovasta tavoitteesta toteutui 63 prosenttia ja 17 prosenttia toteutui osittain. Neljätoista prosenttia tavoitteista jäi toteutumatta. Talousarviossa esitetyistä strategisista tavoitteista neljän tavoitteen toteutumista ei ollut seurattu tilinpäätöksessä. Talousarviossa tytäryhtiöille asetetuista tavoitteista neljän toteutumista ei tarkastuslautakunta pystynyt tilinpäätöksessä esitetyillä tiedoilla arvioimaan. TAULUKKO Talousarviossa asetettujen tavoitteiden toteutuminen Tavoite toteutui osittain Ei seurattu tilinpäätöksessä Tavoiteryhmät Tavoitteiden lukumäärä Tavoite toteutui Tavoite ei toteutunut Strategiset tavoitteet Liikelaitosten sitovat tavoitteet Konsernin tytäryhtiöiden tavoitteet Yhteensä Ei voida arvioida Strategisten tavoitteiden seurattavuus Vuoteen 2020 ulottuvaan strategiaan perustuvia tavoitteita asetettiin vuodelle 2012 yhteensä 49 kappaletta. Näistä vain kolme tavoitetta jäi toteutumatta, mutta neljän tavoitteen seurantatietoja ei raportoitu toimintakertomuksessa. Tarkastuslautakunta ihmettelee asiaa. Perusopetus Hyvien käytäntöjen levittäminen perusopetuksessa koulujen kesken on organisoitu ja toimintamalli luo edellytykset toimintatapojen uudistamiselle. Konsernitalous Kuopion konsernirakenne on ulkoistamisen ja kuntaliitosten kautta muuttunut. Konsernin talous on kolmen ylijäämäisen vuoden jälkeen lähes 12 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunkikonsernin bruttoinvestointeja kertyi 166,6 milj. euroa ja lainoja otettiin 94 milj. euroa. Energialiiketoiminnan riskien hallinta Kaupunki lakkautti noin 12 miljoonan euron yleisen vahinkorahaston tarpeettomana, koska vuonna 2012 kaupunki otti vakuutusturvan vahinkojen varalle. Kuopion Energia Liikelaitoksen sähkön siirtoon ja kaukolämmön jakeluhäiriöihin liittyviä merkittäviä riskejä ei kuitenkaan ole vakuutettu. Tarkastuslautakunta suosittelee, että Kuopion Energia Liikelaitoksen merkittävät vahinkoriskit vakuutetaan.

4 3 Kaupungin talous Käyttöomaisuuden bruttoinvestointeja kertyi 77,4 milj. euroa ja uutta lainaa nostettiin 46,6 milj. euroa. Lainakannaksi muodostui 187,7 milj. euroa (1 899 euroa/asukas) vaikkakin kassavarat riittivät vain viidelle kassapäivälle. Lainakannan kasvu olisi ollut merkittävästi suurempi ilman toteutettuja yhtiöittämisiä. Kuopion investointitaso on kasvanut voimakkaasti edellisen vuoden tasosta. Vuosikate on heikentynyt olennaisesti edellisten vuosien tasosta. Tarkastuslautakuntien toimintatapaa koskeva kyselytutkimus Tarkastuslautakuntien toimintatapaa ja arviointikertomusta koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmannen kerran Kuopion kaupungin osalta. Tällä kertaa mukana olivat Espoo, Hämeenlinna, Lahti ja Pori sekä Kuopio. Lahden kaupungin järjestämän ja Tampereen yliopiston avustaman kyselyn tavoitteena on ollut kehittää tarkastuslautakunnan toimintatapaa asiakaslähtöisesti. Kyselyssä kartoitettiin luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden näkemyksiä sekä odotuksia tarkastuslautakunnan ja arviointiprosessin osalta. Kuopion vastaajat antoivat rakentavaa palautetta ja toivoivat enemmän esimerkiksi kuntakonserniin sekä palvelutuotannon ulkoistamiseen kohdistuvaa arviointia. Tarkastuslautakunta kiittää vastaajia palautteesta. Määrärahan ylitykset Tarkastuslautakunnan mielestä perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueiden määrärahojen alibudjetointi on toistuvasti johtanut lähes 9 miljoonan euron määrärahaylitykseen vuosina 2011 ja Menettely ei ole kuntalain mukainen. Hyvinvoinnin edistäminen lupaus Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ei ole pelkästään kaupunkiorganisaation tehtävänä vaan siihen osallistuu laajemmin monia julkisia ja yksityisiä organisaatioita. Toimintaa koordinoidaan erilaisilla strategioilla ja ohjelmilla, joita on yli 20 kpl kuten esimerkiksi Kuopion strategia 2020 ja Terve Kuopio -ohjelma. Tarkastuslautakunta pitää hyvänä, että vuonna 2013 valtuusto saa hyvinvointipolitiikan tavoitteissa edistymisestä seurantatietoa kolmannesvuosiraportoinnissa ja vuoden 2013 tilinpäätös- ja toimintakertomuksessa. Maaseutualueiden hyvinvoinnin edistäminen Kuopion kansalaisopiston toiminta on laajentunut lähiseudulle ja opiskelijamääräksi vuonna 2013 ennakoidaan yli opiskelijaa. Kuopion kansalaisopiston ja kolmannen sektorin yhteistyö erityisesti maaseutualueilla edistää hyvinvointia. Maaseutualueiden elinkeinotoiminnan kehittäminen ja edistäminen on myös toteutunut hyvin, mikä sellaisenaan edistää maaseutualueiden elinvoimaisuutta. Talousarvion valmisteluprosessi Kuopion kaupungissa talousarviovalmistelussa palvelualueiden lautakuntien rooli on vähäinen: lautakunnat eivät tee talousarvio- ja suunnitelmaehdotusta talousarvion valmisteluvaiheessa. Alatori -hanke Alatori -hanke on muuttunut olennaisesti sen aloittamisesta: hanke on laajentunut ja kustannukset nousseet 50 miljoonan euron tasolle. Samalla tuloarviot velvoiteautopaikkamaksuista on laskenut noin 5 miljoonaa euroa.

5 1 TARKASTUSLAUTAKUNTA 1.1 Tehtävä ja kokoonpano 4 Tarkastuslautakunnan on kuntalain 71 :n mukaan valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava myös talouden tasapainotuksen toteutumista. Kuopion kaupungin tarkastuslautakunta on muodostettu kaupunginvaltuuston hyväksymän tarkastussäännön perusteella valiokuntamallin mukaisena eli jäseninä voivat olla vain valtuutetut ja varavaltuutetut. Tarkastuslautakunnan kokoonpano vuosille Varsinaiset jäsenet Lankia Tapio Tuomainen Raimo Kananen Sylvi Keinänen Kalle Louhelainen Salme Palisalo Erkki Vilpponen-Salmela Terttu puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen Kaupunginvaltuusto on nimennyt kuntaliitossopimuksen perusteella Anna Olkkosen Karttulan kunnan edustajaksi tarkastuslautakuntaan ajalle Tarkastuslautakunnan esittelijänä on toiminut tarkastussäännön mukaisesti tarkastuspäällikkö Ilkka Koutaniemi. Esteellisyydet Hallintolain kohdissa 27, 28 ja 29 määritellään keskeiset perusteet esteellisyyden arvioinnissa. Lähtökohtaisesti henkilöt itse arvioivat omaa esteellisyyttään. Seuraavat henkilöt ovat olleet esteellisiä Kuopion kaupunkikonsernin eri toimialojen ja toimintaan liittyvien asioiden arvioinnissa: Toiminta Henkilö Tapio Lankia Salme Louhelainen Raimo Tuomainen Erkki Palisalo Toimiala Työvalmennussäätiö TUKEVA Kaupunkirakennelautakunta Kiinteistö-Kys Oy, Työvalmennussäätiö TU- KEVA, Alatori- hanke Alatori- hanke Tarkastuslautakunta on laatinut valtuustokaudelle tarkastussuunnitelman, joka muodostaa perustan toiminnalle ja ohjaa vuosittaista työohjelman laadintaa. Palvelualueuudistuksen keskeneräisyyden vuoksi vuosien 2011 ja 2012 osalta suunnitelmaa täydennettiin Vuoden 2012 arvioinnissa tarkastuslautakunta kokoontui yhteensä 23 kertaa (ed. vuosi 24 kertaa).

6 5 Kokouksissa on käsitelty tarkastustoimen hallintoon ja tarkastustoimintaan liittyviä asioita sekä toimialojen arviointia. Kuntalain perusteella tarkastuslautakunnan tehtäväksi vuodesta 2007 alkaen on tullut huolehtia kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Tarkastussäännön mukaan tarkastuslautakunta hyväksyy suunnitelman konserniyhteisöjen ja -säätiöiden tilintarkastuksen järjestämisestä. Tarkastuslautakunta valmisteli suunnitelmaa ja pyysi omistajaohjausjaoston lausunnon uuden konserniohjeen tulkinnallisesta tilintarkastajan nimeämisen periaatteesta. Tarkastuslautakunta hyväksyi konsernin tilintarkastuksen suunnitelman kokouksessa. Tilintarkastuspalvelujen kilpailuttamisen yhteydessä on huomioitu myös kaupunkikonsernin tytäryhteisöt ja samalla varauduttu myös osakkuusyhteisöjen tilintarkastukseen. Tarkastuslautakunta aloitti näin tilintarkastuksen kilpailuttamisen valmistelun valtuustokaudelle Vuonna 2013 aloittanut tarkastuslautakunta huolehti hankinnan valmistelun kaupunginvaltuuston päätettäväksi Kaupunginvaltuusto päätti valita kaupungin tilintarkastajaksi BDO Audiator Oy, JHTT- yhteisön. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt arviointikokouksissaan huomioita kaupungin palvelutuotannon vaikuttavuuteen osana tavoitteiden arviointia. Kaupunginhallituksen alaisuuteen on muodostettu arviointitoimikunta varmistamaan palvelualueuudistuksen etenemistä. Toisena toimintavuotena toimikunta on kuullut palvelualueita mm. organisaatiouudistuksen etenemisen ja johtamisjärjestelmän toimivuuden näkökulmasta. Arviointitoimikunnan ja tarkastuslautakunnan yhteiskokouksessa lautakunnat keskustelivat tehtäväalueiden sisällöstä ja arvioinnin tulevaisuuden kehittämisestä. Työohjelman mukaisesti tilikaudella 2012 arviointikäyntejä palvelualueille, liikelaitoksiin sekä tytäryhteisöihin on tehty seuraavasti: Kuopion ja Siilinjärven tarkastuslautakunnan yhteisarviointi: Kuhilas Oy Arviointitoimikunta Kallaveden Työterveys Liikelaitos Terveydenhuollon palvelualue Työnantajapalvelut, henkilöstöjohtaminen ja työhyvinvointi Kuntatekniikkaliikelaitos Ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen oppimisen palvelut - kansalaistopisto Pohjois-Savon aluepelastuslaitos Kuopion Pysäköinti Oy Kasvun ja oppimisen palvelualue Pirtin koulu Niiralan Kulma Oy Kuopion Energia Liikelaitos Kuopion Energia Oy 1.2 Ulkoisen valvonnan järjestäminen Ulkoinen valvonta Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tarkastussäännön mukaisesti. Kuntalain 71 :n ja 75 :n lisäksi lautakunnan keskeisenä tehtävänä on arvioida hallinnon ja taloudenhoidon sekä palvelutoiminnan tarkoituksenmukaisuutta. Lautakunnan tulee seurata tarkastustoimintaa ja tarvittaessa tehdä sitä koskevia kehittämisehdotuksia. Lisäksi lautakunnan tehtävänä on tehdä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla.

7 6 Tarkastustoimisto valmistelee tarkastuslautakunnan käsiteltäväksi tulevat asiat ja toteuttaa hallinnon ja talouden tarkastusta sekä avustaa tilintarkastajaa. Tilintarkastus Kaupungin tilintarkastajana toimi JHTT-yhteisö KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy. Yhteisö on nimennyt vastuunalaiseksi tilintarkastajaksi JHTT Paula Hellén-Toivasen. Tilintarkastaja on raportoinut havainnoistaan tarkastuslautakunnalle tarkastusvuoden aikana kolme kertaa. 1.3 Talousarvion tavoitteiden asettaminen ja sitovuus Kaupungin toiminnalle ja taloudelle asetettavista keskeisistä tavoitteista päättää kuntalain 13 :n mukaan kaupunginvaltuusto. Vuosittain talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset tehtävien hoitamiseen turvataan, kuten kuntalain 65 2 mom:ssa todetaan. Vuoden 2012 talousarviossa kaupungin strategiset tavoitteet ovat sitovia. Strategiaan perustuvat tavoitteet on määritelty strategisten päämäärien mukaisesti. Lisäksi liikelaitoksille sekä tytäryhteisöille on asetettu sitovia tavoitteita. Toimielimillä ja tilivelvollisilla viranhaltijoilla on velvollisuus toimia tavoitteiden toteuttamiseksi, sekä selvittää valtuustolle perustelut, mikäli asetetuista tavoitteista on poikettu. Toimintakertomuksessa kaupunginhallitus esittää selvityksen valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisesta. Tarkastuslautakunta käsittelee talousarvion valmistelua enemmän tämän arviointikertomuksen kappaleessa Edellisen vuoden arviointikertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen käsittely, arviointikertomuksen lausunnot ja toimenpiteet Vuoden 2011 arviointikertomus ja tilintarkastuskertomus käsiteltiin kaupunginvaltuustossa Valtuusto merkitsi arviointikertomuksen tiedoksi ja päätti lähettää sen edelleen kaupunginhallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten. Tilinpäätös hyväksyttiin ja vastuuvapaus myönnettiin hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille sekä tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille. Arviointikertomuksen käsittelyprosessi etenee seuraavien vaiheiden mukaisesti: 1 Tarkastuslautakunta lähettää arviointikertomuksen kaupunginvaltuustolle käsiteltäväksi. 2 Kaupunginvaltuuston käsittelyn jälkeen kaupunginhallitukselle valmistellaan palvelualueiden lausunnot sekä selvitykset arviointikertomuksen eri kohdista. 3 Kaupunginhallitus käsittelee lausunnot ja vastineet sekä lähettää lausunnot ja selvityksen kaupunginvaltuustolle sekä tarkastuslautakunnalle. 4 Kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi palvelualueiden lausunnot ja selvitykset. 5 Tarkastuslautakunta käsittelee palvelualueiden lausunnot ja selvitykset. Tarvittaessa tarkastuslautakunta pyytää lisäselvityksiä, mikäli annettu lausunto tai selvitys ei ole riittävä. Vuoden 2011 arviointikertomuksesta talous- ja strategiapalvelu oli pyytänyt eri palvelualueilta vastineet tarkastuslautakunnan esille nostamiin asioihin. Lausuntojen perusteella on laadittu toimenpide-ehdotus kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle raportoitavaksi. Kaupunginhallitus käsitteli arviointikertomuksen kokouksessaan sekä saattoi selvitykset kaupunginvaltuustolle tiedoksi

8 7 TAULUKKO Seuraavassa taulukossa olevia vuoden 2011 arviointikertomuksessa olleita asioita ei ole käsitelty eikä niistä ole annettu lausuntoa muun aineiston yhteydessä: Vuoden 2011 arviointikertomus Kappale 3.1: Kuopion kaupungin konsernilainoja oli asukasta kohden euroa. Tästä kaupungin lainojen osuus on euroa/asukas eli hieman yli neljännes (27 %). Kaupunkivertailussa Kuopion kaupungin konsernilainojen 617 milj. euron yhteismäärä on asukaslukuun suhteutettuna viidenneksi suurin. Kaupunkikonsernin merkitys on kasvanut. Konsernin talous on altis korkotason vaihtelulle. Kappale 4.2: Eräiden hankkeiden toteuttaminen tytäryhteisöjen kautta pienentää kaupungin lainakantaa. Tämä ilmenee erityisesti silloin, kun kaupungin käyttötalouden menoksi kertyy lainojen lyhennykset ja korot vuokrien muodossa. Tällaisia yhtiöitä ovat Kiinteistö Oy Kuopion Koulutilat ja osittain Kuopion Pysäköinti Oy. Näiden yhteenlaskettu kaupungin rahoitettavaksi tuleva lainamäärä on noin 40 milj. euroa. Mikäli kaupunki olisi toteuttanut nämä hankkeet ilman yhtiörakennetta, kaupungin lainakanta olisi 40 milj. euroa suurempi ja lainoja olisi 2172 euroa/asukas. Tarkastuslautakunnan mielestä ydinkaupungin talous on toiminnallisesti heikentynyt muutaman viime vuoden kuluessa. Taloutta rasittaa em. tilojen vuokriin sisältyvät rahoituskulut. Ilman em. kahta yhtiöjärjestelyä kaupungin lainakanta olisi 2172 euroa / asukas. Kappale 5.1: Tarkastuslautakunta toteaa kannanottonaan, että johdon kokous- ja edustuspalkkioiden maksuunpanossa on noudatettu voimassaolevia säädöksiä ja päätöksiä. Lisäksi lautakunta piti perusteltuna nykyisten kokous- ja edustuspalkkioita koskevien ohjeiden tarkistamista ja lähetti asian kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Kappale 5.2: Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan alatori-hanke on kokonaisuudessaan muuttunut ensimmäisestä suunnitelmasta. Hanke on laajentunut. Velvoiteautopaikkojen sopimusaikataulu on eniten poikennut alkuperäisestä aikataulusta. Sen mukaan tuloja olisi pitänyt kertyä vuoden 2011 loppuun mennessä kaikkiaan 10 milj. euroa toteutuneen 1 milj. euron sijasta. Toisaalta nämä tuloerät tulevat lähivuosina parantamaan ydinkaupungin taloutta. Kappale 5.5: Tarkastuslautakunnan mielestä Kuopion vanhusneuvosto on aktiivisella toiminnallaan myötävaikuttanut vanhuksille suunnattujen palvelujen kehittymiseen asiakaslähtöisesti. Vanhusneuvosto on myös todennut, että yksityistettyjen palvelujen laatuun ja kokonaisuutena valvontaan tulee kiinnittää huomioita palveluita järjestettäessä. Tarkastuslautakunta toteaa kannanottonaan, että nämä asiat on tarkoituksenmukaista käsitellä vuoden 2012 arviointikertomuksen käsittelyn yhteydessä. Lisäksi kiinnitetään huomioita siihen, että tarkastuslautakunnan selvitys ja esitys kokous- ja edustuspalkkioiden osalta on jäänyt vaille käsittelyä kaupunginhallituksessa. Viranhaltijoiden kokouspalkkioita koskevat uudet periaatteet on vahvistettu kaupunginhallituksessa

9 8 1.5 Tarkastuslautakunnan arvioinnin lähtökohdat ja arviointiprosessi Tarkastuslautakunnan arviointi perustuu kaupunginhallituksen toimintakertomuksessa esittämiin tietoihin sekä tarkastuslautakunnan arviointikokousten yhteydessä saatuihin tietoihin ja havaintoihin. Toimielinten pöytäkirjat, toimialojen raportit, tilintarkastajan raportit ja selvitykset sekä sisäisen tarkastajan raportit ovat myös olleet tarkastuslautakunnan käytettävissä. Vuositasolla tarkastuslautakunnan toiminta ja seurantaraportointi valtuustotasolle etenee oheisen yleisen toimintamallin mukaisesti: KAAVIO Tarkastuslautakunnan toiminta ja raportointi valtuustotasolle. Kahden vuoden välein tehtävä kysely tarkastuslautakunnan toiminnasta Tarkastuslautakunta antaa KV:lle arviointikertomuksen KH antaa KV:lle selvityksen TarkLTK:n yksilöimistä arviointikertomukseen sisältyvistä asioista TarkLTK TarkLTK KH ja KV Valtuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan keskeisistä tavoitteista 13 KV ja KH Tarkastuslautakunta arvioi toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä toiminnan tarkoituksenmukaisuuden toteutumisen 71 LTK KH KV Tavoitteet valmistellaan palvelualueilla KH käsittelee tavoitteet ja esittää KV:lle Tavoitteet hyväksytään kunnan talousarvioon ja taloussuunnitelmaan 65 KH antaa KV:lle toimintakertomuksen palvelualuiden toimintakertomusten perusteella sekä selvityksen valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta 69 KH TarkLTK KH Palvelualuilla toteutetaan tavoitteet ja seurataan sekä arvioidaan, onko toiminta tavoitteiden mukaista Tarkastuslautakunta antaa KV:lle väliarviointimuistion Palvelualueet antavat 1-4 ja 1-8 kuukausien talousarvion seurantaraportin KH:lle Edellinen yleinen kuntalakiin perustuva arviointiprosessi korostaa valtuustotason tavoiteasetantaa ja siihen perustuvaa toiminnan johtamista sekä valtuustotason arviointia. Tarkastuslautakunta on laatinut tilikauden aikana myös väliarviointimuistion kaupunginvaltuustolle. Tarkastuslautakunnan oman toiminnan arviointi toteutettiin viimeksi vuonna 2012 yhteistyössä viiden muun kaupungin kesken.

10 1.6 Tarkastuslautakuntia koskevan kyselyn tulokset Tarkastuslautakuntia koskeva kysely suoritettiin loppuvuodesta 2012 Espoon, Hämeenlinnan, Kuopion, Lahden ja Porin kaupungeissa. Lahden kaupungin tarkastustoimisto on toiminut kyselyn järjestäjänä ja tulosten analysointiin on osallistunut professori Lasse Oulasvirta Tampereen yliopistosta. Kysely on toteutettu aikaisemmin vuosina 2008 ja Kyselyn tarkoituksena oli ennen kaikkea saada tietoa siitä, miten ao. kaupungeissa voidaan kehittää tarkastuslautakuntien toimintaa ja raportointia. Tästä näkökulmasta avointen kysymysten vastaukset sisältävät hyviä mielipiteitä toiminnan ja raportoinnin kehittämiseen. Koko kyselyn vastausprosentti oli 54,9. Kyselyyn saatiin 298 vastausta, mikä on riittävä määrä johtopäätösten tekoa varten. Edellisen kerran vuonna 2010 vastausprosentti oli 60,5 ja vuonna 2008 vastausprosentti oli 50,2. Kuopion kaupungin osalta vastausprosentti oli 73,3 (edellisen, vuoden 2010, kyselyn vastausprosentti oli 55,6 ). Kaikkien luottamushenkilöiden osalta vastausprosentti oli 63,1 ja johtavien viranhaltijoiden osalta 90. Kyselyn kaikkien väittämäkysymysten osalta vastauksissa ei ilmennyt eri kaupunkien välillä olennaista vaihtelua vastausten keskiarvossa. Edellisen kyselyn tuloksiin verrattuna valtuutettujen vastausten keskiarvossa on tapahtunut pieni parannus ja vastaavasti viranhaltijoiden osalta heikennys. Vuosien 2010 ja 2012 välillä ei ole kaikkien vastausten osalta muutoksia. Luottamushenkilöiden vastauksissa ja johtavien viranhaltijoiden vastauksissa ei ollut olennaisia eroja kokonaisuutena. Kaupunkitasolla Porissa johtavat viranhaltijat olivat kriittisempiä kuin muualla. Myös tarkastuslautakunnan jäsenet (ei valtuutettu) Espoossa, Lahdessa ja Porissa olivat kriittisiä. Tavoitteita koskeva osio on liitetty kyselyyn vuonna Valtuutettujen arviot tavoitteiden määrittelystä on hieman parantunut. Kriittisyyttä ilmeni erityisesti tarkastuslautakunnan vastaajaryhmässä. Avoimissa vastauksissa tavoitteisiin kaivattiin useimmin enemmän konkretiaa, selkeyttä ja mitattavuutta sekä realismia tarkoittaen tässä yhteydessä erityisesti tavoitteiden ja määrärahojen parempaa yhteyttä. Tarkastuslautakuntaa koskevassa osiossa kysyttiin mm. tarkastuslautakunnan riippumattomuudesta ja itsenäisestä asemasta, tilivelvollisten viranhaltijoiden sekä luottamushenkilöiden arvioinnin riittävyydestä ja arvioinnin tasapuolisuudesta. Valtuutetut ovat vuoden 2012 kyselyn perusteella tyytyväisempiä tarkastuslautakunnan toimintaan kuin aiemmin. Vastaavasti johtavien viranhaltijoiden tyytyväisyys on laskenut. Kuopiossa valtuutetut ovat antaneet jonkin verran paremman arvion tarkastuslautakunnasta kuin viranhaltijat. Valtuutettujen vastaajaryhmää voidaan pitää erityisen tärkeänä, koska tarkastuslautakunta on valtuuston apuelin varmentamaan tilivelvollisen hallinnon toimintakertomusta ja arvioimaan hallinnon toimintaa. Avoimissa vastauksissa tuotiin yleisesti esille tarve arvioida kuntakonsernia ja -hallintoa sekä omistajaohjausta, ulkoistamista ja kunnan omistamien yhtiöiden toimintaa. Yleisesti luottamushenkilövastaajat painottivat tarkastuslautakunnan raportoinnissa rakentavaa kritiikkiä. Samalla tuotiin esille myös suullisen kuulemisen ja vuorovaikutuksen tärkeys viranhaltijoiden kanssa. Kuopion vastaajien palautteissa tarkastuslautakunnan arviointikohteina tuotiin esille mm. konsernin tuloksellisuuden ja konsernijohtamisen toimivuuden arviointi. Lisäksi talouden ohjauksen kannalta toivottiin syvällisempää analyysiä taloustilanteesta ja siihen johtaneista syistä sekä analyysit kaupungin kulurakenteesta ja tavoitteiden saavuttamattomuuden syistä.

11 10 Monissa vastauksissa annettiin myös tunnustusta lautakunnan toiminnan ja raportoinnin kehittymisestä. Kuopiossa erityisesti luottamushenkilöiden vastaajaryhmässä annettiin tunnustusta ja viranhaltijoiden vastaajaryhmässä esitettiin myös kritiikkiä toimintatavan ja raportoinnin osalta. Vastaajat antoivat kouluarvosanan arviointikertomukselle. Kouluarvosana vaihteli jonkin verran eri kaupunkien kesken. TAULUKKO Kouluarvosana arviointikertomukselle Erittäin hyvä Erittäin huono Valtuutettu + tark.ltk jäsen Valtuutettu (ei tark. ltk) Valtuutetut yhteensä Tltk:n jäsen, ei valtuutettu Luottamushenkilöt yhteensä Johtavat viranhaltijat Yht Yht Espoo 9,0 8,7 8,7 8,5 8,7 7,7 8,2 7,9 8,2 H-linna 8,5 7,1 7,2 8,8 7,5 7,4 7,5 7,6 8,1 Kuopio 9,0 8,4 8,5 8,5 8,5 7,8 8,2 8,0 8,0 Lahti 8,7 7,8 8,0 8,5 8,0 7,2 7,7 7,9 8,1 Pori 9,7 7,8 8,0 8,5 8,1 7,2 7,7 7,5 7,4 Yhteensä 9,0 8,0 8,2 8,6 8,2 7,5 7, ,6 7,4 7,9 8,5 7,9 7,6 7, ,3 7,9 8,0 8,5 8,0 7,7 7,9 Yht Kouluarvosanan perusteella valtuutettujen tyytyväisyys arviointikertomukseen on kasvanut ja viranhaltijoiden puolestaan laskenut. Avoimissa vastauksissa useimmiten esille nousi jälkiseurantaan liittyvän raportoinnin tärkeys. Myös toiveet väliraportoinnista valtuustolle neljännes- tai puolivuosittain olivat varsin yleisiä. Arviointikertomuksen sisällön osalta toivottiin usein tiivistämistä, selkeyttämistä, luettavuuden parantamista ja olennaiseen keskittymistä. Tarkastuslautakunta kiittää vastaajia palautteesta. Palautteena saatu tieto on tärkeää tarkastuslautakunnan arviointiprosessia sekä arviointikertomusta kehittäessä.

12 2 KAUPUNKISTRATEGIAN TAVOITTEET 2.1 Strategian tavoitteiden toteuttamisessa edistyminen Kuopion visio ja strategiset päämäärät 11 Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoteen 2020 ulottuvan strategian Strategia määrittää Kuopion kaupungin kehittämisen suuntaviivat vuosiksi eteenpäin. Visio ja päämäärät kuvaavat Kuopion kaupungin tulevaisuuden tahtotilaa eli sitä millaiseksi Kuopion halutaan kehittyvän. TAULUKKO Kuopion arvot, visio ja strategiset päämäärät Strategiset näkökulmat ja kriittiset menestystekijät Strategian näkökulmat kuvaavat niitä toiminnan alueita, joihin halutaan kiinnittää erityistä huomiota. Näkökulmiksi on valittu: Vetovoima, kilpailukyky ja kasvu Asukkaat ja palvelut Resurssit, johtaminen ja henkilöstö Strategian tavoitteet vuodelle 2012 on jäsennetty näistä näkökulmista.

13 12 TAULUKKO Strategisten tavoitteiden toteutuminen 2012 Tavoite Vastuutaho Toteuma VETOVOIMA, KILPAILUKYKY JA KASVU -NÄKÖKULMA Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä Edistetään nuorten koulutusmyönteisyyttä ja työllistymistä. Koulutusta (erit. 2. asteen) suunnataan työelämän kysyntää vastaavaksi. Maanhankinta, kaavoitus ja rakentaminen mahdollistavat kasvuohjelman toteutumisen. Asemakaavoitettujen täydennysrakentamisalueiden tarjoaminen usealla alueella. Perusturvan palvelualue Kasvun ja oppimisen palvelualue Kasvun ja oppimisen palvelualue Kaupunkiympäristön palvelualue Strateginen maankäytön suunnittelu Kaupunkiympäristön palvelualue etenee suunnitellusti etenee osittain tai hitaasti etenee osittain tai hitaasti ei seurattu tilinpäätöksessä Yritysvaikutusten arviointia laajennetaan. Kaikki palvelualueet etenee suunnitellusti Innovaatio- ja opiskelukaupunki Savilahden osayleiskaava hyväksytään. Strateginen maankäytön suunnittelu valmis Kuopio on yksi Suomen innovaatiokeskittymistä. Vetovoimaisuuden palvelualue etenee suunnitellusti Opiskeluterveydenhuolto on asetusten mukaista. Toimivat matalan kynnyksen opiskeluterveydenhuollon palvelut tukevat ja edistävät opiskelijoiden opiskelukykyä, terveellisiä elämäntapoja sekä hyvinvointia. Yhteistyö ja verkostot Suonenjoen kumppanuusmallin mukainen kuntayhteistyö laajenee ja Suonenjoen kumppanuusselvityksen mukaiset päätökset etenevät suunnitellusti. Yhteistyön kehittäminen muiden suurten kaupunkien kanssa. Kuopio-kuva Kuopion vetovoimaa parannetaan aktiivisen Kuopio-kuvan kehittämisen ja Kuopio-vetoisen maakunnallisen markkinointihankkeen avulla. Kuopion asema tapahtumakaupunkina vahvistuu. ASUKKAAT JA PALVELUT -NÄKÖKULMA Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne Keskusta-alueen strategisia hankkeita, kuten esim. kävelykeskustan kehittämistä, edistetään suunnitelman mukaisesti. Keskustavyöhykkeen (Savilahti ydinkeskusta Haapaniemi) kehittämisen toiminnallinen suunnittelutyö yhteistyössä Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistyksen ja muiden toimijoiden kanssa. Vesihuollon kehittämissuunnitelmaa toteutetaan ja neuvontaa tehostetaan haja-asutusalueiden jätevesihuollossa. Laaditaan pohjoisten kaupunginosien lähiöiden täydennysrakentamisen kehittämissuunnitelma. Kasvun ja oppimisen palvelualue Terveydenhuollon palvelualue Kaikki palvelualueet Kaikki palvelualueet Markkinointi, viestintä- ja asiakaspalvelut Kaikki palvelualueet Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Vetovoimaisuuden palvelualue Kaupunkiympäristön palvelualue Tilakeskus Strateginen maankäytön suunnittelu Kaupunkiympäristön palvelualue Strateginen maankäytön suunnittelu etenee suunnitellusti etenee suunnitellusti ei seurattu tilinpäätöksessä etenee suunnitellusti etenee suunnitellusti etenee osittain tai hitaasti valmis etenee osittain tai hitaasti etenee osittain tai hitaasti Toimiva ja tehokas yhdistetty palveluliikenne. Kaupunkiympäristön palvelualue etenee suunnitellusti

14 Paikallisliikenteen kilpailutuksen valmistelu ja joukkoliikenteen yhteistoiminta-alueen isäntäkuntatehtävien hoito. Toiminnallisen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman jatkotyö käynnistyy. Asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisevät palvelut 13 Kaupunkiympäristön palvelualue strateginen maankäytön suunnittelu etenee suunnitellusti etenee suunnitellusti Palvelulupaukset asiakkaille on määritelty. Kaikki palvelualueet etenee osittain tai hitaasti Palveluverkostoja koskevat suunnitelmat ovat ajantasaiset ja niiden toteuttaminen etenee. - Päivähoito-, peruskoulu- ja lukioverkostosuunnitelmien toimeenpano - Vapaa-ajan kehittämissuunnitelman (ml. kirjastoverkko) päivitys ja toteuttaminen - Perusturvan ja terveydenhuollon palveluverkostosuunnitelman valmistuminen keskeisiltä osiltaan - Hallinto- ja toimistotiloja koskevan tilankäytön tehostamisselvitys ja sen toteuttaminen Sähköisiä palveluja kehitetään ja laajennetaan sekä asiakaspalautetta ja asiakaskehittämistä hyödynnetään palveluissa. Selvitetään vaihtoehtoja, miten kehittää kuntalaisten täydentäviä osallistumismuotoja ja osallisuutta kunnan päätöksentekoon. Esteettömyyden ja liikenneturvallisuuden edistäminen, kunnossapitoluokkien läpikäynti. Lapsiperheille tarjotaan normaalia päivähoitoa kevyempää vaihtoehtoa jatkamalla avointa varhaiskasvatuspalvelua. Lasten sijaisperhehoidon osuus sijaishuollon kokonaisuudesta kasvaa. Lapsiperheiden hyvinvointia parannetaan kehittämällä neuvolatyötä moniammatillisuuden ja perhetyöntekijöiden avulla. Vanhuspalvelujen palvelurakennevinoumaa korjataan. - Vanhusten kotona asumista tuetaan laitoshoidon vähentämiseksi - Organisoidaan vaihtoehtoisia palveluja sairaalasta kotiutuville - Kotihoidon mobiilijärjestelmää kehitetään (toiminnanohjausjärjestelmä käyttöönotetaan) - Vuodeosastopaikkoja vähennetään 30 Ikäystävällisen Kuopion rakentaminen jatkuu Kaikki palvelualueet Kaikki palvelualueet Vetovoimaisuuden palvelualue Konsernipalvelu Kaupunkiympäristön palvelualue Kasvun ja oppimisen palvelualue Perusturvan palvelualue Terveydenhuollon palvelualue Kasvun ja oppimisen palvelualue Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Perusturvan palvelualue Terveydenhuollon palvelualue Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Kaupunkiympäristön palvelualue etenee osittain tai hitaasti etenee osittain tai hitaasti ei seurattu tilinpäätöksessä ei seurattu tilinpäätöksessä etenee suunnitellusti etenee osittain tai hitaasti etenee suunnitellusti etenee suunnitellusti etenee suunnitellusti

15 14 Kansalaisjärjestökumppanuutta vahvistetaan. Perustetaan järjestöjen palvelukeskus ja kehitetään asukastupatoimintaa. Yhteistyöstä ja tilojen käytöstä laaditaan järjestöjen kanssa yhdessä toimintamalli. Valmistaudutaan päivähoidon palvelurahan muuttamiseen sosiaali- ja terveyshuollon palvelusetelilain mukaiseksi palveluksi. Kuopiolla on palvelujen tuottamista ja hankkimista linjaava palvelu- ja hankintaohjelma. Hankintojen hallintaan on kehitetty tukivälineitä. Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Kasvun ja oppimisen palvelualue Konsernipalvelu Palvelualueet RESURSSIT, JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖ NÄKÖKULMA Riittävä taloudellinen liikkumavara Ydinkaupungin tulos on positiivinen ja koko kaupungin selvästi positiivinen. Lainamäärä/asukas ei nouse yli 2000 :n. Investointitarpeen toteuttamiseksi selvitetään vaihtoehtoisia rahoitusmalleja. Tilojen käytön tehokkuutta parannetaan. Tarpeettomiksi käyvistä tiloista luovutaan. Vuonna 2012 painopisteenä on erityisesti hallinto- ja toimistotilojen käytön tehostaminen. Muiden tilojen osalta laaditaan tilojen käytön tehostamissuunnitelma. Kaupungin omaisuuden myyntiä tehostetaan, jotta investoinneista yhä suurempi osuus saadaan katettua tuloilla. Tonttituotannon ja kiinteistöjen jalostuksen toiminta- ja rahoitusmallin kehittäminen. Valmistellaan Kuopion kaupungin tuottavuuden kehittämislinjaukset ja keskeiset toimenpiteet vuosille Henkilöstösuunnittelu kytketään osaksi tuottavuuden parantamista, jotta lähtövaihtuvuus voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Tuetaan palvelujen tuottavuuden paranemista palvelualueilla. Palvelut järjestetään siten, että avoimeksi tulevista tehtävistä voidaan jättää täyttämättä neljän vuoden suunnittelukaudella 200 htv eli keskim. 50 htv/v tai vaihtoehtoisesti säästettävä vastaava rahasumma ostopalveluissa. Sitouttava omistajaohjaus Uusitut konserniohjeet on jalkautettu ja konsernin yhteisten palvelujen (esim. konsernipankki) käyttöä on laajennettu. Liikelaitokset ja taseyksiköt kehittävät tuottavuuttaan. Suunnittelukauden tavoitteena on vähintään 10 % tuottavuuden parantuminen. Konserniajattelua vahvistetaan ja yhteistyötä parannetaan liikelaitosten kanssa. Kj Paj:t Kj Paj:t Tilakeskus Palvelualueet Tilakeskus Kaupunkiympäristön palvelualue Tilakeskus Konsernipalvelu Kaupunkiympäristön palvelualue Konsernipalvelu Palvelualueet Konsernipalvelu Palvelualueet Kj Paj Konsernipalvelu Kj Paj Konsernipalvelu Kj Paj Konsernipalvelu etenee osittain tai hitaasti etenee suunnitellusti etenee suunnitellusti ei etene/ei alkanut etenee suunnitellusti etenee osittain tai hitaasti etenee osittain tai hitaasti etenee osittain tai hitaasti etenee osittain tai hitaasti etenee suunnitellusti ei etene/ei alkanut etenee suunnitellusti etenee osittain tai hitaasti etenee osittain tai hitaasti

16 Uuden liikelaitoskuntayhtymän Servican palvelutoiminta on vakiintunut ja v siirtyvien toimintojen osalta valmistelu etenee aikataulussa. Tilaajatoiminta on jäsentynyt palvelualueilla. Kannustava johtaminen ja henkilöstöpolitiikka Henkilöstön sisäistä liikkuvuutta parannetaan. Avointen tehtävien täyttö toteutetaan ensisijaisesti sisäistä liikkuvuutta kehittämällä. Uusi keskitetty rekrytointipalvelu aloittaa toimintansa. Opiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksia parannetaan. Kannustavalla palkkauksella tuetaan tuottavuuden kehittymistä. Esimies hallitsee kannustavan palkkauksen johtamisen välineenä. Esimies hallitsee sopimusalakohtaiset palkkausjärjestelmät ja niiden kannustavan käytön. Henkilöstön työhyvinvointia tuetaan. Ennenaikaisesta eläköitymisestä ja sairauspoissaoloista aiheutuvia kustannuksia vähennetään. Esimies- ja työyhteisötaitojen kehittämistä jatketaan. Esimiesten ja henkilöstön osaaminen ja toimintatavat vastaavat palvelualueuudistukselle asetettuja tavoitteita. 15 Kj Paj:t Konsernipalvelu Kaikki palvelualueet Työnantajapalvelu Kaikki palvelualueet Kaikki palvelualueet Työnantajapalvelu Kaikki palvelualueet Työnantajapalvelu Konsernipalvelu Kaikki palvelualueet etenee osittain tai hitaasti etenee suunnitellusti etenee osittain tai hitaasti ei etene/ei alkanut etenee suunnitellusti etenee suunnitellusti TAULUKKO Yhteenveto strategisten tavoitteiden toteutumisesta Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Tavoitteiden lukumäärä Valmis Etenee suunnitellusti Etenee hitaasti tai osittain Ei etene/ ei alkanut Ei seurattu tilinpäätöksessä VETOVOIMA, KILPAILUKYKY, KASVU Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä Innovaatio ja opiskelijakaupunki Yhteistyö ja verkostot Kuopio-kuva 2 2 ASUKKAAT JA PALVELUT Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne Asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisevät palvelut RESURSSIT, JOHTAMINEN JA HENKI- LÖSTÖ Riittävä taloudellinen liikkumavara Sitouttava omistajaohjaus Kannustava johtaminen ja henkilöstöpolitiikka yhteensä

17 16 Talousarviokirjassa sivuilla on esitelty Kuopion kaupungin strategia vuoteen 2020 ja tavoitteet vuodelle Kyseiseen strategiaosaan on koottu valtuustoon nähden sitovat kaupunkistrategiaa vuonna 2012 toteuttavat tavoitteet. Talousarviossa tavoitteita on 49 kappaletta. Tilinpäätöskirjassa sivuilla on esitetty strategisten tavoitteiden seuranta. Seurantaan on otettu vain 45 tavoitetta. Vetovoima, kilpailukyky ja kasvu -näkökulman tavoitteista Asemakaavoitettujen täydennysrakentamisalueiden tarjoaminen usealla alueella -tavoite ja Yhteistyön kehittäminen muiden suurten kaupunkien kanssa -tavoite ovat jääneet pois seurannasta. Asukkaat ja palvelut -näkökulman tavoitteet Selvitetään vaihtoehtoja, miten kehittää kuntalaisten täydentäviä osallistumismuotoja ja osallisuutta kunnan päätöksentekoon ja Esteettömyyden ja liikenneturvallisuuden edistäminen, kunnossapitoluokkien läpikäynti ovat myös jääneet seurannan ulkopuolelle. Kaikkien talousarviossa esitettyjen sitovien tavoitteiden toteutumista ei siis ole seurattu tilinpäätöksessä. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan esimerkiksi tavoitteen Esteettömyyden ja liikenneturvallisuuden edistäminen, kunnossapitoluokkien läpikäynti eteen on tehty töitä, vaikkakaan edistyminen ei näy toimintakertomuksen tavoitteiden toteutumisseurannassa. Toimintakertomuksen mukaan Lainamäärä/asukas ei nouse yli tavoite etenee suunnitellusti. Tarkastuslautakunnan mielestä kaupungin lainojen kehitys ei anna aihetta kiitoksiin. Tarkastuslautakunta käsittelee kaupungin lainojen kehitystä enemmän tämän arviointikertomuksen kappaleessa 4.1. Tarkastuslautakunta ihmettelee, miksi kaikkien talousarviossa esitettyjen sitovien tavoitteiden toteutumista ei ole seurattu tilinpäätöksessä. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että tavoitteet muotoillaan niin, että niiden toteutumista voidaan arvioida luotettavasti.

18 3 KAUPUNKIKONSERNI Konsernitalous Kaupunki muodostaa tytäryhteisöineen kuntakonsernin. Kuopion tytäryhtiöiden määrä on kasvanut viime vuosina. Tytäryhteisöjä on tällä hetkellä 17, joista 16 on yhdistetty konsernitilinpäätökseen. Tytäryhteisöjen talous on ollut vakaata. Konsernin talous on ollut aiempina kolmena vuotena ylijäämäinen 2 16 milj. euron tasolla vuosittain. Nyt konsernin talous on alijäämäinen. Konsernin vuosikate ei riittänyt kattamaan suunnitelman mukaisia poistoja. TAULUKKO Konsernituloslaskelma KONSERNITULOSLASKELMA TP TP TP TP TP Milj. Milj. Milj. Milj. Milj. Toimintatuotot 385,1 419,6 429,7 437,3 476,1 Toimintakulut -706,5-735,8-760,3-829,6-903,3 Osuus osakkuusyhteisöjen 0,2 0,1 0,1 0,5 0,45 voitosta/tappiosta) TOIMINTAKATE -321,3-316,1-330,5-391,8-426,7 Verotulot 283,7 287,9 308,0 324,9 331,5 Valtionosuudet 102,1 111,1 119,7 157,9 165,2 Rahoitustuotot ja -kulut -13,1-12,3-9,8-11,5-13,9 VUOSIKATE 51,5 70,6 87,4 79,5 56,0 Suunnitelman mukaiset poistot -53,3-63,9-63,3-67,6-73,5 Satunnaiset erät -1,1-0,9 2,0 1,5 TILIKAUDEN TULOS -1,9 5,6 23,2 13,9-15,9 Tilinpäätössiirrot -1,8-3,2-6,9-7,7 4,3 Vähemmistöosuus 0,0 0,1 0,0-0,1 0,04 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -3,7 2,4 16,2 6,2-11,6 Seuraavalla sivulla on esitetty Kuopion kaupungin tytäryhteisöt, osakkuusyhtiöt, kuntayhtymät ja isäntäkuntapalvelut.

19 Kuopion kaupungin tytäryhteisöt 18 Kuntayhtymät Kuopion kaupungin osakkuusyhtiöt Isäntäkuntapalvelut: Tuusniemen perusterveydenhuolto

20 19 Kuopion kaupunkikonserni on jo nykyisellään laaja kokonaisuus. Kuntaliitosten, vastuukuntapalveluiden ja muiden järjestelyjen myötä kokonaisuus laajenee ja toimintakenttä monimutkaistuu entisestään. Investoinnit ja lainakantakehitys Kaupunkikonsernin bruttoinvestointeja kertyi 166,6 milj. euroa, mitkä rahoitettiin osaltaan tulorahoituksella. Pitkäaikaisia lainoja otettiin 94 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja oli tilinpäätöshetkellä 660 milj. euroa (edellisenä vuonna 617 milj. euroa). Konsernin lainakannan 43 milj. euron ja 7 prosentin kasvu muodostui pääosin voimalaitosinvestoinnista, alatori-hankkeesta ja elinkaarimalliin perustuvista hankkeista. Kaupunkikonsernin lainakannan tarkastelussa ja vertailussa eliminoituu eri kaupunkien konsernirakenteen vaikutukset. Seuraava taulukko on lainattu Heikki Helinin raportista koskien suurten kaupunkien tilinpäätöksiä vuonna 2012 (Helin, H. Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuskatsauksia. 2013:4 ). KAAVIO Konsernilainat euroa/asukas, Helin 2013 Kuopion kaupungin konsernilainoja oli asukasta kohden euroa (edellinen vuosi euroa). Kaupunkivertailussa Kuopion kaupungin konsernilainojen yhteismäärä on asukaslukuun suhteutettuna viidenneksi suurin, kuten oli edellisenäkin vuonna. 3.2 Tytäryhtiöille ja liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Tytäryhtiöt Vuoden 2012 talousarviossa on asetettu tytäryhtiöille toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tavoitteet on asetettu kaupunkistrategian perusteella ja niillä pyritään vaikuttamaan konsernin tasapainoiseen talouteen sekä lainakannan kasvun hillitsemiseen, palveluiden laatuun ja tehokkuuteen sekä omaisuuden arvon säilyttämiseen. Seuraavassa taulukossa on eritelty tavoitteiden toteutumista tytäryhtiöittäin.