FCG Finnish Consulting Group Oy Syyskuu Alueellinen FCG. FCG Consulting People 2/2010 1

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Syyskuu 2010 Alueellinen FCG FCG Consulting People 2/2010 1

2 3 Pääkirjoitus 4 Kansainvälinen ja alueellinen FCG 6 Kemijärvi uudella kehitysuralla 8 Sopimuskumppanina aurinkoinen Naantali 9 Loimaa kehittää keskusta-aluettaan 10 Kylä meren rannalla 11 Kauniainen saa uuden keskustan FCG on ollut mukana Sipoonrannan asuinalueen suunnittelussa. Kuvassa Hjallis Harkimo, Helena Karihtala ja FCG:n Matti Honkaniemi. Kuva: Jarmo Teinilä. 12 Svenskan muutosten pyörteissä 14 Kaavoitus 50 v. 16 Uusia Afrikan-hankkeita 17 Kansallisarkistolle uusi sähköinen säilytyspalvelu 18 Urheilukentät kuntoon FCG Consulting People on FCG:n sidosryhmä lehti. 20 Esteettömästi asemilla? Materiaalitehokkuusselvitys mpäristöministeriölle y Julkaisija FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, Helsinki Puhelin , faksi Sähköposti etunimi.sukunimi@fcg.fi Päätoimittaja Eeva Kokki Ulkoasu ja taitto Taina Kytöaho Osoitteenmuutokset verkon kautta > yhteystiedot > yhteystietojen muutos Painopaikka Topnova Oy, Helsinki 2010 HUS tähtää resurssien optimikäyttöön 21 Videoneuvottelu on ortodoksikirkon ekologinen valinta Espoon tavoitteena palvelutuotannon työn parantaminen 22 Kuopion uusi lämpövoimala hyödyntää biomassoja Matkailualalle uusi Master Plan 2.0 -palvelukokonaisuus 23 Vaasan sote-koulutus avasi uusia näköaloja Haukipudas tutkii elinkaarimallia 24 UM uusii hankehallintajärjestelmäänsä Mikkelin kalliopuhdistamon suunnittelu FCG:lle Porin seudun yleiskaavat FCG:lle 25 FCG jälleen koulutuksen kärkinimi FCG:n ylläpitämä FAELA Islantiin 2 FCG Consulting People 2/ Nimityksiä FCG:llä

3 PÄÄKIRJOITUS Arvoisa lukija, Elokuussa julkistettiin jälleen Talouselämä-lehden toimeksiannosta tehty imagotutkimus koulutuspalveluita tarjoavista yrityksistä. Tutkimuksen tuloksia oli mieluisaa lukea: FCG on säilyttänyt paikkansa koulutuspalveluiden parhaimmistossa. Olimme ylivoimaisia ykkösiä monella alueella, muun muassa luotettavimpana ja asiakaslähtöisimpänä kouluttajana ja parhaana toimialatuntijana. Olimme kärjessä myös hintalaatusuhteessa. Kiitokset FCG:n saamista hyvistä arvosanoista kuuluvat ehdottomasti asiakkaillemme, joiden kanssa yhteistyössä olemme saaneet aikaan hienoja tuloksia. Laaja koulutustarjontamme löytyy ajantasaisena verkkosivuiltamme osoitteessa /koulutus. Tässä lehdessä on jälleen asiaa asiakkaistamme ja heidän kanssaan toteutettamistamme monenlaisista projekteista. Kotimaan näkökulmasta FCG:n toiminnan kansainvälinen laajuus jää aika usein vähälle huomiolle. Tästä syystä lehtemme ensimmäinen aukeama kuvaa alueellista ja kansainvälistä toimintaamme, jota tekevät sekä tytäryhtiömme eri maissa että kansainväliseen konsultointiin erikoistunut liiketoimintaryhmämme. Lehdessä esillä olevat asiakkaamme jakautuvat kiinnostavasti myös maantieteellisesti: pohjoisin tulee Kemijärveltä ja läntisin Islannista, jonne ICT-liiketoimintamme on tehnyt kiintoisan avauksen terveydenhuollon luokitusjärjestelmien käyttöönotossa. Lehtemme eteläisimmät projektit ovat kehitysyhteistyöhankkeitamme Afrikassa. Antoisia lukuhetkiä! Paul Paukku FCG Consulting People 2/2010 3

4 Kansainvälinen ja Teksti: Eeva Kokki Kuvat: FCG:n kuva-arkisto FCG toiminta on yhtiön varhaisista vaiheista lähtien pohjautunut tiiviseen, paikalliseen yhteistyö asiak kaidemme ja yhteistyökumppaniemme kanssa. Kotimaassa FCG:llä on toimipaikat keskeisissä kasvu keskuksissa Helsingistä Rovaniemelle. Ulkomaan yksikkömme sijaitsevat Ruotsissa, Virossa, itäisen Euroopan alueella ja Uudessa-Seelannissa. Toimintaalueenamme on koko maapallo. FCG:n kansainvälinen toiminta pohjautuu yhtäältä kehitysyhteistyöhankkeisiin, joita toteutetaan eri puolilla maapalloa, toisaalta tytäryhtiömme toimintaan sekä omissa maissaan että kansainvälisesti. Kansainvälisiä kehitysyhteistyöhankkeita toteutamme esimerkiksi Suomen ulkoministeriön, Maailmanpankin, Aasian kehityspankin tai EU:n rahoittamina. FCG:llä on käytössään laaja asiantuntijaverkosto, joista kootaan kutakin hanketta varten oma projektiorganisaationsa. Hankkeiden laajuus voi vaihdella muutamasta kuukaudesta useisiin vuosiin. Tytäryhtiömme toimivat paikallisesti myös omissa maissaan. Esimerkiksi tytäryhtiömme Bulgarissa, Povvik ADon maan johtava ympäristökonsultointiin erikoistunut yhtiö. Lisäksi yhtiö tarjoaa vesi- ja jätehuollon palveluita asiakkailleen. SIPU International AB on puolestaan- Ruotsissa toimiva konsultti- ja koulutusyhtiö, joka tekee kehitysyhteistyöhankkeita eri puolilla maailmaa. Yhtiö on vuosien aikana kouluttanut laajasti kehittyvien maiden hallinnon työntekijöitä esimerkiksi hallinnon organisointiin, tasa-arvoon ja demokratiaan liittyvissä aiheissa. Muut FCG:n tytäryhtiöt ovat Virossa toimiva koulutusyhtiö Invicta AS, Venäjällä toimiva konsulttiyhtiö OOO FCG (entinen OOO ManNet Partners), FCG Romania ja Uudessa-Seelannissa kehityskonsultointia tekevä Anzdec Ltd. Oheisen kartan oranssit pisteet kuvaavat FCG:n toimipaikkoja eri maissa. Siniset pisteet ovat esimerkkejä kehitysyhteistyöprojekteistamme eri puolilla maailmaa. Olemme vuosien aikana toteuttaneet tuhansia projekteja yli 100 maassa. FCG:n kansainvälisen toiminnan johtotiimiä. Vasemmalta Ruotsissa toimivan SIPU Internationalin toimitusjohtaja Anders Olin, virolaisen Invictan toimitusjohtaja Peeter Puskai, FCG:n kansainvälisen liiketoiminnan johtaja Matti Ojala, bulgarialaisen Povvikin toimitusjohtaja Dessislava Kovatcheva, Pietarissa toimivan OOO FCG:n toimitusjohtaja Elena Kuznetsova (edessä oikealla) sekä FCG Romanian toimitusjohtaja Cantemir Radu. Etelä-Amerikassa ja Karibian alueella FCG on toteuttanut esimerkiksi useita maatalouden kehittämiseen sekä metsä- ja luonnonvarojen käyttöön liittyviä hankkeita. 4 FCG Consulting People 2/2010

5 alueellinen FCG Venäjälla ja muiden CIS-maisen alueella FCG on toteuttanut monenlaisia infrarakentamiseen, ympäristökonsultointiin sekä vesi- ja jätehuoltoon liittyviä projekteja. Lisäksi yhtiö on konsultoinut esimerkiksi hallinnon ja opetustoimen kehittämiseen sekä tietotekniikan hyödyntämiseen liittyvissä hankkeissa. Nepal on esimerkki FCG:n kohdemaista Aasiassa. Nepalissa FCG on toteuttanut vuosien aikana useita hankkeita, joissa on kehitetty muun muassa maan vesihuoltoa, paikallishallintoa ja koulutusjärjestelmää. Afrikassa FCG:n hankkeet ovat liittyneet esimerkiksi maaseudun ja ympäristöhuollon kehittämiseen, vesihuoltoon sekä opetustoimen kehittämiseen. FCG Consulting People 2/2010 5

6 30:16 16:1 34:7 34:20 34:12 34:16 34:23 34:21 34:21 34:14 34:5 34:10 92:0 2:14 2:14 2:13 92:0 30:16 Yht. 876:2 20:58 30:2 2:10 30:1 20:49 20:57 20:45 20:46 2:17 20:56 20:50 20:58 20:59 21:14 18:11 2:3 Yht. 878:1 17:23 98:0 90:0 20:49 98:0 4:11 17:14 20:54 4:11 20:52 2:3 24:9 17:16 24:11 23:15 17:15 17:21 23:13 23:3 21:7 1:3 1:18 1:13 2:39 1:12 Räisälä Yht. 876:2 99:0 1:17 1:17 1:18 4:1 1:16 1:16 99:0 99:0 17:17 18:11 17:11 17:25 17:9 15:18 18:6 17:18 Yht. 878:19:32 15:6 11:8 15:25 17:19 15:17 15:36 18:11 18:8 11:1 16:14 15:6 18:9 14:21 16:17 10:28 3:35 9:30 11:17 16:17 16:12 3:36 10:16 Yht. 878:1 3:44 16:1216:56 82:28 82:20 3:5 3:20 3:9 82:21 3:4 82:17 10:24 98:0 8:3 3:32 3:31 8:3 7:6 10:5 9:10 3:39 4:11 4:12 8:4 7:12 7:11 9:25 11:14 16:53 11:16 16:57 11:15 16:25 15:26 16:52 24:12 27:3 12:2 3:22 16:24 16:29 16:11 16:18 3:5 24:14 5:16 82:21 82:3 15:6 5:4 5:14 Yht. 874:1:0 6:1 3:30 27:6 6:4 871:5 3:9 34:22 27:6 3:4 34:22 31:7 3:21 31:7 16:59 3:4 57:3 31:5 16:55 Yht. 876:2 Räisälän jakok. 3:21 10:26 Yht. 878:1 9:10 9:32 Teksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: Sauli Koski Tölliniemi Juhannusniemi Korkalo Töllirinne Töllioja :4 30:6 AT EH Mikkola Rytiniemi Väliaho 10 sr/16 21:11 21:12 Vilkonen Lahtela Rantala Lappala sr/6 Välitalo sr/3 Hakala AT sv 10 Hamara sr/ LV sr/7 Kuokkala AT LV yt/kk sm344 AT 160 MA 3:14 3:18 Räisälä W Kalasatama PY sr/5 sr/9 Kpa sr/2 MA Tasala Karpio sr/11 Keskitalo sr/14 S.talo sr/10 sv sk PY Lappala AT Jatkola AT sr/15 luo Ojala Suomulah RM-1 sv -1 Yht. W luo Lehto M Kotivaara Iisakinoja 240 Myllyoja Uuttupöllänjänkä 260 Vaaranlamminjänkä luo-10 W Ylimmäinen Vaaranlampi Pitkävaara Kemijärvi uudella kehitysuralla Kemijärvi on ollut viime vuosina ahkerasti otsikoissa, kun isot pörssi yhtiöt ovat hylänneet paikkakunnan. Takaiskut eivät ole lannistaneet kaupunkia, joka etsii parempaa tulevaisuutta uusin eväin. Olemme selvinneet aika hyvin, kun emme jääneet haikailemaan kasvottomien yritysten perään. Tehtaiden sulkemiset olivat jättiyllätyksiä, mutta kovalla verkostomaisella yhteistyöllä, uusilla strategisilla linjauksilla ja elinkeinostrategiaa päivittämällä muutoksista ollaan selviämässä, vaikka haasteet myös tulevaisuuden osalta ovat kovat, sanoo Kemi järven kaupungin elinkeinojohtaja Jari Luoma-aho. Pitkän tähtäimen strategia Kunnan visiot ulottuvat vuoteen 2025 asti ja määrittelevät ne palvelut, joita halutaan tarjota asukkaille, matkailijoille ja yrittäjille. Kyseessä on iso kokonaisuus, johon liittyy lukuisia tavoitteita. Haluamme kohentaa kaupunkikuvaa, parantaa palvelurakennetta ja saavutettavuutta, lisätä matkailun houkuttavuutta, lopettaa asukasmäärän vähenemisen... luettelee Luoma-aho. Täällä ei odotella vuoteen 2025, vaan tavoitteet on jaoteltu heti toteutettaviin, tänä vuonna tehtäviin, ensi vuoden tavoitteisiin jne. Kemijärvi on Itä-Lapin helmi, keskellä upeita tuntureita. Täällä on hyvä elää, asua ja viettää vapaa-aikaa. Eikä elinkeinotoiminta ole loppunut. Matkailuhankkeiden lisäksi on kehitetty kaivannaisteollisuutta ja puutoimialaa. Keskustasta se alkaa Kunnan kehittäminen on aloitettu sen keskustan kehittämisestä. Kaupungille tehtiin vuosi sitten kaupallinen peruspalveluselvitys, jossa tutkittiin kaupan palveluiden kehittämistarpeita, kertoo FCG:llä hanketta vetänyt johtava konsultti Kimmo Koski. Keskustan kehittämistä pohti useita työryhmiä, joissa olivat edustettuina yritykset ja asukkaat. Nyt muutokset ovat jo kaavallisesti pitkällä ja etenevät normaalissa päätöksentekojärjestyksessä. Suomulle uudet eväät Kemijärven tuoreita hankkeita on Suomun matkailukeskukselle viime vuonna tehty ke- 6 FCG Consulting People 2/2010

7 10:26 9:10 9:10 9:2 9:2 7:8 82:3 16:56 16:56 7:11 16:30 7:10 16:8 82:17 15:17 82:16 12:9 16:10 15:36 16:54 16:26 82:17 12:9 Yht. 878:1 12:6 16:26 16:59 12:8 15:7 16:14 16:45 16:59 11:16 Yht. 876: :19 15:9 16:41 16:42 16:26 15:16 11:16 16:31 16:32 16:36 16:33 16:34 16:35 16:14 16:46 16:47 16:39 16:58 16:37 10:15 10:12 10:13 15:24 15:6 Räisälä 10:20 10:19 10:22 10:21 10:16 15:27 15:6 10:17 10:17 23:14 Räisälä 15:37 23:18 15:32 10:16 15:19 10:29 10:29 15:30 15:22 15:21 23:12 10:5 9:21 15:41 12:11 15:40 9:22 15:38 9:23 15:34 5:4 9:24 6:5 4:1 23:17 9:27 82:23 4:16 5:5 9901:0 82:25 9: :5 82: :6 82:23 82:17 5:3 8107:7 8102:1 82: :6 8104:1 8103:1 8106:1 8106:2 82:26 9:33 9:34 9:35 9: :2 8104:3 8104:4 9:36 9: :2 8103:3 8103:4 8103:5 8100:1 8100:2 8100:3 82: :3 8026:6 8027:1 8105:1 8105:2 8101:3 82: :4 8027:2 8101:1 8101:2 23:8 8026:4 8026:5 8101:4 82:21 82: :2 23: :1 8110:1 8110:4 8110:2 8110:3 23:7 82:27 82:10 23:17 23:5 8079:5 8006:1 82: :4 8082:1 8080:1 9:40 9: :8 8006:6 8006:7 82: :9 82:10 82: :3 8084:1 8084:28084:3 82:25 23: :2 2: :1 8080:3 8028:4 8028:5 82: :2 8081:1 8080:4 82: :1 Räisälä 82:1 12: :28083:1 8031:3 9: :3 8083:4 8081:2 8078:3 8081:3 8080:5 82: :4 57:3 12: :3 8077:4 9901:0 8076:3 8076:4 8003:2 82: :1 8020:2 82:27 82: :3 8021:2 8029:1 8029:2 8029:3 8067:1 8067:2 8066:1 8057:8 8057:9 82: :2 8051: :1 12: :1 8059:2 8051:12 5: :3 8067:4 8060:1 8057: :6 8057:7 8051: : : :4 8024:1 8051:17 82:13 82: :2 8058:1 12: :1 8066:5 8024:3 8064:1 8074:1 8058:2 8058:7 14:18 14:15 14:16 82:23 82:11 82:27 82:22 9:18 14: :2 8075:2 8075:3 8064:2 14: :3 14: :1 8058:3 8058:6 8064:3 14:18 14:13 14:7 82: :1 8068:2 8065:2 8058:4 8053:1 14:12 82: :3 8060:6 8058:5 8052:5 82:1 8073:1 14: :1 8053:8 8053:9 8053: :5 8053:6 8053:7 14: :1 8068:4 8065:3 8063:1 14: :3 8053:4 14: :1 8086:1 8086:2 9901:0 14:9 14:3 8086:5 8086:3 8086:4 14: : :6 20: :5 14:18 14:8 8052:8 yt/kk 8001:2 20: :8 20:22 20:20 20: :4 20: :2 20:7 34:22 34:22 82:3 6:7 20:36 20: :11 20: :1 20:25 20:30 18:12 31:1 31:1 31:1 20:24 57:6 8071:1 20:21 20:18 20:11 20:39 20:38 20:19 82: :2 8054: : :12 57:5 8209:1 31:1 21:5 21:4 21:3 21:2 8056:5 8056:6 18:12 31:7 8209:2 21:9 18:12 31:6 8154:4 8154:3 8154:2 8153:3 8153:2 8154:1 8153:1 18:13 57:3 21: :0 31:1 9901:0 8155:3 8155:2 8155:1 8155:5 8155:4 8152:1 18:7 18:12 31:7 5:13 34:22 21: :2 8156:1 8156:4 8156:3 8152:2 18:13 21:9 31:1 8157:2 8157:4 8157:3 8231:4 8150:4 8231:3 9:10 18:2 18:2 8231:2 8163:1 8231:1 18:16 31:7 7:11 Yht. 876:2 8158:1 8159:3 8161:1 8232:2 8233:1 8233:2 8161:3 18: :1 8232:1 8233:3 7: :0 4: :1 8234:1 8234:2 8233:4 8234:8 8233:5 7:11 18: :7 5: :3 8233:6 3: :4 8234:6 18:4 31:7 3: :5 18:13 3: :2 18:5 8247:1 8248:3 18:7 8248:2 8248:4 8248:1 8248:5 8237:10 Yht. 876:2 3: :1 8237:9 3:9 8237:2 8237:3 18: :4 8237:8 8237:7 8237:5 8237:6 8238:1 8238:2 8238:3 8238:4 57:1 9:32 18:13 3:49 3:40 3:42 Yht. 876:2 3:41 16:26 26:4 3:33 16:23 16:49 16:14 16:57 16:19 3:4 3:21 16:48 3:21 18:8 5 16:49 3:21 8:8 3:23 3:24 16:27 3:47 3:24 18:2 3:23 16:46 16:47 26:4 16:14 8:11 3:47 3:4 3:24 3:4 16:57 16:27 3:47 Yht. 876:2 3:5 16:57 3:5 16:45 3:4 3:5 16:14 16:19 16:19 18:16 Räisälä 16:57 3:30 3:30 16:15 16:57 49:2 1:19 49:2 49:4 49:3 16:1 49:2 58:3 47:8 49:2 58:3 50:6 47:8 47:10 48:13 47:9 47:7 58:2 48:13 50:1 47:9 16:1 50:4 58:2 48:2 48:1 M Siulajänkä Lopsausvaara ti Huutoniemi 200 Tonkoaapa pv-3 Tonkolehto M Kanga Suomukangas 180 Herakangas Hiekkol Jäteallas W W 160 VR yt/kk pv Varpula luo-1 Syrjälä luo-11 sv Nurkkaoja W Myllylampi luo-2 T Myllyvaara Vaarala 180 Kilpeläinen 5030 AP Petäjävaara Jaakonjänkä VR yt/kk AP Lahtela sv VU-1 Suomutunturi :1 8108:2 8108:3 8108:4 8108:5 8107:1 8107:2 8107:38107:4 Pumppuamo luo :2 8102:3 sm342 RM VR yt/kk :3 8066:4 W W yt/kk V VU V V 8060:2 8060:3 8060:4 8060:5 8052:2 8052:3 180 sv RM1945 W RM W VR Kaivo Suomukankaanlehto 8054:9 8054: C Hotelli Laskettelurinteet Suomukankaanlampi 8151:2 8151:3 8151:4 8151:5 RM W ET V RMHotelli RM yt/kk ET AP W 9452 Val. kuntorata VR RV RM Herajärvi W vt/kt Heralampi Joutsenjänkä luo-9 VR/k RM W Peräoja sm341 Laavu V ET AP sm340 yt/kk vt/kt Hanhioja 200 sm217 sv Lahtela luo :5 Kalliovaara Pyyntikuoppia Siltapuro Kalliojänkä 180 RM-1 Moottorikelkkareitti sm218 Kirppa Tonkopu RM-1 yt/kk hittämissuunnitelma, jossa määriteltiin sen visio ja liikeidea. Suunnitelmaa kehitettiin yhdessä paikallisten yrittäjien kanssa. Suomu löytää asiakaskuntansa niistä ihmisistä, jotka arvostavat kotoisuutta, turvallisuutta, intiimiä ilmapiiriä ja rauhallisuutta. Suomu ei kilpaile volyymillä vaan laadulla, kertoo FCG:n Oulun toimiston aluepäällikkö Minna Kurttila. Suunnitelma määrittelee vision lisäksi mm. matkailijamäärien tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelmasta on tullut tilaajalle monivuotinen työkalu. Upeaa on sekin, että se tehtiin ennen yleiskaavan laatimista, joten viestit menevät suoraan kaavoittajalle, hän toteaa tyytyväisenä. Kaava etenee Suomun yleiskaavasta on jo laadittu luonnos, ja sen pohjalta tehty ehdotus lähtee uudelleen nähtäväksi. Kaavan on tarkoitus valmistua vielä tämän vuoden aikana, kertoo kaavoituksesta vastaava FCG:n toimistopäällikkö Lauri Solin. Kaavan hyväksymisen jälkeen päästään tekemään asemakaava ja sitten rakentamaan vaiheittain. Kehittämissuunnitelman tekeminen ennen kaavaa säästää aikaa, vaivaa ja rahaa, kun raamit on luotu valmiiksi. Suomulla on nyt noin pari tuhatta vuodepaikkaa, joiden määrää olisi tarkoitus nostaa nelinkertaiseksi vuoteen 2020 mennessä. Suuri osa rakennusoikeudesta on tulossa keskustaan. Suunnitelmissa ei ole uusia laajennusalueita, vaan tavoitteena on maankäytön tehostaminen. Suomun hankkeen kokonaisuudesta on FCG:llä vastannut Rovaniemen toimipisteen aluepäällikkö Pirkka Hartikainen. Valmennusta henkilöstölle Muuttuvat palvelurakenteet, henkilöstön ikääntyminen ja muut muutokset vaikuttavat myös kunnan organisaatioihin. Niinpä käynnistimme vuosi sitten esimiesten valmennuksen, joka päättyy syyskuussa 2010, kertoo Kemijärven talous- ja kehittämisjohtaja Tomi Timonen. Koulutuksessa on ollut noin 70 henkeä, jotka ovat kiitettävästi osallistuneet viiteen lähikoulutuspäivään ja niihin liittyviin välitehtäviin. Positiivista on ollut se, että valmennus on tarjonnut eri näkökulmia johtamiseen ja antanut osallistujille tarvittavia valmiuksia, hän pohtii. Ohjelmassa on ollut muun muassa perusesimiestaitojen kehittämistä, materiaalia kehityskeskusteluihin, palautteen antamista ja saamista. Timonen pitää onnistuneena välitehtäviin liittyviä pienryhmiä eli kollegakolmioita, joissa esimiehet toimivat yhdessä. Ne ovat lisänneet yhdessä tekemisen meininkiä ja tarjonneet oivalluksia yhteisistä pelisäännöistä. Myönteistä on sekin, että valmennuksen ansiosta esimiehet oppivat sparraamaan toisiaan, sanoo valmennusohjelmaa vetänyt FCG:n johtava konsultti Jarkko Majava. Saatujen hyvien kokemusten ansiosta valmennus laajenee koskemaan koko henkilökuntaa. FCG Consulting People 2/2010 7

8 Yhteistyö sujui hyvin, vaikka pöydän ympärillä oli iso joukko, arvioivat Kimmo Suonpää ja Pasi Pekkala FCG::stä. Sopimuskumppanina aurinkoinen Naantali Naantalin kaupunki on yksi FCG:n pitkäaikaisista yhteistyökumppaneista Varsinais-Suomessa. Ajankohtaisiin hankkeisiin kuuluu Mannerheiminkadun, vanhankaupungin pääkadun, perusparannuksen suunnittelu. Kaupunki haluaa vaihtaa Mannerheiminkadun asfaltin nupukiviin. Tavoitteenamme on luoda korkealaatuinen, kestävä ja kaunis ratkaisu, joka ottaa huomioon nykypäivän vaatimukset ja kunnioittaa samalla alueen historiaa ja vanhaa kulttuuriperintöä, kertoo kaupungininsinööri Kimmo Suonpää. Naantalin Mannerheiminkatu on sijainnut likimain nykyisellä kohdallaan luvulta lähtien, joten perusparannuksen erityishaasteena ovat asfaltin alla olevat arvokkaat kulttuurikerrokset. Tällainen hanke vaatii suunnittelijoilta todella monipuolista osaamista, sillä asioita on osattava tarkastella eri näkökulmista, arvioivat Suonpää ja projektipäällikkö Pasi Pekkala FCG:ltä. Ei riitä, että pystytään varjelemaan vanhoja rakenteita, rakennuksia ja vanhaa kaupunkiympäristöä, vaan lisäksi on otettava huomioon toiminnallisuus: ihmiset, kiinteistöjen käyttö, liikenne, esteettömyys... Samalla on huolehdittava siitä, etteivät kustannukset karkaa käsistä. Silloin suunnitelma voidaan myös toteuttaa. Mannerheiminkadun rakennustyöt on tarkoitus tehdä usean vuoden aikana. Valmista tulee Suonpään mukaan aikaisintaan vuonna Puitesopimus perusta pitkä jänteiselle yhteistyölle FCG:llä ja Naantalin kaupungilla on meneillään myös muita yhteistyöprojekteja, kuten Taattisten alavesisäiliön ja runkovesijohdon suunnittelu Taattistenjärven ja Särkänsalmen välille, Daniscon jätevedenpuhdistamon liittäminen kunnalliseen viemäriin sekä maankaatopaikan ja läjitysalueen suunnittelu yhdessä Fortumin kanssa. Yhteistyö pohjautuu puitesopimukseen. Puitesopimuksen ansiosta hankkeet voidaan käynnistää joustavammin ja nopeammin, koska ei tarvitse järjestää joka kerta erikseen tarjouskilpailua ja käydä hintaneuvotteluja. Tämä vähentää hallinnollisia tehtäviä ja säästää siten myös resursseja, sanoo Suonpää ja jatkaa etujen pohdintaa: Hyötyä tuo myös se, että tilaaja oppii tuntemaan suunnittelijat, heidän vahvuusalueensa ja työskentelytapansa paremmin. Näin tilaajan ja suunnittelijan välinen yhteistyö kehittyy ja lopputulos saadaan sujuvasti vastaamaan tilaajan odotuksia. Kuhunkin hankkeeseen voidaan valita työhön paras, kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu. Noin 35 henkilöä työllistävällä FCG:n Turun toimipaikalla on vastaavat puitesopimukset myös Turun ja Raision sekä Euran, Liedon ja Länsiturunmaan kanssa. 8 FCG Consulting People 2/2010

9 Johanna Närhi opastamassa kaupunkikävelylle lähtijöitä Loimaan keskustassa. Teksti: Paula Böhling Kuvat: Jarmo Teinilä ja Mari Moilanen Loimaa kehittää keskusta-aluettaan Loimaalla on käynnissä ydinkeskustan kehittäminen, johon liittyen FCG on tehnyt kaupunki analyysin. Seuraavaksi on vuorossa asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi. Kaupunkikeskustojen elinvoima ei ole vain suurempien kaupunkien huoli. Kuntaliitosten 2005 ja 2009 jälkeen Loimaa on asukkaan kaupunki, jonka keskusta-alue tarvitsee kehittämistä. FCG:n kanssa tehtävä yhteistyö pohjaa oman valmistelumme tuloksena syntyneelle, vuonna 2008 hyväksytylle kehittämisohjelmalle, kertoo kaupungin kehittämisjohtaja Matti Tunkkari. Kaupunkianalyysissä nousi esille useita kehittämisen kohteita, kuten keskuspuiston ja torin toiminnallinen yhdistäminen, kevyen liikenteen yhteyksien parempi esille tuominen, Turuntien ja asema-aukion viherrakentaminen ja pysäköinnin jäsentely, toteaa projektipäällikkö Johanna Närhi FCG:ltä. Pian käynnistyvä asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi tähtää nykyistä sujuvampiin kaavoitus- ja rakennuslupaprosesseihin. Arvioinnin yhteydessä laaditaan asemakaavamuutosten toimenpideohjelma yhdessä tilaajan kanssa. FCG Consulting People 2/2010 9

10 Teksti: Paula Böhling Kuvat: Jarmo Teinilä Helena Karihtala, Hjallis Harkimo ja Matti Honkaniemi keskustelevat Sipoonranta-hankkeen etenemisestä alueen pienoismallin äärellä. Ensimmäisenä valmistuvat lähimpänä merenrantaa olevat taloyhtiöt. Asukkaat pääsevät muuttamaan huoneistoihin alkuvuodesta Kylä meren rannalla Sipoon Storöreniin, aivan Helsingin rajan tuntumaan, rakennetaan vauhdilla uutta saaristolaishenkistä asuinaluetta. Sipoonrannaksi ristityn alueen on määrä valmistua vuonna FCG Consulting People 2/2010

11 Tästä ei tule mikään nukkumalähiö vaan kylä, sanoo idean isä, liikemies Hjallis Harkimo viitaten siihen, että Sipoonrantaan rakennetaan noin 250 asunnon lisäksi liikehuoneistoja, kuten ravintola, päiväkoti, kukka kauppa, apteekki, lääkärikeskus ja mahdollisesti ruokakauppa. On tarkoitus, että myös saaristolaiset ja muut ympäristön asukkaat voivat kokoontua alueella. Huoneistot tehdään Sipoonranta Oy:n toimitusjohtajan, sisustussuunnittelija Helena Karihtalan mukaan tavallisten ihmisten tarpeisiin. Niistä löytyy kaikki, mitä meren rannalla viihtyvä voi hyvään arkeensa tarvita, hän kuvailee. Karihtala on hionut yhdessä arkkitehdin kanssa pohjaratkaisuja niin, että asuntoihin tulee myös riittävät säilytystilat ja käytännölliset kodinhoitotilat. Materiaaleilla korostetaan alueen kylämäisyyttä ja saaristolais henkeä. Yhtiöstä huomattavan osan omistava Harkimo on tyytyväinen, sillä kaikki on mennyt hyvin ja huoneistojen kauppa käy. Hallituksen puheenjohtajana hänellä on myös suuri vastuu rakennusprojektin onnistumisesta. Vaativa vesi FCG:n työ Sipoonrannassa alkoi geo- ja infrasuunnittelulla, mutta sittemmin tehtävät ovat laajentuneet muun muassa vesilupien hakemiseen, maa-ainesten tutkimiseen ja elementtisuunnitteluun. Hanke on ollut suunnittelullisesti erityisen vaativa, koska rakentaminen ulottuu osittain vesialueelle laiturirakenteille ja osittain myös rakennuksille vallataan hieman merta, toteaa toimialajohtaja Matti Honkaniemi FCG:ltä. Tavanomaisesta poikkeavaa on muutakin: Tämä on vanha kalastajakylä tai marinapaikka, joka on aikojen kuluessa rakentunut kahden saaren ympärille. Niinpä saarten välisiä vesijättömaita ja pehmeitä savikkoja on jouduttu vahvistamaan, jotta rakennukset eivät painuisi. Veneiden säilytyspaikan alta paljastuneet pilaantuneet maat haravoitiin tutkimusten jälkeen pois. Parkkipaikkoja tarvitaan paljon, ja ne tehdään enimmäkseen rakennusten alle. Suunnittelussa on pitänyt ottaa huomioon paitsi normaalit tulvasuojeluvaatimukset, myös mahdollinen merenpinnan nousu tulevaisuudessa. Kun halutaan korkealuokkainen asuin alue, kaiken on oltava kunnossa, Honkaniemi tiivistää. Kauniaisten keskusta joutuu uuteen uskoon, kun purettujen rakennusten tilalle kohoaa uusia asuin- ja toimistotaloja ja yleiset alueet saavat uuden, erilaisen yleisilmeen. Kauniainen saa uuden keskustan Teksti: Anna-Maija Gruber Kauniaisten keskusta saa vuoteen 2015 mennessä täysin uuden yleisilmeen junaradan molemmin puolin. Vanhojen, purettujen ja 1970-luvun rakennusten tilalle ilmestyy asuntoja ja toimistoja, ja niiden ympärille kehkeytyy uusi yleisten alueiden, katujen, torien ja puistojen kokonaisuus. Kaavamuutoksilla ja keskustan uudistamisella tähdätään muun muassa kaupungin asukasmäärän kasvattamiseen ja palvelutason parantamiseen, kertoo Kauniaisten kuntatekniikkapäällikkö Tapio Siirto. Ensimmäisen vaiheen kaksi asuinkorttelia ovat valmiita, ja niissä asutaan jo. Vanhasta keskustasta on säilytetty vain kirjasto ja kauppakeskus Grani. Merkittävä haaste, iso investointi Kaupunki vastaa uuden keskustan kunnallistekniikan, katujen ja puistojen vaiheittaisesta rakentamisesta, kertoo Siirto. Kyseessä on sangen merkittävä hanke, kaikkiaan 7 vuoden investointi, jonka kokonaissummaksi nousee 7 miljoonaa euroa. Lama hidasti projektin etenemistä, koska NCC:n alueelle rakentamat vapaarahoitteiset asunnot eivät silloin käyneet kaupaksi. Uuden keskustan infran ja yleisten alueiden suunnittelusta on vastannut FCG. Hanke saatiin kilpailutuksen kautta, kertoo suunnittelupäällikkö Sami Pailamo projektia vetävästä Kuopion toimistosta. Tehtävä on osoittautunut haasteelliseksi liejuisen ja savisen maaperän, huonojen pohjaolosuhteiden ja vieressä kulkevan kaupunkiradan vuoksi. Maata on jouduttu stabiloimaan, ja osa rakennuksista on pystytetty tärinävaimennuksen varaan. Asuntorakentamisen viivästyminen on hidastuttanut myös yleisten alueiden toteutusta, joka edellyttää valmiiksi rakennettua ympäristöä. Hanke on vaatinut runsaasti yhteensovittamista, sillä jokaisella neljällä korttelilla on omat arkkitehtinsä. Ympäristösuunnittelusta on vastannut alikonsulttina maisema-arkkitehtitoimisto Studio Terra. Projektille jatkoa Alueen suunnittelu jatkuu edelleen, ja tulossa on täydentäviä suunnitelmia sekä hankintakohtaisia suunnitelmapaketteja, kertoo yhteistyöhön tyytyväinen Siirto. Koko uudistettavan alueen kaavaa ei ole vielä vahvistettu. FCG:n yksiköt ovat mukana myös muun muassa keskustan kaavoituksessa ja Tunnelitien eteläpään rakennussuunnittelussa. FCG Consulting People 2/

12 Helmikuussa 2012 on Kristina från Duvemåla -musikaalin ensi-ilta Svenska Teaternin suurella näyttämöllä. Jättihanke saa arvoisensa puitteet: peruskorjatut näyttämötilat ja ajanmukaisen näyttämötekniikan. Teemu Rahikainen teatterin edustalla rakennustöiden aloituspäivänä. Eero Saarisen ja Jarl Eklundin 1930-luvulla suunnittelema ulkosivu jää peruskorjauksessa entiselleen, samoin teatterin sydän, pietarilaisen Nikolai Benois n 1860-luvulla luoma suuren näyttämön katsomotila luvulla valmistunut Svenska Teatern suomenruotsalainen kansallisnäyttämö on käynyt historiansa aikana läpi monta muutos- ja laajennusvaihetta. Nyt rakennuksen teatterille kuuluvat tilat peruskorjataan ja maanalaisia osia laajennetaan. Näyttämötilat uusitaan kokonaan kaikissa kerroksissa, neljänteen kerrokseen rakennetaan uusi Amos-esiintymissali, vanha sali ja muut arvokkaat sisätilat kunnostetaan, ison salin permannolle lisätään istumapaikkoja ja esteettömyys turvataan, luettelee teatterin tuotantojohtaja Göran Michelsson korjauskohteita. Suuri osa esitystä tukevista toiminnoista saadaan peruskorjauksen ansiosta suuren näyttämön tasolle, ja myös työturvallisuus parantuu. Puun tilalle betonia Kiireisimmin korjausta vaatinut kohde sijaitsee sekä teatterihenkilökunnan, yleisön että ohikulkijoiden katseiden ulottumattomissa. 12 FCG Consulting People 2/2010

13 Svenskan muutosten pyörteissä Teksti: Paula Böhling Valtteri Kantanen / Svenska Teaternin kuva-arkisto ja Jarmo Teinilä Teatterirakennus on aikanaan perustettu puupaalujen varaan, sillä pohjavedet ovat olleet silloin noin 150 vuotta sitten nelisen metriä korkeammalla kuin nykyisin. Kun pohjavesi on aikojen kuluessa laskenut, puu on lahonnut käytännössä kokonaan pois, kuvailee hankkeen pohjarakennesuunnittelusta vastaava toimialajohtaja Teemu Rahikainen FCG:ltä. Lähtötilanne on hänen mukaansa kuitenkin hyvä. Pohjaveden laskun ansiosta teatterirakennus on välttynyt kosteusvaurioilta, ja kun lähistöllä ei ole sattunut vesivahinkoja, pahoja painaumiakaan ei ole syntynyt. Nyt puupaalut korvataan betonirakenteella. Työssä käytetään suihkuinjektointimenetelmää varsinkin ahtaisiin tiloihin soveltuvaa pohjarakentamisen erikoismenetelmää josta Rahikaisella on kokemusta myös muualta Helsingin keskustasta, esimerkiksi läheisestä City-korttelista. Perustustöiden yhteydessä lasketaan kellaritilojen lattioita alaspäin, jotta saadaan lisää tilaa ja paikoin jopa uutta kerrosta. Teatterin maanalainen osa laajenee Erottajan aukion suuntaan. Valmista pitäisi olla marraskuun lopussa 2011, joten täydellä höyryllä on edettävä. Maanrakennus-, pohjanvahvistus- ja purkutyöt alkoivat kesäkuun alussa. Runkorakenteet on tarkoitus saada valmiiksi vuodenvaihteeseen mennessä, jotta ensi vuoden alussa päästään sisätöihin, kertoo hanketta ohjastava diplomi-insinööri Eero Kiljunen rakennuttajakonsultin ja päätoteuttajan tehtäviä hoitavasta Haahtela-rakennuttaminen Oy:stä. Monenlaisia haasteita Svenska Teatern sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa, joten työtä joudutaan tekemään hyvin ahtaissa paikoissa vilkkaan liikenteen ja ihmispaljouden keskellä. Alueelle pitää päästä isoilla kuorma-autoilla, sillä jatkuvasti on tuotava ja vietävä tavaraa sekä kuljetettava pois maa-ainesta. Työmaaparakitkin on sijoitettu kolmeen kerrokseen pienelle alueelle. Myös itse teatterirakennus on tavanomaista vaativampi korjattava, koska se on tehty monessa vaiheessa. Uusien vaatimusten mukaisen talotekniikan suunnitteleminen rakennukseen on lähes ylivoimainen tehtävä, mutta parhaamme yritämme, Kiljunen vakuuttaa. Ja mikä tärkeintä, arvokkaat säilytettävät rakenteet on saatava suojattua vahingoilta. Remontti ei ole kuitenkaan ajanut Peppi Pitkätossua (Pippi Långstrump), Fannya ja Alexanderia, Luolamiestä (Grottmannen) ja muuta ohjelmistoa tauolle. Onnistuimme saamaan lähes koko Aleksanterin teatterin käyttöömme, joten suuri näyttämö toimii nyt siellä. Sen lisäksi meillä on vuokralla vanha Diana-auditorio, jossa esitetään pienen näyttämön ohjelmistoa, Michelsson toteaa tyytyväisenä. Hän odottaa innokkaasti paluuta peruskorjattuun taloon, ja myös jännitystä taitaa olla ilmassa: Ensimmäisenä ensi-iltansa saa Abban mieskaksikon, Benny Anderssonin ja Björn Ulvaeuksen, mestariteos Kristina från Duvemåla suurin teatterissa koskaan esitetty musikaali. FCG Consulting People 2/

14 Teksti: Paula Böhling Kuva: Jarmo Teinilä 14 FCG Consulting People 2/2010

15 Kaavoitus 50 v. FCG:n kaavoitustoiminnan juuret ulottuvat vuoteen 1960, jolloin Maaseudun Keskusrakennustoimisto (MKR) aloitti kaavoituksen arkkitehti Nils Kostiaisen johdolla. Moni asia on noista ajoista muuttunut. Suomessa oli ennen 1960-lukua voimassa asemakaavalaki, joka koski vain kaupunkeja ja kauppaloita. Maalaiskunnat ja MKR tulivat kaavoituksen piiriin rakennuslain myötä vuonna , 70- ja vielä 80-luvullakin työ piti aloittaa aika tyhjästä, sillä kaavoituksen pohjaksi ei ollut minkäänlaisia selvityksiä, eikä niitä juuri laadittukaan. Myöhempinä aikoina taas työtä ovat teettäneet ennen kaikkea kaavojen muutokset, vertailee lähes 40-vuotisen kaavoitusuran MKR:ssä ja sitä seuranneessa Suunnittelukeskus Oy:ssä teh nyt diplomi-insinööri Heikki Lehtonen. Rakennuskaavat olivat aluksi kirkonkylien kokoisia, parin kolmen vuosikymmenen kasvuvara päälle laskettuna, muistelee vuonna 1967 MKR:ään pestattu Lehtonen. Vähitellen käyttöön tuli yleiskaavoitus, jossa ratkaistiin isot asiat. Yksityiskohdat hoidettiin asema- ja rakennuskaavoilla. Yleiskaavoitusta tehtiin ensin erillisenä, mutta myöhemmin myös osana kuntasuunnittelua. Selvitykset vaativat paljon työtä 2000-luvulla kaavanlaadinnan prosessi on muuttunut erityisesti maankäyttö- ja rakennuslain vaikutuksesta. Laki korostaa riittävää selvittämistä, ja niinpä huomattava osa työpanoksesta menee selvitysraporttien ja yhteenvetojen laatimiseen. Kaavaselostukset liitteineen paisuvat usein melkoisiksi eepoksiksi, kertoo suunnittelupäällikkö Alf Lindström FCG:n Tampereen toimipaikasta. Etusijalle nousevat muun muassa luontoarvot. Myös ilmastonmuutokseen varautuminen ja muutoksen hillintä saavat yhä enemmän huomiota, Lindströmin mielestä muita kestävän kehityksen osa-alueita painokkaammin. Myös suojeltavat kulttuuriarvot otetaan huomioon melko laajasti. Uusien rakennetun ympäristön arvojen luominen sitä vastoin näyttää yhä rajallisemmalta, koska niillä ei ole lain erityistä tukea eikä oikein tilaa prosessissa. Kaupan hankkeita on ollut Lindströmin mukaan viime aikoina paljon, kun taas taloudellisesti kestävän yhdyskuntarakenteen luominen ei ole ollut muodissa. Tietoisuus energian hinnan noususta on kuitenkin alkanut muuttaa suunnittelutavoitteita. Monipuolinen osaaminen välttämätöntä Lehtonen tietää, että alkuaikoina moni kaavoittaja väänsi kaavaa itsekseen kavereilta kysymättä. Niin ei ole enää. Monipuolinen osaaminen ja vuorovaikutteisuus ovat korostuneet, ja samalla lopputuloksen laatu lienee parantunut, tulevathan useampien näkökulmat huomioon otetuiksi. Työvälineiden kehittyminen puolestaan on lisännyt kaavojen käytettävyyttä, Lindström arvioi. Kaavoittajien lisäksi nykyhankkeisiin osallistuu tarpeen mukaan luonto-, maisema-, kulttuurihistoria-, arkeologia-, meluja liikenneselvitysten tekijöitä. Piirtäjät ovat vaihtuneet suunnitteluavustajiin ja ATKhenkilöihin. Energiakaavoitusta Multialla Keski-Suomessa toteutettava Ekotaajama Asukaslähtöiset energiatehokkaat asuinalueet -hanke tuottaa uutta tietoa ja osaamista energiatehokkaan alueen kaavoituksesta, suunnittelusta, rakentamisesta ja markkinoinnista. Multialla Ekotaajaman sovelluskohteeksi on valittu noin 41 hehtaarin laajuinen Kyöpelin alue, jonne FCG laatii asemakaavan. Keskustan tuntumassa sijaitsevalle alueelle on tarkoitus sijoittaa sekä pientaloja että pienteollisuutta. Haluamme kehittää aktiivisesti kaukolämpöverkkoa ja paikallisesti tuotettuun bioenergiaan perustuvaa lämmöntuotantoa. Niinpä Kyöpelin alue toimii samalla energiakaavan teon pilottina Keuruun seutukunnassa. Alueelle tehdään energiaselvitys ja sen mukaisesti useita vaihtoehtoisia kaavaluonnoksia, selostaa Multian vs. kunnanjohtaja Unto Murto. Suunnittelija Mari Seppä FCG:ltä näkee pilottihankkeessa hienon mahdollisuuden osallistua suomalaisen energiakaavoituksen kehittämiseen. Energiatehokkuutta tarkastellaan maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen yhteydessä yhä enemmän ja kokonaisvaltaisemmin, ja alan käsitteistö ja työvälineet kehittyvät voimakkaasti juuri tällä hetkellä. FCG:n valttikorttina Seppä pitää yrityksessä työskentelevien energia-asiantuntijoiden ja maankäytön suunnittelijoiden välistä yhteistyötä. Heikki Lehtonen tekeillä olevan Suomun yleiskaavan äärellä entisajan välinein. Hakaviivoitinta ja kolmioviivoitinta käytettiin 1980-luvulle saakka, jolloin siirryttiin tietokoneaikaan. FCG Consulting People 2/

16 Teksti: Anna-Maija Gruber Kuva: Jorma Peltonen FCG:llä on pitkä ja moni nainen kehitysyhteistyöhankkeiden historia. Suomen kehitysavun pääkohteessa Afrikassa erilaisia projekteja on ollut muun muassa Keniassa, Tansaniassa, Etiopiassa, Sambiassa, Sudanissa, Etelä- Afrikassa, Namibiassa, Malawissa, Egyptissä, Ghanassa, Somaliassa ja Liberiassa. Uusi sähköinen säilytyspalvelu on merkittävä parannus, kunhan sen toiminta käynnistyy kunnolla, toteaa Kansallisarkiston kehittämisjohtaja Päivi Happonen. Uusia Afrikan-hankkeita Käynnissä olevista Afrikan hankkeista kaksi on opetussektorilla, toinen Sudanissa ja toinen Mosambikissa. Maailmanpankin vesisektorihankkeet ovat menossa Tansaniassa ja Etiopiassa sekä ulkoministeriön ICT-hanke Etiopiassa. Nykyiset kehitysavun muodot ovat viime aikoina painottuneet taas hanketoimintaan enemmän kuin aikaisemmin. Kenian vesipalvelurahastolle teknistä apua Alkukesästä ratkesi FCG:n eduksi ulkoministeriön kilpailu vesialan hankkeesta, jonka tavoitteena on antaa asiantuntija-apua Nairobissa toimivalle koko maan vesiasioita hoitavalle rahastolle Water Services Trust Fundille. Kyseessä on aivan uudenlainen toi- mintamuoto, kertoo projektijohtaja Auli Keinänen International Consulting -yksiköstä. Suomen osuutena on rahoittaa rahastolle neuvonantaja, joka neuvoo Kenian köyhimmän maaseudun vesihuollon toteutusta, sen rahoituksen kanavointia ja tietohallinnon kehittämistä. Kyseessä on kaksivuotinen hanke, johon liittyy yhden lisävuoden optio. Asia ja aihe eivät ole vieraita, sillä Suomi ja FCG ovat olleet mukana lukuisissa Kenian vesihuollon kehittämiseen tähtäävissä yhteistyöhankkeissa usean vuoden ajan jo ja 2000-luvuilla. Mosambikissa on lähiaikoina alkamassa uusi monivuotinen maaseudun kehittämishanke. Pulaa konsulteista Kehitysyhteistyössä välillä vallinnut hiljaiselo on vaikuttanut siihen, että suomalaisista kokeneista konsulteista alkaa olla pula. Kokemusta syntyy kuitenkin vain, jos on riittävästi tilaisuuksia hankkia sitä. Kun kysyntä ei ole ollut vakaata, on tarjontakin siitä syystä vähentynyt, pahoittelee Keinänen. FCG tähtää uusiin Afrikka-hankkeisiin. Niinpä tarjoustoiminta on aktiivista, ja useita uusia hankkeita on kehitettävänä. Suomen rahoittamat hankkeet ovat hyvä kasvualusta nuorille tulevaisuuden tekijöille, kunhan tarjouspyynnöt sallivat luovan ajattelun tiimejä koottaessa. 16 FCG Consulting People 2/2010

17 Kansallisarkistolle uusi sähköinen säilytyspalvelu Teksti: Anna-Maija Gruber Kuva: Jarmo Teinilä Kansallisarkistolle valmistuu vuoden loppuun mennessä uusi valtionhallinnon asiakirjojen sähköinen säilytyspalvelu. FCG on toiminut konsulttina palvelua toteuttavan tieto-järjestelmän hankinta- ja toteutus vaiheessa. Uusi sähköinen säilytyspalvelu on merkittävä parannus, kunhan sen toiminta käynnistyy kunnolla, toteaa Kansallisarkiston kehittämisjohtaja Päivi Happonen. Aluksi sähköiseen säilytykseen tulee vain valtionhallinnon materiaalia, joka on tallennettavissa sinne noin vuoden kuluttua asiankäsittelyn päättymisestä, kertoo Kansallisarkiston kehittämisjohtaja Päivi Happonen. Kuntien sähköisten asiakirjojen säilytys on valitettavasti edelleen ratkaisematta. Lähes 200 km arkistoa Tähän mennessä pysyvästi säilytettävät paperiset asiakirjat ovat siirtyneet arkistolaitokseen vasta 40 vuoden päästä, joten organisaatiot ovat itse säilyttäneet niitä pitkään. Asiakirjoja on siirretty jo yli 180 kilometrin verran eri kohteisiin Helsingissä ja seitsemään maakunta-arkistoon. Sähköinen säilytyspalvelu on tilansäästönkin kannalta merkittävä parannus, kunhan toiminta käynnistyy kunnolla. Paperiasiakirjoja virtaa silti vielä kauan, koska uusi systeemi koskee vain sähköisesti syntyneitä, määräykset täyttäviä asiakirjoja, toteaa Happonen. Järjestelmää ajetaan vuoteen 2015 asti pienellä kapasiteetilla, jonka koko on alussa 5 teratavua. Sen jälkeen käytön pitäisi laajeta. Siihen asti palvelu pysyy maksuttomana. Lisää yhteensopivuutta Järjestelmään tallennettavien asiakirjojen tulee täyttää arkistolaitoksen määräykset, jotka koskevat mm. metatietoja. Jatkossa yhdenmukaisuutta on toivottavasti myös niiden sisällöissä. Sähköinen säilyttäminen on osa hallinnon kehittämistä. Tiedon säilyttämisen tulee olla osa prosessia, ei erillinen toiminto, määrittelee Happonen. Julkishallinnon tietojärjestelmien yhteensovittaminen on muutenkin tarkastelun kohteena erityisesti valtiovarainministeriössä. Sähköisen säilytysjärjestelmän määrittely käynnistyi valtioneuvoston päätöksestä ja budjettimäärärahalla. Sen rakentamiseen kuluu viiden vuoden aikana noin 5 miljoonaa euroa. Ainutlaatuinen hanke FCG on ollut mukana hankkeen eri vaiheissa, ensin palveluntuottajan hankinnassa, sitten Kansallisarkiston henkilöresurssien arvioinnissa. Tänä vuonna vuorossa on toteutuksen tuki ja katselmointi. Eri hankkeet on saatu kilpailutuksen kautta. Tämä on ollut meillekin merkittävä projekti, koska julkishallinnossa on vuosittain vähän tämän kokoluokan hankkeita, joissa kaivataan riippumatonta neuvonantoa, arvioi liiketoimintajohtaja Anette Vaini-Antila. Kiintoisaa on sekin, että vastaavia kotimaisia projekteja ei ole, joten benchmarkkausta on haettu ulkomailta. Siinä meillä on ollut apuna FCG:n kansainvälisyys ja esimerkiksi Brysselin yhteydet. FCG Consulting People 2/

18 Teksti: Paula Böhling Kuva: Jarmo Teinilä 18 FCG Consulting People 2/2010

19 Urheilukentät kuntoon Leppävaaran urheilupuistossa Espoossa on järjestetty muun muassa yleis urheilun kotimainen huipputapahtuma Kalevan Kisat. Niitä varten kenttä peruskorjattiin Kun vuoden 2009 Kalevan Kisat saatiin tänne Leppävaaraan, iältään reilu kaksikymppinen kenttä oli pakko korjata, sillä esimerkiksi juoksuradat eivät täyttäneet lainkaan niille asetettuja vaatimuksia, kertoo Espoon kaupungin suunnitteluinsinööri Gunnar Kokko. Kaupunki päätti tehdä suurimmassa urheilupuistossaan samalla perusteellisen korjauksen. Juoksuratojen lisäksi uusittiin muun muassa pituushyppypaikat, takasuoran lähtötaskut, keinonurmet ja aidat. Kuluvan vuoden alussa tuli sitten vielä tieto, että takasuoralle pitkään kaivattu maavallikatsomokin voidaan rakentaa. Ei siinä auttanut muu kuin kääntyä taas kerran FCG:n ja projektipäällikkö Kalle Linkolan puoleen. Aikataulu oli tiukka, mutta hyvin meni, nyt on käytettävissä noin paikkaa puolen metrin istumaleveydellä laskettuna, Kokko selostaa tyytyväisenä. Ydinkysymys: kuka kenttää käyttää? Kun on kyse olemassa olevan kentän saneerauksesta, kuten nykyisin lähes aina, suunnitteluvaiheen ensimmäisiä asioita on selvittää, mitä on rakennettu, milloin ja miten. Kenttämestareiden haastattelulla kartoitetaan mahdolliset ongelmakohdat. Linkola toivoo, että heti alkuun pohdittaisiin perusteellisesti myös sitä, kuka kenttää oikeasti käyttää ja riittäisikö jokin muu kuin stadiontyyppinen ratkaisu. Leppävaaran urheilupuisto on erikoistapaus, mutta useimpia kenttiä käytetään ehkä vain koululiikuntaan ja lähiliikuntaan. Silloin ei tarvitse laittaa viimeistä huutoa olevaa Mondoa ja televisioinnin vaatimaa suurta valaistustehoa ja rahaa säästyy. On kohde ja toteutustapa mikä tahansa, suunnittelijalle on tärkeää saada riittävät lähtötiedot ajoissa, Linkola tiivistää. Myös tavoitteiden pitää olla tiedossa alusta pitäen, koska rakentamiseen tarvittava rahasumma naulataan kiinni liki sataprosenttisesti jo suunnittelussa. Paljon huomioon otettavaa Urheilukenttien rakentamisesta on olemassa monia määräyksiä, ohjeita ja suosituksia. Yleisurheilukentän juoksuradan pituus on 400 metriä, ja myös kaarresäteestä on suositus. Jalkapallokentässä taas on hyvä olla riittävästi leveyttä, koska juniorit pelaavat kentällä poikittain. Aidat, valaisinmastot ja muut kiinteät kohteet pyritään sijoittamaan mahdollisimman kauas pelialueesta, jottei niistä aiheudu loukkaantumisriskiä. IAAF:n, FIFAn, ITF:n ja muiden kansainvälisten lajiliittojen määräykset ja ohjeet on opiskeltu tarkkaan, Kalle vakuuttaa. Suunnittelun piiriin kuuluvat myös turvallisuus, liikennejärjestelyt ja kaikki muu, mitä on ympärillä. Varsinaista poistumissuunnitelmaa ei avoimeen tilaan sijoittuvalla kentällä tarvitse tehdä, mutta esimerkiksi pysäköintialueet ja saattoliikkeen vaatima tila on tärkeää huolehtia kuntoon, muistuttaa lähes kokopäiväisesti kenttäsuunnittelun parissa työskentelevä geoteknikko. FCG:n muista osaajista hän tarvitsee useimmin avukseen rakenne-, liikenne- ja sähkösuunnittelijoita. Harjun stadionin perusparannus käynnissä Harjun stadion on ollut Jyväskylän merkittävin kilpaurheilupaikka 1920-luvulta saakka. Yleisurheilun ja jalkapallon kilpailu- ja harrastetoiminnassa käytettävän kentän perusparannus tehdään FCG:n laatiman suunnitelman pohjalta. Suunnitteluprojektia FCG:llä vetänyt aluepäällikkö Jarmo Silvennoinen kertoo, että Harjulle on tehty koko urheilualueen kattava yleissuunnitelma. Siinä toimenpiteet on vaiheistettu neljälle vuodelle. Rakentamisen ensimmäinen vaihe, johon kuuluvat muun muassa keskikentän nurmialueen uusiminen ja kentänlämmitysputkiston rakentaminen, valmistuu vuoden 2010 aikana. Pelaamaan päästiin kuitenkin jo heinäkuussa, toteaa hanketta Jyväskylän kaupungin puolella vetänyt kunnossapitopäällikkö Jouni Vilkman. Työt ovat edenneet suunnitelman mukaisesti. Vuosina ovat vuorossa katsomot, valaistus, pituushyppy- ja kolmiloikkapaikkojen rakentaminen sekä kentänlämmityslaitteiston hankkiminen. Se on vielä vähän parempi kuin Pekingissä, kehuvat Gunnar Kokko ja Kalle Linkola juoksu radan pintamateriaalia. Useita toimeksiantoja on tehty yhdessä, ja suunnittelutyö sujuu. Suunnittelija tietää, mitä asiakas haluaa ja asiakas tietää, mitä saa. Kaikki ovat tyytyväisiä. FCG Consulting People 2/

20 Liian korkea kynnys siirtyminen laitureilta hankalaa. Näytössä heijastumia hankala katsoa tietystä suunnasta. Katos suojaa tuulelta ja sateelta. Esteettömästi asemilla? FCG on tehnyt Ratahallintokeskuksen (nyk. Liikennevirasto) toimeksiannosta esteettömyyskartoituksen yhteensä 180 henkilöliikenneasemalle. Tietoja kerättiin myös asemien palvelutasoon vaikuttavista tekijöistä. Arvioinnissa käytettiin yhdessä asiakkaan kanssa laadittua kriteeristöä ja laajaa lomaketta. Näin varmistettiin, että kaikille asemille tehdyt kartoitukset ovat mahdollisimman kattavia ja keskenään vertailukelpoisia huolimatta asemien ja arvioitsijoiden suuresta määrästä, kertoo Oulun ja Pohjois-Suomen 25 aseman mittauksista vastannut rakennusmestari Hannu Verronen FCG:ltä Kartoituksessa käytiin läpi kevyen liikenteen reitit asemalle, siirtyminen laitureille ja laitureilta, laiturit ja laiturivarustus, liityntäliikenne, asemarakennus sekä mainittujen kohteiden kunnossa- ja puhtaanapito. Työn tuloksena syntyi tietokanta, jonka tietoja käytetään hyväksi laadittaessa kehittämisohjelmaa asemien palvelutason ja esteettömyyden parantamiseksi. Kehittämistoimenpiteillä lisätään rautatieliikenteen palvelujen houkuttelevuutta ja saavutettavuutta. Esteettömät reitit ja palvelut ovat kaikkien käyttäjien etu, sanoo ylitarkastaja Arja Aalto Liikennevirastosta. Materiaalitehokkuusselvitys ympäristöministeriölle Ympäristöministeriö on tilannut FCG:ltä selvityksen talonrakenta misen materiaalitehokkuuden es teis tä. Yhteistyökumppanina hank keessa toimii mikkeliläinen kon sulttiyhtiö Ekoleima Ay. Selvitystä koskeva tarjouskilpailu ratkesi maaliskuussa 2010, ja selvityksen on määrä valmistua lokakuun loppuun mennessä. Hanke on osa laajempaa hankekokonaisuutta, ja sen tavoitteena on selvittää sekä talonrakentamisen materiaalitehokkuuden esteitä että jätteiden käsittelyyn liit- tyviä hyviä käytäntöjä. Hankkeen pohjalta tehdään ehdotuksia rakentamisen materiaalitaloutta parantavista ohjauskeinoista. Läpikäytäviä osa-alueita ovat muun muassa rakennusjätteen synnyn ehkäisy, sen käsittely, materiaalivalinnat ja pitkä käyttöikä, projektipäällikkö Riitta Kojo FCG:ltä kertoo. FCG:n rooli hankkeessa on materiaalitehokkuuden nykytilan selvitys. Työ tehdään jätehuollon ja rakennuttamisen sekä ylläpitopalvelujen yhteistyönä. Mahdolliset uudet käytettävät ohjauskeinot voivat olla hallinnollisia, taloudellisia ja informatiivisia, ja niitä selvittää Ekoleiman toimitusjohtaja Raimo Lilja. Hanketta ohjaa ohjausryhmä. Tarve rakentaa materiaalitehokkaasti on merkittävästi lisääntynyt, ja ympäristöministeriöllä on suurta mielenkiintoa asian edistämiseen. Selvityksen tuloksia on tarkoitus hyödyntää valtakunnallisen ja alueellisten jätesuunnitelmien sekä EU:n uuden jätedirektiivin täytäntöönpanossa sekä jätelain kokonaisuudistuksen valmistelussa, kertoo Kojo. HUS tähtää resurssien optimikäyttöön FAELA TM -hoitoisuusluokitusjärjestelmää käytetään monin tavoin apuna hoitotyön suunnittelussa. Se tuottaa tietoa muun muassa potilaiden hoidon tarpeesta, hoitohenkilökunnan työpanoksesta ja työn tuottavuudesta. Henkilöstövoimavarat voidaan hoitoisuustietojen avulla kohdistaa mahdollisimman hyvin potilaiden tarpeiden mukaisesti. Meillä tätä on hyödynnetty varsinkin työvuorojen ja toimintaprosessien suunnittelussa. Hoitohenkilöstö on käytössä tehokkaasti ilman vajaakäyttöä tai kohtuutonta ylikuormitusta, kuvailee kehittämispäällikkö Kristiina Junttila HUS:sta. Hoitoisuustiedoilla saamme myös viitteitä hoitotyön laadusta. Lisäksi työmäärän optimointi parantaa hoitohenkilöstön työhyvinvointia ja työssä viihtymistä, Junttila arvioi viitaten Auvo Rauhalan tutkimukseen, jonka mukaan sairauspoissaolot lisääntyvät työmäärän ylitettyä tietyn rajan. Tuotepäällikkö Anne Kanerva FCG:ltä kertoo, että FAELA TM -järjestelmää käytetään erikoissairaanhoidossa jo lähes kaikissa maamme sairaanhoitopiireissä. Järjestelmän omistaa Suomen Kuntaliitto, ja FCG myöntää siihen käyttöoikeuksia vuosittaisilla lisensseillä. 20 FCG Consulting People 2/2010