Selvitys lasten päivähoidon ja esiopetuksen sekä koululaisten iltapäivätoiminnan hallinnollisesta asemasta Kosken Tl ja Marttilan kunnissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys lasten päivähoidon ja esiopetuksen sekä koululaisten iltapäivätoiminnan hallinnollisesta asemasta Kosken Tl ja Marttilan kunnissa"

Transkriptio

1 Selvitys lasten päivähoidon ja esiopetuksen sekä koululaisten iltapäivätoiminnan hallinnollisesta asemasta Kosken Tl ja Marttilan kunnissa

2 Sisältö 1. Taustaksi 3 2. Varhaiskasvatuksen kokonaisuus 4 3. Lainsäädäntö 5 4. Hallinnollinen asema valtionhallinnossa ja kunnissa 8 5. Nykyinen tilanne ja toiminnan organisointi Kosken Tl ja Marttilan kunnissa Väestörakenne ja päivähoidon käyttö Hallinto Talous Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimintayksiköt ja henkilöstö Kysely päivähoidon ja perusopetuksen johtamisesta ja ohjauksesta vastaaville henkilöille Yleisnäkemys toimivimmasta hallinnollisesta ratkaisusta Lyhyen ja pitkän aikavälin haitat ja hyödyt muutokseen liittyen Vaikutukset johtamiseen Vaikutukset henkilöstön ja tilojen yhteiskäyttömahdollisuuksiin Vaikutukset käytännön toimintaan Muutoksen ajankohta Muuta huomioitavaa Johtopäätökset Esitys varhaiskasvatuksen hallintomallista 26 Liitteet Päivähoidon hallinto kunnissa Päivähoidon hallinnollinen sijoittuminen, kysely

3 3 1. Taustaksi Kosken Tl ja Marttilan kunnissa on tehty päätös sosiaalihuollon tehtävien siirtymisestä Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueelle. Lasten päivähoito ja esiopetus eivät siirry yhteistoiminta-alueelle. Lasten päivähoito ja esiopetus kuuluvat molemmissa kunnissa tällä hetkellä sosiaalilautakunnan alaisuuteen. Koululaisten iltapäivätoiminnasta vastaavat nykyisin molemmissa kunnissa vapaaaikalautakunnat. Tässä selvityksessä tarkastellaan varhaiskasvatuksen hallinnolliseen sijoittumiseen Kosken Tl ja Marttilan kunnissa liittyviä kysymyksiä toiminnan sisällön, lainsäädännön sekä muualla Suomessa tehtyjen ratkaisujen näkökulmasta. Selvityksen tueksi laadittiin kuntien varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtamisesta ja ohjauksesta vastaaville henkilöille myös kysely. Siinä käsiteltiin asiaa kuudesta näkökulmasta: 1. Yleisnäkemys toimivimmasta hallinnollisesta ratkaisusta 2. Lyhyen ja pitkän aikavälin haitat ja hyödyt muutokseen liittyen 3. Vaikutukset johtamiseen 4. Vaikutukset henkilöstön ja tilojen yhteiskäyttömahdollisuuksiin 5. Vaikutukset käytännön toimintaan 6. Muutoksen ajankohta Kyselyn lisäksi tausta-aineistona käytettiin kuntien lasten ja nuorten hyvinvointi- ja lastensuojelusuunnitelmia, varhaiskasvatusta koskevaa lainsäädäntöä, valtioneuvoston periaatepäätöstä varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista (2002), Tuulikki Petäjäniemen sekä Simo Pokin sosiaali- ja terveysministeriölle sekä opetusministeriölle luovuttamaa selvitystä päivähoidon ja varhaiskasvatuksen asemasta valtionhallinnosta, selvityksiä varhaiskasvatuksen hallinnollisesta asemasta Loimaalla, Aurassa ja Pöytyällä (2010/2011), selvitystä päivähoidon hallinnon järjestämisestä Naantalissa (2010) sekä Espoon kaupungin vuonna 2008 laatimaa selvitystä päivähoidon ja koulutoimen mahdollisesta hallinnollisesta yhdistämisestä. Selvityksen on laatinut hallintotieteiden maisteri Pasi Oksanen.

4 4 2. Varhaiskasvatuksen kokonaisuus Valtioneuvosto on periaatepäätöksessään varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista (STM:n julkaisuja 2002:9) määritellyt varhaiskasvatuksen sisällön seuraavasti: Varhaiskasvatus on lapsen eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lapsen tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista. Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja vastuu ja yhteiskunnan tarjoamat varhaiskasvatuspalvelut tukevat lapsen kotikasvatusta. Vanhemmat valitsevat lastensa varhaiskasvatuspalvelut. Yhteiskunnan järjestämä ja valvoma varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Se on suunnitelmallista ja tavoitteellista vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, jossa lapsen omaehtoinen leikki on keskeisessä asemassa. Lähtökohtana on laaja-alaiseen, monitieteiseen tietoon ja tutkimukseen sekä varhaiskasvatuksen menetelmien tuntemiseen perustuva, kokonaisvaltainen näkemys lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Periaatepäätöksessä todetaan, että päivähoito eri muotoineen on vallitsevin yhteiskunnallisen varhaiskasvatuksen toimintaympäristö. Tämän lisäksi tärkeän osan varhaiskasvatusta muodostaa esiopetus, joka on vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista tarjottavaa suunnitelmallista opetus- ja kasvatustyötä. Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Varhaiskasvatuksen piiriin kuuluvat myös oppivelvollisuusikäiset lapset, jotka käyttävät varhaiskasvatuspalveluita. Varhaiskasvatuspalvelujen kokonaisuus muodostuu päiväkotihoidosta, perhepäivähoidosta, esiopetuksesta, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta sekä avoimesta varhaiskasvatustoiminnasta. Päivähoitopalvelujen järjestelmää täydentävät yksityisen hoidon ja kotihoidon tuet. Toiminnan sisältöä voidaan kuvata educare -käsitteellä, jolla tarkoittaa sitä, että palveluun ja toimintaan sisältyy hoitoa, kasvatusta ja opetusta. Kunkin elementin osuus muuttuu lapsen kasvun ja kehityksen myötä. Nuorimpien lasten kohdalla korostuu hoito ja hoiva ja lapsen lähestyessä kouluikää kasvaa opetuksen rooli suuremmaksi (kuvio 1) hoito ja kasvatus opetus LAPSEN IKÄ Kuvio 1. Educare

5 5 3. Lainsäädäntö Päivähoidon hallinnollisesta asemasta kunnassa säädetään sosiaalihuoltolaissa (710/1982). Elokuun 2003 alussa voimaan tulleella väliaikaisella lainsäädännöllä annettiin kunnille mahdollisuus itse päättää, mikä kuntalain mukainen luottamusmiehistä koostuva monijäseninen toimielin huolehtii lasten päivähoidosta annetussa laissa sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa kunnalle säädetyistä tehtävistä väliaikainen kokeilulainsäädäntö kumottiin ja voimaan astui laki sosiaalihuoltolain 6:n muuttamisesta (1329/2006). Siinä todetaan, että sosiaalihuollon toimeenpanoon kyseessä olevan lain mukaan kuuluvista tehtävistä sekä niistä tehtävistä, jotka muussa laissa säädetään sosiaalilautakunnan taikka muun vastaavan toimielimen tehtäväksi, huolehtii yksi tai useampi kunnan määräämä monijäseninen toimielin. Muutos merkitsee sitä, että sosiaalihuollon alaan kuuluvia tehtäviä voidaan jakaa kunnan päättämässä laajuudessa yhdelle tai useammalle monijäseniselle toimielimelle. Päätöksen tekee kunnan valtuusto. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa (169/2007) todetaan, että kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja sosiaalihuollosta on oltava vähintään noin asukasta. Yhteistoiminta-alueeseen kuuluva kunta voi kuitenkin jatkossakin huolehtia itse lasten päivähoidosta annetussa laissa sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa tarkoitetuista tehtävistä. Keskeisin osa varhaiskasvatusta koskevaa lainsäädäntöä muodostuu päivähoitolaista ja asetuksesta, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukea koskevasta lainsäädännöstä sekä perusopetuslaista ja -asetuksesta. Ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia päivähoidon tehtävissä säätelee laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Päivähoidon asiakasmaksuista säädetään lailla ja asetuksella sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksuista Laissa lasten päivähoidosta (36/1973) todetaan, että päivähoitoa voivat saada lapset, jotka vielä eivät ole oppivelvollisuusikäisiä sekä milloin erityiset olosuhteet sitä vaativat eikä hoitoa ole muulla tavoin järjestetty, myös sitä vanhemmat lapset. Päivähoito on pyrittävä järjestämään siten, että se tarjoaa lapsen hoidolle ja kasvatukselle sopivan hoitopaikan ja jatkuvan hoidon sinä vuorokauden aikana, jona sitä tarvitaan. Päivähoidolla tarkoitetaan lapsen hoidon järjestämistä päiväkotihoitona, perhepäivähoitona, leikkitoimintana tai muuna päivähoitotoimintana. Kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Päivähoitolaissa säädetään myös päivähoidon kasvatustavoitteista ja erityistä tukea tarvitsevien lasten päivähoidon järjestämisestä. Lakia lasten päivähoidosta muutettiin vuonna 2011 sisällyttämällä lakiin säännös, jonka mukaan kunta voi järjestää lasten päivähoitoa myös muille kuin kunnan omille asukkaille. Muutos astui voimaan elokuun 2011 alusta. Asetuksessa lasten päivähoidosta (239/1973) säädetään mm. päivähoitoon liittyvien hakemusten käsittelystä ja hakuajoista, päivähoidon kokopäivä- ja osapäivähoidon hoitoajoista, hoitohenkilökunnan ja lasten välisestä suhdeluvusta sekä hoitohenkilöstön kelpoisuusehdoista päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Sosiaalihuollon johtotehtävien sekä mm.

6 6 lastentarhanopettajien ja lähihoitajien kelpoisuuksista säädetään laissa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005). Lasten päivähoidon maksun määräämisestä, kuukausimaksuista, tulorajoista sekä kunnan perimän maksun ylärajasta säädetään laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992). Laki sisältää myös säännökset edellytyksistä maksun perimättä jättämiseen tai sen alentamiseen. Asetuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (912/1992) täsmennetään maksukäytäntöjä esimerkiksi lapsen poissaolojen huomioon ottamisesta maksua määrättäessä sekä säännellään lapsen tilapäisen poissaolon johdosta järjestettyjen muiden sosiaalipalvelujen maksuttomuudesta. Laissa lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta (1128/1996) säädetään oikeudesta päivähoitopaikalle vaihtoehtoiseen lapsen hoidon järjestämiseksi suoritettavaan taloudelliseen tukeen. Lain mukaista hoitorahaa ja hoitolisää voidaan maksaa joko kotihoidon tukena tai yksityisen hoidon tukena. Tuen maksamisesta vastaa Kansaneläkelaitos, jolle kunta korvaa tuen kustannukset. Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään mm. perusopetuksesta, oppivelvollisuudesta, esiopetuksesta sekä aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Kunta on lain mukaan velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Lisäksi kunta on velvollinen järjestämään oppivelvollisuuden alkamisvuonna esiopetusta pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille ja niille lapsille, jotka aloittavat perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin. Esiopetusta järjestettäessä tulee ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluita. Mikäli esiopetusta järjestetään lasten päivähoidosta annetun lain tarkoittamassa päivähoitopaikassa, sovelletaan esiopetuksessa perusopetuslain lisäksi päivähoitolain ja asetuksen määräyksiä. Perusopetuslaissa myös todetaan, että kunta voi järjestää ja hankkia laissa määriteltyä aamu- ja iltapäivätoimintaa. Mikäli toimintaa järjestetään, tulee sitä tarjota kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä erityisopetuksessa oleville oppilaille kunnan päättämässä laajuudessa. Vuoden 2011 elokuusta alkaen on perusopetuslakia muutettu siten, että jos esiopetusta saava lapsi osallistuu muussa kuin asuinkunnassaan järjestettävään lasten päivähoitoon, opetuksen järjestäjällä on oikeus edellyttää, että lapsen huoltaja vastaa lapsen kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista päivähoitopaikan ja esiopetuksen järjestämispaikan välillä. Lastensuojelulaissa (417/2007) todetaan, että lastensuojelun tehtävänä on turvata lapsen oikeudet turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun ja huolenpitoon. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Lastensuojelun lisäksi kunta järjestää ehkäisevää lastensuojelua silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia

7 7 sekä tuetaan vanhemmuutta. Laissa todetaan, että ehkäisevää lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki, jota annetaan esimerkiksi opetuksessa, nuorisotyössä, päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lokakuun 2011 alusta tulivat voimaan laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) ja sen nojalla annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetus (1053/2011). Lakia sovelletaan sellaisiin sosiaalipalveluihin, joita kunta on velvollinen järjestämään sosiaalihuoltolain mukaan, sikäli kuin niitä on mahdollista tuottaa yksityisesti liike- tai ammattitoimintaa harjoittamalla. Tällaista palvelua on esimerkiksi lasten päivähoito. Laissa määritetään yksityisten sosiaalipalvelujen tuottamisen toimintaedellytyksistä, vastuista palvelun laadussa sekä palvelun tuottamiseen liittyvistä lupa-, ilmoitus- ja vastuumenettelyistä.

8 8 4. Hallinnollinen asema valtionhallinnossa ja kunnissa Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisestä, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisystä sekä sosiaali- ja terveyspalveluista. Ministeriön tehtäväkuvaan kuuluu sosiaalisen hyvinvoinnin ja sosiaalisten ongelmien ehkäisyn lisäksi lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaaminen. Päivähoito on tällä hetkellä sosiaalipalveluna yksi osa lasten ja perheen palveluita. Päivähoidon suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta valtionhallinnossa vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriö puolestaan vastaa koulutuspolitiikan suunnittelusta ja toimeenpanosta sekä koulutuspolitiikan kehittämisestä, jonka lisäksi ministeriön toimialaan kuuluvat tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikka. Perusopetuslain mukainen esiopetus kuuluu ministeriön toimialaan ja se vastaa siihen liittyvästä lainsäädännöstä, koulutuspoliittisten linjausten valmistelusta sekä ohjauksesta. Myös koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta kuuluvat opetus- ja kulttuuriministeriölle. Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen asemasta valtionhallinnossa tehtiin keväällä 2010 peruspalveluministeri Risikon ja opetusministeri Virkkusen toimeksiannosta selvitys (Petäjäniemi Pokki: Selvitys päivähoidon ja varhaiskasvatuksen asemasta valtionhallinnossa ). Selvityksen laatijat esittivät selvityksessä kannanottonaan, että päivähoidon hallinto tulisi siirtää kokonaisuutena sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta opetusministeriön hallinnonalalle. Päätöstä tällaisen siirron tekemisestä ei kuitenkaan ole tehty. Kunnat voivat itse päättää mikä monijäseninen toimielin huolehtii lasten päivähoidosta annetussa laissa (36/1973) sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa (1128/1996) kunnalle säädetyistä tehtävistä. Kuntaliiton ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä tilasto (http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/sosiaalipalvelut/lastenpaivahoito/lphhallinto/sivut/default.aspx) siitä, mihin päivähoidon tehtävät on eri kunnissa hallinnollisesti sijoitettu, on päivitetty heinäkuussa 2011 laaditun kyselyn avulla. Kysely kattoi kaikki Manner- Suomen 320 kuntaa. Päivähoidon tehtävistä huolehti tuolloin 108 kunnassa (34 %) sosiaalitoimen lautakunta. 190 kunnassa (59%) päivähoidon tehtävät oli siirretty opetustoimen lautakuntaan. Lisäksi kyselyn ajankohtana 25 kuntaa oli tehnyt päätöksen siitä, että päivähoito siirtyy opetustoimeen vuosien aikana. 22 kunnassa (7 %) päivähoito oli organisoitu muulla tavalla. Näissä tapauksissa 14:ssa päivähoidon tehtäviä hoitivat peruspalvelujen kuntayhtymät. Lisäksi neljässä kunnassa käytössä oli elämänkaarimalli, kolmessa päivähoito kuului kunnanhallitukselle ja yhdessä kunnassa hyvinvointilautakunnalle. Selvityksen liitteenä 1 on taulukko päivähoidon hallinnollisesta sijoittumisesta eri kunnissa.

9 9 5. Nykyinen tilanne ja toiminnan organisointi Kosken Tl ja Marttilan kunnissa 5.1. Väestörakenne ja päivähoidon käyttö Kosken Tl kunnan asukasluku vuoden 2010 lopussa oli 2436 (taulukko 1) Vuoteen 2000 verrattuna on väestön määrä laskenut 4,5 %. Samana aikana on alle kouluikäisten lasten määrä pudonnut noin 30 % niin, että vuoden 2010 lopussa heitä oli kunnassa 125. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan alle kouluikäisten määrä pysyisi jatkossa suunnilleen tällä tasolla vuosiin 2015 (121) ja 2020 (117) mennessä. Marttilassa väkiluku oli vuoden 2010 lopussa 1994 (taulukko 2). Kokonaisväestön määrä on vuoteen 2000 verraten laskenut 6,6 %. Alle kouluikäisten lasten määrä on pudonnut runsaat 21 %. Vuoden 2010 lopussa oli alle kouluikäisiä lapsia kunnassa yhteensä 126. Väestöennusteen mukaan lasten määrä kuitenkin kasvaisi kuluvan vuosikymmenen kuluessa lähes vuoden 2000 tasolle niin, että alle kouluikäisiä lapsia olisi vuonna ja vuonna Väestöennusteet perustuvat Tilastokeskuksen laatimaan trendilaskelmaan, jossa lähdetään siitä, että syntyvyyden ja kuolleisuuden kehitys sekä muuttoliike ovat jatkossakin suunnilleen aiempien vuosien tasolla. Vuoden 2010 lopussa oli Kosken Tl kunnassa kokopäivähoidossa 37 lasta ja osapäivähoidossa 25 lasta (Sotkanet). Marttilan kunnassa kokopäivähoidossa lapsia oli 30 ja osapäivähoidossa 15. Esiopetuksessa lapsia oli samaan aikaan Kosken Tl kunnassa 16 ja Marttilassa 20 lasta. Ikäryhmiin jaoteltuna oli Kosken Tl kunnassa kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa 1-2 vuotiaita lapsia 9 (25 % ikäluokasta) ja osapäivähoidossa 3 (8 % ikäluokasta). 3-5 vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa oli 27 (45 % ikäluokasta) ja osapäivähoidossa 13 (22 % vastaavanikäisistä). Marttilassa 1-2 vuotiaista oli kokopäivähoidossa 9 (23 % ikäluokasta). Osapäivähoidossa 1-2 vuotiaita ei ollut. 3-5 vuotiaita oli kokopäivähoidossa 21 (44 % ikäluokasta) ja osapäivähoidossa 3 (6 % ikäluokasta) Koski Tl Ikäluokat Muutos Taulukko 1. Kosken Tl kunnan väestörakenne ja ennuste Muutos-% Trenditilaston mukainen muutos Muutos- % vuotiaat ,8-8 -6, vuotiaat , , vuotiaat ,0 15 7, vuotiaat , , vuotiaat , , vuotiaat , ,4 85 vuotta täyttäneet , , , ,7

10 10 Marttila Ikäluokat Muutos Taulukko 2. Marttilan kunnan väestörakenne ja -ennuste Muutos-% Trenditilaston mukainen muutos Muutos- % vuotiaat , , vuotiaat ,5 10 5, vuotiaat ,3 3 1, vuotiaat , , vuotiaat , , vuotiaat , ,5 85 vuotta täyttäneet , , ,6 22 1, Hallinto Koski Tl Kosken Tl kunnassa on toiminta jaettu neljään toimialaan: Yleis- ja taloushallinnon toimiala, sosiaalitoimen toimiala, sivistystoimen toimiala sekä teknisen toimen toimiala. Lasten päivähoito ja esiopetus ovat sosiaalitoimen toimialaan kuuluvia toimintoja ja kuuluvat lastenhoidon tehtäväalueeseen. Muita tehtäväalueita sosiaalitoimen toimialalla ovat hallinto/sosiaalilautakunta, vanhustenhuolto, vammaishuolto, muut sosiaalipalvelut ja terveydenhuolto. Toimialan asiat käsitellään sosiaalilautakunnassa, jonka esittelijänä toimii hallinto- ja sosiaalijohtaja. Päivähoidon vastuualueen esimiehenä toimii päivähoidon ohjaaja. Sivistystoimen toimialalla on kolme lautakuntaa: Koululautakunta, vapaa-ajan lautakunta sekä kulttuurilautakunta. Koululautakunnan tehtäviin kuuluvat perusopetus, toisen asteen koulutus, aikuiskoulutus, taiteen perusopetus sekä musiikkiopistotoiminta. Koululautakuntaan kuuluu yhteensä 10 jäsentä, joista 5 on Kosken Tl kunnan edustajia. Lautakuntaan kuuluu myös 3 Marttilan kunnanvaltuuston ja 2 Loimaan kaupunginvaltuuston valitsemaa jäsentä. Käsiteltäessä yksinomaan Kosken Tl kunnan koulutointa koskevia asioita, on lautakunnan jäsenmäärä 5. Koululautakunnan esittelijänä toimii koulutoimenjohtaja. Vapaa-ajan lautakunnan tehtäviin kuuluvat nuorisotoimi, liikuntatoimi, aamu- ja iltapäivätoiminta sekä muu vapaa-ajan toiminta. Lautakunnan esittelijänä toimii vapaaaikasihteeri. Kulttuurilautakunnan tehtäväalueeseen kuuluvat kirjasto- ja kulttuuritoimi. Esittelijänä toimii kirjastotoimenjohtaja. Marttila Marttilan kunnan toiminta on organisoitu neljään toimialaan (hallinnon toimiala, sosiaali- ja terveystoimen toimiala, sivistystoimen toimiala sekä tekninen toimiala). Päivähoidon tehtäväalue (sisältäen päiväkodin, perhepäivähoidon, ryhmäperhepäiväkodit, esikoulun, muun ohjatun toiminnan, lastenhoidon tuen sekä yksityisen päivähoidon valvonnan) kuuluu sosiaali- ja terveystoimen toimialaan. Toimialan muita tehtäväalueita ovat sosiaalitoimisto, Suvirannan palvelukeskus, kehitysvammahuolto sekä terveydenhuolto.

11 11 Sosiaali- ja terveystoimen toimialan asiat käsitellään sosiaalilautakunnassa, jossa esittelijänä toimii sosiaalijohtaja. Päivähoidon tehtäväalueen esimiehenä toimii päivähoidon johtaja. Sivistystoimen toimialalla on Marttilassa kolme lautakuntaa. Koululautakunnalle kuuluvia tehtäväkokonaisuuksia ovat peruskoulutus, toisen asteen koulutus, aikuiskoulutus, taiteen perusopetus ja musiikkitoiminta. Lautakunnan esittelijänä toimii Marttilan koulun rehtori. Vapaa-aikalautakunnalle kuuluvat nuorisotoimi ja liikuntatoimi sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen. Lautakunnan esittelijänä toimii vapaa-aikasihteeri, joka vastaa myös koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan ottamisesta. Kolmantena sivistystoimen lautakuntana toimii kulttuurilautakunta, jolle kuuluvat kirjasto- ja kulttuuritoimen asiat. Lautakunnan esittelijänä toimii kirjastonhoitaja. Yleistä Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa (169/2007) todetaan, että kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja sosiaalihuollosta on oltava vähintään noin asukasta. Yhteistoiminta-alueeseen kuuluva kunta voi kuitenkin jatkossakin huolehtia itse lasten päivähoidosta annetussa laissa sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa tarkoitetuista tehtävistä. Tähän liittyen ovat Kosken Tl, Liedon, Marttilan ja Tarvasjoen kunnat tehneet sopimuksen, jonka mukaan kuntien järjestämisvastuulle säädetyt perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tehtävät annetaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) 5 :ssä ja kuntalain (365/1995) 76 :ssä tarkoitetulla tavalla hallintokunnan, Liedon tehtäväksi. Kosken Tl ja Marttilan osalta yhteistoiminta-alueelle siirretään vuoden 2013 alusta lukien kaikki perusterveydenhuollon tehtävät, erikoissairaanhoitopalveluiden hankkiminen sekä sosiaalitoimen tehtävistä mielenterveys- ja päihdehu0llon palvelut. Lisäksi on sovittu, että Kosken Tl ja Marttilan kunnat hankkivat perheneuvolapalvelut ostopalvelusopimuksella Liedon kunnalta. Varhaiskasvatukseen liittyviä tehtäviä ei tämän sopimuksen mukaisesti olla siirtämässä hallintokunnalle. Alkuperäistä, joulukuussa 201o hyväksyttyä sopimusta päätettiin muuttaa kesäkuussa 2011 (Kosken Tl kunnanvaltuusto , Marttilan kunnanvaltuusto ) niin, että sopijakuntien joukkoon liittyi myös Tarvasjoki. Samassa yhteydessä päättivät kunnanvaltuustot myös, että sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvään valmistelutyöhön kytketään laajan soten toteutuksen suunnittelu. Tavoitteena on käynnistää laaja sote yhteistoiminta-alueella viimeistään ) 5.3. Talous Kosken Tl kunnan ulkoisiksi toimintamenoiksi on vuoden 2012 talousarviossa arvioitu euroa. Sosiaalilautakunnan osuus kuluista on euroa (59,9 % kokonaiskuluista). Päivähoitoon ja esiopetukseen kuluista kohdistuu euroa (4,6 % kustannuksista). Ulkoisia toimintatuottoja on arvioitu saatavan euroa. Sosiaalilautakunnan osuus tuotoista on talousarviossa euroa (33,4 % kaikista tuotoista) ja lasten päivähoidon euroa (3,6 % toimintatuotoista).

12 12 Sivistystoimessa ovat koululautakunnan alaisen toiminnan toimintakulut vuoden 2012 talousarviossa euroa (24,3 % kunnan kokonaiskuluista) ja toimintatuotot euroa (36,9 kokonaistuotoista). Vapaa-ajanlautakunnalle kuuluvan toiminnan toimintakulut puolestaan ovat euroa (1,3 %) ja tuotot euroa (0,4 %). Kulttuurilautakunnan osalta kuluja on arvioitu muodostuvan Kosken Tl kunnassa euroa (1,0 %) ja tuottoja 870 euroa (0,03 %) Marttilan kunnan ulkoisiksi toimintakuluiksi vuonna 2012 on arvioitu euroa. Sosiaalilautakunnan osuus toimintakuluista on euroa (64,6 % kaikista toimintakuluista ), josta päivähoitoon kohdistuu kuluja euroa (7,1 % kaikista kuluista). Ulkoisia toimintatuottoja Marttilan kunnan vuoden 2012 talousarviossa on arvioitu saatavan yhteensä euroa. Sosiaalilautakunnan osuus näistä tuotoista on euroa (45,2 %) ja lasten päivähoidon euroa (5,2%). Sivistystoimessa ovat koululautakunnan alaisen toiminnan toimintakulut vuoden 2012 talousarviossa euroa (13 % kunnan kokonaiskuluista) ja toimintatuotot euroa (1,4 % kokonaistuotoista). Vapaa-aikalautakunnalle kuuluvan toiminnan toimintakulut puolestaan ovat euroa (2,6 %) ja tuotot euroa (2,4 %). Kulttuurilautakunnan osalta kuluja on arvioitu muodostuvan Marttilassa euroa (1,5 %) ja tuottoja 5700 euroa (0,3 %) 5.4. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimintayksiköt ja henkilöstö Kosken Tl ja Marttilan kunnissa järjestetään lapsiperheille päivähoitoa kokopäiväisenä tai osapäiväisenä vanhempien tarpeiden mukaan päiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Järjestelmää täydentää kotihoidon tukeminen kotihoidon tuen, yksityisen hoidon tuen sekä kotihoidon kuntalisän avulla. Koski Tl Kosken Tl päiväkotiin kuuluu kaksi yksikköä, Maitoparran maja ja Töpöhännän tupa. Maitoparran majassa toimii kaksi lapsiryhmää (Pillit ja Pullat). Esiopetus järjestetään päiväkoti Töpöhännän tuvassa, jossa toimii kokopäiväinen esiopetusryhmä. Päiväkodin lisäksi päivähoitoa tarjoavat kunnan 5 perhepäivähoitajaa, jotka hoitavat lapsia omissa kodeissaan. Kunnallisen päivähoidon vaihtoehtona on kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki sekä kotihoidon kuntalisä. Kuntalisän saamisen edellytyksenä on, että perheessä on alle 3-vuotias lapsi, josta Kela maksaa kotihoidon tukea, lapsen vanhemmat tai toinen heistä hoitaa kaikki perheen lapset kotona ja vanhempi on jäänyt pois työstä. Kuntalisän suuruus alle 3-vuotiaalle lapselle on 150 /kk. Kosken Tl kunnan varhaiskasvatuksen henkilökunta vuodelle 2012 hyväksytyn talousarvion mukaisena on kuvattu taulukossa 3.

13 13 Henkilönimike Työntekijämäärä Päivähoidon ohjaaja 1 Lastentarhanopettaja 1,5 Hoitaja 5 Perhepäivähoitaja 5 Esiopettaja 0,5 Erityislastentarhanopettaja 0,6 Yhteensä 13,6 Lisäksi siivooja 31h/vko ja osa-aikainen talonmies Taulukko 3. Kosken Tl varhaiskasvatuksen henkilöstö talousarviossa 2012 Perusopetusta järjestetään 1-6 luokkalaisille Talolan koulussa. Jokaisella luokka-asteella on vähintään yksi ryhmä. Erityisopetusta annetaan yksilöopetuksena, pienryhmäopetuksena sekä samanaikaisopetuksena luokassa. 7-9 luokkalaisille perusopetusta tarjotaan Kosken seudun yläasteella, joka on seutukunnallinen yläkoulu, jossa oppilaita on pääosin Kosken Tl, Marttilan ja Loimaan kunnista. Lisäksi koulussa on oppilaita Somerolta ja Kuusjoelta. Erityisopetus on integroitu normaalin koulutoiminnan yhteyteen. Perusopetuksen henkilöstömäärä Kosken Tl kunnassa on kuvattu taulukossa 4. Kunta järjestää 1-6 vuosiluokkien oppilaille sekä erityisopetukseen otetuille ja siirretyille aamu- ja iltapäivätoimintaa. Palvelu hankitaan avustussopimuksella Kosken Tl nuorisoseuralta. Henkilönimike Työntekijämäärä Talolan koulu Luokanopettaja 7 Tuntiopettaja 2 Erityisluokanopettaja 1 Laaja-alainen erityisopettaja 1 Koulutyöntekijät (koulunkäyntiavustajat 3, 5,61 keittäjä 1, kouluhuoltaja 1, keittiöapulainen-kouluhuoltaja 1) Talonmies 0,22 Koulupsykologi (yhteinen Koski Tl ja 1 Marttila) Yhteensä 17,83 Kosken seudun yläaste Rehtori 1 Aineenopettaja (9 yläaste, 13 yläaste/lukio) 22 Erityisopettaja 2 Opinto-ohjaaja (yhteinen yläaste ja lukio) 1 Koulunkäyntiavustaja 2 Kanslisti (yhteinen yläaste ja lukio) 1 Kouluhuoltaja (yhteinen yläaste ja lukio) 3,7 Keittiöhenkilökunta (yhteinen yläaste ja 2,3 lukio) Talonmies-vahtimestari (yhteinen yläaste 1 ja lukio) Mikrotukihenkilö (yhteinen yläaste ja 0,2 lukio) Koulupsykologi (koko koulutoimen 1 yhteinen) Yhteensä 37,2 Taulukko 4. Kosken Tl perusopetuksen henkilöstö talousarviossa 2012

14 14 Marttila Päiväkotihoitoa tarjotaan vuonna 2009 käyttöönotetussa Kisarinteen päiväkodissa. Päiväkoti on 42-paikkainen ja siinä toimii kaksi lapsiryhmää (Nappulat ja Viikarit). Päiväkodissa työskentelee 2 lastentarhanopettajaa, 4 hoitajaa ja päiväkotiapulainen. Päiväkodin tiloissa sijaitsee myös kunnan päivähoitotoimisto ja päivähoidon johtaja työskentelee päiväkodissa. Johtajan työpanoksesta 50 % suuntautuu hallinnollisiin tehtäviin. Perhepäivähoitoa tarjotaan Touhulan ryhmäperhepäiväkodissa sekä Marttilan koululla esikoulun yhteydessä toimivassa ryhmäperhepäiväkoti Esikossa, jossa tarjotaan osapäivähoitoa esikoululaisille. Kunnassa työskentelee 4 perhepäivähoitajaa. Tämän lisäksi kunnassa toimii myös kaksi yksityistä perhepäivähoitajaa. Kunnallisen päivähoidon vaihtoehtona on kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki. Marttilassa on lisäksi käytössä lasten kotihoidontuen kuntalisä, jota maksetaan talousarvioon varatun määrärahan puitteissa 100 euroa kuukaudessa perheille, joissa on alle 3-vuotias lapsi mikäli lapsen vanhemmat tai toinen heistä hoitaa perheen kaikki alle kouluikäiset lapset kotona. Erityispäivähoito toteutetaan integroidusti osana tavallista päiväkoti- tai perhepäivähoitoa. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan päivähoidon kuntoutussuunnitelma yhteistyössä vanhempien, lasta hoitavan henkilökunnan ja lapsen kuntoutuksesta vastaavien asiantuntijoiden kanssa. Erityislastentarhanopettajan palveluja hankitaan ostopalveluna Kosken Tl kunnalta 2 pv viikossa. Vuoropäivähoitoa ostetaan tarvittaessa yksityiseltä päivähoidolta tai Tarvasjoen kunnalta ja ruotsinkielistä päivähoitoa Folkhälsanilta Liedosta. Perusopetuslain mukaista esiopetusta järjestetään Marttilan koulun yhteydessä sijaitsevassa esikoulu Esikossa 6-vuotiaille viitenä päivänä viikossa kouluvalmiuksien kehittämiseksi. Marttilan kunnan varhaiskasvatuksen henkilökunta vuodelle 2012 hyväksytyn talousarvion mukaisena on kuvattu taulukossa 5. Henkilönimike Työntekijämäärä Päivähoidon johtaja (50 % hallinnollisia tehtäviä) 1 Lastentarhanopettaja 2 Hoitaja 4 Perhepäivähoitaja 4 Esikouluopettaja 1 Päiväkotiapulainen 1 Erityislastentarhanopettaja, ostopalvelu 2 pv / vko 0,4 Yhteensä 13,4 Taulukko 5. Marttilan varhaiskasvatuksen henkilöstö talousarviossa 2012 Perusopetusta järjestetään 1-6 luokkalaisille Marttilan koulussa. Oppilaat kouluun tulevat koko Marttilan kunnan alueelta. Jokaista luokka-astetta edustaa yksi ryhmä ja lisäksi on yksi yhdysluokka. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat käyvät koulua luokissa 1-6 tai yhdysluokassa.

15 15 Laaja-alainen erityisopettaja tukee työllään oppilaiden integraatiota luokkaryhmiin. Yhdysluokalla ja laaja-alaisella erityisopettajalla on koulun yhteydessä omat tilat. 7-9 luokkalaisille perusopetusta tarjotaan Kosken seudun yläasteella. Koululaisten iltapäivätoimintaa järjestää kunnan vapaa-aikatoimi. Iltapäivätoimintaa järjestetään 1-2. luokkien ja erityisopetuksessa olevien lasten lisäksi myös 3-4 luokkien oppilaille. Iltapäivätoiminnan keskuspaikkana on Marttilan nuorisotalo, jonka lisäksi tiloina käytetään Marttilan koulua, Martintaloa sekä muita kunnan liikuntapaikkoja sekä lähikuntien liikunta- ja virkistysalueita. Sosiaalitoimi järjestää aamutoimintaa sitä tarvitseville esikoulu Esikon tiloissa. Varsinaista aamuja iltapäivätoimintaa täydentää yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa järjestettävä kerhotoiminta. Perusopetuksen sekä iltapäivätoiminnan ohjauksen henkilöstömäärä Marttilassa on kuvattu taulukossa 6. Henkilönimike Työntekijämäärä Koululautakunta (Marttilan koulu) Luokanopettaja 7 Siivooja 1 Erityisopettaja / tuntiopettaja 1 Kouluavustaja 1,5 Yhteensä 10,5 Vapaa-aikalautakunta Iltapäivätoiminnan ohjaaja 0,75 Iltapäivätoiminnan apuohjaaja 0,7 Yhteensä 1,45 Taulukko 6. Marttilan perusopetuksen ja iltapäivätoiminnan henkilöstö talousarviossa 2012

16 16 6. Kysely kunnan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtamisesta ja ohjauksesta vastaaville henkilöille Selvityksen tueksi laadittiin sähköpostikysely (liite 2), johon pyydettiin vastauksia Kosken Tl kunnan hallinto- ja sosiaalijohtajalta, koulutoimenjohtajalta, sosiaaliohjaajalta, päivähoidonohjaajalta, lastensuojelun sosiaalityöntekijältä, alakoulun rehtorilta, esiopetuksen lastentarhaopettajalta ja vapaa-aikasihteeriltä. Kyselyyn vastasi 7 henkilöä niistä kahdeksasta, joille kysely lähetettiin. Marttilan kunnasta vastauksia pyydettiin sosiaalijohtajalta, hallintojohtajalta, päivähoidon johtajalta, Marttilan koulun rehtorilta, esikoulun opettajalta ja vapaa-aikasihteeriltä. Kyselyyn vastasivat kaikki, joille kysely toimitettiin. Kyselyssä käsiteltiin asiaa kuuden teeman näkökulmasta: 1. Yleisnäkemys toimivimmasta hallinnollisesta ratkaisusta 2. Lyhyen ja pitkän aikavälin haitat ja hyödyt muutokseen liittyen 3. Vaikutukset johtamiseen 4. Vaikutukset henkilöstön ja tilojen yhteiskäyttömahdollisuuksiin 5. Vaikutukset käytännön toimintaan 6. Muutoksen ajankohta Lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus tuoda esille muita asioita varhaiskasvatuksen hallinnolliseen sijaintiin liittyen. 6.1 Yleisnäkemys toimivimmasta hallinnollisesta ratkaisusta Teemaan liittyviä kysymyksiä olivat: - Kosken Tl ja Marttilan kunnissa on tehty päätös sosiaalihuollon tehtävien siirtymisestä Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueelle. Lasten päivähoito ja esiopetus eivät kuitenkaan siirry yhteistoiminta-alueelle. Päivähoitoon ja esiopetukseen liittyvät tehtävät käsitellään tällä hetkellä sosiaalilautakunnassa. Tulisiko tehtävät mielestäsi siirtää jatkossa A) Koululautakunnan käsiteltäviksi vai B) järjestää hallinnollisesti jollakin muulla tavalla, miten - Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen kuuluu tällä hetkellä vapaaaikalautakunnalle. Tulisiko se järjestää mielestäsi jatkossa A) Vapaa-aikalautakunnan alaisuudessa kuten nykyisinkin, B) siirtää osaksi samaa hallinnollista kokonaisuutta päivähoidon ja esiopetuksen kanssa (vrt edellinen kysymys) vai C) järjestää hallinnollisesti jollakin muulla tavalla, miten? - Mikä hallinnollinen ratkaisu varhaiskasvatuksen (päivähoito, esiopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta) olisi mielestäsi paras erityistä tukea tarvitsevien lasten kannalta? Miksi?

17 17 Koski Tl Kosken Tl kunnan vastaajista 4 kannatti päivähoidon ja esiopetuksen tehtäväkokonaisuuden siirtoa koululautakunnan alaisuuteen. Näistä vastaajista 3 myös katsoi, että tässä tapauksessa lautakunnan nimi tulisi muuttaa tehtäväkokonaisuutta jatkossa paremmin kuvaavaan muotoon eli sivistyslautakunnaksi. Muista vastaajista yksi totesi, että päivähoidon ja esiopetuksen siirto kokonaisuudessaan sivistystoimeen olisi perusteltua siinä tapauksessa, että sivistystoimen alaisuuteen kootaan oma varhaiskasvatusyksikkö, jolla on oma alajohtajansa. Yksi vastaaja taas totesi, että koululautakunta on jo nykyisellään hyvin laajoja asiakokonaisuuksia käsittelevä lautakunta, jossa on jäseniä kolmesta kunnasta. Tämän vuoksi hänen mukaansa olisikin perusteltua ottaa sen rinnalle uusi varhaiskasvatuslautakunta, jossa käsiteltäisiin alakoulun ja varhaiskasvatuksen asiat. Yksi vastaajista katsoi, että palvelut tulisi organisoida osaksi samaa yhteistoiminta-aluetta kuin sosiaali- ja terveystoimessakin. Koko Härkätien kuntien alueen (Koski Tl, Lieto, Marttila, Tarvasjoki) kattavana muodostettaisiin uusi alle 18-vuotiaiden palveluiden yhteistoiminta-alue, johon kuuluisivat päivähoito, esiopetus, perusopetus, alle 18 vuotiaiden vapaa-ajantoiminnot sekä lastensuojelu. Tällä tavalla huomioitaisiin vastaajan mukaan parhaiten lasten ja nuorten palvelukokonaisuus. Siirtämällä päivähoito ja esiopetus suoraan koululautakunnan alaisuuteen, on vaarana, että varhaiskasvatuksesta muodostuu pienten lasten koulu, jossa pääpaino on opetuksessa ja oppimisessa, jolloin kasvatus sekä lapsen kasvun ja kehityksen tukemisen osuus heikkenee. Aamu- ja iltapäivätoiminnan hallinnolliseen organisointiin liittyen jakautuivat vastaukset niin, että sosiaali- ja vapaa-aikatoimen 4 vastaajaa katsoi, että toiminta tulisi jatkossa siirtää koululautakunnan alaisuuteen. Koulutoimen ja esiopetuksen vastaajat taas katsoivat, että paras ratkaisu on se, että aamu- ja iltapäivätoiminnan hallinnollinen organisointi pysyy jatkossakin entisellään. Kysyttäessä hallinnollisen ratkaisun vaikutusta erityistä tukea tarvitsevien lasten tilanteeseen, piti neljä vastaajaa parhaana ratkaisuna näiden lasten kannalta sitä, että toiminnot ovat yhden hallinnon alaisuudessa, osana koulu-/sivistyslautakuntaa. Vastauksissa korostettiin sitä, että työhön tulee taata riittävä tuki sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueelta. Yksi vastaaja katsoi, että erityistä tukea tarvitsevien lasten kannalta paras ratkaisu olisi se, että päivähoito sijoittuisi sosiaalitoimeen ja esiopetus sekä iltapäivätoiminta koulutoimeen; kuitenkin niin, että kaikki palvelut ja työntekijät olisivat omassa kunnassa. Yhdessä vastauksista ei otettu kantaa hallinnolliseen ratkaisuun, mutta tuotiin esille, että päivähoidon ja esiopetuksen puolella erityisen tuen asiat koskevat eniten lasten sosiaalisia, psyykkisiä ja terveydellisiä ongelmia. Tällöin yhteistyökumppaneina ovat lähinnä TYKS, neuvolan, puheterapeutit, psykologit ja lastenpsykiatria. Koulutoimi ei sinällään tuo tähän toimintaan uutta lisäarvoa. Tärkeintä on saada aikaan ja ylläpitää yhteistyöverkosto, jolla vastataan näihin tarpeisiin.

18 18 Marttila: Marttilan kunnassa jokainen vastaaja katsoi, että lasten päivähoitoon ja esiopetukseen liittyvät tehtävät tulisi siirtää koululautakunnan käsiteltäviksi. Kaikki vastaajat myös olivat sitä mieltä, että koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta tulisi niinikään siirtää osaksi samaa kokonaisuutta eli koululautakunnan alaisuuteen. Kaikki vastaajat katsoivat, että tämä ratkaisu on paras myös erityistä tukea tarvitsevien lasten kannalta. Samaan hallinnolliseen kokonaisuuteen kuuluminen luo vastaajien mielestä toimivan kokonaisuuden, jonka avulla lasten kehitystä saadaan parhaiten tuettua. Kuuluminen samaan hallinnolliseen kokonaisuuteen takaa parhaalla tavalla saumattoman siirtymisen päivähoidon, esiopetuksen, koulun ja iltapäivätoiminnan välillä. 6.2 Lyhyen ja pitkän aikavälin haitat ja hyödyt muutokseen liittyen Vastaajilta kysyttiin mitä lyhyen ja pitkän aikavälin hyötyjä ja/tai haittoja nykyiseen verrattuna he näkevät tilanteessa, jossa varhaiskasvatus siirtyisi osaksi sivistystoimen toimialaa. Koski Tl Neljässä vastauksessa tuotiin esille se, että varhaiskasvatuksen siirtyminen osaksi sivistystoimen toimialaa mahdollistaisi sujuvamman siirtymisen päivähoidosta esiopetukseen ja edelleen alkuopetukseen. Tämä antaisi paremmat mahdollisuudet huomioida lapsen tarpeet ja edesauttaa häntä siirtymävaiheessa. Muina hyvinä puolina nostettiin esille henkilöstöriskien vähentäminen mahdollisuuksilla lisätä henkilöstön ja toimitilojen joustavaa käyttöä varhaiskasvatuksen ja opetustoimen välillä, mahdollisuudet yhtenäistää työtapoja ja toimintakulttuuria yhteisten tavoitteiden mukaisesti ja yhteiskoulutuksia hyödyntäen sekä iltapäivätoiminnan ja koulutoimen välisen tiedonkulun paraneminen. Lisäksi yhdessä vastauksessa todettiin, että näin toimien voidaan peruspalvelut pitää lähellä kuntalaisia ja parantaa kuntalaisten lähipalvelua päivähoidosta perusopetukseen ja lukioon asti. Vastaajista 4 nosti uhkana esille päivähoidon roolin muuttumista opetuspainotteiseksi. Uhkana pidettiin sitä, että opetuksellisuus ohittaa perhekeskeisyyden ja kasvatuskumppanuuden lasten vanhempien kanssa. Marttila Marttilassa vastaukset noudattivat samoja linjoja kuin Kosken Tl kunnassakin, joskin 4 kuudesta vastaajasta ei yksilöinyt lainkaan mahdollisia tulevia hyötyjä tai haittoja. Yhdessä vastauksessa todettiin, että hyötynä siirrosta olisi varhaiskasvatuksen ja opetustoimen saumattomuus sekä mahdollisesti henkilöstön yhteiskäytön lisääminen. Kaksi vastaajaa nosti esille myös Kosken Tl kunnassa esille nousseen epäilyn siitä, että muutos voi johtaa varhaiskasvatuksen muuttumiseen liian koulumaiseksi. Lisäksi yksi vastaaja katsoi, että se voi heikentää päivähoidon käyttöä lastensuojelullisena tukitoimena.

19 Vaikutukset johtamiseen Muutoksia johtamiseen liittyen kysyttiin kysymyksellä Miten näet varhaiskasvatuksen mahdollisen sijoittumisen osaksi sivistystoimen toimialaa vaikuttavan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtamiseen verrattuna nykyiseen tilanteeseen?. Koski Tl Vastauksissa ei tuotu esille vain yleisiä näkemyksiä, vaan moni vastaaja toi esille näkemyksensä siitä, miten toiminta tulisi jatkossa organisoida. Vastaajista vain yksi otti yleisempää kantaa johtamiseen todeten, että myös johtaminen tulee paranemaan kun asioita tehdään jatkossa systemaattisemmin samalla tavalla. Viisi vastaajaa katsoi, että toiminta tulisi jatkossa organisoida niin, että toimialaa johtaa sivistystoimen johtaja, jonka alaisuudessa toimivat koulujen rehtorit ja varhaiskasvatuspäällikkö tai johtaja. Yksi näistä vastaajista nosti myös esiin sen, että esiopetus voisi jatkossa toimia kokonaan alakoulun rehtorin alaisuudessa. Yksi vastaaja katsoi yllä mainittujen viiden vastaajan tavoin, että varhaiskasvatuksella tulisi olla oma johtaja. Tämän lisäksi hän kuitenkin katsoi, että myös lautakuntien esittelyvastuu tulisi jakaa niin, että varhaiskasvatuksella ja alakouluilla on oma esittelijänsä ja useamman kunnan yhteisinä toimivilla yläkoululla ja lukiolla oma esittelijänsä. Yhdessä vastauksessa myös todettiin, että johtamiseen vaikuttaa myös se, että keittäjät ja kouluhuoltajat ovat siirtymässä teknisen toimen alaisuuteen. Marttila Marttilan vastauksissa asiaa pohdittiin yleisemmällä tasolla. Haasteena sivistystoimen hallinnolle nostettiin esiin se, että päivähoitolaki on luotu sosiaalipuolen laiksi. Tämän vuoksi on tärkeää miettiä se, millä tavalla varhaiskasvatuksen asiantuntemus omalta sektoriltaan huomioidaan hallinnossa jatkossa. Yhdessä vastauksista todettiin lisäksi, että toimintakulttuuri päivähoidossa ja koulutoimessa on tällä hetkellä erilainen, tämä aiheuttaa haastetta hallinnolle. 6.4 Vaikutukset henkilöstön ja tilojen yhteiskäyttömahdollisuuksiin Teemaan liittyviä kysymyksiä olivat: - Mahdollistaisiko toiminta osana sivistystoimen toimialaa mielestäsi joidenkin uusien tilajärjestelyjen käyttöönottoa, jos niin mitä? - Mahdollistaisiko toiminta osana sivistystoimen toimialaa mielestäsi henkilöstön osaamisen nykyistä joustavampaa hyödyntämistä päivähoidon, esiopetuksen ja perusopetuksen välillä? Jos, niin miten?

20 20 Koski Tl Vastauksissa tuotiin esille, että päivähoidon toimitiloista Maitoparran majan tilat ovat heikot, eivätkä vastaa nykyisiä vaatimuksia etenkään paloturvallisuuden vuoksi. Neljässä vastauksessa nostettiin esille mahdollisuus esiopetuksen siirtymiseen Talolan koulun tiloihin jossakin vaiheessa lähitulevaisuudessa. Lisäksi todettiin yhdessä vastauksessa, että nykyisen esiopetustilan eli Töpöhännän tuvan laajentamismahdollisuuksista on keskusteltu päättäjien strategiaseminaarissa syksyllä Yksi vastaaja myös toi esille sen, että koulun tiloja tulisi voida käyttää joustavammin kesäaikaan varhaiskasvatuksessa. Yksi vastaajista nosti esiin sen, että esiopetuksen siirtyminen jatkossa Talolan koulun tiloihin mahdollistaisi myös yhtenäisen päivän rakentamisen 0-2 luokkalaisille (esiopetus, 1, 2). Yhdessä vastauksista ei nähty tarvetta uusille tilajärjestelyille. Yksi vastaaja taas katsoi, että joustavia tilajärjestelyjä on ehkä mahdollista tehdä, mutta silloin pitäisi kuitenkin huomioida se, että koululaiset eivät joudu palaamaan takaisin tarhaan eivätkä varhaiskasvatuksen lapset joudu liian aikaisin kouluun. Iltapäivätoiminnan tulevaan toimintapaikkaan otti suoraan kantaa yksi vastaaja, joka katsoi, että toiminnan tulisi jatkossakin pysyä Nuortentuvalla. Henkilöstön yhteiskäyttöön liittyen nosti kolme vastaajaa käytännön esimerkkinä esiin koulunavustajien käytön myös päivähoidossa ja/tai iltapäivätoiminnassa. Tämän lisäksi yksi vastaaja toi esiin henkilöstön joustavamman käytön mahdollisuuden siinä tilanteessa, jossa esiopetus-2. luokka käsiteltäisiin yhtenäisenä kokonaisuutena yhteisillä työntekijöillä. Vastaaja, joka piti parhaana hallinnollisena ratkaisuna koko alle 18 vuotiaiden palvelukokonaisuuden siirtoa yhteistoiminta-alueelle, katsoi että tällä tavalla henkilöstön kehittäminen voitaisiin turvata vielä paremmin. Tällöin takana olisi riittävän suuri toimija, joka voisi jo räätälöidä riittävässä määrin koulutustoimintaa omalle henkilöstölleen. Marttila Tiloihin liittyen otettiin kantaa erityisesti iltapäivätoiminnan tiloihin. Tällä hetkellä iltapäivätoiminta tapahtuu pääosin nuorisotalolla, mutta mahdollisina uusina tiloina esiin tähän liittyen nostettiin koulun tilat sekä nykyisen kirjastorakennuksen tilat uuden kirjastorakennuksen valmistumisen jälkeen. Lisäksi todettiin, että esiopetustila toimii jo nyt koulun yhteydessä ja jatkossa tulisi miettiä enemmänkin yhteiskäyttöä koulun tilojen osalta. Yhdessä vastauksessa puolestaan nostettiin esiin mahdollisuus hyödyntää jatkossa enemmän myös päiväkodin tiloja. Siihen tässä vastauksessa ei otettu kantaa, mitä toimintaa sinne voisi nykyisen lisäksi sijoittaa. Henkilöstön yhteiskäytössä ja kokonaisuuden kannalta järkevämmässä sijoittelussa nähtiin jonkin verran mahdollisuuksia, joskin yhteiskäyttöä on jo nyt. Yleisellä tasolla katsottiin, että

21 21 vielä tiiviimmällä yhteistyöllä nykyisin erillään olevien toimintojen kesken voitaisiin järkevöittää työaikoja ja käyttää henkilöstöä joustavammin. Esimerkkeinä nostettiin esiin esiopetuksen hoitajien hyödyntäminen enemmän esim. kouluavustajina tai lähihoitajien joustavampi liikkuminen päivähoidon, esiopetuksen ja koulunkäynnin avustustehtävissä. 6.5 Vaikutukset käytännön toimintaan Muuhun käytännön toimintaan ennakoituja vaikutuksia kartoitettiin kysymyksillä: - Miten mielestäsi turvataan jatkossa parhaiten varhaiskasvatuksen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden välisen yhteistyön toimivuus sekä mahdollisuus käyttää päivähoitoa lastensuojelun avohuollon tukitoimena? - Onko varhaiskasvatuksessa käytössä sellaisia muun sosiaalitoimen kanssa yhteisiä tukipalveluita tai järjestelmiä, joiden toimintaa tai käyttöä pitää arvioida uudestaan kun sosiaalipalvelut siirtyvät yhteistoiminta-alueelle ja varhaiskasvatus jää osaksi kunnan toimintaa? Jos, niin mitä? - Olisiko mahdollisella toiminnalla osana sivistystoimen toimialaa vaikutusta varhaiskasvatussuunnitelmien, esiopetussuunnitelmien ja opetussuunnitelmien yhteensopivuuteen? Koski Tl Varhaiskasvatuksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen välisen yhteistyön toimivuuteen liittyen totesi kaksi vastaajaa, että tämä toteutuu parhaiten niin, että päivähoito ja esiopetus pidetään jatkossa osana sosiaalipalveluita vaikka sosiaalipalvelut siirtyvätkin yhteistoiminta-alueen hoidettavaksi. Kahdessa vastauksessa korostettiin tiivistä yhteistyötä kunnan ja tulevan sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen kesken. Tärkeänä pidettiin sitä, että olemassa olevat työskentelytavat (oppilashuoltoryhmä, lapsihuoltoryhmä Kosken Tl verkko ) jatkuvat organisaatiomuutoksista huolimatta. Yhdessä vastauksessa korostettiin myös lastensuojelun työntekijän sekä oman perhetyöntekijän työskentelyn tärkeyttä asiaan liittyen. Yhdessä vastauksessa toivottiin lisäksi oppilastyöryhmän yhteyteen perustettavaa asiakastyöryhmää, jossa olisi edustusta päivähoitoikäisten kanssa yhteistyötä tekevistä henkilöistä (päivähoidon ohjaaja, neuvola, psykologi jne.) Muutosvaiheessa huomioitaviin yhteisiin tukipalveluihin tai järjestelmiin liittyen nostettiin esiin ruokahuollon ja siivoustoimen yhdistäminen, joka vaikuttaa myös koulu- ja päivähoitoon, perhetyön ja sosiaaliohjaajan työpanoksen hyödyntämisen mahdollinen vaikeutuminen, varhaiskasvatuksessa käytettävä emappi-järjestelmä, johon on pääsy myös sosiaalitoimen viranhaltijoilla sekä henkilöstöasioihin liittyvät muutokset, jotka liittyvät opetusalan ja sosiaalialan erilaisiin työehtosopimuksiin. Varhaiskasvatus-, esiopetus- ja opetussuunnitelmiin liittyen todettiin, että ne ovat aiempaan verrattuna jo yhtenäistyneet. Suunnitelmien yhteensopivaa jatkumoa pidettiin tärkeänä. Työ vaatii yhteistä suunnittelua, joka ei sinänsä ole organisaatiorajariippuvaista.

22 22 Marttila Varhaiskasvatuksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen välisen yhteistyön toimivuuteen liittyen totesi neljä vastaajaa, että toiminnot pitää turvata nykyisten käytäntöjen mukaisena. Hallintomallista huolimatta tulee säilyttää avoin ja tiivis yhteistyö koulutoimen ja sosiaalitoimen kesken. Esimerkkeinä mainittiin kahdessa vastauksessa oppilashuoltotyö ja yhdessä samantyyppisten yhteistyömallien rakentaminen koskemaan myös pienempiä lapsia. Varhaiskasvatuksen ja muun sosiaalitoimen yhteisiin tukipalveluihin liittyen vastauksissa tuotiin esille päivähoidon laskutukseen ja laskujen kirjaamiseen liittyvät tehtävät. Varhaiskasvatus-, esiopetus- ja opetussuunnitelmiin liittyen todettiin, että kaikkien toiminta osana sivistystoimen toimialaa parantaisi yhteensopivuutta ja mahdollisuuksia nivoa suunnitelmat paremmin toisiinsa. Tähän on tosin suunnitelmien uudistusten myötä pyritty aiemminkin. 6.6 Muutoksen ajankohta Muutoksen ajankohtaa tiedusteltaessa piti Kosken Tl kunnan vastaajista 4 hyvänä tavoitteena aloittamista vuoden 2013 alusta lukien. Jokainen näistä vastaajista nosti kuitenkin esille vaihtoehtoisena aloitusajankohtana elokuun 2013 alun. Yksi vastaaja piti sopivana ajankohtana muutokselle elokuun 2013 alkua ja yksi vastaaja elokuun 2014 alkua. Yksi vastaajista ei ottanut kantaa aloitusvuoteen, mutta totesi, että sopivin ajankohta hallinnollisille muutoksille on jonkin toimintakauden alku eli muutos tulisi toteuttaa elokuun alusta lukien. Marttilan kuudesta vastaajasta kolme oli sitä mieltä, että hallinnollinen muutos tulisi toteuttaa vuoden 2013 alusta lukien. Yhdessä vastauksista katsottiin, että päivähoidon ja esiopetuksen siirto koululautakuntaan tulisi toteuttaa vuoden 2013 alussa ja aamu- ja iltapäivätoiminnan siirto elokuun 2013 alusta. Yksi vastaaja taas katsoi, että molemmat siirrot tulisi toteuttaa elokuun 2013 alusta lukien. Yhdessä vastauksista todettiin, että oikea ajankohta siirrolle on vuosi Muuta huomioitavaa Vastaajille annettiin myös mahdollisuus nostaa esille muita asioita, joita tulisi huomioida arvioitaessa varhaiskasvatuksen hallinnollista sijaintia. Koski Tl Muissa kommenteissa tuotiin esille seuraavia näkökohtia: - Varhaiskasvatuksen siirtäminen sivistystoimeen ei saa katkaista yhteyttä sosiaalitoimeen. Varhaiskasvatus on muutakin kuin esiopetusta. Sosiaalisuus toiminnassa tulee säilyä. - Pitää kokoontua monta kertaa ja puhua peloista, toiveista, ajatuksista mitä tehdään, jotta kaikki voivat sitoutua uuteen. Vaarana on, että tämä keskusteluaika jää liian vähälle ja menee sanelupolitiikaksi.

23 23 - Kunhan valtaosa lapsista saadaan palautettua taas arvokkaiksi, eli kunhan terveistä lapsista saataisiin taas tärkeitä ja arvokkaita eivätkä joutuisi aina jäämään erityisen tuen lasten varjoon tai väistämään tieltä pois. Kunhan pystyttäisiin takaamaan lasten turvallisuus. Kunhan lapset saavat olla lapsia. Kunhan sosiaalisuus, omatoimisuus, itsetunto, identiteetti saisivat olla edelleen arvokkaita. Ainakin tärkeämpiä kuin akateemisten taitojen oppiminen liian varhain. - Iltapäivätoiminta koulutoimen alaisuuteen ehdottomasti! Marttila Muissa kommenteissa tuotiin esille seuraavia näkökohtia: - Tärkeää henkilöstön koulutus ja motivaatiotason nostaminen - Toiminnat ovat hoituneet nykyisillä järjestelyillä hyvin. Syy muutoksen toteuttamiseen on siinä, että sosiaalitoimen tehtävät siirretään yhteistoiminta-alueelle. Iltapäivätoiminnan siirron osalta aloite muutokseen on tullut vapaa-aikalautakunnalta.

24 24 7. Johtopäätökset Muista kunnista saatujen kokemusten ja niissä sekä valtakunnallisesti tehtyjen selvitysten sekä tätä selvitystä varten tehtyyn kyselyyn saatujen vastausten perusteella, esittää selvityksen laatija, että Kosken Tl ja Marttilan kunnat siirtävät varhaiskasvatuksen osaksi sivistystoimen toimialaa alkaen. Lisäksi selvityksen laatija esittää, että myös koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta siirretään samasta ajankohdasta alkaen vapaaaikalautakunnan alaisuudesta koululautakunnan alaisuuteen. Kosken Tl ja Marttilan kuntien varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtamisesta ja ohjauksesta vastaaville tehtiin kysely, jossa kartoitettiin heidän mielipiteitään siitä, miten varhaiskasvatuksen kokonaisuus tulisi jatkossa organisoida (luku 6). Marttilassa tulokset olivat hyvin yksiselitteisiä. Kaikki vastaajat katsoivat, että sekä lasten päivähoito, esiopetus että koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta tulisi siirtää koululautakunnan alaisuuteen. Kosken Tl kunnassa vastauksissa oli enemmän hajontaa. enemmistö (4/7) kannatti Marttilan vastaajien tavoin siirtoa koululautakunnan alaisuuteen. Kannatusta saivat kuitenkin myös toiminnan järjestäminen jatkossakin osana sosiaalitoimen toimialaa sekä uudenlainen organisointi varhaiskasvatuslautakunnan, joka vastaisi varhaiskasvatuksen ja alakoulujen toiminnasta, alaisuudessa. Kosken Tl ja Marttilan kunnat ovat yhdessä Liedon ja Tarvasjoen kuntien kanssa tehneet sopimuksen, jonka mukaan kuntien järjestämisvastuulle säädetyt perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tehtävät annetaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) 5 :ssä ja kuntalain (365/1995) 76 :ssä tarkoitetulla tavalla hallintokunnan, Liedon tehtäväksi. Kosken Tl ja Marttilan osalta yhteistoiminta-alueelle siirretään vuoden 2013 alusta lukien kaikki perusterveydenhuollon tehtävät, erikoissairaanhoitopalveluiden hankkiminen sekä sosiaalitoimen tehtävistä mielenterveys- ja päihdehu0llon palvelut. Sopimuksen hyväksymisen yhteydessä kunnat ovat asettaneet tavoitteeksi sen, että sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäväkokonaisuus siirtyy yhteistoiminta-alueelle kokonaisuudessaan viimeistään Varhaiskasvatuksen palveluita mikään sopimuskunta ei kuitenkaan siirrä yhteistoimintaalueelle. Selvityksen laatija katsoo, että tässä tilanteessa paras tapa turvata sekä lasten että järjestäjäorganisaatioiden kannalta toiminnallisesti eheä kokonaisuus on koota päivähoito, esiopetus, perusopetus sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta samalle toimialalle. Tärkeimmän syyn siirrolle muodostaa päätös sosiaali- ja terveystoimen muun palvelukokonaisuuden siirtämisestä yhteistoiminta-alueen hoidettavaksi. Varhaiskasvatuksen jäädessä tehdyn sopimuksen mukaisesti osaksi kunnan omaa organisaatiota, on toiminta koululautakunnan alaisuudessa hallinnollisesti toimivin tapa kokonaisuuden organisoimiseksi. Tämä takaa jatkossa myös parhaat mahdollisuudet kehittää nivelvaiheen toimintamalleja siirryttäessä päivähoidosta perusopetukseen. Lyhyellä aikavälillä ei hallinnollisella siirrolla ole juurikaan välittömiä taloudellisia vaikutuksia. Kustannustasoon vaikuttaa pääasiassa toiminnan palvelurakenne ja yksiköiden määrä, ei hallinnollinen sijainti. Pitkällä aikavälillä on kuitenkin mahdollista löytää toiminnallisia synergiaetuja ja taloudellisestikin merkittäviä vaikutuksia kun palveluverkkoa ja palvelujärjestelmää tarkastellaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen muodostamana

25 25 kokonaisuutena. Kuuluminen samaan hallintokuntaan edesauttaa tilojen ja henkilöstön yhteiskäytön suunnittelua. Kyselyyn vastanneet näkivät jatkossa mahdollisuuksia henkilöstön yhteiskäyttöön erityisesti päivähoidon, esiopetuksen ja koulunkäynnin avustavissa tehtävissä. Molemmissa kunnissa oli myös tarvetta miettiä uudelleen tilojen käyttöä erityisesti esiopetukseen sekä aamu- ja iltapäivätoimintaan liittyen (luku 6.4.). Tilaratkaisut eivät sinällään ole riippuvaisia hallinnollisista järjestelyistä. Kuitenkin myös tilojen joustavan käytön suunnittelua varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välillä edesauttaa toiminnallisen yhteistyön tiivistyminen, jonka tulee olla siirron tavoitteena pelkän hallinnollisen yhdistämisen sijasta. Useissa vastauksissa pidettiin uhkana sitä, että varhaiskasvatuksen luonne muuttuu liian koulumaiseksi ja opetuspainotteiseksi, jolloin kasvatuksellinen rooli sekä lapsen kasvun ja kehityksen tukemisen osuus heikkenee. Tämän välttäminen sekä yhteistyön toimivuus sosiaalija terveystoimeen (erityisesti siinä tilanteessa kun toiminta siirtyy yhteistoiminta-alueelle) edellyttää, että organisaatiossa on oma, varhaiskasvatuksen tehtäväaluekokonaisuudesta vastaava esimies. Varhaiskasvatuksen vastuullinen esimies työskentelee tiiviissä yhteistyössä perusopetuksesta vastaavien esimiesten kanssa. Toimintakulttuurien yhteensovittamista sekä käytännön yhteistyötä edesauttaisi myös oppilashuoltoryhmien tapaan toimivien yhteistyöryhmien perustaminen alle kouluikäisten lasten tueksi. Siirron onnistunut toteutuminen edellyttää varhaiskasvatuksen, muun sosiaalitoimen sekä sivistystoimen henkilöstöstä koottavan valmisteluryhmän perustamista valmistelemaan ja tukemaan käytännön siirtoa. Siirron yhteydessä tulee myös huolehtia riittävästä tiedottamisesta henkilöstölle ja asiakkaille. Luontevin ajankohta siirrolle on uuden valtuustokauden alku vuoden 2013 alusta lukien.

26 26 8. Esitys hallintomallista Koski Tl Varhaiskasvatuksen siirto osaksi sivistystoimen toimialaa esitetään tehtäväksi alkaen. Esitys on, että vuoden 2013 alusta alkaen sosiaalilautakunnan toiminta jatkuu muilta osin nykyisen kaltaisena, mutta lastenhoidon tehtäväalueelta siirtyy lasten päivähoito ja esiopetus sivistyslautakunnan alaisuuteen. Sivistystoimen toimialalla toimii vuoden 2013 alusta lukien kolme lautakuntaa: Kulttuurilautakunta, vapaa-aikalautakunta ja sivistyslautakunta. Kulttuurilautakunnan toiminta jatkuu nykyisellä tavalla. Vapaa-aikalautakunnalta siirtyy sivistyslautakunnalle koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta. Muilta osin toiminta jatkuu entisellään. Sivistyslautakunnan tehtäväaluejakoesitys on esitetty kuviossa 2. Lautakunnan esittelijänä toimii koulutoimenjohtaja. Varhaiskasvatuspalvelujen vastuullisena esimiehenä toimii varhaiskasvatusjohtaja. Opetuspalvelujen vastuullisena esimiehenä toimii koulutoimenjohtaja. Kuvio 2. Koski Tl, ehdotettu sivistystoimen organisaatio Päivähoitoon ja esiopetukseen liittyvä toimivalta siirtyy sivistyslautakuntaan siltä osin kuin se on nykyisin sosiaalilautakunnalla. Aamu- ja iltapäivätoimintaan liittyvä toimivalta siirtyy sivistyslautakuntaan siltä osin kuin se on nykyisin vapaa-aikalautakunnalla. Nykyisen koululautakunnan tehtävät siirtyvät kokonaisuudessaan sivistyslautakunnalle. Päivähoidon ohjaajan virka muutetaan varhaiskasvatusjohtajan viraksi. Varhaiskasvatuksen muu henkilöstö jatkaa työskentelyään nykyisissä toimipisteissään nykyisin toimenkuvin ja nykyisten työehtosopimusten mukaisesti sivistyslautakunnan alaisuudessa.

27 27 Varhaiskasvatuksen laskutukseen, laskujen kirjaamiseen sekä muuhun tarvittavaan hallinnolliseen tukeen hankitaan työpanosta sisäisenä ostona sosiaalitoimen hallinnosta. Varhaiskasvatusjohtaja päättää jatkossa seuraavista asioista: - Päivähoidon ja esiopetuksen antamisesta - Esiopetuksen henkilökohtaisten opetussuunnitelmien hyväksymisestä - Päivähoitomaksuista sivistyslautakunnan antamien perusteiden mukaisesti (siirtyy sosiaalitoimen toimistosihteeriltä) - Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan hakemistavasta ja ajoista (siirtyy vapaaaikasihteeriltä) - Lapsen ottamisesta koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan (siirtyy vapaaaikasihteeriltä).

28 28 Marttila Varhaiskasvatuksen siirto osaksi sivistystoimen toimialaa esitetään tehtäväksi alkaen. Esitys on, että vuoden 2013 alusta alkaen sosiaalilautakunnan toiminta jatkuu muilta osin nykyisen kaltaisena, mutta päivähoidon tehtäväalue siirtyy sivistyslautakunnan alaisuuteen. Sivistystoimen toimialalla toimii vuoden 2013 alusta lukien kolme lautakuntaa: Kulttuurilautakunta, vapaa-aikalautakunta ja sivistyslautakunta. Kulttuurilautakunnan toiminta jatkuu nykyisellä tavalla. Vapaa-aikalautakunnalta siirtyy sivistyslautakunnalle koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta. Muilta osin toiminta jatkuu entisellään. Sivistyslautakunnan tehtäväaluejakoesitys on esitetty kuviossa 3. Lautakunnan esittelijänä toimii Marttilan koulun rehtori. Varhaiskasvatuspalvelujen vastuullisena esimiehenä toimii päivähoidon johtaja. Opetuspalvelujen vastuullisena esimiehenä toimii Marttilan koulun rehtori. Kuvio 3. Marttila, ehdotettu sivistystoimen organisaatio Päivähoitoon ja esiopetukseen liittyvä toimivalta siirtyy sivistyslautakuntaan siltä osin kuin se on nykyisin sosiaalilautakunnalla. Aamu- ja iltapäivätoimintaan liittyvä toimivalta siirtyy sivistyslautakuntaan siltä osin kuin se on nykyisin vapaa-aikalautakunnalla. Nykyisen koululautakunnan tehtävät siirtyvät kokonaisuudessaan sivistyslautakunnalle. Varhaiskasvatuksen henkilöstö jatkaa työskentelyään nykyisissä toimipisteissään nykyisin toimenkuvin ja nykyisten työehtosopimusten mukaisesti sivistyslautakunnan alaisuudessa.

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Tehtäväalue: 209150 Varhaiskasvatus Tehtäväalueen palveluajatus: Varhaiskasvatus käsittää lasten päivähoidon, esiopetuksen ja koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan. Päivähoidon tarkoituksena on tarjota

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Yksityisen hoidon tuen maksaminen esiopetusikäisille lapsille toimintavuonna

Espoon kaupunki Pöytäkirja Yksityisen hoidon tuen maksaminen esiopetusikäisille lapsille toimintavuonna 15.06.2016 Sivu 1 / 1 2626/2016 02.05.01 101 Yksityisen hoidon tuen maksaminen esiopetusikäisille lapsille toimintavuonna 2016-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. 09 816 23300 Anne

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö.

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö. Heinolan kaupunki Kunnallinen johtosääntö III/SIV Sivistystoimi Kaupunginvaltuuston 11.11.2013 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 17.2.2014 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 hyväksymä Sivistystoimen johtosääntö

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

RATKAISUVALLAN DELEGOINTI SUOMENKIELISEN VARHAIS- KASVATUKSEN JA SIVISTYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN VIRANHALTIJOILLE

RATKAISUVALLAN DELEGOINTI SUOMENKIELISEN VARHAIS- KASVATUKSEN JA SIVISTYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN VIRANHALTIJOILLE Ratkaisuvallan delegointi suomenkielisen 3.1.1 1 (6) RATKAISUVALLAN DELEGOINTI SUOMENKIELISEN VARHAIS- KASVATUKSEN JA SIVISTYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN VIRANHALTIJOILLE RATKAISUVALLAN DELEGOINTI SUOMENKIELISEN

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6.

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6. Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 1 Soveltaminen Tämä johtosääntö kattaa sivistystoimen päävastuualueen. Johtosäännön määräyksiä sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimeen, varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

HE 163/2006 vp. palveluja. Erityislastentarhanopettajien palvelujen saatavuus oli ongelmallista suurimmassa osassa kyselyyn vastanneita kuntia.

HE 163/2006 vp. palveluja. Erityislastentarhanopettajien palvelujen saatavuus oli ongelmallista suurimmassa osassa kyselyyn vastanneita kuntia. HE 163/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lasten päivähoidosta annettua

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Kajaanin varhaiskasvatus SK

Kajaanin varhaiskasvatus SK Kajaanin varhaiskasvatus 2014- SK 15.05.2014 Valtakunnalliset suuntaukset 2013- Varhaiskasvatuksen tulevaisuuden tarpeiden arviointia vaikeuttaa: Valmistelussa laki varhaiskasvatuksesta. Lakiesitys tulee

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 :n muuttamisesta Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi esityksessä ehdotetaan, että

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ ALKAEN

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ ALKAEN 1 (5) VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1.8.2016 ALKAEN 1 Toiminta-alue 2 Organisaatio Tuotantoalueen laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus rakentavat lapsen ja nuoren tulevaisuutta.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon järjestämisen vaihtoehtoiset tavat

Espoon kaupunki Pöytäkirja Esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon järjestämisen vaihtoehtoiset tavat 10.09.2015 Sivu 1 / 1 3801/05.10.01/2015 25 Esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon järjestämisen vaihtoehtoiset tavat Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli, puh.

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34. Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh Virpi Leino, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34. Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh Virpi Leino, puh 29.10.2015 Sivu 1 / 1 4640/03.00.00/2015 34 Päiväkotien henkilöstömitoitusta koskeva päivähoitoasetuksen muutos Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Virpi Leino, puh. 046 877 1846

Lisätiedot

1. Edistää hyvinvointityötä kunnan asukkaiden, eri yhteisöjen ja toimijoiden kesken

1. Edistää hyvinvointityötä kunnan asukkaiden, eri yhteisöjen ja toimijoiden kesken HYVINVOINTIPALVELUT - johtaminen Hyvinvointilautakunnan tehtävät ja toimivalta 1. Edistää hyvinvointityötä kunnan asukkaiden, eri yhteisöjen ja toimijoiden kesken 2. valmistelee kunnanhallitukselle hyvinvointikertomuksen.

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö

Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö Sisällysluettelo 1. Sivistystoimen toimialan toiminta-ajatus... 1 2. Toimielimien

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN JA SIVISTYSOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ

SIVISTYSLAUTAKUNNAN JA SIVISTYSOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ Astuu voimaan 1.8.2011 SIVISTYSLAUTAKUNNAN JA SIVISTYSOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ I LUKU SIVISTYSLAUTAKUNTA 1 Sivistyslautakunta ja jaostot Sivistystoimen toimialalla on sivistyslautakunta. Sivistyslautakunnalla

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 221

Espoon kaupunki Pöytäkirja 221 16.12.2015 Sivu 1 / 1 4640/2015 03.00.00 221 Päiväkotien henkilöstömitoitusta koskeva päivähoitoasetuksen muutos Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. 09 816 23300 Jaana Suihkonen, puh. 09

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu: 8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon järjestämisen vaihtoehtoiset tavat

Espoon kaupunki Pöytäkirja Esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon järjestämisen vaihtoehtoiset tavat 16.12.2015 Sivu 1 / 1 5253/2015 05.10.00 219 Esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon järjestämisen vaihtoehtoiset tavat Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Juha Nurmi, puh.

Lisätiedot

päivitetty YHDEN ALAKOULUN MALLIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET

päivitetty YHDEN ALAKOULUN MALLIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET päivitetty 30.11.2015 YHDEN ALAKOULUN MALLIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET 2 1. JOHDANTO Perusopetuslain mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska)

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Varhaiskasvatuspalvelut (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Puheenvuoron sisältö Peruspalvelukuntayhtymä Kallion esittelyä Varhaiskasvatuspalveluiden esittelyä Kehittämistyö varhaiskasvatuspalveluissa

Lisätiedot

Lautakunnan esittelijänä toimii vapaa-aikatoimenjohtaja.

Lautakunnan esittelijänä toimii vapaa-aikatoimenjohtaja. 1 SIMON KUNTA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty Simon kunnanvaltuusto 15.6.2015 36 Voimaantulo 1.8.2015 1 Toiminta-ajatus Sivistystoimen tehtävänä on varhaiskasvatuksen, koulutuksen

Lisätiedot

Toiminta-ajatus: Henkilöstö: sivutoimisena sivistysjohtajana lukion rehtori 1 toimistosihteeri

Toiminta-ajatus: Henkilöstö: sivutoimisena sivistysjohtajana lukion rehtori 1 toimistosihteeri Tehtäväalue: 2091 Hallinto/sivistystoimi Tavoitteena on perusopetuksen oppilaiden, toisen asteen opiskelijoiden ja muiden opetuspalvelujen käyttäjien yhdenvertaiset mahdollisuudet laadukkaaseen ja korkeatasoiseen

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Viitekehyksenä perusopetuksen laatukriteerit ja varhaiskasvatuksessa viitekehyksenä on käytetty Valtakunnallisia varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Sivistyslautakunta Yksityisen hoidon tuen kuntalisä alkaen. Sivistyslautakunta

Sivistyslautakunta Yksityisen hoidon tuen kuntalisä alkaen. Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta 16 02.03.2016 tuen kuntalisä 1.8.2016 alkaen Sivistyslautakunta 02.03.2016 16 Lakia lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta muutetaan 1.8.2016 alkaen. Muutokset koskevat pääosin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 10.02.2016 Sivu 1 / 1 522/2016 02.05.00 13 Muutokset lasten yksityisten hoidon tukea koskevaan lainsäädäntöön sekä niiden vaikutus Espoon yksityisen hoidon tuen järjestelyihin ja kuntalisään Valmistelijat

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Hallintosäännön delegointi, koulutuslautakunta, lähikoulun osoittaminen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet

Hallintosäännön delegointi, koulutuslautakunta, lähikoulun osoittaminen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet Koulutuslautakunta 56 23.09.2015 Koulutuslautakunta 64 14.10.2015 Hallintosäännön delegointi, koulutuslautakunta, lähikoulun osoittaminen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet 561/00.01.01/2015 Koulutuslautakunta

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen kehittäminen kunnan strateginen valinta

Varhaiskasvatuksen kehittäminen kunnan strateginen valinta Varhaiskasvatuksen kehittäminen kunnan strateginen valinta Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kuntatalo Jarkko Lahtinen Varhaiskasvatus palveluna Varhaiskasvatuslaki 1 1 momentti:» Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Jaoston esittelijästä ja tämän sijaisesta päättää lautakunta.

Jaoston esittelijästä ja tämän sijaisesta päättää lautakunta. Hyvinvoinnin toimiala kahden lautakunnan malli (muutokset luonnoksen pykäliin 12 16 ja 40). 5 Luku. Hyvinvoinnin toimiala 12 Kasvatus- ja opetuslautakunta ja sen jaosto Kasvatus- ja opetuslautakunnassa

Lisätiedot

Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto

Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko 12.5.2015 Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto Miksi Myllypuron alueella tarkastellaan kouluverkkoa? Väestö alueella kasvaa, ja koulutilaa tarvitaan

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

- 1 - koulutoimen tavoite sujuvan oppimispolun prosessista ja varhaisen tuen käytännöistä.

- 1 - koulutoimen tavoite sujuvan oppimispolun prosessista ja varhaisen tuen käytännöistä. - 1-1.1 Koululautakunta 1.1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

Yksityisen hoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisän muutokset alkaen

Yksityisen hoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisän muutokset alkaen Perusturvalautakunta 57 19.05.2016 Yksityisen hoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisän muutokset 1.8.2016 alkaen 241/05.10.00/2016 Perusturvalautakunta 57 Lainsäädännöllistä ja valtuuston päättämää

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot

- Yhdenmukaistamista on vielä käsiteltävä valmistelutoimikunnassa/alatyöryhmien välillä.

- Yhdenmukaistamista on vielä käsiteltävä valmistelutoimikunnassa/alatyöryhmien välillä. 2.5.2012 Henkilöstökoonti; Pöytyä, Aura, Pöytyän kttky Vak. Ma Yht. Hallinto ja talous 79 5 84 Perusturva 242 4 246 Varhaiskasvatus 102 18 120 Sivistys 173 65 238 Tekninen 108 2 110 Yhteensä 703 94 797

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen kehittämispilotti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen kehittämispilotti 19.11.2014 Sivu 1 / 1 4708/12.01.00/2014 222 Esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen kehittämispilotti Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. 09 816 23300 Astrid Kauber, puh.

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelut

Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Graafinen ohjeisto Päiväkotihoito Kemin päiväkodit tarjoavat lapsiperheille yksilöllistä, korkeatasoista ja monipuolista varhaiskasvatusta. Toiminta on sekä tavoitteellista, että

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012 Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Opetustoimen toiminta-ajatuksena on tukea lapsen ja nuoren kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 14

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 14 Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2016 Nro 14 LASTEN JA NUORTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 6.6.2016) 1 Lautakunnan erityinen tehtävä Lautakunnan erityisenä tehtävänä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 Päivähoidon Kuusikko-vertailu 2011 Päivähoitoikäiset (10kk 6v) ikäryhmittäin 31.12.2011 Kuusikon kunnissa sekä muutos

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (6) 116 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Pyhäjoen kunnan varhaiskasvatusstrategia

Pyhäjoen kunnan varhaiskasvatusstrategia Pyhäjoen kunnan varhaiskasvatusstrategia Kunnanhallitus 10.12.2012 Kunnanvaltuusto 19.12.2012 Sisällys Johdanto...3 1. Päivähoitoon liittyvät käsitteet...3 2. Päivähoidon toimintaympäristön lähimenneisyyden

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä on säädetty sen toimialaan kuuluvista tehtävistä:

Kaupunginhallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä on säädetty sen toimialaan kuuluvista tehtävistä: MUUTOKSET HALLINTOSÄÄNTÖÖN KH 30.062016 vs. 13.06.2016 6 Kaupunginhallituksen tehtävät ja ratkaisuvalta Kaupunginhallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä on säädetty sen toimialaan kuuluvista tehtävistä:

Lisätiedot

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI LUKUVUOSI 2016-2017 TOIMINNAN PERUSTEET Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään Perusopetuslain 48 a 3 momentin ja Opetushallituksen

Lisätiedot

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö VIRTAIN KAUPUNKI Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 Kaupunginkanslia VIRTAIN KAUPUNKI 1 Sisällysluettelo 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Johtosäännön soveltaminen...

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan talousarvio 2016

Sivistyslautakunnan talousarvio 2016 1 Oheismateriaali / sivltk 1.9.2015 69 Sivistyslautakunnan talousarvio 2016 Toimintaympäristön muutokset Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston hallinto- ja opiskeluhuollon palveluja, maastouttaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 14

Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 10.02.2016 Sivu 1 / 1 5324/2015 02.05.00 14 Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen indeksitarkistus Valmistelijat / lisätiedot: Arja Puronen, puh. 046 877 3807 Greta Hämäläinen, puh. 043 826 8011 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ

ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja 3.1 1 (7) ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 14.11.2011 Viimeksi muutettu Valtuusto 26.1.2015 Voimaan 26.1.2015

Lisätiedot

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ HÄRKÄTIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2015 31.12.2016 1. Sopimuksen osapuolet Tämän yhteistoimintasopimuksen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN 1 Toiminta alue Tuotantoalueen laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus rakentavat lapsen ja nuoren tulevaisuutta. Toimintaperiaatteina

Lisätiedot

1. Nuorisotyö, nuorisotoiminta ja nuorisopolitiikkaan liittyvät yhteydenpitotehtävät.

1. Nuorisotyö, nuorisotoiminta ja nuorisopolitiikkaan liittyvät yhteydenpitotehtävät. SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Sivistystoimen tehtävänä on luoda edellytykset tietojen, taitojen ja myönteisten asenteiden avulla kuntalaisten henkiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen ja kasvuun.

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön.

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön. 14.12.2011 1 (5) Tampereen yliopiston normaalikoulun johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on 14.12.1011 hyväksynyt tämän johtosäännön. 1 Yleisiä määräyksiä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Perusopetuksen seutuvertailu

Perusopetuksen seutuvertailu Perusopetuksen seutuvertailu Vuosi 205 Toimintatiedot ja kustannukset Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi 2..206 Vertailun tarkoitus Seutuvertailun tavoitteena

Lisätiedot

Varhaiskasvatuslain ja lasten päivähoidosta annetun asetuksen muutokset päivähoidossa

Varhaiskasvatuslain ja lasten päivähoidosta annetun asetuksen muutokset päivähoidossa Kasvatus- ja opetuslautakunta 14 27.01.2016 Kaupunginhallitus 51 08.02.2016 Kaupunginvaltuusto 17 17.02.2016 Varhaiskasvatuslain ja lasten päivähoidosta annetun asetuksen muutokset päivähoidossa 1242/05.10.00/2013

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Varhaiskasvatusta lukujen valossa. Jarkko Lahtinen Erityisasiantuntija Kuntaliitto

Varhaiskasvatusta lukujen valossa. Jarkko Lahtinen Erityisasiantuntija Kuntaliitto Varhaiskasvatusta lukujen valossa Erityisasiantuntija Kuntaliitto Varhaiskasvatuksen hallinto kunnissa 2016: 2014: 2012:» opetustoimi 228 kunnassa (89 %), sosiaalitoimi 10 (4 %) ja muu tapa 18 (7 %)» opetustoimi

Lisätiedot

Opetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016. Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016. Opetuslautakunta 26.01.

Opetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016. Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016. Opetuslautakunta 26.01. Opetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016 Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016 Opetuslautakunta 26.01.2016 7 Valmistelija: varhaiskasvatuspalveluiden esimies Anna Karlsson,

Lisätiedot

Vihdin kunnan johtamisjärjestelmän periaatteet sekä valtuuston koko

Vihdin kunnan johtamisjärjestelmän periaatteet sekä valtuuston koko Vihdin kunnan johtamisjärjestelmän periaatteet sekä valtuuston koko Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se toteaa lausuntonaan oikeusministeriölle, että Vihdin kunnanvaltuustoon valitaan vuoden

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perusturvatoimen palveluverkko Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Palveluverkon kehittämisen tavoitteita Toiminta on laadukasta ja perustuu todettuun hyötyyn potilaalle tai asiakkaalle Asiakasystävällisyys

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 27. Voimaantulo: 1.8.2014.

SUONENJOEN KAUPUNKI KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 27. Voimaantulo: 1.8.2014. SUONENJOEN KAUPUNKI 1 KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 27 Voimaantulo: 1.8.2014 1 Soveltamisala Koulutuslautakunnan alaisen toiminnan järjestämisessä noudatetaan

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a :n muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a :n muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

Lisätiedot