Henkilöstö Väliraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Henkilöstö Väliraportti"

Transkriptio

1 Henkilöstö Teemaryhmä 6 Nykytilan kuvaus

2 Henkilöstö 2 (17) Sisällysluettelo 1. Yhteenveto Toimeksianto Tehtävän rajaus Nykytilan kuvaus Toimintaympäristö henkilöstötyön näkökulmasta Kaupunkien henkilöstöä koskevat strategiapainotukset Henkilöstöpolitiikan yhtäläisyydet ja eroavuudet Johtamisjärjestelmä ja organisaatiokulttuuri Henkilöstöä koskevat tunnusluvut Palkkausjärjestelmät ja palkitseminen Henkilöstörakenne, eläköityminen, saatavuus ja henkilöresurssit toimialoittain HR- toimintojen organisointi kaupunki-, toimiala- ja virastotasolla Palveluiden järjestämistavat Teemaryhmän työn organisointi ja eteneminen... 17

3 Henkilöstö 3 (17) 1. Yhteenveto 2. Toimeksianto Työryhmä on tarkastellut tässä väliraportissa keräämänsä aineiston perusteella eroja ja yhtäläisyyksiä toiminnassa. Jatkotyössä tarkastellaan mahdollisen yhdentymisen etuja ja haittoja, jotka kuvataan loppuraportissa. Yhtäläinen toimintaympäristö on tunnistettu jo aikaisemmassa HR-yhteistyössä. Suuri haaste molemmille on osaavan henkilöstön varmistaminen. Yhtäläisyyksiä ovat myös sovellettavat kuntaalan valtakunnalliset työ- ja virkaehtosopimukset sekä henkilöstöetuuksien taso. Paikallisia, mutta toisistaan poikkeavia, sopimuksia on molemmilla kaupungeilla useita. Merkittäviä eroja on johtamisjärjestelmissä ja eräissä henkilöstötyön laatua koskevissa tunnusluvuissa. Tehtäväkohtaisten palkkojen eroavuuksista kaupunkien välillä seuraa kustannuksia palkkojen mahdollisessa harmonisointivaiheessa. Vantaan laskelmien mukaan kustannus on vuositasolla noin 30 miljoonaa euroa. Helsingin henkilöstömäärä suhteutettuna asukasmäärään on huomattavasti Vantaata suurempi. Helsingin mukaan eroa selittää se, että Helsingissä on toimialoja, joita Vantaalla ei ole. Vantaan HR-palveluissa työskentelee suhteessa henkilöstömäärään noin 20 prosenttia vähemmän ihmisiä kuin Helsingissä. Peruspalveluiden järjestämistavat poikkeavat merkittävästi toisistaan. 3. Tehtävän rajaus Teemaryhmä kokoaa henkilöstöä koskevat tunnusluvut ja laatii toimintaympäristön kuvauksen henkilöstöasioiden näkökulmasta sekä tarkastelee kaupunkien henkilöstöpolitiikan, johtamisjärjestelmän ja kulttuurin, palkkausjärjestelmän, henkilöstön eläköitymisen ja saatavuuden, HRtoimintojen organisoinnin ja henkilöstöresurssien teemoja. Ohjausryhmän hyväksymän työsuunnitelman mukaisesti teemaryhmä on rajannut tehtävänsä siten, että tarkastelussa on: 1. Nykytila 1.1. Toimintaympäristö henkilöstötyön näkökulmasta 1.2. Kaupunkien henkilöstöä koskevat strategiapainotukset 1.3. Henkilöstöpolitiikan yhtäläisyydet ja eroavuudet - paikalliset sopimukset - paikalliset käytännöt/sopimustulkinnat kaupunki-/virastotasolla - henkilöstöedut 1.4. Johtamisjärjestelmä - ja kulttuuri

4 Henkilöstö 4 (17) 1.5. Henkilöstöä koskevat tunnusluvut -johtopäätöksiä 1.6. Palkkausjärjestelmät, palkitseminen - palkkojen harmonisointi 1.7. Henkilöstörakenne, henkilöstön eläköityminen ja saatavuus, henkilöstöresurssit toimialoittain 1.8. HR- toimintojen organisointi kaupunki-, toimiala- tai virastotasolla - resursointi ja toimintatavat - tietojärjestelmät - rajapinnat (esim. työterveyshuollon tilaaminen) 1.9. Palveluiden järjestämistavat - yhtiöt ja säätiöt - ostopalveluiden käyttö 2. Kaupunkien mahdollisen yhdistymisen edut ja haitat 4. Nykytilan kuvaus 2.1. Arviointi henkilöstöteeman osalta 4.1 Toimintaympäristö henkilöstötyön näkökulmasta Tämä toimintaympäristön nykytilan selvitys pohjautuu Vantaalla ja Helsingissä sekä pääkaupunkiseudun pks-yhteistyönä tehtyihin 2000-luvun lopun laajempiin toimintaympäristöanalyyseihin. Henkilöstötyön näkökulmasta keskiöön nousee osaavan henkilöstön varmistaminen. - Mitä aiomme tehdä palvelutoiminnan turvaamiseksi ja milloin? - Palvelutehtävä ja siinä tapahtuvat muutokset? - Millä henkilömäärällä ja rakenteella tuotamme palveluja? - Entä millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitsemme? Osaavan henkilöstön varmistamiseen vastataan tässä neljästä eri näkökulmasta. Jokaista näkökulmaa kuvataan muutostekijöiden ja -ilmiöiden avulla. Nämä neljä näkökulmaa, jotka on kuvattu alla myös kuviona, kertovat nykytilanteen ja lähiajan tulevaisuuden painopistealueen henkilöstötyössä. Tuottava henkilöstötyö ei keskity pelkästään esimerkiksi uusrekrytointiin. Tuottavuus lähtee siitä, että osaava henkilöstö pysyy organisaatiossa. Näin osaaminen säilyy myös tilanteissa, joissa työtä organisoidaan vastamaan paremmin kulloisiakin palvelutuotannon tarpeita. 1. Tarvittava osaaminen riippuu siitä minkälaista tietoa ja taitoa organisaatio tarvitsee, jotta se pystyy joko tuottamaan itse tai ostamaan kuntalaisille kuntalain ja poliittisen päätöksenteon määrittelemät palvelut. Osaamisen lähitulevaisuuden haasteita ovat kunta-alalle uudenlaisten osaamisalueiden, kuten mm. osto- ja sopimusosaamisen sekä henkilöstön ja palvelupaletin johta-

5 Henkilöstö 5 (17) misosaamisen vahvistaminen. 2. Työn organisointi määrittelee ne tavat, miten tehokkaasti organisaatio on järjestänyt tarvitsemansa osaamisen. Tavallinen tapa on kuvata sitä organisaatiorakenteella (esim. toimialajako, linjaorganisaatio, yksittäisten työtehtävien tehtäväkuvat). Osittain tätä päivää ovat jo työn teon uudet tavat kuten etätyö. Myös työn sisällön järjestäminen mielekkäästi ja mahdollisuus kehittyä työtehtävässä ja kehittävät tehtäväsisällöt ovat esimerkkejä työn tehokkuutta lisäävästä organisoinnista. 3. Saatavuudesta huolehtimalla turvataan organisaation keinoja rekrytoida henkilöstöä eläkkeelle siirtyvien ja eronneiden tilalle sekä määräaikaisiin sijaisuus- ja kausitöihin. Keskeistä on kiinnittää huomiota mm. uudenlaisen työkulttuurin vaateeseen, kun nuoret ikäpolvet tulevat työelämään. Laajemmin on kyse arvomuutoksista ja niiden tunnistamisesta. 4. Pysyvyyden varmistaminen on paras tapa pitää tarvittava osaaminen organisaatiossa. Menestyvä organisaatio pystyy varmistamaan mm. monipuolisten tehtäväkuvien - ja uramahdollisuuksien avulla ja työelämän laatua kasvattamalla osaavan henkilöstön pysymisen organisaatiossa. TOIMINTAYMPÄRISTÖ HENKILÖSTÖTYÖN NÄKÖKULMASTA - OSAAVA HENKILÖSTÖ OSAAMINEN Yleis- ja erityisosaamisen balanssi TYÖN ORGANISOINTI Palvelujen ja työnteon uudet tavat SAATAVUUS Suuret ikäluokat eläköityvät PYSYVYYS Työelämän laadun kasvattaminen Pätevyysvaatimukset Uusi osaaminen: palvelujen hankintaosaaminen verkostotaidot sähköiset palvelut Johtajuuden uudet vaatimukset Palvelupaletin johtaminen Ammattikoulutuksen arvostaminen Työ muuttuu tuotantotapojen muuttuessa Työn teettäminen omana työnä/ ostopalveluina Esimiestyö Etätyö, mobiilityö Työn sisältö järjestetty mielekkäästi Kehittyvät tehtävät Vanhemmat työntekijät keikkaresursseina Arvomuutokset ja niiden tunnistaminen Uudenlaisen työkulttuurin vaade Koulutusmäärät ammattialoittain Asuminen, liikkuminen, vetovoimiasuus Työmarkkinakelpoisuus syntyy yksilöllisestä urasta, joka ei ole työnantajasidonnainen Työhyvinvointi Muuttuvat tehtävänkuvat ja uramahdollisuudet Leadership taidot Monikulttuurisuus

6 Henkilöstö 6 (17) 4.2. Kaupunkien henkilöstöä koskevat strategiapainotukset Lappeenrannan tekninen yliopisto (Ståhle ja Koskinen 2007) tutki Espoon, Helsingin ja Vantaan henkilöstöstrategiahankkeessa, toimiiko henkilöstöstrategiaprosessi uudistumisen välineenä. Helsingin vahvuudeksi tutkimuksessa nousi tiedon tuottaminen. Vantaan vahvuutena on strategian täytäntöönpano. Yhtäläisyydet strategiapainotuksissa Molempien kaupunkien keskeiset henkilöstöä koskevat strategiset päälinjaukset ovat samanlaiset painottuen seuraaviin osa-alueisiin: - johtamisen kehittäminen - henkilöstösuunnittelu - palkitsemisen kehittäminen - osaamisen kehittäminen Johtamista kehitetään tukemaan tuottavuutta ja vaikuttavuutta mm. järjestämällä johdon ja esimiesten valmennuksia. Henkilöstön riittävyys varmistetaan ennakoidulla henkilöstön laadulliseen ja määrälliseen tarpeeseen perustuvalla henkilöstösuunnittelulla ja tilanteeseen soveltuvilla toimenpiteillä. Palkitseminen tukee työn tuloksellisuutta ja strategisten tavoitteiden toteuttamista. Ammattiosaaminen, uralla kehittyminen ja tehtävämuutosten suunnittelu tulee saada osaksi tulos- ja kehityskeskusteluja. Eroavuudet strategiapainotuksissa Eroavuuksia löytyy painotuksissa ja käytännön toimenpiteissä. Helsinki painottaa erityisesti seuraavia asioita: - maahanmuuttonäkökulma - eri ikäisten johtaminen - nuoriin työntekijöihin panostaminen - urapolkujen tukeminen - palkkatasa-arvo. Helsingissä tavoitteena on, että maahanmuuttajien osuus kaupunkikonsernin henkilöstöstä lähestyy heidän väestöosuuttaan. Eri ikäisten johtamisen hallintaa varten on valmisteilla erillinen ohjelma. Nuoriin työntekijöihin panostetaan mm. tarjoamalla kesätyö- ja harjoittelupaikkoja, tehostamalla oppisopimusjärjestelmän käyttöä väylänä työelämään sekä kehittämällä työelämään tutustumisjaksoja. Urapolkuja edistetään esim. päivähoitohenkilökunnan, maahanmuuttajien ja asiantuntijoiden urapolkupilottihankkeilla. Palkkatasa-arvoa edistetään pienentämällä mies- ja naisvaltaisten alojen välisiä palkkaeroja. Vantaa painottaa erityisesti seuraavia asioita: - työyhteisöjen sosiaalinen pääoma - henkilöstömenosäästöjen hakeminen - sairauspoissaolojen vähentäminen

7 Henkilöstö 7 (17) Vantaalla työyhteisön sosiaalisen pääoman lisäämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Sosiaalinen pääoma muodostuu vuorovaikutuksesta, luottamuksesta, sosiaalisista suhteista, osallistumisesta ja yhteisistä arvoista ja normeista. Sosiaalisen pääoman kasvaminen lisää henkilöstön motivaatiota ja hyvinvointia. Henkilöstömenosäästöjä haetaan mm. henkilöstösuunnittelun avulla ja suosittelemalla palkattomia vapaita säästösyistä. Sairauspoissaoloja pyritään vähentämään mm. edistämällä aktiivisen välittämisen toimintatavan juurtumista osaksi vantaalaista työkulttuuria. 4.3 Henkilöstöpolitiikan yhtäläisyydet ja eroavuudet Yhtäläisyydet henkilöstöpolitiikassa Sekä Helsingissä että Vantaalla henkilöstöpolitiikka perustuu kunnallisiin virka- ja työehtosopimuksiin, työlainsäädäntöön, kunta-alan säännöstöihin sekä kaupunkien omiin strategisiin päätöksiin. Molemmissa kaupungeissa on tehty paikallisia sopimuksia, jotka ovat kunnallisia virka- ja työehtosopimuksia ja työlainsäädäntöä edullisempia työntekijöille ja joista voi irtautua vain irtisanomalla jokainen sopimus erikseen. Sopimusten osalta on erikseen harkittava, mitkä niistä on syytä jättää voimaan ja mitkä irtisanoa sekä mitkä edellyttäisivät vaihtoehtoisten toimintatapojen luomista mahdollisessa yhdistymistilanteessa. Molemmilla kaupungeilla on henkilöstöetuuksia, jotka perustuvat kaupunkien omiin päätöksiin. Näitä ovat mm. lakisääteistä laajempi työterveyshuolto, työsuhdematkalippuetuus, merkkipäivälahjat, henkilöstöruokailun, henkilöstöliikunnan, kuntoremonttitoiminnan ja omaehtoisen koulutuksen tukeminen. Eroavuudet henkilöstöpolitiikassa Helsingissä palvelussuhdeturva on lakisääteistä turvaa parempi. Kaupungin pelisääntöjen mukaan vakinaista henkilöstöä ei irtisanota taloudellisilla ja tuotannollisilla eikä terveydellisillä syillä, vaan heidät uudelleensijoitetaan kaupunginhallituksen vahvistamien uudelleensijoitusperiaatteiden mukaan toisiin tehtäviin kaupungilla. Helsingillä on toimintaa varten uudelleensijoitushenkilöstö. Vantaalla irtisanomissuoja ratkaistaan taloudellisen tilanteen mukaan. Vuoden 2010 strategiassa on linjattu, ettei irtisanomisia tai lomautuksia tehdä taloudellisilla perusteilla. Henkilöstömenosäästöt haetaan muilla keinoilla. Lakiin perustuvia yksilöperusteisia irtisanomisia toteutetaan molemmissa kaupungeissa silloin, kun perusteet niihin ovat olemassa. Kaupungit ovat tehneet paikallisia sopimuksia eri asioista, esim. Vantaa tuntipalkkaisen henkilöstön työajoista ja palkkausjärjestelmästä ja Helsinki teknisen henkilöstön palkkauksen määräytymisestä. Myös samoista asioista tehdyt paikalliset sopimukset, sovellukset ja henkilöstöetuudet eroavat sisällöllisesti toisistaan. Vantaalla sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen palvelutuotannossa ruokaillaan työajalla, mikä on työ- ja virkaehtosopimuksia laajempi käytäntö. Jatkossa selvitetään myös kustannusvaikutukset mahdollisessa yhdistymistilanteessa. Helsingillä on 3600 palvelussuhdeasuntoa, joissa asuu 9,1 % kaupungin henkilöstöstä. Vantaalla on 450 palvelussuhdeasuntoa, joissa asuu 3,9 % kaupungin henkilöstöstä. Lisäksi Helsingin kaupungilla on oma henkilöstökassa, jota ei Vantaalla ole.

8 Henkilöstö 8 (17) Vantaalla henkilöstö saa 20, 30 ja 40 vuoden yhtäjaksoisen palveluksen jälkeen viikon palkallisen loman ja 250 euron lahjakortin. Helsingissä annetaan merkkipäivän johdosta lahja, kun henkilö on ollut Helsingin kaupungin palveluksessa 10 tai 40 vuotta. Esinelahjan sijaan voidaan antaa lomalahjakortti niille, joilla on kunnallista palvelusta 20, 30 tai 40 vuotta. Helsingin kaupungin palveluksessa 40 vuotta olleelle henkilölle myönnetään kalenteriviikon pituiseksi ajaksi palkallinen virka- tai työvapaa sekä Helsinki-mitali 30 kaupungin palvelusvuoden jälkeen. 4.4 Johtamisjärjestelmä ja organisaatiokulttuuri Helsingissä noudatetaan tulosjohtamismallia, jolla tarkoitetaan toiminnan kokonaisvaltaiseen tarkasteluun, tuloksellisuuteen ja yhteistyöhön perustuvaa johtamistapaa. Johtamisjärjestelmä perustuu kaupungin arvojen, eettisten periaatteiden ja vision pohjalta vahvistettuun strategiaohjelmaan, joka on voimassa vuoden 2012 loppuun saakka. Strategiaohjelman toteutumista seurataan talousarvioprosessin osana. Itsenäiset virastot ja liikelaitokset ovat omalla toimialallaan toimivaltaisia toimijoita. Virastot ja liikelaitokset tekevät strategiaohjelman pohjalta vuosittain omat tuloskorttinsa ja toimintasuunnitelmansa, jotka jalkautuvat toimintayksiköissä yksilötasolla käytäviin tulos- ja kehityskeskusteluihin. Talousarviossa on kullekin virastolle ja liikelaitokselle vahvistettu sitovat tavoitteet. Lisäksi virastoja ja liikelaitoksia sitovat keskushallinnon antamat yhteiset talous- ja henkilöstöhallinnon sekä päätöksentekoa koskevat periaatteet. Helsingin johtamisjärjestelmässä painotetaan yhteistoiminnallisuuden merkitystä. Tämän vuoksi pidetään keskeisenä, että kaupungin yhteistoimintasopimusta sekä virastojen ja liikelaitosten päätöksiä yhteistoiminnasta noudatetaan tarkoin. Konserniohjausta varten on vahvistettu erillinen sitova ohjeisto. Organisaatiokulttuuria ei Helsingissä ole tutkittu eikä Vantaan tapaan selvitetty.

9 Henkilöstö 9 (17) Kuva: Vantaan johtamisjärjestelmä Vantaan johtamisjärjestelmä perustuu ns. konsernijohtamisen malliin. Johtamisjärjestelmämallin (kuva) avulla halutaan johtaa myös johtamista. Tavoitteena on, että kaikilla tasoilla johtaminen nähdään kokonaisvaltaisesti ja erilaisia johtamisen keinoja käytetään. Johtamisjärjestelmä koostuu kolmesta alueesta: organisaatiokulttuurista, strategisesta johtamisesta sekä hallinnollisista keinoista. Strategista ohjausjärjestelmää kutsutaan Vantaalla tasapainotetuksi strategiaksi, jonka perustana on tuloskortti, jossa on neljä näkökulmaa (asiakas, prosessit, henkilöstö ja talous). Strategisten valintojen pohjalta kiteytyvät kaupunkitasoiset kriittiset menestystekijät, joiden pohjalta laaditaan sitovat tavoitteet ja arviointikriteerit. Kaupunkitasoinen tuloskortti toimii perustana toimialojen, tulosalueiden ja tulosyksiköiden tuloskorteille. Strategioiden käytäntöön vienti yksikkötasolla toteutuu käyttösuunnitelmien ja tuloskorttien avulla. Johtamisen rakenteissa määritellään valta-vastuualueet, johtamisen foorumit, vuosikellot, johtamisen dokumentit, viestintä, päätöksenteko jne. Vantaalla osaksi johtamisjärjestelmää on valittu myös tulos- ja kehityskeskustelu.

10 Henkilöstö 10 (17) Organisaatiorakenteet on tarkistettava aina toiminnan tarpeista käsin. Vanhat rakenteet eivät välttämättä palvele uutta palvelutoimintaa. Ohjeiden ja sääntöjen hierarkkisuus, ajankohtaisuus ja tarpeellisuus johtamisjärjestelmän osana on jatkuvan tarkkailun kohde johtamisessa. Vantaalla on kuvattu organisaatiokulttuuria seuraavasti: Helposti lähestyttävä Vantaalla organisaatio tuntee hyvin kuntalaiset ja kuntalaisten tarpeet. Palvelut on tehty kuntalaiset aidosti huomioiden. Ihmiset ovat helposti lähestyttäviä ja yhteistyökykyisiä. Organisaatiota kuvaavat sanat: epämuodollinen, dynaaminen, vähäbyrokraattinen, hajautettu ja pitkälle delegoitu, kapea ja matala. Vantaan taloudellinen tilanne on vaikuttanut toiminnan tuottavuuteen: kaupunki on tehokas ja kustannustietoinen. Yhden hengen moniammatillinen tiimi Vantaa on edelläkävijä, uudistaja, joka hakee toisenkin vaihtoehdon sekä kannustaa kehittämiseen ja kehittymiseen. Koulutusmyönteisyys on leimaavaa. Henkilöstön sitoutuneisuutta kuvaavat pitkät työurat. Osaaminen ja tehokkuus yhdistyvät laajassa asiantuntijuudessa ja tehtävänkuvissa. Toisaalta niukat resurssit tekevät organisaatiosta haavoittuvan. Yhteinen visio rikastuttaa Yhteinen visio ja strategioilla johtaminen on Vantaalla vahvassa roolissa. Keskustelua voisi olla enemmän. Toimialoilla on itsenäinen rooli ja erilaiset, toisiaan rikastuttavat kulttuurit. Hajautettu toimivalta ja toimintavapaus vaikuttavat siihen, että toimialat toimivat itsenäisesti, kuitenkin ilman kilpailua. Toimialat ylittävä yhteistyö on vakiintunut työskentelymallina. Muutosvauhti on kiivas, muutokset seuraavat katkeamattomasti toisiaan. Jatkuva muutoksen mahdollistaa ketterän organisaation joustavuus. 4.5 Henkilöstöä koskevat tunnusluvut Kaupunkien tunnusluvut on esitetty väliraportin liitteessä. Yhtäläisyydet tunnuslukujen osalta Tunnusluvut, jotka koskevat henkilöstön keski-ikää, keskimääräistä palvelusaikaa, lähtövaihtuvuutta, eläkkeelle siirtymisikää, eläkkeelle siirtyvien lukumäärää sekä vanhuuseläkkeiden prosentuaalista osuutta kaikista eläkkeistä ovat molemmissa kaupungeissa samankaltaiset. Avoimiin työpaikkoihin on molemmissa kaupungeissa runsaasti hakijoita, joitakin työvoimapula-aloja lukuun ottamatta.

11 Henkilöstö 11 (17) Eroavuudet tunnuslukujen osalta Henkilöstön määrä on Helsingissä kasvanut vuosittain, Vantaalla kasvu on kääntynyt laskuun vuonna Helsingissä on suhteellisesti enemmän henkilöstöä vakinaisessa palvelussuhteessa kuin Vantaalla. Suhteessa kaupungin väestöön Helsingissä on 15 prosenttia enemmän henkilöstöä kuin Vantaalla. Toisaalta Helsingissä on toimialoja, joita Vantaalla ei ole. Näitä ovat esim. Helsingin Satama, HKL-liikelaitos, Helsingin Energia, Korkeasaaren eläintarha ja kaupunginorkesteri. Naisten osuus ylimmissä johtotehtävissä on lisääntynyt molemmissa kaupungeissa. Vantaalla naisten osuus ylemmissä johtotehtävissä on 7,6 prosenttiyksikköä suurempi kuin Helsingissä. Helsingin Satama, Helsingin Energia ja HKL-liikelaitos ovat miesvaltaisia aloja, mikä saattaa osaltaan selittää eroja. Helsingin palveluksessa on suhteellisesti enemmän maahanmuuttajia kuin Vantaalla. Vantaan kaupungin henkilöstöllä on keskimäärin huomattavasti korkeampi koulutus kuin Helsingissä. Koulutustasomittainta (keskimääräinen peruskoulun jälkeinen koulutus)?? käytettäessä Vantaan henkilöstön koulutustaso on 5,0 ja Helsingin 4,2. Molemmissa kaupungeissa on tavoitteena, että kaikilla on vähintään ammatillinen perustutkinto. Henkilöstöä on voimakkaasti tuettu suorittamaan tutkintoja. Kelpoisuusvaatimuksia on koulutuksen osalta nostettu tehtäviä uudelleen täytettäessä. Työhyvinvointikyselyissä tarkastellaan samoja asioita joskin kysymysten muotoilu poikkeaa toisistaan. Vantaa osallistuu valtakunnalliseen Turun aluetyöterveyslaitoksen Kunta 10-tutkimukseen, jossa Vantaan tulokset suurten kaupunkien ryhmässä (Espoo, Tampere, Turku, Oulu) ovat parhaat. Vantaalla kysely tehdään joka toinen vuosi. Helsingissä työhyvinvointikysely tehdään vuosittain. Helsingissä on suhteellisesti enemmän terveysperusteisia poissaoloja (1 ½ päivää/työntekijä), mukaan lukien työtapaturmat. Vuokratyövoiman käyttö on molemmissa kaupungeissa kääntynyt laskuun. Suurin osa vuokratyövoimasta rekrytoituu pääkaupunkiseudun kuntien omistamasta Seure Henkilöstöpalvelut Oy:stä. 4.6 Palkkausjärjestelmät ja palkitseminen Yhtäläisyydet palkkausjärjestelmissä Palkkausjärjestelmät perustuvat molemmissa kaupungeissa kunnallisiin virka- ja työehtosopimuksiin, joissa palkkausjärjestelmän tavoitteena on edistää toiminnan tuloksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja varmistaa kunta-alan palkkojen kilpailukyky.

12 Henkilöstö 12 (17) Palkka koostuu tehtävien vaativuuden arviointiin perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkasta sekä työsuorituksen ja työkokemuksen perusteella määräytyvistä henkilökohtaisista lisistä. Lisäksi molemmissa kaupungeissa on käytössä tulospalkkiojärjestelmä. Järjestelmät ovat varsin erilaisia. Helsingissä tulospalkkiojärjestelmien piirissä on yli , Vantaalla noin 500 henkilöä. Eroavuudet palkkausjärjestelmissä Saman työnantajan palveluksessa olevan henkilöstön palvelussuhteen ehdot tulee olla samanlaiset. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimusten mukaan tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti tehtävien vaativuus. Samasta ja samaa vaativuutta olevasta tehtävästä tulee maksaa samaa tehtäväkohtaista palkkaa. Tehtäväkohtainen palkka ei voi laskea työnantajan vaihtuessa, jos tehtävä pysyy samana. Työn vaativuuden arviointi-, työsuorituksen arviointi- ja tulospalkkiojärjestelmät on sovittu kaupunkikohtaisesti ja ne poikkeavat toisistaan. Helsingissä työn vaativuuden arviointijärjestelmien toteutus ja yhteensovitus tapahtuu virastokohtaisesti, Vantaalla kaupunkitasoisesti. Helsingissä tuntipalkkaisilla ei ole työn vaativuuden arviointijärjestelmää. Vantaalla on työn vaativuuden arviointijärjestelmä järjestelmä. Vantaalla tuntipalkkaisen ja Helsingissä teknisen henkilöstön palkkausjärjestelmästä on tehty paikallinen sopimus. Molemmissa kaupungeissa tuntipalkkaisen henkilöstön palkkausjärjestelmiä koskevat paikalliset käytännöt ovat muodostuneet työsuhteen ehdoiksi, jotka edellyttäisivät mahdollisessa yhdistymistilanteessa harmonisointia. Virka- ja työehtosopimuksen mukaiset järjestelyvaratarkistukset henkilötasolle asti neuvotellaan Vantaalla kaupunkitasoisesti, Helsingissä neuvotellaan linjaukset kaupunkitasoisesti ja kohdennukset tehdään virastoissa ja liikelaitoksissa. Palkkavertailu Vantaalla 43 nimikettä kattaa 70 prosenttia henkilöstöstä. Helsingissä vastaavat nimikkeet kattavat vain 34 % henkilöstöstä. Helsingissä on käytössä huomattavasti laajempi nimikkeistö kuin Vantaalla. Nimikkeisiin perustuvissa tehtäväkohtaisissa palkoissa on eroja kaupunkien välillä. Vantaalla katsotaan, että erojen perusteella tulisi arvioida palkkaharmonisointikustannuksia mahdollisen yhdistymisen varalta. Tehtäväkohtaisten palkkojen tarkastelu suurissa ammattiryhmissä, kuten esim. lastenhoitaja, lastentarhanopettaja, opettaja jne. on mahdollista, koska tehtävien vaativuus ei voi oleellisesti erota perustehtävissä kuntakohtaisesti. Helsingissä katsotaan, ettei kustannuksista voida tehdä suoria johtopäätöksiä, koska tehtävien sisältö ja vaativuus eroavat toisistaan samasta tehtävänimikkeestä huolimatta. Lopulliset johtopäätökset voidaan tehdä vasta kun mahdollisen yhdistymistilanteen jälkeen on tehty tarvittavat tehtävämuutokset ja laadittu vastaavat tehtävien vaativuuden arvioinnit. Vantaan arvion mukaan palkkaharmonisointikustannukset mahdollisen yhdistymisen varalle olisivat noin 30 miljoonaa euroa vuodessa (pohjana tammikuun 2010 palkat). Helsingin mielestä Vantaan esittämä laskentamalli ei edellä mainituista syistä johda oikeaan tulokseen.

13 Henkilöstö 13 (17) 4.7 Henkilöstörakenne, eläköityminen, saatavuus ja henkilöresurssit toimialoittain HR-teemaryhmä odottaa muiden työryhmien tuloksia henkilöstörakenteesta ja resursseista. Vantaa on tehnyt kaupunki-, toimiala- ja tulosaluetasoisia henkilöstösuunnitelmia vuodesta Vantaan vuosien suunnitelmien mukaan henkilömäärän arvioidaan vähenevän yhteensä 174 henkilöllä vuoteen 2013 mennessä. Helsingissä lyhyen aikavälin henkilöstösuunnitelmat tehdään talousarvioprosessin yhteydessä virastoittain ja liikelaitoksittain. Pitkän aikavälin henkilöstösuunnittelu perustuu ns. ennakointimenetelmän hyödyntämiseen. Molemmissa kaupungeissa eläköityminen on voimakasta ja pysyy nykytasolla vuoteen 2022 saakka. Henkilöstön saatavuutta kuvataan hakijatilastoissa. Hakijamäärät ovat molemmissa kaupungeissa suuria, mutta joillakin aloilla on pulaa koulutetusta työvoimasta. Ongelmia on erityisopettajien, -lastentarhanopettajien, sosiaalityöntekijöiden, sairaanhoitajien, ruotsinkielisen henkilöstön ja joidenkin teknisten alojen tehtävien rekrytoinneissa. Henkilöstö toimialoittain Helsingissä kaupungin hallinnollinen organisaatio muodostuu kaupunginjohtajan toimialasta sekä rakennus- ja ympäristötoimen, sosiaali- ja terveystoimen, sivistys- ja henkilöstötoimen sekä kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen toimialoista. Vuonna 2009 kaupungin henkilöstöstä yli puolet, työskenteli sosiaali- ja terveystoimessa, hieman yli viidennes sivistys- ja henkilöstötoimessa, 16 prosenttia rakennus- ja ympäristötoimessa, 6,6 prosenttia kaupunginjohtajan toimialalla ja 2,4 prosenttia kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimessa. Vantaalla kaupungin organisaatio koostuu kuudesta toimialasta eli keskushallinnon, maankäytön ja ympäristön, sosiaali- ja terveydenhuollon, sivistystoimen, tilakeskuksen sekä vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialasta. Sivistystoimi on kaikkein suurin toimiala, joka työllisti vuonna 2009 hieman alle puolet, 47 prosenttia, koko kaupungin henkilöstä. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla työskenteli 25 prosenttia, tilakeskuksessa 11 prosenttia, maankäyttö- ja ympäristötoimessa 5 prosenttia, vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialalla 4 prosenttia henkilöstä sekä keskushallinnossa 8 prosenttia henkilöstöstä. Kaupunkien hallinnollinen organisaatio on erilainen. Osa palvelutoiminnoista kuuluu kaupungeissa eri toimialoille. Esim. Vantaalla varhaiskasvatus kuuluu sivistystoimen toimialaan ja Helsingissä sosiaali- ja terveystoimeen. Toimialojen vertailtavuuden mahdollistamiseksi on Helsingin virastot ja liikelaitokset henkilöstömäärineen sijoitettu Vantaan organisaation mukaiseen toimialajakoon liitteenä 4 olevaan taulukkoon. Eläköityminen

14 Henkilöstö 14 (17) Vuosina vanhuuseläkeiän saavuttaa Helsingissä yhteensä työntekijää (19,7 prosenttia vuoden 2009 henkilöstöstä) ja Vantaalla yhteensä työntekijää (21,7 prosenttia vuoden 2009 henkilöstöstä). Vuositasolla Helsingissä eläköityy 2,0-2,4 prosenttia henkilöstöstä. Luku on hyvin samansuuntainen Vantaalla, lukuun ottamatta vuotta 2019, jolloin Vantaalla eläkkeelle jää 4,6 prosenttia vuoden 2009 henkilöstömäärästä. Keskimääräinen eläkeikä vuonna 2009 oli Helsingissä 62,3 ja Vantaalla 61,9 vuotta, mikä on molemmissa kaupungeissa korkeampi kuin edellisenä vuotena. Vanhuuseläkkeiden prosentuaalinen osuus kaikista eläkkeistä, Helsingissä 71,8 ja Vantaalla 72,3 prosenttia, oli molemmissa kaupungeissa kasvanut edellisestä vuodesta merkittävästi, Vantaalla 6,1 ja Helsingissä 4,8 prosenttia. 4.8 HR- toimintojen organisointi kaupunki-, toimiala- ja virastotasolla Yhtäläisyydet HR- toiminnoissa Molemmissa kaupungeissa HR- toimintoihin kuuluvat henkilöstöpolitiikka, rekrytointi, henkilöstön ja henkilöstöjärjestelmien kehittäminen, työmarkkina-asioiden hoito, uudelleensijoitustoiminta, työhyvinvointi, palkanlaskenta sekä esimiesten ja henkilöstön palvelussuhdeasioiden neuvonta. Eroavuudet HR- toiminnoissa HR- toiminnot sijoittuvat eri tavalla organisaatioon. Vantaalla järjestelmä on keskitetympi kuin Helsingissä. Vantaalla henkilöstötoimi on vahvasti keskitetty henkilöstökeskukseen, jossa on tulosyksikköinä työnantajapalvelut ja henkilöstöpalvelut. Sen lisäksi toimialoilla on omat henkilöstöyksikkönsä. Helsingissä keskushallintoon kuuluva henkilöstökeskus ohjaa henkilöstöpolitiikkaa, henkilöstön saatavuuden kehittämistä, uudelleensijoitusta, työhyvinvointiasioita ja kehittämistä. Jokaisessa virastossa ja liikelaitoksissa on oma HR- toimintonsa, jossa hoidetaan sekä työnantajapalveluja että henkilöstöpalveluja. Palkanlaskenta, kuutta virastoa lukuun ottamatta sekä henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien hoito on keskitetty taloushallintopalvelu- liikelaitokseen (talpa), josta virastot ostavat palvelut. Vastaavasti henkilöstön koulutus- ja kehittämispalvelut on keskitetty Oiva Akatemia- liikelaitokseen. Päätoimista HR- henkilöstöä on Helsingissä 447 ja Vantaalla 101 henkilöä, henkilöstömäärään suhteutettuna Helsingissä 1,12 prosenttia ja Vantaalla 0,92 prosenttia. Osa-aikaisena HR- työtä tekeviä on Vantaalla 12,6 henkilötyövuotta, Helsingissä ko. vertailutietoa ei ole saatavissa. Vantaan toimintatavalla ja resurssimitoituksella Helsingin HR-toiminnoista voitaisiin vähentää laskennallisesti 95 henkilöä, eli Vantaa tuottaa HR-palvelut noin 20 prosenttia pienemmällä henkilökunnalla. Tietojärjestelmät

15 Henkilöstö 15 (17) Henkilöstöhallinnon perustietojärjestelmät ja niihin liittyvät oheisjärjestelmät ovat samat. Perusjärjestelmien ylläpitäjä on molemmissa Logica Oy. Lisäksi Tieto Oy:n ylläpitämää erekry- järjestelmää kehitetään yhdessä. Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien sähköisten itsepalvelutoimintojen käyttöönottovaiheet ovat erilaiset. Vantaalla käyttöasteet ovat huomattavasti korkeampia kuin Helsingissä. Työterveyshuolto Vantaan organisaatiossa työterveyshuolto on liikelaitos ja kuuluu keskushallinnon toimialaan, Helsingissä virastona sivistys- ja henkilöstötoimeen. Vantaalla henkilöstökeskus tilaa keskitetysti työterveyshuollon palvelut; 2/3 omalta liikelaitokselta ja 1/3 ulkoisilta palveluntarjoajilta. Helsingissä virastot ja liikelaitokset ovat tilaajia. Työterveyshuollon ennaltaehkäisevän toiminnan kustannukset Helsingissä olivat 120 euroa/henkilö ja Vantaalla 130 euroa/henkilö. Sairaanhoidon kustannukset olivat Helsingissä 195 euroa/henkilö ja Vantaalla 138 euroa/henkilö. 4.9 Palveluiden järjestämistavat Yhtäläisyydet palveluiden järjestämistavoissa Molemmissa kaupungeissa palveluita tuotetaan sekä omana tuotantona että ostopalveluna. Palveluita tuotetaan joko kokonaan omana tuotantona, kokonaan ostopalveluna tai osaksi omana tuotantona, osaksi ostopalveluna. Eniten ostopalveluna tuotetaan (Vantaa): - toimitilojen rakentaminen ja perusparannukset (100 %) - laitoshuolto (10 %) ja ateriapalvelut (15 %) - kunnallistekniikan suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito (n. 55 %) Esimerkiksi Helsingin sosiaalivirastossa 600:lta eri tuottajalta ostetut palvelut kattavat 20 prosenttia sosiaaliviraston talousarviosta. Vantaalla sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2008 tilinpäätöksen mukaan omaa toimintaa oli 48 %, erikoissairaanhoitoa 34 % ja muuta ostopalvelua 18 %. Molemmissa kaupungeissa kaupunkikonserniin kuuluu tytäryhtiöitä ja säätiöitä, jotka tuottavat palveluita. Lisäksi molemmilla on kokonaan tai osittain omistuksessaan kiinteistö- ja asuntoyhtiöitä, joilla ei ole merkittävää roolia palvelutuotannossa. Molemmat kaupungin ovat mukana useissa kuntayhtymissä, joista suurimpia HUS, HSY ja HSL. Eroavuudet palvelujen järjestämistavoissa Helsingissä suurimpia tuottajayhtiöitä ovat Helsingin Bussiliikenne Oy ja kiinteistöyhtiöt, jotka mm. ylläpitävät palvelussuhdeasuntoja. Säätiöitä ovat esim. Helsingin Seniorisäätiö, Stadion-

16 Henkilöstö 16 (17) säätiö ja Helsinki-viikon säätiö. Konserniyhtiöissä ja säätiöissä on henkilöstöä yhteensä Vantaalla konserniyhtiöiden henkilöstömäärä on huomattavasti pienempi. Vantaalla on tehty kaupunki-, toimiala- ja tulosaluetasoiset palvelustrategiat vuosille Niissä kuvataan palvelujen tuotantotapojen nykytila ja strategiset tavoitteet. Vantaalla energiantuotanto on osakeyhtiössä, Helsingissä liikelaitoksen tehtävänä. Vantaalla selvitetään koko tilakeskuksen yhtiöittämistä vuoden 2011 alusta. Vantaalla suun terveydenhoito (1.6. alk.), pelastuslaitos ja työterveyshuolto ovat liikelaitoksia. Vuokratyövoima Helsinki on käyttänyt vuokratyövoiman palkkaamiseen 43,8 miljoonaa euroa ja Vantaa 8,2 miljoonaa euroa. Seuren osuus vuokratyövoimasta on molemmilla kaupungeilla noin 73 prosenttia. Asiakkaat: kaupunkilaiset, yritykset, yhteisöt, vierailijat Palvelut HELSINGIN KAUPUNKIKONSERNI Seudulliset yhteisöt Oma palvelutuotanto Tytäryhteisöt HUS Palvelutoiminnan tukiyhteisöt YTV + vesi- ja viemärilaitostoiminta Virastot Kilpailutilanteessa toimivat palveluyhteisöt Helsingin seudun liikennekuntayhtymä Uudenmaan liitto Liikelaitokset Alueen elinvoimaisuutta tukevat yhteisöt Vapaassa kilpailutilanteessa toimivat yhteisöt Hankinnat, sopimukset, palvelusetelit, avustukset Palvelutuotannon kumppanit Kuva: konsernin palvelutoimintamalli

17 Henkilöstö 17 (17) 5. Teemaryhmän työn organisointi ja eteneminen Teemaryhmän kokoonpano Helsinki henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo (Heke), puheenjohtaja osastopäällikkö Eija Hanni (Heke) osastopäällikkö Marju Pohjaniemi (Heke) palvelussuhdepäällikkö Asta Enroos (Heke) henkilöstöpäällikkö Sari Kuoppamäki (Sosv) (Heke), sihteeri Vantaa Työn eteneminen henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen (Keskushallinto), varapuheenjohtaja henkilöstöpäällikkö Anne-Maj Salmi (Sivistys) henkilöstö- ja kehittämispäällikkö Manna Torvinen (Soster) saakka vs. henkilöstö- ja kehittämispäällikkö Anneli Airola lukien henkilöstön kehittämispäällikkö Kirsti Varpula (Keskushallinto) työmarkkinapäällikkö Pia Viskarinen (Keskushallinto) (Keskushallinto), sihteeri Selvitys toteutetaan virkatyönä. Teemaryhmän työn vaiheet: 1. vaihe: Laaditaan työsuunnitelma, jossa määritellään selvitystyön sisällöllinen laajuus, valitaan tarkastelukohteet ja näkökulmat, jotta etujen ja haittojen arviointi on mahdollista. (tehty) 2. vaihe: Laaditaan nykytilanteen yhtäläisyydet ja erot -kuvaus (tehty) 3. vaihe: Selvitetään ja arvioidaan kaupunkien mahdollisen yhdistymisen edut ja haitat henkilöstöteeman osalta.

18 HeVa-selvityksen HR-tunnusluvut Tunnusluku Kunta Palvelussuhteiden lukumäärä Helsinki Vantaa Palvelussuhteiden lukumäärä Helsinki 6,77 6,77 6,84 6,84 6,89 suhteessa asukasmäärään Vantaa 6,07 6,06 6,01 6,07 5,83 Vakinaisia % Helsinki 82,7 84,2 83,8 82,9 83,1 Vantaa 76,3 77,7 77,7 77,8 78,5 Naisten osuus johtotehtävissä % Helsinki 27,5 33,3 35,9 35,5 35,8 Vantaa 33,3 33,3 32,6 43,5 43,4 Keski-ikä (ylemmällä rivillä koko henkilöstön Helsinki ja 44,2 44,8 44,9 44,8 44,7 alemmalla rivillä vakinaisen henkilöstön 45,8 46,4 46,5 46,5 46,4 keski-ikä) Vantaa 43,9 44,4 44,6 44,5 44,7 45,9 46,3 46,5 46,4 46,5 Keskimääräinen palvelusaika, vuotta Helsinki 13,9 13,8 13,8 13,6 13,4 (vakinainen henkilöstö) Vantaa 13,6 13,7 13,7 13,4 13,2 Lähtövaihtuvuus % Helsinki 5,8 5,4 5,7 6,0 5,6 (vakinainen henkilöstö) josta eläkkeelle siirtyneet 2,2 2,0 2,0 2,5 Vantaa 4,7 5,9 5,9 6,0 5,4 josta eläkkeelle siirtyneet 1,9 2,0 2,1 2,1 Eläkkeelle jääneiden keski-ikä Helsinki 62,5 60,9 61,5 61,1 62,3 Vantaa 60,9 60,9 60,8 61,7 61,9

19 Vanhuuseläkkeiden osuus % Helsinki 66,9 66,6 64,0 66,4 71,8 Vantaa ,2 66,2 72,3 Koulutustasomittain Helsinki 4,4 4,5 4,5 4,3 4,2 Vantaa 4,5 4,6 4,6 4,7 5,0 Ylempi korkeakoulutaso % Helsinki 17,1 18,1 15,8 16,9 17,0 Vantaa 18,3 19,0 20,0 21,0 22,3 Maahanmuuttajia % Helsinki 1,7 1,8 2,3 3,2 3,8 (virallisesta henkilöstömäärästä) Vantaa 2,0 2,3 2,3 2,6 2,7 Maahanmuuttajia % Helsinki 2,4 2,9 4,0 4,6 (kaikista palvelussuhteessa olleista) Vantaa 2,9 3,7 4,2 Terveysperusteiset poissaolot % Helsinki 5,5 5,4 5,5 5,5 5,5 Vantaa 5,0 5,1 5,1 5,0 4,7 Terveysperusteiset poissaolot Helsinki 20,1 19,7 20,2 20,1 18,7 (päivää/henkilötyövuosi) Vantaa 18,3 18,5 18,5 18,1 17,1 Palkkamenojen kasvu % Helsinki 0,6 3,4 4,8 6,7 6,1 Vantaa 2 1,9 4,2 7,3 4,0 Vuokratyövoima milj. euroa/vuosi Helsinki 20,5 29,0 37,5 47,2 43,8 Vantaa 1,6 5,7 6,5 8,6 8,2 josta Seuren osuus milj.euroa/vuosi Helsinki 29,1 36,0 31,8 Vantaa 4,3 4,9 6,0 Seuren henkilötyövuodet Helsinki Vantaa

20 Henkilöstön saatavuus Avoimia työpaikkoja yhteensä Helsinki Vantaa Vakituisia avoimia työpaikkoja Helsinki Vantaa Avoimien työpaikkojen osuus henkilöstömäärästä Helsinki 9,6 8,5 Palvelussuhteet/vakituiset työpaikat Vantaa 9,2 6,7 Määräaikaisia avoimia työpaikkoja Helsinki Vantaa Hakemusten määrä yhteensä Helsinki Vantaa Työelämä- ja hyvinvointikyselyt Esimiestuki ( arviointiasteikko 1-5) Helsinki 3,6 3,7 Vantaa 3,5 3,7 3,7 3,7 Kohtelun oikeudenmukaisuus (1-5) Helsinki 3,5 3,5 Vantaa 3,7 3,8 3,8 3,9 Työyhteisön toimivuus (1-5) Helsinki 3,4 3,5 Vantaa 3,6 3,6 3,6 3,6 Työpaikan ilmapiiri (1-5) Helsinki 3,6 3,6 Vantaa 3,7 3,8 3,7 3, Eläköityminen Helsinki Vantaa

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Loppuraportti 16.8.2010 Hannu Tulensalo, puheenjohtaja

Loppuraportti 16.8.2010 Hannu Tulensalo, puheenjohtaja HeVa - Henkilöstöteema Loppuraportti 16.8.2010 Hannu Tulensalo, puheenjohtaja Kirsi-Marja i Lievonen, varapuheenjohtaja ht j Toimintaympäristö - samankaltainen käsitys toimintaympäristöstä ja sen asettamista

Lisätiedot

Henkilöstöraportti. Tilastotiedot

Henkilöstöraportti. Tilastotiedot Henkilöstöraportti 8. 10. 2018 Tilastotiedot 2017 www.hel.fi Henkilöstöraportin tilasto-osio 2 Sisällys 3 Lukijalle 4 Henkilöstötilastot 4 Henkilöstö yhteensä toimialoittain 5 Kuukausipalkkainen henkilöstö

Lisätiedot

Henkilöstöraportti. Tilastotiedot

Henkilöstöraportti. Tilastotiedot Henkilöstöraportti 31. 5. 2019 Tilastotiedot 2018 www.hel.fi Henkilöstöraportin tilasto-osio 2 Sisällys 3 Lukijalle 4 Henkilöstötilastot 4 Henkilöstö yhteensä toimialoittain 5 Kuukausipalkkainen henkilöstö

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Henkilöstöraportti. Tilastotiedot

Helsingin kaupunki Henkilöstöraportti. Tilastotiedot 06.06.2016 Henkilöstöraportti Tilastotiedot 2015 www.hel.fi 2 / 35 Sisällys 3 Lukijalle 4 Henkilöstötilastot 4 Henkilöstö yhteensä 2015 5 Kuukausipalkkainen henkilöstö 6 Tuntipalkkainen henkilöstö 7 Koko-

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,

Lisätiedot

Seutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen

Seutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuselvitykset Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintoselvitys Yhdessä Helsingin seudun kuntien ja Uudenmaan liiton kanssa selvittää kaksiportaisen seutuhallintomallin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Henkilöstöraportti. Tilastotiedot

Helsingin kaupunki Henkilöstöraportti. Tilastotiedot 10.05.2017 Henkilöstöraportti Tilastotiedot 2016 www.hel.fi 2 / 35 Sisällys 3 Lukijalle 4 Henkilöstötilastot 4 Henkilöstö yhteensä 5 Kuukausipalkkainen henkilöstö 6 Tuntipalkkainen henkilöstö 7 Koko- ja

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2 Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 1 / 1 1416/01.00.02/2012 77 Henkilöstökertomus vuodelta 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Kunnas Jere, puh. (09) 816 22508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2015

Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2015 Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2015 Konserniesikunta, Henkilöstöyksikkö Yhteenveto Kaupungin henkilöstömäärän kehitys on ollut hyvin hallinnassa. Henkilöstömäärä 31.12.2015 oli 14 101, kun se vuoden

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3 1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖN ASEMAAN JA PAIKALLISEEN SOPIMISEEN

KUNTALIITOKSEN VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖN ASEMAAN JA PAIKALLISEEN SOPIMISEEN KUNTALIITOKSEN VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖN ASEMAAN JA PAIKALLISEEN SOPIMISEEN TYÖNANTAJA MUUTOKSET KUNNASTA KUNTAAN KUNTAYHTYMÄSTÄ KUNTAAN KUNNASTA KUNTAYHTYMÄÄN KUNNASTA LIIKELAITOKSEEN KUNNASTA OSAKEYHTIÖÖN

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015

Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015 Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015 Henkilöstön määrä palvelualueittain 31.12.2015 Palvelualue vakinaiset määräaikaiset määräaikaisista työllistettyjä yhteensä v. 2015 Konserni- ja maankäyttöpalvelut

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS

LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS Henkilöstö palvelutuotannon voimavarana 31.8.2017 Raija Ranta, henkilöstöjohtaja-sosiaali-ja terveysjohtaja HENKILÖSTÖ / RAKENNE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2016 Vakinaiset 3 177

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3 1(10) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3

Lisätiedot

Henkilöstöohjelma. Kaupunkistrategiaa toteuttava kaupunginhallituksen toteutusohjelma vuosille 2006 2008. Kaupunginhallitus hyväksynyt 30.1.

Henkilöstöohjelma. Kaupunkistrategiaa toteuttava kaupunginhallituksen toteutusohjelma vuosille 2006 2008. Kaupunginhallitus hyväksynyt 30.1. Kaupunginhallitus hyväksynyt 30.1.2006 Henkilöstöohjelma Kaupunkistrategiaa toteuttava kaupunginhallituksen toteutusohjelma vuosille 2006 2008 KH 30.1.2006 Tampereen kaupunki Henkilöstöohjelma Toimintaympäristö

Lisätiedot

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2015 2020 1 Sisällysluettelo 1 Mikä on henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2016

Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2016 Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2016 Konserniesikunta, Henkilöstöyksikkö Henkilöstö Yhteenveto vuoden 2016 tilanteesta Henkilöstöresursointi pysyi määrällisesti hyvin hallinnassa haasteellisessa toimintaympäristössä

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (6) KAUPUNGINKANSLIA Työnantajapolitiikkayksikkö HUOMIONOSOITUKSET JA MERKKIPÄIVÄLAHJAT HELSINGIN KAUPUNGILLA

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (6) KAUPUNGINKANSLIA Työnantajapolitiikkayksikkö HUOMIONOSOITUKSET JA MERKKIPÄIVÄLAHJAT HELSINGIN KAUPUNGILLA HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (6) Jakelussa mainituille HUOMIONOSOITUKSET JA MERKKIPÄIVÄLAHJAT HELSINGIN KAUPUNGILLA Kaupunginjohtaja on hyväksynyt johtajistokäsittelyssä 14.12.2016 uudet merkkipäivälahjaperiaatteet.

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Työvaliokunta 17.1.2014 Helena Metsälä Työryhmän kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia Kari Ojalahti

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Puheenjohtajakokous 9.1.2014 Helena Metsälä 10.1.2014 Työryhmä kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia

Lisätiedot

Työhyvinvointia ja työkykyä rakentamassa Helsingissä

Työhyvinvointia ja työkykyä rakentamassa Helsingissä Työhyvinvointia ja työkykyä rakentamassa Helsingissä Titi Heikkilä Työhyvinvointipäällikkö Helsinki Suomi 100 johtamisseminaari 24.11.2017 Esityksen sisältö Lyhyt esittely Helsinki Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin

Lisätiedot

TYÖNANTAJAYHTEISTYÖ MUUTOKSESSA. Maakuntafoorum Henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen

TYÖNANTAJAYHTEISTYÖ MUUTOKSESSA. Maakuntafoorum Henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen TYÖNANTAJAYHTEISTYÖ MUUTOKSESSA Maakuntafoorum 19.9.2018 Henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen Varautumisen linjaukset helmikuu 2017 sote- ja maakuntauudistukseen Muutoksen kohteena Vantaalla noin 3 500

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen rooli reformin

Henkilöstöjohtamisen rooli reformin Henkilöstöjohtamisen rooli reformin toteuttamisessa Johtaminen, säästöt ja henkilöstö Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä 28.10.2015 Riikka-Maria Yli-Suomu, puheenjohtaja, AMKE:n HRMD-verkosto

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3 1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina

Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina HR-verkoston ideatyöpaja 2/2013 15.10.2013 henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Espoon kaupunki HR -historiaa Suomessa 1950-luvulle saakka työsuhdeasioita, rekrytointi-

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto

HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TEKSTINKÄSITTELYN SIIRTO HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄLLE (HUS) 1 Yleistä Selvitystyö sosiaali-

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa hanke

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa hanke Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa hanke - Ammatilliset opettajapäivät 17.9.2011 Vierumäki Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylän kaupunki Sisältö 1. Hankkeen yleiset pääkohdat 2. Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus

Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma Elinvoimalautakunta 22.8.2017 Kaupunginhallitus 11.9.2017 Uusi kuntalaki: kuntastrategia johtamisen välineenä Kunnassa on oltava kuntastrategia,

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

KESKI-UUDENMAAN SOTE KUNTAYHTYMÄN HALLITUS

KESKI-UUDENMAAN SOTE KUNTAYHTYMÄN HALLITUS KESKI-UUDENMAAN SOTE KUNTAYHTYMÄN HALLITUS 21.8.2018 Suunnitelma käynnistyy henkilöstöryhmässä aikataulun mukaisesti Henkilöstön siirrot ja YTmenettely Henkilöstöjohtamisen kokonaisuus Henkilöstötoiminnot

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 Helsingin väestö Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 600 000 500 000 490 000 560 000 400 000 370 000 300 000 200 000 100 000 0 79 000 1900 1950 1990 2005 1 Käyttötalousosan menot toimialoittain

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 Yhtymävaltuusto 14.6.2018 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2012 2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lääkärit 137

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Kuntien työhyvinvoinnin johtamista koskeva selvitys

Kuntien työhyvinvoinnin johtamista koskeva selvitys Kuntien työhyvinvoinnin johtamista koskeva selvitys Tiivistelmä Kevalle luovutetusta raportista Vertikal Oy Simo Pokki ja Pirjo Tuosa 30.9.2017 Kevan toimeksianto Deskstudy -tutkimus työhyvinvoinnin ja

Lisätiedot

Henkilöstöjohtaja Hannu. Tulensalo

Henkilöstöjohtaja Hannu. Tulensalo Ammatillisen suomen kielen kehittäminen monimuotoisessa työyhteisössä Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat Helsingin kaupungin henkilöstössä Henkilöstöjohtaja Hannu Erityissuunnittelija

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KOHTI TEHOKASTA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUTTA HUS:N VALTUUSTON LAIVASEMINAARI 24 26.9.2013 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja 1 2 HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Riittävä,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013 HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) Jakelussa mainituille ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN JA ELÄKKEELLÄ OLEVAN PALKKAAMINEN 1 Vanhuuseläkkeelle siirtyminen Tämä ohje korvaa henkilöstökeskuksen 7.1.2010 antaman ohjeen

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

OHJE HENKILÖSTÖ- JA HENKILÖSTÖMENOTAULUKON KÄYTTÖÖN

OHJE HENKILÖSTÖ- JA HENKILÖSTÖMENOTAULUKON KÄYTTÖÖN OHJE HENKILÖSTÖ- JA HENKILÖSTÖMENOTAULUKON KÄYTTÖÖN LASKELMAN TÄYTTÄMISESSÄ TARVITTAVAT TAUSTATIEDOT, JOTKA KANNATTAA VARATA ENNEN TAULUKON TÄYTTÄMISTÄ - v. 2013 joulukuun henkilöstömäärät voi ottaa myös

Lisätiedot

SOTE, henkilöstötyöryhmien terveiset. Katariina Similä, henkilöstöjohtaja, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

SOTE, henkilöstötyöryhmien terveiset. Katariina Similä, henkilöstöjohtaja, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri SOTE, henkilöstötyöryhmien terveiset Katariina Similä, henkilöstöjohtaja, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Miten henkilöstöä kuullaan? Koska asioita selviää? Säilyvätkö henkilöstöetuudet? Harmonisoidaanko

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6. Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 27.03.2017 Sivu 1 / 1 997/2017 01.00.02.00 83 Henkilöstökertomus vuodelta 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Kivijärven kunta HENKILÖSTÖPOLITIIKKA

Kivijärven kunta HENKILÖSTÖPOLITIIKKA 1 Kivijärven kunta HENKILÖSTÖPOLITIIKKA 2 KIVIJÄRVEN KUNNAN HENKILÖSTÖPOLITIIKKA Henkilöstöpolitiikka on osa kunnan toimintapolitiikkaan. Se täydentää muuta henkilöstöhallinnon säännöstöä. Tavoitteiden

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3 1(10) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3

Lisätiedot

Yksityiset palvelut varhaiskasvatuksessa

Yksityiset palvelut varhaiskasvatuksessa Yksityiset palvelut varhaiskasvatuksessa Kustannukset kunnan itse tuottamassa ja kunnan palvelusetelillä ostamassa päivähoidossa JHL:n tilaama selvitys VERTIKAL OY Lisätiedot: tilastotoimitsija Jorma Peussa

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto 1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 1 Henkilöstöraportissa olevat tiedot perustuvat kunnan palkanlaskennasta kerättyihin tietoihin 31.12.2010 tilanteesta. Luvut sisältävät ko. päivänä kunnan

Lisätiedot

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Meri-Tuuli Lehmuskallio Erityisasiantuntija Kehittämisyksikkö Talous- ja hallintopalvelut Vantaan kaupungin

Lisätiedot

2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA TAE 2016, Liite 7, 28.5.2015 Virasto/liikelaitos ja laatija: Nuorisoasiankeskus

2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA TAE 2016, Liite 7, 28.5.2015 Virasto/liikelaitos ja laatija: Nuorisoasiankeskus 2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA TAE 2016, Liite 7, 28.5.2015 Virasto/liikelaitos ja laatija: Nuorisoasiankeskus 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ tilanteesta 31.3. 2013 2014 2015 TAE 2016 Vakinaisen henkilöstön

Lisätiedot

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 Kunta-alan työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 KT Kuntatyönantajat KT Kuntatyönantajat on kunta-alan työnantajajärjestö. Se ajaa kuntien ja kuntayhtymien etuja työmarkkinoilla.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (6) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Tina Sweins 23.1.2013 HUOMIONOSOITUKSET JA MERKKIPÄIVÄLAHJAT HELSINGIN KAUPUNGILLA

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (6) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Tina Sweins 23.1.2013 HUOMIONOSOITUKSET JA MERKKIPÄIVÄLAHJAT HELSINGIN KAUPUNGILLA HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (6) Jakelussa mainituille HUOMIONOSOITUKSET JA MERKKIPÄIVÄLAHJAT HELSINGIN KAUPUNGILLA Kaupunginjohtaja on hyväksynyt johtajistokäsittelyssä, merkkipäivälahjaperiaatteet, jotka

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A 2009 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN KONSERNIPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Kaupunginjohtajan päätös nro 15/5.2.2009 Konsernipalvelujen toimintasääntö

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUKSET JA TEHTÄVIEN VAATIVUUSARVIOINTI

TEHTÄVÄNKUVAUKSET JA TEHTÄVIEN VAATIVUUSARVIOINTI TEHTÄVÄNKUVAUKSET JA TEHTÄVIEN VAATIVUUSARVIOINTI Valmistelija: Kuntayhtymän johtaja YT 9.11.2015 Palkkatoimikunta 3.11.2015 Hallitus 16.11.2015 Voimaantulo 01.12.2015 1 1 Ohjeen soveltaminen Tämän ohjeen

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Kaupunginkanslia. Jakelussa mainituille

Kaupunginkanslia. Jakelussa mainituille 1 Jakelussa mainituille Järjestelyerän (JE) toteuttaminen Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) ja Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS) soveltamispiireissä

Lisätiedot

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 JÄMPTI HOMMA. 2016 henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 Sisältö Henkilöstöstrategian tiivistelmä 3 1. Henkilöstöstrategian lähtökohdat ja tehtävä 3 2. Henkilöstöstrategian arvot 4 3. Henkilöstövisio 2016

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3 1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3

Lisätiedot

Kokemäen kaupungin henkilöstöstrategian hyväksyminen 242/020/2013

Kokemäen kaupungin henkilöstöstrategian hyväksyminen 242/020/2013 KH:n henkilöstöjaosto 56 17.10.2013 Yhteistyötoimikunta 32 12.11.2013 KH:n henkilöstöjaosto 65 28.11.2013 KH:n henkilöstöjaosto 74 18.12.2013 KH:n henkilöstöjaosto 8 13.03.2014 Yhteistyötoimikunta 14 25.03.2014

Lisätiedot

Sisältö. 1 Visio Arvot Strategiset päämäärät... 3 Henkilöstöpoliittisen ohjelman visio... 3 Arvot... 3 Kaupungin strategiset päämäärät...

Sisältö. 1 Visio Arvot Strategiset päämäärät... 3 Henkilöstöpoliittisen ohjelman visio... 3 Arvot... 3 Kaupungin strategiset päämäärät... Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2010 2013 Sisältö 1 Visio Arvot Strategiset päämäärät... 3 Henkilöstöpoliittisen ohjelman visio... 3 Arvot... 3 Kaupungin strategiset päämäärät... 3 2 Alkusanat... 4 3 Kaupungin

Lisätiedot

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA Pöytäkirja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sekä JUKO ry:n, Pardia ry:n ja JHL ry:n välisistä neuvotteluista, jotka koskivat GTK:ssa sovellettavaa palkkausjärjestelmää.

Lisätiedot

Henkilöstö- ja henkilöstömenosuunnitelma 2015-2017

Henkilöstö- ja henkilöstömenosuunnitelma 2015-2017 Henkilöstö- ja henkilöstömenosuunnitelma 2015-2017 Virasto: Nuorisoasiainkeskus Laatija: Lilja Kinnunen Henkilöstö- ja henkilöstömenosuunnitelma 2015-2017: toteutuma 2013, 2014 käyttösuunnitelman pohjalta

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS Toiminta Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 068 1(5) OPETUSVIRASTO 8.10.2013. Ohje tulee voimaan 1.1.2013 ja on voimassa enintään 31.12.2022 asti.

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 068 1(5) OPETUSVIRASTO 8.10.2013. Ohje tulee voimaan 1.1.2013 ja on voimassa enintään 31.12.2022 asti. HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 068 1(5) Kaupungin kouluille, oppilaitoksille ja yksiköille Ohje tulee voimaan 1.1.2013 ja on voimassa enintään 31.12.2022 asti. MERKKIPÄIVÄLAHJAT JA TUNNUSTUKSEN ANTAMINEN

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2012 1 (7) 520 V Stj / Vt Sirpa Puhakan aloite varahenkilöstöstä ja palkkapolitiikasta päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Lisätiedot

Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain. Taulukko 2: Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain. Yhteensä.

Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain. Taulukko 2: Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain. Yhteensä. Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain Vakinainen Vakinainen Vakinainen Keskushallinto 205 206 114 65 64 22 270 270 136 Ympäristöterveydenhuolto 27 26 26 9 8 4 36 34 30 Sosiaali- ja terveystoimi

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3 1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot