Kaupunkiasumisen monimuotoisuus, palvelut ja james-konsepti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaupunkiasumisen monimuotoisuus, palvelut ja james-konsepti"

Transkriptio

1 Kaupunkiasumisen monimuotoisuus, palvelut ja james-konsepti II Asumiskonseptien kehittäminen työryhmissä Hilkka Lehtonen Tiivistelmä James-konsepti tarkoittaa tässä sekä asukkaiden henkilökohtaista ja jatkuvaluonteista asumispalvelua portieerin eli ovimiehen toimesta että arkielämää tukevaa palvelujen välittämistä asukkaille James -portieerin avulla. Tällaista palvelua on tarjolla monissa maissa, kuten USA:ssa ja Sveitsissä. Artikkelissa tarkastellaan ensinnäkin konseptien muodostamisen lähtökohtia, kuten erilaisia asukasryhmiä ja asuntoarkkitehtuurin kansainvälisiä trendejä Euroopassa, ja toiseksi sveitsiläiseen James-konseptiin sisältyviä mahdollisuuksia ja soveltamista Suomeen. Asumispalvelujen tarjoaminen nähdään osana asumisen monipuolistamista Suomessa ja uusille ryhmille tarkoitettuna kevyen palveluasumisen muotona. Se voisi toteutua yhtäältä urbaanisuutta tukevana, keskustamaiseen asumiseen ja urbaaneihin ammatteihin liittyvänä asumismuotona, toisaalta esikaupunkivyöhykkeen wellness-tyyppisenä asumisena. James-yrityksen fyysinen kotipesä voisi olla eräänlainen asukaskioski, tai se voisi muodostua miellyttävästä, leppoistavasta ja asukasinformaatiota välittävästä aulatilasta one stop periaatteen mukaisesti toteutettuna. Tällainen asukasinformaatio voisi olla myös asumisen ekologisuutta ja lähielämäntapaa tukevaa. James-yrittäjää itseään voitaisiin tukea sekä kaupunginosakohtaisilla nettisivuilla että palvelusetelien yleistymisen myötä lisääntyvillä pienyrittäjien hyvinvointipalveluilla. James-yrittäjä voisi alkuun olla esimerkiksi sosiaalinen yritys. Yhtenä potentiaalisena hyödyntäjäryhmänä voidaan nähdä eläkeläiset, mutta myös uudet kosmopoliitit. Hilkka Lehtonen: Kaupunkiasumisen moninaisuus, palvelut ja james-konsepti 243

2 Koti ja kaupunki asumiskonseptien kaksi lähtökohtaa Ihmisten elämänpiiri muodostaa jatkumon, jossa kodilla ja asunnolla on eräänlaisen ytimen ja noodin asema. Koti ja asunto ovat arkipäiväisen elämämme lähtökohta. Kaupunki puolestaan ympäröi meitä, ja sen piirissä toteutuu tiivistynyt sosiaalinen vaihto. Se synnyttää kulttuurista kehitystä ja edistää innovaatioita. Sen julkista tilaa on pidetty perinteisen eurooppalaisen kaupungin ytimenä. Kaupunki on kokevan minämme laajempi ympäristö, johon kietoudumme ja josta olemme suorastaan pääsemättömissä (Sepänmaa 2009/1, 14). Koti ja kaupunki ovat siten elämisemme kaksi puolta, toista ei ole ilman toista. Ihmisten kotiutumisprosessissa asunnosta tulee koti, ja samalla myös ihmisten kiinnittyminen kaupunkiin on jatkuva prosessi. Meitä ympäröivä laajempi ympäristö voi tarjota puitteet moninaiselle sosiaaliselle kanssakäymiselle, vuorovaikutukselle ja yhteisyydelle. Tämä puoli ympäristöstä on kuitenkin jäänyt sosiologi Pasi Mäenpään mukaan tasa-arvoa ja hyvinvointia korostavan suomalaisen asuntopolitiikan jalkoihin. Elinympäristö on kutistunut asuinympäristöksi. Vaihtoehdoksi Mäenpää tarjoaa asuinympäristön ymmärtämistä yhteisöllisenä, sivilisoivana ja ekologisena asumisen jatkeena (Mäenpää 2010). Niinpä uusien asumiskonseptien yhteydessä on kysyttävä, avaavatko ne tällaisia mahdollisuuksia. Kaupunkirakenteellisesti asumisen lähiympäristö voidaan ymmärtää noodikenttänä, jossa kauppa, koulu, päiväkoti ym. muodostavat omia noodejaan. Samalla ympäröivä kaupunki palveluineen, työpaikkoineen ja vapaa-ajan magneetteineen muodostaa ihmisten elämään tila-aikarakenteita. Tietyt toiminnot ja ympäristön käyttö tapahtuvat paljolti tiettyihin aikoihin ja tiettyjä syklisiä rytmejä noudattaen. Niissä on säännönmukaisuutta, rutiineja, arkipäivän tanssia ja melkoinen määrä myös pakkoja ja rajoituksia. Ajatellaanpa vaikka lasten päiväkodeista hakemisen aikoja. Ihmisten arkielämän tila-aikarakennetta kaupungeissa luovat esimerkiksi kauppakeskuskäynnit viikonloppuisin. Tottumuksista syntyy siis toiminnallista rakennetta. Asumiskonsepteja kehitettäessä on kysyttävä, muuntavatko ne, millä tavoin ja kenen hyväksi näitä arjen tansseja. 244 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

3 Elämäntavat, tyylit, mentaliteetit ja merkitykset asumiskonseptien lähtökohtana Ihmisten laajempaan ympäristöönsä, kaupunkiin suuntautumisen tapoja on lukuisia. Niitä samoin kuin itse asumista on tulkittu muun muassa elämäntapoina, -muotoina ja -tyyleinä ja muodostettu niistä erilaisia asukasryhmiä, joille myös asumiskonseptit voidaan suunnata. Elämäntavat ymmärretään yhteiskuntatieteissä yhteiskunnan rakenteista johtuviksi, esimerkkinä vaikkapa palkkatyöläisyydestä syntynyt elämäntapa. Elämäntavat jäsentävät arkielämää samalla kun niiden pohjalla on syvä ja yleensä jatkuva kulttuurinen malli. Aiemmin elämäntavat olivat myös selkeän luokkapohjaisia. Elämän käytännöt, toiminnot ja asioille annettavat merkitykset kuuluvat elämäntapoihin, esimerkkinä vaikkapa suomalainen kesämökkikulttuuri. Elämäntapoja voidaan pitää kollektiivisina ja usein myös normatiivisina. Viimeksi mainittu tarkoittaa käsityksiä siitä, miten ihmisten kuuluisi elää, mitä tulisi nivoutua esimerkiksi opiskelijoiden hyvään arkeen tai perheiden uudenlaiseen kotielämään. II Asumiskonseptien kehittäminen työryhmissä Elämäntyyleissä taas on kysymys yksilöiden maailmasta, yksilöiden vastauksesta kulutukseen, heidän kulutuksestaan vapaa-ajan sfäärissä tai haluttavista sosiaalisuuden muodoista. Elämäntyyleissä on kysymys myös yksilöiden itseymmärryksestä ja erottautumisesta muista. Ihmisten elämäntyylit ovat pikemminkin muuntuvia kuin staattisia. Sosiologi Bauman on puhunut siitä, kuinka koko elämäntyylimme on muuttunut shoppailun kaltaiseksi ja kuinka shoppailemme myös elämän esimerkkejä (Bauman 2002, 92 93). Elämäntyylit voivat suuntautua myös tiettyihin teemoihin, kuten esimerkiksi rockkahvilat tai bändien harjoitustilat, ja muodostua ketjumaisiksi ja verkkomaisiksi rakenteiksi. Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava Prime Frontier Oy:stä on kutsunut arkkitehtuuriltaan jännittäviä, intensiivisiä ja inspiroivia koteja extremekodeiksi (Halava ). Ne voivat puhutella juuri tiettyjä elämäntyyliryhmiä, ja niitä voidaan luoda monista aineksista, kuten taiteesta. Kolmas, ei niin tunnettu vaihtoehto konstruoida eri ryhmien suhdetta asumiseensa on lähteä ihmisten mentaliteeteista. Mentaliteetilla tarkoitetaan ajattelun ja tuntemisen tapojen kokonaisuutta. Sen takaa löytyy muun muassa Emile Durkheimin kollektiivisen tietoisuuden käsite. Mentaliteetti on tietylle yhteisölle tiettynä aikana kuuluva ajattelun ja tuntemisen tapojen ja sisältöjen kokonaisuus. Kun URBA-tutkimuksessa Hilkka Lehtonen: Kaupunkiasumisen moninaisuus, palvelut ja james-konsepti 245

4 on kartoitettu tiettyjä urbaaneja ammatteja, voitaisiin ajatella, että kuhunkin tällaiseen urbaaniin ammattiryhmään, esimerkkinä vaikkapa arkkitehdit, liittyisi myös tietty mentaliteetti, joka elää ja muuntuu ajassa (Peltonen 1992, 1999). Entä millaisia asuntomarkkinoilla olevia ryhmiä on saatu kansainvälisesti muodostettua koskien suurkaupunkeja? Käytän tässä esimerkkinä Rotterdamia, joka on aikamme suurkaupunkeja. Rotterdamin peräti ihmiselle osoitetussa asumispreferenssejä koskevassa nettikyselytutkimuksessa käytettiin pohjana seuraavia neljää The Smartagent Companyn kuluttajatyyppiä. Tyypit oli muodostettu nelikenttänä kahdenlaisten vastinparien mukaisesti a) ekstrovertit, elämässään ulospäin suuntautuneet vs. introvertit, sisäisesti ohjautuvat ja b) omaan itseen, egoon suuntautuneet vs. yhteisöllisesti suuntautuneet. Ekstrovertit egosuuntautuneet nimettiin tutkimuksessa punaisten ryhmäksi, joita voi luonnehtia myös elinvoimaisiksi, yksilöllisiksi ja omaehtoisiksi. He haluavat kiinnittyä asumisessaan elävään kaupunkimaiseen ympäristöön, suurkaupunkimaiseen ympäristöön ja ympäristöihin, joissa on paljon pienmyymälöitä. Keltaisten ryhmässä yhdistyi asukkaan ulospäinsuuntautuneisuus ja yhteisöllisyys harmonisuuden tavoitteluksi elämässä sekä seurallisuudeksi. Ryhmä pyrki kiinnittymään sekoitettuun lähiötyyppiseen asumiseen. Sinisten ryhmän egosuuntautuneisuus ja sisäänpäinkääntyneisyys ilmenivät kontrollipyrkimyksenä: ryhmä korosti asumisessaan ympäristön hallintaa ja korkeaa laatua sekä pyrki hakeutumaan rauhallisiin ympäristöihin lähellä urbaania elämää. Ryhmä haki myös arvolleen sopivaa ympäristöä. Vihreään kenttään kuuluvissa yhdistyivät sisäänpäinkääntyneisyys ja ryhmähakuisuus, mikä ilmeni turvallisuuden tavoitteluna ja jonkinlaisena suojautumisena sekä paikallisyhteisöllisyyteen tukeutumisena. Ryhmän asumistavoitteissa suositaan sekä hollantilaistyyppistä kaupunkipientalo- että maaseututyyppistä asumista. Kokonaisuutena Rotterdamin tutkimus päätyi kuuteen asuntokysynnän segmenttiin: mukava, halpa, eksklusiivinen, urbaani, urbaani pientalotyyppinen asuminen, kunnollinen ja tavanomainen omakotiasuminen. (De Groote Woontest 2008 in de regio Rotterdam.) Mielenkiintoisia ovat edellä käytettyjen väriryhmien osuudet vastanneissa ja niiden keskinäisten suhteiden erot eri kaupungeissa. Vanhan satama- ja tietyssä mielessä työläiskaupungin Rotterdamin seudulla punaisten osuus oli 27 prosenttia, kun vastaava luku oli Amsterdamin 246 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

5 seudulla paljon suurempi eli peräti 50 prosenttia (ibid.). Keltaiset olivat Rotterdamin seudulla suurin ryhmä, Amsterdamin seudulla taas punaiset. Uusien asumiskonseptien kehittäjät Delftin teknillisessä yliopistossa ovat käyttäneet toisenlaista Mentality-organisaation tuottamaa ihmisten arvoihin ja statukseen liittyvää ryhmittelyä. Se koskee vuotiaita Hollannin kansalaisia ja on peräisin vuodelta Ryhmittely perustuu luotuun mentality milieu -indeksiin, joka kuvaa arkielämässä tärkeinä pidettyjä asioita (vrt. arjen tanssi edellä). Asumisstatuksen suhteen keskialueelle sijoittuivat seuraavat ryhmät: asumisessaan traditionaaliset, modernit, ylöspäin liikkuvat, postmaterialistit ja postmodernit hedonistit (mielihyvän tavoittelijat). Uudet konservatiivit ja kosmopoliitit piirtyivät esiin korkean statuksen tavoittelijoissa, matalan asumisstatuksen päähän taas sijoittuivat huomattava osa traditionaalista asujista, mukavuusorientoituneet ja osa postmoderneista hedonisteista. Kaksi suurinta ryhmää Hollannissa olivat tehdyn tarkastelun perusteella modernit kansalaiset ja traditionaaliset. (Kruk, nettimateraali Conseptual housing -projektista vuosilta ) II Asumiskonseptien kehittäminen työryhmissä Kodin merkitys ja itseilmaisun voimistuminen Kodin merkitys vaihtelee luonnollisesti ihmisten elämänvaiheen ja -tilanteen mukaan. Joillekin koti on lähinnä yösija, katto pään päällä. Toisille se on kokonainen elämän puite työntekoineen. Joillekin taas oman minän jatke, siis jonkinlainen proteesi. Koti oman minän jatkeena liittyy itseymmärrykseen, itsensä toteuttamiseen ja ilmentämiseen. Pisimmilleen vietynä ympäristöstä tulee osa itseä. Tällöin kodin menettäminen on oman itsensä menettämistä, kuten monille maahanmuuttajilla on tapahtunut. Koti oman minän jatkeena ajattelulinja tuntuu asumisen kentässä vahvistuvalta. Se tarkoittaa, että asumisen arvo on jotain enemmän kuin pelkkä käyttöarvo, siihen punoutuvat merkitykset ja merkitysrakenteet. Myös se, että kodit ovat yhä uusien sukupolvien ensimmäinen elämänpiiri, tekee niistä ainutlaatuisia. Kotipesästä käsin kohdataan maailma ja sinne myös vetäydytään maailmalta. Nykyisin kun ihmisten liikkuvuus on kasvanut, on syntynyt uudenlaista tarvetta olla paikoillaan, siis kotona. Ja kun muutoksista on tullut jatkuvia, halutaan ankkuroitua kotiin. (Meclenborg in Renaldia forskning, 2010, 18.) Hilkka Lehtonen: Kaupunkiasumisen moninaisuus, palvelut ja james-konsepti 247

6 Eurooppalaisia virtauksia asuntoarkkitehtuurissa monimuotoisuus vahvimpana kaupunkiasumisen trendinä Asuinrakennusten suunnittelu on jatkanut Suomessa funktionalismin perintöä näihin päiviin asti, joskin myös muunlaisia pyrkimyksiä on noussut valtavirran rinnalle. Niihin on kuulunut Pauline von Bonsdorffin mukaan merkityksellisyyden arkkitehtuuri. Se tarkoittaa, että arkkitehtuuriin halutaan palauttaa uudelleen symbolimaailmaa, luoda tunnistettavuutta ja ymmärrettäviä merkityksiä, puhuvia taloja. Uutta merkityksellisyyden arkkitehtuuria on syntynyt muun muassa ekologissävytteisen arkkitehtuurin piirissä ruohokattoineen ja puun käyttöineen. (Bonsdorff 1991). Samalla tunnustetaan se tosiasia, että ympäristölle annetaan sen käytössä merkityssisältöjä, jotka ylittävät pelkän toiminnallisen merkityksen. Valtavirtafunktionalismia on Suomessa leimannut lähteminen ihmisten tarpeista ja tilaohjelmista, suunnitteluprosessien hallinta ja taloudellisuuden tavoittelu. Funktionalismiin on kuulunut myös toimintojen ja tilojen vahva suhde ja vastaavuus: tilat on suunniteltu eriytyneitä toimintoja varten, joiden on katsottu vaativan tietynlaisia tiloja. Siten tilatkin ovat eriytyneet. Toiminnot taas on ymmärretty tässä ajattelumallissa pelkistyksinä tilojen käytöstä (Vartola 2000). Toiminnoilla on pitkään ollut jatkuvuutensa ja sen vuoksi ne soveltuvat suunnittelun maailmaan. Nykyisellään puhutaan kuitenkin myös kelluvista toiminnoista, jotka saattavat olla hyvinkin herkkäliikkeisiä ja paikasta toiseen siirtyviä (Ylä- Anttila 2010, 49). Tanskalaisessa viime vuonna päättyneessä laajassa Bolig og velfaerd (asuminen ja hyvinvointi) tutkimuksessa on esitetty kiinnostava ajatus, jonka mukaan määräytyneiden ja määrittämättömien tilojen kysymys voitaisiin ratkaista näiden välisellä tasapainolla molemmat sallien (Mortensen 2010, 105 in Renaldia forskning). Se mitä asia tarkoittaa käytännössä, on suunnittelukysymys. Esimerkiksi Rotterdamin satama-alueelle suunniteltuun Body house taloon sisältyy katolle sijoitettu joustava, kevyt nylon-kankainen teltta (www.e-architekt.co.uk). Uudenlaiseen tilalliseen ajatteluun rakennusten suunnittelussa voidaan siis päästä, jos toimintojen ja tilojen yksi yhteen vastaavuus murretaan. Kiinnostavaa on myös, että jotkut asumisen tilat voivat olla toiminnalliselta luonteeltaan eli käytöiltään kevennettyjä ja ihmisten kokemus- 248 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

7 maailman kannalta hitaita, meditatiivisia ja virikkeistä riisuttuja, kuten perinneklassikko sauna. Tällaisista tiloista voi tutkija Timo Kopomaata mukaellen puhua leppoistamisen tiloina tai sitten on käytetty termiä stress free vyöhyke (Kopomaa 2008). Taustalla on Euroopassa virinnyt slow life liike, joka käynnistyi slow food -liikkeenä ja protestina hampurilaispaikoille. Hiljaisuus voi liittyä tällaisiin tiloihin, jopa tulevaisuuden lähiliikenteen junissa. Myös luontoympäristöt toimivat monille suorituspainotteisessa työelämässä kamppaileville leppoistamisen ja elpymisen tiloina. Metsä ei esitä meille vaatimuksia eikä oma minuus ole siellä vaarassa (Lauren 2008, 33 50). Korkean intensiteetin tilat muodostavat psykofyysisessä mielessä vastakohdan tällaisille hitaille tiloille. Tanskalaisten lisäksi myös Chalmersin teknillisen korkeakoulun asumistutkijat ovat tarkastelleet asuntoarkkitehtuurin trendejä Euroopassa. Professori Sten Gromark on johtanut siellä viime vuodet asumistutkimusta. Mannermaiset arkkitehdit ovat göteborgilaistutkijoiden mukaan olleet kiinnostuneita etenkin seuraavista asuntojen ja asuinrakennusten piirteistä: aksiaalisuus, tilasarjat, liikkumismahdollisuuksien joustavuus, tilojen sulkeutumisen ja avautumisen vastakohtaisuus, materiaalien synnyttämä aistillisuus, päivänvalon käyttö sekä huolenpito yksityiskohdista. (Nilsson 2007, ) II Asumiskonseptien kehittäminen työryhmissä Uudessa aistillisuutta ja kokemuksellisuutta korostavassa arkkitehtuurissa mietitään arkkitehtuurin keinoin luotavia elämyksiä, samoin kuin jo edellä mainittuja rakennusten merkityssisältöjä ja merkitysrakenteita. Kiinnostusta on herännyt myös rakennusten siirtymä- ja rajatiloihin, kuten siihen millä lailla rakennukset ottavat tulijansa vastaan ulko-ovineen ja aulatiloineen. Esimerkkinä uudenlaisista rajatiloista ovat rakennusten sisään kokonaan vedetyt parvekkeet eli loggiat. Arkkitehti Fredrik Nilsson Chalmersista on tunnistanut vahvimpana kehitystendenssinä moninaisuuden kaipuun 2000-luvun alun mannermaisessa arkkitehtuurissa. Siihen liittyy asumisen erilaistumisen korostaminen, siis uudenlainen diversiteetti. Sama rakennus voi sisältää kymmeniä pohjaratkaisuja, jotka ovat myös laadultaan erilaisia (ks. myös Rantama 2008, , Nilsson 2007, 33 48). Tällöin rakennuksen sopeutumiskyky syntyy moninaisuudesta: erilaistuvaan asuntokysyntään vastataan erilaisuudella, variaatioilla ja ainakin mielikuvatasolla jollain uniikilla ja ainutkertaisella. Samalla tällainen valinnan mahdollisuuksien kirjo vahvistaa asukkaan kuluttajaroolia ja voi vähentää rakennuttajan investointiriskejä. Asuinrakennukset voivat muodostaa toiminnal- Hilkka Lehtonen: Kaupunkiasumisen moninaisuus, palvelut ja james-konsepti 249

8 lisia blockeja sekä erilaisia laatutasoja, arkkitehtuuriaiheita ja teknisiä ratkaisuja koostavia hybridejä. Asuntosuunnittelu näyttäisi siis lähtevän voimistuvasti kulutuskulttuurin elämäntyylilinjalta eikä enää niin vahvasti kulttuurisen syvärakenteen, elämäntavan pohjalta. Vaihtoehtoisen ratkaisulinjan voimistuvalle moninaisuussuuntaukselle muodostaa tilojen yleispätevyys ja paluu funktionalismia edeltävään tilallisen eriytymättömyyden ja määräytymättömyyden aikaan: kysymys on eriytymättömän tilan uudelleen löytämisestä! Esimerkiksi Sveitsissä puhutaan tällaisista tiloista neutraalitiloina. Neutraalitila voi toimia lähtökohtana asukkaille: he muokkaavat sen itse oman elämäntilanteensa mukaan. Näitä kunkin elämäntilanteen mukaisia tiloja joudutaan kuitenkin kierrättämään, mikä tekee asetelmasta mielenkiintoisen. Miten pitkälle kunkin asukkaan tai ruokakunnan elämäntilanteen mukaisessa määrittelyssä on syytä mennä ja millä syklillä muutoksia tehdään? Asialla on todellista merkitystä ympäristön ekologisen kuormittavuuden kannalta. Tulevaisuudentutkija Ilkka Halavan mukaan asumisessa on kokonaisuutena koettu erilaisten muutostoiveiden räjähdys (Halava ). Vähän rakenteellisia muutoksia vaativat elämänkaariasunnot ovat ympäristön kuormittavuuden kannalta edullisia. Niitä samoin kuin laajemmassa mielessä joustavia asuntoja ja asuinrakennuksia voidaan luoda tilojen oikealla organisoinnilla, mutta myös tietyntyyppisillä rakenneratkaisuilla. Suomessa huomio on ollut jälkimmäisessä (ks. Krokfors teoksessa Norvasuo 2008, ). Voidaan kuitenkin kysyä, miten relevantteja elämänkaariasunnot ovat tilanteessa, jossa työelämää eletään monien työnantajien muodostamissa pätkissä ja työpaikkojen sijaintipaikat saattavat vaihdella suurestikin. Monet tutkijat väittävätkin, että nykyisin valitaan ensin asuinpaikka ja työpaikka saa olla siellä, missä se kulloinkin on. Jäljelle jää kysymys, halutaanko elämänkaariasuntoja ja ketkä niitä haluavat. Myös arkkitehtien käyttämä termi raakatila tulee lähelle neutraalitilan käsitettä, joskin se liittyy myös asuntojen varusteluun. Asumisen tiloja voidaan organisoida blokeiksi ja tilaryhmiksi, esimerkiksi kerroksia toisiinsa uudella tavalla yhdistämällä. Hyvä esimerkki tästä on Pool-arkkitehtien six-pack-talo Zürichissä (Nilsson 2007, 42). Aikoinaan tilojen organisoinnin apuna käytettiin geometriaa ja sen yhtenä logiikkana symmetrisyyttä. Uudenlaisia mahdollisuuksia avaa tilojen 250 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

9 vyöhykkeistäminen varsinkin, jos siihen lisätään aikaulottuvuus. Siinä aiemmin käytettyjen eriyttämisen tapojen lisäksi (julkinen vs. yksityinen tai tekniset vs. ei-tekniset tilat) voidaan luoda kokonaan uudenlaisia vyöhykkeitä. Voidaan lähteä esimerkiksi tilan tunnelmasta tai sosiaalisesta sisällöstä, esimerkkinä hiljaiset tai keskittymistä tukevat tilat. Periaate voi tarkoittaa vyöhykkeitä esimerkiksi levolle, jännitykselle, inspiraatiolle tai seurustelulle ja sosiaaliselle elämälle. Elektronisesti vaihtuvat seinäpintojen värit ja muodot voivat luoda jopa kameleonttimaisesti toimivia tiloja ja vaihtuvia atmosfäärejä. Atmosfäärin käsite on tilojen vyöhykkeistämisen yhteydessä mielenkiintoinen. Se on peräisin Gernot Böhmeltä, joka on liittänyt sen uuden estetiikan mahdollisuuksiin (Böhme 1995). Atmosfäärissä on kysymys jostain, joka on meidän ja fyysisten esineiden ja rakenteiden välissä, subjektin ja objektin välissä ja joka ilmaisee meidän kokemuksemme (Ibid., 22). Atmosfääri on jotain, jonka aistimme kaikilla aisteillamme ja joka liittyy ymmärrykseemme siitä, että olemme jossain ympäristössä. II Asumiskonseptien kehittäminen työryhmissä Tässä ajattelukehikossa esineet ja muut fyysiset objektit osoittavat läsnäolonsa ympäristössä ja ovat olemassa yhdistelminä siis suhteessa toisiinsa. Me aistimme tämän ruumiillisen läsnäolomme kautta. Atmosfääri tarttuu meihin tunnepitoisesti, asettaa meidät tunnelmaan ja leimaa siten olemassaoloamme. Näin ilmapiiri böhmeläisessä merkityksessä on fenomenologinen käsite. (Albertsen 1998.) Atmosfääri voidaan ymmärtää myös tiettyihin elämäntyyleihin ja elämäntapoihin liittyväksi, kuten urbaani elämäntapa yleisenä liikkuvuutena tai varhainen tehdastyöläisyys paikallisuutena. Arkkitehtuurissa atmosfääri voi tarkoittaa atmosfääristä vaikutusta. Se tunnistetaan kohteissa, jotka ovat tunnemielessä merkityksellisiä (Ibid.). Useille juuri koti on sellainen ja kodikkuus sen tavoiteltua atmosfäärisyyttä. Mutta mitä voisi olla urbaani kodikkuus? Joillekin se on ratikoiden kolistelua kaduilla, joillekin pistäytymistä kulmakunnan videovuokraamossa. Uutta monimuotoisuutta asumispalveluista Tilojen uudenlaisen organisoinnin, asuntotyyppien kirjon ja erilaisen atmosfäärisyyden lisäksi myös asumispalvelujen variointi voi synnyttää uutta kaupunkiasumisen monimuotoisuutta. Suomessa on ollut vahva ja arvokas julkisten palvelujen perinne osana hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista. Sen pystyttäminen on merkinnyt Suomen Hilkka Lehtonen: Kaupunkiasumisen moninaisuus, palvelut ja james-konsepti 251

10 modernisoitumista. Julkiset palvelut ovat kuitenkin saaneet ja saamassa rinnalleen erilaista pienipiirteistä palvelutoimintaa, joka elää osin symbioosissa julkisten palvelujen muodostaman perusrakenteen kanssa ja täydentää sitä. Kotitalousvähennyksen ja palvelusetelien kokeellinen käyttöön otto ovat tukeneet tällaisen täydentävän palvelustruktuurin syntyä. Se on luomassa uusia tottumuksia ja synnyttämässä siten uutta asumisrakennetta, kuten jo tapahtuvat ruuan kotiinkuljetukset vanhuksille. Kansainvälisessä kentässä hoiva- ja hyvinvointipalvelut ovat toimineet uusien asumiskonseptien aineksina, kuten ensimmäisen URBA-raporttimme sveitsiläisesimerkit osoittavat mukaan luettuna Zürichin Jameskonsepti. James-konsepti tarkoittaa asukkaiden jatkuvaluonteista, henkilökohtaista, asumiseen liitettyä ja arkielämää tukevaa portieerityyppistä lähipalvelua. Samalla james-palveluyritys 1 huolehtii muiden tarjoamien palvelujen välittämisestä asukkaille. Ohessa Helsingin Sanomien asuntosivujen mainio kuvaus james-tyyppisestä asumismuodosta New Yorkista. Muutimme miehen ja Murrosikäisen kanssa alkusyksystä New Yorkiin ja tornitaloon, jossa on runsaat 250 asuntoa. Alue on keskiluokkaista. asukkaat ovat työssäkäyviä ihmisiä. Heidän kotinsa on muiden ihmisten työpaikkoja Hissit täyttyvät palkatuista koiran ulkoiluttajista, jota vievät lemmikit lenkille ja tarpeille. Mitä kiireisempi ja stressaantuneempi omistaja, sitä suurempia ja lukuisampia koiria. Käytävillä kaikuvat pikkulasten huudahdukset, kun hoitotädit kärräävät lapsia hoitopaikkoihin ja hakevat heidät sieltä. Vastaanottotiskiltä kuittaavat avaimensa myös siivoojat ja henkilökohtaiset valmentajat, koiraparturit ja viherkasviekspertit kuljetusyritykset kantavat rakennukseen internetin kautta tilattuja kirjoja, laitteita ja vihanneksia. (Width, Helsingin Sanomat F 2.) Ovimiehellisiä rakennuksia on Helsingin Sanomien mukaan New Yorkissa noin ja ne ovat osin luksus-luonteisia (Width, Helsingin Sanomat, ). Asukkaiden arkipäivää tukevia palveluja Suomessa voisivat olla erilaiset hoivapalvelut, kuljetuspalvelut tai vaikkapa merkitykseltään kasvava omaishoitajien tukeminen. Kotiin liittyvistä hoivapalveluista on alettu käyttää kotipalvelun nimitystä. Kiinteistöala ja huoltoyhtiöt taas ovat käyttäneet asukkailleen tarjoamista palveluista nimitystä asukaspalvelut 1 James pienellä alkukirjaimella viittaa konseptiin yleisnimityksenä. 252 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

11 (Pesonen 1993). Kotiin liittyvistä palveluista on alettu käyttää hoivapalveluja laajempaa hyvinvointipalvelujen nimitystä. Yksityisten tuottamat, mutta julkisen tahon hyväksymät hyvinvointipalvelut lähtevät joissakin kunnissa jo kokeillusta palvelusetelikäytännöstä. Kotiin ja asumiseen liittyvät uudentyyppiset palvelut voidaan nähdä sujuvamman arkipäivän mahdollistajina. Ne voivat synnyttää elämänlaatua ja kasvattaa arjen hallintaa. Time is your friend -iskulause kuvaa tätä ulottuvuutta. Samoin palvelut voivat vapauttaa ihmisiä toimimaan ja elämään kodin ulkopuolisessa maailmassa ja käyttämään kaupunkielämän tarjoumia hyväkseen sekä tekemään tilaa kansalaisyhteiskunnan aktiviteeteille ja harrastuksille (vrt. Mäenpään vaatimukset edellä). Palvelut voivat siten edistää sosiaalisesti monivivahteista elämää ja tuoda omaan asumiseen lisäarvoa kodin ulkopuolelta. II Asumiskonseptien kehittäminen työryhmissä Asukkaiden tarpeista lähteminen voi tarkoittaa palvelujen kehittämistä ainakin seuraaville ryhmille (Halme 2004). vanhusväestölle, jonka toimintakyky ja toimintamahdollisuudet kutistuvat yleensä iän myötä, samoin eläkeläisille yleensä työelämän perheille, joista monet joutuvat kamppailemaan arkipäivän aikarajoitteiden kanssa ja joille aika on niukka resurssi sinkuille, jotka haluavat ulkoistaa osan kotitöistään ja joiden sosiaaliset verkostot levittäytyvät paljolti kodin ulkopuolelle. Palvelut voivat tuottaa heille sosiaalista lisäarvoa kotia laajemmassa elämänpiirissä (vrt. Rotterdamin punaisten ryhmä). Näistä vanhusten ja muiden toimintarajoitteisten palvelut ovat jo pidempään saaneet huomiota osakseen, ja palveluitakin on laitoshoidon vähenemisen myötä kehitetty heille. Mutta miten on muiden ryhmien laita? Tässä tullaan tarve-käsitteeseen. Normatiivisessa mielessä tarve kohdistuu johonkin, jota ilman olisi mahdotonta olla tai jota ilman ei pitäisi olla. Sosiaalisessa tarpeessa on Kalle Toiskallion mukaan kysymys yhteisestä käsityksestä toivotun tilan suhteen (Lehtonen ym. 1995, 31). Yhteinen käsitys taas muodostuu yhteiskunnallisessa keskustelussa. Siten tarpeen voi käsittää myös oikeutetuksi haluksi. Yleisiä vaatimuksia asumispalveluille Uusia mobiilipalveluita tutkineen Eija Kaasisen mukaan yleisiä vaatimuksia palveluille ovat helppokäyttöisyys, relevanttius, luotettavuus ja Hilkka Lehtonen: Kaupunkiasumisen moninaisuus, palvelut ja james-konsepti 253

12 nautittavuus (Kaasinen 2005). Helppokäyttöisyys tarkoittaa käytön helppoa omaksuttavuutta ja esimerkiksi laitteiden ja järjestelmien hallintaa, mutta myös palvelun saavutettavuutta eli pääsyä resurssien äärelle. Relevanttiuteen liittyy puolestaan se, miten hyödyllisiksi palvelut onnistutaan rakentamaan ja miten ne vastaavat johonkin olennaiseen tarpeeseen. Tällöin niille löytyy helpommin myös maksaja. Luotettavuus on toimintavarmuutta teknisessä mielessä ja vähäisiä riskejä, mutta se voi tarkoittaa myös palvelutuottajan sosiaalista luotettavuutta. Nautittavuus-vaatimuksen voi nähdä johdannaisena elämysyhteiskunnan kehityspiirteistä ja haluista ihmisten drivereina eli ajureina. Tällöin yksilölliset halut astuvat kollektiivisesti perusteltujen tarpeiden sijaan ja tullaan aiemmin kuvattuun elämäntyyliasetelmaan. Kaikkien uudentyppisten asumispalvelujen ei tietenkään tarvitse olla voittoa tuottavia, vaan kentälle voidaan olettaa ilmaantuvan myös niin sanottuja sosiaalisia yrittäjiä, jollaisina esimerkiksi osa car sharing -yrityksistä on aloittanut. James-konsepti suomalaisena sovelluksena Zürichin James-konsepti on kehitetty kiinteistöyhtiön toimesta portieeripalvelun ympärille palvelemaan vuokralla asuvia. Vuokra sisältää tällöin tietyt palvelut, osasta palveluja asukkaat maksavat erikseen (ks. Norvasuo 2008, ja urba.tkk.fi, Rantama). Toteutunut vuokrataso edustaa James-korttelissa jopa keskimääräistä alempaa tasoa Zürichissä. Sataneliöisen asunnon vuokra oli vuonna 2008 vain euroa kuukaudessa. Kohteen James-palvelut tuottaa pienimuotoinen yritys. Zürichin James-korttelissa on tilavahkoja perhe-asuntoja, pienasuntoja, toimistotilaa sekä yhteistiloja. Asuntoja on kaikkiaan vajaat 300. Kortteli on hyvien liikenneyhteyksien varrella noin kolmen kilometrin päässä keskustasta. Kohteen arkkitehtisuunnitteluun on panostettu erityisesti, ja siitä on pidetty myös arkkitehtikilpailu. Korttelia on markkinoitu matkan varrella taitavasti, ja niinpä sinne suorastaan jonotetaan asumaan. Asukkaiden joukossa on arkkitehtejä, designereita ja toimittajia, siis luovien ja urbaanien ammattien edustajia. Korttelin lähipalveluihin kuuluu lähikauppa, jonne asukkailla on konseptiin kuuluva palveluseteli. Niin on varmistettu kauppapalvelujen saatavuus. Sisäinen tietoverkko taloissa tukee palvelujen käyttöä ja asukkaiden välisiä yhteyksiä. Sen välityksellä myös oma puuhaaminen voidaan saada osin kollektiiviseksi. 254 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

13 Olennaista on, että korttelin portieeri eli ovimies ei ole perinteinen talonvahti, vaan palveluja asukkaille tuottava henkilö. Hänen läsnäolonsa lisännee kuitenkin asukkaiden turvallisuuden tunnetta ainakin vanhemman väen keskuudessa. Portieeri mahdollistaa myös muut kuin itse tuottamansa palvelut päästämällä erilaisia palvelujen tuottajia sovitusti asuntoihin, ottamalla vastaan esimerkiksi paketteja (vrt. New Yorkin kohde edellä). James-palvelu Suomeen sovellettuna toimintarakenteena on esitetty kuvassa 1. Itse palvelutoimija sijoittuu kolmion kärkeen 3. Palvelun tuottaja voi olla luonteeltaan esimerkiksi sosiaalinen yritys. Tällainen yritys voisi olla: a) huoltoyhtiön alihankkija, b) sille rinnakkainen yritys c) asunto-osuuskunnan alainen tai d) laajempaa kokonaisuutta palvelevana jopa kokonainen palvelukeskus. Tällaisia kokonaisia palvelukeskuksia on syntynyt esimerkiksi Itävaltaan ja Hollantiin (Halme 2004). Sekoittuneita toimintoja sisältävistä paikalliskeskuksista on käytetty Helsingin seudun kansainvälisen yhdyskuntarakennekilpailun Towards City 2.0 -ehdotuksessa nimitystä mixing hub (Mäenpää 2010). II Asumiskonseptien kehittäminen työryhmissä Konseptissa voi Suomeen sovellettuna olla kysymys hyvinvointi- ja kotipalveluiden tuottamisesta ja välittämisestä ja niihin liittyvän palvelulogistiikan hoidosta ei siis asukkaiden omaisuuden huolenpidosta, kuten huoltoyhtiöillä. Ainakin alkuvaiheessa asukkailta voitaisiin periä erillistä palvelumaksua, esimerkiksi euroa kuukaudessa ruokakuntaa kohden, jolla peitettäisiin james-palvelun kulut. Palvelumaksua käytetään jo nyt palvelutaloissa ja sillä katetaan sekä henkilö- että tilakulut. James-tyyppisen toiminnan tulisi kytkeytyä luonnollisesti muihin sijaintiympäristössä tarjolla oleviin julkisiin ja yksityisiin palveluihin. Kuvan 1 kolmion kärkipisteet 1 3 kuvaavat toimijoita ja niiden väliset sivut toimijoiden välistä toimintaa ja muuttuvaa toimijuutta tilanteessa, jossa kolmaskin kärki otetaan mukaan. Kolmannen kärjen mukaan tulo näkyy esimerkinomaisina muutoksina kullakin sivulla nuolen alapuolella. Oleellista mallissa on, että kunkin sivun vastakkainen kärki toimijana voidaan yhdistää kunkin kolmion sivun sisältämään, jo jossain mielessä olemassa olevaan toimintaan. Näin päästään uuteen tilanteeseen. Suomessa kiinteistönhuollon ja asukkaiden muodostamien asuntoosakeyhtiöiden välinen toiminta on huolenpitoa asunto-osakeyhtiöiden omaisuudesta yhdessä isännöitsijän kanssa. Asunto-osakeyhtiöt ovat ulkoistaneet huoltopalvelut itseltään ja vain joissakin rivitaloissa ne ovat Hilkka Lehtonen: Kaupunkiasumisen moninaisuus, palvelut ja james-konsepti 255

14 Huoltoyhtiöt, isännöitsijät 1. Kumppanuudet = James + huoltoyhtiö esim. huoltoyhtiön asukastiedot yrittäjälle 2. Palvelujen personointi ja sosiaalisen arvon esillepääsy, sopivuuden ja arvostuksen tunne James, muut palvelutoimijat 1. Huolenpito omaisuudesta, kiinteistönpito 2. Asukkaiden sitoutuminen, asumisaikojen kasvu, ilkivallan väheneminen 1. Palvelujen profilointi vastaamaan palvelutarvetta 2. Esim. kiinteistön pitoon liittyvien yhteisten sääntöjen välittyminen asukkaiden toimintaan Asukkaat, kansalaiset, kuluttajat Kuva 1. James-toimijan suhde muihin toimijoihin toimintarakenteessa. Kolmion sivut kuvaavat kärkien välistä toimintaa. Kolmannen toimijan kytkeminen mukaan muuttaa kahden muun toimijuutta ja sen tulisi näkyä positiivisina vaikutuksina jonkun mukana olevan osapuolen, mutta yhtä hyvin myös kaikkien kannalta. Toimijuuden muutoksen vaikutuksia on kuvattu esimerkin luonteisesti kolmion sivuilla kohdissa 2. säilyneet asukkailla. Nykytilanteessa huoltoyhtiöt pitävät huolta taloista, pihoista ja pysäköintipaikoista. Lähinnä vain sosiaalisen vuokra-asumisen kohteissa vuokrataloyhtiöt ovat pyrkineet järjestämään asukkailleen jonkinlaisia asukaspalveluja, muissa asumismuodoissa ne ovat hyvin olemattomat. Vanhusten ja muiden erityisryhmien palvelutalot ovat tässä suhteessa oma lukunsa. Kuvassa huoltoyhtiön ja asukkaiden toiminta näkyy kolmion sivulla A. Tähän totuttuun huoltoyhtiön (1) ja asukkaiden/asunto-osakeyhtiön (2) väliseen toimintaan voidaan liittää palvelutuottaja-james. Vastakkaisen kärjen 3 liittäminen sivuun A ja sen mukanaan tuomat vaikutukset voivat näkyä esimerkiksi ilkivallan vähenemisenä läsnä olevan ja palvelevan james-henkilön myötä. Se toisi sekä asukkaille että asunto- ja kiinteistöyhtiöille selvää hyötyä ja lisäarvoa. Kolmion kärki 2 kuvaa asukastoimijoita yksilöinä, ryhminä ja käyttäjinä, mutta myös asunto-osakeyhtiömuotoisiksi omistajiksi järjestyneinä. Kiinnostava on asukkaiden roolissa Suomessakin tapahtunut muutos kansalaisista ja käyttäjistä kuluttajiksi. Suunta on vastaus kehittyneeseen markkinatalouteen. Se on tehnyt kansalaisista kuluttajia ja siinä roolissaan valitsijoita. Edellä kuvattu asumisen erilaistamisen vaatimus luo 256 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

15 periaatteessa uusia valintamahdollisuuksia kuluttajille. Samalla asukkaissa on kuitenkin edelleen myös niitä, joille kansalaistoiminta kansalaisyhteiskunnassa on tärkeää. Se voi tarkoittaa esimerkiksi luonnonsuojelujärjestöissä tai pakolaisnaisia auttavissa ryhmissä toimimista. Perinteisesti kärkien 2 ja 3 välinen toimijuus on tarkoittanut palvelujen profilointia jollekin erityisryhmälle, kuten vanhuksille tai opiskelijoille. Profiloinnin edellytyksenä on ollut, että palvelun tuottaja on muodostanut käsityksen siitä, millaisia asukkaita kohteeseen havitellaan ja että sillä on myös tietämys eri ryhmien palvelutarpeista. Toisin sanoen tuottaja tuntee palveluiden käytön ja tämän tietämyksen avulla se kykenee tekemään palveluista hyödyllisiä. II Asumiskonseptien kehittäminen työryhmissä Entä mitä huoltoyhtiö kärjessä 1 voisi tuoda asukkaiden ja palvelutuottajan väliseen suhteeseen kolmion sivulla B? Huoltoyhtiö voisi ryhtyä tukemaan palvelutuottajan ja asukkaiden välistä suhdetta omassa toiminnassaan niin, että sekä palvelutuottaja että asukkaat hyötyisivät. Huoltoyhtiö voisi tarjota james-yrityksen käyttöön verkkosivunsa ja asukastietonsa. Se voisi toimittaa jatkuvalla periaatteella james-yrityksen käyttöön asukasinformaatiota esimerkiksi asukasaulan monitoriin edelleen toimitettavaksi. Sivulla C huoltoyhtiö ja palveltuottaja voisivat muodostaa keskinäisiä kumppanuuksia samaan malliin kuin on tapahtunut car sharing -yhtiöiden ja joidenkin asunto-osakeyhtiöiden välillä. Tällaisissa liitoissa asukkaat ovat saaneet alennuksia käyttämistään car sharing palveluista (ks. kolmion sivu C). Asukkaat voisivat välittää huoltoyhtiölle tietoja esimerkiksi yhtiöstä potentiaalisesti kiinnostuneista henkilöistä. Palveluista mahdollisesti syntyvä pienempi asukasvaihtuvuus vuokratalokohteissa koituisi puolestaan huoltoyhtiön hyödyksi. Asukkaiden mukaan tuonti sivulle C toisi kärkien 1 ja 3 väliseen toimijuuteen merkittävän muutoksen. Se voisi tarkoittaa toimintastrategiaa, josta on alettu käyttää termiä palvelujen personointi. Tällöin asukkaat pääsevät itse vaikuttamaan palvelujen sisältöön ja määrittelemään palveluja oman osallistumisensa kautta. He voivat joiltakin osin olla niitä jopa itse tuottamassa, jolloin tullaan termeihin codesign ja coproduction eli yhteissuunnitteluun ja yhteistuottamiseen. Asukkaiden itseorganisoitumisen kautta tuottamat palvelut voidaan nähdä yhteistuottamisen äärimuotona. Talouskasvun taantuessa niissä voidaan nähdä aivan uudenlaista ajankohtaisuutta. Hilkka Lehtonen: Kaupunkiasumisen moninaisuus, palvelut ja james-konsepti 257

16 Personoinnissa tavoiteltu yhteinen etu määrittyy palvelun tuottajan, käyttäjien ja rahoittajien välisessä yhteisessä prosessissa. Tällöin myös aiemmat segmentointiin perustuneet käyttäjäkokemukset voidaan ottaa huomioon. Personointi voi tuoda palvelujen tuottajan ja asukkaiden väliseen suhteeseen ja toimijuuteen myös ajallisen ulottuvuuden ja kehkeytymisen prosessin siten, ettei kaikkea tarjottavaa palvelua tarvitse määritellä valmiiksi. Palvelutuotannon annetaan ohjautua asukkaista käsin ja osin heidän määrittelemänään. Tällaisen lähestymistavan avulla saadaan selville myös eri palveluihin potentiaalisesti sisältyvä, mutta piilevä sosiaalinen arvo asukkaille. Lähestymistapa palveluihin voi muuttua exploratiiviseksi, mahdollisuuksia ja rajoituksia hakevaksi (ks. myös Joutsiniemi 2010, 72). Osallistuminen voi merkitä asukaspäässä myös uudenlaista sopimisen tunnetta suhteessa asumisympäristöön. Siis tunnetta siitä, että tällainen asuminen on meitä varten, meille suunnattua, meidän arvojamme noudattavaa ja meidän elämäntyyliämme huomioon ottavaa. Sopimisen vaikutukset taas voivat näkyä esimerkiksi pidempinä asumisaikoina. Palvelujen profilointi ja personointi ovat siten kaksi ei välttämättä toisiaan poissulkevaa strategiaa asukastyytyväisyyden saavuttamiseksi. Palvelujen personointia propagoinut Charles Leadbeater on lanseerannut innovaatioiden synnyttämiseen paikallisuuden ylittävää massaluovuutta kirjassaan We-think (Leadbeater 2008, ks. myös Leadbeater 2004). Esitettyä kolmiota voidaan siis käyttää hahmottamaan paitsi toimijuuksien muutosta myös syntyvää lisäarvoa eri osapuolille. Kokonaisuutena james-palvelut voidaan nähdä lisäarvon tuottajiksi tarkastelluille osapuolille, mutta samalla tällaisen kentän avaaminen on askel asumisen moninaistamisen suuntaan ja siten asukkaiden kuluttajaroolin vahvistamiseen. Jamesin one stop palvelupiste ja sen liittyminen fyysiseen ympäristöön James-yrityksen fyysinen kotipesä voisi olla eräänlainen asukaskioski tai se voisi muodostua miellyttävästä aulatilasta. Se olisi eräänlainen yhden pysähtymisen (one stop) pysäkki, joka toimisi myös sosiaalisen vaihdannan foorumina. Siihen voisi liittyä esimerkiksi vanhusten ruokailutila. Kutsuttakoon sitä tässä leiriksi. Leiri-tilaan voisi liittyä kuntosali saunoineen, kuva 2. Vanhusten ei tarvitsisi syödä heille kuljetettuja aterioitaan 258 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

17 yksin kotosalla, vaan ruokapalvelu toisi ruuan leiritilaan. Tällaista tilaa voisi käyttää myös muihin tarkoituksiin, kuten lasten synttäreiden pitoon, taloyhtiön kokouksiin, lasten pelipaikkana sadesäällä, opintokerhotilana jne. Asukkaat voisivat varustaa tilan itse oman mielensä mukaiseksi. Aulatila voisi olla varustettu uuden teknologian yhteiskäyttöisillä monitoimilaitteilla, joihin liittyisi portieerin huolenpito. KORTTELITASO asuntoa Ekokahvila / videovuokr. Suomen rokkaavin lasten nettivaatekauppa à la Sisukas yms. Taloyhtiön kuntosali/ leppoistava kaupunkisauna Vanhuksille LEIRI eli yhteisruokailupiste KAUPUNGINOSATASO Englanninkielinen päiväkoti Globaalit puistot Integroitu palvelutalo à la Folkhälsan Älykkäät kuntoilutilat CityCar club & pyörävuokr. kiertävät palvelut KAUPUNKI Urbaani galleria Uuden sukupolven kauppakeskukset, esim. Pasi Kaupallisista palveluista muodostuvat yhtiöt II Asumiskonseptien kehittäminen työryhmissä JAMES, sos. yritys Asukaskioski + R kioski tai asukasaula Huoltoyhtiö Kiinteistönpito HSY Jätehuolto Kaupunginosan nettisivut Palvelutiski Asukasaktivistit ELIAS Kehitysyhtiö à la Klemmari VALIDIA palvelut Yksittäiset palveluntuottajat Sähköinen kalenterijärjestelmä Kuva 2. James-palvelun liittyminen ympäristöönsä eri tasoilla ja sitä tukevat potentiaaliset muut palvelut. James-portieeri voisi aika ajoin pitää huolta aulaan liittyvästä kuntoilutilasta ja huolehtia sen siisteydestä ja varauslistasta, ehkäpä yhteissaunastakin. Sauna voisi olla selvästi talon stress free -vyöhykettä ja suunniteltu viihtyisäksi vilvoittelutiloineen, vihernäkymineen ja viherkasveineen. Saunan terassitilan vilvoittelutilassa voisi olla vaikkapa tähtikaukoputki tai oman terveystilan mittalaite. Saunan seuraksi sopisi fysioterapeuttiyritys. Myös korttelin työntekijät voisivat käyttää jamesin kautta saunaa ja tuoda sinne asiakas-vieraitaan. Aulan tai asukaskioskin automaatista olisi saatavilla kahvia, virvokkeita ja pientä syötävää. Jamesilta saisi myös iltapäivälehden kotiin mennessään. Aulatilassa voisi olla silloin tällöin esillä asukkaiden omia taide- ja valokuvanäyttelyitä tai erilaisia yhteisötaiteen tuotteita monitorilta katseltavissa. Näin oma tekeminen voisi astua askelen kohti kollektiivisuutta. Aulassa tulisi pyöriä asukasinfoa etenkin uusille tulijoille. Tietoiskuja voisi olla talon säännöistä, käytännöistä ja jätehuollosta, mutta myös informaatiota kaupunginosan tapahtumista tai vaikkapa vuoden aikaan Hilkka Lehtonen: Kaupunkiasumisen moninaisuus, palvelut ja james-konsepti 259

18 sopivista retkistä, kuten Bird Life Finlandin järjestämistä linturetkistä keväisin. Tällaiset kolmannen sektorin organisaatiot voisivat ottaa james-kohteita kummikohteikseen niin, että ne huolehtisivat aktiviteettien eteenpäin tiedottamisesta toimien jonkinlaisina toimijaverkon solmuina. Jamesit voisivat kertoa maahan muuttaneille myös Suomen jokamiehen oikeuksista. Aulatilan vaihtoehtona oleva asukaskioski voisi toimia paikallistettuna, lokaalina versiona R-kioskista tai muodostaa kaksoiskioskin, jonka toinen puoli muodostuisi R-kioskista. Tai asukaskioski voisi liittyä vaikkapa videovuokraamoon, ekokahvilaan tai jonkun muun yrittäjän toimintaan omine tapahtumineen. Ekokahvila voisi tuoda esille ekologista näkökulmaa asumiseen ja lisätä ekosivistystä. Mihin asukaskioski kulloinkin liittyisi, riippuisi luonnollisesti paikasta. Olennaista olisi, että sen ympärillä olisi muitakin attraktioita ja vetonauloja. Toiminnalliset tihentymät tuntuvat hyviltä naapureilta. Vaikka keskustatyyppinen asuminen voisikin olla james-konseptin ytimessä, myös periferia- jamesin konseptista voisi saada monenlaista irti. Esimerkiksi esikaupunkeja kiertävät uima-altaat voisivat liittyä periferia-jamesin eli esikaupunkivyöhykkeen james-konseptin vetonauloihin. Esikaupunkien kiertäviin palveluihin voisi niin ikään liittyä Motivan toiminnan pyörille pano tai sesonkiaikana kotiin tuleva pyörän korjaaja. Menettelyssä James huolehtisi veden saannista altaaseen ja muista täydentävistä palveluista. Tai Jamesin toimipisteen yhteydessä voisi toimia joku paikkaan sopiva nettikauppa, kuten esimerkkinä Suomen rokkaavin lastenvaatekauppa Sisukas Kuitinmäessä. James-kauppa voisi myymillään palveluilla olla kumppanina jollekin tällaiselle yritykselle. Myös uudentyyppiset kansainväliset puutarhat voisivat lähitulevaisuudessa kuulua esikaupunkivyöhykkeiden tarjontaan etenkin, jos alueella on myös maahan muuttajia. Tällaisia on kokeiltu hyvällä menestyksellä sosiaalisina innovaatioina Berliinissä (Maijer 2009, 39 43). Kansainvälisissä puutarhoissa on kysymys siirtolapuutarhojen yksinkertaistetusta muodosta, johon kuuluu yhteistila ja palstaviljelyä tukevaa toimintaa kuten työpajoja, muttei erillisiä ja kalliita siirtolapuutarhamökkejä. Puutarhoissa asukkaiden itseorganisoituminen voi lähteä liikkeelle, malli tarjoaa luontevan sosiaalisen areenan ja yhteiskehittelyalustan. Palstojen tarjoamat mahdollisuudet voivat lisätä myös viljelijöiden 260 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

19 tarpeellisuuden tunnetta yhteiskunnan osana ja itseluottamusta sekä vähentää muita kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja. Malli voi mahdollistaa sellaista viljelyä, johon maahanmuuttajat ovat tottuneet kotimaassaan. Esimerkiksi irakilaiset ovat Suomessa pitäneet palstaviljelmistään hyvää huolta. (Leppänen 2009) Puutarhoilla voi olla merkitystä myös siinä, että ne tuovat vähemmistökulttuureja esille kaupunkiin kuuluvina ja muillekin ymmärrettävänä osana arkipäivää. Samalla ne voivat murtaa monien maahanmuuttajien kokemaa asetelmaa, jonka mukaan heidän kotinsa päättyy ulko-ovelle (Mäenpää 2010, Vacher 2010, 96 in Renaldia forskning). Jamesin kioskista tai aulasta voisi löytyä vuokrattavia työkaluja tarkoitukseen. Toisenlainen mahdollisuuksien kenttä on synnytettävissä älykkäistä kuntoilutiloista ja lastentarhojen pihoista. Ne voivat esikaupunkivyöhykkeellä yhdistää uutta teknologiaa ja didaktisia pelejä sekä liikkumiseen yllyttämistä. Polar- ja Lappset-yhtiöt ovat jo kehittämässä näitä. Kaupunginosan tai koko kaupungin tasolta voisi löytyä Pasi Mäenpään kehittelemän konseptin mukaisia monitoimiostareita, joiden toimintalogiikka olisi uudenlainen (Mäenpää ). II Asumiskonseptien kehittäminen työryhmissä Koko kaupungin ja kaupunkiseudun tasolla aukeaisi sitten urbaani galleria kaikessa rikkaudessaan ja monipuolisuudessaan: kulttuuritarjontoineen, näyttelyineen. elokuvateattereineen, tapahtumineen, kahviloinen ja ravintoloineen. Se tarjoaa kentän ihmisten satunnaisille kohtaamisille, yllätyksille ja seikkailulle. Sille että jotain voisi tapahtua. Keskustassa nopeat, hektiset ja vilkkaat kaupunkitilat muodostaisivat vastakohdan hitaille ja toiminnasta riisutuille, mutta keskustoissakin tarpeellisille vihertiloille, puistoina ja muina stress free vyöhykkeinä. Niistä Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha on oivallinen esimerkki. Liikennemelukaan ei häiritse siellä. Myös Helsingin uuteen keskustakirjastoon tulisi luoda tällaisia rauhan ja keskittymisen atmosfäärisiä saarekkeita markkinahumun vastapainoksi. Jo tiiviiksi rakennetut suurkaupungit tarjoavat rohkaisevia esimerkkejä erilaisista keitaista, jotka voivat sijaita myös korkeissa tornitaloissa, rakennuksiin integroituina, kuten tulevan Keski-Pasilan suunnitelmissa. Tai muodostaa oman puolilämpimän vyöhykkeensä sivukäytävätaloihin. James-palvelu voisi sijaita sisääntuloaulassa, kuten edellä on jo todettu. Sen yhteydessä voisivat olla Zürichin esimerkin mukaiset asukkaiden jäähdytetyt ostoslokerot. Asukaskioskiversiossa Jamesilta voisi lainata Hilkka Lehtonen: Kaupunkiasumisen moninaisuus, palvelut ja james-konsepti 261

20 myös haravia, kuokkia, oksasaksia, lapioita ynnä muita pihanhoitovälineitä omaehtoiseen ja kannustettuun pihan kunnossapitoon tai kännykän laturia. Sieltä voisi vuokrata myös harvinaisempia koneita, kuten iskupora- ja tasohiomakoneita. Aulasta tai kioskista voisi ostaa esimerkiksi lamppuja, aspiriinia, putkien aukaisuainetta tai vaikkapa kaupunginosan historiikkia ja videoelokuvia. Tai sieltä voisi lainata verenpainemittarin. Aulasta tai asukaskioskista voisi olla saatavilla monenlaista informaatiomateriaalia, kuten saunavuorolistoja, pesulan varauslistoja, kirjastoautojen aikatauluja, asuntojen myynti-ilmoituksia, bussien aikatauluja, ulkoilureittikarttoja, näyttelykutsuja, taloyhtiön pöytäkirjoja ja niin edelleen. Eri asukasryhmille tarjottavat palvelut voisivat olla kuvan 3 kaltaisia. Eri ryhmille tarkoitettuja palveluita voitaisiin liittää yhteen palvelupaketeiksi, tai niitä voitaisiin porrastaa palveluintensiteetin mukaan esimerkiksi: Asu 1, 2 ja 3 palvelut. Varsin merkittävä palveltavien ryhmä voisi koostua eläkeläisistä, joille voisi olla suuri apu erilaisten palvelujen integroinnista, helposta saatavuudesta, alennuksista, mutta myös omaa elämää rikastuttavien toimintamahdollisuuksien avaamisesta ja niistä tietoiseksi tulemisesta. Kaikille tarjottaviin palveluihin voisivat kuulua erilaiset tekniset säätöpalvelut koskien esimerkiksi patteriventtiilien säätöä, liesituulettimien suodattimien vaihtoa, digiboksien asentamista ynnä muuta sellaista. Palvelumaksu voisi olla kuten edellä jo on todettu euroa kuukaudessa ruokakuntaa kohden riippuen palvelun piirissä olevien määrästä eli talon tai korttelin suuruudesta ja palvelujen laajuudesta. Maksua voitaisiin kompensoida asukkaille ainakin sillä, ettei asuntoihin rakennettaisi asuntokohtaisia saunoja. Asukkailta perittäisiin palvelumaksu kuukausittain samaan tapaan kuin autopaikka- ja vesimaksut. Maksu kattaisi sekä james-yrityksen palkat että lisätiloista aiheutuvat kustannukset. 262 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Projektin perustelu ja tavoitteet

Projektin perustelu ja tavoitteet P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Vapaa-ajan tuotekulttuuri Kestävän tuotekulttuurin toteutuessa kuluttajien on mahdollista

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon (YAH) palveluseteli. 12.5.2014 Vanhusneuvoston kokous

Ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon (YAH) palveluseteli. 12.5.2014 Vanhusneuvoston kokous Ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon (YAH) palveluseteli 12.5.2014 Vanhusneuvoston kokous YAH:n asiakkuus Asiakas on oikeutettu ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon palveluihin silloin, kun asiakas

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008 SATO JA SENIORIASUMINEN SATOn toimialat Asuntosijoitus Asuntorakennuttaminen 23 000 asuntoa (pks 70%) asuntotuotanto 400-800 as./v. (pks 60%) SATOn historia Asiakastarpeiden muutokset ja SATOn palvelulupauksen

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI

MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI 30.11.2010 Heli Peltola Miset Oy Puh. 044 7945824 Heli.peltola@miset.fi MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Puumala, Ristiina Palvelusetelijärjestelmän

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum. Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Smartum kumppanikunnat Jyväskylän kaupunki ja seudun kunnat 2008 lähtien

Lisätiedot

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA MIELELLÄÄN-SEMINAARI 7.10.2015 Puistotorni, Tampere HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiaaligerontologia, sosiologia jyrki.jyrkama@jyu.fi TEEMAT Käytännöt

Lisätiedot

V i r A p. Virtual Apartment s Service. e-business mahdollisuudet rakennusalalla

V i r A p. Virtual Apartment s Service. e-business mahdollisuudet rakennusalalla V i r A p Virtual Apartment s Service e-business @ VirAps Jarmo Suominen Arkkitehti SaFa / Projektipäällikkö UIAH e-business mahdollisuudet rakennusalalla VIRAPS on internetissä toimiva palvelu jonka avulla

Lisätiedot

Tekes Tila-ohjelma 2008-2012. Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009

Tekes Tila-ohjelma 2008-2012. Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009 Tekes Tila-ohjelma 2008-2012 Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009 TILABRUNSSIT, syksy 2009 DM 31655 ja 43677 11-2006 Copyright Tekes Asumisen tulevaisuus-tila-brunssin ohjelma 1.12.2009

Lisätiedot

01.09.2015 Mia Lindberg

01.09.2015 Mia Lindberg 01.09.2015 Mia Lindberg Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Lähipalveluseminaari 1.9.2015 Mia Lindberg, Jykes Oy Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Monituottajamalli

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

MIKSI ASUKKAAT VALITSISIVAT PUUN?

MIKSI ASUKKAAT VALITSISIVAT PUUN? MIKSI ASUKKAAT VALITSISIVAT PUUN? Sari Tuuva-Hongisto FT, Kehittämisasiantuntija Metsäalan ennakointiyksikkö Onnen hetkien tavoittelu pyörittää taloutta Talouden kasvu lisää hyvinvointia luomalla kulutuskulttuurin,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE - uudenlaista asuntosuunnittelua ja asumisratkaisuja PAAVO suppea ohjausryhmä 11.11.2013 Saara Nyyssölä, ARA ARA Jarmo Lindén 15.2.2011 ARAn rahoittama kehittämishanke Arjen keskiössä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela

Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela Valtakunnallinen asunnottomuuspäivä 17.10.2014 seminaari Espoo, Dipoli, 17.10.2014 klo 13-15.30 Nuorten asuminen v. 2025 Asumisympäristö

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Hoivakodissa / kotihoivassa?

Hoivakodissa / kotihoivassa? Johdanto Hoivakodissa / kotihoivassa? Diskreetin valinnan koe Heikki Pursiainen 1 Timo Seppälä 2 1 VATT 2 THL 21. elokuuta 2013 Taustaa Väestö ikääntyy nopeasti, kuten kaikki toistavat ad nauseam. Vanhuspalveluiden

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

ASUMISEN TULEVAISUUS; monotyyppisestä monityyppiseen

ASUMISEN TULEVAISUUS; monotyyppisestä monityyppiseen ASUMISEN TULEVAISUUS; monotyyppisestä monityyppiseen Asuntomarkkinat 2011 Kalastajatorppa 20.1.2011 Markku Hedman Professori Arkkitehtuurin laitos, TTY ARKKITEHTUURIN VALLANKUMOUS MAAPALLOJA Maailman ekologinen

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

Asuminen ja ikääntyminen - NCC:n ajatuksia asumisesta

Asuminen ja ikääntyminen - NCC:n ajatuksia asumisesta Asuminen ja ikääntyminen - NCC:n ajatuksia asumisesta Antti Pirhonen NCC Housing Pvm 20.9.2011 NCC Rakennus Oy, Asuminen 1 Pienet mutta toimivat asunnot lähellä palveluja Hyvät ympäristön palvelut ja yhteydet

Lisätiedot

KOTO, UURAS JA INNO. M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit.

KOTO, UURAS JA INNO. M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit. KOTO, UURAS JA INNO M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit. Mikä on sinun tapasi asua? Esittelyssä valikoimamme: Koto, Uuras ja Inno TIIVISTELMÄ TOIVOTAMME SINUT TERVETULLEEKSI uuteen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03.

Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03. Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03.2011 Esityksessä Tuottaako yrityksissä käytetty kuluttajatieto riittävän ymmärryksen

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Elinkaarimalleista Eteenpäin

Elinkaarimalleista Eteenpäin Elinkaarimalleista Eteenpäin Konsernijohtaja Hannu Leinonen Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari 26.9.2006 Elinkaarimallien lyhyt historia Ensimmäiset hankkeet toteutettu - kokonaisia elinkaaria

Lisätiedot

Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä

Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä 26.11.2015 ryhmätyöosio (3 ryhmää,) Ryhmätöiden ohjeistus, jakaantuminen ryhmiin, työpajatyöskentelyä klo 14.15 Ryhmätöiden purku ja yhteiskeskustelu RYHMÄ 2. PJ.

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU Villa Andante LÄNSIVÄYLÄ Tiiliskiventie Ruukintie Kattilantanhua Kattilalaaksonkatu Tyskaksentie Villa Andante Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi NÖYKKIÖNKATU ESPOONLAHDEN

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Muuttaako ilmastonmuutos kulutustottumuksia? Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus 17.2.2010, Metsäalan tulevaisuusseminaari

Muuttaako ilmastonmuutos kulutustottumuksia? Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus 17.2.2010, Metsäalan tulevaisuusseminaari Muuttaako ilmastonmuutos kulutustottumuksia? Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus 17.2.2010, Metsäalan tulevaisuusseminaari Esityksessä pohdin Tuottaako yrityksissä käytetty kuluttajatieto

Lisätiedot

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Kokemuksellisen hyvinvointitiedon haaste Tiedontuotannon analyysi Uudet menetelmät ja kanssakehittäminen Hyvinvointikertomus- hyvinvointijohtaminen

Lisätiedot

Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää?

Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää? Asuntomarkkinat 2013 24.1.2013 Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää? Timo Nieminen DI, varatoimitusjohtaja SRV Eija Hasu KTM, maisema-arkkitehti Asiakastutkimuspäällikkö SRV

Lisätiedot

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ensisijaisena toimenpiteenä ennen hoitomaksun alentamista edellytetään aina, että asiakas anoo Kelalta ne etuudet, joihin yleensä kotihoidon

Lisätiedot

Niinhän ne väittää, että me ollaan normaaleja vuokralaisia

Niinhän ne väittää, että me ollaan normaaleja vuokralaisia Niinhän ne väittää, että me ollaan normaaleja vuokralaisia Reijo, Jorma, Jari, Jyrki, Juhani, Pekka, Nico, Heta, Sanna ja Carole Nimi ovessa -hanke; vapautuvat vangit ja osallisuus Tampere 16.1.2012 Osallisuudesta

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

ROTARY KOKOUS 7.1.2007. Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501

ROTARY KOKOUS 7.1.2007. Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501 ROTARY KOKOUS 7.1.2007 Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501 Mikä on AKHA ry? Merkitty yhdistysrekisteriin 04.03.2005 nimellä Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

ASUTTAISIINKO TOISIN?

ASUTTAISIINKO TOISIN? Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 95 Espoo 2008 ASUTTAISIINKO TOISIN? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa Hilkka Lehtonen Inari Aaltojärvi Jukka Hirvonen Tuomas

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi.

OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi. OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi. Olit sitten kuka tahansa, sinulla on aina uniikki ja arvokas

Lisätiedot

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala

Lisätiedot

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään?

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen valinnat Mahdollisuuksien maaseutu Pälkäne 29.11.2011 Eija Hasu Tohtorikoulutettava Maisema-arkkitehti, KTM Arkkitehtuurin

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Ostoskeskukset julkisina tiloina Asuinalueiden kehittämisohjelman hanketapaaminen YM 28.5.2013

Ostoskeskukset julkisina tiloina Asuinalueiden kehittämisohjelman hanketapaaminen YM 28.5.2013 Ostoskeskukset julkisina tiloina Asuinalueiden kehittämisohjelman hanketapaaminen YM 28.5.2013 Dosentti Pasi Mäenpää Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos (sosiologian oppiaine) & Culminatum Innovation

Lisätiedot

Yhteinen syötävä kaupunkimme

Yhteinen syötävä kaupunkimme Kuva: Rosa Särkkä Yhteinen syötävä kaupunkimme Salla Kuuluvainen 22.8.2014 Viljelyä kaupungissa Palstat ja siirtolapuutarhat Parveke- ja ikkunalautaviljely Pihaviljely kerrostalojen yms. pihoilla Uudet

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Uusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6

Uusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6 Uusi, helpompi koti? Vuokrakoti 55 + Herttoniemi Abraham Wetterin tie 6 Kodista on tullut entistä tärkeämpi paikka, jossa voi levätä ja ladata akkuja ilman taakkaa tekemättömistä remonteista ja pihatöistä.

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot