Rakennusalan tiedonantovelvollisuus

Transkriptio

1 TAX & LEGAL Rakennusalan tiedonantovelvollisuus Lääke harmaan talouden torjuntaan vai lisävelvoite? kpmg.fi

2

3 SISÄLLYS Johdanto 4 Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen toteutus Mitä tiedonantovelvollisuus tarkoittaa? 7 Teema 1: Ensivaikutelmat rakennusalan tiedonantovelvollisuudesta 8 Onko sääntely omiaan kitkemään harmaata taloutta? Onko velvoitteiden laajuus tarkoituksenmukaisella tasolla? Sääntelyn tuomat panostukset ja resurssit Palvelujen ulkoistaminen ja konsulttien käyttäminen järjestelmän käyttöönotossa Tietojen ilmoittaminen käytännössä Viranomaisten tiedottaminen sääntelystä Hankaloittaako sääntelyn käyttöönotto työmaajohdon mahdollisuuksia keskittyä ydinrooliinsa työmaan johdossa ja valvonnassa? Teema 2: Rakennusalaa koskevat hallinnolliset velvoitteet 15 Taloushallinto ja verotus Kaavoitus, maankäyttö ja rakennusmääräykset Hallinnolliset haasteet Hallinnolliset resurssit Teema 3: Asuntojen hintataso, asuntorakentamisen toimintaedellytykset sekä kiinteistökaupat 18 Asuntojen hintataso ja asuntorakentamisen toimintaedellytykset Kiinteistökaupat ja varainsiirtovero Yhteenveto 23 Liitteet 24 Liite1: Kyselytutkimuksen kyselyrunko Rakennusalan tiedonantovelvollisuus / 3

4 JOHDANTO Viranomaissääntelyn kasvu leimaa vahvasti rakennusalan toimintaympäristöä. Rakennusalan tiedonantovelvollisuutta koskevan uuden sääntelyn käyttöönotto on edellyttänyt toimialan yrityksiltä varsin mittavia panostuksia. Useimmat alalla toimivat yritykset ovat joutuneet investoimaan kulunvalvontajärjestelmiin ja it-järjestelmiin viimeisen vuoden aikana. Sääntelyn käyttöönotto on myös osoittautunut monin paikoin vaikeaksi noudattaa, eivätkä veroviranomaisen ohjeistukset ole tuoneet riittävästi helpotusta asiaan. Toimialalla on otettu käyttöön viime vuosina muitakin uudistuksia harmaan talouden torjuntaan liittyen mm. tilaajavastuulain muutokset, käännetty arvonlisäverovelvollisuus ja pakolliset veronumerot työntekijöille. Rakennusala on tehnyt harmaan talouden torjunnan suhteen enemmän kuin useat muut toimialat. Rakennusalalla toimiville yrityksille nämä uudistukset ovat maksaneet vähintäänkin kymmeniä miljoonia euroja. Täysin oikeutettu kysymys kuuluukin, hoitaako veroviranomainen oman osuutensa harmaan talouden torjunnassa? Huomiota ansaitseva teema on myös se, mitä uuden monimutkaisen sääntelyn noudattaminen oikein maksaa ja onko uuden sääntelyn hinta-laatusuhde kohdallaan. Tutkimuksen tavoite Rakennusteollisuus ry:n, Keskuskauppakamarin, Infra ry:n ja asiantuntijaorganisaatio KPMG Oy Ab:n tavoitteena on kerätä rakennusalan toimijoiden näkemyksiä voimaan tulleesta tiedonantovelvollisuudesta ja siihen liittyvistä teemoista tämän haastattelututkimuksen muodossa. Tutkimuksen tarkoituksena on näin ollen kartoittaa vastaajayritysten näkemyksiä harmaan talouden torjunnan tehokkuudesta, hallinnollisten velvoitteiden määrästä, asuntojen hintatasoon vaikuttavista tekijöistä sekä varainsiirtoverotuksesta. Tutkimuksen toteutus Tutkimus on toteutettu marraskuun 2014 ja maaliskuun 2015 välisenä aikana. KPMG on haastatellut yhteensä 20 rakennusalan yritystä ja laatinut niiden pohjalta tämän tutkimusraportin. Analysoidut tutkimustulokset pohjautuvat haastatteluiden sekä kvalitatiiviseen, että kvantitatiiviseen dataan. Kaikki vastaukset on käsitelty luottamuksellisesti. Tämä tutkimusraportti on jaettu kyselyn tavoin kolmeen eri teemaan: 1. Ensivaikutelmat rakennusalan tiedonantovelvollisuudesta, 2. Rakennusalaa koskevat hallinnolliset velvoitteet, 3. Asuntojen hintataso, asuntorakentamisen toimintaedellytykset sekä kiinteistökaupat. Antoisia lukuhetkiä toivottaen, Timo Torkkel johtaja, vero- ja lakipalvelut Henri Pelkonen veroasiantuntija KPMG Oy Ab 4 / Rakennusalan tiedonantovelvollisuus

5

6

7 Mitä tiedonantovelvollisuus tarkoittaa? Rakennusalan harmaan talouden torjunta on tuonut mukanaan useita uudistuksia alalla toimiville yrityksille. Jo toteutettujen toimien, kuten rakennusalalla pakolliseksi tulleen henkilökohtaisen veronumeron, tilaajavastuulain muutosten sekä jo vuonna 2011 käyttöön otetun rakennusalan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden, ei kuitenkaan katsottu takaavan riittävää verovalvontaa. Tämän vuoksi kesällä 2014 otettiin käyttöön rakennusurakoita ja työntekijöitä koskeva kuukausittainen tiedonantovelvollisuus. Rakennusalalla voimaan tulleella tiedonantovelvollisuudella on kolme eri ulottuvuutta. Ensinnäkin rakentamispalvelua tilaavien yritysten tulee raportoida Verohallinnolle kuukausittain urakkatietoja. Toisekseen yhteisen rakennustyömaan kohdalla työmaan päätoteuttajalla on velvollisuus ilmoittaa kuukausittain työmaan työntekijätiedot Verohallinnolle. Kolmanneksi lopputarkastuksen yhteyteen sijoittuva tiedonantovelvollisuus koskee myös rakennuttajana toimivaa yksityishenkilöä, mikäli kyse on rakennuslupaa edellyttävästä rakentamispalvelusta. Uudistuksen myötä jokaisella yli euron arvoista rakentamispalvelua tilaavalla yrityksellä on velvollisuus kuukausittaiseen urakkatietojen raportointiin. Rakentamispalvelulla tarkoitetaan rakentamista hyvin laajasti. Pääsääntöisesti ilmoittamisvelvollisuuden piiriin kuuluvalla rakentamispalvelulla tarkoitetaan palveluita, joihin sovelletaan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta. Ilmoittamisvelvollisuus ulottuu kuitenkin myös esimerkiksi rakennustelineiden pystytys- ja purkutyöhön, vaikkei näihin palveluihin sovelleta käännettyä arvonlisäveroa. Tärkeää on myös huomata, että yhteisiä työmaita koskeva kuukausittainen työntekijätietojen raportointivelvollisuus täyttyy hyvin herkästi. Yhteinen rakennustyömaa muodostuu, kun työmaalla työtä suorittaa samanaikaisesti tai peräkkäin vähintään kahden eri yrityksen työntekijöitä tai itsenäisiä työnsuorittajia. Työntekijätietojen antamisvelvollisuus voi näin ollen tulla kyseeseen jo hyvin pienten rakennusprojektien kohdalla, esimerkiksi kun pintakäsittely- tai maalaustyöhön liittyy sähköliikkeen suorittama asennustyö. Työntekijätietojen raportointivelvollisuus kuuluu ensisijassa työmaan päätoteuttajalle. Usein kuitenkaan esimerkiksi pienempiä korjaustöitä varten ei ole nimetty päätoteuttajaa, jolloin työntekijätietojen ilmoittamisvelvollisuus kuuluu rakennuttajana toimivalle yritykselle. Yhteisellä työmaalla päätoteuttajan tai rakennuttajan tulee työntekijätietojen raportointivelvollisuuden lisäksi myös ylläpitää työturvallisuuslain mukaista luetteloa työmaalla työskentelevistä henkilöistä. Niin urakkatietojen kuin työntekijätietojen ilmoittamisvelvollisuudelle on asetettu urakkasopimus- tai työmaakohtainen euron alaraja ilman arvonlisäveroa. Vaikka yksittäiset urakat eivät tätä alarajaa ylittäisi, voi tiedonantovelvollisuus työntekijätietojen suhteen kuitenkin täyttyä, koska yhteisellä työmaalla tämä alaraja lasketaan työmaakohtaisen yhteisarvon perusteella. Verohallinto on myös ilmoittanut seuraavansa ja puuttuvansa esimerkiksi urakkasopimusten keinotekoiseen pilkkomiseen. Rakennusalan tiedonantovelvollisuus / 7

8 TEEMA 1 Ensivaikutelmat rakennusalan tiedonantovelvollisuudesta Haastatellut yritykset pitivät harmaan talouden vastaista toimintaa tärkeänä ja yritykset olivat periaatteessa valmiita hyväksymään uuden tiedonantovelvollisuuden mukanaan tuomat velvoitteet tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Suurimman osan mielestä käyttöönotettu sääntely myös kitkee tehokkaasti harmaata taloutta, vaikka useat yritykset näkevätkin velvoitteet liian laajoiksi. Sääntelyn käyttöönotto on edellyttänyt yrityksiltä merkittäviä panostuksia. Kustannuksiin vaikuttivat työmaiden koko ja lukumäärä. Suurimmillaan kustannukset ovat olleet satoja tuhansia euroja ja halvimmillaan kustannukset ovat olleet joissakin tuhansissa euroissa. Valtaosa haastatelluista yrityksistä oli kuitenkin panostanut kymmeniä tuhansia euroja uusiin it-järjestelmiin tai vanhojen järjestelmien päivittämiseen, kulunvalvontalaitteistoihin ja henkilöstön kouluttamiseen. Järjestelmän ylläpito vaatii myös jatkuvasti henkilöstöresursseja ja it-järjestelmiin panostamista. Voitaneen sanoa, että suurimmalle osalle haastatelluista yrityksistä aiheutuu vuositasolla vähintään kymmenien tuhansien eurojen kustannukset tiedonantovelvollisuudesta. Valtaosa haastatelluista yrityksistä oli myös sitä mieltä, että sääntelyn käyttöönotto hankaloittaa olennaisesti työmaajohdon mahdollisuuksia keskittyä ydinrooliinsa työmaiden johdossa ja valvonnassa. Haastatteluissa tuli ilmi myös yritysten epäilevä suhtautuminen sen suhteen, miten veroviranomaisella riittää resurssit saatujen tietomassojen käsittelemiseen ja mitä konkreettista veroviranomainen saaduilla tiedoilla tekee. Koko järjestelmästä on hyvin positiivinen kuva ja tämä on oikeaan suuntaan mennyt asia. Tässä ollaan hyvällä asialla, mutta vähempikin olisi riittänyt. Haluaisimme tietää, mikä on ollut todellinen rahallinen hyöty. Jos joku haluaa toimia vilpillisesti, ottaa se pöytälaatikosta aina uuden firman kun edellisen tiedot ovat menneet. Toivomus on, että verottaja pystyy hyödyntämään vaadittuja tietoja laajemmin. Erityisen onnistunutta on läpinäkyvyys. Onnistunutta on se, että yritys tietää ketä työmailla on. Hyödyntäminen on jäänyt vähälle. Kohtuutonta on se, että vain yksi toimiala on joutunut tällaiseen järjestelmään. Idea on hyvä, mutta määräyksissä ei ole huomioitu riittävästi erilaisten rakennustöiden käytännön tilanteita. Toteutuskelpoisin talonrakennustyömailla, heikoiten toteutettavissa infratyömailla. Tämä on meidän sellaisten etu, jotka yrittävät hoitaa asioita oikein. Paljon lisää työtä. Kaiken kaikkiaan harmittaa, että yritykset jotka ovat hoitaneet hommansa, ovat liittojen jäseniä ja ovat joutuneet järjestelmän maksumiehiksi. Näkee vasta myöhemmin, miten tämä toimii joidenkin vuosien aikana. Verottaja sanoi löytäneensä yritystä. Miten heillä on aikaa tutkia kaikki nämä firmat? Toinen vaihtoehto olisi tehdä rakentaminen luvanvaraiseksi. Jos rakentaminen olisi luvanvaraista, ketjuyrittäjistä putsautuisi kolmasosa pois. Onko sääntely omiaan kitkemään tehokkaasti harmaata taloutta? Vastaajista yli kolmasosan mielestä ( samaa mieltä tai täysin samaa mieltä : 37 %) rakennusalan tiedonantovelvollisuutta koskeva sääntely on omiaan kitkemään tehokkaasti harmaata taloutta, kun taas yksi kuudesta ( eri mieltä tai täysin eri mieltä : 16 %) oli tästä eri mieltä. Lähestulkoon puolet (47 %) vastaajista suhtautui väittämään neutraalisti (kaavio 1 A). 8 / Rakennusalan tiedonantovelvollisuus

9

10 Vaikea on enää harmaiden toimijoiden tulla työmaalle. Kaikilta vaaditaan Valtti-korttia ja työmailla on otettu kulunseuranta käyttöön. Voisi kuvitella, että vaikuttaa harmaaseen talouteen. Tämä pitäisi saada koskemaan kaikkia. Isoissa rakennusliikkeissä tämä on kunnossa, mutta kysymys on, miten tämä hoidetaan pienissä rakennusliikkeissä ja omakotirakentajien toimessa. Omakotirakentajien piirissä harmaa talous on yhtä helppoa kuin ennenkin. Yrityksen tavoitteena on toimia puhtaasti ja käyttää tilaajavastuun piirissä olevia urakoitsijoita. Tämä on enemmän pienten urakoitsijoiden ja toimijoiden ongelma. Hyvä asia on, että tämä tasapuolistaa kilpailua ja toivon mukaan pienetkään eivät pysty menemään riman ali sellaisissa hankkeissa missä yhtiökin kilpailee. On vaikea sanoa, miten sääntely toimii asunto-osakeyhtiöissä ja pienillä työmailla. En ole ihan vakuuttunut, että nämä tahot tietävät mitä tehdä. Tämä tervehdyttää isommissa kilpailua, mutta pienemmissä ei välttämättä vaikutusta. Onko velvoitteiden laajuus tarkoituksenmukaisella tasolla? Ensivaikutelmat sääntelyn tuomien velvoitteiden laajuudesta jakoivat mielipiteitä vastaajien kesken. Lähes kolmasosa vastaajista (32 %) koki, että velvoitteiden laajuus on tarkoituksenmukaisella tasolla, kun taas melkein puolet (43 %) vastaajista oli sitä mieltä, että velvoitteet ovat liian laajat (kaavio 1 B). Järjestelmästä on haettu liian täydellistä ja se on viety liian tarkalle tasolle. Erimerkiksi siivoojat tai kun joku käy tekemässä tunnin jutun tontilla, niin kohtuutonta kerätä kaikki tiedot tällaisilta henkilöiltä. Mieluummin kannattaisi rajoittaa sitä mitä kerätään ja kerätä vain vaikuttavia asioita. Ihan kaikkea ei kannata pyrkiä keräämään, koska tärkeä tieto hukkuu joukkoon. Tulisi keskittyä vain olennaiseen tietoon. Ihan oikealla tasolla on sääntely. Pienelle rakennusliikkeelle aika työlästä ja kallista. Vaikea on enää harmaiden toimijoiden tulla työmaalle. Kaikilta vaaditaan Valtti-korttia ja työmailla Kokonaisuutena on sopiva laajuus. Ulkomaisten työntekijöi- on otettu kulunseuranta käyttöön. den kotivaltiotunnus voi olla teknisesti hankala löytää. Jos aletaan keräämään tietoa, on parempi kerätä kaikki tiedot. Kaikesta pitäisi tehdä kirjallinen sopimus ja samoja papereita pitäisi täytellä koko ajan, eli tiedonantovelvollisuus on tuonut tullessaan sopimuspakon. Tiedot tarpeellisia, mutta poistaako tämä harmaan talouden? Yrityksen tasolla sopiva, mutta palveleeko verottajan tarpeita? Täysmittainen tiedonantovelvollisuus tuntuu liian laajalta. Jos verottaja saa kaiken tämän tiedon, mikä on sen kyky käyttää dataa? Sääntelyn tuomat panostukset ja resurssit Kyselyssä selvitettiin onko sääntelyn käyttöönotto edellyttänyt vastaajilta merkittäviä panostuksia (kaavio 1 C). Selkeä enemmistö (79 %) oli sitä mieltä että sääntely on edellyttänyt merkittäviä panostuksia, esimerkiksi sen tuomien kustannusten myötä johon suurella osalla vastaajista (80 %) on kulunut alle 100 t (kaavio 1 C i). Viidennes (21 %) vastaajista ilmoitti, että yhtiön on pitänyt palkata uutta henkilökuntaa sääntelyn noudattamisen varmistamiseksi. Näiden vastaajien keskuudessa tämän johdosta on palkattu keskimäärin yksi henkilö (kaavio 1 C ii). Tämä on maksanut varmaan yli 30 miljoonaa rakennusalan yrityksille. Jouduttu ostamaan uusia järjestelmiä, ja työmaainsinöörien työajasta menee paljon työmaajärjestelmien käyttämiseen. Tiedonsiirtojärjestelmän ja henkilöstöraportointijärjestelmän tiedonsiirron luomiseen on mennyt rahaa. Satsaus on tehty ja rahat on käytetty, nyt odotetaan hyötyjä. Käyttöönotto on maksanut noin t. Kustannukset ovat noin t /vuosi. Vuositasolla tämä maksaa yritykselle noin t. Kustannusvaikutus on ollut 200 t, vuositasolla ylläpito on noin 20t /v. + työjohdon käyttämä aika. Kymmeniä tuhansia euroja tai enemmänkin. Voi olla satoja 10 / Rakennusalan tiedonantovelvollisuus

11 1 A. Rakennusalan tiedonantovelvollisuutta koskeva sääntely on omiaan kitkemään tehokkaasti harmaata taloutta. 1 B. Onko sääntelyn tuomien velvoitteiden laajuus mielestänne tarkoituksenmukaisella tasolla? 5% 11% 47% 32% 5% Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä 11% 32% 26% 21% 11% Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä 1 C. Onko sääntelyn käyttöönotto edellyttänyt teiltä merkittäviä satsauksia? 1 C i. Kuinka paljon sääntelyn noudattamisen käyttöönotto on arviolta maksanut ja kuinka paljon sen juoksevat kustannukset tulevat arviolta olemaan? 11% 0% 11% 26% 53% Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä 40% 40% 7% 0% 7% 7% 0-50 t t t t t t 1 C ii. Onko yhtiöön pitänyt palkata uutta henkilökuntaa sääntelyn noudattamisen varmistamiseksi? 1 D. Oletteko ulkoistaneet tiedonantovelvollisuuteen liittyviä toimintoja? 21% 79% Kyllä Ei 28% 72% Kyllä Ei Rakennusalan tiedonantovelvollisuus / 11

12 Tiedonsiirtojärjestelmän ja henkilöstöraportointijärjestelmän tiedonsiirron luomiseen on mennyt rahaa. Satsaus on tehty ja rahat on käytetty, nyt odotetaan hyötyjä. tuhansia. Jos tämä maksaa näin paljon, niin pitäisi olla hyötyäkin jollekin. Käyttöönotto on arviolta maksanut 75 t tähän mennessä ja juoksevat kustannukset ovat 2 t /kk. Työaikaa menee tähän koko ajan. Järjestelmiä on päivitetty, henkilökuntaa on koulutettu, tietotekniikkaan on panostettu ja toimistorutiineja on pyritty kehittämään, että resursseja on saatu käytettyä tähän touhuun. Ei ole tarvinnut palkata ketään sääntelyn noudattamisen varmistamiseksi. Palvelujen ulkoistaminen ja konsulttien käyttäminen järjestelmän käyttöönotossa Suurin osa (72 %) vastaajista ei ole ulkoistanut tiedonantovelvollisuuteen liittyviä toimintoja, vaan yritykset hoitavat tiedonantovelvollisuuden itse (kaavio 1 D). Vastaajat eivät pääsääntöisesti olleet tarvinneet ulkopuolista konsultaatiota sääntelyn käyttöönotossa, lukuun ottamatta järjestelmätoimittajien apua järjestelmän käyttöönotossa (kaavio 1 I). Tietojen ilmoittaminen käytännössä Selkeä enemmistö (74 %) vastaajista ilmoitti, että tiedonantovelvollisuuteen liittyviä tietoja kootaan tietojärjestelmiä hyväksikäyttäen ja vain yksi neljästä (26 %) vastasi tämän tapahtuvan osittain myös manuaalisesti (kaavio 1 E). Yli puolet (53 %) vastaajista kokivat tietojen keräämisen alkaneen sujua hyvin, kun taas ainoastaan kuudesosa (16 %) mielsi tämän alkaneen huonosti (kaavio 1 F). Mielenkiintoista on huomata, että pyydettävien työntekijä-/urakkatietojen määrä (tietosisällön laajuus) on silti suurimman osan mielestä laaja tai jopa liian laaja (47 %). Melkein yhtä monen (43 %) mielestä tietojen määrä on kohtalaisen sopiva tai sopiva (kaavio 1 G). Tapa, jolla tietoja annetaan, on ihmeellinen. Jos annetaan työmaanumero, niin voisi täyttää myös osoitteen. Jokaiselle työmaalla voisi avautua rekisteristä yksi yhteinen numero. Selvästi olisi parannuksen paikka siinä, mitä tietoja kerätään. Urakan keskeytys- ja päättymistiedot mahdottomia ennustaa. Onko laskutettu vai maksettu, vaikea ymmärtää. Miksi maksuperusteinen? Isoilla työmailla on sähköiset järjestelmät, mutta pienemmillä työmailla on Excel-taulukko, jolla raportoidaan. Viranomaisten tiedottaminen sääntelystä Valtaosa vastaajista (58 %) oli sitä mieltä, ettei viranomaisten tiedottaminen uudistukseen liittyen ollut riittävää ja laadukasta (kaavio 1 H). Verottajalla on monta kantaa, eikä vastuuta. Ei voi olla varma, että toimiiko yritys täysin oikein. Hankaloittaako sääntelyn käyttöönotto työmaajohdon mahdollisuuksia keskittyä ydinrooliinsa työmaan johdossa ja valvonnassa? Liki kaksi kolmasosaa (63 %) vastaajista koki sääntelyn käyttöönoton hankaloittavan olennaisesti työmaajohdon mahdollisuuksia keskittyä ydinrooliinsa työmaan johdossa ja valvonnassa. Tästä eri mieltä oli 37 % (kaavio 1 J). Normaalisti työmaainsinööri saattaa hoitaa 3-4 työmaata. Kun tämän tyyppistä tekemistä tulee lisää, pystyykin insinööri hoitamaan vain yhden työmaan ja joudutaan palkkaamaan lisää henkilökuntaa. Meillä ei hankaloita, mutta päätoteuttajalla vastaava mestari joutuu olemaan tietämätön työmaan toiminnasta. Aika menee muuhun. Pitäisi keskittyä tekniikkaan ja työmaan laatuun, mutta nyt työaika menee hallinnolliseen työhön, muun muassa puhelinnumeroiden keräämiseen. Pienillä työmailla hankaloittaa olennaisesti. 12 / Rakennusalan tiedonantovelvollisuus

13 1 E. Kokoatteko tiedonantovelvollisuuteen liittyviä tietoja tietojärjestelmiä hyväksikäyttäen? 1 F. Tietojen kerääminen on alkanut sujumaan: 26% 74% Osittain Kyllä 11% 5% 32% 37% 16% Huonosti Hyvin 1 G. Pyydettävien työntekijä-/urakkatietojen määrä (tietosisällön laajuus) on: 1 H. Viranomaisten tiedottaminen on ollut riittävää ja laadukasta 26% 21% 11% 11% 32% Liian laaja Sopiva 37% 21% 21% 21% 0% Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä 1 I. Oletteko tarvinneet ulkopuolista konsultaatiota sääntelyn käyttöönotossa? 1 J. Sääntelyn käyttöönotto hankaloittaa olennaisesti työmaajohdon mahdollisuuksiin keskittyä ydinrooliinsa työmaan johdossa ja valvonnassa 26% 42% 32% Ei Osittain Kyllä 16% 21% 0% 26% 37% Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Rakennusalan tiedonantovelvollisuus / 13

14

15 TEEMA 2 Rakennusalaa koskevat hallinnolliset velvoitteet Rakennusalaa koskevat hallinnolliset velvoitteet ovat laajat, mutta haastattelun perusteella yritykset pystyvät selviämään niistä itsenäisesti ilman suurempia haasteita. Suurin osa vastaajista (63 %) koki, että heidän yrityksensä pystyy hoitamaan näihin sääntelyn osa-alueisiin liittyvät velvoitteet omatoimisesti (kaavio 2 B). Kysytyistä aihealueista kaavoituksen ja rakennusmääräysten osalta yritykset kokivat hallinnolliset velvoitteet liian laajoiksi. Kritiikkiä esitettiin myös yksittäisiä pääkaupunkiseudun kuntia koskien. Taloushallinnon ja verotuksen hallinnollisiin velvoitteisiin suhtautuminen oli lähes neutraalia. Verotuksen eri osa-alueista arvonlisäverotus osoittautui haasteellisimmaksi. Taloushallinto ja verotus Taloushallinnon osalta hallinnollisten velvoitteiden koettiin olevan tarkoituksenmukaisella tasolla (42 %). Vajaa kolmannes vastaajista (31 %) oli sitä mieltä, että velvoitteet ovat liian laajat (kaavio 2 A i). Verotuksen osalta vastaajien mielipiteet jakautuivat kohtalaisen tasaisesti (kaavio 2 A ii). Kaavoitus, maankäyttö ja rakennusmääräykset Kaavoituksen ja maankäytön osalta vastaajien mielipiteet jakautuivat selkeämmin, nimittäin yli puolet (53 %) vastaajista oli sitä mieltä, että hallinnolliset velvoitteet näiltä osin ovat liian laajat. Ainoastaan vajaa neljännes (24 %) oli sitä mieltä, että velvoitteet ovat tarkoituksenmukaisella tasolla (kaavio 2 A iii). Rakennusmääräysten osalta 44 % vastaajista oli sitä mieltä, että velvoitteet ovat liian laajat ja 33 % oli sitä mieltä, että velvoitteet ovat tarkoituksenmukaisella tasolla (kaavio 2 A iv). Jos tämä kitkisi harmaata taloutta, voisi olla tarkoituksenmukaisella tasolla. Vaikuttavuus olisi parempi, jos pystyttäisiin näkemään tuloksia. Sääntelyä on hirveästi, mutta se ei tuota laatua. Tärkeää on, että säännöt ovat samat kaikille, ja että kilpailu on reilua. Sitten joku muu saa miettiä, onko tämä koko kansantaloudelle järkevää. Ei mikään yritys halua lisätä byrokratiaa. Kuntien vaatimukset kaavoitukseen liittyen ovat todella raskaita. Kunnat ottavat hinnoittelussa irti kaiken, mitä saatavissa. Onko kokonaisedun mukaista? Kustannusvastaavuutta tulisi mitata kokonaisuutena, ei postimerkkimallilla jokaisen parkkipaikan osalta erikseen. Espoossa kaavoitusta tehdään pitkään ja se kestää kauan. Kaupungit eivät halua kasvaa. Esimerkiksi kilpailun voittamisesta vuonna 2000 kesti vuoteen 2012 saada rakennuslupa valitusmenettelystä johtuen. Velvoitteisiin menee aikaa ja rahaa, mikä vähentää tehokkuutta. Meitä säännellään hirveän tarkkaan ja halutaan tehdä kalliita ratkaisuja ja viimeisen päälle. Sääntelyä on hirveästi, mutta se ei tuota laatua. Mistä tulee huippuosaaminen rakentaa homekouluja. Kaikkiin liittyy haasteita, mutta ne on saatu taklattua. Kaavoitus- ja rakennusmääräykset nostavat kustannuksia. Hallinnolliset haasteet Tutkimukseen vastanneiden mielestä eniten haasteita on liittynyt arvonlisäverotukseen, joka on yli puolen (53 %) mielestä haastavinta (kaavio 2 C). Toiseksi haastavimpana osa-alueena nousevat tasaisin äänimäärin (32 % vastaajista) kaavoitus ja maankäyttö sekä työnantajavelvoitteet. Rakennusmääräykset ja taloushallinto koettiin tasaisesti (26 % vastaajista) kolmanneksi haasteelliseksi. Selvästi vähiten haasteita koettiin siis tuloverotuksen osalta (21 % vastaajista). Hallinnolliset resurssit Tutkimuksessa kysyttiin kuinka suuri osa henkilöstöstä työskentelee tällä hetkellä hallinnollisissa tehtävissä. Vajaa puolet (42 %) vastaajista ilmoitti, että yrityksen henkilöstöstä enintään 5 % työskenteli hallinnollisissa tehtävissä. Yli kolmasosa (37 %) arvioi, että hallinnollisissa tehtävissä työskenteli 6-10 % henkilöstöstä. Näin ollen enemmistöllä (79 %) vastanneiden yritysten henkilökunnasta enintään 10 % työskentelee tällä hetkellä hallinnollisissa tehtävissä (kaavio 2 D). Rakennusalan tiedonantovelvollisuus / 15

16 2 A. Hallinnolliset velvoitteet ovat yleisesti ottaen tarkoituksenmukaisella tasolla 25% 8% 50% 0% 17% Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Ovatko hallinnolliset velvoitteet yleisesti ottaen mielestänne tarkoituksenmukaisella tasolla? Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä i. Taloushallinnon osalta 26% 5% 26% 26% 16% ii. Verotuksen osalta 26% 16% 21% 11% 26% iii. Kaavoituksen ja maankäytön osalta 47% 6% 24% 12% 12% iv. Rakennusmääräysten osalta 33% 11% 22% 22% 11% 16 / Rakennusalan tiedonantovelvollisuus

17 2 B. Pystyykö yrityksenne hoitamaan edellä mainittuihin sääntelyn osa-alueisiin liittyvät velvoitteet omatoimisesti? 63% 21% 16% Kylllä Ei Osittain 2 C. Mihin näistä sääntelyn osista liittyy eniten olennaisia haasteita? 26% 21% 53% 26% 32% 32% 26% i. Taloushallinto ii. Tuloverotus iii. Arvonlisäverotus iv. Varainsiirtoverotus v. Työnantajavelvoitteet vi. Kaavoitus ja maankäyttö vii. Rakennusmääräykset 2 D. Kuinka suuri osa henkilöstöstänne työskentelee tällä hetkellä hallinnollisissa tehtävissä? 42% 37% 11% 11% <5% 6 10% 11 15% >16%

18 TEEMA 3 Asuntojen hintataso, asuntorakentamisen toimintaedellytykset sekä kiinteistökaupat Useissa haastatteluissa tuli esille tonttien hintatason, tarjonnan sekä maankäyttömaksujen vaikutus asuntomarkkinoihin. Myös verotuksella, etenkin arvonlisäverotuksella, tiedetään olevan vaikutusta asuntojen hintoihin. Kyselytutkimukseen vastanneista vajaa kolmannes (32 %) toimii asuntomarkkinoilla (kaavio 3). Alle puolet (42 %) vastaajista ilmoitti, että yhtiön liiketoimintaan kuuluu kiinteistökauppojen tekeminen (kaavio 4). Haastateltujen yritysten määrä jäi näiden kysymysten osalta siten varsin pieneksi. Asuntojen hintataso ja asuntorakentamisen toimintaedellytykset Tutkimuksen vastaajilta kysyttiin mitkä näkökulmat luovat eniten paineita asuntojen hintatasoon. Jokaisen vastaajan mielestä kyseessä on rakennusmääräykset (100 %). Myös kaavoituksen ja maankäytön (86 %), sekä verotuksen (57 %) nähtiin enemmistön mielestä luovan paineita asuntojen hintatasoon. Hankkeen toteutustapa ja hallinnolliset velvoitteet koettiin näkökulmiksi, jotka eivät luo ollenkaan paineita asuntojen hintatasoon (0 %). Materiaalikustannukset ja työpanokset loivat vastaajien mielestä yhtä paljon (29 %) paineita asuntojen hintatasoon (kaavio 3 A). Tonttitarjonnan lisääminen ja maankäyttömaksun radikaali pienentäminen laskisivat hintoja. Ensin ostetaan maa kunnalta, joka saa kauppahinnan, sitten kun tonttia kehitetään maksetaan maakäyttömaksua useita kymmeniä prosentteja, kaikki tämä tulee asuntojen hintoihin. Jos halutaan halvempia asuntoja, niin näihin maksuihin pitäisi tulla alennus. Tarjonnan kautta hinnat tulisivat kohtuullisemmiksi. Hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan suhteessa. Nollaenergiatalot eivät ole ongelma. Enemmän haastavaa on kuntien tekemät määräykset kaavoihin, pysäköintiratkaisut, maankäyttövaatimukset ja pintarakennemateriaalit. Esim. jos 100 asunnon talo, niin keskustellaan voisiko kolme asuntoa olla ilman esteettömyysvaatimuksia. Pienten asuntojen rakentaminen on edelleen mahdotonta, siksi näistä on niuk- kuutta ja hinnat nousevat suhteessa isoihin asuntoihin. Tämä kustannusvaikutus välittyy myös vuokriin. Jos puolet on veroa, tulisi verotusta pienentää. Arvonlisävero vie leijonanosan. Henkilöt maksavat veroja. Asuntojen hinnat alkavat olla kuin bensan hinta, joka ei juuri muutu vaikka raaka-aineen hinta muuttuu, koska verojen osuus on niin suuri. Kun katsotaan RT:n jäseniä, niin tulokset pyörivät 3-4 % tienoilla, joten rakennusyritysten tuloksiin ei niin paljoa mene. Rakennushankkeissa on kohtuullisen isot riskit ja katetaso on aika pieni. Rakennusala ei ole kultakaivos ainakaan prosentuaalisesti laskien. Rakennusoikeuden hintaa pitäisi saada alas. Liittymismaksut ja rakennuslupamaksut ovat liian kalliit. Rakentamismääräyksillä pitäisi sallia halvempi rakentaminen. Kiinteistökaupat ja varainsiirtovero Tutkimuksen vastaajilta kysyttiin, onko heidän kokemuksensa mukaan varainsiirtoveron korotus 1,6 %:sta 2 %:iin, sekä velkaosuuden lukeminen varainsiirtoveron veropohjaan kiinteistöyhtiön osakkeita myytäessä hidastanut kiinteistökauppaa, johon enemmistö (63 %) vastasi kieltävästi. Neljäsosan (25 %) mielestä se on hidastanut, kun taas vähemmistön (13 %) mielestä se on osittain hidastanut kaupantekoa (kaavio 4 A). Kysymys varainsiirtoveron korotuksen vaikutuksesta kauppojen toteutuneeseen hintatasoon jakoi vastaajat täysin kahtia; 38 % mielestä se ei ole vaikuttanut, yhtä lailla 38 % mielestä se taas on vaikuttanut. Neljäsosa (25 %) vastasi tähän neutraalisti ja ilmoitti sen heidän mielestään vaikuttavan hintatasoon osittain (kaavio 4 B). Tasan puolet vastaajista (50 %) pitää varainsiirtoverotukseen liittyvää sääntelyä selkeänä, kun kyseessä on tonttikauppa (KOy osakkeet tai kiinteistön kauppa) tai asuntokauppa (AsOy osakkeet). Vielä selkeämmäksi sääntely koetaan, kun kyseessä on liikekiinteistöt ja toimitilat kiinteistöyhtiönä (kaaviot 4 C i-iii). 18 / Rakennusalan tiedonantovelvollisuus

19

20 3. Toimiiko yhtiönne asuntomarkkinoilla? 32% 68% Kyllä Ei 3 A. Mitkä näkökulmat luovat eniten paineita asuntojen hintatasoon? 86% 100% 57% 0% 29% 29% 0% i. Kaavoitus ja maankäyttö ii. Rakennusmääräykset iii. Verotus iv. Hallinnolliset velvoitteet v. Työpanokset vi. Materiaalikustannukset vii. Hankkeen toteutustapa (alihankinta vs. itse kaikki) 20 / Rakennusalan tiedonantovelvollisuus

21 4. Kuuluuko yhtiönne liiketoimintaan kiinteistökauppojen tekeminen? 4 A. Onko kokemuksenne mukaan varainsiirtoveron korotus 1,6%:sta 2%:iin sekä velkaosuuden lukeminen varainsiirtoveron veropohjaan kiinteistöyhtiön osakkeita myytäessä hidastanut kiinteistökauppaa? 42% 58% 25% 63% 13% Kyllä Ei Kylllä Ei Osittain 4 B. Onko varainsiirtoveron korotus vaikuttanut myös kauppojen toteutuneeseen hintatasoon? 4 C i. Onko varainsiirtoverotukseen liittyvä sääntely mielestänne selkeää tonttikaupoissa (KOy osakkeet tai kiinteistön kauppa)? 38% 38% 25% Kylllä Ei Osittain 50% 13% 38% Kylllä Ei Osittain 4 C ii. Onko varainsiirtoverotukseen liittyvä sääntely mielestänne selkeää asuntokaupoissa (AsOy osakkeet)? 4 C iii. Onko varainsiirtoverotukseen liittyvä sääntely mielestänne selkeää kun on kyseessä liikekiinteistöt ja toimitilat kiinteistöyhtiönä? 50% 13% 38% Kylllä Ei Osittain 57% 14% 29% Kylllä Ei Osittain Rakennusalan tiedonantovelvollisuus / 21

22

23 YHTEENVETO Haastatellut yritykset pitävät harmaan talouden vastaista toimintaa tärkeänä ja yritykset ovat periaatteessa valmiita hyväksymään uuden tiedonantovelvollisuuden mukanaan tuomat velvoitteet tämän tavoitteen saavuttamiseksi, vaikka yritykset usein näkevätkin velvoitteet liian laajoiksi. Suurimman osan mielestä käyttöönotettu sääntely myös kitkee tehokkaasti harmaata taloutta. Sääntelyn käyttöönotto on edellyttänyt yrityksiltä merkittäviä panostuksia. Valtaosa haastatelluista yrityksistä on panostanut kymmeniä tuhansia euroja uusiin it-järjestelmiin tai vanhojen järjestelmien päivittämiseen, kulunvalvontalaitteistoihin ja henkilöstön kouluttamiseen. Järjestelmän ylläpito vaatii myös jatkuvasti henkilöstöresursseja ja it-järjestelmiin satsaamista. Tehdyistä satsauksista huolimatta harva yritys kokee saaneensa hankituista järjestelmistä mitään konkreettista hyötyä. Kritiikkiä voidaan esittää myös siitä, että rakennusalan yritykset joutuivat maksamaan uusien, mahdollisesti muillakin toimialoilla käyttöönotettavien it-järjestelmien kehittämiskulut. Valtaosa haastatelluista yrityksistä oli sitä mieltä, että sääntelyn käyttöönotto hankaloittaa olennaisesti työmaajohdon mahdollisuuksiin keskittyä ydinrooliinsa työmaiden johdossa ja valvonnassa. Käytännössä tämä näkyy siinä, että työmaajohdon aikaa kuluu huomattavissa määrin pakollisen byrokratian pyörittämiseen, kuten puhelinnumerojen tai osoitteiden selvittämiseen. Haastatteluissa tuli esiin yritysten toive siitä, että tiedonantomenettelyä tulisi keventää. Haastatteluissa tuli ilmi myös yritysten epäilevä suhtautuminen sen suhteen, miten veroviranomaisella riittävät resurssit saatujen tietomassojen käsittelemiseen ja mitä konkreettista veroviranomainen saaduilla tiedoilla tekee. Rakennusala on nyt tehnyt oman osuutensa ja käyttänyt kymmeniä miljoonia euroa tähän hankkeeseen. Täysin oikeutettu kysymys kuuluu, hoitaako veroviranomainen oman osuutensa? Rakennusalaa koskevat hallinnolliset velvoitteet ovat laajat, mutta haastattelun perusteella yritykset pystyvät selviämään niistä itsenäisesti ilman suurempia haasteita. Hallinnolliset velvoitteet eivät tämän tutkimuksen mukaan ole se asia mistä kenkä puristaa. Haastattelujen perusteella rakennusmääräykset ja kaavoitus loivat eniten paineita asuntojen hintatasoon. Myös tonttien hintatasolla, tarjonnalla sekä maankäyttömaksuilla ja verotuksella koettiin olevan vaikutusta asuntojen hintoihin. Varainsiirtoveron korotuksen ei koettu vaikuttaneen asunto- ja kiinteistökauppojen lukumääriin. Rakennusalan tiedonantovelvollisuus / 23