TALOUS MÄÄRÄRAHOITTAIN 2004

Transkriptio

1 53 KÄYTTÖTALOUSOSA

2 54 TALOUS MÄÄRÄRAHOITTAIN 2004 Menot Tulot Netto Kaupunginvaltuusto 333,8 0,0-333,8 Kaupunginosahallinto 284,1 10,0-274,1 Kaupunginhallitus ,2 288, ,2 Elinkeinopolitiikka 4 461,0 0, ,0 Avustukset 904,2 0,0-904,2 Tuotannolliset tukipalvelut 0,0 0,0 0,0 Keskusvirasto , , ,9 Konsernihallinto yhteensä , , ,2 Rakennusvalvonta 709,7 713,7 4,0 Ympäristötoimi 1 464,0 522,0-942,0 Hallintokeskus 1 724,2 15, ,6 Sosiaali- ja mielenterveyspalvelut , , ,7 Avoterveydenhuollonpalvelut , , ,6 Erikoissairaanhoito ,3 0, ,3 Lasten päivähoito , , ,1 Vanhustenpalvelut ja terveyskeskussairaala , , ,2 Työterveys 0,0 0,0 0,0 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus yhteensä , , ,5 Opetusvirasto 971,7 0,2-971,5 Koulut , , ,9 Työväenopisto 1 814,0 723, ,8 Opetustoimi yhteensä , , ,2 Kulttuuritoimen keskus 1 992,9 76, ,6 Kaupunginkirjasto-K-S:n maakuntakirjasto 4 606,7 396, ,1 Museot 2 708,0 129, ,7 Kuvataidekoulu 354,4 107,5-246,9 Suomalainen konservatorio 0,0 0,0 0,0 Jyväskylän kaupunginorkesteri 2 238,6 221, ,0 Jyväskylän kaupunginteatteri 4 141,4 998, ,3 Kulttuurinen nuorisotyö ja kansalaistoiminta 545,8 64,9-480,9 Kulttuuritoimi yhteensä , , ,5 Jyväskylän liikuntapalvelukeskus 6 648, , ,0 Yhdyskuntatekniset palvelut , , ,9 Arviomääräraha 6 007, ,0 943,3 Altek Aluetekniikka 0,0 0,0 0,0 Pelastuslaitos 0,0 0,0 0,0 Nuohous 0,0 0,0 0,0 Tekninen palvelukeskus yhteensä , , ,6 KAIKKI YHTEENSÄ , , ,0

3 55 TOIMINTAMENOT MÄÄRÄRAHOITTAIN (1 000 euroa) TP 2002 TA/M 2003 TA 2004 Muutos euroa % Kaupunginvaltuusto 264,4 331,9 333,8 1,9 0,6 % Kaupunginosahallinto 197,4 243,4 284,1 40,7 16,7 % Kaupunginhallitus , , , ,2 10,8 % Elinkeinopolitiikka 3 779, , ,0 196,0 4,6 % Avustukset 971,7 882,1 904,2 22,1 2,5 % Tuotannolliset tukipalvelut , ,0 0, ,0-100,0 % Keskusvirasto , , ,9 310,3 2,5 % Konsernihallinto yhteensä , , , ,8-16,4 % Rakennusvalvonta 643,5 679,2 709,7 30,5 4,5 % Ympäristötoimi 1 326, , ,0 119,0 8,8 % Hallintokeskus 1 650, , ,2 58,9 3,5 % Sosiaali- ja mielenterveyspalvelut , , ,4 997,5 1,9 % Avoterveydenhuollonpalvelut , , ,7 127,5 0,6 % Erikoissairaanhoito , , ,3 50,0 0,1 % Lasten päivähoito , , ,6 716,0 2,1 % Vanhustenpalvelut ja terveyskeskussairaala , , , ,6 6,0 % Työterveys 1 391,7 0,0 0,0 0,0 0,0 % Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus yhteensä , , , ,5 2,2 % Opetusvirasto 1 110,6 978,7 971,7-7,0-0,7 % Koulut , , ,9 113,0 0,2 % Työväenopisto 1 858, , ,0 44,6 2,5 % Opetustoimi yhteensä , , ,6 150,6 0,3 % Kulttuuritoimen keskus 1 750, , ,9 405,1 25,5 % Kaupunginkirjasto-K-S:n maakuntakirjasto 4 595, , ,7 254,5 5,8 % Museot 2 963, , ,0 19,6 0,7 % Kuvataidekoulu 400,5 357,9 354,4-3,5-1,0 % Suomalainen konservatorio 2 942, ,9 0, ,9-100,0 % Jyväskylän kaupunginorkesteri 2 021, , ,6 134,6 6,4 % Jyväskylän kaupunginteatteri 4 124, , ,4-13,6-0,3 % Kulttuurinen nuorisotyö ja kansalaistoiminta 537,0 554,4 545,8-8,6-1,6 % Kulttuuritoimi yhteensä , , , ,8-11,3 % Jyväskylän liikuntapalvelukeskus 7 305, , ,0-253,6-3,7 % Yhdyskuntatekniset palvelut , , ,3 497,1 3,0 % Arviomääräraha 0, , , ,7 338,5 % Altek Aluetekniikka , ,9 0, ,9-100,0 % Pelastuslaitos 4 373, ,4 0, ,4-100,0 % Nouhous 302,2 313,7 0,0-313,7-100,0 % Tekninen palvelukeskus yhteensä , , , ,2-37,5 % KAIKKI YHTEENSÄ , , , ,8-4,9 %

4 TOIMINTATULOT MÄÄRÄRAHOITTAIN (1 000 euroa) 56 TP 2002 TA/M 2003 TA 2004 Muutos euroa % Kaupunginvaltuusto 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Kaupunginosahallinto 19,8 8,4 10,0 1,6 19,0 % Kaupunginhallitus 628,2 237,0 288,0 51,0 21,5 % Elinkeinopolitiikka 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Avustukset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Tuotannolliset tukipalvelut , ,0 0, ,0-100,0 % Keskusvirasto 4 746, , ,0 416,0 9,9 % Konsernihallinto yhteensä , , , ,4-61,0 % Rakennusvalvonta 783,6 696,6 713,7 17,1 2,5 % Ympäristötoimi 531,8 506,0 522,0 16,0 3,2 % Hallintokeskus 61,3 9,4 15,6 6,2 66,0 % Sosiaali- ja mielenterveyspalvelut , , , ,9 10,8 % Avoterveydenhuollonpalvelut 3 371, , ,1 211,3 6,3 % Erikoissairaanhoito 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Lasten päivähoito 3 372, , ,5 10,0 0,3 % Vanhustenpalvelut ja terveyskeskussairaala 9 581, , ,7 90,5 0,9 % Työterveys 1 337,2 0,0 0,0 0,0 0,0 % Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus yhteensä , , , ,9 6,1 % Opetusvirasto 4,1 0,2 0,2 0,0 0,0 % Koulut 1 824, , ,0 0,0 0,0 % Työväenopisto 826,6 723,2 723,2 0,0 0,0 % Opetustoimi yhteensä 2 655, , ,4 0,0 0,0 % Kulttuuritoimen keskus 127,4 25,3 76,3 51,0 201,6 % Kaupunginkirjasto-K-S:n maakuntakirjasto 642,2 396,6 396,6 0,0 0,0 % Museot 314,4 119,3 129,3 10,0 8,4 % Kuvataidekoulu 153,1 113,1 107,5-5,6-5,0 % Suomalainen konservatorio 953,1 900,0 0,0-900,0-100,0 % Jyväskylän kaupunginorkesteri 209,2 210,7 221,6 10,9 5,2 % Jyväskylän kaupunginteatteri 821,5 967,6 998,1 30,5 3,2 % Kulttuurinen nuorisotyö ja kansalaistoiminta 78,4 57,2 64,9 7,7 13,5 % Kulttuuritoimi yhteensä 3 299, , ,3-795,5-28,5 % Jyväskylän liikuntapalvelukeskus 3 085, , ,0 35,0 1,5 % Yhdyskuntatekniset palvelut , , ,4 868,9 8,5 % Arviomääräraha 2 991, , ,0 283,0 4,2 % Altek Aluetekniikka , ,0 0, ,0-100,0 % Pelastuslaitos 966,7 955,0 0,0-955,0-100,0 % Nouhous 222,5 197,7 0,0-197,7-100,0 % Tekninen palvelukeskus yhteensä , , , ,8-44,8 % KAIKKI YHTEENSÄ , , , ,7-24,4 %

5 57 TOIMINTAKATE MÄÄRÄRAHOITTAIN (1 000 euroa) TP 2002 TA/M 2003 TA 2004 Muutos euroa % Kaupunginvaltuusto -264,4-331,9-333,8-1,9-0,6 % Kaupunginosahallinto -177,6-235,0-274,1-39,1-16,6 % Kaupunginhallitus , , , ,2-10,6 % Elinkeinopolitiikka , , ,0-196,0-4,6 % Avustukset -971,7-882,1-904,2-22,1-2,5 % Tuotannolliset tukipalvelut 203,1 0,0 0,0 0,0 0,0 % Keskusvirasto , , ,9 105,7 1,3 % Konsernihallinto yhteensä , , , ,6 5,4 % Rakennusvalvonta 140,1 17,4 4,0-13,4 77,0 % Ympäristötoimi -794,4-839,0-942,0-103,0 12,3 % Hallintokeskus , , ,6-52,7 3,2 % Sosiaali- ja mielenterveyspalvelut , , ,7 667,4-1,8 % Avoterveydenhuollonpalvelut , , ,6 83,8-0,4 % Erikoissairaanhoito , , ,3-50,0 0,1 % Lasten päivähoito , , ,1-706,0 2,4 % Vanhustenpalvelut ja terveyskeskussairaala , , , ,1 7,6 % Työterveys -54,5 0,0 0,0 0,0 0,0 % Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus yhteensä , , , ,6 1,5 % Opetusvirasto ,5-978,5-971,5 7,0-0,7 % Koulut , , ,9-113,0 0,2 % Työväenopisto , , ,8-44,6 4,3 % Opetustoimi yhteensä , , ,2-150,6 0,3 % Kulttuuritoimen keskus , , ,6-354,1 22,7 % Kaupunginkirjasto-K-S:n maakuntakirjasto , , ,1-254,5 6,4 % Museot , , ,7-9,6 0,4 % Kuvataidekoulu -247,4-244,8-246,9-2,1 0,9 % Suomalainen konservatorio , ,9 0, ,9-100,0 % Jyväskylän kaupunginorkesteri , , ,0-123,7 6,5 % Jyväskylän kaupunginteatteri , , ,3 44,1-1,4 % Kulttuurinen nuorisotyö ja kansalaistoiminta -458,6-497,2-480,9 16,3-3,3 % Kulttuuritoimi yhteensä , , , ,3-8,3 % Jyväskylän liikuntapalvelukeskus , , ,0 288,6-6,4 % Yhdyskuntatekniset palvelut , , ,9 371,8-5,7 % Arviomääräraha 2 991, ,0 943, ,7-82,2 % Altek Aluetekniikka -201,3 269,1 0,0-269,1-100,0 % Pelastuslaitos , ,4 0, ,4-100,0 % Nouhous -79,7-116,0 0,0 116,0 0,0 % Tekninen palvelukeskus yhteensä , , ,6-658,6 14,4 % KAIKKI YHTEENSÄ , , , ,9 1,2 %

6 58 Konsernihallinto yhteensä TALOUS TP 2002 TA/M 2003 TA 2004 Muutos euroa % Kaupunginosahallinto 19,8 8,4 10,0 1,6 19,0 % Kaupunginhallitus 628,2 237,0 288,0 51,0 21,5 % Tuotannolliset tukipalvelut , ,0 0, ,0-100,0 % Keskusvirasto 4 746, , ,0 416,0 9,9 % Toimintatulot yhteensä , , , ,4-61,0 % Kaupunginvaltuusto 264,4 331,9 333,8 1,9 0,6 % Kaupunginosahallinto 197,4 243,4 284,1 40,7 16,7 % Kaupunginhallitus , , , ,2 10,8 % Elinkeinopolitiikka 3 779, , ,0 196,0 4,6 % Avustukset 971,7 882,1 904,2 22,1 2,5 % Tuotannolliset tukipalvelut , ,0 0, ,0-100,0 % Keskusvirasto , , ,9 310,3 2,5 % Toimintatulot yhteensä , , , ,8-16,4 % TULOSSUUNNITELMA Toimintatulot , , , ,4-61,0 % Myyntitulot , , , ,8 0,0 % Maksutulot 26,4 0,0 0,0 0,0 100,0 % Tuet ja avustukset 1 195,5 492,6 499,8 7,2 1,5 % Muut toimintatulot 1 034,6 950,9 779,1-171,8-18,1 % Toimintamenot , , , ,8-16,4 % Henkilöstömenot , , , ,7-38,9 % Palvelujen ostot , , ,7 392,4 3,2 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 5 299, ,7 458, ,6-84,4 % Avustukset 8 463, , ,3 798,1 11,6 % Muut toimintamenot 5 238, , ,1-484,0-10,0 % Toimintakate , , , ,6 5,4 %

7 Konsernihallinto Kaupunginvaltuusto Perustelut: Vuosi 2004 on kunnallisvaalivuosi. Vuoden aikana tehdään päätökset kaupungin hallinto- ja luottamushenkilöorganisaatiosta siten, että uudet säännöt tulevat voimaan Kaupunginvaltuusto linjoittaa kaupunkiyhteisön toiminnot sekä jakaa voimavarat päämääränä hyvä asuin- ja toimintaympäristö. Kehittämiskohteina ovat seudullinen elinvoimaisuus, sosiaalisten ongelmien ehkäisy sekä vakaa talous. Asioiden valmistelua ja päätöksentekoa kehitetään yhteistyössä luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kanssa. TUNNUSLUVUT TP 2002 TA/M 2003 TA 2004 Muutos % Suoritetavoitteet: Kaupunginvaltuuston kokoukset kpl ,0 % Käsitellyt asiat kpl ,0 % Kaupunginvaltuuston seminaarit kpl ,0 % Voimavarat: Valtuutettujen lukumäärä ,0 % Toimitilat, m ,0 % TULOSSUUNNITELMA Toimintamenot 264,4 331,9 333,8 1,9 0,6 % Henkilöstömenot 114,4 174,9 174,9 0,0 0,0 % Palvelujen ostot 67,5 59,6 57,6-2,0-3,4 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 12,8 11,3 11,3 0,0 0,0 % Muut toimintamenot 69,7 86,1 90,0 3,9 4,5 % Toimintakate (sitova taso) -264,4-331,9-333,8-1,9 0,6 %

8 Konsernihallinto Kaupunginosahallinto Perustelut: Säynätsalon kaupunginosalautakunta toimii Säynätsalon alueen demokraattisena elimenä jatkaen kuntaliitoksen yhteydessä tehdyn sopimuksen mukaisen kaupunginosavaltuuston toimintaa. Kaupunginosalautakunta on pitänyt painopistealueinaan nuorisoon ja lapsiin kohdistuvaa toimintaa, tiedotusta sekä monitoimijaista toimintaa. Lautakunta toimii väylänä asukkaiden ja eri hallintokuntien välillä kehittäen vuoropuhelua yhdistysten, yritysten sekä hallintokuntien kesken. Lautakunta järjestää erilaisia tilaisuuksia, foorumeita kooten yhteen asiantuntijoita, toimijoita ja asukkaita. Säynätsalon aluetoimisto toimii kaupungin palvelupisteenä säynätsalolaisille. Toimiston toimintaa kehitetään kattamaan laajemmin kaupungin ja muiden yhteistyötahojen palveluita. Vuoden 2004 alusta käynnistetään yhteistyössä sosiaalitoimen ja JAMK:n kanssa kaksivuotinen projekti, jolla kehitetään uusia työtapoja horisontaalisesti eri hallintokuntien ja muiden läheisten toimijoiden kanssa. Arkkitehtimatkailijoiden palveluja ja kunnantalon käyttöä tehostetaan siirtämällä yksi henkilö kaupungintalolta Säynätsalon kunnantalolle. TUNNUSLUVUT TP 2002 TA/M 2003 TA 2004 Muutos % Suoritetavoitteet: Kokoukset kpl ,0 % Kokouspäätökset kpl ,0 % Asukasvalintapäätökset kpl ,0 % Vierashuoneiden vuokraus vrk ,0 % Kokoustilat vuokraus tuntia ,3 % Laajuustiedot: Aluemääräraha euroa 42,0 30,0-12,0-28,6 % Aluetoimiston menot euroa 210,8 272,4 61,6 29,2 % Voimavarat: Henkilöstön lukumäärä ,0 % Toimitilat, m ,0 % TULOSSUUNNITELMA Toimintatulot 19,8 8,4 10,0 1,6 19,0 % Myyntitulot 9,2 3,2 4,6 1,4 43,8 % Muut toimintatulot 10,6 5,2 5,4 0,2 3,8 % Toimintamenot 197,4 243,4 284,1 40,7 16,7 % Henkilöstömenot 88,4 90,3 137,2 46,9 51,9 % Palvelujen ostot 47,8 60,7 61,3 0,6 1,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 14,9 21,2 18,7-2,5-11,8 % Avustukset 1,8 15,0 0,0-15,0-100,0 % Muut toimintamenot 44,5 56,2 66,9 10,7 19,0 % Toimintakate (sitova taso) -177,6-235,0-274,1-39,1 16,6 %

9 Konsernihallinto Kaupunginhallitus Perustelut: Kaupunginhallitus keskittyy kaupunkikonsernin kokonaisjohtamiseen sekä hallintokuntien ja tytäryhtiöiden strategiseen johtamiseen. Keskeisenä painopistealueena vuonna 2004 on talouden ohjaus ja riskien hallinta. Palvelutuotannon tehostamiseksi voimavaroja suunnataan myös seudullisiin hankkeisiin lähtökohtana laaja-alainen yhteistyö. Kaupungin nettomenot työllistämisessä ovat ( v. 2003), mikä on talousarviossa kaupunginhallituksen menona. Työllisyyspalvelut kohtaan (MR34 Sosiaali- ja mielenterveyspalvelut) on yhdistetty kaikki työllisyyttä koskevat erillismäärärahat: Tetra/Työvoiman palvelukeskus, EU-työllisyyshankkeet, Työttömien yhdistyksen avustus sekä Sotepan osuus työllisyysostopalveluista. Kokonaisnetto on sama kuin vuonna Käyttösuunnitelma tuodaan tiedoksi kaupunginhallitukselle. Kunnallisverotuksen määräraha määräytyy verohallintolain mukaisesti sisältäen kaupungin osuuden verotuskustannuksiin. Jäsenmaksut koostuvat Keski-Suomen Liiton, Suomen Kuntaliiton ja European Federation of Conference Towns:n jäsenmaksuista. Hallintokunnat budjetoivat omaan ammattialaansa liittyvät jäsenmaksut. Kaupunginhallituksen määrärahaan sisältyy kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajien toimintamenot. Tilinpäätöskirjaukset Tilinpäätöskirjaukset sisältävät mm. eläkevakuutus-, työttömyysvakuutus ja ryhmähenkivakuutusmaksujen edellisen vuoden tasauslaskut, lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ennakot ja edellisen vuoden tasauslasku, lomapalkkajaksotuksen muutos, eläkevastuuvarauksen muutos, vähennys työnantajan sotu-maksusta. Menot kirjataan yhdelle kustannuspaikalle menoksi, koska jakaminen hallintokuntien useille kustannuspaikoille ja toiminnoille vaatisi kohtuuttoman suurta työtä automaattisen jakomahdollisuuden puuttuessa. EU ja muut strategiset hankkeet Määrärahalla rahoitetaan sekä talousarviossa erikseen nimettyjä että vuoden aikana esille nousevia hankkeita, joilla varmistetaan strategioiden toteutuminen. Määräraha on myös tarkoitettu kattamaan hyväksyttyjen EU-hankkeiden omarahoitusosuus. Lisäksi sillä toteutetaan mm. yliopiston ja ammattikorkeakoulun sekä teknologiakeskuksen kanssa yhteistyössä koko kaupunkiseudun kannalta tärkeitä kehittämisprojekteja, tehdään suunnitelmia elinkeinoalueiden kehittämiseksi ja luodaan edellytyksiä yritysten toimitilahankkeille kaupungissa. Määräraha sisältää myös hankejohtajan toimintamenot. Vaalit EU-vaalit järjestetään kesäkuussa 2004 ja kunnallisvaalit lokakuussa Vaalien kustannukset ovat arvioitu vuoden 2003 kansanedustajain vaalien perusteella. Kunnallisvaalien kustannukset ovat huomattavasti valtiollisten vaalien kustannuksia suuremmat, koska kunta joutuu hoitamaan kaiken vaalien järjestämisen itse, kun taas valtiollisissa vaaleissa osa tehtävistä hoidetaan valtion toimesta. Kunta joutuu huolehtimaan ennakkoäänestyksestä kokonaisuudessaan joko ostamalla palvelun tai järjestämällä palvelun itse. Valtio maksaa kunnille korvausta valtiollisten vaalien järjestämisestä. Sen sijaan kunnallisvaalien kustannuksista vastaa kunta kokonaisuudessaan itse.

10 62 Keski-Suomen Liiton kehittämisrahasto Keski-Suomen liiton hallinnoimalla kehittämisrahastolla edistetään kuntien, seutujen ja koko maakunnan kilpailukykyä ja varmennetaan maakunnan strategioiden toteutuminen. Sen kautta varaudutaan myös uusiin avauksiin sekä tuetaan maakuntien välisiä hankkeita. Sisäiset kehittämishankkeet Määräraha on tarkoitettu konsernin sisäisten, strategisesti tärkeiden kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Talousarviota laadittaessa tiedossa olleet hankkeet on mainittu strategisten hankkeiden luettelossa, muista päätetään vuoden aikana erikseen. Ulkoinen tarkastuksen määräraha sisältää tarkastuslautakunnan toiminnasta ja tilintarkastuksesta aiheutuvat menot. Rallin maailmanmestaruusosakilpailun järjestelyt Kaupunki on sopinut AKK-Sport Oy:n kanssa rallin maailmanmestaruusosakilpailun järjestämisestä vuosina Lisäksi kaupunki on tehnyt sopimuksia eri yhtiöiden ja yhteisöjen kanssa kustannusten ja ralleista saatavan näkyvyyden jakamiseksi. Järjestelykustannukset ovat arviolta euroa ja saatavat sopimuskorvaukset euroa, joten kaupungin osuudeksi jää euroa. Suurtapahtumat -määräraha sisältää kaupungin vieraanvaraisuuden osoittamisen valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tärkeille sidosryhmille. Varamääräraha on tarkoitettu kaupunginhallituksen käyttöön vuoden aikana ilmeneviä arvaamattomia menoja varten. Määrärahan käytöstä päättää kaupunginhallitus, ja se on aikaisemman käytännön mukainen. Aluekeskus ja seutuyhteistyö-määräraha on tarkoitettu elinkeinopolitiikkaa laajempaan seutuyhteistyöhön. Määräraha toimii kansallisen aluekeskusohjelman paikallisen vastinrahana. Meidän Jykä kasvatusyhteistyö on vuonna 2000 alkanut hanke, joka etenee hallintokuntien yhteistyönä. Yhteistyössä on mukana myös oppilaitoksia, Jyväskylän yliopisto, poliisi, yrittäjiä sekä kolmannen sektorin edustajia. Tavoitteena on vanhemmuuden sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen. Alueellinen kasvatusyhteistyö toimii 12 kaupunkialueella. Lisäksi Meidän Jykä on ollut mukana käynnistämässä seutukunnallista kasvatusyhteistyötä. Kaupunginhallituksen päätöksellä (joulukuu 2001) Jyväskylä on mukana Suomen Kuntaliiton johtamassa Kasvatus tulevaisuuteen hankkeessa, joka jatkuu vuoteen 2005 saakka. Meidän Jykä toteuttaa tätä hanketta käytännössä Jyväskylässä. Toiminta painottuu alueellisen kasvatusyhteistyön tukemiseen, vanhempien sekä lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamiseen erityisesti perusopetuksen ja toisen asteen nivelkohdassa sekä vertaisryhmätoimintaan, koulutukseen (neuvolat, päiväkodit, koulut), kasvatusyhteistyötä tukevien toimintojen kehittämiseen. Jyväskylän kaupungin historia Kaupungin historian tekeminen aloitetaan siten, että se valmistuu vuonna Kustannukset ovat yhteensä euroa. Lisäksi tulevat painatuskustannukset, johon tehdään erillinen varaus vuodelle Historian tekemisestä Jyväskylän yliopisto on antanut tarjouksensa, johon kustannusarvio perustuu. Vuonna 2004: , vuonna 2005: , vuonna 2006: , vuonna 2007: Suhdetoiminnan hoitaminen ja kaupungin imagon vahvistaminen yhteistyössä tärkeämpien sidosryhmien ja yhteistyötahojen kanssa.

11 63 Tilapäiset toimielimet -määrärahasta maksetaan kaupunginvaltuuston ja hallituksen asettamien toimikuntien ja työryhmien sekä muiden tilapäisten toimielinten menot. TUNNUSLUVUT TP 2002 TA/M 2003 TA 2004 Muutos euroa % Suoritetavoitteet: Kaupunginhall.kokoukset kpl ,0 % Käsitellyt asiat kpl ,0 % Kaupunginhall.iltakoulut kpl ,0 % Iltakoulu: käsitellyt asiat kpl ,0 % Laajuustiedot: Työllistämisen kaupungin osuus 5 192, , , ,9 26,6 % Kunnallisverotus 1 599, , ,0 185,0 11,5 % Jäsenmaksut 892,9 938,2 964,7 26,5 2,8 % Kaupunginhallitus 780,5 791,5 809,2 17,7 2,2 % Tilinpäätöskirjaukset 1 489,8 580,0 580,0 0,0 0,0 % EU ja muut strategiset hankkeet 651,5 582,0 543,0-39,0-6,7 % Vaalit 0,0 155,0 392,0 237,0 152,9 % K-S:n liitto / kehittämisrahasto 286,8 286,0 303,2 17,2 6,0 % Sisäiset kehittämishankkeet 206,3 276,0 262,0-14,0-5,1 % Ulkoinen tarkastus 190,3 206,0 205,0-1,0-0,5 % Rallin MM-osakilpailun järjestelyt 0,0 177,0 177,0 0,0 0,0 % Suurtapahtumat 129,7 164,9 165,0 0,1 0,1 % Varamäärärahat 128,0 164,9 165,0 0,1 0,1 % Aluekeskus ja seutuyhteistyö 163,0 159,9 122,8-37,1-23,2 % Meidän Jykä+Nuorten osallisuushanke 73,4 95,0 95,0 0,0 0,0 % Jyväskylän historia 0,0 0,0 60,0 60,0 100,0 % Suhdetoiminta 23,7 66,0 50,0-16,0-24,2 % Tilapäiset toimielimet 4,7 23,0 23,0 0,0 0,0 % Yhteispalvelukokeilu Tetra 0,0 300,0 0,0-300,0-100,0 % EU/Equal-työllisyyshankkeet 45,4 71,5 0,0-71,5-100,0 % Kestävän kehityksen koordinaattori 42,0 42,0 0,0-42,0-100,0 % Jyväsjärven kehittämishanke 0,0 38,7 0,0-38,7-100,0 % Kaupunkipoliittiset erityishankkeet 18,7 28,0 0,0-28,0-100,0 % Päijänteen monitieteinen tutkimus 0,0 50,0 0,0-50,0-100,0 % Muut yhteensä 1 677,8 0,0 0,0 0,0 0,0 % Menot yhteensä , , , ,2 10,8 % Rallin MM-osakilpailun järjestelyt 0,0 137,0 137,0 0,0 0,0 % Vaalit 0,0 80,0 96,0 16,0 20,0 % EU- ja muut strategiset hankkeet 8,4 20,0 35,0 15,0 75,0 % Kaupunginhallitus ym. 33,0 0,0 20,0 20,0 100,0 % Muut yhteensä 586,8 0,0 0,0 0,0 0,0 % Tulot yhteensä 628,2 237,0 288,0 51,0 21,5 %

12 64 TULOSSUUNNITELMA TP 2002 TA/M 2003 TA 2004 Muutos euroa % Toimintatulot 628,2 237,0 288,0 51,0 21,5 % Myyntitulot 25,3 0,0 0,0 0,0 0,0 % Tuet ja avustukset 562,5 80,0 110,3 30,3 37,9 % Muut toimintatulot 40,4 157,0 177,7 20,7 13,2 % Toimintamenot , , , ,2 10,8 % Henkilöstömenot 2 323, , ,2 32,3 2,8 % Palvelujen ostot 3 503, , ,0 285,5 7,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 93,6 64,8 92,1 27,3 42,1 % Avustukset 7 147, , ,1 867,7 15,1 % Muut toimintamenot 528, , ,8 92,4 9,1 % Toimintakate (sitova taso) , , , ,2 10,6 %

13 Konsernihallinto Elinkeinopolitiikka Perustelut: Omistajakuntien Jykesille osoittama elinkeinopoliittinen perusrahoitus säilyy 5,8 milj. euron tasolla. Yhteisöveron 2 %:n tuotto-osuus on yhteensä euroa, jossa euroa vähennystä. Viiden omistajakunnan Jykesille osoittama kokonaisrahoitus on siten vuonna 2004 yhteensä 6,3 milj. euroa eli supistusta on runsaat 5 %. Rahoitus on 44 euroa (46 euroa v. 2003) asukasta kohden. Jyväskylän kaupungin maksuosuus perusrahoituksesta on 57 % eli euroa. Jykesillä on elinkeinopalvelusopimukset Hankasalmen, Korpilahden ja Petäjäveden ja Toivakan sekä Suolahden kanssa. Yhteistyökuntien palvelumaksu on yhteensä euroa. Jykes hallinnoi aluekeskusohjelmaa ostamalla ohjelmajohtajan palvelut Jyväskylän kaupungilta ja hyvinvointiteollisuuden kehittämispalvelut Jyväskylän teknologiakeskukselta. Merkittävä osa kuntien Jykesille osoittamasta kehittämisrahoituksesta ohjautuu ostosopimusten perusteella Jykesin yhteistyöorganisaatioiden käyttöön. Yhteistyöorganisaatioilta on budjetoitu palvelujen ostoja yhteensä runsaat 3 milj. euroa eli 47,5 % elinkeinopoliittisesta kokonaisrahoituksesta. Toiminnalliset tavoitteet: 1. Käynnistetään yhteistyöhanke yrityshautomotoiminnan aikaansaamiseksi teollisuuden ja palveluiden toimialoille. 2. Jatketaan lentokenttäalueen kehittämistä logistisena keskuksena ja yritysten sijoittumispaikkana. 3. Osallistutaan alueellisen seed -vaiheen pääomasijoitusrahaston käynnistämiseen. 4. Osallistutaan Kinkomaan sairaalan ja Suojarinteen uusien toimintakonseptien kehittämiseen. 5. Toimialojen kehittämiskohteita ovat metalliteollisuuden osatoimittajayritykset, hyvinvointisektorin palveluyrittäjyys ja kansainvälisellä toimialalla ympäristöalan verkostoitumis- ja markkinointihanke EU:n laajentumismaissa. 6. Alueyhteistyö- ja keihäänkärkimarkkinointihanketta Invest in Jyväskylä Region jatketaan yhteistyössä teknologiakeskuksen kanssa. Jykes Kiinteistöt Oy Kaupunki on laatinut omistajapolitiikkaa koskevan tarkastelun mm. Jykes Kiinteistöjen osalta. Siinä on todettu mm. että yhtiön omavaraisuusasteen tavoite, noin 30 %, on syytä säilyttää. Tämä edellyttäisi kuitenkin nykyisellä investointitasolla kaupungin jatkuvaa noin 1 2 milj. euron osakepääoman sijoitusta. Nykytilanteessa tämä ei ole mahdollista. Vuonna 2004 kaupunki lähtee siitä, että yhtiö ei suorita osakeantia, vaan se pyrkii hoitamaan pääoman tarpeensa realisoimalla omistamiaan kiinteistöjä. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES työllistää vakituisluonteisesti 16 henkilöä ja lyhytaikaisten työsuhteiden määrä on vaihdellut viime vuosina välillä; vuonna 2002 maksettujen palkkojen määrä oli yli euroa. LIKES toteuttaa hyvinvointiteknologiaan liittyvää tutkimustoimintaa perus- ja soveltavalla tasolla sekä toimii liikuntalääketieteen alan tutkimus- ja hoitolaitoksena. Terveysliikunnan kentän toimijana se on vastannut jo yhdeksän vuoden ajan opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteisesti rahoittaman valtakunnallisen Kunnossa Kaiken Ikää (KKI)- ohjelman toteutumisesta. LIKESin hankinnat suuntautuvat Jyväskylän seudulle, esim. kirjapainoalan ostojen määrä on viime vuosina vaihdellut euron välillä. Yli 98 % LIKESin liikevaihdon julkisen sektorin tulorahoituksesta (v noin 2,1 milj. euroa) tulee pääkaupungista. LIKESin yhteistyökumppaneina tutkimustyön alalla toimii kuusikymmentä kotimaista tai ulkomaalaista yliopistoa ja tutkimuslaitosta, tärkeimpänä Jyväskylän yliopisto. Muita paikallisia keskeisiä yhteistyötahoja ovat Keski-Suomen keskussairaala, Jyväskylän ammattikorkeakoulu,

14 66 Jykes, JSP ja kaupunki. Valtionhallinnon keskeisimmät yhteistyötahot ovat opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö ja liikenneministeriö. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU KIHUn toiminta jakautuu soveltavaan tutkimustyöhön, kehittämistoimintaan ja palvelutoimintaan. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti KIHUn tavoitteena on parantaa suomalaisen huippu-urheilun kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä yhteistyössä valmennus- ja urheilujärjestelmien sekä tutkimusyksiköiden kanssa tehtävällä laadukkaalla ja eettisesti kestävällä tutkimus-, kehitys- ja palvelutoiminnalla. KIHUn osaamista on käytetty laajasti myös urheiluvälineteollisuuden ja urheilun ulkopuolisen elinkeinoelämän tuotekehitysprojekteissa. Tämä on tapahtunut suoraan KIHUn toimintana tai KIHUn 100 %:sti omistaman Sports Research and Development SRD Oy:n kautta. KIHUn toiminnan pohjalta on Jyväskylään syntynyt myös yritystoimintaa, viimeisimpänä Firstbeat Oy. KIHU toimii projektipohjaisesti, jolloin opetusministeriön vuotuisella toiminta-avustuksella vuokrataan työtilat, hankitaan tutkimuslaitteet ja annetaan avustavan henkilökunnan ja tutkijoiden tuki projekteille, joita rahoittavat pääsääntöisesti opetusministeriön liikuntatieteellinen jaos, Suomen Olympiakomitea, urheilun lajiliitot ja TEKES. Viime vuosien aikana yhteistyö on ollut tiivistä myös Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:n, ja etenkin sen hyvinvointiteknologia-hankkeiden kanssa. Tutkimusprojektien rahoitus sitoutuu ko. projekteihin ja opm:n toiminta-avustus menee KIHUn perustoimintojen ylläpitoon. Tästä johtuen KIHUn mahdollisuudet omaan kehitystoimintaan ja tätä kautta uusien projektien ja asiakkaiden hankkimiseen ovat rajalliset. Omalle tuotekehitykselle, osaamisen ja toiminnan laajentamiselle ja uusien työpaikkojen luomiselle Jyväskylän kaupungin avustus on ensiarvoisen tärkeä. Vuonna 2004 Jyväskylän kaupungin toiminta-avustuksella tullaan KIHUn osaamista laajentamaan paraolympiaurheiluun ja hyvinvointiteknologiayritysten teknologia- ja tuotekehitystä tukevien palveluiden suuntaan. Tiivis yhteistyö Keski-Suomen Urheiluakatemian ja Voionmaan urheilulukion kanssa tulee myös jatkumaan ja osaltaan auttamaan alueen huippu-urheilijoita menestykseen. LIKESin ja KIHUn avustukset ovat aikaisemmin sisältyneet liikuntatoimen määrärahoihin. TUNNUSLUVUT TP 2002 TA/M 2003 TA 2004 Muutos euroa % Perusrahoitus/Jykes 3 123, , ,0 0,0 0,0 % Yhteisöveron tuotosta/jykes 655,9 740,0 380,0-360,0-48,6 % KIHU 0,0 0,0 32,0 32,0 100,0 % LIKES 0,0 0,0 80,0 80,0 100,0 % Yhteensä 3 779, , ,0-248,0-6,1 % Lentoaseman matkustajaterminaali 0,0 200,0 644,0 444,0 222,0 % Yhteensä 3 779, , ,0 196,0 4,6 % TULOSSUUNNITELMA Toimintamenot 3 779, , ,0 196,0 4,6 % Palvelujen ostot 3 779, , ,0 196,0 4,6 % Toimintakate (sitova taso) , , ,0-196,0 4,6 %

15 Konsernihallinto Avustukset Perustelut: Hallintokunnat päättävät oman toimintansa avustuksista määrärahojen puitteissa. Avustusten määrät ovat sitovia kohteittain. Alueellisen toiminnan määräraha on luonteeltaan kehittämismääräraha. Se on tarkoitettu alueiden omatoimisuuteen perustuviin innovatiivisiin, verkottumista ja kumppanuutta edistäviin hankkeisiin. Jos samalla alueella on useita hankkeita, ne tulee käsitellä ja asettaa tärkeysjärjestykseen alueen yhteistyöryhmässä, mikäli alueella sellainen toimii. Alueiden välillä pyritään vuosittain kohtuulliseen tasapainoon huomioon ottaen alueiden oma aktiivisuus ja hankkeiden laatu. Säynätsalon kaupunginosahallinnolle on myönnetty erillinen alueellisen toiminnan määräraha. Keski-Suomen Ravirata Oy Jyväskylän kaupunki on vuokrannut Keski-Suomen Ravirata Oy:lle päivätyllä vuokrasopimuksella Jyväskylän kaupungin 7 kaupunginosan 111 korttelin tontin nro 1 katsomorakennuksineen 112 korttelin tontin nro 2. Sopimusta on jatkettu vuosittain erillispäätöksillä siten että nykyinen sopimus päättyy Kaupunginhallitus on kokouksessaan päättänyt, että uusi kaupungin yleisen vuokraus- ja avustuskäytännön mukainen vuokrasopimus valmistellaan vuoden 2004 talousarvioon. Tähän liittyen Keski-Suomen Ravirata Oy:lle on esitetty, että nykyinen muodollinen subventiovuosivuokra 168,19 euroa muutettaisiin vastaamaan kaupungin todellisia pääomakustannuksia ja kunnossapitovastuuta, mikä näin laskennallisesti olisi euroa vuodessa. Yhtiö itse vastaisi ylläpito- ja käyttökustannuksista kuten tähänkin asti. Keski-Suomen Ravirata Oy on edellyttänyt, että nykyinen julkinen avustustaso on säilytettävä, jotta toimintaa Keski-Suomessa voidaan jatkaa. Tämän takia Ravirata Oy:lle on esitetty, että se hakisi esitettyihin vuokrakustannuksiinsa avustusta myös muualta kuin Jyväskylän kaupungilta. Kaupungin osuudeksi on esitetty 2/3 osaa eli ensin vuoden osalta euroa ( alkaen) ja 1/3 osaa esimerkiksi Keski-Suomen Liitolta ja muilta kunnilta. TUNNUSLUVUT TP 2002 TA/M 2003 TA 2004 Muutos euroa % Laajuustiedot: Jyväskylän Paviljonkisäätiö 504,6 504,6 500,0-4,6-0,9 % K-S Ravirata Oy 0,0 0,0 62,2 62,2 100,0 % Eurogym ,0 0,0 55,0 55,0 100,0 % Alvar Aalto Design Seminar 0,0 10,0 50,0 40,0 400,0 % Alueellinen toiminta 79,5 60,0 50,0-10,0-16,7 % Keski-Suomen luontomuseo/palvelut 0,0 42,0 42,0 0,0 0,0 % Jyvälä 25,2 30,0 30,0 0,0 0,0 % Soundings for Architecture-arkkitehtiwork 50,5 40,0 30,0-10,0-25,0 % Aa-säätiön varasto 0,0 0,0 20,0 20,0 100,0 % Jkl:n yliopistoyhdistys/kesäyliopisto 33,6 25,0 20,0-5,0-20,0 % Pohjoismainen tiedotustoimisto 16,8 15,0 15,0 0,0 0,0 % Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 25,2 20,0 10,0-10,0-50,0 %

16 68 TUNNUSLUVUT TP 2002 TA/M 2003 TA 2004 Muutos euroa % Laajuustiedot: Jyväskylän taide- ja tiedesäätiö 50,5 25,0 10,0-15,0-60,0 % Research for Architecture -symposium 16,8 60,0 10,0-50,0-83,3 % Jyvässeudun Työttömät ry 50,5 50,5 0,0-50,5-100,0 % Muut yhteensä 118,5 0,0 0,0 0,0 0,0 % Yhteensä 971,7 882,1 904,2 22,1 2,5 % TULOSSUUNNITELMA Toimintamenot 971,7 882,1 904,2 22,1 2,5 % Henkilöstömenot 2,8 0,0 0,0 0,0 0,0 % Palvelujen ostot 0,3 0,0 0,0 0,0 0,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 % Avustukset 968,5 882,1 904,2 22,1 2,5 % Toimintakate -971,7-882,1-904,2-22,1 2,5 %

17 Konsernihallinto Keskusvirasto TALOUS TP 2002 TA/M 2003 TA 2004 Muutos euroa % Rahatoimisto ja hankintakeskus 87,9 16,4 53,4 37,0 225,6 % Hallintokeskus 1 058,1 819,2 588,2-231,0-28,2 % Kaupunkisuunnittelu 81,7 41,4 41,4 0,0 0,0 % Tietohallintotoimisto 3 519, , ,0 610,0 18,2 % Toimintatulot yhteensä 4 746, , ,0 416,0 9,9 % Rahatoimisto ja hankintakeskus 3 017, , ,0-45,8-1,5 % Hallintokeskus 4 655, , ,8-240,9-5,0 % Kaupunkisuunnittelu 1 442, , ,2-30,6-2,0 % Tietohallintotoimisto 3 560, , ,9 627,6 19,6 % Tilinpäätöskirjaukset 1 268,5 0,0 0,0 0,0 0,0 % Toimintamenot yhteensä , , ,9 310,3 2,5 % TULOSSUUNNITELMA Toimintatulot 4 746, , ,0 416,0 9,9 % Myyntitulot 3 220, , ,5 607,0 19,9 % Maksutulot 26,4 0,0 0,0 0,0 0,0 % Tuet ja avustukset 538,8 389,5 389,5 0,0 0,0 % Muut toimintatulot 961,5 787,0 596,0-191,0-24,3 % Toimintamenot , , ,9 310,3 2,5 % Henkilöstömenot 6 120, , ,7 68,8 1,2 % Palvelujen ostot 3 690, , ,8 168,1 4,8 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 275,6 369,4 336,0-33,4-9,0 % Avustukset 341,9 216,7 140,0-76,7-35,4 % Muut toimintamenot 3 516, , ,4 183,5 6,3 % Toimintakate (sitova taso) , , ,9 105,7-1,3 %

18 Konsernihallinto / Keskusvirasto 70 Rahatoimisto ja hankintakeskus Perustelut: Talouden ohjaus vastaa konsernin taloudellisen tilan sekä muutosten hallinnasta ja ohjauksesta. Talousarvion valmistelu tuottaa oikeat ja riittävät tiedot tavoitteiden asettamista ja saavuttamista varten. Rahoituspalvelut toimivat konsernin sisäisenä pankkina sekä huolehtivat konsernin maksuvalmiudesta ja sen suunnittelusta. Maksuliikepalvelut vastaavat oikea-aikaisesta laskujen maksatuksesta sekä koordinoi laskutusta ja saatavien hallintaa. Raportointipalvelut vastaavat konsernin taloutta kuvaavien lukujen muokkaamisesta suunnittelun, päätöksenteon ja seurannan edellyttämäksi informaatioksi. Hankinta- ja logistiikkapalvelut vastaavat keskitettyjen tavara- ja palveluhankintojen kilpailuttamisesta ja hankintasopimuksista sekä koordinoi kuljetuksia. Keskitettyjen palvelujen kustannukset laskutetaan vuonna 2004 liikelaitoksilta. Rahatoimisto laskuttaa kirjanpidon, maksuliikenteen, rahoituksen ja taloussuunnittelun henkilöstö-, tila-, ohjelmisto- ja yleiskuluja 40 tuhatta euroa. Palkkakonttori laskuttaa palkkojen keskitettyyn maksatukseen liittyviä henkilöstö-, tila-, ohjelmisto- ja yleiskuluja 7,6 tuhatta euroa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ja niihin liittyvien tuotteiden kilpailuttaminen lisääntyy jatkuvasti. Kasvava työmäärä edellyttää henkilöä, joka voi keskittyä näihin palveluiden kilpailuttamiseen. Sotepassa käynnissä olevan organisaatiouudistuksen yhteydessä toteutetaan ratkaisu, jossa ko. resurssi siirtyy hankintakeskukseen päätehtävänään näiden kilpailutusten hoitaminen. Kehittämistavoitteet: 1. Lisätään keskitettyjen hankintasopimusten lukumäärää vuoden 2004 aikana 6 kappaleella. 2. Aloitetaan verkkolaskutuskäytäntö merkittävien laskuttajien kanssa. Tavoitteena on, että kahden vuoden kuluttua 50 % tulevista laskuista on verkkolaskuja. 3. Kehitetään sisäistä laskutusta ja sen menettelyjä siten, että menot saadaan pääosin sähköisten ostolaskujen käsittelyjärjestelmään vuonna Kehitetään taloushallinnon infojärjestelmää siten, että hallintokunnat ja yksiköt voivat hyödyntää sitä laajamittaisesti. 5. Tuotteistetaan laskutus ja perintä. Tavoitteena on tarjota seudullisia laskutuspalveluja. 6. Otetaan käyttöön Intime Plus ja pilotoidaan seudullisia sovelluksia. TUNNUSLUVUT TP 2002 TA/M 2003 TA 2004 Muutos euroa % Laajuustiedot: Rahatoimisto, menot 2 746, , ,9-53,6-2,0 % Hankintakeskus, menot 271,4 325,3 333,1 7,8 2,4 % Rahatoimisto, tulot 15,1 3,4 43,4 40,0 1176,5 % Hankintakeskus, tulot 72,8 13,0 10,0-3,0-23,1 % Voimavarat: Toimitilat, m ,0 %

19 71 TULOSSUUNNITELMA TP 2002 TA/M 2003 TA 2004 Muutos euroa % Toimintatulot 87,9 16,4 53,4 37,0 225,6 % Myyntitulot 28,7 13,0 9,0-4,0-30,8 % Tuet ja avustukset 19,3 0,0 0,0 0,0 0,0 % Muut toimintatulot 39,9 3,4 44,4 41,0 1205,9 % Toimintamenot 3 017, , ,0-45,8-1,5 % Henkilöstömenot 918, , ,1 61,6 6,0 % Palvelujen ostot 246,3 299,9 286,9-13,0-4,3 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 79,9 43,7 25,8-17,9-41,0 % Muut toimintamenot 1 773, , ,2-76,5-4,5 % Toimintakate , , ,6 82,8-2,7 %

20 Konsernihallinto / Keskusvirasto 72 Hallintokeskus Perustelut: Hallintokeskuksen rooli ja tehtävät osana konsernihallintoa ovat muuttuneet ja laajentuneet viime vuosien aikana merkittävästi. Hallintoon kuuluvien tehtävien, joita ovat mm. kaupunginvaltuuston ja hallituksen valmistelu-, toimeenpano- ja sihteeritehtävät, rinnalle yhä keskeisemmiksi ovat muodostuneet laaja-alaiset kehittämiseen, henkilöstövoimavarojen turvaamiseen, kaupungin näkyvyyteen ja imagoon sekä kansainvälistymiseen liittyvät tehtävät. Panostaminen niihin on ollut ja on edelleen välttämätöntä kaupungin kilpailukyvyn turvaamiseksi. Kaupungilla on keskeinen rooli paikallisten verkostojen luojana, ylläpitäjänä ja koordinaattorina. Kaupunki on vaikuttanut vahvasti uuden paikallisen ja seudullisen toimintamallin syntymiseen. Se perustuu monien toimijoiden laajaan ja luottamukselliseen yhteistyöhön, jossa kumppanuuden hengessä kunkin osapuolen vahvuudet ja resurssit suunnataan yhdessä sovittujen, strategisesti tärkeiden hankkeiden toteuttamiseen. Ilman tällaista toimintamallia Jyväskylä tuskin kuuluisi kasvukeskusten harvalukuiseen joukkoon. Konsernin sisällä hallintokeskus yhdessä konsernijohdon kanssa luo linjauksia hallintokuntien toiminnan ja palvelujen kehittämiselle sekä myös rahoittaa niitä. Merkittävä osa hallintokeskuksen samoin kuin kaupunginhallituksen määrärahoista kohdistetaankin koko konsernin toiminnan kehittämiseen. Kehittämistavoitteet: 1. Henkilöstöasiat - varmistetaan osaavan henkilöstön saatavuus kehittämällä ja tehostamalla rekrytointiprosesseja sekä vahvistamalla myönteistä työnantajakuvaa - kehitetään henkilöstön osaamista monipuoliselle koulutuksella sekä valmennetaan ja tuetaan esimiehiä työyhteisöjen parempaan johtamiseen 2. Säännöt ja dokumenttienhallinta - johtamisjärjestelmien kehittämisprojektiin liittyen johtosääntöjen uusiminen ja ajantasaistaminen sekä hallintoa palvelevan ohjeistuksen uusiminen - otetaan käyttöön dokumenttien hallintajärjestelmä 3. Kansainväliset asiat - henkilöstön kansainvälisen osaamisen ja monikulttuuristen valmiuksien lisääminen - valmistautuminen rakennerahastokauden päättymiseen EU osaamisen kehittäminen seudullisesti - seudullisen kansainvälistymisstrategian loppuun saattaminen 4. Kuluttajaneuvonta - sopimuskuntien lisääminen 5. Viestintä - lisätään ja kehitetään verkkoviestintää ja verkossa olevia palveluja 6. Nikolainkulma - lippupisteen toiminnan kehittäminen - yksittäisille matkailijoille suunnatun myyntitoiminnan kehittäminen yhteistyössä Jyväskylään! Oy:n kanssa.

21 73 TUNNUSLUVUT TP 2002 TA/M 2003 TA 2004 Muutos % Voimavarat: Henkilöstön lukumäärä ,0 % Toimitilat, m , , ,8-67,5-2,8 % TULOSSUUNNITELMA Toimintatulot 1 058,1 819,2 588,2-231,0-28,2 % Myyntitulot 215,8 188,5 188,5 0,0 0,0 % Maksutulot 1,9 0,0 0,0 0,0 0,0 % Tuet ja avustukset 516,2 369,5 369,5 0,0 0,0 % Muut toimintatulot 324,2 261,2 30,2-231,0-88,4 % Toimintamenot 4 655, , ,8-240,9-5,0 % Henkilöstömenot 2 226, , ,1-125,0-5,1 % Palvelujen ostot 1 837, , ,9-3,9-0,3 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 121,8 174,7 137,5-37,2-21,3 % Avustukset 82,4 216,7 140,0-76,7-35,4 % Muut toimintamenot 387,6 478,4 480,3 1,9 0,4 % Toimintakate , , ,6 9,9-0,2 %

22 Konsernihallinto / Keskusvirasto 74 Kaupunkisuunnittelu Strategiset tavoitteet: 1. Pientalokaavojen kymmenen vuoden suunnitelma, jonka pohjalta voidaan vuosittain päättää rakennettavat alueet. 2. Keskustavisio Kaavoitusohjelma määrittelee tärkeimmät kaavoituskohteet. Ohjelma laaditaan yhteistyössä kaupungin johdon ja hallintokuntien kanssa ja kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy sen vuosittain. 4. Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman toteuttaminen. Kehittämistavoitteet: 1. Kaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun liittyvän tiedonkulun parantaminen. 2. Suojeltavaksi arvioitujen kohteiden luokituksen laatiminen. 3. Vanhentuneiden asemakaavojen ajan tasalle saattamisen aikataulun laatiminen. Toiminnalliset tavoitteet: 1. Kaavallisen valmiuden turvaaminen vuosittaiselle sadan pientalotontin luovuttamiselle. 2. Palvelutason nostaminen vähentämällä käsittelyssä olevien sadan kaavan määrää. TUNNUSLUVUT TP 2002 TA/M 2003 TA 2004 Muutos % Suoritetavoitteet: Asemakaavan muutosten lkm ,0 % Asemakaavan laajennusten lkm ,0 % Voimavarat: Henkilöstön lukumäärä ,0 % Toimitilat, m ,0 % TULOSSUUNNITELMA Toimintatulot 81,7 41,4 41,4 0,0 0,0 % Myyntitulot 55,3 0,0 0,0 0,0 0,0 % Maksutulot 24,5 0,0 0,0 0,0 0,0 % Tuet ja avustukset 1,0 20,0 20,0 0,0 0,0 % Muut toimintatulot 0,9 21,4 21,4 0,0 0,0 % Toimintamenot 1 442, , ,2-30,6-2,0 % Henkilöstömenot 887,1 989,7 987,5-2,2-0,2 % Palvelujen ostot 446,2 311,5 285,5-26,0-8,3 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 39,5 44,7 44,7 0,0 0,0 % Muut toimintamenot 70,0 152,9 150,5-2,4-1,6 % Toimintakate , , ,8 30,6-2,1 %

23 Konsernihallinto / Keskusvirasto 75 Tietohallintotoimisto Perustelut: Sisäisten atk- ja telepalveluiden hintoja korotetaan n. 6 %. Edellisen kerran hintoja on korotettu atk:n osalta ja telepalveluiden osalta Lisäksi tuloja ja menoja lisää EAsopimuksen vuosikustannus euroa. Muutoksia sisäisiin eriin on aiheuttanut: Sisäiset telepalvelut - huomattavasti kasvanut kaupunkikonsernin sisäisten ja ulkoisten gsm-puheluiden määrä Sisäiset atk-palvelut - uusien yhteiskäyttöisten tietojärjestelmien investointien poistojen sekä tuki- ja ylläpitomaksujen vyöryttäminen - ohjelmistotoimittajien ilmoittamat 5-8 % ylläpito- ja tukimaksujen korotukset ja alkaen - kaupunginhallitus hyväksyi Microsoft-ohjelmistojen lisensointisopimuksen (EA, Enterprise Agreement), jonka aiheuttamat lisäkustannukset lisätään hallintokuntakohtaiseen kehykseen syksyllä 2003 Henkilöstömuutokset - määräaikaisten puhelunvälittäjän ja it-tukihenkilön vakinaistaminen - taloussuunnittelijan palkkaaminen tietohallintotoimistoon toiminto- ja kustannuslaskennan sekä sopimushallinnon kehittämiseen ja muihin taloushallinnon tehtäviin Strategiset tavoitteet: 1. TCO (Total Cost Ownership) kustannusanalyysin tulosten perusteella kehitetään toiminto- ja kustannuslaskentaa ja palvelujen tuotteistusta. 2. Seudullisen tietohallintostrategian toteutus sovittujen hankkeiden osalta. 3. Kaupunkikonsernin tietohallinnon kehittämistä jatketaan mm. tasapainotetun mittariston (Balanced Scorecard) menetelmän mahdollisella käyttöönotolla. 4. Avoimen lähdekoodin sovellusten käyttömahdollisuudet: yhteisselvitystä ohjelmisto- ja laitetoimittajien ja yhteistyökaupunkien kesken jatketaan. Kehittämistavoitteet: 1. Taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon seudulliset tietojärjestelmäuudistukset. 2. Sähköisten asiointipalveluiden ja sähköisen tunnistamisen kehittäminen tehdyn e-strategian pohjalta: väestörekisterikeskuksen hst-kortin käyttömahdollisuutta kuntasovelluksissa selvitetään. 3. Sosiaali-, kirjasto- ja pelastustoimen tietojärjestelmäuudistusten toteutus. 4. Asiakirjojen hallinnan ja ostolaskujen käsittelyn tietojärjestelmien tuotantokäytön laajentaminen. Tiimikohtaiset toiminnalliset tavoitteet on kirjattu erilliseen asiakirjaan.

24 INVESTOINTIMÄÄRÄRAHA (IRTAIN KÄYTTÖOMAISUUS) Erillinen määrärahan tarve on euroa kaupunkikonsernin yhteisten tietojärjestelmien hankintoihin. Summa kohdentuu osa-alueittain seuraavasti: - uuden atk-luokan perustaminen tapahtumakalenterin kehittäminen seutuhankkeiden seututalous ja henkilöstöhallinto puhelinvaihteen ohjelmistopäivitys ostolaskujen sähköinen arkistointi asiakirjojen hallinnan tietojärjestelmähanke Esitetyt määrärahat eivät riitä kokonaishankintoihin vaan hanke jaetaan useammalle vuodelle. 76 TUNNUSLUVUT TP 2002 TA/M 2003 TA 2004 Muutos % Suoritetavoitteet: Tietojärjestelmien lukumäärä ,2 % Pidettyjen atk-kurssien lukumäärä ,0 % Tehokkuus, taloudellisuus: Menot / henkilö euroa ,4 % Menot / hallintotyöasema euroa 1,7 1,5 1,7 0,3 17,2 % Menot / matkapuhelin euroa 0,28 0,34 0,35 0,01 2,9 % Laajuustiedot: Tietokoneverkon palvelimien lkm Keskuskoneet ,0 % Mikroverkkopalvelimet ,7 % Päätteiden lukumäärä ,0 % Mikrotietokoneiden lukumäärä ,0 % Mikrotietokoneiden lkm CygnNet ,0 % Laajuustiedot: Puhelinalaliittymät lkm ,0 % Matkapuhelimet lkm ,2 % Voimavarat: Henkilöstön lukumäärä ,1 % Toimitilat, m ,0 % Asiakasnäkökulma: Asiakastyytyväisyyskysely (1-5) 3,9 4,0 4,0 0 0,0 %

25 77 TULOSSUUNNITELMA TP 2002 TA/M 2003 TA 2004 Muutos euroa % Toimintatulot 3 519, , ,0 610,0 18,2 % Myyntitulot 2 920, , ,0 611,0 21,5 % Tuet ja avustukset 2,3 0,0 0,0 0,0 0,0 % Muut toimintatulot 596,5 501,0 500,0-1,0-0,2 % Toimintamenot 3 560, , ,9 627,6 19,6 % Henkilöstömenot 1 075, , ,0 134,4 12,1 % Palvelujen ostot 1 161, , ,5 211,0 15,1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 34,4 106,3 128,0 21,7 20,4 % Avustukset 2,9 0,0 0,0 0,0 0,0 % Muut toimintamenot 1 286,0 584,9 845,4 260,5 44,5 % Toimintakate -41,3 144,7 127,1-17,6-12,2 %

26 78 Rakennusvalvonta 23 Rakennusvalvonta Perustelut: Rakennusvalvontataksa on ollut voimassa alkaen, joten taksaan on syytä tehdä 2,5 %:n inflaatiotarkastus. Talousarvioesityksen mukaan käyttötalouden kateprosentti on 101 (vuoden 2003 talousarviossa 103 %), joten menot ja tulot ovat tasapainossa. Menojen osalta on entiseen tapaan huomioitu ainoastaan toiminnan välittömät kustannukset. Rakennuslupien määrä, samoin kuin rakentamisen määrä kerrosalaneliömetreinä arvioidaan samansuuruiseksi kuin vuonna Kehittämistavoitteet: Tärkeimmät kehittämistavoitteet liittyvät rakennusvalvontatyön luonteen muuttumiseen, mikä tarkoittaa ennakkoneuvonnan ja ohjauksen korostumista. Sisällöllisellä puolella rakennusvalvonnan kehittämiskohteena ovat erityisesti kaupunkikuvalliset seikat sekä rakennusten terveellisyyden (sisäilman laatu), turvallisuuden, energiatehokkuuden ja liikkumisesteettömyyden lisääminen. Uudistettu rakentamismääräyskokoelma antaa mahdollisuuden vaatia laadukkaampia rakentamissuunnitelmia. Tässä mainitut kehittämistavoitteet sisältyvät valtioneuvoston tekemään periaatepäätökseen Kansallinen rakennuspoliittinen ohjelma. Toiminnalliset tavoitteet: 1. Lupahakemusten keskimääräiset käsittelyajat: kerrostalot 4 viikkoa rivi- pienkerrostalot 3 viikkoa omakotitalot 2 viikkoa 2. Rakennusalan asiantuntijapalvelujen tarjoaminen koko viraston aukioloajan lukuun ottamatta poikkeuksellisia tilanteita kuten yhteisiä koulutustilanteita. TUNNUSLUVUT TP 2002 TA/M 2003 TA 2004 Muutos % Suoritetavoitteet: Myönnetyt luvat, kpl ,0 % Tehokkuus, taloudellisuus: Tulot / lupa euroa ,5 % Nettotulot euroa / lupa ,9 % Kateprosentti ,9 % Henk.menojen osuus käyttömeno % ,0 % Nettotulot euroa / asukas 1,73 0,21 0,05-0,16-76,2 % Laajuustiedot: Uudisrakentaminen ka m2 / asukas 1,87 1,33 1,31-0,02-1,5 % Voimavarat: Henkilöstömäärä 12,0 12,7 12,7 0,0 0,0 % Toimitilat, m ,0 %

27 79 TULOSSUUNNITELMA TP 2002 TA/M 2003 TA 2004 Muutos euroa % Toimintatulot 783,6 696,6 713,7 17,1 2,5 % Myyntitulot 12,8 12,6 12,6 0,0 0,0 % Maksutulot 770,7 684,0 701,1 17,1 2,5 % Muut toimintatulot 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 % Toimintamenot 643,5 679,2 709,7 30,5 4,5 % Henkilöstömenot 527,1 572,1 593,7 21,6 3,8 % Palvelujen ostot 62,2 58,5 59,0 0,5 0,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 16,9 11,7 19,0 7,3 62,4 % Muut toimintamenot 37,3 36,9 38,0 1,1 3,0 % Toimintakate (sitova taso) 140,1 17,4 4,0-13,4-77,0 %

28 Ympäristötoimi Ympäristötoimi Perustelut: Ympäristövirasto toimii ympäristölautakunnan alaisena valmistelu- ja toimeenpanoyksikkönä ja vastaa lakisääteisten ympäristön-, luonnon- ja terveydensuojelun, elintarvikevalvonnan ja eläinlääkintähuollon tehtävien hoitamisesta. Viraston laboratorio tuottaa elintarvikkeiden tutkimuspalveluita valvontaviranomaisten tarpeisiin laajalla alueella, mutta yli puolet laboratorion tuloista saadaan elintarviketeollisuuden laitoksille tehdyistä tutkimuksista. Ympäristöhallintajärjestelmän kehittämisvastuu ja koordinaattorin palkkaukseen tarvittava määräraha samoin kuin paikallisagendatyön edistäminen on määrärahoineen siirretty hoidettavaksi ympäristövirastosta käsin. Kehittämistavoitteet: 1. Seudullisen yhteistoiminnan toteuttamismahdollisuuksia ja muotoja selvitetään. Selvitystyö on jo käynnistynyt ympäristöterveydenhuollon osalta, mutta sitä laajennetaan koskemaan muutakin ympäristönsuojelua. 2. Ympäristöterveysvalvonnan laatujärjestelmää kehitetään ja laajennetaan koskemaan soveltuvin osin viraston muutakin valvontatoimintaa. Toiminnalliset tavoitteet: 1. Ympäristöluvat käsitellään nopeimmassa lain sallimassa aikataulussa. 2. Elintarvikevalvontasuunnitelmassa olevat tarkastus- ja viranomais-näytteenottomäärät saavutetaan ja asuntojen terveydellisten olosuhteiden ensitarkastusten jonotusaika pysyy enintään kahden viikon pituisena. 3. Laboratorion nettotuottoa kasvatetaan viisi prosenttia. TUNNUSLUVUT TP 2002 TA/M 2003 TA 2004 Muutos % Suoritetavoitteet: Tarkastukset, kpl ,9 % Viranomaispäätökset, kpl ,7 % Myydyt laboratoriomääritykset kpl ,7 % Tehokkuus, taloudellisuus: Viraston menot / asukas euroa 9,8 10,3 11,6 1,3 12,6 % Laboratorion nettomenot / as. euroa 2,0 2,3 2,2-0,1-4,3 % Voimavarat: Henkilöstön lukumäärä ,0 % Toimitilat, m ,0 %