Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu HIRVENSALMEN KUNTA Kunnanvaltuusto

Transkriptio

1 Kunnanvaltuusto Valtuustosali maanantaina kello Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 26 Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen 27 Työjärjestyksen hyväksyminen 28 Vuoden 2012 talousarvion toteutuminen/määrärahamuutokset 29 Lausunto kuntarakennelakiuudistuksesta 30 Kunnallis- ja kiinteistöveron vapauttamisen toimivallan siirtäminen 31 Edustajan valitseminen Mikkelin kaupungin ympäristölautakuntaan 32 Yleiskaavakustannusten periminen ranta-alueelta 33 Pakolasten vastaanottaminen Hirvensalmen kuntaan 34 Ilmoitusasiat 35 Kiireellisenä käsiteltävät asiat 36 Valtuutettujen esittämät asiat

2 Kunnanvaltuusto Aika klo Paikka Hirvensalmen kunnanvirasto, valtuustosali Läsnä olleet jäsenet Timo Gynther Sigita Herrala Heidi Honkanen Pekka Honkanen Pepe Hölttä Esko Kekkonen Markku Kivisaari Outi Kiesilä Ari Kämppi Ahti Lindgren Heikki Liukkonen Susanna Leppänen Pirkko Luntta Juhani Manninen Jukka Manninen Timo Marttinen Maritta Oinonen Risto Pesonen Vesa Pöyry, varajäsen Risto Rantalainen Seija Väisänen Poissa Pentti Pylkkänen, paikalla varajäsenenä Vesa Pöyry Muut läsnäolijat Heikki Isokääntä, elinkeinoasiamies Petteri Lahdelma, perusopetuksen rehtori Seppo Ruhanen, kunnanjohtaja Heli Rummukainen, vs. hallintojohtaja, pöytäkirjanpitäjä Asko Viljanen, tekninen johtaja 1 Kokouksen avattiin sekä todettiin laillisuus ja päätösvaltaisuus. 2 Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Jukka Manninen ja Pirkko Luntta. Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Heidi Honkanen puheenjohtaja Heli Rummukainen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastajat, tarkastusaika Pirkko Luntta Jukka Manninen Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä Vs. hallintojohtaja Heli Rummukainen

3 Kunnanvaltuusto

4 Kunnanvaltuusto KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS -kokouskutsun asia 25 Kvalt 25/ Kuntalain 54 :n mukaan kokouskutsun valtuuston toimikauden ensimmäiseen kokoukseen antaa kunnanhallituksen puheenjohtaja ja kokouksen avaa iältään vanhin läsnä oleva valtuutettu, joka johtaa puhetta kunnes valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat on valittu. Tästä kokouksesta on ilmoitettu päivätyllä kutsulla, joka on lähetetty valtuutetuille (liite nro 1). Kutsu on lisäksi julkaistu kunnan ilmoitustaululla, Hirvensalmelainen -lehdessä on julkaistu ilmoitus kokouksen ajasta ja paikasta. Kunnanvaltuuston työjärjestyksen :n mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään seitsemän päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle, kunnanhallituksen jäsenelle, kunnanjohtajalle ja samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kuntalain 58 :n mukaan kunnanvaltuusto on päätösvaltainen, kun kaksi kolmannesta valtuutetuista on saapuvilla. Esitys Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Hyväksyttiin.

5 Kunnanvaltuusto PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN -kokouskutsun asia 26 Kvalt 26/ Pöytäkirja voidaan tarkastaa Khall esitys Kunnanvaltuusto valitsee kaksi valtuutettua tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Jukka Manninen ja Pirkko Luntta.

6 Kunnanvaltuusto TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN -kokouskutsun asia 27 Kvalt 27/ Khall esitys Kunnanvaltuusto hyväksyy tämän esityslistan asioiden käsittelyjärjestykseksi. Hyväksyttiin.

7 Kunnanvaltuusto VUODEN 2012 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN/MÄÄRÄRAHAMUUTOKSET kokouskutsun asia 28 Khall 43 / Kunnanvaltuusto on antanut vuoden 2012 talousarvioon määrärahat tehtävätasolle. Tilinpäätöstä laadittaessa on tullut esille, että käyttötalousosassa on menojen määrärahaylityksiä ,59 euroa ja investointien määrärahaylityksiä 7826,01 euroa. Ylitykset ilmenevät liitteenä 4 olevasta taulukosta. Liite 4 Käyttötalouden nettomenot toteutuivat 94,8 -prosenttisesti tulojen toteuduttua 112,3 -prosenttisesti ja menojen 98,1 -prosenttisesti. Määrärahaylitykset käyttötaloudessa johtuivat seuraavista tekijöistä: Tehtäväalue Ylitys Yleishallinto 1 787,78 Ylitys johtui lähinnä henkilöstökuluista; sijaisten palkasta ja siihen liittyvistä muista henkilösivukuluista. Perusopetus 1 846,10 Ylitys koostui pienistä sekalaisista kuluista; ei yhtä tekijää. Bruttototeuma 100,07 %, netto 95,74 % Sosiaalipalvelut ,95 Ylitys on kertynyt Mikkelin kaupungin laskuttamista Seutusoten kuluista. Tekninen hallinto 6 968,03 Ylitys johtuu erilliskorvauksista, toimisto- pankki- ja asiantuntijapalveluista sekä joukkoliikenteen matkustus- ja kuljetuspalveluista. Liikenneväylät ym. yleiset alueet ,27 Ylitys johtuu Hirvensalmentien valaistuksen uusimisesta, johon määräraha on hyväksytty lisätalousarviossa investointipuolelle kohtaan ulkovalaistus. Kaavoitus ja mittaus 3 738,04 Ylitys johtuu kaavoituksen toimisto- pankki- ja asiantuntijapalveluista. Palo- ja pelastustoimi 1 067,42 Ylitys johtuu asiakaspalvelun ostoista kunnilta.

8 Kunnanvaltuusto Ympäristöterveydenhuolto 3 674,12 Ylitys johtuu asiakaspalvelun ostoista kunnilta. Teknisen päävastuualueen käyttötalouden menot kokonaisuudessaan alittuivat ,38 ja tulot ylittyivät ,65 Investointiosan ylitykset / määrärahamuutokset Talousarvion investointiosan ylitykset olivat yhteensä 7 826,01 euroa. Muu talonrakennus 1 326,01 Ylitys johtuu mm. paloaseman kellaritilojen korjauksista. Teknisen lautakunnan irtain omaisuus 6 500,00 Ylitys johtuu kalustohankinasta jossa vaihtokoneen hyvitys 7000 on kirjattu käyttötalouden puolelle tuloksi. Investointiosan kokonaismenot alittuivat toimintakautena. Kj. Kunnanhallitus hyväksyy liitteen 4 mukaiset vuoden 2012 talousarvion ylitykset ja määrärahamuutokset ja esittää ne kunnanvaltuuston hyväksyttäviksi. Hyväksyttiin. Kvalt 28/ Liite 2 Khall Kunnanvaltuusto hyväksyy liitteen 2 mukaiset vuoden 2012 esitys talousarvion muutokset. Hyväksyttiin. Kunnanjohtaja esitteli kokouksessa alustavaa tietoa vuoden 2012 tilinpäätöksestä ja sosiaali- ja terveystoimen kustannuksista.

9 Kunnanvaltuusto LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKIUUDISTUKSESTA kokouskutsun asia 29 Khall. 38/ Valtiovarainministeriö on lähettänyt kunnille lausuntopyynnön kuntarakenneluonnoksesta. Liite 1 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntarakenneuudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Osana kuntauudistusta hallitus käynnisti syksyllä 2011 hallitusohjelman mukaisen koko maan kattavan selvityksen kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Kunnallishallinnon rakenne-työryhmän selvitys Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne (valtiovarain ministeriön julkaisuja 5a/2012 ja 5b/2012) valmistui helmikuussa Valtiovarainministeriö asetti helmikuussa 2012 kuntarakennelakia valmistelevan työryhmän, jonka tehtävänä oli seurata ja arvioida kunta- ja palvelurakenneselvityksestä saatavaa palautetta ja sen pohjalta laatia yhteenveto alue- ja kuulemiskierroksesta sekä tehdä uudistuksen vaikutusarviointi ja laatia tarkennettu esitys uudistuksen kriteereistä ja toteuttamistavoista. Lisäksi työryhmän tuli valmistella luonnos hallituksen esityksestä kuntauudistusta ohjaavaksi rakennelaiksi. Hallitus linjasi kuntauudistuksen etenemistä iltakoulussaan sekä antoi seuraavana päivänä tiedonannon eduskunnalle kuntauudistuksen etenemisestä (VNT 2/2012 vp). Hallitus antoi linjauksissaan määrittelemiensä tarkastelunäkökulmien perusteella tarkempien uudistuksen kriteerien valmistelun rakennelakia valmistelevan työryhmän tehtäväksi. Työryhmän valmistelemat tarkemmat kriteerit vahvistettiin hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmässä Nyt kyseessä oleva kuntarakennelakiluonnos on valmistelut hallituksen linjausten pohjalta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nykyistä kuntajakolajia, ja samalla lain nimike muutettaisiin sen sisältöä paremmin kuvaavaksi kuntarakennelaiksi. Lakiin lisättäisiin säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteita ja niistä poikkeamisesta sekä muutettaisiin kuntien yhdistymisen taloudellista tukea koskevia säännöksiä. Lisäksi ehdotetaan kielilain muuttamista eräiltä osin. Sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerityöryhmä on linjannut palvelurakenneuudistuksen jatkoa Näitä linjauksia koskeva muistio on tämän lausuntopyynnön liitteenä 4.

10 Kunnanvaltuusto Valtiovarainministeriö pyytää jakelussa mainituilta tahoilta lausuntoa oheisesta luonnoksesta yleisesti sekä erityisesti lausumaan seuraavista kysymyksistä: selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä; esityksen sisältämistä määräajoista ja menettelyistä; valtioneuvoston toimivallasta päättää kuntajaon muuttamisesta; yhdistymisavustuksien ehdoista ja määrästä; sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevien linjausten mukaisesti. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään mennessä. Kj Kunnanhallitus hyväksyy liitteenä 1 olevan lausunnon ja esittää sen eteenpäin kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi. Hyväksyttiin. Kvalt 29/ Liite 3 Khall esitys Taustamateriaalina on liitteenä olevan lausunnon lisäksi lakiluonnos sekä Valtiovarainministeriön esittelymateriaalia asiasta. Kunnanvaltuusto hyväksyy liitteenä 3 olevan lausunnon. Hyväksyttiin.

11 Kunnanvaltuusto KUNNALLIS- JA KIINTEISTÖVERON VAPAUTTAMISEN TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN kokouskutsun asia 30 Khall 39 / Toimivalta kunnallis- ja kiinteistöverosta vapauttamisessa siirtyy Verohallinnolle alkaen. Kunta voi kuitenkin pidättää ratkaisuvallan itsellään. Veronkantolakia on muutettu voimaan tulleella lailla (882/2012). Verosta vapauttamista koskevat säännökset ovat lisätty lakiin lisätyssä 7a-luvussa. Lainmuutoksen yhteydessä myös termistöä on muutettu siten, että veronhuojennuksen sijasta käytetään termiä verosta vapauttaminen. Verosta vapauttamisella tarkoitetaan toimivaltaisen viranomaisen tekemää päätöstä, jossa vero- tai maksuvelvollinen vapautetaan osittain tai kokonaan suoritettavasta tai jo suoritetusta verosta. Verovelvollinen tekee verosta vapauttamista koskevan hakemuksen, jonka viranomainen ratkaisee. Hakemus voidaan myös hylätä. Kunnan tulee ilmoittaa Verohallintoon mennessä haluaako se pidättää ratkaisuvallan itsellään. Toimivalta ratkaisuvallan pidättämistä koskevan päätöksen tekemiseen on valtuustolla, jollei valtuusto ole KuntaL 14 nojalla johtosäännössä siirtänyt toimivaltaansa kunnan muulle viranomaiselle. Kunnanhallituksen tulee valmistella asia valtuuston käsittelyyn ennen maaliskuun 2013 loppua. Mikäli kunta siirtää ratkaisuvallan Verohallinnolle, Verohallinto lähettää kunnallisveroa ja kiinteistöveroa koskevan päätöksensä tiedoksi asianomaiseen kuntaan. Kj Kunnanhallitus hyväksyy toimivallan kunnallis- ja kiinteistöverosta vapauttamisessa siirtymisen Verohallintoon ja esittää asian edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi. Hyväksyttiin. Kvalt 30/ Khall Kunnanvaltuusto hyväksyy toimivallan kunnallis- ja kiinteistöveesitys rosta vapauttamisessa siirtymisen Verohallintoon. Keskustelun aikana Risto Rantalainen esitti Heikki Liukkosen kannattamana päätösesitykseksi että kunnanvaltuusto ei hyväksy toimivallan kunnallis- ja kiinteistöverosta vapauttamisessa siirtämistä Verohallintoon.

12 Kunnanvaltuusto Koska oli tehty kunnanhallituksen pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys, totesi valtuuston puheenjohtaja, että asiasta on äänestettävä ja esitti äänestysmenettelyksi seuraavaa: Ne, jotka kannattavat kunnanhallituksen pohjaesitystä, äänestävät JAA, ja ne, jotka kannattavat Risto Rantalaisen esitystä äänestävät EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Puheenjohtaja esitti äänestystä toteutettavaksi nimenhuutoäänestystä. Esitys hyväksyttiin. Liite 4 Toimitetussa äänestyksessä annettiin 16 JAA -ääntä ja 5 EIääntä. Äänestystulos on liitteessä 4. Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallituksen esityksen tulleen kunnanvaltuuston päätökseksi.

13 Kunnanvaltuusto EDUSTAJAN VALITSEMINEN MIKKELIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTAAN kokouskutsun asia 31 Khall 194/ Hirvensalmen kunta ostaa päivätyllä sopimuksella ympäristönsuojelun, ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon palvelut Mikkelin kaupungilta. Sopimuksen mukaan kuntien yhteisenä monijäsenisenä toimielimenä toimii Mikkelin ympäristölautakunta, johon Hirvensalmen kunta nimeää yhden jäsenen sekä tämän henkilökohtaisen varajäsenen valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Kj Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että tämä valitsee Mikkelin kaupungin ympäristölautakuntaan yhden jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen. Hyväksyttiin. Kvalt 15/ Khall esitys Kunnanvaltuusto valitsee Mikkelin kaupungin ympäristölautakuntaan yhden jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen. Valitan siirrettiin seuraavaan valtuuston kokoukseen, sillä Mikkelin kaupungilta ei ollut vielä tullut riittäviä tietoja valintaa varten. Kvalt 31/ Khall esitys Kunnanvaltuusto valitsee Mikkelin kaupungin ympäristölautakuntaan yhden jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen. Mikkelin kaupungin ympäristölautakuntaan varsinaiseksi jäseneksi valittiin Risto Pesonen ja henkilökohtaiseksi varajäseneksi Pentti Pylkkänen.

14 Kunnanvaltuusto YLEISKAAVAKUSTANNUSTEN PERIMINEN RANTA-ALUEILLA kokouskutsun asia 32 Tekn.ltk Maankäyttö- ja rakennuslain 76 :n mukaan rantoja käsittelevä yleiskaava laaditaan pääasiallisesti loma-asutuksen järjestämiseksi. Kunta hyväksyy kaava-aluekohtaisesti perittävän maksun periaatteet ja maksun perimistavan ja -ajan. Rantayleiskaavamuutoksessa ei erikoistapauksia lukuun ottamatta tule lisää rakennusoikeutta, vaan kysymyksessä on rakennuspaikan siirtäminen toiseen kohtaan saman maanomistajan alueella. Kunnanvaltuusto on kokouksessaan päättänyt, että kaavoituskustannukset kunnan alueella rantayleiskaavoituksen muutosten osalta peritään maanomistajalta, jos muutos on tullut vireille maanomistajan aloitteesta, alv 23 %/muutos/maanomistaja käsittäen kaikki kaavamuutoksen kustannukset. Maksu peritään, kun kaavamuutos on kunnanvaltuustossa käsitelty. Naapureiden kuuleminen hakijan toimesta ei alenna hintaa. Laajemmat rantayleiskaavan muutokset edellyttävät pääsääntöisesti ranta-asemakaavaa. Viime aikoina on tehty lukuisia muutoksia em. kaavoihin. Pienetkin muutokset vaativat kaavanlaatijan työpanosta, minimissään kolme kuulutusta (ehdotus-, päätös- ja voimaantulovaihe) ja niistä aiheutuu kopiointi- ja kokouskustannuksia sekä valmistelutyötä. Tekn.joht. Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja valtuustolle, että kaavoituskustannukset kunnan alueella rantayleiskaavoituksen muutosten osalta peritään maanomistajalta, jos muutos on tullut vireille maanomistajan aloitteesta seuraavasti: Maanomistaja maksaa Hirvensalmen kunnalle rantayleiskaavan hallinto- ym. kustannuksista 760,00 + alv 24 % (kulloinkin voimassa oleva alv). Maanomistaja maksaa edellä mainitusta summasta 70 %, kun kaavaehdotus on laitettu nähtäville ja 30 %, kun kaavamuutos on lainvoimainen. Maanomistaja tekee sopimuksen kaavoittajan kanssa ja maksaa kaavan muuttamisesta aiheutuneet kustannukset suoraan kaavoittajalle.

15 Kunnanvaltuusto Naapureiden kuuleminen hakijan toimesta ei alenna hintaa. Laajemmat rantayleiskaavan muutokset edellyttävät pääsääntöisesti ranta-asemakaavaa. Khall 24/ Kj Hyväksyttiin siten, että vähintään kaksi tai useampi kaavamuutos tulee valmistella yhtä aikaa. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että kaavoituskustannukset kunnan alueella rantayleiskaavoituksen muutosten osalta peritään maanomistajalta, jos muutos on tullut vireille maanomistajan aloitteesta seuraavasti: Maanomistaja maksaa Hirvensalmen kunnalle rantayleiskaavan hallinto- ym. kustannuksista 760,00 + alv 24 % (kulloinkin voimassa oleva alv). Maanomistaja maksaa edellä mainitusta summasta 70 %, kun kaavaehdotus on laitettu nähtäville ja 30 %, kun kaavamuutos on lainvoimainen. Maanomistaja tekee sopimuksen kaavoittajan kanssa ja maksaa kaavan muuttamisesta aiheutuneet kustannukset suoraan kaavoittajalle. Naapureiden kuuleminen hakijan toimesta ei alenna hintaa. Laajemmat rantayleiskaavan muutokset edellyttävät pääsääntöisesti ranta-asemakaavaa. Hyväksyttiin. Kvalt 32/ Khall esitys Kunnanvaltuusto päättää, että kaavoituskustannukset kunnan alueella rantayleiskaavoituksen muutosten osalta peritään maanomistajalta, jos muutos on tullut vireille maanomistajan aloitteesta seuraavasti: Maanomistaja maksaa Hirvensalmen kunnalle rantayleiskaavan hallinto- ym. kustannuksista 760,00 + alv 24 % (kulloinkin voimassa oleva alv). Maanomistaja maksaa edellä mainitusta summasta 70 %, kun kaavaehdotus on laitettu nähtäville ja 30 %, kun kaavamuutos on

16 Kunnanvaltuusto lainvoimainen. Maanomistaja tekee sopimuksen kaavoittajan kanssa ja maksaa kaavan muuttamisesta aiheutuneet kustannukset suoraan kaavoittajalle. Naapureiden kuuleminen hakijan toimesta ei alenna hintaa. Laajemmat rantayleiskaavan muutokset edellyttävät pääsääntöisesti ranta-asemakaavaa. Hyväksyttiin.

17 Kunnanvaltuusto PAKOLAISTEN VASTAANOTTAMINEN AN kokouskutsun asia 33 Khall Suomessa valtiolla on päävastuu pakolaispolitiikasta. Suomi ottaa vastaan kiintiöpakolaisia YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n (United Nations High Commissioner for Refugees) esityksen pohjalta vuosittain 750 henkilöä. Lisäksi Suomi voi myöntää turvapaikanhakijalle turvapaikan tai oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella tai muulla ulkomaalaislaissa mainitulla perusteella. Suuren ryhmän muodostavat edellä mainittujen henkilöiden perheenjäsenet, jotka tulevat Suomeen perheenyhdistämisen kautta. Suomeen on lisäksi muuttanut entisen Neuvostoliiton alueelta suomalaiset sukujuuret omaavia inkerinsuomalaisia paluumuuttajia. Kunnat voivat halutessaan ottaa vastaan pakolaisia tai oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita ELY-keskusten kanssa tehtyjen sopimusten nojalla. Kunnat voivat saada valtiolta korvausta pakolaisten vastaanotosta aiheutuviin kustannuksiin. Kunta saa valtiolta korvausta yli 7-vuotiaasta pakolaisesta euroa ja sitä nuoremmasta euroa vuodessa kolmen vuoden ajan. Lisäksi kunnalle korvataan tiettyjä erityiskustannuksia, muun muassa tulkkipalvelun kustannuksia ja pitkäaikaisen sairauden aiheuttamia huomattavia kuluja, jos henkilö on ollut hoidon tarpeessa Suomeen tullessaan. Pakolaisten vastaanotosta maksettavien korvausten lisäksi kunnat kohdistavat omia voimavarojaan maahanmuuttajien erityispalveluihin. Pakolaisia on tähän mennessä sijoitettu noin 150 kuntaan. Etelä-Savossa Mikkeli ja Savonlinna vastaanottavat vuosittain pakolaisia kiintiöidensä mukaan. Vuonna 2009 Suomi vastaanotti 350 irakilaista, 150 kongolaista, 120 myanmarilaista, 100 hätätapausta sekä 30 Romaniaan saapunutta pakolaista. Noin 400 pakolaista odottaa kuntapaikkaa keskuksissa, vaikka heillä on jo myönteinen oleskelulupapäätös. Kunnat voivat vastaanottaa pakolaisia tai oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita. Hirvensalmen kunta on vastaanottanut pakolaisia 1990-luvun alussa. Tuolloin kunnassa oli albaaneja. Hirvensalmen kunta ja Mäntyharjun kunta ovat ilmaisseet kiinnostuksensa selvittää mahdollisuudet pakolaisten vastaanottoon ELYkeskuksen tekemässä kyselyssä kunnille. Edellytyksenä mahdollisten pakolaisten vastaanottoon kunnat ovat asettaneet yhteistyön kuntien kesken.

18 Kunnanvaltuusto Päätöksen pakolaisten vastaanotosta tekee kunnanvaltuusto. Sopimus pakolaisten vastaanotosta laaditaan erikseen Etelä-Savon ELY-keskuksen kanssa. Kj. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Hirvensalmen kunta ottaa pakolaisia. Kunnan vuosittainen pakolaiskiintiö on enintään 25 henkeä. Valtuusto valtuuttaa kunnanhallituksen sopimaan vastaanoton yksityiskohdista. Hyväksyttiin. Lisäksi päätettiin, että asian tiimoilta järjestetään valtuutetuille iltakoulu kesäkuussa Merkittiin pöytäkirjaan, että kokoomus ilmoitti suhtautuvansa asiaan kriittisesti. Kvalt / 21 Muistio pidetystä pakolaisasioiden keskustelu- ja informaatiotilaisuudesta on liitteenä 6. Khall esitys Kunnanvaltuusto päättää, että Hirvensalmen kunta ottaa pakolaisia. Kunnan vuosittainen pakolaiskiintiö on enintään 25 henkeä. Valtuusto valtuuttaa kunnanhallituksen sopimaan vastaanoton yksityiskohdista. Keskustelun aikana valtuutettu Juhani Manninen esitti Riikka Kiesilän kannattamana päätösesitykseksi, että: Kunnanvaltuusto päättää, ettei se valtuuta kunnanhallitusta sopimaan pakolaisten vastaanotosta. Khall 28/ Koska oli esitetty kunnanhallituksen pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys, totesi puheenjohtaja äänestysmenettelyn. Ne, jotka kannattavat kunnanhallituksen esitystä, äänestävät nimenhuutoäänestyksessä Jaa ja ne, jotka kannattavat Juhani Mannisen esitystä äänestävät Ei. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Toimitetussa äänestyksessä annettiin 20 ääntä jakautuen 12 JAA ja 8 EI ääneen. Äänestysluettelo on pöytäkirjan liitteenä 10. Puheenjohtaja totesi hallituksen esityksen tulleen valtuuston päätökseksi. Etelä-Savo toteuttaa yhtenä maakuntana Itä-Suomen kiintiöpakolaisten vastaanottoa. Suomi ottaa vuosittain vastaan pakolaisia kiintiössä 700 henkilöä. Itä-Suomen vastaanottotavoite on tästä 200 ns. kiintiöpakolaisia /vuosi. Etelä-Savolla ja sen suurimmilla kaupungeilla Savonlinnalla ja Mikkelillä on tässä merkittävä

19 Kunnanvaltuusto rooli tavoitteen toteutumisessa, mutta myös pienten kuntien pakolaisten vastaanotto on merkittävä ja arvokas asia kokonaisuuden toteuttamisessa. Etelä-Savon ELY-keskus pyytää Hirvensalmen kuntaa tekemään päätöksen vuoden 2013 osalta vastaanottaa ns. kiintiöpakolaisia pakolaista/vuosi, eli vastaavalla kiintiöllä kuin vuonna Kj Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että pakolaisten kokonaismäärä pidetään 25 henkilössä myös vuonna Mikäli määrä pienenee, voidaan tällöin ottaa lisää pakolaisia kokonaismäärän pysyessä maksimissaan 25 henkilössä. Keskustelun aikana Pepe Hölttä esitti Jukka Mannisen kannattamana päätösesitykseksi, että: Hirvensalmen kunta ei ota vastaan vuonna 2013 uutta kiintiöpakolaisryhmää tai uusia kiintiöpakolaisia poismuuttaneiden tilalle. Koska oli tehty kunnanjohtajan pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys, totesi puheenjohtaja äänestysmenettelyn. Ne, jotka kannattavat kunnanjohtajan pohjaesitystä, äänestävät JAA, ja ne, jotka kannattavat Pepe Höltän esitystä äänestävät EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestys toimitettiin kädennostoäänestyksenä. Toimitetussa äänestyksessä annettiin 0 JAA - ja 6 EI ääntä (Seija Väisänen, Jukka Manninen, Maritta Oinonen, Pepe Hölttä, Sigita Herrala ja Esko Kekkonen). Yksi äänesti tyhjää (Pentti Pylkkänen). Puheenjohtaja totesi Pepe Höltän esityksen tulleen hallituksen päätökseksi. Näin ollen kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, ettei vuonna 2013 oteta uusia kiintiöpakolaisryhmiä tai lisää kiintiöpakolaisia mahdollisesti kunnasta poismuuttaneiden tilalle. Kvalt 33/ Khall Kunnanvaltuusto päättää, ettei vuonna 2013 oteta uusia kiintiöpaesitys kolaisryhmiä tai lisää kiintiöpakolaisia mahdollisesti kunnasta poismuuttaneiden tilalle. Hyväksyttiin.

20 Kunnanvaltuusto ILMOITUSASIAT kokouskutsun asia 34 Kvalt 34/ Ei ollut ilmoitusasioita.

21 Kunnanvaltuusto KIIREELLISENÄ KÄSITELTÄVÄT ASIAT- kokouskutsun asia 35 Kvalt 35/ Ei ollut kiireellisenä käsiteltäviä asioita.

22 Kunnanvaltuusto VALTUUTETTUJEN ESITTÄMÄT ASIAT -kokouskutsun asia 36 Kvalt 36/ Ei ollut valtuutettujen esittämiä asioita.

23 Kunnanvaltuusto VALITUSOSOITUS KUNNANVALTUUSTO Kokouspäivämäärä Valitusviranomainen Päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla kirjallisesti Kuopion hallinto-oikeuteen. Kunnallisvalituksen voi tehdä asianosainen ja kunnan jäsen. Hallintovalituksessa valitusoikeus on ainoastaan asianosaisella. Kunnallisvalitus 32 Hallintovalitus Valitusaika Valitusaika on 30 päivää tiedoksisaantia seuraavasta päivästä lukien. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulutai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän päivän jälkeen. Asianosainen saa päätöksestä tiedon kirjeellä. Kunnallisvalituksessa asianosaisen katsotaan saaneen tiedon seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Hallintovalituksessa asianosaiselle toimitetaan tiedoksianto todisteellisesti saantitodistusta vastaan tai haastemiehen välityksellä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on asetettu julkisesti nähtäville. Valituksen on oltava perillä viimeistään viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei kuntalain 91 :n mukaan saa tehdä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa: 25-31, Hallintolainkäyttölain 15 : valitusta ei saa tehdä seuraavista päätöksistä: Perusteet:

24 Kunnanvaltuusto Valituskirje, liitteet ja toimittaminen Valituskirjeessä on ilmoitettava, - valittajan nimi, ammatti ja postiosoite, - päätös, johon haetaan muutosta, - muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä - muutosvaatimuksen perusteet - että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, 90 ). Valituskirjeeseen on liitettävä päätös alkuperäisenä tai viran puolesta viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen (KuntaL oikeaksi todistettu jäljennös, valituksen perusteena olevat asiakirjat sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta). Valituskirje on valittajan tai muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjeen, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinpaikka ja postiosoite. Valituskirje on toimitettava valitusviranomaiselle. Omalla vastuulla valituskirjeen voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään hallintooikeudessa oikeudenkäyntimaksua. Osoite KUOPION HALLINTO-OIKEUS PUIJONKATU 29 A, 2 KRS KUOPIO