Tieto- ja viestintätekniikalla aikaansaadut tehostamishyödyt julkisessa hallinnossa. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tieto- ja viestintätekniikalla aikaansaadut tehostamishyödyt julkisessa hallinnossa. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja"

Transkriptio

1 Tieto- ja viestintätekniikalla aikaansaadut tehostamishyödyt julkisessa hallinnossa Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 9/2005

2

3 Tieto- ja viestintätekniikalla aikaansaadut tehostamishyödyt julkisessa hallinnossa Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 9/2005

4 ISBN X ISSN Painotyö: Edita Oyj, Helsinki 2005 Julkaisija: Valtioneuvoston kanslia Julkaisun tilaukset:

5 Julkaisija: VALTIONEUVOSTON KANSLIA Tekijät (toimielimessä: toimielimen nimi, puheenjohtaja): Ohjelmajohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja, VNK Neuvotteleva virkamies Juhani Korhonen, VM Neuvotteleva virkamies Raili Mäkitalo, VM Pääsihteeri Markku Nenonen, SM Konsultti Antti Salminen, Capgemini Konsultti Ari Vanninen, Capgemini Julkaisun laji: Julkaisu Toimeksiantaja: Valtioneuvoston kanslia Toimielimen asettamispäivä: KUVAILULEHTI Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen): Tieto- ja viestintätekniikalla aikaansaadut tehostamishyödyt julkisessa hallinnossa Tiivistelmä: Pääministeri Matti Vanhanen asetti tieto- ja viestintätekniikalla aikaansaatuja tehostamishyötyjä selvittävän hankkeen (TEHO-TIVI), jossa analysoitiin kymmenen erilaista, onnistunutta kohdetta. Hankkeessa selvitettiin, miten julkisella sektorilla tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntämällä sekä prosesseja ja toimintamalleja uudistamalla on voitu tehostaa erityisesti kansalaisille tuotettuja ydinpalveluita. Analysoidut kohteet ovat muun muassa sosiaali- ja terveydenhuoltoon, opetukseen sekä verotukseen liittyviä hankkeita. Tarkasteltavien hankkeiden osalta asiakkaalle koituvat hyödyt näkyvät merkittävinä palvelujen paranemisena sekä ajan ja rahan säästöinä. Palvelun tuottajille koituvat hyödyt näkyvät materiaali- ja prosessikustannusten vähenemisenä siirryttäessä sähköiseen asiointiin ja sen mahdollistamaan parempaan ja tehokkaampaan palveluun. Myös työilmapiiri parani organisaatioissa. Selvityksessä esiin tulleet hyödyt ovat kuitenkin vain murto-osa hankkeiden todellisista hyödyistä. Selvityksessä nousi keskeisesti esille asiakaslähtöisyyden ja toimintamallien uudistamisen merkitys mitattaessa tieto- ja viestintätekniikkahankkeiden onnistumista. Kun kehitystyön lähtökohtana on asiakas (potilas, oppilas, verovelvollinen jne.) ja vastuullinen asiakkuus, asiakaspalvelut paranevat ja toiminnat tehostuvat monella tapaa. Mikäli tieto- ja viestintätekniikalla halutaan merkittäviä tehostamishyötyjä, on samalla kyettävä uudistamaan palveluprosesseja, toimintatapoja, henkilöstöja palvelurakenteita sekä ohjaus- ja johtamiskäytäntöjä. Selvityksen mukaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto ei yksinään paranna merkittävästi tuottavuutta tai lisää kustannusvaikuttavuutta. Analysoitujen hankkeiden tuloksia toivotaan sovellettavan laajasti julkishallinnossa. Esimerkiksi keskittämällä kirurgisia, laboratorio- ja taloushallinnon palveluja yhteen yksikköön ja antamalla niille riittävä toimintavapaus oman organisaationsa, omien prosessiensa ja kannustejärjestelmiensä kehittämiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen, on saatu merkittäviä tuottavuushyötyjä. Tekstiviestien hyödyntämiseen pohjautuvaa ajanvarausta on menestyksekkäästi sovellettu eräissä terveydenhuoltopalveluissa. Vastaavanlainen malli on sovellettavissa myös muissa ajanvaraustoiminnoissa. Etäopetukseen kehitetty järjestelmä taas on sovellettavissa myös neuvottelujen järjestämiseen, ryhmätöiden tekoon tai harvinaisen osaamisen hyödyntämiseen. Ohjausryhmä teki myös valtakunnan tasoisia suosituksia, jotka koskevat raportin ehdotusten ja kokemusten levittämistä, innovaatioiden hyödyntämistä ja rakenteellista uudistusten osaamistason parantamista. Avainsanat: Julkinen hallinto, julkiset palvelut, tietoyhteiskunta, tietotekniikka, viestintätekniikka, sähköiset palvelut, hankkeet, tehokkuus, tuottavuus, asiakkaat, johtaminen, organisaatiot, ajoneuvorekisteri, etäopetus, GSM, sosiaalihuolto, taloushallinto, terveydenhuolto, verotus Sarjan nimi ja numero: Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 9/2005 Kokonaissivumäärä: 97 Jakaja: Valtioneuvoston kanslia, Kieli: Fi ISSN: ISBN: X Luottamuksellisuus: julkinen Kustantaja: Valtioneuvoston kanslia

6 Utgivare: STATSRÅDETS KANSLI Författare: Programdirektör Katrina Harjuhahto-Madetoja, SRK Konsultativa tjänstemannen Juhani Korhonen, FM Konsultativa tjänstemannen Raili Mäkitalo, FM Generalsekreterare Markku Nenonen, IM Konsult Antti Salminen, Capgemini Konsult Ari Vanninen, Capgemini Publikationens namn: Typ av publikation: Publikation Uppdragsgivare: Statsrådets kansli PRESENTATIONSBLAD Datum då organet tillsattes: Effektiveringsfördelar som uppnåtts genom data- och kommunikationsteknik inom den offentliga förvaltningen Referat: Statsminister Matti Vanhanen tillsatte den 15 september 2004 ett projekt med uppgift att utreda de effektiveringsfördelar som uppnåtts genom data- och kommunikationstekniken, i vilket man analyserade tio olika projekt som lyckats väl. Projektet utredde på vilket sätt man genom att utnyttja data- och kommunikationsteknologi och genom att förnya verksamhetsmodeller kunnat effektivera centrala tjänster inom den offentliga sektorn som producerats särskilt för medborgarna. De analyserade objekten är projekt i anslutning till bl.a. social- och hälsovård, undervisning och beskattning. För klienterna syns de undersökta projektens fördelar i form av märkbart bättre service och besparing av tid och pengar. För serviceproducenterna syns fördelarna i form av lägre materialoch processkostnader då man övergår till elektronisk kommunikation och genom att servicen tack vare detta blir bättre och snabbare. Även arbetsmiljön i organisationerna förbättrades. De fördelar som kom fram i utredningen är ändå bara en bråkdel av projektens egentliga fördelar. I utredningen framkom på ett centralt sätt vikten av kundinriktning och av revidering av verksamhetsmodeller när man bedömer hur bra data- och kommunikationsprojekt utfallit. Då klienten (patient, elev, skatteskyldig osv.) och en ansvarsfull kundrelation utgör utgångspunkten för utvecklingsarbetet förbättras kundservicen och effektiveras verksamheten på många sätt. Om man med data- och kommunikationstekniken vill uppnå betydande effektiveringsfördelar är det samtidigt nödvändigt att förnya serviceprocesser, förfaringssätt, personal- och servicestrukturer samt praxis för styrning och ledning. Enligt utredningen förbättrar inte enbart ibruktagandet av data- och kommunikationstekniken produktionen märkbart eller ökar kostnadseffektiviteten. Förhoppningen är att resultaten av de analyserade projekten i stor utsträckning tillämpas inom den offentliga förvaltningen. Man har uppnått betydande produktivitetsfördelar genom att t.ex. koncentrera kirurgiska, laboratorie- och ekonomiförvaltningstjänster till en enhet och garantera dem tillräckligt stor handlingsfrihet att utveckla sin egen organisation, sina egna processer och stimulanssystem samt att utnyttja data- och kommunikationstekniken. Ett tidsbeställningssystem som grundar sig på textmeddelanden har framgångsrikt använts inom vissa hälsovårdstjänster. En motsvarande modell kan tillämpas även i fråga om andra tidsbeställningsfunktioner. Ett system som utvecklats för distansundervisning kan i sin tur tillämpas vid mötesarrangemang, grupparbeten eller utnyttjande av särskilt kunnande. Styrgruppen gav också rekommendationer på nationell nivå om spridningen av de förslag och erfarenheter som rapporten innehåller, om utnyttjandet av innovationer och om höjandet av kompetensnivån för strukturella reformer. Nyckelord: Offentlig förvaltning, offentliga tjänster, informationssamhället, datateknik, kommunikationsteknik, elektroniska tjänster, projekt, effektivitet, produktivitet, klienter, styrning, organisationer, fordonsregister, distansundervisning, GSM, socialvård, ekonomiförvaltning, hälsovård, beskattning Seriens namn och nummer: Prime Minister's Office: Publications 9/2005 Sidantal: 97 Distribution: Valtioneuvoston kanslia, Språk: Fi ISSN: ISBN: X Sekretessgrad: Offentlig Published by: Statsrådets kansli

7 SISÄLLYS 1 Esipuhe Tiivistelmä Hankkeen tavoitteet, tulokset ja suositukset Hyötyjen jakautuminen eri sidosryhmille Edellytykset ja reunaehdot hyötyjen toteutumiselle Ehdotukset suosituksiksi TIVI-hankkeille Ehdotukset toimenpiteiksi suositusten edistämiseksi Käsitteet ja selvityksen läpivienti Tuottavuuden ohjausta ja seurantaa koskevia käsitteitä Arvioinnin tavoitteet Hankkeen organisointi Viitekehys ja työn läpivienti Seminaari Selvityksessä mukana olleiden organisaatioiden yhteystiedot Analyysit Hankkeiden yhteismitallisuudesta Analyysi hankkeiden hyödyistä Yhteenveto hyödyistä ja tuottavuudesta Hyötyjen jakautuminen eri sidosryhmien kesken Yhteenveto hyödyistä eri sidosryhmille Analyysi tuottavuushyötyjen edellytyksistä Tehostamishyötyjen lisääminen Tarkasteltavien hankkeiden kuvaukset Ajoneuvohallintokeskuksen tekstiviestipalvelut ajoneuvorekisteristä Hankkeen taustatiedot Hankkeen tavoitteet ja saavutukset Hankkeella saavutetut tehostamishyödyt Edellytykset ja reunaehdot hankkeelle Hankkeen mittaaminen Hankkeen läpivienti Jatkokehitys ja suositukset Espoon toimeentulotukiprosessi Hankkeen taustatiedot Hankkeen tavoitteet ja saavutukset Hankkeella saavutetut tehostamishyödyt Edellytykset ja reunaehdot hankkeelle Hankkeen mittaaminen Hankkeen läpivienti Jatkokehitys ja suositukset... 38

8 5.3 GSM-ajanvaraus sosiaali- ja terveyspalveluissa Hankkeen taustatiedot Hankkeen tavoitteet ja saavutukset Hankkeella saavutetut tehostamishyödyt Edellytykset ja reunaehdot hankkeelle Hankkeen mittaaminen Hankkeen läpivienti Jatkokehitys ja suositukset Kansaneläkelaitoksen asianhallintahanke Hankkeen taustatiedot Hankkeen tavoitteet ja saavutukset Hankkeella saavutetut tehostamishyödyt Edellytykset ja reunaehdot hankkeelle Hankkeen mittaaminen Hankkeen läpivienti Jatkokehitys ja suositukset Laboratorioliikelaitos Hankkeen taustatiedot Hankkeen tavoitteet ja saavutukset Hankkeella saavutetut tehostamishyödyt Edellytykset ja reunaehdot hankkeelle Hankkeen mittaaminen Jatkokehitys ja suositukset Lapin etäopetuksen kehittäminen tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen Hankkeen taustatiedot Hankkeen tavoitteet ja saavutukset Hankkeella saavutetut tehostamishyödyt Edellytykset ja reunaehdot hankkeelle Hankkeen mittaaminen Jatkokehitys ja suositukset Taloushallinnon keskus Hankkeen taustatiedot Hankkeen tavoitteet ja saavutukset Hankkeella saavutetut tehostamishyödyt Edellytykset ja reunaehdot hankkeelle Hankkeen mittaaminen Hankkeen läpivienti Jatkokehitys ja suositukset Tekonivelsairaala Coxa Oy Hankkeen taustatiedot Hankkeen tavoitteet ja saavutukset Hankkeella saavutetut tehostamishyödyt Edellytykset ja reunaehdot hankkeelle Hankkeen mittaaminen Hankkeen läpivienti Jatkokehitys ja suositukset... 75

9 5.9 Terveydenhuollon neuvontapalvelujen kehittämisprojekti Hankkeen taustatiedot Hankkeen tavoitteet ja saavutukset Hankkeella saavutetut tehostamishyödyt Edellytykset ja reunaehdot hankkeelle Hankkeen mittaaminen Hankkeen läpivienti Jatkokehitys ja suositukset Veroehdotus Hankkeen taustatiedot Hankkeen tavoitteet ja saavutukset Hankkeella saavutetut tehostamishyödyt Edellytykset ja reunaehdot hankkeelle Hankkeen mittaaminen Hankkeen läpivienti Jatkokehitys ja suositukset LIITE LIITE LIITE

10

11 1 ESIPUHE Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelma, valtiovarainministeriön tuottavuuden toimenpideohjelma ja julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta (JUHTA) ovat selvittäneet kymmenen case-hankkeen avulla, miten tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntämällä sekä prosesseja ja toimintamalleja uudistamalla on voitu julkishallinnossa tehostaa joko ulkoisia tai sisäisiä palveluita. Hallituksen maaliskuussa 2005 antamassa valtiontalouden kehyspäätöksessä todetaan, että julkisten menojen arvioitua nopeampi kasvuvauhti on vakavin haaste koko kansantalouden vakaudelle. Kuntien selvästi ennakoitua nopeammin kasvavat menot uhkaavat kuntatalouden tasapainoa. Suomessa julkisen sektorin menot olivat vuonna 2004 liki 51 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Selvityksessä käsitellyt hankkeet osoittavat, että tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotolla ei yksin paranneta merkittävästi tuottavuutta tai kustannusvaikuttavuutta, jos samalla ei uudisteta riittäviltä osin myös palveluprosesseja, toimintamalleja, organisaatioita sekä ohjaus- ja johtamiskäytäntöjä. Toiminnan kehittäminen yhdessä tieto- ja viestintätekniikan suomilla mahdollisuuksilla on ollut kuvattujen hankkeiden lähtökohta. Tällä selvityksellä halutaan tukea julkishallinnon päättäjiä palvelurakenteiden kehittämistyössä. Suomen kunnat vastaavat kansainvälisesti katsottuna poikkeuksellisen laajasti hyvinvointipalvelujen järjestämisestä ja myös pääosin niiden tuottamisesta. Kansalaisten arvostamien hyvinvointipalveluiden ja myös niiden tukipalveluiden tuottavuuden ja kustannusvaikuttavuuden parantaminen on ensisijaisesti poliittis-hallinnollisen päätöksentekokoneiston vastuulla. Tuottavuuden ja kustannusvaikuttavuuden parantamistarpeet ja -mahdollisuudet julkissektorilla ovat tunnetusti suuret. Mittavat kustannus-, tuottavuus- ja laatuerot sekä palvelujen pirstoutuneisuudesta johtuvat puutteet asiakaspalvelussa ja vaikuttavuudessa kertovat, että tehostamispotentiaalia on runsaasti. Tarvitaan kuitenkin tuntuvasti lisää osaamista, uskallusta ja tahtoa tehdä tarvittavat toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset. Valtionhallinnosta jää eläkkeelle tai siirtyy muiden työnantajien palvelukseen vuoteen 2011 mennessä noin henkilöä. Maaliskuun 2005 valtiontalouden kehyspäätöksen mukaan valtionhallinnosta vapautuvista työpaikoista on tarkoitus täyttää keskimäärin puolet. Tämä merkitsisi runsaan kahden prosentin vuosittaista henkilöstömäärän vähennystä ja vastaavaa tuottavuuden nousua vuoteen 2011 mennessä. Kuntien ja kuntayhtymien menoista yli puolet on henkilöstömenoja. Palvelutarpeiden ja julkisten menojen kasvuun vaikuttavat eniten väestön ikääntyminen, elintapojen ja palveluodotusten muutokset sekä alueellinen polarisaatio. Tällä vuosikymmenellä kuntasektorilta jää eläkkeelle noin henkilöä. Rekrytointitarpeeksi on arvioitu henkilöä. Näin suuret henkilöstömuutokset antavat ainutkertaisen mahdollisuuden toiminta- ja palvelumallien sekä palvelu- ja henkilöstörakenteiden uudistamiseen. Suuri henkilöstön vaihtuvuus 9

12 luo aivan uudenlaisia mahdollisuuksia henkilöstön kehittämiselle, uralla etenemiselle sekä työtehtävien sisällölliselle uudistamiselle. Henkilötyötä voidaan säästää julkisissa palveluissa samantapaisilla toimilla kuin yksityisellä sektorilla. Näitä ovat tarpeettoman ja päällekkäisen työn vähentäminen, palvelu- ja henkilöstörakenteiden, prosessien ja organisaatioiden uudistaminen, tieto- ja viestintätekniikan ja muun tuotantoteknologian yhtenäistäminen ja yhteentoimivuuden lisääminen sekä tehokas hyödyntäminen, tehtävien sisällöllinen kehittäminen, ohjaus- ja johtamisjärjestelmien kehittäminen sekä henkilöstön osaamisen, motivaation ja työkyvyn parantaminen. Asiakasintensiivisyys ja työvaltaisuus vaikuttaa palvelumallien ja -rakenteiden kehitystyöhön. Teknologian tehokas soveltaminen yhdistettynä toimintatapojen sekä henkilöstö- ja palvelurakenteiden uudistamiseen auttaa parantamaan asiakkaiden saamia palveluja ja nostaa työn tuottavuutta. Tästä antavat viitteitä onnistuneet kehityshankkeet. On jopa arvioitu, että palveluissa teknologian tuottavuushyödyt voivat olla tavaratuotantoa suuremmat. 10

13 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Hankkeen tavoitteet, tulokset ja suositukset Pääministeri Matti Vanhanen asetti tieto- ja viestintätekniikalla aikaansaatuja tehostamishyötyjä selvittävän hankkeen (TEHO-TIVI), jossa analysoitiin kymmenen erilaista kohdetta. Hankkeessa selvitettiin, miten julkisella sektorilla tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntämällä sekä prosesseja ja toimintamalleja uudistamalla on voitu tehostaa erityisesti kansalaisille tuotettuja ydinpalveluita. Arvioinnin tavoitteet: Mitä tuloksia tai hyötyjä (määrälliset ja laadulliset) arvioitavassa hankkeessa piti saavuttaa ja miten saavutetut hyödyt ja tulokset vastasivat asetettuja tavoitteita sekä mitä muita hyötyjä jälkikäteen arvioituna olisi lisäksi voitu saavuttaa. Kuvaus tai analyysi siitä, miten hyödyt jakaantuivat eri sidosryhmien kesken Analyysi siitä, mitkä ovat olleet edellytykset ja reunaehdot aikaan saaduille tuottavuushyödyille Johtopäätökset sekä alustavat yleiset suositukset Lähtökohtaisesti selvitystyön tarkoituksena ei ollut tehdä em. laskelmia ja arviointeja työn puolesta Selvityksessä mukana olleet hankkeet: Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy GSM-ajanvaraus sosiaali- ja terveyspalveluissa Ajoneuvohallintokeskus tekstiviestipalvelut ajoneuvorekisteristä Espoon kaupunki toimeentulotuen asiakasprosessin kehittäminen Kansaneläkelaitos asianhallintahanke Pirkanmaan sairaanhoitopiiri laboratorioliikelaitos Kotkan kaupunki ja Medineuvo Oy terveydenhuollon neuvontapalvelujen kehittäminen Seutukeskus Oy Häme taloushallinnon keskus Tekonivelsairaala Coxa Oy kokonaistoimintamalli Verohallitus - veroehdotus Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin etäopetuksen kehittäminen Yleisesti voidaan todeta, että hankkeiden investointilaskelmissa ei näissä hankkeissa ole tehty systemaattisesti hyötyjen arviointia eikä ole laadittu mittareita hyötyjen toteutumisen seuraamiseksi. Investointilaskelmissa on keskitytty pääasiassa hankkeiden kustannusten arviointiin ja niiden toteutumisen seurataan. Hyödyt on todennettu pilottien kautta, millä luodaan kehittämiselle perusteet. Tehokkuuden, kustannussäästöpotentiaalin ja tuottavuuden mittaamista on tehty erikseen muutamassa hankkeessa, joihin liittyy ulkopuolinen tutkimus. Hankkeet ovat tuottaneet määrällisiä hyötyjä, mutta myös lukuisia laadullisia hyötyjä, joiden arviointi euromääräisenä on haastavaa. Näin ollen selvityksessä esiin tulleet hyödyt ovatkin vain murto-osa hankkeiden todellisista hyödyistä. 11

14 Palvelutuotannon tuottavuuden ja tehokkuuden kohottamiseen sekä hyötyjen saamiseen vaikuttavia seikkoja on käsitelty luvussa 4.2, jossa on avattu niitä hankkeiden avulla Hyötyjen jakautuminen eri sidosryhmille Tarkasteltavien hankkeiden osalta asiakkaalle koituvat hyödyt näkyvät merkittävinä rahallisena säästöinä sekä palvelujen paranemisena. Asiakas voi suunnitella ajankäyttöään palvelutapahtuman yhteydessä paremmin (ei tarvitse istua tuntikausia vastaanotolla) ja asiakas ohjataan hänelle tarkoituksenmukaiseen hoitoon. Tieto-, neuvonta- ja opetuspalvelut ovat saatavilla vuorokauden ajasta riippumatta ja palvelutapahtumassa tarvittavat toimenpiteet tehdään kerralla. Asiakkaan ei tarvitse matkustaa opintotapahtumaan tai hoitoon tarpeettomasti. Vaikuttaisi siltä, että tarkasteltavien hankkeiden soveltaminen ja monistaminen maanlaajuiselle tasolle saisi aikaan asiakaslähtöisemmät palvelut ja palvelujen jonottamisen radikaalin vähenemisen. Palvelun tuottajille koituvat hyödyt näkyvät materiaali- ja prosessikustannusten vähenemisenä siirryttäessä sähköiseen asiointiin ja sen mahdollistamaan parempaan palveluun. Sähköinen asiointi mahdollistaa palveluyksikön säilymisen muuttotappioalueilla, kun työtä voidaan jakaa. Yhtenäisen toimintamallin kehittäminen kaikissa yksiköissä lisää yhteistyötä, parantaa työilmapiiriä ja saa aikaan ohjaavuutta sekä työn johtamisen paranemista. Palvelujen laadun paraneminen tuo uusia asiakkaita ja parantaa kansalaisen luottamusta julkisen sektorin palvelujen käyttöön Edellytykset ja reunaehdot hyötyjen toteutumiselle Edellytyksistä kaikille hankkeille tärkeitä olivat: 1. Johdon tuen ja sitoutumisen varmistaminen alusta asti, aktiivinen kehitysryhmä, jolla on riittävä auktoriteetti. Johdon tulee antaa myös työrauha toteuttavalle organisaatiolle. Mallin toteutuksesta vastaavien henkilöiden roolit ja vastuut on oltava selkeät. 2. Jämäkkä muutosjohtaminen ja riskien hallinta. Selkeä tavoitteen asetanta (tavoiteltavat hyödyt). On uskallettava tehdä päätöksiä. 3. Yhtenäisen toimintamallin luominen nykytilan selvityksen pohjalta ja prosessien dokumentointi. Kehittämisen lähtökohta on nykyisen toiminnan tunteminen. Yhtenäinen toimintamalli parantaa tuottavuutta, kun kaikki tietävät, miten asiat hoidetaan. 4. Avoin rajapinta, järjestelmä on oltava integroitavissa muihin järjestelmiin (lähetteet, potilastieto, radiologiset kuva-arkistot). Tiedon alueellinen sähköinen verkottuminen ja hyväksikäyttö toimintaprosessin tukena. Tärkeitä useimmissa olivat myös: 1. Rahoitus tulee olla taattu koko projektin ajan. Omistajuudella on merkitystä palveluiden tuottajaorganisaation arvoihin ja toimintastrategiaan. 2. Toimintakonseptin analysointi ja kehittäminen ennen toimeenpanoa. Hyötypotentiaalin kartoitus, riittävän helppokäyttöiset palvelut, asiakasvolyymin kartoitus, teknisten reunaehtojen ja lainsäädännön vaikutusten selvittäminen. 3. Henkilöstön tulee päästä vaikuttamaan toiminnan kehittämiseen. Motivoi ja lisää työtyytyväisyyttä. 12

15 4. Toiminnan ja henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen ja laadun valvonta. Mittarit ja palkitseminen heti mukaan. Osaavan henkilöstön rekrytointi. Erityisesti esimiesten osaamisen kehittämiseen on panostettava. 2.2 Ehdotukset suosituksiksi TIVI-hankkeille Hankkeeseen valittujen organisaatioiden edustajien ja ohjausryhmän yhteisessä työseminaarissa laadittiin suosituksia julkiselle hallinnolle hankkeiden hyötyjen pohjalta. Työn tulosten pohjalta tehtävät suositukset ovat: 1. Tällä hetkellä tieto- ja viestintätekniikkaa sovelletaan pitkälti nykyisiin palvelurakenteisiin ja toimintamalleihin. Kehittämisen painopistettä tulisi siirtää nykyisten toimintamallien uudistamiseen palvelujen toteuttamiseen uudella tavalla samalla hyödyntäen teknologian mahdollisuuksia. Tämä tarkoittaa ainakin nykyisten ja tavoitetilan palveluprosessien kuvaamista sekä IT-arkkitehtuurien laatimista (luo palveluprosessin vaatimukset IT:lle, tietojärjestelmäkartta, tietomalli). Toimittajat tarjoavat asiakkaille (ja asiakkaat tilaavat) taktisia ratkaisuja, joissa kokonaisuuden integrointia ei ole mietitty. Tämä tulee hoitaa tilaajan taholta, toimittaja maksimoi myynnin. Toimintamallien uudistamisessa tulisi nykyisiä palveluprosesseja analysoida palvelun pullonkaulojen löytämiseksi ja niiden poistamiseksi, varsinkin jonotusta vaativissa palveluissa. Prosessien mittarit tulee kehittää tavoitteiden mukaan ja kytkeä niihin myös työn kannustimet. 2. Kuntien tukitoimintoja tulisi keskittää suurempiin yksiköihin julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä (ottaen huomioon riittävän kilpailun varmistamisen) päällekkäisten TIVI-ratkaisujen ja rutiinien poistamiseksi. Tässä työssä olisi hyödynnettävä jo tehdyt ratkaisut ja kokemukset (esimerkkinä Seutukeskus Oy Häme taloushallinnon keskus). 3. Julkisen sektorin siirtymistä organisaation sisäisistä, paperilla käsiteltävistä tiedoista digitaaliseen tietojen tallennukseen ja tiedon siirtoon on edistettävä. Paperilomakkeissa kerättävät tiedot tulee kyseenalaistaa, mihin niissä kerättäviä tietoja tarvitaan ja selvittää, voidaanko tieto viedä sähköiseen muotoon. Paperien siirtyminen työpöydiltä verkkoon mahdollistaa tiedon jakamisen tietosuojan määrittelemissä rajoissa - organisaation sisällä riippumatta siitä, missä asiakkaan palvelu tapahtuu. Tämä taas mahdollistaa eri toimipisteiden kesken asiakastapauksen konsultaation sekä työnsiirron. 4. Sosiaali- ja terveyssektorilla tilaaja- ja tuottajamallin uusia sovelluksia tulisi laajemmin tukea ja monistaa sektorin eri osa-alueille. Esimerkiksi kirurgisia, laboratorio- ja muitakin palveluja keskittämällä yhteen yksikköön ja antamalla sille riittävä toimintavapaus oman organisaationsa, omien prosessiensa ja kannustejärjestelmiensä kehittämiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen (kuten Coxa Oy:n sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin laboratorioliikelaitoksen tapauksissa), on saatu merkittäviä tuottavuushyötyjä. 5. Sosiaali- ja terveyspalveluissa käytetty asiakastieto (lähetteet, hoitosuunnitelma jne.) tulisi pystyä jakamaan nykyistä paremmin asiakkaan hoitoprosessissa toimivien julkisten ja yksityisten toimijoiden kesken. Tällä hetkellä alueellisia ratkaisuja on jo käytössä, kuten mukana olleista hankkeista käy ilmi. Laboratorioiden näytteenoton integrointia eri toimijoiden järjestelmien välillä tulisi automatisoida asiakkaan hoitoprosessin tehostamiseksi, esimerkiksi Pirkanmaan laboratoriomallin mukaisesti. 13

16 6. Niukan lääkäri- ja sairaanhoitajaresurssin tarkoituksenmukaisen käytön varmistamiseksi tulisi terveydenhuollon neuvontapalveluja lisätä keskittämällä eri palvelukanavien (mm. puhelin, internet) kontaktit koko terveydenhuollon alueella. Myös sosiaalihuollon erityisosaamista vaativien tehtävien neuvontapalveluja olisi kehitettävä prosessien tehostamiseksi. Neuvontapalvelu tulisi integroida hoitoprosessiin (ajanvaraus, näytteenottojen valmistelu). Neuvontapalvelujen keskittämisellä vähennetään tarpeettomia asiakaskäyntejä, saadaan apu asiakkaalle nopeammin ja lisätään tietoa palvelujen saatavuudesta. Lisäksi saadaan laaja-alaisempaa tietoa asiakkaasta ja päästään paremmin kiinni hoitotarpeen aiheuttaviin syihin. 7. Tekstiviestien hyödyntämiseen pohjautuvaa ajanvarausta on menestyksekkäästi sovellettu eräissä terveydenhuoltopalveluissa (esim. ns. Lahden hammasaikapilotti). Palvelu on sitä parempi, mitä useampi alueen palveluyksikkö sitä käyttää. Tällainen ajanvarausmalli on sovellettavissa myös monessa muussa ajanvaraustoiminnassa. 8. Etäopetuksessa käytettävää järjestelmää voidaan soveltaa neuvottelujen järjestämiseen, ryhmätöiden tekoon tai harvinaisen osaamisen hyödyntämiseen. Käytäntö voisi olla sovellettavissa myös nuoriso- ja aikuisasteen koulutuksessa sekä terveydenhuollossa etäkonsultaatioihin tai etävastaanottoihin. Järjestelmä ei vaadi merkittäviä toimintamallien uudistamisia ja antaa mahdollisuuden tapaamisluonteiseen kaikkien aistien mahdollistaman vuorovaikutukseen lähes ajasta ja paikasta (nauhoitukset, toiminta kotoa käsin) riippumatta. Innovaatioita voisi helposti kehittää tämän ratkaisun pohjalta. Näitä suosituksia voidaan hyödyntää kuntien ja valtion tietohallinnon yhteisten menettelytapojen ja koordinoinnin kehittämishankkeessa (KuntaTIME) sekä kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa (Paras-hanke). 2.3 Ehdotukset toimenpiteiksi suositusten edistämiseksi Toteutetun tieto- ja viestintätekniikkahankearvioinnin pohjalta hankkeen ohjausryhmä ehdottaa seuraavia valtakunnallisia toimia: 1. Raportin ehdotusten ja kokemusten levittäminen hyvien käytäntöjen verkostoiminen. Raporttiin on koottu kymmenen onnistuneen hankkeen kuvaukset, arvioitu onnistuneissa uudistushankkeissa saatuja kokemuksia sekä tehty tältä pohjalta ehdotuksia laadullisten ja määrällisten tehostamishyötyjen aikaansaamisesta uusissa tieto- ja viestintätekniikkaa soveltavissa kehityshankkeissa. Hankkeen ohjausryhmä ehdottaa, että näitä kokemuksia levitetään eri puolilla maata järjestettävissä tilaisuuksissa mahdollisesti yhdessä muiden valtakunnallisten kehittämishankkeiden kanssa. Kokemusten levittäminen ehdotetaan toteutettavaksi tietoyhteiskuntaohjelman koordinoimana ja vetovastuulla. 2. Innovaatioiden hyödyntäminen Ongelmana on erilaisten kehityshankkeiden pirstaleisuus ja erillisyys. Samoja ongelmia ratkaistaan aina uudelleen omina hankkeinaan. Monissa pilotointihankkeissa saadaan hyviä ja arvokkaita kokemuksia yksittäisten uudistusten toteuttamisesta, niissä tehdyistä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisratkaisuista ja uudistusten läpiviennistä. Muut kuin puhtaat teknologiset innovaatiot perustuvat varsin usein tekemällä oppimiseen. Nämä kokemukset ja saadut opit tahtovat jäädä vain kyseisen organisaation omaksi henkiseksi pääomaksi. Merkittävien uudistusten tekeminen vie voimia ja resursseja ja organisaatiolla itsellään ei muutenkaan ole intressiä resursoimiensa innovaatioiden ilmaiseen levittämiseen ja markkinointiin. Hyvien pi- 14

17 lottien, ratkaisujen ja toimintamallien tuotteistaminen ja monistaminen jää tekemättä. Hyvätkin innovaatiot leviävät liian hitaasti. Hankkeen ohjausryhmä ehdottaa, että merkittävimpien tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien palvelumallien ja toiminta-innovaatioiden tuotteistamiseen ja monistamiseen panostetaan voimakkaasti. Esimerkiksi TEKES tai jokin muu nykyisistä toimijoista voisi toimia julkisen sektorin keskeisenä palveluinnovaatioiden verkottajana ja tuotteistajana / konseptoijana. Verkottuminen tehdään yhteistyössä muiden valtakunnallisten toimijoiden kanssa tavoitteena mm. JHS-suositusten aikaansaaminen. Innovaatioiden monistamiseen tarvittaisiin valtio- ja kuntasektorin yhdessä rakentama verkosto ja keskitetty ohjausorganisaatio - aluksi projektiluontoinen yhteistoimintaorganisaatio, myöhemmin mahdollisesti kokemusten perusteella pysyvämpi organisaatio. Yhteistoimintaorganisaation tehtävänä olisi innovaatioiden monistamisen ohjaus ja monistamista koskevan rahoituksen koordinointi ja ohjaus. Verkostoimisen valmistelu ehdotetaan aloitettavaksi kohdassa kolme esitetyllä tavalla osaajien kartoituksella. Mikäli uudistamis- tai pilottihanketta rahoitetaan asianomaisen organisaation ulkopuolisella julkisella rahoituksella, tulisi tavoitteeksi asettaa, että rahoituspäätöksessä edellytetään saatujen kokemusten ja toimintainnovaatioiden dokumentointia sekä tallentamista innovaatiopankkiin. 3. Rakenteellisten uudistusten osaamistason nostaminen ja hyödyntäminen Tieto- ja viestintätekniikan hyötyjen maksimointi edellyttäisi julkishallinnossa varsin usein muutoksia hallinto- ja palvelurakenteissa ja ohjauskäytännöissä. Julkisella sektorilla on tehty rakenteellisia uudistuksia 1980-luvulta lähtien. Näissä uudistuksissa on saatu merkittävää kokemusta, joka on kuitenkin useimmiten jäänyt uudistuksissa mukana olleiden henkilöiden hiljaiseksi henkiseksi pääomaksi. Tätä osaamista tarvittaisiin rakenteellisia muutoksia edellyttävien tieto- ja viestintätekniikkahankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeen ohjausryhmä ehdottaa, että luodaan julkisen sektorin rakenteellisten muutosten osaajien verkosto, josta tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen pyrkivät tahot saisivat asiantuntija-apua hankkeisiin liittyvien palvelujen rakenteellisten uudistusten suunnittelussa ja merkittävien tieto- ja viestintätekniikkainvestointien toteutuksessa. Ohjausryhmä ehdottaa, että valtioneuvosto/tietoyhteiskuntaohjelma nimeää pikaisesti arvovaltaisen ja asiantuntevan selvityshenkilön laatimaan ehdotusta verkoston käytännön toteuttamiseksi. 15

18 3 KÄSITTEET JA SELVITYKSEN LÄPIVIENTI 3.1 Tuottavuuden ohjausta ja seurantaa koskevia käsitteitä 1 Tuottavuus Tuottavuus määritellään yleisesti tuotosten ja panosten suhteena, eli tuottavuus = tuotos (suoritteet) /panos (tuotannontekijät). Tuottavuuden suhdeluku ei kuitenkaan kerro mitään toiminnan onnistuneisuudesta, jollei sitä verrata johonkin tavoitetilaan, omaan aiempaan suoritustasoon, muiden toiminnan tasoon tai parhaisiin käytäntöihin. Tuottavuutta osoittavia mittareita ja indikaattoreita tarvitaan päätöksenteon tukena, tavoitteiden asettamisessa, tuottavuutta kehitettäessä ja todennettaessa. Tuloksellisuus Tuloksellisuus on yläkäsite, joka kuvaa toiminnan onnistuneisuutta ja tehokkuutta. Sen alta voidaan erottaa useita suhdelukuja, joissa toiminnan tuloksia verrataan niiden aikaansaamiseksi käytettyjen voimavarojen käyttöön tai asetettuihin tavoitteisiin. Keskeisimmät tuloksellisuuden osa-alueet ovat perinteellisesti olleet tuottavuus, taloudellisuus ja vaikuttavuus (kuva 1). Tarpeet Yhteiskunta Vaikutukset Julkinen toiminta Tavoitteet Panokset Kustannukset Tuotannontekijät Tuotanto Prosessi Tuotokset Suoritteet Mittaus Tuottavuus Taloudellisuus Vaikuttavuus Kuva 1. Tuloksellisuuden osa-alueet 1 Valtiovarainministeriö: Palvelutuotannon tuottavuuden ohjauksella hyvinvointia ja tehokkuutta. Julkaisematon muistio. 16

19 Mallin perustana on panos-tuotos-malli. Ytimen muodostaa kustannuksista ja tuotannontekijöistä koostuvien panosten muuntaminen tuotannossa tuotoksiksi (suoritteiksi). Tuotokset puolestaan synnyttävät vaikutuksia kansalaisissa/asiakkaissa ja ympäristössä. Näiltä osaalueilta voidaan kerätä tietoa suorien tunnuslukujen avulla. Näitä ovat: Panokset Panokset voidaan jakaa rahallisiin kustannuksiin sekä muihin tuotannontekijöihin, joista hallinnollisessa työssä tärkeimpiä on työvoima. - kustannukset Toimintaan käytetty budjetti- ja muu rahoitus. - tuotannontekijät Työvoima, työaika, fyysiset edellytykset jne. Tuotanto Tuotokset Vaikutukset Tuotantoprosessin sisältö ei tavallisesti sisälly keskeiseen tulosmittaus-käsitteistöön, mutta eräissä virastoissa esim. hakemusten läpimenoajat ovat merkittäviä mittareita. Tuotosten osalta puhutaan usein suoritteista, joita organisaatio tuottaa asiakkailleen tai koko yhteiskunnalle. Tuotosten aikaansaaminen ei useimmiten ole toiminnan varsinainen tavoite. Päämääränä on sen sijaan synnyttää tiettyjä vaikutuksia, joiden aikaansaaminen on todettu välttämättömäksi tai tarpeelliseksi. Vaikutusten osalta on kuitenkin huomattava, että julkinen toiminta saa usein aikaan myös vaikutuksia, joita ei ole erityisesti tavoiteltu (sivuvaikutukset). Valtiovarainministeriön tilivelvollisuushanke on määrittänyt tulosohjauksessa käytettävän tuloksellisuuden uuden käsitteistön, ns. tulosprisman (kuva 2). Kuva 2. Tulosprisma 17

20 Kuvion mukaisesti tulosohjauksessa erotetaan toisistaan laaja-alainen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: kehittyy useamman vuoden jaksoissa mittaamisessa on tärkeää määräajoin tehtävä ulkoinen arviointi Toiminnallinen tuloksellisuus: toiminnallinen tehokkuus: taloudellisuus, tuottavuus ja maksullisen toiminnan kannattavuus laadunhallinta henkisten voimavarojen hallinta 3.2 Arvioinnin tavoitteet Arviointihankkeista tuli kuvata tai analysoida seuraavat asiat: Mitä tuloksia tai hyötyjä (määrälliset ja laadulliset) arvioitavassa hankkeessa piti saavuttaa ja miten saavutetut hyödyt ja tulokset vastasivat asetettuja tavoitteita sekä mitä muita hyötyjä jälkikäteen arvioituna olisi lisäksi voitu saavuttaa Kuvaus tai analyysi siitä, miten hyödyt jakaantuivat eri sidosryhmien kesken Analyysi siitä, mitkä ovat olleet edellytykset ja reunaehdot aikaan saaduille tuottavuushyödyille Johtopäätökset sekä alustavat yleiset suositukset Lähtökohtaisesti selvitystyön tarkoituksena ei ollut tehdä em. laskelmia ja arviointeja työn puolesta 3.3 Hankkeen organisointi Hanke toteutettiin hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman, julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan (JUHTA) sekä tuottavuuden toimenpideohjelman yhteishankkeena. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimi tietoyhteiskuntaohjelman ohjelmajohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja. Ohjausryhmän muut jäsenet olivat neuvotteleva virkamies Raili Mäkitalo valtiovarainministeriöstä, neuvotteleva virkamies Juhani Korhonen valtiovarainministeriöstä sekä JUHTA:n pääsihteeri Markku Nenonen sisäasiainministeriöstä. Konsultteina toimivat Elja Kirjavainen, Antti Salminen ja Ari Vanninen Capgemini Finland Oy:stä. 3.4 Viitekehys ja työn läpivienti Työssä tarkasteltiin hankkeita kuuden osa-alueen näkökulmasta, jotka olivat hankkeen taustatiedot, hankkeen tavoitteet ja saavutukset, hankkeella saavutetut tehostamishyödyt, edellytykset ja reunaehdot hankkeen toteutukselle, hankkeiden mittaamisen arviointi sekä hankkeen toteutuksen arviointi. Hankeanalyysimallin osa-alueiden sisältö on esitetty tarkemmin taulukossa 1. Työn toteutuksessa konsultti kokosi ensin taustatiedot viitekehykseen projektimateriaaleista (loppuraportit, lehtijulkaisut) ja esitäytti kyseiset kohdat, jonka jälkeen osa-alueet täydennet- 18

Julkiset palvelut tietoyhteiskunnassa

Julkiset palvelut tietoyhteiskunnassa AKRR 05: Elinehtona ihmiskeskeinen EUtietoyhteiskunta Julkiset palvelut tietoyhteiskunnassa TKK 16.6.2005 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja, tietoyhteiskuntaohjelma valtioneuvoston kanslia tietoyhteiskuntaneuvoston

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma?

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Sähköiset palvelut tulevaisuuden haltuunotto, Rovaniemi 5.6.2013 Ohjelmakoordinaattori Ira Alanko Näkökulmia SADe-ohjelmaan Kuinka toimii valtakunnallinen

Lisätiedot

SADe-ohjelma 2009-2015: Mitkä ovat tulokset ja vaikutukset?

SADe-ohjelma 2009-2015: Mitkä ovat tulokset ja vaikutukset? SADe-ohjelma 2009-2015: Mitkä ovat tulokset ja vaikutukset? 9.9.2015, Ira Alanko ja Päivi Nurminen Kuntamarkkinat 2015 JulkICT-toiminto SADe-ohjelma lukuina Kuntaliitto, 6 ministeriötä, useita kymmeniä

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Varsinais-Suomen liiton kuntatalouspäivä 21.5.2013 Neuvotteleva virkamies Hannele Savioja Valtiovarainministeriö Talouden ja

Lisätiedot

Kehittämishankkeet ja tuottavuus

Kehittämishankkeet ja tuottavuus Kuntakehto-hankkeen loppuseminaari, Kuntatalo 18.4.2013 prof. Ismo Lumijärvi Kehittämishankkeet ja tuottavuus Miksi tutkia tuottavuutta? Kunnissa on tuottavuusohjelmia ja yleistä tarvetta suunnata hankkeita

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

NodeHealth: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa

NodeHealth: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa : Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa Jani Johanson, professori, Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Päivi Husman, teemajohtaja, Työhön osallistuminen ja

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa. KUPOS3 Aki Heiskanen

Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa. KUPOS3 Aki Heiskanen Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa KUPOS3 Aki Heiskanen Taustaa uudistuksille STM: sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian hyödyntämisstrategia 1996 (Päivitettiin 1998) Odotettiin uusia

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Vastaajan taustatiedot

Vastaajan taustatiedot Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesta kokonaisarkkitehtuurista Vastaajan taustatiedot 1. Lausunnon antajan organisaatiotyyppi * kunta sairaanhoitopiiri muu kuntayhtymä yksityinen

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

JulkICT Lab Julkisen hallinnon palvelujen kehittämisympäristö

JulkICT Lab Julkisen hallinnon palvelujen kehittämisympäristö JulkICT Lab Julkisen hallinnon palvelujen kehittämisympäristö 10.9.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies, VM / JulkICT Kirsi Pispa, projektipäällikkö, CSC Tieteen tietotekniikan keskus Viitekehys

Lisätiedot

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien tilanteen kartoitus OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien

Lisätiedot

SADe-ohjelman terveiset

SADe-ohjelman terveiset SADe-ohjelman terveiset SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari, Helsinki 23.4.2013 Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi Raportointi ohjelman etenemisestä: hallituksen

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry TIEKE katsaus johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry 20130911 TIEKE hanke Sähkönjakeluyhtiöiden ja palveluntuottajayhtiöiden tietojärjestelmien yhteensopivuus Energiateollisuus ry hankkeen

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen - Kohti uutta ICT-strategiaa Oppijan verkkopalvelut -seminaari 13.12.2011 Yksikön päällikkö Ville-Veikko Ahonen Sähköinen asiointi (eservices): Sähköisellä asioinnilla

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Muutos, osaaminen ja johtamiskoulutus Koulutuskartoitus ja seminaarin ennakkokysely Johtamiskoulutusten kartoitus 1 Miltä tilanne näyttää? Alueellinen

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

Kansallinen terveysarkisto (KanTa)

Kansallinen terveysarkisto (KanTa) Kansallinen terveysarkisto (KanTa) 28.1.2013 STM, esote Potilastietojärjestelmien kehitys 2 28.1.2013 Text HL7 RIS Potilaskertomus HIS Text HL7 Potilaskertomus HIS Varausten hallinta Text HL7 Pictures

Lisätiedot

ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita. Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma

ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita. Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma 3.9.2004 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja, tietoyhteiskuntaohjelma

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11. Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Sähköisiä palveluita - asiakkaiden, insinöörien vai hallintobyrokraattien ehdoilla?

Sähköisiä palveluita - asiakkaiden, insinöörien vai hallintobyrokraattien ehdoilla? Terveydenhuollon atk päivä Turku 28. Tulokulma KANSALAINEN Sessio 6 Tasa-arvoista palvelua tietojärjestelmien tuella Sähköisiä palveluita - asiakkaiden, insinöörien vai hallintobyrokraattien ehdoilla?

Lisätiedot

Valtioneuvoston yleisistunto. 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096

Valtioneuvoston yleisistunto. 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096 Valtioneuvoston yleisistunto 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096 Ministeri Vehviläinen Valtiovarainministeriö Neuvottelukunnan asettaminen Julkisen hallinnon tietohallinnon

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1 Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke ojanepi1 Kaaso ja Esso Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen =Kaaso Esiselvitys sosiaalitoimen tietojärjestelmän määrittelyyn ja valintamenettelyyn=esso.

Lisätiedot

JYVÄ Julkisen ja yksityisen yhteistyö vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostossa

JYVÄ Julkisen ja yksityisen yhteistyö vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostossa JYVÄ Julkisen ja yksityisen yhteistyö vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostossa Antti Peltokorpi 21.5.2014 Aalto-yliopisto/Oulun yliopisto/oulun AMK Miten hoito usein etenee

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo,

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo, ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa

Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa Juhani Heikka & Markku Huotari, Oulun kaupunki 11.6.2014 TAVOITTEITA TIETOHALLINTOYHTEISTYÖLLE

Lisätiedot

Selvitys digitaalisten terveyspalveluiden kustannusvaikuttavuudesta. Terveydenhuollon ATK-päivät 12.-13.5.2015 Eero Raunio

Selvitys digitaalisten terveyspalveluiden kustannusvaikuttavuudesta. Terveydenhuollon ATK-päivät 12.-13.5.2015 Eero Raunio Selvitys digitaalisten terveyspalveluiden kustannusvaikuttavuudesta Terveydenhuollon ATK-päivät 12.-13.5.2015 Eero Raunio Tavoitteet Johdon sitoutuminen Osaaminen Resurssit Kustannukset Tuote Toimittaja

Lisätiedot

Tarinasta toimintaan. Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto 4.12.2012

Tarinasta toimintaan. Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto 4.12.2012 Tarinasta toimintaan Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto 4.12.2012 1 Tulevaisuus Kaupungin haasteita Asiakkaisiin liittyviä haasteita Väestön rakennemuutoksen vaikutukset palvelutarpeisiin

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Kuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI 3.10.2013 Kauko Aronen

Kuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI 3.10.2013 Kauko Aronen Kuntien tuottavuuden mittaaminen KEHTO-FOORUMI Kauko Aronen Miksi? V. 2009 hallitus kehysriihessä asetti 20 suurimalle kaupungille tehtävän laatia tuottavuusohjelma ja päätti sen seurannasta Tuottavuuden

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta

Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta Tekes, Innovaatiorahoituskeskus Huippuostajat aktivaattori Mia Toivanen www.tekes.fi/huippuostajat SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa.

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Valtakunnalliseen kumppanuusfoorumiin Seminaari Ke. 26.11.2014, Hotel Arthur, Helsinki Klo 14.00-14.45 Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Erityisasiantuntija Ari-Pekka Leminen,

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Ohjelman sisältö Uuden tyyppiset, asiakaslähtöiset palvelujen tuotantotavat ja -konseptit Asiakkuuksien hallinta ja johtaminen

Lisätiedot

ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS

ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS TIETOTYÖN TUOTTAVUUS 1. Teetkö oikeita asioita? mitkä tehtävät luovat arvoa asiakkaalle? 2. Teetkö asiat oikein? tehokkaasti,

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN

ASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN ASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN Keskiviikkona 15.9. klo 10 11 Uudistajan tarina tietoiskun muodossa kerrotaan Rauman Wiktio Personoitava kokonaisratkaisu hoiva-asumiseen

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Palvelua organisaatiosi toiminnan ja tuottavuuden parantamiseksi Asiantuntijapalveluissa toimimme johdon strategisena kumppanina. Palvelumme liittyvät tavallisesti

Lisätiedot

Asiakas- ja potilastietojärjestelmäyhteistyön valmistelu. Ari Pätsi, EPSHP & Yrjö Koivusalo, VSSHP

Asiakas- ja potilastietojärjestelmäyhteistyön valmistelu. Ari Pätsi, EPSHP & Yrjö Koivusalo, VSSHP Asiakas- ja potilastietojärjestelmäyhteistyön valmistelu Ari Pätsi, EPSHP & Yrjö Koivusalo, VSSHP 5.5.2015 Kiila yhteistyö Ari Pätsi 5.5.2015 Tavoitteita tulevaisuuden sote-palveluille ja tietojärjestelmille

Lisätiedot

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 Ajankohtaista TORI-palvelukeskuksen strategiakarttaa työstettiin työpajassa 5.2.2013 TORI-palvelukeskuksen ja asiakkaan rooleja, tehtäviä ja vastuita

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot