Loppuraportti KUNTASEKTORIN SOTE-ICT-YHTEISTYÖSELVITYS, työryhmän loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Loppuraportti 25.6.2012. KUNTASEKTORIN SOTE-ICT-YHTEISTYÖSELVITYS, työryhmän loppuraportti 25.6.2012"

Transkriptio

1 Loppuraportti KUNTASEKTORIN SOTE-ICT-YHTEISTYÖSELVITYS, työryhmän loppuraportti SELVITYSTYÖN TAUSTA, TAVOITTEET JA ORGANISOINTI Kuntasektorin toimintamenoista yli puolet sekä ICT-menoista n. 45% kuluu sosiaali- ja terveydenhuoltoon (2010). Kuntarakenteen, sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen kehittämisen arvioidaan lisäävän lähivuosina merkittävästi sähköisen tiedonhallinnan ja tietojärjestelmäratkaisujen kehittämisvaatimuksia. Kehittämisvaatimukset liittyvät esimerkiksi perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon tiivistyvää hallinnolliset rajat ylittävää yhteistyötä tukevien asiakastietojärjestelmien, sekä kansalaisille suunnattujen sähköisten palvelujen kehittämiseen. Sähköisen tiedonhallinnan ja tietojärjestelmäratkaisujen tuloksellinen kehittäminen edellyttää alueellista ja valtakunnallista yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Koska kasvavat vaatimukset ja organisaatio- ja palvelurakenteen muutokset aikaansaavat tarpeen arvioida nykyisten yhteistyöverkostojen ja toimintamallien kehittämistä, päätti Kuntaliiton johtoryhmä kokouksessaan käynnistää kuntasektorin sosiaali- ja terveyspalveluiden ICT-yhteistyön kehittämistä koskevan selvitystyön. Selvitystyötä varten perustettiin Kuntaliiton ja kuntatoimijoiden edustajista koostuva työryhmä. Työryhmä ja työhön osallistuneet asiantuntijat on kerrottu liitteessä 1. Selvitystyön tavoitteeksi asetettiin 1. Kuntatoimijoita koskevan sosiaali- ja terveydenhuollon ICT-kehittämisen ja tähän liittyvän yhteistyön nykytilanteen kuvaaminen 2. Tuottaa yhteinen näkemys sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvän kuntasektorin toimijoiden valtakunnallisen ICT-yhteistyön tavoitteista, kohteista, sekä reunaehdoista 3. Suunnitella ja kuvata yhteistoiminnan tarkempi sisältö, osapuolet, sekä organisointivaihtoehdot ja laatia näiden pohjalta ehdotus jatkotoimenpiteiksi Työ toteutettiin aikataululla Työ käynnistettiin valtakunnallisen ICT-yhteistyön, sekä vastuunjaon nykytilanteen kuvaamisella. ICT-yhteistyön tavoitteiden, yhteistyökohteiden, sekä nykytilaan liittyvien kehittämistarpeiden tunnistamista varten toteutettiin selvitystyöhön nimettyjen edustajien, sekä STM:n nimettyjen asiantuntijoiden haastattelut helmikuun aikana. Haastattelujen yhteenvetoa käsiteltiin sekä jatkotyötä linjattiin työryhmän tapaamisessa Linjausten mukaan yhteistyön kehittämistä koskevien ehdotusten valmistelutyöhön kutsuttiin mukaan myös STM:n asiantuntijoita. Ehdotusten valmistelussa huomioitiin myös kansainvälisiä kokemuksia valtakunnallisen ICT-yhteistyön yhteistoimintarakenteista ja toimintamalleista. Työryhmä kokoontui käsittelemään valmisteltua ehdotusta yhteistyömalliksi ja jatkotoimenpiteiksi Tapaamisen linjausten perusteella sovittiin dokumentoinnista ja jatkokäsittelystä. Tähän raporttiin on koottu keskeisimmät selvitystyön tulokset, sekä työryhmän jatkotoimenpide-ehdotukset. Suomen Kuntaliitto Toinen linja Helsinki PL 200, Helsinki Puhelin Telefax Finlands Kommunförbund Andra linjen Helsingfors PB 200, Helsingfors Telefon Telefax

2 2 2 NYKYTILANNE JA KEHITTÄMISTARPEET 2.1 NYKYTILANNE Kuntasektorin SoTe-ICT-kustannukset olivat 2010 arviolta M, joka oli n. 2% sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannuksista. ICT-kustannusten ja kehittämiseen käytettävissä olevien resurssien näkökulmasta merkittävimmät toimijat ovat suuret kaupungit sekä sairaanhoitopiirit, erityisesti yliopistolliset sairaanhoitopiirit. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmien markkinat Suomessa ovat voimakkaasti keskittyneet kahdelle suurelle toimittajalle. Kuntatoimijoiden välinen valtakunnallinen ICT-yhteistyö on viimevuosina keskittynyt terveydenhuollossa pääosin yhteisten asiakastietojärjestelmien kehittämistyöhön ja rajautunut sairaanhoitopiirien tai suurten kaupunkien sisäiseksi yhteistyöksi. Sosiaalihuollon ICT-kehittämisen osalta on valtakunnallinen yhteistyö ollut vähäistä vuoden 2011 lopussa päättynyttä TIKESOS-hankkeen yhteydessä tapahtunutta yhteistyötä lukuun ottamatta, jonka tulokset ovat toistaiseksi jääneet vain dokumentaatiotasolle. Kansallisen terveyshankkeen ja valtakunnallisen KanTa-hankkeen (eresepti, earkisto) yhteydessä on terveydenhuollon potilastietojärjestelmien käyttäjäorganisaatioiden välistä yhteistyötä tuettu STM:n rahoittamissa nk. Klusterihankkeissa. Klusterihankkeiden päätyttyä on osa potilastietojärjestelmien kehittämisen yhteistoiminnasta kuntatoimijoiden välillä jatkunut, mutta kehittämistyö siirtynyt toimittajavetoiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottamisessa lisääntyneen alueellisen yhteistyön sekä voimaan tulleen terveydenhuoltolain mahdollistaman yhteisen potilastietorekisterin johdosta on alueellisen yhteistyön tarve tietojärjestelmäratkaisujen kehittämiseksi ja yhtenäistämiseksi lisääntynyt. Sote-palveluiden tuottamista koskevan yhteistyön lisääntyminen, terveydenhuoltolain ICT-kehittämistä koskevat vaatimukset sekä sähköisen lääkemääräyksen käyttöönotto, ovat monella alueella saaneet aikaan aiempaa tiiviimpää yhteistyötä myös sähköistä tiedonhallintaa ja tietojärjestelmäratkaisuja koskevissa kysymyksissä. Voimassaolevan lainsäädännön mukaan sähköisen tiedonhallinnan kehittämisen strateginen vastuu on ministeriötasoisen ohjauksen piirissä (mm. laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä, sekä nk. tietohallintolaki). Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelyn, siihen liittyvän tietohallinnon sekä valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käytön ja toteuttamisen suunnittelu, ohjaus on siirtynyt v.2011 toimintansa käynnistäneen THL:n OPER-yksikön vastuulle. Yksikön toiminnan ensivuosien painopiste on valtakunnallisten tietojärjestelmien kehittämistyön ohjauksessa ja käyttöönottojen tukemisessa. Kuntasektorin toimijoiden osallistuminen valtakunnalliseen kehittämistyöhön esim. STM:n ja THL:n vastuulla olevaan kehittämistyöhön tai VM:n SADe ohjelman toimeenpanoon on pohjautunut yksittäisten kuntaorganisaatioiden osallistumisen varaan, eikä vakiintunutta toimintamallia kuntaorganisaatioiden yhteisten linjausten hakemiseksi ole ollut käytössä. ICT-ratkaisujen, sekä toimijoiden välisen yhteistyön ja vastuujaon nykytilaa on kuvattu liitteessä YHTEISTYÖN KEHITTÄMISTARPEET Yhteistyön kehittämistarpeiden tunnistamista varten toteutettiin selvitystyöhön nimettyjen edustajien, sekä STM:n nimettyjen asiantuntijoiden haastattelut helmikuun aikana. Haastatteluista laadittiin yhteenveto, joka on tämän dokumentin liitteenä 3. Haastattelujen perusteella voitiin tunnistaa yhteistyön kehittämistarpeita sekä kuntatoimijoiden ja kansallisten toimijoiden välillä että kuntatoimijoiden välisessä aluerajat ylittävässä yhteistyössä. Kuntatoimijoiden ja kansallisten toimijoiden välinen yhteistyö Haastatteluissa tuli esiin, että kuntatoimijoiden vaikuttamismahdollisuuksia kansallisen kehittämistyön /-strategioiden sisältöön tulisi vahvistaa. Eri tasoilla tapahtuvat kehittämistyö tulisi pohjautua yhteiseen kansallisen tason visioon ja strategisiin yhteisiin tavoitteisiin, jotka tulisi muodostaa kansalaisten ja sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden tarpeista ja lähtökohdista. Mikäli nämä puuttuvat, ei muulle yhteistyölle voi olla edellytyksiä. Tällä hetkellä käynnissä suuri määrä erilaisia kehittämishankkeita, jotka ovat lähteneet liialti yksittäisten ongelmien tai tarpeiden ratkaisemisesta. Näkemysten mukaan sähköisen tiedonhallinnan kehittämisen kokonaisvastuu tulisi jatkossakin olla STM:llä. Tämän johdosta tulisi löytää toimintamalli, jonka avulla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ja organisaatioiden operatiivista johtoa voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin ja varhaisemmassa vaiheessa yhteisten strategisten tavoitteiden muodostamisessa ja palvelutoiminnan kehittämistä tukevien toimenpiteiden linjaamisessa. Sote-palveluiden kehittämistyötä tukevat tiedonhallinnan kehittämislinjaukset eivät synny ainoastaan tietohallintojohdon tai tietohallintoasiantuntijoiden toimesta. Erityisesti perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden näkökulmaa tulisi saada voimakkaammin esiin.

3 3 Lisäksi tunnistettiin, että tietojen käsittelyä koskeva lainsäädäntö on keskeinen nopeita toimenpiteitä ja yhteistyötä vaativa kehittämiskohde. Nykyinen lainsäädäntö on ristiriitaista ja osin vanhentunutta, eikä tavoiteltava tiiviimpi hallinnollisista rajoista riippumaton yhteistyö SoTe-palveluiden tuottamisessa onnistu ilman tietosuojasäädösten kokonaistarkastelua. Kuntatoimijoiden välinen valtakunnallinen yhteistyö Haastattelujen johtopäätöksenä voidaan todeta, että alueellisen yhteistyön merkitys ICT-ratkaisujen kehittämisessä ja yhtenäistämisessä korostuu nykyisestään tulevina vuosina, joka aiheuttaa myös tarpeita valtakunnallisen yhteistoiminnan uudelleenarvioinnille. Myös tietojärjestelmäratkaisujen ja niiden hankintayhteistyön pääpaino on siirtymässä nykyistä vahvemmin alueelliseksi. Haastatteluissa tunnistettiin myös nykyistä tiiviimpi valtakunnallisen yhteistyön tarve, erityisesti suurten kaupunkien ja sairaanhoitopiirien välillä. Vaikka sähköisen tiedonhallinnan ja ICT-ratkaisujen kehittämistarpeet ja tavoitteet ovat enemmissä määrin yhtenäisiä sairaanhoitopiirien ja kuntien sekä eri alueiden välillä, ei vakiintuneita yhteistyömalleja alue- ja ohjelmistotuoterajat ylittävälle eikä kuntien ja sairaanhoitopiirien väliselle yhteistyölle ole viime vuosina ollut. Kehittämistyön hallitsematon pirstoutuneisuus nähtiin tällä hetkellä lähinnä suurten järjestelmätoimittajien etuna. Yhteistyön pohjaksi tulisi saada pysyvät rakenteet, joiden avulla voidaan valtakunnallisesti seurata ja jakaa eri alueilla tapahtuvaan kehittämistyöhön liittyvää tietoa, tunnistaa yhteistyötarpeita ja sopia yhteistyökohteista. Osalla alueista on ICT-yhteistyötä kanavoitu yhteisten alueellisten ICT-yhtiöiden kautta, ja osa yhtiöistä on jo ylittänyt sairaanhoitopiiri/maakuntarajat (esim. MEDI-IT Oy, MEDBIT Oy). Lisäksi suuri osa kuntatoimijoista on liittynyt omistajaksi Kuntien Tiera Oy:öön, jonka ensimmäiset sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät palvelut ovat kehitysvaiheessa. Haastatteluissa nostettiin esiin, että myös kuntien omistamien yhtiöiden välistä epätervettä kilpailua tulisi pyrkiä ehkäisemään luomalla toimintamalli, jonka avulla voidaan sopia myös yhtiörajat ylittävistä yhteistyökohteista. Toimiville yhteistyörakenteille ja toimintamalleille olisi juuri nyt tarvetta, sillä käynnissä on laajoja yhteishankkeita mm. alueellisten potilastietojärjestelmien uudistamis- ja yhtenäistämishankkeet, sähköisten asiointipalveluiden, palvelusetelin ja sähköisen hyvinvointikertomuksen kehittämishankkeet. Valtakunnallisen yhteistyön kohteeksi tunnistettiin erityisesti kansalaisille suunnatut sähköiset palvelut. Palvelujärjestelmän kehittäminen edellyttää kansalaisten oman aktiivisuuden hyödyntämistä omien asioidensa hoidossa. Tässä sähköiset välineet ovat avainasemassa, joiden kehittämisessä valtakunnallinen yhteistyö tulisi olla pidemmälle menevää. Useassa haastattelussa nousi esiin, ettei kokemusten pohjalta vaatimusmäärittely-yhteistyö riitä, jos tavoitteena ovat yhtenäiset ICT-ratkaisut. Yhteisten ratkaisujen saavuttamiseksi tarvitaan tilaajayhteistyötä, yhteishankintoja ja yhteisiä palveluiden järjestäjiä, jotka toimivat neuvottelukumppaneina toimittajien suuntaan. Valtakunnan laajuinen tilaaja-/hankintayhteistyö nähtiin mahdolliseksi ainoastaan rajatuissa yhteistyökohteissa kuten esimerkiksi kansalaisille suunnatuissa sähköisissä palveluissa. 3 KANSAINVÄLISET KOKEMUKSET Työryhmän 21.3 tekemien linjausten mukaisesti huomioitiin yhteistoiminnan kehittämistä koskevassa jatkovalmistelussa myös kansainvälisiä kokemuksia kansallisen tason ICT-yhteistyörakenteista. Jatkotyössä tutustuttiin erityisesti EU-komission 2010 teettämään kansallisten ehealth-strategioiden toimeenpanoa ja kansallisia hallintomalleja koskevaan selvitystyöhön (European countries on their journey towards national ehealth infrastructures, EC 11/2011), sekä käytiin läpi Ruotsin ja Tanskan esimerkit kansallisista yhteistyörakenteista. Myös Viron kansallista yhteistyömallia arvioitiin, mutta johtuen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen keskeisistä eroavaisuuksista, ei mallia arvioitu yhtä tarkasti. Kuvaukset yhteistyörakenteista ovat liitteessä 4. Yhteenveto ja johtopäätökset Yhteenvetona referenssimaista voidaan todeta, että kansalliseen ICT yhteistyöhön osoitetut voimavarat ovat vertailumaissa (Ruotsi, Tanska) merkittävästi suurempia kuin Suomessa. Kehittämisen taustalla on molemmissa maissa selkeästi kumppanuusmallilla laadittu kansallinen strategia, jonka laatimisessa, toimeenpanossa ja seurannassa alueet ja kunnat ovat keskeisessä roolissa. Toimeenpanon onnistumisen edellytyksenä oleva kansallisen tason valmistelu- ja päätöksentekorakenne on kuvausten perusteella selkeä, ja kentän ammattilaisten edustus päätöksenteossa on varmistettu. Molemmissa vertailumaissa kehittämisen strateginen vastuu on ministeriötasoisen ohjauksen piirissä, mutta käytännön vastuuta päätöksenteosta ja yhteistyöstä on siirretty erillisiin yhteistyöorgani-

4 4 saatioihin, joissa palveluntuottajien osallistumismahdollisuudet päätöksentekoon ja toimenpiteiden linjaamiseen sekä seurantaan on voitu varmistaa. Sekä Ruotsissa, että Tanskassa kunnat ja alueet osallistuvat kansalliseen kehittämiseen ja sopivat aluerajat ylittävästä yhteistyöstä erillisen yhteistoimintaorganisaation kautta. Ruotsissa yhteistoimintaorganisaationa toimii Kuntien ja maakäräjien liiton (SKL) yhteydessä toimiva CEHIS (Center För ehälsa i samverkan), jolla on huomattavan laaja rooli myös valtakunnallisen kehittämistyön strategisessa ohjauksessa. Tanskassa yhteistoimintaorganisaationa toimii alueiden liiton yhteydessä toimiva Regional IT-toiminto. Keskeisenä erona THL:n operatiivisen ohjausyksikön toimintaan on Ruotsin ja Tanskan yhteistoimintaorganisaatioissa se, että niiden toiminta perustuu täysin alueellisten ja paikallisten toimijoiden päätöksenteon varaan, eikä näillä ole THL OPER:ia vastaavalla tavalla lainsäädännöllä säädeltyä kansallisen kehittämisen toimeenpanon ohjaustehtävää. Lisäksi yhteistyöorganisaatiot voivat toimia ainoastaan kuntia ja alueita koskevien kehittämiskokonaisuuksien tilaajina. Molemmissa vertailumaissa on lisäksi toimivat kansallisen tason yhteistyöorganisaatiot, jotka toimivat yhteisten kehittämishankkeiden hallinnoijina sekä alueiden ja kuntien yhteisten kansallisten ICTpalveluiden järjestäjinä (Tanska: Medcom,Sundhed.sk. Ruotsi: Inera AB). Kuvausten perusteella yhteistyön pääpaino on terveydenhuollossa ja sosiaalihuoltoa on mukana ainoastaan rajoitetuilta osin. 4 EHDOTUS KANSALLISEN YHTEISTYÖN VAHVISTAMISEKSI 4.1 KANSALLINEN YHTEISTOIMINTARAKENNE JA VASTUUNJAKO Työryhmä ehdottaa, että kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan ja ICTyhteistyön vahvistamiseksi otetaan käyttöön STM:n, THL:n ja kuntatoimijoiden yhteinen vuorovaikutteinen ohjaus- ja päätöksentekorakenne, jonka avulla sekä kuntatoimijoiden välinen että yhteistyö kansallisten toimijoiden kanssa yhteisten tavoitteiden ja kehittämistoimenpiteiden linjaamiseksi vahvistuu. Lisäksi yhteistyömalli mahdollistaa konkreettisista yhteistyökohteista sopimisen, sekä niiden toimeenpanon seurannan nykyistä paremmin. Mallissa strategisen tason johtamisvastuu säilyy STM:llä ja asiakastiedon käsittelyyn liittyvän tietohallinnon operatiivinen ohjaus THL:lla, mutta vahvemman kuntayhteistyön kautta kuntatoimijat saadaan vahvemmin mukaan sekä strategisen että operatiivisen tason yhteistyöhön ja päätöksentekoon. Ehdotettu toimintamalli tukee tietohallintolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietolain valtakunnallista toimeenpanoa, eikä ole ristiriidassa lakisääteisen vastuujaon kanssa. Ehdotukseen sisältyy perustettavaksi Ruotsin ja Tanskan mallin mukaisesti uusi alueiden ja kuntien yhteistyöelin, joka toimii STM:n strategisena kumppanina sekä koordinoi alueiden ja kuntien välistä yhteistyötä yhdessä THL:n kanssa. Yhteistyöelimen ja tähän liittyvän toimintamallin avulla tunnistetaan kehittämistarpeita, valmistellaan ja sovitaan yhteisistä tavoitteista ja yhteistyökohteista sekä koordinoidaan kokonaisarkkitehtuurin, tiedonhallinnan ja tietotekniikkaratkaisujen kehittämistyötä, joka tapahtuu alueiden ja kuntien tietotekniikkayksiköiden ja ICT-yhtiöiden toimesta yhteistyössä kansallisten toimijoiden kanssa. Ehdotettu yhteistyötoiminto ei korvaa kuntien omistamia ICTyhtiöitä tai kilpaile näiden kanssa. Periaatekuva ehdotetusta yhteistyörakenteesta on esitetty ohessa.

5 5 Kansallinen yhteistyörakenne ja vastuunjako 4.2 ALUEIDEN JA KUNTIEN YHTEISTYÖELIN: TEHTÄVÄT JA ORGANISOINTI Ehdotukseen sisältyvän alueiden ja kuntien uuden yhteistyöelimen ja tähän liittyvän toimintamallin avulla on tarkoitus vahvistaa aluerajat ylittävää kuntatoimijoiden välistä ja kansallisten toimijoiden ja kuntatoimijoiden välistä yhteistyötä. Yhteistoimintamallin päätehtäviksi on tunnistettu Kehittämistarpeiden, muutostekijöiden ja yhteistyökohteiden tunnistaminen asiantuntijoiden ja toiminnan johdon verkostojen avulla Kuntatoimijoiden alue/potilastietojärjestelmä/ict-yhtiörajat ylittävässä yhteistyössä tarvittava valmistelu, päätöksenteko ja toimeenpanon seuranta (esim. kuntien omistamien ICTyhtiöiden yhteiset kehittämishankkeet) Kansallista strategista johtamista varten tarvittavan kuntatoimijoiden yhteisen tahtotilan muodostaminen ja linjaaminen, eli käytännössä toimiminen STM:n kumppanina strategisen johtamisen organisoinnissa, kansallisten kehittämishankkeiden/ohjelmien valmistelussa, sekä tukena ICT-kehittämiseen liittyvässä lainsäädäntötyössä THL operatiivisen ohjausyksikön kumppani kehittämishankkeiden valmistelussa ja toimeenpanon seurannassa STM:n ja THL:n kumppani tietohallintolain mukaisen terveys- ja hyvinvointi-kohdealueen kokonaisarkkitehtuurityön organisoinnissa ja toimeenpanossa (yhteys kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurityöhön) yhteistyöelin toimisi lisäksi muodollisena omistajana kuntatoimijoiden yhteisissä (kansallisen tason) SoTe-ICT-ratkaisuissa

6 6 yhteistyömallin päätehtävät Organisointi ja päätöksenteko Kansallisen ICT-yhteistyön lähtökohtana tulee olla toiminnalliset tavoitteet, eivät hallinnolliset rakenteet. Kuitenkin alueiden ja kuntatoimijoiden kansallinen yhteistyö edellyttää sovittua valmistelu- ja päätöksentekorakennetta, joka pohjautuu laadittuun toimintasuunnitelmaan, joka huomioi kuntatoimijoiden vuosisuunnittelusyklit. Alustavan luonnoksen mukaan päätöksentekoa varten muodostettaisiin alueellisten toimijoiden ja suurten kaupunkien organisaatioiden ja SoTe-palveluiden johdosta koostuva edustuksellinen johtoryhmä. Kansalliseen päätöksentekoon osallistuva alueellinen edustus tulisi koota sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen tietohallintoyhteistyön organisointivastuun mukaisesti (nyk. sairaanhoitopiirit, jatkossa mahdollisesti ERVAt tai SoTe-alueet) ja kuntien edustus päätöksenteossa suhteuttaa alueiden edustajien lukumäärän mukaisesti. Yhteisten tavoitteiden linjaamisen ja yhteistyökohteiden päätöksenteon valmistelua varten tulisi organisoida alueellisten toimijoiden ja kuntien (SoTe-) tietohallintojohdosta ja kehittämisasiantuntijoista koostuva ryhmä, jolla olisi päävastuu valmisteluprosessista. Valmistelussa tulisi hyödyntää mm. Kuntaliiton yhteydessä toimivia SoTe-ammattilaisten ja johdon verkostoja, myöhemmin tarkennettavan toimintamallin mukaisesti. Myös tarve uusille tietohallintojohdon tai ja asiantuntijoiden yhteistyöverkostoille tulee arvioida. Valmisteluun tulisi kytkeä myös Kuntien omistamat ICT-yhtiöt. Kansallisen yhteistyön organisointi edellyttää resursointia (alustava arvio käynnistysvaiheen tarpeesta on n.3htv) ja erillisesti organisoitua ja riittävän itsenäistä toimintoa Kuntaliiton tai muun sovitun toimijan yhteydessä. Tarvittava osaaminen ja resursointi tulee yksityiskohtaisemmin arvioida jatkosuunnittelutyössä. Työryhmän ehdotuksessa ei ole otettu kantaa toiminnon rahoitusmalliin, vaan tämä tulee ratkaista jatkotyössä tehtävien ja toimintamallien tarkennustyön yhteydessä.

7 7 4.3 JATKOTOIMENPITEET Mikäli ehdotetun mukaiseen jatkoetenemiseen päädytään, tulisi yhteistyömallin tarkempi suunnittelu ja vaiheittainen toimeenpano käynnistää syksyllä Tarkemmassa suunnittelutyössä tulisi huomioida SoTe-palvelurakenteen ja järjestämisen muutokset, sekä näihin sisältyvät alueelliset ICT-yhteistyövelvoitteet. Yhteistyön osalta tulisi liikkeelle kuitenkin päästä jo ennen tulevien sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteiden ja järjestämisen vastuiden selviämistä. Jatkotoimenpiteiden käynnistäminen edellyttää ehdotuksen käsittelyä sairaanhoitopiirien johtajat RY:n ja suurten kaupunkien sosiaali- ja terveysjohdon kanssa, sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton päätöksentekoelimissä.

8 8 Liite 1: Selvitystyöhön nimetty työryhmä ja työhön osallistuneet asiantuntijat Työryhmä Hannu Leskinen, Sairaanhoitopiirin johtaja, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ermo Haavisto, Johtajaylilääkäri, Carea Yrjö Koivusalo, Tietohallintojohtaja, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Martti Pysäys, Tietohallintojohtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Päivi Sannola, Tutkimus- ja kehitysjohtaja, Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi Antti Iivanainen, Terveysasemien johtaja, Helsingin kaupunki Vesa Komonen, Suunnittelupäällikkö, Tampereen kaupunki Toni Suihko, Tietohallintojohtaja, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Petri Pekkala, Tietojärjestelmäjohtaja, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveys KY Matti Franck, Tietohallintojohtaja, Espoon kaupunki Juhani Heikka, Tietohallintojohtaja, Oulun kaupunki Pekka Kantola, Palvelujohtaja, Kuusamon kaupunki Päivi Koivuranta-Vaara, Hallintoylilääkäri, Kuntaliitto, Sosiaali- ja terveysyksikkö Karri Vainio Erityisasiantuntija, Kuntaliitto, sosiaali- ja terveysyksikkö Heikki Lunnas Tietoyhteiskunta-asiain päällikkö, Kuntaliitto Kauko Hartikainen Erityisasiantuntija, Kuntaliitto, sosiaali- ja terveysyksikkö Erja Wiili-Peltola Erityisasiantuntija, Kuntaliitto, sosiaali- ja terveysyksikkö STM:stä valmisteluun kutsutut asiantuntijat Hannu Hämäläinen, Erityisasiantuntija Anne Kallio, Kehittämispäällikkö Annakaisa Iivari, Neuvotteleva virkamies STM:stä selvitystyön yhteydessä haastatellut asiantuntijat Timo Keistinen, Lääkintöneuvos Päivi Voutilainen, Sosiaalineuvos Tiina Pesonen, Tietojohtaja Klaus Halla, Kehitysjohtaja

9 Kuntasektorin SoTe ICTyhteistyöselvitys Liite 2: Nykytilanne Tarkastettu

10 1. Tietojärjestelmäratkaisut ja ICT-kustannukset 2. ICT-palveluiden tuottaminen ja yhteistyön organisointi nykytilassa 3. Kansallisen kehittämisen vastuut ja ohjauksen organisointi 4. Yhteistyöhön vaikuttavia kehitysnäkymiä

11 1. Tietojärjestelmäratkaisut ja ICTkustannukset

12 Kuntasektorin SoTe-ICT-kustannukset ja tietohallinto 2010 Organisaatiotyyppi Tietohallintomenot SoTetietohallintomenot Tietohallinnon erityispiirteitä Yliopistolliset sairaanhoitopiirit (5) Muut sairaanhoitopiirit (15) Suuret kaupungit (11 suurinta) Keskisuuret ja pienet kunnat, SoTekuntayhtymät n.123m /v n.123m /v Erilliset tietohallintoyksiköt,suuret kehitysresurssit,palveluiden järjestäminentilaaja-tuottajamallin mukaisesti 15% 32% n.85m /v n. 85M /v Erilliset tietohallintoyksiköt, Keskisuuret kehitysresurssit 10% 22% n.280m /v n.97m /v Tietohallinto organisoitu pääosin konsernitasoisena. Osalla SoTe sektoreilla omat 35% 26% tietohallintoyksiköt. Tilaajatuottaja-malli käytössä. Suuret kehitysresurssit, joista vain osa kohdistuu sosiaali- ja terveydenhuoltoon n.250m /v n.75m /v Pienimmillä toimijoilla sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto sivutoimista tai osana kunnan/kuntayhtymät muuta 30% 20% tietohallintoa. Rajalliset kehitysresurssit Muut KYt 10% Kuntatoimijat yhteensä n. 827M /v n m /v Kunnat ja kuntayhtymät vastaavat pääosin itse tietojärjestelmäratkaisujen kehittämisestä ja käytöstä aiheutuvista kustannuksista. Sosiaali- ja terveysministeriö on osallistunut valtionavustuksilla sähköisen potilaskertomuksen ja valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden (KanTa-palvelut) kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Kuntaliiton tekemän selvityksen (Kettunen, 2011) mukaan kuntasektorin ICT-kustannukset olivat vuonna 2010 yhteensä 827M, josta sosiaali- ja terveydenhuollon osuus on n. 45% ( M /v). Sairaanhoitopiirien ICT-kustannukset olivat selvityksen mukaan 208M /v. ICT-kustannusten näkökulmasta merkittävimmät sosiaali- ja terveydenhuollon ICT-toimijat ovat suuret kaupungit (11) ja yliopistolliset sairaanhoitopiirit, joiden osuus SoTe-ICT kustannuksista on yhteensä n. 60%. Suurilla kaupungeilla ja yliopistollisilla sairaanhoitopiireillä arvioidaan olevan myös laajimmat tietohallinnon kehittämisresurssit. Kuntien ja kuntayhtymien tietohallintotoimintoja ja ICT-palveluiden järjestäminen ja tuottaminen on tällä hetkellä organisoitu erilaisin järjestelyin. Erityyppisillä ja kokoisilla organisaatioilla tietohallinnon organisoitumisaste sekä sähköisen tiedonhallinnan ratkaisujen ja niihin liittyvien arkkitehtuurien ja toimintamallien kehittämiseen käytettävissä olevat resurssit vaihtelevat huo-mattavasti. Kettunen, Kuntien tietotekniikka 2010 (Kuntaliitto 2011) TAPAS-projekti (Kuntaliitto 2011)

13 Abilita (Abilita) Effica (Tieto) Esko (PPSHP) GFS (Logica) Mediatri (Mediconsu lt) Pegasos (Logica) Uranus (Logica) Terveydenhuollon potilaskertomusjärjestelmät 2011 Muut sairaanhoitopiirit (15) Organisaatiotyyppi Yliopistolliset sairaanhoitopiirit (5) Terveyskeskukset/ suuret kunnat (11 suurinta) Terveyskeskukset/ keskisuuret ja pienet kunnat, SoTekuntayhtymät Muita SoTe-ohjelmistoja X X Kymmeniä erikoisala ja toimintokohtaisia terveydenhuollon erillisjärjestelmiä, keskeisimmät laboratoriotoiminnan ja kuvantamisen tietojärjestelmät. Potilasasiakkaiden sähköisiä palveluita rajatussa käytössä X X X Kymmeniä erikoisala ja toimintokohtaisia terveydenhuollon erillisjärjestelmiä, keskeisimmät laboratoriotoiminnan ja kuvantamisen tietojärjestelmät. Potilasasiakkaiden sähköisiä palveluita rajatussa käytössä X X X Muutamia terveydenhuollon toimintakohtaisia tietojärjestelmiä, keskeisimmät suun terveydenhuollon ja työterveydenhuollon ohjelmistot. Sosiaalipalveluissa käytettäviä useita ohjelmistoja. Kuntalaisen/potilasasiakkaan sähköisiä palveluita rajatussa käytössä X X X X X Muutamia terveydenhuollon toimintakohtaisia tietojärjestelmiä, keskeisimmät suun terveydenhuollon ja työterveydenhuollon ohjelmistot. Sosiaalipalveluissa käytettäviä useita ohjelmistoja. Osalla toimijoista Kuntalaisen/potilasasiakkaan sähköisiä palveluita rajatussa käytössä Julkisessa terveydenhuollossa on käytössä 7 nk. ydinpotilastietojärjestelmäohjelmistoa, joista kahden käyttäjäkunta ja toiminnallisuudet rajoittuvat sairaanhoitopiirien tuottamaan erikoissairaanhoitoon (Logican Uranus-järjestelmä ja Pohjois-pohjanmaan sairaanhoitopiirin Esko-järjestelmä). Tiedon Effica-järjestelmä, sekä Mediconsultin toimittama Mediatri-järjestelmä ovat käytössä sekä sairaanhoitopiireissä, että terveyskeskuksissa. Logican Pegasos- ja GFS-järjestelmät sekä Abililitan järjestelmä ovat käytössä ainoastaan pääasiassa perusterveydenhuollon palveluita tuottavissa terveyskeskuksissa. TAPAS-projekti (Kuntaliitto & VM, 2011)

14 Terveydenhuollon potilaskertomusjärjestelmät 2011 Terveyskeskukset 2% Sairaanhoitopiirit 20% 28% Abilita Effica ORGANISAATIOT 5% Effica Esko 16% 52% GFS Mediatri Pegasos 20% 55% Mediatri Uranus 2% 1% 37% 6% 5% 50% Abilita Effica GFS Mediatri Pegasos VÄESTÖ 51% 14% 32% Effica Esko Mediatri Uranus Tiedon ja Logican toimittamien järjestelmien markkinaosuus julkisen terveydenhuollon ydinpotilaskertomusohjelmistoista käyttäjäorganisaatioiden lukumäärän mukaisesti laskettuna terveyskeskuksissa 82% ja väestön mukaan laskettuna 92%. Vastaavat luvut ovat sairaanhoitopiireissä 75% (organisaatiot) ja 83% (väestö) 3% KunTo-toimiston selvitys (Kuntaliitto 2011)

15 Terveydenhuollon potilaskertomusjärjestelmät 2011 Terveydenhuoltolain ( ) mahdollistama yhteinen potilastietojärjestelmä Terveyskeskukset Sairaanhoitopiirit Tarkasteluajanjaksolla alueellisesti yhtenäiset potilastietojärjestelmät lisääntyneet voimaan tulleen terveydenhuoltolain nojalla sairaanhoitopiirin alueen toimintayksiköiden potilasasiakirjat muodostavat yhteisen potilastietorekisterin. Alueellisesti yhteiseen tietojärjestelmään ja tietokantaan pohjautuvia toteutuksia toistaiseksi neljän sairaanhoitopiirin alueella KunTo-toimiston selvitys (Kuntaliitto 2011)

16 Terveydenhuollossa käytettäviä erillisjärjestelmiä Ydinpotilaskertomusjärjestelmien lisäksi organisaatioissa käytetään kymmeniä erikoisala- ja toimintokohtaisia erillisjärjestelmiä Muut alueellisesti ja paikallisesti käytössä olevat terveydenhuollon tietojärjestelmät voidaan jakaa tiettyä palvelua tai hoidon erityisvaihetta tukeviin järjestelmiin (kuten suun terveydenhuolto, työterveydenhuolto, leikkaussali, anestesia, tehohoito, synnytys), kliinisiin tukipalveluihin (kuten radiologia ja laboratorio), sekä muihin terveydenhuollon tukipalveluihin (kuten sairaala-apteekki, laitosinfektiot). Esim. Työterveyshuollon käytössä on 8 järjestelmää ja suun terveydenhuollon käytössä on 6 järjestelmää. Terveydenhuoltospesifisten tietojärjestelmien lisäksi organisaatioissa käytetään erilaisia hallinnon tietojärjestelmiä ja yleisiä tietoteknisiä tukipalveluita (esim. materiaalihallinto, henkilöstöhallinto, laskutus, taloushallinto, infrastruktuuripalvelut), jotka ovat yhteisiä terveyskeskuksissa usein kunnan muiden toimialojen kanssa. TAPAS-projekti (Kuntaliitto & VM, 2011) KanTa-liittymäarkkitehtuuri, (YSHP-klusteri 2009)

17 Sosiaalitoimessa käytettäviä asiakastietojärjestelmiä 2011 Lähes kaikilla kyselyyn osallistuneilla kunnilla ja kuntayhtymillä on käytössään jokin asiakastietojärjestelmä sosiaalipalvelujensa toteuttamisessa. Efficaa käytetään erityisesti kotipalveluissa, kasvatus- ja perheneuvonnassa sekä vanhusten laitos- ja asumispalveluissa. Pro Consona puolestaan on käytössä erityisesti lasten päivähoidossa, toimeentulotuessa, sosiaalityössä, lastensuojelussa ja vammaispalveluissa. Näiden lisäksi kuntien ja kuntayhtymien sosiaalitoimet ilmoittavat käyttävänsä 21 muuta asiakas- tai potilastietojärjestelmää. Muutamat kunnat ylläpitävät itse omaa asiakastietojärjestelmäänsä Kärki, Laaksonen, Hyppönen. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö sosiaalihuollossa vuonna THL, 2012

18

19 2. ICT-palveluiden tuottaminen ja yhteistyön organisointi nykytilassa

20 Sairaanhoitopiirien tietohallintoyhteistyöryhmittymiä Proxit: Alun perin Tieto Oyj:n Effica-järjestelmän ympärille 2004 perustettu sairaanhoitopiirien yhteishanke. Hankkeen tarkoituksena oli muodostaa tilaajapuolen klusteri, jolla on enemmän painoarvoa kehittämistyössä järjestelmän toimittajan suuntaan. V mukana 11 sairaanhoitopiirejä, sekä osa näiden alueella toimivista terveyskeskuksista. Osapuolten tavoitteena on laajentaa yhteistyötä Effica-järjestelmän kehittämistyön koordinoinnista myös muihin ICT-kehittämistä koskeviin kysymyksiin. Yhteistyön hallinnoijana toimii kuuden sairaanhoitopiirin omistama tietotekniikkayhtyö MEDI-IT Oy. Proxit-yhteistyössä mukana olevien sairaanhoitopiirien alueella asuu yhteensä n. 32% väestöstä. YSHP-yhteistyö: Yliopistolliset sairaanhoitopiirit aloittivat potilashallinnon ja potilaskertomusjärjestelmien kehittämisyhteistyön 1990-luvulla. Vuodesta 2005 alkaen yliopistollisten sairaanhoitopiirien Uranus-järjestelmän (nyk. toimittaja Logica Suomi Oy) kehittämiseen keskittyneessä yliopistollisten sairaanhoitopiirien klusterihankkeessa pyrittiin toteuttamaan Uranusjärjestelmän tietosisällön yhdenmukaistaminen kansallisten määritysten mukaisiksi. Yhteistyö on jatkunut Uranus-järjestelmän ja sairaanhoitopiirien kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen ympärillä. Yhteistyössä mukana olevien sairaanhoitopiirien alueella asuu yhteensä n. 51% väestöstä. Proxit-yhteistyö YSHP-yhteistyö ESKO-yhteistyö KEKSI-yhteistyö ESKO-yhteistyö: Yhteistyön ESKO-potilaskertomusjärjestelmän ympärillä. Tietojärjestelmän toimittajana toimi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Yhteistyössä mukana olevien sairaanhoitopiirien alueella asuu yhteensä n. 14% väestöstä. KEKSI-yhteistyö: KEKSI-hanke on Kaakkois-Suomen, Itä-Savon ja Etelä-Savon alueella toimiva yhteisprojekti, jonka tavoitteena on mahdollistaa yhteismitallinen kansalaisen monikanavainen asiointi terveyden- ja sosiaalihuollon asiakkaille organisaatiorajoista riippumatta, potilaan suostumuksella ja tietosuojanäkökohdat huomioiden. Hankkeessa on mukana neljä sairaanhoitopiiriä, joiden alueella asuu yhteensä n. 9% väestöstä Valtionavustukset sosiaali- ja terveydenhuollon IT-hankkeissa (VTV, 2012)

21 Kuntien valtakunnallisia tietohallintoyhteistyöryhmittymiä KuntaIT-toiminta: Sisäasiainministeriöön vuonna 2006 perustettu ja valtiovarainministeriöön vuonna 2008 siirretty KuntaIT-yksikkö ohjaa kuntasektorin verkostomaista Tietohallintoyhteistyötä. Toiminnan painopiste on kuntien palvelutoiminnassa, jonka uudistamista edistetään tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen. KuntaIT:n sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä kehittämishankkeita ovat olleet mm. asiakaspalvelukeskushanke ASPA, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvointipalveluhanke Kohti kumppanuutta, Sosiaali- ja terveystoimen tietojohtamisen hanke SoTe-tietojohtaminen, sekä kuntien tietojärjestelmäarkkitehtuurien kehittäminen. Yhteistyötä on toteutettu ensisijassa suurimpien kaupunkien välillä. Hankkeissa on ollut lisäksi mukana yksittäisiä keskisuuria kaupunkeja sekä sairaanhoitopiirejä KuntaIT-toiminta sulautettiin 2011 loppuvuodesta perustettuun VM:n JulkICT-toimintoon. Oulu A A 6pack /kuusikkokunnat 11 suurinta Kuntien arkkitehtuuri Yhteisten potilastietojärjestelmien kehittämisyhteistyö: STM:n rahoittamien nk. Klusterihankkeiden (Pegasos,GFS,Mediatri,Abilita) päätyttyä ei potilastietojärjestelmien käyttäjäorganisaatioiden välillä ole ollut tilaajien toimesta organisoitua yhteistyötä. Kehittämisryhmät ovat olleet toimittajavetoisia. Effica-järjestelmän suurimmista terveyskeskuskäyttäjäorganisaatioista vain osa on mukana sairaanhoitopiirien kautta organisoidussa yhteistyössä. Esimerkiksi suurimmat käyttäjät Oulu ja Espoo eivät ole mukana,ja Jyväskylän terveyskeskuskin vain välillisesti (sairaanhoitopiirin osallistumisen kautta). Muu yhteistyö: KuntaIT-toiminnan lisäksi on suurten kaupunkien tietohallintojohdon välillä toiminut 6- ja 11- suurimman kunnan verkostot, joiden avulla on koordinoitu yhteistyötä. 7 suurella kaupungilla käynnissä sähköisen palveluseteliratkaisun kehittämiseen tähtäävä hanke Tampere Pori A A Jyväskylä A Turku A A Helsinki,Espoo Vantaa A Kotka A A Lahti Kouvola Kuopio A Varkaus A Heinola A Lappeenranta Valtionavustukset sosiaali- ja terveydenhuollon IT-hankkeissa (VTV, 2012). JulkICT-työryhmän loppuraportti (VM, 2011)

22 Helsinki Espoo Tampere Vantaa Turku Jyväskylä Oulu Pori Lappeenranta Lahti Kuopio Kouvola Kainuu Joensuu Vaasa Hämeenlinna Seinäjoki Rovaniemi Salo Kotka HUS Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Satakunta Päijät-Häme (SOTE) Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Kanta-Häme Pohjois-Karjala Vaasa Etelä-Karjala (SoTe) Lappi Etelä-Savo Kainuu Keski-Pohjanmaa Länsi-Pohja Itä-Savo Yhteistyöryhmät, hankkeet ja osapuolet Kunnat Sairaanhoitopiirit ja SoTe KY:t YSHP-yhteistyö X X X X X Proxit V V V X X X X X X X X X X X ESKO-yhteistyö X X X X 6pack X X X X X X 11pack X X X X X X X X X Kuntien arkkitehtuuri X X X X X X X X X X X KEKSI X X X X X X Kohti kumppanuutta X X X X X X ASPA X SoTe-Tietojohtaminen X X X X X X X X Palveluseteli X X X X X X X Sairaanhoitopiirivetoinen Yhteistyön pääpaino tällä hetkellä tuotepohjaisuudessa tai eri ryhmittymien sisäisessä yhteistyössä Kuntavetoinen X V Organisaatio osapuolena yhteistyössä/hankkeessa Organisaatio mukana välillisesti yhteistyössä/hankkeessa

23 SoTe-toimialoille palveluita tuottavia kuntien omistamia ICT-palvelukeskuksia Pohjois-Karjalan Tietotekniikka Oy Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy on vuodesta 2009 nykyisessä muodossaan toiminut omistajiensa (maakunnan kaikki kunnat ja kuntayhtymät) voittoa tuottamaton kehittämisyhtiö, jonka tehtävänä on toimia maakunnan kuntien ja kuntayhtymien yhteisen tietoliikenteen ja yhteisten tietoteknisten palvelujen kehittäjänä, toteuttajana ja ylläpitäjänä. Yhtiö vastaa käytännössä lähes kaikista omistajiensa tietohallinto- ja tietoliikennepalveluista. Sen liikevaihto on noin 7 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä on noin 100. Medi-IT Oy Istekki Oy Istekki Oy on Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin vuonna 2009 perustama yhtiö. Yhtiön toimialana on tuottaa julkiseen terveydenhuoltoon ja kuntien toimintaan liittyvien ja yhteistyötä tukevien informaatioteknologian ja lääketieteellisen tekniikan palveluja. Yhtiön nykyisiä palveluja ovat mm. järjestelmiin liittyvät ylläpito- ja tukipalvelut, palvelin- ja konesalipalvelut, verkko- ja tietoliikennepalvelut, ICThankintapalvelut sekä erilaiset ratkaisujen toteuttamiseen liittyvät palvelut, kuten konsultointi-, projekti- ja käyttöönottopalvelut. Yhtiön henkilöstön määrä on noin 160. HUS-Tietotekniikka Vuonna 2001 perustetun Medi-IT:n omistavat Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kuntayhtymä, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Toiminta keskittyy kuntien, kuntayhtymien ja julkisen terveydenhuollon ja sosiaalitoimen organisaatioiden tietotekniikkapalvelujen kehittämiseen ja ylläpitoon. Henkilöstön määrä on noin 50. HUS-Tietotekniikka on vuonna 2009 toimintansa aloittanut HUS-konsernin liikelaitos, joka kuntayhtymän lisäksi toimittaa tietohallinnon palveluita sen yhteistyökumppaneille, liikelaitoksille ja tytär- ja osakkuusyhteisöille. Liikelaitoksen palveluksessa oli vuoden 2010 lopussa lähes 200 henkilöä ja liikevaihto on noin 55 miljoonaa euroa. Sen palveluvalikoimaan kuuluvat tietojärjestelmä- ja konesalipalvelut, perustietotekniikan palvelut, tietotekniikan koulutus- ja käytön tukipalvelut sekä asiantuntijapalvelut. LapIT Oy LapIT Oy on Pohjois-Suomen kuntien ja kuntayhtymien omistama IT-alan palveluyritys. Asiakkaina ovat kuntasektorin, julkishallinnon, pk-sektorin ja terveydenhuollon paikalliset organisaatiot ja yritykset. Yrityksen liikevaihto on noin 5,5 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä noin 50. Medikes Sairaanhoitopiirin omistama liikelaitos MediKes on Keski-Suomen maakunnan terveydenhuollon alueellinen toimija, joka huolehtii potilastietojärjestelmien yhtenäistämisestä, aluetietojärjestelmien rakentamisesta ja ylläpidosta sekä yhteyksistä kansallisiin palveluihin. Medbit Oy Medbitin asiakkaat ovat pääsääntöisesti yhtiön osakkeita omistavia kuntia ja kuntayhtymiä Lounais-Suomessa. Medbit toimii asiakkaiden yhteisenä tietohallinto-osaajana ja edunvalvojana muiden IT-yritysten suuntaan. Yrityksen liikevaihto on noin 32 miljoonaa euroa ja henkilöstö noin 150. Oulun Tietotekniikka Oulun Tietotekniikka liikelaitos tuottaa tietoteknisiä palveluja Oulun kaupunkikonsernille sekä lähikunnille ja kuntayhtymille. Sen liikevaihto on noin 15 miljoonaa euroa ja henkilöstö noin 80. Kuntien Tiera Oy Kuntasektorin tietohallintoyhteistyötä varten syyskuussa 2010 perustetun Kuntien Tiera Oy tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa kehittämistä ohjaavien kokonaisarkkitehtuurien mukaisia yhteisiä tietojärjestelmäpalveluja. Tieran tavoitteena on tiivistää kuntatoimijoiden välistä yhteistyötä kokoamalla kansallisen, alueellisen ja paikallisen tietohallinnon tarpeet ja -resurssit uudella tavalla osaksi kansallista kehittämis- ja toteutusverkostoa. Kuntien Tiera Oy toimii kuntakentän sataprosenttisessa omistuksessa. Tieran omistajina oli kuntatoimijaa ja 30 kuntayhtymää. Laskennallinen väestöpeitto on yli 46% JulkICT-työryhmän loppuraportti (VM, 2011)

24 3. Kansallisen kehittämisen vastuut ja ohjauksen organisointi

25 Kehittämisen lakisääteisiä vastuita VM Huolehtia julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurista (Tietohallintolaki) Julkisen hallinnon yhteentoimivuuden kuvausten laatiminen ja ylläpito (Tietohallintolaki) Yhteisten palveluiden ohjaus (Tietohallintolaki) STM sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedon sähköisen käsittelyn ja siihen liittyvän tietohallinnon strateginen suunnittelu, ohjaus ja valvonta sekä päätöksenteko merkittävien tietohallintohankkeiden kokonaisrahoituksesta (Asiakastietolaki) Toimialansa tietohallinnon ja tietohallintohankkeiden ohjaus. Huolehdittava, että sen toimialalle laaditaan ja ylläpidetään sen toimialan tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kuvaukset ja määritykset (Tietohallintolaki) THL vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedon sähköisen käsittelyn, siihen liittyvän tietohallinnon ja valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käytön ja toteuttamisen suunnittelusta, ohjauksesta ja seurannasta (THL-laki) vastaa sähköisen lääkemääräyksen ja tässä laissa tarkoitettujen valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käytön ja toteutuksen suunnittelusta ja ohjauksesta (Laki sähköisestä lääkemääräyksestä) THL (jatkuu..) voi antaa tarkempia määräyksiä potilastietojärjestelmien ja potilasasiakirjojen tietorakenteista sekä muusta kuin edellä tarkoitetusta tietojen luokittelusta (Asiakastietolaki) tehtävänä on määrittää valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen toteutuksen edellyttämät tietosisällöt, käsitemallit ja toimintaprosesseja tukevat tietorakenteet. Lisäksi THL vastaa koodistopalvelun sisällöstä (asiakastietolaki) vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedon sähköisen käsittelyn, siihen liittyvän tietohallinnon, 14 :ssä tarkoitettujen valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen ja yhteisten hallinnonalakohtaisten tietovarantojen käytön ja toteuttamisen suunnittelusta, ohjauksesta ja seurannasta (asiakastietolaki) Vastaa operatiivisesta hankehallinnasta, tietosisällöistä, käsitemalleista ja toimintaprosesseja tukevista tietorakenteista (asiakastietolaki) toimia tilastolain (280/2004) 2 :n 2 momentissa tarkoitettuna tilastoviranomaisena ja ylläpitää alan tiedostoja ja rekistereitä siten kuin niistä erikseen säädetään sekä huolehtia tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä (THL-laki) kehittää ja ylläpitää sosiaali- ja terveysalan keskeisiä termejä, määrityksiä ja luokituksia (THL-laki) JulkICT-työryhmän loppuraportti (VM, 2011)

26 KanTa-hanke SaDe-ohjelma Sosiaalihuolto Toimintasuunnitelma 2012 (vahvistamaton versio ) Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon operatiivisen ohjauksen yksikkö, THL

27 Kansallisen tason hankerajat ylittävät ohjaus/johtoryhmät Poikkihallinnollinen Sosiaali- ja terveydenhuolto VM Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta (JUHTA) STM SoTe sähköisen tietohallinnon neuvottelukunta Strateginen Operatiivinen THL Koodistopalvelun johtoryhmä OPER TOIMINNAN VAKIINTUMISTA THL:SSÄ VALMISTELEVA OHJAUSRYHMÄ SOTE TIETOHALLINNON OPERATIIVISEN YHTEISTYÖN YHTEISTYÖRYHMÄ THL OPER ITprojektien ohjausryhmä Edustajien lukumäärä Viranomaiset Kuntaliitto Sairaanhoitopiirit Kunnat ja muut kuntayhtymät Etujärjestöt (muut kuin KL) Muut Kaste2 Muut Kaste2 KanTa SADe Kaste2?? Tilastoinnin ja tietovarantojen kehittäminen Kansalliset ohjelmat, hankkeet ja projektit Muut Muut Muut Jne.

28 VM STM THL THL THL Ryhmä Tehtävä Määräaika Julkisen tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan NVK OPER TOIMINNAN VAKIINTUMISTA THL:SSÄ VALMISTELEVA OHJAUSRYHMÄ SOTE TIETOHALLINNON OPERATIIVISEN YHTEISTYÖN YHTEISTYÖRYHMÄ THL OPER ITprojektien ohjausryhmä THL Koodistopalvelun johtoryhmä 1) edistää julkisen hallinnon toimintatapojen ja palvelujen tuotantotapojen uudistamista tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä tavoitteena varmistaa julkisten palvelujen saatavuus, tehokkuus ja laatu koko maassa 2) toimia johtoryhmänä valtiovarainministeriön asettamalle sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmalle (SADe-ohjelma) sen toimikauden ajan. 3) toimia tarvittaessa ohjausryhmänä valtiovarainministeriössä tapahtuvalle muulle julkisen hallinnon sähköiseen asiointiin ja tietohallinnon kehittämiseen sekä kuntien verkostomaiseen tietohallintoyhteistyöhön liittyvien tehtävien valmistelulle 4) antaa julkisen hallinnon tietohallintoa koskevia julkisen hallinnon suosituksia (JHS) 5) edistää julkisen hallinnon perustietovarantoja hallinnoivien organisaatioiden yhteistyötä sekä parantaa perustietovarantojen yhteen toimivuutta ja tietojen saatavuutta 6) osallistua julkisen hallinnon tietohallintoyhteistyötä koskevien valtion- ja kunnallishallinnon järjestelyjen valmisteluun ja tehdä siitä ehdotuksia 7) tehdä ehdotuksia tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen ja julkisen tietohallinnon kehittämisen kannalta tärkeistä selvitys-, pilotti- ja kehittämishankkeista 8) edistää tietoturvaa ja -suojaa sekä hyvää tiedonhallintatapaa julkisen hallinnon toimintatavoissa 9) seurata eri ministeriöiden kohdentamaa, kuntien toimintaa ohjaavaa tietohallintohankkeiden rahoitusta ja tehdä siitä ehdotuksia 10)tehdä vuosittain kohdissa 1-9 tarkoitettujen tehtävien hoitamista koskeva toimintasuunnitelma 11)suorittaa muut neuvottelukunnan toimialaan kuuluvat valtiovarainministeriön itse tai neuvottelukunnan esityksestä määräämät tehtävät /29 1) edistää valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen toteutusta ja kehittämistä sekä palvelujen käyttäjien sähköisten tietojärjestelmien yhtenäistämistä ja kehittämistä; 2)osallistua sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon alaan kuuluvien säädösten, ohjeiden ja määritysten valmisteluun sekä seurata ja arvioida niiden kehittämistarpeita; 3)seurata ja arvioida valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen toteutuksen, talouden ja muiden voimavarojen sekä käyttäjämaksujen kehitystä; 4) seurata sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon alaan kuuluvaa kansainvälistä kehitystä; sekä )hoitaa muut sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelukunnalle antamat valmistelutehtävät /17 1) ohjata OPER-yksikön toiminnan vakiintumista 2) varmistaa, että uudet tehtävät (käyttöönottojen tuki, sosiaalialan tiedonhallinta) integroidaan hallitusti ja saumattomasti OPER-yksikön toimintaan 3) linjata yksikön vakiintuvan toiminnan strategiaa, organisaatiota ja johtamisjärjestelmää 4) varmistaa, että OPER-yksikön vakiintuvasta toiminnasta viestitään monipuolisesti /12 1) toimia yhteistyöryhmään kutsuttujen keskinäisenä tiedonvaihdon foorumina ja ylläpitää yhteistä tilannekuvaa 2) tehdä käytännön yhteistyötä valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen operatiivisissa asioissa 3) toimia äkillisissä erityistilanteissa koordinoivana yhteistyöfoorumina 4) tunnistaa potentiaalisia ongelmatilanteita ja esittää niille ratkaisuja 5) seurata ja tukea osaltaan valtakunnallisia tietojärjestelmien käyttöönottoja 6) käsitellä OPERin toimintaan liittyviä yhteistyökysymyksiä osana toimintasuunnitelmien valmistelua ja seurantaa. 1) Toimia ohjausryhmään kutsuttujen keskinäisenä tiedonvaihdon foorumina ja ylläpitää yhteistä tilannekuvaa projektien etenemisestä 2) Tehdä ja edistää käytännön hankkeisiin ja projekteihin liittyvää yhteistyötä valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen operatiivisissa asioissa 3) Toimia yhteisten projektien resursointiin, rahoitukseen tai aikataulutukseen liittyvissä erityistilanteissa ITprojektien ohjausryhmään kutsuttujen koordinoivana yhteistyö- ja päätöksentekofoorumina 4) Tunnistaa IT-projektien riskejä kuten potentiaalisia ongelmatilanteita ja esittää niille ratkaisuja 5) Sopia esiselvitysten laatimisesta, projektien valmistelusta ja projektien aloittaimisesta, hyväksyä projektisuunnitelmat ja projektisuunnitelmien muutokset, projektien päättäminen sekä loppuraportit 6) Sopia projektien rahoittamisesta ja resutrssien kyätöstä tehtävään varattujen määrärahojen puitteissa 7) Hyväksytä tietojärjestelmien toteutuksessa käytettävät määrittelyt / /4 1) ohjaa ja koordinoi koodistopalvelutoimintaa 2) käsitellä ja hyväksyä koodistopalvelinjakeluun ehdolla olevat koodisto 3) antaa näkemyksensä koodistopalvelutoiminnan kehittämiskysymyksiin /22 Kuntaedustajia (ml. Kuntaliitto)

29 Keskeisiä sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian kehittämiseen ja hyödyntämiseen liittyviä hankkeita/ohjelmia Tavoite: Tieto ja tietojärjestelmät saatetaan asiakkaiden ja ammattilaisten tueksi Budj. (osaohjelma)? Valtionavustukset kuntatoimijoille:? Tavoite: Uuden sukupolven sosiaali- ja terveyspalvellujen toiminamalli ja sitä tukevat ICT-ratkaisut Budj.? Valtionavustu ksen kuntatoimijoil le:? Tavoite: Asiakastiedot käyttöön KanTa-palveluiden avulla 2015 mennessä Budj: n.17m /v Valtionavustukset kuntatoimijoille: n. 3,7M /v KANTA Kaste AVAUS Tavoite: kansalaisille helppokäyttöisiä palveluja oman hyvinvoinnin ja terveyden hoitoon ja asiointiin Budj (SoTe): Ka 3,3M /v Kustannukset kunnille n M /v SADe Valtionavustukset kuntatoimijoille: n.1m /v (osa yhteistä määrittelyä ) Kustannukset kunnille yht.?

30 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Keskeisimmät SoTe-palveluihin liittyvät kohdealueet: (Ehdotus: Kuntaliitto) Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka avulla koordinoidaan ja tuetaan julkisen hallinnon organisaatioiden kokonaisarkkitehtuurin kehittämistä. Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri toimii arkkitehtuurihierarkian ylimpänä arkkitehtuurina. Se määrittää julkisen hallinnon arkkitehtuurikokonaisuuden rakenteen, ohjaa ja linjaa alempien tasojen ja yksittäisten julkisen hallinnon organisaatioiden arkkitehtuurien kehittämistä sekä tarjoaa käytettäväksi yhteisesti hyödynnettäviä arkkitehtuurielementtejä. Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin kuvaus on jaettu osa-alueisiin. Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri koostuu kaikille julkisen hallinnon organisaatioille yhteisestä kokonaisarkkitehtuurista, toiminnallisten kohdealueiden kokonaisarkkitehtuureista sekä hallintosektorikohtaisista kokonaisarkkitehtuureista. Kohdealuejako on tehty toiminnallisin perustein siten, että yhteen kuuluva looginen kokonaisuus muodostaa kohdealueen. Kullakin kohdealueella on nimetty vastuutaho, joka koordinoi kohdealueen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja toteuttamisen. Kunkin julkisen hallinnon organisaation on toimintansa kehittämiseksi laadittava kokonaisarkkitehtuuri ja otettava sen ylläpitämiseksi käyttöön arkkitehtuurin hallintamalli. sp

31 Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Organisointiehdotus: Kuntaliitto toimii kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurin omistajana ja hallinnoijana Kuntien edustajista kootaan kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurin johtoryhmä ja muut tarvittavat ryhmät. Valtiovarainministeriön JulkICT-toiminto nimeää edustajan kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurin johtoryhmään Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurin johtoryhmä nimeää tarvittavat kuntaedustajat julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin johtoryhmään, kohdealueiden ohjausryhmiin ja arkkitehtuuriryhmiin. Toteutuksessa hyödynnetään kuntien omistamia ICT-palvelutuottajia

32 4. Yhteistoimintaan vaikuttavia kehitysnäkymiä

33 ICT:n hyödyntämiselle asetettavat vaatimukset ja odotukset lisääntyvät, mutta kuntien taloustilanne ei mahdollista merkittäviä lisäsatsauksia. Organisaatio- ja palvelurakenteiden, sekä prosessilähtöistä palvelukokonaisuuksien kehittämisen vaikutuksesta SoTe-tiedonhallinnan ratkaisut enenevässä määrin organisaatiosta riippumattomia, eivät enää esim. perusterveydenhuolto/erikoissairaanhoito/sosiaalihuolto-kohtaisia. Tulossa olevat SoTe-rakenneuudistukset luovat merkittäviä uusia kehittämis- ja yhtenäistämistarpeita, sekä muuttavat nykyisiä toimijaverkostoja. Kasvavat yhteiset kehittämisvaatimukset samansuuntaisia (esim. alueellinen tiedonsiirto, sähköinen asiointi, palveluseteli, sähköinen hyvinvointikertomus, SoTe-tietojohtaminen). Kunta- ja palvelurakennetta, sekä SoTe-palveluiden järjestämistä koskeva lainsäädäntö voimakkaassa muutoksessa. Tiedonhallintaa koskevan lainsäädännön kokonaistarkastelu tulisi kytkeä em. muutoksiin. TAPAS-projekti (Kuntaliitto & VM, 2011) Kuntaliitto 2012

34 Muistio KV,KH,EWP Kuntasektorin SoTe-ICT-yhteistyöselvitys LIITE3 Yhteenveto asiantuntijahaastatteluissa esitetyistä näkemyksistä ICT-yhteistyön tulee lähteä yhteisestä visiosta ja yhteisistä tavoitteista Haastatteluissa tuli selkeästi esiin, että tietojärjestelmäratkaisujen ja tiedonhallinnan kehittämistä koskevan yhteistyön tulisi lähteä yhteisistä tavoitteista ja yhteisestä visiosta. Erityisesti tulisi tunnistaa ja yhteisesti hyväksyä tietotekniikkaratkaisuille ja niiden hyödyntämiselle asetettavat tavoitteet, esim. potilasturvallisuuden ja toiminnan tuottavuuden parantaminen tiedon saatavuuden ja prosessien tuen avulla). Jos nämä puuttuvat, ei muulle yhteistyölle voi olla edellytyksiä. Visiota ja yhteistä strategiaa tulisi rakentaa puhtaalta pöydältä, eikä tarkastella ainoastaan nykyisten ratkaisujen kautta. Yhteisen vision ja tavoitteiden muodostamisessa tulisi hyödyntää operatiivisen johdon, palvelutoiminnan asiantuntijoiden ja IT- asiantuntijoiden verkostoja (eivät synny ainoastaan tietohallintojohdon/asiantuntijoiden voimin). Kuntakentän yhteiset tavoitteet tulisi saada liitettyä osaksi valtakunnallisia strategisia tavoitteita. Keskeisten strategisten tavoitteiden tulee olla valtakunnallisesti yhteisiä Kansallisesti on tällä hetkellä käynnissä suuri määrä erilaisia kehittämishankkeita, jotka toimivat ilman yhtenäistä visiota ja strategiaa. ICT-ohjausjärjestelmä on yhä pirstoutunut, ja valtakunnallisessa kehittämisessä on lähdetty liialti yksittäisten ongelmien tai tarpeiden ratkaisemisesta. Tiedonhallinnan strategista merkitystä ei ole aiemmin ymmärretty osana sote-palvelujärjestelmän strategista kehittämistyötä, joka on aiheuttanut usein tilanteita, jossa valtakunnallinen tiedonhallinnan kehittäminen laahaa perässä palvelutoimintaa koskeviin uudistuksiin nähden. Sähköisen tiedonhallinnan kehittämisen kokonaisvastuun tulee jatkossakin olla ministeriötasoisen ohjauksen piirissä (STM,VM). Nykyään tietoteknologian hyödyntäminen liittyy kiinteänä osana SoTe-palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen. Tästä syystä tiedonhallinnan näkökulma tulisi liittää erottamattomaksi osaksi myös sote-palvelujärjestelmän ja hyvinvoinnin kehittämistyötä; tästä strateginen ohjausvastuu on sosiaalija terveysministeriöllä. Tulisi löytää jatkuva toimintamalli, jonka avulla kuntatoimijoiden näkemyksiä voitaisiin hyödyntää vahvemmin strategisten tavoitteiden ja toimenpiteiden linjaamisessa sekä toimeenpanon seurannassa. Kuntatoimijoiden vaikuttamismahdollisuutta parannettava ja yhteistyötä lisättävä valtakunnallisessa strategisessa kehittämistyössä Kuntatoimijoiden aktiivista (ei ainoastaan reaktiivista) yhteistyötä ja vaikuttamista hankkeiden ja kehittämisohjelmien valmisteluun tarvitaan. Kuntatoimijoiden tulisi päästä nykyistä paremmin ja aikaisemmassa vaiheessa vaikuttamaan kehittämistyön /-strategioiden sisältöön. Valtiovallan näkökulma tulee usein korostuneena esiin, vaikka kehittämisen kohteena ovat kuntatoimijoiden tuottamat palvelut, joihin liittyvä paras asiantuntemus on kuntakentän organisaatioilla. Kuntatoimijoiden mielipidettä kysytään nykyään lähinnä vain lausuntopyyntöjen yhteydessä, eikä lausuminen ei useinkaan vaikuta. Erityisesti perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden, sekä keskeisten toiminnallisesti integroitujen palvelukokonaisuuksien (esim. kotihoito) ja näihin liittyvien prosessien näkökulmaa tulisi saada voimakkaammin esiin. Peruspalveluissa on suuret volyymit ja suurin käyttäjäkunta, mutta osallistuminen valtakunnalliseen kehittämistyöhön on tarpeettoman heikkoa. Suomen Kuntaliitto Toinen linja Helsinki PL 200, Helsinki Puhelin Telefax Finlands Kommunförbund Andra linjen Helsingfors PB 200, Helsingfors Telefon Telefax

35 2 Vaikuttamismahdollisuudet pitäisi turvata myös valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden jatkokehittämistä koskevissa kysymyksissä, sekä STM:n vastuulla olevan kokonaisarkkitehtuurityön organisoinnissa. Osa haastatelluista toi esille, etteivät julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitteet ja toimeenpanomalli ole vielä kuntaorganisaation näkökulmasta konkretisoituneet. Tietojen käsittelyä koskeva lainsäädäntö keskeinen kehittämiskohde Lainsäädäntö on keskeinen nopeita toimenpiteitä ja yhteistyötä vaativa, kaikille kuntatoimijoille yhteinen osa-alue. Tämän selvitystyön lopputuloksena voisi olla lisääntynyt vaikutusmahdollisuus lainsäädännön kehittämistyöhön. Kuntaliitto olisi lainsäädännön kehittämisessä luonteva toimija ja kuntien edunvalvoja. Lainsäädäntöä pitäisi pystyä uudistamaan kuntalaisten etujen mukaiseksi. Ristiriitaista normiohjausta tulisi purkaa ja säädöksiä tulisi yhdenmukaistaa. Lainsäädäntö tekee tietojen hyödyntämisestä yli palvelurajojen usein tarpeettoman hankalaa. Ongelmana on, ettei tietoja pystytä hallinnoimaan (mm. kokonaislääkitys) ja palvelukokonaisuuksia kehittämään kokonaisvaltaisesti. Nykyiset tietojärjestelmäratkaisut ja lainsäädäntö pikemminkin kannustavat osa-optimointiin. Eriytynyt ja osaoptimoitu lainsäädäntö tukee myös järjestelmätoimittajien intressejä (rahastusta). Nykylainsäädäntö tarpeettoman yksityiskohtaista joka saa aikaan järjestelmistä kömpelöitä. Alueellisen yhteistyön merkitys korostuu, alueellista yhteistyötä tulee tukea valtakunnallisesti Alueellisen yhteistyön toimintamalleja tulisi kehittää ja lisäksi tulisi tuoda hyviä yhteistyön organisoinnin toimivia käytäntöjä voimakkaammin esiin. Alueellisille yhteistyömalleille pitäisi saada valtakunnallista tukea. Haastatelluista suurin osa oli sitä mieltä, että yhteistyön painopiste tulisi olla jatkossa nykyistä voimakkaammin alueellisessa yhteistyössä, ja että tavoitteena tulisi olla yhteiset alueelliset tietojärjestelmäratkaisut. Useampien näkemysten mukaan yhteistyössä tulisi huomioida alueen kaikki toimijat, ei ainoastaan sairaanhoitopiirejä ja keskuskaupunkeja. Pienten kuntatoimijoiden kehittämisresurssit ovat vähissä ja tiiviimmällä yhteistyöllä pitäisi pystyä tukemaan myös näitä kuntia. Uutta orastavaa alueellista yhteistyötä on syntynyt viimeaikoina, mm. KanTa-hankkeen myötä. Erityisvastuualuetasoisen yhteistyön ja yhteisten tietojärjestelmäratkaisujen merkitys nähtiin korostuvan erityisesti terveydenhuollon tietojärjestelmäratkaisujen kehittämisessä ja ICT-palveluiden tuottamisessa. ERVA-tasoisen yhteistyön arvioitiin korostuvan myös valmisteilla olevassa SoTe-lainsäädännössä, joka vaikuttaa myös ICT-kehittämisen vastuukysymyksiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon välisen toiminnallisen integraation näkökulmasta puolestaan tietohallintoyhteistyön tiivistämistarve painottuu maakuntatasoon. Erityisesti kaupunkien edustajat painottivat sitä, että perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon näkökulmaa alueellisessa kehittämistyössä ja tähän liittyvässä yhteistyössä tulisi vahvistaa. Tietojärjestelmäratkaisuilla tulee korjaavien SoTe-palveluiden tuottamisen lisäksi tukea ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen tähtäävää toimintaa, jonka vuoksi kokonaisuutta tulee voida tarkastella sosiaali- ja terveystoimen ratkaisuja laajemmin. Alueelliseen yhteistyöhön liittyen tulee tunnistaa, ettei operatiivisten järjestelmien tarvitse olla kaikilta osin yhteisiä. Keskeistä on saada kytkettyä alueellisia osaamisverkostoja yhteen, ja muodostaa tietojärjestelmäratkaisuista alueellista yhteistyötä tukeva yhteentoimiva kokonaisuus. Nykyisin tarpeettoman suuri osa voimavaroista kuluu perusinfrastruktuurin pyörittämiseen, joten tulisi myös etsiä nykyistä laajapohjaisempia ICT-palveluiden järjestämismalleja, jotta resursseja voitaisiin voimakkaammin kohdentaa kehittämistyöhön. Alueellisen yhteistyön tiivistämisen tukemiseksi tarvittaisiin myös hankintalainsäädännön arviointia ja yhteishankintamenettelyiden kehittämistä, jotta nykyistä laajemmat alueelliset yhteishankinnat olisivat käytännössä mahdollisia. Kuntatoimijoiden yhteistyön tiivistämistarpeet tunnistetaan, yhteistyökohteena erityisesti kansalaisille suunnatut sähköiset palvelut Haastattelujen perusteella on tunnistettavissa myös nykyistä laajapohjaisemman kuntayhteistyön tarve. Kehittämistyön hallitsematon pirstoutuneisuus nähdään tällä hetkellä lähinnä suurten järjestelmätoimittajien etuna. Eri yhteistyöryhmät, kuten yliopistopiirit ja suuret kaupungit tulisi saada kytkeytymään valtakunnalliseen yhteistyöhön. Yhteistyön traditio on ollut erilainen, mutta nyt yhteistyötä tulisi tarkastella muuttuvan

36 3 asetelman pohjalta. Erityisen tärkeää on, että yhteistyöselvitys toteutetaan rakentavassa hengessä, eikä luoda vastakkainasettelua kuntien ja valtion välille. Erityisesti kansalaisten sähköiset palvelut nostettiin esiin yhteistyökohteena, jossa valtakunnallinen yhteistyö voisi olla pidemmälle menevää (myös hankinta/järjestämisyhteistyö). Osa haastateltavista oli sitä mieltä, että sähköisten palvelujen tavoitteiden ja vaatimusten määrittely ja niihin liittyvä konseptointi on riittävä yhteistyön laajuus ja varsinaiset toteutukset voidaan jättää alueellisesti tai paikallisesti hankittavaksi toteutettavaksi. Kuntatoimijoiden välistä yhteistyötä tukevat rakenteet puuttuvat Osa aiemmista valtakunnallisista yhteishankkeista (esim. KuntaIT) ovat kehittämisvaiheen jälkeen jääneet omilleen, kun hankkeiden jälkeistä omistajaa ei ole löytynyt. Tällä hetkellä ei valtakunnallisella tasolla ole toimivia rakenteita, jotka tukisivat yhteisten tarpeiden ja tavoitteiden tunnistamista, kehittämishankkeiden omistajuutta ja koordinaatiota, sekä kehittämistyön tuotosten omistajuutta. Yhteistyön pohjaksi tulisi saada pysyvät rakenteet, joiden avulla yhteistyötarpeet tunnistetaan ja kehittämistyön kohteet sovitaan, joiden avulla kehittäminen toteutetaan ja jonka perusteella kehittämiskustannukset jaetaan. Varsinaisten yhteistyön kohteiden tulisi olla konkreettisia ja pelkistettyjä. Yhteisesti sovituille jo toimiville rakenteille olisi juuri nyt tarvetta, sillä käynnissä on laajoja yhteishankkeita, kuten suurten kaupunkien palvelusetelin kehittäminen ja sähköinen hyvinvointikertomus. Löyhä yhteistyö ei riitä yhtenäisten ratkaisujen saavuttamiseksi Useassa haastattelussa nousi esiin, ettei löyhä yhteistyö ja yhteiset vaatimusmäärittelyt riitä, jos tavoitteena ovat yhtenäiset ICT-ratkaisut. Tällöin tarvitaan yhteishankintoja ja yhteisiä palveluiden järjestäjiä, jotka toimivat neuvottelukumppaneina toimittajien suuntaan. Hankintayhteistyössä myös mahdollisuuksia, näkemykset yhteistyön laajuudesta vaihtelevat Tarvittavan hankintayhteistyön laajuudesta ilmeni näkemyseroja. Osalla sairaanhoitopiireistä omat IT yhtiöt hoitavat hankintaroolia nyt ja yhteistyö on jo ylittänyt sairaanhoitopiiri/maakuntarajat (MEDI-IT Oy ja Medbit Oy). Suurin osa näki alueellisen tason riittäväksi hankintayhteistyön osalta. Osa haastatelluista toi esiin, että on hyväksyttävä se, ettei koko valtakunnan laajuista tilaaja/hankintayhteistyötä saada aikaiseksi, kuin korkeintaan yksittäisissä kohteissa. Toisaalta kaksi haastatelluista toi esiin laajemmat yhteistyötarpeet/mahdollisuudet. Muutamissa haastatteluissa tuotiin esiin, että tuotteistettavissa olevat ratkaisut, joilla on yhteinen arkkitehtuuri, voivat olla myös valtakunnallisten yhteishankintojen kohteena. Tulisi kuitenkin huomioida, etteivät yritykset saa hankinta- ja järjestämisyhteistyön kautta hallitsevaa markkina-asemaa. Mikäli hankintayhteistyöhön lähdetään, tulisi arvioida puitejärjestelyn mahdollisuudet, sekä mahdollisuus valita kilpailutuksen pohjalta useampia ratkaisutoimittajia. Osa haastatelluista painotti, että kuntaomisteisten yhtiöiden välistä liiallista kilpailua tulisi pyrkiä ehkäisemään, ja jättää kilpailu ohjelmistotoimittajien väliseksi. Tunnistettiin myös, että alue/elinkeinopolitiikka vaikuttaa myös SoTe-ICT-palveluiden hankkimiseen/järjestämiseen liittyvään valtakunnalliseen yhteistyöhön. Kuntien Tieran roolista esitettiin poikkeavia näkemyksiä. Kuntien Tieran fokus SoTe-ICT-palveluiden kehittäjänä ja järjestäjänä ei ole toistaiseksi tarkentunut. Muuta: Pääkaupunkiseudulla valmisteltava järjestelmähankinta tunnistettiin valtakunnallisesti erittäin merkittäväksi ja tuloksia tästä odotetaan mielenkiinnolla. Hankkeessa mukana olevat kunnat kattavat yli 20 % Suomen väestöstä ja lisäksi HUS on valtakunnallinen toimija. Koska vaikutukset ovat valtakunnallisia, aktiivista tiedonjakoa tähän liittyen toivottiin. Aktiivisella tiedonjaolla ja yhteistyöllä tulisi luoda edellytyksiä toteuttaa alueellisia yhteistoteutuksia myös muilla alueilla.

37 4 Haastattelut ja niihin osallistuneet henkilöt Pvm Organisaatio Osallistujat Kuntaliiton osallistujat Tampereen kaupunki Vesa Komonen, Juha Vasala ja Virva Laine KV,KH Oulun kaupunki Juhani Heikka, Keijo Koski KV,EWP PPHSP Hannu Leskinen, Juha Korpelainen KV,EWP KSSHP Martti Pysäys KV,KH PHSOTEY Petri Pekkala KV,KH Carea Ermo Haavisto KV,KH Espoon kaupunki Matti Franck KV,KH EKSOTE (puhelimitse) Toni Suihko KV,KH 2.3. Kuusamon Kaupunki (puhelimitse) Pekka Kantola KV,KH 2.3. Helsingin kaupunki Antti Iivanainen KV,EWP 5.3. VSSHP Yrjö Koivusalo KV,EWP 5.3. Turun Kaupunki Päivi Sannola KV,EWP

38 Kuntasektorin SoTe ICTyhteistyöselvitys Liite 4: Kansainväliset esimerkit ja kokemukset kansallisen tason SoTe-ICTyhteistoimintarakenteista

39 Komission selvityksessä tunnistettuja menestystekijöitä EU-komission 2010 teettämässä selvityksessä arvioitiin EU-maiden kansallisia ehealth strategioiden toimeenpanoa ja hallintomalleja (ehealth governance). Selvityksessä tunnistettiin seuraavia menestystekijöitä» Johtaminen ja selkeät tavoitteet Johtamisjärjestelmän tulee olla toimiva. Tiedonhallinnan kehittämisen tavoitteiden tulee olla johdettu terveyspoliittisista tavoitteista. Tavoitteiden tulee olla selkeitä.» Fokus ammattilaisten ja sidosryhmien tarpeissa ja sitouttamisessa Huolellinen suunnittelu, organisointi ja sidosryhmien osallistumismahdollisuuksien turvaaminen ovat keskeisiä menestystekijöitä Osana hallintomallia neuvonantajaryhmät» Luottamus kansallisiin yhteistoimintarakenteisiin ja tietoturvaan Tietosuoja ja vastuukysymykset ovat mukana» Infrastruktuuriratkaisujen luotettavuus» Alueellinen yhteistyö hajautetussa palvelujärjestelmässä Hajautetuissa palvelujärjestelmissä tulisi kansallisen yhteistyön fokus olla yhteentoimivuudessa ja alueellisten ratkaisujen yhdistämisessä» Kouluttamiseen panostaminen» Toimeenpanon seuranta ja vaikutusten ja tulosten systemaattinen arviointi etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

40 Kansainväliset referenssi ohjaus- ja yhteistoimintamallit Kriteetit referenssimaille» SoTe-ICT:n edelläkävijämaita» Hajautettu SoTe-palveluiden järjestäminen» Kansallis-alueellinen tietojärjestelmäkokonaisuus» Dokumentaatiota ja/tai muuta tietoa saatavilla Ehdotukset» Ruotsi» Tanska» Viro (palvelurakenne selkeästi poikkeava, ei arvioitu yhtä tarkasti) etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

41 Ruotsi» Ruotsissa maakäräjät rahoittavat terveydenhuollon (verotusoikeus), kunnat sosiaalipalvelut mm. kotihoidon etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

42 RUOTSI Ohjaus- ja yhteistoimintarakenne Social Departement (sosiaaliministeriö) Reference group National High-Level Group for ehealth ehealth strategia LPY Famna (non profit Health And social Services) Socialstyrelse (Sosiaalihallitus) Kansalliset tietorakenteet ja sanastot Sosiaali- ja terveydenhuolto Center for ehealth in Sweden (SKL) Board SoTe sähköisen tietohallinnon Strategic advisory neuvottelukunta committee Executive Office Arkkitehtuuri Alueiden ja kuntien yhteistyö-organisaatio, joka mm. vastaa kehittämistyön ohjauksesta ja yhteisten ratkaisujen tilaamisesta n.25 työntekijää SKL (Kuntien ja maakäräjien liitto) Edustajien lukumäärä Valtion viranomaiset Kuntien/alueiden liitto Alueet Kunnat Etujärjestöt (muut kuin KL) Muut Alueet 21 (6 Sairaanhoitopiiriä) Kunnat 290 INERA AB (Yhteisten SoTe ICT-palveluiden järjestäjä, ja kehittämishankkeiden käytännön toteuttaja). 135työntekijää, n. 40M /v

43 Tanska etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma»Tanskassa valtio rahoittaa pääosin terveydenhuollon, kunnat sosiaalipalvelut mm. kotihoidon

44 TANSKA - Ohjaus- ja yhteistoimintarakenne ehealth strategia National Health IT (Serumsinstitut) Regional Health IT (Alueiden liitto) Edustajien lukumäärä Board Neuvottelukunta ( standardit ja arkkitehtuuri ) Kansallinen standardointi valtakunnallisten rekistereiden ja järjestelmien konsolidointi,uudet valtakunnalliset ICT-ratkaisut Ohjausryhmä IT5 (alueiden tietohallintojohtajat) Aluerajat ylittävän yhteistyön vauhdittaminen ja koordinointi. 3henkeä Kommuner (Kuntaliitto) Kuntien edustaminen strategisessa johtamisessa Valtion viranomaiset Kuntien/alueiden liitto Alueet Kunnat Etujärjestöt (muut kuin KL) Muut MedCom Ministeriön,alueiden ja kuntaliiton rahoittama yhteisten linjausten toimeenpanoorganisaatio, jolla vahva rooli yhteentoimivuusasioissa Henkilöstöä n.35 Alueet 5 Kunnat 98 Sundhed.dk Alueiden,ministeriön ja kuntaliiton yhteisomisteinen säätiö, joka vastaa yleisen terveystiedon sähköisestä jakelusta,sähköisen terveydenhuollon kansalaisasioinnin ja ammattilaisten välisen viestinnän palveluista. 40henkeä & 8M /v

45 Esim. alueiden yhteinen vuosikello investointien suunnittelulle (case Tanska) Lokakuun alku Investointien suunnittelu käynnistyy alueilla Syyskuu Talousarviot hyväksytään Alueellisessa päätöksenteossa Joulukuun alku Investointisuunnitelmien vertailu, yhteisten hankkeiden tunnistaminen ja priorisointi National health IT Regional Health IT Ohjausryhmä Tietohallintojoh tajat IT5 Tammikuun alku Alueet Alueet Kesäkuu Alueiden viimeistelevät hanke/investointiesitykset päätöksentekoa varten Yhteisten hankkeiden priorisointi ja käsittely tietohallintojohtajien ryhmässä Huhtikuun loppu Ohjausryhmän käsittely ja a) ehdotus uusista priorisoiduista hankkeista, sekä b) ehdotus kansallisen tason investoinneista Helmikuun alku Valtuutusten hakeminen uusien yhteishankkeiden käsittelyä varten

46 Viro Yhteinen eterveys-säätiö etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Sisältö Tarve kuntien ja alueiden väliseen yhteistoimintaan tiedonhallinnan kehittämisessä

Lisätiedot

Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti

Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti Terveydenhuollon ATK-päivät 2013 Juha Salmi / Medbit Oy TAUSTAA Kaste2-ohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto

Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Kokemukset ja soveltamisesimerkit Suomessa, SFS seminaari 22.10.2014 26.9.2014 Jyväskylä Tietohallinto Saumattoman

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

AKUSTI-foorumin tavoitteet ja toiminta. Tilanne 11/2014

AKUSTI-foorumin tavoitteet ja toiminta. Tilanne 11/2014 AKUSTI-foorumin tavoitteet ja toiminta Tilanne 11/2014 Mitä tarvitaan? Valtio (STM) YHTEINEN KEHITTÄMISSTRATEGIA - yhteiset tavoitteet - toimenpidesuunnitelma pitkälle aikavälille - asiakas / potilas toimenpiteiden

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Yhteistyöllä eteenpäin. Hanna Menna erityisasiantuntija Kuntaliitto

Yhteistyöllä eteenpäin. Hanna Menna erityisasiantuntija Kuntaliitto Yhteistyöllä eteenpäin Hanna Menna erityisasiantuntija Kuntaliitto Miksi tarvitaan yhteistyörakenne? Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen muutos Tietoteknisten ratkaisujen ja niiden

Lisätiedot

HyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset

HyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset HyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset Alueellisesta palvelusta kansalliseksi palveluksi! Jani Kariniemi 10.9.2013 MEDI-IT LYHYESTI Toiminta on alkanut Kotkassa 1.1.2002 Medi-IT Oy:llä on 8 omistajapiiriä

Lisätiedot

Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa

Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa Juhani Heikka & Markku Huotari, Oulun kaupunki 11.6.2014 TAVOITTEITA TIETOHALLINTOYHTEISTYÖLLE

Lisätiedot

Valtioneuvoston yleisistunto. 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096

Valtioneuvoston yleisistunto. 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096 Valtioneuvoston yleisistunto 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096 Ministeri Vehviläinen Valtiovarainministeriö Neuvottelukunnan asettaminen Julkisen hallinnon tietohallinnon

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Asiakas- ja potilastietojärjestelmäyhteistyön valmistelu. Ari Pätsi, EPSHP & Yrjö Koivusalo, VSSHP

Asiakas- ja potilastietojärjestelmäyhteistyön valmistelu. Ari Pätsi, EPSHP & Yrjö Koivusalo, VSSHP Asiakas- ja potilastietojärjestelmäyhteistyön valmistelu Ari Pätsi, EPSHP & Yrjö Koivusalo, VSSHP 5.5.2015 Kiila yhteistyö Ari Pätsi 5.5.2015 Tavoitteita tulevaisuuden sote-palveluille ja tietojärjestelmille

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus

Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus 1. Millaista yhteistyötä alueellanne tehdään tietohallinnossa erva-laajuisesti (perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto, erikoissairaanhoito)? 2. Entä muilla sote:n osa-alueilla

Lisätiedot

AKUSTI-foorumi yhteistyön muotona

AKUSTI-foorumi yhteistyön muotona AKUSTI-foorumi yhteistyön muotona Minna Saario projektipäällikkö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Yhteistyöllä parempaa sosiaali- terveydenhuollon tietohallintoa - verkostoitumista sähköisiä palvelu Kehittämisen

Lisätiedot

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Kuntien Tiera Oy 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Syyskuussa 2010 perustetun Tieran omistajina on tällä

Lisätiedot

G4 Yliopistosairaaloiden ja keskuskaupunkien yhteistyö. Yrjö Koivusalo tietohallintojohtaja VSSHP

G4 Yliopistosairaaloiden ja keskuskaupunkien yhteistyö. Yrjö Koivusalo tietohallintojohtaja VSSHP G4 Yliopistosairaaloiden ja keskuskaupunkien yhteistyö Yrjö Koivusalo tietohallintojohtaja VSSHP Mikä ihmeen G4? Yliopistosairaanhoitopiirit paitsi HUS: Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois- Pohjanmaa,

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain toimeenpanoa? 14.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka

Lisätiedot

KIILA JA VISIO 2020 SENAATTORITAPAHTUMA. Johanna Hasu/8.5.2014/Kuntatalo Helsinki

KIILA JA VISIO 2020 SENAATTORITAPAHTUMA. Johanna Hasu/8.5.2014/Kuntatalo Helsinki KIILA JA VISIO 2020 SENAATTORITAPAHTUMA Johanna Hasu/8.5.2014/Kuntatalo Helsinki 1 Ei yhteiskunta vaan pyöri sillä tavalla, että mä sulle tässä uudeksi Kiilaksi tai hyvinvointipalveluvisioksi muuttuisin

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

KanTa-kokonaisuus ja kunnat

KanTa-kokonaisuus ja kunnat KanTa-kokonaisuus ja kunnat KanTa earkisto: kansallinen sähköinen arkisto- ja välityspalvelu potilasasiakirjoille eresepti ekatselu kansalaisen katseluyhteys omiin tietoihinsa perustuu lainsäädäntöön liittymisvelvoite

Lisätiedot

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuolto / Määritys Tietohuolto: Organisoitu toiminta, jolla yhteisö huolehtii tarvitsemansa

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri SOTE-uudistuksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri SOTE-uudistuksessa Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri SOTE-uudistuksessa KAOS-tilaisuus: SOTE-toiminnan kehittäminen ja kokonaisarkkitehtuuri ti 21.10 Jukka Lähesmaa, erityisasiantuntija

Lisätiedot

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon

Lisätiedot

Vastaajan taustatiedot

Vastaajan taustatiedot Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesta kokonaisarkkitehtuurista Vastaajan taustatiedot 1. Lausunnon antajan organisaatiotyyppi * kunta sairaanhoitopiiri muu kuntayhtymä yksityinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari Hotelli Lasaretti, Oulu 26.-27.3.2014 Terveyden ja THL Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon operatiivisen ohjauksen

Lisätiedot

SOTE uudistuspäätös ja sen alueelliset ja toiminnalliset vaikutukset erityisesti potilastietojärjestelmien toteutusten kannalta

SOTE uudistuspäätös ja sen alueelliset ja toiminnalliset vaikutukset erityisesti potilastietojärjestelmien toteutusten kannalta Alueiden ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoyhteistyöfoorumi SOTE uudistuspäätös ja sen alueelliset ja toiminnalliset vaikutukset erityisesti potilastietojärjestelmien toteutusten kannalta

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto

Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto Terveydenhuollon Atk-päivät 13.5.2015 Jari Suhonen 5.5.2015 THL / OPER 1 Miksi tarvittiin SuunTa-hanke? Suun terveydenhuollon toimintayksiköiden (julkinen

Lisätiedot

Arkkitehtuurityö kunnassa

Arkkitehtuurityö kunnassa Arkkitehtuurityö kunnassa Varkauden kaupungin kokonaisarkkitehtuuri Petri Kapanen Varkauden kaupunki, Maankäyttö 1 Tietohallintolaki Kokonaisarkkitehtuurin kuvausmenetelmien ja kansallisesti yhteisiksi

Lisätiedot

Terveydenhuollon tietohallintostrategia Suomessaonko sitä ja millainen sen tulisi olla?

Terveydenhuollon tietohallintostrategia Suomessaonko sitä ja millainen sen tulisi olla? Terveydenhuollon tietohallintostrategia Suomessaonko sitä ja millainen sen tulisi olla? Kansliapäällikkö Kari Välimäki 6.11.2008 Stakes auditorio Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiset linjaukset 2015

Lisätiedot

MAAKUNTAVERKKO ESISELVITYKSEN PROJEKTISUUNNITELMA

MAAKUNTAVERKKO ESISELVITYKSEN PROJEKTISUUNNITELMA Pohjois-Savon liitto MAAKUNTAVERKKO Sivu 1 MAAKUNTAVERKKO ESISELVITYKSEN PROJEKTISUUNNITELMA Pohjois-Savon liitto MAAKUNTAVERKKO Sivu 2 1. Tausta Pohjois-Savon liitto rahoitti ajalla 1.2.2006 28.2.2007

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakastietomallin hallinta

Sosiaalihuollon asiakastietomallin hallinta Sosiaalihuollon asiakastietomallin hallinta Jarmo Kärki & Erja Ailio 24.6.2014 Asiakastietomallin hallinta / Kärki & Ailio 1 Esityksen sisältö Millainen ylläpidon ja kehittämisen rakenne on sosiaalihuollon

Lisätiedot

Projektin tilannekatsaus

Projektin tilannekatsaus Kuntasektorin yhteinen KA Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Projektin tilannekatsaus Heini Holopainen Kuntien Tiera Oy heini.holopainen@tiera.fi Sisältö» Taustaa Mitä tarkoitetaan viitearkkitehtuurilla

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan kehittämislinjaukset 2020. Anne Kallio STM

Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan kehittämislinjaukset 2020. Anne Kallio STM Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan kehittämislinjaukset 2020 Anne Kallio STM Kansalliset linjaukset ja toimenpiteet 2012-2015 pääosassa jo tehtyjen linjausten toimeenpano KanTa-palveluiden

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS Järvenpää 25.4.2006 Projektipäällikkö Jarmo Kärki Tikesos-hanke Sosiaalialan tietoteknologiahanke tukee sosiaalialan omista tarpeista lähtevää tietoteknologian

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Alueellisen ja paikallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisvaihtoehdot, TAPAS Projekti. Karri Vainio, Kuntaliitto 24.5.

Alueellisen ja paikallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisvaihtoehdot, TAPAS Projekti. Karri Vainio, Kuntaliitto 24.5. Alueellisen ja paikallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisvaihtoehdot, TAPAS Projekti Karri Vainio, Kuntaliitto 24.5.2011 Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Helsinki 22.01.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat

Lisätiedot

Sähköinen lääkemääräys Käyttöönottojen tilanne ja tuki käyttöönottojen jälkeen

Sähköinen lääkemääräys Käyttöönottojen tilanne ja tuki käyttöönottojen jälkeen Sähköinen lääkemääräys Käyttöönottojen tilanne ja tuki käyttöönottojen jälkeen erespa-loppuseminaari 12.3.2014 Kehittämispäällikkö Riitta Konttinen 12.3.2014 Riitta Konttinen 1 Yksityisen terveydenhuollon

Lisätiedot

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 Sähköinen asiointi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 SOTE- ja aluehallintouudistus Hallituksen SOTE-linjaukset 7.11.2015 / ICT-linjauksia Itsehallintoalueiden

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tiedonhallinnan eteneminen ja organisoituminen

Sosiaalihuollon tiedonhallinnan eteneminen ja organisoituminen Sosiaalihuollon tiedonhallinnan eteneminen ja organisoituminen Minna Saario kehittämispäällikkö Terveydenhuollon Atk-päivät, Sosiaalihuollon sessio 15.5.2012, Helsinki OPER - Toiminnan lähtökohdat Lainsäädännön

Lisätiedot

TIETOJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN VAKAVA JA ONION. Hallintoylilääkäri Juha Korpelainen, PPSHP Projektipäällikkö Markku Huotari, Oulun kaupunki

TIETOJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN VAKAVA JA ONION. Hallintoylilääkäri Juha Korpelainen, PPSHP Projektipäällikkö Markku Huotari, Oulun kaupunki TIETOJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN VAKAVA JA ONION Hallintoylilääkäri Juha Korpelainen, PPSHP Projektipäällikkö Markku Huotari, Oulun kaupunki Kuvataan ja analysoidaan sosiaalija terveydenhuollon alueellisen

Lisätiedot

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma?

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Sähköiset palvelut tulevaisuuden haltuunotto, Rovaniemi 5.6.2013 Ohjelmakoordinaattori Ira Alanko Näkökulmia SADe-ohjelmaan Kuinka toimii valtakunnallinen

Lisätiedot

Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena

Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Strategiatyön vaiheet 1. Kartoitus 2. Visiointi 3. Priorisointi 4. Toimenpiteistä ja vastuista sopiminen 5.

Lisätiedot

Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta

Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta 19.9.2014 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Hankintalainsäädännön uudistaminen Hankintalain uudistaminen - aikataulu

Lisätiedot

Parasta palvelua -ratkaisu. Johanna Mätäsaho johanna.matasaho@tiera.fi 040 670 8448

Parasta palvelua -ratkaisu. Johanna Mätäsaho johanna.matasaho@tiera.fi 040 670 8448 Parasta palvelua -ratkaisu Johanna Mätäsaho johanna.matasaho@tiera.fi 040 670 8448 Kunnat ja kuntayhtymät 2013 40 mrd. 50 % 20 mrd. 2,5 mrd. Palvelusetelit 0,1 mrd. Ostopalvelut 2,4 mrd. Lähteet: kunnat.net/kuntatalouden

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura.

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura. Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Lappeenranta 31.3.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Rahoittaja: Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA KYS-ERVA-alue 1 (7) TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA Sopimus hankkeen hallinnoimisesta ja organisoimisesta KYS-ERVA-alue

Lisätiedot

Talvitakkeja vai tietokoneita? Sosiaalialan tietoteknologiakartoitus

Talvitakkeja vai tietokoneita? Sosiaalialan tietoteknologiakartoitus Talvitakkeja vai tietokoneita? Sosiaalialan tietoteknologiakartoitus Maarit Laaksonen Projektipäällikkö, Tikesos-hanke TEKSTIVIESTIÄÄNESTYS Minkä asiakas- tai potilastietojärjestelmän käytöstä sinulla

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE 7.11.2007 Projektipäällikkö Heli Sahala Tietoteknologian käytön edistäminen sosiaalihuollossa hanke 2004-2007 Sosiaalialan kehittämishankkeen toimeenpanosuunnitelman kehittämishanke

Lisätiedot

Hss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1

Hss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1 Hss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1 Teppo Sulonen, CV 1970 > 70 luku : Opiskelu Tampereen yliopisto Postipankki 80 luku : Ammattilainen Kaikki IT alasta Nokia Data 90 luku : Yrittäjä Avasta Transactions

Lisätiedot

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan, seminaari 4.10.2012/ Katariina Ryhänen, Kuntien Tiera Oy Sisältö: 1. Kuntien Tiera Oy:n yleisesittely 2.

Lisätiedot

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 Tuottajalle asetetut vaatimukset Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista,

Lisätiedot

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. CSC pähkinänkuoressa Valtion

Lisätiedot

Terveydenhuollon ATK-päivät 25.5.2010 Sessio 2: Terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallinen koordinaatio Hallitusneuvos Pekka Järvinen.

Terveydenhuollon ATK-päivät 25.5.2010 Sessio 2: Terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallinen koordinaatio Hallitusneuvos Pekka Järvinen. Terveydenhuollon ATK-päivät 25.5.2010 Sessio 2: Terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallinen koordinaatio Hallitusneuvos Pekka Järvinen Lakimuutokset Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 2014. Alueellista tietohallintoyhteistyötä. Pohjois-Suomesta

Kuntamarkkinat 2014. Alueellista tietohallintoyhteistyötä. Pohjois-Suomesta Kuntamarkkinat 2014 Alueellista tietohallintoyhteistyötä Pohjois-Suomesta TAUSTAA Kansallinen VAKAVA-projekti ja VAKAVA:n tietohallintoyhteistyöprojekti Tietohallintotyön johtaminen ja organisointi OYS-ervan

Lisätiedot

Digitalisaatio sote- ja maakuntauudistuksessa

Digitalisaatio sote- ja maakuntauudistuksessa Digitalisaatio sote- ja maakuntauudistuksessa Varsinais-Suomen kuntapäivä 17.3.2016 Minna Saario Projektipäällikkö, AKUSTI-foorumi Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet Muutoksen lähtökohtia Miten

Lisätiedot

UNA-hanke. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuuden vaatimusmäärittely 24.5.2016

UNA-hanke. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuuden vaatimusmäärittely 24.5.2016 UNA-hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuuden vaatimusmäärittely 24.5.2016 UNA-hankkeen tavoite ja aikataulu Tuottaa organisaatio- ja toimittajariippumaton vaatimusmäärittely asiakaslähtöisten

Lisätiedot

Toimittajatapaaminen Ohjelma

Toimittajatapaaminen Ohjelma Toimittajatapaaminen Ohjelma 1.12.2010, klo: 9:00-12:00 Helsingin yliopisto Yhtiöiden tilannekatsaukset KPK ICT Oy, Antti Kivelä, käynnistämisvaiheen toimitusjohtaja KPK THH Oy, Ari Mäkinen, käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 169/00.04.00/2014 KH 22.09.2014 211 Asian valmistelija: Merja Olenius, kunnanjohtaja, gsm 044 743 2217 Sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Työryhmäraportti Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Tietohallinto päiväys 13.03.2014 1 Yhteenveto Kotkan ja Haminan tietohallintoyksiköt vastaavat

Lisätiedot

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Esimerkkejä eroista: Erikoissairaanhoito Pohjoismaissa Tanska Norja Suomi Ruotsi Alueet Alueet (valtio) Lkm

Lisätiedot

Medbit alueellisena toimijana Satakunnassa

Medbit alueellisena toimijana Satakunnassa Medbit alueellisena toimijana Satakunnassa Kuntainfo, 25.2.2015 Tuire Mikola Arvolupaus on Medbitin brändin lähtökohta ja ydin Miksi? Miten? Mitä? Miksi? Medbit on kokonaisvaltainen sote ICT-ratkaisujen

Lisätiedot

Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä

Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä Terveydenhuollon Atk-pa iva t 12. 13.5.2015 Tampere-talo Jukka Markkanen, Medbit Oy Jyrki Halttunen, Kuntien Tiera Oy Copyright

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tiedosta hyvinvointia 1 Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tenhunen E, Hämäläinen P, Kärki J & Väinälä A Tiedosta hyvinvointia 2 Nykytilan taustalla oleva tietoyhteiskuntakehitys

Lisätiedot

Kansallinen terveysarkisto (KanTa)

Kansallinen terveysarkisto (KanTa) Kansallinen terveysarkisto (KanTa) 28.1.2013 STM, esote Potilastietojärjestelmien kehitys 2 28.1.2013 Text HL7 RIS Potilaskertomus HIS Text HL7 Potilaskertomus HIS Varausten hallinta Text HL7 Pictures

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Onnistunut julkinen hankinta? ICT- Hankintafoorumi. Timo Valli Julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen toiminto

Onnistunut julkinen hankinta? ICT- Hankintafoorumi. Timo Valli Julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen toiminto Onnistunut julkinen hankinta? ICT- Hankintafoorumi Timo Valli Julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen toiminto JulkICT-toiminto ICT-johtaja Timo Valli Osastopäällikön sihteeri Maija Haltia Strateginen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Sote-uudistus Keskeinen sisältö ICT-muutosten suunnittelu. 8.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM

Sote-uudistus Keskeinen sisältö ICT-muutosten suunnittelu. 8.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sote-uudistus Keskeinen sisältö ICT-muutosten suunnittelu 8.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sote-uudistus, IT-jaos Puheenjohtaja Maritta Korhonen, kehittämispäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Muokkaa perustyylejä naps. Muokkaa tekstin perustyylejä napsauttamalla

Muokkaa perustyylejä naps. Muokkaa tekstin perustyylejä napsauttamalla Muokkaa perustyylejä naps. Yhteisiä ratkaisuja Muokkaa perustyylejä naps. TUOTAMME informaatioteknologian ja lääketieteellisen tekniikan palveluja sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan. TARJOAMME keskeisten

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot