HAAPA-HANKKEET

Transkriptio

1 HAAPA-HANKKEET KOOSTE KUNTIEN KEHITTÄMISHANKKEISTA TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT PL 32 (Aleksanterinkatu 4) PB 32 (Alexandersgatan 4) AND THE ECONOMY Valtioneuvosto Statsrådet P.O. Box 32 (Aleksanterinkatu 4) Puh Tfn FI Government Faksi (09) Fax (09) Tel Fax Euroopan pakolaisrahasto Europeiska flyktingfonden Euroopan pakolaisrahasto Europeiska flyktingfonden European refugee fund

2 2 Hankkeen toteuttaja: Kuopion kaupunki, Koulutuspalvelukeskus, Kalevalan koulu Hankkeen nimi: KO-PI-NA-LA, kotoutetaan pian naiset ja lapset Tavoite: Tukea haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten myönteistä kehitystä ja perheiden yhteyttä toiminnallisten menetelmien avulla. Kehittää viranomaisten, kuten sosiaalitoimen, nuorisotoimen ja koulutoimen asiantuntijuutta pakolaistyössä. Hankeorganisaatio: Koulutuspalvelukeskus, Kalevalan koulu. Hankkeeseen osallistuvat 2 opettajaa sekä 1 perhetyöntekijä. Pääsääntöinen hankekumppani on pakolaisyksikkö ja tarvittaessa myös sosiaalitoimi ja nuorisotoimi (mm. leiritoiminnassa). Tyttöjen talo - kolmannen sektorin toimijana- pyritään kytkemään toimintaan mukaan. Aikataulu: Rahoitus: ,00 EUR Hanketyöntekijät: Krista Tarkiainen, puh , krista.tarkiainen@kuopio.fi Anna-Kaisa Launonen, puh , anna-kaisa.launonen@kuopio.fi Kuopion kaupunki on sitoutunut vastaanottamaan 65 henkilöä vuodessa. Maahantulleiden terveydentila on kuitenkin ollut niin huono, että vastaanottoa on rajoitettu 45 henkilöön/vuosi. Kalevalan koulussa toimii Kuopion kaupungin keskitetty maahanmuuttajaopetus (16% oppilaista maahanmuuttajataustaisia; näistä suurin osa pakolaistaustaisia). Maahanmuuttajalapset sekä äidit tulevat usein vaikeista oloista, pakolaisleireiltä, ja ovat kokeneet väkivaltaa. Suomessa heillä ei ole sukulaisverkostoja. Äitien on vaikea verkostoitua muiden vanhempien kanssa ja saada näin tukea vanhemmuuteen. Tämä heijastuu myös lapsiin, esim. läksyt jäävät tekemättä. Tältä pohjalta on syntynyt tarve: toteuttaa perheluokkatoimintaa vanhempien ja lasten kanssa. Perheluokkaan lapsi tulee vanhemman kanssa. Siellä henkilöstö ohjaa äitejä tekemään töitä, leipomaan tms. lapsensa kanssa, samalla myös äiti oppii suomen kieltä. Kasvatukseen liittyvistä pulmista keskustellaan yhdessä kaikkien äitien kanssa ja keskustelua ohjaa opettaja tai perhetyöntekijä. Samalla perhetyöntekijä saa arvokasta tietoa perheen tilanteesta ja äidit saavat vertaistukea toisiltaan. Lapsi on perheluokassa 6-8 viikkoa (4h/viikko) käynnistää äiti- kerho tukemaan kotoutumista ja perheen hyvinvointia. Äitikerhossa keskustellaan, tehdään yhdessä ruokaa tai puuhastellaan jotain yhdessä suunniteltua toimintaa. Samalla käydään läpi naiseuteen, menneisyyteen, tulevaisuuteen ja äitiyteen liittyviä kysymyksiä (2h/viikko). käynnistää KOTO-paja oppilaiden kanssa. KOTO-pajassa tehdään läksyt, tutustutaan toisiin ja saadaan toiminnallisuuden ja keskustelun avulla tukea kehitykseen (2h/viikko). Järjestää äideille ja haavoittuvassa oleville ryhmille leiritoimintaa 2x/ vuosi. Järjestää opettajille koulutusta, luento aiheeseen liittyen 2x/vuosi Hankkeeseen osallistuu arviolta lasta/perheluokka ja huoltajaa. Leireillä vanhempaa. Perheluokkatoimintaa laajennetaan kokeiluna kaupungin muihin kouluihin ja toimintavuoden jalkautetaan Kuopion eteläiseen kaupungin osaan, jossa myös asuu aljon maahanmuuttajaperheitä. Omassa koulussa toimintaa jatketaan hankkeen päättymisen jälkeen.

3 3 Hankkeen toteuttaja: Tornion kaupunki Hankkeen nimi: Vanhemmuuden ja lapsuuden tukeminen, VANTUS Tavoite: Antaa tukea ja ohjausta pakolaislasten kasvatukseen suomalaisessa kulttuurissa ja toimintaympäristössä. Lapsia ohjataan omaikäistensä suomalaisten pariin kaupungin omaan lasten ja nuorten toimintaan mm. nuorisopalveluihin ja muihin lapsille suunnattuihin toimintoihin, esim. koulutuksiin, nuorten ryhmiin, nuorten ja perheiden leireille. Lisäksi työntekijöitä koulutetaan ja lisätään tietoa eri kulttuurien kohtaamiseen. Hankeorganisaatio: Sosiaalitoimi/pakolaistyö, jonne palkataan yksi henkilö. Muina yhteistyötahoina ovat perheneuvola, sosiaalitoimisto, seurakunta, nuorisotoimi ja päivähoito. Myös psykiatrian poliklinikat osallistuvat ainakin konsultaatioon. Yhteistyötä myös Tornion ja Kemin OSSU-hankkeen kanssa. Aikataulu: Rahoitus: ,00 EUR Hanketyöntekijä: Pia Koski, puh , Tornion kaupunki on vastaanottanut ensimmäiset kiintiöpakolaiset vuonna Kiintiöpakolaisia otetaan vastaan vuosittain 35 hlöä. Tällä hetkellä alle 3 vuotta maassa olleita pakolaisia on n. 80. Kiintiöpakolaisten ryhmässä on ollut viime vuosina entistä enemmän myös haavoittuvassa asemassa olevia pakolaisia. Pakolaisten vastaanottotyö kuuluu sosiaalitoimen aikuissosiaalityön tehtäviin. Työntekijäresurssi tällä hetkellä 1 ½ pakolaistyön sosiaaliohjaaja. Väylä-projektin aikana kehitetty malli pakolaisten trauma- ja kriisihoitoon. Hanke kohdistuu erityisesti vanhemmuuden, perheen ja parisuhteen tukemiseen jo aikaisemmin Tornioon saapuneille pakolaisille sekä tuleville pakolaisille. Koulusta ja päivähoidosta tulleiden palautteiden perusteella on koettu tarpeelliseksi vanhem-muutta koskevan tiedon välittäminen. Vanhemmat eivät osaa ottaa vastuuta lastensa kasvatuksesta meidän kulttuurimme edellyttämällä tavalla. Varsinkin yksihuoltaja-perheissä alaikäinen lapsi on vanhemman roolissa ja ottaa vastuuta perheen asioissa. Näin lapsilla ei ole mahdollisuutta olla lapsia ja kotoutuminen hankaloituu. Hankkeen kohderyhmänä ovat vuosittain saapuvat kiintiöpakolaiset ja erityisesti lapsiperheet sekä yhden huoltajan perheitä (arviolta 40 50% pakolaisista on tätä kohderyhmää, pääasiassa arabeja). Tarkoituksena on kehittää toimintamalli pakolaislasten ja -nuorten ohjaamiseen normaaleihin palveluihin. Näin ennaltaehkäistäisiin mahdollisia myöhempiä ongelmia, jopa syrjäytymistä, kun asioihin puututaan varhain ja oikea-aikaisesti. Vanhempia tuetaan ja opastetaan lasten kotoutumisessa uuteen kotimaahan kulttuurierojen ja toimintatapojen yhteensovittamiseksi. Vanhempien kanssa keskustellaan kasvatus-kysymyksistä henkilökohtaisesti. Kesällä järjestetään perheleiri, jossa voitaisiin kohdata suomalaisia perheitä. Toimintamallin luominen tapahtuu yhdessä seura-kunnan, sosiaalitoimiston ja perheneuvolan kanssa. Hyöty kohderyhmälle on, että he tietävät ketkä hoitavat heidän asioitaan: tieto, ohjaus, apu tulevat samasta paikasta. Asiakkaan voimavarat säästyvät, kun kysymyksiin saadaan ratkaisuja ns. matalan-kynnyksen palveluista.

4 4 Hankkeen toteuttaja: Jyväskylän kaupungin maahanmuuttajapalvelut Hankkeen nimi: HAAVAT Tavoite: Haapa-hankkeessa jo aiemmin luodun toimintamallin levittäminen ja juurruttaminen perustyöhön. Toisena tavoitteena on lastensuojelullisten palvelujen kehittäminen vastaamaan paremmin näiden perheiden tarpeita. Tarkoituksena on löytää tukimuotoja auttamaan traumatisoituneiden perheiden selviytymistä lisäämällä työntekijöiden tietämystä ja kehittämällä lastensuojelun avohuoltoon maahanmuutta-jatyön malli tukimuotoineen. Hankeorganisaatio: Jyväskylän kaupungin maahanmuuttajapalvelut. Osa-aikainen projektityöntekijä (työaika 18h viikossa), Maahanmuuttajapalveluiden psykologin työpanos 2pv/kk. Ostopalvelut Tukinaiselta. Aikataulu: Rahoitus: ,00 EUR, suurin osa palkkakustannuksia, ostopalveluita (Tuki-naiset) ja matkakustannuksia. Hanketyöntekijä: Elina Hienola, puh , Jyväskylän kaupunki ottaa vastaan 50 kiintiöpakolaista vuodessa ja lisäksi heidän perheenyhdistämisen kautta tulevat sukulaisensa. Hätätapauksia kuntaan on otettu vuosittain tästä kiintiöstä useita henkilöitä (16 henkilöä vuonna 2009). Erityisesti Afrikasta on tullut haavoittuvassa asemassa olevia yksinhuoltajanaisia. Yksin tulevat naiset lapsineen ovat jo lähtömaassaan olleet vaikeassa asemassa, ja heidän elämän-historiansa on traumaattinen. Moni on joutunut raiskauksen ja muun väkivallan kohteeksi. Raskas elämäntilanne vaikeuttaa vanhemmuutta ja voi näkyä kiintymys-suhdeongelmina omiin lapsiin. Uudessa kotimaassa odottavat uudet vaatimukset, ja niistä selvitäkseen naiset tarvitsevat monenlaista tukea. Hankkeessa kulkee rinnakkain kaksi työmuotoa: 1. Tukinaisen työmallin tunnetuksi tekeminen yhteistyökumppaneille. Haapahank-keessa hankitun (Tukinaisen ja Maahanmuuttajapalvelujen yhteistyön) tietotaidon välittäminen muille paikkakunnille, ensimmäisessä vaiheessa ns. vanhoille Haapa-paikkakunnille ja jatkossa uusille tuleville haapahankekunnille. Jyväskylässä ko. koulutusta järjestetään sosiaali-ja terveydenhuollon peruspalvelujen henkilöstölle. Levitystyö tapahtuu työkokouksina ja koulutuksena. Käynneillä mukana myös vertaistukija eli kokemusasiantuntija sekä työssä mukana ollut tulkki. Maahanmuuttajapalveluiden psykologi käyttää hankkeeseen työaikaa 2 pv/ kk. (maksetaan hankkeesta) ja tälle ajalle hänelle on sijainen toimistolla. Tukinaisen terapeutti käyttää saman verran työaikaa. Hänen palkkionsa maksetaan hankkeesta. Kokeumusasiantuntija saa koulutuspäiviltä palkkion ja päivärahan. Myös työtä tehnyttä tulkkia voidaan käyttää kokemusasiantuntijana.

5 5 2. Lastensuojelutyössä on kolme kehittämislinjaa, joiden kaikkien tavoite on selkiyttää maahanmuuttajalastensuojelutyötä vastaamaan paremmin olemassaolevia haasteita. Kaikissa vaihtoehdoissa Tukinainen toimii konsultointimahdollisuutena ja näin kohdan 1 tavoitteet tietotaidon lisääntymisestä täyttyvät. Kehittämislinjat ovat: a) Perhetyönmallin luominen. Olemassa olevan kokemuksen, jo tehdyn perhetyön ja erilaisten olemassa olemien toimintatapojen kautta pyritään luomaan lastensuojelun avohuoltoon perhetyön malli. Maahanmuuttajaperhetyössä on omat erityispiirteensä ja mallintaminen auttaa eri yhteistyökumppaneita puhumaan samasta asiasta ja työskentelemään samojen tavoitteiden mukaisesti. Perhetyön mallintamiseen käytetään yhteistyökumppaneina Jyväskylän kaupungin kilpailutuksessa hyväksyttyjä palvelujen tuottajia. b) Mamumummola on tuki/sijaisperhe, joka voi tarvittaessa ottaa koko perheen luokseen perhehoitoon (esim. viikonlopuksi). Tällaisten perheiden etsiminen ja koulut-taminen tapahtuu yhteistyössä sijaishuollon ja mahdollisten muiden toimijoiden kanssa. Konsultaatiosta ja työnohjauksesta vastaa Tukinainen ja maahanmuuttaja-palvelut. c) Nuorten toiminnallinen ryhmä lisää maahanmuuttajanuorten valmiuksia kohdata oman perheen taustaan liittyviä traumoja ja saada ymmärrystä omalle itsemääräämisoikeudelleen ja omien rajojen tunnistamiselle. Nuorten ryhmän tausta ja idea on Tukinaisen yläkoululaisille suunnitteleman koulutuksen mallin mukainen sovellettuna maahanmuuttajanuorille.

6 6 Hankkeen toteuttaja: Lahden kaupungin maahanmuuttajapalvelut Hankkeen nimi: HAVINA Tavoite: Tukea haavoittuviin ryhmiin kuuluvien pakolaisten kotoutumista huomioimalla heidän yksilölliset tarpeensa ja lähtökohtansa sekä kehittämällä, vastaanotto- ja kotouttamistyötä ja ryhmätoimintaa, psykososiaalisia palveluja sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Hankeorganisaatio: Lahden kaupungin maahanmuuttajapalvelut. Hankkeen vastuuhenkilö on Anne Saloranta, maahanmuutto-asioiden kehittämispäällikkö (ohjausryhmän puheenjohtaja, hallinnointi). Hanketyöntekijä on Anu Anttila, psykososiaalinen ohjaaja. Aikataulu: Rahoitus: ,00 EUR Hanketyöntekijä: Anu Anttila, puh , Lahteen otetaan vuosittain 20 kiintiöpakolaista. Viime vuosina valintakriteerinä ovat olleet pakolaiset, jotka ovat olleet Suomen hätätapauslistalla ja haavoittuvassa asemassa sekä perhesiteen kautta tulevat pakolaiset, jotka tarvitsevat erityisen paljon tukea kuntaan muuton alkuvaiheessa. Edellinen HAVINA-hanke toimi Lahdessa Hankkeen toiminnan aikana kaikki kiintiöpakolaiset, joita varten hanke oli tarkoitettu, eivät valitettavasti päässeet saapumaan Suomeen. Pitkäaikaisen odottamisen vuoksi heillä tulee olemaan erityinen tarve psykososiaaliseen tukeen, jota uuden hankkeen myötä olisi mahdollista antaa. Lisäksi psykososiaalisen tuen tarvitsevia ovat myös vuonna 2012 Lahteen tulevat kiintiöpakolaiset (20 kpl) ja perhesiteen kautta tulevat henkilöt. Lahteen on suunniteltu valittavan haavoittuvassa asemassa olevia pakolaisia. Nykyinen hanke on osoittautunut, että haavoittuvassa asemassa olevilla pakolaisilla on suuria ongelmia myös perhedynamiikassa. Perheväkivalta ei ole harvinaista, eikä myöskään yksinhuoltajaäitien perheissä mm. poikalapsien vääristynyt rooli perheen päänä. Asiakkaat tarvitsevat riittävästi aikaa ja henkilökohtaista sekä perhekohtaista tukea ja apua, jota nykyisen hankkeen myötä on voitu antaa. Tulevan hankkeen työntekijänä jatkaa nykyisen hankkeen hanketyöntekijä. Näin hanke saadaan alkamaan mahdollisimman tehokkaasti jo tammikuussa. Sama hanketyöntekijä tuntee asiakasryhmän ja omaa hiljaista tietoa jota voidaan hyödyntää uudessa hankkeessa. Hankkeessa jatketaan jo aiemmin aloitettua ja mallinnettua psykososiaalista vastaanottotyötä. Lisäksi painopisteenä ovat perheen ja vanhemmuuden tukeminen, naisten ohjaaminen ja tiedottaminen oikeuksistaan sekä ryhmätoiminnan lisääminen kaikille perheenjäsenille.

7 Tarkoituksena on: naisten itsemääräämisoikeuden ja tietoisuuden lisääminen omista oikeuksistaan suomalaisessa yhteiskunnassa, naisen ja äidin aseman tiedostaminen ja naisten voimaannuttaminen. lisätä miesten tietoisuutta toimia suomalaisessa yhteiskunnassa, vahvistaa roolia isänä, puolisona ja miehenä. Lapsia ja nuoria on tarkoitus tukea kouluun ja vapaa-aikaan liittyvissä asioissa ja integroitumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Näitä kaikkia em. toimia toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden välillä. Yhteistyötahoja ovat mm. Lahden seurakuntayhtymä, Lahden ammattikorkeakoulu, Lahden Ensi- ja turvakoti, sosiaali- ja terveystoimi, varhaiskasvatus, perusopetus, lukio jne. Ryhmissä käytetään osittain ulkopuolisia vierailijoita tai vetäjiä. 7

8 8 Hankkeen toteuttaja: Rovaniemen kaupunki, päivähoidon palvelukeskus Hankkeen nimi: Roi-Haapa Tavoite: Henkilökunnan tiedon ja taidon vahvistaminen maahanmuuttajalasten kohtaamisessa ja kotouttamisprosessissa. Uusien työmenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto maahanmuuttajataustaisten lasten hyvän päivähoidon takaamiseksi. Hankeorganisaatio: Rovaniemen kaupunki, päivähoidon palvelukeskus. Perustetaan hankkeelle monialainen ohjausryhmä. Hankerahoilla palkataan päivähoidon maahanmuuttokoordinaattori. Moniammatillinen työryhmä perustetaan hoitamaan käytännön järjestelyjä. Aikataulu: Rahoitus: ,00 EUR Hanketyöntekijä: Sanna-Maija Laiho, puh , Rovaniemen kaupunki vastaanottaa vuosittain 60 kiintiöpakolaista. Päivähoito on osana maahanmuuttajien kotouttamisverkostoa. Maahanmuuttajataustaisten lasten määrä on kasvanut ja kasvamassa päivähoidossa edelleen. Päivähoidon henkilöstö tarvitsee koulutusta näiden lasten kohtaamiseen ja tukemiseen. Hankkeen tarkoituksena on ennaltaehkäistä haavoittuvassa asemassa olevien mamulasten syrjäytymistä. Hankkeella aiotaan saavuttaa se, että mamu-lapset ovat tasavertaisessa asemassa suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ja tuntevat osallisuutta lasten vertaisryhmässä. Hanke toteutetaan kehittämisprojektina, jossa koordinaattori ohjaa ja konsultoi maahanmuuttajataustaisten lasten asioissa päivähoitohenkilöstöä. Hankkeen toimintoja ovat: Suomi 2 - kielenä opetuksen järjestäminen/vahvistaminen. Maahanmuuttajataustaisten lasten päivähoidon järjestäminen suunnitelmallisesti. Erilaisten työmenetelmien ja tietotaidon kehittäminen. Maahanmuuttajataustaisten lasten päivähoidon turvallinen ja sujuva aloittaminen.

9 9 Hankkeen toteuttaja: Kemin kaupunki, sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Hankkeen nimi: Kemihaapa Tavoite: Hankkeessa kehitetään haavoittuvassa asemassa olevien kiintiöpakolaisten terveydenpalveluihin toimintamalli, joka varmentaa palvelutarpeiden varhaisen havaitsemisen, yhteistyön toimijoiden välillä sekä yhteen sovittaa ja ketjuttaa palveluja huomioiden koko pakolaisperheen tarpeet. Hankeorganisaatio: Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus, terveyspalveluiden tulosalue. Hanketyöntekijäksi palkataan 50 % terveydenhoitaja ja varataan lääkäriresurssi yhden kk. työskentelyjaksolle. Aikataulu: (pakolaisryhmän vastaanotto suunniteltu toukokuuksi) Rahoitus: ,00 EUR Hanketyöntekijä: Leena Hyvärinen, puh , leena.hyvarinen@kemi.fi Kemin kaupunki vastaanottaa ELY-keskuksen kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella vuosittain 50 pakolaista, joista 30 kiintiöpakolaista pakolaisleireiltä ja 20 oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa Kemin vastaanottokeskuksesta. Vuosittain vastaanotettavien ja kuntaan jo otettujen kiintiöpakolaisten joukossa on haavoittuvassa asemassa olevia. Maahanmuuttajien sekä pakolaisten ja pakolaistaustaisten kuntalaisten määrä on nopeasti kasvanut kunnassa viimeisten vuosien aikana. Palvelujärjestelmä ei ole kyennyt riittävästi vastaamaan nopeaan olosuhdemuutokseen ja pakolaisten erityistarpeisiin. Myös työnjaon selkiyttämiselle on tarvetta päällekkäisen työn ehkäisemiseksi. Hankkeessa kehitetään terveyspalveluiden toimintaa erityistä tukea tarvitsevien haavoittuvassa asemassa olevien kiintiöpakolaisten palvelutarpeisiin vastaamiseksi. Hankkeessa kehitetään toimintamalli palveluiden järjestämiseksi. Hankkeella saavutetaan tehokkaampi, päällekkäistä työtä ehkäisevä terveyspalveluiden toimintamalli, jossa palvelusuunnittelussa otetaan huomioon ja yhteen sovitetaan myös muiden toimijoiden toimenpiteitä. Kehittämistyö etenee ajallisesti rinnakkain uuden, vuonna 2012 vastaanotettavan, kiintiöpakolaisryhmän terveyspalveluiden järjestämisvaiheiden kanssa ryhmän vastaanottamiseen valmistautumisesta ja ensimmäisestä terveystarkastuksesta lähtien. Kehittämistyössä hyödynnetään kokemukset myös aikaisemmin vastaanotettujen kiintiöpakolaisten palveluiden järjestämisestä. Kehittämistyö kohdistuu myös heidän palvelu- ja asiakassuunnitelmiensa tarkistamiseen. Hankkeessa mahdollistetaan pakolaisten terveydenhuollossa toimivan terveydenhoitajan osa-aikainen (50%) keskittyminen kehittämistyöhön samalla kun hän osallistuu käytännön työhön pakolaisten terveydenhoitajana. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Rovaniemen kaupungin maahanmuuttajatyön /terveydenhuollon kanssa, jossa on kehitetty toimintamallia terveydenhuoltoon. Rovaniemen kokemuksia voidaan hyödyntää soveltuvin osin.

10 10 Hankkeen toteuttaja: Oulunkaaren kuntayhtymä Hankkeen nimi: Moniammatillinen varhainen tuki haavoittuvassa asemassa olevien kiintiöpakoalisten vastaanottotyössä - ENSIHAAPA Tavoite: Hankkeen tavoitteena on luoda haavoittuviin ryhmiin kuuluvien kiintiöpakolaisten ja heidän perheidensä vastaanottotilanteen ja kotoutumisen alkuvaiheen varhaisentuen sekä moniammatillisen, perhekeskeisen työn malli. Hankeorganisaatio: Oulunkaaren kuntayhtymä. Hankkeeseen palkataan projektityöntekijä (terveydenhoitaja, kokoaikainen), lääkäri (osa-aikainen), suuhygienisti (osa-aikainen). Kaikki kokeneita työntekijöitä, jotka siirretään perustyöstä projektityöhön. Aikataulu: Rahoitus: ,00 EUR Hanketyöntekijä: Aila Rissanen, puh , aila.rissanen@oulunkaari.com Pudasjärven kaupunki on vastaanottanut turvapaikanhakijoita vuodesta Kaupunki on vastikään tehnyt päätöksen vastaanottaa ensimmäistä kertaa kiintiöpakolaisia. Pudasjärven kaupungilla ei ole kokemusta kiintiöpakolaisten vastaanottotyöstä, jolloin erityistä vastaanottotyön varhaisen tuen, perhekeskeisen ja moniammatillisen työn mallia ei ole luotu. Tarpeena onkin kehittää vastaanottotilanteeseen ja kotoutumisen alkuvaiheeseen moniammatillinen perhekeskeinen työmalli. Malli vahvistaa varhaista tukea, edistää kiintiöpakolaisten kotoutumista ja varmistaa toimijoiden välistä tiedonkulkua. Hankkeessa luodaan ja kuvataan pakolaisperheiden vastaanoton ja kotoutumisen alkuvaiheen pysyvä varhaisen tuen moniammatillinen, hallintokunta- ja organisaatiorajat ylittävä työmalli, joka vahvistaa pakolaisten ja heidän perheidensä oikea-aikaista palveluohjausta, edistää perheiden kotoutumista sekä varmistaa toimijoiden välistä tiedonkulkua. Lisäksi hankkeessa kehitetään yhteistyötä palvelujen järjestämisessä yhdessä yksityissektorin ja kolmannen sektorin kanssa. Hankkeen kohteena ovat Pudasjärvelle alkuvuodesta 2012 Kongosta tulevat kiintiöpakolaiset, 42 hlö (7 perhettä).

11 11 Projektets genomförare: Jakobstad Projektets namn: Jakobstads Hälsohaapa Projektets mål: Hälsohaapa vill utveckla nya rutiner för de inledande undersökningarna, färdigställa kvalitetshandböcker, utveckla vårdkedjor och utbilda personalen för att implementera de nya rutinerna. Hälsovårdsverket vill få fram material som kan förbättra kommunikationen med flyktingarna och som bidrar till fungerande vårdkedjor. Representanter för målgruppen kommer att delta i utarbetandet av materialet. Målsättningen är att vården skall bli inkluderande, kundcentrerad, stöttande och ta specialbehov i beaktande och som också upplevs som sådan av målgruppen. Projektorganisation: En projektgrupp på 4 8 personer utses av ledningsgruppen för social- och hälsovårdsverket. Projektgruppen påbörjar sin verksamhet den För projektet anställs följande personal: Projektledare 20%, hälsovårdare 100%, sjukskötare 100% och läkare 10% av heltidsanställning. Tidtabell: Financiering: ,00 EUR Projektarbetare: Marita Heinänen-Child, puh , marita.heinanen-child@mtha.fi Social- och hälsovårdsverket i Jakobstad tillhandahåller hälso- och sjukvårdstjänster i samarbetsområdet (kommunerna Larsmo, Jakobstad, Pedersöre, Nykarleby) med Jakobstad som värdkommun. Redan anlända och kommande kvotflyktingar är beroende av dessa tjänster. Samarbetsområdet har sedan hösten 2010 tagit emot kvotflyktingar. Hösten 2010 anlände 26 kvotflyktingar från Burma, våren/sommaren 64 kvotflyktingar från Afghanistan. Samarbetsområdet har därutöver förbundigt sig att ta emot 50 kvotflyktingar årligen Som tidigare nämnts har samarbetsområdet sedan hösten 2010 tagit emot 90 kvotflyktingar och vi kommer årligen att få ca. 50 kvotflyktingar till vårt område. Merparten av dessa har allvarliga sjukdomar som har krävt och fortfarande kräver intensiva insatser på alla nivåer inom hälso- och sjukvården. Kvotflyktingarnas första hälsoundersökningar organiserades med tillfälliga lösningar när det gäller personal och strukturer. Projektet skall hjälpa oss att hitta modeller för permanenta lösningar. Sjukskötarens och hälsovårdarens uppgift är att utveckla rutiner för de inledande hälsokontrollerna och att utarbeta kvalitetshandböcker och vårdkedjor för hälso- och sjukvården. De söker material som underlättar kommunikation mellan personal och flykting, sammanställer sådant som är av intresse och ansvarar för tryckning och distribuering av materialet. De ansvarar också för kommunikationen med målgruppen. Sjukskötaren samarbetar med alla vårdinstanser inklusive mentalvården. Projektledaren leder projektet och har ansvar för rapporteringen. Genom projektet skapas en modell som tryggar mottagningen av kvotflyktingar under kommande år. Projektets målgrupp är 90 kvotflyktingar som redan anlänt till våra fyra kommuner och 50 kvotflyktingar som anländer sommaren Genom projektet förbereds också mottagandet av de flyktingar som kommer 2013 och under kommande år.

12 12 Hankkeen toteuttaja: Porin kaupungin perusturvakeskus Hankkeen nimi: Mieli maasta! Tavoite: Nopeuttaa pakolaisen kotoutumista puuttumalla ongelmiin mahdollisimman nopeasti ja auttamalla sopeutumaan uuteen kulttuuriin ja toimimaan siinä aktiivisena. Parantaa kaupungin työntekijöiden osaamista pakolaisten kuntapalveluissa. Hankeorganisaatio: Porin kaupungin perusturvakeskus, yhteistyökumppanina 3.sektori (esim. SPR:n vapaaehtoistyöntekijät) Aikataulu: Rahoitus: ,00 EUR Hanketyöntekijä: Jenny Haapamäki, puh , Porin kaupunki on vastaanottanut kiintiöpakolaisia kaksi isohkoa ryhmää viime vuosien aikana ja suunnitelmissa on uuden ryhmän saapuminen vielä tänä vuonna. Kiintiöpakolaisten vastaanotossa suurin työpanos tarvitaan perusturvapalveluissa, jotka ovat kaupungissa tarpeeseen nähden niukasti resursoituja. Kiintiöpakolaisten kohdalla psykososiaalisen tuen tarve saattaa ilmetä viiveellä, jolloin sekä aiemmin tulleilla että uusilla ryhmillä on tarvetta henkilökohtaiseen tukeen. Kaupungilla on palkattuna maahanmuuttokoordinaattori, jonka tehtävänä on maahanmuuttajien henkilökohtaisen palveluohjauksen lisäksi ylläpitää ja kehittää työssä tarvitttavia eri viranomaisten ja kolmannen sektorin välisiä verkostoja. Hankkeen avulla Porin kaupungilla on mahdollisuus palkata sosiaalialan koulutuksen saanut henkilön tukemaan pakolaistaustaisen kuntalaisen kotoutumista, tukea häntä arjessa ja ohjata tarvittaviin erityispalveluihin. Vuonna 2009 ja 2011 saapuneet burmalaiset sekä mahdollisesti 2012 saapuvat kiintiöpakolaiset sekä muut kaupunkiin itsenäisesti muuttavat pakolaistaustaiset maahanmuuttajat. Arvioitu henkilömäärä on noin 30.

13 13 Hankkeen toteuttaja: Janakkalan kunta Hankkeen nimi: Muuttuset hanke Tavoite: Tukea kohderyhmän (vanhemmat, lapset ja nuoret) hoitoa ja kuntoutumista traumakokemuksista psykosos./psykoedukatiivinen menetelmin. Toisena tavoitteena on saada kiintiöpakolaisten tukemiseen mukaan lisää toimijoita ja kohderyhmän kanssa työtätekevien valmiuksien ja uusien työmenetelmien (myös alkuarvio traumasta) kehittäminen ja mallintaminen (pysyvän menetelmän luominen). Hankeorganisaatio: Hankkeeseen osallistuu olemassa oleva maahanmuuttopalvelujen tiimi (palveluohjaaja, oppisopimuksella opiskeleva lähihoitaja, terveydenhoitaja, sosiaalityön johtaja, avohoidon ylihoit.). Lisäksi palkataan hanketta varten osa-aikainen projektipäällikkö. Hankkeeseen osallistuu perheterapeutti (1-2t/viikko), terveyskeskuksen toimintaterapeutti (1-2t/viikko). Mahdollisesti varhaiskasvatuksen/lastensuojelun työntekijät. Kouluttaja(t) hankitaan ostopalveluna. Aikataulu: Rahoitus: ,00 EUR Hanketyöntekijä: Kirsti Tukki, puh , Janakkalan kunta on tehnyt sopimuksen ELY-keskuksen kanssa kiintiöpakolaisen vastaanotosta vuosittain (nyt kunnassa on 14 kongolaista, ja tulee toinen 15 hengen ryhmä). Janakkalan kunta on ottanut ensimmäiset kiintiöpakolaiset Hankkeen tarkoituksena on suunnitella, kokeilla ja ottaa käyttöön monialaisia, toiminnallisia ja osallistavia menetelmiä, joilla tuetaan kohderyhmän hoitoa, kuntoutumista ja kotoutumista. Asiakkaiden osallisuuteen tukeminen edellyttää myös uusia käytänteitä, koska kohderyhmän asiakkailla on harvoin kokemusta osalliseksi tulemisesta. Hankkeen tarkoitus on jakaa tietoa traumaoireiden tunnistamisesta ja hoidosta sekä hankkia syvällistä tietoa kohderyhmän hoidon ja kuntoutuksen varmistamiseksi. Hankkeella tavoitellaan monialaista yhteistyötä kohderyhmän hoidossa ja kuntoutuksessa sekä vaikuttavia keinoja kohderyhmän tukemiseksi. Hankkeen toteutus: 1. Hankkeeseen ja koulutuksiin osallistuva henkilökunta saa tietoa erilaisista hoitomuodoista ja menetelmistä, miten yksilöä ja/tai perhettä voidaan tukea kun perheessä on traumaattisia kokemuksia, jotka vaikuttavat perheen arkeen ja toimintakykyyn. Perheiden ja yksilöiden tilannetta kartoitetaan yhdessä. Tarvittaessa tehdään tarkempia toimintakyvyn arvointiin liittyviä haastatteluja ja tutkimuksia. 2. Valitaan toiminnalliset menetelmät, joita testataan. Hankkeeseen osallistuu 2-4 perhettä joista 2 on yksinhuoltajaperheitä. Perheiden kanssa järjestetään toiminnallisia tapaamisia (esim. 5-8x). Arvioidaan ja korjataan toimintaa. Mukana "perhepajoissa" on mahdollisesti ulkopuolinen kouluttaja (esim. osassa tapaamisissa). 3. Rakennetaan monialainen toiminnallinen perustyöskentelymalli tai -malleja perheiden/yksilön hoitoon ja "kuntoutukseen". Perheiden kanssa toimisi monialainen

14 ydinryhmä, jota voidaa tarvittaessa täydentää muilla toimijoilla (esim. kolmas sektori). Kokonaisuuteen voidaan sisällyttää myös leiritoimintaa perheiden nuorille esimerkiksi yhteistyössä Hämeenlinnan Setlementin kanssa. 4. "Hoidollisen ja kuntouttavan perhepajan" jälkeen kohderyhmän jäseniä voidaan ohjata esim. Setlementin "tukiverkko" projektiin (monikulttuurinen perhetyö). 14

15 15 Hankkeen toteuttaja: Espoon kaupungin maahanmuuttajapalvelut Hankkeen nimi: Espoon haapa-hanke Tavoite: Espoon Haapa-jatkohankkeen tavoitteena on tiivistää viranomaisten ja sosiaalija terveysalan järjestöjen yhteistyötä, jotta myös järjestöjen tuottamat palvelut hyödyttäisivät pakolaisina Espooseen saapuneita asiakkaita. Hankeorganisaatio: Hankeorganisaationa toimii maahanmuuttajapalvelut ja projektille palkataan projektisuunnittelija. Taloushallinto hoidetaan osana sosiaali- ja terveystoimen taloushallintoa. Kumppaneina ovat Espoon terveystoimi, vammaispalvelut ja vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilma. Heidän roolinsa liittyy asiantuntijuuteen sekä asiakkaiden ohjaamiseen. Aikataulu: Rahoitus: ,00 EUR Hanketyöntekijä: Anne-Maarit Pullinen, puh , Espoo on ottanut vastaan kiintiöpakolaisia vuodesta 1989 saakka. Espoo on vastaanottanut vuosina yhteensä 173 kiintiöpakolaista. Erityiskustannuskorvausten piirissä on tällä hetkellä tästä ryhmästä n. 20 henkilöä. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat erityisesti nämä 20 henkilöä ja heidän perheenjäsenensä. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat hankkeen aikana Espoon vastaanottamat uuden kiintiöpakolaiset, jotka terveydentialansa takia kuuluvat erityiskustannuskovausten piiriin. Espoo on ollut mukana Haapa-hankkeessa vuosina Kunta on tänä aikana vastaanottanut 47 haavoittuvassa asemassa olevaa kiintiöpakolaista, joista suuri osa hätätapauksia. Hankkeessa on kehitetty pakolaisten vastaanottoa lisäämällä asiakkaiden saamaa sosiaalityöntekijän ja omakielisen ohjaajan työpanosta, järjestämällä toiminnallista suomen kielen koulutusta sekä psykososiaalista tukea vertaistukitoiminnalla. Asiakkaiden asioissa on tehty paljon viranomaisyhteistyötä, mutta toiminta Suomessa toimivien sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kanssa on ollut olematonta. Näiden järjestöjen tuottamat palvelut voisivat kuitenkin merkittävästi täydentää asiakkaiden saamaa palvelukokonaisuutta. Tämän järjestöyhteistyön kehittämiseen haetaan jatkohanketta. Hanke luo pohjaa jatkuvalle ja laajemmalle yhteistyölle kunnan viranomaisten ja kolmannen sektorin kanssa pakolaisten mutta myös muiden maahanmuuttajaryhmien kotoutumisen edistämisessä. Aluksi hankkeessa kartoitetaan niitä järjestöjä, joiden toiminta kohdistuu Espoon vastaanottamiin kiintiöpakolaisiin ja erityisesti vamman tai pitkäaikaisen sairauden takia Suomeen kiintiössä hyväksyttyihin henkilöihin ja heidän perheisiinsä. Asiakkaille jaetaan tietoa näiden järjestöjen toiminnasta ja pyritään ohjaamaan heitä järjestöjen erilaisten palvelujen piiriin, esimerkkinä sopeutumisvalmennuskurssi, leirit, tukihenkilötoiminta sekä vertaistukiryhmät. Konkreettisesta yhteistyöstä on keskusteltu tällä hetkellä Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilman kanssa ja siellä Espoon hankkeeseen suhtaudutaan hyvin myönteisesti. Järjestöjen ja kunnan työntekijöille järjestetään tarvittavaa yhteistä koulutusta ja toisten työhön tutustumista yhteistyön tiivistämiseksi.

16 16 Hankkeen toteuttaja: Mäntyharjun kunta Hankkeen nimi: Vertaistuki ja perhetyö vanhemmuuden tukena, Verso-hanke Tavoite: Mäntyharjulle saapuneessa kiintiöpakolaisryhmässä on neljä erityisen tuen tarpeessa olevaa perhettä, joissa olisi tarvetta vanhemmuuden ja kotoutumisen tukemiseen. Tavoitteena on löytää hyviä keinoja pakolaisten vanhemmuuden tukemiseen uudessa maassa sekä yksin saapuneiden pakolaisten kotoutumisen tukemiseen. Hankeorganisaatio: Hankeorganisaatioon kuuluu johtava sosiaalityöntekijä Birgitta Pyykönen. Hankkeen tavoitteena on palkata osa-aikainen tuntityöntekijä. Yhteistyötä hanke voisi tehdä esimerkiksi paikallisten seurakuntien kanssa, mutta myös kunnan eri osastojen kanssa esim. sivistyspalvelut, varhaiskasvatus. Alustava aikataulu: Rahoitus: ,00 EUR Mäntyharjun kunta vastaanotti ensimmäiset kiintiöpakolaiset tammikuussa Kotouttamistyötä kunnassa tekee kaksi työntekijää, joista toinen on osa-aikainen omakielinen ohjaaja. Mäntyharjulla on hyvin aktiivisia vapaaehtoisia kiintiöpakolaisten tukiperheinä ja he ovat olleet myös hyvänä tukena haavoittuvien ryhmien kotouttamisessa. Kohderyhmänä ovat yksinhuoltajat, terveydellisistä syistä haavoittuvassa asemassa olevat perheet sekä iäkkäät yksin tulleet pakolaiset. Kaiken kaikkiaan hankkeen piiriin kuuluisi n.16 henkilöä. Hanke järjestää 8-12-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen kerhotoimintaa, jossa työtekijä voi yhdessä tekemisen kautta tukea vanhempien kasvatustyötä. Ryhmän koko vaihtelee; joskus kaikki lapset ja molemmat vanhemmat ovat paikalla, joskus vain yksi vanhempi yhden lapsen kanssa. Toinen hankkeen puitteissa järjestettävä toiminto on naisryhmätoiminta, joista erityisesti yksinhuoltajat ja yksinsaapuneet pakolaiset saisivat sosiaalisia kontakteja muihin naisiin. Ryhmän olisi tarkoitus olla avoin myös suomalaisille naisille, jotka ovat samanlaisessa elämäntilanteessa.