HAAPA-HANKKEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAAPA-HANKKEET 2012 2013"

Transkriptio

1 HAAPA-HANKKEET KOOSTE KUNTIEN KEHITTÄMISHANKKEISTA TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT PL 32 (Aleksanterinkatu 4) PB 32 (Alexandersgatan 4) AND THE ECONOMY Valtioneuvosto Statsrådet P.O. Box 32 (Aleksanterinkatu 4) Puh Tfn FI Government Faksi (09) Fax (09) Tel Fax Euroopan pakolaisrahasto Europeiska flyktingfonden Euroopan pakolaisrahasto Europeiska flyktingfonden European refugee fund

2 2 Hankkeen toteuttaja: Kuopion kaupunki, Koulutuspalvelukeskus, Kalevalan koulu Hankkeen nimi: KO-PI-NA-LA, kotoutetaan pian naiset ja lapset Tavoite: Tukea haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten myönteistä kehitystä ja perheiden yhteyttä toiminnallisten menetelmien avulla. Kehittää viranomaisten, kuten sosiaalitoimen, nuorisotoimen ja koulutoimen asiantuntijuutta pakolaistyössä. Hankeorganisaatio: Koulutuspalvelukeskus, Kalevalan koulu. Hankkeeseen osallistuvat 2 opettajaa sekä 1 perhetyöntekijä. Pääsääntöinen hankekumppani on pakolaisyksikkö ja tarvittaessa myös sosiaalitoimi ja nuorisotoimi (mm. leiritoiminnassa). Tyttöjen talo - kolmannen sektorin toimijana- pyritään kytkemään toimintaan mukaan. Aikataulu: Rahoitus: ,00 EUR Hanketyöntekijät: Krista Tarkiainen, puh , Anna-Kaisa Launonen, puh , Kuopion kaupunki on sitoutunut vastaanottamaan 65 henkilöä vuodessa. Maahantulleiden terveydentila on kuitenkin ollut niin huono, että vastaanottoa on rajoitettu 45 henkilöön/vuosi. Kalevalan koulussa toimii Kuopion kaupungin keskitetty maahanmuuttajaopetus (16% oppilaista maahanmuuttajataustaisia; näistä suurin osa pakolaistaustaisia). Maahanmuuttajalapset sekä äidit tulevat usein vaikeista oloista, pakolaisleireiltä, ja ovat kokeneet väkivaltaa. Suomessa heillä ei ole sukulaisverkostoja. Äitien on vaikea verkostoitua muiden vanhempien kanssa ja saada näin tukea vanhemmuuteen. Tämä heijastuu myös lapsiin, esim. läksyt jäävät tekemättä. Tältä pohjalta on syntynyt tarve: toteuttaa perheluokkatoimintaa vanhempien ja lasten kanssa. Perheluokkaan lapsi tulee vanhemman kanssa. Siellä henkilöstö ohjaa äitejä tekemään töitä, leipomaan tms. lapsensa kanssa, samalla myös äiti oppii suomen kieltä. Kasvatukseen liittyvistä pulmista keskustellaan yhdessä kaikkien äitien kanssa ja keskustelua ohjaa opettaja tai perhetyöntekijä. Samalla perhetyöntekijä saa arvokasta tietoa perheen tilanteesta ja äidit saavat vertaistukea toisiltaan. Lapsi on perheluokassa 6-8 viikkoa (4h/viikko) käynnistää äiti- kerho tukemaan kotoutumista ja perheen hyvinvointia. Äitikerhossa keskustellaan, tehdään yhdessä ruokaa tai puuhastellaan jotain yhdessä suunniteltua toimintaa. Samalla käydään läpi naiseuteen, menneisyyteen, tulevaisuuteen ja äitiyteen liittyviä kysymyksiä (2h/viikko). käynnistää KOTO-paja oppilaiden kanssa. KOTO-pajassa tehdään läksyt, tutustutaan toisiin ja saadaan toiminnallisuuden ja keskustelun avulla tukea kehitykseen (2h/viikko). Järjestää äideille ja haavoittuvassa oleville ryhmille leiritoimintaa 2x/ vuosi. Järjestää opettajille koulutusta, luento aiheeseen liittyen 2x/vuosi Hankkeeseen osallistuu arviolta lasta/perheluokka ja huoltajaa. Leireillä vanhempaa. Perheluokkatoimintaa laajennetaan kokeiluna kaupungin muihin kouluihin ja toimintavuoden jalkautetaan Kuopion eteläiseen kaupungin osaan, jossa myös asuu aljon maahanmuuttajaperheitä. Omassa koulussa toimintaa jatketaan hankkeen päättymisen jälkeen.

3 3 Hankkeen toteuttaja: Tornion kaupunki Hankkeen nimi: Vanhemmuuden ja lapsuuden tukeminen, VANTUS Tavoite: Antaa tukea ja ohjausta pakolaislasten kasvatukseen suomalaisessa kulttuurissa ja toimintaympäristössä. Lapsia ohjataan omaikäistensä suomalaisten pariin kaupungin omaan lasten ja nuorten toimintaan mm. nuorisopalveluihin ja muihin lapsille suunnattuihin toimintoihin, esim. koulutuksiin, nuorten ryhmiin, nuorten ja perheiden leireille. Lisäksi työntekijöitä koulutetaan ja lisätään tietoa eri kulttuurien kohtaamiseen. Hankeorganisaatio: Sosiaalitoimi/pakolaistyö, jonne palkataan yksi henkilö. Muina yhteistyötahoina ovat perheneuvola, sosiaalitoimisto, seurakunta, nuorisotoimi ja päivähoito. Myös psykiatrian poliklinikat osallistuvat ainakin konsultaatioon. Yhteistyötä myös Tornion ja Kemin OSSU-hankkeen kanssa. Aikataulu: Rahoitus: ,00 EUR Hanketyöntekijä: Pia Koski, puh , Tornion kaupunki on vastaanottanut ensimmäiset kiintiöpakolaiset vuonna Kiintiöpakolaisia otetaan vastaan vuosittain 35 hlöä. Tällä hetkellä alle 3 vuotta maassa olleita pakolaisia on n. 80. Kiintiöpakolaisten ryhmässä on ollut viime vuosina entistä enemmän myös haavoittuvassa asemassa olevia pakolaisia. Pakolaisten vastaanottotyö kuuluu sosiaalitoimen aikuissosiaalityön tehtäviin. Työntekijäresurssi tällä hetkellä 1 ½ pakolaistyön sosiaaliohjaaja. Väylä-projektin aikana kehitetty malli pakolaisten trauma- ja kriisihoitoon. Hanke kohdistuu erityisesti vanhemmuuden, perheen ja parisuhteen tukemiseen jo aikaisemmin Tornioon saapuneille pakolaisille sekä tuleville pakolaisille. Koulusta ja päivähoidosta tulleiden palautteiden perusteella on koettu tarpeelliseksi vanhem-muutta koskevan tiedon välittäminen. Vanhemmat eivät osaa ottaa vastuuta lastensa kasvatuksesta meidän kulttuurimme edellyttämällä tavalla. Varsinkin yksihuoltaja-perheissä alaikäinen lapsi on vanhemman roolissa ja ottaa vastuuta perheen asioissa. Näin lapsilla ei ole mahdollisuutta olla lapsia ja kotoutuminen hankaloituu. Hankkeen kohderyhmänä ovat vuosittain saapuvat kiintiöpakolaiset ja erityisesti lapsiperheet sekä yhden huoltajan perheitä (arviolta 40 50% pakolaisista on tätä kohderyhmää, pääasiassa arabeja). Tarkoituksena on kehittää toimintamalli pakolaislasten ja -nuorten ohjaamiseen normaaleihin palveluihin. Näin ennaltaehkäistäisiin mahdollisia myöhempiä ongelmia, jopa syrjäytymistä, kun asioihin puututaan varhain ja oikea-aikaisesti. Vanhempia tuetaan ja opastetaan lasten kotoutumisessa uuteen kotimaahan kulttuurierojen ja toimintatapojen yhteensovittamiseksi. Vanhempien kanssa keskustellaan kasvatus-kysymyksistä henkilökohtaisesti. Kesällä järjestetään perheleiri, jossa voitaisiin kohdata suomalaisia perheitä. Toimintamallin luominen tapahtuu yhdessä seura-kunnan, sosiaalitoimiston ja perheneuvolan kanssa. Hyöty kohderyhmälle on, että he tietävät ketkä hoitavat heidän asioitaan: tieto, ohjaus, apu tulevat samasta paikasta. Asiakkaan voimavarat säästyvät, kun kysymyksiin saadaan ratkaisuja ns. matalan-kynnyksen palveluista.

4 4 Hankkeen toteuttaja: Jyväskylän kaupungin maahanmuuttajapalvelut Hankkeen nimi: HAAVAT Tavoite: Haapa-hankkeessa jo aiemmin luodun toimintamallin levittäminen ja juurruttaminen perustyöhön. Toisena tavoitteena on lastensuojelullisten palvelujen kehittäminen vastaamaan paremmin näiden perheiden tarpeita. Tarkoituksena on löytää tukimuotoja auttamaan traumatisoituneiden perheiden selviytymistä lisäämällä työntekijöiden tietämystä ja kehittämällä lastensuojelun avohuoltoon maahanmuutta-jatyön malli tukimuotoineen. Hankeorganisaatio: Jyväskylän kaupungin maahanmuuttajapalvelut. Osa-aikainen projektityöntekijä (työaika 18h viikossa), Maahanmuuttajapalveluiden psykologin työpanos 2pv/kk. Ostopalvelut Tukinaiselta. Aikataulu: Rahoitus: ,00 EUR, suurin osa palkkakustannuksia, ostopalveluita (Tuki-naiset) ja matkakustannuksia. Hanketyöntekijä: Elina Hienola, puh , Jyväskylän kaupunki ottaa vastaan 50 kiintiöpakolaista vuodessa ja lisäksi heidän perheenyhdistämisen kautta tulevat sukulaisensa. Hätätapauksia kuntaan on otettu vuosittain tästä kiintiöstä useita henkilöitä (16 henkilöä vuonna 2009). Erityisesti Afrikasta on tullut haavoittuvassa asemassa olevia yksinhuoltajanaisia. Yksin tulevat naiset lapsineen ovat jo lähtömaassaan olleet vaikeassa asemassa, ja heidän elämän-historiansa on traumaattinen. Moni on joutunut raiskauksen ja muun väkivallan kohteeksi. Raskas elämäntilanne vaikeuttaa vanhemmuutta ja voi näkyä kiintymys-suhdeongelmina omiin lapsiin. Uudessa kotimaassa odottavat uudet vaatimukset, ja niistä selvitäkseen naiset tarvitsevat monenlaista tukea. Hankkeessa kulkee rinnakkain kaksi työmuotoa: 1. Tukinaisen työmallin tunnetuksi tekeminen yhteistyökumppaneille. Haapahank-keessa hankitun (Tukinaisen ja Maahanmuuttajapalvelujen yhteistyön) tietotaidon välittäminen muille paikkakunnille, ensimmäisessä vaiheessa ns. vanhoille Haapa-paikkakunnille ja jatkossa uusille tuleville haapahankekunnille. Jyväskylässä ko. koulutusta järjestetään sosiaali-ja terveydenhuollon peruspalvelujen henkilöstölle. Levitystyö tapahtuu työkokouksina ja koulutuksena. Käynneillä mukana myös vertaistukija eli kokemusasiantuntija sekä työssä mukana ollut tulkki. Maahanmuuttajapalveluiden psykologi käyttää hankkeeseen työaikaa 2 pv/ kk. (maksetaan hankkeesta) ja tälle ajalle hänelle on sijainen toimistolla. Tukinaisen terapeutti käyttää saman verran työaikaa. Hänen palkkionsa maksetaan hankkeesta. Kokeumusasiantuntija saa koulutuspäiviltä palkkion ja päivärahan. Myös työtä tehnyttä tulkkia voidaan käyttää kokemusasiantuntijana.

5 5 2. Lastensuojelutyössä on kolme kehittämislinjaa, joiden kaikkien tavoite on selkiyttää maahanmuuttajalastensuojelutyötä vastaamaan paremmin olemassaolevia haasteita. Kaikissa vaihtoehdoissa Tukinainen toimii konsultointimahdollisuutena ja näin kohdan 1 tavoitteet tietotaidon lisääntymisestä täyttyvät. Kehittämislinjat ovat: a) Perhetyönmallin luominen. Olemassa olevan kokemuksen, jo tehdyn perhetyön ja erilaisten olemassa olemien toimintatapojen kautta pyritään luomaan lastensuojelun avohuoltoon perhetyön malli. Maahanmuuttajaperhetyössä on omat erityispiirteensä ja mallintaminen auttaa eri yhteistyökumppaneita puhumaan samasta asiasta ja työskentelemään samojen tavoitteiden mukaisesti. Perhetyön mallintamiseen käytetään yhteistyökumppaneina Jyväskylän kaupungin kilpailutuksessa hyväksyttyjä palvelujen tuottajia. b) Mamumummola on tuki/sijaisperhe, joka voi tarvittaessa ottaa koko perheen luokseen perhehoitoon (esim. viikonlopuksi). Tällaisten perheiden etsiminen ja koulut-taminen tapahtuu yhteistyössä sijaishuollon ja mahdollisten muiden toimijoiden kanssa. Konsultaatiosta ja työnohjauksesta vastaa Tukinainen ja maahanmuuttaja-palvelut. c) Nuorten toiminnallinen ryhmä lisää maahanmuuttajanuorten valmiuksia kohdata oman perheen taustaan liittyviä traumoja ja saada ymmärrystä omalle itsemääräämisoikeudelleen ja omien rajojen tunnistamiselle. Nuorten ryhmän tausta ja idea on Tukinaisen yläkoululaisille suunnitteleman koulutuksen mallin mukainen sovellettuna maahanmuuttajanuorille.

6 6 Hankkeen toteuttaja: Lahden kaupungin maahanmuuttajapalvelut Hankkeen nimi: HAVINA Tavoite: Tukea haavoittuviin ryhmiin kuuluvien pakolaisten kotoutumista huomioimalla heidän yksilölliset tarpeensa ja lähtökohtansa sekä kehittämällä, vastaanotto- ja kotouttamistyötä ja ryhmätoimintaa, psykososiaalisia palveluja sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Hankeorganisaatio: Lahden kaupungin maahanmuuttajapalvelut. Hankkeen vastuuhenkilö on Anne Saloranta, maahanmuutto-asioiden kehittämispäällikkö (ohjausryhmän puheenjohtaja, hallinnointi). Hanketyöntekijä on Anu Anttila, psykososiaalinen ohjaaja. Aikataulu: Rahoitus: ,00 EUR Hanketyöntekijä: Anu Anttila, puh , Lahteen otetaan vuosittain 20 kiintiöpakolaista. Viime vuosina valintakriteerinä ovat olleet pakolaiset, jotka ovat olleet Suomen hätätapauslistalla ja haavoittuvassa asemassa sekä perhesiteen kautta tulevat pakolaiset, jotka tarvitsevat erityisen paljon tukea kuntaan muuton alkuvaiheessa. Edellinen HAVINA-hanke toimi Lahdessa Hankkeen toiminnan aikana kaikki kiintiöpakolaiset, joita varten hanke oli tarkoitettu, eivät valitettavasti päässeet saapumaan Suomeen. Pitkäaikaisen odottamisen vuoksi heillä tulee olemaan erityinen tarve psykososiaaliseen tukeen, jota uuden hankkeen myötä olisi mahdollista antaa. Lisäksi psykososiaalisen tuen tarvitsevia ovat myös vuonna 2012 Lahteen tulevat kiintiöpakolaiset (20 kpl) ja perhesiteen kautta tulevat henkilöt. Lahteen on suunniteltu valittavan haavoittuvassa asemassa olevia pakolaisia. Nykyinen hanke on osoittautunut, että haavoittuvassa asemassa olevilla pakolaisilla on suuria ongelmia myös perhedynamiikassa. Perheväkivalta ei ole harvinaista, eikä myöskään yksinhuoltajaäitien perheissä mm. poikalapsien vääristynyt rooli perheen päänä. Asiakkaat tarvitsevat riittävästi aikaa ja henkilökohtaista sekä perhekohtaista tukea ja apua, jota nykyisen hankkeen myötä on voitu antaa. Tulevan hankkeen työntekijänä jatkaa nykyisen hankkeen hanketyöntekijä. Näin hanke saadaan alkamaan mahdollisimman tehokkaasti jo tammikuussa. Sama hanketyöntekijä tuntee asiakasryhmän ja omaa hiljaista tietoa jota voidaan hyödyntää uudessa hankkeessa. Hankkeessa jatketaan jo aiemmin aloitettua ja mallinnettua psykososiaalista vastaanottotyötä. Lisäksi painopisteenä ovat perheen ja vanhemmuuden tukeminen, naisten ohjaaminen ja tiedottaminen oikeuksistaan sekä ryhmätoiminnan lisääminen kaikille perheenjäsenille.

7 Tarkoituksena on: naisten itsemääräämisoikeuden ja tietoisuuden lisääminen omista oikeuksistaan suomalaisessa yhteiskunnassa, naisen ja äidin aseman tiedostaminen ja naisten voimaannuttaminen. lisätä miesten tietoisuutta toimia suomalaisessa yhteiskunnassa, vahvistaa roolia isänä, puolisona ja miehenä. Lapsia ja nuoria on tarkoitus tukea kouluun ja vapaa-aikaan liittyvissä asioissa ja integroitumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Näitä kaikkia em. toimia toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden välillä. Yhteistyötahoja ovat mm. Lahden seurakuntayhtymä, Lahden ammattikorkeakoulu, Lahden Ensi- ja turvakoti, sosiaali- ja terveystoimi, varhaiskasvatus, perusopetus, lukio jne. Ryhmissä käytetään osittain ulkopuolisia vierailijoita tai vetäjiä. 7

8 8 Hankkeen toteuttaja: Rovaniemen kaupunki, päivähoidon palvelukeskus Hankkeen nimi: Roi-Haapa Tavoite: Henkilökunnan tiedon ja taidon vahvistaminen maahanmuuttajalasten kohtaamisessa ja kotouttamisprosessissa. Uusien työmenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto maahanmuuttajataustaisten lasten hyvän päivähoidon takaamiseksi. Hankeorganisaatio: Rovaniemen kaupunki, päivähoidon palvelukeskus. Perustetaan hankkeelle monialainen ohjausryhmä. Hankerahoilla palkataan päivähoidon maahanmuuttokoordinaattori. Moniammatillinen työryhmä perustetaan hoitamaan käytännön järjestelyjä. Aikataulu: Rahoitus: ,00 EUR Hanketyöntekijä: Sanna-Maija Laiho, puh , Rovaniemen kaupunki vastaanottaa vuosittain 60 kiintiöpakolaista. Päivähoito on osana maahanmuuttajien kotouttamisverkostoa. Maahanmuuttajataustaisten lasten määrä on kasvanut ja kasvamassa päivähoidossa edelleen. Päivähoidon henkilöstö tarvitsee koulutusta näiden lasten kohtaamiseen ja tukemiseen. Hankkeen tarkoituksena on ennaltaehkäistä haavoittuvassa asemassa olevien mamulasten syrjäytymistä. Hankkeella aiotaan saavuttaa se, että mamu-lapset ovat tasavertaisessa asemassa suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ja tuntevat osallisuutta lasten vertaisryhmässä. Hanke toteutetaan kehittämisprojektina, jossa koordinaattori ohjaa ja konsultoi maahanmuuttajataustaisten lasten asioissa päivähoitohenkilöstöä. Hankkeen toimintoja ovat: Suomi 2 - kielenä opetuksen järjestäminen/vahvistaminen. Maahanmuuttajataustaisten lasten päivähoidon järjestäminen suunnitelmallisesti. Erilaisten työmenetelmien ja tietotaidon kehittäminen. Maahanmuuttajataustaisten lasten päivähoidon turvallinen ja sujuva aloittaminen.

9 9 Hankkeen toteuttaja: Kemin kaupunki, sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Hankkeen nimi: Kemihaapa Tavoite: Hankkeessa kehitetään haavoittuvassa asemassa olevien kiintiöpakolaisten terveydenpalveluihin toimintamalli, joka varmentaa palvelutarpeiden varhaisen havaitsemisen, yhteistyön toimijoiden välillä sekä yhteen sovittaa ja ketjuttaa palveluja huomioiden koko pakolaisperheen tarpeet. Hankeorganisaatio: Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus, terveyspalveluiden tulosalue. Hanketyöntekijäksi palkataan 50 % terveydenhoitaja ja varataan lääkäriresurssi yhden kk. työskentelyjaksolle. Aikataulu: (pakolaisryhmän vastaanotto suunniteltu toukokuuksi) Rahoitus: ,00 EUR Hanketyöntekijä: Leena Hyvärinen, puh , Kemin kaupunki vastaanottaa ELY-keskuksen kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella vuosittain 50 pakolaista, joista 30 kiintiöpakolaista pakolaisleireiltä ja 20 oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa Kemin vastaanottokeskuksesta. Vuosittain vastaanotettavien ja kuntaan jo otettujen kiintiöpakolaisten joukossa on haavoittuvassa asemassa olevia. Maahanmuuttajien sekä pakolaisten ja pakolaistaustaisten kuntalaisten määrä on nopeasti kasvanut kunnassa viimeisten vuosien aikana. Palvelujärjestelmä ei ole kyennyt riittävästi vastaamaan nopeaan olosuhdemuutokseen ja pakolaisten erityistarpeisiin. Myös työnjaon selkiyttämiselle on tarvetta päällekkäisen työn ehkäisemiseksi. Hankkeessa kehitetään terveyspalveluiden toimintaa erityistä tukea tarvitsevien haavoittuvassa asemassa olevien kiintiöpakolaisten palvelutarpeisiin vastaamiseksi. Hankkeessa kehitetään toimintamalli palveluiden järjestämiseksi. Hankkeella saavutetaan tehokkaampi, päällekkäistä työtä ehkäisevä terveyspalveluiden toimintamalli, jossa palvelusuunnittelussa otetaan huomioon ja yhteen sovitetaan myös muiden toimijoiden toimenpiteitä. Kehittämistyö etenee ajallisesti rinnakkain uuden, vuonna 2012 vastaanotettavan, kiintiöpakolaisryhmän terveyspalveluiden järjestämisvaiheiden kanssa ryhmän vastaanottamiseen valmistautumisesta ja ensimmäisestä terveystarkastuksesta lähtien. Kehittämistyössä hyödynnetään kokemukset myös aikaisemmin vastaanotettujen kiintiöpakolaisten palveluiden järjestämisestä. Kehittämistyö kohdistuu myös heidän palvelu- ja asiakassuunnitelmiensa tarkistamiseen. Hankkeessa mahdollistetaan pakolaisten terveydenhuollossa toimivan terveydenhoitajan osa-aikainen (50%) keskittyminen kehittämistyöhön samalla kun hän osallistuu käytännön työhön pakolaisten terveydenhoitajana. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Rovaniemen kaupungin maahanmuuttajatyön /terveydenhuollon kanssa, jossa on kehitetty toimintamallia terveydenhuoltoon. Rovaniemen kokemuksia voidaan hyödyntää soveltuvin osin.

10 10 Hankkeen toteuttaja: Oulunkaaren kuntayhtymä Hankkeen nimi: Moniammatillinen varhainen tuki haavoittuvassa asemassa olevien kiintiöpakoalisten vastaanottotyössä - ENSIHAAPA Tavoite: Hankkeen tavoitteena on luoda haavoittuviin ryhmiin kuuluvien kiintiöpakolaisten ja heidän perheidensä vastaanottotilanteen ja kotoutumisen alkuvaiheen varhaisentuen sekä moniammatillisen, perhekeskeisen työn malli. Hankeorganisaatio: Oulunkaaren kuntayhtymä. Hankkeeseen palkataan projektityöntekijä (terveydenhoitaja, kokoaikainen), lääkäri (osa-aikainen), suuhygienisti (osa-aikainen). Kaikki kokeneita työntekijöitä, jotka siirretään perustyöstä projektityöhön. Aikataulu: Rahoitus: ,00 EUR Hanketyöntekijä: Aila Rissanen, puh , Pudasjärven kaupunki on vastaanottanut turvapaikanhakijoita vuodesta Kaupunki on vastikään tehnyt päätöksen vastaanottaa ensimmäistä kertaa kiintiöpakolaisia. Pudasjärven kaupungilla ei ole kokemusta kiintiöpakolaisten vastaanottotyöstä, jolloin erityistä vastaanottotyön varhaisen tuen, perhekeskeisen ja moniammatillisen työn mallia ei ole luotu. Tarpeena onkin kehittää vastaanottotilanteeseen ja kotoutumisen alkuvaiheeseen moniammatillinen perhekeskeinen työmalli. Malli vahvistaa varhaista tukea, edistää kiintiöpakolaisten kotoutumista ja varmistaa toimijoiden välistä tiedonkulkua. Hankkeessa luodaan ja kuvataan pakolaisperheiden vastaanoton ja kotoutumisen alkuvaiheen pysyvä varhaisen tuen moniammatillinen, hallintokunta- ja organisaatiorajat ylittävä työmalli, joka vahvistaa pakolaisten ja heidän perheidensä oikea-aikaista palveluohjausta, edistää perheiden kotoutumista sekä varmistaa toimijoiden välistä tiedonkulkua. Lisäksi hankkeessa kehitetään yhteistyötä palvelujen järjestämisessä yhdessä yksityissektorin ja kolmannen sektorin kanssa. Hankkeen kohteena ovat Pudasjärvelle alkuvuodesta 2012 Kongosta tulevat kiintiöpakolaiset, 42 hlö (7 perhettä).

11 11 Projektets genomförare: Jakobstad Projektets namn: Jakobstads Hälsohaapa Projektets mål: Hälsohaapa vill utveckla nya rutiner för de inledande undersökningarna, färdigställa kvalitetshandböcker, utveckla vårdkedjor och utbilda personalen för att implementera de nya rutinerna. Hälsovårdsverket vill få fram material som kan förbättra kommunikationen med flyktingarna och som bidrar till fungerande vårdkedjor. Representanter för målgruppen kommer att delta i utarbetandet av materialet. Målsättningen är att vården skall bli inkluderande, kundcentrerad, stöttande och ta specialbehov i beaktande och som också upplevs som sådan av målgruppen. Projektorganisation: En projektgrupp på 4 8 personer utses av ledningsgruppen för social- och hälsovårdsverket. Projektgruppen påbörjar sin verksamhet den För projektet anställs följande personal: Projektledare 20%, hälsovårdare 100%, sjukskötare 100% och läkare 10% av heltidsanställning. Tidtabell: Financiering: ,00 EUR Projektarbetare: Marita Heinänen-Child, puh , Social- och hälsovårdsverket i Jakobstad tillhandahåller hälso- och sjukvårdstjänster i samarbetsområdet (kommunerna Larsmo, Jakobstad, Pedersöre, Nykarleby) med Jakobstad som värdkommun. Redan anlända och kommande kvotflyktingar är beroende av dessa tjänster. Samarbetsområdet har sedan hösten 2010 tagit emot kvotflyktingar. Hösten 2010 anlände 26 kvotflyktingar från Burma, våren/sommaren 64 kvotflyktingar från Afghanistan. Samarbetsområdet har därutöver förbundigt sig att ta emot 50 kvotflyktingar årligen Som tidigare nämnts har samarbetsområdet sedan hösten 2010 tagit emot 90 kvotflyktingar och vi kommer årligen att få ca. 50 kvotflyktingar till vårt område. Merparten av dessa har allvarliga sjukdomar som har krävt och fortfarande kräver intensiva insatser på alla nivåer inom hälso- och sjukvården. Kvotflyktingarnas första hälsoundersökningar organiserades med tillfälliga lösningar när det gäller personal och strukturer. Projektet skall hjälpa oss att hitta modeller för permanenta lösningar. Sjukskötarens och hälsovårdarens uppgift är att utveckla rutiner för de inledande hälsokontrollerna och att utarbeta kvalitetshandböcker och vårdkedjor för hälso- och sjukvården. De söker material som underlättar kommunikation mellan personal och flykting, sammanställer sådant som är av intresse och ansvarar för tryckning och distribuering av materialet. De ansvarar också för kommunikationen med målgruppen. Sjukskötaren samarbetar med alla vårdinstanser inklusive mentalvården. Projektledaren leder projektet och har ansvar för rapporteringen. Genom projektet skapas en modell som tryggar mottagningen av kvotflyktingar under kommande år. Projektets målgrupp är 90 kvotflyktingar som redan anlänt till våra fyra kommuner och 50 kvotflyktingar som anländer sommaren Genom projektet förbereds också mottagandet av de flyktingar som kommer 2013 och under kommande år.

12 12 Hankkeen toteuttaja: Porin kaupungin perusturvakeskus Hankkeen nimi: Mieli maasta! Tavoite: Nopeuttaa pakolaisen kotoutumista puuttumalla ongelmiin mahdollisimman nopeasti ja auttamalla sopeutumaan uuteen kulttuuriin ja toimimaan siinä aktiivisena. Parantaa kaupungin työntekijöiden osaamista pakolaisten kuntapalveluissa. Hankeorganisaatio: Porin kaupungin perusturvakeskus, yhteistyökumppanina 3.sektori (esim. SPR:n vapaaehtoistyöntekijät) Aikataulu: Rahoitus: ,00 EUR Hanketyöntekijä: Jenny Haapamäki, puh , Porin kaupunki on vastaanottanut kiintiöpakolaisia kaksi isohkoa ryhmää viime vuosien aikana ja suunnitelmissa on uuden ryhmän saapuminen vielä tänä vuonna. Kiintiöpakolaisten vastaanotossa suurin työpanos tarvitaan perusturvapalveluissa, jotka ovat kaupungissa tarpeeseen nähden niukasti resursoituja. Kiintiöpakolaisten kohdalla psykososiaalisen tuen tarve saattaa ilmetä viiveellä, jolloin sekä aiemmin tulleilla että uusilla ryhmillä on tarvetta henkilökohtaiseen tukeen. Kaupungilla on palkattuna maahanmuuttokoordinaattori, jonka tehtävänä on maahanmuuttajien henkilökohtaisen palveluohjauksen lisäksi ylläpitää ja kehittää työssä tarvitttavia eri viranomaisten ja kolmannen sektorin välisiä verkostoja. Hankkeen avulla Porin kaupungilla on mahdollisuus palkata sosiaalialan koulutuksen saanut henkilön tukemaan pakolaistaustaisen kuntalaisen kotoutumista, tukea häntä arjessa ja ohjata tarvittaviin erityispalveluihin. Vuonna 2009 ja 2011 saapuneet burmalaiset sekä mahdollisesti 2012 saapuvat kiintiöpakolaiset sekä muut kaupunkiin itsenäisesti muuttavat pakolaistaustaiset maahanmuuttajat. Arvioitu henkilömäärä on noin 30.

13 13 Hankkeen toteuttaja: Janakkalan kunta Hankkeen nimi: Muuttuset hanke Tavoite: Tukea kohderyhmän (vanhemmat, lapset ja nuoret) hoitoa ja kuntoutumista traumakokemuksista psykosos./psykoedukatiivinen menetelmin. Toisena tavoitteena on saada kiintiöpakolaisten tukemiseen mukaan lisää toimijoita ja kohderyhmän kanssa työtätekevien valmiuksien ja uusien työmenetelmien (myös alkuarvio traumasta) kehittäminen ja mallintaminen (pysyvän menetelmän luominen). Hankeorganisaatio: Hankkeeseen osallistuu olemassa oleva maahanmuuttopalvelujen tiimi (palveluohjaaja, oppisopimuksella opiskeleva lähihoitaja, terveydenhoitaja, sosiaalityön johtaja, avohoidon ylihoit.). Lisäksi palkataan hanketta varten osa-aikainen projektipäällikkö. Hankkeeseen osallistuu perheterapeutti (1-2t/viikko), terveyskeskuksen toimintaterapeutti (1-2t/viikko). Mahdollisesti varhaiskasvatuksen/lastensuojelun työntekijät. Kouluttaja(t) hankitaan ostopalveluna. Aikataulu: Rahoitus: ,00 EUR Hanketyöntekijä: Kirsti Tukki, puh , Janakkalan kunta on tehnyt sopimuksen ELY-keskuksen kanssa kiintiöpakolaisen vastaanotosta vuosittain (nyt kunnassa on 14 kongolaista, ja tulee toinen 15 hengen ryhmä). Janakkalan kunta on ottanut ensimmäiset kiintiöpakolaiset Hankkeen tarkoituksena on suunnitella, kokeilla ja ottaa käyttöön monialaisia, toiminnallisia ja osallistavia menetelmiä, joilla tuetaan kohderyhmän hoitoa, kuntoutumista ja kotoutumista. Asiakkaiden osallisuuteen tukeminen edellyttää myös uusia käytänteitä, koska kohderyhmän asiakkailla on harvoin kokemusta osalliseksi tulemisesta. Hankkeen tarkoitus on jakaa tietoa traumaoireiden tunnistamisesta ja hoidosta sekä hankkia syvällistä tietoa kohderyhmän hoidon ja kuntoutuksen varmistamiseksi. Hankkeella tavoitellaan monialaista yhteistyötä kohderyhmän hoidossa ja kuntoutuksessa sekä vaikuttavia keinoja kohderyhmän tukemiseksi. Hankkeen toteutus: 1. Hankkeeseen ja koulutuksiin osallistuva henkilökunta saa tietoa erilaisista hoitomuodoista ja menetelmistä, miten yksilöä ja/tai perhettä voidaan tukea kun perheessä on traumaattisia kokemuksia, jotka vaikuttavat perheen arkeen ja toimintakykyyn. Perheiden ja yksilöiden tilannetta kartoitetaan yhdessä. Tarvittaessa tehdään tarkempia toimintakyvyn arvointiin liittyviä haastatteluja ja tutkimuksia. 2. Valitaan toiminnalliset menetelmät, joita testataan. Hankkeeseen osallistuu 2-4 perhettä joista 2 on yksinhuoltajaperheitä. Perheiden kanssa järjestetään toiminnallisia tapaamisia (esim. 5-8x). Arvioidaan ja korjataan toimintaa. Mukana "perhepajoissa" on mahdollisesti ulkopuolinen kouluttaja (esim. osassa tapaamisissa). 3. Rakennetaan monialainen toiminnallinen perustyöskentelymalli tai -malleja perheiden/yksilön hoitoon ja "kuntoutukseen". Perheiden kanssa toimisi monialainen

14 ydinryhmä, jota voidaa tarvittaessa täydentää muilla toimijoilla (esim. kolmas sektori). Kokonaisuuteen voidaan sisällyttää myös leiritoimintaa perheiden nuorille esimerkiksi yhteistyössä Hämeenlinnan Setlementin kanssa. 4. "Hoidollisen ja kuntouttavan perhepajan" jälkeen kohderyhmän jäseniä voidaan ohjata esim. Setlementin "tukiverkko" projektiin (monikulttuurinen perhetyö). 14

15 15 Hankkeen toteuttaja: Espoon kaupungin maahanmuuttajapalvelut Hankkeen nimi: Espoon haapa-hanke Tavoite: Espoon Haapa-jatkohankkeen tavoitteena on tiivistää viranomaisten ja sosiaalija terveysalan järjestöjen yhteistyötä, jotta myös järjestöjen tuottamat palvelut hyödyttäisivät pakolaisina Espooseen saapuneita asiakkaita. Hankeorganisaatio: Hankeorganisaationa toimii maahanmuuttajapalvelut ja projektille palkataan projektisuunnittelija. Taloushallinto hoidetaan osana sosiaali- ja terveystoimen taloushallintoa. Kumppaneina ovat Espoon terveystoimi, vammaispalvelut ja vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilma. Heidän roolinsa liittyy asiantuntijuuteen sekä asiakkaiden ohjaamiseen. Aikataulu: Rahoitus: ,00 EUR Hanketyöntekijä: Anne-Maarit Pullinen, puh , Espoo on ottanut vastaan kiintiöpakolaisia vuodesta 1989 saakka. Espoo on vastaanottanut vuosina yhteensä 173 kiintiöpakolaista. Erityiskustannuskorvausten piirissä on tällä hetkellä tästä ryhmästä n. 20 henkilöä. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat erityisesti nämä 20 henkilöä ja heidän perheenjäsenensä. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat hankkeen aikana Espoon vastaanottamat uuden kiintiöpakolaiset, jotka terveydentialansa takia kuuluvat erityiskustannuskovausten piiriin. Espoo on ollut mukana Haapa-hankkeessa vuosina Kunta on tänä aikana vastaanottanut 47 haavoittuvassa asemassa olevaa kiintiöpakolaista, joista suuri osa hätätapauksia. Hankkeessa on kehitetty pakolaisten vastaanottoa lisäämällä asiakkaiden saamaa sosiaalityöntekijän ja omakielisen ohjaajan työpanosta, järjestämällä toiminnallista suomen kielen koulutusta sekä psykososiaalista tukea vertaistukitoiminnalla. Asiakkaiden asioissa on tehty paljon viranomaisyhteistyötä, mutta toiminta Suomessa toimivien sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kanssa on ollut olematonta. Näiden järjestöjen tuottamat palvelut voisivat kuitenkin merkittävästi täydentää asiakkaiden saamaa palvelukokonaisuutta. Tämän järjestöyhteistyön kehittämiseen haetaan jatkohanketta. Hanke luo pohjaa jatkuvalle ja laajemmalle yhteistyölle kunnan viranomaisten ja kolmannen sektorin kanssa pakolaisten mutta myös muiden maahanmuuttajaryhmien kotoutumisen edistämisessä. Aluksi hankkeessa kartoitetaan niitä järjestöjä, joiden toiminta kohdistuu Espoon vastaanottamiin kiintiöpakolaisiin ja erityisesti vamman tai pitkäaikaisen sairauden takia Suomeen kiintiössä hyväksyttyihin henkilöihin ja heidän perheisiinsä. Asiakkaille jaetaan tietoa näiden järjestöjen toiminnasta ja pyritään ohjaamaan heitä järjestöjen erilaisten palvelujen piiriin, esimerkkinä sopeutumisvalmennuskurssi, leirit, tukihenkilötoiminta sekä vertaistukiryhmät. Konkreettisesta yhteistyöstä on keskusteltu tällä hetkellä Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilman kanssa ja siellä Espoon hankkeeseen suhtaudutaan hyvin myönteisesti. Järjestöjen ja kunnan työntekijöille järjestetään tarvittavaa yhteistä koulutusta ja toisten työhön tutustumista yhteistyön tiivistämiseksi.

16 16 Hankkeen toteuttaja: Mäntyharjun kunta Hankkeen nimi: Vertaistuki ja perhetyö vanhemmuuden tukena, Verso-hanke Tavoite: Mäntyharjulle saapuneessa kiintiöpakolaisryhmässä on neljä erityisen tuen tarpeessa olevaa perhettä, joissa olisi tarvetta vanhemmuuden ja kotoutumisen tukemiseen. Tavoitteena on löytää hyviä keinoja pakolaisten vanhemmuuden tukemiseen uudessa maassa sekä yksin saapuneiden pakolaisten kotoutumisen tukemiseen. Hankeorganisaatio: Hankeorganisaatioon kuuluu johtava sosiaalityöntekijä Birgitta Pyykönen. Hankkeen tavoitteena on palkata osa-aikainen tuntityöntekijä. Yhteistyötä hanke voisi tehdä esimerkiksi paikallisten seurakuntien kanssa, mutta myös kunnan eri osastojen kanssa esim. sivistyspalvelut, varhaiskasvatus. Alustava aikataulu: Rahoitus: ,00 EUR Mäntyharjun kunta vastaanotti ensimmäiset kiintiöpakolaiset tammikuussa Kotouttamistyötä kunnassa tekee kaksi työntekijää, joista toinen on osa-aikainen omakielinen ohjaaja. Mäntyharjulla on hyvin aktiivisia vapaaehtoisia kiintiöpakolaisten tukiperheinä ja he ovat olleet myös hyvänä tukena haavoittuvien ryhmien kotouttamisessa. Kohderyhmänä ovat yksinhuoltajat, terveydellisistä syistä haavoittuvassa asemassa olevat perheet sekä iäkkäät yksin tulleet pakolaiset. Kaiken kaikkiaan hankkeen piiriin kuuluisi n.16 henkilöä. Hanke järjestää 8-12-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen kerhotoimintaa, jossa työtekijä voi yhdessä tekemisen kautta tukea vanhempien kasvatustyötä. Ryhmän koko vaihtelee; joskus kaikki lapset ja molemmat vanhemmat ovat paikalla, joskus vain yksi vanhempi yhden lapsen kanssa. Toinen hankkeen puitteissa järjestettävä toiminto on naisryhmätoiminta, joista erityisesti yksinhuoltajat ja yksinsaapuneet pakolaiset saisivat sosiaalisia kontakteja muihin naisiin. Ryhmän olisi tarkoitus olla avoin myös suomalaisille naisille, jotka ovat samanlaisessa elämäntilanteessa.

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke. Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa

Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke. Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa Hankkeen toimijat Hankkeessa mukana päivähoito, maahanmuuttajapalvelut ja taidemuseo

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä Asia: Pakolaisten vastaanottoa koskevan sopimuksen tekeminen ELY-keskuksen kanssa Päätöksentekijä:

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen Hannele Pajanen 17.11.2016 Iloa vanhemmuuteen - hanke jatkaa kehittämistyötä - monessa on mukana oltu Lastentalo- hanke Lapsen paras Lapsen ääni I Lapsen ääni

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ylitarkastaja Tiina Pesonen SM/MMO/Kotouttamisyksikkö Oulu 18.3.2010 18.3.2010 Kotouttamislain kokonaisuudistus - soveltamisala Soveltamisala koskisi kaikkia

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen Alkaa jo vastaanottokeskuksissa -infot, alkukartoitus, osaamisenkartoitus Työvoimapoliittiset

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Rovaniemen MAKO-verkosto 22.2.2012 ja Meri-Lapin MAKO-verkosto 23.2.2012 Anne-Mari Suopajärvi/ Lapin ELY-keskus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013 www.tyynela.fi 2 Erityisesti Isä-projektin lähtökohdat Verkostoista noussut huoli päihteitä käyttävien isien isyydestä/ isättömistä lapsista Isäkeskeinen

Lisätiedot

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010-2012 VTT, tutkija Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedottaminen:

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ Iloa vanhemmuuteen hanke Tarja Tammekas, projektityöntekijä, suunnittelija, Kotkan kaupunki Pauliina Saarinen-den Hollander, projektityöntekijä, Lohjan kaupunki Mitä

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli Terveempi Itä-Suomihanke Ilomantsin malli Vikkelä-hanke Terveempi Itä-Suomi- hankkeen (TERVIS) pohjalta toteutettava Ilomantsin malli, VIKKELÄ- hanke. Painottuu Ilomantsin kunnan alueella lapsiperheiden

Lisätiedot

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain Monikulttuurinen työ Naistari Naistari

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain Monikulttuurinen työ Naistari Naistari Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 200 Monikulttuurinen työ Naistari Tililuok 200 00 Tililuok muodostuu 5 tavoitteesta NAISTARI ON HYVINVOINNIN LISÄÄJÄ 200 Kaikki tililuon kyselyt on toteutettu

Lisätiedot

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361 2629 2900 3153 3359 3827 3794 3642 Ulkomaalaisten määrä Lapissa

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Monialainen lapsiperheiden kanssa tehtävä työ Liedossa

Monialainen lapsiperheiden kanssa tehtävä työ Liedossa Monialainen lapsiperheiden kanssa tehtävä työ Liedossa Ajoissa tuleva apu lisää hyvinvointia ja säästää rahaa! 22.8.2016 Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut, MR-Y/JA 2 22.8.2016 Mitä hyvää meillä on

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa PERHEIDEN PALVELUT 22.6.2016 Ritva Olsén ja Virpi Filppa PERHEIDEN PALVELUT - Integroitu monitoimijainen perhepalvelulinja YHDESSÄ TOIMIEN, YHDESSÄ TEHDEN Kokonaisvaltaisuus Tiedon, palveluiden ja toimintojen

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää?

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Keskustelukahvila 14.10.-16.12.201310 16 12 2013 Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Työryhmä kehittäjätyöntekijä suunnittelija kokemusasiantuntija Sosiaalityönopiskelija Alkutilanne: suunnittelussa

Lisätiedot

Maahanmuuttajapalvelut tilannekatsaus ja asumisen kysymykset. Henna Leppämäki

Maahanmuuttajapalvelut tilannekatsaus ja asumisen kysymykset. Henna Leppämäki Maahanmuuttajapalvelut tilannekatsaus ja asumisen kysymykset Henna Leppämäki 11.10.2016 Asiakasmäärän kehitys Uudet asiakkaat 2016: Tammikuu: 33 Helmikuu: 36 Maaliskuu: 43 Huhtikuu: 34 Toukokuu: 34 Kesäkuu:

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Mirja Lavonen-Niinistö 14.6.2011 Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Perhekeskusajattelu Perustuu monen eri toimijatahon väliseen yhteistyöhön

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ. Sosiaalityön käytäntötutkimus Helsingin yliopisto Anne Östman

KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ. Sosiaalityön käytäntötutkimus Helsingin yliopisto Anne Östman KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ Sosiaalityön käytäntötutkimus 6.10.2014 Helsingin yliopisto Anne Östman Tutkimuksen lähtökohdat Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Kumppanuushanke Verso

Kumppanuushanke Verso Näkökulmia Versoon Hankeikkuna 19.2.2013 Lapin yliopisto Kumppanuushanke Verso Rovaniemen kaupunki Rovalan Setlementti ry Euroopan Sosiaalirahasto, Suomen valtio, Rovaniemen kaupunki, Rovalan Setlementti

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Lapin MAKO-verkosto/ Pakolaisten kuntaan ohjaamisen yhteistyöryhmä Kemi Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin MAKO-verkosto/ Pakolaisten kuntaan ohjaamisen yhteistyöryhmä Kemi Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin MAKO-verkosto/ Pakolaisten kuntaan ohjaamisen yhteistyöryhmä Kemi 28.2.2017 Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin alueellinen pakolaisten kuntaan ohjaamisen yhteistyöryhmä Lapin ELY-keskus

Lisätiedot

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke 12.12.2011 Seuraneuvottelukunta I Love Sport Oulu hanke Taustaa Suomen ulkomaalaisväestö on viimeisten vuosikymmenien aikana moninkertaistunut. Myös Oulussa maahanmuuttajien määrä on tasaisesti kasvanut.

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa, TE-toimistojen arvio kesäkuussa 2014

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa, TE-toimistojen arvio kesäkuussa 2014 KATSAUS 16.6.2014 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa, TE-toimistojen arvio kesäkuussa 2014 Työ- ja elinkeinotoimistoissa on touko-kesäkuun vaihteessa tehty arvio keskeisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Koordinaattoritapaaminen 26.5.2008 Paasitorni, Helsinki Päivi-Katriina Juutilainen Ohjauksen koulutus Koulutuksen laaja-alaisena tavoitteena kehittää toimintamalleja verkostoyhteistyön

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Kunta ja kolmas sektori kotouttamisprosessissa OULU Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Kunta ja kolmas sektori kotouttamisprosessissa OULU Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Kunta ja kolmas sektori kotouttamisprosessissa OULU 9.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärven kuntasuunnitelma: uusi, ennakkoluuloton ja elinvoimainen

Lisätiedot

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori rajat ylittävät sopimukset

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Taustaa: Uusi neuvola-asetus 1.7.2009: kunnan on järjestettävä 4 vuoden ikäiselle lapselle

Lisätiedot

3. Nykyisen toimintatavan toimivuuden arviointi/kehittämiskohteiden tunnistaminen

3. Nykyisen toimintatavan toimivuuden arviointi/kehittämiskohteiden tunnistaminen KEHITTÄJÄTIIMI_JYTA 1/09 Aika 26.10.2009 klo 12-14 Paikka Toholammin kunnantalo, khall-huone Läsnä Neuvola Inkeri Jussila Varhaiskasvatus, Terhi Elamaa Koulukuraattori Perheneuvola, Merja Heikkilä Lapsiperheiden

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Tilannekatsaus maahanmuuton asioista. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Reijo Vesakoivu

Tilannekatsaus maahanmuuton asioista. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Reijo Vesakoivu Tilannekatsaus maahanmuuton asioista Pohjois-Karjalan ELY-keskus Reijo Vesakoivu 1 Turvapaikanhakijatilanne Koko maassa V. 2015 32478 turvapaikanhakijaa V. 2016 1697 (1.1. 23.2.) Irak 61%, Afganistan 17%,

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Työelämän kansanopisto Nuoret turvapaikan hakijat kansanopistossa Sivistystyön Vapaus ja Vastuu Pirkanmaa Studia Generalia Murikka 12.11.2015 1 Vapaa sivistystyö Suomessa

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot