HAAPA-HANKKEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAAPA-HANKKEET 2012 2013"

Transkriptio

1 HAAPA-HANKKEET KOOSTE KUNTIEN KEHITTÄMISHANKKEISTA TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT PL 32 (Aleksanterinkatu 4) PB 32 (Alexandersgatan 4) AND THE ECONOMY Valtioneuvosto Statsrådet P.O. Box 32 (Aleksanterinkatu 4) Puh Tfn FI Government Faksi (09) Fax (09) Tel Fax Euroopan pakolaisrahasto Europeiska flyktingfonden Euroopan pakolaisrahasto Europeiska flyktingfonden European refugee fund

2 2 Hankkeen toteuttaja: Kuopion kaupunki, Koulutuspalvelukeskus, Kalevalan koulu Hankkeen nimi: KO-PI-NA-LA, kotoutetaan pian naiset ja lapset Tavoite: Tukea haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten myönteistä kehitystä ja perheiden yhteyttä toiminnallisten menetelmien avulla. Kehittää viranomaisten, kuten sosiaalitoimen, nuorisotoimen ja koulutoimen asiantuntijuutta pakolaistyössä. Hankeorganisaatio: Koulutuspalvelukeskus, Kalevalan koulu. Hankkeeseen osallistuvat 2 opettajaa sekä 1 perhetyöntekijä. Pääsääntöinen hankekumppani on pakolaisyksikkö ja tarvittaessa myös sosiaalitoimi ja nuorisotoimi (mm. leiritoiminnassa). Tyttöjen talo - kolmannen sektorin toimijana- pyritään kytkemään toimintaan mukaan. Aikataulu: Rahoitus: ,00 EUR Hanketyöntekijät: Krista Tarkiainen, puh , Anna-Kaisa Launonen, puh , Kuopion kaupunki on sitoutunut vastaanottamaan 65 henkilöä vuodessa. Maahantulleiden terveydentila on kuitenkin ollut niin huono, että vastaanottoa on rajoitettu 45 henkilöön/vuosi. Kalevalan koulussa toimii Kuopion kaupungin keskitetty maahanmuuttajaopetus (16% oppilaista maahanmuuttajataustaisia; näistä suurin osa pakolaistaustaisia). Maahanmuuttajalapset sekä äidit tulevat usein vaikeista oloista, pakolaisleireiltä, ja ovat kokeneet väkivaltaa. Suomessa heillä ei ole sukulaisverkostoja. Äitien on vaikea verkostoitua muiden vanhempien kanssa ja saada näin tukea vanhemmuuteen. Tämä heijastuu myös lapsiin, esim. läksyt jäävät tekemättä. Tältä pohjalta on syntynyt tarve: toteuttaa perheluokkatoimintaa vanhempien ja lasten kanssa. Perheluokkaan lapsi tulee vanhemman kanssa. Siellä henkilöstö ohjaa äitejä tekemään töitä, leipomaan tms. lapsensa kanssa, samalla myös äiti oppii suomen kieltä. Kasvatukseen liittyvistä pulmista keskustellaan yhdessä kaikkien äitien kanssa ja keskustelua ohjaa opettaja tai perhetyöntekijä. Samalla perhetyöntekijä saa arvokasta tietoa perheen tilanteesta ja äidit saavat vertaistukea toisiltaan. Lapsi on perheluokassa 6-8 viikkoa (4h/viikko) käynnistää äiti- kerho tukemaan kotoutumista ja perheen hyvinvointia. Äitikerhossa keskustellaan, tehdään yhdessä ruokaa tai puuhastellaan jotain yhdessä suunniteltua toimintaa. Samalla käydään läpi naiseuteen, menneisyyteen, tulevaisuuteen ja äitiyteen liittyviä kysymyksiä (2h/viikko). käynnistää KOTO-paja oppilaiden kanssa. KOTO-pajassa tehdään läksyt, tutustutaan toisiin ja saadaan toiminnallisuuden ja keskustelun avulla tukea kehitykseen (2h/viikko). Järjestää äideille ja haavoittuvassa oleville ryhmille leiritoimintaa 2x/ vuosi. Järjestää opettajille koulutusta, luento aiheeseen liittyen 2x/vuosi Hankkeeseen osallistuu arviolta lasta/perheluokka ja huoltajaa. Leireillä vanhempaa. Perheluokkatoimintaa laajennetaan kokeiluna kaupungin muihin kouluihin ja toimintavuoden jalkautetaan Kuopion eteläiseen kaupungin osaan, jossa myös asuu aljon maahanmuuttajaperheitä. Omassa koulussa toimintaa jatketaan hankkeen päättymisen jälkeen.

3 3 Hankkeen toteuttaja: Tornion kaupunki Hankkeen nimi: Vanhemmuuden ja lapsuuden tukeminen, VANTUS Tavoite: Antaa tukea ja ohjausta pakolaislasten kasvatukseen suomalaisessa kulttuurissa ja toimintaympäristössä. Lapsia ohjataan omaikäistensä suomalaisten pariin kaupungin omaan lasten ja nuorten toimintaan mm. nuorisopalveluihin ja muihin lapsille suunnattuihin toimintoihin, esim. koulutuksiin, nuorten ryhmiin, nuorten ja perheiden leireille. Lisäksi työntekijöitä koulutetaan ja lisätään tietoa eri kulttuurien kohtaamiseen. Hankeorganisaatio: Sosiaalitoimi/pakolaistyö, jonne palkataan yksi henkilö. Muina yhteistyötahoina ovat perheneuvola, sosiaalitoimisto, seurakunta, nuorisotoimi ja päivähoito. Myös psykiatrian poliklinikat osallistuvat ainakin konsultaatioon. Yhteistyötä myös Tornion ja Kemin OSSU-hankkeen kanssa. Aikataulu: Rahoitus: ,00 EUR Hanketyöntekijä: Pia Koski, puh , Tornion kaupunki on vastaanottanut ensimmäiset kiintiöpakolaiset vuonna Kiintiöpakolaisia otetaan vastaan vuosittain 35 hlöä. Tällä hetkellä alle 3 vuotta maassa olleita pakolaisia on n. 80. Kiintiöpakolaisten ryhmässä on ollut viime vuosina entistä enemmän myös haavoittuvassa asemassa olevia pakolaisia. Pakolaisten vastaanottotyö kuuluu sosiaalitoimen aikuissosiaalityön tehtäviin. Työntekijäresurssi tällä hetkellä 1 ½ pakolaistyön sosiaaliohjaaja. Väylä-projektin aikana kehitetty malli pakolaisten trauma- ja kriisihoitoon. Hanke kohdistuu erityisesti vanhemmuuden, perheen ja parisuhteen tukemiseen jo aikaisemmin Tornioon saapuneille pakolaisille sekä tuleville pakolaisille. Koulusta ja päivähoidosta tulleiden palautteiden perusteella on koettu tarpeelliseksi vanhem-muutta koskevan tiedon välittäminen. Vanhemmat eivät osaa ottaa vastuuta lastensa kasvatuksesta meidän kulttuurimme edellyttämällä tavalla. Varsinkin yksihuoltaja-perheissä alaikäinen lapsi on vanhemman roolissa ja ottaa vastuuta perheen asioissa. Näin lapsilla ei ole mahdollisuutta olla lapsia ja kotoutuminen hankaloituu. Hankkeen kohderyhmänä ovat vuosittain saapuvat kiintiöpakolaiset ja erityisesti lapsiperheet sekä yhden huoltajan perheitä (arviolta 40 50% pakolaisista on tätä kohderyhmää, pääasiassa arabeja). Tarkoituksena on kehittää toimintamalli pakolaislasten ja -nuorten ohjaamiseen normaaleihin palveluihin. Näin ennaltaehkäistäisiin mahdollisia myöhempiä ongelmia, jopa syrjäytymistä, kun asioihin puututaan varhain ja oikea-aikaisesti. Vanhempia tuetaan ja opastetaan lasten kotoutumisessa uuteen kotimaahan kulttuurierojen ja toimintatapojen yhteensovittamiseksi. Vanhempien kanssa keskustellaan kasvatus-kysymyksistä henkilökohtaisesti. Kesällä järjestetään perheleiri, jossa voitaisiin kohdata suomalaisia perheitä. Toimintamallin luominen tapahtuu yhdessä seura-kunnan, sosiaalitoimiston ja perheneuvolan kanssa. Hyöty kohderyhmälle on, että he tietävät ketkä hoitavat heidän asioitaan: tieto, ohjaus, apu tulevat samasta paikasta. Asiakkaan voimavarat säästyvät, kun kysymyksiin saadaan ratkaisuja ns. matalan-kynnyksen palveluista.

4 4 Hankkeen toteuttaja: Jyväskylän kaupungin maahanmuuttajapalvelut Hankkeen nimi: HAAVAT Tavoite: Haapa-hankkeessa jo aiemmin luodun toimintamallin levittäminen ja juurruttaminen perustyöhön. Toisena tavoitteena on lastensuojelullisten palvelujen kehittäminen vastaamaan paremmin näiden perheiden tarpeita. Tarkoituksena on löytää tukimuotoja auttamaan traumatisoituneiden perheiden selviytymistä lisäämällä työntekijöiden tietämystä ja kehittämällä lastensuojelun avohuoltoon maahanmuutta-jatyön malli tukimuotoineen. Hankeorganisaatio: Jyväskylän kaupungin maahanmuuttajapalvelut. Osa-aikainen projektityöntekijä (työaika 18h viikossa), Maahanmuuttajapalveluiden psykologin työpanos 2pv/kk. Ostopalvelut Tukinaiselta. Aikataulu: Rahoitus: ,00 EUR, suurin osa palkkakustannuksia, ostopalveluita (Tuki-naiset) ja matkakustannuksia. Hanketyöntekijä: Elina Hienola, puh , Jyväskylän kaupunki ottaa vastaan 50 kiintiöpakolaista vuodessa ja lisäksi heidän perheenyhdistämisen kautta tulevat sukulaisensa. Hätätapauksia kuntaan on otettu vuosittain tästä kiintiöstä useita henkilöitä (16 henkilöä vuonna 2009). Erityisesti Afrikasta on tullut haavoittuvassa asemassa olevia yksinhuoltajanaisia. Yksin tulevat naiset lapsineen ovat jo lähtömaassaan olleet vaikeassa asemassa, ja heidän elämän-historiansa on traumaattinen. Moni on joutunut raiskauksen ja muun väkivallan kohteeksi. Raskas elämäntilanne vaikeuttaa vanhemmuutta ja voi näkyä kiintymys-suhdeongelmina omiin lapsiin. Uudessa kotimaassa odottavat uudet vaatimukset, ja niistä selvitäkseen naiset tarvitsevat monenlaista tukea. Hankkeessa kulkee rinnakkain kaksi työmuotoa: 1. Tukinaisen työmallin tunnetuksi tekeminen yhteistyökumppaneille. Haapahank-keessa hankitun (Tukinaisen ja Maahanmuuttajapalvelujen yhteistyön) tietotaidon välittäminen muille paikkakunnille, ensimmäisessä vaiheessa ns. vanhoille Haapa-paikkakunnille ja jatkossa uusille tuleville haapahankekunnille. Jyväskylässä ko. koulutusta järjestetään sosiaali-ja terveydenhuollon peruspalvelujen henkilöstölle. Levitystyö tapahtuu työkokouksina ja koulutuksena. Käynneillä mukana myös vertaistukija eli kokemusasiantuntija sekä työssä mukana ollut tulkki. Maahanmuuttajapalveluiden psykologi käyttää hankkeeseen työaikaa 2 pv/ kk. (maksetaan hankkeesta) ja tälle ajalle hänelle on sijainen toimistolla. Tukinaisen terapeutti käyttää saman verran työaikaa. Hänen palkkionsa maksetaan hankkeesta. Kokeumusasiantuntija saa koulutuspäiviltä palkkion ja päivärahan. Myös työtä tehnyttä tulkkia voidaan käyttää kokemusasiantuntijana.

5 5 2. Lastensuojelutyössä on kolme kehittämislinjaa, joiden kaikkien tavoite on selkiyttää maahanmuuttajalastensuojelutyötä vastaamaan paremmin olemassaolevia haasteita. Kaikissa vaihtoehdoissa Tukinainen toimii konsultointimahdollisuutena ja näin kohdan 1 tavoitteet tietotaidon lisääntymisestä täyttyvät. Kehittämislinjat ovat: a) Perhetyönmallin luominen. Olemassa olevan kokemuksen, jo tehdyn perhetyön ja erilaisten olemassa olemien toimintatapojen kautta pyritään luomaan lastensuojelun avohuoltoon perhetyön malli. Maahanmuuttajaperhetyössä on omat erityispiirteensä ja mallintaminen auttaa eri yhteistyökumppaneita puhumaan samasta asiasta ja työskentelemään samojen tavoitteiden mukaisesti. Perhetyön mallintamiseen käytetään yhteistyökumppaneina Jyväskylän kaupungin kilpailutuksessa hyväksyttyjä palvelujen tuottajia. b) Mamumummola on tuki/sijaisperhe, joka voi tarvittaessa ottaa koko perheen luokseen perhehoitoon (esim. viikonlopuksi). Tällaisten perheiden etsiminen ja koulut-taminen tapahtuu yhteistyössä sijaishuollon ja mahdollisten muiden toimijoiden kanssa. Konsultaatiosta ja työnohjauksesta vastaa Tukinainen ja maahanmuuttaja-palvelut. c) Nuorten toiminnallinen ryhmä lisää maahanmuuttajanuorten valmiuksia kohdata oman perheen taustaan liittyviä traumoja ja saada ymmärrystä omalle itsemääräämisoikeudelleen ja omien rajojen tunnistamiselle. Nuorten ryhmän tausta ja idea on Tukinaisen yläkoululaisille suunnitteleman koulutuksen mallin mukainen sovellettuna maahanmuuttajanuorille.

6 6 Hankkeen toteuttaja: Lahden kaupungin maahanmuuttajapalvelut Hankkeen nimi: HAVINA Tavoite: Tukea haavoittuviin ryhmiin kuuluvien pakolaisten kotoutumista huomioimalla heidän yksilölliset tarpeensa ja lähtökohtansa sekä kehittämällä, vastaanotto- ja kotouttamistyötä ja ryhmätoimintaa, psykososiaalisia palveluja sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Hankeorganisaatio: Lahden kaupungin maahanmuuttajapalvelut. Hankkeen vastuuhenkilö on Anne Saloranta, maahanmuutto-asioiden kehittämispäällikkö (ohjausryhmän puheenjohtaja, hallinnointi). Hanketyöntekijä on Anu Anttila, psykososiaalinen ohjaaja. Aikataulu: Rahoitus: ,00 EUR Hanketyöntekijä: Anu Anttila, puh , Lahteen otetaan vuosittain 20 kiintiöpakolaista. Viime vuosina valintakriteerinä ovat olleet pakolaiset, jotka ovat olleet Suomen hätätapauslistalla ja haavoittuvassa asemassa sekä perhesiteen kautta tulevat pakolaiset, jotka tarvitsevat erityisen paljon tukea kuntaan muuton alkuvaiheessa. Edellinen HAVINA-hanke toimi Lahdessa Hankkeen toiminnan aikana kaikki kiintiöpakolaiset, joita varten hanke oli tarkoitettu, eivät valitettavasti päässeet saapumaan Suomeen. Pitkäaikaisen odottamisen vuoksi heillä tulee olemaan erityinen tarve psykososiaaliseen tukeen, jota uuden hankkeen myötä olisi mahdollista antaa. Lisäksi psykososiaalisen tuen tarvitsevia ovat myös vuonna 2012 Lahteen tulevat kiintiöpakolaiset (20 kpl) ja perhesiteen kautta tulevat henkilöt. Lahteen on suunniteltu valittavan haavoittuvassa asemassa olevia pakolaisia. Nykyinen hanke on osoittautunut, että haavoittuvassa asemassa olevilla pakolaisilla on suuria ongelmia myös perhedynamiikassa. Perheväkivalta ei ole harvinaista, eikä myöskään yksinhuoltajaäitien perheissä mm. poikalapsien vääristynyt rooli perheen päänä. Asiakkaat tarvitsevat riittävästi aikaa ja henkilökohtaista sekä perhekohtaista tukea ja apua, jota nykyisen hankkeen myötä on voitu antaa. Tulevan hankkeen työntekijänä jatkaa nykyisen hankkeen hanketyöntekijä. Näin hanke saadaan alkamaan mahdollisimman tehokkaasti jo tammikuussa. Sama hanketyöntekijä tuntee asiakasryhmän ja omaa hiljaista tietoa jota voidaan hyödyntää uudessa hankkeessa. Hankkeessa jatketaan jo aiemmin aloitettua ja mallinnettua psykososiaalista vastaanottotyötä. Lisäksi painopisteenä ovat perheen ja vanhemmuuden tukeminen, naisten ohjaaminen ja tiedottaminen oikeuksistaan sekä ryhmätoiminnan lisääminen kaikille perheenjäsenille.

7 Tarkoituksena on: naisten itsemääräämisoikeuden ja tietoisuuden lisääminen omista oikeuksistaan suomalaisessa yhteiskunnassa, naisen ja äidin aseman tiedostaminen ja naisten voimaannuttaminen. lisätä miesten tietoisuutta toimia suomalaisessa yhteiskunnassa, vahvistaa roolia isänä, puolisona ja miehenä. Lapsia ja nuoria on tarkoitus tukea kouluun ja vapaa-aikaan liittyvissä asioissa ja integroitumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Näitä kaikkia em. toimia toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden välillä. Yhteistyötahoja ovat mm. Lahden seurakuntayhtymä, Lahden ammattikorkeakoulu, Lahden Ensi- ja turvakoti, sosiaali- ja terveystoimi, varhaiskasvatus, perusopetus, lukio jne. Ryhmissä käytetään osittain ulkopuolisia vierailijoita tai vetäjiä. 7

8 8 Hankkeen toteuttaja: Rovaniemen kaupunki, päivähoidon palvelukeskus Hankkeen nimi: Roi-Haapa Tavoite: Henkilökunnan tiedon ja taidon vahvistaminen maahanmuuttajalasten kohtaamisessa ja kotouttamisprosessissa. Uusien työmenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto maahanmuuttajataustaisten lasten hyvän päivähoidon takaamiseksi. Hankeorganisaatio: Rovaniemen kaupunki, päivähoidon palvelukeskus. Perustetaan hankkeelle monialainen ohjausryhmä. Hankerahoilla palkataan päivähoidon maahanmuuttokoordinaattori. Moniammatillinen työryhmä perustetaan hoitamaan käytännön järjestelyjä. Aikataulu: Rahoitus: ,00 EUR Hanketyöntekijä: Sanna-Maija Laiho, puh , Rovaniemen kaupunki vastaanottaa vuosittain 60 kiintiöpakolaista. Päivähoito on osana maahanmuuttajien kotouttamisverkostoa. Maahanmuuttajataustaisten lasten määrä on kasvanut ja kasvamassa päivähoidossa edelleen. Päivähoidon henkilöstö tarvitsee koulutusta näiden lasten kohtaamiseen ja tukemiseen. Hankkeen tarkoituksena on ennaltaehkäistä haavoittuvassa asemassa olevien mamulasten syrjäytymistä. Hankkeella aiotaan saavuttaa se, että mamu-lapset ovat tasavertaisessa asemassa suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ja tuntevat osallisuutta lasten vertaisryhmässä. Hanke toteutetaan kehittämisprojektina, jossa koordinaattori ohjaa ja konsultoi maahanmuuttajataustaisten lasten asioissa päivähoitohenkilöstöä. Hankkeen toimintoja ovat: Suomi 2 - kielenä opetuksen järjestäminen/vahvistaminen. Maahanmuuttajataustaisten lasten päivähoidon järjestäminen suunnitelmallisesti. Erilaisten työmenetelmien ja tietotaidon kehittäminen. Maahanmuuttajataustaisten lasten päivähoidon turvallinen ja sujuva aloittaminen.

9 9 Hankkeen toteuttaja: Kemin kaupunki, sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Hankkeen nimi: Kemihaapa Tavoite: Hankkeessa kehitetään haavoittuvassa asemassa olevien kiintiöpakolaisten terveydenpalveluihin toimintamalli, joka varmentaa palvelutarpeiden varhaisen havaitsemisen, yhteistyön toimijoiden välillä sekä yhteen sovittaa ja ketjuttaa palveluja huomioiden koko pakolaisperheen tarpeet. Hankeorganisaatio: Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus, terveyspalveluiden tulosalue. Hanketyöntekijäksi palkataan 50 % terveydenhoitaja ja varataan lääkäriresurssi yhden kk. työskentelyjaksolle. Aikataulu: (pakolaisryhmän vastaanotto suunniteltu toukokuuksi) Rahoitus: ,00 EUR Hanketyöntekijä: Leena Hyvärinen, puh , Kemin kaupunki vastaanottaa ELY-keskuksen kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella vuosittain 50 pakolaista, joista 30 kiintiöpakolaista pakolaisleireiltä ja 20 oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa Kemin vastaanottokeskuksesta. Vuosittain vastaanotettavien ja kuntaan jo otettujen kiintiöpakolaisten joukossa on haavoittuvassa asemassa olevia. Maahanmuuttajien sekä pakolaisten ja pakolaistaustaisten kuntalaisten määrä on nopeasti kasvanut kunnassa viimeisten vuosien aikana. Palvelujärjestelmä ei ole kyennyt riittävästi vastaamaan nopeaan olosuhdemuutokseen ja pakolaisten erityistarpeisiin. Myös työnjaon selkiyttämiselle on tarvetta päällekkäisen työn ehkäisemiseksi. Hankkeessa kehitetään terveyspalveluiden toimintaa erityistä tukea tarvitsevien haavoittuvassa asemassa olevien kiintiöpakolaisten palvelutarpeisiin vastaamiseksi. Hankkeessa kehitetään toimintamalli palveluiden järjestämiseksi. Hankkeella saavutetaan tehokkaampi, päällekkäistä työtä ehkäisevä terveyspalveluiden toimintamalli, jossa palvelusuunnittelussa otetaan huomioon ja yhteen sovitetaan myös muiden toimijoiden toimenpiteitä. Kehittämistyö etenee ajallisesti rinnakkain uuden, vuonna 2012 vastaanotettavan, kiintiöpakolaisryhmän terveyspalveluiden järjestämisvaiheiden kanssa ryhmän vastaanottamiseen valmistautumisesta ja ensimmäisestä terveystarkastuksesta lähtien. Kehittämistyössä hyödynnetään kokemukset myös aikaisemmin vastaanotettujen kiintiöpakolaisten palveluiden järjestämisestä. Kehittämistyö kohdistuu myös heidän palvelu- ja asiakassuunnitelmiensa tarkistamiseen. Hankkeessa mahdollistetaan pakolaisten terveydenhuollossa toimivan terveydenhoitajan osa-aikainen (50%) keskittyminen kehittämistyöhön samalla kun hän osallistuu käytännön työhön pakolaisten terveydenhoitajana. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Rovaniemen kaupungin maahanmuuttajatyön /terveydenhuollon kanssa, jossa on kehitetty toimintamallia terveydenhuoltoon. Rovaniemen kokemuksia voidaan hyödyntää soveltuvin osin.

10 10 Hankkeen toteuttaja: Oulunkaaren kuntayhtymä Hankkeen nimi: Moniammatillinen varhainen tuki haavoittuvassa asemassa olevien kiintiöpakoalisten vastaanottotyössä - ENSIHAAPA Tavoite: Hankkeen tavoitteena on luoda haavoittuviin ryhmiin kuuluvien kiintiöpakolaisten ja heidän perheidensä vastaanottotilanteen ja kotoutumisen alkuvaiheen varhaisentuen sekä moniammatillisen, perhekeskeisen työn malli. Hankeorganisaatio: Oulunkaaren kuntayhtymä. Hankkeeseen palkataan projektityöntekijä (terveydenhoitaja, kokoaikainen), lääkäri (osa-aikainen), suuhygienisti (osa-aikainen). Kaikki kokeneita työntekijöitä, jotka siirretään perustyöstä projektityöhön. Aikataulu: Rahoitus: ,00 EUR Hanketyöntekijä: Aila Rissanen, puh , Pudasjärven kaupunki on vastaanottanut turvapaikanhakijoita vuodesta Kaupunki on vastikään tehnyt päätöksen vastaanottaa ensimmäistä kertaa kiintiöpakolaisia. Pudasjärven kaupungilla ei ole kokemusta kiintiöpakolaisten vastaanottotyöstä, jolloin erityistä vastaanottotyön varhaisen tuen, perhekeskeisen ja moniammatillisen työn mallia ei ole luotu. Tarpeena onkin kehittää vastaanottotilanteeseen ja kotoutumisen alkuvaiheeseen moniammatillinen perhekeskeinen työmalli. Malli vahvistaa varhaista tukea, edistää kiintiöpakolaisten kotoutumista ja varmistaa toimijoiden välistä tiedonkulkua. Hankkeessa luodaan ja kuvataan pakolaisperheiden vastaanoton ja kotoutumisen alkuvaiheen pysyvä varhaisen tuen moniammatillinen, hallintokunta- ja organisaatiorajat ylittävä työmalli, joka vahvistaa pakolaisten ja heidän perheidensä oikea-aikaista palveluohjausta, edistää perheiden kotoutumista sekä varmistaa toimijoiden välistä tiedonkulkua. Lisäksi hankkeessa kehitetään yhteistyötä palvelujen järjestämisessä yhdessä yksityissektorin ja kolmannen sektorin kanssa. Hankkeen kohteena ovat Pudasjärvelle alkuvuodesta 2012 Kongosta tulevat kiintiöpakolaiset, 42 hlö (7 perhettä).

11 11 Projektets genomförare: Jakobstad Projektets namn: Jakobstads Hälsohaapa Projektets mål: Hälsohaapa vill utveckla nya rutiner för de inledande undersökningarna, färdigställa kvalitetshandböcker, utveckla vårdkedjor och utbilda personalen för att implementera de nya rutinerna. Hälsovårdsverket vill få fram material som kan förbättra kommunikationen med flyktingarna och som bidrar till fungerande vårdkedjor. Representanter för målgruppen kommer att delta i utarbetandet av materialet. Målsättningen är att vården skall bli inkluderande, kundcentrerad, stöttande och ta specialbehov i beaktande och som också upplevs som sådan av målgruppen. Projektorganisation: En projektgrupp på 4 8 personer utses av ledningsgruppen för social- och hälsovårdsverket. Projektgruppen påbörjar sin verksamhet den För projektet anställs följande personal: Projektledare 20%, hälsovårdare 100%, sjukskötare 100% och läkare 10% av heltidsanställning. Tidtabell: Financiering: ,00 EUR Projektarbetare: Marita Heinänen-Child, puh , Social- och hälsovårdsverket i Jakobstad tillhandahåller hälso- och sjukvårdstjänster i samarbetsområdet (kommunerna Larsmo, Jakobstad, Pedersöre, Nykarleby) med Jakobstad som värdkommun. Redan anlända och kommande kvotflyktingar är beroende av dessa tjänster. Samarbetsområdet har sedan hösten 2010 tagit emot kvotflyktingar. Hösten 2010 anlände 26 kvotflyktingar från Burma, våren/sommaren 64 kvotflyktingar från Afghanistan. Samarbetsområdet har därutöver förbundigt sig att ta emot 50 kvotflyktingar årligen Som tidigare nämnts har samarbetsområdet sedan hösten 2010 tagit emot 90 kvotflyktingar och vi kommer årligen att få ca. 50 kvotflyktingar till vårt område. Merparten av dessa har allvarliga sjukdomar som har krävt och fortfarande kräver intensiva insatser på alla nivåer inom hälso- och sjukvården. Kvotflyktingarnas första hälsoundersökningar organiserades med tillfälliga lösningar när det gäller personal och strukturer. Projektet skall hjälpa oss att hitta modeller för permanenta lösningar. Sjukskötarens och hälsovårdarens uppgift är att utveckla rutiner för de inledande hälsokontrollerna och att utarbeta kvalitetshandböcker och vårdkedjor för hälso- och sjukvården. De söker material som underlättar kommunikation mellan personal och flykting, sammanställer sådant som är av intresse och ansvarar för tryckning och distribuering av materialet. De ansvarar också för kommunikationen med målgruppen. Sjukskötaren samarbetar med alla vårdinstanser inklusive mentalvården. Projektledaren leder projektet och har ansvar för rapporteringen. Genom projektet skapas en modell som tryggar mottagningen av kvotflyktingar under kommande år. Projektets målgrupp är 90 kvotflyktingar som redan anlänt till våra fyra kommuner och 50 kvotflyktingar som anländer sommaren Genom projektet förbereds också mottagandet av de flyktingar som kommer 2013 och under kommande år.

12 12 Hankkeen toteuttaja: Porin kaupungin perusturvakeskus Hankkeen nimi: Mieli maasta! Tavoite: Nopeuttaa pakolaisen kotoutumista puuttumalla ongelmiin mahdollisimman nopeasti ja auttamalla sopeutumaan uuteen kulttuuriin ja toimimaan siinä aktiivisena. Parantaa kaupungin työntekijöiden osaamista pakolaisten kuntapalveluissa. Hankeorganisaatio: Porin kaupungin perusturvakeskus, yhteistyökumppanina 3.sektori (esim. SPR:n vapaaehtoistyöntekijät) Aikataulu: Rahoitus: ,00 EUR Hanketyöntekijä: Jenny Haapamäki, puh , Porin kaupunki on vastaanottanut kiintiöpakolaisia kaksi isohkoa ryhmää viime vuosien aikana ja suunnitelmissa on uuden ryhmän saapuminen vielä tänä vuonna. Kiintiöpakolaisten vastaanotossa suurin työpanos tarvitaan perusturvapalveluissa, jotka ovat kaupungissa tarpeeseen nähden niukasti resursoituja. Kiintiöpakolaisten kohdalla psykososiaalisen tuen tarve saattaa ilmetä viiveellä, jolloin sekä aiemmin tulleilla että uusilla ryhmillä on tarvetta henkilökohtaiseen tukeen. Kaupungilla on palkattuna maahanmuuttokoordinaattori, jonka tehtävänä on maahanmuuttajien henkilökohtaisen palveluohjauksen lisäksi ylläpitää ja kehittää työssä tarvitttavia eri viranomaisten ja kolmannen sektorin välisiä verkostoja. Hankkeen avulla Porin kaupungilla on mahdollisuus palkata sosiaalialan koulutuksen saanut henkilön tukemaan pakolaistaustaisen kuntalaisen kotoutumista, tukea häntä arjessa ja ohjata tarvittaviin erityispalveluihin. Vuonna 2009 ja 2011 saapuneet burmalaiset sekä mahdollisesti 2012 saapuvat kiintiöpakolaiset sekä muut kaupunkiin itsenäisesti muuttavat pakolaistaustaiset maahanmuuttajat. Arvioitu henkilömäärä on noin 30.

13 13 Hankkeen toteuttaja: Janakkalan kunta Hankkeen nimi: Muuttuset hanke Tavoite: Tukea kohderyhmän (vanhemmat, lapset ja nuoret) hoitoa ja kuntoutumista traumakokemuksista psykosos./psykoedukatiivinen menetelmin. Toisena tavoitteena on saada kiintiöpakolaisten tukemiseen mukaan lisää toimijoita ja kohderyhmän kanssa työtätekevien valmiuksien ja uusien työmenetelmien (myös alkuarvio traumasta) kehittäminen ja mallintaminen (pysyvän menetelmän luominen). Hankeorganisaatio: Hankkeeseen osallistuu olemassa oleva maahanmuuttopalvelujen tiimi (palveluohjaaja, oppisopimuksella opiskeleva lähihoitaja, terveydenhoitaja, sosiaalityön johtaja, avohoidon ylihoit.). Lisäksi palkataan hanketta varten osa-aikainen projektipäällikkö. Hankkeeseen osallistuu perheterapeutti (1-2t/viikko), terveyskeskuksen toimintaterapeutti (1-2t/viikko). Mahdollisesti varhaiskasvatuksen/lastensuojelun työntekijät. Kouluttaja(t) hankitaan ostopalveluna. Aikataulu: Rahoitus: ,00 EUR Hanketyöntekijä: Kirsti Tukki, puh , Janakkalan kunta on tehnyt sopimuksen ELY-keskuksen kanssa kiintiöpakolaisen vastaanotosta vuosittain (nyt kunnassa on 14 kongolaista, ja tulee toinen 15 hengen ryhmä). Janakkalan kunta on ottanut ensimmäiset kiintiöpakolaiset Hankkeen tarkoituksena on suunnitella, kokeilla ja ottaa käyttöön monialaisia, toiminnallisia ja osallistavia menetelmiä, joilla tuetaan kohderyhmän hoitoa, kuntoutumista ja kotoutumista. Asiakkaiden osallisuuteen tukeminen edellyttää myös uusia käytänteitä, koska kohderyhmän asiakkailla on harvoin kokemusta osalliseksi tulemisesta. Hankkeen tarkoitus on jakaa tietoa traumaoireiden tunnistamisesta ja hoidosta sekä hankkia syvällistä tietoa kohderyhmän hoidon ja kuntoutuksen varmistamiseksi. Hankkeella tavoitellaan monialaista yhteistyötä kohderyhmän hoidossa ja kuntoutuksessa sekä vaikuttavia keinoja kohderyhmän tukemiseksi. Hankkeen toteutus: 1. Hankkeeseen ja koulutuksiin osallistuva henkilökunta saa tietoa erilaisista hoitomuodoista ja menetelmistä, miten yksilöä ja/tai perhettä voidaan tukea kun perheessä on traumaattisia kokemuksia, jotka vaikuttavat perheen arkeen ja toimintakykyyn. Perheiden ja yksilöiden tilannetta kartoitetaan yhdessä. Tarvittaessa tehdään tarkempia toimintakyvyn arvointiin liittyviä haastatteluja ja tutkimuksia. 2. Valitaan toiminnalliset menetelmät, joita testataan. Hankkeeseen osallistuu 2-4 perhettä joista 2 on yksinhuoltajaperheitä. Perheiden kanssa järjestetään toiminnallisia tapaamisia (esim. 5-8x). Arvioidaan ja korjataan toimintaa. Mukana "perhepajoissa" on mahdollisesti ulkopuolinen kouluttaja (esim. osassa tapaamisissa). 3. Rakennetaan monialainen toiminnallinen perustyöskentelymalli tai -malleja perheiden/yksilön hoitoon ja "kuntoutukseen". Perheiden kanssa toimisi monialainen

14 ydinryhmä, jota voidaa tarvittaessa täydentää muilla toimijoilla (esim. kolmas sektori). Kokonaisuuteen voidaan sisällyttää myös leiritoimintaa perheiden nuorille esimerkiksi yhteistyössä Hämeenlinnan Setlementin kanssa. 4. "Hoidollisen ja kuntouttavan perhepajan" jälkeen kohderyhmän jäseniä voidaan ohjata esim. Setlementin "tukiverkko" projektiin (monikulttuurinen perhetyö). 14

15 15 Hankkeen toteuttaja: Espoon kaupungin maahanmuuttajapalvelut Hankkeen nimi: Espoon haapa-hanke Tavoite: Espoon Haapa-jatkohankkeen tavoitteena on tiivistää viranomaisten ja sosiaalija terveysalan järjestöjen yhteistyötä, jotta myös järjestöjen tuottamat palvelut hyödyttäisivät pakolaisina Espooseen saapuneita asiakkaita. Hankeorganisaatio: Hankeorganisaationa toimii maahanmuuttajapalvelut ja projektille palkataan projektisuunnittelija. Taloushallinto hoidetaan osana sosiaali- ja terveystoimen taloushallintoa. Kumppaneina ovat Espoon terveystoimi, vammaispalvelut ja vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilma. Heidän roolinsa liittyy asiantuntijuuteen sekä asiakkaiden ohjaamiseen. Aikataulu: Rahoitus: ,00 EUR Hanketyöntekijä: Anne-Maarit Pullinen, puh , Espoo on ottanut vastaan kiintiöpakolaisia vuodesta 1989 saakka. Espoo on vastaanottanut vuosina yhteensä 173 kiintiöpakolaista. Erityiskustannuskorvausten piirissä on tällä hetkellä tästä ryhmästä n. 20 henkilöä. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat erityisesti nämä 20 henkilöä ja heidän perheenjäsenensä. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat hankkeen aikana Espoon vastaanottamat uuden kiintiöpakolaiset, jotka terveydentialansa takia kuuluvat erityiskustannuskovausten piiriin. Espoo on ollut mukana Haapa-hankkeessa vuosina Kunta on tänä aikana vastaanottanut 47 haavoittuvassa asemassa olevaa kiintiöpakolaista, joista suuri osa hätätapauksia. Hankkeessa on kehitetty pakolaisten vastaanottoa lisäämällä asiakkaiden saamaa sosiaalityöntekijän ja omakielisen ohjaajan työpanosta, järjestämällä toiminnallista suomen kielen koulutusta sekä psykososiaalista tukea vertaistukitoiminnalla. Asiakkaiden asioissa on tehty paljon viranomaisyhteistyötä, mutta toiminta Suomessa toimivien sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kanssa on ollut olematonta. Näiden järjestöjen tuottamat palvelut voisivat kuitenkin merkittävästi täydentää asiakkaiden saamaa palvelukokonaisuutta. Tämän järjestöyhteistyön kehittämiseen haetaan jatkohanketta. Hanke luo pohjaa jatkuvalle ja laajemmalle yhteistyölle kunnan viranomaisten ja kolmannen sektorin kanssa pakolaisten mutta myös muiden maahanmuuttajaryhmien kotoutumisen edistämisessä. Aluksi hankkeessa kartoitetaan niitä järjestöjä, joiden toiminta kohdistuu Espoon vastaanottamiin kiintiöpakolaisiin ja erityisesti vamman tai pitkäaikaisen sairauden takia Suomeen kiintiössä hyväksyttyihin henkilöihin ja heidän perheisiinsä. Asiakkaille jaetaan tietoa näiden järjestöjen toiminnasta ja pyritään ohjaamaan heitä järjestöjen erilaisten palvelujen piiriin, esimerkkinä sopeutumisvalmennuskurssi, leirit, tukihenkilötoiminta sekä vertaistukiryhmät. Konkreettisesta yhteistyöstä on keskusteltu tällä hetkellä Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilman kanssa ja siellä Espoon hankkeeseen suhtaudutaan hyvin myönteisesti. Järjestöjen ja kunnan työntekijöille järjestetään tarvittavaa yhteistä koulutusta ja toisten työhön tutustumista yhteistyön tiivistämiseksi.

16 16 Hankkeen toteuttaja: Mäntyharjun kunta Hankkeen nimi: Vertaistuki ja perhetyö vanhemmuuden tukena, Verso-hanke Tavoite: Mäntyharjulle saapuneessa kiintiöpakolaisryhmässä on neljä erityisen tuen tarpeessa olevaa perhettä, joissa olisi tarvetta vanhemmuuden ja kotoutumisen tukemiseen. Tavoitteena on löytää hyviä keinoja pakolaisten vanhemmuuden tukemiseen uudessa maassa sekä yksin saapuneiden pakolaisten kotoutumisen tukemiseen. Hankeorganisaatio: Hankeorganisaatioon kuuluu johtava sosiaalityöntekijä Birgitta Pyykönen. Hankkeen tavoitteena on palkata osa-aikainen tuntityöntekijä. Yhteistyötä hanke voisi tehdä esimerkiksi paikallisten seurakuntien kanssa, mutta myös kunnan eri osastojen kanssa esim. sivistyspalvelut, varhaiskasvatus. Alustava aikataulu: Rahoitus: ,00 EUR Mäntyharjun kunta vastaanotti ensimmäiset kiintiöpakolaiset tammikuussa Kotouttamistyötä kunnassa tekee kaksi työntekijää, joista toinen on osa-aikainen omakielinen ohjaaja. Mäntyharjulla on hyvin aktiivisia vapaaehtoisia kiintiöpakolaisten tukiperheinä ja he ovat olleet myös hyvänä tukena haavoittuvien ryhmien kotouttamisessa. Kohderyhmänä ovat yksinhuoltajat, terveydellisistä syistä haavoittuvassa asemassa olevat perheet sekä iäkkäät yksin tulleet pakolaiset. Kaiken kaikkiaan hankkeen piiriin kuuluisi n.16 henkilöä. Hanke järjestää 8-12-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen kerhotoimintaa, jossa työtekijä voi yhdessä tekemisen kautta tukea vanhempien kasvatustyötä. Ryhmän koko vaihtelee; joskus kaikki lapset ja molemmat vanhemmat ovat paikalla, joskus vain yksi vanhempi yhden lapsen kanssa. Toinen hankkeen puitteissa järjestettävä toiminto on naisryhmätoiminta, joista erityisesti yksinhuoltajat ja yksinsaapuneet pakolaiset saisivat sosiaalisia kontakteja muihin naisiin. Ryhmän olisi tarkoitus olla avoin myös suomalaisille naisille, jotka ovat samanlaisessa elämäntilanteessa.

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola Maahanmuuttajapalvelut Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola 17.6.2014 Pakolaisen polku - UNHCR:n rooli UNHCR YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu. Vastaa pakolaisten

Lisätiedot

Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke. Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa

Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke. Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa Hankkeen toimijat Hankkeessa mukana päivähoito, maahanmuuttajapalvelut ja taidemuseo

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Perhekeskukset Suomessa

Perhekeskukset Suomessa Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, FT, VTM Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Selvityksen tavoite ja aineisto SELVITYKSEN TAVOITTEENA

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa Osallisena Suomessa Delaktig i Finland Vaasa - Vasa Tina Ura 14.11.2012 Osallisena Suomessa on lainsäädäntöhanke, perustettu kehittämään maahanmuuttajien kotoutumista kokonaisvaltaisesti, kokeilut 30.6.2013

Lisätiedot

Euroopan pakolaisrahaston vuosiohjelmasta 2012 rahoitetut hankkeet:

Euroopan pakolaisrahaston vuosiohjelmasta 2012 rahoitetut hankkeet: Euroopan pakolaisrahaston vuosiohjelmasta 2012 rahoitetut hankkeet: ERF01121A MAVA - Järjestöjen tehtävät maahantulovarautumisessa Suomen Punainen Risti ERF-rahoitus: 50 000,00 Kokonaisbudjetti: 100 000,00

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Ma 14.11.2011 Seinäjoki, Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Arto Rautajoki, YTT Kehitysjohtaja

Lisätiedot

KOTOUTTAMISTYÖN OSAAMINEN KÄYTTÖÖN POHJOIS-KARJALASSA. Pohjois-Karjalan kuntien maahanmuuttoasioiden toimintamalli 2015-2017

KOTOUTTAMISTYÖN OSAAMINEN KÄYTTÖÖN POHJOIS-KARJALASSA. Pohjois-Karjalan kuntien maahanmuuttoasioiden toimintamalli 2015-2017 KOTOUTTAMISTYÖN OSAAMINEN KÄYTTÖÖN POHJOIS-KARJALASSA Pohjois-Karjalan kuntien maahanmuuttoasioiden toimintamalli 2015-2017 POHJOIS - KARJALA MAAHANMUUTTOALUEENA Yhteensä 13 kuntaa: Joensuu, Kontiolahti,

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR)

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Aikuissosiaalityöntekijä ja työvoimaohjaaja kehittäjäasiantuntijoina kehittämisessä ja juurruttamisen varmistamisessa Kirsi Lehtipää ja Merja Kallio Valtaväylä- hankekokonaisuudesta

Lisätiedot

Maahanmuuttajien kanssa tehtävä työ Pasi Laukka, yhteisötoiminnan päällikkö, Oulun kaupunki

Maahanmuuttajien kanssa tehtävä työ Pasi Laukka, yhteisötoiminnan päällikkö, Oulun kaupunki Maahanmuuttajien kanssa tehtävä työ Pasi Laukka, yhteisötoiminnan päällikkö, Oulun kaupunki Laki kotoutumisen edistämisestä Kotoutumislain tarkoituksena on tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Rovaniemen MAKO-verkosto 22.2.2012 ja Meri-Lapin MAKO-verkosto 23.2.2012 Anne-Mari Suopajärvi/ Lapin ELY-keskus

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti. Terveydenhoitaja Marita Väätäinen

Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti. Terveydenhoitaja Marita Väätäinen Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti Terveydenhoitaja Marita Väätäinen Hyvinvointineuvolapilotin taustaa Ø Hyvinvointineuvola-ajatus lähti jalostumaan Tukeva-hankkeen raskausajan tuen polun mallista.

Lisätiedot

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen Alkaa jo vastaanottokeskuksissa -infot, alkukartoitus, osaamisenkartoitus Työvoimapoliittiset

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Euroopan pakolaisrahaston vuosiohjelmasta 2013 rahoitetut hankkeet:

Euroopan pakolaisrahaston vuosiohjelmasta 2013 rahoitetut hankkeet: Euroopan pakolaisrahaston vuosiohjelmasta 2013 rahoitetut hankkeet: ERF01131A Suomen kielen opetuksen yhtenäistäminen vastaanottokeskuksissa/ SKYOPE-hanke SPR Hämeen piiri, Lammin vastaanottokeskus ERF-rahoitus:

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien omakielisen neuvonnan ja ohjauksen vakiinnuttaminen Tampereella ja muissa pirkanmaalaisissa

Lisätiedot

VARHAIN VANHEMMAKSI. - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso 27.9.2010-30.10.

VARHAIN VANHEMMAKSI. - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso 27.9.2010-30.10. VARHAIN VANHEMMAKSI - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso 27.9.2010-30.10.2010 th Mirja Lanne TYÖSKENTELYJAKSON AIHE JA TAVOITTEET

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 9.9.2013 Kirsi Anttila / Saara

Lisätiedot

SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella

SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella Tilannekatsaus 1/2 Maahanmuuttajat maaseudun arjessa hanke jatkaa Maahanmuuttajat kylille -hankkeen hyvien käytäntöjen jalkauttamista

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 PALMIKKO-hanke TOIMINTASUUNNITELMA v. 2016 Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen, koulu- ja vapaa-aikatoimen, seurakuntien ja kolmannen sektorin

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen

Lisätiedot

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta ja turvapaikkatilanne Oulussa. Pasi Laukka, 9.12. Kuntaliitto

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta ja turvapaikkatilanne Oulussa. Pasi Laukka, 9.12. Kuntaliitto Kotouttaminen kunnan näkökulmasta ja turvapaikkatilanne Oulussa Pasi Laukka, 9.12. Kuntaliitto Kotouttaminen Alkaa jo vastaanottokeskuksissa -infot, alkukartoitus, osaamisenkartoitus Työvoimapoliittiset

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

HOMELIKE OULU Oulu omaksi 2008 2011

HOMELIKE OULU Oulu omaksi 2008 2011 HOMELIKE OULU Oulu omaksi 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan palveluprosessien kehittäminen verkostorakenteella tavoitteena saumattomuus

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013 www.tyynela.fi 2 Erityisesti Isä-projektin lähtökohdat Verkostoista noussut huoli päihteitä käyttävien isien isyydestä/ isättömistä lapsista Isäkeskeinen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Anne Korhonen va. sosiaalipalvelujohtaja Niina Heino, perhetyöntekijä Imatrasta vajaan 29 000 asukkaan kaupunki kaakkoisella itärajalla lasten ja nuorten

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan tilannekatsaus VOK + kotoutuminen TURVAA JA SUOJAA

Vapaaehtoistoiminnan tilannekatsaus VOK + kotoutuminen TURVAA JA SUOJAA Vapaaehtoistoiminnan tilannekatsaus VOK + kotoutuminen Punainen Risti turvapaikka- ja kotoutumistyössä Vastaanottoyksiköitä 79, yli 14 000 asukasta 1200 työntekijää, 10 000 vapaaehtoista Neuvotteluissa

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot