ÄIDINKIELI OPPIAINEENA 170 VUOTTA

Transkriptio

1 Turun kaupunginkirjaston uusi osa, jossa näyttelytila sijaitsee ÄIDINKIELI OPPIAINEENA 170 VUOTTA Äidinkielen opetuksen ja sen tutkimuksen näyttely Turun kaupunginkirjastossa Avajaiset torstaina 9.1. klo 18 Näyttelyn sisällöstä Miten suomen kieli tuli oppiaineeksi ja opetuskieleksi Tuntimäärien kehitys Vuoden 1843 Gymnaasi- ja koulujärjestyksen tuntijako Vaiheet peruskoulussa ja lukiossa Vaiheet yo-tutkinnossa Vaiheet ammattioppilaitoksissa Äikkäpuu Vaiheet 1500-luvulta nykypäivään 1

2 Turun suomalainen reaalilyseo 1912 (Turun museokeskus) Miten suomen kieli tuli oppiaineeksi ja opetuskieleksi? 1) Pietari Brahe kehotti ruotsinkielisiä opettelemaan suomea 2) Fennofiilit (Arwidsson, Linsén, Porthan) 3) 1818 Johan Stråhlman esitti suomen kieltä oppiaineeksi 4) Erik Gabriel Melartin esitti koulukomissioissa 5) 1821 Ylioppilaat: suomen kielen nurja asema korjattava 6) 1825 ja 1826 Papisto esitti, että suomen kieli tuli ottaa oppiaineeksi triviaalikouluissa 7) 1833 J. V. Snellman ja B. O. Lille vaativat suomen kielen asettamista opetus- ja lainkäyttökieleksi 8) 1843 Koulujärjestys, suomi oppiaineeksi 9) 1856 Koulujärjestys, suomi opetuskieleksi 10) Koulujärjestys 1873, käytettiin nimitystä äidinkieli Turun arkkipiispa Erik Gabriel Melartin teki useita ehdotuksia asian puolesta, samoin papisto. Ylioppilaat jättivät 1821 Turun akatemian avajaisissa rehtorille 222 ylioppilaan allekirjoittaman ja kanslerille osoitetun suomen kieltä koskevan anomuskirjeen. Siinä huomautettiin, että suomen kielen asema on poljettu, unohdettu ja halveksittu. Nurja tilanne pitäisi korjata valtiovallan toimenpiteillä. Turun akatemiaan pitäisi perustaa suomen kielen opettajan virka. Kansleria pyydettiin ryhtymään toimenpiteisiin. Papisto oli esittänyt Turun tuomiokapitulille 1825 ja uudestaan 1826, että suomen kieli tulisi ottaa oppiaineeksi triviaalikouluihin. Koulukomissio otti huomioon papiston ehdotuksen ja esitti, että suomen kieli otettaisiin oppiaineeksi ala- ja yläalkeiskouluihin ja lukioihin. Yläalkeiskoulussa suomea tuli opettaa rehtorin ja lukiossa lukionapulaisen. Ala-alkeiskouluissa piti lukea suomen kielen kielioppia. (Hanho 1955, ) Kesäkuun 21. päivänä 1841 lähetettiin senaatille hallitsijan vahvistamat maan opetuslaitoksen uudelleenjärjestelyä koskevat säännökset. Senaatti päätti vahvistaa Gymnaasi- ja 2

3 koulujärjestyksen noudatettavaksi seuraavan lukuvuoden alusta. Suomen kielioppi tuli oppiaineeksi ala- ja yläalkeiskouluun sekä lukioon. Tuntimäärä oli kaksi tuntia viikossa. Ruotsia ei enää määrätty opetuskieleksi. Suomen kieli tulee opetuskieleksi Piispa Tengström oli järjestänyt Turun katedraalikoulun ensimmäiselle luokalle tuleville suomenkielisille oppilaille osaston, jolla he saivat opetusta ruotsin kielessä voidakseen jatkaa lukujaan koulun ylemmillä luokilla. Tuomiokapituli lähetti asiasta kiertokirjeen 1805 ja esitti, että suomenkielisiin nuoriin kohdistuvaa kohtuuttomuutta on lievennetty. Oulun triviaalikoulun rehtori J. Höckert esitti 1819, että koulut tarvitsisivat suomen kielen opettajia. Papeilla ja tuomareilla pitäisi olla tutkinto suomen kielessä. Suomea taitamattomina heistä koituu haittaa ja vahinkoa suomalaiselle väestölle. Erik Gabriel Melartin oli arkkipiispana 1838 laatinut suunnitelman suomen kielen korottamiseksi maan viralliseksi kieleksi, jota käytettäisiin maan tuomioistuimissa, hallinnossa ja opetuslaitoksissa ruotsinkielisiä seutuja lukuun ottamatta. Muutos olisi toimeenpantava viidentoista tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Suunnitelma oli ollut tarkoitus esittää ministerivaltiosihteerille, mutta tuntemattomasta syystä niin ei tapahtunut. (Hanho 1955, ) Suomen kieli oli saatu oppiaineeksi vuoden 1843 koulujärjestyksessä. Sen asema opetuskielenä edistyi seuraavassa koulujärjestyksessä. J. V. Snellman oli esittänyt Saimassa 1845, että ala-alkeiskoulu hyödytti vain vähän yleistä sivistystä, ellei suomen kieltä oteta opetuskieleksi. Suomenkielisten vanhempien lapset eivät voineet käyttää oppikoulujen opetusta hyväkseen, koska sitä annettiin kielellä, jota he eivät olleet oppineet ymmärtämään. Myös talonpojat eri puolilla Suomea esittivät vaatimuksia, että suomen kieltä pitää voida käyttää suomenkielisillä seuduilla kouluissa ja virastoissa. (Hanho 1955, ) Vuonna 1856 Aleksanteri II vahvisti uuden lukio- ja koulujärjestyksen. Suomen kieli tuli nyt opetuskieleksi. Ala-alkeiskoulun opetuskielestä säädettiin esittämällä asetuksessa: Niille oppilaisille, jotka eiwät taida ruotsin kieltä, pruukataan Suomea opetuskieleksi. Latinan luku poistui ala-alkeiskouluista. Yläalkeiskouluissa ja lukioissa mainittiin suomen, ranskan ja saksan kielet, joiden kielioppia oli luettava ja joissa oli toimeenpantava kääntämis- ja kirjoitusharjoituksia. Tuntimääristä oli mainintana, että ala-alkeiskoulussa oli äidinkielen kielioppia toisella luokalla kaksi tuntia, yläalkeiskoulun toisella ja neljännellä kaksi tuntia ja kolmannella luokalla neljä tuntia. Yleislukioissa suomen kieltä oli kaikilla luokilla kaksi tuntia, samoin siviilivirkamieslukioissa. (Hanho 1955, ) Vuoden 1872 koulujärjestyksessä käytettiin nimitystä äidinkieli. Tuntimäärä nousi 11 vuosiviikkotuntiin. Vuonna 1941 se oli jo 27 tuntia. Peruskoulussa tuntimäärä on nykyään yli 40, joten äidinkielestä (vuodesta 1998 nimeen on lisätty kirjallisuus) on tullut oppiaine, jolla on koulun suurin tuntimäärä. Kehitys vuoden 1843 kahden tunnin oppiaineesta koulun valta-aineeksi on huomattava. Äidinkielen pitäisi saada myös opettajien koulutuksen kannalta sille kuuluva asema. Kuvio 1. Äidinkielen tuntimäärien kasvu vuodesta 1843 vuoteen Tunteeja oli 1843 yhteensä kuusi vuosiviikkotuntia: yläalkeiskoulussa IV luokalla kaksi tuntia ja lukion kummallakin luokalla kaksi tuntia. 3

4 Vuoden 1843 Gymnaasi- ja koulujärjestyksen tuntimäärät Oppiaineina olivat ala-alkeiskoulussa katekismus, Raamatun historia, aritmetiikka, geometria, maantieto, yleinen ja isänmaan historia, latina, ruotsin ja suomen kielioppi, kaunokirjoitus. Yläalkeiskoulun oppiaineet olivat 1) uskonto, 2) maantiedon alkeet, 3) yleinen historia, 4) luonnonhistoria, 5) aritmetiikka, 6) geometria ja algebra, 7) fysiikka, 8) latina, 9) kreikka ja heprea papiksi aikoville, 10) venäjän, suomen, saksan ja ranskan kielten kielioppia ja käännöksiä näihin kieliin ja näistä kielistä, 11) kaunokirjoitus, laulu ja voimistelu. Lukion oppiaineet olivat 1) teologia, 2) maantieto, 3) Euroopan valtakuntien ja erityisesti Venäjän tilasto, 4) historia, 5) matematiikka ja fysiikka, 6) luonnonhistoria, 7) siveysoppi, psykologia ja logiikka latinaksi pappisuralle aikoville, 8) latinaa niille, jotka aikovat opilliselle uralle, 9) kreikkaa ja hepreaa pappisuralle aikoville, 10) venäjä, 11) suomen, ranskan ja saksan kielet, kielioppia, käännöksiä, selityksiä ja kirjoitusharjoituksia, 12) piirustus, kaunokirjoitus, laulu ja voimistelu. Taulukko 1. Oppiaineiden tuntimäärät yläalkeiskoulussa (Hanho 1955, 61) I II III IV A-linja B-linja A-linja B-linja Uskonto Historia Maantieto Aritmetiikka Luonnonhistoria ja fysiikka Venäjän kieli Latinan kieli Kreikan kieli Heprean kieli Saksan kieli Ranskan kieli Suomen kieli Kaunokirjoitus Kirjoitusharjoituksia Laulu Voimistelu Taulukko 2. Oppiaineiden tuntimäärät lukiossa (Hanho 1955, 61) I II A-linja B-linja A-linja B-linja Uskonto ja kirkkohistoria Teologia (dogmatiikka ja symboliikka) Uuden Testamentin kreikan kieli Heprean kieli Sielutiede ja logiikka Historia Maantieto ja tilasto Luonnonhistoria

5 Matematiikka ja fysiikka Venäjän kieli Latinan kieli Saksan kieli Ranskan kieli Klassill. kreikka Suomen kieli Piirustus Ainekirjoitus Kirjoitusharjoituksia ja kertauksia Laulu Voimistelu A-linja oli tarkoitettu pappisuralle aikoville, B-linja virkamiehille Äidinkielen opetuksen vaiheet peruskoulussa ja lukiossa 1) Perustan luominen ( ) 2) Lukutaidon juurruttaminen ( ) 3) Kansallinen herääminen ( ) Suomen kieli tulee oppiaineeksi 1843 Suomen kieli tulee opetuskieleksi ) Kalevala äidinkielen opetuksessa ) Setälän kielioppi ( ) 6) Peruskoulun aika, uudet oppikirjasarjat (1970 ) 7) Kurssimuotoisuuden tulo (1980 ) 8) Koulukohtaiset opetussuunnitelmat (1990 ) 9) Draaman käyttömahdollisuudet (2000 ) myös internet ja digitaalisuus Ylioppilastutkinnon vaiheet 1) Tutkinto suoritetaan kokonaan yliopistossa ( ) 2) Kirjalliset ja suulliset kokeet siirtyvät kouluihin (1921) 3) Aiheiden määrää lisätään ( ) 4) Kaksi kirjoituskertaa (1970) 5) Viralliset arvosteluperusteet julkaistaan (1974) 6) Novellianalyysi, tehtävänantona oli tarkastele novellia (1984) 7) Aineistokoe (1992) 8) Äidinkielen kokeesta ainoa pakollinen koe (2002) 9) Tekstitaitokoe ja esseekoe (2007) Äidinkielen opetuksen kaudet ammatillisissa oppilaitoksissa 1) Oppipoika-kisälli-mestari-aika keskiajalta 1880-luvulle 2) Pakolliseksi yleissivistäväksi aineeksi sunnuntaikouluissa ) Äidinkieltä ja kaunokirjoitusta käsityöläiskouluissa ) Äidinkieli ja kirjoitus ammattikouluissa ) Äidinkielen aseman vakiintuminen keskiasteen koulunuudistuksessa luvuilla 6) Äidinkieleen vakiintuvat pakolliset ja valinnaiset kurssit 1990-luku (Karasma 2013) 5

6 Kuvio 2. Äidinkielen sisältöpuu tai äikkäpuu (Karasma 2013) 6

7 Äidinkielen opetuksen eri vaiheet 1) luku 1543 Agricola: Abckiria 1649 Eskil Petraeus: Linguae Finnicae brevis institutio (latinankielinen kielioppi) 1849 G. E. Eurén: Finsk språklära 1845 Henrik Konstantin Koranteri (Corander): Suomalajnen Kieli=Oppi kowlujen tarpe eksi 1571 koulujärjestys 1611 koulujärjestys 1649 koulujärjestys 1724 koulujärjestys 1843 koulujärjestys: suomen kieli oppiaineeksi 1856 koulujärjestys: suomen kieli opetuskieleksi myöhemmissä koulujärjestyksissä nimitys äidinkieli 2) 1843 suomen kieli oppiaineeksi, Kalevalan kääntämisestä kursoriseen lukemiseen ja fiilistelyyn (nyt myös Kalevala-peli, elokuva) 1915 Iivo Härkönen: Kalevalaa kouluille ja nuorisolle (11. painos 1950) 1925 F. A. Hästesko: Kalevala lyhennettynä keskikoulua ja kansanopistoa varten (13. painos 2002) 1926 F. A. Hästesko: Kalevalan opetusopas 1938 Martti Haavio: Pienois-Kalevala kouluja varten (10. painos 1965) 1969 Urho Johansson: Kansanrunoutta koulussa: opetusviitteitä 1976 Matti Kuusi: Kansanruno-Kalevala 1976 Matti Kuusi: Kansanruno-Kalevalan opetusopas 1977 Timo Saarniemi: Slangi-Kalevala 1985 Lyhyt Kalevala, Elias Lönnrotin 1862 tekemän lyhennelmän muukaan toim. Aarne Salminen 3) luku, Setälämäisen kieliopin vallitsevuus 1900 E. N. Setälä: Suomen kielen oppikirja 1939 E. N. Setälä Kaarlo Nieminen: Suomen kielen oppikirja 1964 E. N. Setälä Kaarlo Nieminen Aulis Ojajärvi: Suomen kielen oppikirja Muita oppikirjoja 1926 Airilan Lauseoppi 1934 Lauri Kettusen kielioppi 1938 Kettusen & Vaulan kielioppi 1964 Sananiekka 1967 Haila & Isoniemi: Suomen oppikirja Lukion suosituimmat teokset (Nuutinen 1957) 1. Aleksis Kivi, Seitsemän veljestä 2. Kalevala 3. Johannes Linnankoski, Pakolaiset 4. Juhani Aho, Juha 5. Kanteletar 7

8 6. Aleksis Kivi, Nummisuutarit 7. Ilmari Kianto, Punainen viiva 8. Arvid Järnefelt, Isänmaa 9. Minna Canth, Papin perhe 10. Aleksis Kivi, Lea 11. F. E. Sillanpää, Hurskas kurjuus 12. Eino Leino, Helkavirsiä 13. Juhani Aho, Lastuja 14. Toivo Pekkanen, Novelleja 15. Ilmari Kianto, Ryysyrannan Jooseppi Vilho Antero Haila 16. Maria Jotuni, Arkielämää ÄOL:n pj F. E. Sillanpää Nuorena nukkunut 18. Toivo Pekkanen, Tehtaan varjossa 19. Juhani Aho, Papin tytär Opetussuunnitelma 1941 (1944) Asetus oppikoulujen lukusuunnitelmista sekä valtion oppikoulujen oppiennätykset ja metodiset ohjeet Opetuksen tutkimus 1910 K. O. Vikman: Suomen kansan lukutaidon synty ja kehitys Ruotsin vallan aikana. Helsingin yliopisto 1934 V. A. Haila: Suomenkielisten oppikoulujen kaunokirjallisuuden opetuksesta erityisesti silmälläpitäen kirjallisuuden valintaa. Helsingin yliopisto 1948 ÄOL perustettiin 1948 Valioaineita 1952 ÄOL:n vuosikirja 1964 Virke 4) 1970-luku, Peruskoulun tulo ja uudenlaiset oppikirjat Opetussuunnitelmat 1970 POPS I ja II eli Peruskoulun opetussuunnitelmakomitean mietintö 1976 ÄKKE-muistio eli Ehdotus perustavoitteiksi ja perusoppiainekseksi peruskoulussa 1977 Lukion opetussuunnitelmatoimikunnan mietintö Oppikirjoja 1975 Lukion äidinkieli 1975 Kielentaito 1978 Matka kieleen 1979 Oma kieli Lukion suosituimmat teokset (Paunonen 1979) l. Aleksis Kivi, Seitsemän veljestä 2. Veijo Meri, Manillaköysi 3. Albert Camus, Sivullinen 4. F. E. Sillanpää, Hurskas kurjuus 5. Henrik Ibsen, Nukkekoti 6. Ilmari Kianto, Punainen viiva 7. Toivo Pekkanen, Tehtaan varjossa 8

9 8. Del Castillo, Tanguy, aikamme lapsi 9. John Steinbeck, Hiiriä ja ihmisiä 10. Väinö Linna, Tuntematon sotilas 11. Moliere, Saituri 12. Lassi Sinkkonen, Solveigin Iaulu 13. John Steinbeck, Ystävyyden talo 14. Soltzenitsyn, Ivan Denisovitsin päivä Opetuksen tutkimus 1972 Salme Aejmelaeus: Ylioppilasaineiden virheistä. Kevään 1979 aineiden tarkastelua. Helsingin yliopisto 1973 Sirppa Kauppinen: Omasäätöinen opiskeluohjelma lukion äidinkielenopetuk sessa. Helsingin yliopisto 5) 1980-luku, Kurssimuotoisuuden läpiajo Opetussuunnitelmat 1981 Lukion kurssimuotoinen oppimäärä ja oppimääräsuunnitelma 1982 Peruskoulun äidinkielen oppimäärä ja oppimääräsuunnitelma 1985 Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 1985 Lukion opetussuunnitelman perusteet Kunnallisia opetussuunnitelmia Oppikirjoja 1982 Kieli ja kirjallisuus 1982 Äidinkielen sampo 1985 Hyvä suomi 1986 Suominen Lukion suosituimmat teokset (Rikama 2004) 1. Kivi, Seitsemän veljestä 2. Linna, Tuntematon sotilas 3. Ibsen, Nukkekoti 4. Kianto, Punainen viiva 5. Camus, Sivullinen 6. Sillanpää, Hurskas kurjuus 7. Orwell, Eläinten vallankumous 8. Golding, Kärpästen herra 9. Härkönen, Häräntappoase 10. Hemingway, Vanhus ja meri 11. Salinger, Sieppari ruispellossa 12. Meri, Manillaköysi 13. Saisio, Elämän meno 14. Canth, Työmiehen vaimo 1980-luvun puolivälistä tietokoneiden käyttö yleistyy Historiateos: 1982 Sirppa Kauppinen: Kansakoulun ja oppikoulun äidinkielen opetussuunnitelman kehitys autonomian ajalta 1950-luvulle Opetusoppeja 1984 Katri Sarmavuori: Aineenopettajan äidinkielen opetusoppi 9

10 Opetustieteen alku 1984 prof. Inkeri Vikaisen juhlakirja Opetustiede ja opetuksen tutkimus 1986 Sirppa Kauppinen: Äidinkielen didaktiikka Opetustiede 1987 Aikakauskirja Äidinkielen opetustiede Opetuksen tutkimus 1981 Mauno Rissanen: Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteet. Tampereen yliopisto 1983 Pirjo Linnakylä: Kirjoittamisen opetuksen ja opiskelun strategiat peruskoulun keskiluokilla ja yläasteella. Turun yliopisto 1988 Irina Koskinen: Hyvästit kieliopille. Äidinkielen kielioppi suomenkielisessä op pikoulussa ja kansakoulussa vuoden 1843 koulujärjestyksestä peruskoulu-uu distukseen. Helsingin yliopisto 6) 1990-luku, Koulukohtaisten opetussuunnitelmien tulo Opetussuunnitelmat 1994 Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 1994 Lukion opetussuunnitelman perusteet Runsaasti koulukohtaisia opetussuunnitelmia 1998 oppiaineen nimeen lisättiin kirjallisuus Oppikirjoja 1990 Äidinkieli käsikirja 1993 Äikkä-sarja 1993 Sanavalmis 1994 Lukiolaisen äidinkieli 1994 Kielikuvia 1994 Kielen tiet 1997 Kieli ja kulttuuri Opetuksen tutkimus 1996 Vuokko Kaartinen: Aktiivinen oppiminen lukijaksi ja äidinkielen opettajaksi. Turun yliopisto 1997 Auli Koponen: VILKKA-strategia aktivointimenetelmänä kirjallisuuden opetuk sessa. Turun yliopisto Opetustiede 1993 Katri Sarmavuori: Äidinkielen opetustieteen perusteet 7) 2000-luku, Oppikirjojen runsaus Opetussuunnitelmat 2003 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2004 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Kunnallisia opetussuunnitelmia Oppikirjoja 2000 Aleksis 2000 Kivijalka 2002 Salasana 2004 Loitsu 10

11 2004 Sisu 2005 Taito, Voima, Taju 2005 Piste 2005 Äidinkielen ja kirjallisuuden lähde 2006 Kieli ja tekstit 2008 Aktiivi 2008 Lentävä lause Lukion suosituimmat teokset (Rikama ) 1. Kivi, Seitsemän veljestä 2. Linna, Tuntematon sotilas 3. Ibsen, Nukkekoti 4. Kianto, Punainen viiva 5. Aho, Juha 6. Camus, Sivullinen 7. Golding, Kärpästen herra 8. Orwell, Eläinten vallankumous 9. John Steinbeck, Hiiriä ja ihmisiä 10. Canth, Anna-Liisa 11. Kalevala 12. Kivi, Nummisuutarit 13. Shakespeare, Hamlet 14. Linna, Täällä Pohjantähden alla 15. Hesse, Demian Opetuksen tutkimus 2002 Hannu Heikkinen: Draaman maailmat oppimisalueina. Draamakasvatuksen vakava leikillisyys. Jyväskylän yliopisto 2002 Soile Rusanen: Koin traagisia tragedioita. Yläasteen oppilaiden kokemuksia ilmaisutaidon opiskelusta. Helsingin teatterikorkeakoulu 2003 Tuulikki Valkonen: Puheviestintätaitojen arviointi. Näkökulmia lukiolaisten esiintymis- ja ryhmätaitoihin. Jyväskylä yliopisto 2004 Juha Rikama: Lukion kirjallisuudenopetus 1900-luvun jälkipuoliskon Suomessa opettajien arviointien valossa. Tampereen yliopisto 2005 Annamari Murtorinne: Tuskan hauskaa! Tavoitteena tiedostava kirjoittaminen. Kirjoittamisprosessi peruskoulun yhdeksännellä luokalla. Jyväskylän yliopisto 2007 Tuula Ranta: Kirjoittamisprosessi teksteinä. Tekstilingvistinen näkökulma abiturienttien tekstintuottamismenettelyihin. Joensuun yliopisto 2009 Elina Kouki: Käsitteitä tarpeen mukaan. Turun yliopisto Opetusoppeja 2007 Satu Grünthal & Elina Harjunen (toim.): Näköaloja äidinkieleen ja kirjallisuuteen Opetustiede 2007 Katri Sarmavuori: Miten opetan ja tutkin äidinkieltä ja kirjallisuutta? Äidinkielen opetustieteen perusteet 8) 2010-luku, Uusien opetussuunnitelmien odotus Oppikirjoja 2010 Tekstitaituri 2010 Särmä 2013 Kielikirja 11

12 _ Opetuksen tutkimus 2010 Juli-Anna Aerila: Fiktiivisen kirjallisuuden maailmasta monikulttuuriseen Suomeen. Ennakointikertomus kirjallisuudenopetuksen ja monikulttuurisuuskas vatuksen välineenä. Turun yliopisto 2010 Inka Mikkonen: Olen sitä mieltä, että Lukiolaisten yleisönosastotekstien rakenne ja argumentointi. Jyväskylän yliopisto 2010 Merja Kauppinen: Lukemisen linjaukset : lukutaito ja sen opetus perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelmissa. Jyväskylän yliopisto 2012 Pirkko Tiuraniemi: Hyvää, yhteisöllistä verkko-oppimista jäljittämässä. Neljän virtuaalisen kirjallisuuskeskustelun sisällönanalyysi. Turun yliopisto Päivi Valtonen: Abiturientti uutistoimittajana. Tekstilajin taju ja uutisen tuottaminen äidinkielen tekstitaidon kokeessa. Turun yliopisto 2012 Markku Varis: Kielikäsitys yläkoulun äidinkielen oppikirjoissa. Oulun yliopisto Opetustiede 2011 Katri Sarmavuori: Miten opetan ja tutkin äidinkieltä ja kirjallisuutta? Äidinkielen opetustieteen perusteet (verkkojulkaisu com) 9) Ammattioppilaitokset Opetussuunnitelmat 1918 Komiteanmietintö. Ammattikasvatuskomitealta Komiteanmietintö. Ammattikoulukomitea Asetus ammattioppilaitoksista 1969 Kauppaoppilaitosten opetussuunnitelmatoimikunnan mietintö 1972 Teknillisten oppilaitosten suomen kielen opetusohjelmat 1977 Ammatillisten oppilaitosten yleissivistävän opetuksen uudistamistoimikunnan mietintö. Keskiasteen koulunuudistus 1978 Laki keskiasteen koulutuksen kehittämisestä 1994 Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2000 Ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet 2012 Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien perusteet Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien, 20 ov, (yhteiset opinnot) tavoitteet ja arviointi ammatillisessa peruskoulutuksessa. Äidinkieli, suomi. Oppikirjoja 1911 Suomenkielen kertauskirja ammattikouluja, kansanopistoita ja kansakoulujen jatkokursseja sekä omin päin opiskelewia warten Ammatillinen lukukirja 1929 Suomen kielioppia kauppakoululaisille 1931 Liikesuomen tyylioppia kauppaoppilaitosten oppilaille sekä kaikille hyvän mainoskielen harrastajille 1946 Kielioppia ammattikoululaisille 1950 Ammattioppilaitosten lukukirja 1962 Äidinkielen opas ammatillisia oppilaitoksia varten 1966 Kielioppi ammattioppilaitoksille 1979 Nykysuomen oppikirja ammatillisia oppilaitoksia varten 1981 Keskiasteen kielioppi 1985 Yleisjakso kieli ja viesti Satakieli keskiasteen äidinkieli 1995 Ammattisuomi 1996 Ammattisuomen käsikirja 12

13 2010 Ammattisuomen käsikirja Väitöskirjoja 1981 Vilho Hirvi: Keskiasteen ammatillisten oppilaitoksen yleisjakson äidinkielen opetussuunnitelman toteuttamiskelpoisuus yleisten ammattikoulujen opetta jien arvioimana. Turun yliopisto 2013 Aino Vuorijärvi: Tekstilaji ja yhteisö. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön diskussio tekstinä. Helsingin yliopisto 10) Suomi toisena kielenä Opetussuunnitelmat 1994 Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 1996 Lukion opetussuunnitelma 2003 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2004 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 1994 Suomi toisena kielenä opettajat ry 2010 Sutina Oppikirjoja 1964 Finnish for foreigners ( painos) 1994 Suomea ole hyvä! 1995 Elämän suolaa 1998 Suomen kielen alkeisoppikirja 1999 Meidän suomi suomi toisena kielenä -oppikirja 2001 Kieli käyttöön 2004 Suomen kielen alkeisoppikirja 2005 Sisu suomea toisena kielenä 2007 Suomen kielen tikapuut 2007 Suomi sujuvaksi 2008 Hyvin menee 2008 suomi 2 Minä ja arki Opetusoppi 2003 Suolla suomea. ÄOL:n vuosikirja XLVII Suomi toisena kielenä-opetustiede 2012 Katri Karasma: Suomi toisena kielenä opetustieteen perusteet Opetuksen tutkimus 2008 Minna Suni: Toista kieltä vuorovaikutuksessa. Kielellisten resurssien jakaminen toisen kielen omaksumisen alkuvaiheessa. Jyväskylän yliopisto Heidi Vaarala: Oudosta omaksi: miten suomenoppijat keskustelevat nykynovellista? Jyväskylän yliopisto Inkeri Lehtimaja: Puheen suuntia luokkahuoneessa: oppilaat osallistujina yläkoulun suomi toisena kielenä tunnilla. Helsingin yliopisto 13

14 Kansainvälisyys IAIMTE = International Association for the Improvement of mother tongue education Lehti: L1 Educational Studies in Language and Literature Konferenssi on joka toinen vuosi 1997 Amsterdam (Hollanti) 1999 Amsterdam (Hollanti) 2001 Amsterdam (Hollanti) 2003 Lissabon (Portugali) 2005 Albi (Ranska) 2007 Exeter (Englanti) 2009 Toronto (Kanada) 2011 Hildesheim (Saksa) 2013 Pariisi (Ranska) 2015 Odense (Tanska) 2017 Hong Kong Lattiavitriineissä 1) Koulujärjestykset 1843 ja ) Kielioppeja 3) Oppikirjoja 4) Aapisia 14