Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala"

Transkriptio

1

2 Käyntiosoite: Postiosoite: Sähköpostiosoite: Peltolantie 2 D Vantaa Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Peltolantie 2 D, 3. kerros Vantaa Puhelin: Faksi: internet-sivut: Toimialan johtaja: Apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen Vantaan asukasluku 2012: Toimialan henkilöstömäärä : 2951 Toimialan budjetti 2012: 568,2 milj. Toimialan menot ja henkilöstö Menot Henkilöstö Perhepalvelut 978 Talous- ja hallintopalvelut 55 Vanhus- ja vammaispalvelut 1198 Suun terveydenhuollon liikelaitos 293 Terveyspalvelut 456 Erikoissairaanhoito (osto) Hakemuksen yhteyshenkilö Meri-Tuuli Lehmuskallio, erityisasiantuntija Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Talous- ja hallintopalvelut p

3 Sisältö Yleiskuvaus sta Johtajuus Vantaan kaupungin ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan missio, visio ja arvot Johtamisjärjestelmä Henkilöstön motivointi ja tukeminen Yhteydenpito poliittisiin päättäjiin ja muihin sidosryhmiin Strategiat ja toiminnan suunnittelu Sidosryhmien nykyiset ja tulevat tarpeet Strategian ja suunnitelmien päivittäminen huomioiden olemassa olevat resurssit ja sidosryhmien tarpeet Strategian ja toiminnansuunnittelun toteuttaminen koko organisaatiossa Uudistusten ja innovaatioiden suunnittelu, toimeenpano ja arviointi Henkilöstö Henkilöstöresurssien suunnittelu, hallinnointi ja parantaminen Henkilöstön osaamisen tunnistaminen, kehittäminen ja käyttäminen Henkilöstön osallistaminen Kumppanuudet ja resurssit Kumppanuuksien kehittäminen ja hyödyntäminen Kumppanuussuhteiden kehittäminen asiakkaiden/kuntalaisten kanssa Taloushallinto Tiedon hallinta Teknologian hallinta Toimitilojen hallinta Prosessit Prosessien tunnistaminen, suunnittelu ja parantaminen Asiakas/kansalaislähtöinen palvelujen ja tuotteiden kehittäminen ja tuotanto Prosessien kehittäminen asiakkaiden/kansalaisten/sidosryhmien kanssa Asiakas ja kansalaistulokset Asiakastyytyväisyysmittausten tulokset Asiakas/kansalaistuloksia koskevat indikaattorit Henkilöstötulokset Henkilöstön motivaatio ja työtyytyväisyyskyselyjen tulokset Henkilöstötulosten indikaattorit Yhteiskunnalliset tulokset Sidosryhmien näkemykset organisaation yhteiskunnallisista tuloksista Yhteiskunnallisia tuloksia koskevat indikaattorit Keskeiset suorituskykytulokset Ulkoiset tulokset Sisäiset tulokset...18 Sanastoluettelo/ lyhenneluettelo

4 Yleiskuvaus sta Kuva 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio a johtaa apulaiskaupunginjohtaja. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan tulosalueet ovat perhepalvelut, talous- ja hallintopalvelut, terveyspalvelut, vanhus- ja vammaispalvelut sekä suun terveydenhuollon liikelaitos. Kutakin tulosaluetta johtaa tulosalueen johtaja. Tulosalueet jakautuvat tulosyksiköiksi, joiden toimintaa johtavat palvelupäälliköt. Palvelupäälliköiden alaisuudessa toimivat mm. toimintayksiköiden esimiehet, joita on noin 155. Kuva 2. Toimialan johtamistasot 1

5 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala luo edellytyksiä kuntalaisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitämiselle ja parantamiselle, edistää omatoimisuutta ja yhteisvastuullisuutta sekä e h- käisee ja vähentää sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia ja niiden haittavaikutuksia. Toiminnan järjestämisessä otetaan huomioon väestön moninaisuus ja oikeus saada palveluja äidinkielellään suomeksi tai ruotsiksi. Ruotsinkielisiä vantaalaisista on 2,8 % ja muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä vantaalaisista on 10,8 %. sta käytetään myöhemmin tekstissä nimitystä toimiala. Sosiaali- ja terveyslautakunta huolehtii kaupungin tehtäväksi säädetystä sosiaali- ja terveydenhuollosta. Toimialan johtoryhmään kuuluvat apulaiskaupunginjohtajan lisäksi viestintä-, henkilöstö-, talous- ja kehittämispäälliköt sekä perhepalvelujen, talous- ja hallintopalvelujen, terveyspalvelujen sekä vanhus- ja vammaispalvelujen johtajat. Suun terveydenhuollon liikelaitos toimii kunnallisena liikelaitoksena ja on johtokuntansa alainen. Toimialan apulaiskaupunginjohtaja on liikelaitoksen omistajaohjaaja ja terveyspalvelujen johtaja palvelujen tilaaja. Toimialan pääprosessi on asiakaslähtöinen vaikuttava asiakaspalvelu, joka pitää sisällään terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä varhaisen puuttumisen, verkostot, kumppanuudet ja kaupungin yhteisen vastuun. Kuva 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan prosessikartta organisaationäkökulma Toimiala arvioi omaa toimintaansa Caf-arviointimallin avulla säännöllisesti. Kaikki tulosalueet ovat tehneet omat arviointinsa ja Caf-toiminnankuvauksensa. Ensimmäinen koko toimialan Caf-arviointi tehtiin vuonna Toimialan toiminnankuvaus saatettiin loppuun 2010, jonka jälkeen on suoritettu kaksi itsearviointia vuosina 2011 ja Toimialan toimintaa on parannettu arviointien pohjalta kuten esimerkiksi asiakaspalautejärjestelmän päivitys vuoden 2011 arvioinnin jälkeen. 2

6 1 Johtajuus 1.1 Vantaan kaupungin ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan missio, visio ja arvot Vantaan kaupungin sekä toimialan toiminta-ajatukset eli missiot Vantaan kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia, uusien työpaikkojen syntymistä ja kaupungin kestävää kehitystä tarjoamalla hyvän toimintaympäristön ja järkevästi tuotetut palvelut. Toiminnan lähtökohtana on kuntalaisen osallisuus ja avoin viestintä Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala luo edellytyksiä kuntalaisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitämiselle ja parantamiselle, edistää omatoimisuutta ja yhteisvastuullisuutta sekä ehkäisee ja vähentää sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia ja niiden haittavaikutuksia. Toimialan arvot ovat samat kuin Vantaan kaupungin arvot. Arvoista on tehty henkilöstölle työkirja, jossa kerrotaan mitä kukin arvo tarkoittaa käytännössä. Vantaan kaupungin henkilöstöjärjestöt ovat myös allekirjoittaneet yhteiset arvot. Toimiala on edistänyt arvojen toteutumista säännöllisten käsittelyjen kautta. Vantaan kaupungin ja toimialan arvot, kaupungin visio ja toimialan visio Innovatiivisuus Kestävä kehitys Yhteisöllisyys Vantaa - viisas valinta Vantaa on asukkaille ja yrittäjille Suomen vetovoimaisin ja kansainvälisin kotikaupunki, joka toimii kestävän kehityksen suunnannäyttäjänä. Vantaalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kehitys on kansallista kärkeä. Vantaalla on: vaikuttavimmat palvelut palveluihinsa tyytyväisimmät asukkaat edistyksellisimmät palveluratkaisut sitoutuneimmat ja osaavimmat työntekijät taloudellisesti ja ekologisesti kestävä kehitys Toimiala toteuttaa toiminta-ajatustaan ja visiotaan strategian kautta, ottaen huomioon sidosryhmien tarpeet. Toimintaa tuetaan resurssien ja prosessien hallinnalla. Strategiasta tehdään suunnitelmia sekä mitattavia tavoitteita. Tehokkuus, jolla sosiaali- ja terveydenhuolto sovittaa yhteen toimintaalueensa, määrittää osaltaan toimialan suoristuskyvyn. Strategia ja suunnittelu ovat osa PDCA - sykliä (plan, do, check, act). Toimialalla seurataan strategian toimeenpanoa ja toteutusta neljännesvuosittain. 1.2 Johtamisjärjestelmä Tulosalueiden johtamisjärjestelmät on kuvattu Caf-toiminnankuvausten pohjalta. Johtamisjärjestelmät arvioidaan tänä talvena ja arvioinneista nostetaan kullekin tulosalueelle keskeiset kehittämiskohteet. Toimialan johtamisjärjestelmä kuvataan vuonna Toimialan johtamisessa huomioidaan Vantaan keskushallinnosta tuleva talouteen, henkilöstöön ja viestintään liittyvä ohjeistus ja ohjaus. Toimialan johtoryhmä kokoontuu kerran viikossa ja sen kokousten pöytäkirja on luettavissa intranetissä. Tulosaluejohtajat vievät käsitellyt asiat edelleen omiin johtoryhmiinsä toimeenpantaviksi. Läpinäkyvyys päätösten perusteluista ja päätösten seuraamuksista tukee esimiehiä johtamistyössä. Tulosalueiden johtoryhmät kokoontuvat säännöllisesti. Johtoryhmät käsittelevät mm. henkilöstö- ja talousjohtamiseen, toiminnan suunnitteluun, arviointiin, palvelutuotantoon ja kehittämiseen liittyviä 3

7 asioita. Asiat tulevat käsittelyyn paitsi johtajan, myös tulosalueide n asiantuntijoiden, palvelupäälliköiden, erilaisten kehittämisryhmien sekä verkostokumppaneiden valmistelemina. 1.3 Henkilöstön motivointi ja tukeminen Toimialalla tulos- ja kehityskeskustelut käydään kerran vuodessa. Keskusteluissa käydään läpi urasuunnitelma, määritellään työtehtävät ja tavoitteet, arvioidaan tavoitteiden saavuttaminen sekä määritellään tehtävässä tarvittava ja olemassa oleva osaaminen. Henkilökohtaiset kehittymissuunnite l- mat kirjataan ja niitä seurataan. Kaupungilla on kaupunkitasoinen palkitsemisjärjestelmä. Palkitsemismuotoja ovat mm. johdon tulospalkkiojärjestelmä, kannustuspalkkio, erityispalkkio, aloitepalkkio, hyvä työyhteisö-palkinto sekä henkilökohtainen lisä. Henkilökunnalle järjestetään sekä kaupunki-, toimiala-, tulosalue- ja tulosyksikkötasoista perehdytystä ja henkilöstön osaamista tuetaan toimialalla yli sisäisellä koulutuksella vuosittain. Ulkoisen koulutuksen koulutuspäiviä on vuosittain yli Työnohjaus on yksi työntekijän ja työyhteisön osaamisen kehittämiskeino, johon vuonna 2011 toimialalla käytettiin 0,34 miljoonaa euroa. Toimialan esimiehille järjestetään neljä kertaa vuodessa esimiestilaisuus sekä päälliköille lisäksi neljä kertaa vuodessa päällikköfoorumit. Molemmissa tilaisuuksissa käsitellään ajankohtaisia aiheita kuten taloutta, strategiaa ja toimialan yhteisiä käytäntöjä. Toimialalla henkilökuntaa kannustetaan tuomaan ideoita toiminnan kehittämiseksi. Vuonna 2013 koko kaupungin henkilöstölle järjestetään InnoLa- laatupalkintokilpailu hyvien ja innovatiivisten käytäntöjen ja tuottavuutta lisäävien ideoiden esiintuomiseksi. 1.4 Yhteydenpito poliittisiin päättäjiin ja muihin sidosryhmiin Yhteydenpito poliittisiin päättäjiin ja muihin sidosryhmiin on toimialalla aktiivista. Sosiaali- ja terveyslautakunta, joka koostuu poliittisista päättäjistä, linjaa toimialan toimintaa. Toimialalta on edustajat aluetoimikunnissa. Toimialalla on kiinteä yhteys myös erilaisiin oppilaitoksiin, yliopistoihin ja sosiaali- ja terveysalan järjestöihin. Valtakunnantason yhteistyötä tehdään Sosiaali- ja terveysministeriön, Aluehallintoviraston, Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen, Kuntaliiton sekä Kuusikkokuntien kesken. Pääkaupunkiseudun ja HUS:n tasolla yhteistyötä tapahtuu säännöllisinä työkokouksina ja erilaisten hankkeiden yhteydessä. Kaupungilla on hyvinvointityöryhmä, Hyry, jossa on jäseninä kaikkien toimialojen apulaiskaupu n- ginjohtajat ja toimialan valinnan mukaan tulosaluejohtoa. Ryhmän tehtävänä on muun muassa toimialojen yhteinen strategiatyö kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, toimialojen ja tulosalueiden yhteisten prosessien kehittäminen. Hyryn toimintaa tukee viisihenkinen sihteeristö. Kaupunkitasoisissa toimeksiannoissa yhteistyö on tiivistä myös taloussuunnittelun ja henkilöstökeskuksen kanssa esimerkiksi joka kuukausi pidettävä talous- ja strategiafoorumin muodossa. Toimialalta osallistutaan avoimiin asukastilaisuuksiin, järjestöjen toimintaan ja poliittisten puolueiden kokouksiin kutsuttaessa. Toimialalta on edustus myös vammaisneuvostossa, vanhusneuvostossa ja nuorisovaltuustossa. Sähköistä vuorovaikutusta asukkaiden kanssa kehitetään sekä kaupunkitasoisesti että toimiala- ja tulosaluetasoisesti. Toimialalla hyödynnetään myös sosiaalista mediaa. 4

8 2 Strategiat ja toiminnan suunnittelu 2.1 Sidosryhmien nykyiset ja tulevat tarpeet Sidosryhmien nykyisiä ja tulevia tarpeita kartoitetaan usein eri keinoin muun muassa asiakas- ja asukaskyselyjen, asiakaspalautteen, tilastojen ja väestötietojen kautta. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenille tehtiin ennen uuden kauden alkua kysely, jotta lautakunnan työtä ja toimialan tukea lautakunnan työlle voitaisiin tulevalla kaudella kehittää. Lisäksi sidosryhmien tarpeita kartoitetaan vanhus- ja vammaisneuvostojen avulla. Vertailutietoa saadaan esimerkiksi Kuusikkokuntien tilastoista. Toimintaympäristöanalyysi tehdään vuosittain strategiaprosessin alussa, taloussuunnitelman laat i- misen osana. Toimintaympäristöanalyysiä käsitellään toimialan navigoinnissa. 2.2 Strategian ja suunnitelmien päivittäminen huomioiden olemassa olevat resurssit ja sidosryhmien tarpeet Kaupungin ja toimialan strategia ovat sidoksissa toisiinsa. Strategia on tähän asti laadittu vuosittain. Vuonna 2013 siirrytään valtuustokauden mittaiseen strategiaan, jota arvioidaan ja tarvittaessa päivitetään vuosittain. Strategiaa ja sen ohjaamaa toimintaa käydään läpi kaupunkitason, toimialatason ja tulosaluetason navigoinneissa. Toimialan strategia ja sen painopistealueet käsitellään esimiesten kanssa esimiestilaisuuksissa ja päällikköfoorumeissa. Tulosaluejohtajat käyvät strategian läpi omilla tulosalueillaan henkilöstönsä kanssa. Tuloskorttien portaittaisen rakenteen ansiosta strategisen ajattelun jalkauttaminen toimintayksiköihin onnistuu hyvin. Toimeenpanon ja toteutumisen seuranta tapahtuu navigoinnin yhteydessä sekä neljä kertaa vuodessa koottavassa osavuosikatsauksessa. Toimialan strategiasta on laadittu vuosikello (kuva 4.). Riskien arviointi on liitetty tuloskortin laadinnan yhteyteen. Vantaalla on käytössä hyvän johtamisja hallintotavan arviointimanuaali, joka on apuväline oman johtamis- ja hallintojärjestelmän, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan arviointiin ja kehittämistarpeiden tunnistamiseen. Toimialan potilas-, asiakas- ja asukasturvallisuussuunnitelma on parhaillaan tekeillä. Kuva 4. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan taloussuunnitteluprosessi, vuosikello

9 2.3 Strategian ja toiminnansuunnittelun toteuttaminen koko organisaatiossa Kaupungin ylin johto, johon kuuluvat kaikki toimialojen johtajat, linjaavat strategiapäivinä koko kaupungin strategiaa niin, että toimialojen linjaukset ovat samansuuntaisia ja hallintokuntien yli menevät prosessit sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla. Kaupungin hyvinvointiryhmä ohjaa kaikkien kaupungin toimialojen hyvinvointiprosesseja. Toimialan toiminnan linjaa apulaiskaupunginjohtaja ja toimialan johtoryhmä. Johtoryhmätyöskentelyn lisäksi on erillisiä strategia- ja kehittämispäiviä, jolloin linjataan tulevaisuutta sekä arvio idaan strategiaa ja sen toteutumista. Kaupungilla on esimiehille ja johtajille käytössä strategiatyökirja, joka ohjaa ja edesauttaa strategian viemistä käytäntöön. Strategiaa toteutetaan prosessien kautta osana jokapäiväistä käytännön työtä. Itsearviointien tuloksena strategiaan on nostettu keskeisiä kehittämiskohteita. Tulos- ja kehityskeskusteluissa asetetaan työntekijöille henkilökohtaiset tavoitteet, joiden toteutumista seurataan. 2.4 Uudistusten ja innovaatioiden suunnittelu, toimeenpano ja arviointi Ensimmäinen arvomme on innovaatio, joka ohjaa koko henkilöstöä aktiivisesti kehittämään toimintaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala arvioi ja kehittää jatkuvasti toimintaansa lukuisin eri t a- voin, mm. käynnistämällä itse projekteja sekä osallistumalla erilaisiin projekteihin ja hankkeisiin. Toimialalla käynnissä olevista hankkeista tehdään vuosittain toimintakertomukseen hankeluettelo lyhyine esittelyineen. Vuonna 2013 toimialalla on käynnissä yhteensä 40 hanketta, joista merkittävimpiä ovat Kaste-ohjelmaan kuuluva Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke Mielen avain, jota toimiala hallinnoi sekä Silver -hanke 2012 (Supporting Independent LiVing for the Elderly through Robotics). Silver on viiden Euroopan maan esikaupallisen hankinnan hanke, jonka tarkoituksena on saada kotihoidon asiakkaiden käyttöön teknologiaa, jotta he pystyvät asumaan pidempään ja itsenäisemmin kodeissaan. Caf-arviointimalli on toiminnan kehittämisessä tärkeänä lähtökohtana. Toiminnan muutoksissa henkilöstö saa koulutusta. Koska strategiaa arvioidaan säännöllisesti, arvioidaan sen myötä jo tehtyjä uudistuksia ja parannetaan toimintaa. Tänä vuonna hyväksyttävässä uudessa kaupungin strategiamallissa asiakkaiden osallistaminen palvelujen suunnitteluun korostuu entisestään. Lisäksi asiakkaan valinnanmahdollisuuksia palvelujen valinnassa parannetaan. Vuonna 2012 perustettiin toimialalle tutkimus- ja kehittämistoiminnan koordinaatioryhmä (Tutke). Koordinaatioryhmän toiminnan tavoitteena on muun muassa taata tutkimus- ja kehittämistoiminnan lupa-asioiden ja toimialan ulkopuolelta tulevien tietopyyntöjen osalta tutkijoiden ja asiantuntijoiden tasapuolinen kohtelu, varmistaa tutkimukselle ja kehittämistyölle onnistumisen edellytykset ja huolehtia vaadittavasta salassapito- ja tietosuojavelvoitteista. Toimialalla on myös eettinen työryhmä, joka laatii eettisiä linjauksia ja varmistaa tutkimussuunnitelmista hankkeiden eettisyyden. Toimialalla tehtiin vuonna 2012 projektin perustamisen ja hallinnan ohjekirja helpottamaan projektin käynnistämistä, hallinnointia, toteuttamista ja päättämistä sekä varmistamaan projektien laadukas, tuloksellinen läpivienti. 6

10 3 Henkilöstö 3.1 Henkilöstöresurssien suunnittelu, hallinnointi ja parantaminen Henkilöstösuunnittelussa tehdään yhteistyötä kaupungin henkilöstökeskuksen kanssa. Henkilöstösuunnittelu on sidoksissa myös talouden suunnitteluun. Henkilöstöjohtamiseen on luotu kaupunkitasoiset pelisäännöt. Kaupungin henkilötietojärjestelmien kautta saadaan tietoa poissaoloista, koulutuksista ja rekrytoinnista. Toimialalla noudatetaan Vantaan rekrytointikäytäntöjä ja suosituksia. Henkilöstökeskus järjestää esimiesten osaamisen kehittymiseksi parempi rekrytointi -valmennuksia sekä palvelussuhde-, rekrytointijärjestelmä- ja henkilöstöjärjestelmäkoulutuksia. Vantaalla on laadittu rekrytointistrategia. Strategian pohjalta toimialat laativat vuosittain rekrytointiohjelman kriittisten ammattiryhmien saatavuuden edistämiseksi. Ohjelman toteutumista seurataan säännöllisesti. Toimialalla työvoiman saatavuus on kriittistä muun muassa sairaanhoitajien, sosiaalityöntekijöiden ja lääkärien tehtävissä. Kriittisten ammattiryhmien saatavuuden edistämiseksi ennakoivan rekrytoinnin menetelmiä kehit e- tään monipuolisemmiksi. Työsuojelutoiminta perustuu lakiin ja tukee osaltaan Vantaan kaupungin henkilöstöstrategisia tavoitteita. Tavoitteena on terveellinen, turvallinen sekä toimiva työ ja työympäristö sekä hyvinvoiva henkilöstö. Kaupungin yhteistoimintaryhmä toimii myös työsuojelutoimikuntana. Ryhmään kuuluvat mm. toimialalla työskentelevä työturvallisuusvastaava sekä työsuojeluvaltuutetut. 3.2 Henkilöstön osaamisen tunnistaminen, kehittäminen ja käyttäminen Osaamisen tunnistaminen aloitetaan rekrytointitilanteessa. Tehtäväkuvissa on määritelty tehtävässä tarvittava osaaminen. Perehdytyksen toteutumiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tulos- ja kehityskeskusteluissa arvioidaan työntekijän tehtäväkohtainen osaaminen ja taidot. Arvioinnin perusteella tehdään henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat ja työyksiköille yksikkökohtaiset kehittymissuunnitelmat. Toimialan henkilöstön ja työyhteisöjen osaamisen kehittämistä ohjaavat toimialan strategia, työyhteisöjen palvelutoiminnan kehittymistarpeet, henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittymisen tarpeet sekä henkilöstön täydennyskoulutusvelvoite. Osaamisen kehittäminen on yksittäisen työntekijän ja tiimin koulutusta sekä työyhteisöjen kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä. Koulutuksen määrä riippuu työntekijän peruskoulutuksen pituudesta, toimenkuvasta, työn vaativuudesta, työssä tapahtuvista muutoksista ja ammatillisista kehittymistarpeista. Täydennyskoulutus on osa strategista- ja henkilöstö johtamista. Toimialan talous- ja hallintopalvelujen henkilöstöyksikkö koordinoi toimialan osaamisen kehittämistä ja raportoi toimialan täydennyskoulutusvelvoitteen toteutumista vuosittain Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle. Tulosalueet järjestävät itse oman palvelutuotantonsa kehittämiseen sekä työntekijöidensä ammatillisen osaamisen päivittämiseen liittyvän koulutuksen. Vantaan kaupungin henkilöstökeskuksen koulutusalueita ovat henkilöstön kehittäminen, johtaminen ja esimiestyö, työyhteisöpalvelut, työhyvinvointi, työsuojelu ja turvallisuus. Henkilöstökeskus järjestää tilauksesta tulosalueille tukea työyhteisöjen kehittämistyöhön. Kehittämistoiminnan painotukset ovat muutosjohtamisessa, työyhteisöjen kehittämisessä ja työhyvinvoinnin edistämisessä. Koulutusjärjestelmä on määritelty toimialalla ja sen koetaan toimivan hyvin. 7

11 Työntekijöiden osaamisen kehittymisen ja erilaisen työkokemuksen hankkimisen yhtenä keinona on hakeutuminen projekteihin, hankkeisiin tai muihin tehtäviin määräajaksi. Tällaisella toimintatavalla on vaikutusta työssä jaksamiseen ja työssä pysymiseen. 3.3 Henkilöstön osallistaminen Johtamisen tavoitteena on olla vuorovaikutteista ja vuorovaikutuksen tavoitteena on olla avointa. Erilaiset osallistavat kokoukset liittyvät johtamisjärjestelmään. Esimiehet voivat tuoda näkyviksi henkilöstön esille tuomia asioita neljä kertaa vuodessa pidettävissä esimiestilaisuuksissa. Henkilöstöllä on edustus erilaisissa työryhmissä. Työyksiköiden työpaikkakokouksissa käsitellään asioita avoimesti. Strategiaa tehtäessä henkilöstöllä on mahdollisuus tuoda esille ehdotuksiaan ja ehdotukset etenevät asiasta riippuen pääkaupunkiseututasolle asti. Lisäksi henkilöstöä motivoidaan toiminnan kehittämiseen mm. kannustuspalkkioiden avulla. Luottamusmiehet osallistuvat henkilöstön edustajina yhteistoimintaryhmään ja yt -neuvotteluihin. He osallistuvat myös sosiaali- ja terveydenhuollon TES- (työehtosopimus) ja VES- (virkaehtosopimus) palavereihin sekä johdon strategiapäiviin. 4 Kumppanuudet ja resurssit 4.1 Kumppanuuksien kehittäminen ja hyödyntäminen Toimialalle strategisesti tärkeiden kumppanuuksien tunnistaminen on tärkeää asiakaslähtöisyyden ja toiminnan vaikuttavuuden kannalta. Metropolialueen erityisluonteen vuoksi pääkaupunkiseudun kuntakumppanuudet ovat erittäin tärkeitä. Palveluja kehitetään yhdessä yli kuntarajojen. Metropolialueen kaupunkien ja Vantaan sisäisten kumppanien lisäksi toimialalla on seuraavia kumppanuuksia 1) ostopalvelukumppanit (esim. palvelujen tuottajat kuten HUS ja yksittäiset yritykset 2) kehittämiskumppanit (esim. Kuntaliitto ja Aalto yliopisto) 3) kilpailutus- ja hankintakumppanit (esim. pääkaupunkiseudun muut kunnat) 4) oppilaitokset (esim. Varia ja Laurea) 5) kolmas sektori (esim. Seurakunnat ja Suomen punainen risti) 6) Sähköisiä palveluja tuottavat yritykset (esim. CGI ja In Net Oy). Toiminnan kehittämisen periaatteena on erityisesti asiakkaiden, mutta myös molempien osapuolten hyötyminen. 4.2 Kumppanuussuhteiden kehittäminen asiakkaiden/kuntalaisten kanssa Kumppanuussuhteita kehitetään toimijoiden yhteistyön avulla, erilaisissa asiakas- ja kuntalaistilaisuuksissa sekä avointen ovien tilaisuuksissa. Ostopalvelu- sekä palvelusetelikumppaneiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä asiakkaiden palvelujen parantamiseksi. Asiakaspalautetta kerätään ja asiakastyytyväisyyskyselyjä tehdään myös esimerkiksi ostopalvelukumppanien palveluissa ja niitä käsitellään kumppanien kanssa. Kumppanuuksissa hyödynnetään yhä enemmän sosiaalista mediaa. Asiakkaiden osallisuutta pyritään lisäämään erilaisten hankkeiden kautta esimerkiksi Lapsen ääni kehittämisohjelmassa ja Mielen avain -kehittämishankkeessa (mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke) sekä esimerkiksi vanhuspoliittisen ohjelman kautta. Asiakkaat voivat osallistua palvelujen kehittämiseen lisäksi esimerkiksi osallistumalla vanhus- tai vammaisneuvostoon, ohjelmien valmistelun aikaiseen työpajaan tai vastaamalla heille suunnattuihin kyselyihin. Yhteistyötä tehdään ja palveluja kehitetään myös kolmannen sektorin toimijoiden kanssa kuten esimerkiksi päihdepalveluissa A-killan ja ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa Väestöliiton kanssa. Uusista palvelumuodoista viestitään asiakkaille aktiivisesti esimerkiksi palvelupisteissä, paikallislehdistössä ja kaupungin nettisivuilla. Lisäksi käytetään sosiaalista mediaa. 8

12 4.3 Taloushallinto Taloushallinto on toimialalla olennainen osa strategiaprosessia (kts. kpl.2). Kaupunginvaltuusto ja sosiaali- ja terveyslautakunta päättävät toimialan taloussuunnitelman ja käyttösuunnitelman. Toimialan käyttösuunnitelman laadinnassa hyödynnetään ennakkoarviointimenetelmää, jonka tavoitteena on tarkastella muutosvaihtoehtoja ennakolta. Talousvastuu on delegoitu mahdollisimman pitkälle esimiehille. Talouden toteutumista seurataan kuukausittain kerättävällä esimiesten talousraportoinnilla sekä osavuosikatsauksella. Sisäinen tarkastus seuraa myös talouden toteutumista. Toiminnan tunnuslukujen valikointia tehdään jatkuvasti. Talousosaamisen kehittymiseksi on päälliköille, asiantuntijoille ja suunnittelijoille järjestetty pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa yhteistyössä Controller-koulutusta. Myös lähiesimiesten talouden hallinnan osaamisen kehittymiseksi järjestetään koulutusta. 4.4 Tiedon hallinta Vantaan kaupungin tietoturvapolitiikka määrittelee tietojen turvaamisen tavoitteet, vastuut ja toteutuskeinot. Tietoturvaan liittyvät ohjeet näkyvät myös palvelusopimuksissa. Henkilökunnalle on järjestetty tietosuojaan ja arkistointiin liittyvää koulutusta Toimialalla on käytössä potilas- ja asiakastietojärjestelmä sekä suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmä. Asiakasjärjestelmien tietoturvallisuus on varmistettu. Toimialalla on käytössä kaupungin taloushallinnon tietojärjestelmä. Kaikkien yhteisessä käytössä on intranet, joka on kaupungin sisäinen viestintäväylä sekä toimialalla lisäksi yhteiskäytössä G-asema, josta tarvittavat tiedot löytyvät kaikille helposti. Vuonna 2012 on otettu käyttöön uusi asiakirja- ja dokumentinhallintajärjestelmä (Asta). 4.5 Teknologian hallinta Tehokkaan toiminnan ja työtehtävien menestyksellisen hoitamisen edellytyksenä on teknologian tarkoituksenmukainen käyttö. Toiminnan arvioinnin pohjalta teknologian kehittäminen on noussut keskeiseksi kehittämiskohteeksi sekä toimialalla että koko kaupungissa. Suunnitteilla on koko kaupungin sähköisten palvelujen strategia. Tietohallinnon palvelukeskus vastaa Vantaan kaupungin palvelutuotannossa tarvittavasta tieto- ja viestintäteknologiasta ja tietojärjestelmäratkaisuista. Sekä toimialalla että keskushallinnossa järjestetään henkilöstölle tietotekniikkaan ja uusien järjestelmien käyttöön liittyvää koulutusta. Sähköisiä palveluja kehitetään koko ajan resurssien mukaan. Vuonna 2012 otettiin käyttöön esimerkiksi e- resepti. Toimiala on mukana Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueen kuntien kanssa Apottitietojärjestelmän valmistelussa. Apotti-hankkeessa kehitetään sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintaa sekä toiminnan tueksi asiakas- ja potilastietojärjestelmää, joka muun muassa mahdollistaa nykyistä paremman sähköisen asioinnin ja palvelut sekä takaa tietojen reaaliaikaisen saatavuuden palvelu- ja hoitopaikasta riippumatta. Toimiala osallistuu lisäksi muun muassa Silver-hankkeeseen, jossa kehitetään kansainvälisellä yhteistyöllä kotihoidon teknologiaa. 4.6 Toimitilojen hallinta Palveluverkon kehittämiseen liittyvällä pitkän tähtäimen suunnittelulla ylläpidetään ja kehitetään palveluvalikkoa sekä lisätään tilatehokkuutta ja tilojen monikäyttöisyyttä. Kaupungin kaikkien toimialojen tilakokonaisuuden hallinnasta vastaa Tilakeskus. Toimialan toimitilaryhmän tehtävänä on 9

13 valmistella, ja pienehköissä asioissa päättää kaikkien tulosalueiden toimit ilojen hankintaan, käytön tehostamiseen ja tiloista luopumiseen liittyviä asioita tilatehokkuus huomioiden. Laajemmat tilajärjestelyt käsitellään toimialan johtoryhmässä ja tilakeskuksen kokoon kutsumassa toimitilaryhmässä. Yhteistyötä tehdään erityisasumiseen liittyen myös VAV asunnot Oy:n kanssa. Tilakeskuksen kutsumiin sosiaali- ja terveysasemien talokokouksiin osallistuvat kaikkien tulosalueiden edustajat. Kiinteistön hoitoon liittyvien asioiden lisäksi kokouksissa suunnitellaan ja sovitaan tilajärjestelyistä ao. kiinteistöissä. Asiakaspalveluun tarkoitetut toimitilat on sijoitettu hyvin saavutettaviksi ja lisäksi toimitilojen esteettömyystiedot löytyvät pääkaupunkiseudun palvelukartta-sivustolta (www.hel.fi/palvelukartta). Toimistotilat sijaitsevat niin, että henkilökunta pääsisi mahdollisimman hyvin työpaikalleen joko julkisilla liikennevälineillä, pyörällä tai kävellen. Työfysioterapeutit pitävät ajoittain esityksiä/koulutuksia hyvästä ergonomiasta ja he tulevat tarvittaessa työpisteeseen varmistamaan työntekijän hyvän työergonomian. 5 Prosessit 5.1 Prosessien tunnistaminen, suunnittelu ja parantaminen Toimialan pääprosessit päivitettiin vuonna 2012 sekä organisaationäkökulmasta (kts. kuva 3, sivu 4) että asiakasnäkökulmasta (kuva 5). Asiakasnäkökulma kuvaa asiakkaan mahdollisuutta saada palvelua omien tarpeidensa tason mukaisesti. Ympyrä symboloi jatkuvan kehittämisen kehää ja monen suuntaisia muutoksia asiakkaiden palvelutarpeissa. Kuva 5. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan prosessikartta asiakasnäkökulma Prosesseja on kuvattu toimialalla paljon ja niitä on parannettu arviointien avulla. Prosessikoulutusta on järjestetty vuodesta 2010 alkaen. Tulosalueiden prosessikuvauksia ja olemassa olevien kuvausten päivityksiä varten on laadittu aikataulu vuodelle Toimialalla on määritelty yhtenäinen asiakasprosessi, joka tulee ilmetä kaikista asiakaspalveluprosesseista. On tärkeää, että prosessit sujuvat asiakasnäkökulmasta toimialasta tai tulosalueesta riippumatta. Tulosaluerajojen ylittäviä prosesseja kuvattiin vuonna 2011 Caf-arvioinnin esiintuomana kehittämis- 10

14 kohteena. Samasta lähtökohdasta kaupungille on palkattu henkilö koordinoimaan kolmen toimialan lasten ja nuorten palveluprosesseja. Kaupungin rajat ylittäviä prosesseja ovat muun muassa erikoissairaanhoidon kanssa yhteiset prosessit. 5.2 Asiakas/kansalaislähtöinen palvelujen ja tuotteiden kehittäminen ja tuotanto Toimialan vuonna 2012 päivitetty asiakaspalautejärjestelmä koostuu jatkuvasta asiakaspalautteesta, kohdennetuista asiakaskyselyistä ja lakisääteisestä asiakaspalautteesta. Palveluja kehitettäessä otetaan huomioon asiakkailta saatu palaute ja tulosalueiden tekemä asiakastarpeiden analysointi. Sähköisiä palveluja kehitetään jatkuvasti asiakasnäkökulma huomioiden. Esimerkkejä toimialan sähköisistä palveluista ovat mm. laboratoriotulokset tekstiviestinä tai sähköpostina sekä suun terveydenhuollon tekstiviestimuistutukset. Käyttöön ovat tulossa muun muassa sähköinen ajanvaraus terveyden- ja sosiaalihuoltoon, toiminnanohjausjärjestelmä vanhusten avopalveluihin sekä etähoit o- järjestelmä, jossa hoitaja ja asiakas voivat olla kanssakäymisissä videoyhteyden välityksellä. Laadukkaan palvelun takaamiseksi on muillekin kuin suomen- ja ruotsinkielisille asiakkaille tehty eri kieliversiot esimerkiksi asiakaspalautekyselyistä ja muista palvelun kannalta tärkeistä dokumenteista. Toimialan potilas-, asiakas- ja asukasturvallisuussuunnitelma valmistuu alkukeväästä Suunnitelma sisältää toimeenpanosuunnitelman kaikille organisaation tasoille. Vuonna 2012 valmistui koko toimialan tuotekirja, joka sisältää organisaatiorakenteen mukaisentuoteluettelon lisäksi tuotekuvaukset yli 600 tuotteesta. Tuotekirjan laadinnalle asetettiin tavoitteeksi muun muassa laadun parantaminen sekä palvelujen ja toimintakäytäntöjen asiakaslähtöinen kehittäminen. Erikoissairaanhoidossa on käytössä NordDRG- tuotteistus ja suun terveydenhuollolla omansa. Terveyspalvelut on mukana kehittämässä perusterveydenhuollon tuotteistusta yhdessä Finnish Consulting Groupin kanssa. Toiminnan sukupuolivaikutusten arviointeja (suvaus) on toimialalla tehty vuoden 2011 alusta. Tunnustuksena ansiokkaasta työstä sukupuolivaikutusten arvioinnin edistämisestä toimialalla, toimialajohtajalle myönnettiin vuonna 2011 valtakunnallinen Valtavirtaistaminen käytäntöön hankkeen kunniakirja. Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE on vuoden 2013 alussa julkistanut seitsemän hyvää tasa-arvokoulutuksen käytäntöä. Mukana ovat Vantaan tasa-arvokoulutusten malli ja sukupuolitietoinen budjetointi. EIGE kiittää Vantaan koulutusten käytännöllisyyttä, tarvelähtöisyyttä ja vaikuttavuutta. Kaste-hankkeen innoittamana arviointeja laajennettiin vuonna 2012 sukupuolivaikutustenarvioinneista ennakkovaikutusten arviointiin (Evaus). Ennakkoarvioinnilla tarkoitetaan päätösesitysten ja tavoitteiden etukäteistä seurausvaikutusten arviointia, jossa otetaan huomioon sukupuolivaikutusten lisäksi muun muassa sosiaaliset vaikutukset, terveysvaikutukset, lapsiin kohdistuvat vaikutukset ja mielenterveysvaikutukset. Näin palveluprosessit voidaan kohdistaa yhä asiakaslähtöisemmin, tarkoituksenmukaisemmin ja vaikuttavammin. 5.3 Prosessien kehittäminen asiakkaiden/kansalaisten/sidosryhmien kanssa Prosesseja kehitetään yhdessä kuntalaisten, päättäjien, yritysten, järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa. Esimerkkejä ovat mm. Lapsen ääni- hanke ja Vantaan vammaispoliittinen ohjelma. Vantaan ikääntymispoliittisessa ohjelmassa on tavoitteena ikäihmisten mukana olo päätöksenteossa, toiminnassa ja sen arvioinnissa. Kuusikko-kuntien vertailut edistävät prosessien kehittämistä. Uudet orga- 11

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Meri-Tuuli Lehmuskallio Erityisasiantuntija Kehittämisyksikkö Talous- ja hallintopalvelut Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8)

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8) johtosääntö 1(8) SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JA JAOSTON SEKÄ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 103 ja tulee voimaan 1.1.2013 Muutos KV 10.12.2012

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta

Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Vanhuslain toimeenpanoon liittyvät toimenpiteet 2013 ja 2014 Espoossa Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali-

Lisätiedot

Sukupuolivaikutusten arviointi

Sukupuolivaikutusten arviointi Sukupuolivaikutusten arviointi talousarvion laadinnassa: talousarviotavoitteet 2011 Tasa-arvon Eurooppalainen peruskirja -ESR-hanke Kuntaliitto, Helsinki 12.4.2011 Susanna Taipale-Vuorinen, talous- ja

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013 Osallisuus Vantaalla Kuntalaiset keskiöön Verkosto Yhteys strategiaan 2013-2016 Sitovat tavoitteet 2014 12. Vantaan tulevaisuutta rakennetaan yhdessä asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa Osallisuusmalli

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016 TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi CAF mallin rakenne ja sisältö 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi Toimintatapojen ja tulosten arviointi TOIMINTA TULOKSET Henkilöstö Henkilöstötulokset Johtajuus Strategiat ja

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä.. Mikä se on? Toimintajärjestelmä sisältää toimintaprosessit, toiminnan mittaamisen

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

HOIVA-ASUMISEN PALVELUJEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ

HOIVA-ASUMISEN PALVELUJEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ HOIVA-ASUMISEN PALVELUJEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vanhus- ja vammaispalvelut Hoiva-asumisen palvelut Tuula Lahti Kuntaseminaari 24.4.2012 - Tuottavuus syntyy asiantuntijaorganisaatiossa

Lisätiedot

Esimerkkejä CAF-mallin hyödyntämisestä:

Esimerkkejä CAF-mallin hyödyntämisestä: Esimerkkejä CAF-mallin hyödyntämisestä: CAF:n käytöstä Espoon sosiaali- ja terveystoimessa 6.5.2011 Kuntatalo va. kehittämispäällikkö Eeva Honkanummi, sosiaali- ja terveystoimi, Espoon kaupunki Historian

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Tuottavuus ja verkostojohtaminen Kuntatalouden kehitys ja palvelutarpeen kasvu edellyttävät

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Kehittävä vuoropuhelu Palvelussuhdepäällikkö Merja Ylipaavalniemi

Kehittävä vuoropuhelu Palvelussuhdepäällikkö Merja Ylipaavalniemi Kehittävä vuoropuhelu Palvelussuhdepäällikkö Merja Ylipaavalniemi KEHITTÄVÄ VUOROPUHELU STRATEGIA TULOSKORTIT / TA -kirja NELIKENTTÄ PP pohja (työyhteisötaso) KEHITTYMISSUUNNITELMA KEHITYSKESKUSTELU OSAAMISKARTTA

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Yrjö Lahtinen Suomen Kuntaliitto Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Kustannusvertailujen tulokset II

Kustannusvertailujen tulokset II Kustannusvertailujen tulokset II Kuntaliitto 28.6.2011 Toimialajohtaja Mikko Komulainen Yleistä avoterveydenhuollon toimintoja ulkoistettu (monituottajamalli) teknologisten ratkaisujen käyttö ja hyödyntäminen

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014

Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, IVA) ESPOON SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA 1. Ennakkoarvioinnin tarve (tulosyksikkö

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Kuntamarkkinat 2014 Sanna Salmela ja Suvi Helanen PPSHP/ TerPS2 hanke www.hyvinvointikertomus.fi Kuntalaki 1 ja Kuntalakiluonnos 1 Kunta pyrkii edistämään

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013

Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Kaupunginhallitus 12.12.2011 Kaupunginvaltuusto 19.12.2011 Annikki Niiranen 1 Hyvinvointipalvelujen organisaatiouudistus 1. 2011-08-19 Laajennettu jory ; muutosvisio

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Kuntamarkkinat 11.9.2013, Tietoisku Osaamisen

Lisätiedot

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS 1.2.2014. Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS 1.2.2014. Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 (8) Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN 1. Strategiaperusta Nuorisoasiainkeskuksen toimintasääntö perustuu kaupunginvaltuuston 27.11.2002 hyväksymään nuorisotoimen johtosääntöön. Siinä nuorisoasiainkeskuksen

Lisätiedot

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen Jyväskylä 12.3.2008 Keskustelua vapaaehtoistoiminnasta ja yleishyödyllisyydestä YTT Juha Heikkala Yhdistyksen / järjestön toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen STRATEGINEN SUUNNITTELU Strategia:

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Sidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa Kuopiossa 16.9.2015. Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Sidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa Kuopiossa 16.9.2015. Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Sidosryhmätapaaminen aluehallintovirastossa Kuopiossa 16.9.2015 Elli Aaltonen ylijohtaja aluehallintovirasto 16.9.2015 1 Sidosryhmätapaaminen aluehallintovirastossa 16.9.2015 OHJELMA: 9.00 Tervetuloa ja

Lisätiedot