Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala"

Transkriptio

1

2 Käyntiosoite: Postiosoite: Sähköpostiosoite: Peltolantie 2 D Vantaa Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Peltolantie 2 D, 3. kerros Vantaa Puhelin: Faksi: internet-sivut: Toimialan johtaja: Apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen Vantaan asukasluku 2012: Toimialan henkilöstömäärä : 2951 Toimialan budjetti 2012: 568,2 milj. Toimialan menot ja henkilöstö Menot Henkilöstö Perhepalvelut 978 Talous- ja hallintopalvelut 55 Vanhus- ja vammaispalvelut 1198 Suun terveydenhuollon liikelaitos 293 Terveyspalvelut 456 Erikoissairaanhoito (osto) Hakemuksen yhteyshenkilö Meri-Tuuli Lehmuskallio, erityisasiantuntija Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Talous- ja hallintopalvelut p

3 Sisältö Yleiskuvaus sta Johtajuus Vantaan kaupungin ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan missio, visio ja arvot Johtamisjärjestelmä Henkilöstön motivointi ja tukeminen Yhteydenpito poliittisiin päättäjiin ja muihin sidosryhmiin Strategiat ja toiminnan suunnittelu Sidosryhmien nykyiset ja tulevat tarpeet Strategian ja suunnitelmien päivittäminen huomioiden olemassa olevat resurssit ja sidosryhmien tarpeet Strategian ja toiminnansuunnittelun toteuttaminen koko organisaatiossa Uudistusten ja innovaatioiden suunnittelu, toimeenpano ja arviointi Henkilöstö Henkilöstöresurssien suunnittelu, hallinnointi ja parantaminen Henkilöstön osaamisen tunnistaminen, kehittäminen ja käyttäminen Henkilöstön osallistaminen Kumppanuudet ja resurssit Kumppanuuksien kehittäminen ja hyödyntäminen Kumppanuussuhteiden kehittäminen asiakkaiden/kuntalaisten kanssa Taloushallinto Tiedon hallinta Teknologian hallinta Toimitilojen hallinta Prosessit Prosessien tunnistaminen, suunnittelu ja parantaminen Asiakas/kansalaislähtöinen palvelujen ja tuotteiden kehittäminen ja tuotanto Prosessien kehittäminen asiakkaiden/kansalaisten/sidosryhmien kanssa Asiakas ja kansalaistulokset Asiakastyytyväisyysmittausten tulokset Asiakas/kansalaistuloksia koskevat indikaattorit Henkilöstötulokset Henkilöstön motivaatio ja työtyytyväisyyskyselyjen tulokset Henkilöstötulosten indikaattorit Yhteiskunnalliset tulokset Sidosryhmien näkemykset organisaation yhteiskunnallisista tuloksista Yhteiskunnallisia tuloksia koskevat indikaattorit Keskeiset suorituskykytulokset Ulkoiset tulokset Sisäiset tulokset...18 Sanastoluettelo/ lyhenneluettelo

4 Yleiskuvaus sta Kuva 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio a johtaa apulaiskaupunginjohtaja. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan tulosalueet ovat perhepalvelut, talous- ja hallintopalvelut, terveyspalvelut, vanhus- ja vammaispalvelut sekä suun terveydenhuollon liikelaitos. Kutakin tulosaluetta johtaa tulosalueen johtaja. Tulosalueet jakautuvat tulosyksiköiksi, joiden toimintaa johtavat palvelupäälliköt. Palvelupäälliköiden alaisuudessa toimivat mm. toimintayksiköiden esimiehet, joita on noin 155. Kuva 2. Toimialan johtamistasot 1

5 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala luo edellytyksiä kuntalaisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitämiselle ja parantamiselle, edistää omatoimisuutta ja yhteisvastuullisuutta sekä e h- käisee ja vähentää sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia ja niiden haittavaikutuksia. Toiminnan järjestämisessä otetaan huomioon väestön moninaisuus ja oikeus saada palveluja äidinkielellään suomeksi tai ruotsiksi. Ruotsinkielisiä vantaalaisista on 2,8 % ja muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä vantaalaisista on 10,8 %. sta käytetään myöhemmin tekstissä nimitystä toimiala. Sosiaali- ja terveyslautakunta huolehtii kaupungin tehtäväksi säädetystä sosiaali- ja terveydenhuollosta. Toimialan johtoryhmään kuuluvat apulaiskaupunginjohtajan lisäksi viestintä-, henkilöstö-, talous- ja kehittämispäälliköt sekä perhepalvelujen, talous- ja hallintopalvelujen, terveyspalvelujen sekä vanhus- ja vammaispalvelujen johtajat. Suun terveydenhuollon liikelaitos toimii kunnallisena liikelaitoksena ja on johtokuntansa alainen. Toimialan apulaiskaupunginjohtaja on liikelaitoksen omistajaohjaaja ja terveyspalvelujen johtaja palvelujen tilaaja. Toimialan pääprosessi on asiakaslähtöinen vaikuttava asiakaspalvelu, joka pitää sisällään terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä varhaisen puuttumisen, verkostot, kumppanuudet ja kaupungin yhteisen vastuun. Kuva 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan prosessikartta organisaationäkökulma Toimiala arvioi omaa toimintaansa Caf-arviointimallin avulla säännöllisesti. Kaikki tulosalueet ovat tehneet omat arviointinsa ja Caf-toiminnankuvauksensa. Ensimmäinen koko toimialan Caf-arviointi tehtiin vuonna Toimialan toiminnankuvaus saatettiin loppuun 2010, jonka jälkeen on suoritettu kaksi itsearviointia vuosina 2011 ja Toimialan toimintaa on parannettu arviointien pohjalta kuten esimerkiksi asiakaspalautejärjestelmän päivitys vuoden 2011 arvioinnin jälkeen. 2

6 1 Johtajuus 1.1 Vantaan kaupungin ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan missio, visio ja arvot Vantaan kaupungin sekä toimialan toiminta-ajatukset eli missiot Vantaan kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia, uusien työpaikkojen syntymistä ja kaupungin kestävää kehitystä tarjoamalla hyvän toimintaympäristön ja järkevästi tuotetut palvelut. Toiminnan lähtökohtana on kuntalaisen osallisuus ja avoin viestintä Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala luo edellytyksiä kuntalaisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitämiselle ja parantamiselle, edistää omatoimisuutta ja yhteisvastuullisuutta sekä ehkäisee ja vähentää sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia ja niiden haittavaikutuksia. Toimialan arvot ovat samat kuin Vantaan kaupungin arvot. Arvoista on tehty henkilöstölle työkirja, jossa kerrotaan mitä kukin arvo tarkoittaa käytännössä. Vantaan kaupungin henkilöstöjärjestöt ovat myös allekirjoittaneet yhteiset arvot. Toimiala on edistänyt arvojen toteutumista säännöllisten käsittelyjen kautta. Vantaan kaupungin ja toimialan arvot, kaupungin visio ja toimialan visio Innovatiivisuus Kestävä kehitys Yhteisöllisyys Vantaa - viisas valinta Vantaa on asukkaille ja yrittäjille Suomen vetovoimaisin ja kansainvälisin kotikaupunki, joka toimii kestävän kehityksen suunnannäyttäjänä. Vantaalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kehitys on kansallista kärkeä. Vantaalla on: vaikuttavimmat palvelut palveluihinsa tyytyväisimmät asukkaat edistyksellisimmät palveluratkaisut sitoutuneimmat ja osaavimmat työntekijät taloudellisesti ja ekologisesti kestävä kehitys Toimiala toteuttaa toiminta-ajatustaan ja visiotaan strategian kautta, ottaen huomioon sidosryhmien tarpeet. Toimintaa tuetaan resurssien ja prosessien hallinnalla. Strategiasta tehdään suunnitelmia sekä mitattavia tavoitteita. Tehokkuus, jolla sosiaali- ja terveydenhuolto sovittaa yhteen toimintaalueensa, määrittää osaltaan toimialan suoristuskyvyn. Strategia ja suunnittelu ovat osa PDCA - sykliä (plan, do, check, act). Toimialalla seurataan strategian toimeenpanoa ja toteutusta neljännesvuosittain. 1.2 Johtamisjärjestelmä Tulosalueiden johtamisjärjestelmät on kuvattu Caf-toiminnankuvausten pohjalta. Johtamisjärjestelmät arvioidaan tänä talvena ja arvioinneista nostetaan kullekin tulosalueelle keskeiset kehittämiskohteet. Toimialan johtamisjärjestelmä kuvataan vuonna Toimialan johtamisessa huomioidaan Vantaan keskushallinnosta tuleva talouteen, henkilöstöön ja viestintään liittyvä ohjeistus ja ohjaus. Toimialan johtoryhmä kokoontuu kerran viikossa ja sen kokousten pöytäkirja on luettavissa intranetissä. Tulosaluejohtajat vievät käsitellyt asiat edelleen omiin johtoryhmiinsä toimeenpantaviksi. Läpinäkyvyys päätösten perusteluista ja päätösten seuraamuksista tukee esimiehiä johtamistyössä. Tulosalueiden johtoryhmät kokoontuvat säännöllisesti. Johtoryhmät käsittelevät mm. henkilöstö- ja talousjohtamiseen, toiminnan suunnitteluun, arviointiin, palvelutuotantoon ja kehittämiseen liittyviä 3

7 asioita. Asiat tulevat käsittelyyn paitsi johtajan, myös tulosalueide n asiantuntijoiden, palvelupäälliköiden, erilaisten kehittämisryhmien sekä verkostokumppaneiden valmistelemina. 1.3 Henkilöstön motivointi ja tukeminen Toimialalla tulos- ja kehityskeskustelut käydään kerran vuodessa. Keskusteluissa käydään läpi urasuunnitelma, määritellään työtehtävät ja tavoitteet, arvioidaan tavoitteiden saavuttaminen sekä määritellään tehtävässä tarvittava ja olemassa oleva osaaminen. Henkilökohtaiset kehittymissuunnite l- mat kirjataan ja niitä seurataan. Kaupungilla on kaupunkitasoinen palkitsemisjärjestelmä. Palkitsemismuotoja ovat mm. johdon tulospalkkiojärjestelmä, kannustuspalkkio, erityispalkkio, aloitepalkkio, hyvä työyhteisö-palkinto sekä henkilökohtainen lisä. Henkilökunnalle järjestetään sekä kaupunki-, toimiala-, tulosalue- ja tulosyksikkötasoista perehdytystä ja henkilöstön osaamista tuetaan toimialalla yli sisäisellä koulutuksella vuosittain. Ulkoisen koulutuksen koulutuspäiviä on vuosittain yli Työnohjaus on yksi työntekijän ja työyhteisön osaamisen kehittämiskeino, johon vuonna 2011 toimialalla käytettiin 0,34 miljoonaa euroa. Toimialan esimiehille järjestetään neljä kertaa vuodessa esimiestilaisuus sekä päälliköille lisäksi neljä kertaa vuodessa päällikköfoorumit. Molemmissa tilaisuuksissa käsitellään ajankohtaisia aiheita kuten taloutta, strategiaa ja toimialan yhteisiä käytäntöjä. Toimialalla henkilökuntaa kannustetaan tuomaan ideoita toiminnan kehittämiseksi. Vuonna 2013 koko kaupungin henkilöstölle järjestetään InnoLa- laatupalkintokilpailu hyvien ja innovatiivisten käytäntöjen ja tuottavuutta lisäävien ideoiden esiintuomiseksi. 1.4 Yhteydenpito poliittisiin päättäjiin ja muihin sidosryhmiin Yhteydenpito poliittisiin päättäjiin ja muihin sidosryhmiin on toimialalla aktiivista. Sosiaali- ja terveyslautakunta, joka koostuu poliittisista päättäjistä, linjaa toimialan toimintaa. Toimialalta on edustajat aluetoimikunnissa. Toimialalla on kiinteä yhteys myös erilaisiin oppilaitoksiin, yliopistoihin ja sosiaali- ja terveysalan järjestöihin. Valtakunnantason yhteistyötä tehdään Sosiaali- ja terveysministeriön, Aluehallintoviraston, Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen, Kuntaliiton sekä Kuusikkokuntien kesken. Pääkaupunkiseudun ja HUS:n tasolla yhteistyötä tapahtuu säännöllisinä työkokouksina ja erilaisten hankkeiden yhteydessä. Kaupungilla on hyvinvointityöryhmä, Hyry, jossa on jäseninä kaikkien toimialojen apulaiskaupu n- ginjohtajat ja toimialan valinnan mukaan tulosaluejohtoa. Ryhmän tehtävänä on muun muassa toimialojen yhteinen strategiatyö kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, toimialojen ja tulosalueiden yhteisten prosessien kehittäminen. Hyryn toimintaa tukee viisihenkinen sihteeristö. Kaupunkitasoisissa toimeksiannoissa yhteistyö on tiivistä myös taloussuunnittelun ja henkilöstökeskuksen kanssa esimerkiksi joka kuukausi pidettävä talous- ja strategiafoorumin muodossa. Toimialalta osallistutaan avoimiin asukastilaisuuksiin, järjestöjen toimintaan ja poliittisten puolueiden kokouksiin kutsuttaessa. Toimialalta on edustus myös vammaisneuvostossa, vanhusneuvostossa ja nuorisovaltuustossa. Sähköistä vuorovaikutusta asukkaiden kanssa kehitetään sekä kaupunkitasoisesti että toimiala- ja tulosaluetasoisesti. Toimialalla hyödynnetään myös sosiaalista mediaa. 4

8 2 Strategiat ja toiminnan suunnittelu 2.1 Sidosryhmien nykyiset ja tulevat tarpeet Sidosryhmien nykyisiä ja tulevia tarpeita kartoitetaan usein eri keinoin muun muassa asiakas- ja asukaskyselyjen, asiakaspalautteen, tilastojen ja väestötietojen kautta. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenille tehtiin ennen uuden kauden alkua kysely, jotta lautakunnan työtä ja toimialan tukea lautakunnan työlle voitaisiin tulevalla kaudella kehittää. Lisäksi sidosryhmien tarpeita kartoitetaan vanhus- ja vammaisneuvostojen avulla. Vertailutietoa saadaan esimerkiksi Kuusikkokuntien tilastoista. Toimintaympäristöanalyysi tehdään vuosittain strategiaprosessin alussa, taloussuunnitelman laat i- misen osana. Toimintaympäristöanalyysiä käsitellään toimialan navigoinnissa. 2.2 Strategian ja suunnitelmien päivittäminen huomioiden olemassa olevat resurssit ja sidosryhmien tarpeet Kaupungin ja toimialan strategia ovat sidoksissa toisiinsa. Strategia on tähän asti laadittu vuosittain. Vuonna 2013 siirrytään valtuustokauden mittaiseen strategiaan, jota arvioidaan ja tarvittaessa päivitetään vuosittain. Strategiaa ja sen ohjaamaa toimintaa käydään läpi kaupunkitason, toimialatason ja tulosaluetason navigoinneissa. Toimialan strategia ja sen painopistealueet käsitellään esimiesten kanssa esimiestilaisuuksissa ja päällikköfoorumeissa. Tulosaluejohtajat käyvät strategian läpi omilla tulosalueillaan henkilöstönsä kanssa. Tuloskorttien portaittaisen rakenteen ansiosta strategisen ajattelun jalkauttaminen toimintayksiköihin onnistuu hyvin. Toimeenpanon ja toteutumisen seuranta tapahtuu navigoinnin yhteydessä sekä neljä kertaa vuodessa koottavassa osavuosikatsauksessa. Toimialan strategiasta on laadittu vuosikello (kuva 4.). Riskien arviointi on liitetty tuloskortin laadinnan yhteyteen. Vantaalla on käytössä hyvän johtamisja hallintotavan arviointimanuaali, joka on apuväline oman johtamis- ja hallintojärjestelmän, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan arviointiin ja kehittämistarpeiden tunnistamiseen. Toimialan potilas-, asiakas- ja asukasturvallisuussuunnitelma on parhaillaan tekeillä. Kuva 4. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan taloussuunnitteluprosessi, vuosikello

9 2.3 Strategian ja toiminnansuunnittelun toteuttaminen koko organisaatiossa Kaupungin ylin johto, johon kuuluvat kaikki toimialojen johtajat, linjaavat strategiapäivinä koko kaupungin strategiaa niin, että toimialojen linjaukset ovat samansuuntaisia ja hallintokuntien yli menevät prosessit sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla. Kaupungin hyvinvointiryhmä ohjaa kaikkien kaupungin toimialojen hyvinvointiprosesseja. Toimialan toiminnan linjaa apulaiskaupunginjohtaja ja toimialan johtoryhmä. Johtoryhmätyöskentelyn lisäksi on erillisiä strategia- ja kehittämispäiviä, jolloin linjataan tulevaisuutta sekä arvio idaan strategiaa ja sen toteutumista. Kaupungilla on esimiehille ja johtajille käytössä strategiatyökirja, joka ohjaa ja edesauttaa strategian viemistä käytäntöön. Strategiaa toteutetaan prosessien kautta osana jokapäiväistä käytännön työtä. Itsearviointien tuloksena strategiaan on nostettu keskeisiä kehittämiskohteita. Tulos- ja kehityskeskusteluissa asetetaan työntekijöille henkilökohtaiset tavoitteet, joiden toteutumista seurataan. 2.4 Uudistusten ja innovaatioiden suunnittelu, toimeenpano ja arviointi Ensimmäinen arvomme on innovaatio, joka ohjaa koko henkilöstöä aktiivisesti kehittämään toimintaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala arvioi ja kehittää jatkuvasti toimintaansa lukuisin eri t a- voin, mm. käynnistämällä itse projekteja sekä osallistumalla erilaisiin projekteihin ja hankkeisiin. Toimialalla käynnissä olevista hankkeista tehdään vuosittain toimintakertomukseen hankeluettelo lyhyine esittelyineen. Vuonna 2013 toimialalla on käynnissä yhteensä 40 hanketta, joista merkittävimpiä ovat Kaste-ohjelmaan kuuluva Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke Mielen avain, jota toimiala hallinnoi sekä Silver -hanke 2012 (Supporting Independent LiVing for the Elderly through Robotics). Silver on viiden Euroopan maan esikaupallisen hankinnan hanke, jonka tarkoituksena on saada kotihoidon asiakkaiden käyttöön teknologiaa, jotta he pystyvät asumaan pidempään ja itsenäisemmin kodeissaan. Caf-arviointimalli on toiminnan kehittämisessä tärkeänä lähtökohtana. Toiminnan muutoksissa henkilöstö saa koulutusta. Koska strategiaa arvioidaan säännöllisesti, arvioidaan sen myötä jo tehtyjä uudistuksia ja parannetaan toimintaa. Tänä vuonna hyväksyttävässä uudessa kaupungin strategiamallissa asiakkaiden osallistaminen palvelujen suunnitteluun korostuu entisestään. Lisäksi asiakkaan valinnanmahdollisuuksia palvelujen valinnassa parannetaan. Vuonna 2012 perustettiin toimialalle tutkimus- ja kehittämistoiminnan koordinaatioryhmä (Tutke). Koordinaatioryhmän toiminnan tavoitteena on muun muassa taata tutkimus- ja kehittämistoiminnan lupa-asioiden ja toimialan ulkopuolelta tulevien tietopyyntöjen osalta tutkijoiden ja asiantuntijoiden tasapuolinen kohtelu, varmistaa tutkimukselle ja kehittämistyölle onnistumisen edellytykset ja huolehtia vaadittavasta salassapito- ja tietosuojavelvoitteista. Toimialalla on myös eettinen työryhmä, joka laatii eettisiä linjauksia ja varmistaa tutkimussuunnitelmista hankkeiden eettisyyden. Toimialalla tehtiin vuonna 2012 projektin perustamisen ja hallinnan ohjekirja helpottamaan projektin käynnistämistä, hallinnointia, toteuttamista ja päättämistä sekä varmistamaan projektien laadukas, tuloksellinen läpivienti. 6

10 3 Henkilöstö 3.1 Henkilöstöresurssien suunnittelu, hallinnointi ja parantaminen Henkilöstösuunnittelussa tehdään yhteistyötä kaupungin henkilöstökeskuksen kanssa. Henkilöstösuunnittelu on sidoksissa myös talouden suunnitteluun. Henkilöstöjohtamiseen on luotu kaupunkitasoiset pelisäännöt. Kaupungin henkilötietojärjestelmien kautta saadaan tietoa poissaoloista, koulutuksista ja rekrytoinnista. Toimialalla noudatetaan Vantaan rekrytointikäytäntöjä ja suosituksia. Henkilöstökeskus järjestää esimiesten osaamisen kehittymiseksi parempi rekrytointi -valmennuksia sekä palvelussuhde-, rekrytointijärjestelmä- ja henkilöstöjärjestelmäkoulutuksia. Vantaalla on laadittu rekrytointistrategia. Strategian pohjalta toimialat laativat vuosittain rekrytointiohjelman kriittisten ammattiryhmien saatavuuden edistämiseksi. Ohjelman toteutumista seurataan säännöllisesti. Toimialalla työvoiman saatavuus on kriittistä muun muassa sairaanhoitajien, sosiaalityöntekijöiden ja lääkärien tehtävissä. Kriittisten ammattiryhmien saatavuuden edistämiseksi ennakoivan rekrytoinnin menetelmiä kehit e- tään monipuolisemmiksi. Työsuojelutoiminta perustuu lakiin ja tukee osaltaan Vantaan kaupungin henkilöstöstrategisia tavoitteita. Tavoitteena on terveellinen, turvallinen sekä toimiva työ ja työympäristö sekä hyvinvoiva henkilöstö. Kaupungin yhteistoimintaryhmä toimii myös työsuojelutoimikuntana. Ryhmään kuuluvat mm. toimialalla työskentelevä työturvallisuusvastaava sekä työsuojeluvaltuutetut. 3.2 Henkilöstön osaamisen tunnistaminen, kehittäminen ja käyttäminen Osaamisen tunnistaminen aloitetaan rekrytointitilanteessa. Tehtäväkuvissa on määritelty tehtävässä tarvittava osaaminen. Perehdytyksen toteutumiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tulos- ja kehityskeskusteluissa arvioidaan työntekijän tehtäväkohtainen osaaminen ja taidot. Arvioinnin perusteella tehdään henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat ja työyksiköille yksikkökohtaiset kehittymissuunnitelmat. Toimialan henkilöstön ja työyhteisöjen osaamisen kehittämistä ohjaavat toimialan strategia, työyhteisöjen palvelutoiminnan kehittymistarpeet, henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittymisen tarpeet sekä henkilöstön täydennyskoulutusvelvoite. Osaamisen kehittäminen on yksittäisen työntekijän ja tiimin koulutusta sekä työyhteisöjen kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä. Koulutuksen määrä riippuu työntekijän peruskoulutuksen pituudesta, toimenkuvasta, työn vaativuudesta, työssä tapahtuvista muutoksista ja ammatillisista kehittymistarpeista. Täydennyskoulutus on osa strategista- ja henkilöstö johtamista. Toimialan talous- ja hallintopalvelujen henkilöstöyksikkö koordinoi toimialan osaamisen kehittämistä ja raportoi toimialan täydennyskoulutusvelvoitteen toteutumista vuosittain Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle. Tulosalueet järjestävät itse oman palvelutuotantonsa kehittämiseen sekä työntekijöidensä ammatillisen osaamisen päivittämiseen liittyvän koulutuksen. Vantaan kaupungin henkilöstökeskuksen koulutusalueita ovat henkilöstön kehittäminen, johtaminen ja esimiestyö, työyhteisöpalvelut, työhyvinvointi, työsuojelu ja turvallisuus. Henkilöstökeskus järjestää tilauksesta tulosalueille tukea työyhteisöjen kehittämistyöhön. Kehittämistoiminnan painotukset ovat muutosjohtamisessa, työyhteisöjen kehittämisessä ja työhyvinvoinnin edistämisessä. Koulutusjärjestelmä on määritelty toimialalla ja sen koetaan toimivan hyvin. 7

11 Työntekijöiden osaamisen kehittymisen ja erilaisen työkokemuksen hankkimisen yhtenä keinona on hakeutuminen projekteihin, hankkeisiin tai muihin tehtäviin määräajaksi. Tällaisella toimintatavalla on vaikutusta työssä jaksamiseen ja työssä pysymiseen. 3.3 Henkilöstön osallistaminen Johtamisen tavoitteena on olla vuorovaikutteista ja vuorovaikutuksen tavoitteena on olla avointa. Erilaiset osallistavat kokoukset liittyvät johtamisjärjestelmään. Esimiehet voivat tuoda näkyviksi henkilöstön esille tuomia asioita neljä kertaa vuodessa pidettävissä esimiestilaisuuksissa. Henkilöstöllä on edustus erilaisissa työryhmissä. Työyksiköiden työpaikkakokouksissa käsitellään asioita avoimesti. Strategiaa tehtäessä henkilöstöllä on mahdollisuus tuoda esille ehdotuksiaan ja ehdotukset etenevät asiasta riippuen pääkaupunkiseututasolle asti. Lisäksi henkilöstöä motivoidaan toiminnan kehittämiseen mm. kannustuspalkkioiden avulla. Luottamusmiehet osallistuvat henkilöstön edustajina yhteistoimintaryhmään ja yt -neuvotteluihin. He osallistuvat myös sosiaali- ja terveydenhuollon TES- (työehtosopimus) ja VES- (virkaehtosopimus) palavereihin sekä johdon strategiapäiviin. 4 Kumppanuudet ja resurssit 4.1 Kumppanuuksien kehittäminen ja hyödyntäminen Toimialalle strategisesti tärkeiden kumppanuuksien tunnistaminen on tärkeää asiakaslähtöisyyden ja toiminnan vaikuttavuuden kannalta. Metropolialueen erityisluonteen vuoksi pääkaupunkiseudun kuntakumppanuudet ovat erittäin tärkeitä. Palveluja kehitetään yhdessä yli kuntarajojen. Metropolialueen kaupunkien ja Vantaan sisäisten kumppanien lisäksi toimialalla on seuraavia kumppanuuksia 1) ostopalvelukumppanit (esim. palvelujen tuottajat kuten HUS ja yksittäiset yritykset 2) kehittämiskumppanit (esim. Kuntaliitto ja Aalto yliopisto) 3) kilpailutus- ja hankintakumppanit (esim. pääkaupunkiseudun muut kunnat) 4) oppilaitokset (esim. Varia ja Laurea) 5) kolmas sektori (esim. Seurakunnat ja Suomen punainen risti) 6) Sähköisiä palveluja tuottavat yritykset (esim. CGI ja In Net Oy). Toiminnan kehittämisen periaatteena on erityisesti asiakkaiden, mutta myös molempien osapuolten hyötyminen. 4.2 Kumppanuussuhteiden kehittäminen asiakkaiden/kuntalaisten kanssa Kumppanuussuhteita kehitetään toimijoiden yhteistyön avulla, erilaisissa asiakas- ja kuntalaistilaisuuksissa sekä avointen ovien tilaisuuksissa. Ostopalvelu- sekä palvelusetelikumppaneiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä asiakkaiden palvelujen parantamiseksi. Asiakaspalautetta kerätään ja asiakastyytyväisyyskyselyjä tehdään myös esimerkiksi ostopalvelukumppanien palveluissa ja niitä käsitellään kumppanien kanssa. Kumppanuuksissa hyödynnetään yhä enemmän sosiaalista mediaa. Asiakkaiden osallisuutta pyritään lisäämään erilaisten hankkeiden kautta esimerkiksi Lapsen ääni kehittämisohjelmassa ja Mielen avain -kehittämishankkeessa (mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke) sekä esimerkiksi vanhuspoliittisen ohjelman kautta. Asiakkaat voivat osallistua palvelujen kehittämiseen lisäksi esimerkiksi osallistumalla vanhus- tai vammaisneuvostoon, ohjelmien valmistelun aikaiseen työpajaan tai vastaamalla heille suunnattuihin kyselyihin. Yhteistyötä tehdään ja palveluja kehitetään myös kolmannen sektorin toimijoiden kanssa kuten esimerkiksi päihdepalveluissa A-killan ja ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa Väestöliiton kanssa. Uusista palvelumuodoista viestitään asiakkaille aktiivisesti esimerkiksi palvelupisteissä, paikallislehdistössä ja kaupungin nettisivuilla. Lisäksi käytetään sosiaalista mediaa. 8

12 4.3 Taloushallinto Taloushallinto on toimialalla olennainen osa strategiaprosessia (kts. kpl.2). Kaupunginvaltuusto ja sosiaali- ja terveyslautakunta päättävät toimialan taloussuunnitelman ja käyttösuunnitelman. Toimialan käyttösuunnitelman laadinnassa hyödynnetään ennakkoarviointimenetelmää, jonka tavoitteena on tarkastella muutosvaihtoehtoja ennakolta. Talousvastuu on delegoitu mahdollisimman pitkälle esimiehille. Talouden toteutumista seurataan kuukausittain kerättävällä esimiesten talousraportoinnilla sekä osavuosikatsauksella. Sisäinen tarkastus seuraa myös talouden toteutumista. Toiminnan tunnuslukujen valikointia tehdään jatkuvasti. Talousosaamisen kehittymiseksi on päälliköille, asiantuntijoille ja suunnittelijoille järjestetty pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa yhteistyössä Controller-koulutusta. Myös lähiesimiesten talouden hallinnan osaamisen kehittymiseksi järjestetään koulutusta. 4.4 Tiedon hallinta Vantaan kaupungin tietoturvapolitiikka määrittelee tietojen turvaamisen tavoitteet, vastuut ja toteutuskeinot. Tietoturvaan liittyvät ohjeet näkyvät myös palvelusopimuksissa. Henkilökunnalle on järjestetty tietosuojaan ja arkistointiin liittyvää koulutusta Toimialalla on käytössä potilas- ja asiakastietojärjestelmä sekä suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmä. Asiakasjärjestelmien tietoturvallisuus on varmistettu. Toimialalla on käytössä kaupungin taloushallinnon tietojärjestelmä. Kaikkien yhteisessä käytössä on intranet, joka on kaupungin sisäinen viestintäväylä sekä toimialalla lisäksi yhteiskäytössä G-asema, josta tarvittavat tiedot löytyvät kaikille helposti. Vuonna 2012 on otettu käyttöön uusi asiakirja- ja dokumentinhallintajärjestelmä (Asta). 4.5 Teknologian hallinta Tehokkaan toiminnan ja työtehtävien menestyksellisen hoitamisen edellytyksenä on teknologian tarkoituksenmukainen käyttö. Toiminnan arvioinnin pohjalta teknologian kehittäminen on noussut keskeiseksi kehittämiskohteeksi sekä toimialalla että koko kaupungissa. Suunnitteilla on koko kaupungin sähköisten palvelujen strategia. Tietohallinnon palvelukeskus vastaa Vantaan kaupungin palvelutuotannossa tarvittavasta tieto- ja viestintäteknologiasta ja tietojärjestelmäratkaisuista. Sekä toimialalla että keskushallinnossa järjestetään henkilöstölle tietotekniikkaan ja uusien järjestelmien käyttöön liittyvää koulutusta. Sähköisiä palveluja kehitetään koko ajan resurssien mukaan. Vuonna 2012 otettiin käyttöön esimerkiksi e- resepti. Toimiala on mukana Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueen kuntien kanssa Apottitietojärjestelmän valmistelussa. Apotti-hankkeessa kehitetään sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintaa sekä toiminnan tueksi asiakas- ja potilastietojärjestelmää, joka muun muassa mahdollistaa nykyistä paremman sähköisen asioinnin ja palvelut sekä takaa tietojen reaaliaikaisen saatavuuden palvelu- ja hoitopaikasta riippumatta. Toimiala osallistuu lisäksi muun muassa Silver-hankkeeseen, jossa kehitetään kansainvälisellä yhteistyöllä kotihoidon teknologiaa. 4.6 Toimitilojen hallinta Palveluverkon kehittämiseen liittyvällä pitkän tähtäimen suunnittelulla ylläpidetään ja kehitetään palveluvalikkoa sekä lisätään tilatehokkuutta ja tilojen monikäyttöisyyttä. Kaupungin kaikkien toimialojen tilakokonaisuuden hallinnasta vastaa Tilakeskus. Toimialan toimitilaryhmän tehtävänä on 9

13 valmistella, ja pienehköissä asioissa päättää kaikkien tulosalueiden toimit ilojen hankintaan, käytön tehostamiseen ja tiloista luopumiseen liittyviä asioita tilatehokkuus huomioiden. Laajemmat tilajärjestelyt käsitellään toimialan johtoryhmässä ja tilakeskuksen kokoon kutsumassa toimitilaryhmässä. Yhteistyötä tehdään erityisasumiseen liittyen myös VAV asunnot Oy:n kanssa. Tilakeskuksen kutsumiin sosiaali- ja terveysasemien talokokouksiin osallistuvat kaikkien tulosalueiden edustajat. Kiinteistön hoitoon liittyvien asioiden lisäksi kokouksissa suunnitellaan ja sovitaan tilajärjestelyistä ao. kiinteistöissä. Asiakaspalveluun tarkoitetut toimitilat on sijoitettu hyvin saavutettaviksi ja lisäksi toimitilojen esteettömyystiedot löytyvät pääkaupunkiseudun palvelukartta-sivustolta (www.hel.fi/palvelukartta). Toimistotilat sijaitsevat niin, että henkilökunta pääsisi mahdollisimman hyvin työpaikalleen joko julkisilla liikennevälineillä, pyörällä tai kävellen. Työfysioterapeutit pitävät ajoittain esityksiä/koulutuksia hyvästä ergonomiasta ja he tulevat tarvittaessa työpisteeseen varmistamaan työntekijän hyvän työergonomian. 5 Prosessit 5.1 Prosessien tunnistaminen, suunnittelu ja parantaminen Toimialan pääprosessit päivitettiin vuonna 2012 sekä organisaationäkökulmasta (kts. kuva 3, sivu 4) että asiakasnäkökulmasta (kuva 5). Asiakasnäkökulma kuvaa asiakkaan mahdollisuutta saada palvelua omien tarpeidensa tason mukaisesti. Ympyrä symboloi jatkuvan kehittämisen kehää ja monen suuntaisia muutoksia asiakkaiden palvelutarpeissa. Kuva 5. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan prosessikartta asiakasnäkökulma Prosesseja on kuvattu toimialalla paljon ja niitä on parannettu arviointien avulla. Prosessikoulutusta on järjestetty vuodesta 2010 alkaen. Tulosalueiden prosessikuvauksia ja olemassa olevien kuvausten päivityksiä varten on laadittu aikataulu vuodelle Toimialalla on määritelty yhtenäinen asiakasprosessi, joka tulee ilmetä kaikista asiakaspalveluprosesseista. On tärkeää, että prosessit sujuvat asiakasnäkökulmasta toimialasta tai tulosalueesta riippumatta. Tulosaluerajojen ylittäviä prosesseja kuvattiin vuonna 2011 Caf-arvioinnin esiintuomana kehittämis- 10

14 kohteena. Samasta lähtökohdasta kaupungille on palkattu henkilö koordinoimaan kolmen toimialan lasten ja nuorten palveluprosesseja. Kaupungin rajat ylittäviä prosesseja ovat muun muassa erikoissairaanhoidon kanssa yhteiset prosessit. 5.2 Asiakas/kansalaislähtöinen palvelujen ja tuotteiden kehittäminen ja tuotanto Toimialan vuonna 2012 päivitetty asiakaspalautejärjestelmä koostuu jatkuvasta asiakaspalautteesta, kohdennetuista asiakaskyselyistä ja lakisääteisestä asiakaspalautteesta. Palveluja kehitettäessä otetaan huomioon asiakkailta saatu palaute ja tulosalueiden tekemä asiakastarpeiden analysointi. Sähköisiä palveluja kehitetään jatkuvasti asiakasnäkökulma huomioiden. Esimerkkejä toimialan sähköisistä palveluista ovat mm. laboratoriotulokset tekstiviestinä tai sähköpostina sekä suun terveydenhuollon tekstiviestimuistutukset. Käyttöön ovat tulossa muun muassa sähköinen ajanvaraus terveyden- ja sosiaalihuoltoon, toiminnanohjausjärjestelmä vanhusten avopalveluihin sekä etähoit o- järjestelmä, jossa hoitaja ja asiakas voivat olla kanssakäymisissä videoyhteyden välityksellä. Laadukkaan palvelun takaamiseksi on muillekin kuin suomen- ja ruotsinkielisille asiakkaille tehty eri kieliversiot esimerkiksi asiakaspalautekyselyistä ja muista palvelun kannalta tärkeistä dokumenteista. Toimialan potilas-, asiakas- ja asukasturvallisuussuunnitelma valmistuu alkukeväästä Suunnitelma sisältää toimeenpanosuunnitelman kaikille organisaation tasoille. Vuonna 2012 valmistui koko toimialan tuotekirja, joka sisältää organisaatiorakenteen mukaisentuoteluettelon lisäksi tuotekuvaukset yli 600 tuotteesta. Tuotekirjan laadinnalle asetettiin tavoitteeksi muun muassa laadun parantaminen sekä palvelujen ja toimintakäytäntöjen asiakaslähtöinen kehittäminen. Erikoissairaanhoidossa on käytössä NordDRG- tuotteistus ja suun terveydenhuollolla omansa. Terveyspalvelut on mukana kehittämässä perusterveydenhuollon tuotteistusta yhdessä Finnish Consulting Groupin kanssa. Toiminnan sukupuolivaikutusten arviointeja (suvaus) on toimialalla tehty vuoden 2011 alusta. Tunnustuksena ansiokkaasta työstä sukupuolivaikutusten arvioinnin edistämisestä toimialalla, toimialajohtajalle myönnettiin vuonna 2011 valtakunnallinen Valtavirtaistaminen käytäntöön hankkeen kunniakirja. Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE on vuoden 2013 alussa julkistanut seitsemän hyvää tasa-arvokoulutuksen käytäntöä. Mukana ovat Vantaan tasa-arvokoulutusten malli ja sukupuolitietoinen budjetointi. EIGE kiittää Vantaan koulutusten käytännöllisyyttä, tarvelähtöisyyttä ja vaikuttavuutta. Kaste-hankkeen innoittamana arviointeja laajennettiin vuonna 2012 sukupuolivaikutustenarvioinneista ennakkovaikutusten arviointiin (Evaus). Ennakkoarvioinnilla tarkoitetaan päätösesitysten ja tavoitteiden etukäteistä seurausvaikutusten arviointia, jossa otetaan huomioon sukupuolivaikutusten lisäksi muun muassa sosiaaliset vaikutukset, terveysvaikutukset, lapsiin kohdistuvat vaikutukset ja mielenterveysvaikutukset. Näin palveluprosessit voidaan kohdistaa yhä asiakaslähtöisemmin, tarkoituksenmukaisemmin ja vaikuttavammin. 5.3 Prosessien kehittäminen asiakkaiden/kansalaisten/sidosryhmien kanssa Prosesseja kehitetään yhdessä kuntalaisten, päättäjien, yritysten, järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa. Esimerkkejä ovat mm. Lapsen ääni- hanke ja Vantaan vammaispoliittinen ohjelma. Vantaan ikääntymispoliittisessa ohjelmassa on tavoitteena ikäihmisten mukana olo päätöksenteossa, toiminnassa ja sen arvioinnissa. Kuusikko-kuntien vertailut edistävät prosessien kehittämistä. Uudet orga- 11

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa

Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa 1 Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa Elina Välikangas Kehittämis- ja laatupäällikkö Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotanto 29.4.2010 EFQM VIITEKEHYS (Euroopan laatupalkintomalli)

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8)

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8) johtosääntö 1(8) SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JA JAOSTON SEKÄ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 103 ja tulee voimaan 1.1.2013 Muutos KV 10.12.2012

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta

Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Vanhuslain toimeenpanoon liittyvät toimenpiteet 2013 ja 2014 Espoossa Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan vaikuttavuuden mittaamisen periaatteet ja mittaristo. Juha Metso Terveydenhuollon atk-päivät, 24.5.

Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan vaikuttavuuden mittaamisen periaatteet ja mittaristo. Juha Metso Terveydenhuollon atk-päivät, 24.5. Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan vaikuttavuuden mittaamisen periaatteet ja mittaristo Juha Metso Terveydenhuollon atk-päivät, 24.5.2016 Espoolaisen johtamisen kulmakivet Johtaminen luo edellytykset

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Sukupuolivaikutusten arviointi

Sukupuolivaikutusten arviointi Sukupuolivaikutusten arviointi talousarvion laadinnassa: talousarviotavoitteet 2011 Tasa-arvon Eurooppalainen peruskirja -ESR-hanke Kuntaliitto, Helsinki 12.4.2011 Susanna Taipale-Vuorinen, talous- ja

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Sähköisen hyvinvointikertomus

Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät Tuottaa vertailevaa tietoa strategiatyöhön sekä toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013 Osallisuus Vantaalla Kuntalaiset keskiöön Verkosto Yhteys strategiaan 2013-2016 Sitovat tavoitteet 2014 12. Vantaan tulevaisuutta rakennetaan yhdessä asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa Osallisuusmalli

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun Riitta Pylvänen 13.10.2016 13.10.2016 Hallituksen kärkihankkeet Hallituskauden aikana tavoitteita toteutetaan kaikkiaan 26 kärkihankkeella. Viisi niistä

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Hyväksytty Heinolan sosiaali- ja terveyslautakunnassa / 201 ja ympäristö- ja rakennuslautakunnassa / 201 Hyväksytty n hallituksessa / 201, PUITESOPIMUS 2016 SOPIJAOSAPUOLET Tilaaja

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Kustannusvertailujen tulokset II

Kustannusvertailujen tulokset II Kustannusvertailujen tulokset II Kuntaliitto 28.6.2011 Toimialajohtaja Mikko Komulainen Yleistä avoterveydenhuollon toimintoja ulkoistettu (monituottajamalli) teknologisten ratkaisujen käyttö ja hyödyntäminen

Lisätiedot

Esimerkkejä CAF-mallin hyödyntämisestä:

Esimerkkejä CAF-mallin hyödyntämisestä: Esimerkkejä CAF-mallin hyödyntämisestä: CAF:n käytöstä Espoon sosiaali- ja terveystoimessa 6.5.2011 Kuntatalo va. kehittämispäällikkö Eeva Honkanummi, sosiaali- ja terveystoimi, Espoon kaupunki Historian

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

. AMMATTIMAINEN................ JOHTAMISTAPA............. Osallistava johtajuus henkilöstön edustus kaikissa johtoryhmissä esimiehiä arvioidaan säännönmukaisesti kehityskeskustelut käydään vähintään joka

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa SeAMK Foorumi 9.2.2017 Harri Jokiranta Osallisuus ja elinvoimakunta Kokonaisreformi Uuden rakenne uudet osaamiset? Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

SOPIMUS TURUN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTA- MISESTA 2013 (OPTS)

SOPIMUS TURUN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTA- MISESTA 2013 (OPTS) LIITE 1 SOPIMUS TURUN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTA- MISESTA 2013 (OPTS) 1. Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella palvelutuotantosopimuksella (OPTS) ydinprosesseja edustavat

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.2015 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) TYP-aluekierros

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Orimattilan kaupunki Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hyväksytty Orimattilan perusturvalautakunnassa / 201 Hyväksytty Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Sidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa Kuopiossa 16.9.2015. Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Sidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa Kuopiossa 16.9.2015. Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Sidosryhmätapaaminen aluehallintovirastossa Kuopiossa 16.9.2015 Elli Aaltonen ylijohtaja aluehallintovirasto 16.9.2015 1 Sidosryhmätapaaminen aluehallintovirastossa 16.9.2015 OHJELMA: 9.00 Tervetuloa ja

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ Kansallisen arviointi- ja laatuverkoston seminaari 1.9.2016 Jussi Kleemola TÄMÄ ON SOLITA. Liikevaihto 2015 49,7 miljoonaa euroa Yli 430 ammattilaista Yli

Lisätiedot

Sivistyslautakunta KAUPUNKISTRATEGIAN VÄLIARVIOINTI

Sivistyslautakunta KAUPUNKISTRATEGIAN VÄLIARVIOINTI Sivistyslautakunta 103 16.11.2016 KAUPUNKISTRATEGIAN VÄLIARVIOINTI SIVLK 16.11.2016 103 Valmistelu ja lisätiedot: kehittämispäällikkö Tuija Öberg 040 5538 654 tai tuija.oberg@porvoo.fi Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki TYÖPAJATYÖSKENTELY Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki 4.10.2016 Sini Männistö ja Juha Mieskolainen 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY: TEEMA Palautetaan mieleen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 EVIVA Ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Sisällysluettelo Tavoite ja päämäärä... 2 EVIVA toimintaohjelman hallinto... 2 Päätoimenpiteet 2015... 2 Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS 1.2.2014. Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS 1.2.2014. Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 (8) Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN 1. Strategiaperusta Nuorisoasiainkeskuksen toimintasääntö perustuu kaupunginvaltuuston 27.11.2002 hyväksymään nuorisotoimen johtosääntöön. Siinä nuorisoasiainkeskuksen

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 8.9.2010 8.9.2010 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Kotihoidon laskenta 30.11. Tiedonkeruuprosessi Kehitysnäkymiä

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014

Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, IVA) ESPOON SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA 1. Ennakkoarvioinnin tarve (tulosyksikkö

Lisätiedot

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin 31..05) Ikäryhmät 5 + v. 1,51 1, %-osuus koko maan väestöstä %-osuus suurten kaupunkien väestöstä 75- v. 5-7 v.,3 5,7 7,3,53 50- v. 1,5 1,0

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot