1. LÄHTÖKOHDAT LAATUSUOSITUSTEN KESKEISET SISÄLLÖT...
|
|
- Pentti Lahtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1
2 SISÄLLYS 1. LÄHTÖKOHDAT LAATUSUOSITUSTEN KESKEISET SISÄLLÖT Mielenterveyskuntoutujien asumista ja kuntouttavia palveluja koskeva kehittämissuositus: Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen järjestäminen Kuntouttavia sosiaalipalveluja mielenterveyskuntoutujille Järjestelmän kehittämisaiheet Sisällölliset kehittämisaiheet TEORIATAUSTA Sosiaalipalveluiden kehityksen kolme murroskautta Asumispalveluiden historiataustaa Rakennemuutoksen ensimmäisessä vaiheessa: Rakennemuutoksen toisessa vaiheessa: Sosiaalipsykiatrisen kuntoutuksen ensimmäinen vaihe Keskeisimpiä sosiaalipsykiatrisen asumiskuntoutuksen tunnuspiirteitä Kaksinkertaisen jälkihuollollisuuden periaate Kuntoutus- ja hoitokäytäntöjen määritteleminen uudelleen Asumiskuntoutuksen portaittaisuus Asumispalveluiden teoriataustaa Mielenterveyskuntoutujien asumisesta Päihdekuntoutujien asumisesta Kaksoisdiagnoosipotilaiden asumisesta AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET JA SELVITYKSET Sensus-tutkimukset Kotisairaanhoidon tutkimus Asumispalvelut kyselytutkimuksen valossa Asukkaat asumispalveluiden arvioinnin asiantuntijoina: Suositukset skitsofreniapotilaiden kuntoutuksen kehittämiseksi TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Kysymyksenasettelut
3 Miten hyvin asumispalvelut vastaavat annettuja laatusuosituksia? Miten mielenterveyskuntoutujien ja päihdekuntoutujien asumispalvelut eroavat toisistaan suhteessa laatusuosituksiin? Miten selkeästi toiminta-ajatus on kuvattu? Miten asumispalveluita tulisi yksikössä kehittää? Miten asukkaiden lääkehoito toteutuu ja miten sitä seurataan? PÄÄTELMÄT SUOSITUKSET...74 LIITTEET
4 1. LÄHTÖKOHDAT Perustelut tekemiselle Pohjanmaahanke on kolmen pohjalaismaakunnan (Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa), niiden sairaanhoitopiirien sekä maakuntien yhteisen sosiaalialan osaamiskeskuksen (SONetBOTNIA) käynnistämä laaja-alainen mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittämishanke. Vuosille suunnitellun hankkeen sitoumuksina ovat laaja-alaisuus, pitkäjänteisyys ja yhteistyö valtakunnallisten sosiaali- ja terveyspolitiikan päättäjien kanssa. Hankkeen arviointiin on panostettu, koska tavoitteena on kehittää valtakunnallisesti merkittäviä uusia toimintamalleja. Hanke pyrkii yhteistyössä kuntien, järjestöjen ja eri toimijoiden kanssa kehittämään näyttöön perustuvien toimintamallien käyttöä häiriöiden ehkäisyssä ja hoidossa sekä edistämään kuntoutuksen korkeaa laatua ja vaikuttavuutta. Osana Pohjanmaa-hankkeen kehittämistyötä vuoden 2007 huhti-syyskuun aikana toteutettiin kyselytutkimus Pohjanmaan maakuntien asumispalveluita tarjoaville mielenterveys- ja päihdeyksiköille yhdessä Länsi-Suomen Lääninhallituksen kanssa. Pääteemoina kyselytutkimuksen avulla suoritetussa kartoituksessa olivat: ovatko asumispalvelut kuntouttavia ja toteutuvatko Sosiaali- ja terveysministeriön keväällä 2007 mielenterveyskuntoutujien asumista ja kuntouttavia palveluja koskevat kehittämissuositukset. Pohjanmaa-hanke haluaa erityisesti kiittää tutkimuksen onnistumisesta Lääninhallituksen tukea. Tutkimusaihe oli ajankohtainen, olihan sosiaali- ja terveysministeriön mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden laatusuositukset juuri ilmestynyt. Kiitoksia tutkimukseen osallistuneille asumispalvelu- yksiköille, sekä mielenterveys- että päihdeyksiköille ja vanhuspuolen asumispalveluyksiköille. Ilman teitä ei kyselytutkimus olisi toteutunut ja kehittämistarpeet olisi jäänyt kartoittamatta. 4
5 2. LAATUSUOSITUSTEN KESKEISET SISÄLLÖT 2.1. Mielenterveyskuntoutujien asumista ja kuntouttavia palveluja koskeva kehittämissuositus: Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi keväällä 2007 mielenterveyskuntoutujia koskevan kehittämissuosituksen. Kehittämissuosituksen tarkoituksena on parantaa mielenterveyskuntoutujien asumisen ja kuntouttavien palvelujen laatua. Suositus täydentää Mielenterveyspalveluiden laatusuositusta sekä sosiaali- ja terveysministeriön suositusta Mielekäs elämä - Mielenterveyspalvelujen kehittämissuosituksia. Edelleen suosituksessa on hyödynnetty vammaisten ihmisten asumispalveluiden kehittämissuositusta ja soveltuvin osin päihdepalveluita koskevaa kehittämissuositusta. Suositus koskee sekä julkisia että yksityisiä palveluja. Kunnan hankkiessa palveluita yksityisiltä palveluntuottajilta, suositusta voidaan hyödyntää hankinnan ja tarjouspyyn- pyynnön valmistelussa. Suositus palvelee kuntien viranomaisten ohella myös lääninhallituksia, jotka käsittelevät asumispalveluja tarjoavien yksityisten palveluntuottajien lupahakemuksia ja suorittavat toimintayksiköissä tarkastuksia. Suositus selkeyttää asumisen ja palvelujen muodostamaa kokonaisuutta ja kaistaa käytettyjä käsitteitä. Yhdenmukaiset käsitteet helpottavat palvelujen vertailua ja niiden sisällön hahmottamista niin palvelun järjestäjien kuin asiakkaidenkin keskuudessa. Kuntoutujalla ja hänen omaisillaan on aiempaa parempi mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kuntoutuksen suunnitteluun ja palvelujen kehittämiseen, kun he tietävät, minkälaisia palvelukokonaisuuksia on tarjolla ja mitä niiltä voidaan vaatia. Asumista ja kuntoutusta. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskeva kehittämissuositus. Helsinki, s.( Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja ISSN , 2007:13). ISBN (nid), ISBN (PDF) Suosituksen käsitteiden määrittelyä: Suosituksessa määritellään käsitteet mielenterveyskuntoutuja, kuntouttavat palvelut, kuntoutuminen ja mielenterveyskuntoutus: MIELENTERVEYSKUNTOUTUJALLA tarkoitetaan täysi-ikäistä henkilöä, joka tarvitsee mielenterveyden häiriön vuoksi kuntouttavia palveluja ja lisäksi mahdollisesti apua asumisensa järjestämisessä taikka asumispalveluja KUNTOUTTAVILLA PALVELUILLA tarkoitetaan palveluja, joilla tuetaan mielenterveyskuntoutujan kuntoutumista ja itsenäistä selviytymistä KUNTOUTUMINEN on kuntoutujan omaa toimintaa, jonka tavoitteena on toteuttaa hänen omalle elämälleen asettamiaan tavoitteita sekä lisätä hänen kykyään toimia menestyksekkäästi ja tyytyväisenä elinympäristössään ja valitsemissaan rooleissa. Kuntoutumisen myötä kuntoutujan toimintatavat ja hänen itseensä kohdistamansa asenteet, tunteet ja ajatukset muuttuvat suotuisimmiksi. MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSELLA tarkoitetaan monialaista kuntouttavien palvelujen kokonaisuutta, joka on suunniteltu yhteistyössä kuntoutujan kanssa hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Ammattihenkilöt toimivat kuntoutusprosessissa kuntoutujan yhteistyökumppaneina, joiden tehtävänä on tukea, motivoida ja rohkaista kuntoutujaa kuntoutustavoit- 5
6 teiden asettelussa ja toteuttamisessa. Mielenterveyttä tukevat monet tekijät, kuten perhe, opiskelu, työ, ja ihmissuhteet. Mielenterveyskuntoutuksessa on olennaista huomioida nämä alueet hoidon ja ohjauksen ohella. Kuntoutuksessa hyödynnetään yhteistoimintamuotojen lisäksi laajasti erilaisia ammatillisia ja ympäristö- ja yhteisöpainotteisia toimintoja. Palvelujen järjestämistä koskevassa lainsäädäntö osiossa ovat ne keskeiset lait ja asetukset, jotka määrittelevät mielenterveyskuntoutujille järjestettävät sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut, sekä niiden keskeisimmät sisällöt. Mielenterveyskuntoutujille järjestettävistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista säädetään muun muassa mielenterveyslaissa (1116/1990), sosiaalihuoltolaissa (710/1982) ja asetuksessa (607/1983), kansanterveyslaissa (66/1972), erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989), laissa vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (vammaispalvelulaki, 380/1987), samannimisessä asetuksessa (vammaispalveluasetus, 759/1987) sekä laissa kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001) Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen järjestäminen Mielenterveyslain 5 mukaan mielisairautta tai muuta mielenterveyshäiriötä potevalle henkilölle on järjestettävä mahdollisuus hänen tarvitsemaansa lääkinnälliseen tai sosiaaliseen kuntoutukseen liittyvän tuki- ja palveluasumiseen siten kuin siitä on erikseen säädetty. Asumispalvelujen järjestämisvelvollisuudesta säädetään tarkemmin sosiaalihuoltoa koskevassa lainsäädännössä. Terveydenhuollon lainsäädäntöön ei sisälly sitä koskevia erityissäännöksiä. Sosiaalitoimen ohella myös terveydenhuollon viranomaiset ja toimintayksiköt järjestävät käytännössä asumispalveluja mielenterveyskuntoutujille. Lainsäädännössä asumispalvelut on luokiteltu sosiaalipalveluiksi, joiden järjestämisestä kunnan on huolehdittava (sosiaalihuoltolain 17 ). Asumispalveluilla tarkoitetaan palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä (sosiaalihuoltolain 22 ). Asumispalveluja annetaan henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisestä (sosiaalihuoltolain 23 ). Asumispalveluja järjestetään palveluasunnoissa ja tukiasunnoissa, joissa henkilön itsenäistä asumista tai siirtymistä itsenäiseen asumiseen tuetaan sosiaalityöllä ja muilla sosiaalipalveluilla (sosiaalihuoltoasetuksen 10 ). Asumispalvelujen järjestämisestä vaikeavammaisille henkilöille säädetään vammaispalvelulaissa. Lakia sovelletaan, jos henkilö ei saa riittäviä ja hänelle soveltuvia palveluja tai etuuksia muun lain nojalla. Kunnan on järjestettävä palveluasuminen vaikeavammaiselle henkilölle, joka ei ole jatkuvan laitoshoidon tarpeessa (vammaispalvelulain 8 ). Henkilöä pidetään vaikeavammaisena, jos hän vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisissä toiminnoissa suoriutuakseen jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti (vammaispalveluasetus11 ). Palveluasuminen on kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva palvelu eikä sitä voida evätä kunnan määrärahojen puutteen perusteella. Kunnalla on erityinen velvollisuus järjestää myös vaikeavammaisiksi katsottavien mielenterveyshäiriöitä potevien henkilöiden tarvitsema palveluasuminen. tämä on todettu mielenterveyslain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 201/1989) perusteluissa. Sama kanta ilmenee myös korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta KHO taltio :69). Vammaispalveluasetuksen 10 :n mukaan palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä palvelut, jotka ovat välttämättömiä asiakkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Vammaispalvelulaissa 6
7 tai -asetuksessa ei ole määritelty, miten asuminen ja palvelut on järjestettävä. Asumispalveluihin voivat kuulua esimerkiksi asiakkaan avustaminen henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa sekä ne palvelut, joita tarvitaan asukkaan terveyden, kuntoutuksen, ja viihtyvyyden edistämiseksi. palveluasuminen voidaan järjestää esimerkiksi palvelutalossa tai asiakas voi jatkaa asumista omassa kodissaan, jonne järjestetään tarvittavat palvelut Kuntouttavia sosiaalipalveluja mielenterveyskuntoutujille Kunta voi järjestää mielenterveyskuntoutujille sosiaalihuollon kuntouttavia palveluja esimerkiksi sosiaalihuoltolain, kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain tai vammaispalvelulain nojalla. Kuntouttava työtoiminta: Kuntouttavan työtoiminnan ja siihen yhdistettävien muiden sosiaalipalvelujen tarkoituksena on parantaa pitkään työttömänä olleen henkilön valmiuksia niin, että hänet voidaan ohjata työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta tuli voimaan syyskuussa Lain mukaan työvoimatoi-misto ja kunta ovat velvolliset laatimaan aktivointisuunnitelman yhteistyössä aktivointiehdon täyttävän henki-lön kanssa. Jos henkilölle ei ole mahdollista tarjota työvoimapoliittista toimenpidettä, viimesijaisena keinona kunnan on järjestettävä lain edellytykset täyttävälle työttömälle kuntouttavaa työtoimintaa. kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle henkilölle maksetaan ylläpitokorvausta tai toimintarahaa. Vammaisten henkilöiden työllistämistä tukeva toiminta ja työtoiminta Vammaisten henkilöiden työllistämistä tukeva toiminta (sosiaalihuoltolain 27 d ) ja vammaisten henkilöiden työtoiminta (sosiaalihuoltolain 27 e ) kuuluvat sosiaalipalveluihin, joiden järjestämisestä kunnan on huolehdittava sosiaalihuoltolain mukaan. Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevalla toiminnalla tarkoitetaan työhön sijoittumista edistävien kuntoutus-ja muiden tukitoimien järjestämistä. Sitä järjestetään henkilöille, jolla vamman, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisen elämän toiminnoista ja jotka tarvitsevat työvoimahallinnon palvelujen lisäksi tukea työllistyäkseen avoimille työmarkkinoille. Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevana toimintana kunta voi järjestää henkilölle työpaikan, jossa on mahdollista harjoitella työelämästä selviytymistä kunnes henkilön valmiudet riittävät työskentelyyn avoimilla työmarkkinoilla. Vammaisten henkilöiden työtoiminnalla tarkoitetaan toimintakyvyn ylläpitämistä ja sitä edistävää työn kaltaista toimintaa, josta voidaan maksaa työosuusrahaa tai vastaavaa korvausta. Sitä järjestetään työkyvyttömille henkilöille, joilla vammaisuudesta johtuen ei ole edellytyksiä osallistua vammaisten henkilöiden työllistämistä tukevana toimintanana järjestettyyn työhön. Lisäksi edellytetään, että henkilön toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. Työtoimintaa järjestävät pääosin kuntien ja kuntayhtymien ylläpitämät työ-ja toimintakeskukset, joita on noin 350. Vammaispalvelulain mukainen päivätoiminta 7
8 Vuoden 2007 alusta kunnilla on velvollisuus järjestää päivätoimintaa henkilöille, joilla on vamman tai sairauden aiheuttama erittäin vaikea toimintarajoite. Asiasta säädetään vammaispalvelulain 8 b :ssä. Päivätoiminta on kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva palvelu, jota on järjestettävä kunnan määrärahoista riippumatta, jos asiakas täyttää laissa säädetyt palvelun saannin edellytykset. päivätoimintaa on järjestettävä työikäiselle henkilölle, jonka toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. Oikeus päivätoimintaan on henkilöllä, jonka toimintarajoite on niin vaikea, ettei hän voi osallistua päivätoimintaan viitenä päivänä viikossa. Päivätoiminnan tarkoituksena on vahvistaa niitä taitoja, joita erittäin vaikean toimintarajoitteen omaavat henkilöt tarvitsevat selviytyäkseen mahdollisimman omatoimisesti arkielämän toiminnoista. Päivätoiminta voi sisältää esimerkiksi ruoanlaittoa, liikuntaa, keskustelua, retkeilyä, luovaa toimintaa sekä sosiaalisten taitojen harjoittamista. Päivätoiminnan tarkoituksena ei ole tuottaa myytäviä esineitä tai palveluja, eikä siihen osallistuvalle makseta korvausta. Vammaispalvelulain mukainen päivätoiminta on järjestettävä muualla kuin asiakkaan omassa kodissa. Tavoitteena on lisätä asiakkaan yhteyksiä kodin ulkopuoliseen maailmaan ja edistää kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa. Päivätoimintaa voidaan kuitenkin järjestää esimerkiksi palveluasumisyksikön erillisissä tiloissa Järjestelmän kehittämisaiheet Kehittämissuosituksessa kuvataan järjestelmä (= palvelukokonaisuudet), jotka ovat jaettu kolmeen ryhmään asumismuodon ja kuntoutujan tuen tarpeen perusteella: tuettu asuminen, palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen. Järjestelmän osalta otetaan kantaa 1) kuntoutukseen:kuntoutuksen sisältöön, henkilöstön pätevyyteen ja henkilöstön määrään ja 2)asumisen osalta: asumisen muotoon; oma-/vuokra-/ ryhmäasuminen, ryhmän kokoon, huoneen kokoon ja asukasmäärään ja WC/keittiömahdollisuuksiin. Tuettu asuminen Kuntoutuja asuu lähtökohtaisesti omassa kodissaan (vuokra-, omistus-, tai muussa vastaavassa asunnossa). Jos kuntoutujalla ei ole käytössään hänen tarpeitaan vastaava asuntoa, häntä avustetaan hankkimaan sellainen. Tarvittaessa hänelle järjestetään tukiasunto, josta siirrytään itsenäisempään asumiseen sitten, kun kuntoutuminen on edistynyt niin, että itsenäisempi asuminen on mahdollista. Tukiasunnossa asuminen on luonteeltaan tilapäistä. Tukiasunnossa asuvan kuntoutujan kuntoutussuunnitelman yhtenä osana on sopivan asunnon hankinta, joka toteutetaan lähtökohtaisesti yhteistyössä kunnan asuntotoimen kanssa. tuetussa asumisessa kuntoutuja tarvitsee tukea ja ohjausta kyetäkseen asumaan itsenäisesti kotonaan tai tukiasunnossa. Henkilöstö: palvelut järjestetään kuntoutujan tarpeiden mukaisesti tiiviissä yhteistyössä paikallisten toimijoiden (kuten mielenterveystoimistot, terveysasemat, sosiaalitoimi, Kela, työvoimatoimistot ja järjestöt)kanssa. Henkilökunnan koulutus: tuetun asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämisestä huolehtii sosiaaliohjaaja, sairaanhoitaja, mielenterveyshoitaja taikka mielenterveys-ja päihdetyöhön erikoistunut lähihoitaja sekä tarvittaessa lääkäri ja sosiaalityöntekijä. Palveluasuminen, on usein yhteisöllistä asumista ryhmäasunnossa ja kuntoutusmetodeista riippuen myös tavallista palveluasumista itsenäisessä asunnossa. Henkilöstöä on paikalla päivisin. Puhelinpäivystys toimii ympärivuorokautisesti. Palveluasumisessa kuntoutuja tarvitsee 8
9 intensiivistä ja pitkäjänteistä kuntoutusta mielenterveysongelmansa vuoksi sekä omatoimisuuden ja asumisen tiivistä harjoittelua. Henkilöstö: Yksikön vastaavalla työntekijällä on mielenterveystyöhön soveltuva vähintään AMK- tai opistotasoinen sosiaali-ja terveydenhuollon koulutus (esimerkiksi sosiaaliohjaaja tai sairaanhoitaja). Muulla henkilöstöllä on lähihoitaja-tai mielenterveyshoitajatutkinto. Henkilöstöä on vähintään 0,30 työntekijää kuntoutujaa kohti. Tehostettu palveluasuminen, on yhteisöllistä asumista ryhmäasunnossa. henkilöstöä on paikalla ympäri vuorokauden. Kuntoutujan tarpeet: Tehostetussa palveluasumisessa vaikeasti toimintarajoitteinen kuntoutuja tarvitsee jatkuvasti hoivaa ja huolenpitoa sekä ympärivuorokautista tukea.. Henkilöstö: yksikön vastaavalla työntekijällä on mielenterveystyöhön soveltuva vähintään AMK-tai opistotaoinen sosiaali-ja terveydenhuollon koulutus (esim. sosiaaliohjaaja tai sairaanhoitaja). Muulla henkilöstöllä on lähihoitajan tai mielenterveyshoitajan tutkinto. Henkilöstöstä 1/3 on korkeakoulu- tai opistotasoisen ja 2/3 toisen asteen koulutuksen suorittaneita. Henkilöstöä on kuntoutujien tarpeiden mukaan vähintään 0,40 0,80 työntekijää kuntoutujaa kohti Sisällölliset kehittämisaiheet Kehittämissuosituksessa kuvataan asumisen ja siihen liittyvien palveluiden tavoitetilat. Palvelujen kehittämisen, seurannan ja arvioinnin työkaluksi esitetään kutakin aihealuetta palvelevia suositusten toteutumista kuvaavia osoittimia. Suositukset kohdistuvat seuraaviin sisällöllisiin kehittämisaiheisiin 1. Palvelut järjestetään suunnitelmallisesti eri toimijoiden yhteistyönä. 2. Asumispalveluihin liitetään kuntouttavat palvelut.3. Laadukkaalla asumisella edistetään kuntoutumista.4. Henkilöstön määrä ja osaaminen määräytyvät kuntoutujien tarpeiden mukaan.5. Palvelujen arviointia ja valvontaa kehitetään. Järjestelmää, sisältöä ja palvelujen kokonaisuutta koskevat kehittämisaiheet: Mielenterveyskuntoutujien asumista ja palvelujen kokonaisuutta koskevat lähtökohdat ja tavoitteet kiteytetään suosituksessa seuraavasti:hyvin hoidetut mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut parantavat kuntoutujien elämänlaatua ja vähentävät erikoissairaanhoidon kustannuksia. Ensisijaisena tavoitteena on turvata asumisen pysyvyys asiakkaan omassa kodissa. Paluu omaan kotiin varmistetaan myös hoitojaksojen jälkeen. Pitkäaikaisessa asumisessa laadun on vastattava yleisiä asumisen standardeja. Riittävät ja tarkoituksenmukaiset kuntouttavat palvelut turvataan sekä omassa asunnossa että asumispalveluyksikössä asuville. 9
10 3. TEORIATAUSTA 3.1. Sosiaalipalveluiden kehityksen kolme murroskautta Sosiaalipalvelut voidaan liittää institutionaalisen sosiaalipolitiikan ideaalimalliin, johon pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan katsotaan perustuvan. Sosiaalipalvelujen kehityksen taustalta löytyy beveridgeläinen julkisten palveluiden perinne, joka määrittelee sosiaalipalvelut kaikkien kansalaisiin kohdistuvien valtiollisten aineettomien etuuksien kokonaisuudeksi. Sosiaaliturvan tavoitteeksi on asetettu myös ei-aineellisten inhimillisten tarpeiden turvaaminen valtiollisena toimintana. (Rauhala 1996, 89 90) Ensimmäisessä vaiheessa 1940-luvun lopulla hyvinvointivaltio laitettiin alulle niin tulevaisuuden visiona kuin monien lainsäädännöllisin ja käytännön järjestelyin (Rauhala 2000, 58 66). Ensimmäinen sosiaalipoliittinen muutos, reformikausi, oli yhteydessä laajaan yhteiskunnalliseen murrokseen. Suomi alkoi siirtyä maaseutuvaltaisesta agraariyhteiskunnasta teollistuvaan ja kaupungistuvaan yhteiskuntaan (Saari 2001, 73). Vähäosaisten huoltopolitiikan tavoitteeksi tuli irrottautua lähes vuosisadan vallalla olleesta köyhäinhoidon perinteestä. Uudeksi vähäosaisten huoltopolitiikan välineeksi luotiin kontrolloiva laitoshuolto. (Rauhala 2000, 58 66). Tähän ajanjaksoon on paikallistettavissa laitosparadigman syntyminen vammaisten ja pitkäaikaissairaiden huoltomuotona. Toinen sosiaalipalveluiden reformikausi liittyy ja 70-lukujen taitteeseen, jolloin käynnistyi maamme kehitys teollisesta jälkiteollistuvaan yhteiskuntaan (Saari 2001, 73). Tässä diskurssissa laitospainotteisen sosiaalihuollon katsottiin vanhentuneen ja jopa vaarantavan kansalaisten oikeusturvaa. Toisaalta uskottiin samalla lujasti valtion keskeiseen rooliin ja keskitetyn ohjaus- ja resurssivallan vahvistamiseen. Tämä yhteiskunnallinen toiminta sysäsi hyvinvointivaltiota eteenpäin aina 1990-luvun lamaan asti (Rauhala 2000, 58 66). Tähän toiseen reformikauteen on liitettävissä kuntoutusparadigman mukaisten vammaispalvelujen kehitys. Kolmas sosiaalipalveluiden reformikausi liittyy 1990-luvulla alkaneeseen siirtymiseen kohti informaatioyhteiskuntaan (Saari 2001, 73). Kolmannen kehitysvaiheen voidaan katsoa alkaneen 1990-luvun laman jälkeisestä uudesta yhteiskunnallisesta tilanteesta: sosiaalipolitiikka ei ollut enää aiempaan tapaan voimakkaan taloudellisen kasvun tuloksien jakamista ja jossa hyvinvointivaltion 30-vuotista laajentumissykliä alettiin tarkastella kriittisesti. Valtion resurssija ohjausvastuu luovutettiin kunnille, ja vastuuta haluttiin hajauttaa lähelle ihmisen arkielämää. Sosiaalipolitiikasta on tässä viimeisessä vaiheessa parhaillaan käynnissä olevassa muutosvaiheessa tullut elämänpolitiikkaa, joka ottaa vakavasti yksilöllisen eriytymisen ja individualismin (Rauhala 2000, 58 66). Vammaisten palveluiden osalta kolmanteen reformikauteen näyttää liittyvän uuden tukiparadigman mukaisen palvelutoiminnan kehittyminen. Mika Vuorelan mukaan Raunio kuvaa näin: "Sosiaalipalveluiden viimeisimmän reformikauden yhteydessä on noussut, julkisen vallan vahvan roolin sijasta, esiin pluralistisen yhteistyön malli sosiaalipalveluiden tuottamisessa. Mallissa palvelujen järjestäminen erotetaan niiden tuottamisesta siten, että järjestämisvastuu säilyy yhteiskunnalla, mutta tuottaminen voi liukua yksityiselle sektorille". Suomeen näyttääkin muodostuvan yksityinen palvelutuottajien joukko ja tilaaja-tuottaja-toimintamalli julkiselle sektorille, minkä vuoksi mm. kilpailulainsäädäntö on noussut säätelemään sosiaalipalvelujen tuottamista sosiaalilainsäädännön rinnalla. (Saari 200, ). 10
11 Palveluiden tuottamisen uusi työote pohjautuu verkostomaiseen, sektorirajoja ylittävään vuoropuheluun sekä eri osapuolten voimavarojen joustavaan yhdistämiseen pyrkivään yhteispeliin. Tällaisen työotteen kehittymisen on katsottu merkitsevän palveluparadigman muutosta (Arnkil, Eriksson, Arnkil 2000, 51 52). Moniammatillinen työote muuntaa rutiininomaista työskentelyä tietoisemmaksi, refleksiivisemmäksi ja dialogisemmaksi. Refleksiivinen asiantuntemus voi syntyä vain eri asiantuntijoiden yhteistoiminnasta, dialogista (Arnkil, Eriksson, Arnkil 2000, ). Kolmannen reformikauden palveluiden sisällön tunnusmerkeiksi voidaankin nostaa dialogisuuteen perustuva verkostomainen ja moniammatillinen työote Asumispalveluiden historiataustaa Psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen palvelujärjestelmä on käynyt läpi useampia rakennemuutoksia viimeisen runsaan neljännesvuosisadan aikana eri puolilla Eurooppaa Rakennemuutoksen ensimmäisessä vaiheessa: 1. Psykiatristen sairaansijojen määrä vähentyi nopeasti ja ainakin osin myös hallitsemattomasti. 2. Hoitojaksot sairaaloissa vähenivät. 3. Rakennettiin erilaisia avopalveluverkostoja. Tyypillisimmillään ne toimivat aluksi laitoksesta kotiutettujen pitkäaikaispotilaiden terapeuttisen valvonnan ja sairaalahoitoa ennaltaehkäisevässä tehtävässä Rakennemuutoksen toisessa vaiheessa: 1. Vanhoja psykiatrisia sairaaloita lakkautettiin. 2. Osa laitoshoidosta siirtyi yleissairaaloiden psykiatrisille osastoille. 3. Palvelujärjestelmä jakautui kahtia julkiseen sairaala- ja avopalvelujärjestelmään. Sen jälkeen palvelujärjestelmä on pirstaloitunut monien eri tuottajien ylläpitämäksi ja hallinnoimaksi hoidon, kuntoutuksen ja asumispalveluiden tilkkutäkiksi. (Salo ja Kallinen 2007) Sosiaalipsykiatrisen kuntoutuksen ensimmäinen vaihe 1960-luvulta 1990-luvulle mielenterveyskuntoutujien asuttaminen näyttää olleen pääsääntöisesti osa julkisen psykiatrisen hoitojärjestelmän jälkihuollollista toimintaa. Vakuutusperustaisen kansaneläkejärjestelmän vakiinnuttaminen alkoi 1960-luvun alkupuolella. Psykiatrisen sairaalajärjestelmän supistuminen alkoi 1970-luvun alkupuolella. Nämä ilmiöt olisivat periaatteessa tehneet mahdollisiksi toisenlaiset asuntopoliittiset ratkaisut. Eläkeläistymisen myötä kuntoutujien taloudellinen riippuvuus hoitojärjestelmästä purkaantui, jolloin muina mahdollisuuksina olisivat olleet: a) normaalin vuokra-asumisen järjestäminen mielenterveyskuntoutujille tarpeenmukaisten tukipalveluiden muodossa b) määrittelemällä huomattavan osan mielenterveyskuntoutujista oikeutetuiksi palveluasumiseen Vammaispalvelulain (380/1987) perusteella. (Salo ja Kallinen 2007) Sopimusvuori ry on vuodesta 1970 Tampereella toiminut yhdistys, jonka tavoitteena on tarjota sosiaalipsykiatrisia kuntoutuspalveluja mielenterveyskuntoutujille. Sopimusvuoressa kun- 11
12 toutuksen lähtökohtana on asiakkaan omanarvontunteen ja vastuullisuuden kehittyminen. Pyrkimyksenä on, että asiakkaat kantavat vastuuta sekä itsestään että omasta kuntoutusyhteisöstään. Yhdistyksen tavoitteena on tarjota mielenterveyskuntoutujalle kodinomaiset ja turvalliset puitteet asua ja kuntoutua. Jokainen kuntoutusyhteisö toimii terapeuttisen yhteisön periaattein. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaat ja henkilökunta työskentelevät yhdessä kuntoutustavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteisön ilmapiiri pyritään saamaan avoimeksi, sallivaksi ja tasa-arvoiseksi, jolloin mahdollistuu yhteisön jäsenten keskinäisten suhteitten hoito ja toimiva yhteistyö. ( Vahvimmin mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita kehitettiin suomalaisen sosiaalipsykiatrisen kuntoutuksen yhtenä keskeisenä osana. Anttinen ja Ojanen (1984) tiivistävät kuntoutuksen askel askeleelta etenevän edistämisen periaatteen ja normaalisuuden tavoitteiden edellyttävän: - aukotonta, matala-askelisesti porrasteista kuntoutuspalveluiden järjestelmää, - joustavaa, virkavaltaisuutta välttävää toimintaa, - yksilöllistä ja yhteisöllistä työotetta, - progressiiviseen, etenevään kuntoutumisen prosessiin pyrkimistä, joka sallii myös taka-askeleita, - eri osa-puolten riittävän yhtenäisiä näkemyksiä, joihin yhteisesti koulutuksen ja työnohjauksen avulla päädytään Keskeisimpiä sosiaalipsykiatrisen asumiskuntoutuksen tunnuspiirteitä Kaksinkertaisen jälkihuollollisuuden periaate Sosiaalipsykiatriset asumiskäytännöt rakentuivat sairaalahoidon jälkeen. Kuntoutujien osalta jälkeen tarkoitti laitoshoitoa ja kroonikoistumista ajallisesti seurannutta elämänvaihetta. Työntekijöiden kohdalla jälkeen merkitsi tietoista irtisanoutumista laitoskeskeisestä, myöskin henkilökuntaa laitostaneesta toimintakäytännöstä Kuntoutus- ja hoitokäytäntöjen määritteleminen uudelleen Varsinkin Sopimusvuoren toiminnan alkuvaiheessa oli tärkeää purkaa modernin sairaalabyrokratian periaatteet: sairaalalaitos korvautui terapeuttisella yhteisöllä ; potilas asiakkaalla ; sairaanhoito kuntoutuksella ; sairaalaosasto kuntoutuskodilla. Ajatuksena oli, että terveemmät ja tervehtyneemmät käyttävät psykiatrista osaamistaan ja elämänkokemustaan tukeakseen yhteisöllisten käytäntöjen ja aktiivisen sosiaalisen vuorovaikutuksen avulla entisiä, kroonikoistuneita sairaalapotilaita itsenäisemmän ja vastuullisemman arkielämän taipaleelle Asumiskuntoutuksen portaittaisuus Sopimusvuoressa ajateltiin, että kuntouttavan asiakkaan olisi hyvä edetä kohti itsenäistä elämää ja asumista eri asumismuotojen kautta. Näitä ovat: kuntoutuskoti, pienkoti, tuettu asuntola ja tuetut asunnot. Käytännössä asumiskuntoutusjärjestelmää on toteutettu niin, että kuntoutuva asiakas muuttaa asumismuodosta toiseen. Vasta aivan viime aikoina on porrasteisen asumiskuntoutuksen periaatetta muunneltu siten, että tuettu pienkoti tai asunto voi muuttua asukkaan normaaliksi vuokra-asunnoiksi. (Salo ja Kallinen 2007). 12
13 3.3. Asumispalveluiden teoriataustaa Asumispalvelun käsite muodostuu kahdesta osasta: asumisesta ja palvelu(i)sta. Niiden suhde on kuitenkin sisäinen eli ne voi erottaa toisistaan vain analyyttisesti, ei käytännön toimissa. Ollakseen palvelua, siis palvellakseen (mielenterveys)kuntoutujaa, asumisen olisi täytettävä jokainen normaalin, tämän päivän suomalaisen kaupungin tai kunnan asukkaan, asumisen peruskriteerejä. Muut asumisen ratkaisut ovat vakavia hälytys-signaaleja huono-osaisuutta ja eriarvoisuutta ylläpitävästä sekä todennäköisesti myös kansalaisen perusoikeuksilla kauppaa käytävästä toiminnasta. Palvelu on asukkaan itsenäistä elämää ja päätöksentekoa tukevaa toimintaa. Mikäli toiminnan tavoitteena on saavutetun itsenäisyyden ylläpito mahdollisimman inhimillisissä puitteissa voimme puhua palveluasumisesta ja palvelutaloista. Mikäli tavoitteena on asukkaan oman muutoksen, kuntoutumisen, tukeminen ja edistäminen, on syytä puhua asumispalveluista. Määrittelen asumispalvelut kuntoutujan itsenäistä elämää ja päätöksentekoa tukevaksi ja edistäväksi toiminnaksi tavanomaisissa, nykypäivän asumisen peruskriteerit täyttävissä asunnoissa. Palvelun erityisenä tehtävänä on edistää kuntoutujan asumisen ja elämisen kodinomaisuutta. (Salo ja Kallinen 2007) Hannele Tainio (2007) korostaa toimintakykyä ja sen merkitystä asuntoloiden ja asumispalveluyksiköiden näkökulmasta. Tainion mukaan asumista vaikeuttavia tekijöitä ovat asuntoloissa ja asumispalveluyksiköissä hallitsematon päihteiden käyttö sekä toimintakyvyn heikkenemisestä johtuvat ongelmat päivittäisten asioiden hoitamisessa. Asumisen kannalta räätälöidylle kohderyhmälle tehtyjä palveluita tärkeämpää on asukkaan toimintakykyisyys, johon sisältyy fyysinen, psyykkinen/kognitiivinen sekä sosiaalinen toimintakyky. Tämä toimintakyky voi olla heikentynyt tilapäisesti tai pysyvästi tai se voi heikentyä asteittain. Toisaalta asukkaan asianmukaisen hoivan ja huolenpidon kannalta erityisryhmän problematiikankin tunteminen on yhtä tärkeää kuin kokonaistoimintakyky Mielenterveyskuntoutujien asumisesta Mielenterveyskuntoutujien kohdalla asumistilanne on olennaisesti heikentynyt psykiatrisen palvelurakennemuutoksen myötä. Laitospaikkojen purkamisen yhteydessä ei onnistuttu kehittämään riittäviä avohoidon palveluja ja asumispalveluja. Psyykkinen sairaus ei kuitenkaan läheskään aina edellytä asunnon vaihtoa tai asumismuodon muuttumista, vaan varhaisella puuttumisella ja avun piiriin hakeutumisella voidaan turvata sairastuneen asuminen omassa kodissaan. (Paasu 2005) Riittävän tuen saaminen riittävän ajoissa on kuitenkin vaikeata, sillä esimerkiksi asumis- ja tukipalveluihin on viikkojen, jopa kuukausien jono. Esimerkiksi palveluasumiseen pääseminen kestää parhaimmillaan kolme kuukautta, koska tarkoituksenmukaisia asumispalveluita ei ole riittävästi. Asumispalveluiden saamisen joustamattomuuden vuoksi kuntoutuja voi joutua odottamaan psykiatrisessa sairaalassa palveluasumiseen, kun taas joku toinen tuen puutteen vuoksi saattaa saada häädön ja joutua asunnottomaksi.(paasu 2005) Tuettua asumista leimaa usein määräaikaisuus, jolloin tarkoituksena on muuttaa jossain vaiheessa tavallisen asumisen piiriin. Tähän kaikilla ei kuitenkaan ole edellytyksiä. Asumisajan määräaikaisuus saattaa itsessään pitää yllä asiakkaiden kiinnittymisen puutetta asumis- ja tukipalveluihin sekä psyykkistä epävarmuutta asunnon pysyvyydestä. Epävarma tilanne saattaa estää asiakasta kuntoutumaan psyykkisesti. (Paasu 2005) 13
14 Asumispalveluissa kuntoutumista tukevat mm. se, että apu on lähellä ja sitä on saatavissa aina, kun tarvitsee, mutta myös arkielämän rytmin rakentuminen ja ylläpitäminen ja erityisesti toiminnallisuus yhdessä ja yhteiskunnassa. Asukkaiden aktivoimisella näyttää olevan keskeinen rooli kuntoutumisen tukemisessa, samoin kuin tulevaisuuteen orientoitumisella. Jos hyvin käy, asumispalvelut toimivat myös siten, että siellä asuvan on mahdollista kokea turvallisuutta, ihmisläheisyyttä ja itsemääräämisoikeutta. Edelleen ammattitaitoisella ohjauksella ja sosiaalisella tuella on ratkaiseva merkitys palvelujen kuntouttavuuteen ja niissä viihtymiseen. (Salo ja Kallinen 2007) Asumiseen liittyvä kuntoutus on yksi vanhimpia ja keskeisimmin kuntoutukseksi hahmotettuja mielenterveystyön muotoja. Myös asumisvalmennus on merkittävien muutoshaasteiden edessä. Perinteinen porrasteinen asumiskuntoutus on edelleen valtasuuntaus. Pyrkimyksenä on lisätä kuntoutujien omatoimisuutta ja elämänhallintaa valmentamalla heitä itsenäiseen asumiseen eli opettamalla heille tarvittavia taitoja. On tärkeää muistaa, että kuntouttavissa asumispalveluyksiköissä kuntoutusta on ihmisten eli henkilökunnan työ. Sänky ja seinät eivät ole kuntoutusta, vaan asuminen on ihmisoikeus. Kuntoutuja voi hahmottaa asumispalveluyksikön hoitojärjestelmän jatkeena, eikä askeleena tai mahdollisuutena eteenpäin. On helpompaa valmentautua, kun tietää, mihin konkreettiseen ympäristöön on valmentautumassa. Pelkkä asuminen riittää varsin harvalle elämänsisällöksi. Eri kuntoutuskotien välillä on huomattavia eroja niiden toimintatavoissa ja kuntoutuskäsityksessä. Periaatteessa kaikkien kuntouttavien asumisyksiköiden tavoitteena ei ole kuntoutujan säilyttäminen vaan heidän itsenäisyytensä ja toimintakykynsä lisääminen siten, että he voivat aikanaan siirtyä itsenäisempään asumismuotoon. (Koskisuu 2004) Kuntoutuskotien rinnalle on kehitetty palveluasumista, jossa lähtökohtana ei aina ole niinkään siirtyminen eteenpäin, vaan kuntoutujan tarvitsemien tuki- ja kuntoutuspalveluiden tuominen omaan asuntoon. Kunnat ovat yhä enenevässä määrin siirtyneet ostopalveluihin asumiskuntoutuksen alueella. Yksityisten palveluntuottajien toimintaperiaatteissa ja toiminnan sisällöissä on suurta kirjavuutta, joten joidenkin käytäntöjen ja nimikkeistöjen yhdenmukaistaminen on tarpeen ostopalvelupäätösten tukemiseksi ja ostettujen kuntoutuspalveluiden laadun arvioimiseksi. Nykyään kuntoutuskoti nimikkeellä on tarjolla hyvin eritasoisia palveluita loistokkaista vähemmän hohdokkaisiin. (Koskisuu 2004) 3.5. Päihdekuntoutujien asumisesta Varsin luonnollisesti hoitamaton päihdeongelma tai mielenterveysongelma varmasti ehkäisee ns. normaalia asumista tehokkaasti, mutta yhtälailla asianmukaisen asunnon puuttuminen ehkäisee tehokkaasti näistä ongelmista kuntoutumista. Asunto saattaa näyttäytyä esim. päihdeongelmaisen kuntoutuspyrkimyksissä maalina, johon tähdätään, mutta yhtälailla se muodostaa lähtökohdan itsenäiselle ja ihmisarvoiselle elämälle. (Lehtonen ja Salonen 2008) Päihdeongelmista kärsivien tuettuun asumiseen liittyvät paikat näyttävät hahmottuvan pikemminkin osana päihdekuntoutuksen jatkumoa kuin varsinaisen asumisen kautta. Yleensä tällaisissa paikoissa asuminen on yhteisöllistä, sisältö koostuu arjen taitojen ja itsenäisen elämän opettelusta ja aikanaan niistä kypsytään siirtymään omaan asuntoon asumaan. Ainakin osa paikoista tarjoaa entisille asukkailleen mahdollisuutta jonkinlaiseen etätukeen vielä omaan asuntoon siirtymisen jälkeen. Tämä on useimmiten myös asukkaiden toiveena. On havaittu, että tuen tarve yleensä vähenee asumisjakson aikana, ja tukiasumisen säännöt koetaan mielekkäinä, yhtenä keinona hallita päihteiden käyttöä. Asuminen ja päihteettömyys 14
15 yhdessä mahdollistavat normaalin elämän, ja arkiset asumiseen liittyvät askareet eivät ole ainoastaan tulosta päihteettömyydestä vaan myös ylläpitävät sitä.(manninen ja Tuori 2005) Päihdeongelmista kärsivien asumisen tukityö jakautuu kahteen osa-alueeseen: henkistä hyvinvointia lisäävään psykososiaaliseen työhön ja käytännön työhön, joka koostuu juuri noista arjen askareissa tukemisesta. Erityisesti tukiasumisen alkuvaiheessa painottuu käytännön työ, keskivaiheessa taas voimavaraistava tukityö ja loppuvaiheessa itsenäistymiseen tukeva tukityö. (Manninen ja Tuori 2005) 3.6. Kaksoisdiagnoosipotilaiden asumisesta Palveluasumisen tasoista tiivistä tukea tarvitsevat ovat usein moniongelmaisia asunnottomia kuten kaksoisdiagnoosiasiakkaita. Tällä ryhmällä on vaikeuksia ohjautua kattavaankin, mutta sektoroituun kohderyhmittäiseen kuntouttavaan asumispalvelujärjestelmään sekä pysyä siinä. Hyviä toimintamalleja, joilla on tavoitettu muutoin vaikeasti palveluiden piiriin ohjautuvia asunnottomia, ovat matalan kynnyksen palvelupisteiden lisäksi asumispalveluyksiköt, joihin tuodaan tarvittavat palvelut. (Pitkänen ja Kaakinen 2004) Korkeaa asunnottomuuden riskiä kantavat ne ihmiset, joilla on fyysisiä tai psyykkisiä toimintakyvyn rajoitteita yhdistyneenä päihteiden käyttöön ja käytös- tai mielenterveyden häiriöihin. Euroopan tasolla sellaisia ryhmiä, joilla on suuri riski joutua asunnottomaksi, mutta vähiten tukea, ovat päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät. (Lehtonen ja Salonen 2008) Päihdeongelmaiset, joilla on vakavia mielenterveydellisiä ongelmia, ovat nykyisessä palvelujärjestelmässä helposti väliinputoajia päihde- ja mielenterveyspalveluiden välillä. Tarvitaan heille soveltuva hoito- ja kuntoutusjärjestelmä. Eri toimijapisteet eivät välttämättä johda kaksoisdiagnoosipotilaan aukottomaan hoito- ja kuntoutusketjuun, vaan potilas ja hänen läheisensä ohjautuvat avun piiriin erilaisia reittejä pitkin. (Hurnanen 2007) 15
16 4. AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET JA SELVITYKSET 4.1. Sensus-tutkimukset Sairaalapotilaiden sensus-tutkimukset 1965 ja 1967 toimivat sellaisen tiedon antajina, joka johti Sopimusvuoren toiminnan perustamiseen. Tutkimukset koskivat ko. vuosina 1.4 ja 15.4 päivinä hoidossa olleiden mielisairaanhuoltopiirin kaikkien psykiatristen sairaalapotilaitten arvioituja kuntoutumisennusteita, sijoittumismahdollisuuksia ja kuntoutustoimenpiteitten tarvetta. Tutkimuksissa nousi esiin psykiatrisen sairaalapotilaan kolme suurta ja yhteen nivoutuvaa ongelmaa: kroonistuminen, yksinäisyys ja toimintakyvyn rajoittuneisuus. Nämä kysymykset olivat osittain nähtävissä sairauden olemukseen, sen syntyyn ja kehittymiseen liittyvinä. Osittain ne olivat yhteydessä niihin moniin vaikeisiin noidankehämekanismeihin, joiden valtaan sairastunut ihminen joutuu suhteessaan itseensä, lähi-ihmisiinsä ja ympäristöönsä. Pitkään sairaalassa olleita luonnehtii ns. hospitalisaatioilmiö monesti hyvinkin selvästi. Heille ei myöskään tuolloin vallitsevassa hoitojärjestelmässä ollut tarjolla mitään muita mahdollisuuksia, kuin sairaalahoito ihmissuhdevaikeuksien, yksinäisyyden ja toimintakyvyn suuriasteisen rajoittuneisuuden vuoksi. Kuntoutustarvetta oli realistisesti ajatellen paljon, mutta kuntoutustoiminnan vaihtoehdoista oli puutetta. Kaiken kaikkiaan sairaalasta uloskirjoittamisen mahdollisuudet laskivat voimakkaasti, jos sairaalahoito oli jatkunut pitempään. Tutkimustulokset osoittivat, että potilaat voisivat päästä kuntoutumisessaan eteenpäin vain, jos sairaalan ulkopuolella heille kyetään järjestämään asumisen ja toiminnan mahdollisuudet sekä riittävästi yksilöllisiä ja perhettä tukevia ja hoidollisia toimenpiteitä. Niihin mielisairaanhuoltopiirillä ei ollut resursseja ja moniin niistä ei silloinen lainsäädäntökään antanut mahdollisuuksia Kotisairaanhoidon tutkimus Kotisairaanhoitotutkimuksen valmistelut etenivät yhdessä ensimmäisen sensus-tutkimuksen suunnittelun ja suorittamisen kanssa. V kansaneläkelaitoksen määrärahojen turvin käynnistyi ns. tutkiva kotisairaanhoitotoiminta, jatkuen v.1968 loppuun. Tutkimuksen kohteeksi valittiin 100 peräkkäistä keskusmielisairaalasta poistettua vuotiasta skitsofreniadiagnoosin saanutta potilasta. Vertailuaineistoksi otettiin mielisairaanhuoltopiirin tavanomaiseen mielenterveystoimistojen avohoitoon samoihin aikoihin sairaalahoidosta tulleet 168 skitsofreniadiagnoosin saanutta henkilöä, jotka sukupuoleltaan, iältään ja asuinolosuhteiltaan vastasivat kokeilutoiminnan kohteina olevia ihmisiä. Tämäkin tutkimus osoitti, miten keskeisiä ihmissuhdekysymykset, perheen merkitys ja sairauden luonteeseen liittyvä toimintakyvyn lasku olivat potilaan kuntouttamistyössä ja kuntouttamisessa. Kotisairaanhoitoon tulleet ja vertailuryhmään joutuneet potilaat edustivat kaikki avohoitoon siirtyneitä psyykkisesti vaikeasti sairaita ihmisiä päinvastoin kuin sensus-tutkimuksiin osallistuneet, joista valtaosa oli hyvin pitkäaikaisessa sairaalahoidossa olleita ja ainakin toistaiseksi myös sinne jääviä. Tutkimus osoitti kotisairaanhoitoon siirtyneen potilaan palanneen useimmiten takaisin keskelle entisiä elämänvaikeuksiaan ja epäterapeuttisia ihmissuhteitaan, joihin silloinen tavanomainen lakisääteinen hoitojärjestelmä ei yleensä voinut yltää. Nämä havainnot johtivat välittömästi siihen, että kotisairaanhoitotoiminnassa aloitettiin yksilöhoidon lisäksi valta-osassa tapauksista perheterapeuttinen tai ainakin avainhenkilöä erityisesti tukeva toiminta. Toimenpi- 16
17 teet vaikuttivat myönteisesti sekä potilaan tilaan, että hänen lähi-ihmistensä vointiin eli koko kotiympäristöön. Kotikäyntien avulla muodostui oikea kuva mm. potilaan todellisesta toimintakyvystä, hänen sairautensa hoitoon liittyvistä seikoista, elämisen taidoista, sopeutumiskyvystä päätyen työhön kotona tai kodin ulkopuolella. Useiden potilaille järjestettiin toimintaa ja harrastuksia kodin ulkopuolelle, joista parhaimmillaan tuli pysyvä harrastus tai työtä eriasteisesti suojatuissa olosuhteissa. Kotisairaanhoitotyöllä voitiin merkitsevästi vähentää asianomaisten potilaitten sairaalahoidon tarvetta, lisätä heidän osallistumistaan oman elinpiirinsä toimintoihin, lisätä ainakin heidän kykyään selvitä suojatuissa työolosuhteissa ja ilmeisesti myös parantaa heidän psykiatrista tilaansa. Oma koti arvioitiin kuitenkin vain hiukan yli puolelle kotisairaanhoidossa olleista potilaista tulevaisuudessa realistiseksi sijoittumisen vaihtoehdoksi. Muille nähtiin jokin toinen sijoittuminen paremmaksi. Osalla ei ollut omaisia, osalla vaikeudet kotona edellyttivät muuta ratkaisua. Kuitenkin lähes kaikille näytti olevan perusteltua tarjota uusia ihmissuhteita sekä toimintaa ja työtä tukevia sairaalan ulkopuolisia hoidon muotoja. Asuntolatoiminta, päivähoito ja suojatyöpaikkojen luominen katsottiin kiireellisimmiksi asioiksi. Osoittautui selväksi, että sairaalan ja mielenterveystoimiston väliin ja oheen on voitava kehittää muita, potilaita yksilöllisemmin palvelevia, omaisia enemmän tukevia ja vaihtoehtorikkaampia hoidon ja kuntoutustyön muotoja. (Anttinen ja Ojanen 1984) 4.3. Asumispalvelut kyselytutkimuksen valossa V tehdyn tutkimusprojektin kvantitatiivisen osuuden perusjoukko muodostuu julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksiköistä. Vastaukset koostuivat 305 yksikön vastauksista, jotka edustivat arviolta vähintään puolta kaikista vastaavista yksiköistä Suomessa. Niissä asui kyseisen tutkimuksen aikana yhteensä 3852 henkeä, joista vastaajat ovat määritelleet 3322 asukasta ensisijaisesti mielenterveyskuntoutujiksi. Vastausten edustavuuden perusteella voidaan arvioida koko Suomessa mielenterveyskuntoutujille tarkoitetuissa asumispalveluyksiköissä asuvan noin 7800 henkilöä, joista noin 6700 on mielenterveyskuntoutujia. Mielenterveyskuntoutujien asumisen elinolot eivät ole muiden kuntalaisten elintasojen tasolla. Asukkaiden huoneiden ja asuntojen koko vaihtelee kuudesta neliömetristä 90:een neliömetriin. Suuren keskihajonnan vuoksi keskiarvoksi muodostuu 19,8 neliömetriä, yleisimmän huonekoon ollessa vain 12 neliömetriä. Wc:tä, peseytymis-, ja ruuanvalmistusmahdollisuuksia ei huoneissa pääsääntöisesti ole. Yleisimmin esiintyvä varuste on pesuallas. 53 % yksiköistä on vain yhden hengen huoneita. 16 % yksiköistä yli puolet asukkaista asuu vähintään kahden hengen huoneissa ja kymmenessä asumisyksikössä ei ollut lainkaan yhden hengen huoneita. Asumisyksiköt ovat melko pieniä, keskimäärin 12,6 asukasta yksikköä kohti. (Salo ja Kallinen 2007) SOCCA:n tutkijasosiaalityöntekijä Hannele Tainion (2007) mukaan asumispalveluissa suositukset henkilöstömitoissa ja todellisuus ovat etäällä toisistaan. Toiminnan pitäisi olla vielä asiakaslähtöisempää sekä moniammatillisempaa. Lisäksi toiminnassa pitäisi korostua verkostotyö sekä palveluohjaus. Tainion mukaan räätälöidyt asumisratkaisut tuottavat hyviä palveluita, mutta tavallaan myös syrjäyttävät, koska niihin ei pääse sopimattomat asiakkaat. Tainion mielestä määrällisten tavoitteiden ja räätälöityjen ratkaisujen ohella olisikin kehitettävä 17
18 avoimempia, joustavampia ja muunneltavissa olevia ratkaisuja. Nykyistä tilannetta voidaan Tainion mukaan parantaa kahdella eri tavalla. Keskeistä tässä palvelun kehittämisessä olisi se, että jokin taho ottaisi selkeämmin vastuuta palveluohjauksesta. Mikäli kunnat haluavat ottaa tämän vastuun, se vaatii sosiaalityön työotteen muutosta. Toisena vaihtoehtona on, että yksityiset palveluntuottajat ottavat vastuun asiakkaan tilanteen kartoittamisesta ja tekevät palvelusuunnitelman. Näin ollen yksityinen palveluntuottaja hoitaisi asiakkaan asioita ja kunta toimisi käytännössä pääasiassa vain maksajana. (Tainio 2007) 4.4. Asukkaat asumispalveluiden arvioinnin asiantuntijoina: Haastateltavat eivät pitäneet psykiatrisen sairaalahoidon suurimpana pulmana pakkohoitoa, vaan oman yksityisyyden ja rauhan, kahdella sanalla sanottuna, oman huoneen, puutetta. Suurin osa haastatelluista pitää omaa asuntoa ja sen mukanaan tuomaa omaa rauhaa ja yksityisyyttä laadukkaan asumisen perustana. Asumisyksiköissä asuminen koetaan pääsääntöisesti turvallisempana kuin psykiatrisessa sairaalahoidossa tai monissa tapauksissa jopa omassa asunnossa asuminen. Yksilöityminen ja asunnon muuttuminen kodiksi niin, että elämää olisi ennen muuta myös asunnon ulkopuolella, käyvät kovin vaikeiksi, mikäli asumisyksikön päivät ja viikot on rytmitetty ennalta. Asumispalveluyksikön taakse jättäminen ja omaan asuntoon siirtyminen on vaativa, kuntoutujalta rohkeutta edellyttävä prosessi, vaikka yksikkö tarjoaisikin mahdollisuuden säännöllisiin kotikäynteihin. Kuntoutumista tukevien asumispalveluiden kannalta palaamme eräällä tapaa lähtöruutuun. Millä tavoin asumispalvelu tukee kuntoutumista, mikäli sen piirissä aloitetaan omaan asuntoon siirtymisen suunnittelu hyvissä ajoin, mutta samalla yksikö arjen toiminnot rakentuvat niin, että ne saa ruuan ja kaikki heti valmiina ja kaikki toimii? (Salo ja Kallinen 2007) Haastattelujen tekemisen jälkeen testattiin ja asetettiin vuoropuheluun tutkimuksen keskeisen ongelman asumispalveluiden kodinomaisuuden ja laitosmaisuuden arviointi haastateltujen pienkotiin tai omaan asuntoon siirtyminen välttämättä ratkaisevasti vähennä elämisen laitosmaisuutta. Laitosmaisuus saattaa vain muuttua toisenlaiseksi. Kuntoutujien arvioinnit osoittavat, että asuminen kuntoutuskodissa voi olla koti. Ne osoittivat myös, että asuminen omassa asunnossa voi olla epätyydyttävää. Ilman riittäviä ja merkityksellisiä sosiaalisia suhteita asunto jää vain asunnoksi. Tutkimuksen perusteella useimpien mielenterveyskuntoutujien eläminen asumispalveluyksikössä täyttää laitosmaisen asumisen ja hoidon tunnusmerkit. Monet kuntoutujat saavat ensimmäisen oman asuntonsa vasta vuosikymmenien ponnistelujen jälkeen. Laitos tai koti määrittyvät tilallisten ratkaisuiden sekä niissä toteutuvien sosiaalisten käytäntöjen ja merkityksenantojen mukaan. Laitostumisen ja kotiutumisen arvioinnissa kuntoutujien omat kokemukset ovat välttämättömiä. Tämän vuoksi kuntoutujien kokemusasiantuntijuutta tulee käyttää palveluiden suunnittelussa, tuotannossa, arvioinnissa, tutkimuksessa ja päätöksenteon jokaisella tasolla. (Salo ja Kallinen 2007) 4.5. Suositukset skitsofreniapotilaiden kuntoutuksen kehittämiseksi Väitöskirjassa "Ruvettiin pitämään ihmisenä" Esa Nordlingin tutkimuksien mukaan kuntoutuksen tarve säilyy tai palautuu, jos kuntoutuksella ei ole riittävää jatkuvuutta. Tutkimuksen potilas seuranta-aika oli keskimäärin 9,6 vuotta. Tutkimustulosten perusteella voitiin antaa 14 suositusta skitsofreniapotilaiden kuntoutuksen kehittämiseksi. Suositukset koskevat hoitojärjestelmää, potilasta ja hänen omaisiaan sekä hoito-ohjelmaa. 18
19 1) Hoitoa ja kuntoutusta ei pidä erottaa tiukasti toisistaan. Kuntouttavia elementtejä on liitettävä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hoitoprosessiin. Jokaisen psykiatriseen hoitojärjestelmään tulevan potilaan kohdalla on arvioitava kuntoutumisen tarvetta ja järjestettävä hoito sen mukaisesti. Erilaisia vaihtoehtoja pitää olla tarpeeksi. Näin ehkäistään kroonistumista ja tuetaan elämänotteen säilymistä. 2) Psykiatrista hoitotyötä tekevien koulutukseen on lisättävä kuntoutukseen liittyvien ammatillisten valmiuksien opettamista. Työssä olevalle hoitohenkilöstölle on järjestettävä ammatillisena jatkokoulutuksena kuntoutusmenetelmien kursseja. 3) Kuntoutustyön painopisteen siirtäminen avohoitoon on potilaan kuntoutuksen jatkumisen kannalta tärkeää. Avohoidossa tarvitaan kuntoutusohjausta, kotikuntoutusta, ryhmämuotoisia kuntoutusinterventioita sekä supportiivisia yksilöterapiasuhteita, joiden teoreettiset viitekehykset painottuvat kognitiivisen psykoterapian suuntaan. Myös erilaiset menetelmäkeskeiset terapiat, kuten ratkaisukeskeinen terapia ja NLP-terapia ovat suositeltavia. Monipuolisten toiminnallisten mahdollisuuksien kehittäminen avohoitoon on tarpeen. Kuntoutujat tarvitsevat päivätoiminnan lisäksi mielekästä työtä. 4) Kuntoutus- ja asumispalvelut vaativat jatkuvaa kehittämistä ja seurantaa. Tämän vuoksi näiden palveluiden kehittämiseen on luotava alueelliset puitteet niin, että yksityisten palvelutuottajien ja julkisen sektorin palvelut täydentävät toisiaan. Asumispalveluiden laadun takaamiseksi on kehitettävä laatukriteerit niin, että asumisen taso, kuntoutushenkilöstön määrä ja osaamisen taso ja yhteisöasumisen toiminnan määrä ja laatu ovat riittävän korkeita. 5) Ns. pyörö-ovi -potilaiden hoitoa ja kuntoutusta varten on perustettava erillisiä kokeiluprojekteja, joissa haetaan heille apua tuovia toimintamalleja. Samoin sairaalahoitojen sopiminen ennakoidusti lyhyiden kuntoutus- jaksojen avulla luo turvallisuutta ja tunnetta huolenpidosta. Pitkän aikavälin kuluessa tästä on myös vähäisten resurssien mielekkään käytön suhteen hyötyä. 6) Potilaiden psyykenlääkityksen laiminlyönnin ehkäisyyn on kiinnitettävä erityishuomiota. Potilaiden valistamista lääkityksen merkityksestä psyykkisen voinnin ja hyvinvoinnin kannalta on lisättävä. Potilaille on annettava tietoa lääkityksen terapeuttisista vaikutuksista, mutta myös sivuvaikutuksista. tarpeen mukaan kuntoutujille on järjestettävä lääkitykseen liittyvää koulutusta. kuntoutujien omia kokemuksia lääkityksestään on otettava huomioon, kun vaikutuksia kontrolloidaan ja niistä keskustellaan. 7) Kuntoutujia on tuettava ja integroitava normaaliharrastusten piiriin. Tällaisia ovat esimerkiksi liikunnalliset ryhmät, taide- ja musiikkiryhmät ja erilaiset opiskeluryhmät. Kansalais- ja työväenopistot ovat keskeisiä yhteistyökumppaneita. 8) Potilaiden omaisille annettavaa ammatillista ja henkistä tukea on lisättävä huomattavasti. Kotikäynnit, psykoedukatiiviset omaisryhmät, omaisten päivät ja yhteistyö omaisyhdistysten kanssa ovat tärkeitä kehittämiskohteita. 9) Kuntoutujan tullessa vastuutasojärjestelmään tai muuhun kuntouttavaan ohjelmaan on kiinnitettävä erityistä huomiota tulovaiheeseen. Alkuvaiheessa on luotava motivoiva ilmapiiri niin, että kuntoutuja uskaltaa osallistua ja että hän voi saada onnistumiskokemuksia. Tämä edellyttää joidenkin kohdalla enempään ja pitempään jatkuvaa tukea kuin toisten kohdalla. 19
20 Hoito-ohjelman alkuvaiheen vaatimustasoa on joustavasti muokattava kuntoutujan resurssien mukaan. 10) Potilaiden hoito- ja kuntoutustavoitteiden kirjaamiskäytännöt vaativat tehostamista. Sitoutumisen kannalta on tärkeää, että potilas itse määrittelee tavoitteitaan yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa. Potilaan kanssa tehtävä hoitosuunnitelma on saatava sellaiseksi, että tavoitteiden saavuttaminen sen avulla on mahdollista. Tarvittaessa tavoitteiden toteutumisen kannalta keskeiset henkilöt on kutsuttava mukaan hoidon suunnitteluun. 11) Jokaisen uuden kuntoutusohjelmaan tulevan potilaan kognitiivisten taitojen ja kykyjen profiili on selvitettävä. Tämä edellyttää myös neuropsykologisten tutkimusten tekemistä. 12) Niille potilaille, joille vastuutasojärjestelmä on liian vaativa ohjelma, on luotava vaatimustasoltaan helpompia ohjelmia. Pysyvää laitossijoitusta ei pidä hyväksyä yhdenkään potilaan tavoitteeksi. 13) Potilaiden väkivaltaisen käyttäytymisen ehkäisemiseksi on tarpeen kehittää aggressiivisuuden hallinta- ohjelmia. näitä ohjelmia tarvitaan sekä avohoidossa että sairaalahoidossa. 14) Skitsofreniapotilaiden hyvinvointiin liittyvien ja muutosten selvittämiseksi on perustettava tutkimushanke, missä pitkittäistutkimuksen avulla seurataan yksilötasolla tapahtuvia hyvinvointimuutoksia ja selvitetään muutoksiin vaikuttavia tekijöitä. 20
Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:
Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä
LisätiedotKuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella
Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-
LisätiedotInfo- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult
Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta 6.9.2018 Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult 6.9.2018 Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain
LisätiedotOma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet
Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen
Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain
LisätiedotEsperi Care Anna meidän auttaa
Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun
LisätiedotKOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011
KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö
LisätiedotPohjanmaa-hankkeen avulla uusia malleja mielenterveys- ja päihdekuntoutukseen (Esa Nordling)
Pohjanmaa-hankkeen avulla uusia malleja mielenterveys- ja päihdekuntoutukseen (Esa Nordling) 3.10.2007 Projektin lähtökohtia -Väestömme mielenterveys ei ole kehittynyt samanvertaisesti yleisen terveydentilan
LisätiedotALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut
ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut Sosiaaliohjaaja Porin perusturva Vammaispalvelut LAINSÄÄDÄNTÖ Perustuslaki : 6 yhdenvertaisuus, 19 oikeus sosiaaliturvaan Sosiaalihuoltolaki: 1 yksityisen henkilön,
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
LisätiedotSOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI
Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita
LisätiedotIkäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK
Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten
LisätiedotErityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä
Erityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä 17.10.2012 Tuula Tiainen Rakennetun ympäristön osasto tuula.tiainen@ymparisto.fi Erityisryhmät ja asuminen
LisätiedotUUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI
UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 5.11.2018 Uudistuva vammaispalvelulaki / Sanna Ahola 1 VAMMAISPALVELUJA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN
LisätiedotLinjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta
Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa
LisätiedotTotontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit
Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,
LisätiedotMtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory
ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016
LisätiedotAsumisen ja kotikuntoutuksen ohjausryhmän
Aikuispsykiatrian kokonaiskehittämishanke Asumisen ja kotikuntoutuksen ohjausryhmän loppuraportti Keski Suomen sairaanhoitopiiri 12.12.2008 Nikulainen Hannu, palveluasumiskoordinaattori Savolainen Tuula
LisätiedotPalveluasumisen asiakasmaksujen uudistusnäkymät
Palveluasumisen asiakasmaksujen uudistusnäkymät Sosiaali- ja terveydenhuollon maksut ongelmia ja uudistusnäkymiä SSOS:n yleisötilaisuus Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman kirjaus asiakasmaksujärjestelmän
LisätiedotKunnan asumispalvelut ja rikostaustaisten asumisen tuki
Kunnan asumispalvelut ja rikostaustaisten asumisen tuki VAT-verkosto 6.9.2017, Oulu Palveluesimies Katja Karppinen Oulun kaupunki, päihdeasumispalvelut Kenttätien palvelukeskus Kenttätien palvelukeskuksessa
LisätiedotKuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
LisätiedotMielenterveyskuntoutuksen asumispalvelut. 13.09.2012 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman Liite 3
Mielenterveyskuntoutuksen asumispalvelut 13.09.2012 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman Liite 3 2(7) SISÄLLYS 1. Johdanto...... 3 2 Kunnan omat asumispalvelut........3 3. Kaupungin ostamat asumispalvelut......6
LisätiedotTilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012
Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto - kuntatalous Muut toimintatiedot (taulukko 51) Tukiopetustuntien
LisätiedotSosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille
Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa
LisätiedotSUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT
2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO
LisätiedotKESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄN PÄIHDE-JA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN ASUMIS- PALVELUJEN KRITEERIT ALKAEN
Liite 1 2019 KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄN PÄIHDE-JA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN ASUMIS- PALVELUJEN KRITEERIT 1.4.2019 ALKAEN Kuntayhtymän hallitus 12.3.2019 34 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 Keskeiset käsitteet...
LisätiedotJääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut
Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas
LisätiedotAsuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM
Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen
LisätiedotKuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotVANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.
VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET
LisätiedotTIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ
TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-
LisätiedotMIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET
MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus
LisätiedotSosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus
Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki
LisätiedotKuntouttavaa asumispalvelua
Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille
LisätiedotKuntouttavaa asumispalvelua Etelä-Pohjanmaalla -seminaari
Kuntouttavaa asumispalvelua Etelä-Pohjanmaalla -seminaari Kuntotuttavan palveluasumisen kehittämisen kriteerit Kyselyn tuloksia Omaisneuvoja Simo Lamminsivu 20.2.2014 Käsitteet: Omaisneuvoja Simo Lamminsivu
LisätiedotKohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011
Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita
LisätiedotKuntouttavaa asumispalvelua
Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille
LisätiedotTYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI
1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen
LisätiedotTEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti
TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa
LisätiedotMIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET
MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 02112017 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus
LisätiedotUusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia
Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia Sirkka Sivula ja Sanna Ahola 17.5.2017 Sanna Ahola 1 Sosiaalinen kuntoutus sosiaalihuoltolaissa Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen
LisätiedotPAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö
PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-OHJELMA palveluntuottajan näkökulmasta Vahva tuki ohjelman mukaisiin investointeihin ja palvelujen kehittämiseen (RAY ja ARA)
LisätiedotPalveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat
Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen
LisätiedotTomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö
Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille
LisätiedotTAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina
2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 12.7.2017 Taltionumero 3515 Diaarinumero 3492/2/16 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely
LisätiedotAntaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)
Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Opinnäytetyö käsittelee sosiaalista kuntoutusta: sen taustoja,
LisätiedotSopimusvuoren kotikuntoutus
Association & Foundation Sopimusvuoren kotikuntoutus Tietokoneavusteinen kotikuntoutus on ry:n ja Tampereen kaupungin yhteinen kehittämishanke 15.8.2010-31.12.2011. Osa hankkeen rahoituksesta tulee välittäjä
LisätiedotKuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma
Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden
LisätiedotTomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö
Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille
LisätiedotAsumisen ohjelma Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa
Asumisen ohjelma Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa 2016 2025 Asuminen ja palvelut seminaari 15.3.2018 Anu Autio, palvelupäällikkö, Espoon vammaispalvelut Mikä
LisätiedotHarri Lindqvist Helsinki
Harri Lindqvist Helsinki 8.5.2018 ASUMISPALVELUJEN TOIMINTAMALLIT MAAKUNNILLE JA TILAKESKUKSELLE SIIRTYVÄT ASUMISPALVELUTILAT Tilakeskus vuokraa maakunnille asumispalvelutiloja, joita ovat: Kuntayhtymiltä
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotKUNTOUTUMISEN TUKEMINEN
ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,
LisätiedotLiikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?
Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen
LisätiedotHenkilökohtainen apu käytännössä
Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti
Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa
LisätiedotAsumispalvelut SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT
Asumispalvelut SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Tervetuloa tutustumaan asumispalveluihimme! SOTEsi järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut Sastamalan kaupungin ja Punkalaitumen kunnan alueilla.
LisätiedotEtelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry
Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry tukea ja kuntoutusta vuodesta 1985 Yhteistyön merkitys asumis ja kuntoutuspalveluiden järjestämisessä Toiminnanjohtaja Timo Haapoja www.epsospsyk.fi Etelä
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 107
13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotSosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014
Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi
Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden
LisätiedotVaikeavammaisten palveluasuminen ja päivätoiminta Liite 2 TRE:2627/ /2014
Palveluasuminen tukee vaikeavammaisen henkilön mahdollisimman itsenäistä selviytymistä, edistää fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä ja tukee sosiaalisten suhteiden ylläpitoa. Palveluasumista järjestettäessä
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN
YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (5) 335 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite kuntouttavasta hoitotyöstä päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Tuomo Valokaisen
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Versio 2.0 Lokakuu 2017 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Keskeisiä käsitteitä Palvelutehtäväkohtainen palveluryhmä koostuu joukosta sosiaalipalveluja.
LisätiedotLohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut
Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka
LisätiedotTerveyden ja hyvinvoinnin tähden
Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä
LisätiedotSosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen
Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA
1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille
LisätiedotPALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA
PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti
LisätiedotYKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta
YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot
LisätiedotKehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta
Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset
LisätiedotLaki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön
LisätiedotVaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla
Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä
LisätiedotMillaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut
Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja
LisätiedotVanhuspalvelulakiin tehdyt keskeiset muutokset
Vanhuspalvelulakiin tehdyt keskeiset muutokset Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta (HE 240/2014) Eduskunnan päätöksen
LisätiedotMALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY
MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen
LisätiedotVANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT
VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN
LisätiedotPöytyän terveyskeskuksen osasto
PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Pöytyän terveyskeskuksen osasto TIETOA POTILAAN OMAISELLE Osasto Yläneentie 1 21870 RIIHIKOSKI Puh: 02 4864 1300 Pöytyän terveyskeskuksen osaston tehtävänä on: Antaa
LisätiedotV a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a
V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää
LisätiedotLapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto
Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere 22.5.2017 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto Ulos kuplasta Asiakassuunnittelu Arvio Suunnitelma Päätös Toteutus 3 Lapsen osallisuus
LisätiedotVammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu
Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotSosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018
Sosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018 SHL 21 :n mukaista tehostettua asumispalvelua henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautinen palvelusuunnitelman mukaisesti
LisätiedotKirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN
Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntouttavassa hoitotyössä kuntouttavaa toimintaa suoritetaan osana potilaan perushoidollisia tilanteita. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä myös kuntoutumista
LisätiedotSosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus
Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden
LisätiedotSOTE- ja maakuntauudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus
LisätiedotKuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso
KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN
LisätiedotVAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN
POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016 (HE 332/2014) Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta
LisätiedotMielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -
LisätiedotVAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve
VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta
LisätiedotIkäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet
10 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet 2(5) Sisällys 1 IKÄIHMISTEN LYHYTAIKAISHOITO JA SEN TOTEUTUS... 3 2 OHJAUTUMINEN IKÄIHMISTEN LYHYTAIKAISHOITOON
LisätiedotVammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski
Vammaispalvelulaista Vammaispalveluraadille 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Vammaispalvelulaki Ketä laki koskee? Vammaisuus (VpL 2 ) vamma tai sairaus pitkäaikaisuus eli
LisätiedotNuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson
Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014
Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,
Lisätiedot