52. TORSTAINA 13. LOKAKUUTA 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "52. TORSTAINA 13. LOKAKUUTA 2011"

Transkriptio

1 PTK 52/2011 vp 52. TORSTAINA 13. LOKAKUUTA 2011 kello Päiväjärjestys Ilmoituksia Lähetekeskustelu 1) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle Hallituksen esitys HE 59/2011 vp Suullinen kyselytunti 2) Suullisia kysymyksiä Vastaamassa ovat seuraavat ministerit: Pääministeri Jyrki Katainen Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja Puolustusministeri Stefan Wallin Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen Opetusministeri Jukka Gustafsson Kehitysministeri Heidi Hautala Ympäristöministeri Ville Niinistö Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru Liikenneministeri Merja Kyllönen Työministeri Lauri Ihalainen Lähetekeskustelu 3) Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2011 kolmanneksi lisätalousarvioksi Hallituksen esitys HE 38/2011 vp

2 2 Torstaina ) Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden tarkistetuista kehyksistä vuosille Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2011 vp 5) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tietoturvallisuuden arviointilaitoksista, viranomaisten tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen tietoturvallisuuden arvioinnista sekä viestintähallinnosta annetun lain 2 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 45/2011 vp 6) Hallituksen esitys eduskunnalle kansalaisaloitelaiksi ja laiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 46/2011 vp 7) Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan päätökseksi eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta Puhemiesneuvoston ehdotus PNE 1/2011 vp 8) Hallituksen esitys eduskunnalle adoptiota koskevan lainsäädännön uudistamiseksi sekä lasten adoptiota koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen hyväksymiseksi ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Hallituksen esitys HE 47/2011 vp 9) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosrekisterilain 6 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 48/2011 vp 10) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain 45 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 49/2011 vp 11) Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2012 tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden verotusta koskevien lakien muuttamisesta Hallituksen esitys HE 50/2011 vp 12) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arpajaisverolain 4 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 51/2011 vp 13) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 52/2011 vp

3 52 PTK 52/2011 vp 3 14) Hallituksen esitys eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi Hallituksen esitys HE 53/2011 vp 15) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta Hallituksen esitys HE 54/2011 vp 16) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain 3 :n ja liitteen muuttamisesta Hallituksen esitys HE 55/2011 vp 17) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvoverolain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 56/2011 vp 18) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi autoverolain muuttamisesta 118 Hallituksen esitys HE 57/2011 vp 19) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. 118 Hallituksen esitys HE 58/2011 vp 20) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys HE 60/2011 vp 21) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion virkamieslain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 61/2011 vp 22) Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen valuuttarahaston neljättätoista yleistä jäsenosuustarkistusta ja johtokuntauudistusta koskevan päätöslauselman nro 66-2 hyväksymisestä sekä valtiontakuusta Suomen Pankille Hallituksen esitys HE 62/2011 vp 23) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 63/2011 vp

4 4 Torstaina ) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta sekä laiksi eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 64/2011 vp 25) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väylämaksulain 6 ja 8 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 65/2011 vp 26) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lentoliikenteen valvontamaksusta annetun lain 4 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 66/2011 vp 27) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain 69 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 67/2011 vp 28) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion osuudesta terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen kustannuksista ja Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 68/2011 vp 29) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 ja 9 a :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 69/2011 vp 30) Hallituksen esitys eduskunnalle kotoutumisen edistämisestä annetun lain, ulkomaalaislain 91 ja 93 :n sekä kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain 7 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 73/2011 vp Puhetta johtivat puhemies Eero Heinäluoma ( , ja ), ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi ( ja ) ja toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti ( ). Nimenhuuto Nimenhuudossa merkittiin täysistunnosta poissa oleviksi seuraavat 26 edustajaa (e = eduskuntatyöhön liittyvä tehtävä; s = sairaus; p = perhevapaa): Sirkka-Liisa Anttila /kesk Paavo Arhinmäki /vas (e) Tuija Brax /vihr Tarja Filatov /sd (e) Pekka Haavisto /vihr Leena Harkimo /kok (e) Lauri Ihalainen /sd Mikael Jungner /sd Arja Juvonen /ps (s) Mika Kari /sd (s) Jyrki Katainen /kok (e)

5 52/1 PTK 52/2011 vp 5 Paula Lehtomäki /kesk (p) Marjo Matikainen-Kallström /kok Silvia Modig /vas (s) Lasse Männistö /kok Ville Niinistö /vihr Mikaela Nylander /r Leena Rauhala /kd (s) Päivi Räsänen /kd (e) Jouko Skinnari /sd Alexander Stubb /kok Jutta Urpilainen /sd (e) Raija Vahasalo /kok (e) Anu Vehviläinen /kesk Anne-Mari Virolainen /kok Jyrki Yrttiaho /vr Nimenhuudon jälkeen ilmoittautuivat seuraavat 12 edustajaa: Jyrki Yrttiaho /vr (10.17) Marjo Matikainen-Kallström /kok (10.23) Pekka Haavisto /vihr (10.25) Ville Niinistö /vihr (10.26) Anu Vehviläinen /kesk (10.35) Jouko Skinnari /sd (11.22) Lauri Ihalainen /sd (16.01) Jyrki Katainen /kok (16.02) Anne-Mari Virolainen /kok (16.02) Jutta Urpilainen /sd (16.02) Mikaela Nylander /r (16.03) Sirkka-Liisa Anttila /kesk (16.31) PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT: 1) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2012 Lähetekeskustelu Hallituksen esitys HE 59/2011 vp Puhemies Eero Heinäluoma: Työjärjestyksen mukaan asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle muut valiokunnat voivat antaa lausunnon 30 päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtiovarainvaliokuntaan. Asian käsittely keskeytettiin pidetyssä täysistunnossa. Tämän asian yhteydessä sallitaan keskustelu myös päiväjärjestyksen 3) 30) asiasta. Keskustelu jatkui 1 Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen: Arvoisa puhemies! Talouden epävarmuus heijastuu myös kuntatalouteen. Edessämme on vaativia ratkaisuja, jotta pystymme turvaamaan hyvinvointiyhteiskunnan tuleville sukupolville. Vaativat ajat ja erityisesti tarve julkisen talouden tasapainottamiseen ja valtion velkaantumiskehityksen taittamiseen näkyvät ensi vuoden talousarvioesityksessä kuntien osalta kiristävinä. Kuntien talouden kannalta verotulokehityksellä on suuri merkitys. Ensi vuonna kuntien verotulojen arvioidaan olevan noin 19,3 miljardia euroa, mikä on vajaan prosentin enemmän kuin vuodelle 2011 oli arvioitu. Talousarvioesitykseen liittyvät veroperustemuutokset alentavat kuntien verotuottoa noin 300 miljoonalla eurolla, mutta hallitusohjelman mukaisesti ne kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Yhteisöveron jako-osuuden 10 prosenttiyksikön määräaikainen, elvytystoimena tehty korotus päättyy tämän vuoden lopussa. Kaikkiaan se on kerryttänyt kunnille noin 500 miljoonan euron vuosittaiset ylimääräiset verotulot. Hallitusohjelman mukaisesti tuota korotusta kuitenkin vielä jatketaan vuosina 2012 ja 2013, ei enää 10 prosentilla, vaan 5 prosenttiyksiköllä korotettuna. Kun yhteisöverokanta muutoin laskee yhdellä prosenttiyksiköllä, tuokin verotulon menetys kompensoidaan kunnille korottamalla niiden osuutta yhteisöverosta. Nämä ovat kuntatalouden kannalta merkittäviä ratkaisuja, sillä lähes puolet kuntien tuloista kertyy nimenomaan veroista. Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on vaalikauden aikana myös nostaa kiinteistöveron osuutta kuntien verotuloista. Se on kuntatalouden näkökulmasta vakain ja helpoimmin ennustettava veromuoto. Kiinteistövero on ensi vuodesta alkaen irrotettu kuntien verotulojen tasausjärjestelmästä. Valtio rahoittaa kuntien peruspalveluja valtionapujen kautta yhteensä 10,5 miljardilla eurolla vuonna 2012, mikä on noin 400 miljoonaa euroa tätä vuotta enemmän. Kuntien valtionavut määräytyvät pääosin laskennallisin perustein ja ovat kunnan tuloina yleiskatteisia, eli kunta voi harkintansa mukaan päättää niiden käytöstä. Laskennalliset valtionavut ovat kaikkiaan noin 9,4 miljardia euroa.

6 6 Torstaina /1/2 Valtionosuuksia alentaa hallitusohjelman mukainen peruspalvelujen valtionosuuksien 631 miljoonan euron leikkaus. Toisaalta valtionosuuksia kasvattavat muun muassa kustannustenjaon tarkistus, 412 miljoonaa euroa, veromenetysten kompensaatiot, 262 miljoonaa euroa, sekä lisäykset koulutuksen laadun kehittämiseen, työllistämistukeen ja maahanmuuttajakorvauksiin. Lisäksi indeksikorotus nostaa kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia 341 miljoonaa euroa ja ikärakenteen ja väestömäärän muutos 68 miljoonaa. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden ja rahoituksen tasapainoa tarkastellaan peruspalveluohjelmassa ja siihen liittyvässä vuosittaisessa peruspalvelubudjetissa, joka on osa valtion kehys- ja talousarviomenettelyä. Budjettiesitykseen sisältyvien toimenpiteiden arvioidaan kokonaisuudessaan heikentävän kuntien rahoitusasemaa tähän vuoteen verrattuna nettomääräisesti 448 miljoonaa euroa. Tuossa arviossa on mukana yhteisöveron jako-osuuden muutos. Toisaalta kevään tekniseen kehykseen verrattuna kehitys on positiivinen. Kunnat lähtevät ensi vuoteen kuitenkin sillä tavoin hyvästäkin tilanteesta, että viime vuoden vuosikatteet olivat kuntataloudessa koko luvun vahvimmat. Vuosikate näyttää paranevan edelleen tänä vuonna, mikäli menokasvu pysyy maltillisena. Samaan aikaan on kuitenkin todettava, että kuntien lainakanta on kasvanut voimakkaasti ja nettoinvestoinnit ovat korkealla. Ensi vuonna kuntatalouden arvioidaan jo heikkenevän, mutta vuosikatteen arvioidaan riittävän vielä poistoihin vuonna 2012 ja 2013, mutta vuosina 2014 ja 2015 tilanne näyttää tältä osin jo vaikeammalta. Kuntien verotulojen kasvu alenee johtuen sekä hallitusohjelman verolinjauksista että veropohjan kasvun hidastumisesta pitemmällä aikajänteellä. Kuntatalouden lähivuosien toimintaympäristöä leimaavat hidastuva kasvu, hintapaineet ja valtiontalouden tasapainotus ja erityisesti pitemmällä aikavälillä ikäsidonnaisten menojen huomattava kasvu. Tämä meidän kaikkien on hyvä tiedostaa. Arvoisa puhemies! Vielä muutama sana pääluokan toisesta isosta kokonaisuudesta, julkisen hallinnon tietojärjestelmistä. Viime kuun alussa voimaan tulleen tietohallintolain tarkoituksena on tehostaa julkisen hallinnon toimintaa sekä parantaa julkisia palveluja ja niiden saatavuutta. Lain mukaan valtiovarainministeriön tehtävänä on nyt julkisen hallinnon viranomaisten tietohallinnon yleinen ohjaus. Tuo uusi laki painottuu valtion ja kuntien tietojärjestelmien yhteentoimivuuden lisäämiseen. Tämän toteuttamiseksi julkisen hallinnon viranomaisten tulee käyttää yhtenäistä kokonaisarkkitehtuuria ja yhteisiä palveluja. Tietohallintolain toimeenpanoa tukemaan valmistellaan valtiovarainministeriön johdolla julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä käsittelevä strategia. Julkisen hallinnon tuottavuutta edistäviin tietohallintohankkeisiin suunnataan ensi vuonna yhteensä 80 miljoonaa euroa. Kuntien ja valtion yhteisiin tietojärjestelmähankkeisiin esitetään 18 miljoonan euron määrärahaa. Tavoitteena on nyt tällä kehyskaudella saada näistä järjestelmistä merkittäviä menosäästöjä. Lopuksi, arvoisa puhemies! Kuten kaikki tässä salissa hyvin tiedämme, edessämme on todella suuria haasteita. Suomen ikärakenteen muutos on Euroopan nopein. Huollettavien määrä suhteessa työssä käyviin kasvaa nopeimmin juuri Suomessa. Tämä vaatii rohkeita uudistuksia, jotta palvelut ja hyvinvointi voidaan turvata jatkossakin. Hallituksen kuntauudistus on näistä keskeisin. Puhemies Eero Heinäluoma: Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat osallistua asiasta käytävään debattiin, ilmoittamaan siitä nousemalla ylös ja painamalla V-painiketta. 2 Tapani Tölli /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ministeri Virkkunen antoi kohtuullisen positiivisen kuvan kuntataloudesta ja ensi vuoden tilanteesta, mutta ette kertonut sitä, miten valtavasti kuntien väliset erot kasvavat. Tulee olemaan monia kuntia, joissa tämä vaikutus on yli 200 euroa asukasta kohti. Miten te perustelette niille kunnille, että heidän tilanteensa on erittäin hyvä? Se vaatii valtavia sopeutumistoimia. Mikä on käsityksenne oikeudenmukaisuudesta? Te olette myös puhunut voimakkaasti siitä, että tämä suuri kuntauudistus pitää toteuttaa yhteisymmärryksessä ja yhteisvastuulla. Miksi juuri kokoomus esti parlamentaarisen uudistuksen valmistelun ettekä myöskään ottaneet huomioon sitä, kun hallitusohjelmaneuvotteluja käytiin ja tämä uudistus käynnistettiin?

7 52/1/3 PTK 52/2011 vp 7 3 Tapani Mäkinen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Kuten ministeri totesi, niin kuntauudistus on merkittävä, iso asia. Yhtä lailla istuva hallitus on nostanut sen yhdeksi kansantalouden kannalta merkittävimmäksi hankkeeksi siinä mielessä, että turhan byrokratian purkaminen, toimintojen keskittäminen ja virtaviivaistaminen, on se keino, millä voidaan lähipalvelut turvata. Nyt tässä yhteydessä kuitenkin kysyn kuntauudistuksen ja kuntalain kokonaisuudistuksen yhteistä kytköä ja lähinnä siltä osin, mikä liittyy talouteen. Miten kuntalain uudistuksen ja kuntauudistuksen talouden kytkös varmistetaan siten, että se vaikuttavuus näkyy kunnissa heti? 4 Maarit Feldt-Ranta /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Olemme täällä viikon aikana puhuneet taloudesta, ja nytkin on budjettikeskustelu meneillään. On hyvä nähdä, että kuntauudistus liittyy juuri tähän isoon taloudelliseen kuvaan eli siihen, että meidän myös kunnissa pitää miettiä, miten me voimme tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa rakentaa suomalaista yhteiskuntaa. Yksi kuntauudistuksen keskeisistä tavoitteista on luoda edellytyksiä juuri tämän kestävyysvajeen kaventamiselle ja varautua näihin palveluihin. Hallituksen aloittaman kuntauudistuksen tarkoitus on varmistaa, että rahaa käytetään hyödyllisesti, ja onkin erikoista, että keskustapuolueen piiristä sekä vastustetaan kuntauudistusta että esitetään lisäyksiä valtionosuuksiin. Tässä taloudellisessa tilanteessa se ei ole kestävä ja rakentava linja. 5 Pirkko Mattila /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaan on edelleen kirjattu mahdollisuus vastuukuntamallin käyttämisestä kuntauudistuksessa, ja haluaisin kysyä, mitkä ovat ne linjaukset, millä tavalla määritellään, mitkä ja minkälaiset kunnat voivat edelleen päätyä tähän vastuukuntamalliin. 6 Elsi Katainen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ministeri Virkkunen on todennut, että kuntauudistus runnotaan läpi aikataulussaan kuntakapinasta huolimatta ja käyttämällä vähintäänkin taloudellisia pakotteita muun muassa rukkaamalla valtionosuusjärjestelmää tai asettamalla kunnille laina- ja kunnallisverokattoja. Toisaalta olette myös sanonut, että kuntia kuullaan aidosti ja niiden mielipiteet otetaan huomioon. Mitä, ministeri, vastaatte nyt, kun asiantuntijat ovat esittäneet huolta siitä, että nämä suuret uudistukset, kun nyt uudistetaan valtionosuusjärjestelmää, kuntalakia tai rakennelakia, eivät nykyisillä resursseilla tai aikataululla mitenkään ole mahdollisia eikä lopputuloksesta voi tulla hyvä? Kuinka nyt tässä uudessa tilanteessa vastaatte tähän kysymykseen? 7 Risto Kalliorinne /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Oli hienoa kuulla ministeriltä valtionosuuksista se todellinen asia, että valtionosuudet kokonaisuudessaan kasvavat. Siellä sisällä kuitenkin tehdään tämä jarrutus, ja kun sitä jarrutusta, 630 miljoonan jarrutusta, tarkastellaan, niin se on siinä mielessä aivan looginen, koska kuntatalouden koko on kokonaisuudessaan aika lähellä sama kuin valtiontalouden, ja sitä kautta molemmat joutuvat tässä hieman vaikeassa tilanteessa jarruttamaan. Mutta haluaisin kysyä ministeriltä, voisiko hän kertoa eduskunnalle hieman niistä kuntauudistuksen lähtökohdista. Kuntauudistusta arvioidaan ainakin kuudesta eri tarkastelunäkökulmasta, ja haluaisin, että eduskuntakin kuulisi hieman näistä näkökulmista, koska ainakin, kun hallintovaliokunta kuuli niistä, siellä jopa keskustalaisten keskuudessa innostus oli suurta kuntauudistusta kohtaan. 8 Osmo Soininvaara /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Olen hyvin samaa mieltä kuin edellinen puhuja, että jos meillä on julkisen sektorin säästöt edessä, niin on täysin mahdotonta ajatella, että ne eivät koskisi kuntia, jotka ovat kuitenkin ikään kuin se varsinainen julkinen sektori täällä. Mutta mitä tulee tähän valitukseen kiinteistöveron poistamisesta tasoituksen piiristä, niin minusta on aivan oikein, että ne kunnat, joilla on paljon kesämökkejä, saavat nyt itselleen ne tulot kesämökeistä. Tähän astihan niille ei ole ollut niistä mitään hyötyä. Minä ymmärrän sen, että me tasaamme sitä, että joissakin kunnissa on varakkaampia ja joissakin vähemmän varakkaita ihmisiä, mutta että sen takia, että joissakin kunnissa on asuminen kallista, pitää maksaa muille kunnille, en ymmärrä ollenkaan. On tietysti ikävää ja tämä muutos on iso, mutta on paljon loogisempaa, että kiinteistövero ei ole tasauksessa kuin että se on tasauksessa. Nythän ne kesämök-

8 8 Torstaina /1/9 kikunnat eivät ole hyötyneet näistä kesäasukkaistaan pennin hyrrää. 9 Ulla-Maj Wideroos /r (vastauspuheenvuoro): Herr talman, arvoisa puhemies! Alla vet vi att under de senaste åren har ganska mycket gjorts i kommunerna. Paras-hankehan on ollut viime vuosina käynnissä, ja kysyisin miniteriltä, millä tavalla voisimme kunnille viestittää sitä, että siitä on myöskin hyötyä, että ne voivat luottaa siihen, että se, mitä on tehty, on ollut hyvää ja siitä kannattaa sitten lähteä eteenpäin. Toinen kysymys on se, mikä tulee olemaan vai onko maakunnilla jokin rooli tässä uudistusprosessissa. 10 Jouko Jääskeläinen /kd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Parhaassa tapauksessa meitä kohtaa tänään kansallisen onnistumisen päivä, mikäli työmarkkinasopimus saadaan hyvin aikaiseksi, mutta tiedämme, että samalla työvoimasta käydään ankaraa kilpailua jatkossa. Se liittyy väestörakenteemme muutokseen, ja myöskin kunnat joutuvat ammattitaitoisesta työvoimasta kilpailemaan. Sanotaan, että esimerkiksi terveyshaittojen estämiseen, ennalta ehkäisemiseen, kannattaisi paljon voimavaroja kohdistaa, ei vähiten esimerkiksi alkoholin kulutuksen vähentämiseen, joka toisi suoraan säästöjä kunnille. Kysyisin arvoisalta ministeriltä, miten hallitus on varautunut näihin palkkaratkaisuihin kuntatasolla. Siellähän tulevat varsin isot palkankorotukset kuitenkin myöskin kuntatasolla, toisaalta verotuloja lisää. Onko nämä huomioitu ensi vuoden arvioissa, ja mikä on teidän arvionne siitä, selviävätkö kunnat tiukan työvoimakilpailun keskellä myöskin tästä näkökulmasta? Puhemies Eero Heinäluoma: Otetaan tähän ensimmäinen ministerin vastauspuheenvuoro, 2 minuuttia. 11 Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen: Arvoisa puhemies! Kiitos näistä kysymyksistä ja kannanotoista. Keskityn tässä ensimmäisessä vastauspuheenvuorossani ehkä näihin kuntatalouden kysymyksiin ja myöhemmin sitten tähän kuntauudistukseen, sen etenemiseen. Aivan kuten edustaja Tölli totesi, meillä kuntien väliset erot taloudessa ovat suuret. Silloin, kun puhumme kuntataloudesta, saatamme nähdä, että vuosikatteet ovat nyt olleet vahvat viime vuonna ja tulevat tänäkin vuonna olemaan. Toisaalta on huomattava, että kuntien velkaantuminen on koko ajan lisääntynyt. Kahden viimeisen vaalikauden aikana kuntien lainataakka on noussut 6 miljardista jo yli 12 miljardiin, ja se kasvaa edelleen noin miljardin vuosivauhtia. Tämä on erittäin huolestuttava kehitys, kun ajattelemme, mikä iso ikärakenteen muutos meillä on edessä. Eli tilanne ei kokonaisuudessakaan ole hyvä, vaikka tällä hetkellä voi sanoa, että yleisesti ottaen ei täysin kurjakaan tilanne ole. Mutta haasteisiin nähden tilanne ei ole hyvä. Todellakin kuntien välillä on erittäin isot erot siitä huolimatta, että meillä on varsin monimutkainen valtionosuusjärjestelmä, jossa on 50 erilaista laskentaindikaattoria. Sen lisäksi meillä on verotulojen tasausjärjestelmä, jossa noin 60 kuntaa maksaa muille 250 kunnalle tasauksia. Siitä huolimatta veroprosenteissa on huomattavat erot. Alhaisimmillaan kuntalaiset maksavat 16,5 veroprosentin veroa ja suurimmillaan 21 prosentin. Toisaalta kuntien lainakanta enimmillään on jo euroa per asukas, kun meillä on taas ihan velattomiakin kuntia. Eli taloudelliset erot ovat huomattavat, ja varsinkin tiedämme, että monet pienet kunnat ovat erittäin haavoittuvaisia talouden suhteen. Jos siellä tapahtuu isoja työpaikkamuutoksia, tehtaan lakkauttamisia tai vastaavia, niin ne vaikuttavat todella dramaattisesti kunnan tulopohjaan ja mahdollisuuksiin järjestää palveluja. Sen johdosta on tarpeen vahvistaa kuntien taloudellista pohjaa ja kantokykyä kaiken kaikkiaan. Tämä uudistus on meneillään, ja osana sitä myös valtionosuusjärjestelmä aiotaan uudistaa. Tuossa edustaja Mäkinen kysyi juuri tästä kuntien taloudesta ja kuntalain uudistuksesta suhteessa näihin muihin muutoksiin. Jo ministeri Tölli asetti tuon Kunnan talous -työryhmän, joka edelleenkin tekee työtään, ja sen määräpäivä on tämän vuoden loppuun mennessä tehdä esitykset siitä, miten kuntien taloushallintoa ja johtamista pitäisi uudistaa ja tiettyjä tähän liittyviä kysymyksiä kuntien tilinpäätöksissä muun muassa, jotta saisimme paremman käsityksen kuntatalouden tilasta. Sen jälkeen tulee arvioitavaksi, tuodaanko nämä muutokset jo nyt lainsäädännön tasolle vai tuodaanko ne osana tuota koko kunta-

9 52/1/12 PTK 52/2011 vp 9 lain uudistusta. Mutta on hyvin tärkeää, että viemme eteenpäin tätä kuntien taloushallinnon ennakoitavuutta, vertailtavuutta ja seurattavuutta. Siihen liittyvät sekä talouspuolen säännökset ja lainsäädäntö että toisaalta myös tilastot ja tiedonkeruu, joiden osalta meillä on myös paljon tehtävää, ja siinäkin on jo valmiiksi työskentelemässä oma työryhmänsä, joka ensi keväänä tekee omat esityksensä tästä. 12 Pirkko Ruohonen-Lerner /ps (vastauspuheenvuoro): Puhemies! Ministeri Virkkunen suunnittelee Suomeen suurkuntia, ja kuitenkin pienet kuntalaiset ovat nyt jääneet täysin sivuun tässä keskustelussa. Tällä hetkellä meillä on suuria demokratiaongelmia, nimittäin julkisia palveluja ulkoistetaan ja myös yhtiöitetään. Meillä on kunnissa lukuisia asunto-osakeyhtiöitä, energiayhtiöitä, jäteyhtiöitä, elinkeinopalveluja tuottavia yhtiöitä, on kouluja yhtiöitetty, ja niissä on itsenäiset hallitukset, jotka käyttävät päätöksentekovaltaa liittyen näihin tehtäväkenttiin. Nyt on se ongelma, että vanhat puolueet ovat jo kymmeniä vuosia jakaneet kaikkien näitten yhtiöitten hallituspaikat keskenään, joten demokraattiset kunnallisvaalit eivät vaikuta lainkaan näitten yhtiöitten kokoonpanoihin. (Hälinää) Ja minulla olisi lääke siihen: meidän pitäisi saada kunnallisiin osakeyhtiöihin oma lainsäädäntö, joka takaisi sen, (Välihuutoja vasemmalta) että päätöksenteko ja tiedonsaantioikeus olisi kuntalaisilla turvattu. Elikkä päätöksenteon näissä kunnallisissa yhtiöissä pitäisi olla avointa ja julkista, koska siellä käytetään valtavia summia kuntalaisten rahoja. (Timo Soini: Vaikuttava puhe! Naurua) Puhemies Eero Heinäluoma: Vastauspuheenvuoroja tähän aiheeseen on pyydetty, mutta otetaan vielä edustaja Pietari Jääskeläinen, ensimmäinen vastauspuheenvuoro. 13 Pietari Jääskeläinen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Pirkko Ruohonen-Lerner puhui todella asiaa. Kunnanvaltuustojen valta on vähentynyt mitä erilaisimmille tahoille: yhtiöille ja lautakunnille ja johtokunnille ja ties minne. Vantaallakin kärjistetysti sanoen on yksi ainoa tärkeä kokous eli se syyskokous, missä päätetään ensi vuoden talousarviosta. Mutta, arvoisa puhemies, kysyn kuntaministeriltä: Kuntien valtionosuuksia leikataan 631 miljoonaa euroa, todella valitettavaa ja surullista. Valtiontalouden kehyksissä sosiaali- ja terveyspalvelujen määrärahat kokonaisuudessaan vähenevät huolimatta väestön ikääntymisestä ja väestönkasvusta. Miten te, kuntaministeri, turvaatte kansalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut tulevaisuudessa? Se ei onnistu kuntien valtionosuuksia leikkaamalla. 14 Annika Lapintie /vas (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Edustajat Ruohonen-Lerner ja Jääskeläinen, jos teidän ajatuskulkuanne jatkaa loppuun asti, niin tehän kannatatte tätä hallituksen kuntauudistusta. (Eduskunnasta: Aivan! Juuri näin!) Suurin ongelma on juuri se, että näihin ylikunnallisiin himmeleihin ja häkkeleihin on viety kaikki kuntien, kuntalaisten ja kunnanvaltuutettujen päätösvalta. Nimenomaan se on tämän kuntauudistuksen yksi tarkoitus: kunnallisen demokratian lisääminen niin, että kansalaiset voivat valtuutettujen kautta vaikuttaa niihin rahoihin, mihin ne menevät. Toivottavasti kannatatte hallituksen kuntauudistusta, koska olemme ihan samaa mieltä tästä ongelmasta. Puhemies Eero Heinäluoma: Oliko tähän puheenvuoroon vastauspuheenvuoroja? 15 Mari Kiviniemi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Budjettikirjankin mukaan kuntien talous heikkenee 448 miljoonaa euroa, ja pitää mennä aina vuoteen 1998, kun kuntia kohtaan tehtiin näin rujoa politiikkaa, siis edellisen sinipunan aikoihin, ja sillä linjallahan tämä Kataisen ja Urpilaisen hallitus ilman muuta on. Se eriarvoistaa ja se keskittää. Kuntaministeri on todennut Keskisuomalaisessa, että tarkoitus onkin keskittää palveluita, poistaa niitä sieltä pienimmistä kunnista. Se on kuntauudistuksen tarkoitus, ja se on tämän valtionosuuksien muuttamisen tarkoitus. Tämä kiinteistöverojen irrottaminen verotulojen tasausjärjestelmästä on erittäin eriarvoistavaa ja rujoa politiikkaa, eikä sillä saavuteta sitä, mitä muka halutaan saavuttaa, että ikään kuin oikeudenmukaiselle veronkeruulle haetaan sitä kautta perusteita. Tässä tulee erittäin summittaisia muutoksia, ja sillä heikennetään jo ennestään heikommassa asemassa olevien kuntien taloudellista asemaa. Eli tämä hallitus todellakin ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille, ja se näkyy myöskin

10 10 Torstaina /1/16 hallituksen kuntapolitiikassa. Mutta kysyisin myös kuntaministeriltä (Puhemies: Nyt minuutti on jo ollut jonkun aikaa täynnä!) myöhemmässä puheenvuorossa. 16 Jouni Backman /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Kiviniemi viittasi vuoteen Hyvä, katsotaan, mikä oli silloin tilanne. Vaalikausi , Lipposen ykköshallitus: ainut vaalikausi Suomen historiassa, jolloin kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti laski. Tuolla vaalikaudella huolimatta isoista valtionosuusleikkauksista kunnat pystyivät vähentämään omaa lainakantaansa, pienentämään omaa veroprosenttiaan ja vahvistamaan omia kassatilanteitaan. Miksi? Sen takia, että kuntatalous ei ole pelkästään valtionosuuksia, edustaja Kiviniemi. Se on kokonaistaloutta, johon vaikuttaa yleinen kasvu- ja työllisyyspolitiikka, ja sen takia tämä hallitusohjelma ja ensi vuoden budjetti tulee vahvistamaan kuntataloutta huolimatta valtionosuusleikkauksista. 17 Mari Kiviniemi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Viimeisen kahdeksan vuoden aikana korjattiin niitä edellisen sinipunahallituksen jälkiä. Nyt esimerkiksi meillä sellaisia kuntia, joilla tulot eivät riitä tällä hetkellä juokseviin menoihin, on huomattavasti vähemmän kuin vuonna Eli tässä on keskustan johdolla tehty erittäin hyvää kuntatalouspolitiikkaa, mutta nyt nämä jäljet aiotaan tämän hallituksen toimin tuhota tekemällä juuri tätä eriarvoistavaa ja keskittävää politiikkaa. Edustaja Lapintielle sanoisin, että yksikään kunta Suomessa ei pärjää ilman kuntayhtymiä, ei edes Helsinki. Jos kuntayhtymistä halutaan eroon, niin pitää tehdä Suomesta yksi kunta. Eli tässä mielessä on aivan kohtuutonta, että kuntia syyllistetään yhteistyöstä toisten kuntien kanssa. Sitä tarvitaan tässä maassa, sitä tehdään myös muissa maissa, eli tässä mielessä pitää antaa arvoa sille, ja on tosiasia, että kuntapalvelut pystytään järjestämään myöskin kuntien yhteistyöllä. Mutta ministeri Virkkuselta kysyisin, (Puhemies: Ja nyt on taas minuutti täynnä, arvoisa edustaja!) kun te ette ole irtisanoutunut näistä pakkoliitoksista selkeästi, aiotteko te muuttaa kuntalakia siten, (Puhemies: Ja seuraava!) että pakkoliitokset ovat mahdollisia. Kyllä tai ei -vastaus riittää. Puhemies Eero Heinäluoma: Pyydän noudattamaan tätä minuutin rajaa, koska puheenvuoropyyntöjä on aika paljon, erityisesti jos edustaja puhuu toista tai kolmatta kertaa tämän minuutin puitteissa, kun iso osa ei ole puhunut vielä ollenkaan. 18 Martti Korhonen /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Taloudessa on kaksi puolta, tulopuoli ja menopuoli. Te puhutte mielellään siitä tulopuolesta ja unohdatte täydellisesti menopuolen, ja tulopuoleltakin te unohdatte sen, mitä itse asiassa teidän hallituksenne ja Vanhasen hallituksen aikana kuntataloudessa tapahtui: velkamäärät kasvoivat huomattavasti, siis todella hurjaa luokkaa. Toinen asia, joka teidän aikananne on tapahtunut, on tämä yksityistämisen ja ulkoistamisen vimman kautta saatu menokasvu. Suurin menokasvupaine tällä hetkellä on ulkoistuksissa, luokkaa 7 8 prosenttia, kun kuntamenot keskimäärin kasvavat noin 4 prosenttia. Tässä voisi olla sellainen terve askel, jos otetaan askelia oikeaan suuntaan, siihen suuntaan, että pannaan ne kunnat tekemään itse riittävillä organisaatioilla tehokkaasti toimintoja. Silloin me voimme saada myös menosäästöjä, mikä tulee olemaan se suuren luokan asia tulevaisuudessa. Jos me jatkamme teidän oikeistolaisella linjallanne, kunnollisella porvarilinjalla, ulkoistamalla ja yksityistämällä, niin menopaineet kasvavat räjähdyksenomaisesti. 19 Mauri Pekkarinen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Backman, te olette paljossa oikeassa. Ahon hallituksen aikana, kun syvä lama koitti, siitä ylösnousussa keskeinen strateginen valinta oli huolehtia siitä, että kunnilla on sellaiset aineelliset edellytykset, että ne pystyvät vastaamaan niistä välttämättömyyspalveluista, jotka olivat ihmisille erityisen tärkeitä noitten vuosien aikana, vuodesta 1991 vuoteen 1995 saakka. Tästä syystä me teimme niin, että me pidimme kuntien taloudesta ja edellytyksistä huolta, mutta sen jälkeen tapahtui sitten se eriarvoistuminen. Myös kuntien keskinäisessä kohtelussa valtio huolehti niistä, jotka ovat heikoimpia, noitten vuosien aikaan.

11 52/1/20 PTK 52/2011 vp 11 Mitä tulee sitten tähän päivään, edustaja Virkkuselle vielä, te haette sellaista kuntakokoa, joka pystyisi huolehtimaan kaikista palveluista, myös terveyspalveluista. Minulla on tässä tilasto, joka kertoo, että Euroopassa ei ole yhtään sellaista maata, jossa tällä periaatteella järjestettäisiin palvelut, (Puhemies: Nyt minuutti on mennyt!) että yksi kunta pystyy kaikki terveyspalvelut hoitamaan. Niin ei ole missään asioita järjestetty. 20 Martti Korhonen /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Tämä on kyllä mielenkiintoista keskustelua, kun jokainen unohtaa kokonaisuuden, missä liikutaan. Esimerkiksi ministeri Pekkarinen loi omalla ministerikaudellaan sisäministerinä järjestelmän, joka oli täysin epäoikeudenmukainen köyhiä kuntia kohtaan, nimenomaan käännetty arvonlisäverojärjestelmä. Sehän oli aivan hirveä järjestelmä nimenomaan pieniä kuntia kohtaan, jossa pieniltä kunnilta otettiin ja annettiin rikkaille. Sitten te yritätte todistaa asiat päinvastaiseksi. Te olette luonut tähän maahan järjestelmän, jossa esimerkiksi siinä kunnassa, jossa on 16,5 veroprosentti, hyvätuloinen ihminen maksaa todellisuudessa 12,5:ta. Siellä köyhässä kunnassa, missä palveluja ei ole, siellä maksetaan 21:tä prosenttia. Se on teidän mukaanne oikeudenmukainen järjestelmä. Älkää viitsikö, suoraan sanoen, höpöttää. Tämä järjestelmä ei ole oikeudenmukainen. Tämä järjestelmä pitää erittäin paljon epäsosiaalisuutta sisällään. Se pitää purkaa ja tehdä oikeudenmukainen järjestelmä, jossa oikeasti köyhälle annetaan tasavertaisia palveluja mutta myös tasavertaista verotuskohtelua. 21 Mauri Pekkarinen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Voi olla, että höpötän. Minun artikulaationi ei ole aina kunnossa oikein, mutta asia on. (Naurua) Jos te, edustaja Korhonen, käytte läpi sen, miten on kuntia kohdeltu, erityyppisiä kuntia, taakse jääneen 20 vuoden aikaan, minä nyt uskallan sanoa teille, että kyllä heikoimpia kohdeltiin niitten vuosien aikaan, 1993:sta eteenpäin, jolloin valtionosuusjärjestelmää uudistettiin ja kuntalakia uudistettiin, varsin hyvin ja oikeudenmukaisesti. Niin ovat sanoneet nämä kunnat itse, niin sanoo Kuntaliitto. Te, ja kenties Backman kohta, olette toista mieltä, mutta laajemmin ei olla toista mieltä. 22 Jouni Backman /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen tuntee hyvin faktat, ja sen takia on syytä pöytäkirjoihin merkitä ne myös oikein. Kun olitte kuntaministerinä , kunnat joutuivat nostamaan omia veroprosenttejaan. Sen jälkeen hallitus vaihtui ja myös kuntaministeri vaihtui. Edustaja Pekkarinen ehkä voi mainita, kuka oli sen jälkeen kuntaministerinä. Silloin tapahtui sellainen ihmeellisyys, että kunnat voivat alentaa veroprosenttejaan. Ainoastaan alle kymmenen kuntaa vuosittain joutui nostamaan omaa veroprosenttiaan, ja tämä tapahtui siis vaalikaudella elikkä Lipposen ykköshallituksen kaudella. Viime vaalikaudella ja vielä viime vaalitenteissä edustaja Kiviniemi, silloin pääministeri Kiviniemenä, oli sitä mieltä, että kunnilta täytyy ottaa pois 600 miljoonaa yhteisöverotuottoa. Siinä nousi lappu ylös, kun tästä äänestettiin. Tämä hallitus, päinvastoin, antaa lainsäädännöllä 300 miljoonaa euroa enemmän kunnille yhteisöveroosuutta. 23 Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Täällä vanhat puolueet oikealta vasemmalle taas kinaavat ja historiaa pöyhivät. Ei siellä historiassa, hyvät kollegat, tapahdu enää mitään. Se on mennyttä, ei sitä voi muuttaa, ei siellä tapahdu enää mitään. Se, mitä nyt pitää tapahtua ja mihin pitää keskittyä, on se, että tavallinen ihminen saa ne peruspalvelut joka puolella Suomea, jokaisessa kunnassa. Tämän nyt luulisi sosialisteillekin kelpaavan, että tämä tulisi kuntoon. Perusasiat kuntoon. (Välihuutoja) Ei siellä historiassa enää mitään tapahdu. 24 Anni Sinnemäki /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kuntauudistustahan tehdään tulevia vuosia varten, seuraavaa kymmentä vuotta varten, kun Suomen väestö ikääntyy ja meidän täytyy turvata laadukkaat palvelut kasvavalle joukolle vanhempia ihmisiä. Edustaja Ruohonen-Lerner otti esiin kunnallisdemokratian ja erilaisten elimien monimutkaisuuden. Mielestäni vaikuttaa selvältä, että hallituksen kuntauudistuksen yksi päämäärä on nimenomaan lisätä demokratiaa siinä mielessä, että oikean kokoisten, tarpeeksi vahvojen kuntien valtuustoilla on riittävästi päätäntävaltaa. Toinen tärkeä linja, jossa kansalaisten vaikutusvaltaa oman kuntansa asioihin tulee lisätä,

12 12 Torstaina /1/25 ovat uudet käytännöt lähidemokratiassa. Kysyisin ministeri Virkkuselta, millä tavalla näitä uusia käytäntöjä kuntauudistuksen yhteydessä valmistellaan. Miten saamme asukkaat mukaan vaikuttamaan palveluihinsa ja tekemään niistä parempia? 25 Jan Vapaavuori /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Soini käytti täällä minusta hyvin virkistävän puheenvuoron: katsotaan mieluummin tulevaisuuteen kuin historiaan. Tältä pohjalta haluaisin muistuttaa ehkä kaikkein tärkeimmistä faktoista, joista ensimmäinen on se, että tämä valtion budjetti on edelleen 7 miljardia pakkasella. Toinen fakta on se, että meidän väestömme ikärakenteen muutos johtaa väistämättä tilanteeseen, jossa kuntataloudessa on edessä ihan hallituksesta riippumatta yhä haastavampia aikoja. Kolmas fakta tai käsitys, josta Suomessa ollaan kutakuinkin yksimielisiä, on se, että siitä kestävyysvajeesta, joka tässä valtakunnassa on, noin puolet kohdistuu kuntatalouteen. Kun kaikki tämä otetaan huomioon, niin olisihan se ihmeellistä, ellei myös kuntatalous joutuisi näissä säästötalkoissa olemaan mukana. Noin puolet niistä säästöistä ja sopeuttamistoimista, mitä hallitusohjelmassa hyväksyttiin, kohdistuu kuntatalouteen, ja se on tämän yhtälön mukaan ihan oikein. Mutta siitä huolimatta on totta, että kaikki nämä indeksi- ja muut järjestelmät johtavat käytännössä siihen, että kunnat saavat ensi vuonna enemmän rahaa kuin tänä vuonna. Pitää olla mukana säästötalkoissa, mutta ei maalailla semmoista uhkakuvaa, että tässä joku romahtaa, kun silti saadaan enemmän rahaa kuin viime vuonna. 26 Petteri Orpo /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Soini sanoi aivan oikein, ettei historiaa kannata katsoa, mutta kun kuuntelee esimerkiksi edustajien Jääskeläinen tai Ruohonen-Lerner puheenvuoroja, niin teidän keinonne tai ajattelunne siitä, miten kuntia pitää hoitaa, on kyllä kivikaudelta tai historiasta. Nimittäin kannattaisi tutustua siihen, miten modernia kuntaa tänä päivänä johdetaan ja miten siellä on organisoitu erilaisten palveluiden tuotanto ja järjestäminen tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Meillä löytyy erinomaisia esimerkkejä siitä, miten hyvin näitä asioita hoidetaan tietyissä kunnissa, mutta kun se ero on liian suuri. Sitten vielä toinen asia. Eihän se ulkoistaminen ole mikään kustannuksia aiheuttava, parhaimmillaan se on se tapa, miten tehokkaasti tuotetaan kuntien palvelut. Kuntayhtymä on yleensä se, joka tuottaa sen suuren kustannuksen ja suurimman menoerän ja hallitsemattomimman menoerän kunnille, koska siihen ei pystytä samalla tavalla vaikuttamaan, kun se ei ole käsissä. Siksi tarvitsemme suurempia kuntia, vahvempia peruskuntia, jotka pystyvät pitämään myöskin peruspalvelutuotannon ja päätöksenteon ja niiden valvonnan ja ohjauksen omissa käsissään. 27 Vesa-Matti Saarakkala /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen valtionosuuspolitiikka kunnille tuntuu armeijan puolijoukkueteltalta, jossa on keskimäärin hyvin, kun jalkoja polttaa ja päätä palelee. Siitähän tässä on kysymys, ja tätä on aivan turha väittää miksikään muuksi hengen kuntiin keskimäärin kohdistuvat suurimmat leikkaukset valtionosuuksissa Kuntaliiton laskelmien mukaan. Kyllä tämä viittaa siihen, että te haluatte ajaa suurkaupunkipolitiikkaa. Te haluatte myös niille alueille, joilla ei ole tällaisia kaupunkeja, väkisten luoda sellaiset muuttelemalla näitä rajoja. Kuntauudistus sinänsä tarvitaan, mutta ei pidä lähteä liikkeelle näin, että valtionosuuksia lähdetään leikkaamaan. Kootaan yhteen porukat ja keskustellaan aiheesta. Ei tämä ole mitään yhteistyötä, että tällä lailla sanellaan. 28 Kauko Tuupainen /ps (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Edustaja Lapintielle: En ole narsisti, kun sanon, että olen 40 vuotta toiminut peruskunnassa ja kuntayhtymissä taloushallinnossa ja jonkun verran ymmärrän niistä luvuista. Peruskunnan talousarviossa tuloslaskelman puolella esitetään toimintamenot, toimintakulut ja sen jälkeen toimintakate, ja se on yleensä miinusmerkkinen. Peruskunnat kaikki rahoittavat menonsa pääasiallisesti verotuloilla ja valtionosuuksilla. Eilen puhuin tässä salissa poliittisesta rehellisyydestä. Vasureitten puheenjohtaja Arhinmäki sanoi vuosi sitten tässä salissa, että kuntien valtionosuuksia on lisättävä 731 miljoonaa euroa. Nyt hän tyytyy vähentämään valtionosuuksia 631 miljoonaa euroa. Valtionosuuksilla on erittäin suuri merkitys kuntien taloudessa. Jyväskylässä, josta olen kotoisin, merkitsee, niin kuin ministeri

13 52/1/29 PTK 52/2011 vp 13 Virkkunen hyvin tietää, valtionosuuksien leikkaus 12,2 miljoonaa euroa tulovähennyksiä. Ne on katettava kiinteistöveroilla, taksoilla, tariffeilla tai sitten nostamalla veroprosenttia 0,67 prosentilla. (Puhemies: Nyt on minuutti täynnä!) Tämä kaikki vaikuttaa siihen, että kuntalaiset maksavat, ja se on tasaverotusta se. Puhemies Eero Heinäluoma: Kiinnitän edustajan huomiota yhdessä sovittuihin parlamentaarisen puhetavan sääntöihin. 29 Maria Tolppanen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Historia ei tosiaankaan valitettavasti tunne vaihtoehtoja. Me maksamme nyt sitä taakkaa, mikä tehtiin vuonna 1995, jolloin lapsiperheiden lapsilisiä pienennettiin 35 markkaa per lapsi ja lapsikorotus tasattiin 122 markkaan. On saatu aikaiseksi lapsiköyhyys tähän maahan, on saatu aikaiseksi melkein miljoona köyhää ihmistä. Seuraavana vuonna 1996 leikattiin eläkkeitä, tuli eläkeindeksi, ja nyt maksamme sitä, että meidän eläkeläisemme eivät voi hyvin. Haluan tietää, millä tavalla kuntaministeri aikoo hoitaa sen, että ihmiset, jotka asuvat periferiassa, asuvat suurten kuntien äärialueilla, saavat palveluita, kun ovat vanhoja, kotiinsa kotihoidon tukea ja saavat sitten myöskin terveyspalveluita, ja miten pienten ihmisten toimeentulo taataan, se, että he pääsevät ylös köyhyysrajalta. Puhemies Eero Heinäluoma: Seuraavaksi ministerin vastauspuheenvuoro, ministeri Virkkunen. 30 Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen: Arvoisa puhemies! Kun katsotaan kuntataloutta, on hyvin tärkeä katsoa sitä kokonaisuutta eli valtionosuuksia ja verotuloja yhdessä. Kuten aiemmin jo totesin, niin kaikkiaan budjettiesitykseen sisältyvien toimenpiteiden arvioidaan kokonaisuudessaan heikentävän kuntien rahoitusasemaa tähän vuoteen verrattuna nettomääräisesti noin 450 miljoonaa, mutta toisin kuin edustaja Kiviniemi totesi, se on kuitenkin paljon positiivisempi kuin siinä teknisessä kehyksessä, joka keväällä hyväksyttiin hallituksessa, oli ennakoitu ensi vuodelle. Varmasti on näin, että keskusta on tehnyt hyvää työtä keskustalaisen ollessa kuntaministerinä, kuten kaikki muutkin täällä puhuneet aiemmat kuntaministerit ovat tehneet, mutta kuitenkin tosiasia on, että näiden kahdeksan vuoden aikana, kun keskusta on johtanut tätä toimintaa, kuntien velkataakka on tuplaantunut 6 miljardista jo yli 12 miljardiin. Kyllähän se kertoo siitä, että meillä eivät ole enää pitkään aikaan kuntien tulot riittäneet menoihin. Se on erittäin huolestuttavaa, kun ajattelemme ja tiedämme, mikä kehitys meillä on edessämme sen johdosta, että meidän hyvinvointiyhteiskuntamme on rakennettu aikana, jolloin Suomessa huoltosuhde oli historiallisen hyvä. Nyt olemme siirtymässä aikaan, jolloin se on Suomessa historiallisen heikko, ja olemme varautuneet tähän äärimmäisen huonosti. Me ehdimme vielä tehdä rakenteelliset toimet, joita tähän tarvitaan, määrätietoisesti ja rivakasti toimimalla, mutta olemme jo myöhässä, se on tunnustettava, koska tärkein tavoite on, kuten edustaja Soini totesi, se, että voimme turvata jatkossa kaikkien suomalaisten palvelut asuinpaikasta riippumatta. Se on se tärkein tavoite tässä uudistuksessa. On otettu esiin pelko siitä, riittävätkö nyt resurssit näiden kaikkien uudistusten valmisteluun. Totta kai. Tähän on varauduttu jo, kun hallitusohjelma on kirjoitettu, ja sen jälkeen on arvioitu, minkä verran vaaditaan resursseja näihin uudistuksiin, koska osana kuntauudistusta aiotaan koko kuntalaki uudistaa, aiotaan laatia eduskunnalle rakennelaki ja samoin uudistaa valtionosuusjärjestelmä. Mutta suinkaan ei ole tyhjästä tarvinnut aloittaa tätä valmistelua, koska edeltäjäni, ministeri Tölli, jo kaukonäköisesti asetti useammankin työryhmän valmistelemaan näitä kysymyksiä. Meillä ovat työskennelleet kunnallishallinnon rakennetyöryhmä ja Kunnan talous -työryhmä jo entuudestaan, ja ne ovat jatkaneet työtään, samoin kuin kuntalain uudistusta on pohjustettu varsin ansiokkaalla asiatuntijatyöllä, missä on arvioitu näitä uudistustarpeita. Näin ollen tästä oli hyvä jatkaa edelleenkin tämän eteenpäinviemistä. Samoin kuntien tilastotyö on myös käynnissä. Pidän sitä hyvin tärkeänä, että teemme myös uudistuksia tällä saralla, jotta saamme paremman käsityksen kuntien toiminnasta ja taloudesta, pystymme paremmin vertailemaan ja tuottamaan sellaista aineistoa, joka nopeammin jo hyödyttää myös kuntapäättäjiä ja auttaa heitä omassa päätöksenteossaan.

14 14 Torstaina /1/31 31 Timo V. Korhonen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ei keskusta vastusta kuntauudistuksia, ei missään tapauksessa. Mutta kuntauudistuksen pääpainon pitäisi olla palveluiden, palvelurakenteitten ja palvelujen tuotantotapojen uudistamisessa, koska palvelujen tuottamisesta 97-prosenttisesti kuntien menot muodostuvat. Rohkenen sanoa, että on suorastaan älyllistä laiskuutta väittää, että nämä tavoitteet toteutuvat vain hallituksen peruskuntamallissa. En kerta kaikkiaan voi ymmärtää sitä, miksi Suomessa ei voisi olla erilaisia demokraattisia mutta samalla avoimia kuntarakenteita. Esimerkiksi Kainuun malli: Avoin demokraattinen kuntayhtymämalli tuottaa yli 60 prosenttia kuntien aiemmin tuottamista palveluista, tuottaa muun muassa sosiaalija terveydenhuollon palvelut noin 15 prosenttia edullisemmin kuin maassa keskimäärin. Kuntien kattamattomat alijäämät ovat laskeneet. Kuntien rahoitusasema on parantunut. Minkä vuoksi tämäntyyppisiä malleja ei voisi olla myös kuntauudistuksessa jatkossakin? 32 Antti Rantakangas /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta sai eilen Kuntaliiton informaation. Edustaja Kalliorinne tuli vähän myöhässä siihen asiainfoon, joten sanon teille ja kaikille muillekin, että kaksi pääkysymystä oli: ylisuurien valtionosuusleikkausten jaksottaminen koko vaalikaudelle ja kiinteistöveron pitäminen tasausjärjestelmän piirissä. Sitten tähän kuntauudistukseen. Ystävällisenä neuvona ministerille ja koko hallitukselle: Aloittakaa tämä kuntauudistus sellaiselta alueelta, mistä tulevat kansantalouteen ja kuntatalouteen kaikista suurimmat vaikutukset. Kootkaa tämä pääkaupunkiseutu metropolikunnaksi, asettakaa sille palveluiden tuottotavoite ja vaatimus tuottaa palvelut Espoon kustannustasolla. Siitä syntyy kansantalouteen ja kuntatalouteen kaikista merkittävimmät säästöt, ja se luo uskottavuutta tähän teidän hankkeeseenne. Ei pienten maaseutukuntien parissa askarteleminen tuo kansantalouteen säästöjä. Turha teidän on poliittisista tarkoitusperistä lähteä ajamaan pieniä kuntia alas, vaikka tiedättekin, että keskusta on siellä valtapuolue. Hoitakaa asia niin, että tulee hankkeelle uskottavuutta. Pankaa tämä pääkaupunkiseutu yhteen. Teillä on poliittista voimaa, näyttäkää se! 33 Markku Rossi /kesk (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Paras-lain eräs epäonnistumisen syy, tietyllä lailla epäonnistumisen syy, oli juuri siinä, että kokoomus torppasi tuon lain valmistelun yhteydessä maakuntaliittojen ohjaavan vaikutuksen. Varmaan pelättiin, että maakuntaliitot ohjaavat jollakin lailla väärään suuntaan. Näin ollen Paras-lainsäädäntö lähti kulkemaan omia teitään. Kunnat katselivat ympärilleen ja hakivat yhteistyökumppaneitaan kuka mistäkin. Jos maakuntaliitot olisivat olleet tekemässä tuota ohjaustyötä, uskon, että Paras-lainsäädännöllä olisi päästy paljon pidemmälle ja saatu enemmän tuloksia aikaan. Tässä suhteessa kokoomuksen tulee myös kantaa tätä vastuuta. Nyt kun rakennelakia tehdään, niin täytyy sanoa, arvoisa ministeri, että kyllä kuntakentässä on ennennäkemätön epävarmuus sekä myös kuntalaisten parissa, mihinkä tässä oikein ollaan menossa. Kysynkin teiltä, arvoisa ministeri: Mitä sanottavaa teillä on myös niiden syrjäisimpien alueiden kuntien asukkaille, ihmisille, jotka tarvitsevat päivähoitopalveluja, koulupalveluja, terveydenhuollon palveluja? Kuinka heille tullaan tulevaisuudessa nuo palvelut turvaamaan? 34 Sampsa Kataja /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Keskustalaisten kuntaministerien aikana kuntien velkataakka on tuplaantunut, mutta yhä monessa velkaisessa kunnassa istuu keskustalainen kunnanjohto, valta on keskustan käsissä ja tämä surkea velkaantumiskehitys jatkuu. Ongelma on tietysti se, että kuntien taseita on vaikea lukea, velkaantumisastetta on vaikea ottaa taseesta selvää. Meillä on paljon tehtävää kuntien taseiden yhdenvertaistamisessa. Mutta haluaisin tietää ministeri Virkkuselta, oletteko valmiit esittämään jonkinlaista velkaantumiskattoa Suomeen. Suomessahan poikkeuksellisesti ei mitään tällaista velkakattoa kunnissa ole. Me olemme hyväksyneet sen jopa Euroopan unionissa maiden välille, mutta suomalaiset kunnat saavat velkaantua pohjattomuuksiin asti. 35 Peter Östman /kd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edellisen puitelain tärkein tavoite oli peruspalvelujen turvaaminen. Mutta koska puitelaissa ei ollut tarkemmin määritelty, mitkä sosiaalitoimen palvelut yhteistoimintaalueelle tulisi siirtää, johti se siihen, että niitä siirrettiin tai jätettiin siirtämättä hyvin hajanaisesti. Tämän vuoden elokuussa, kun kunnat vas-

15 52/1/36 PTK 52/2011 vp 15 tasivat selvitykseen, miten ne täyttivät puitelain väestöpohjaa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon eheyttä koskevat velvoitteet, ilmeni, että väestöpohjavelvoite täyttyi vain 194 kunnalla, mikä on ainoastaan 62 prosenttia puitelain piirissä olevista kunnista. Kysyn siksi ministeriltä, mitä puutteita oli edellisessä puitelaissa ja mihin toimenpiteisiin ministeri aikoo ryhtyä tilanteen korjaamiseksi. 36 Arto Satonen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Rantakangas väitti, että pienten kuntien yhteenliittymisellä ei ole mitään merkittävää vaikutusta valtiontalouteen. Varmasti se on siinä suhteessa kohtuullisen pieni, mutta sillä on iso merkitys kuntien omalle taloudelle. Meillä kun Sastamala syntyi, seutukunta liittyi yhteen, niin ensimmäisenä vuonna hallinnon säästö oli euroa. Sen lisäksi on pystytty käyttämään kunnan virkamiesten työaikaa nimenomaan palvelujen rakentamiseen eikä niihin kuntien välisiin keskinäisiin kokouksiin, joihin aikaisemmin meni aivan kohtuuton määrä aikaa. On pystytty myöskin investoimaan järkevästi koko alueen edellytyksiä huomioiden, ja sitä kautta voidaan aidosti kehittää sitä kuntaa ja tehdä sitä vahvemmaksi. Toisena asiana haluan sanoa sen, että on erittäin tärkeätä, että tämä verotulojen tasausjärjestelmä säilyy, ja on myöskin erittäin tärkeää, että yli 75-vuotiaiden osuus kunnissa huomioidaan valtionosuuksissa. Mutta ihmettelen keskustalaisia siitä, miksi te arvostelette tämän kiinteistöveron poisottoa tästä tasausjärjestelmästä, kun sehän palkitsee niitä kuntia, jotka ovat esimerkiksi rantarakentamiseen voimakkaasti panostaneet, mökkirakentamiseen, ranta-asumiseen. Eikö tämä ole ihan oikein? (Hälinää) 37 Tapani Tölli /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Totean vielä edustaja Backmanille, että voimakkaimmin kunta valtio-suhteessa kuntien tilanne heikkeni vuosina Tämä on valtiovarainministeriön laskelman mukaan. Sitten kuntatalouden kokonaistilanne: Se on vakava. Peruspalvelubudjetin mukaan ja -ohjelman mukaan 2014 oikeastaan kuntatalous on kriisissä, kun poistot ylittävät vuosikatteet. Kyllä siinä kokonaisuudessa on pakko tehdä jotain. Mutta minkä tyyppisissä kunnissa velkaantuminen on ollut suurinta? Se on suurissa kaupungeissa eikä pienissä kunnissa. Se on loppujen lopuksi näin, kun katsotaan sitä kokonaisuutta. Ei tämä kokonaistilanne, ministeri Virkkunen, ratkea sillä, että muutetaan kuntien välisiä suhteita, eriarvoistetaan, vaan pitää katsoa juuri kokonaisuutta, ja siksi tätä kiinteistöveron irrottamista tasausjärjestelmästä ei pidä tehdä erikseen, vaan pitää katsoa kokonaisuutta. Kun hallitusohjelmaa valmisteltiin, niin tiedän, että tätä ei edes kuntatyöryhmässä käsitelty. Se oli vain tässä taloustyöryhmässä, (Puhemies: Ja nyt on minuutti täynnä!) ja vaikuttavuutta ei arvioitu lainkaan. Ei näin voi menetellä. 38 Rakel Hiltunen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Kuntauudistusta tarvitaan sekä metropolialueella että koko maassa. Sanoisin vielä, että kun Kainuun mallia olen 12 vuotta seurannut hallintovaliokunnassa, niin minulle on tullut semmoinen toteamus, että Kainuun malli on hyvä siellä, mutta sen jälkeen se ei ole hyvä, jos sitä ryhdytään tuomaan muualle. Se sopii sinne. Minä haluaisin nyt keskustapuolueen ryhmälle sanoa ihan, että olisi paikallaan tällainen laskutoimitus: Katsokaapa vähän, mitä olisi kuntien oma talouspohja ja kyky tuottaa peruspalveluita, jos ainoastaan verot jäisivät sinne, ne omat verotulot, ja valtionosuudet otettaisiin pois. Yli sadassa kunnassa veroprosentti olisi yli 50 prosenttia. Kuinka itsenäinen on se keskustajohtoinen kunta, jonka veroprosentti olisi 72 prosenttia, jos valtionosuus otettaisiin pois? 39 Susanna Huovinen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Yllätyin, koska en ole pyytänyt tähän keskusteluun puheenvuoroa, ja sen vuoksi haluaisin antaa jollekin kollegalle mahdollisuuden. Puhemies Eero Heinäluoma: Ei tänne pidä niitä lappuja sitten lähetellä, jos näin on. Edustaja Lindtman. 40 Antti Lindtman /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Mitä korvani kuulevatkaan? Keskustahan täällä vaati pakkoliitoksia edustaja Rantakankaan suulla. Mikäs se linja tämä on? Eikös tässä kuntavälikysymyksessä tullut jo selväksi, että oikeastaan ainoa, joka tässä salissa enää pakosta puhuu, on keskusta itse? Eikö se sana tehoa, vai eikö se kuulu? Tämä voidaan

16 16 Torstaina /1/41 osoittaa muuten itse asiassa myös sillä, että ainoa, joka täällä tuntuu uskovan ylhäältä annettuihin käskyihin, on keskusta itse, joka haluaa lähipalvelulailla ottaa esimerkiksi Inarin kunnanvaltuustolta oikeuden pois päättää omasta palveluverkostaan. Kysyisin arvoisalta ministeriltä: Miten te suhtaudutte kuntapäättäjiin? Haluatteko te ottaa heiltä tällä tavalla valtaa pois? Ja sitten kun puhutaan tästä keskittämisestä, niin katsotaanpa, paljonko terveyskeskusten määrä on vähentynyt keskustan hallituskaudella. Aika paljon. 41 Annika Saarikko /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluaisin todeta edustaja Katajalle, että olen kyllä hyvin hämmästynyt suhtautumisestanne luottamushenkilöihin kuntatasolla, jos syytätte heitä suoranaisesti tästä kuntien velkaantumiskehityksestä, huonosta hallinnosta. Mutta tämä pakko-sana, jonka edustaja Lindtman nosti esiin, käsitellään se nyt sitten vielä kerran läpi. Tämä on, arvoisa ministeri, tuntunut vähän käsitekikkailulta. Te kiertelette ja kaartelette kuin kissa kuumaa puuroa sitä yhtä sanaa. Pakosta ei puhuta. Kysytään nyt sitten niin, että tarkoittaako se sitä, että kunnilta otetaan rahat pois. Sekö on sitten se pakko, ja sekö on liittymiskehityksen ainut mahdollinen tie? Toinen kysymys, arvoisa ministeri: Miten suhtaudutte uudistuksen yhteydessä kuntien työntekijöihin ja heidän työpaikkojensa turvaamiseen, siis niihin kuntalaisiin, jotka saavat palkkansa kunnilta tai kuntayhtymiltä? Miten heidän työpaikoilleen käy tämän uudistuksen myötä? Onko meillä liuta kunta-alan työttömiä ihmisiä tämän uudistuksen jälkeen? 42 Reijo Hongisto /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Pari uutista viime viikolta: Kunnille asetetaan vero- ja velkakatto, jolla edistetään kuntaliitosneuvotteluja. Homekoulujen korjaamiseen varattu 36 miljoonaa vähennetään 5 miljoonaan. Pienenä kuntapäättäjänä itse Vimpelissä olen, siellä on naapurikuntia Lappajärvi, Evijärvi, pieniä kuntia, joilla talous on tiukalla. Kunnat joutuvat omilla kustannuksillaan korjaamaan homekoulut ja joutuvat ottamaan lainaa näitten koulujen korjaamiseen. Toinen vaihtoehto on tietysti se, että kunnilla ei riitä kykyä ottaa sitä lainaa, jolloinka joudutaan tähän liitosneuvottelukierteeseen. Taikka jos oppilaita koulutetaan ja koulua pidetään tämmöisessä homeisessa koulussa, niin onko laskettu sitä, mikä on kustannusvaikutus, kun pienet oppilaat altistuvat homeelle ja myöhemmin sairastuvat? Olisiko järkevää satsata näitten koulujen korjaamiseen ja pitää väestö terveempänä? 43 Ari Jalonen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Joka tapauksessa nyt kuntien vyötä kiristetään, vain siitä on nyt näköjään kiistaa, kuinka paljon sitä kiristetään. Vyön kiristys aiheuttaa kunnallisten palveluiden heikkenemisen tavalla tai toisella. Te siirrätte tällä ratkaisulla ne kipeät päätökset kunnalliseen päätöksentekoon. Ne päätökset tehdään nyt siellä. Te siirrätte tämän vastuun eteenpäin. Peruspalvelut, muun muassa sosiaali-, terveyspalvelut, pelastustoimi ynnä muut, tulevat olemaan leikkauslistojen edessä. Toinen iso asia, mikä vaikuttaa yksittäisten kuntien talouteen, on tämä varuskuntien lopettaminen. Ne kunnat, missä nämä lopetettavat varuskunnat ovat, kokevat dramaattisen tilanteen ja tulevaisuuden. Aiotteko vaikuttaa tämän tilanteen paranemiseen? 44 Lauri Heikkilä /ps (vastauspuheenvuoro): Tässä on pitkään keskusteltu näistä uudistuksista ja uudistusvaatimuksista. Viime hallituskaudella keskustan johdolla toteutettiin kuntauudistusta ja liitettiin monia pieniä kuntia, Varsinais-Suomessakin kuntien luku putosi puoleen. Siellä on kyllä edelleenkin pieniä kuntia, mutta ne ovat suhteellisen omavaraisia. Jostain syystä ministeriön hankkeet ovat johtaneet siihen, että pieniä kuntia pakotetaan liittymään suurempiin kaupunkeihin. Se johtaa väistämättä lääkäripalveluitten ja muitten palveluitten etääntymiseen kuntalaisista ja käytännössä tarkoittaa sitten, että jokainen kuntalainen joutuu maksamaan enemmän saadakseen ja päästäkseen käsiksi palveluihin. Miten ministeri ajattelee, että rollaattorimummo kulkee 40 kilometriä edullisemmin lääkäriin kuin 1 kilometrin tai puoli kilometriä kuntakeskuksen lääkäriasemalle? Missä ovat ne säästöt? Meidänhän pitäisi täällä eduskunnassa ajatella (Puhemies: Ja nyt, arvoisa edustaja, minuutti on täynnä!) kansalaisten etua eikä pelkästään kuntien ja hallinnon etua.

17 52/1/45 PTK 52/2011 vp Mari Kiviniemi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Hiltuselle totean sen, että jokainen kunta saa käyttää kaikki keräämänsä kunnallisverotulot jo nyt. Se, mihinkä tämä verotulotasausjärjestelmä vaikuttaa, on nimenomaan niihin valtionosuuksiin. On käsittämätöntä, että tällaista tietämättömyyttä vielä esiintyy tällä hetkellä tässäkin salissa. Edustaja Tölli jo korjasi ministeri Virkkuselle tämän velkaantumisasian. Tosiaan on niin, että viime vuosina on velkaannuttu erityisesti suurissa kaupungeissa, kun on tehty investointeja myöskin tulevaisuutta varten. (Martti Korhonen: Näin se menee!) Ihmettelen vähän myöskin ministeri Virkkusen halua syyttää edellistä valtiovarainministeri Kataista, koska minulla oli hänen kanssaan kuitenkin ihan hyvä yhteistyö. Hän muun muassa suostui heti siihen, kun esitin pari vuotta sitten lamaan syöksyttäessä, että nostetaan kuntien osuutta yhteisöverotuotoista 10 prosenttiyksiköllä, ja näin tehtiin. Tämä täsmäkorotus toimi nimenomaan niihin kuntiin, jotka syöksyivät kaikkein pahiten sinne laman syövereihin. Mutta se oli täsmäkorotus, ja kun tilanne parani, niin olisi ollut järkevää siitä sitten aikanaan luopua. Nyt hallitus tekee sillä tavalla, että se tekee nämä muutokset valtionosuusjärjestelmässä, ne leikkaukset, eriarvoistavasti, epäoikeudenmukaisesti. Teillä ei ole siis halua siihen, että Helsingin Kannelmäessä ja vaikkapa siellä Jalasjärven Hirvikylässä olisi lapsella samanlaiset mahdollisuudet (Puhemies: Ja jälleen kerran, meillä on sama ongelma, että aika on loppu!) peruspalveluihin ja kouluun. 46 Maarit Feldt-Ranta /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Minusta oli hyvä, että edustaja Kiviniemi tässä rehellisesti sanoi, että he halusivat vähentää kunnilta 300 miljoonaa euroa yhteisöverotuottojen osuutena. Hallitus ei näin halunnut tehdä eikä näin myöskään tehnyt. Edustaja Soini oli täällä aiheellisesti huolissaan siitä, että perussuomalaiset jäävät vähän syrjään nyt tästä keskustelusta, kuntauudistuskeskustelusta. Minä olen huolissani siitä, että perussuomalaiset näyttävät vähän vastustavan tätä uudistusta, vaikka ovat näistä asioista samaa mieltä hallituksen kanssa. Meillä on yhteinen tavoite: paremmat palvelut ja lisää demokratiaa. Sen sijaan, että lähdetään pelottelemaan näiden palveluiden heikentämisellä, niin pitäisi miettiä, miten voimme vahvistaa kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa niihin palveluihin. Ja lähidemokratian vahvistaminen on ihan ydinkysymys tässä uudistamisessa. Keskustalaiset kannattavat monenkirjavaa hallintoviidakkoa, jossa päätökset on viety mahdollisimman kauas kuntalaisista: kuntalaisten tai edes kuntapäättäjien ei ole mahdollista niitä ymmärtää. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Tulkaa, perussuomalaiset, tukemaan tätä hyvää demokratia- ja palveluhanketta. 47 Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Olen ollut kolme kautta Espoon kaupunginvaltuustossa. Koko ajan on kannatus kasvanut, ja voin sanoa, sosialidemokraatit ja koko sali, että jytky tulee seuraavissa kunnallisvaaleissa. (Välihuutoja) Meitä tulee lisää sinne hallintoon mukaan. Me suhtaudumme vastuullisesti, niin kuin olemme tehneet. Espoossa kannatimme muun muassa kokoomuslaista kaupunginjohtaja Jukka Mäkelää, käyttömenoja pidetään kurissa, olemme vastuullisen talous- ja kuntapolitiikan kannattajia. Älkää olko siitä huolissanne, kyllä tämä asia järjestyy. Halusin alun perin ottaa puheenvuoron siihen, kun puhuttiin yhtiöittämisestä ja ulkoistamisesta. Koulusiivous esimerkiksi Espoossa: Se onnistui hyvin, kun oli kaupungin siivoojat, siellä oli yksi aikuinen, turvallinen aikuinen, lisää. Ja kun lähdettiin sitä purkamaan, palvelu huononi, hinta ei ole laskenut ja menetettiin vielä se yksi aikuinen. Kyllä perussuomalaisilla järki pelaa. 48 Pirkko Ruohonen-Lerner /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Olemme kaikki samaa mieltä siitä, että julkisen sektorin tuottavuus on ongelma, ja siihen ongelmaan päästään puuttumaan lopettamalla kaikki poliittiset virkanimitykset niin kunnan ylimmässä johdossa kuin alemmalla tasolla. Nämä toteutetut kuntaliitokset ovat vaikuttaneet siten, että suurimmat palkankorotukset on annettu johtoportaalle ja samanaikaisesti on vaivihkaa vähennetty väkeä suorittavasta portaasta. Nämä poliittiset virkanimitykset ovat ongelma myös kunnallisissa osakeyhtiöissä, säätiöissä, yhdistyksissä, joista äsken puhuin. Siellä (Hälinää Puhemies koputtaa) on jopa istuvia valtuutettuja johtotehtävissä. Eli nämä julkisen sektorin kaikki työpaikat pitäisi saada julkiseen ja avoimeen hakuun, niin että kaikilla muodollisesti pätevillä ja sopivilla kan-

18 18 Torstaina /1/49 salaisilla olisi oikeus hakea kunnallisia työpaikkoja plus kunnallisten yhtiöitten työpaikkoja ja valinta tapahtuisi oikeudenmukaisesti. 49 Antti Lindtman /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Soinille tosiaan tervetuloa mukaan tähän tärkeään hankkeeseen, mutta voisitte sitten samalla tulla puhumaan järkeä niille Vantaan perussuomalaisille, jotka siellä päässä taas ovat tekemässä koulusiivoukselle niin, että ensin ulkoistetaan, yhtiöitetään, haetaan kumppania, ja sitten vielä vaihdetaan työehtosopimusta, niin että kaikkein pienipalkkaisimpien palkka laskee entisestään. Eli kyllä tässä tuntuu kirjavuutta olevan siellä salin keskelläkin. Mutta, ystäväni Soini Espoon Iivisniemestä, eiköhän lyödä kättä päälle, niin minä toivotan teidät tervetulleeksi Vantaalle. 50 Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! On se ihmeellistä: tekee mitä tahansa, jos sattuu joskus jotain kokoomuslaistakin kehumaan, sekään ei kelpaa, että onhan tämä merkillinen asia. Perussuomalaisten linja on vastuullinen kuntatalous, kestävä käyttömenojen hillintä, kunnalliset peruspalvelut, joita täydentävät ostopalvelut silloin, kun ne ovat perusteltuja ja parempia, ei muuten ei tämän nyt luulisi olevan kovin ihmeellistä matematiikkaa. Tämähän on järkevää politiikkaa, ja tätähän kansa tuntuu enenevässä määrin kannattavan, myös, edustaja Lindtman, toivottavasti tekin. (Antti Lindtman: Kyllä!) 51 Lenita Toivakka /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kiitos vaan kiitoksista, otetaan mielellään kokoomuksessa vastaan. Mutta edelleen tämänkään keskustelun perusteella, niin kuin ei välikysymyskeskustelun jälkeenkään, ole kyllä auennut tämä perussuomalaisten kanta kuntauudistukseen. Mutta sen sijaan keskustan osalta edelleenkään en oikein tiedä, mitä te vastustatte. Mikä on se perimmäinen syy, miksi kuntauudistusta vastustatte, koska te olette itse käynnistäneet sen Paras-hankkeen myötä ja luoneet uuden lainsäädännön, jonka tavoitteena on parantaa palveluja, turvata palvelut, varautua tähän tulevaan muutokseen, huoltosuhteen muutokseen ja väestön ikääntymiseen? Me olemme näistä asioista samaa mieltä. Minkä ihmeen takia te puhutte kuntakapinoista ja kaiken maailman tällaisista asioista, joilla tätä asiaa yritetään vesittää? Tämä ei ole minulle vieläkään auennut, koska me kaikki tiedämme, miksi tämä on tehtävä. Ja toinen asia. Olisi myös mielenkiintoista kuulla ministeriltä, miten paljon tämän kuntauudistuskeskustelun myötä on käynnistynyt vapaaehtoista ja etupainotteista kuntaliitostyötä kunnissa, koska tiedän, että omassa maakunnassani monissa kunnissa kovinkin ahkerasti ja hyvin positiivisella tavalla on suhtauduttu tähän tulevaan kuntauudistukseen. Puhemies Eero Heinäluoma: Myönnän vielä puheenvuorot edustajille Elsi Katainen, Reijo Tossavainen, Tuula Väätäinen ja Erkki Virtanen ja sen jälkeen ministerille. Edustaja Elsi Katainen poissa. Sitten edustaja Reijo Tossavainen. 52 Reijo Tossavainen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Täällä puhutaan paljon himmeleistä. Tarkoituksena on silloin kuitenkin antaa ihan väärä kuva. Esimerkiksi kotiseudullani Valkealassa oli aiemmin koulunjohtajan ja kunnanjohtajan välillä vain yksi virkaporras. Nyt uudessa suuressa Kouvolassa virkaportaita on kolme. Suuri kunta johtaa siis siihen, että himmeleiden elikkä byrokratian määrä vain kasvaa. 53 Erkki Virtanen /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Ruohonen-Lerner, minun on pakko sanoa 10 vuotta aktiivisesti ja 8 vuotta passiivisesti suurta kunnallista osakeyhtiötä johtaneena, että konsultoikaa edustaja Tuupaista. Hän toimi 4 vuotta Jyväskylän vuokraasunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajana. Siellä ei ollut ketään muita kuin kaupunginhallituksen sinne valitsemia poliittisten puolueitten edustajia, eikä ole ollut näissä muissakaan yhtiöissä, ja vuokrataloyhtiöille on tässä salissa 25 vuotta sitten säädetty yhteishallintalaki, joka tuo sinne myöskin asukkaitten edustajat. (Mauri Pekkarinen: Ne on ihan samanlaisia himmeleitä!) Ehkä tätä linjaa voisi todellakin jatkaa, mutta se suora puhe, että kunnalliset osakeyhtiöt aina ovat epädemokraattisia, on vähän kohtuutonta. Kun edustaja Rossi kysyi näistä pienistä, syrjäisistä kunnista ministeriltä, minä voin avustaa sillä tavoin, että Rautavaaran ex-kunnanjohtaja sanoi, että Rautavaara pysyy itsenäisenä niin kauan, kuin rautavaaralaiset haluavat ja raha riittää. Siinä on kiteytetty kuntauudistuksen tarpeen

19 52/1/54 PTK 52/2011 vp 19 keskeisin ydin, ja sitä tämä hallituksen ohjelma nyt toivon mukaan toteuttaa aidosti. Niin minä itse uskon. Ja, edustaja Pekkarinen, Euroopassa ei ole Suomen ja Luxemburgin lisäksi yhtään maata, jossa terveydenhuolto olisi järjestetty ihmistä pienemmälle asukaspohjalle. 54 Tuula Väätäinen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kävimme monet vaalitaistot edustaja Soinin kanssa siellä Savossa ja tulimme hyviksi tutuiksi. Nyt iloissani kuuntelen hänen puhettaan. Nimittäin kuunnelkaa häntä: hän selvästi kannattaa kuntauudistusta, jota hallitus esittää. Kuntauudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus on iso hanke, jossa meidän täytyy onnistua, jotta me pystymme vastaamaan tämän päivän haasteisiin, puhumattakaan sitten tulevaisuuden haasteista. Nyt kysyisin ministeri Virkkuselta, millä tavalla sosiaalija terveydenhuollon asiantuntijat on kytketty tähän kuntapalvelurakenneuudistuksen valmistelutyöhön sillä tavalla, että heidän asiantuntemuksensa tulisi huomioiduksi, koska minulla on vähän nyt sellainen pelko, että sillä puolella tarvittavat uudistustarpeet eivät tule riittävästi esille, jos sosiaali- ja terveysministeriö ja sitä kautta asiantuntijat eivät ole tiukasti mukana tässä valmistelutyössä. 55 Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen: Arvoisa puhemies! Kiitän kaikista näistä näkökohdista ja kommenteista ja kysymyksistä. En ehdi niihin kaikkiin vastaamaan, mutta toivon mukaan ja varmasti keskustelu kunta-asioista edelleen jatkuu seuraavina kuukausina ja vuosina, ja se on hyvin tärkeää, koska tuskin missään maassa kunnilla on yhtä suuri merkitys kansantalouteen ja ihmisten palveluihin kuin Suomessa. Tässä edustaja Pekkarinen vähän kritisoikin sitä, että ihan hölmöä ajatella tällaista kuntamallia ylipäätään, mutta hallitus on tästä eri mieltä. Meidän mielestämme kunta on kaikkein tehokkain ja demokraattisin tapa järjestää ihmisten palvelut. Meidän uudistuksessamme on kyse nimenomaan siitä, että haluamme säilyttää jatkossakin Suomessa kuntapohjaisen järjestelmän. Siinä päätökset tehdään lähellä asukkaita, voidaan ottaa paikalliset olosuhteet huomioon. Mutta nyt on huomioitava se, että meidän kuntarakenteemme ei enää vastaa tämän päivän haasteisiin. Meillä on hyvin pieniä, heikossa, haavoittuvassa asemassa olevia kuntia, joilla on vaikeuksia järjestää palveluitaan. Kaupunkiseuduilla on enenevässä määrin ongelmia maankäytön, asumisen, liikenteen suunnittelun osalta. Tässä keskustalla oli vähän kahdenlaisia mielipiteitä. Siellä edustaja Rantakangas oli sitä mieltä, että unohtakaa maaseutukunnat, toisaalta edustaja Rossi halusi kiirehtiä erityisesti syrjäseutujen asioita. Hallituksen näkökohta tähän on selvä. Meidän mielestämme tarvitaan koko maan laajuista kuntauudistusta, missä käydään kaikki Suomen alueet läpi niiden omista lähtökohdista, ja nimenomaan tavoitteena ovat elinvoimaiset, vahvat peruskunnat. Tätä lähestytään ennen kaikkea kuuden eri näkökohdan kautta, miten vahvoja, elinvoimaisia kuntia ja niiden perustamismahdollisuuksia ja -edellytyksiä arvioidaan. Ennäkin käydään läpi aivan kunnittain väestörakennekehitys, huoltosuhteen muutokset ja ennen kaikkea juuri se, miten palvelutarve seuraavien vuosikymmenten aikana Suomen kunnissa tämän johdosta kehittyy. Toiseksi käydään kuntakohtainen taloustarkastelu tähän liittyen ja yhdistetään näitä kahta tekijää: miten ne vaikuttavat kuntien toimintamahdollisuuksiin. Lisäksi käydään läpi asumisen, yhdyskuntarakenteen kysymykset, kuinka ne ovat kehittyneet ja kehittymässä seuraavien vuosikymmenien aikana; tarkastellaan ihmisten luontaisia työssäkäynti-, asiointialueita, miten ne tänä päivänä muodostuvat. Lisäksi arvioidaan vahvan kunnan toimintaedellytyksiä nimenomaan palveluiden järjestämisen näkökulmasta, muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisen näkökohdista. Ja vielä kuudenneksi arvioidaan erityisolosuhteita, kuten kieliolosuhteita, harvaa asutusta, tämän tyyppisiä kysymyksiä. Näiden kuuden lähestymiskulman avulla pystymme muodostamaan kriteerit sille, minkälainen on riittävän vahva, elinvoimainen kunta tulevaisuudessa, millä mallilla pystymme tulevaisuudessa järjestämään palvelut kaikille ihmisille joka puolella Suomea. On hyvin tärkeää muistaa se, että tämä ei ole pelkästään kuntarakenteiden uudistus. On tärkeää uudistaa samaan aikaan myös palveluprosesseja, uudistaa kunnallisia palveluita, mutta on myös tunnistettava se, että ei se onnistu, elleivät rakenteet ole kunnossa. Meillä täytyy olla riittävän elinvoimaiset, vahvat kunnat, jotka näitä pal-

20 20 Torstaina /1/56 veluita pystyvät kehittämään, näitä palveluprosesseja uudistamaan. Ja aivan kuten edustaja Satonen toi esiin, tällä on merkittävät vaikutukset sinänsä koko kuntatalouteen, että pystymme kokoamaan voimia, mutta kunnallisella toiminnalla on myös isot vaikutukset koko paikallistalouteen. Ja sitähän tällä myös haetaan, että kunnat ovat paitsi oman alueensa palveluiden järjestäjiä myös vahvoja oman alueensa kehittäjiä. Puhemies Eero Heinäluoma: Tämän jälkeen vaihdamme aihetta: ministeri Tuomioja. 56 Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja: Herra puhemies! Hallitusohjelma edustaa jatkuvuutta ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kaikkien edellisten hallitusten linjausten kanssa, ja tämän mukaisesti ei ole tulossa muutoksia esimerkiksi Suomen asemaan sotilasliittoon kuulumattomana maana. Mutta maailma muuttuu ja sen mukana tietysti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tietyt painopisteet. Täytyy olla valmiutta uudistuksiin, kuten puolustushallintouudistuksen osalta jo täällä on käytykin laajaa keskustelua, joka on vähän ennakoinut sitä asiaa, josta ei ole vielä mitään valmiita suunnitelmiakaan olemassa ja joka valmistellaan parlamentaarisella pohjalla. Yhdistyneet kansakunnat säilyy korostetusti Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisenä näyttämönä, ja YK:n toimintakyvyn ja legitimiteetin tukeminen on meille tärkeätä. Se on meille tärkeätä aina, mutta se on erityisen tärkeätä tietysti nyt, kun olemme ensi vuonna myöskin ehdolla YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi. Euroopan unioni ja sen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistaminen kuuluvat hallituksen prioriteetteihin. Myös tällä asialla on kansalaisten laaja tuki. Olemme kuitenkin vähän huolissamme siitä, että Lissabonin sopimuksessa saadut uudet välineet yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tehostamiseen eivät ole kuitenkaan näkyneet käytännössä, ja tämä tietysti ennen kaikkea aina riippuu jäsenvaltioiden sitoutumisesta yhdessä toimimiseen, joka on kaiken tuloksellisuuden edellytys. Meidän tukemme tälle sisältää myöskin tuen Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamiselle, tuen Weimarin kolmion aloitteelle, jota käsitellään parhaillaan neuvostossa. Ehkä korostettuna painopisteenä hallitusohjelmassa on mainittu tehokkaampaan ja oikeudenmukaisempaan globalisaation hyötyjen jakaantumiseen johtavan globalisaatiohallinnan tarve uusien finanssikriisien ennalta ehkäisemiseksi ja kestävän kehityksen kaikkien kolmen ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden vahvistamiseksi. Ihmisoikeudet, oikeusvaltio, ovat kaikessa meidän ulko- ja turvallisuuspolitiikassamme, kuten kehitysyhteistyössä, myös keskeisellä sijalla. Haluamme vahvistaa ja kehittää kokonaisvaltaista kriisinhallintaa, jossa Suomen aloitteellisuudella on ollut esimerkiksi Euroopan unionissa merkitystä. Jo aiemmin aloitettu yhteistyö rauhanvälityksessä jatkuu, ja jo tänä syksynäkin olemme saaneet vahvaa tukea yhdessä Turkin kanssa tekemällemme aloitteelle ja työlle Yhdistyneissä kansakunnissa. Arktinen yhteistyö kuuluu myös painopistealueisiin. Arktisten alueiden merkitys, siellä avautuvat mahdollisuudet, mutta myöskin haasteet ovat koko ajan kasvavat. Tässä budjetissa ja kehyksissä määritellään ne resurssit, joita meillä on käytettävissämme ulkoja turvallisuuspolitiikan toteuttamiseen. Niissä näkyy myös se, millä lailla ulkoministeriökin joutuu osaltaan kantamaan vastuuta yhteisen tasapainon ylläpitämisestä ja myöskin tulemaan toimeen vastaisuudessa niukemmilla voimavaroilla. Se tarkoittaa silloin sitä se on avoimesti todettava että me emme pysty aivan kaikkiin meihin kohdistuviin kasvaviin odotuksiin vastaamaan niin hyvin ja niin tehokkaasti kuin itsekin haluaisimme vaan tässäkin on tehtävä sitten painopisteitä ja valintoja. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ulkoasiainhallinnossa joudutaan lähivuosina edustustoverkkoa jonkin verran harventamaan. Kuinka paljon, riippuu myös siitä, kuinka tehokkaasti voimme käyttää pohjoismaisen yhteistyön mahdollisuuksia hyväksi, mistä olemme hyvin voimakkaasti saaneet poliittista tukea myöskin muilta Pohjoismailta. Kansalaisjärjestöjen tuen lisääminen ei valitettavasti ole mahdollista, vaan paremminkin voimme joutua toimimaan siten, että tämä tuki ei ainakaan supistuisi nykyisestään. Kansalaisjärjestöt ovat meidän ulko- ja turvallisuuspolitiikankin toteuttamisessa tärkeitä yhteistyökumppaneita niin kriisinhallinnassa, kehitysyhteistyössä kuin rauhanvälityksessäkin. Tälle työlle pitää myöskin olla riittävä resursointi.

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

Määrärahan osoittaminen Itämeren suojeluun. Eduskunnalle

Määrärahan osoittaminen Itämeren suojeluun. Eduskunnalle Tarkistettu versio 2.0 TAA 60/2011 vp - Lauri Heikkilä /ps ym. Määrärahan osoittaminen Itämeren suojeluun Eduskunnalle Saukonojan vesiosuuskunta suunnittelee ja toteuttaa paineviemärin Liedossa Saukonojan

Lisätiedot

Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48. Läsnä nimenhuudossa

Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48. Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 10/2003 vp Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko Elo

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa

Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 46/2003 vp Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntien tilinpäätökset 2014 ja talousnäkymät

Etelä-Savon kuntien tilinpäätökset 2014 ja talousnäkymät Etelä-Savon kuntien tilinpäätökset 2014 ja talousnäkymät Kuntaliiton ja maakuntaliiton ajankohtaisseminaari Mikkeli 7.5.2015 Heikki Laukkanen Etelä-Savon kunnallisasiain työryhmän pj., kunnanjohtaja näinkö

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

Edustajat. nimi vaalipiiri puolue sukupuoli

Edustajat. nimi vaalipiiri puolue sukupuoli nimi vaalipiiri puolue sukupuoli Ahde Matti Oulun vaalipiiri sd m Ahonen Esko Vaasan vaalipiiri kesk m Akaan-Penttilä Eero Uudenmaan vaalipiiri kok m Alanko-Kahiluoto Outi Helsingin vaalipiiri vihr n Alatalo

Lisätiedot

54. TIISTAINA 18. LOKAKUUTA 2011

54. TIISTAINA 18. LOKAKUUTA 2011 PTK 54/2011 vp 54. TIISTAINA 18. LOKAKUUTA 2011 kello 14.02 Päiväjärjestys Ilmoituksia Vaaleja 1) Valiokuntien täydennysvaalit... 3 2) Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan täydennysvaali 4 Lähetekeskustelu

Lisätiedot

Kuntavierailunne 1.10.2011 yhteydessä Polvijärven kunta haluaa saattaa tietoonne seuraavat kunnan kannalta tärkeät asiat:

Kuntavierailunne 1.10.2011 yhteydessä Polvijärven kunta haluaa saattaa tietoonne seuraavat kunnan kannalta tärkeät asiat: POLVIJÄRVEN KUNTA 1.10.2011 1/5 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Kuntavierailunne 1.10.2011 yhteydessä Polvijärven kunta haluaa saattaa tietoonne seuraavat kunnan kannalta tärkeät asiat: KUNTA- JA

Lisätiedot

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Valitkaa oheisesta listasta itsellenne viisi mieluisinta ehdokasta Suomen seuraavaksi presidentiksi. Mieluisin ehdokas

Valitkaa oheisesta listasta itsellenne viisi mieluisinta ehdokasta Suomen seuraavaksi presidentiksi. Mieluisin ehdokas TALOUSTUTKIMUS OY 20100121 12:46:14 TYÖ 3687.00 TAULUKKO 1001 np N-LUVUT Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti Tammikuu 2010 nainen mies 18-24 25-34 35-49 50-64 65-79 työn toimi eläke muu vuotta vuotta vuotta vuotta

Lisätiedot

Valittu kansanedustaja, joka oli poissa äänestettäessä lisäydinvoimasta 1.7.2010 Yhteensä 1 kansanedustaja

Valittu kansanedustaja, joka oli poissa äänestettäessä lisäydinvoimasta 1.7.2010 Yhteensä 1 kansanedustaja Valitut kansanedustajat, jotka äänestivät lisäydinvoimaa vastaan 1.7.2010 Yhteensä 37 kansanedustajaa SDP Helsinki Tuomioja Erkki SDP Häme Filatov Tarja SDP Keski-Suomi Huovinen Susanna SDP Kymi Kiljunen

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Reijo Vuorento apulaisjohtaja Peruspalveluohjelmamenettely - Peruspalveluohjelma (PPO) on osa valtiontalouden kehystä - PPO annetaan eduskunnalle

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko

Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 21.4.2016 16:00 sairaus Aalto Touko

Lisätiedot

Päivi Lipponen /sd (6 osittain, 7 12 ) Jari Myllykoski /vas (1 7 ) Sirpa Paatero /sd Arto Pirttilahti /kesk Juha Sipilä /kesk

Päivi Lipponen /sd (6 osittain, 7 12 ) Jari Myllykoski /vas (1 7 ) Sirpa Paatero /sd Arto Pirttilahti /kesk Juha Sipilä /kesk TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 42/2011 vp Torstai 3.11.2011 kello 12.00-13.40 Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (1 8 ) jäs. Lars Erik Gästgivars /r (1 8 ) James Hirvisaari

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

129. PERJANTAINA 12. JOULUKUUTA 2014

129. PERJANTAINA 12. JOULUKUUTA 2014 PTK 129/2014 vp 129. PERJANTAINA 12. JOULUKUUTA 2014 kello 13.14 Päiväjärjestys Ilmoituksia Ainoa käsittely 1) Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Afganistanin tilanteesta, Suomen kokonaistuesta Afganistanille

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat 1 10 12 2012 Mauri Kontu Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat Tänään valtuustomme kokoontuu viimeisen kerran tässä kokoonpanossa, kun

Lisätiedot

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70

Lisätiedot

JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2014 VALTUUSTO 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO

JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2014 VALTUUSTO 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2014 SISÄLLYSLUETTELO 32 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS... 99 33 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA... 100 34 KIINTEISTÖVEROPROSENTIN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE 2015... 101

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Heikki Laukkanen Kunnallistaloustyöryhmän puheenjohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto Mikkeli 13.9.2010 4 Lähde: Verohallinto Etelä-Savon kuntien tilitetyt kunnallisverot

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

Liite 5 Yhteenveto vuoden 2011 eduskuntavaaleja edeltäneestä kyselystä

Liite 5 Yhteenveto vuoden 2011 eduskuntavaaleja edeltäneestä kyselystä Liite 5 Yhteenveto vuoden 2011 eduskuntavaaleja edeltäneestä kyselystä Ehdokkaiden suhtautuminen pakolliseen ruotsin kieleen YLE vaalikone Yhteenvedossa kaikki ne kansanedustajaehdokkaat, jotka tulivat

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

"Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen:

Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen: Kaupunginhallitus 87 11.02.2013 Lappeenrannan kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 740/002/2012 KH 87 Strategia- ja talousyksikön kirje 8.2.2013: "Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Kuntatalous ja -johtaminen murroksessa -aluetilaisuus Kuntalaki -kiertue 27.1.2015 Rovaniemi

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään? Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO Kunnanhallitus 61 21.02.2011 Valtuusto 23 28.03.2011 Kunnanhallitus 167 06.06.2011 Valtuusto 42 20.06.2011 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO KHALL 61 Valmistelija:

Lisätiedot

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634 Sirkka-Liisa

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Budjetin menolinjauksia Vaalikauden sopeutustoimet yht. (veronkiristykset

Lisätiedot

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1292. Laki. autoverolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2007

SISÄLLYS. N:o 1292. Laki. autoverolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2007 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2007 N:o 1292 1298 SISÄLLYS N:o Sivu 1292 Laki autoverolain muuttamisesta... 5051 1293 Laki maatalouden harjoittamisesta luopumisen

Lisätiedot

Kuntarakenteen uudistus

Kuntarakenteen uudistus Kuntarakenteen uudistus Antti Moisio (VATT) GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) Kuntauudistus Esityksen sisältö Metropolialueen hallintomallit Kommentteja taloustutkimuksen näkökulmasta Antti

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

Seutuselvitykset, tilannekatsaus

Seutuselvitykset, tilannekatsaus Seutuselvitykset, tilannekatsaus PKS-neuvottelukunta 24.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintomallien etujen ja haittojen selvitys Seutuhallintoselvityksen työohjelma talvi 2009-2010 Valmistelu

Lisätiedot

Perjantai 5.9.2003 kello 12.00-12.55

Perjantai 5.9.2003 kello 12.00-12.55 VALTIOVARAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 23/2003 vp Perjantai 5.9.2003 kello 12.00-12.55 Läsnä pj. Olavi Ala-Nissilä /kesk vpj. Matti Ahde /sd jäs. Eva Biaudet /r Jyri Häkämies /kok Jari Koskinen /kok Pekka Kuosmanen

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Terveydenhuoltotutkimuksen päivät 2011 Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Oskari Auvinen Kansliapäällikkö, Pirkkalan kunta Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus I. Yleistietoja Pirkkalasta

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON VIIKKO

VALTIONEUVOSTON VIIKKO 17. 24.6.2011/25 Liite Virallisen lehden numeroon 73/27.6.2011 VALTIONEUVOSTON VIIKKO Toimittanut Valtioneuvoston viestintäyksikkö SISÄLLYSLUETTELO TASAVALLAN PRESIDENTTI 27 Muutos valtioneuvostossa.....

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden

Lisätiedot

HE 163/2012 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2012 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 136/2012 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 163/2012 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2012 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 136/2012 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ HE 163/2012 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2012 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 136/2012 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin

Lisätiedot

Veikko Ekman, Haapajärveltä. Satu Pinola, Kärsämäeltä. Jukka Lehtosaari, Pyhäjärveltä. Markus Muuttola, Reisjärveltä

Veikko Ekman, Haapajärveltä. Satu Pinola, Kärsämäeltä. Jukka Lehtosaari, Pyhäjärveltä. Markus Muuttola, Reisjärveltä SEUTUHALLITUKSEN KOKOUS ESITYSLISTA 1/2013 Aika: perjantai 15.2.2013 klo 9.00 10.35 Paikka: Haapajärvi, hallituksen kokoushuone Jäsenet (alleviivatut paikalla) Maija-Liisa Veteläinen Raimo Kaisto Riitta

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

Kuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen. Sitran Kuntatalousseminaari 3.6.2010 Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS

Kuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen. Sitran Kuntatalousseminaari 3.6.2010 Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS Kuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen Sitran Kuntatalousseminaari 3.6.2010 Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS Kuntien taloustilanne, kriisi? - lainakanta kasvoi v. 2001 2010:

Lisätiedot

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä 2 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016 2019 2019 Budjettia tehdään vaikeassa

Lisätiedot

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Hallituksen sopeutustoimet 22.3.2012 Veronkorotuksia toteutetaan 1,5

Lisätiedot

Arttu-kunta Hollola 2007-2012. Arttu-seminaari 30.5.2012 Päivi Rahkonen, Hollolan kunnanjohtaja

Arttu-kunta Hollola 2007-2012. Arttu-seminaari 30.5.2012 Päivi Rahkonen, Hollolan kunnanjohtaja Arttu-kunta Hollola 2007-2012 Arttu-seminaari 30.5.2012 Päivi Rahkonen, Hollolan kunnanjohtaja Keskeistä sotesta Sosiaali- ja terveystoimen uudistaminen 1.1.2007: 1) Peruspalvelukeskus Oiva-liikelaitos

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa 10.11.2011 Markus Lahtinen Teemat Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hoivan rahoitus: Mistä rahat vanhushoivan rahoitukseen tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Kauppalehti kuntatalouden tulkkina. Kyösti Jurvelin Syyskuu 2012

Kauppalehti kuntatalouden tulkkina. Kyösti Jurvelin Syyskuu 2012 Kauppalehti kuntatalouden tulkkina Kyösti Jurvelin Syyskuu 2012 Kunnissa ratkaistaan Suomen julkisen talouden kohtalo Kuntataloudessa pyörivät suuret rahavirrat Kuntakonserneissa on nettovarallisuutta

Lisätiedot

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden

Lisätiedot

PELKOSENNIEMEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Viranomainen Kunnanvaltuusto 11.4.2012 19

PELKOSENNIEMEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Viranomainen Kunnanvaltuusto 11.4.2012 19 Kunnanvaltuusto 11.4.2012 19 Kunnanvaltuusto 9, 10, 11 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kvalt 9 Kutsu valtuuston kokoukseen on työjärjestyksessä mainitussa ajassa ennen kokousta julkaistu kunnantoimiston

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1.

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Näkökulmana kolmas sektori Kuntajohtajapäivät 2011 Seinäjoki 11.8.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Toimintaympäristön muutoksia L E P E S T Legal = lainsäädäntö Economical = talous Political = politiikka Environmental = ympäristö Social = sosiaalinen Technological = teknologia Lainsäädäntö Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Investoinnit edelleen velaksi

Investoinnit edelleen velaksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 40 Heikki Helin Investoinnit edelleen velaksi Suurten kaupunkien talousarviot 2007 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-819-8 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

SISÄLLYS. asetuksen 2 :n muuttamisesta... 2808. N:o 842. Tasavallan presidentin asetus

SISÄLLYS. asetuksen 2 :n muuttamisesta... 2808. N:o 842. Tasavallan presidentin asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2010 Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2010 N:o 842 850 SISÄLLYS N:o Sivu 842 Tasavallan presidentin asetus alusten haitallisten kiinnittymisenestojärjestelmien rajoittamisesta

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot