Riippumaton sosiaaliasiamies. turvaa asiakkaan oikeudet. Jos et ole kiltisti, joudut tarkastuslautakuntaan! sosiaalialan riippumaton ammattilehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Riippumaton sosiaaliasiamies. turvaa asiakkaan oikeudet. Jos et ole kiltisti, joudut tarkastuslautakuntaan! sosiaalialan riippumaton ammattilehti"

Transkriptio

1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti Hyvinvointi ohjelmaan palautetta: Osallisuuden näkökulma toisi tarvittavaa uutta otetta Pitkä sairaalahoito lisää velkaantumisriskiä Ammattilaisen on tunnettava omat pimeät puolensa Sosiaalialan asiantuntijoiden hallitusohjelmatoiveet Jos et ole kiltisti, joudut tarkastuslautakuntaan! Huoltaja Köyhäinhoitolehti Sosiaaliturva 95 vuotta Riippumaton sosiaaliasiamies turvaa asiakkaan oikeudet

2 Sosiaaliturva-lehti Huoltaja-säätiö Huoltaja-säätiö on sosiaalihuollon vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. Isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Vuokko Niiranen Hallitus Aulikki Kananoja, puheenjohtaja Alpo Komminaho, varapuheenjohtaja Päivi Ahonen Heikki Hiilamo Erkki Torppa toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) talouspäällikkö Yrjö Saarinen puh. (09) Julkaisija Huoltaja-säätiö. Sosiaaliturva-lehti on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 95. vuosikerta. Ilmestyy vuonna kertaa, joista kaksi kaksoisnumeroa. Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki puh. (09) faksi (09) päätoimittaja Merja Moilanen puh. (09) toimitussihteeri Erja Saarinen puh. (09) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen piirros Heikki Pälviä Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset Anne-Mari Salminen puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat euroa/vuosi, kestotilaus 51 euroa/vuosi, opiskelijatilaus 28 euroa/vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumerot myytävänä toimituksessa 4,50 euroa/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % Mediakortti osoitteessa Kirjapaino Huoltaja-säätiö Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN pääkirjoitus Tarkastuslautakunta on näköalapaikalla kunnassa Vuokko Niiranen 4 5 ajankohtaiset sosiaali- ja terveyspolitiikan ohjaus, palvelujen ulkoistaminen, perhetyö Löytyykö Paras? uutisia lyhyesti 6 7 laina ja palaute Osallistava kunnallinen sosiaalipolitiikka on vastaus Hyvinvointi ohjelman haasteisiin Ulla Salonen-Soulié Pienten lasten hoitojärjestelmää käsiteltävä kokonaisuutena Varpu-Leena Aalto 8 14 KÄRKITEEMA Riippumaton sosiaaliasiamies turvaa asiakkaan oikeudet Merja Moilanen Toimeentulotuki yleisin syy yhteydenottoon Merja Moilanen Jos et ole kiltti, joudut tarkastuslautakuntaan Timo Keski-Petäjä seuraavassa numerossa 3/ näkökulma Kolumni Teija Nuutinen Jos minulta kysytään Merle Hani Mutkia arvioinnin matkassa Pekka Saarnio Sosiaaliturva keskustelee verkosta poimittua politiikka Mitä seuraavaan hallitusohjelmaan? Erja Saarinen toimeentuloturva Toisenlainen nuoruus psykiatrisella osastolla Pitkä sairaalahoito lisää velkaantumisriskiä Marjaana Tirkkonen 20 etiikka Auttamisen ammattilaisen on tunnettava pimeät puolensa Jaakko Tiihonen 21 luottamushenkilö vastaa Satu Seppäläinen, Kontiolahden kunnanvaltuutettu ja perusturvalautakunnan puheenjohtaja juristin nurkkaus Perheen erityismenoihin voidaan myöntää toimeentulotukea vain erityisestä syystä Tapio Räty kirjat, tutkimukset oma ura 2/07 Kärkiteemana Kunnallisen sosiaalipolitiikan innovaatiot 2 Sosiaaliturva 2/07

3 Pääkirjoitus 5. helmikuuta 2007 KANNESSA Toimitaanko kunnan sosiaalihuollossa tavoitteiden mukaisesti ja saavatko asiakkaat sellaisia palveluja, joihin heillä on oikeus? Sosiaaliasiamiehet ja tarkastuslautakunnat arvioivat näitä kysymyksiä. sivut 8 13 piirros: Heikki Pälviä Tarkastuslautakunta on näköalapaikalla kunnassa Mikä ihmeen tarkastuslautakunta? Kuntien tarkastuslautakunnat syntyivät vuoden 1995 kuntalain uudistuksessa. Ensimmäiset lautakunnat aloittivat toimintansa vuoden 1997 alussa, edellisen vuoden kunnallisvaalien jälkeen. Tarkastuslautakunta on kunnan lakisääteinen lautakunta. Se tarkastaa kunnan toiminnan ja talouden sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Arviointia varten lautakunta tarvitsee kunnan eri toimialoilta selkeää tietoa toiminnan tuloksellisuudesta. Erityinen haaste tarkastuslautakunnille ovat kuntien rakenteiden ja palvelujen tuottamistapojen uudistukset ja se, miten demokratia ja avoimuuden periaatteet toteutuvat niissä. Tavoitteiden saavuttamisen arviointi asettaa tarkastuslautakunnan vaativan tehtävän eteen. Sen on kyettävä arvioimaan, piileekö mahdollinen tavoitteiden saavuttamisen heikkous ehkä tuloksellisuuden osoittamisessa, kuten arviointitavassa tai mittareissa, vai kenties siinä, että jotkut tuloksellisuuden edellytykset puuttuvat kokonaan tai osittain. Esimerkiksi vuonna 2005 kuntien tarkastuslautakunnat olivat kiinnittäneet arviointikertomuksissa huomiota kuntien hyvinvointipalveluiden henkilöstövajeisiin, henkilöstön rekrytoinnin ongelmiin ja palveluiden prosessiongelmiin. Joskus valtuustot asettavat tavoitteita, joita ei edes voida saavuttaa kunnan omalla toiminnalla. Tarkastuslautakunta on näköalapaikka kunnan toiminnan ja talouden kokonaisuuteen ja edellyttää kokonaisvaltaista tarkastelua. Poliittisten kannusten hankintapaikka se ei ole. Valitessaan tarkastuslautakunnan jäseniä valtuusto osoittaa samalla oman arvostuksensa tarkastuslautakuntaa kohtaan. Oletan, että tarkastuslautakuntien painoarvo kasvaa tämän valtuustokauden aikana. Tarkastuslautakunnan nimi olisikin syytä muuttaa tehtävien sisältöä ja luonnetta paremmin kuvaavaksi arviointilautakunnaksi. Tarkastuslautakuntien jäsenet pitävät itseään ehdottomasti kuntalaisten edustajina. Arviointikertomusten käsittely on valtuuston kokouksissa julkista, mutta aktiivisesti niistä ei tiedoteta. Kertomukset ovat kuntalaisten luettavissa, mikäli valtuuston esityslistan liitteet laitetaan kunnan kotisivuille ja mikäli kuntalaiset osaavat niitä sieltä etsiä. Tiedotussuunnitelmia arviointikertomuksille laaditaan harvoin. Näkyvyyttä kuitenkin tavoitellaan, kuten eräs haastattelemani tarkastuslautakunnan jäsen totesi: Päädyimme siihen, että laitamme tarkastuslautakunnan pöytäkirjat kunnan internet-sivuille. Kyllä me haluamme näkyvillä olla. Vuokko Niiranen on sosiaalihallinnon ja -johtamisen professori Kuopion yliopiston terveyshallinnon ja -talouden laitoksella sekä Huoltaja-säätiön isännistön varapuheenjohtaja. Tarkastuslautakunnat ovat kiinnittäneet huomiota kuntien hyvinvointipalveluiden henkilöstövajeisiin. Asiantuntemus ei katoa, kun ihminen siirtyy eläkkeelle Mikko Mäntysaari aloittaa kolumnistina Juristin nurkkaus Milloin toimeentulotukea pitää myöntää terveydenhuoltomenoihin? Sosiaaliturva 3/07 postitetaan lukijoille 22. helmikuuta Siihen aiottujen työpaikkaja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille Sosiaaliturva 2/07 3

4 ajankohtaiset SOSIAALI- JA TERVEYS- POLITIIKAN OHJAUS Meidän on kyettävä ratkaisemaan, miten ministeriö ohjaa sosiaalija terveyspolitiikkaa eduskunnan ja hallituksen tahdon mukaisesti, toteaa sosiaali- ja terveysministeriön uusi kansliapäällikkö Kari Välimäki viisivuotiskautensa haasteista. Vuoden alussa kansliapäällikkönä aloittanut Kari Välimäki on tullut sosiaali- ja terveysministeriön palvelukseen vuonna Uuden kansliapäällikön kaudella ollaan uudistamassa kunta- ja palvelurakenteet ja niihin liittyvä erityislainsäädäntö. Myös väestön ikärakenteen muutos vaatii paljon työtä. Toimintamalleja on kyettävä muuttamaan niin, että sosiaali- ja terveyssektori näyttäytyy houkuttelevana työpaikkana. Sen on saatava se arvostus, mikä sille kuuluu, Välimäki listaa ministeriön tavoitteita. Ministeriön toimintaa ohjaavat sosiaali- ja terveysministeriön strategiassa määritellyt linjaukset. Niiden tavoitteena on edistää kansalaisten terveyttä ja toimintakykyä, lisätä työelämän vetovoimaa, vähentää köyhyyttä ja syrjäytymistä sekä varmistaa toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva. Välimäki korostaa, että linjausten toteuttamisessa sosiaaliset ja taloudelliset tekijät on sovitettava yhteen tasapainoisesti. kuva: STM/Lehtikuva PALVELUJEN ULKOISTAMINEN Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan vain alle puolet väestöstä uskoo ulkoistamisen tuovan palveluihin tehokkuutta ja säästöjä. Tutkimuksessa selvitettiin kansalaisten ja kunnanjohtajien mielipiteitä muun muassa palveluiden riittävyydestä ja ulkoistamisesta sekä yhteiskunnallisten ongelmien vakavuudesta. Kansalaisista 66 prosenttia arvioi, että mikäli kunnalliset palvelut ulkoistettaisiin yksityisten yritysten hoidettaviksi, kuntalaisten eriarvoisuus ja turvattomuus lisääntyisi. Kunnanjohtajista 34 prosenttia oli samaa mieltä, mutta enemmistö torjui väitteen. Kansalaisista 50 prosenttia oli yhtä mieltä väitteestä Sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoistuminen on omassa kotikunnassani mennyt liian pitkälle. Väitteen kiisti 43 prosenttia. Kunnanjohtajat tyrmäävät väitteen eriarvoistumisesta. Yksi kymmenestä yhtyy näkemykseen ja loput yhdeksän irtisanoutuvat siitä. Kansalaisilta kysyttiin myös kuntien ongelmista. Heille esitettiin 18 ongelmaa, joista heidän tuli nimetä kolme suurinta. Selvästi useimmin tunnistetuksi ongelmaksi nousi vanhustenhuolto, jonka puutteet ja heikon tason nimesi ongelmaksi 30 prosenttia kansalaisista. Seuraavana on keskenään tasavahva ongelmajoukko: vuokra-asuntojen heikko saatavuus, alkoholijuomien julkinen käyttö, rikollisuuden määrä, varkaudet ja ryöstöt, kunnan taloudellisen tilan kehitys ja taloudelliset vaikeudet, sosiaaliset ongelmat ja häiriökäyttäytyminen sekä yhteishengen puute ja välinpitämättömyys toisista. Kuntalaisten ykkösongelmaksi nimeämä vanhustenhuolto huoletti vain 20 prosenttia kunnanjohtajista. Heidän ykkösmurheensa ovat kunnan talouden kehitys ja talousvaikeudet sekä asukkaiden poismuutto ja väestön väheneminen. Tutkimus verkossa: > Kansalaismielipide ja kunnat Ilmapuntari UUTISIA LYHYESTI Tamperelaisten käsityksiä ikäihmisten asemasta ja eettisten periaatteiden toteutumisesta vanhustyössä selvitetään verkkokyselyllä. Lisäksi erikseen pyydetään vastauksia kaupungin päättäjiltä ja vanhusten palvelujen työntekijäryhmiltä. Ikäihmisten palvelujen eettistä toimintaa edistää kaupungissa gerontologisen sosiaalityön kehittämishanke. Se hyödyntää kyselyn tuloksia, kun kaupungissa laaditaan tamperelaisen vanhustyön eettisiä ohjeita. > Projektit > Sosiaali- ja terveystoimen projektit > Gerontologinen sosiaalityö Toimeentulotukiasiakkaiden oikeuksia on ryhtynyt ajamaan Köyhän tuki ry. Edunvalvonnan lisäksi yhdistys aikoo organisoida vertaistukea ja auttaa vähävaraisia toimeentulotukihakemusten jättämisessä. Yhdistyksen puheenjohtaja Marko Hento toivoo kaikkia kynnelle kykeneviä mukaan toimeentulotukiasiakkaiden etuja ajamaan. Puheenjohtajan tavoittaa sähköpostitse: Opetusministeri on asettanut selvitysryhmän laatimaan ehdotuksia siitä, miten sosiaalialan koulutus ja tutkimus järjestetään ja mitoitetaan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Selvitysryhmän puheenjohtajana toimii Aulikki Kananoja. Lisäksi siihen on nimetty professori Veli- Matti Ritakallio Turun yliopistosta ja rehtori Jorma Niemelä Diakonia-ammattikorkeakoulusta. Selvitysryhmän sihteereinä toimivat ammattikorkeakoulujen sosiaalialan verkoston puheenjohtaja, kehityspäällikkö Arto Rautajoki Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta ja yliopistojen sosiaalityön verkoston puheenjohtaja, professori Tarja Pösö Tampereen yliopistosta. Selvitystyön tulee valmistua mennessä. Kelan toimistosta saa asiakastulkkausta, jos asiakkaan ja Kelan asiakaspalvelijan välille ei löydy yhteistä kieltä. Vieraskielisten lisäksi tulkin palveluita voivat saada esimerkiksi viittomakieliset ja puhevammaiset. Tulkki tilataan Kelan toimiston kautta ja tulkkauskustannuksista huolehtii Kela. Toimeentulotukilaskuri auttaa arvioimaan, onko henkilöllä mahdollisesti oikeutta saada toimeentulotukea. Uusi palvelu löytyy Tampereen kaupungin verkkosivuilta. > Sosiaali- ja perhepalvelut > Toimeentulotuki 4 Sosiaaliturva 2/07

5 PERHETYÖ Kriminaalihuollon tukisäätiö Krits on tuottanut vankien perheiden kanssa työskenteleville oppaan Kun perhe lusii. Kritsin vuosina toteuttama Perheiden tuki -projekti teki perhetyötä kymmenen perheen kanssa. Perhetyö oli paljolti verkostotyötä ja palveluohjausta. Se oli kuin puuttuva palikka vankilan sosiaalityön ja siviilisosiaalityön välissä, kertovat projektin perhetyöntekijät Tarja Sassi ja Petra Huhtimo. He ovat koonneet projektissa saamansa kokemukset ja karttuneet tiedot oppaaseen. Se on tarkoitettu vankien kanssa työskenteleville sosiaalialan työntekijöille sekä vankien omaisille. Perhetyötä koskevien asioiden lisäksi oppaaseen on koottu käytännön tietoa vangin elämään liittyvistä asioista esitutkinnasta vapautumiseen saakka. Ne ovat tarpeen, koska siviilisosiaalityöntekijöillä ei yleensä ole tietoa vankiloiden käytännöistä. Sitä kuitenkin tarvitaan yhteistyön sujumiseksi. Oppaassa on malli kuntien ja vankeinhoidon väliseen yhteistyöhön. Kritsin työ vankiperheiden kanssa jatkuu: Raha-automaattiyhdistys on myöntänyt rahoitusta ehkäisevään ja kuntouttavaan vankiperheiden koulutus- ja vertaisryhmätoimintahankkeeseen vuosiksi Ehjä Perhe -hankkeessa rakennetaan kuntoutusmalli sekä vankilassa olevalle vangille että hänen vapaudessa olevalle perheelleen. Kun perhe lusii -opas verkossa: kuva: Erja Saarinen Lea Suoninen-Erhiö Löytyykö Paras? Palstalla seurataan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen etenemistä eri puolilla Suomea. Erkki Torppa Hämeenlinnan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja Hämeenlinnan seudulla on pyritty vahvaan peruskuntaan kuntaliitosten avulla. Miten tässä on edistytty? Seutukunnan kahdeksasta kunnasta viisi on hyväksynyt alustavan uuden kunnan perustamissopimuksen. Uuden kunnan perustamisen valmistelu jatkuu lokakuun loppuun saakka. Sen jälkeen marras joulukuussa kuntien valtuustot tekevät lopullisen päätöksen uuden kunnan perustamisesta alkaen. Lähtökohtana on vahva peruskunta, joka pystyy huolehtimaan asukkaittensa hyvinvoinnista laadukkaasti ja tehokkaasti. Tämän ohessa tehdään kaupunkiseutusuunnitelmaa, joka puitelain mukaisesti pitää sisällään myös uuden kunnan ulkopuolelle jäävät kolme kuntaa. Miten sosiaalihuollon palvelut järjestetään? Nykyisessä ajattelussa uusi kunta vastaa keskeisistä sosiaalipalveluista oman kunnan asukkaille ja tietyistä erityispalveluista myös koko seutukunnan asukkaille. Laajaa väestöpohjaa edellyttävien sosiaalipalveluiden järjestämiseksi näemme sairaanhoitopiirin väestöpohjan liian pieneksi. Siksi haemme ylimaakunnallisia ratkaisuja esimerkiksi kehitysvammapalveluihin, päihdehuollon laitoskuntoutukseen sekä lastensuojelun sijaishuoltoon. Haluamme edelleen tukeutua myös järjestöjen palveluihin etenkin pienten erityisryhmien tarpeissa. Järjestöjen kanssa toivomme löytävämme pelkkien palvelutuotteiden ostamisen sijasta uudenlaista, yhteiseen hyvinvointivastuuseen perustuvaa kumppanuutta. Miten kunta- ja palvelurakenteita koskeva puitelaki vaikuttaa Hämeenlinnan seudulla? Meillä kuntarakenteen uudistaminen oli aloitettu jo paljon ennen puitelakia, mutta kyllä valtakunnallinen uudistus tukee paikallista muutosprosessia. Tosin sosiaalialan näkökulmasta puitelain soveltamiseen liittyy paljon riskejä. Jos peruskunta ei ole tarpeeksi vahva, palvelut pitäisi järjestää terveydenhuoltovetoisissa piireissä. Tämä osoittaa, kuinka huonosti lainvalmistelussa on ymmärretty sosiaalipolitiikan näkökulmia. Hämeenlinnalaisena olen iloinen siitä, että voimme paikallisesti edetä vahvan peruskunnan nimissä. Entä lakiin sisältyvä velvoite laatia toimeenpanosuunnitelma palveluiden järjestämisestä? Tämä velvoite ei tuo meille mitään varsinaista uutta, sillä olemme tehneet seudullista yhteistyötä niin pitkään, että palvelurakenteen kuviot on käyty läpi moneen kertaan. Meillä merkittävämpi asia onkin uuden kunnan perustamisen valmistelutyö. Koko seutua ajatellen kannan huolta siitä, miten uuden kunnan perustamisen ulkopuolelle jääneet kunnat toteuttavat puitelain edellyttämän asukkaan väestöpohjan perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen tehtävien hoitamisessa. Miltä sosiaalihuollon tulevaisuus näyttää muuttuvissa palvelurakenteissa? Tähän liittyy monia huolia. Terveydenhuoltovetoisissa piireissä uhkana on sosiaalialan medikalisointi. Vaikuttaa myös siltä, että jotkut tahot pyrkivät tässä muutostilanteessa siirtämään päivähoitoa opetustoimeen, jolloin tämä sosiaalipalvelu pedagogisoidaan. Kun ajan hengen mukaan Paras-hankkeeseen on liitetty vielä tilaaja- tuottajamallien käyttöönottoa, yhtenä uhkana on palvelutehdasmaisen toiminnan ylikorostuminen, ja sen seurauksena toimintojen kaupallistaminen ja juridisointi. Nyt tarvitaan kunnissa ja alueilla vahvaa sosiaalipoliittista vaikuttamista. On pyrittävä paikkaamaan niitä kuoppia, joita epäonnistunut valtakunnallinen sosiaalipolitiikka on tuottanut. Sosiaaliturva 2/07 5

6 laina ja palaute HYVINVOINTIPOLITIIKKA Hyvinvointipolitiikan linjana on yhteisvastuun yhteiskunta, todetaan peruspalveluministeri Liisa Hyssälälle 22. joulukuuta luovutetussa Hyvinvointi ohjelmassa. Osana valtioneuvoston asettamaa sosiaalialan kehittämishanketta laadittu ohjelma määrittelee sosiaalialan pitkän aikavälin tavoitteita. Hyvinvointi ohjelma, sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvointi ohjelma haluaa edistää sellaista ajattelua, että kaikilla toimijoilla on mahdollisuus työskennellä hyvinvoinnin kehittymisen hyväksi sekä pyrkiä huonojen olojen ja syrjäytymisen estämiseen. Julkinen valta haluaa toimia hyvinvoinnin hyväksi kumppanuusperiaatteella ennemmin kuin yksin. Yhteisvastuun yhteiskunnassa eri toimijat tuovat panoksensa sellaisiin asioihin, joihin niillä on mahdollisuus vaikuttaa. kuva: Lea Suoninen-Erhiö Ulla Salonen-Soulié, Huoltaja-säätiön toiminnanjohtaja, Kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntijaryhmän sihteeri Osallisuuden näkökulma toisi tarvittavaa uutta otetta. Osallistava kunnallinen sosiaalipolitiikka on vastaus Hyvinvointi ohjelman haasteisiin Kunta- ja palvelurakenteiden muutos on lisännyt huolta sosiaalisesta. Jos sosiaalihuolto pirstaloituu irrallisiksi palasiksi eri hallintokuntiin, katoaako sosiaalinen kokonaisnäkemys? Entistä tärkeämpää on nähdä sosiaalihuollon ja kunnallisen sosiaalipolitiikan merkitys kaikkien ihmisten osallisuuden vahvistajana. Perinteistä palvelunäkökulmaa tulee avartaa ja keskustella perusteellisesti hyvinvointipolitiikan arvopohjasta, tavoitteista ja toteuttamisesta. Hyvinvointi ohjelma on odotettu linjaus suomalaiseen sosiaalipolitiikkaan. Perustuslakiin kirjattu julkisen vallan vastuu kansalaisista on tulkittavissa ohjelman arvolähtökohdaksi. Kuitenkin ohjelman vahva yhteisvastuun yhteiskunta -tavoite jättää paljon tulkinnan varaa. Samalla jää monta isoa kysymystä käsittelemättä, näistä keskeisimpänä se, miten tavoitteet toteutetaan kunnissa. Ohjelman yhteisvastuun yhteiskunnassa ei rajata vastuita yksilön, perheiden, yhteisöjen, yritysten eikä julkisen sektorin välillä, vaan siinä korostuu eri painotuksin hyvähenkinen ja tasavertainen kumppanuus. Valtion ja kuntien välistä usein jännitteistä suhdetta ei ohjelmassa ollenkaan avata. Keskeiseksi haasteeksi ohjelmassa nostetaan yhteisten tavoitteiden muodostaminen ja yhteinen toiminta näiden tavoitteiden hyväksi. Hyvä näin, mutta miten sovittaa yhteen kansalliset tavoitteet ja painotukset ja toisaalta paikallisista ja seudullisista tarpeista ja oloista nousevat tavoitteet ja paintoukset? Tavoitteiden asetteluun olisi myös luotava tasavertainen vuoropuhelu kunnallisen ja valtiollisen sosiaalipolitiikan toimijoiden välille. Miten ohjelmassa korostettuja yhteisiä tavoitteita, yhteistä vastuuta ja yhteistyötä sitten parhaiten toteutetaan? Mielestäni vastaus löytyy kunnista. Kunta on asukkaidensa yhteisö. Sillä on laaja vastuu asukkaidensa hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluiden järjestämisestä. Paikallistason päätöksentekojärjestelmä on demokraattinen. Lisäksi kunnilla on velvollisuus edistää kuntalaisten osallisuutta ja toteuttaa valtion viitoittamaa hyvinvointipolitiikkaa. Yksilön ja yhteiskunnan välisiä vastuita ei pidä käsitellä ikään kuin vaihtoehtoina. Kun koko ohjelman teema on yhteisvastuu, tarvittavaa uutta otetta voisi tuoda osallisuuden näkökulma. Osallistavassa sosiaalipolitiikassa tavoitteena ei voi olla se, että vain toinen vastaa, vaan se, että molemmat ovat osallisia. Kunnassa joudutaan punnitsemaan eri asukas- ja asiakasryhmien tarpeet, mutta kunnassa voidaan myös ottaa kuntalaisten ja yhteisöjen voimavarat aktiivisesti mukaan erilaisiin kumppanuuksiin. Näin kunnallinen sosiaalipolitiikka voi toimia osallistavana, kokoavana ja jakavana niin lähiyhteisössä ja eri ryhmien kesken kuin yksilötasollakin. Sosiaalipolitiikassa on aina tarpeiden ja voimavarojen välinen epäsuhta, ja aina myös joudutaan tekemään priorisointeja. Ohjelma kuitenkin henkii voimakkaasti lisääntyvien oikeuksien suuntaan etenkin vanhushuollossa. Silloin kunnassa kokonaisvastuun kantavat päätöksentekijät joutuvat tekemään likaisen työn: jättämään muut ihmisryhmät tai toimintalohkot vähemmälle. Kuntatoimijoiden on päätöksiä tehdessään otettava huomioon kokonaisuus kaikkien kuntalaisten kannalta. On suuri paikallisen, ammatillisen ja poliittisen johtamisen haaste pystyä arvioimaan eri päätösten sosiaaliset vaikutukset pitkällä aikavälillä. Nyt jos koskaan tarvitaan pitkäjänteistä, kunnalliseen demokratiaan perustuvaa aktiivista ja osallistavaa kunnallista sosiaalipolitiikkaa. Tuntiessaan ihmisten arjen ja arjen asettamat vaatimukset kunnallinen sosiaalipolitiikka vastaa paikallisiin tarpeisiin ja osaa ottaa paikalliset voimavarat käyttöön. Vahva kunta kunnallisen sosiaalipolitiikan perustana vahvistaa myös ehkäisevää työtä ja rakenteellista näkökulmaa nekin ohjelman tavoitteita. 6 Sosiaaliturva 2/07

7 LAINATTUA, SAKSITTUA kuva: Merja Moilanen PÄIVÄHOITO Kaksi kolmasosaa pääkaupunkiseudun suurten päiväkotien johtajista haluaisi rajoittaa vanhempien oikeutta saada kokopäiväinen hoitopaikka alle kouluikäiselle lapselle, ilmenee Helsingin Sanomien vuodenvaihteessa tekemästä mielipidekyselystä. Helsingin Sanomat Rajoittamista kannattavien mielestä oikeuden hoitoon pitäisi perustua enemmän lapsen tarpeeseen kuin vanhempien oikeuteen. - - Monen päiväkodinjohtajan mielestä rajoituksissa pitäisi kuitenkin ottaa huomioon sosiaaliset ja lastensuojelulliset perusteet. Muutosta kaipaamattomat päiväkodinjohtajat toivovat, että jokaisella lapsella säilyisi tasavertainen oikeus varhaiskasvatukseen. Rajojen vedon ei uskota voivan olla oikeudenmukainen kaikille. Varpu-Leena Aalto, Vantaan sosiaalija terveyslautakunnan jäsen, eläkkeellä oleva sosiaali- ja terveysjohtaja On kokonaisuudistuksen aika. Pienten lasten hoitojärjestelmää käsiteltävä kokonaisuutena Lasten päivähoitolakiin sisältyvä niin sanottu subjektiivinen oikeus päivähoitopaikkaan nousee aika ajoin otsikoihin ja kuntien taloudesta käytävään keskusteluun. Subjektiivista oikeutta pidetään liian laajana. Epäselväksi on kuitenkin jäänyt se, halutaanko siirtyä takaisin tarveharkintaiseen valintajärjestelmään vai evätä oikeus vain joiltakin lapsilta tai lapsiryhmiltä. Kun ns. subjektiivinen oikeus ulotettiin koskemaan kaikkia alle kouluikäisiä lapsia, vauhdittui samalla keskustelu päivähoitoasioiden hallinnollisesta paikasta kunnassa. Siirtoa opetus- tai sivistystoimeen on perusteltu myös sillä, ettei päivähoitopaikan saanti edellytä enää tarveharkintaa. Lasten päivähoito on osa pienten lasten hoitojärjestelmää, jota on kehitetty pala palalta. Tarkoituksena on ollut lisätä lasten vanhempien mahdollisuuksia valita erilaisten vaihtoehtojen välillä. Lasten kotihoidon- ja yksityisen hoidon tuki ovat osa tätä kokonaisuutta. Lakisääteisten tukien lisäksi monet kunnat ovat maksaneet erilaisilla perusteilla kunnallisia lisiä kotona tai yksityisessä hoidossa olevista lapsista. Voimassa oleva laki ei siten ole yksistään taannut perheille riittävää valinnan mahdollisuutta. Niin sanottua subjektiivista oikeutta ei voida käsitellä ilman, että käsitellään koko pienten lasten hoitojärjestelmää ja muita lasten ja perheiden palveluita sekä varhaiskasvatusta. Lasten ja perheiden elin- ja toimintaympäristöt ovat muuttuneet. Nykyiset säännökset eivät enää vastaa ajan haasteisiin. On kokonaistarkastelun ja -uudistuksen aika. Ymmärrän päivähoitohenkilöstön kannanottoja niin sanotun subjektiivisen oikeuden tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta. Päivähoidossa on suuria ryhmiä, kiirettä ja sijaispulaa. Päivähoidon enimmäisryhmäkokoa koskevaa säännöstä muutettiin, mutta asetus jättää edelleen sijaa tulkinnoille. Voitaisiinko tarveharkintaa käyttää silloin, kun lapsen vanhemmat ovat kotona? Tämä kysymys on esitetty usein taloudellisiin syihin vedoten. Kuntien talous tuskin näiden lasten palveluista nipistämällä kohenisi niin paljon, että kannattaisi luopua vanhempien valinnan mahdollisuuksista ja lasten oikeuksista. Sen sijaan kannattaa kehittää erilaisia toimintamalleja unohtamatta leikin ja toiminnan ohjausta. Aloittaessani pari vuotta sitten luottamushenkilönä yllätyin, mihin kerhot, avoimet päiväkodit ja leikkipuistot olivat kadonneet. Tarjolla oli vain koko- tai osapäivähoitoa niillekin lapsille, joiden vanhemmista ainakin toinen oli kotona. Muistini mukaan vaihtoehtoja oli kotikaupungissanikin, kun hoidin sosiaali- ja terveysministeriössä 1980-luvun loppupuolella lasten päivähoitoasioita. Jos kerhoja ja muuta leikin ja toiminnan ohjausta on saatavilla, lasten vanhemmat valitsevat myös näitä vaihtoehtoja. Varhaiskasvatusta ja koko hoitojärjestelmää on arvioitava kokonaisvaltaisesti ja tasapuolisesti. Lasten päivähoito on osa tätä kokonaisuutta. Uudistusten on perustuttava perheitä ja lasten kasvua ja kehitystä tukevaan tutkimustietoon sekä luotettaviin taloudellisiin selvityksiin. Professori Pertti Koistinen, Aikalainen 1/2007 Viime vuosikymmenten aikana yhteiskuntapolitiikkaa ovat ohjanneet individualismin, yksilöiden, ryhmien ja yhteiskuntien keskinäisen kilpailun ideat ja taloudellinen argumentaatio on dominoinut myös sosiaalista ja hyvinvointipoliittista ajattelua. Tässä ajattelutavan muutoksessa taloudellisella, poliittisella ja byrokraattisella eliitillä on ollut merkittävä sija ja sen opportunismi on korostunut. Marjut Lindberg, Helsingin Sanomat Nykyinen laki on täynnä kauniita toiveita ihmisarvoisesta vanhuudesta, mutta juuri mitään velvoitteita järjestää hoitoa siinä ei ole. 80 vuotta täyttäneiden vanhusten oikeus saada hoivan tarpeensa arvioiduksi on hyvä esimerkki laista, josta puuttuu sisältö. Stakesin kehittämispäällikkö Sirpa Taskinen, Talentia 8/06 Lastensuojelutyössä pitää olla aikaa hengähtää ja ajatella. Kovassa työpaineessa työtä tehdään kuin liukuhihnalla aina uuden ongelman parissa. Työntekijöillä ei ole tilaa eikä aikaa pysähtyä miettimään, mitä perheen kanssa oikeasti pitää tehdä. Kulttuurivähemmistökoordinaattori Kaija Kaitavuori, Hiidenkivi 6/2006 Joskus monikulttuurisuushankkeet voivat mennä pahasti metsään, jos niissä aletaan juhlia erilaisuutta ja korostaa jakoa meihin ja heihin. Tällaisia ovat esimerkiksi etnoeksotiikkaa tihkuvat tapahtumat, jotka pitävät yllä uskoa erilaisuuteen. Ne pönkittävät rasismia ja eriarvoisuutta. Sosiaaliturva 2/07 7

8 kärkiteema Merja Moilanen Riippumaton sosiaaliasiamies turvaa asiakkaan oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä ja apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkka ovat molemmat kiinnittäneet huomiota sosiaaliasiamiesten riippumattomuuteen: vain riippumattomat, päätoimiset ja kelpoisuudet täyttävät sosiaaliasiamiehet voivat turvata asiakkaiden oikeudet. Tätä nykyä enemmistö sosiaaliasiamiehistä on sivutoimisia.. Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaaliasiamiestoiminnan kehittämistarpeita selvitellyt työryhmä sai työnsä valmiiksi vuoden vaihteessa. Sosiaaliasiamiesten riippumattomuus ja asiamiestoiminnan organisointi olivat erityisesti työryhmän selvittelyn kohteena, kertoo työryhmän sihteeri Satu Loippo. Hän toimii sosiaaliasiamiehenä Pikassos Oy:ssä. Sosiaaliasiamiesten riippumattomuuteen kiinnitti huomiota myös apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkka joulukuussa 2006 antamassaan päätöksessä. Sen mukaan on välttämätöntä vahvistaa sosiaaliasiamiehen aseman riippumattomuutta lainsäädännöllä. Päätöksen taustalla olivat yleiset havainnot ja Porin sosiaaliasiamiehestä tehty kantelu. Porin sosiaaliasiamiehenä toimi sosiaalitoimen talouspäällikkö ja sosiaalilautakunnan sihteeri. Porissa sosiaaliasiamiestoiminta on nyt järjestetty toisin, eikä päätöksessä puututa siihen enemmälti. Työryhmä on samaa mieltä kuin apulaisoikeuskansleri: sosiaaliasiamiestä ei tulisi sijoittaa sosiaalihuoltoon. Se vaarantaa riippumattomuuden eikä herätä asiakkaissa luottamusta. Kunnan on pidettävä huolta siitä, että sosiaaliasiamies sijoitetaan sellaiseen organisaatioon, että hän voi sanoa sanottavansa eivätkä hänen muut toimensa vaaranna hänen riippumattomuuttaan. Yksi mahdollisuus on, että sosiaaliasiamiehet saisivat luottamushenkilön kaltaisen aseman. Sosiaaliasiamiehiä löytyi 134 Työryhmä selvitti sosiaaliasiamiesten asemaa ja sijoittumista kyselyllä. Se lähetettiin kaikille sosiaaliasiamiehille. Heitä löytyi 134. Heidän osoitteidensa ja sijaintinsa selville saaminen oli suunnaton työ. Joissakin kunnissa ei edes kunnan vaihteessa tiedetty, kuka on kunnan sosiaali- 6Sosiaalihuollon asiakkaiden kuuden Koon toivomuslista Kohtaaminen Kuunteleminen Kiireettömyys Kunnioitus Kokonaisvaltainen tilannearvio kulkeminen Kanssa- Asiakkaat haluavat Asiakkaat haluavat Luottamuksen Jokaisella ihmisellä on ihmisarvo. Asiakkaan on saa- Kannustamiseen kohdata sosiaalihuollon ammattikutusta ja tulla akkaan ja työnte- Jokaisella on oiketava sellaista apua, kuuluu sekä aitoa vuorovai- syntyminen asilaisen, ihmisen. He kuulluiksi. kijän välillä vaatii us hyvään palveluun ja kohteluun selviytyy elämäs- henkinen tuki. että hän todella taloudellinen että eivät halua asioida aikaa. Luottamus pelkästään kirjeiden välityksellä. on sosiaalityön asiakas saa apua tärkein perusta. vain laskennalli- osapuolten välillä ilman syrjintää. sään. Ei riitä, että seen, teoreettiseen 8 Sosiaaliturva 2/07 selviytymiseen.

9 kuva: Merja Moilanen Sosiaaliasiamiesten riippumattomuus ja asiamiestoiminnan organisointi olivat erityisesti työryhmän selvittelyn kohteena. Työryhmän sihteeri Satu Loippo Sosiaaliasiamies, Pikassos Oy asiamies ja missä hän sijaitsee, Loippo kertoo. Osa sosiaaliasiamiehistä ei itse tiennyt olevansa kunnan sosiaaliasiamies. Sattui myös, että kun sosiaaliasiamies tavoitettiin, selvisi, että hän oli juuri jättänyt tehtävät eikä uutta ollut nimetty. Kyselyyn vastanneista sosiaaliasiamiehistä neljäsosa kertoi, että heidät oli määrätty hoitamaan sosiaaliasiamiehen tehtäviä oman toimensa ohella. Työryhmää epäilytti, voiko asiamiehen työn luonteista tehtävää hoitaa vastentahtoisesti muiden tehtävien ohella. Asiakkaiden kuuden kohdan listan ovat koonneet Helsingin sosiaaliasiamiehet Lilli Autti ja Marja-Terttu Soppela. Se perustuu sosiaaliasiamiesten kokemuksiin asiakkaiden toiveista ja odotuksista. Selvitys Helsingin sosiaaliasiamiesten toiminnasta vuonna 2005: > Neuvonta > Asiamiehet > Sosiaaliasiamies Kelpoisten osuus on kasvanut Kelpoisuusehdot täyttävien sosiaaliasiamiesten osuus on kasvanut edellisestä tutkimuksesta vuodelta Sosiaaliasiamiehistä on kelpoisia noin 60 prosenttia. Sosiaaliasiamiehet ovat iäkkäämpiä kuin sosiaalialan henkilöstö keskimäärin, ja heillä on varsin paljon sosiaalialan työkokemusta. Työryhmässä pohdittiin, kykenevätkö kaikki muodollisesti kelpoiset suoriutumaan tehtävistä. Sosiaaliasiamiehet tarvitsevat erilaista osaamista, kuin sosiaalityöntekijöiltä vaaditaan. Totta kai samanlaiset vuorovaikutustaidot ovat tarpeen kuin sosiaalityöntekijöilläkin, Loippo sanoo. Työryhmässä keskusteltiin myös siitä, voiko terveydenhuollon ammattilainen hoitaa sosiaaliasiamiehen tehtäviä ja vastaavasti voiko sosiaalihuollon ammattilainen hoitaa potilasasiamiehen tehtäviä. Sivutoimisten toimintaedellytykset ovat heikot Sosiaaliasiamiehistä pääosa, 112 on sivutoimisia. Joillakin oli kolme, jopa Kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies. Kahdella tai useammalla kunnalla voi olla yhteinen sosiaaliasiamies. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on neuvoa asiakkaita heidän asemaansa ja oikeuksiin liittyvissä asioissa avustaa asiakasta muistutuksen teossa tiedottaa asiakkaan oikeuksista toimia asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000, 24 neljä muuta tehtävää. Sivutoimiset hoitivat yleensä yhden tai kahden kunnan sosiaaliasiamiehen tehtävät. Sivutoimiset sosiaaliasiamiehet kokevat usein osaamisensa riittämättömäksi. He eivät pysty satsaamaan sosiaaliasiamiestehtävien opiskeluun kovinkaan paljon oman varsinaisen työnsä ohella. Päätoimisia sosiaaliasiamiehiä oli 22. He olivat 6 9 kunnan tai suurten kaupunkien sosiaaliasiamiehiä. Päätoimisista lähes kaikki täyttivät kelpoisuusehdot. Sivutoimisilla asiamiehillä on asiakkaita niin vähän, ettei heidän osaamisensa kartu kokemuksen kautta yhtä paljon kuin päätoimisilla. Päätoimisille tulee suhteellisesti enemmän yhteydenottoja kuin sivutoimisille. Siihen voi olla syynä, että päätoimiset pystyvät tiedottamaan toiminnastaan enemmän kuin sivutoimiset. Kun sivutoimisten toimintaedellytykset ovat heikommat kuin päätoimisten, kuntalaiset joutuvat eriarvoiseen asemaan sen mukaan, onko kunnassa sivu- vai päätoiminen sosiaaliasiamies. Loippo arvioi, että sosiaaliasiamies- Sosiaaliturva 2/07 9

10 134 sosiaaliasiamiehestä 112 oli sivutoimisia. Sivutoimisten sosiaaliasiamiesten päätoimia olivat muun muassa: osastonhoitaja, johtava hoitaja sosiaalityöntekijä, terveyskeskuksen sosiaalityöntekijä, ulkomaalaissihteeri psykososiaalisten palvelujen johtaja, vanhustenpalvelujen esimies, toimintakeskuksen johtaja toimeentulotukikanslisti kansliasihteeri kotipalvelun ohjaaja, avopalveluohjaaja Sosiaaliasiamiehen kelpoisuus Kelpoisuutena sosiaaliasiamiehen tehtäviin on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus. Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005, 3 ja 4. toiminta tulisi paremmin hoidetuksi, jos nykyisten sivutoimisten sijasta maassa olisi päätoimista asiamiestä, jotka pystyisivät todella paneutumaan tehtäviinsä. Lappiin ja ruotsinkielisille rannikkoalueille ei ehkä ole mahdollista saada päätoimista sosiaaliasiamiestä, mutta pitäisi päästä siihen, että sosiaaliasiamiehen tehtäviin yhdistettäisiin enintään yksi muu tehtävä, hän kaavailee. Ostopalveluissa on ongelmia Kuntien, kuntayhtymien ja erityishuoltopiirien lisäksi sosiaaliasiamiestoimintaa tuottavat säätiöt, osuuskunnat, osaamiskeskukset ja yrittäjät. Yksityisen palveluntuottajan sosiaaliasiamies on yleensä päätoiminen, koska asiakkaina on useita kuntia ja väestöpohja on laaja. Tältä osin toiminnalle on hyvät edellytykset. Sen sijaan asiamiehen asema ja toiminnan jatkuvuus voivat olla epävarmoja, Loippo toteaa. Työryhmän tietoon tuli, että asiamiehen palveluista oli luovuttu, koska 10 Sosiaaliturva 2/07 asiamies oli ottanut liian jyrkästi kantaa sosiaalihuollon toimintaan. Palveluntuottajaa voidaan vaihtaa myös, jos löytyy halvempi tarjous. Rahan vuoksi voidaan tehdä myös kohtuuttomia sopimuksia: erään palveluntuottajan sijaintipaikan ja asiakkaiden väliä oli yli 500 kilometriä. Työryhmä piti matkaa liian pitkänä. Asiamies ei käytännössä pysty käymään kunnassa juuri ollenkaan. Kanssakäyminen asiamiehen ja asiakkaan välillä on mahdollista ainoastaan puhelimitse. Yleensä pisimmät matkat asukkaiden ja asiamiehen välillä olivat 100 kilometriä. Sen matkan asiamies voi tehdä edestakaisin yhden työpäivänsä aikana, Loippo kommentoi. Ostopalvelusopimukset voivat olla ylimalkaisia, eikä niissä ole määritelty asiamiehen tehtäviä. Ei ole esimerkiksi sovittu, kuinka laajasti asiamies hoitaa Sosiaaliasiamiestoiminta tulisi paremmin hoidetuksi, jos nykyisten sivutoimisten sijasta maassa olisi päätoimista asiamiestä, jotka pystyisivät todella paneutumaan tehtäviinsä. Toimeentulotuki yleisin syy yhteydenottoon Epäoikeudenmukaisiksi koetut toimeentulotuen päätökset saavat asiakkaat ottamaan yhteyttä sosiaaliasiamieheen. Sosiaaliasiamies Satu Loippo toivoo, että joidenkin asiakkaiden kanssa tehtäisiin todella sosiaalityötä. Hyväksyttäisiin, että asiakas ei pysty toimittamaan asiapapereita oikein täytettyinä ja täydennettyinä. tiedotuksen. Asiakaslain mukaan palveluista on tiedotettava mahdollisimman avoimesti ja laajasti. Eräässä tilanteessa kunnat joutuivat maksamaan tiedotustilaisuuksista erikseen, kun niitä ei ollut sisällytetty sopimukseen. Eräs tuottaja taas tiedotti omalla kustannuksellaan, kun tiedottaminen ei sisältynyt sopimukseen. Tiedottaminen voi olla tuottajalle kannattavaa, jos sopimuksessa on maksuperusteena yhteydenottojen määrä. Ne lisääntyvät tiedottamisen ansiosta. Loippo korostaa, että sosiaaliasiamiestoiminta on pitkäjänteistä. Asiamies tarvitsee aikaa kunnan ongelmiin tutustumiseen ja luottamuksen rakentamiseen viranhaltijoihin. Jos asiamiestä vaihdetaan tiuhaan, sosiaaliasiamiestoiminta ei ehdi kehittyä eivätkä myöskään kunnan palvelut. Ensimmäisinä vuosina toimeentulotuki muodosti pääosan yhteydenotoista. Mutta viime aikoina lastensuojeluun, lasten huoltoon ja tapaamisoikeuteen, päivähoitoon ja vammaisten henkilöiden palveluihin liittyvien yhteydenottojen osuus on lisääntynyt, sosiaaliasiamies Satu Loippo kertoo. Hän on toiminut lähes neljä vuotta sosiaaliasiamiehenä sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy:ssä, joka tuottaa sosiaaliasiamiespalvelut kahdeksalle Hämeenlinnan seudun kunnalle. Ennen nykyistä tointaan hän on toiminut sosiaalityöntekijänä Lahdessa ja Tampereella toimeentulotuessa, lastensuojelussa ja päihdehuollossa. Kirjalliseen tukikäsittelyyn ollaan tyytymättömiä Hämeenlinnassa yhteydenottoja tuottaa kirjallisesti haettava toimeentulotuki. Asiakkaat eivät aina ymmärrä, miksi mihinkin ratkaisuun on päädytty. Asiakkaat ovat viestittäneet, että kun pääsisin edes kerran puolessa vuodessa sosiaalityöntekijän luo. Asiakas haluaa tulla kuulluksi, haluaa kertoa asioistaan. Me sosiaaliasiamiehet joudumme vastaamaan tähän kuulluksi tulemisen tarpeeseen. Vaikka ihminen ei ole oikeutettu toimeentulotukeen, heillä voi olla muita selviämisvajeita. Mutta jos

11 Selvityksellä ongelmat näkyviksi Asiakastyön ja tiedottamisen lisäksi tärkeä osa sosiaaliasiamiehen työtä on seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle. Selvitykset ovat hyvin eritasoisia. Selvitys voi olla vain toteamus, että yhteydenottoja ei ole tullut. Toisaalta taas on kymmensivuisia selvityksiä, joissa kerrotaan hyvin analyyttisesti kunnan sosiaalipalveluiden tilasta. Selvityksen pitäisi tehdä sosiaaliset ongelmat näkyviksi. Sen on rakennuttava sosiaaliasiamiehen havaintoihin kunnassa. Siinä pitäisi kertoa, miltä palvelut näyttävät asiakkaiden näkökulmasta, Loippo painottaa. Yksittäisen ihmisen ongelmien taustalla on usein rakenteellisia ongelmia. Niiden havaitseminen edellyttää asiamieheltä kykyä yhteiskunnalliseen Selvityksen pitäisi tehdä sosiaaliset ongelmat näkyviksi. Sen on rakennuttava sosiaaliasiamiehen havaintoihin kunnassa. Siinä pitäisi kertoa, miltä palvelut näyttävät asiakkaiden näkökulmasta. pohdintaan. Tällainen analysointi vaatii yliopistollista peruskoulutusta. Kuntien pitäisi käyttää saamansa palaute palvelujen parantamiseen. Sosiaaliasiamiestä turhauttaa, jos selvitys menee kunnanhallitukselle esityslistan kohdassa muut asiat ja se merkitään tiedoksi ilman keskustelua. Selvitys myös tarkastuslautakunnalle Lain mukaan selvitys pitää lähettää kunnanhallitukselle. Käytännössä selvitykset menevät myös perusturvalautakunnille. Työryhmän mielestä selvitysten saajien joukkoa pitäisi laajentaa. Selvitys pitäisi lähettää aina myös tarkastuslautakunnalle. Ne voisivat käyttää selvitystä apuna oman raporttinsa laadinnassa. Osa asiamiehistä käy kutsuttuna kertomassa tarkastuslautakunnalle havainnoistaan. Jotkut sosiaaliasiamiehet ovat lähettäneet selvityksensä myös sosiaali- ja terveysministeriölle. Näin kannattaa tehdä ainakin silloin, jos asiamies on huomannut laeissa puutteita. Lääninhallitukset keräävät selvitykset arkistoitavaksi, ja osa laatii niistä myös yhteenvedon. Loipon mielestä sosiaaliasiamiehen pitää antaa palautetta jatkuvasti, eikä vain kerran vuodessa. Tärkein kohde sosiaalihuollossa on keskijohto. Lisätietoja sosiaaliasiamiehistä: Minna Dogan (2006). Sosiaaliasiamiehet asiakkaan aseman ja oikeuksien puolustajina. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto Haverinen ym. (2003). Sosiaaliasiamiestoiminta käynnistyi - alkuvaiheen arviointi. Stakes 1/2003. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Helsinki. Ylikerälä, Sirpa, Loippo, Satu ja Hietikko Merja (toim.) (2005). Sosiaaliasiamiestoiminnan kehittämishanke. Loppuraportti. Pikassos Oy., Hämeenlinna. Sosiaaliasiamiestoiminta Etelä-Suomen läänissä (108/2006) >Etelä-Suomi >Julkaisut Sosiaaliasiamiestoiminnan kehittäminen /50/06. >Viranomaiset > Valtioneuvoston oikeuskansleri > 2006 ei saa rahaa, ei saa muutakaan apua. Viranomainen määrittelee asiakkaan avuntarpeen, eikä asiakas kuten asiakaslain mukaan pitäisi, Loippo sanoo. Pienissä kunnissa asiakkaat pääsevät paremmin sosiaalityöntekijöiden vastaanotolle, sen sijaan pulmia tuottavat erityistapaukset kuten yrittäjien toimeentulotuki tai harkinnanvarainen toimeentulotuki. Sosiaalityöntekijöillä ei ole aina riittävästi osaamista harvoin esiin tulevissa tapauksissa. Sosiaaliasiamiehelle tulee myös yhteydenottoja edunvalvojien, Kelan ja ulosoton toiminnasta, vaikka se ei sosiaaliasiamiehelle kuulukaan. Perusasioissa on puutteita Hämeenlinnan seudulla on ollut erittäin vaikea saada päteviä sosiaalityöntekijöitä, ja se näkyy yhteydenotoissa sosiaaliasiamieheen. Perusmenettelytavat ovat joskus hakusessa. Työntekijät tuntevat heikosti asiakaslakia ja hallintolakia. Päätöksissä ei aina oteta kantaa asiakkaan esiin tuomiin seikkoihin ja huolelliset perustelut puuttuvat. Dokumentoinnissa on puutteita. Asiakkaalle ei kerrota, mitä hänestä kirjataan, eikä näytetä, mitä on kirjattu. Tietojen luovuttamisesta ei muisteta kertoa asiakkaalle, Loippo luettelee. Työn puristuksessa ei aina ehditä tehdä asioita huolellisesti. Jopa asiakkaiden papereita katoaa. Aloittaessani työni, olin hämmästynyt sosiaalitoimen puutteellisesta tietotekniikasta. Osalla sosiaalityöntekijöistä ei ollut edes toimeentulotuen tietokoneohjelmia. Tähän on tullut parannusta. Sosiaalityössä tarvitaan sosiaalityötä Loippo toivoo, että joidenkin asiakkaiden kanssa tehtäisiin todella sosiaalityötä. Hyväksyttäisiin, että asiakas ei pysty toimittamaan asiapapereita oikein täytettyinä ja täydennettyinä. Asiakkaat ovat usein monipalveluasiakkaita. Kukaan ei selkeästi vastaa heidän asioistaan. Sosiaalihuollosta pitäisi löytyä sellaista joustoa, ettei kaikilta asiakkailta edellytettäisi samoja taitoja ja valmiuksia. Palvelusuunnitelmissa on puutteita. Lomakkeisiin ei ole löydetty toimivaa rakennetta, vaikka niitä on kehitetty. Usein asiakkaat kokevat, että palvelusuunnitelma ei vastaa heidän tarpeisiinsa. Lastensuojelussa asiakas kokee usein, ettei hän ole mukana suunnitelmassa. Sosiaalityöntekijälle itselleen selkeät tavoitteet eivät välity asiakkaalle, hän ei hahmota, mitä tehdään ja miksi. Miten asiakkaalle voisi jäsentää tilannetta niin, että syntyisi asiakkaan ja työntekijän yhteinen ymmärrys, Loippo miettii. Työntekijätkin kysyvät neuvoa Satu Loippo kiittelee Hämeenlinnan seudun sosiaalialan työntekijöitä siitä, että hänen sanomisiinsa reagoidaan nykyisin yleensä myönteisesti. Aluksi tuli toisenlaistakin palautetta, kun hän hämmästeli joskus asioita liian jyrkästi. Sosiaalihuollon työntekijöiltä vaatii itsetuntoa todeta, että taisin tehdä virhearvioinnin, jos asiakas on kokenut asian noin, hän toteaa. Aloitin kuntayhteistyön rakentamalla luottamusta viranhaltijoihin. Jos olisin etukäteen tiennyt, kuinka hidasta se on, en ehkä olisi ryhtynyt koko tehtävään. Nyt työskentelytapani jo tunnetaan ja tiedetään, että en huomauta asioista siksi, että olen ilkeä ihminen, vaan yritän parantaa asiakkaiden palveluja. Hän iloitsee siitä, että myös sosiaalityöntekijät ottavat yhteyttä ja kysyvät neuvoa. Varsinkin pienten kuntien sosiaalityöntekijät tarvitsevat apua. Yhdellä työntekijällä on lähes kaikki sosiaalihuollon tehtävät. Hän ei voi osata kaikkea. Joitakin tapauksia voi tulla vain kerran kolmessa vuodessa, joten kokemusta ja osaamista ei kerry. En pysty ratkaisemaan asioita, mutta minulla on enemmän aikaa selvittää niitä. Voin myös tietää, onko jossakin muussa kunnassa ollut samantyyppinen tilanne. Toimintatapani vuoksi sosiaalityöntekijät ovat myös itse rohkaistuneet ottamaan yhteyttä toisiinsa. Merja Moilanen Sosiaaliturva 2/07 11

12 kärkiteema Timo Keski-Petäjä Muistan lapsuudesta erään kehityskeskustelun äidin kanssa. Äiti tarkasteli toimintaani ja ilmoitti: Jos nyt et ole kiltisti, joudut kasvatusneuvolaan. Asia oli tuolloin uusi, joten sillä oli pojannassikan korvissa tavoiteltu ohjausvaikutus. Tarkastuslautakuntakin on nimenä varmasti riittävän pelottava. Sen tehtävä on kuitenkin arkinen. Tarkastuslautakuntia on ollut Suomessa kymmenen vuotta, nyt jo kolmen valtuustokauden aikana. Valtuusto asettaa lautakunnan aina toimikaudekseen. Lakisääteisenä tehtävänä on järjestää hallinnon ja talouden riippumaton tarkastus. Lisäksi tulee arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Edellisen vuoden tilinpäätöstä käsitellään aina vasta seuraavan tilivuoden jo alettua. Siksi lautakunta jatkaa työskentelyään yli kunnallisvaalienkin siihen asti, kunnes valtuusto on hyväksynyt edellistä vuotta koskevan tilinpäätöksen. Tuolloin kunnassa toimii uusi ja vanha tarkastuslautakunta rinnakkain. piirros: Heikki Pälviä Timo Keski-Petäjä on Akaan kaupungin tarkastuslautakunnan puheenjohtaja. Akaa syntyi, kun Toijala ja Viiala yhdistettiin vuoden alusta. Käytän esimerkkinä työtapoja, joita olemme Toijalan kaupungin tarkastuslautakunnassa kehittäneet. Mahdollisimman asiallisesti läpiviety työskentely ja sen raportointi päättäjille voi avata monia mahdollisuuksia kehittää kunnan toimintaa. Tarkastus ei ole arviointia Kunnan hallintoa ja taloutta pohdittaessa on hyvä erottaa kaksi ulottuvuutta: tarkastus ja arviointi. Tarkastusasiat hoitaa virkavastuulla riippumaton JHTT-tilintarkastusyhteisö. Se nimeää tähän tehtävään ammattitilintarkastajat, jotka raportoivat tarkastuslautakunnalle tarkastuksen etenemisestä. Tilintarkastajat laativat valtuustolle tarkastuskertomuksen, joka annetaan tarkastuslautakunnan esittelystä valtuustolle tilinpäätöksen yhteydessä. Muutenhan asiat esittelee valtuustolle hallitus, mutta näin menetellen hallitus ei esittele omaa toimintaansa koskevaa arviointia. Valtuusto päättää tilivelvollisille myönnettävästä vastuuvapaudesta. Tilivelvollisia ovat luonnollisesti kunnan strategioiden toimeenpanosta vastaavat Arviointia kannattaa rytmittää tasapainottaen eri näkökulmia: resursseja, henkilöstöä, prosesseja, asiakasta. 12 Sosiaaliturva 2/07

13 Jos et ole kiltisti, joudut tarkastuslautakuntaan! tahot. Heitä ovat johtavat viranhaltijat sekä poliittinen johto, kuten hallitus, mutta myös lautakunnat esittelijöineen. Tilivelvollisia ovat siis kunnan johto, talousjohto sekä hoivan, turvan, terveyden, sivistyksen ja muiden tehtäväalueiden päälliköt. Tilivelvollisia ovat myös koko kunnan henkilöstö. Talous on tasapainotettava Tarkastuksessa kiinnitetään huomiota siihen, että kunta reagoi tilikauden tulokseen. Kunnan taloudenhoidon on oltava mahdollisimman kestävällä pohjalla. Nykyiset kuntapäättäjät eivät voi syödä lastensa pöydästä, vaan tulojen, verojen, valtionapujen ja maksujen on katettava toimintamenojen lisäksi myös poistot. Poistot ovat varautumista tuleviin investointeihin, joilla päiväkotien, koulujen, putkiverkostojen ja teiden kunnosta ja asianmukaisuudesta huolehditaan. Kunnan on tasapainotettava erityisen ohjelman avulla taloutensa, mikäli taseeseen uhkaa kertyä alijäämää. Alijäämän on tultava katetuksi enintään neljän vuoden pituisen suunnittelukauden aikana. Tämä periaate tunnetaan alijäämän kattamisvelvollisuutena. Sitä koskeva toimenpiteiden joukko ovat talouden tasapainottamistoimet. Niistä vastaa hallitus ja kunnan johto. Keinoina voidaan käyttää omaisuuden myyntiä, verojen korottamista, erilaisten maksujen korottamista sekä menojen karsimista. Keinona voidaan käyttää myös henkilöstön pakkolomautusta. Kuten tiedetään, kolme neljästä kunnan käyttämästä eurosta käytetään hoivan, terveyden ja sivistyksen palveluihin. Siksi henkilöstösäästöjen vaikutukset näkyvät yleensä selkeimmin lasten ja vanhusten palveluissa. Vaikutus ei ole vaikuttavuutta Kun tarkastellaan talouden tasapainottamisen vaikutuksia päiväkotien tai vanhainkotien toimintaan, on erotettava toisistaan vaikutukset ja vaikuttavuus. Vaikutuksia esimerkiksi säästötoimilla on aina: henkilöstö väsyy ja turhautuu, prosessit kärsivät ja hidastuvat, asiakkaat saavat heikompaa palvelua. Luottamus eri henkilöstöryhmien välillä todennäköisesti heikkenee, ja organisaation kulttuuriin syntyy haavoja ja arpikudosta. Usein tieto ja huhut sekoittuvat, ja erityisesti lähijohdolla on voimattomuuden tunnetta: meille vain tapahtuu asioita. Tarkastuslautakunnan on mahdollista nostaa edellä mainittuja asioita tietoisuuteen ja keskusteluun. Kärsiikö eri palvelutoimintojen tarkoitettu tehtävä eli toiminnan vaikuttavuus: saadaanko aikaan sitä, mitä haluttaisiin saada? Tuleeko euron säästöstä kolmen kulu? Tehdäänkö oikeita asioita, oikeille ihmisille ja oikein? Joskus voi olla, että tehdään yhä enemmän oikein, mutta ei jakseta tehdä oikeita asioita. Ja joskus taas keskitytään omiin, sisäisiin prosesseihin unohtaen asiakas ja sidosryhmät. Luonnollisesti viimesijassa lääninhallitus vastaa varsinaisten lakisääteisten asioiden norminmukaisuudesta, kuten hoitohenkilöstön mitoituksesta vanhainkodeissa. Tarkastuslautakunta voi näitäkin asioita kuitenkin nostaa esille. Kuten tiedetään, kolme neljästä kunnan käyttämästä eurosta käytetään hoivan, terveyden ja sivistyksen palveluihin. Siksi henkilöstösäästöjen vaikutukset näkyvät yleensä selkeimmin lasten ja vanhusten palveluissa. Lautakunta voi kutsua kuultavaksi Lautakunnan tulisi valmistella arviointikuulemiset huolellisesti, ja tehdä etukäteen kysymyksiä, jotka toimitetaan kuultavaksi kutsutuille. Tarkastussäännön nojalla kuultavaksi on pyydettäessä tultava. Kun kysymykset on toimitettu etukäteen ja niihin on ehditty perehtyä, syntyy parempi keskustelu. Arviointia kannattaa rytmittää tasapainottaen eri näkökulmia: resursseja, henkilöstöä, prosesseja, asiakasta. Myös valtuusto voi asettaa näihin sisältyviä lupauksia tai tavoitteita talousarviossa. Esimerkiksi henkilöstölupaus voisi olla, että henkilöstö saa täydennyskoulutusta, lähijohtoa informoidaan muutoksista ja yleensäkin tavoitteista riittävästi. Tämä voi synnyttää myös kustannustietoisuutta ja tuoda säästöideoita alhaalta ylöspäinkin. Samoin luvataan seurata henkilöstön jaksamista ja kehittää vaikkapa reagoivia sairauspoissaolokäytäntöjä. Luodaan järjestelmiä, joissa osoitetaan välittämistä, eikä vain valvontaa. Tarkastustehtävät ovat salaisia, arviointi ei Varsinaiset tarkastustehtävät eivät ole julkisia. Ne on pöytäkirjattava asiakirjajulkisuuslain nojalla salaisiksi. Sen sijaan arviointiasioita olisi hyväkin laittaa verkkoon näkymään sekä kuntalaisille että työntekijöille. Valtuustoa voidaan informoida tarvittaessa antamalla väliarviointiraportteja tärkeäksi koetuista asioista. Näin päästään ongelmasta, että tilikautta koskeva arviointi on kovin jälkikäteistä. Tarkastuslautakunta toimii kollegiaalisesti ja esittelystä, eli yksittäinen lautakunnan jäsen voi saada tietoja vain kokoukseen valmistellusta asiasta. Samoin olisi tärkeää pyrkiä siihen, että lautakunta ei toimisi yhden asian liikkeenä eli ei nostaisi asioita agendalle poliittisin motiivein. Lautakunta ei myöskään voi puuttua kunnan johtamiseen tai poliittiseen ohjaukseen. Toki joskus tietokin on valtaa. Talouden arviointi on monesti liiankin yksioikoista, mutta palvelujen ja hallinnon arviointia on haastavaa tehdä selkeästi. Asetelma muistuttaa toimintaa heinäpellolla. Ulkoapäin katsottuna heinämiehiä on aina liikaa. Pellolta päin heitä on aina liian vähän. Konsultti saneeraa pois sen yhden, jolla oli joitakin tikkuja pussissa, ja joka enimmäkseen vain kantoi niitä seipäältä toiselle eikä edes käyttänyt hankoa. Sitten saammekin homeisia heiniä! Sosiaaliturva 2/07 13

14 näkökulma jos minulta kysytään kolumni Teija Nuutinen on yhteiskuntatieteiden maisteri ja yhteiskuntapolitiikan jatko-opiskelija Joensuusta. Hän toimii projektipäällikkönä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Keinu taiteilijat vanhusyhteisön arjessa -projektissa. Otoksia arjesta 1 Sosiaalialan ammattilainen töistä palaamassa. Takana palaveri jos toinenkin; visioita, missioita ja strategioita, osaamisen tukemisen vahvistamista ja K-kaupassa tukkoiset jonot. Kerrostalon pihassa melkein kompastuu sikin sokin lojuviin mäenlaskuvälineisiin. Sanoisivat kakaroilleen, että ne pitää koota seinän viereen, joku voi vielä teloa itsensä! Naapurin ikkunassa heilahtavat verhot. Poika onkin jo kotiutunut taisi olla taksi aikaisessa. Poika, joka oppi ensin laulamaan, sitten juttelemaan. Ja kymmenkesäisenä sulki suunsa, lopetti puhumiset ja laulamiset, eikä kukaan tiedä miksi. Ei tiedä, kun se ei kerro. Nyt kahdeksantoista, päätään pidempi ja tummissa silmissä uhmakas katse. Kehonkielellä, terävästi viittoen kertoo, ettei koulussa ollut hyvä päivä. Hurriganes soimaan ja hillitön kamppailu nyrkkeilysäkkiä vastaan voi alkaa: tästä saat ja tästä ja tästä! Purkaa tunteitaan aktiivisen toiminnan kautta, luonnehtisi sosiaalialan ammattilainen. Vähänkö sitä taas vituttaa, ajattelee puolestaan äiti. Niin, tämä poika. Jollekin asiakas, jollekin toiselle potilas, keissi kolmannelle. Diagnoosien ja lausuntojen perusteella kokoelma laaja-alaisia erityisvaikeuksia ja oireyhtymiä. Asiantuntijakatseilla mitattu ja punnittu, köykäiseksi havaittu, kehitysvammainen. Kehitän jauhelihakastikkeen, kutsun jo rauhoittuneen pojan syömään. Katseet kohtaavat. Hiljaista hyväksyntää, kai jonkin sortin tyytymistä. Hurriganes jatkaa vielä. Seuraavassa Sosiaaliturvassa 3/2007 kolumnoi Mikko Mäntysaari Olen sosiaalityön professori Jyväskylän yliopistosta. Toimin lyhyen aikaa sosiaalityöntekijänä Lempäälässä, ja vuodesta 1982 alkaen sosiaalihuollon ja sosiaalityön tutkijana Tampereen yliopistossa ja Stakesissa, kunnes siirryin Jyväskylään vuonna Olen kiinnostunut sosiaalihuollon organisaatioista, arviointitutkimuksesta ja aikuissosiaalityöstä. Harrastan kaunokirjallisuutta ja silloin tällöin toisinajattelua sosiaalipoliittisista kysymyksistä. Sosiaaliturvassa vuorottelee tänä vuonna kuusi kolumnistia. Teija Nuutisen ja Mikko Mäntysaaren lisäksi kolumnoivat työvoiman palvelukeskuksen päällikkö Mikko Reijonen Porvoosta, projektipäällikkö Hannele Törrönen Ensi- ja turvakotien liitosta, mediapajalla työskentelevä Jari Eero Sodakylästä sekä sosiaalipolitiikan aikuisopiskelija Tanja Kuronen. kuva: Minna Tarvainen Seksityöntekijöille tarkoitetun Pro-tukipisteen sosiaalityöntekijä Merle Hani opastaa asiakkaita viranomaisviidakossa ja antaa keskusteluapua. Hän on tehnyt etsivää työtä ravintoloissa ja kaduilla. LUKIJALTA Mutkia arvioinnin matkassa Tilaaja-tuottajamallin käyttö on viime vuosina lisääntynyt julkishallinnossa, myös sosiaalialalla. Palveluiden laatua koskeva arviointi kuuluu oleellisesti siihen. Arviointi on sosiaalialalla sangen uutta verrattuna esimerkiksi yliopistolaitokseen, jossa sitä on käytetty kautta aikojen. Arviointi kuuluu akateemisessa maailmassa virantäyttöihin, tutkimusmäärärahojen myöntämiseen ja artikkeleiden hyväksymiseen tiedelehtiin. Myös palkan suuruus määräytyy nykyään henkilökohtaisen arvioinnin perusteella. Perinteiden pituudesta huolimatta arviointi on yliopistoissa yksi eniten kriittistä keskustelua herättävistä teemoista. 14 Sosiaaliturva 2/07

15 Palstalla sosiaalipalveluiden käyttäjät kertovat ajatuksiaan sosiaalipalveluista. Mitä sosiaalipalveluita seksityöntekijät käyttävät? Heitä käy sosiaalitoimistossa hakemassa toimeentulotukea. Tuki helpottaa heidän elämäänsä. Ilman tätä rahaa he joutuisivat hankkimaan enemmän seksityöllä. Tuella ei kuitenkaan elä. Monella on vanhoja velkoja, lapsia ulkomailla ja kenellä mitäkin. Myös asumiseen liittyvät ongelmat ovat yleisiä. Esimerkiksi ulkomaalaiselle ei yksinkertaisesti irtoa vuokra-asuntoa vapailta markkinoilta. kuva Minna Tarvainen Miten asiakkaitasi on kohdeltu? Vaihtelevasti. Toinen työntekijä kuuntelee ja kohtaa asiakkaan aidosti. Toiset ovat pintapuolisia. Nykyisin etuuskäsittelijät tekevät usein toimeentulotukipäätökset, ja sosiaalityöntekijöiden kanssa ollaan vähän tekemisissä. Se on raakaa. Moni on vaikeassa tilanteessa. Mieleeni tulevat tapaamani thaimaalaiset naiset, jotka ovat ilmoittaneet virastoissa olevansa luku- ja kirjoitustaidottomia. Heille on kuitenkin lähetetty kirjeitä, joihin on pyydetty vastaamaan tai joissa on pyydetty antamaan lisäselvityksiä. Viranomainen voisi miettiä, olisiko tällainen ihminen hyvä kutsua paikan päälle tulkin kera. Yleensä sosiaalitoimistossa ei tiedetä, että asiakas on seksityöntekijä. Kuka siitä ensimmäisenä sosiaalityöntekijälle kertoisi? Tulojen hankkiminen on syy evätä toimeentulotuki. Ja monelle seksityö on häpeä. Miten palveluita voisi parantaa? Sosiaalialan ammattilaisen ei pitäisi pelätä seksityöntekijän kohtaamista. He ovat ihan tavallisia ihmisiä. Tietenkään kaikilta asiakkailta ei pidä ryhtyä tiedustelemaan mahdollista seksityöntekoa, mutta jos sitä epäilee, asia selviää kartoittamalla verkostoja: Missä muualla käyt? Olen pohtinut kovasti mielenterveysongelmaisten asemaa. Seksityö voi olla psyykkisesti rankkaa. Joillakin asiakkaistani on psykoottisia jaksoja. Silti he ovat työvoimatoimiston asiakkaita. On leimaavaa, jos minä Pro-tukipisteen työntekijänä olen työvoimatoimistossa asiakkaan mukana selvittämässä hänen tilannettaan. Minusta tässä olisi sosiaalitoimiston sosiaalityöntekijän paikka. Sosiaaliturva keskustelee verkosta poimittua Professori J.P. Roosin haastattelu Sosiaaliturvassa 1/2007 kirvoitti verkossa keskustelua lastensuojelun käytännöistä, työn ammatillistumisesta ja lastensuojelun tutkimuksesta. Tanja Kuronen kaipaa näkemyksiä siitä, millainen asema lapsen sukulaisille pitäisi antaa, kun lasta ollaan sijoittamassa kodin ulkopuolelle. Minulla on käsitys, että lapsen huoltajista suurennuslasin alla on äiti, ja jos äiti voi huonosti, kaikki muutkin voivat perhetyöntekijöiden mielestä huonosti ja lapset on siksi vietävä kauas koko suvusta. Kuronen yhtyy osin Roosin koulutuskritiikkiin: Jos ammatillisuus nousee päähän ja sen turvin keikutaan jokaisen ei-ammatillisen lapsenkasvattajan yläpuolella, niin keskustelu muuttuu ammattilaisen saneluksi siitä, mitä kaikkea pitää olla. Olen huomannut omalla kohdallani kiintoisan ilmiön: mitä kauempaa arvioitsija tulee, sitä myönteisempi arviointitulos on. Tulokset ovat miltei poikkeuksetta olleet parempia, mikäli arvioitsija on ollut ulkomaalainen. Eräiden muiden kohdalla tuo yhteys näyttää olevan päinvastainen: mitä lähempää arvioitsija tulee, sitä parempi tulos. Mistä tämä voisi johtua? Vai onko sittenkin kyseessä näennäinen yhteys, jonka taakse kätkeytyy muita tekijöitä? Olen melko varma siitä, että tästä on kyse eli arvioitsijan maantieteellinen etäisyys ei ole yhteyden pohjimmainen määre. Taustalla vaikuttavat ensinnäkin erilaiset sidokset. En niinkään tarkoita sidoksia juridisessa mielessä, vaan lähinnä mieltymyksiä. Arvioitsija saattaa jostakin syystä arvostaa enemmän yhtä kuin toista tieteellistä suuntausta. Tiedon puute ja siihen suhtautuminen on toinen merkittävä tekijä: jotkut arvioitsijat eivät hyväksy sitä, että heidän tietonsa ovat vajavaisia. Kun sitten arvioinnissa tulee eteen tuntematon suuntaus, tulokset saattavat vääristyä. Kolmanneksi niinkin arkisilla seikoilla kuin tunteilla voi olla huomattavia arviointia ohjaavia vaikutuksia: hampaankoloon on saattanut jäädä jotakin tai sitten ei. Kovin läheltä tulevat arvioitsijat voivat pahasti kompastella näissä kohdin. Kyseessä on ennen kaikkea arvioinnin riippumattomuus, tai paremminkin sen puute. Pelkään pahoin, etteivät tällaiset pulmat ole ominaisia vain akateemiselle maailmalle, vaan niitä esiintyy myös sosiaalialalla, jossa arvioitsijat eivät tule kovin kaukaa, eivät ainakaan ulkomailta asti. Laadunarviointi on sosiaalialalla verrattain uutta, eikä sitä koskevia järjestelmiä ja menetelmiä ole kehitetty pitkälle. Myös arvioinnin etiikassa ja juridiikassa on parantamisen varaa. Näiden asioiden tarkka huomioiminen vähentäisi jatkossa oikeuslaitoksen ja yleisönosastojen kuormitusta. Pekka Saarnio, VTT, dosentti, sosiaalityön lehtori Arja Tuomi ymmärtää, että myös huostaanotetun lapsen vanhemmat tarvitsevat tukea, mutta Roos katsoo asioita lähes pelkästään vanhempien näkökulmasta kyseessä on lastensuojelun sijasta vanhempien suojelu. Tuomi ihmettelee Roosin näkemystä, jonka mukaan ylilyöntejä tapahtuu, kun ammatillinen ekspertiisi korvaa perinteisen osaamisen ja terveen järjen käytön. Mitä on se perinteinen osaaminen ja terveen järjen käyttö? Onko J.P. Roos sitä mieltä, että jos ihminen lähtee opiskelemaan sosiaalityötä, häneltä katoaa terve järki? Minun mielestäni se ei opiskeluissa mihinkään katoa kuten ei ole Roosiltakaan kadonnut, vaan opinnot päinvastoin lisäävät sitä, myös sosiaalityössä, Tuomi kirjoittaa. Pekka Saarnion mielestä Roosin näkemykset tulisi ottaa vakavasti. Hänestä tosiasiat ovat joutuneet statistin rooliin suomalaisessa sosiaa lityötutkimuksessa. Suomessa pitäisi kiireesti käynnistää laajoja, riittävän pitkälle ulottuvia seurantoja lastensuojelun vaikutuksista. Sosiaaliturva 2/07 15

16 politiikka Erja Saarinen Mitä sosiaalipoliittisia tavoitteita alan asiantuntijat toivoisivat näkevänsä tulevassa hallitusohjelmassa? Mitä seuraavaan hallitusohjelmaan? Jorma Niemelä, Diakoniaammattikorkeakoulun rehtori Tulo- ja hoivaköyhyyttä Tarvitaan vähennettävä Tulevan hallituksen soisi poistavan tuloköyhyyttä konkreettisesti rahalla. Olin mukana Stakesin hyvinvointivaltion rajat -hankkeessa, jonka päätteeksi esitimme, että vähimmäisturvan parantamiseksi pitää muun muassa korottaa työttömyysturvan vähimmäistasoa ja sitoa toimentulotuki elinkustannuksiin. Hallitusohjelmaan pitää saada sosiaalitakuu, joka turvaisi lainsäädännöllisesti kaikkein huono-osaisimpien ja hädänalaisimpien ihmisryhmien palveluiden laadun ja saatavuuden kohtuullisessa ajassa. Turvattavia palveluita olisivat lastensuojelu, akuutti päihdehuolto, toimeentulotuki ja asunnottomien palvelut. Köyhyyden poistamisen rinnalla tulee tarkastella siihen limittyvää ja lomittuvaa muuta osattomuutta: koulutuksellista, sosiaalista, yhteisöllistä, poliittista ja henkistä osattomuutta. Tarvitaan politiikkaohjelmaa, joka sitoisi sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi kaikki muut ministeriöt, kuten opetus-, työ- ja ympäristöministeriön, poistamaan yhteiskunnallista osattomuutta sivistyksen, sosiaalipolitiikan, työpolitiikan ja asuntopolitiikan keinoin niitä yhteen nivoen. Ohjelman nimi voisi olla vaikka Sosiaalisen eheyden politiikkaohjelma. Osattomuuden poistamiseksi tarvitaan myös kansalaisyhteiskunnan panosta. Meillä on sosiaalisia ongelmia, joiden edessä sosiaalipolitiikka yksin voi olla aika avuton. Niitä ei korjata yksistään rahalla. kuva: Jari Paulamäki kuva: Jari Paulamäki osattomuuden politiikkaohjelma Riitta Särkelä, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton toiminnanjohtaja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto toivoo, että seuraava hallitus lähtee ohjelmassaan eri hallinnonalojen ja tahojen yhteisestä vastuusta ihmisten hyvinvoinnista. Sosiaalinen hyvinvointi ja terveyden edistäminen tulee asettaa ohjelman painopisteeksi, johon suunnataan voimavaroja. Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisyyn ja köyhyys- ja syrjäytymiskierteiden katkaisuun tulee puuttua määrätietoisesti. Erityistä huomiota vaativat lasten ja nuorten köyhyys ja syrjäytymisriskit. Tarvitaan sosiaalitakuu huono-osaisten ihmisten palvelutarpeen arvioimiseksi ja sen varmistamiseksi, että palveluita saadaan tietyssä määräajassa. Poikkihallinnollisena politiikkaohjelmana tulee aloittaa osattomuuden politiikkaohjelma, jolla tartutaan köyhyys- ja syrjäytymiskierteiden katkaisemiseen. Sosiaaliturvaetuusjärjestelmä kaipaa selkiyttämistä ja kokonaisuudistusta. Ensisijaisten etuuksien tulee olla riittäviä turvaamaan ihmisille ihmisarvoinen elämä ja mahdollisuus parantaa omaa tilannettaan. Kansalaisjärjestöjen toiminta ja niiden tarjoamat mahdollisuudet ovat suomalaisen yhteiskunnan kulmakivi. Hallitusohjelmassa pitää sitoutua järjestöjen toimintaedellytysten ja rahapelimonopolien turvaamiseen. Tarvitaan kansalaisjärjestötoiminnan neuvottelukunta järjestöjen tilanteen pulmien ratkaisemiseksi. Suomen tulee jatkaa työtä järjestöjen aseman tunnustamiseksi ja vahvistamiseksi Euroopan unionissa. Myös muille kuin työmarkkinajärjestöille tarvitaan konsultatiivinen asema. Seuraavan hallituksen tulee vaikuttaa unionin kehittämiseksi siten, että rakennetaan nykyistä parempi tasapaino taloudellisten ja hyvinvointitavoitteiden välille. Sisämarkkinoiden kehittämisen ei pidä antaa vaarantaa kansallista hyvinvointipalveluiden järjestämistapaa. Tarvitaan kansallinen strategia yleishyödyllisistä palveluista. Ne pitää voida määritellä kansallisesti. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto on tehnyt keskustelun vauhdittamiseksi eduskuntavaaliaineiston ja järjestää 17 paikkakunnalla eduskuntavaalipaneeleja yhteistyössä alueellisten sosiaaliturvayhdistysten kanssa. Lisätietoja 16 Sosiaaliturva 2/07

17 Tavoitteisiin politiikkaohjelmilla Hallitusohjelma on hallitukseen osallistuvien puolueiden hyväksymä toimintasuunnitelma, jossa on sovittu hallituksen tärkeimmistä tehtäväalueista. Nykyisellä pääministeri Matti Vanhasen hallituksella on lisäksi ollut politiikkaohjelmia, jotka ovat hallitusohjelmassa määriteltyjä laajoja, poikkihallinnollisia tehtäväkokonaisuuksia keskeisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Niiden perusajatus on se, ettei yhteiskunnan ongelmia voida kunnolla ratkaista ilman laajaa yhteistyötä yli hallinnon- ja organisaatiorajojen. Päättyvällä vaalikaudella oli neljä politiikkaohjelmaa: tietoyhteiskuntaohjelma, työllisyysohjelma, yrittäjyyden politiikkaohjelma ja kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma. Ohjelmajohtamisen kehittämishankkeelta ilmestyi tammikuussa ohjelmajohtamista arvioiva raportti, joka suositteli politiikkaohjelmien merkityksen vahvistamista hallituspolitiikassa tulevassa hallituksessa. Ohjelmajohtamisen jatkamista harkitaan tulevissa hallitusneuvotteluissa. Politiikkaohjelmat hallitustyössä. Ohjelmajohtamisen uudistettu malli Julkaisu verkossa > Julkaisut > Julkaisusarja kuva: Lea Suoninen Erhiö Alpo Komminaho, Rauman sosiaalijohtaja, Huoltajasäätiön Kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntijaryhmän jäsen kuva: Arto Liiti Anneli Pohjola, sosiaalityön professori, Lapin yliopisto Painopisteiksi kansalaisvastuu Sosiaalityön kehittäminen ja ongelmien ehkäisy asialistalle Tärkeintä on saada aikaan tulevaisuuteen katsova hyvinvointiohjelma, joka ei keskity yksittäisiin palveluihin vaan ottaa huomioon ihmisen hyvinvoinnin kokonaisuuden ja sen, miten sitä voidaan tukea muutenkin kuin tuottamalla erilaisia palveluita. Ohjelmassa tulisi painottaa ongelmia ehkäisevää työtä ja korostaa myönteisessä mielessä myös kansalaisten omaa vastuuta hyvinvoinnistaan. Sosiaalialan kehittämisohjelmaa pitää jatkaa. Kehittämisrahoitusta tulisi ohjata hankkeisiin, jotka painottuisivat ehkäisevään työhön eivätkä eri palveluiden ongelmien ratkomiseen. Hyvinvointia ei pystytä laajemmin lisäämään laittamalla vuorotellen eri palveluita kuntoon, vaikka toki esimerkiksi lasten psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen lisärahat tulivat tarpeeseen. On tärkeää saada riittävästi resursseja palveluiden järjestämiseksi, jotta se, mitä kuntalaisille erilaisilla takuilla luvataan, voitaisiin myös pitää. Tarvitaan kuntatalousohjelma. Yksittäisistä osa-alueista on tärkeintä saada vanhustyö kuntoon. Sosiaali- ja terveystoimen välinen taistelu pitää saada poikki ja luotua katse vanhukseen kokonaisena ihmisenä ja hänen ympäristöönsä. Kotiin annettavan tuen kehittäminen on lapsenkengissä, vaikka siitä on puhuttu vuosia. Panostukset menevät laitoshoitoon. Suunta pitää saada muutettua ja siihen tarvitaan kehittämisrahaa. Kehittämisrahoituksella ja turvaamalla sosiaalialan osaamiskeskusten toiminta pysyvinä kehittämisrakenteina pystytään muuttamaan asioita: esimerkiksi seutuyhteistyö on saatu aivan uudelle tasolle ja sosiaalipäivystys vahvasti eteenpäin. Myönteisesti kehittämistä tukemalla päästään paremmin eteenpäin kuin pakolla. Alalle syntyneiden kehittämisyksiköiden toiminta pitää turvata. Hallitusohjelma näyttää olevan tärkeämpi kuin olemme ehkä sosiaalialalla mieltäneetkään. Nyt tarvitsisimme monesta syystä sosiaalityön kehittämisen ja sosiaalialan henkilöstötilanteen nostamista ohjelmaan. Näyttää siltä, että ilman hallitusohjelmatasoista linjausta sosiaalityön käytännöt ja koulutus eivät pääse kehittymään. Paljon puhutaan yleisesti hyvinvoinnista tai syrjäytymisestä, mutta ei siitä, ketkä, missä ja miten ottavat nämä asiat käytännössä vastuulleen. Ihmisten auttaminen on paljolti kiinni siitä, miten palvelujärjestelmä toimii. Se ei toimi ilman työntekijöitä. Tätä ei ole riittävästi ymmärretty vaan alan henkilöstötilanne on päästetty surkeaksi: päteviä työntekijöitä on liian vähän. Sosiaalityöntekijäpulasta on keskusteltu jatkuvasti 1940-luvulta lähtien, mutta siitä huolimatta henkilöstötilannetta ei ole kunnolla yritetty korjata. Kunnilla pitää olla taloudellisia edellytyksiä palkata riittävästi päteviä työntekijöitä ja saada heidän palkkauksensa ja työolonsa kuntoon. Sosiaalityöntekijöiden ja lähihoitajien koulutusta pitää lisätä. Sosiaalialan kehittämishanke ei ole tarttunut tilaisuuteen vaikuttaa alan koulutukseen. Kansallinen terveyshanke sen sijaan toi pitkäaikaisesti yliopistoille hankerahaa terveydenhuollon koulutuksen kehittämiseksi. Hallitusohjelma on melko suppea ja yleinen asiakirja. Siihen ei eri sektoreilta mahdu kovin paljon asioita eikä varsinkaan konkreettisia asioita ja toimia. Sosiaalinen syrjäytyy siinä helposti esimerkiksi talouden, kilpailukyvyn ja työllisyyden tieltä. Se jää helposti myös terveyden korostamisen varjoon. Kuitenkin sosiaalisten asioiden kuntoon saattaminen on parasta ehkäisevää terveydenhuoltoa. Sosiaalipuolen tavoitteet pitää saada hallitusohjelman lisäksi konkreettisina ministeriöiden omiin politiikkaohjelmiin ja niitä pitää kehittää nykyistä sitovimmiksi. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on selvittänyt kunniakkaasti terveydenhuollon tulevaisuutta. Sen olisi syytä pohtia myös sosiaalisen kehityksen tulevaisuutta. Tarvitsemme pitemmän aikavälin tulevaisuusvisioita etenkin kun alamme olla aika lailla arvotyhjiöyhteiskunta. Perinteiset arvot on pitkälti hylätty eikä uusia arvoja juuri ole, muita kuin markkina- ja talousarvoja. Sosiaaliturva 2/07 17

18 toimeentuloturva Marjaana Tirkkonen Psyykkisesti sairastuneen nuoren aikuisen sairauspäiväraha ja määräaikainen kuntoutustuki jäävät useimmiten minimiin. Sairastumisen jälkeen alkaa talouden tasapainottelu, johon yllättävät menot sopivat huonosti. Toisenlainen nuoruus psykiatrisella osastolla Pitkä sairaalahoito lisää velkaantumisriskiä Käyttörahan on riitettävä moneen Sairaalassa potilas saa täyden ylläpidon. Ruoka, lääkkeet, välttämättömät hygieniatuotteet ja somaattinen terveydenhuolto sisältyvät hoitoon myös psykiatrisella osastolla. Mutta fyysisesti terveen nuoren potilaan elämä ei ole pelkkää perustarpeiden tyydyttämistä. Turun psykiatrian akuuttiosastojen sosiaalityöntekijä Jaana Karimäki tuntee monta tilannetta, joissa sairaalaan joutunut nuori potilas kohtaa taloudelliset realiteetit ja vaihtoehtojen vähyyden. Jo tupakkaan ja kännykkälaskuun uppoava summa voi kuukaudessa olla huomattavasti enemmän kuin 80 euroa. Tämän lisäksi tulevat muut kulut: bussiliput, kun nuori käy kotona tai omaistensa luona, vaatehankinnat ja parturimaksut. Yö- ja viikonloppulomilla on kotona oltava ainakin syötävää. Eikä ulkonäkökään ole nuorelle yhdentekevä. Sairaalahoidosta huolimatta nuori haluaa näyttää ulospäin siltä kuin ennenkin ja pitää yhteyttä kavereihin, jos heitä pitkän sairastamisen jälkeen edelleen on. Jäljellä olevan itsetunnon kannalta saattaa olla ratkaisevan tärkeää voida käyttää omaa shampootaan sairaalan aineen sijasta. Pienellä rahalla tämä kaikki on kuitenkin mahdoton yhtälö, Karimäki muistuttaa. Psyykkinen sairaus vaatii toisinaan turvautumista sairaalahoitoon, vaikka yhä enemmän potilaita tuetaan kriiseissä tiivistämällä avohoitoa, ja psykiatriset sairaalahoitojaksot ovat jatkuvasti lyhentyneet. Sairaalahoito saattaa kestää puolesta vuodesta vuoteen jopa parikin vuotta ja yhä useammin potilas on nuori, parikymppinen ja itsenäistymisensä kynnyksellä. Psyykkisesti sairastuneet nuoret ovat usein pienituloisia, opiskelijoita tai työttömiä. Tämän vuoksi myös heidän sosiaaliturvaetuutensa jäävät pieniksi. Jos sairaalahoito pitkittyy, on edessä lukuisia pulmia, jotka johtavat pahimmassa tapauksessa velkaantumiseen ja jopa maksuhäiriömerkintään. Maksaakseen sairaalalaskun nuori joutuu yleensä hakemaan toimeentulotukea. Tukilaskelmassa sairaalahoidossa olevan perusosaksi merkitään 80 euroa kuukaudessa. Sama summa on myös se vähimmäiskäyttövara, joka pienituloiselle jää sen jälkeen, kun hänelle kolmen kuukauden hoidon jälkeen tehdään pitkäaikaismaksupäätös. Pikavipit ulosottoon Sairaalassa nuoria ohjataan talouden hallinnassa. Opintolainaan voi saada lykkäystä ja muitakin velkoja pyritään selvittämään. Sosiaalitoimisto myöntää harkinnanvaraisesti toimeentulotukea välttämättömiin vaatehankintoihin. Joskus toimeentulotukena haetaan myös ruokarahaa kotilomille. Byrokratia on kuitenkin kankea, eikä ruokarahan saaminen satunnaisia lomia varten onnistu reaaliajassa. Ylimääräiset menot on karsittava: lehtitilaukset voi lopettaa, kännykkään hankkia saldorajan, tv-luvankin voi määräaikaisesti katkaista. Paitsi että silloin televisiota ei todellakaan saisi katsella ei edes viikonloppulomallaan, Karimäki huomauttaa. Erityisen huono tilanne on niillä nuorilla, joilla on maksamattomia laskuja jo sairaalaan tullessaan. Maksusuunnitelmaa esimerkiksi 18 Sosiaaliturva 2/07

19 rästivuokran tai suuren kännykkälaskun suhteen on ehkä kotona ollessaan pystynyt toteuttamaan, mutta kun sairaalalaskun maksamisen jälkeen rahaa jää 80 euroa, ei velan lyhentäminen enää onnistukaan. Pikavippien päätyminen luottohäiriömerkinnäksi on lähes sääntö. Psykiatrinen potilas ei ole vuodepotilas Sairaalan sosiaalityöntekijä näkee nuorten mielenterveyspotilaiden vähävaraisuuden hidastavan kuntoutumista. Pitkään hoitoon sitoutuminen on usein vapaaehtoista, eikä taloudellinen ahdinko ole sitoutumista puoltava seikka silloin, kun motivaatio osastohoitoon on muutenkin häilyvä. Rahahuolet ja velkaantuminen vaikuttavat ilman muuta mielialaan ja minäkuvaan. En mä voi tänne sit jäädä on kommentti, jonka sairastamisen taloudellisten realiteettien valkeneminen nuoressa potilaassa usein kirvoittaa. Joillain apuun tulevat vanhemmat, kaikilla tätäkään mahdollisuutta ei ole. Karimäen mielestä pitäisi nähdä ero somaattisen ja psyykkisen sairastamisen välillä: Pitkäaikaisessa sairaalahoidossa olevalle vuodepotilaalle 80 euroa kuukaudessa on useimmiten kohtuullinen käyttöraha. Nuori ja fyysisesti toimintakykyinen mielenterveyskuntoutuja on kuitenkin aivan erilaisessa tilanteessa. Yhteyksiä tavalliseen elämään tulisi voida ylläpitää myös sairaalahoidon aikana, jotta hyppäys arkeen pitkän hoitojakson jälkeen onnistuisi. Rahatilanteen sanelema vaihtoehdottomuus johtaa helposti laitostumiseen. Moneen vuoteen mä en ole ostanut vaatteita Oli se semmosta säheltämistä, huokaa 27-vuotias Riina muistellessaan aikaa seitsemän vuotta sitten, jolloin hän joutui ensimmäistä kertaa turvautumaan sairaalahoitoon. Tuolloin hän omisti hevosen, jonka ylläpitoa hän oli yläasteikäisestä rahoittanut lehtiä jakamalla ja tallitöitä tekemällä. Sairaalahoidosta tuli pitkä ja Riina joutui luopumaan hevosestaan, vaikka hän yritti aluksi erilaisin järjestelyin pitkittää luopumispäätöstä. Sittemmin sairaalahoitoja psykiatrisella osastolla on ollut useita. Lyhimmillään ne ovat kestäneet pari kuukautta, pisimmillään liki vuoden. Sairaalalaskuihin on vuosien varrella uponnut tuhansia euroja. Vastikään päättyi neljän kuukauden hoitojakso. Yksi lasku meni viime kesänä ulosottoon ja sitä mä maksan nyt erissä pois. Onneksi isä maksoi kaksi ensimmäistä erää. Ja vuosia sitten yhden sairaalalaskun maksoi täti, kun mä en saanut siihen sossusta rahaa. Oon sen sille vieläkin velkaa, Riina kertoo. Isä ja äiti on ostaneet mulle ruokaa, kun olen käynyt kotilomilla ja tupakkaa osastolla ollessa. Osastolla on vaan niin vaikea olla polttamatta. Se on se sosiaalinen tilanne ja tapahtuma, kun ollaan tupakalla. Oon tavannut monia, jotka on sairaalassa aloittaneet tupakanpolton, mutta kukaan ei oo saanut siellä sitä lopetettua. Kaikilla on vähän rahaa ja sitten pummataan. Ne joilla ei ole rahaa, polttaa tumppeja. Riinalla on neljä kissaa, joiden hoidosta täytyy huolehtia silloinkin, kun emäntä on sairaalassa. Kissoja hoitaa silloin Riinan sisko tai Riina itse käyden osastolta kissanhoitolomilla. Eläinlääkärilaskujakin on sairaalahoidon ajalle sattunut. Kissojen ruokinta on mulla aina ollut etusijalla! Mutta kaikesta muusta täytyy säästää. Moneen vuoteen mä en ole ostanut vaatteita. Osastolla olisi voinut ottaa viikko-ohjelmaan uimisenkin, mutta mulla ei ole uimapukua, enkä saanut toimeentulotukea sen hankkimiseen. Totta kai rahattomuus on iso stressi kaikille. Hoitajat on sanoneet, ettei saisi murehtia sellaisia asioita, joille ei mitään voi, mutta murehtiihan niitä. Aika kehnosti kävis, jos ei saisi apua vanhemmilta. Sosiaaliturva 2/07 19

20 etiikka Jaakko Tiihonen Auttamisen ammattilaisen tunnettava pimeät puolensa Ihmistyössä on tärkeä tuntea oma pimeytensä. Pahan tekemistä ei voi väistää, jos ei tunne pahuuden kätkeytymistapoja. Auttajan rooliin sisältyy myyttisiä odotuksia puhtaudesta, hyvyydestä ja pyyteettömästä huolehtivuudesta. Mielikuva sosiaali- ja terveysalan ammattilaisesta on usein tavallista tasapainoisempi ja hyveellisempi ihminen, joka tietää hyvän elämän salaisuuden ja pystyy ratkaisemaan asiakkaan ongelmat tämän puolesta. Kun ihmistyöntekijä sisäistää sosiaalisen roolinsa, hän työntää helposti pahuutensa syrjään. Hän leikkaa negatiivisia piirteitä pois minäkuvastaan ja hylkää varjonsa. Kukaan ei kuitenkaan voi todella astua ulos omasta pimeästä puolestaan. Hyvä ja paha ovat erottamattomat Hyvä ja paha ovat toistensa varjoja. Esimerkiksi empatia, kyky eläytyä toisten asemaan ja ymmärtää tämän tunteita, on yksi tärkeimmistä edellytyksistä tehdä hyvää. Kuitenkin mitä kehittyneempi kyky empatiaan on, sitä julmemmin taitoaan pystyy käyttämään myös toisen haavoittamiseen. Martti Lindqvistiä mukaillen voidaan sanoa, että heti kun pahuus jossain julistetaan Jaakko Tiihonen on sosionomi (amk) opiskelija Hämeenlinnan ammattikorkeakoulussa. Hän on käyttänyt kirjoituksensa lähteinä psykoterapeutti Sheldon B. Koppin ja terveydenhuollon etiikan dosenttina toimineen Martti Lindqvistin teoksia, jotka käsittelevät paljolti aikuisten kanssa tehtävää terapeuttista työtä. Ajatukset sopivat kuitenkin yhtä lailla jäsentämään kahden aikuisen kohtaamista asiakkaan ja työntekijän rooleissa vaikkapa sosiaalityössä. Lähteet Lindqvist, Martti Auttajan varjo: pahuuden ja haavoittuvuuden ongelma ihmistyön etiikassa. Otava. Helsinki. Keskeneräisyyden puolustus. Otava. Helsinki. Kopp, Sheldon B Jos kohtaat matkallasi buddhan, tapa hänet! Psykoterapeuttinen pyhiinvaellus. WSOY. Helsinki. voitetuksi, se astuu samantien takaovesta sisään ja alkaa mellastaa täysin ilman valvontaa. Mitä viattomampana ihminen pitää itseään, sitä sokeampi hän on omalle kyvylleen ja halulleen tehdä pahaa. Työntekijän ei pidä ryhtyä guruksi Kirjassaan Jos kohtaat matkallasi buddhan, tapa hänet! psykoterapeutti Sheldon B. Kopp kirjoittaa, kuinka hänen vastaanotolleen tulevat asiakkaat hakevat aina aluksi valmiita vastauksia ongelmiinsa. He pitävät terapeuttia valaistuneena ihmisenä, joka elää epätietoisuuden yläpuolella ja pystyy poistamaan asiakkaan kärsimyksen, kuin mekaanikko moottorivian. On ihmistyöntekijän rehellisyyttä sekä asiakkaan että hänen itsensä edessä, ettei hän ryhdy guruksi. Rooli on houkutteleva jo siihen sisältyvän vallan takia, mutta jotain on menetetty, kun auttaja lähtee näyttelemään ihmeidentekijää. Ihmeidentekijä ei lähde ratkomaan ongelmaa asiakkaasta käsin tämän aktiivisuuteen pyrkien, vaan päinvastoin. Todellinen ongelma voi jäädä löytämättä, kun guruileva työntekijä luulee ymmärtävänsä tilanteen ilman asiakkaan huolellista kuuntelua. Passivoitu avunhakija taas saa tekosyyn, jotta hänen ei tarvitse tosissaan kohdata vaivaansa ja yrittää parantaa asioita. Kopp kirjoittaa, ettei kukaan pysty hallitsemaan toisen aikuisen elämää eikä olemaan siitä vastuussa. Jotta asiakkaan elämä voisi muuttua paremmaksi, on avunsaajan ensin hyväksyttävä työntekijä itsensäkaltaiseksi puutteelliseksi ihmiseksi. Silloin hän saattaa käsittää, ettei ongelmia viime kädessä poista mikään muu kuin hänen oma muutoksensa ja aktiivinen toimintansa. Tämä on otettu huomioon sosiaalialan ammattieettisissä ohjeissa, jotka painottavat ihmisen itsemääräämisoikeutta ja vastuuta valinnoistaan. Inhimillisyys yhdistää Heikkous ja pahuus ovat ehkä juuri ne seikat, jotka tekevät ihmisestä inhimillisen. Ilman heikkoutta kukaan ei tekisi virheitä tai tarvitsisi apua toisilta. Kaikille yhteinen inhimillisyys voi yhdistää auttajaa ja autettavaa. Oman heikkoutensa kokeneena auttaja kykenee ymmärtämään, miltä tuntuu olla hädässä. Kyetäkseen välttämään sokean vallankäytön, alistamisen ja moralisoinnin, auttajan on tunnistettava pimeä puolensa ja tarkasteltava toimintaansa rehellisesti. Kun hän tiedostaa vaikuttimensa, hän voi ymmärtää oman varjonsa ja oppia elämään sen kanssa. Pahuutensa tunnistanut on vahvempi Varjonsa tunnistaminen tekee ihmisestä vahvemman kohtaamaan monia tilanteita. Pahuutta silmiin katsonut ei hätkähdä nähdessään julmuutta ja omahyväisyyttä. Hän pystyy käsittelemään asiaa, koska ymmärtää inhimillisyyteen kuuluvan rumaa ja iljettävää. Jos työntekijä on avoin omista pimeistä puolistaan, asiakkaalle saattaa olla rohkaisevaa huomata, kuinka auttajalla on myös ongelmia ja hän on epävarma. Asiakas-työntekijäsuhteesta voi näin tulla aito kahden ihmisen kohtaaminen, mikä on antoisaa molemmille. Kaksi hapuilevaa voi onnistua yhdessä Ajatus pahasta, heikosta ja ikuisesti keskeneräisestä auttajasta voi tuntua toivottomalta: sokea taluttamassa kaltaistaan. Tärkeintä on kuitenkin se, ettei auttaja ole sokea itseään kohtaan. Vaikuttimiensa lisäksi hänen on tunnettava rajansa myös ammatillisessa mielessä. Autettavasta ei saa tehdä taitamattoman työntekijän koekaniinia. Lindqvistin kuvaus auttamisen perimmäisestä luonteesta antaa toivoa. Hän kirjoittaa, että auttajan tärkein tehtävä on olla autettavalle peili, josta apua tarvitseva näkee itsensä ja oman tilanteensa selkeämmin. Jotta auttaja pystyy tämän näköalan tarjoamaan, hänen on ymmärrettävä tuskaa ja heikkoutta itsessään tunnistaakseen ne autettavasta. Ja vaikka auttaja onkin joskus täysin neuvoton, voi kaksi hapuilevaa kuitenkin onnistua yksinäistä paremmin. 20 Sosiaaliturva 2/07

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA Elokuu 2014 1. Sosiaaliasiamiehen tehtävät Säädetty laissa: Lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, myöh. asiakaslaki) 24 :ssä sosiaaliasiamiehelle

Lisätiedot

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA 1. PALVELUN ASIAKKAAT Palvelun ostaja: sopimuskunnat, kuntayhtymä, yksityinen terveydenhuollon toimintayksikkö Kuntalaiset: yksityishenkilöt, järjestöt/kolmas sektori,

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

Uusi Oulu Oulun kaupungin ulkoinen valvonta. Kaupunginvaltuutettujen koulutus Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas

Uusi Oulu Oulun kaupungin ulkoinen valvonta. Kaupunginvaltuutettujen koulutus Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas Oulun kaupungin ulkoinen valvonta Kaupunginvaltuutettujen koulutus 15.11.2012 Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas Uusi Oulu 1.1.2013 Kunnan valvontajärjestelmä Muu ulkoinen valvonta - valtion valvonta:

Lisätiedot

Varkauden ja Joroisten sosiaaliasiamiesten selvitys 1.1.2014 31.12.2014

Varkauden ja Joroisten sosiaaliasiamiesten selvitys 1.1.2014 31.12.2014 Varkauden ja Joroisten sosiaaliasiamiesten selvitys 1.1.2014 31.12.2014 Kristiina Qvintus ja Aini Räisänen 1.9.2015 1. Johdanto Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sisältää asiakkaan

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI 23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2. SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Reijo Väärälä 1 Sote politiikkaprosessina Politiikan toimintatavan

Lisätiedot

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO Kunnanhallitus 61 21.02.2011 Valtuusto 23 28.03.2011 Kunnanhallitus 167 06.06.2011 Valtuusto 42 20.06.2011 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO KHALL 61 Valmistelija:

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Asiakaspalautekysely hakuprosessista ja lapsen päivähoidon aloittamisesta 09/2010 01/2011

Asiakaspalautekysely hakuprosessista ja lapsen päivähoidon aloittamisesta 09/2010 01/2011 Asiakaspalautekysely hakuprosessista ja lapsen päivähoidon aloittamisesta 09/2010 01/2011 Palvelualuetyöryhmän yhteenveto ja ehdotukset Riitta Heinonen, Liisa Hynninen, Ritva Mutanen, Maisa Rantanen, Kirsi

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

15 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys kaupungin- ja kunnanhallituksille toimintavuodelta 2014

15 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys kaupungin- ja kunnanhallituksille toimintavuodelta 2014 Mäntyharju Kokouskutsu 1 (8) Aika 30.06.2015, klo 16:00 Paikka Villa Aurora, Tervaniementie 2 Käsiteltävät asiat 12 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 13 Pöytäkirjan tarkastus 14 Perusturvalautakunnan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Ritva Lill-Smeds, jäsen

Ritva Lill-Smeds, jäsen Tarkastuslautakunta 2009-2012 18.05.2010 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 18.05.2010 klo 15.00 19.35 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET Kunnanvirasto Yhteispalvelupisteen kokoustila Lapinjärvi Mats Antas, puheenjohtaja

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA. Huhtikuu 2014 / ms

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA. Huhtikuu 2014 / ms SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA Huhtikuu 2014 / ms 1. Palvelun asiakkaat Palvelun ostaja: Sopimuskunnat: Hyvinkää, Lohja, Siuntio sekä perusturvakuntayhtymä Karviainen (Vihti ja Karkkila) ja Mustijoen (Mäntsälä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta 29.4.2015

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta 29.4.2015 TERVEYDENHUOLON KY. 1 Kokousaika Ke 29.4.2015 klo 14.00 16.54 Paikka Muonion kunnanvirasto, valtuustosali Jäsenet: Läsnä Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Birgitta Eira. puheenjohtaja Anne-Mari Keimiöniemi,

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS 1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS KOKOUSAIKA 22.01.2010 klo 9.00 15.25 KOKOUSPAIKKA Lopen kunnantalo, kokoushuone II ja vanhainkoti LÄSNÄ Ukkola Marja puheenjohtaja Tuomi Vilho varapuheenjohtaja Nummela Ritva

Lisätiedot

15 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys kaupungin- ja kunnanhallituksille toimintavuodelta 2014

15 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys kaupungin- ja kunnanhallituksille toimintavuodelta 2014 Mäntyharju Pöytäkirja 3/2015 1 (9) Aika 30.06.2015, klo 16:07-16:58 Paikka Villa Aurora, Tervaniementie 2 Käsitellyt asiat 12 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 13 Pöytäkirjan tarkastus 14 Perusturvalautakunnan

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso Sosiaalipalvelut, mitä ja millä osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso "sote uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea.

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea. Muistio Jarkko Lahtinen 27.6.2013 OSA-AIKAINEN LASTENHOITO JA YKSITYISEN HOIDON TUKI Tämän tiedotteen laatiminen on tullut ajankohtaiseksi, koska on ilmennyt epätietoisuutta, voidaanko yksityisen hoidon

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2013 MIKKELIN KAUPUNKI Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 3.12.2012 41 Voimaantulo: 01.01.2013

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS 1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS KOKOUSAIKA 13.4.2012 klo 9.00-14.20 KOKOUSPAIKKA Lopen kunnantalo, kokoushuone II LÄSNÄ Ukkola Marja puheenjohtaja, pöytäkirjanpitäjä 30 34 Tuomi Vilho varapuheenjohtaja,

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS 1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS KOKOUSAIKA 19.02.2010 klo 9.00 15.00 KOKOUSPAIKKA Lopen kunnantalo, kokoushuone II ja Launosten päiväkoti LÄSNÄ Ukkola Marja puheenjohtaja Tuomi Vilho varapuheenjohtaja Nummela

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS 1 Tarkastuslautakunta 2013 2016 PÖYTÄKIRJA 3/2014 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS KOKOUSAIKA 25.4.2014 klo 9.00 13.05 KOKOUSPAIKKA Lopen kunnantalo, kokoushuone II LÄSNÄ Myllykoski Satu puheenjohtaja Naakka

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Kunnanhallitus salainen 31 11.06.2013 Kunnanhallitus 195 18.06.2013. Tilintarkastuskertomus 2012

Kunnanhallitus salainen 31 11.06.2013 Kunnanhallitus 195 18.06.2013. Tilintarkastuskertomus 2012 salainen 31 11.06.2013 195 18.06.2013 Tilintarkastuskertomus 2012 Khsal 31 Tarkastuslautakunta 42 5.6.2013 ja kunnanjohtaja ovat laatineet vuoden 2012 tilinpäätöksen, joka sisältää toimintakertomuksen,

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu selvitys lastensuojelun tilasta Marjo Lavikainen 2.12.2013 Lastensuojelu suurennuslasin alla Perhesurmat, lastensurmat julkinen keskustelu Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS 1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS KOKOUSAIKA 26.4.2010 klo 9.00 14.15 KOKOUSPAIKKA Lopen kunnantalo, kokoushuone II LÄSNÄ Ukkola Marja puheenjohtaja Tuomi Vilho varapuheenjohtaja Nummela Ritva varajäsen Laukkanen

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 9/2011 Perusturvalautakunta. Keskiviikko 14.12.2011 klo 16.30. Rautalammin kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 9/2011 Perusturvalautakunta. Keskiviikko 14.12.2011 klo 16.30. Rautalammin kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 9/2011 Perusturvalautakunta KOKOUSTIEDOT Aika Keskiviikko 14.12.2011 klo 16.30 Paikka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia nro Rautalammin kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2011

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2011 06.03.2012 Sivu 1 / 1 1106/00.01.02/2012 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Ulla Valtonen, puh. (09) 816 45536 Anna-Liisa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi BDO Audiator Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 26.10.2010 Kaupunginhallitus 347 22.11.2010 SoTe -tilaajalautakunta 102 16.12.2010

Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 26.10.2010 Kaupunginhallitus 347 22.11.2010 SoTe -tilaajalautakunta 102 16.12.2010 Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 26.10.2010 Kaupunginhallitus 347 22.11.2010 SoTe -tilaajalautakunta 102 16.12.2010 Lastensuojelusuunnitelma vuosille 2010-2012 1580/05.08/2010 Sote 23.2.2010 22 Valmistelija:

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 10/2010 Perusturvalautakunta. Rautalammin kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 10/2010 Perusturvalautakunta. Rautalammin kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 10/2010 Perusturvalautakunta KOKOUSTIEDOT Aika Torstai 9.12.2010 klo 17.00 Paikka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia nro Rautalammin kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Pöytäkirjan

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta Tero Ristimäki Lastensuojelulain toimeenpanoon valmistautuminen Suurimpien kaupunkien suunnitelmat resurssien lisäämisestä lastensuojeluun vuodelle 2008 ja arviot lastensuojelulain velvoitteista selviytymisestä

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 MUONION KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 MUONION KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 MUONION KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA. Perjantai 23.05.2014 klo 13.00-15.30. Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO. Perjantai 23.05.2014

PÖYTÄKIRJA. Perjantai 23.05.2014 klo 13.00-15.30. Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO. Perjantai 23.05.2014 Tarkastuslautakunta PÖYTÄKIRJA Nro/vuosi 3/2014 Sivu 1 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OL- LEET JÄSENET Perjantai 23.05.2014 klo 13.00-15.30 Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO Jäsen

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Ulkoinen tarkastus. Tarkastuslautakunta Kaupunginreviisori Erja Viitala. Tampereen kaupunki 19.2.2009

Ulkoinen tarkastus. Tarkastuslautakunta Kaupunginreviisori Erja Viitala. Tampereen kaupunki 19.2.2009 Ulkoinen tarkastus Tarkastuslautakunta Kaupunginreviisori Erja Viitala 1 Kuntaorganisaation valvontajärjestelmä OMAEHTOINEN VALVONTA ULKOINEN VALVONTA valtuuston alainen Tavoitteiden arviointi JHTT tilintarkastus

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot