Hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö Katsaus Tekesin vaikuttavuudesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö Katsaus Tekesin vaikuttavuudesta"

Transkriptio

1 Tekesin katsaus 292/2012 Hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö Katsaus Tekesin vaikuttavuudesta Mari Hjelt, Päivi Luoma, Aki Pesola, Mari Saario, Vesa Kämäräinen, Anna Maksimainen ja Jarkko Vesa

2 10

3 Mari Hjelt, Päivi Luoma, Aki Pesola, Mari Saario, Vesa Kämäräinen, Anna Maksimainen ja Jarkko Vesa Hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö Katsaus Tekesin vaikuttavuudesta Tekesin katsaus 292/2012 Helsinki

4 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkostoitumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminta uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja työelämän laatua, lisää vientiä sekä luo työllisyyttä ja hyvinvointia. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 600 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kannen kuva: Kalleheikki Kannisto Taitto: DTPage Oy 4

5 Esipuhe Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vaikutukset ovat kansallisesti ja kansainvälisesti suuren mielenkiinnon kohteena ja niitä pyritään selvittämään eri tavoin. Tekes aloitti vuonna 2009 vaikuttavuusselvitysten laadinnan yhteistyössä Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Ensimmäisenä kohteena oli talouden ja elinkeinoelämän uusiutuminen. Tämän jälkeen laadittiin käsillä oleva analyysi vaikutuksista ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Keväällä 2012 valmistui kolmas raportti, jossa tutkittiin innovaatiotoiminnan kyvykkyyksiä. Koska laaditut kolme selvitystä muodostavat varsin monipuolisen kuvan ja myös kansainvälisesti ainutkertaisen kokonaisuuden tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vaikutuksista, halusimme edistää niiden laajempaa hyödyntämistä tuottamalla raportit julkaisuiksi Tekesin katsauksia -sarjaan. Käsillä olevassa raportissa paneudutaan yhteiskunnallisiin vaikutuksiin, jotka syntyvät pitkän ajan kuluessa. Nyt nähtävissä olevien myönteisten vaikutusten edellytykset on luotu vuosia tai vuosikymmeniä sitten, ja tämän päivän toiminnalla luodaan edellytyksiä tulevalle kehitykselle. Vaikutusten aikaansaanti edellyttää systeemisyyttä ja monien eri toimijoiden panostusta. Selvityksessä vaikutuksia konkretisoidaan esimerkkien avulla. Vaikuttavuusselvityksen laadinnasta ovat vastanneet Gaia Consulting Oy ja Nordic Healthcare Group Oy Mari Hjeltin johdolla. Tutkijoiden tukena on ollut ohjausryhmä, joka koostui TEMin ja Tekesin edustajista. Lisäksi työn kuluessa haastateltiin laajasti eri sidosryhmien edustajia. Tekes haluaa kiittää selvityksen laadintaan osallistuneita ja erityisesti tutkijoita asiantuntevasta ja moniulotteisesta työstä. Toukokuussa 2012 Tekes Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus 5

6 Sisältö Esipuhe...5 Tiivistelmä Johdanto Selvityksen toteutus Lähtökohdat ja rajaukset Toteutus ja menetelmät Tekesin päämääräalueet ja toiminta Tekesin strategia ja strategian kolme päämääräaluetta Tekesin strategian toteutumisen seuranta Tekesin toiminnan luomat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edellytykset Tekesin toiminta hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö -päämääräalueella Tarkasteltavat esimerkit Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin perusteita Yhteiskunnan hyvinvointi innovaatiopolitiikan tavoitteena Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin lähestymistapoja Kansainvälisiä esimerkkejä Tekesin toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden malli Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mallin kuvaus Vaikuttavuusmallin soveltaminen ja vaikuttavuuden seuranta Tekesin toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tekes yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edellytysten vahvistajana Tekesin vaikuttavuus hyvinvointi ja ympäristö -päämääräalueella Yhteenvetohuomioita Tekesin toiminnan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta Johtopäätökset ja suositukset Tekesin toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus Innovaatiotutkimuksen jatkotutkimusaiheet...70 Lähdeluettelo...71 Liitteet 1 Haastattelut Haastattelukysymykset Kestävä yhdyskunta Liikenteen biopolttoaineet Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä eoppimisympäristöt Tekesin katsauksia

7 Tiivistelmä Innovaatiotoiminnan rooli taloudellisen hyvinvoinnin edistäjänä on selvä, ja taloudellinen hyvinvointi ja elinkeinoelämän uudistuminen ovat Tekesille innovaatiotoiminnan julkisena rahoittajana luontevia ja mitattavia tavoitteita. Innovaatiopolitiikan tavoitteiden monipuolistuminen ja kysyntälähtöinen innovaatiopolitiikka ovat kuitenkin nostaneet entistä vahvemmin esiin Tekesin toiminnan ja sen vaikuttavuuden ar vioinnin myös muiden yhteiskunnallisten tavoitteiden osalta. Tässä selvityksessä on kehitetty Tekesin yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvaava malli ja arvioitu sen pohjalta Tekesin yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Lähtökohtana ovat Tekesin vuoden 2008 strategian mukaiset tavoitteet ja painotukset Hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö -päämääräalueella. Vaikuttavuuden syvällisempi tarkastelu on kohdennettu päämääräalueelta valituille neljälle esimerkkialueelle. Tarkastellulla päämääräalueella Tekes vaikuttaa ensisijaisesti ohjelmaprosessin keinoin, joten selvityksen painopiste on Tekesin ohjelmatoiminnassa tällä päämääräalueella. Kehitetyssä Tekesin toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mallissa on eriytetty kaksi erilaista vaikutusmekanismia. Näistä toisessa tarkastellaan vaikutusten syntymistä yritysten innovaatiotoiminnan kautta ja toisessa huomioidaan kumppanuustoiminta, jossa julkisen sektorin toimijoilla on keskeinen rooli. Tekesin toiminnan vaikuttavuuden edellytyksiä ovat vaikuttavuusmallissa sekä yritysten innovaatiotoiminnan että kumppanuustoiminnan osalta Tekesin panostukset ja toiminta, Tekesin strategia ja asiakkuudet, innovaatiotoiminnan kyvykkyydet sekä elinkeinoelämän tuottavuus ja uudistuminen. Näiden lisäksi vaikuttavuusmallissa tarkastellaan innovaatiotoimintaa, innovaatiotoiminnan tuloksia, potentiaalisten innovaatioiden käyttöönottoa ja innovaatioiden laajamittaista käyttöönottoa, jonka seurauksena yhteiskunnalliset vaikutukset syntyvät. Tutkimusaineiston valossa Hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö -päämääräalueen Kestävä energiatalous ja ympäristö -painopistealueella Tekes on kansallisesti erittäin merkittävä tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoittaja. Pitkä historia ja toiminnan jatkuvuus näkyvät yhteiskunnallisina vaikutuksina ja hyödyt realisoituvat todennäköisesti pitkälle tulevaisuuteen. Tekesin toiminta on hyvin linjassa kansallisen ja kansainvälisen ilmasto- ja energiapolitiikkaan kanssa, ja Tekesillä on toiminnalleen selvä mandaatti. Tarkemman analyysin kohteena olivat selvityksessä kestävä yhdyskunta ja liikenteen biopolttoaineet. Laadukas sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä -painopistealueelle Tekes on kohdistanut rahoitusta vasta vuodesta 2008 alkaen. Toiminnan painopiste on yksittäisten tuotekehityshankkeiden sijaan julkisten palveluiden, uusien toimintamallien ja kumppanuuksien kehittämisessä. Kohdistamalla t&k-rahoitusta suoraan julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen Tekes toimii kansainvälisenä edelläkävijänä muihin vastaaviin organisaatioihin verrattuna. Kansallisesti Tekes on uusi toimija sosiaali- ja terveydenhuollossa eikä sen toiminnalla ole toistaiseksi yhtä selvää mandaattia kuin energia- ja ympäristöalalla. Hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö -päämääräalueen Tietoyhteiskunnan alusta ja palvelut -painopistealueen kehitys ollut vahvasti mukana useissa Tekesin ohjelmissa 1990-, ja 2010-luvuilla. Tekesin toiminnalla on ollut keskeinen merkitys yhteiskuntaa läpileikkaavien teknologioiden kehityksessä merkittäviä ICT:n pohjautuvia innovaatioita ja menestystarinoita on syntynyt. Haasteena on kuitenkin siirtyä teknologiakeskeisyydestä käyttäjäkeskeisyyteen. Panostuksista huolimatta Suomi on tietoyhteiskuntaan liittyvillä indikaattoreilla mitattuna jäänyt kehityksessä muista maista jälkeen. Tarkemman analyysin kohteena olivat eoppimisympäristöt. Läpikäydyn aineiston valossa Tekes on vienyt hyvinvoivaan yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyviä tavoitteita ja strategisia valintoja käytännön toimintaansa osin hyvin, mutta osin työ on vielä kesken. Haasteellisia ovat erityisesti 7

8 systeemisiä muutoksia vaativat ja julkista sektoria osallistavat innovaatiot, joiden yhteiskunnalliset vaikutukset ovat usein merkittäviä. Avainasemassa ovat julkisen sektorin muutosvalmiit ja riskinottohalukkaat edelläkävijät. Tekesin toiminnan yhteiskunnalliset vaikutukset syntyvät pitkällä aikajänteellä. Nyt nähtävissä olevien myönteisten vaikutusten edellytykset on luotu vuosia tai vuosikymmeniä sitten, ja tämän päivän toiminnalla luodaan edellytyksiä tulevalle kehitykselle. Aikajänteiden pituus on haaste myös vaikuttavuuden seurannalle. Jatkuvuuden rinnalla Tekesin tulisi kyetä pitämään yllä korkeaa vaatimusta innovaatiotoiminnan uutuusarvosta ja riittävästä riskitasosta. Tekesin toiminnan perimmäiset yhteiskunnalliset vaikutukset syntyvät innovaatioiden laajamittaisen käyttöönoton kautta. Innovaatioiden laajamittainen käyttöönotto ja perimmäisten vaikutusten syntyminen ovat kuitenkin Tekesin vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella, ja Tekesin toiminnan vaikutusta on mahdotonta eriyttää muista tekijöistä. Tekesin toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin tietopohjaa on kuitenkin syytä vahvistaa.. Myös julkisen sektorin innovaatiotoiminnan vaikuttavuuden arviointi ja innovaatiopolitiikka systeemisten muutosten välineenä vaatii tuek seen lisää tietoa. 8

9 1 Johdanto Tiede- ja teknologiapolitiikan perustavoite on taata edellytykset tutkimukselle ja tuotekehitykselle ja luoda näin perustaa taloudelliselle kasvulle 1. Julkisella t&k-tuella on kiistattomat vaikutukset yritysten t&k-toimintaan ja innovaatiopääomaan 2. On selvää, että uusilla innovaatioilla, joilla tarkoitetaan tässä hyödynnettyjä ja käyttöön otettuja uusia ratkaisuja, on taloudellisen hyvinvoinnin ja kasvun lisäksi myös ympäristön ja sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta myönteisiä vaikutuksia. Julkisten innovaatiopanostusten yhteiskunnallinen vaikuttavuus on saanut viime vuosikymmenenä innovaatiopolitiikassa enemmän painoarvoa ja panosten vaikuttavuuden osoittamista vaaditaan. Tekes on määritellyt toiminnalleen kolme päämäärää. Ensimmäinen päämäärä on innovaatiotoiminnan kyvykkyyksien varmistaminen. Tällä tarkoitetaan vahvaa ja kansainvälistä tutkimusja kehittämistoimintaa, osaamispohjaa ja verkostoitumista. Toinen päämäärä on elinkeinoelämän tuottavuuden ja uudistumisen varmistaminen innovaatioiden keinoin. Tavoitteena on, että tuottavuus kansantalouden kannalta tärkeillä aloilla ja klustereissa on kansainvälistä huippua ja yritykset ovat globaalisti kilpailukykyisiä. Näiden kahden päämäärän voidaan nähdä olevan edellytyksiä kolmannelle päämäärälle eli hyvinvoivalle yhteiskunnalle ja ympäristölle. Vuonna 2008 julkaistun strategian 3 hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö -päämäärän painopistealueita ovat olleet kestävä energiatalous ja ympäristö, laadukas sosiaali- ja tervey denhuollon palvelujärjestelmä, tietoyhteiskunnan palvelut ja alustat sekä työelämän laatu. Leimallista näille painotuksille on se, että yhteiskunnallinen hyvinvointi ja vaikutukset riippuvat huomattavasti toimintaympäristöstä ja moninaisista julkisen sektorin toimenpiteistä eivätkä niiden kehittyminen ole riippuvaista vain yritysten innovaatiotoiminnasta. Tekesin toimintaa päämääräalueilla ohjaavat työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kanssa tehtävät tulossopimukset, jotka kytkeytyvät tiiviisti TEM:n konsernistrategiaan ja innovaatiopolitiikan kansallisiin linjauksiin. Kansallisesti Tekesille on myös vastuutettu tehtäviä esimerkiksi energia- ja ilmastostrategiassa. Tekesin panostuksille on määritelty päämääräalueittaiset tavoitetasot, ja panostusten kohdentumista seurataan eri tavoin. Tekesin toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta päämääräalueilla on seurattu ja arvioitu erillisillä päämääräkohtaisilla vaikuttavuusanalyyseillä ja -selvityksillä. Nämä selvitykset ovat osa Tekesin onnistumisen virallista seurantaa. Päämääräkohtaisilla arvioinneilla on myös vahva kytkentä Tekesin toiminnan strategiseen suunnitteluun ja strategisten sisältöjen määrittelyyn, ja ne tuottavat tietoa Tekesin toiminnan kehittämiseksi. Selvitys Tekesin toiminnan vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta elinkeinoelämän tuottavuus ja uudistuminen -päämääräalueella toteutettiin vuoden 2010 alussa 4. Vuoden 2010 aikana käynnistettiin myös tässä raportissa kuvattu selvitys, jossa analysoidaan Tekesin toiminnan vaikuttavuutta hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö -päämääräalueella. Selvityksen päätavoitteeksi asetettiin seuraavat kysymykset: Miten Tekes on vienyt hyvinvoivaan yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyviä tavoitteita ja strategisia valintoja käytännön toimintaansa? Kuinka hyvin Tekesin ympäristöön 1 Esim. Hyvärinen (2010) 2 Riipinen et al. (2010a) 3 Tekesin uusi strategia julkaistaan maaliskuussa Riipinen et al. (2010b) 9

10 ja hyvinvointiin liittyvät tavoitteet ovat toteutuneet? Mitkä ovat ympäristöön ja hyvinvointiin liittyvät ilmiöt ja kansallisen tason indikaattorit, joissa Tekesin toiminnan vaikutukset näkyvät? Onko Tekesin hyvinvointiin ja ympäristöön liittyvässä innovaatiotoiminnan edistämisessä tunnistettavissa osa-alueita, joissa Tekes on kansainvälisesti edelläkävijäorganisaatio? Millaisia jatkuvan seurannan ja mittaamisen menetelmiä Tekesin johtamisen tueksi on mahdollista kehittää ja ottaa käyttöön ympäristöön ja hyvinvointiin liittyvällä päämääräalueella? Raportin luvussa 2 kuvataan selvityksen toteutus ja luvussa 3 Tekesin päämääräalueet ja toiminta. Luvussa 4 käydään läpi Tekesin toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin perusteita. Luvussa 5 on esitelty Tekesin toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden malli, ja luvussa 6 on arvioitu Tekesin toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Luvussa 7 ovat johtopäätökset ja suositukset. 10

11 2 Selvityksen toteutus 2.1 Lähtökohdat ja rajaukset Selvityksen lähtökohtana on Tekesin merkittävä rooli innovaatiotoiminnan rahoittajana ja aktivoijana. Roolissaan Tekes toimii merkittävänä toimijana innovaatiopolitiikan ja innovaatiotoiminnan rajapinnassa. Lähtökohtana ovat myös Tekesin vuoden 2008 strategian mukaiset tavoitteet ja painotukset Hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö -päämääräalueella 5. Tässä selvityksessä Tekesin toiminnan yhteiskunnallisten vaikutusten nähdään syntyvän innovaatioista, joiden laajamittainen käyttöönotto synnyttää merkittäviä vaikutuksia yhteiskunnassa ja joiden syntymisessä Tekesin toiminnalla on ollut tunnistettava rooli. Hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö -päämääräalueella Tekesin tavoitteena on ollut vaikuttaa ensisijaisesti ohjelmaprosessin keinoin. Tästä syystä selvityksen painopiste on Tekesin ohjelmatoiminnan tarkastelussa. Todellisuudessa päämääräalueen painopistealueet ovat luonteeltaan horisontaalisia ja läpileikkaavia ja heijastuvat näin kaikkeen Tekesin toimintaan, joten myös muulla Tekesin toiminnalla on vastaavia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Päämääräalueen painopisteistä työelämän laatu on jätetty tämän selvityksen ulkopuolelle. Tekesin toiminnan vaikutuksia työelämän laatuun on tarkasteltu elokuussa 2010 julkaistussa Työelämän kehittämisohjelman arvioin nissa 6. Tekesin toiminnan vaikuttavuuden syvällisempi tarkastelu on selvityksessä kohdennettu päämääräalueelta valituille neljälle esimerkkialueelle (kuva 2.1), sillä Tekesin strategiset painopistevalinnat kattavat kokonaisuudessaan Kuva 2.1. Arvioinnin kohteena olevat alue ja esimerkit. Hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö -päämääräalue Strategia-kauden painopistealueet Kestävä energiatalous ja ympäristö Tietoyhteiskunnan alusta ja palvelu Laadukas sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä Arviointiin valitut esimerkit Kestävä yhteiskunta eoppimisympäristöt Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä Liikenteen biopolttoaineet 5 Tekes (2008) 6 Oosi, O, et al. (2010) 11

12 hyvin laajoja alueita. Näitä esimerkkejä on hyödynnetty myös vaikuttavuusmallin rakentamisessa. Tarkasteltuja esimerkkejä ovat kestävä yhdyskunta, biopolttoaineet, eoppimisympäristöt ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä. Valitut esimerkit eivät kata Tekesin yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa kokonaisuudessaan, sillä ne jättävät monia merkittäviä kokonaisuuksia syvemmän tarkastelun ulkopuolelle. Esimerkit on kuitenkin valittu mukaan siksi, että ne ovat luonteeltaan erilaisia. Kestävän energiatalouden ja ympäristön alueella Tekes on toiminut vaikuttavasti jo pitkään, ja alueelta löytyy useita yhteiskunnallisesti merkittäviä esimerkkejä. Biopolttoaine-esimerkki auttaa kuvaamaan erityisesti Tekesin toiminnan vaikuttavuuden pitkää aikajännettä. Muut esimerkit kuvaavat erityisesti vaikuttavuutta sellaisilla hyvinvoinnin kannalta merkittävillä alueilla, joilla myös julkisen sektorin innovaatiotoiminnan rooli on merkittävä. Näillä alueil la Tekesin toiminta on kuitenkin vasta muotoutumassa ja välineet esimerkiksi kuntien ja kaupunkien innovaatiotoiminnan aktivoimiseksi kehittymässä. Näillä alueilla monet yhteiskunnalliset vaikutukset näkyvät vasta tulevaisuudessa. Tekes vaikuttaa Suomen elinvoimaisuuteen ja hyvinvointiin ensisijaisesti positiivisen taloudellisen kehityksen kautta. Yritysten kasvun, uudistumisen ja tuottavuuden kautta syntyviä vaikutuksia suomalaisen yhteiskunnan taloudelliselle hyvinvoinnille ei tässä selvityksessä kuitenkaan tarkastella, sillä yritysten kasvuun, kilpailukykyyn ja menestymiseen liittyvät vaikutukset on katettu elinkeinoelämän tuottavuus ja uudistuminen -päämääräaluetta koskevassa selvityksessä 7. Selvitys on rajattu tarkastelemaan ensisijaisesti vaikutuksia Suomessa. Innovaatioilla on kuitenkin markkinoita ja kysyntää myös muualla, ja yhteiskunnallisia vaikutuksia syntyy yritysten vientitoiminnan kautta. Lisäksi globaaleilla markkinoilla toimivien yritysten menestys luo hyvinvointia edelleen kotimaassa. Lähtökohtana innovaatiotoiminnan kautta syntyville yhteiskunnallisille vaikutuksille on selvityksessä innovaatioiden laajamittainen käyttöönotto. Vaikka tutkimus- ja innovaatiotoiminnalla on todettu olevan merkittäviä vaikutuksia tiedon ja osaamisen kumuloitumiseen, on tämä osaaminen konkretisoiduttava innovaatioina ja niiden käyttöönottona, jotta tavoiteltuja perimmäisiä vaikutuksia syntyy. Tavoitteiden mukaisesti selvitys kohdentui toisaalta Tekesin yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvaavan analyysimallin kehittämiseen ja toisaalta Tekesin vaikuttavuuden arviointiin. Tavoitteena on ollut myös tukea Tekesin käynnissä olevaa strategiaprosessia, jotta kehitettävä malli sopii myös uuden strategian seurannan ja arvioinnin tueksi. Selvitystyö toteutettiin sen haasteellisuuteen ja laajuuteen nähden tiukassa aikataulussa. Tästä syystä työn alussa sovittiin, että selvityksen osana voidaan tunnistaa jatkon kannalta olennaisia tutkimustarpeita ja kysymyksiä, joihin ei tässä selvityksessä ole mahdollista pureutua. 2.2 Toteutus ja menetelmät Selvitys toteutettiin elokuun 2010 ja helmikuun 2011 välisenä aikana. Selvityksen toteuttivat Gaia Consulting Oy ja Nordic Healthcare Group Oy. Tietoyhteiskunnan erityisasiantuntijana vaikuttavuusmallin kehityksessä ja esimerkkien analysoinnissa toimi Jarkko Vesa. Kansainvälisenä tietoyhteiskuntaasiantuntijana selvityksessä toimi Robbin te Velde, Dialogic BV, Alankomaat, sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijana Monica Winge, VINNOVA, Ruotsi sekä energia- ja ympäristöasiantuntijana Rik Leemans, Wageningen University, Alankomaat. Työtä ohjasi työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja Tekesin yhteinen ohjausryhmä, joka kokoontui työn aikana kolme kertaa. Selvitys koostui seuraavista vaiheista ja siinä hyödynnettiin seuraavia menetelmiä: 1. Toimintaympäristön ja Tekesin toiminnan kuvaus. Selvityksen lähtökohdaksi luotiin kuva Tekesin ja tarkastellun päämääräalueen ja sen painopisteiden toimintaympäristöstä ja sen keskeisistä muutoksista vuosina laadullista ja määrällistä aineistoa hyödyntäen sekä taustahaastatteluin. Tekesin toiminnan kuvauksessa keskityttiin Tekesin toiminnan yleislinjauksiin ja päämäärä- ja painopistealuekohtaisiin toimintatapoihin ja toimenpiteisiin. Lisäksi koottiin määrällistä ja laadullista tietoa Tekesin toiminnasta ja toiminnan tuloksista. Vaihe tuotti tietoa erityisesti kysymykseen siitä, miten Tekes on vienyt hyvin- 7 Riipinen (2010b) 12

13 voivaan yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyviä tavoitteita ja strategisia valintoja käytännön toimintaansa. 2. Vaikuttavuusmallin rakentaminen. Tekesin toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden malli rakennettiin olemassa olevan kansallisen ja kansainvälisen arviointikirjallisuuden, ajankohtaisten arviointiraporttien, painopistealueiden kannalta olennaisten selvitysten ja analyysien, syvempään analyysiin valittujen esimerkkien, haastatteluiden ja asian tuntijatyön pohjalta. Kansainvälisiä asiantuntijoita hyödynnettiin erityisesti kansainvälisen innovaatiotutkimuksen tuloksien hyödyntämiseksi ja mallin toimivuuden testaamiseksi. Vaikuttavuusmallia tarkennettiin selvityksen muiden vaiheiden pohjalta. 3. Data-aineiston analyysi. Selvityksessä hyödynnettiin monipuolisesti Tekesin käytössä olevia seurantajärjestelmiä Tekesin toiminnasta, hankkeista ja niiden tuloksista, rahoituksen kohdentumisesta ja painotuksista, ohjelmatoiminnasta ja hankkeiden haasteellisuudesta ja niiden tietoja vuosilta Tätä aineistoa yhdistettiin muuhun olennaiseen tilastoaineistoon. Työvaihe antoi tietoa paitsi Tekesin nykyisten toiminnan johtamisen tukijärjestelmien soveltuvuudesta yhteiskunnallisten vaikutusten arviointiin myös järjestelmien kehitystarpeista. 4. Kirjallisuuskatsaus. Selvityksessä hyödynnettiin ja analysoitiin kriittisesti arvioiden Tekesin vuosikertomuksia ja muita julkaisuja kuten Tekesin toiminnan vaikuttavuuden erillisselvitykset, ohjelmakohtaiset loppuarvioinnit ja ohjelmien loppuraportit, sekä muita Suomen ja muiden maiden innovaatiojärjestelmiä, vaikuttavuutta ja painopistealueita koskevia selvityksiä. Tätä materiaalia on hyödynnetty sekä vaikuttavuusmallin rakentamisessa että Tekesin toiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa. 5. Haastattelut. Asiantuntijahaastattelujen avulla syvennettiin ja täsmennettiin vaikuttavuusmallia, Tekesin strategisten valintojen, käytännön toimintamallien ja toiminnan merkitystä ja vaikuttavuutta sekä niihin vaikuttanutta toimintaympäristön kuvausta. Haastatellut henkilöt ja haastattelukysymykset ovat raportin liitteenä. 6. Painopistealuekohtaiset analyysitilaisuudet. Selvityksen osana toteutettiin kolme painopistealuekohtaista analyysitilaisuutta, joihin osallistuivat hankkeen tekijät sekä joitakin Tekesin asiantuntijoita. Analyysitilaisuuksissa tarkasteltiin arvioin tikysymyksiä painopistealuekohtaisesti eri menetelmin tuotetun aineiston ja analyysien pohjalta ja täydennettiin vaikuttavuusmalleja. Kansainväliset asiantuntijat raportoivat analyysitilaisuuksien tuloksia. 7. Analyysi ja johtopäätökset. Vastaukset arviointikysymyksiin sekä johtopäätökset ja suositukset perustuvat selvityksen aiempien vaiheiden tuloksiin. Tekesin toiminnan vaikuttavuutta on arvioitu kehitetyn vaikuttavuusmallin avulla ja se pohjautuu pääosin neljään syvällisesti tarkasteltuun esimerkkiin. Kansainväliset asiantuntijat osallistuivat analyysiin ja johtopäätösten tekoon kommentoimalla vaikuttavuusmallia ja sen tuloksia. 8. Raportointi. Selvitys on raportoitu tässä raportissa ja sen liitteissä. 13

14 Kuva 2.2. Selvityksen vaiheet. 1. Toimintaympäristön ja Tekesin toiminnan kuvaus 2. Vaikuttavuusmallin rakentaminen Kansainväliset asiantuntijat MitenTekes on vienyt päämääräkohtaiset tavoitteet toimintaansa? 3. Data-aineiston analyysi 6. Painopistealuekohtaiset analyysitilaisuudet 7. Analyysi ja johtopäätökset 8. Raportointi 4. Kirjallisuuskatsaus 5. Haastattelut Kansainväliset asiantuntijat Kansainväliset asiantuntijat Kuinka hyvin tavoitteet ovat toteutuneet Mitkä ovat kansallisen tason indikaattorit, joissa näkyvät Tekesin toiminnan vaikutukset? Onko tunnistettavissa alueita, joissa Tekes on kansainvälinen edelläkävijä? Millaisia jatkuvan seurannan menetelmiä on mahdollista kehittää? 14

15 3 Tekesin päämääräalueet ja toiminta 3.1 Tekesin strategia ja strategian kolme päämääräaluetta Tekes on määritellyt toiminnalleen kolme päämäärää (kuva 3.1). Ensimmäinen päämääristä on innovaatiotoiminnan kyvykkyyksien varmistaminen. Tällä tarkoitetaan vahvaa ja kansainvälistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa, osaamispohjaa ja verkostoitumista. Toinen päämäärä on elinkeinoelämän tuottavuuden ja uudistumisen varmistaminen innovaatioiden keinoin. Tavoitteena on, että tuottavuus kansantalouden kannalta tärkeillä aloilla ja klustereissa on kansainvälistä huippua ja yritykset ovat globaalisti kilpailukykyisiä. Näiden kahden päämäärän voidaan nähdä olevan edellytyksiä kolmannelle päämäärälle eli hyvinvoivalle yhteiskunnalle ja ympäristölle. Tavoitteena on, että yhteiskunnan hyvinvointi- ja ympäristötavoitteita suoraan tukevat innovaatiot ja kokonaisvaltainen kehittäminen muodostavat taloudellisen kasvun rinnalla keskeisen perustan kestävälle hyvinvoinnille. Tämä selvitys kohdentuu tavoitteiden saavuttamisen ja Tekesin toiminnan vaikuttavuuden analysointiin hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö -päämääräalueella. Kuva 3.1. Tekesin päämääräalueet ja arvioinnin kohdentuminen. 15

16 Käynnissä olevalla strategiakaudella hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö -päämääräalueen painopistealueina ovat olleet 1) kestävä energiatalous ja ympäristö, 2) laadukas sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä, 3) tietoyhteiskunnan palvelut ja laatu sekä 4) työelämän laatu. Tämä selvitys keskittyy näistä kolmeen ensimmäiseen. Päämääräalueen painopisteistä työelämän laatu on jätetty tämän selvityksen ulkopuolelle. Tekesin toiminnan vaikutuksia työelämän laatuun on tarkasteltu elokuussa 2010 julkaistussa Työelämän kehittämisohjelman arvioinnissa 8. Tekes päivittää strategiaansa kolmen vuoden välein. Viimeisin strategia on julkistettu keväällä 2008 ja uusi strategia julkaistaan maaliskuussa Tekesin strategia linkittyy vuosittaiseen toiminnan suunnitteluun ja seurantaan, ja se on myös Tekesin ja työ- ja elinkeinoministeriön välisten pidemmän aikavälin toiminta- ja taloussuunnitelmien sekä vuosittaisten tulossopimusten perusta. Hyvinvoivan yhteiskunnan ja ympäristön päämääräalueen osalta tulossopimuksen vaikuttavuustavoitteet on määritelty pääasias sa rahoituspanostustavoitteina kullekin painopistealueelle. Vuoden 2010 tulossopimuksen mukaiset panostustavoitteet on kuvattu taulukossa 3.1. Tavoitteiden tarkentamiseksi ja toiminnan kohdentamiseksi Tekes on täsmentänyt painopistealueiden tavoitteita ja tehnyt toiminnan suunnittelua tukevat sisältölinjaukset (kuva 3.2). Niissä on nostettu esiin kahdeksan Tekesin strategian toteutumista tukevaa teemaa. Tekesin toiminnan vaikuttavuuden analysoinnissa hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö -päämääräalueella on huomattava, että Tekesin strategiassa päämääräalueelle asetetut tavoitteet ovat monimuotoisia ja myös hyvin yleisellä Taulukko 3.1. Tekesin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden suuntaa-antavat seurantamittarit Tekesin tulossopimuksessa vuodelle (Tekesin tulossopimus 2010, ) Milj. euroa Rahoitus uusiutuvan energian tutkimukseen ja sovelluksiin Energia- ja ympäristöteemojen rahoitus Terveys- ja hyvinvointiteemojen rahoitus Tieto- ja viestintäteemojen projektien rahoitus Globaalit arvoverkostot Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö Vuoden 2008 toteutunut Puhdas energia Rakennettu ympäristö Vuoden 2009 ennustetaso Vuoden 2010 tavoite Vuoden 2011 alustava tavoite > 40 > Hyvinvointi ja terveys Palveluliiketoiminta ja palveluinnovaatiot tasolla. Kunkin painopiste alueen osalta asetettuja tavoitteita ja niiden perusteella johdettavissa olevia vaikuttavuustavoitteita on edelleen analysoitu luvussa 6 ja liitteinä olevissa esimerkeissä. Kuva 3.2. Tekesin sisältölinjausten mukaiset strategian toteutumista tukevat teemat. (Tekes, 2008) Kaikkien tietämysyhteiskunta Niukkaresurssiset ratkaisut Vuorovaikutteinen viestintä Älykkäät järjestelmät ja ympäristöt Uudistuva innovaatiotoiminta Käyttäjätarpeiden ennakointi 8 Oosi, O. et al. (2010) ICT:n tarjoamat mahdollisuudet 16

17 3.2 Tekesin strategian toteutumisen seuranta Tekesin toimintaa kuvaavaa seurantatietoa kerätään moniin eri tarkoituksiin 9. Osana Tekesin tulosohjausta määritellään Tekesin toiminnalle olennaiset tulosmittarit, joita seurataan säännöllisesti. Päämääräalueilla toteutetaan erillisiä vaikuttavuusselvityksiä, joista tässä raportissa kuvattu selvitys on yksi. Tekes koostaa toiminnastaan ja vaikutuksistaan katsauksia, jotka kokoavat yhteen tuoreimman saatavilla olevan tiedon ja tilastot 10. Tekesin ohjelmatoiminnasta ja muista instrumenteista kerätään ja kootaan myös yksityiskohtaisempaa tietoa. Myös hanketasolla kerätään monenlaista tietoa sekä hankkeista että Tekesin asiakkaista. Tällä hetkellä käytössä oleva seurantatieto hyvinvointiin ja ympäristöön liittyvien strategisten tavoitteiden toteutumisesta keskittyy pääasiassa tehtyjen panostusten seurantaan. Rahoituksen kohdentuminen ohjelmissa, yritys- tai tutkimushankkeissa tai organisaatiotyypeittäin on luokiteltavissa myös Tekesin strategiaa tukevien teemojen mukaisesti (ks. kuva 3.2). Kunkin teeman osalta on määritelty edelleen tarkempia luokitteluja. Tekesin tällä hetkellä käyttämät teemat hankkeiden ja rahoituksen kohdentumisen seurantaan ovat: Puhdas energia Niukkaresurssiset ratkaisut Hyvinvointi ja terveys Palveluliiketoiminta ja innovaatiot Vuorovaikutteinen viestintä Rakennettu ympäristö Älykkäät järjestelmät ja ympäristöt Kaikkien tietämysyhteiskunta. Teemakohtaisen jaottelun ja seurantatiedon käytössä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden analyysissä on kuitenkin ongelmia. Teemaluokittelut ovat olleet käytössä vasta vuodesta 2008, joten pidemmän ajan vaikuttavuustietoa ei ole saatavilla. Teemat ovat myös osin päällekkäisiä ja analysointiin liian yleisluonteisia. Kukin teema voi sisältää hyvin monenlaisia innovaatioita, ja toisaalta yksi hanke voi kattaa monia teemoja. Teemakohtaisen seuranta-aineiston käyttö on siten osin suuntaa-antavaa ja pääasiassa painotuseroja kuvaavaa. Kohdennetumpaa tietoa hankkeiden kattamista innovaatiotyypeistä ja pohjaa vaikuttavuusanalyysille löytyy erityisesti energia- ja ympäristöalueelta, sillä alueella on ollut jo pidempään käytössä yhteisiin tilastointikäytäntöihin perustuvia teknologialuokitteluja. Taulukossa 3.2 on esimerkkinä energiakohdentumisen luokittelu. Tieto hankkeiden kohdentumisesta esimerkiksi tietylle uusiutuvan energian osa-alueelle luo hyvän pohjan vaikuttavuuden ja vaikutusketjujen tarkemmalle analysoinnille. Taulukko 3.2. Esimerkki Tekesin käyttämästä hankkeiden energiakohdentumisen luokittelusta. Energiakohdentuminen Energian käyttö ja säästö Fossiiliset polttoaineet ja turve Uusiutuvat energialähteet Ydinenergia Energian tuotanto, siirto ja jakelu Muut energiakohdentumiset Teollisuuden energian käyttö Rakennusten ja kotitalouksien energian käyttö Liikenteen energian käyttö Muu energian käyttö Kivihiilen poltto ja konversio Maakaasu ja öljy Turvetuotanto ja konversio Aurinkolämpö Aurinkosähkö Bioenergia Tuuli Vesivoima Jätteiden energiakäyttö Fissio Fuusio Sähkön tuotanto Kaukolämpö ja -kylmä Päästöjen puhdistustekniikka Sähkön siirto ja jakelu Energian varastointi Energiajärjestelmätutkimus 9 Riipinen et al. (2010b) on kuvannut tarkasti Tekesin toiminnan seuranta- ja raportointikäytäntöjä. 10 Tuorein on joulukuussa 2010 valmistunut katsaus Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2010 (kalvosarja). 17

18 Hankkeiden tuotosten ja syntyneiden vaikutusten seurannan käytössä oleva tietopohja on suhteellisen ohut yhteiskunnallisten vaikutusten arvioimiseksi. Hanketasolla toteutumisraporteissa kuvataan hankkeiden tuottamia vaikutuksia yhteiskunnassa, mutta vastaukset annetaan avovastauk sina. Tämän aineiston läpikäyntiin ei tämän selvityksen puitteissa ollut mahdollisuutta, ja analyysi edellyttäisi myös sitä, että hankkeiden luokittelu eri tavoitteiden toteutumisen kannalta olisi toimiva ja luotettava. Yrityshankkeiden raportointilomakkeissa kysytään luokiteltua tietoa hankkeen vaikutuksista yritystoimintaan (mm. projektin olennainen vaikutus yritykselle, projektin tulos, projektin vaikutus yrityksen teknologiseen asemaan suhteessa kilpailijoihin), tutkimukseen (opinnäytetyöt) ja hankkeen jatkonäkymiä, mutta ei suorien yhteiskunnallisten vaikutusten kannalta olennaista tietoa. Vuodesta 2002 alkaen Tekes on toteuttanut myös hankkeiden jälkiarviointia kolme vuotta hankkeen päättymisen jälkeen hankkeiden toteuttajille kohdennetulla kyselyllä. Kysely sisältää myös yhteiskunnallisiin vaikutuksiin kytkeytyen arvion hankkeen vaikutuksista 1) kansalliseen osaamispohjaan, 2) työllisyyteen, 3) ympäristön tilaan, 4) julkisiin palveluihin, 5) terveys- ja sosiaalipalveluihin sekä 6) turvallisuuteen 11. Hanke voidaan luokitella vaikutuksiltaan merkittävästi positiiviseksi, positiiviseksi tai ei vaikuttavaksi. Lisäksi kyselyssä kysytään hankkeen erilaisista vaikutuksista elinkeinoelämään ja tutkimukseen. Tekesin asiakaskyselyissä hankkeen päättymisen jälkeen kysytään myös kaupallistamisen onnistumisesta ja julkisen tutkimuksen hankkeissa kehitetyn teknologian käyttöönotosta. Jälkiarviointikäytäntö ja muut asiakaskyselyt mahdollistavat hankekohtaisen vaikuttavuustiedon kartoittamisen hankkeen päätyttyä, mutta monimutkaisen asian tarkastelussa haasteina ovat kyselyiden rajoitteet tiedon luotettavuuden ja syvällisyyden suhteen. Teemakohtaista analyysiä jälkiarviointiaineistosta ei voida tehdä, koska teemaluokittelu on ollut käytössä vasta vuodesta Jatkossa teemoittain tehty analyysi kuitenkin osoittaisi, onko Tekesin strategisten valintojen mukaisesti kohdentamissa hankkeissa tuotettu osoitetusti merkittävämpiä vaikutuksia kuin keskimäärin. Kuva 3.3. Tekesin ydinprosessit, päämäärät ja vaikutusketju Tekesin toiminnan luomat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edellytykset Tekes kuvaa toimintaansa ketjuna panoksista tuloksiin ja tuloksista välittömiin vaikutuksiin ja vaikutuksiin kansantalouteen ja yhteiskuntaan (kuva 3.3). Panokset ovat Tekesin toimintaa, jonka vaikutukset näkyvät innovaatiotoiminnan kyvykkyyksinä, elinkeinoelämän tuottavuutena ja uudistumisena sekä hyvinvoivana yhteiskuntana ja ympäristönä. Innovaatiotoiminnan kyvykkyydet sekä elinkeinoelämän tuottavuus ja uudistuminen ovat välttämättömiä ehtoja hyvinvoivaan yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyvien vaikutusten syntymiselle, mutta eivät riittäviä takeita vaikuttavuudelle. 11 Jälkiarvioinnin kyselyn kysymykset ovat osin muuttuneet vuosien mittaan. 12 Tekes (2010) 18

19 Kuva 3.4. Tekesin toiminnan luomat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edellytykset. Toiminta Panokset, resurssit ja edellytykset Tekesin strategia ja asiakkuudet Innovaatiotoiminnan kyvykkyydet (tutkimus- ja osaamispohja) Elinkeinoelämän tuottavuus ja uudistuminen Innovaatiotoiminta Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edellytykset Tekesin panokset ja toimintamuodot Oman toimintansa näiden strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi Tekes on jäsentänyt neljäksi ydinprosessiksi, jota ovat strategia-, asiakkuus-, ohjelma- ja rahoitusprosessi. Näiden tuloksena syntyy innovaatioita, verkottumista ja osaamista. Vaikuttavuusmallin ja Tekesin toiminnan vaikuttavuuden analysoinnin lähtökohdaksi hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö -päämääräalueella on otettu on seuraavat edellytykset (kuva 3.4): Tekesin panostukset ja toiminta Tekesin strategia ja asiakkuudet Innovaatiotoiminnan kyvykkyydet (tutkimus- ja osaamispohja) Elinkeinoelämän tuottavuus ja uudistuminen. Tekesin panostukset ja toiminta Tekesin toiminta näyttäytyy Tekesin asiak kaille pitkälti t&k&i-rahoituksena. Rahoitus kanavoituu yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksena, julkisen tutkimuksen rahoituksena sekä innovaatiotoiminnan erityisrahoituksena. Rahoitus jakaantuu vapaasti kaikkien Tekesin asiakkaiden haettavissa olevaan rahoitukseen ja ohjelmien kautta suunnattuun rahoitukseen. Tekes rahoitti vuonna 2009 kaikkiaan 2177 hanketta yhteensä 579 milj. eurolla (kuva 3.5). Riipinen et al. (2010b) ovat katsauksessaan Tekesin toiminnan vaikutuksista tuottavuuteen ja elinkeinoelämän uusiutumiseen kattavasti kuvanneet Tekesin rahoitustoiminnan yksityiskohtia ja lisätietoja löytyy esimerkiksi Tekesin web-sivuilta. Tekesin tutkimus- ja kehittämisrahoitusta voidaan myöntää myös julkisen sektorin ja kolmannen sektorin organisaatioille kuten kunnille, kaupungeille, sairaanhoitopiireille, kuntayhtymille sekä yhdistyksille ja järjestöille. Näiden organisaatioiden osuus rahoituspäätöksistä on kuitenkin toistaiseksi ollut erittäin pieni. Vuonna 2009 Tekes myönsi rahoitusta kunnille, kaupungeille ja kuntayhtymille 13 noin 7 milj. euroa 39 hankkeeseen 14. Kunnille ja kaupungeille suunnattua rahoitusta on kuvattu tarkemmin luvussa 3.4. Tekesin toiminnan ja rahoituksen kohdentamisessa hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö -päämääräalueella ovat ohjelmat ja niihin liittyvä toiminta pääasiallinen keino painopistealueille asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Ohjelmatoimintaan kuuluvat Tekesin ohjelmien lisäksi erilaiset aktivointihankkeet, strategisen huippuosaamisen keskittymien ohjelmat ja kansainväliset yhteistyöaloitteet. Ohjelmille on usein asetettu yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita, joiden toteutumista seurataan ja arvioidaan ohjelmakohtaisesti. Ohjelmissa Tekes pyrkii myös kehittämään valittujen alojen julkisia palveluja 15. Tarkempi erittely Tekesin ohjelmatoiminnasta hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö -päämääräalueella on luvussa 3.4. Tekesin rahoitustoiminnan rinnalla myös rahoitus- ja ohjelmaprosesseihin 13 Kuntayhtymissä ei ole huomioitu ammattikorkeakouluja, mutta mukana ovat sairaanhoitopiirit. 14 Tekesin toimittamat tiedot EVAL tietokannasta 15 Tekes toiminta- ja taloussuunnitelma (Tekes 2009): Valituilla painotusaloilla myös julkisten palveluiden kehittäminen on Tekesin toiminnan kohteena Ohjelmat-ydinprosessin keinoin. Muutoin Tekes rahoittaa julkisten palvelujen kehittämiseen rajoittuvia projekteja vain johtoryhmän erillisten linjauspäätösten perusteella. 19

20 Kuva 3.5. Tekesin rahoituspäätökset Avustukset yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan ja julkisille organisaatioille 246 milj. euroa Lainat yritysten tutkimusja innovaatiotoimintaan 97 milj. euroa Tutkimusrahoitus yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille 236 milj. euroa valinnat. Vaikuttavuusmallin panostarkastelun osalta lähtökohtana ovat Tekesin itsensä määrittelemät ydinprosessien mukaiset toiminnan muodot. Kun kutakin strategiakautta koskevat painopistevalinnat on tehty, tulisi myös määritellä aikajänteet, joilla painopisteisiin ja tavoitteisiin sitoudutaan. Esimerkiksi energia-alaan Tekes on panostanut määrätietoisesti vuosikymmeniä, jolloin syntyneitä vaikutuksia voidaan nyt analysoida. Viime vuosien uusien avausten esimerkiksi julkisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kehittämiseksi pysyvyydestä ja pitkäjänteisyydestä ei ole vielä tietoa. sisältyvä kansainvälinen toiminta ja vaikuttaminen sekä ohjelmatoiminnan osana tehtävä aktivointi, verkostoitumistoimenpiteet, tiedonjako ja tiedon tuottaminen ovat osaltaan merkityksellisiä Tekesin toiminnan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle. Myös erilaisia uusia ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta mielenkiintoisia instrumentteja, kuten innovatiiviset julkiset hankinnat, kehitetään. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta mahdollisuuksia on myös Tekesin nuorten innovatiivisten yritysten rahoitukseen keskittyvän konseptin kohdentamiseen esimerkiksi sosiaali- ja palvelualan yritystoiminnan dynamiikan vahvistamiseen. Tekesin strategia ja asiakkuudet Tekesin strategia ja asiakkuudet sekä näihin liittyvät prosessit ovat erittäin olennaisia Tekesin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta. Näiden prosessien tuloksena Tekes päättää, mille alueille ja toimijoille panostuksia suunnataan. Tekesin strategiaprosessi hyödyntää ja on vuorovaikutuksessa mm. kansallisen politiikkatyön, arvioin nin ja innovaatiotutkimuksen, ennakoinnin sekä strategian suunnittelun ja toteutuksen seurannan kanssa. Asiakkuusprosessi pitää sisällään mm. Tekesin asiak kuuksien suunnittelun ja hallinnan, aktivoinnin, neuvonnan sekä markkinoinnin. Näiden toimintojen sisällyttäminen vaikuttavuuden analysointiin on olennaista, mutta on huomattava, että vaikutukset ovat edellytyksiä luovia ja välillisiä. Tehdyt strategiset valinnat ja niiden rajaukset sekä asetetut tavoitteet ovat olennainen lähtökohta vaikutusten analysoimiselle. Tekesin strategiset valinnat voidaan jo itsessään nähdä panostuksena tai linjauksena, jonka vaikutuksia yhteiskunnassa voi olla perusteltua arvioida verrattuna tilanteeseen, jossa rahoitusta suunnattaisiin kysynnän mukaan ilman panosten erityistä suuntaamista tai toiminnan kohdentamista. Tekesin toiminnan vaikuttavuuden analysoinnin lähtökohdaksi on tässä selvityksessä otettu Tekesin nykyinen toiminta ja jo tehdyt strategiset Innovaatiotoiminnan kyvykkyydet (tutkimus- ja osaamispohja) Vahva tutkimus- ja osaamispohja sekä uusi tieto ja osaaminen ovat olennainen edellytys uusien innovaatioiden syntymiselle. Innovaatiotoiminnan kyvykkyydet onkin yksi Tekesin strategisista päämääräalueista ja edellytys hyvinvoivaan yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyvälle vaikuttavuudelle. Innovaatiotoiminnan kyvykkyyksien vaikutus hyvinvoivaan yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyviin tavoitteisiin on kuitenkin välillistä ja vaikutukset syntyvät erittäin pitkän ajan kuluessa. Tekesin toiminnan vaikuttavuutta innovaatiotoiminnan kyvykkyyksiin ja osaamisen sekä uuden tiedon roolia yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa ei voida kattavasti arvioida tämän selvityksen puitteissa. Alue vaatisikin erillisen analyysinsä vaikuttavuusmallista ja Tekesin toiminnan vaikuttavuudesta kattaen tutkimus- ja osaamispohjan kasvattamisen laajasti. Haasteena on esimerkiksi tutkimuksen laatutekijöiden merkityksen arviointi yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta. Osaava 20

LOPPURAPORTTI. Mari Hjelt, Päivi Luoma, Aki Pesola, Mari Saario, Vesa Kämäräinen, Anna Maksimainen ja Jarkko Vesa

LOPPURAPORTTI. Mari Hjelt, Päivi Luoma, Aki Pesola, Mari Saario, Vesa Kämäräinen, Anna Maksimainen ja Jarkko Vesa Selvitys Tekesin toiminnan vaikutuksista yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointiin LOPPURAPORTTI Mari Hjelt, Päivi Luoma, Aki Pesola, Mari Saario, Vesa Kämäräinen, Anna Maksimainen ja Jarkko Vesa Gaia Consulting

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Sosiaali- ja terveyspalvelut Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä 2008-2015 Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Tekes hankkeet Pohjois-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja Terveyden näkökulmasta 29.10.2009

Tekes hankkeet Pohjois-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja Terveyden näkökulmasta 29.10.2009 Tekes hankkeet Pohjois-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja Terveyden näkökulmasta 29.10.2009 Maritta Perälä-Heape Vastuualueen päällikkö, Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan Te-keskus

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitus

Strategisen tutkimuksen rahoitus Strategisen tutkimuksen rahoitus HENVI-LUKE-verkottumistilaisuus 26.1.2015 Tiina Petänen 1 Mitä on strateginen tutkimus? Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Innovatiiviset hankinnat Tekes-rahoitus kunnille hankintojen kehittämiseen

Innovatiiviset hankinnat Tekes-rahoitus kunnille hankintojen kehittämiseen 8.1.2015 Elinvoima edellä tulevaisuuden kuntaan -seminaari Innovatiiviset hankinnat Tekes-rahoitus kunnille hankintojen kehittämiseen Tekes Innovaatiorahoituskeskus Huippuostajat ohjelmapäällikkö Sampsa

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen osana 6Aika Avoimet innovaatioalustat -työtä Alustamaisessa kehittämisessä tarvittavien

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Innovaatio, käyttöönotto ja leviäminen 25.3.2015 2 Seuranta- ja arviointimalli Panokset Toiminta

Lisätiedot

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Progress-tapaaminen Tekesissä 29.10.2012

Progress-tapaaminen Tekesissä 29.10.2012 Progress-tapaaminen Tekesissä 29.10.2012 Lauri Ala-Opas Toimialajohtaja Teollisuus on Suomelle tärkeä Elinkeinoministeri Jyri Häkämies haluaa kasvattaa teollisuuden osuutta Suomen taloudessa. Ministerin

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR)

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) 18.1.2016 Pohjois-Savon liitto Kuopio Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö jussi.yli-lahti@tem.fi

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet keskustelun tausta ja yleisiä huomioita Keskustelu käynnistyi poliittisella tasolla ja julkisuudessa

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistaja

Lisätiedot

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti.

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. H A A S T E E N A K A S V U Suomessa syntyy kansainvälisesti katsoen

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä

PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Kansallinen innovaatiostrategia ja

Lisätiedot