Puun historia tallentuu vuosilustoihin
|
|
- Joonas Lehtilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Puun historia tallentuu vuosilustoihin Puun rungon vuosirenkaista eli vuosilustoista voidaan laskea puun ikä. Niistä voidaan saada myös paljon muuta tietoa puun kasvusta. Lämpiminä, mutta silti riittävän sateisina vuosina puu kasvaa paljon ja vuosirenkaasta muodostuu paksu. Kuivina ja kylminä vuosina kasvu jää vähäiseksi. Myös puun vanhetessa vuosilustot alkavat kaventua kasvun vähetessä. Puut kasvavat pituutta latvasta ja oksien kärjestä. Sen lisäksi puut kasvavat paksuutta: joka vuosi kuoren alla oleva ohut jälsikerros jakautuu synnyttäen uuden vuosirenkaan puuta. Havupuillamme vuosikasvun erottaminen Kaadetun puun kannosta on helppoa. Tämä johtuu siitä, että alku- ja loppukesällä syntyneen puuaineksen voi erottaa toisistaan paljaalla silmällä. Vuosirenkaan ensimmäinen Dendrokronologia tutkii osa on kevyttä ja huokoista kevätpuuta, joka näkyy menneiden vuosien ilmastoa vuosirenkaassa vaaleana vyöhykkeenä. Sen jälkeen puiden vuosilustoista. näkyy tummempi rengas, jossa kasvu on muuttunut tiheäksi ja painavaksi kesäpuuksi. Rungon uloimmat vuosirenkaat osallistuvat veden kuljettamiseen juurista latvukseen. Yhteyttämistuotteet puolestaan kulkevat kuoren sisäosassa, nilassa, alaspäin kohti juuria. Puun oksaan sidotaan keinu vuonna Keinu on tällöin 60 cm:n korkeudella maasta. Keinun käyttäjä, Anni-tyttö, on tällöin 6-vuotias ja 110 cm pitkä. Puu kasvaa vuosittain pituutta 35 cm. Anni kasvaa vuosittain pituutta 5 cm. Kuinka korkealla keinu on maasta vuoden 2005 syksyllä ja ylettyykö Anni enää siinä vaiheessa keinumaan? (Vastaus alla olevassa laatikossa!) Vuosirenkaiden paksuus vaihtelee eri vuosien mukaan. Hyvinä kesinä, jolloin olosuhteet ovat olleet kasvulle suotuisat, puu on kasvanut enemmän kuin kylminä tai liian kuivina kesinä. Lisäksi puun vanhetessa vuosilustot yleensä kapenevat, toisin sanoen puun kasvuvauhti hidastuu. Menneiden vuosien säästä ja ilmastosta on saatu tietoa tutkimalla hyvin vanhojen, esimerkiksi soista löytyneiden puiden vuosilustoja. Tätä tieteenalaa kutsutaan dendrokronologiaksi. Puiden kasvu riippuu myös maaperän ravinteikkuudesta: lehdoissa kuusen kasvu voi olla moninkertainen kuivalla kankaalla kasvaneeseen kuuseen verrattuna.
2 Väriloistoa vihreän alla Päivävalon vähentyessä ja lämpötilan laskiessa kasvit alkavat varautua talveen. Arvokas lehtivihreä imetään talvivarastoon, jolloin muut lehden väriaineet tulvivat näkösälle. Vihreän värin alla ovat koko kesän piilotelleet keltaiset karotenoidit ja punaiset antosyaanit. Ruskan loistoon vaikuttavia tekijöitä Kuivuus ja kesän lämpimyys aikaistavat ruskaa Kuivuus tuo ruskaan loistoa, märkyys vähentää ruskan värejä. Märkyys lisää sienitautien leviämistä, jotka aiheuttavat lehtien ruskettumisen ja vähentävät ruskavärejä Kylmät, mutta eivät pakkasasteiset yöt lisäävät ruskan loistoa Erittäin kuivina kesinä lehdet voivat kellastua jo kesän aikana, jolloin ne tippuvat puista aikaisin ja varsinainen ruska jää vaisuksi. Syksyyn mennessä puut ovat kasvaneet vuotuisen kasvunsa ja valmistaneet seuraavaa kevättä varten silmut, joista kasvu lähtee taas liikkeelle. Edessä on valmistautuminen talven lepokauteen. Puun vihreissä lehdissä on valtava määrä puille arvokkaita typpiyhdisteitä, joita puu tarvitsee yhteyttämiseen. Siksi on järkevää siirtää ne talteen seuraavaa kesää varten ennen lehtien pudottamista. Ainoat puulajit, joka haaskaavat arvokasta typpeä antamalla lehtiensä pudota vihreinä ovat harmaa- ja tervaleppä. Ne ovatkin ainoita puulajeja Suomessa, jotka pystyvät hyödyntämään kasvussaan ilmakehän typpeä ja joilla typpeä siis riittää yllin kyllin. Lehtivihreän hajotessa paljastuvat sen alta lehden muut väriaineet. Sekä karotenoidit että antosyaanit antavat osansa ruskan väreihin. Karoteinoidit vastaavat keltaisista ja oransseista sävyistä, mutta loistavimmat, kirkkaan punaiset sävyt tulevat antosyaaneista. Molemmat väriaineet ovat luonnossa yleisiä ja esiintyvät lehtien lisäksi monissa tutuissa marjoissa ja vihanneksissa: antosyaaneja on esimerkiksi mansikassa ja mustikassa, karotenoideja porkkanasssa. Kaunein ruska syntyy, kun syksy on aurinkoinen ja kuiva ja yöt ovat viileitä mutteivät pakkasasteisia. Antosyaaneja muodostuu nimittäin eniten silloin, kun auringonvaloa riittää, lehtien mahlan sokeripitoisuus säilyy suurena ja lämpötila pysyy jäätymispisteen yläpuolella.
3 Haapa Erityisen erityinen puu Metsäekosysteemissä lajit eivät ole tärkeydeltään samanarvoisia, vaan joidenkin lajien merkitys on korostunut. Näiden avainlajien merkitys ekosysteemin toiminnalle on suurempi kuin kyseisen lajin runsaus edellyttäisi. Suomalaisissa metsissä yksi tällaisista avainlajeista on haapa. Se tarjoaa kodin sadoille sieni-, jäkäläja hyönteislajeille, joiden olemassaoloon puolestaan kytkeytyy monien muiden lajien elämä. Haapaa voisi hyvällä syyllä kutsua elämän puuksi. Niin monet lajit tarvitsevat sitä elääkseen. Nuoren haavan kuorta syövät jänikset, rusakot ja majavat, haavan oksia ja lehtiä puolestaan hirvi. Haapojen rungoilla ja sen pehmeässä puuaineessa elää monipuolinen yhteisö pikkuruisia hyönteisiä, sieniä ja sammalia. Vanha haapa lahoaa herkästi ytimestään muodostaen mainion pesäpuun koloista pitäville linnuille ja nisäkkäille. Lisäksi haavan karikkeessa eli sen maatuvissa lehdissä kuhisee monipuolinen eliöstö. Vanhoja haapoja arvostetaan, koska ne kuhisevat elämää. Metsähakkuissakin ne yleensä jätetään pystyyn, aivan syystä. Luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi vanhojen haapojen määrän lisääminen on vaikuttava ja yksinkertainen keino. Haavan lehdet ja naisen kieli eivät koskaan pysy paikoillaan - Suomalainen sananlasku Miksi haavan latvusto sitten värisee ja kahisee kuuluvasti pienessäkin tuulessa? Se johtuu lehden litistyneisyydestä ja pituudesta. Tällaisiin lehtiin tuuli tarttuu herkästi. Lisäksi haavan lehdet ovat jäykät ja kovat, jolloin ne hankautuvat toisiaan vasten. Näin syntyy haavan latvustoon sen tyypillinen ääni. Liikkuvista lehdistä on haavalle paljon hyötyä. Lehtiä syövät hyönteiset pysyvät herkästi liikkuvien lehtien päällä huonosti. Lisäksi liikkuvien lehtien pinnat saavat enemmän auringonvaloa ja haihduttavat enemmän vettä kuin paikallaan olevat lehdet. Suuren haihtumisen ansiosta haapa saa maasta ottamansa veden mukana myös paljon ravinteita. Ehkä juuri havisevien lehtiensä ansiosta haapa kasvaakin valtavan nopeasti. Se voi venyä pituutta kasvuiässään liki metrin vuodessa.
4 Puun elämä metsässä ei lopu sen kuolemaan Kuten kaikki elävät maan päällä, jossakin vaiheessa myös suuret männyt kuolevat. Ehkä jopa 250 vuotta syntymänsä eli siemenen itämisen jälkeen mäntykin alkaa olla vanha. Sen elintoiminnot hidastuvat, jolloin se altistuu lahottajasienille ja tuhohyönteisille. Lopullisen kuoliniskun puuvanhukselle antavat usein kaarnakuoriaiset ja lahottajasienet, lajit, joita ihmiset kutsuvat metsätuholaisiksi. Syytä suruun ei kuitenkaan ole! Tästä alkaa puun kuoleman jälkeinen elämä. Kuolleeseen puuainekseen muuttavat asumaan käävät ja hyönteiset. Männyn latvaan kovertavat tikat ja muut kolopesijät pesäkolonsa ja sen rungon pinta peittyy jäkälillä ja sammalla. Puiden rungolla kasvavilla käävillä on omat hyönteislajinsa, jotka pystyvät elämään ainoastaan isäntäkääpänsä pinnalla. Eri hyönteislajien läsnäolo taas houkuttelee paikalle monia lintuja. Tällä tavalla lahopuu kytkeytyy tuhansien eri lajien olemassaoloon. Onkin arvioitu, että lahopuusta suoraan tai välillisesti riippuvaisia lajeja elää metsissämme yli Yllä: Kantokääpä, yksi metsiemme yleisimmistä lahottajasankareista Oikealla: Vanha maapuu toimii vielä viime työkseen kuusen taimien emona Lahopuusta riippuvaisia lajeja elää metsissämme varovaisen arvion mukaan yli Lahottavien kääpien työn tuloksena puu muuttuu. Se lahoaa yhä enemmän. Kääpälajit korvautuvat lahoamisen edetessä toisilla lajeilla. Lopulta puu kaatuu. Maassakin maatessaan se tarjoaa oivallisen kasvualustan sammalille ja pienille puuntaimille. Pikkuhiljaa puu häviää näkyvistä ja muuttuu osaksi maata. Tällöin käävät, hyönteiset ja jäkälät jäävät ilman kotia. Siksi lahopuuta pitäisi metsässä muodostua jatkuvasti lisää.
5 Metsät ja ilmastonmuutos: Ilmasto ( inti ) petti, tarttis tehdä jotain! Ilmastonmuutos on maailman vakavin ympäristöongelma. Sen torjunnassa on kaksi eri puolta: toisaalta pitää tehostaa hiilen sidontaa ilmakehästä ja toisaalta vähentää hiilen vapautumista ilmakehään. Koska metsät ovat merkittävä hiilivarasto ja koska vihreiden kasvien yhteyttäminen on ainoa käytettävissämme oleva keino saada hiilidioksidia pois ilmakehästä, on puilla ja puutuotteilla merkittävä osa ongelman ratkaisussa. Metsien avulla voidaan hillitä ilmastonmuutosta kahdella tavalla: metsien hiilivarastoa voidaan suurentaa lisäämällä metsissä olevaa puumäärää ja puulla voidaan korvata haitallisempien materiaalien käyttöä raaka-aineena ja energialähteenä. Haasteelliseksi ilmastonmuutoksen hillinnän metsätalouden avulla tekee se, että metsillä on monia muitakin käyttötarkoituksia, kuten puuntuotanto ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen. Ilmastonmuutoksen hillintä on sovitettava yhteen näiden metsien muiden käyttömuotojen kanssa. Metsät ovat merkittävässä osassa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Metsien ja puutuotteiden hiilivarastoa on kuitenkin mahdotonta kasvattaa loputtomasti: siksi keskeisintä on vähentää hiilidioksidin pääsyä ilmakehään vähentämällä fossiilisten polttoaineiden kulutusta. Tietoisku: Suomalaiset metsät ilmastonmuutoksen torjunnassa Hiilivarastojen suojeleminen Hiiltä on sitoutuneena puuhun, soihin ja maaperään Metsän häviämisen estäminen, metsien pitäminen hyväkuntoisina ja kasvavina Hiilivarastojen kasvattaminen Metsien puumäärän lisääminen vielä mahdollista Puurakentaminen on myös hiilen varastointia pois ilmakehästä Puu uusiutumattomien materiaalien korvaajana Energianlähteenä öljyn ja kivihiilen tilalle Helposti työstettävänä ja kuljetettavana materiaalina metallin ja sementin tilalle Metsissä olevan puun määrää lisäämällä voidaan Ilmastonmuutosta hillitä. Lopullinen ratkaisu se ei kuitenkaan ole.
6 Metsät ja ilmastonmuutos: Ilmasto ( inti ) petti, tarttis tehdä jotain! Ilmastonmuutos on maailman vakavin ympäristöongelma. Sen torjunnassa on kaksi eri puolta: toisaalta pitää tehostaa hiilen sidontaa ilmakehästä ja toisaalta vähentää hiilen vapautumista ilmakehään. Koska metsät ovat merkittävä hiilivarasto ja koska vihreiden kasvien yhteyttäminen on ainoa käytettävissämme oleva keino saada hiilidioksidia pois ilmakehästä, on puilla ja puutuotteilla merkittävä osa ongelman ratkaisussa. Metsien avulla voidaan hillitä ilmastonmuutosta kahdella tavalla: metsien hiilivarastoa voidaan suurentaa lisäämällä metsissä olevaa puumäärää ja puulla voidaan korvata haitallisempien materiaalien käyttöä raaka-aineena ja energialähteenä. Haasteelliseksi ilmastonmuutoksen hillinnän metsätalouden avulla tekee se, että metsillä on monia muitakin käyttötarkoituksia, kuten puuntuotanto ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen. Ilmastonmuutoksen hillintä on sovitettava yhteen näiden metsien muiden käyttömuotojen kanssa. Metsät ovat merkittävässä osassa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Metsien ja puutuotteiden hiilivarastoa on kuitenkin mahdotonta kasvattaa loputtomasti: siksi keskeisintä on vähentää hiilidioksidin pääsyä ilmakehään vähentämällä fossiilisten polttoaineiden kulutusta. Tietoisku: Suomalaiset metsät ilmastonmuutoksen torjunnassa Hiilivarastojen suojeleminen Hiiltä on sitoutuneena puuhun, soihin ja maaperään Metsän häviämisen estäminen, metsien pitäminen hyväkuntoisina ja kasvavina Hiilivarastojen kasvattaminen Metsien puumäärän lisääminen vielä mahdollista Puurakentaminen on myös hiilen varastointia pois ilmakehästä Puu uusiutumattomien materiaalien korvaajana Energianlähteenä öljyn ja kivihiilen tilalle Helposti työstettävänä ja kuljetettavana materiaalina metallin ja sementin tilalle Metsissä olevan puun määrää lisäämällä voidaan Ilmastonmuutosta hillitä. Lopullinen ratkaisu se ei kuitenkaan ole.
7 Alkulämmittely: Tunnistatko puulajit? Puun päivän kunniaksi on syytä tutustua hieman päivänsankareihin: joka päivä lähiympäristössämme kasvaviin metsä- ja puistopuihin. Alla on näytteitä eri puulajeista. Tunnistatko ne? B A D C E F
8 Muutosta ilmassa: Ja mitä tapahtuukaan metsille? Suomessa kasvavat puut ovat sopeutuneet suomalaiseen ilmastoon tuhansien vuosien aikana. Yksi esimerkki tästä sopeutumisesta on sopeutuminen vuodenaikojen vaihteluun: puut tuntuvat yllättävän luotettavasti tietävän, milloin kasvun voi keväällä aloittaa ilman pakkasvaurion riskiä. Sen sijaan puistopuut, jotka eivät suomessa ilman ihmisen vaikutusta viihtyisi, ovat vaurioittaville halloille huomattavasti alttiimpia. Yksi ilmastomuutoksen riskeistä sisältyykin juuri puiden vuodenaikaissäätelyn häiriintymiseen ilmaston muuttuessa. Ilmaston hiilidioksidipitoisuuden nousu vaikuttaa puihin lannoituksen tavoin ja lisää niiden kasvua. Tämä on jo nyt nähtävissä: metsät kasvavat paljon paremmin kuin vuosisadan alkupuoliskolla tehdyt kasvutaulukot ennustavat. Tämä vaikutus voimistuu edelleen, mikäli ilmasto muuttuu Suomessa nykyistä lämpimämmäksi: puiden kasvu lisääntyy kasvukauden pidentyessä ja kesän lämpötilan noustessa. Lämpenemisen myötä myös lajistomme muuttuu: pohjoiset lajit vetäytyvät yhä pohjoisemmaksi uusien, keskieurooppalaisten lajien yleistyessä. Sadan vuoden päästä tammi menestyy Suomessa Oulun korkeudella asti. Sinä ja ilmastonmuutos: Mitä jokainen voi tehdä? Ilmasto-ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan yhteistä tahtoa. Poliittiset ja yhteiskunnan rakenteisiin liittyvät ratkaisut tapahtuvat hitaasti. Sen sijaan jokainen voi vaikuttaa omaan elämäänsä jo TÄNÄÄN. Katso tekemisen vinkit alhaalla olevasta laatikosta! Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat luonnonvaroja kuten suomalaiset, yksi maapallo ei olisi tarpeeksi. Niitä tarvittaisiin neljä. Ihmisen arjessa ilmastonmuutos tulee todennäköisesti näkymään muuttuneina sääoloina. Ilmastonmuutos lisännee pilvisyyttä ja sateita entisestään tehden aurinkoisista ja tyynistä päivistä harvinaisuuksia. Muita vaikutuksia on pimeän kaamosajan syveneminen ja piteneminen talvien muuttuessa vähälumisiksi. Myös ilmakehän ääri-ilmiöiden, kuten pitkien kuivien kausien, myrskyjen ja tulvien määrän ennustetaan lisääntyvän. Metsäekosysteemi on monimutkainen kokonaisuus. On vaikea sanoa varmasti, miten nopeasti tapahtuvat muutokset vaikuttavat koko systeemin toimintaan. Huomioitavia seikkoja ovat esimerkiksi se, miten ravinteet riittävät maassa puuston kasvun lisääntyessä tai miten Suomesta uuden elinalueen löytävät tuholaislajit vaikuttavat metsien kasvuun.
9 Rauduskoivu vai hieskoivu? Näiden lähisukulaisten erottaminen toisistaan tuottaa päänvaivaa joskus myös metsäalan ammattilaisille: asiaa ei helpota, että raudus- ja hieskoivu voivat myös risteytyä keskenään tuottaen jälkeläisiä, joissa on kummankin puulajin piirteitä. Koivujen erottaminen toisistaan voi siis olla haasteellista, mahdotonta se ei kuitenkaan ole. Rauduskoivun lehdet - Lehden muoto on kolmiomainen ja sen kärki on pitkä ja kapea -Lehden laidassa on kaksinkertainen hammastus Lehti on harmaan vihreä, karvaton, ohut ja kiinteä Hieskoivun lehdet - Lehti on soikeahko ja sen kärkisuippo on lyhyt. Lehden tyvi on pyöristynyt - Lehden laidassa on yksinkertainen hammastus - Lehden rakenne on rauduskoivun lehteä paksumpi ja löyhempi. Usein lehti myös tuntuu pinnaltaan nukkaiselta ja pehmeältä. Rauduskoivun runko ja oksat - Kaarna on usein halkeillut syviin, mustapohjaisiin rakoihin. Tyvi on voimakkaasti kaarnoittunut - Tuohi on valkeaa - Oksan kärki on kalju, kova ja nystyinen - Rauduskoivun oksankärjet ovat roikkuvia. Jos puussa näyttää olevan sekä hieskoivun että rauduskoivun piirteitä, on vika joko määrittäjässä tai sitten kyseessä on näiden kahden lajin risteymä. Hieskoivun runko ja oksat - Tuohi on kellertävää - Oksankärjet varsinkin nuorina pehmeitä ja nukkaisia - Oksankärjet eivät roiku - Runko ei ole yhtä kaarnoittunut kuin rauduskoivulla
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti
LisätiedotHelsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN
LisätiedotLahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.
Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen
LisätiedotKasvien vuosi. Tekijä: Veera Keskilä. Veera Keskilä
Kasvien vuosi Tekijä: Veera Keskilä Johdanto Kiinnostaako mitä kasveille tapahtuu vuoden aikana? Jos kiinnostaa niin jatka ihmeessä lukemista. Tein lyhyen vapaaehtois esitelmän kasvien vuodesta, yritin
LisätiedotDigikasvio. Oleg ja Konsta 8E
Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera
LisätiedotKolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,
LisätiedotLahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-
Liitetaulukko 43. Kuolleen puuston tilavuus lahon asteen mukaan metsä- ja kitumaalla. Ahvenanmaa Mänty 110 29 139 16 13 29 10 22 32 0 10 10 6 137 80 216 Kuusi 65 24 89 24 19 43 5 13 18 0 10 10 12 94 78
LisätiedotSami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012
Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012 Nykyään: Mikä kääpä, mitä aiheuttaa puulle, tarvitaanko mittauksia, onko puu jo riskitekijä ympäristölle,
LisätiedotOULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus
OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan
LisätiedotKOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA
JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien
LisätiedotRunko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella.
Pintaruhjeita, lahoa 290. Tilia cordata 290. Tilia cordata 126 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 48,7 cm keskimäärin 48 % Kaivettu juuristoalueella. Pintaruhjeita ja lahoa. Iso, kuollut oksa Asfaltti
LisätiedotLuennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia
Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 2 oppimistavoitteet Osaat nimetä ja tunnistaa puun eri osat (latvusto, runko, oksat, sisäoksat, juuret). Tunnistat ja osaat
LisätiedotLuonnonsuojelu on ilmastonsuojelua
Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotEtsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:
Nimeni: Metsänrajat Tarkkailutehtävä linja-automatkalle Jos tulet Inariin etelästä, aloita tarkkailu Vuotsosta:Jos tulet Inariin pohjoisesta, aloita tarkkailu lähtöpaikastasi: Käytä värikyniä, jotta saat
LisätiedotRunko: Halkeamia ja kuorettomia alueita ja runsaasti lahoa. Laho nousee myös onkalosta tyvellä. Poistettu iso oksa rungosta.
94. Quercus robur 94. Quercus robur 28 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 122,8 cm keskimäärin 70 % Poistettu iso oksa Paljon. Suuri laho-onkalo, joka on yksi metriä syvä sondilla mitattuna. Onkalo
LisätiedotTervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi
Tervasroso Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus Rovaniemi 1 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Perinteinen tervasroso Peridermium pini - männystä mäntyyn 2 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Aggressiivinen
LisätiedotPuusolut ja solukot. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT
Puusolut ja solukot Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT Luennon oppimistavoitteet Osaat nimetä ja tunnistaa puun eri osat Tunnistat havupuiden ja lehtipuiden pääsolutyypit. Tiedät,
LisätiedotKaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.
Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot
LisätiedotTaimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
LisätiedotMetsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.
LisätiedotILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -ohjausryhmä Kerkkä 17.11.2008 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert
LisätiedotTeemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain
Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Pohjoismainen siemen- ja taimineuvosto NordGen Skog järjesti Oslossa maaliskuussa teemapäivän Föryngelse skogens fundament. Paikalla oli reilut viisikymmentä
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA
LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan
LisätiedotMonimuotoinen metsäluonto
Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta Monimuotoinen metsäluonto Virpi Sahi, joulukuu 2013 Koulumetsä on koulua/päiväkotia lähellä oleva pysyvä metsäluontokohde, joka sopii lasten
LisätiedotTEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
LisätiedotRunko: Laho nousee runkoon. Isoja oksia poistettu kaksi kappaletta. Nämä leikkaukset ovat flush cut-leikkauksia.
112. Quercus robur 112. Quercus robur 75 cm syvä onkalo vähän alaviistoon, 54 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 70,7 cm keskimäärin 45 % Kaivettu juuristoalueella. Suuri onkalo sensorien 4 ja
LisätiedotMaatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö
Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä 1. Mitä ovat abioottiset ympäristötekijät? Kuvaa vähintään neljä abioottista ympäristötekijää ja kerro, minkälainen yhteys tai vaikutus niillä on metsämäntyyn? (5 p.) Abioottisilla
LisätiedotOHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri
OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE
LisätiedotKoivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
LisätiedotKommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari
Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari 28.8.2019, Koli Jaana Bäck Professori (Metsien ja ilmaston vuorovaikutukset), Helsingin yliopisto 28/08/2019 1 7.8 PgC y -1 Ihmistoiminnasta syntyvät CO
LisätiedotKuoren rakenne ja kemia
Kuoren rakenne ja kemia 19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 12 oppimistavoitteet Ymmärrät, kuinka kuorta muodostuu. Tiedät pääkohdat kuoren rakenteesta. Ymmärrät, että kuoren koostumus sekä kuoripitoisuus
LisätiedotILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n
LisätiedotMetsävisa 2007 Pisteet yhteensä a) Tunnista männyn seuralaislajeja c) Mitä sienirihmasto antaa puulle? b) Nimeä kasvillisuuskerrokset:
Metsävisa 2007 Nimi Koulu Kunta Pisteet yhteensä 57 p / 6 p 1. Mänty on yleisin puulajimme. Se viihtyy tuoreella, kuivalla ja jopa karulla paikalla, jos saatavilla on runsaasti valoa. a) Tunnista männyn
LisätiedotMetsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus
Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset Jari Liski Suomen ympäristökeskus Käsitteitä Hiilivarasto Hiilivaraston muutos Hiilinielu = kasvava hiilivarasto Hiililähde = pienenevä hiilivarasto
LisätiedotMetsänhoidon perusteet
Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle
Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit
LisätiedotJättiläiskuusi RAINER. Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria.
Jättiläiskuusi Annukka Partanen RAINER Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria. Kuusi on lehtomaisen kankaan pääpuulaji Kuusi (Picea abies)
LisätiedotBioenergia, Energia ja ilmastostrategia
Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotLiito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT
KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti
LisätiedotENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija
ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA YmV 16.2.2017 Otto Bruun, suojeluasiantuntija Lähtökohdat arvionnille Taustalla Pariisin sopimus 2015 ja sen tavoitteiden valossa tiukka hiilibudjetti, joka huomioi sekä päästölähteet
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotKirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?
Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotMiten kasvit saavat vetensä?
Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.
LisätiedotMaatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö
Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä Vastaa johdonmukaisesti kokonaisilla lauseilla. Älä ylitä annettua vastaustilaa! 1. Miten kasvit ovat sopeutuneet elämään maalla? (5 p) Kasvien sopeutuminen elämään maalla
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotHelsingin puistojen kääpiä. Sami Kiema, Heikki Kotiranta ja Kaarina Heikkonen
Helsingin puistojen kääpiä, ja Kaarina Heikkonen 1 Useimmat käävät ovat lahottajia Käävät ovat sieniä, jotka koostuvat sienirihmastosta ja itiöemistä. Rihmasto on näkymättömissä puun sisällä tai maaperässä.
LisätiedotJokamiehen oikeudet. Sinulla täytyy olla alueen omistajan lupa, jos haluat:
Jokamiehen oikeudet Ilman lupaa saat: Kerätä metsästä marjoja, sieniä, kukkia ja ruohokasveja. Kerätä käpyjä tai kuivia risuja maasta. Kävellä, hiihtää tai pyöräillä luonnossa, ei kuitenkaan pelloilla,
LisätiedotJuurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä
Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Tuula Piri Metsäntutkimuslaitos Taimitarhapäivät 2014, Jyväskylä Puulajeistamme kuusi pärjää parhaiten eri-ikäisrakenteisessa metsikössä, koska se on puolivarjopuu.
LisätiedotTunne puuraaka-aineen lahoviat
Tunne puuraaka-aineen lahoviat Alkusanat Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sellutehtaille tulevan raaka-aineen lahovikojen tunnistamista. Opas antaa tietoa puunhankinnassa, puun mittauksessa ja vastaanotossa
LisätiedotNapapiirin luontokansio
Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus
LisätiedotPutkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet ottavat vettä koko pinnallaan.
Joensuun yliopisto Metsätieteellinen tiedekunta Mallikysymyksiä ja -vastauksia valintakokeeseen 008 BIOLOGIA1. Veden kulkeutuminen kasveissa. Ydinasiat: Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet
LisätiedotKohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito
Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-
LisätiedotKasvupaikkatekijät ja metsätyypit
Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys
Lisätiedot4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön
4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön Sisällys 1. Avainsanat 2. Sopeutuminen 3. Ympäristön resurssit 4. Abioottiset tekijät 1/2 5. Abioottiset tekijät 2/2 6. Optimi- ja sietoalue 7. Yhteyttäminen 8. Kasvien
LisätiedotIlmastonmuutos ja biotalous
Ilmastonmuutos ja biotalous Metsäsektorilla tarvitaan paradigman muutosta Tuomo Kalliokoski Metsätieteen päivä 17.11.2015 19.11.2015 1 Sisällys Megatrendit biotalouden taustalla Biotalouden tavoitteet
LisätiedotHåkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut
LisätiedotKansallinen ilmastonmuutokseen sopeutuminen mitä tarkoittaa, kuka tekee, mitä saatu aikaan? Ilmaston lämmetessä vedenkierto muuttuu
Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutuminen mitä tarkoittaa, kuka tekee, mitä saatu aikaan? Ilmaston lämmetessä vedenkierto muuttuu Saara Lilja-Rothsten Ilmastonmuutokseen sopeutuminen - Järjestöviestinnän
LisätiedotMetsätuholakiesitys ja monimuotoisuus
Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)
LisätiedotRetkiä Mynälahdelle retkiesimerkit
Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit Sisällysluettelo Alkusanat... 1 Puuretki pienimmille oppilaille... 2 Halataan puita!... 2 Erilaiset puut... 2 Elämää vanhoissa puissa... 3 Lempipuu... 3 Vesistöretki
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotMetsävakuuttaminen. Ismo Ruokoselkä
Metsävakuuttaminen Ismo Ruokoselkä Vakuuta metsäsi! Myrskyt tuhoavat laajojakin alueita, menetykset voivat olla useita kymmeniä tuhansia euroja. Myrskyt ennusteiden mukaan lisääntyvät edelleen ja ovat
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
LisätiedotAs Oy Mäkärä Hakamaankuja 1
As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1 Asunto-osakeyhtiö Mäkärän tontin puut kuntoarvioitiin marraskuussa 2014. Kuntoarvioinnissa puista tutkittiin silmämääräisesti puun tyven, rungon ja latvuksen kunto. Lisäksi
LisätiedotEKOENERGO OY Asko Vuorinen Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet
Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet Espoossa Joulukuussa 2018 1 Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet Sisällysluettelo Esipuhe... 3 1. Johdanto... 4 2. Metsien kasvu, puuston
LisätiedotIlmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä?
Ilmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä? Metsähallituksen toiminnan muutokset ilmaston lämpenemisen varalta 09.12.2014 Johanna Leinonen Yleiset toimenpiteet ilmaston lämpenemisen
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotEri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Poimintahakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotPystypuusta lattialankuksi
Pystypuusta lattialankuksi Naapuripalstallamme tehtiin eräänä talvena avohakkuu, jonka seurauksena seuraavan kesän puhurituulet kaatoivat useita suuria kuusia oman metsäpalstamme suojattomasta reunasta.
LisätiedotTrestima Oy Puuston mittauksia
Trestima Oy Puuston mittauksia Projektissa tutustutaan puuston mittaukseen sekä yritykseen Trestima Oy. Opettaja jakaa luokan 3 hengen ryhmiin. Projektista arvioidaan ryhmätyöskentely, projektiin osallistuminen
LisätiedotLUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:
LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Suomessa on noin 60 000 järveä. Suomessa on myös paljon lampia, jokia ja koskia. Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa.
LisätiedotJOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO
JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen
LisätiedotIlmastonmuutosnäkökohdat. Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari, 8.5.2014
Ilmastonmuutosnäkökohdat Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari, 8.5.2014 Ilmastonmuutosnäkökohdat 1. Ilmastonmuutoksen hillintä metsien avulla 2. Ilmastonmuutoksen
LisätiedotHarsot, kankaat ja katteet
Harsot, kankaat ja katteet Missä ja miten käytetään erilaisia puutarhan kankaita? Tutustu oppaaseen niin tiedät, kuinka kasvit suojataan paahtavalta auringolta ja kylmältä tuulelta, mikä estää maalajeja
LisätiedotMiten kasvit saavat vetensä?
Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.
LisätiedotMuuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin
Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin Noora Veijalainen SYKE Vesikeskus 3.6.2019 Johdanto Ilmastonmuutos on merkittävä muutospaine tulevaisuudessa vesistöissä
LisätiedotPuu vähähiilisessä keittiössä
Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotSuomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta?
Suomi elää metsästä Elääkö Suomi metsäluonnosta? Suomalaisille luonnonvarat ja yhteys luontoon on sanottu olevan hyvinvointimme perusta. Maailman talous on kriisissä ja myös luonnon tasapaino on enemmän
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotPäästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys
Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon
LisätiedotSuomen avohakkuut
Suomen avohakkuut 195 217 Matti Kärkkäinen emeritusprofessori Metsänhoitoklubi Viljelymetsien kasvu ja tuotos -seminaari 31.1.218 Helsingin yliopiston päärakennus Auditorio XII Fabianinkatu 33, Helsinki
LisätiedotMiten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?
28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta
LisätiedotKuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet
Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2
LisätiedotSaatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää?
Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää? Vastaus: Ei Tiesitkö: Sammaleen ja jäkälän keruu vaatii maanomistajan luvan. Vastasitko oikein? Jatka matkaa seuraavalle rastille nilkoista kiinni
LisätiedotILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT
ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.
LisätiedotKierrätämme hiiltä tuottamalla puuta
Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotMetsäläisiä olemme pohjimmaltamme, ainakin me mummot.
19082008 12:42 - Viimeksi päivitetty 23062010 06:06 Mummo menee metsään Toimittaja Terttu Lensun pakina YLE:n radiossa juhannuksena 2008 Metsäpäiviä ja -teemoja 1996-2009 Metsätyömaiden Tehopakkaus 1940-luvulta
LisätiedotTalvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 1.-4. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 1.-4. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja
LisätiedotMetsänhoitotyöt kuvioittain
Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren
LisätiedotLuennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia
Solulajit Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 3 oppimistavoitteet Osaat luokitella puusolut ja ymmärrät niiden tehtävät ja sijainnin puusolukossa. Tunnistat havupuiden ja lehtipuiden solukot mikroskooppikuvista.
LisätiedotLumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa.
Nimeni: Eliöt ja lumi Vastaukset löydät seuraavista paikoista: tammikuu: karhun vuosi karhunpesä hangen suojassa marraskuu: lumisateet lumimuodostumat joulukuu: selviytyminen kylmyydestä Lumi on hyvä lämmöneriste,
LisätiedotTaimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät
1.1.1 Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät Lehtipuiden kasvu ja vesominen Jari Miina, METLA Lehtipuita syntyy aina, - hakkuu/raivauskannot vesovat - haavan ja harmaalepän juurivesat - siemensyntyiset
LisätiedotMaatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö
Helsingin yliopisto, 0.5.01 Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä B-OSA, 0 p. Vastaa johdonmukaisesti kokonaisilla lauseilla. Älä ylitä annettua vastaustilaa! 1. Kuvaa sienten tehtävät metsäekosysteemissä (5
LisätiedotPuun kosteuskäyttäytyminen
1.0 KOSTEUDEN VAIKUTUS PUUHUN Puu on hygroskooppinen materiaali eli puulla on kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta ilman suhteellisen kosteuden vaihteluiden mukaan. Puu asettuu aina tasapainokosteuteen ympäristönsä
Lisätiedot