Laitoksen yleiskuva. Toiminta vuonna 2013

Transkriptio

1 PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS 2013 Sisällysluettelo Laitoksen yleiskuva... 3 Tutkimustoiminta... 5 Ennuste ja talouskehityksen seuranta Tietopalvelu...11 Tiedotus ja Talous & Yhteiskunta -lehti Liitteet... 13

2 Helsinki 2014

3 Laitoksen yleiskuva Toiminta vuonna 2013 Toimintavuonna Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimus- ja asiantuntijatehtävissä heijastuivat moninaiset tietotarpeet, joita muun muassa pitkittynyt talouskriisi on synnyttänyt. Yhtäältä korostuivat julkisen talouden kestävyyteen ja kilpailukykyyn liittyvät makrokysymykset. Työmarkkinoita ja sosiaaliturvaa koskevat rakenneuudistukset merkitsivät puolestaan vahvaa kysyntää alan tutkimukselle ja asiantuntijatoiminnalle. Toiminnan perustan muodostaa ajankohtainen ja politiikkarelevantti soveltava tutkimus ja tätä kuvaavat hyvin työmarkkinatutkimuksen lohkolla tehdyt hankkeet. Niissä tarkasteltiin työvoimapulaan, irtisanomissuojan työllisyysvaikutuksiin, matalapalkkatyön kysyntään ja tarjontaan, itsensä työllistäjiin, funktionaaliseen tulonjakoon, näyttötutkintoihin ja työoloihin, työn laatuun ja työsuhteisiin liittyviä tutkimuskysymyksiä. PT:ssä tehty tutkimus täydentää merkittävästi kuvaa kotimaisten työmarkkinoiden ja työmarkkinainstituutioiden toiminnasta. Tämä pätee myös palkanmuodostusta koskeviin hankkeisiin. Sukupuolten välisiä palkkaeroja selvitettiin kahdessa tutkimushankkeessa ja lisäksi aloitettiin hanke, jossa verrataan suomalaista palkkatasoa muiden EU-maiden tasoon. Virosta Suomeen suuntautuneen muuttoliikkeen seurauksia tutkittiin laajassa kansainvälisessä yhteistyöhankkeessa. Myös tulonjakotutkimuksessa tutkimuslaitoksen rooli on keskeinen kotimaisessa tutkimuskentässä. Viime vuonna valmistui aihepiirin tuloksia koonnut laaja raportti Köyhyyden dynamiikka Suomessa Julkisen talouden tutkimuslohkossa tarkasteltiin myös sairasvakuutusjärjestelmän kannustavuutta sekä sen roolia toimeentuloriskien tasaajana sekä väestö- ja tuloryhmittäisiä eroja elinajan odotteissa. Julkisen palvelun motivaatiota tarkastellut hanke edustaa alan pioneerityötä Suomessa. Makrotutkimuksen puolella tutkittiin ajankohtaista teemaa julkisen talouden tasapainottamisen ehdoista. Varsinaisia talousennusteita julkaistiin kaksi ja niiden ohella toimialaennusteet. Toimialaennuste tehtiin lähes kaikille teollisuuden toimialoille sekä liike-elämän palvelutoimialoille. Raportissa kiinnitettiin erityistä huomiota toimialojen kilpailukyvyn ongelmiin ja toisaalta Suomen teollisen rakenteen kysymyksiin. Toimialaennusteen yhteydessä laadittiin myös raportti suomalaisten monikansallisten yritysten kehityksestä. Laitoksen omissa julkaisusarjoissa julkaistiin yhteensä 12 tutkimusta. Muita kotimaisia ja ulkomaisia julkaisuja oli yhteensä 15 kappaletta eli suurempi osa julkaistaan laitoksen ulkopuolella. Muualla julkaistuista tutkimuksista kerrotaan muun muassa laitoksen uutiskirjeessä eli PT-uutisissa. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä PT-uutiset on kaikkien laitoksen toiminnasta kiinnostuneiden tilattavissa laitoksen kotisivuilta. Ammattiliittojen viestinnän ja liittolehtien toimitusten edustajille järjestettiin tutustumistilaisuus PT:n toimintaan. Kaudelle nimetty uusi tutkimusneuvottelukunta aloitti toimintansa ja käsitteli tutkimuksen rahoitukseen liittyviä kysymyksiä. Syksyllä järjestettiin toinen tutkimusneuvottelukunnan aloitteesta syntynyt tutkimusiltapäivä. Sen teemana oli julkinen talous. Koska Palkansaajien tutkimuslaitoksen toiminta nivoutuu tiiviisti kotimaisiin talouspolitiikan kysymyksiin, laitoksen tutkijat ovat kysyttyjä asiantuntijoita talouspolitiikan valmistelun eri vaiheissa. Toimintavuonna laitoksen johto ja tutkijat toimivat asiantuntijatehtävissä muun Toimintakertomus

4 muassa eduskunnan eri valiokunnissa, tulevaisuusselonteosta kuultaessa, Heureka-foorumissa ja eri asiantuntijaryhmissä ja neuvottelukunnissa. Asiantuntijatyöryhmistä sisällöllisesti ja työpanokseltaan erityisen merkittävä oli eläkeasioiden asiantuntijatyöryhmä. Tällaisen toiminnan merkitys on suuri suhteessa laitoksen rajattuihin kokonaisresursseihin. Eri suoritteet käyvät yksikohtaisesti ilmi toimintakertomuksen liiteosasta, jossa on myös esitetty suoritteiden lukumäärät taulukkomuodossa. Talous & Yhteiskunta -lehden ulkoasu uudistettiin toimintavuoden alussa ja siitä saatiin pääosin myönteistä palautetta. Lehti ilmestyi toimintavuoden aikana neljä kertaa ja siinä käsiteltyjä teemoja olivat muun muassa kilpailukyky, Ruotsin malli, eläkkeet ja kuntauudistus, tulonjakopreferenssit, veropolitiikka ja julkisen palvelun motivaatio ja kuntatalous sekä yritystuet ja näyttötutkinnot. Tietopalvelu osallistui perustehtäviensä ohella sosiaali- ja terveysministeriön hankkeeseen Tasa-arvon vahvistaminen palkka- ja sopimuspolitiikassa. Akavan Erityisalojen kuntasektorin työmarkkinatutkimuksen aineiston analyysi ja raportointi tehtiin keväällä ja STTK:n toimihenkilöbarometri -hankkeen raportti valmistui syksyllä. Loppusyksystä aloitettiin laitoksen intranet-sivujen uusiminen. Laitoksessa toteutettiin toukokuussa laitoksen henkilökunnan aloitteesta terveyskysely, jonka toteutti työterveyshuolto. Se kartoitti henkilökunnan kokemaa terveyttä, työkykyä ja työhyvinvointia tarkoituksenaan tukea työterveyshuollon ennaltaehkäisevää toimintaa. Toisena työhyvinvointitoimena koulutuspäällikkö Vesa Hulkkonen yhteisövalmennus Melior Oy:stä piti laitoksen henkilöstölle joulukuussa luento- ja keskustelutilaisuuden työhyvinvoinnista. Uusi hallitus aloitti toimintansa puheenjohtajanaan yhteiskunta-asioiden päällikkö Mats Nyman. Sääntömääräisten asioiden ohella hallitus muun muassa käsitteli ja hyväksyi laitoksen uuden työjärjestyksen, jossa huomioitiin kannatusyhdistyksen sääntömuutoksista aiheutuneet muutostarpeet sekä mm. tarve määritellä tutkimuskoordinaattoreiden tehtävät. Ulkopuolista tutkimusrahoitusta oli runsaassa 20 hankkeessa, mutta tämän rahoituksen määrä jäi hieman pienemmäksi kuin edellisenä vuonna. Taustayhteisöiltä saadut kuluosuudet, valtionapu ja sijoitustuotot kasvattivat tuloja. Kaikkein vakanssien ollessa toimintavuonna täynnä kulut kasvoivat noin euroa. Toimintakauden alijäämä, noin euroa, oli hieman edellisvuotta pienempi. Neuvotteluissa taustayhteisöjen kesken käytiin läpi tutkimuslaitoksen rahoituksen toteutunutta kehitystä ja näkymiä ja päädyttiin vahvistamaan perusrahoitusta asteittain seuraavan kolmen vuoden aikana. Tällä pyritään muun muassa turvaamaan mahdollisuus tehdä makrotaloudellista tutkimusta, johon yleisesti ottaen on vaikeaa saada ulkopuolista rahoitusta. Oma tämän alan tutkimus on tärkeää, jotta laitoksen asiantuntijaroolilla on vahva tutkimuksellinen perusta. Laitoksen taustayhteistöiltään saaman perusrahoituksen merkitys korostuu myös siitä syystä, että ulkopuolisen tutkimusrahoituksen saatavuus työmarkkinatutkimukseen on vaikeutunut. 4 Palkansaajien tutkimuslaitos

5 Tutkimustoiminta Työmarkkinatutkimus Työmarkkinatutkimuksen tutkimusteemat liittyivät vuonna 2013 muun muassa naisten ja miesten palkkaeroihin sekä työehtosopimusten palkkausta koskeviin määräyksiin ja palkkausjärjestelmiin kaupan ja matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluiden aloilla, funktionaalisen tulonjaon viimeaikaiseen kehitykseen, työelämän muutoksen vaikutuksiin naisten ja miesten työmarkkina-asemaan ja samapalkkaisuuteen, työn laatuun ja myöhempään työuraan osa- ja määräaikaisessa työssä, toimintojen ulkoistamisen ja tehtävärakenteiden muutosten vaikutuksiin työntekijöiden työoloissa, irtisanomisuojan vaikutukseen työllisyyteen, matalapalkkatyön kysyntään ja tarjontaan, itsensätyöllistäjiin, Viro-Suomi-muuttoliikkeen vaikutuksiin, näyttötutkintojen tuottavuusvaikutuksiin sekä siivousalan työvoimapulaan. Toimintavuonna työmarkkinatutkijoina toimivat erikoistutkija Petri Böckerman, erikoistutkija Mari Kangasniemi sekä tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen. Tutkimusjohtaja Reija Lilja on tutkimusjohtajan tehtävänsä ohella osallistunut myös kahteen työmarkkinatutkimuksen alaan kuuluvaan projektiin toimien myös projektien vetäjänä. Nämä hankkeet Reija Lilja teki yhdessä tietohallintopäällikkö Eija Savajan kanssa. Erikoistutkija Pekka Sauramo on toimialatutkimuksen lohkoon kuuluvien tutkimushankkeidensa lisäksi tehnyt yhtä työmarkkinatutkimuksen alaan kuuluvaa tutkimushanketta. Johtaja Seija Ilmakunnas ja vanhempi tutkija Ohto Kanninen ovat lisäksi tehneet yhden työmarkkinatutkimuksen alaan kuuluvan tutkimushankkeen yhdessä tutkijaharjoittelija Tomi Husan kanssa. Ohto Kanninen teki yhdessä Petri Böckermanin kanssa myös matalapalkkaselvityksen. Vuonna 2013 Palkansaajien tutkimuslaitoksen työmarkkinatutkijoiden kotimainen ja ulkomainen yhteistyö jatkui edelleen tiiviinä. Kotimaassa yhteistyötä tehtiin mm. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA), HECERin sekä Tampereen yliopiston tutkijoiden kanssa. Ulkomaisista yhteistyöprojekteista jatkui myös viimeistä vuottaan 4-vuotinen NORFACE- tutkimushanke Muuttoliikkeen moninaisuus ja alueellinen eriytyminen Euroopassa ( Migrant diversity and regional disparity in Europe ), jota Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijat tekevät yhteistyössä tutkijaryhmän kanssa, jossa on tutkijoita Alankomaista, Isosta-Britanniasta, Saksasta ja Virosta. Merja Kauhanen kuului myös Pohjoismaiseen tutkijaverkostoon Underemployment and part-time unemployment in a Nordic comparative perspective. Palkkaerot ja tulopolitiikka Tasa-arvon vahvistaminen palkka- ja sopimuspolitiikassa Vuonna 2013 jatkui Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama tutkimushanke Tasa-arvon vahvistaminen palkka- ja sopimuspolitiikassa, jossa tarkasteltiin naisten ja miesten palkkaeroa, työehtosopimusten palkkausta koskevia määräyksiä ja palkkausjärjestelmiä kaupan ja matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluiden aloilla ja tehtiin johtopäätöksiä työehtosopimusten ja palkkausjärjestelmien kehittämistarpeista. Lisäksi selvitettiin tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten nykytilaa. Hankkeesta julkaistiin raportti STM:n raportteja ja Toimintakertomus

6 muistioita -sarjassa ja pidettiin päätösseminaari joulukuussa Reija Lilja ja Eija Savaja toimivat tutkimuksen tekijöinä. Funktionaalisen tulonjaon viimeaikainen kehitys Toimintavuonna Pekka Sauramo jatkoi Palkansaajasäätiön rahoittamaa Funktionaalisen tulonjaon viimeaikainen kehitys -hanketta. Sen keskeisenä tavoitteena on analysoida funktionaalisen tulonjaon viimeaikaisia muutoksia Suomessa. Työelämän muutoksen vaikutukset naisten ja miesten työmarkkina-asemaan ja samapalkkaisuuteen Toimintavuonna käynnistyi Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama tutkimus aiheesta Työelämän muutoksen vaikutukset naisten ja miesten työmarkkina-asemaan ja samapalkkaisuuteen. Hankkeen tavoitteena on selvittää, kuinka työelämän rakennemuutokset ja taloudelliset suhdanteet ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat naisten ja miesten työmarkkina-asemaan ja sukupuolten välisiin palkkaeroihin Suomessa. Reija Lilja ja Merja Kauhanen toteuttavat hankkeen yhdessä Rita Asplundin (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos), Antti Kauhasen (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos) sekä Pekka Laineen (Tilastokeskus) kanssa. Työhyvinvointi, työolot, terveys, työsuhteet Työn laatu ja myöhempi työura osa- ja määräaikaisessa työssä Vuonna 2013 käynnistyi Työsuojelurahaston rahoittama hanke Työn laatu ja myöhempi työura osa- ja määräaikaisessa työssä. Hankkeen tavoitteena on selvittää (i) ovatko työn laatuun liittyvät erot kaventuneet tai kasvaneet erityyppisten osa- ja määräaikaisten töiden ja kokoaikaisten ja jatkuvien töiden välillä ja (ii) minkälaisia seurauksia työn osa- ja määräaikaisuudella ja työn laadulla on työntekijöiden myöhempien työurien kannalta? Palkansaajien tutkimuslaitoksesta hankkeeseen osallistuu Merja Kauhanen, joka tekee tutkimuksen yhdessä Jouko Nätin (Tampereen yliopisto) ja Satu Ojalan (Tampereen yliopisto) kanssa. Kansainvälistymisen ja rakennemuutoksen vaikutus työntekijöihin ja palkkoihin Toimintavuonna päättyi Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke, jossa tarkasteltiin toimintojen ulkoistamisen ja tehtävärakenteiden muutosten vaikutuksia työntekijöiden työoloihin. Petri Böckerman teki hankkeen yhdessä Mika Malirannan (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos) kanssa. Itsensä työllistäjät - tieteellinen kirjallisuuskatsaus työstä palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa Vuonna 2013 Merja Kauhanen teki kirjallisuuskatsauksen liittyen itsensä työllistäjiin, joiden voidaan katsoa sijoittuvan asemaltaan palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastoon. Katsaus käsittelee ensin itsensä työllistäjien määritelmiä ja tällaiseen työhön liitettyjä piirteitä. Sen jälkeen kartoitetaan itsensä työllistämisen yleisyyttä ja kehityssuuntia olemassa olevien tilastojen ja tutkimustiedon perusteella. 6 Palkansaajien tutkimuslaitos

7 Muuta tutkimusta Irtisanomissuojan vaikutus työllisyyteen Toimintavuonna käynnistyi Työsuojelurahaston rahoittama tutkimushanke, jonka tavoitteena on irtisanomissuojan työllisyysvaikutusten arviointi käyttäen hyväksi uudenlaista kansainvälistä yritysaineistoa. Tutkimus perustuu sekä Suomen että Ruotsin palkkarekisteriaineistoihin, joiden avulla voidaan tarkastella irtisanomissuojan vaikutuksia työntekijöiden rekrytointeihin ja irtisanomisiin yrityksissä vuosina Tutkimuksessa käytetään hyväksi Suomen ja Ruotsin välisiä eroja irtisanomissuojan vahvuudessa. Petri Böckerman toteuttaa tutkimuksen yhdessä Roope Uusitalon (HECER) ja Per Skedingerin (Institutet för näringslivsforskning, IFN) kanssa. Matalapalkkatyön kysyntä ja tarjonta Suomessa Vuoden 2013 alkupuolella Palkansaajien tutkimuslaitoksessa tehtiin Talousneuvoston tilaama selvitys Suomessa viime vuosina toteutettujen matalapalkkaisen työn kysyntää tukevien veroja tukiuudistusten vaikutuksista sekä työn vastaanottamisen kannustimien kehityksestä. Petri Böckerman ja Ohto Kanninen tekivät selvityksen. Muuttoliikkeen moninaisuus ja alueellinen eriytyminen Euroopassa Toimintavuonna jatkui viimeistä vuottaan kansainvälinen tutkimushanke Muuttoliikkeen moninaisuus ja alueellinen eriytyminen Euroopassa, joka on osa NORFACE:n rahoittamaa tutkimusohjelmaa Migration in Europe: Social, Economic, Cultural and Policy Dynamics. Hankkeen vetäjänä toimii professori Peter Nijkamp Alankomaista. Tutkijaryhmään kuuluu Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijoiden ohella tutkijoita Alankomaista, Isosta-Britanniasta, Saksasta ja Virosta. Palkansaajien tutkimuslaitoksesta hankkeeseen osallistuvat Petri Böckerman, Mari Kangasniemi ja Merja Kauhanen yhdessä Jukka Pirttilän (Tampereen yliopisto) kanssa. Hankkeessa on selvitetty Virosta Suomeen suuntautuneen muuttoliikkeen seurauksia sekä kohde- että lähtömaan näkökulmasta. Toimintavuonna Mari Kangasniemi ja Merja Kauhanen toteuttivat kyselytutkimuksen Suomesta palanneiden virolaisten paluumuuttajien ja vertailuryhmän keskuudessa yhteistyössä Tarton yliopiston tutkijoiden kanssa. Saatua aineistoa käytettiin analyyseissa, joissa selvitettiin virolaisten paluumuuttajien saamaa hyötyä Suomessa olosta mm. palkkapreemiossa sekä ammatillisessa liikkuvuudessa. Näyttötutkintojen tuottavuusvaikutukset Vuonna 2013 päättyi Työsuojelurahaston rahoittama tutkimushanke Näyttötutkintojen tuottavuusvaikutukset. Hankkeessa tutkittiin työelämälähtöisen koulutuksen eli näyttötutkintojen vaikutuksia toimipaikkojen tuottavuuteen ja suorittajien palkkaukseen laajalla rekisteriaineistolla. Toimipaikoissa korkean näyttötutkintointensiteetin havaittiin olevan yhteydessä korkeampaan tuottavuuteen ja näyttötutkinnot myös nostivat suorittajien palkkaa. Hankkeesta julkaistiin raportti ja sen tuloksia esiteltiin hankkeen loppuseminaarissa marraskuussa Mari Kangasniemi toimi hankkeen päävastuullisena tutkijana. Toimintakertomus

8 Onko työvoimapula totta? Seija Ilmakunnas, Ohto Kanninen ja Tomi Husa toteuttivat vuonna 2013 tutkimuksen aiheesta Onko työvoimapula totta. Hankkeessa arvioidaan olemassa olevien tilastoaineistojen valossa siivousalan työvoimapulaan liittyvää problematiikkaa Uudellamaalla. Hankkeen tilaajana ja rahoittajana toimi Palvelualojen ammattiliitto. Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen toiminnan evaluointi Sambiassa: ensimmäinen vaihe Toimintavuonna käynnistyi ensimmäinen vaihe Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen (SASK) toiminnan evaluoinnista Sambiassa. Projektin tarkoituksena on tehdä lähtötasoselvitys ammattiliittotoiminnasta Sambiassa telekommunikaatio-, kuljetus- ja rakennusaloilla. Selvitys koskee työoloja ja ammattiliittotoiminnan vaikutuksia, joista tehdään kysely ammattiliittojen kattamilla toimialoilla. Kyselyn tuloksia käytetään vertailukohtana myöhemmin SASKin hanketoiminnan alettua suoritettavalle seurantakyselylle toiminnan vaikuttavuuden selvittämiseksi. Mari Kangasniemi toteuttaa hankkeen yhdessä Jukka Pirttilän (Tampereen yliopisto) kanssa. Julkinen talous Petri Böckerman, Ohto Kanninen ja Ilpo Suoniemi aloittivat Kelan rahoittamana sairausvakuutusjärjestelmän kannustavuutta selvittävän tutkimusprojektin The effect of sick pay on absence: Evidence from a regression kink design. Tutkimuksessa selvitetään sairauspäivärahan korvaussuhteen vaikutusta sairauspäivärahajaksojen kestoon käyttäen uutta tutkimusmenetelmää, joka perustuu korvaussuhteen laskukaavan kulmakertoimen muutoksiin sen kulmapisteissä. Palkansaajien tutkimuslaitos on talousennusteen yhteydessä vuosittain raportoinut esimerkkiperheiden tulevaa reaalitulokehitystä kuvaavia laskelmia. Esimerkkiperheiden rakenteen ja tulonmuodostuksen osalta on tehtävä hyvin perusteltuja valintoja, jotta laskentamalleista saataisiin tarvittava hyöty talouskehityksen kuvaamiseksi konkreettisella ja läpinäkyvällä tavalla. Tomi Husa raportoi työnsä tuloksia työpaperissa Erilaisten malliperheiden ostovoiman kehitys tuloksia ja huomioita. Tulonjaon ja eriarvoisuuden tutkimus Tulonjakotutkimuksessa on tehty monivuotista yhteistyötä ETK:n, Kelan ja prof. Matti Tuomalan (TaY) tutkimusryhmän kanssa. Ilpo Suoniemi kokosi tuloksiaan laajaksi tutkimusraportiksi Köyhyyden dynamiikka Suomessa , joka julkaistiin ETK:n ja PT:n tutkimuksia -sarjoissa. Lisäksi laitoksen Työpapereita -sarjassa julkaistiin Heikki Palviaisen (TaY) pro gradu työhön perustuva tutkimus Työssäkäyvien köyhyys Suomessa Suomessa on merkittäviä väestö- ja tuloryhmittäisiä eroja elinajanodotteissa, jotka heijastuvat elinkaarituloissa mitattuihin tulo- ja hyvinvointieroihin. Kelan rahoittamassa tutkimushankkeessa selvitettiin perherakenteen, sosioekonomisten taustatekijöiden ja matalien tulojen (köyhyysriskin) välitöntä ja välillistä vaikutusta kuolleisuuteen. Alustavia tuloksia raportoidaan työpaperissa talvella Palkansaajien tutkimuslaitos

9 tutkimushanke tutkija rahoittaja työmarkkinatutkimus Funktionaalisen tulonjaon kehitys Suomessa -jatkohanke Pekka Sauramo Palkansaajasäätiö Irtisanomissuojan vaikutus työllisyyteen Petri Böckerman Työsuojelurahasto/Hecer Itsensätyöllistäjät - tieteellinen kirjallisuuskatsaus työstä Merja Kauhanen Palkansaajasäätiö palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa Kansainvälistymisen ja rakennemuutoksen vaikutus Petri Böckerman Suomen Akatemia työntekijöihin ja työpaikkoihin Matalapalkkaselvitys Petri Böckerman Valtioneuvoston kanslia Ohto Kanninen Onko työvoimapula totta? Seija Ilmakunnas Palvelualojen ammattiliitto PAM Ohto Kanninen Tomi Husa Migrant Diversity and Regional Disparity in Europe Petri Böckerman NORFACE Mari Kangasniemi Merja Kauhanen Näyttötutkintojen tuottavuusvaikutukset Mari Kangasniemi Työsuojelurahasto Osa-aikatyö yksityisillä palvelualoilla -kyselytutkimus Merja Kauhanen Palvelualojen ammattiliitto PAM Sambian työelämän ja ay-liikkeen pitkäaikaisselvityksen ensimmäinen vaihe Tasa-arvon vahvistaminen palkka- ja sopimuspolitiikassa Työelämän muutoksen vaikutukset naisten ja miesten työmarkkina-asemaan ja samapalkkaisuuteen Työn laatu ja myöhempi työura osa- ja määräaikaisessa työssä Mari Kangasniemi Reija Lilja Eija Savaja Reija Lilja Merja Kauhanen Merja Kauhanen Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojelurahasto julkinen talous Julkisen palvelun motivaatio Heikki Taimio Palkansaajasäätiö Liikakuolleisuus, työllisyysasema ja toimeentulo. Ilpo Suoniemi Kela Dynaaminen analyysi toimeentulo- ja kuolleisuusriskien välisestä yhteydestä Sairauspäivärahan korvaussuhteen vaikutus sairauspoissaoloihin Petri Böckerman Kela Ohto Kanninen Toimeentuloriski, sairausvakuutus, sosiaaliturva ja tulojen uudelleenjako Suomessa Ilpo Suoniemi Kela makro- ja toimialatutkimus Julkisen talouden ja eläkejärjestelmän pitkän aikavälin vaihtoehdot Suomessa Julkisen talouden tasapainottamisen vaihtoehdot Suomessa Toimialaennuste 2013 Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät Keskeisten suomalaisen monikansallisen yritysten viimeaikainen kehitys ja lähitulevaisuuden näkymät syksyllä 2013 Talouskriisi ja monikansalliset yritykset Markku Lehmus Markku Lehmus Markku Lehmus Eero Lehto Pekka Sauramo Ritva Oesch Pekka Sauramo Ritva Oesch Palkansaajasäätiö Palkansaajasäätiö Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto Ammattiliitto Pro Insinööriliitto Paperiliitto Puu- ja erityisalojen liitto Rakennusliitto Suomen Ekonomiliitto Tekniikan Akateemiset Teollisuusalojen ammattiliitto Palkansaajasäätiö Toimintakertomus

10 tutkimushanke tutkija rahoittaja muut Talous & Yhteiskunta -lehden toimittaminen ja kehittäminen vuonna 2013 Taloustieteellinen koulutus- ja informaatiopalvelu Talouskehityksen analysointi-, seuranta- ja ennustetyö Heikki Taimio Pekka Sauramo Heikki Taimio Seija Ilmakunnas Mari Kangasniemi Markku Lehmus Eero Lehto Heikki Taimio Tomi Husa Palkansaajasäätiö Ammattiliitto Nousu Ammattiliitto Pro Vakuutusväen Liitto Palkansaajasäätiö Kansaneläkelaitoksen rahoittamassa tutkimuksessa tarkasteltiin sosiaaliturvajärjestelmän eri osien ja erityisesti sairausvakuutuksen roolia markkinatuloissa mitattujen riskien lieventäjänä ja toimeentuloriskien vakuutuksena. Laajan tulopaneeliaineiston tuloksia raportoitiin Työpaperissa 286. Lisäksi Ilpo Suoniemi selvitti jatkotutkimuksessa yksilöllisten tuloriskien luonnetta tekemällä ero tietyllä ajanjaksolla toteutuneen (ex post) ja ennustetun (ex ante) tuloriskin välillä ja tarkastelemalla, miten tulonsiirtojärjestelmän ja sairausvakuutuksen rooli muuttuu eroa tulkittaessa. Motivaation rooli julkisissa palveluissa Julkisen palvelun motivaatiolla tarkoitetaan työntekijöiden pyrkimystä edistää jotakin muuta kuin omaa etuaan, kuten palveluiden käyttäjien, yhteiskunnan tai koko ihmiskunnan etua. Tieteellisenä käsitteenä ajatus on verraten uusi. Valtaosa sitä käsitelleistä tutkimuksista on 2000-luvulta, eikä Suomessa sellaisia ole vielä tehty. Heikki Taimio laati aiheesta laajan kirjallisuuskatsauksen PT:n Raportteja -sarjaan, jonka tarkoitus on tehdä alan tutkimusta tunnetuksi niin tutkijoiden kuin laajemmankin yleisön keskuudessa. Raportti pohjustaa Suomen terveydenhuoltoalaan kohdistettavaa tutkimushanketta, joka alkaa vuonna Makro- ja toimialatutkimus Tutkimus Julkisen talouden tasapainottamisen vaihtoehdot Suomessa eteni vuoden aikana niin, että alustava työpaperi siitä esiteltiin PT:n seminaarissa Tätä Palkansaajasäätiön ja OP-Pohjola-ryhmän rahoittamaa hanketta on toteuttanut Markku Lehmus. Hanke jatkuu vuonna Palkansaajien tutkimuslaitos

11 Ennuste ja talouskehityksen seuranta Viime kevään ja syksyn ennustetyöstä vastasi viiden hengen ryhmä, johon kuuluivat Seija Ilmakunnas, Mari Kangasniemi, Markku Lehmus, Eero Lehto ja Heikki Taimio. Eero Lehto toimi ennusteryhmän vetäjänä ja vastasi Euroopan talouden, ulkomaankaupan ja tuotannon ennustamisesta. Seija Ilmakunnas ennusti kotitalouksien tulojen, ansiotason sekä yksityisen kulutuksen kehittymistä. Mari Kangasniemen vastuualue oli työmarkkinat ja investoinnit. Heikki Taimio arvioi Euroopan ulkopuolista kansainvälistä taloutta, rahoitusmarkkinoita sekä inflaatiota. Markku Lehmus arvioi julkista taloutta. Markku Lehmus laati lisäksi ennusteita makromallilla. Toimintavuoden aikana julkaistiin kaksi ennustetta, joista ensimmäinen ja toinen Kevään ennusteessa arvioitiin erikseen finanssipolitiikkaa Euroopan Unionissa. Syksyn ennusteessa taas arvioitiin hallituksen rakennepoliittisen ohjelman työllisyysvaikutuksia. Siihen sisältyi myös erillisteksti malliperheiden toimeentulon kehittymisestä. Ennusteet raportoitiin laitoksen verkkosivuilla. Eero Lehto arvioi lisäksi ennusteen toteutumista laitoksen nettisivuilla kesä- ja joulukuussa. Palkansaajien tutkimuslaitoksen toimialaennuste tehtiin lähes kaikille teollisuuden toimialoille sekä liike-elämän palvelutoimialoille. Toimialaraportissa analysoitiinn kyseisten toimialojen kehitysedellytyksiä ja ennustettiin niiden toimintaa tulevien kolmen vuoden aikana. Ennuste tehtiin tuotannolle ja tuotannon hinnalle, työllisyydelle ja työtunneille, investoinneille, ansiotasolle sekä kannattavuudelle. Raportissa kiinnitettiin erityinen huomio toimialojen kilpailukykyyn sekä Suomen teollisuuden rakenneongelmiin sekä siihen, miten Nokia on vaikuttanut Suomen bkt:hen kansantalouden tilinpidossa. Varsinaisen ennusteosuuden laativat Markku Lehmus ja Eero Lehto. Ritva Oesch ja Pekka Sauramo kirjoittivat erillisen raportin, jossa analysoitiin keskeisten suomalaisten monikansallisten yritysten viimeaikaista kehitystä. Toimialaennusteen rahoittivat Ammattiliitto Pro, Auto- ja kuljetusalan työntekijäin liitto, Paperiliitto, Puu- ja erityisalojen liitto, Rakennusliitto, Suomen Ekonomiliitto, Tekniikan Akateemisten liitto, Teollisuusalojen ammattiliitto sekä Uusi Insinööriliitto. Tietopalvelu Tietopalvelu huolehti laitoksen tietotekniikasta ja ohjelmistoista. Laitoksen uusi puhelinjärjestelmä otettiin käyttöön elokuussa. Tietopalvelu vastasi laitoksen ulkoisten ja sisäisten www-sivujen päivityksestä ja teknisestä toteutuksesta sekä sivuille tulevien tiedotteiden taitosta ja niistä tiedottamisesta. Ennustejärjestelmän tiedot päivitettiin ja ennustejulkaisu viimeisteltiin ja taitettiin. Tietopalvelu osallistui laitoksen taloustieteellisen koulutuksen aineiston keräämiseen ja kuvaamiseen. Tietopalvelu osallistui sosiaali- ja terveysministeriön hankkeeseen Tasa-arvon vahvistaminen palkka- ja sopimuspolitiikassa. Akavan Erityisalojen kuntasektorin työmarkkinatutkimuksen aineiston analyysi ja raportointi tehtiin keväällä ja STTK:n toimihenkilöba- Toimintakertomus

12 rometri -hankkeen raportti valmistui syksyllä. Loppusyksystä aloitettiin laitoksen intranetsivujen uusiminen. Tiedotus ja Talous & Yhteiskunta -lehti Vuonna 2013 laitoksen tiedotuksesta ovat vastanneet erikoistutkija Heikki Taimio, hallintosihteeri Jaana Toivainen ja ohjelmistoasiantuntija Aila Mustonen. Vuoden aikana ilmestyi 11 lehdistötiedotetta. Laajojen tutkimushankkeiden loppuraporttien julkistamisen ja talousennusteiden julkistamisten yhteydessä on yleensä järjestetty lehdistötilaisuus. Vuonna 2013 laitos järjesti neljä tällaista tilaisuutta, joista kaksi oli talousennusteen julkistamistilaisuuksia, maaliskuussa ja syyskuussa. Laitoksen Internet-sivut ovat toimineet hyvin. Sivujen ylläpidosta ja niihin liittyvästä tiedottamisesta ovat vastanneet ohjelmistoasiantuntija Aila Mustonen ja erikoistutkija Heikki Taimio. Tutkijat ovat itse vastanneet omien sivujensa sisällöstä. Uusista julkaisuista ja tulevista seminaareista tiedotettiin laitoksen Internet-sivuilla ja sähköpostilistan kautta. Lisäksi vuoden alusta laitoksen kotisivuilla alettiin julkaista neljännesvuosittain PT-uutisia, joka korvasi aiemmin vain taustayhteisöille suunnatun Jäsentiedotteen. Talous & Yhteiskunta -lehden vastaavana päätoimittajana oli toimintavuonna johtaja Seija Ilmakunnas. Lehteä toimitti erikoistutkija Heikki Taimio, ja sen taitosta vastasi julkaisusihteeri Irmeli Honka. Kannen suunnittelusta vastasi graafikko Niilas Nordenswan ja kirjoittajien kuvaamisesta valokuvaaja Maarit Kytöharju. Lehti painettiin Kirjapaino Jaarlissa. Vuoden alusta toteutettiin lehden ulkoasu-uudistus, jonka suunnitteli Nordenswan. Lehteen on pyritty saamaan ajankohtaisia artikkeleita, jotka sisältävät painavia ja perusteltuja kannanottoja. Kirjoitusten luettavuuden parantamiseksi on käytetty runsaasti kuvioita ja taulukoita. Kukin numero on julkaistu myös pdf-versiona laitoksen kotisivuilla noin kaksi kuukautta painetun version ilmestymisen jälkeen. Lehti on otettu vastaan hyvin myönteisesti. Talous & Yhteiskunta -lehti ilmestyi toimintavuoden aikana neljä kertaa. Levikki oli keskimäärin kappaletta ja sivumäärä keskimäärin 62. Lehdessä julkaistiin 27 artikkelia, 3 artikkelien kommenttia, 4 kolumnia, 4 haastattelua ja 14 kirja-arvostelua. Yhdessä numerossa oli erityisteema, kilpailukyky. Useat lehden artikkelit ja haastattelut ovat saaneet huomiota osakseen tiedotusvälineissä. 12 Palkansaajien tutkimuslaitos

13 Liitteet Palkansaajien tutkimuslaitoksen kannatusyhdistyksen jäsenet Hallitus Tutkimusneuvottelukunta Tilintarkastajat Talous & Yhteiskunta -lehden toimitusneuvosto Laitoskokous Henkilökunta Seminaarit Julkaisut Muut kirjoitukset Luennot ja esitelmät Komiteat, toimikunnat, korkeakoulut ja lausunnot Liitetaulukot Palkansaajien tutkimuslaitoksen talous Suoritteet Toimintakertomus

14 Palkansaajien tutkimuslaitoksen kannatusyhdistyksen jäsenet Akava Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Ammattiliitto Pro Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ilmailualan Unioni IAU Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Julkisalan korkeakoulutettujen neuvottelujärjestö JUKO Metallityöväen Liitto Palkansaajajärjestö Pardia Palvelualojen ammattiliitto PAM Paperiliitto Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU Puu- ja erityisalojen liitto Rakennusliitto Suomen Elintarviketyöläisen Liitto SEL Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer Suomen Merimies-Unioni SMU Sähköalojen Ammattiliitto TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Vakuutusväen Liitto VvL Ylemmät Toimihenkilöt YTN Nordea Järjestöpankki Osuuskunta Tradeka-yhtymä OP-Keskus Osuuskunta Suomen Pankin Henkilöstöyhdistys Hallitus Hallituksen kokoonpano Jäsen Olli Koski, puheenjohtaja Eugen Koev, Akava ry, varapuheenjohtaja Jorma Antila, Metallityöväen Liitto ry Eija Hietanen, SAK ry Mari Kangasniemi, PT Leila Kostiainen, STTK ry Antti Rinne, Ammattiliitto PRO ry Anja Uljas, Suomen Ekonomiliitto SEFE ry Antti Veirto, PAM ry Matti Pohjola, Aalto yliopisto Hallituksen kokoonpano Mats Nyman, Akava ry, puheenjohtaja Olli Koski, SAK ry, varapuheenjohtaja Leila Kostiainen, STTK ry, varapuheenjohtaja Jorma Antila, Metallityöväen Liitto ry Eija Hietanen, SAK ry Markku Lehmus, PT Antti Rinne, Ammattiliitto PRO ry Antti Veirto, PAM ry Mika Väisänen, OAJ/JUKO ry Kaisa Kotakorpi, Turun yliopisto, tieteellinen neuvonantaja Varajäsen Helena Pentti, SAK ry Päivi Soikkeli, Akava ry Matti Harjuniemi, Rakennusliitto ry Päivi Niemi-Laine, JHL ry Petri Böckerman, PT Seppo Nevalainen, STTK ry Antti Aarnio, STTK ry Risto Kangas, JUKO ry Esa Kaitila, Paperiliitto ry tieteellinen neuvonantaja Päivi Soikkeli, Akava ry Helena Pentti, SAK ry Seppo Nevalainen, STTK ry Matti Harjuniemi, Rakennusliitto ry Päivi Niemi-Laine, JHL ry Petri Böckerman, PT Antti Aarnio, STTK ry Esa Kaitila, Paperiliitto ry Anja Uljas, SEFE/YTN ry Matti Pohjola, Aalto yliopisto, tieteellinen neuvonantaja 14 Palkansaajien tutkimuslaitos

15 Tutkimusneuvottelukunta Antti Aarnio Juha Antila Timo Eklund Mari Huuhtanen Esa Kaitila Tuula Kiander Petri Palmu Joonas Rahkola Kenneth Snellman Heikki Taulu Aila Tähtitanner Mika Väisänen Jukka Vänskä STTK SAK Metalliliitto Jyty Paperiliitto JHL Ammattiliitto Pro SAK Tehy Akava UIL OAJ Suomen Lääkäriliitto Tilintarkastaja Tilintarkastusrengas Talous&Yhteiskunta -lehden toimitusneuvosto Jaakko Haikonen Tuomas Harpf Olli Koski Marjo Ollikainen Jaana Pohja Jari Vettenranta Seija Ilmakunnas Heikki Taimio STTK Palkansaajasäätiö SAK Akava SAK JHL päätoimittaja toimittaja Laitoskokous Mari Kangasniemi, puheenjohtaja Merja Lindholm, sihteeri Markku Lehmus, puheenjohtaja Ohto Kanninen, sihteeri Toimintakertomus

16 Henkilökunta Seija Ilmakunnas Reija Lilja Tutkijat Petri Böckerman Mari Kangasniemi Ohto Kanninen Merja Kauhanen Markku Lehmus Eero Lehto Pekka Sauramo Ilpo Suoniemi Heikki Taimio johtaja, VTT, dosentti tutkimusjohtaja, PhD, dosentti erikoistutkija, FT, dosentti erikoistutkija, PhD vanhempi tutkija, PhD tutkimuskoordinaattori (työn taloustiede), KTT vanhempi tutkija, VTT tutkimuskoordinaattori (makrotutkimus), KTT erikoistutkija, VTT tutkimuskoordinaattori ( julkinen talous), VTM erikoistutkija, VTM Tutkimusharjoittelijat Aleksandr Peussa VTK, Aleksi Hiltunen kauppat. yo, Tomi Husa MMK, Ozan Yanar valtiot. yo, ja (osa-aikainen) Siviilipalvelusmies MMK, Tomi Husa, Tietojenkäsittely ja tietopalvelu Aila Mustonen ohjelmistoasiantuntija, FM Eija Savaja tietohallintopäällikkö, KTM Toimisto Irmeli Honka Merja Lindholm Jaana Toivainen julkaisusihteeri taloussihteeri hallintosihteeri 16 Palkansaajien tutkimuslaitos

17 Seminaarit Avoimet seminaarit Jukka Pirttilä (Tampereen yliopisto), Verotuksen vaikutukset työtuloihin maiden välisen mikrotason aineiston valossa, 9.1. Ohto Kanninen (PT), Sukupuolten maailmanlaajuiset koulutuserot: Sukupuolten koemenestyseroihin perustuva teoriakehikko, Petri Böckerman (PT), Tupakoinnin vaikutukset työmarkkinoilla, Aleksi Karhula (Turun yliopisto), Perhetaustan vaikutus omistusasumiseen nuorilla, Anni Talvitie (Jyväskylän yliopisto), Yrityksen tuottavuuden vaikutukset paikkaan - havaintoja suomalaisessa kaksosaineistosta, 6.2. Matti Sarvimäki (Aalto yliopisto), Koulutusvalinnat ja informaatio: tuloksia satunnaistetusta kenttäkokeesta, Nelli Valmari (Aalto yliopisto), Monituoteyritysten tuotantofunktioiden estimointi, Heikki Eskelinen (Itä-Suomen yliopisto), Itä-Suomi ja Lähi-Venäjä: uudet talousyhteydet, Jani-Petri Laamanen (Tampereen yliopisto), Veroilmoituksen esitäytön vaikutus vähennysten hakemiseen: Suomen 1990-luvun veroehdotuskokeilu, Paul Joncker-Hoffren (Turun yliopisto), Paperiliiton edustavuus muuttuvassa ympäristössä , 8.5. Matti Virén (Turun yliopisto), Miten saadaan Suomen talous kasvuun?, Elina Tuominen (Tampereen yliopisto), Muutokset tasojen sijaan? Eriarvoisuuden ja kasvun yhteyden uudelleenarviointi ylimpien tulo-osuuksien aineistolla, Tomi Kyyrä (VATT), Työttömyysturvan työssäoloehdon vaikutus työttömyys- ja työjaksoihin, 5.6. Timo Seppälä (ETLA & Aalto yliopisto), Tuotanto ja palvelut: Valmistava teollisuus globaaleissa arvoketjuissa, Saara Tamminen (VATT), Vienti ja yritysten kannattavuus yrityskoon mukaan, Mika Haapanen (Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu), Koulutus ja muuttoliike, 9.10 Kaisa Kotakorpi (Turun yliopisto), Nuorten työttömien terveys ja työttömyyden kesto: Kokemuksia Ruotsista, Tuomas Matikka (VATT), Miten erilaisiin taloudellisiin kannusteisiin reagoidaan - tuloverotus, lastenhoidon tuet ja opintotuki, Olli Kärkkäinen (Tampereen yliopisto), Dynaamisia verolaskelmia - kuinka vero- ja sosiaaliturvareformien työllisyysvaikutuksia voidaan ennustaa, Mika Maliranta (ETLA), Kilpailukyky, rakennemuutos ja palkkakehitys, Olli Ropponen (VATT), Johtaako tieto verosäännöistä täsmällisempiin veroilmoituksiin, Jyrki Ali-Yrkkö (ETLA), Suomi globaaleissa arvoverkostoissa, Merja Kauhanen (PT), Suomessa hankitun kokemuksen hyöty virolaisille paluumuuttajille, Markku Lehmus (PT), Suomen finanssipolitiikan kerroin rakenteellisella VAR-mallilla, Toimintakertomus

18 Muut seminaarit Työllisyysoppia Ruotsin mallista?, Paasitorni Seminaarin avaus, Seija Ilmakunnas (PT) Työn tarjonta ja työlinja Ruotsissa, professori Markus Jäntti (Institutet för social forskning, Tukholman yliopisto) Kommenttipuheenvuoro, tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen (PT) What has the Swedish government done to increase the labour supply of and demand for older workers? A discussion of recent reforms, dosentti Gabriella Sjögren Lindquist (Institutet för social forskning, Tukholman ylipisto) Kommenttipuheenvuoro, johtaja Jaakko Kiander (Ilmarinen) Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi -vertailussa, tutkimusjohtaja Heikki Räisänen (TEM) Kommenttipuheenvuoro, johtava ekonomisti Kari Hämäläinen (VATT) Julkisen talouden tutkimusiltapäivä taustayhteisölle, Ammattiliitto Pro Tutkimusiltapäivän avaus, Seija Ilmakunnas (PT) ja Jani Salenius (PRO) Suomen julkisen talouden kehitys, nykytila ja tulevaisuuden vaihtoehdot, Matti Tuomala (Tampereen yliopisto) Tuloriskeistä ja tulonjaosta, Ilpo Suoniemi (PT) Viimeaikaisesta verotutkimuksesta, Jukka Pirttilä (Tampereen yliopisto) Julkisen palvelun motivaation tutkimuksesta, Heikki Taimio (PT) Näyttötutkintojen tuottavuusvaikutukset -hankkeen päätösseminaari, Paasitorni Seminaarin avaus, tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen (PT) Hankkeen keskeiset tulokset, erikoistutkija Mari Kangasniemi (PT) Näyttötutkinnon suorittajan puheenvuoro, pääluottamusmies Markku Saarinen (ISS Palvelut) Työnantajapuolen edustajan puheenvuoro, johtaja Veikko Ollila (ALVAR) Julkaisut Petri Böckerman Alkoholinkulutus ja sairauspoissaolot. Teoksessa Warpenius, Katariina, Marja Holmila ja Christoffer Tigerstedt (toim.), Alkoholi- ja päihdehaitat läheisille, muille ihmisille ja yhteiskunnalle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, (yhdessä Antti Uutelan kanssa). Does High Involvement Management Lead to Higher Pay? Journal of the Royal Statistical Society: Series A (Statistics in Society), 176:4, (yhdessä Alex Brysonin ja Pekka Ilmakunnaksen kanssa). Does higher education enhance migration? Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita 287, 45 s. sekä IZA (Institute for the Study of Labor), Discussion paper, No. 7754, 47 s. (yhdessä Mika Haapalan kanssa). The Effect of Polytechnic Reform on Migration. Journal of Population Economics, 26:2, (yhdessä Mika Haapasen kanssa). Is there job polarization at the firm level? Tampere Economic Working Papers, Net Series, No. 91, 29 s. (yhdessä Seppo Laaksosen ja Jari Vainiomäen kanssa). 18 Palkansaajien tutkimuslaitos

19 Matalapalkkatyön kysyntä ja tarjonta Suomessa. Julkaisussa Matalapalkkatyö Suomessa. Valtioneuvoston kanslian raporttisarja, 1/2013, 7-23 (yhdessä Ohto Kannisen kanssa). Outsourcing, Occupational Restructuring, and Employee Well-being: Is There a Silver Lining? Industrial Relations, 52:4, sekä IZA (Institute for the Study of Labor), Discussion paper, No. 7399, 54 s. (yhdessä Mika Malirannan kanssa). Smoking and long-term labor market outcomes. Behavior Genetics, 43:6, (yhdessä Ari Hyytisen ja Jaakko Kaprion kanssa). Stature and Life-time Labor Market Outcomes: Accounting for Unobserved Differences. Labour Economics, 24:1, sekä IZA (Institute for the Study of Labor), Discussion paper, No. 7424, 50 s. (yhdessä Jari Vainiomäen kanssa). Who Stays Unwillingly in a Job? A Study Based on a Representative Random Sample of Employees. Economic and Industrial Democracy, 34:1, (yhdessä Pekka Ilmakunnaksen, Markku Jokisaaren ja Jukka Vuoren kanssa). Seija Ilmakunnas Onko työvoimapula totta? Esimerkkinä siivousala Uudellamaalla. Palkansaajien tutkimuslaitos, Raportteja 27, 54 s. (yhdessä Ohto Kannisen ja Tomi Husan kanssa). Tomi Husa Erilaisten malliperheiden ostovoiman kehitys tuloksia ja huomioita. Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita 288, 28 s. Onko työvoimapula totta? Esimerkkinä siivousala Uudellamaalla. Palkansaajien tutkimuslaitos, Raportteja 27, 54 s. (yhdessä Seija Ilmakunnaksen ja Ohto Kannisen kanssa). Mari Kangasniemi Characteristics and labour market performance of the new member state immigrants in Finland, Germany, the Netherlands and the United Kingdom after the enlargement of NOFRFACE Migration Discussion Paper No (yhdessä Merja Kauhasen kanssa). Näyttötutkintojen tuottavuus- ja palkkavaikutukset. Palkansaajien tutkimuslaitos, Raportteja 28, 54 s. Performance related pay and gender wage differences. Applied economics, Vol. 45, Iss. 36, Routledge (yhdessä Antti Kauhasen kanssa). Returns to return migration: wage premium of Estonian return migrants from Finland. Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita 290, 22 s. (yhdessä Merja Kauhasen kanssa). Trade unions in the south and co-operation between unions in the South and in the North: A Survey of the economics literature. Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita 285, 40 s. (yhdessä Jukka Pirttilän kanssa). Who leaves and who stays? Outmigration of Estonian immigrants from Finland and its impact on economic assimilation of Estonian immigrants in Finland. NOFRFACE Migration Discussion Paper No (yhdessä Merja Kauhasen kanssa). Toimintakertomus

20 Ohto Kanninen Matalapalkkatyön kysyntä ja tarjonta Suomessa. Julkaisussa Matalapalkkatyö Suomessa, Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 1/2013, 7-23 (yhdessä Petri Böckermanin kanssa). Onko työvoimapula totta? Esimerkkinä siivousala Uudellamaalla. Palkansaajien tutkimuslaitos, Raportteja 27, 54 s. (yhdessä Seija Ilmakunnaksen ja Tomi Husan kanssa). Merja Kauhanen Characteristics and labour market performance of the new member state immigrants in Finland, Germany, the Netherlands and the United Kingdom after the enlargement of NOFRFACE Migration Discussion Paper No (yhdessä Mari Kangasniemen kanssa). Kahden työn tekeminen Euroopassa: yleisyys, selittäjät ja taloudelliset seuraukset (ilmestyy Kansaneläkelaitoksen julkaisemassa kirjassa)(yhdessä Anita Haatajan kanssa). Returns to return migration: wage premium of Estonian return migrants from Finland. Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita 290, 22 s. (yhdessä Mari Kangasniemen kanssa). Sukupuolten väliset erot työpaikkojen laadussa - onko työsuhteen tyypillä väliä, teoksessa M. Pietiläinen: Työ, talous ja tasa-arvo. Tilastokeskus, Who leaves and who stays? Outmigration of Estonian immigrants from Finland and its impact on economic assimilation of Estonian immigrants in Finland. NOFRFACE Migration Discussion Paper No (yhdessä Mari Kangasniemen kanssa). Markku Lehmus Esseitä verotuksen makrotaloudellisista vaikutuksista. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 1/2013, Reija Lilja Sukupuolten välinen palkkauksellinen tasa-arvo yksityisillä palvelualoilla. Palkansaajien tutkimuslaitos, Raportteja 24, 64 s. (yhdessä Eija Savajan kanssa). Tasa-arvon vahvistaminen palkka- ja sopimuspolitiikassa -hankkeen loppuraportti. Kaupan alaa ja matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskeva tutkimus- ja kehittämishanke. STM:n raportteja ja muistioita 2013:3, 96 s. (yhdessä Eija Savajan kanssa). Pekka Sauramo Globaali talouskriisi ja suomalaiset monikansalliset yritykset. Palkansaajien tutkimuslaitos, Raportteja 25, 72 s. (yhdessä Ritva Oeschin kanssa). Eija Savaja Sukupuolten välinen palkkauksellinen tasa-arvo yksityisillä palvelualoilla. Palkansaajien tutkimuslaitos, Raportteja 24, 64 s. (yhdessä Reija Liljan kanssa). Tasa-arvon vahvistaminen palkka- ja sopimuspolitiikassa -hankkeen loppuraportti. Kaupan alaa ja matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskeva tutkimus- ja kehittämishanke. STM:n raportteja ja muistioita 2013:3, 96 s. (yhdessä Reija Liljan kanssa). 20 Palkansaajien tutkimuslaitos

21 Ilpo Suoniemi Köyhyyden dynamiikka Suomessa Palkansaajien tutkimuslaitos, Tutkimuksia 114 sekä Eläketurvakeskus, Tutkimuksia 1/2013, 116 s. Permanent income, redistribution and income risk: Empirical analysis on the role of age and social protection benefits (ESSPROS) using Finnish Panel data in Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita 286, 39 s. Heikki Taimio Miten voin olla avuksi? Julkisen palvelun motivaation tutkimus voimakkaassa kasvussa. Palkansaajien tutkimuslaitos, Raportteja 26, 98 s. Muut kirjoitukset Petri Böckerman Aktiivinen työvoimapolitiikka - pelkkiä temppuja? Blogi-kirjoitus laitoksen www-sivuilla Ovatko työmarkkinat polarisoituneet Suomessa? Toimialaennuste , Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät, Palkansaajien tutkimuslaitos. Suomesta politiikan koekaniini. Kauppalehti 8.4. (yhdessä Ohto Kannisen kanssa). Talous ja terveys. Blogi-kirjoitus laitoksen www-sivuilla 6.8. Wellbeing in the workplace: the impact of modern management. CentrePiece, 16:3, 6-7 (yhdessä Alex Brysonin ja Pekka Ilmakunnaksen kanssa). Tomi Husa Vienti virkoaa ja taantuma taipuu Euroopan investointien vilkastuessa. Palkansaajien tutkimuslaitoksen talousennuste 17.9., 18 s. (yhdessä Seija Ilmakunnaksen, Mari Kangasniemen, Eero Lehdon, Markku Lehmuksen ja Heikki Taimion kanssa). Seija Ilmakunnas Psykologiaakin kehiin? Kolumni, Työeläke 5/2013. Sosioekonomisia eroja ei pidä vähätellä. Blogi-kirjoitus laitoksen www-sivuilla Suomen talouskasvu jää tänä vuonna 0,6 prosenttiin - ensi vuonna jo parempaa. Palkansaajien tutkimuslaitos, Talousennuste 18.3., 17 s. (yhdessä Mari Kangasniemen, Eero Lehdon, Markku Lehmuksen ja Heikki Taimion kanssa). Toivotaan, toivotaan... Kolumni, Palkkatyöläinen 2/2013. Tuli uskonpuute. Kolumni, Eläketurvakeskuksen www-sivuilla Vanhuuseläkkeen alaikärajan nostosta ei ole ihmelääkkeeksi. Talous & Yhteiskunta 2/2013, (yhdessä Reija Liljan kanssa). Vastatuulta työmarkkinoilla. Kolumni Eläketurvakeskuksen www-sivuilla 4.4. Toimintakertomus

22 Vienti virkoaa ja taantuma taipuu Euroopan investointien vilkastuessa. Palkansaajien tutkimuslaitos, Talousennuste 17.9., 18 s. (yhdessä Mari Kangasniemen, Eero Lehdon, Markku Lehmuksen, Heikki Taimion ja Tomi Husan kanssa). Mari Kangasniemi Afrikan leopardit - seuraava talousmahti. Blogi-kirjoitus laitoksen www-sivuilla Hanna Kuusela ja Matti Ylönen: Konsulttidemokratia - Miten valtiosta tehdään tyhmä ja tehoton. Kirja-arvostelu, Talous & Yhteiskunta 2/2013, 36 s. Miksi teatterialan palkat ovat niin huonot? Meteli - Teatteri ja mediatyöntekijöiden liiton TEMEn jäsenlehti, 3/2013 Minna Ruckenstein: Lapsuus ja talous. Kirja-arvostelu, Talous & Yhteiskunta 4/2013, 45 s. Näyttötutkinnoilla tuottavuuteen. Talous & Yhteiskunta 4/2013, Sukupolvien tarpeeton sota. Blogi-kirjoitus laitoksen www-sivuilla Suomen talouskasvu jää tänä vuonna 0,6 prosenttiin - ensi vuonna jo parempaa. Palkansaajien tutkimuslaitos, Talousennuste 18.3., 17 s. (yhdessä Seija Ilmakunnaksen, Eero Lehdon, Markku Lehmuksen ja Heikki Taimion kanssa) Vienti virkoaa ja taantuma taipuu Euroopan investointien vilkastuessa. Palkansaajien tutkimuslaitos, Talousennuste 17.9., 18 s. (yhdessä Seija Ilmakunnaksen, Eero Lehdon, Markku Lehmuksen, Heikki Taimion ja Tomi Husan kanssa). Ohto Kanninen Nassim Nicholas Taleb: Antifragile: Things That Gain from Disorder. Kirja-arvostelu, Talous & Yhteiskunta 2/2013, 46 s. Suomesta politiikan koekaniini. Kauppalehti 8.4. (yhdessä Petri Böckermanin kanssa). Työvoimapulaa ei ole eikä tule. Blogi-kirjoitus laitoksen www-sivuilla 4.6. Vale, emävale, tilasto. Kolumni, Talous & Yhteiskunta 1/2013, Merja Kauhanen Olisiko Saksan työmarkkinamallista opiksi Suomelle? Talous & Yhteiskunta 3/2013, Ruotsin työlinjasta on saatu laihoja tuloksia. Kommentti Markus Jäntin artikkeliin. Talous & Yhteiskunta 2/2013, Saksasta mallia Suomelle? Tekniikan viikkolehti 3T:n (Tekniikka, talous ja työelämä), Mielestäni -kolumni nro 20. Tärkeää kiinnittää huomioita myös alityöllisyyteen. Blogi-kirjoitus laitoksen www-sivuilla Markku Lehmus Finanssipolitiikka työntää euroaluetta taantumaan. Blogi-kirjoitus laitoksen www-sivuilla Jyri Liukko: Solidaarisuuskone. Elämän vakuuttaminen ja vastuuajattelun muutos. Kirja-arvostelu, Talous & Yhteiskunta 3/2013, 31 s. 22 Palkansaajien tutkimuslaitos

23 Kultahattu ja sosiaalinen liikkuvuus. Blogi-kirjoitus laitoksen www-sivuilla 19.7 Palkkojen alentamisesta ja sen vaikutuksista. Talous & Yhteiskunta 1/2013, s. (yhdessä Eero Lehdon kanssa) Suomen talouskasvu jää tänä vuonna 0,6 prosenttiin - ensi vuonna jo parempaa. Palkansaajien tutkimuslaitos, Talousennuste 18.3., 17 s. (yhdessä Seija Ilmakunnaksen, Mari Kangasniemen, Eero Lehdon ja Heikki Taimion kanssa) Suomen teollisuuden kilpailukyky ja rakenteet: Toivoa ei ole vielä menetetty. Talous & Yhteiskunta 4/2013, 2-10, (yhdessä Eero Lehdon kanssa). Teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, informaatiopalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuoteen 2015 asti. Palkansaajien tutkimuslaitoksen toimialaennuste (Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto, Ammattiliitto Pro, Insinööriliitto, Paperiliitto, Puuliitto, Rakennusliitto, Suomen Ekonomiliitto, Tekniikan Akateemiset ja Teollisuusalojen ammattiliitto), 34 s. (yhdessä Eero Lehdon kanssa). Vienti virkoaa ja taantuma taipuu Euroopan investointien vilkastuessa. Palkansaajien tutkimuslaitos, Talousennuste 17.9., 18 s. (yhdessä Seija Ilmakunnaksen, Mari Kangasniemen, Eero Lehdon, Heikki Taimion ja Tomi Husan kanssa). Eero Lehto Eläkeraportti jäi likilaskuiseksi. Blogi-kirjoitus laitoksen www-sivuilla Hallituksen finanssipolitiikka on ollut mainettaan parempaa. Blogi-kirjoitus laitoksen wwwsivuilla 8.5. Palkkojen alentamisesta ja sen vaikutuksista. Talous & Yhteiskunta 1/2013, (yhdessä Markku Lehmuksen kanssa). Suomen talouskasvu jää tänä vuonna 0,6 prosenttiin ensi vuonna jo parempaa. Talousennuste 18.3., 17 s. (yhdessä Seija Ilmakunnaksen, Mari Kangasniemen, Markku Lehmuksen ja Heikki Taimion kanssa). Suomen teollisuuden kilpailukyky ja rakenteet: Toivoa ei ole vielä menetetty. Talous & Yhteiskunta 4/2013, 2-10 (yhdessä Markku Lehmuksen kanssa). Talouskatsaus Mitä Missä Milloin kirjaan. Telakkakriisi jatkuu - hallitus ei toimi. Blogi-kirjoitus laitoksen www-sivuilla 9.1. Teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, informaatiopalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuoteen 2015 asti. Palkansaajien tutkimuslaitoksen toimialaennuste (Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto, Ammattiliitto Pro, Insinööriliitto, Paperiliitto, Puuliitto, Rakennusliitto, Suomen Ekonomiliitto, Tekniikan Akateemiset ja Teollisuusalojen ammattiliitto), 34 s. (yhdessä Markku Lehmuksen kanssa). Viekö automaatio työpaikat? Blogi-kirjoitus laitoksen www-sivuilla Vienti virkoaa ja taantuma taipuu Euroopan investointien vilkastuessa. Palkansaajien tutkimuslaitoksen talousennuste 17.9., 18 s. (yhdessä Seija Ilmakunnaksen, Mari Kangasniemen, Markku Lehmuksen, Heikki Taimion ja Tomi Husan kanssa). Toimintakertomus