MYLLYTIEN - VALTUUSTOKADUN ALUE Asemakaavan muutos sekä tonttijako ja tonttijaon muutos. Liite 1 Alueen sijainti metriä

Transkriptio

1 MYLLYTIEN - VALTUUSTOKADUN ALUE Asemakaavan muutos sekä tonttijako ja tonttijaon muutos Liite 1 Alueen sijainti P metriä

2 MYLLYTIEN-VALTUUSTOKADUN ALUE Liite 2 Asemakaavan muutos sekä tonttijako Ote Uudenmaan ja tonttijaon muutos maakuntakaavasta

3 MYLLYTIEN - VALTUUSTOKADUN ALUE Asemakaavan muutos sekä tonttijako ja tonttijaon muutos Liite 3a Ote yleiskaavasta 2020 P metriä PY AK # Julkisten palvelujen ja hallinnon alue. Kerrostalovaltainen asuntoalue. Alue on asemakaavoitettu. Alueelle saa sijoittaa liike-, työ- ja palvelutiloja. Suositus: Alueen tehokkuusluvuksi suositellaan vähintään e=0,4. Paikallinen kulttuuriympäristökohde. Kohde on suojeltu asemakaavalla / kohde on tarkoitettu säilytettäväksi asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä.

4 MYLLYTIEN - VALTUUSTOKADUN ALUE Asemakaavan muutos sekä tonttijako ja tonttijaon muutos Liite 3b Ote keskustan osayleiskaavasta kv

5 MYLLYTIEN - VALTUUSTOKADUN ALUE Asemakaavan muutos sekä tonttijako ja tonttijaon muutos Liite 4 Voimassa olevat asemakaavat 6/ Hyhkö / / / Hyhkö / / / / Hakunumero 6/3 Vahvistettu

6 MYLLYTIEN-VALTUUSTOKADUN ALUE Asemakaavan muutos sekä tonttijako ja tonttijaon muutos Liite 5 Poistuva asemakaava P L I E metriä

7 MYLLYTIEN - VALTUUSTOKADUN ALUE Asemakaavan muutos sekä tonttijako ja tonttijaon muutos Liite 6 Maanomistuskartta # As Oy Kirjastokatu Kiint. Oy J:pään Myllytie # J:pään Isännöintipalvelu Oy # J:pään Saalem-Rukoush.yhdistys Ry # Järvenpään kaupunki

8 MYLLYTIEN - VALTUUSTOKADUN ALUE Asemakaavan muutos sekä tonttijako ja tonttijaon muutos Liite 7 Kunnallistekniset verkostot

9 Järvenpään kaupunki Tekninen toimi Kaavoitus ja mittaus PL 41, JÄRVENPÄÄ tarkistettu , ja Asemakaavan muutos sekä tonttijako MYLLYTIEN-VALTUUSTONKADUN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarkistaa kaavatyön aikana tarpeen mukaan. Dnro Kanslia 903/2001 Kaavatunnus Asemakaavan ja tonttijaon muutos koskee 6. eli Pöytäalhon kaupunginosan korttelin 632 tonttia 2 sekä tiloja 1:2270, 1:31 ja 1:279, korttelin 633 tontteja 12, 14, 17 ja 20, korttelia 634 sekä katualueita. ALOITE TAI HAKIJA Kartanontien ja Myllytien risteyksen tuntumassa on vireillä kortteleita 632 ja 633 (Valtuustonkadun alue) koskeva asemakaavan muutoshakemus 1980-luvulta. As. Oy Valtuustonkatu 9 (tontti ) esittää matalaa rakentamista kirjaston ja Pormestarinkadun välillä ja puuston säilyttämistä, korttelin 633 pohjoispään muuttamista puistoksi sekä Valtuustonkadun moottoriajoneuvoliikenteen pitämistä vähäisenä. Kaupungin kannalta asemakaavan muutos on erityisen tarpeellinen Kartanontien-Myllytien risteysjärjestelyjen vuoksi. Alueella on myös useita Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa säilytettäväksi osoitettuja rakennuksia. Näistä lähtökohdista asemakaavan muutos katsotaan toteutettavaksi kaupungin aloitteesta. Kaavamuutos liittyy tekeillä olevaan Pajalan Myllykorttelin kaavamuutokseen sekä entisen VR:n lastausalueen kaavamuutokseen, jonka luonnos on nähtävänä maalis-huhtikuussa SUUNNITTELUKOHDE Suunnittelualuetta rajaavat Kartanontie, Hallintokatu, Järvenpää-aukio, Kirjastokatu ja Myllytie. Alueeseen kuuluvat Myllytien, Kirjastokadun ja Valtuustonkadun välinen alue, Kartanontien ja Myllytien risteysalue sekä kaupungintalon, Seuratalon ja ns. työttömien tuvan tontit. SUUNNITTELUN TAVOITE 1 Alueen sijainti. Kaavamuutoksen päätavoite on mahdollistaa Kartanontien-Myllytien risteyksen kehittäminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen niin, että liikenteen pääsuunnaksi tulee Kartanontie-Myllytie.

10 Nämä kadut ovat osa keskustan kehää. Myös kevyen liikenteen yhteyksiä Valtuustonkadun ja Seutulantien välillä parannetaan. Samalla tutkitaan suunnittelualueella sijaitsevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten säilyttämismahdollisuudet sekä kirjaston pohjoispuolisen alueen toteutustapa ja aseman liityntäpysäköinnin laajennustarpeet. Korttelin 633 pohjoispäähän suunnitellaan ent. Kaiskon huvilaan (kuvataidekoulu, Pikku-Ainon koti) liittyvä pieni puistikko. Alueen katu- ja yleisten alueiden suunnitelmat laaditaan osittain samanaikaisesti kaavan kanssa. LÄHTÖTIEDOT Maanomistus Suurin osa suunnittelualueesta on Järvenpään kaupungin suorassa omistuksessa. Kiinteistö Oy Järvenpään Myllytie 3 omistaa tontin (squashhalli) ja Asunto Oy Kirjastokatu 4 omistaa tontin (Päiväkoti Pikkumylläri). Maakuntakaava Alue on maakuntakaavassa (2004) osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Yleiskaava Järvenpään kaupungin yleiskaavassa 2020 (kv ) suuri osa alueesta on kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK). Alue on asemakaavoitettu. Alueelle saa sijoittaa liike-, työ- ja palvelutiloja. Suositus aluetehokkuudeksi on e = 0,30 0,37 ja tonttitehokkuudeksi vähintään e = 0,4. Alueen eteläpää on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Ote Järvenpään yleiskaavasta 2020 (kv ). Keskustan osayleiskaava Keskustan osayleiskaavassa (kv ) korttelin 633 pohjoispää on osoitettu puistoalueeksi voimassa olevasta asemakaavasta poiketen. Korttelin 634 keskiosat on osoitettu autopaikkojen alueeksi ja Valtuustonkadun varteen on osoitettu yleisten rakennusten aluetta. Myllytien varressa on asuin-, liike- ja toimistorakennusten aluetta. Ote keskustan osayleiskaavasta (kv ). 2

11 Asemakaava ja sen toteutuminen Voimassa olevassa asemakaavassa tontti Kartanontien ja Myllytien kulmauksessa on asuinja liikerakennusten korttelialuetta, jolla on toteuttamatonta rakennusoikeutta 1300 k-m 2 siten, että suurin sallittu kerrosluku vaihtelee II-III. Tontilla on lisäksi entisen kumitehtaan johtaja Kaiskon huvila, jossa toimii kuvataidekoulu (Pikku-Ainon koti). Rakennus on osoitettu voimassa olevassa asemakaavassa merkinnällä vanhan rakennuksen rakennusala. Korttelin 633 eteläpää (tontit , 20) on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y-2k). Tontin (Seurojentalo) rakennettu kerrosala on 478 k-m 2 ja voimassa olevan kaavan mukainen rakennusoikeus 500 k-m 2. Tontin rakennusoikeus on 3000 k-m 2 ja suurin sallittu kerrosluku III. Tontilla on pienehkö kaksikerroksinen puutalo piharakennuksineen (noin k-m 2 ). Rakennus on työttömien toimintakeskuksen käytössä. Tontin (kaupungintalo) toteutettu kerrosala on noin 4500 k-m 2 ja rakennusoikeus 5500 k-m 2. Korttelin 632 osat kirjaston pohjoispuolella ovat omakotirakennusten korttelialuetta (AO), jonka rakennusoikeus on yhteensä 1040 k-m 2. Alueen rakennukset on purettu ja se on lähes kokonaan pysäköintikäytössä, vaikka aluetta ei ole rakennettu nimenomaan tähän tarkoitukseen. Tontti on autopaikkojen korttelialuetta (LPA-23) ja nämä pysäköintipaikat on rakennettu valmiiksi. Korttelin 634 tontti 8 on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y-10), jolla rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e = 0,3 mukaan, ja suurin sallittu kerrosluku on II. Tontilla toimii päiväkoti entisessä kumitehtaan johtajan talossa. Rakennuksen kerrosala on 530 k-m 2. Voimassa olevan kaavan mukainen rakennusoikeus on 994 k-m 2. Tontilla on kaksi suurta puuta suojeltu asemakaavassa. Viereinen tontti on asuntokerrostalojen korttelialuetta (AK-37), jolla on rakennusoikeutta 1400 k-m2. Suurin sallittu kerrosluku on III 2/3. Rakennusoikeudesta enintään 50 % saadaan käyttää julkisia palvelutiloja, kuten päiväkotitiloja varten. Tontilla on nelikerroksinen asuinkerrostalo, jonka ensimmäinen kerros on kokonaan päiväkotitiloja. Päiväkodin sisäänkäynnit ovat tontin 8 puolelta ja piha-alueet ovat yhteiset tontin 8 päiväkodin kanssa. Korttelin 634 reunassa Myllytien varressa on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL-34), jolla rakennusoikeutta on kahdella tontilla yhteensä 3000 k-m 2. Toisella tontilla (634-4) Myllytien ja Valtuustonkadun kulmassa on squashhalli. Toisella tontilla (634-10) on noin vuonna 1918 rakennettu mansardikattoinen puutalo, joka on Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvenpään yhdistys ry:n käytössä. Rakennuksessa toimii perhekoti. Valtuustonkatu on asemakaavassa osoitettu kevyen liikenteen väyläksi, jolla on tontille ajo sallittu. Katu toimii nykyisin tavanomaisena tonttikatuna. Valtuustonkadulle on asemakaavassa osoitettu puurivi, jota ei ole toteutettu. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Myllytien-Kartanontien yleissuunnitelma Myllytien länsiosa ja Kartanontie ovat osa ns. keskustan kehää. Niiden risteys on tarkoitus muotoilla uudestaan kiertoliittymäksi. Kehäkatu rakennetaan keskikorokkeiden, kaistojen, istutusten ja valaistuksen avulla ilmeeltään yhtenäiseksi. Kevyen liikenteen turvallisuutta parannetaan suojatiejärjestelyillä. Myllytien reunaan on tarkoitus rakentaa muutamia asiakaspysäköintipaikkoja. Kehäkadun tonttiliittymät on tarkoitus ratkaista pääosin suuntaisliittyminä. Suunnittelukeskus Oy on laatinut katualueiden yleissuunnitelmaluonnoksen, jota tarkistetaan vuonna

12 Rakennettu kulttuuriympäristö Pajalan teollisuusympäristö sisältyy Uudenmaan liiton luetteloon seudullisesti merkittävistä kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista (Rakennettu Uusimaa, selvitys Uudenmaan rakennetusta ympäristöstä, luonnos ). Monet suunnittelualueen rakennukset sisältyvät Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan. Pajalan alue (13.34), rakennuksista kuvataidekoulu (07.005), entinen kumitehtaan johtajan talo (07.006), Valtuustonkatu 3 (07.098) ja Seuratalo (11.007) on Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa (kv ) luokiteltu kohteiksi, joiden säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy erityisiin kaavoitus- ym. toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2). Squash-halli (11.005) ja tontilla sijaitseva entinen asuinrakennus (07.277) on luokiteltu kohteisiin, joiden säilyttämistä kaupunki edistää neuvonnalla ja ajankohtaisiin kaavoitus- ja tai rakennushankkeisiin liittyvillä ratkaisuilla (toimenpideluokka 3). Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman kohteet suunnittelualueella. Rakennukset ja ympäristö Alueen itäpuolella on asuinkerrostaloja. Kirjaston ja korttelin 634 välissä sijainneet asuinrakennukset on purettu ja alue on pysäköintikäytössä. Suunnittelualueen pihoilla on vanhaa puustoa ja muuta pihakasvillisuutta. Alueen korkein kohta on Seurojentalon mäki (+59 mpy), jonka laki on 5-6 metriä Valtuustonkatua ja Kartanontietä korkeammalla. Muu alue laskee tasaisesti pohjoiseen ja länteen. Alueen pohjois- ja länsireunojen korkeus on noin mpy. OSALLISET Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat Lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät sekä asukasyhdistykset Yhdistykset ja yhteisöt, joiden toiminta liittyy keskustan ja sen lähialueiden kehittämiseen Viranomaiset (Uudenmaan ympäristökeskus, Keski-Uudenmaan maakuntamuseo) Kaupungin asiantuntijaviranomaiset Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa LAATIMISVAIHEET Kaavan laatiminen on monivaiheinen suunnittelu-, vuorovaikutus- ja päätöksentekoprosessi. Osalliset voivat osallistua kaavan valmisteluun ja arvioida kaavan vaikutuksia koko suunnitteluprosessin ajan, mutta osallistumisen kannalta tärkein on valmisteluvaihe. Kaikista osallisten kuulemisvaiheista tiedotetaan: kuulutuksella kaupungin ilmoitustaululla, Vartissa ja Viikkouutisissa sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla osoitteessa lähettämällä kirje kaava-alueen kiinteistönomistajille ja haltijoille sekä kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen omistajille ja haltijoille sekä muille osallisille, jotka ovat siitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja antaneet yhteystietonsa. 4

13 Aloitus Kaavamuutoksen vireilletulosta on ilmoitettu vuoden 2001 kaavoituskatsauksen yhteydessä. Työtä ei kuitenkaan jatkettu heti, koska kaupungin talousarviossa ei ole ollut rahoitusta katujen toteutukseen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on tarkistettu suunnittelualueen muutosten takia. Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä tarkistuksia siihen saakka, kun kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko suunnittelutyön ajan teknisen keskuksen palvelupisteessä (Seutulantie 12, 1. kerros) sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Valmistelu Asemakaavaluonnos sekä katu- ja yleisten alueiden luonnossuunnitelmat asetetaan nähtäväksi laatimisvaiheen vuorovaikutusta varten teknisen keskuksen palvelupisteeseen ja siitä tiedotetaan osallisille kuten edellä on kerrottu. Kaava-aineistoa laitetaan myös Järvenpään kaupungin internetsivuille. Kaavaluonnoksen nähtävänäoloaikana järjestetään mahdollisesti myös yleisötilaisuus, jossa esitellään kaavan lähtökohtia, tavoitteita ja suunnitteluaineistoa. Osallisilla on mahdollisuus esittää kirjalliset mielipiteensä kaavasta, tonttijaosta sekä katu- ja yleisten alueiden suunnitelmista luonnosten nähtävänäoloaikana (MRL 62, 85, MRA 30 ja 42 ). Saadut mielipiteet pyritään huomioimaan jatkosuunnittelussa. Kaavoitusta koskevat kirjalliset mielipiteet liitetään kaava-aineistoon. Katu- ja yleisten alueiden suunnittelua koskevat mielipiteet liitetään katusuunnitteluaineistoon. Kaavan ja tonttijaon muutoksesta pyydetään luonnoksen valmistuttua ennakkolausunnot seuraavilta tahoilta: Järvenpää-seura ry Järvenpään kaupunkikeskusta Sykettä ja Sinfoniaa ry Ennakkolausunnot pyydetään seuraavilta virkamiestahoilta: Kaupunkiympäristö Ympäristötoimisto Rakennusvalvonta Vesilaitos Pelastuslaitos Uudenmaan liitto Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Fortum sähkönsiirto Oy/ Etelä-Suomi Elisa Networks Oy Ehdotus Luonnosvaiheessa saatujen mielipiteiden ja ennakkolausuntojen pohjalta laaditaan asemakaavan muutosehdotus, jonka kaupunginhallitus hyväksyy sekä asettaa julkisesti nähtäväksi 30 päivän ajaksi (MRL 65, MRA 27 ) ja pyytää siitä lausunnot. Asemakaavan muutosehdotus ja sen yhteydessä laadittu tonttijakoehdotus laitetaan nähtäväksi teknisen keskuksen palvelupisteeseen ja siitä tiedotetaan osallisille kuten edellä on kerrottu. Kaava-aineistoa laitetaan myös Järvenpään kaupungin internet-sivuille. Osallisilla ja kuntalaisilla on mahdollisuus tehdä ehdotusta koskeva muistutus, joka on jätettävä kirjallisena määräaikaan mennessä. Kaupunginhallitus käsittelee ja hyväksyy lausuntoihin ja muistutuksiin annettavat vastineet. Jos asemakaavaehdotusta joudutaan muuttamaan oleellisesti, kaupunginhallitus asettaa sen uudelleen nähtäville ja mahdollisesti pyytää uusia lausuntoja. Muussa tapauksessa kaupunginhallitus esittää asemakaavan kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi. Kaupunginhallituksen päätös, josta ilmenee kaupungin perusteltu kannanotto (vastine), lähetetään niille osallisille, jotka ovat jättäneet muistutuksen tai ovat sitä aikaisemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja jättäneet yhteystietonsa. Katu- ja yleisten alueiden suunnitelmat asetetaan julkisesti nähtäväksi vähintään 14 päivän ajaksi (MRL 85, MRA 43 ) teknisen keskuksen palvelupisteeseen. Nähtäväksi asettamisesta tiedotetaan kuten edellä on kerrottu. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on mahdollisuus tehdä kirjallisia muistutuksia suunnitelmista niiden nähtävänäoloaikana. Nähtävänäolon jälkeen katu- ja yleisten alueiden suunnitelmia mahdollisesti tarkistetaan, minkä jälkeen ne viedään teknisen lautakunnan hyväksyttäväksi. 5

14 Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutoksen. Päätöksestä ilmoitetaan kirjeellä kaavaalueen kiinteistönomistajille, naapuritonttien omistajille, muistutuksen esittäneille sekä niille muille osallisille, jotka ovat sitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet. Muutoksenhaku Kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollisuus valittaa 30 päivän kuluessa Helsingin hallintooikeuteen ja Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusote valtuuston päätöksestä on pyydettävä erikseen Järvenpään kaupungin hallintopalveluista. Voimaantulo Asemakaava tulee voimaan, kun lainvoiman saaneesta hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella kuten kunnalliset kuulutukset ilmoitetaan eli kaupungin ilmoitustaululla, Vartissa, Viikkouutisissa ja Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. KÄSITTELYAIKATAULU Asemakaavan ja tonttijaon muutostyöhön liittyvät alustavat selvitykset on käynnistetty marraskuussa Kaavatyö on ollut pysähdyksissä vuoteen 2006, koska kaupungin talousarviossa on osoitettu rahoitus katujen rakennustöihin vasta vuodelle Asemakaavan ja muutosluonnos ja tonttijakoluonnos ovat nähtävänä (MRL 62 ) maalishuhtikuussa Asemakaavan muutosehdotus ja tonttijakoehdotus asetetaan julkisesti nähtäväksi (MRL 65, MRA 27 ) 30 päivän ajaksi arviolta syksyllä Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutoksen ja tonttijaon vuoden 2008 aikana. YHTEYSTIEDOT Asemakaavan muutos ja tonttijako laaditaan Järvenpään kaupungin kaavoituksessa ja mittauksessa virkamiestyönä. Sähköpostiosoite on muotoa: etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi. Kaavoitus Järvenpään kaupunki Kaavoitus ja mittaus Seutulantie 12 PL 41, Järvenpää Asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio Kaavasuunnittelija Riitta Vihanto Katu- ja yleisten alueiden suunnitelmat Järvenpään kaupunki Suunnitteluinsinööri Kaupunkiympäristö Kimmo Heiniaho Seutulantie PL 41, Järvenpää Järvenpäässä Terttu-Elina Wainio asemakaava-arkkitehti 6