LUONNOS PORVOON KESKUSTAN KIINTEISTÖJEN KAAVOITUSTILANNE JA KÄYTTÖVAIHTOEHTOJEN SELVITTÄMINEN

Transkriptio

1 LUONNOS PORVOON KESKUSTAN KIINTEISTÖJEN KAAVOITUSTILANNE JA KÄYTTÖVAIHTOEHTOJEN SELVITTÄMINEN

2 PORVOON KAUPUNGIN KIINTEISTÖJÄ KESKUSTASSA KAUPUNGINTALO LUNDINKADUN TERVEYSKESKUS LINNANKOSKENKADUN PUUTALOT STRÖMBORSKA LÄROVERKET KUNNANTALO VALTIMOTALO

3 KAUPUNGINTALO Nykyinen kaava 2012 nähtävillä ollut arkkitehtikilpailun mukainen luonnos

4 Puistosuunnitelma v.1893 Nykytilanne

5 Kaupunkikuvallisesti perusteltavissa olevat ratkaisuvaihtoedot Kilpailun mukainen ratkaisu, jossa uudisrakennus muodostaa taustan kaupungintalolle. 4. Kerrosta Rakennusoikeus n k-m 2 Yhteys kaupungintaloon mahdollinen Piispankatu 15 säilytetään, viereiselle tontinosalle voidaan rakentaa 1980-luvulla purettujen puutalojen kokoinen rakennus kadun varteen ja sisäpihalle. Puusto muodostaa taustan kaupungintalolle Rakennusoikeus Piispankatu 15 mukaan lukien n k-m 2, I2/3 kerrosta

6 Kaupunkikuvallisesti haasteelliset ratkaisuvaihtoedot Uudisrakentaminen muodostaa taustaa kaupungintalolle 3 kerrosta Rakennusoikeus n k-m 2 maanalainen pysäköinti Piispankatu 15 säilytetään Puusto muodostaa osittain taustaa Rakennusoikeus n k-m 2 maanalainen pysäköinti Kaupungintalon taustaa leimaava symmetria rikkoutuu

7 Ilmakuva 1970-luvulta Arkkitehtikilpailun havainnekuva v. 2009

8 MITÄ TEHDÄÄN? Asemakaavaehdotus laitetaan nähtäville kilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta, rakennuksen käyttötarkoitus laajennettuna Piispankatu 15 rakennus siirretään asemanseudulle paikkaan, joka määritellään aloitettavassa asemakaavassa Perusteluna keskustan kehittäminen: torin ympäristöön on välttämätöntä saada uutta rakentamista ja yksityisten tonttien osalta asiassa ei ole nähtävissä nopeaa edistymistä

9 LUNDINKADUN TK JA LINNANKOSKENKADUN ASUINTALOT Nykyinen kaava

10 Terveyskeskus 1 (1883) 5 (1977) (1914) 4 (1938) (1949) Lundinkadun terveyskeskus on moneen kertaan laajentunut kokonaisuus, jossa on sekä kaupunkikuvallisia, että rakennustaiteellisia arvoja. Kokonaisuudesta on laadittu rakennushistoriallinen selvitys ja rakennetekninen selvitys. Kerrosala 3600 k-m 2 Voimassa oleva kaava ei suojele rakennuksia Kortelimääräys YHS-1 Hallintoa, sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue. Autopaikkavaatimus: 1ap/ 100 k-m 2

11 Vanhin Suomessa säilynyt sairaalarakennukseksi suunniteltu ei-valtiollinen sairaala Kokonaisuutena edustaa maamme vanhinta yksityistä/kunnallista sairaalaa, joka on kaikilta osiltaan ollut hyvin tietoisen ja huolellisen suunnittelun tulosta Suunnittelijoista Sjöström, Brunila ja Ullberg ovat olleet hyvin merkittäviä ja arvostettuja arkkitehtejä Suomen arkkitehtuurihistoriassa. Kullman ja Rinne puolestaan ovat paikallisesti merkittäviä porvoolaisia rakennusmestareita, jotka ovat olleet tärkeässä roolissa ns. Empire-Porvoon ilmeen muodostumisessa

12 Linnankoskenkadun puutalot A 1327m2 rakennusvuosi 1919, käytetty rakennusoikeus 272 k-m2, sivurakennus 1919 käytetty 90 (+90) k-m2 (yhteensä 452 k-m2, jäljellä 477 k-m2) B 1332m2 rakennusvuosi 1895, käytetty rakennusoikeus 226 k-m2, (jäljellä 704 k-m2) C 1318m2 rakennusvuosi 1919, käytetty rakennusoikeus nyt 289 k- m2, rakennuksen pohjapinta-ala on noin 330 k-m2, ullakosta voi arvioida rakennettavaksi noin 2/3, jolloin käytetty rakennusoikeus olisi 550 k-m2, sivurakennus v kerrosala 75 k-m2, talousrakennus v. 1913, 33 k-m2, (jäljellä 274 k-m2) D 1320m2 rakennusvuosi 1847, käytetty rakennusoikeus nyt 189 k- m2, sivurakennus 55k-m2, käytetty rakennusoikeus olisi 244 k-m2, (jäljellä 680 k-m2)

13 Linnankosken kadun puutalot ja asemakaava Kohtuullisen tuore kaava ei suojele rakennetun ympäristön säilyneitä arvoja. Linnankoskenkadun pääte on ulkoisesti melko hyvin säilytyttä puukaupunkia, jossa etenkin empirerakennusten kattopintojen säilyneisyys on huomattavaa. Piharakennuksille ei ole annettu suojelumerkintää, mikä yhdistettynä melko korkeaan rakennusoikeuteen tullee hävittämään ne pihapiireistä, vaikka ne ovat toistaiseksi hyvin säilyneitä. Uudisrakentamiseen varatut rakennusruudut ovat melko ahtaita ja rakennusoikeus on esitetty I 2/3 kerrokseen. Ruutujen ahtaus on omiaan lisäämään ullakkorakentamisen paineita, vaikka rakennusten teknisen toiminnan ja rakennushistoriallisten tai kaupunkikuvallisten arvojen kannalta tämä ei ole suotavaa. Ainoastaan tontin 3 korkeassa päärakennuksessa, jyrkkä kattomuoto puoltaa toisen kerroksen käyttämistä. Autopaikkanormi on periaatteessa ajateltu siten, etteivät autot liialti rasittaisi puutalojen pihamiljöitä. Kuitenkin lähiaikoina toteutuneissa peruskorjausta vaatineissa kohteissa on käynyt siten että vanha puutalo on pilkottu hyvin moniksi asunnoiksi. Tämä yhdistettynä suureen rakennusoikeuteen tulee lisäämään painetta useiden asuntojen sijoittamiseen samalle tontille, mikä johtaa väistämättä pihatilojen viherympäristön heikkenemiseen. Kaavassa on huomioitu pihojen vihreys istutettavien alueiden muodossa, mutta määräykset eivät tue perinteistä kaupunkipuutarha-ajatusta.

14 MITÄ TEHDÄÄN? Lundinkatu 13 rakennuksien korjaamisesta tilataan selkeät laskelmat, jonka jälkeen voidaan päättää, voidaanko kaikki rakennukset säilyttää Rakennusten uutta käyttöä varten aloitetaan terveyskeskuksen korttelin asemakaavan tarkistus, yhteistyössä kiinteistökehittäjän kanssa Linnankoskenkadun asuinrakennusten kortteliin laaditaan kaavamuutos, jolla turvataan kaikkien säilyneiden rakennusten asema, perinteinen tontinjäsennys ja tavoiteltava puutalokaupungin miljööarvo.

15 VALTIMOTALO JA KUNNANTALO

16 Valtimotalo Nykyinen kaava Valtimotalo KLT / s Liike-, toimisto- ja majoitusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Tontille sallitusta kokonaiskerrosalasta saa käyttää enintään 50% asumiseen. III kerrosta Valtimotalon pysäköintiä on nyt osoitettu rakennuksen pohjoispuolella olevalle tontille, jolla on rakennuspaikka kaksikerroksiselle talolle.

17 Valtimotalo 1912 Rakennetussa Valtimotalossa on ollut noin 10 asuntoa, liiketiloja ja elokuvateatteri. Suunnittelijoina, Leuto A. Pajunen ja Oskar Holvikivi Muutos asunnoiksi mahdollinen. Kaavan rajoittama osuus asumisesta voidaan ylittää, mikäli 2. ja 3. kerros palautetaan asunnoiksi. Asuntojen määrää ei saisi lisätä huomattavasi alkuperäsistä määrästä. Kaavan mukaista pysäköintinormia ei voida toteuttaa pihalla. Viereistä tonttia ei tule osoittaa Valtimotalon pysäköintialueeksi, vaan tontti tulisi rakentaa kaavan mukaisesti. Vanhan Porvoon suojelussa on olennaista kaupunkikuvan, keskiaikaisperäisen kaupunkirakenteen ja tilan suojelu rakennussuojelun ohella. Tämän vuoksi autojen sijoittaminen rakennettaviksi tarkoitetuille tonteille ei ole mahdollista. Ullakkotilan osittainen käyttöönotto huoneistoja palvelevina sauna tms. tiloina on mahdollista. Asuinrakentaminen ullakolle toissijainen vaihtoehto. Katujen puoleisiin julkisivuihin eikä kattopintoihin tule tehdä muutoksia.

18 Kunnantalo Asemakaava vuodelta 1951 Ei suojelua, rakennusalaa tai rakennusoikeuden määrää. Vain tontin pinta-alaan sidottu rakentamisrajoitus. Mahdolliset suojeluarvot Kivitalo Kaj Englund 1952 Puutalo 1846 G. Westerberg Mahdollista muuttaa asumiseen, pysäköintinormin tulisi olla sama kuin muualla Vanhassa Porvoossa Käyttötarkoituksen muutos ja suojelu edellyttävät kaavamuutosta.

19 MITÄ TEHDÄÄN? Valtimotalon takana oleva tontin osa myydään, rakennusoikeus 210 k-m2, II krs, asuin/liiketalo Valtimotalon asemakaavaa voidaan tarkistaa tarvittaessa, mutta poikkeamislupa käyttötarkoituksesta riittänee. Autopaikat osoitettava esim. asukaspysäköintipaikkoina Rihkamatorilta, rajoitettu määrä. Kunnantalon asemakaavaa pitäisi tarkistaa, esim. puurakennuksen suojelu. Rihkamatorin asemakaavan muuttamisesta luovutaan, koska torin alle sijoitettava paikoituslaitos on liian kallis. Osuuspankin ullakkotila voidaan rakentaa ilman asemakaavan muuttamista. Valtimotalon ja Simolinin talon ullakkojen rakentaminen on vaikeaa rakennussuojelusyistä, asuntojen yhteistiloja lukuun ottamatta. Katujulkisivut suojeltava. Asuntojen lukumäärä rajallinen.

20 STRÖMBORSKA LÄROVERKET Nykyinen kaava YO Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Autopaikkoja tulee vartata 1/250 k-m 2

21 Ströhö Hilding Ekelundin suunnittelema kokonaisuus vuosilta 1954 (Lundinkadun suuntainen osa) ja 1961 (Runeberginkadun suuntainen osa). Ekelundin päätöitä ovat Helsingin Taidehalli (yhdessä Jarl Eklundin kanssa), Töölön kirkko, Lutherkirkko, Helsingin velodromi, Suomen suurlähetystö Moskovassa ja Olympiakylä Käpylässä (yhdessä Martti Välikankaan kanssa). Rakennuksen säilyttäminen vaihtoehtona Koulu-, toimisto-, liike- tai muussa vastaavassa käytössä rakennuksen julkisivuun ei tarvitse tehdä muutoksia tai muutokset ovat vähäisiä. Rakennukseen pystytään toteuttamaan myös esteettömät yhteydet. Rakennussuojelullisesti paras vaihtoehto Asuinkäytössä edellyttää merkittävämpiä julkisivu ja huonetilamuutoksia. Rakennuksen rungon mitoitus kuitenkin mahdollistaa asuin- ja liikehuoneistojen toteuttamisen. Muutos asumiseen tai toimistokäyttöön edellyttää asemakaavamuutosta ja pysäköitinormin tarkistamista. Puutalojen muuttaminen asuinkäyttöön helposti toteutettavissa. Rakennuksissa on kuitenkin tehty koulukäytön edellyttämiä raskaita korjauksia sisätiloissa, mikä lisää korjaus- ja muutostarvetta mikäli ne palautetaan asuinkäyttöön.

22 Ströhö Uudisrakentaminen vaihtoehtona Tontin muuttaminen asuinrakentamiseen. Puutalojen kerrosala on noin 810 k-m 2. Puutalot on suojeltu asemakaavalla. Uudisrakennuksen koko voisi olla n k-m 2 Autopaikkavaatimus esim. 1ap /130k-m 2 asuintilaa, kuitenkin vähintään 0,65 / asunto, 1 ap / 150 k-m 2 palveluasuintilaa, 1 ap / 140k-m 2 asumiseen liittyvää liike- ja toimistotilaa sekä työtilaa, 1 ap / 60 k-m 2 muuta liike- ja toimistotilaa. (vrt. Brunbergin entinen makeistehdas) Yhteensä autopaikkojen tarve voisi olla välillä. Mikäli kaikki paikat sijoitetaan pihaan tulee rakentamisen määrän olla alle 3000 k-m 2 Maanalaisen pysäköinnin rakentaminen on todennäköisesti kannattamatonta. (vrt. kaupungintalo)

23 MITÄ TEHDÄÄN? Kaavassa suojellut puurakennukset myydään asuntokäyttöön, kaavaa muutetaan tai poikkeamisluvalla. Ullakolle ei asuinhuoneita mutta varastotiloja. Tontille laaditaan asemakaavanmuutos, jos rakennus poistuu koulukäytöstä. Samalla ratkaistaan koulurakennuksen suojelu. Koulutilojen vaihtoehtona voivat olla toimisto- tai liikekäyttö. Julkisivumuutokset mahdollisia, jos ne suunnitellaan hyvin ja ne voidaan perustella. Autopaikat järjestettävä käytön mukaan, poikkeamismahdollisuudet selvitettävä.