JÄRVENPÄÄ. Ihmistensä näköinen kaupunki. Lisää terveitä vuosia elämääsi. Ota talteen Kaavoituskatsaus 2014!

Transkriptio

1 JÄRVENPÄÄ Kaupungin tiedotuslehti kevät 2014 Ihmistensä näköinen kaupunki. Lisää terveitä vuosia elämääsi s. 3 4 Ota talteen Kaavoituskatsaus 2014! s Turvallisesti liikenteessä ja omassa kodissa s Järvenpää Kevät Julkinen 2014 tiedote 1

2 PÄÄKIRJOITUS: Erkki Kukkonen, kaupunginjohtaja Jääkö kunnille enää tehtäviä? Sunnuntaina tapahtui sosiaali- ja terveydenhuollon rintamalla kolmivuotisen väännön jälkeen yllättävä käänne. Tuolloin neljä suurinta puoluetta, oppositio mukaan lukien, saavuttivat yhteisen näkemyksen sote-ratkaisusta. Maahan tultaisiin perustamaan viisi sote-aluetta, jotka järjestävät alueellaan kunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Tämä merkitsisi myös sitä, että kuntaperusteinen malli katoaisi ja kuntien rooli muuttuisi samalla oleellisesti. Tämä olisi yksi suurimmista Suomessa koskaan toteutetuista uudistuksista. Huhtikuun alussa julkistettu metropolilain väliraportti ei ollut edellisen kaltainen yllätys. Se kylläkin muuttaisi raskaimmassa muodossaan Helsingin seudun kuntien asemaa merkittävästi maankäytön, asumisen ja liikenteen asioiden hoitamisessa. Siinäkin siirrettäisiin kuntien tehtäviä toisaalle eli metropolihallintoon maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta. Metropolihallinto voisi tulevaisuudessa ottaa kontolleen esimerkiksi nykyisiä HSL:n (Helsingin seudun liikenne) sekä ELY:n (Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus) hoitamia liikenneasioita, tai jopa metron sekä mahdollisen seudullisen Jokeri-radan hallinnoinnin. Asuntoasioissa taas on muun muassa esitetty, että metropolissa voitaisiin hallinnoida keskeisten alueiden valtion tukemaa asuntotuotantoa, ja jopa ottaa kokonaan hoidettavaksi tuettujen asuntojen ylläpito asukasvalintoineen. Metropolihallinnon vahvuus määräytyy sen mukaan kuinka paljon metropolihallinto ohjaa kuntien maankäyttöä. Tämä taas liittyy siihen, kuinka vahva kuntarakenne metropolialueella on. Jos merkittäviä kuntaliitoksia ei synny, metropolihallinto tulee ohjaamaan kuntien maankäyttöä merkittävästi. Tällaisessa tilanteessa muun muassa maakuntakaava ja yleiskaava jäisivät kaavajärjestelmästä pois ja kuntien asemakaavoitusta ohjattaisiin suoraan metropolikaavalla. Keski-Uudenmaan kaupungin kahdeksan kunnan valmistelema kuntaselvitys, jolla tavoitellaan Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymistä vuoden 2017 alusta lukien, on edennyt suunnitelman mukaisesti väliraporttivaiheeseen. Kuntien valtuustot ovat lausuneet väliraporteista mielipiteensä ja ovat myös vastanneet kysymykseen onko kuntanne sitoutunut olemaan mukana selvityksessä sen loppuun asti. Kaikki kahdeksan kuntaa vastasivat kyllä. Hyvä olo hyvinvoinnista Järvenpään kaupungin tiedotuslehti, kevät 2014 Järvenpään kaupungin tiedotuslehti jaetaan Järvenpäässä jokaiseen kotiin. Lehteä saa myös kaupungin palvelupisteistä ja kirjastosta. Miten menee? Voitko hyvin? Näin meillä on tapana kysellä toisiltamme, useimmiten jopa ihan oikeasti kiinnostuneina siitä, mitä toinen vastaa. Itse olen tänä keväänä kärsinyt pienistä urheiluvammoista ja flunssastakin, mutta muuten olen voinut oikein hyvin. Siihen on eniten vaikuttanut terveys; terveellistä ruokaa sekä riittävästi lepoa ja liikuntaa. Myös työssä on ollut mukavaa ja vapaa-aikana olen tavannut paljon ystäviäni. Kaikki nämä asiat ovat vaikuttaneet hyvinvointiini. Wikipedia määrittelee seuraavasti: Hyvinvointi viittaa yleiskielessä vaurauteen ja hyvään terveydentilaan. Hyvinvointi koostuu useista tekijöistä, sekä mitattavista asioista että yksilökohtaisista arvostuksista ja tuntemuksista. Mitattaviksi hyvinvoinnin osatekijöiksi luetaan yleensä terveys, elinolot ja toimeentulo. Yksilöllisiksi hyvinvoinnin osatekijöiksi luetaan taas sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen ja onnellisuus. Nämä hyvinvoinnin eri osatekijät tukevat yleensä toinen toistaan. Usein kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista sekä toisinaan myös opetustehtävistä puhutaan yleisnimityksellä hyvinvointipalvelut. Kunta voi kuitenkin ainoastaan luoda edellytyksiä hyvinvoinnille ja tukea hyvinvointia estävien asioiden korjaamista. Vaikka kunnalliset palvelut olisivat kuinka laadukkaita, ne eivät koskaan pysty takaamaan ihmisille hyvinvointia tai onnellisuutta. Järvenpään kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa kaupungin uuden kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategian Sen osa-alueita ovat kuntalaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden kehittäminen, yritysten kilpailukyvyn kehittäminen, luonnon ja ympäristön hyvinvoinnin kehittäminen sekä tasapainoinen talous hyvinvoinnin mahdollistajana. Iloitsen siitä, että Järvenpäässä hyvinvointi ja sen edistäminen nähdään näin laajasti. Johtamallani kaupunkikehitysprosessilla on myös laaja vastuu hyvinvoinnin tukemisessa. Esimerkiksi elinkeinopalvelut ja työllisyyspalvelut tekevät tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa työpaikkojen luomiseksi ja asuntopalvelut koordinoivat monipuolista ja tarpeisiin vastaavaa asuntotuotantoa. Me suunnittelemme myös viihtyisää ympäristöä, jossa on otettu huomioon luonnon monimuotoisuus sekä ihmisen asuminen, yrittäminen, liikkuminen ja virkistyminen. Hyvä järvenpääläinen. Me kaupungilla teemme paljon töitä asukkaidemme hyvinvoinnin mahdollistamiseksi. Viime kädessä vastuu hyvinvoinnista on kuitenkin meillä jokaisella. Niinpä haastankin kaikki mukaan talkoisiin oman hyvinvoinnin puolesta. Palkintona on hyvä olo! Minna Karhunen Kehitysjohtaja Selvitys kokonaisuudessaan valmistuu kesäkuussa ja syksyn kuluessa kunnissa alkaa asian poliittinen käsittely. Syksyllä mahdollisista kuntaliitoksista voidaan järjestää myös kansanäänestyksiä. Henkilökohtaisesti toivon, että kuntaselvitykset valmistellaan hyvin, jolloin päätöksenteko tästä tärkeästä asiasta pohjautuu oikeisiin tietoihin. Päätoimittaja: Anju Asunta Puh , Hallintokatu 2, PL 41, Järvenpää Toimituskunta: Anju Asunta Marika Karhula Laura Saukkonen Taitto: Mainossatama Oy / Kari K. Kannen kuva: Leikkipuisto Silkkiuikku, Laura Saukkonen Painos: kpl Paino: Keski-Uusimaa Oy Jakelu: Jakelujuniorit Oy ISSN: Järvenpää Kevät 2014

3 TEKSTI JA KUVA: Anju Asunta Muuttuneena miehenä kohti tulevaisuutta Ylipainoiset ihmiset kantavat usein suurta taakkaa harteillaan. Paitsi kiloja, on myös kipuja, voimattomuutta sekä pettymystä toteutumattomista haaveista ja pieleen menneistä laihdutuskuureista. Petri Järvinen onnistui pudottamaan 15 kuukaudessa 60 kiloa painostaan, yhden pienen miehen verran, ja suuntaa nyt kohti tulevaa keveämmin askelin ja mielin. Elämään oli pakko saada muutos, 37-vuotias Petri toteaa tyynesti kysyttäessä syytä moiseen painonpudotukseen. Painoa oli hiljalleen kertynyt niin paljon, että liikkuminen oli käynyt vaikeaksi, selkäkipu pysäytti kävelyt muutamaan sataan metriin ja verenpaine huiteli korkealla. Mies parhaassa iässään oli työtön, yksin ja väsynyt. Diabetesta ei vielä onneksi ollut ja päätin, että en anna tullakaan. Isälläni ja sedälläni on se, ja se on vierestä katsellenkin hirveä tauti. Apu PPP-ryhmästä Vuoden 2013 alussa Petri rohkaisi mielensä ja lähti monen kohtalotoverin kanssa Myllytien terveysasemalla kokoontuvaan PPP-tukiryhmään. Petrin kohdalla kyse ei ollut kuitenkaan pienestä päätöksestä päivässä, vaan isoja päätöksiä piti tehdä, ja paljon. Minulla oli vähän ennakkoluuloinen asenne tukiryhmiin ja epäilin aluksi, että onkohan siitä mitään hyötyä. Olen aina ollut ujo ja pelkäsin sitäkin, saanko suutani keskusteluissa auki ollenkaan, mutta alkuvaikeuksien jälkeen se onnistui ihan hyvin, Petri muistelee. Ryhmä kokoontui aluksi viikoittain ja hiljalleen harvemmin. Vetäjän johdolla keskusteltiin elämäntilanteista, ravitsemuksesta, liikunnasta ja muista elämänhallinnan kysymyksistä. Yhdessä ja kotitehtävinäkin tutkittiin muun muassa ravintotaulukoita ja etsittiin kevyitä ruokavaihtoehtoja. Minulle oli suuri yllätys esimerkiksi tuoremehujen kalorit sitä join ennen tosi paljon. Salaatti ei juurikaan maistunut, mutta nyt tykkään siitä ja sitä on lautasmallin mukaisesti puolet lautasesta. Ja nykyään mainiosti riittää herkkuhetki kerran viikossa, kun ennen tuli syötyä makeaa päivittäin. Myös liikuntaa piti lisätä elämään radikaalisti. Se ei käy kädenkäänteessä; tärkeää on vain lähteä liikkeelle ja liikkua alussa sen verran kuin pystyy, ja seuraavana päivänä vähän enemmän. Petrin ohjelmassa on nykyään ainakin kuusi liikuntakertaa viikossa. Aamulla kotona viuhuu kahvakuula, ja pitkät kävelyt kuljettavat Petriä keskustaan asioille, uimahalliin tai vaikkapa Rantapuistoon valokuvausreissulle. Päivä päivältä askel kevenee. Ei laihduttamista, vaan elämänmuutos Petri kiittää onnistumisestaan omaa tukiryhmäänsä. Ryhmästä jäi matkan varrella pois niitä, joiden elämään iso muutos ei nyt mahtunut, mutta loppuun asti puurtaneiden noin kymmenen osallistujan kesken muodostui syvä luottamus ja avoimuus. Se kannusti jatkamaan, kun tiesi ettei ole yksin tässä tilanteessa. Porukassa pystyimme rehellisesti puhumaan henkilökohtaisista elämäntilanteista ja tavoitteista, Petri kuvailee rohkaisevaa ilmapiiriä. On Petri laihduttanut ennenkin, mutta kilot tulivat nopeasti takaisin. Tällä kertaa kyseessä ei ollut laihdutus, vaan terveyden parantamiseen tähtäävä elämänmuutos. Vieläkin painossa riittää pudotettavaa, mutta tahdin luonnollinen hidastuminen saattaa välillä rassata hermoja. Petri ei ota siitä kuitenkaan paineita, vaan aikoo juurruttaa hyvän ruokavalion ja liikunnallisuuden opit pysyväksi elämäntavaksi, ja se pudotkoon mikä putoaa. Terveyden myötä edessä häämöttävät myös opiskelu ja töihinpaluu. Ja mikä parasta, Petri on tänä keväänä löytänyt rinnalleen pitkään kaipaamansa seurustelukumppanin, joka innostaa jatkamaan tällä hyvällä tiellä. Kaikki mahdollisuudet uudenlaiseen ja onnelliseen elämään ovat nyt avoimena. Kaikista liikuntalajeista kävely on Petri Järvisen suosikki. Järvenpäässä on tosi hyvät mahdollisuudet pitää itsensä kunnossa; liikkuminen ei jää ainakaan vaihtoehtojen puutteesta tai rahasta kiinni, Petri muistuttaa. Painon pudotukseen PPP-ryhmien tuella PPP-ryhmät (Pieni Päätös Päivässä) ovat painonhallinnan tukiryhmiä, joiden toiminta perustuu Sydänliiton ja Diabetesliiton ohjelmarunkoon. Järvenpäässä ryhmiä vetävät asiaan koulutetut ohjaajat, terveydenhoitaja Kaisa Salla sekä sairaanhoitaja Anne-Maarit Airas. PPP-ryhmät aloittavat aina kevät- ja syyskaudeksi toimintansa. Noin osallistujan ryhmät kokoontuvat aktiivisesti kolmisen kuukautta, aluksi viikoittain ja loppua kohti parin viikon välein. Vuoden kuluttua aloituksesta kokoonnutaan seurantatapaamiseen. Ryhmään sitoutuminen ja vertaistuki on yksi päätavoitteista, joten kesken kauden ryhmiin ei oteta uusia osallistujia. Ryhmään voi hakea kuka tahansa vuotias, jonka painoindeksi (BMI) on yli 30. Hakukaavakkeen saa esimerkiksi Myllytien terveysasemalta tai ilmoittamalla halukkuutensa ja yhteystietonsa soittamalla terveysaseman ajanvarausnumeroon tai neuvontaan. Seuraava ryhmä alkaa syyskuun alussa. Haku siihen jatkuu asti. Hakijoita on yleensä enemmän kuin meillä on aloituspaikkoja. Osallistujat ratkaistaan terveydellisten syiden ja motivoituneisuuden perusteella. Useimmat osallistujat pääsevät painonhallinnassa hyvään muutosvauhtiin ja kilojakin karisee. Myös ryhmätoiminnan alussa ja lopussa tehtävissä laboratoriokokeissa nähdään selkeää muutosta parempaan, ohjaajat Kaisa ja Anne-Maarit kertovat. Me ohjaajat olemme ikään kuin kirkkoveneen perämelassa suunnan varmistajia. Emme tee kenellekään valmiita ratkaisuja tai ohjeita arkeen, vaan jokaisen täytyy kypsyttää omaa muutosprosessiaan ja etsiä itseään motivoivia toimintatapoja. Myös vertaistuella on onnistumisessa suuri merkitys, ohjaajat muistuttavat. Järvenpäässä toimii myös keskusteleva vertaistukiryhmä tyypin 2 diabeetikoille. Ryhmässä syvennetään tietoa diabeteksesta ja sen hoidosta. Painonpudottajan muistilista Ateriarytmi kuntoon: 5 6 pienempää ateriaa päivässä Hallittu herkuttelu: 1 herkkupäivä/vk, nauti mausta 120 % Valinnat kohdalleen: kevyempää, rasvattomampaa Pehmeät rasvat käyttöön: kala, pähkinät, öljyt ym. Askelia arkeen: liiku vähintään 30 min/pv Järvenpää Kevät

4 TEKSTI: Anju Asunta Lisää terveitä vuosia sähköisen terveystarkastuksen ja valmennuksen avulla Järvenpään kaupunki avaa toukokuussa erinomaisen uuden palvelun: sähköisen terveystarkastuksen ja siihen liittyvän valmennuksen. Palvelusta saat tietoa terveyteesi vaikuttavista tekijöistä. Näet myös, miten elämäntavat vaikuttavat arvioituun elinikääsi ja riskiisi sairastua elinikää lyhentäviin ja elämänlaatua heikentäviin sairauksiin. Pienilläkin muutoksilla voi olla yllättävän iso vaikutus. Sähköisen terveystarkastuksen käyttäjäksi rekisteröidytään luomalla henkilökohtaiset tunnukset. Ohjelma kysyy muun muassa ikää, painoa sekä yleisiä terveyden tunnuslukuja kuten kolesteroliarvoja ja verenpainetta. Lisäksi ohjelma kartoittaa kysymyksin esimerkiksi ruokavaliota, liikuntatottumuksia sekä stressin määrää. Tulosten perusteella saat käyttöösi raportin, joka yleistajuisesti kuvaa terveystilannettasi ja osoittaa, missä menee hyvin ja missä taas on parantamisen varaa. Vastauksia muuttamalla saat myös osviittaa siitä, miten muutokset keskimäärin vaikuttaisivat terveydentilaan ja elinikäarvioon. Sähköinen valmentaja muutoksen tukena Terveystarkastuksen pohjalta voit valita käyttöösi 8 12 viikkoa kestäviä terveysvalmennuksia, vaikkapa tupakoinnin lopettamiseksi, painon pudottamiseksi tai stressin hallintaan. Tuolloin kirjaat itse seurantatietoja järjestelmään ja sähköinen valmentajasi lähettää sinulle viikoittain sähköpostitse ohjeita ja kannustusta. Valmennusohjelmista saa tarvittaessa tukea myös pitkäaikaissairauden omahoitoon. Parhaiten muutokset onnistuvat, kun teet niitä vähitellen niin, että uudistuneet tottumukset jäävät osaksi arkista elämääsi. On inhimillisesti ja taloudellisesti paljon kannattavampaa ennaltaehkäistä vakavia sairauksia kuin hoitaa niitä, Järvenpään kaupungin terveyden edistämisen johtaja Kristiina Kariniemi-Örmälä toteaa. Kuva: Tuula Alkula Ota käyttöösi sähköinen terveystarkastus ja -valmennus osoitteessa Satsaamme kaupungin terveyspalveluissa monin tavoin siihen, että järvenpääläisillä olisi mahdollisimman hyvät edellytykset elää terveellistä elämää. Uskomme tämän sähköisen palvelun hyötyihin ja olemme koko johtotiimin voimin Järvenpää-päivänä kaupungin teltassa esittelemässä sitä kaupunkilaisille. Tervetuloa tutustumaan ja hakemaan lisätietoa ota palvelu käyttöösi ja innosta myös läheisiäsi tekemään niin, Kristiina kannustaa. Sähköinen terveystarkastus ja valmennus ovat Duodecimin tuottamia, tutkimustuloksiin perustuvia palveluita, joiden käyttöön kunnat tai yritykset voivat sitoutua. Rekisteröityneiden käyttäjien tunnistetietoja käytetään ainoastaan valmennusviestien ja palautteen lähettämiseen. Palveluun voi rekisteröityä verkkosivulta ja valmennuksen voi päättää milloin tahansa. Tutustu samalla sivulla myös eomahoitokirjastoon, jossa on tietoa kroonisten sairauksien hoidon tueksi. Tervetuloa tutustumaan sähköiseen terveystarkastukseen ja valmennukseen kaupungin teltalle Järvenpää-päivänä klo 10-14! Kirjoittajan kommentti: Tulos säväytti Ilon ja huolen aiheita kouluterveyskyselyn tuloksista 742 järvenpääläistä luokkalaista sekä 507 lukiolaista vastasi viime vuonna valtakunnalliseen kouluterveyskyselyyn. Tulokset olivat monin osin ilahduttavia: esimerkiksi keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa ovat vähentyneet, kuulluksi tuleminen koulussa oli lisääntynyt ja oppilashuollon palveluihin pääsy oli helpottunut. Huolta herättää muun muassa ylipainoisuuden yleistyminen. Kymmenen vuotta sitten Järvenpään lukiolaisista oli 10 % ylipainoisia, nyt jo 16 % (8. 9.-lk %, %). Liikakiloja karttuu useammin pojille kuin tytöille. Yläluokkalaisten tuloksista näkyi myös ruutuajan lisääntyminen pelatessa kökötetään paikoillaan, usein herkkuja napostellen. Lukiolaiset taas korvaavat koululounaita aiempaa enemmän epäterveellisimmillä vaihtoehdoilla. Nuoret ovat fiksuja ja he yleensä kyllä tietävät, mikä on terveellistä ja mikä ei, mutta eivät aina jaksa välittää siitä. Asioista kertominen ei siis riitä, vaan etsimme uusia keinoja vaikuttaa nuorten asenteisiin. Kun saisikin jotenkin nuoret hoksaamaan, että elämää on kolmikymppisenä ja vanhempanakin, ja että tämän päivän valinnat vaikuttavat koko aikuisikään, kasvun tuen palvelujen johtaja Leena Rauhala pohtii. Koulujen terveystieto- ja liikuntatunneilla kannustetaan nuoria liikunnallisuuteen ja terveellisten valintojen tekemiseen. Jos samat opit toistuvat myös kotona ja esimerkiksi harrastustoiminnassa, on nuorten helpompi ikään kuin vain kasvaa terveellisiin elämäntapoihin. Oli perheessä paino-ongelma nuorella tai vanhemmalla, kannattaisi pistää koko perhe ruoka- ja liikuntaremonttiin, sillä siitä hyötyvät kaikki, Leena kannustaa. Koulujen liikunta- ja terveystietotunneilla innostetaan nuoria monin tavoin terveellisiin valintoihin. Omaa tietoisuutta voidaan kasvattaa esimerkiksi ravinto-, liikunta- ja unipäiväkirjatehtävällä. Olen keski-ikäinen elämäntaparemontteihin hurahtanut nainen. Luulin, että terveystilanteeni on aika hyvällä tolalla, mutta testatessani terveystarkastusta jouduin ajattelemaan asiaa uudelleen. Elinikäarvioni oli 88 vuotta, mikä sinänsä sopii minulle mainiosti. Mutta tietojeni perusteella viimeiset viisi vuotta saattavat kulua sairaana. Erityisesti sepelvaltimotaudit uhkaavat kaltaistani naista. Muutin tietojani: pienillä repsahduksilla (vähän enemmän viiniä, vähän vähemmän unta, 10 lisäkiloa ym.) elinikäarvio putosi 82 vuoteen, mistä viimeiset kuusi kuluisivat ehkä sairastellen. Testasin myös tsemppiversion: jälleen varsin pienillä ja realistisilla parannuksilla (kasviksia enemmän, liikuntaa hiukan nykyistä tehokkaammin, 3 kilon painonpudotus ym.), elinikäarvioni nousi jälleen 88 vuoteen, mutta tällä kertaa sairasteluvuosia oli vain kaksi. Terveystarkastus on tietenkin vain ole- massa olevan tiedon perusteella tehty laskennallinen arvio, mutta silti tulos säväytti. Sairasteluiän skenaario vaihteli repsahdusten 76 vuodesta terveellisen elämäntyylin 86 vuoteen. Jos saisin päättää, aloittaisin mieluummin sairastamisen myöhemmin kuin aikaisemmin. Sitä en tietenkään voi päättää, mutta elämäntapani voin. Ajattelin tsempata vähän lisää. Lea Väyrynen 4 Järvenpää Kevät 2014

5 TEKSTI: Anju Asunta Yhdessä löydämme parhaat ratkaisut Suunnitteilla erinomaiset sosiaali- ja terveyskeskus ja hyvinvointikampus Järvenpääläiset pääsevät näillä näkymin vuoden 2017 alussa asioimaan uudessa sosiaali- ja terveyskeskuksessa, Helsingintien varrella. Sen läheisyyteen rakennetaan vuosina hyvinvointikampus, johon on kaavailtu muun muassa vuokra- ja omistusasuntoja sekä hoivapalveluita ikäihmisille. Yhteistyö on molempien hankkeiden avainsana parhaiden ratkaisujen löytämiseksi. Sosiaali- ja terveyskeskusta on suunniteltu vaiheittain, yhteistyössä kilpailuttaen valittujen suunnittelijoiden sekä rakennuksen tulevien käyttäjien kanssa. Talon rakennuttaja, KOY Järvenpään terveystalo valitsi maaliskuussa kolmesta rakennusvaihtoehdosta kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti parhaaksi arvioidun vaihtoehdon, työnimeltään Veeran, jatkosuunnittelun pohjaksi. Nyt käynnissä on tila-alueiden hiominen sekä talotekniikkaan, rakenteisiin ja julkisivuun liittyvä suunnittelu. Tavoitteena on, että rakennuslupahakemus voidaan jättää kesäkuussa. Rakentajan kilpailutus on käynnistynyt ja pyrimme valitsemaan rakentajan syksyllä Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa loppuvuodesta 2014 ja tavoite uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen käyttöönotolle on vuoden 2016 loppu. Suunnitteilla on myös nimikilpailu tulevalle rakennukselle, hankkeesta vastaava KOY Järvenpään terveystalon toimitusjohtaja Jari Toivo kertoo. Tavoitteena suunnittelussa on, että tuleva rakennus tukee erilaisia palvelutoimintoja mahdollisimman hyvin, myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi tilan pitää riittää vaihteleviin käyttötarpeisiin, huoneiden tulee sijaita oikeissa paikoissa ja tiloissa pitää mahtua kulkemaan erityisvälineiden, kuten paarien ja hoitolaitteistojen, kanssa. Tällaisia seikkoja on tammikuusta alkaen pohdittu virtuaalisissa käyttäjäsessioissa, joissa on valittu parhaita ratkaisuja vastaanotto- ja potilastyyppihuoneisiin. Sessioissa mukaan kutsutut osallistujat, esimerkiksi lääkärit, sairaanhoitajat, siivoojat tai tulevat asiakkaat, pääsevät stereoskooppiset lasit silmillään tutustumaan kolmiulotteiseksi mallinnettuihin tiloihin luonnollisessa mittakaavassa. Arkkitehti johtaa keskustelua, esittelee tiloja ja kiinnittää käyttäjien huomion olennaisiin kohtiin. Keskustelusta ja palautteesta poimitaan jatkoanalyysissä tärkeät huomiot suunnitteluun: hyvät ideat hyödynnetään, huonot hylätään tai muutetaan. Tämä on loistava tapa suunnitella tulevaa sosiaali- ja terveyskeskusta. Me tilojen tulevat käyttäjät pystymme jo tässä vaiheessa sanomaan, mikä toimii ja mikä ei, joten lähtökohtaisesti rakennuksesta on tulossa hyvin toimiva. Otamme jatkossa enenevässä määrin myös tiettyjä asiakasryhmiä mukaan virtuaalisessioihin kertomaan omia vaikutelmiaan tiloista. Tavoitteenamme on saada järvenpääläisille sellaiset tilat, joissa asiakas saa kätevästi moniammatillista ja laadukasta hyvinvointia tukevaa peruspalvelua, saman katon alta, palvelualuejohtaja Tiina Salminen kertoo. Hyvinvointikampuksesta houkutteleva asuinpaikka ikäihmisille Järvenpään kaupunki on etsinyt kevätkaudella 2014 suunnittelu- ja toteutuskumppaneita kärkihankkeeseensa, ikäihmisten hyvinvointikampukseen. Kampuksen ytimen, uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen, lähiympäristöön tullaan rakentamaan vuokra- ja omistusasuntoja ikäihmisille, 8-ryhmäinen ympärivuorokautinen päiväkoti ja perhekeskus sekä ympärivuorokautinen vanhusten hoivayksikkö, joka toteutetaan ARA-kohteena. Lähtökohtana on toteuttaa 75 % asunnoista vapaarahoitteisina ja 25 % valtion tukemina. Voimassa oleva asemakaava mahdollistaa kampusalueelle noin kerrosneliömetrin verran rakentamista, 1 6-kerroksisiin rakennuksiin. Pysäköinti tullaan keskittämään pääsääntöisesti erilliseen pysäköintitaloon. Kampusalueen on tarkoitus mahdollistaa ikäihmisten asuminen omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Erilaisilla palveluilla tuetaan asukkaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja toimintakykyä, Järvenpään kaupungin kehitysjohtaja Minna Karhunen kuvailee. Toivomme tulevilta kumppaneilta myös ideoita kampuksen toteutus- ja toimintakonseptiksi. Yhteistyössä voimme löytää aivan uusia ja innovatiivisia ratkaisuja, joilla voimme tukea muun muassa yhteisöllisyyden, esteettömyyden, toimintasynergian ja sosiaalisen vastuunkannon toteutumista, Karhunen korostaa. Uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvat mm. päivystys, näytteenotto ja kuvantaminen, toiseen ja kolmanteen kerrokseen on tulossa mm. avosairaanhoidon, suun terveydenhuollon ja sosiaaliturvatyön vastaanottoja ja neljäs kerros tulee pääosin sairaalakäyttöön vuodeosastoineen hyväksytyssä asemakaavassa YS-1 on varattu uudelle sosiaali- ja terveyskeskukselle. Korttelialueelle YSA-1 rakennettavan hyvinvointikampuksen asuinalue toteutetaan ikäihmisten tarpeet huomioiden. Tutustu sosiaali- ja terveyskeskushankkeeseen Hankkeen eri vaiheet ja asiantuntijahaastatteluita videoina: julkinen.fi/virma Keväällä aukeavat KOY Järvenpään terveystalon verkkosivut sekä hankkeen Facebook-sivut Lisätietoa hyvinvointikampuksesta Potilastiedon arkiston käyttöönotto lähestyy tutustu Omakantaan Järvenpäässä otetaan syyskuun alussa käyttöön potilastiedon arkisto. Se on valtakunnallinen palvelu, jonne terveydenhuollon yksiköt tallentavat käyntisi aikana syntyneet hoitotiedot. Arkiston kautta potilastietosi ovat sinun ja niiden terveydenhuollon yksiköiden käytettävissä, jotka niitä sinua hoitaessa tarvitsevat. Näin jatkossa tiedonkulku eri hoitoyksiköiden välillä paranee, jolloin esimerkiksi tutkimustulokset saadaan helpommin käyttöön ja turhia hoitotoimenpiteitä pystytään välttämään. Arkistossa olevia potilastietoja käsitellään luottamuksellisesti ja tietoturvallisesti. Suostumuksen tai kiellon omien potilastietojesi käyttämisestä voit tehdä Omakanta-sivustolla tai sinua hoitavassa terveydenhuollon yksikössä. Voit myös seurata potilastietojen käsittelyä jälkikäteen, sillä tietojen käytöstä kirjataan lokitiedot talteen. Tutustu nyt palveluun: Järvenpää Kevät

6 TEKSTI JA KUVA: Laura Saukkonen Yleisten alueiden luvat ja asemakaavasta poikkeaminen sähköistettiin Lupapiste.fi -palveluun Lupapiste.fi:stä voi hakea rakentamisen lupien lisäksi nyt myös yleisten alueiden lupia ja poikkeuslupia. Verkkopalvelu kattaa lupa-asioinnin koko elinkaaren, ensimmäisestä neuvontapyynnöstä hankkeen valmistumiseen saakka, olipa kyse talon rakentamisesta, kaapelin asentamisesta, tapahtuman järjestämisestä tai asemakaavasta poikkeamisesta. Lisäuudistuksen myötä sijoituslupa muuttuu sijoitussopimukseksi ja kaivulupa katuluvaksi. Sijoitussopimus laaditaan, kun yleiselle alueelle tai kaupungin omistamalle maalle halutaan sijoittaa johtoja tai laitteita pysyvästi. Lisäksi tarvitaan katulupa ennen rakentamisen aloittamista, täsmentää kunnallistekniikan suunnittelupäällikkö Kaarina Laine. Poikkeuslupaa tarvitaan, jos halutaan poiketa esimerkiksi rakennusalasta tai kerrosluvusta, asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio jatkaa. Asiakaspalvelu tehokkaampaa verkossa Lupapiste.fi vapauttaa luvanhakijan virastoaikatauluista sekä paperisten asiakirjojen toimittamisesta. Palvelu neuvoo hakijaa lupien tarpeesta ja luvan hakemisen vaatimuksista. Se ohjaa hakijaa merkitsemään kohteen sijainnin kartalle ja tekemään hakemuksen riittävän yksityiskohtaisesti. Esimerkiksi kiinteistötiedot saa neuvontapyyntöön tai lupahakemukseen helposti palvelun paikkatietojen avulla. Verkkopalvelu nopeuttaa lupakäsittelyä, kun lausunnot ja muut keskustelut tehdään järjestelmässä. Asiakas voi myös seurata lupa-asian etenemistä reaaliaikaisesti. Tavoitteenamme on tarjota niin toimiva ja hyvä asiointikanava, että mahdollisimman monet suosisivat jatkossa Lupapiste.fi:tä. Palvelun käyttö ei sulje kuitenkaan pois mahdollisuutta kohdata viranomaista kasvokkain, johtava rakennustarkastaja Jouni Vastamäki summaa. Järvenpään kaupunki hyödyntää Lupapiste.fi -verkkopalvelua valtakunnallisesti laajimmin, toteavat Jouni Vastamäki, Kaarina Laine sekä Terttu-Elina Wainio. Lupapiste.fi On osa valtiovarainministeriön koordinoimaa sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe). Palvelun tilaaja on ympäristöministeriö ja sen on toteuttanut digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijayritys Solita Oy. TEKSTI JA KUVA: Laura Saukkonen Nuoriso- ja toimintapuiston suunnittelussa huomioidaan kaikki ikäluokat Rantapuiston Kasinokujan länsi- ja eteläpuolelle rakennettavan nuoriso- ja toimintapuiston suunnittelu on aloitettu. Nuoriso- ja toimintapuistoon on ajateltu lähiliikuntaan soveltuvia laitteita nuorille ja myös varttuneemmalle väelle. Alueelle ideoidaan muun muassa skeittipaikkaa, keinuja ja polkulaitteita sekä rantalentopallokenttää. Viihtyisyyttä lisättäisiin istutuksilla ja luonnonkivillä. Puiston suunnitteluryhmässä ovat edustettuina eri käyttäjäryhmät. Nuoriso- ja toimintapuiston luonnoksia esitellään Järvenpää-päivässä lauantaina klo kävelykatu Jannella. Puiston suunnittelusta pidetään myös kaikille avoin yleisötilaisuus toukokuun lopulla. Tarkempi ajankohta ja paikka tiedotetaan kevään kuluessa. Puistosuunnitelma tulee julkisesti nähtäville elokuussa. Kaupunkilaisten toivotaan osallistuvan myös puiston nimeämiseen. Nimikilpailu järjestetään kesän jälkeen, kun puiston suunnittelu on saatu päätökseen. Nuoriso- ja toimintapuiston rakentaminen on osa Rantapuiston perusparantamista. Lapsiperheiden käyttöön tarkoitettu leikkipuisto Silkkiuikku (ylhäällä kuvassa) uudistettiin jo viime kesänä. Rantapuisto Kasinokuja Tervanokantie Mitä toivoisit nuoriso- ja toimintapuistoon, joka rakennetaan Rantapuistoon Kolmisointu-monumenttien, Kasinon tontin ja Silkkiuikku-leikkipuiston väliselle alueelle? Onnistumisenpaikka.fi Järvenpään yritystontit Sibeliuksenväylä 6 Järvenpää Kevät 2014

7 liitosselvitys johtaa liitospäätökseen vuoden tonttiin. Kaavamuutos edellyttää sopimusta 2014 lopulla, on kuntien varauduttava yhteisen kiinteistönomistajan kanssa. yleiskaavan tai rajavyöhykkeiden osa-alueiden Kaupunki omistaa rakentamatonta puisto- yleiskaavojen laatimiseen. Yhteisistä kaavoista aluetta Nummenkylässä Tuottajankadun ja Kaavoituskatsaus 2014 tai kaavayhteistyöstä ei ole tehty hallinnollisia Tekijänkadun välissä. Alueen käyttömahdolli- päätöksiä. suuksia yritystoimintaan tutkitaan. Uudet yri- OSALLISTUMINEN JA KAAVOITUKSEEN VAIKUTTAMINEN Kunnalla on yksinoikeus kaavoituksessa omalla alueellaan. Maankäyttöä, rakentamista ja muita ympäristönmuutoksia säädellään ja ohjataan erilaisten kaavojen avulla. Kaavat tulee tarkoituksena on ollut selvittää tarpeellisten asemakaavamuutosten ja muiden toimenpiteiden lähtökohdat ja ratkaisuperiaatteet. Keskustan osayleiskaavan tarkistaminen on aloitettu 2013, koska nykyinen kaava on eri näkökulmista tarkastellen vanhentunut ja keskustan kehit- TYÖN ALLA OLEVAT JA VUONNA 2014 ALOITETTAVAT ASEMAKAAVAT Suluissa olevat numerot viittaavat karttakohteisiin sivuilla 8 ja 9. Keskus tystontit täydentäisivät ja tiivistäisivät Nummenkylän työpaikka-aluetta. Isokytö (9) Kytötie, korttelin 1353 osa Kiinteistönomistaja on neuvotellut Kaukotien ja laatia vuorovaikutteisesti ja hankkeiden vaiku- tämiskokonaisuudessa tarvitaan tarkennettu (1) Perhelän kortteli Laurilantien kulmassa sijaitsevan osin rakenta- tukset tulee arvioida. Kunnan tulee tiedottaa maankäytöllinen lähtökohta. Kiinteistönomistajat ovat pyytäneet korttelin mattoman yritystontin, viereisen pientalotontin kaavoituksesta riittävästi ja järjestää osallistu- 131 asemakaavanmuutosten edellytysten sel- sekä puistoalueen muuttamisesta asuinrivi- mismahdollisuudet kaavahankkeissa. Pietilä Haarajoen osayleiskaava vittämistä. Entisen Perhelän kiinteistön sekä talotontiksi. Hanke edellyttää puite- ja maan- Järvenpään kaavoituskatsaus vuodelle Pietilä Haarajoen alueelle on ryhdytty laati- entisen S-marketin rakennuksen kaupallinen käyttösopimuksia on hyväksytty kaupunginhallituksessa ( ). Tässä lyhennelmässä esitetään maan osayleiskaavaa asemakaavan ulkopuolisten alueiden kehittämiseksi. Vuoden 2013 elinkaari on loppuvaiheessa ilman kävelykeskustaan liittyviä merkittäviä uudistuksia. Kau- Terhola merkittävät työn alla olevat kaavat sekä lähiai- aikana on selvitetty erityisesti viemäröinnin punki pyrkii edistämään uudistusten toteutta- (10) Terholan yritysalue koina mahdollisesti työn alle tulevat hankkeet. vaiheittaista toteuttamista jo rakennetuille mista keskustan osayleiskaavan tavoitteiden Vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa Näiden lisäksi vuoden mittaan saattaa käyn- kiinteistöille. Ensimmäisten osa-alueiden to- mukaisesti. Perhelän liikerakennuksen osittais- maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoil- nistyä muitakin kaavahankkeita, joista tiedote- teuttamissuunnitelmat valmistuvat vuonna ta säilyttämistä tutkitaan. Kaavatyön aloitus- le tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue taan erikseen vaiheessa on tehty keskustan alueen kaupun- ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä JÄRVENPÄÄN KAAVOITUSTILANNE Helsingin seudun yhteinen maankäytön kikuva- ja liikenneselvitykset. tarkoitusta varten. Kaupan suuryksikön rakentaminen tai nykyisten kaupan tilojen laajen- Maakuntakaava suunnitelma Helsingin seudun kuntien ja valtion välisen (2) Invalidiliiton koulutuskeskus, Tapiolapuisto ja pääradan lisäraide taminen saattaa olla tarpeen Terholassa Pohjoisväylän varressa. Muutostarpeet tutkitaan ja Uudenmaan maakuntakaava määrittää yhdys- MAL-aiesopimuksen mukaisesti laaditaan yh- Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen asemakaavat tarkistetaan ennen vuotta kuntarakenteen peruslinjaukset pääkaupunkiseudulla sekä Keski- ja Länsi-Uudellamaalla. teistoiminnassa 14 kunnan alueelle yhteinen maankäytön suunnitelma, joka liittyy Helsingin tiloja halutaan laajentaa korvaamalla nykyinen auto-osasto uudisrakennuksella. Kaupun- Satukallio Lisäksi on voimassa Itä-Uudenmaan maa- seudun liikennejärjestelmätyöhön. Suunnitel- ki omistaa Tapiolapuistossa vanhan huvilara- (11) Korttelin 2035 yritysalue kuntakaava sekä kolme vaihekaavaa. Neljäs ma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukai- kennuksen, jolle on tarkoitus muodostaa oma Kiinteistönomistaja Mäkelän Auto Oy haluaa vaihemaakuntakaava on valmisteltavana. Uu- nen virallinen kaava, mutta sillä voi olla suuri tontti. Pääradan lisäraiteen rakentaminen ny- laajentaa tonttiaan. Autoliike on vuokrannut denmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavat merkitys maakuntakaavoituksessa ja kuntien kyisen radan länsipuolelle edellyttää rautatie- tontin eteläpuolisia puistoalueita uusien auto- ovat kokonaiskaavoja, joissa on esitetty kaikki yleiskaavoituksessa. Järvenpää osallistuu yh- alueen laajentamista nykyiselle puistoalueelle. jen varastointia ja henkilökunnan pysäköintiä maankäyttömuodot. Vaihekaavat täydentävät teisen maankäytön suunnitelman laatimiseen varten. Kaavamuutoksesta tehdään puite- ja ja päivittävät kokonaiskaavoja valittujen tee- ja pyrkii edunvalvontayhteistyöhön KUUMA- (3) Pääradan lisäraide IV maankäyttösopimus kiinteistönomistajan kans- mojen osalta. Lisätietoa saa Uudenmaan liitos- kuntien kesken. Lisäraiteen rakentaminen nykyisen radan län- sa. Yritysaluetta on tarkoitus laajentaa etelään ta, Yleiskaavat Yleiskaavat ovat koko kunnan alueelle tai VUOSINA MAHDOLLISESTI VIREILLE TULEVIA YLEISKAAVATÖITÄ sipuolelle edellyttää rautatiealueen laajentamista nykyiselle puistoalueelle korttelin 109 kohdalla. Pohjoisväylän varressa. Myös Rajaniitynkadun ympäristön asemakaavaa tarkistetaan. Ristinummi kunnan osalle laadittuja yleispiirteisiä suun- Ristinummen osayleiskaava tai muu yleis- (4) Korttelin 137 tontit 16, 24 ja 25 (Tupalan- (12) Pääradan lisäraide V nitelmia, jotka ohjaavat asemakaavoitusta ja suunnitelma tien kulma) Lisäraiteen rakentaminen nykyisen radan länsi- muuta tarkempaa suunnittelua. Järvenpään Ristinummen asuntoalueiden jatkosuunnitte- Tupalantien ja kävelykadun kulmaan on voi- puolelle edellyttää rautatiealueen laajentamis- yleiskaavaa 2020 täydentää kulttuuriympäris- lun ja asemakaavoituksen pohjaksi tarvitaan massa olevassa asemakaavassa osoitettu mah- ta korttelin 2127 reunalla. tön hoitosuunnitelma. Lepolan osayleiskaava yleispiirteinen kokonaissuunnitelma, jonka laa- dollisuus rakentaa pysäköintitalo, jota ei ole sai lainvoiman Keskustan osayleiskaavan timistapa ratkaistaan osa-alueiden käyttöön- toteutettu. Keskustan kaupunkikuva- ja liiken- (13) Poikkitien yritysalueen itäosa tarkistaminen on käynnistynyt vuonna oton aikataulun täsmennyttyä. Kaupunginval- neselvityksissä on tutkittu mahdollisuuksia uu- Yleiskaavassa on osoitettu uusi yritysalue Poik- Myös Pietilä Haarajoen osayleiskaava on val- tuusto päätti joulukuussa 2012 lunastusluvan disrakentamiseen myös korttelissa 137 VVO:n ja kitien eteläpuolelle. Alueen asemakaavoitus misteltavana. Ristinummen ja Wärtsilän Puro- hakemisesta Ristinummen alueiden hankkimi- Elisa Oyj:n tonteilla. aloitetaan yritystonteista Poikkitien ja Pohjois- lan osayleiskaavat saattavat tulla vireille vuosina seksi kaupungin omistukseen. Vuonna 2009 järjestettiin nuorille arkkiteh- Saunakallio väylän liittymän läheisyydessä. Asemakaavat deille Europan 10 -kilpailu, jolla etsittiin Ristinummen länsiosan uudelle pientalovaltaiselle (5) Pääradan lisäraide II Lisäraiteen rakentaminen nykyisen radan län- (14) Kalliomäki, tila Kortteli 2122 on asemakaavassa asuinpientalo- Asemakaavat ovat yksityiskohtaisia rakenta- asuntoalueelle kulttuurimaisemaan ja kaupun- sipuolelle edellyttää rautatiealueen laajen- jen korttelialuetta. Kaavamuutoksessa Holviki- mista ja muuta maankäyttöä sääteleviä suun- kiympäristöön sopivaa sekä ekologisesti kes- tamista nykyiselle puistoalueelle Alankotien ven huvila on tarkoitus säilyttää erillispienta- nitelmia. Järvenpään maa-alasta noin puolet tävää, vähähiilistä yhdyskuntakehitystä tuke- varressa. lojen korttelialueella. Kaavamuutos edellyttää on asemakaavoitettu. Vuonna 2014 on 27 asemakaavahanketta työn alla tai alkamassa. Kaa- vaa fyysistä ja toiminnallista perusratkaisua. Alueelle halutaan sekä tiivistä ryhmäraken- Pajala maankäyttösopimusta. Myös Tuomonpolkua ja Ernonkadun jatkamista koskeva asemakaa- voituskatsauksessa esitetään niiden lisäksi 31 tamista että omatonttisia omakotitaloja. Kil- (6) Pajalankulma, kortteli 701 va-aloite tutkitaan muutoksen yhteydessä. odottavaa asemakaavahanketta. YLEISKAAVOITUS JA SEUTUYHTEISTYÖ pailun voittajatöitä on mahdollista hyödyntää yleissuunnitelman pohjana. Wärtsilän Purolan osayleiskaava Myllytien ja Pajalantien kulman toteutusta ja kaupungin omistaman entisen Perhelän liikerakennuksen säilyttämismahdollisuuksia on tutkittu Pajalan pohjoisosan asemakaavan Vanhakylä (15) Vanhankylänniemi, eteläosa Vanhankylänniemen alueella on arvokkaita Vireillä olevat yleiskaavatyöt Osayleiskaavan rajaus, tarve ja aikataulu riippuvat ensi sijassa yritys- ja asuntoalueiden ky- yhteydessä. Kaavaehdotus on ollut nähtävänä alkuvuodesta rakennuksia ja ympäristöä, jotka tulisi suojella asemakaavalla. Vanhankylänniemen Koko kaupungin yleiskaavaan liittyvät synnästä. Kaupungin omistamat maat Metson pohjoispuolella sopivat myös raideyhteyksiä Jamppa kehittämistä on selvitetty alueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa. Matkailukeskuksen toi- hankkeistusohjelmat tarvitsevien yritysten sijoituspaikoiksi, mutta (7) Pääradan lisäraide I minnat on vuokrattu vuonna Terveyskes- Yleiskaavaan liittyvien hankkeistusohjelmien ja raideyhteyden toteutus edellyttäisi yritysra- Lisäraiteen rakentaminen nykyisen radan län- kuksen alueen ja rakennusten käyttömahdol- toteutusasiakirjojen tarkoituksena on osoittaa hoitusta. Metson alueen itäosan saamiseksi sipuolelle edellyttää rautatiealueen laajenta- lisuudet sekä uudisrakentamisen reunaehdot väestö-, elinkeino- ja palveluverkkotavoittei- yritysrakentamiseen on tehty valtuustoaloite. mista kaavoittamattomalle alueelle Jampan selvitetään. Alueen tulevasta käytöstä on ke- den sekä kaavoitus- ja maapolitiikan keskeiset Purolan seisakkeen säilyttäminen ja asema- kaupunginosan länsireunalla. rätty ideoita asukaskyselyllä keväällä yhteydet, vaadittavat resurssit ja realistinen ajoitus taloussuunnittelun, muun ohjelmoinnin kaavan ulkopuolisen asutusalueen kehittämissuunta ovat suunnitteluun liittyviä erityiskysy- Nummenkylä Kaakkola ja päätöksenteon pohjaksi. Yleiskaavan tarkis- myksiä. (8) Tuottajankatu 10 ja Tekijänpuisto (16) Kähösenmäki tamistarvetta arvioidaan alue- ja teemakohtai- Maanomistaja on pyytänyt mahdollisuutta Kaakkolan pientaloalueen länsireunalle suun- sesti vuoden 2014 aikana. KUUMA-kuntien yleiskaavayhteistyön ohjel- lisäliiketiloihin tontilla, joka on teollisuus- ja nitellaan aluetta täydentävää pientaloasutusta. mointi ja resursointi varastorakennusten korttelialuetta. Kaava- Asemakaava on tarkoitus valmistella hyväksyt- Keskustan osayleiskaavan tarkistaminen Mikäli KUUMA-kunnat ryhtyvät maankäytön muutoksessa tutkitaan mahdollisuuksia liittää täväksi vuoden 2014 aikana. Voimassa olevan keskustan osayleiskaavan yhteistyöhön tai osaa niistä koskeva kunta- viereinen kaukolämpölaitoksen tontti yritys- Järvenpää Kaavoituskatsaus Kevät

8 Kaupungin myytävät kiinteistöt Kaupunginvaltuusto on päättänyt Järvenpään kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä myytävistä kiinteistöistä. Seuraavien kiinteistöjen asemakaavaa tulee muuttaa: (17) Tervanokantie 2a, tila 1:295 Tervanokanpuistossa sijaitseva kaupungin omistama asuinrakennus (01.01) on kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa osoitettu kohteeksi, jonka säilyttämistä edistetään. Rakennukselle on tarkoitus muodostaa oma tontti. (18) Harjuvaarankuja 2 Entisen rakettitehtaan alueen käyttötarkoitusta asemakaavassa on tarkoitus muuttaa asumiseen. Alue on julkisten rakennusten korttelialuetta. Vanhat rakettitehtaan rakennukset on osoitettu asemakaavassa säilytettäviksi. Entisessä johtajan asunnossa toimii Taidetalo. (19) Puistotie 34 b, Seppälän kiinteistö Kaupungin omistamalle entiselle Seppälän kiinteistölle on tarkoitus muodostaa oma tontti. Rakennus (01.15) on kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa osoitettu säilytettäväksi (toimenpideluokka 2). (20) Valtuustonkatu 11, tontti Tontti on asemakaavassa julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta. Rakennus (entinen Kaiskon huvila) on osoitettu asemakaavassa säilytettäväksi. Tontti on tarkoitus muuttaa asuinkäyttöön. (21) Lähteenkuja 3, tontti Tontti on asemakaavassa yleisten rakennusten korttelialuetta, jolla tällä hetkellä toimii päiväkoti. Tontin käyttötarkoitus muutetaan asuinrakentamiseen. TYÖN ALLE TULEVAT ASEMAKAAVAT Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman kohteet Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa on lueteltu ne säilytettävät kohteet ja alueet, joiden säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy asemakaavan muutoksiin yhteistyössä kohteiden omistajien kanssa (toimenpideluokka 2). Asemakaavanmuutoksia voidaan laatia myös (24) Kiinteistö Oy Mannilantien liiketalo toimenpideluokan 3 kohteisiin maanomistajan pyynnöstä tai jos kaavamuutos tulee muusta (22) Tontti (Casino) (tontti ) Mestariasunnot Oy on tehnyt aloitteen raken- Pöytäalho syystä vireille. Vuonna 2003 nähtävillä olleessa asemakaa- nusoikeuden lisäämisestä uusilla kerroksilla. (28) Villa Enckell (tontit ja 8) Omakotitonttien rakennusoikeuksien tarkistaminen valuonnoksessa on tutkittu mahdollisuutta laajentaa ravintolatoimen vaatimaa lisäpysäköintiä Rantapuiston alueelle. Kaupunginhalli- Keskustan uudistamisen kaupunkikuvallisia, liikenteellisiä ja toiminnallisia lähtökohtia on selvitetty Perhelän korttelin asemakaavamuu- Kaupungin omistama, Lars Sonckin suunnittelema Villa Enckell (Cooperin huvila) on valtakunnallisesti arvokas suojeltu rakennus. Ra- Vanhojen omakotikaavojen tehostamismahdol- tuksessa on todettu, että kaupungin toksen yhteydessä. kennus ympäristöineen on tarkoitus säilyttää. lisuuksia on tutkittu, jotta vajaasti rakennettuja alueita voitaisiin tiivistää. Kaavoitetulta alueel- omistaman vuokratontin tulevaisuutta on selvitettävä tarkemmin ennen kaavatyön jatkamis- Loutti Tontti voitaisiin muuttaa Lars Sonckin mukaan nimetyksi puistoksi, jonka keskellä rakennus ta on löydetty kuusi tällaista aluetta, joista laa- ta. Ravintolarakennus on palanut kesällä (25) Harjutie 17 (tontti 252-7) toimisi kulttuurikäytössä. Myös viereisen ns. jimmat Saunakallion, Satukallion, Mikonkorven Tontti sisältyy keskustan osayleiskaavan tarkis- Asemakaavan muutoksessa tutkitaan seura- nukkakutomon tontin käyttöä asuinrakentami- ja Teriojan kaupunginosissa. Kaavamuutokset tusalueeseen. kunnan omistaman julkisten rakennusten ton- seen on tarkoitus tutkia. Asia liittyy terveysta- otetaan huomioon tulevien vuosien kaavoitus- tin muuttamista asuinrakentamiseen. lon alueen suunnitteluun. ohjelmissa. Keskus (23) Kortteli 114 Huoltoaseman omistaja St1 Oy on pyytänyt asemakaavan muutosta asuinkerrostalon ra- Saunakallio (26) Vihtakatu, kortteli 308 ja Hakapuisto (29) Entinen mattotehdas, tontti Mattotehtaan kiinteistön kehittämisestä ja Keskustan alueen asemakaavan muutokset kentamiseksi huoltamotontille, joka on yleis- Vihtakadun varressa sijaitsevan tontin mahdollisesta lisärakentamisesta on käyty Keskustarakenne uudistuu erityisesti Sibe- kaavoissa osoitettu palvelujen ja hallinnon omistajat ovat pyytäneet asemakaavan muut- neuvotteluja. Entinen Plyyshi- ja mattotehdas liuksenkadun lähiympäristössä keskustan alueeksi. Asemakaavaa laadittaessa on tut- tamista siten, että tontille puistoon varattu (05.07) sekä viereisellä tontilla entinen Tuusu- osayleiskaavan antamista lähtökohdista. Käve- kittava toimistorakentamisvaihtoehto ja arvi- ajoyhteys liitettäisiin tonttiin mm. talousraken- lan sähkölaitoksen toimitalo (05.09) on Järven- lykeskustan kehittäminen, liike- ym. toiminta- oitava muutosten vaikutukset laajemmin kes- nusoikeuden saamiseksi. pään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa tilojen muutokset ja laajennukset sekä erilaiset liikennejärjestelyt edellyttävät asemakaavan kustan alueella. Tontin maaperä saattaa vaatia puhdistustoimia. Myös viereisen liiketontin Kinnari osoitettu säilytettäviksi (toimenpideluokka 2). muutoksia. Perhelän korttelin kaavamuutoksen omistaja on pyytänyt asemakaavan muutosta, (27) Pykälistönpuisto, tila (30) Hallintokatu 7, Mestariasunnot yhteydessä selvitetään keskustarakenteen uu- joten muutostarpeet selvitetään koko kort- Kiinteistönomistaja pyytää kyseisen puisto- Asuinkerrostaloon on suunniteltu lisäkerroksen distamisen edellytyksiä Helsingintien varressa telin alueella. Kortteli 114 sisältyy keskustan alueen muuttamista asuintonteiksi kokonaan rakentamista. Myös autopaikkojen järjestely ja kävelykadun lähiympäristössä. osayleiskaavan tarkistusalueeseen. tai osittain. saattaa edellyttää kaavamuutosta. 8 Järvenpää Kaavoituskatsaus Kevät 2014

9 (41) Länsi-Ristinummi I Kaupunki on hankkinut Ristinummentien varresta aluetta, jolle on mahdollista suunnitella pientalorakentamista. Alueen liittyminen Ristinummen kokonaisuuteen ja Kyrölän asemaan selvitetään Ristinummen osayleiskaavatyön tai muun yleissuunnittelun avulla. Alue sisältyi kansainvälisen Europan-arkkitehtikilpailun suunnittelualueeseen, ja kilpailun tuomia ideoita on tarkoitus hyödyntää asemakaavoituksessa. (42) Itä-Ristinummi I Uusi asuinpientaloalue rautatien itäpuolella. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen. (43) Itä-Ristinummi II Uusi asuinalue rautatien itäpuolella. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen. (44) Länsi-Ristinummi II Uusi asuinpientaloalue rautatien länsipuolella peltomaisemassa, Lepola II alueen eteläpuolella. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen. (45) Länsi-Ristinummi III Uusi asuinalue rautatien varressa Ainolan kentän eteläpuolella. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen. Lepola (46) Lepola IV (Poikkitien pohjoispuolella sijaitsevat asuinkorttelit) Lepolan kaavoitus jatkuu kahdessa seuraavassa Lepolanväylään liittyvässä pihakatusaarekkeessa, kun pääradan suunnittelu on edennyt riittävän pitkälle. Radan varteen suunnitellaan kerrostaloja Lepola I:n aloituskortteleiden tapaan. Alueelle voidaan sijoittaa myös vuokra-asuntoja. Vanhakylä (47) Vanhankylänniemi, Stålhanentien varsi ja pohjoisosat Vanhankylänniemen asemakaava laaditaan kolmelle osa-alueelle. Terveyskeskuksen alueen tulevaa käyttöä selvitetään. Peltola Pajala (34) Ohratie 14 (tontti ) Terhola Kaakkola (31) Tontti 712-9, Amipac KOy Järvenpään Ohratie tontin omistajana on (38) Alhotie, tontit ja 3 (48) Kaakkolan ranta, ulkoilureitti Kiinteistönomistaja on esittänyt halukkuutensa pyytänyt tontin käyttötarkoituksen muuttamis- Alhotien varressa sijaitsevat, kaupungin omis- Asemakaavassa on ulkoilureittivaraus lähellä muuttaa nykyinen teollisuustontti asuinkäyt- ta pienteollisuusalueesta asuntoalueeksi. tamat ns. varikkotontit on osoitettu yleiskaa- rantaa, mutta sen sijoittamiselle on tutkittu töön. vassa tiiviiksi asuntoalueeksi. Tavoitteena on vaihtoehtoja mm. maaperän ja Natura 2000 Sorto (35) Tahvontuvan päiväkoti Kevyen liikenteen väylä jakaa julkisten lähipal- suunnitella tehokas ja laadukas kerrostalokohde laatupainotteisen tontinluovutuskilpailun -lintuvesialueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa esitettyjen lähtökohtien vuoksi. (32) Tontti 825-9, Itab velurakennusten korttelialueen kahteen osaan. ja kumppanuusmenettelyn kautta. Alueelle Kiinteistönomistaja on esittänyt halukkuutensa Rakentamaton osa voitaisiin liittää nykyiseen voidaan rakentaa myös vuokra-asuntoja. Ton- (49) Vanhankyläntie, tontti muuttaa nykyinen teollisuustontti asuinkäyt- päiväkotitonttiin, jos kevyen liikenteen väylää tinluovutuskilpailu valmistellaan vuonna 2014 Kiinteistöyhtiön omistajat pyytävät asemakaa- töön. Kaavamuutoksessa on tarkoituksenmu- siirretään. Samassa yhteydessä tutkitaan tont- asemakaavatyön pohjaksi. van muutosta, jotta asuntorakentaminen olisi kaista tutkia myös ympäröiviä alueita. Jamppa tia koskeva aloite asemakaavan muuttamisesta. Satukallio (39) Tontti ja Oinasmäen puisto mahdollista voimassa olevan asemakaavan mukaisella teollisuus- ja liiketontilla. Tontilla on toimistorakennus, johon on rakennettu asuinti- (33) Jäppilänkadun ja Pietolankadun (36) Salpatie 7 (tila ) Kiinteistönomistaja on pyytänyt kaavamuutos- loja poikkeamispäätöksellä. liittymän luoteispuoli Kiinteistönomistaja on pyytänyt mahdollisuut- ta omakotitontin laajentamiseksi puistoalueelle. Jäppilänkadun ja Pietolankadun liittymä tulisi muuttaa kiertoliittymäksi liikenneturvallisuus- ta jakaa omakotikorttelin keskellä sijaitseva tila kolmeksi tontiksi ja rakennusoikeuden nos- Ristinummi (50) Seittenhaarankatu, tontti Kiinteistönomistaja on pyytänyt asemakaavan syistä. Kaksi suurehkoa tilaa käsittävä kaavoit- tamista. (40) Poikkitien yritysalueen länsiosa muuttamista, jotta nykyinen omakotitontti voi- tamaton alue liittymän pohjoispuolella olisi edullinen ottaa asuntorakentamiseen. Toisen Terioja Yleiskaavassa on osoitettu uusi yritysalue Poikkitien eteläpuolelle eteläisen moottori- taisiin jakaa kahteen osaan. tilan omistaja on käynnistänyt keskustelun (37) Hirvikatu, tontit , 7 ja 8 tieliittymän tuntumaan ja sen eteläpuolelle (51) Luhtarannantie, tontit , 8, 10 kaavoituksesta kaupungin kanssa ja alueelle (tila 1:1059) asuinalueita. Kyrölän asema tullaan siirtämään Kiinteistönomistaja on pyytänyt mahdollisuut- on laadittu alustavia maankäyttöluonnoksia, Kiinteistönomistaja on pyytänyt kaavamuutosta Poikkitien eteläpuolelle, jolloin se palvelee te- ta jakaa alue useammaksi omakotitontiksi ja mutta hanke ei ole toistaiseksi edennyt. omakotitonttien rakennusoikeuden nostamiseksi. hokkaammin uusia asuin- ja työpaikka-alueita. rakennusoikeuden nostamista. Järvenpää Kaavoituskatsaus Kevät

10 ODOTTAVAT ASEMAKAAVAHANKKEET JA -ALOITTEET Keskitalontie, kortteli 560 Islamilainen seurakunta omistaa Kinnarin kau- Haarajoen ja Pietilän alueisiin. Alueella on jo taaja-asutusta. Asemakaava olisi tarpeen mm. van laatimisesta laajalle alueelle Ristinummen kaupunginosassa vuonna Alueella oli Osa odottavista hankkeista voi tulla ajankoh- punginosassa Keskitalontien varrella korttelis- pohjavesialueen viemäröintiongelmien vuoksi, useita vuosia voimassa rakennuskielto asema- taiseksi lähivuosina. Tärkeimpiä ovat kulttuu- sa 560 moskeijan, jonka tontilla on käyttämä- mutta yksityinen maanomistus ja kunnallis- kaavan laatimista varten. Kaavoitus edennee riympäristöohjelmassa säilytettäviksi osoitet- töntä julkisten rakennusten rakennusoikeutta. tekniikan kustannukset hidastavat kaavoitusta. osayleiskaavan tai muun yleissuunnitelman ja tujen kohteiden kaavamuutokset. Moskeija tullaan säilyttämään ja asuinraken- Asemakaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilä pienempien alueiden asemakaavojen kautta. Keskus tamismahdollisuuksia alueelle tutkitaan. Asia edellyttää puite- ja maankäyttösopimusta. Haarajoen osayleiskaavan avulla. Heikinkatu, Pietilän huvila (korttelin 2128 Kassatalo (tontit ja 129-2) Järvenpään Kassatalo Oy:n pyytämässä kaava- Pöytäalho Pietilän yritysalue Haarajoen moottoritieliittymään ja oikoradan tila 3:25) Heikinkadun varressa sijaitseva Pietilän huvila muutoksessa tutkitaan liike- ja asuintilojen säi- Laaksokatu, korttelin 639 pohjoisosa asemaan tukeutuvan uuden yritysalueen ase- on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunni- lyttämistä kellarissa ja kerroksissa, hoivakotiti- Yleiskaavassa on osoitettu Laaksokadun var- makaavoitusvalmiuksia edistetään Pietilä Haa- telmassa kohteeksi (07.030), jonka säilyttämi- lojen sijoittamista kiinteistöön ja autopaikkojen ressa olevien omakotitalojen asemakaavan rajoen osayleiskaavatyön avulla. Asemakaava seksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin. järjestämistä. Mannilantien ja Helsingintien muuttaminen pientalovaltaiseksi siten, että tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa kulmassa halutaan varautua katutason liiketi- nykyisen asemakaavan mukaiset kerrostalojen hankituksi riittävästi maa-alueita omistukseensa. lojen rakentamiseen pysäköintitalon päätyyn. Kassatalo on tarkoitus säilyttää. Kaavaluonnos rakennusalat poistuvat. Tavoitteena on kaavoittaa kohteeseen tehokas ja laadukas pien- Haarajoki on ollut nähtävillä marras joulukuussa talokohde, jossa nykyisiä pihapiirejä voidaan Haarajoen asemakaava-alueen laajennus täydentää uusilla rakennuksilla. Asemakaava-aluetta on tarkoitus laajentaa. Erkomaan talo (tontit ja 9) Kaavamuutos perustuu Haarajoen kyläalueen Keskuskujan varressa sijaitseva Erkomaan liike- Laaksokatu, tontit ja 4 sekä tila 5:207 asemakaavaa koskevaan kaupunginhallituksen talo (06.001) on osoitettu kulttuuriympäristön Laaksokadun varren kiinteistönomistajat pyy- hyväksymispäätökseen , jossa hoitosuunnitelmassa kohteeksi, jonka säilyttä- tävät rakennusoikeuden nostamista. Alue on sitouduttiin meluvallin maa-alueen maankäyt- miseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin. voimassa olevassa asemakaavassa omakoti- töön ja omistukseen liittyvien tielaitoksen eh- rakennusten ja muiden enintään kahden per- tojen täyttämiseen. Asemanmäki Asemakaavan muuttamisesta asemanmäen heen talojen korttelialuetta. Isojen tonttien tiivistäminen olisi mahdollista. Kaavamuutos Leppätien pohjoispuoli YHTEYSTIETOJA rauhoittamiseksi on tehty hallitusaloite (3/99 Jaakko Kuusela), mutta hanke liittyy myös kes- edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Haarajoen Leppätien varressa sijaitsevan tilan Rauhala Rno 9:62 omistaja on pyytänyt ase- Tekninen palvelupiste kustan osayleiskaavan periaatteiden toteutta- Helsingintien Pohjoisväylän alue makaavan laatimista siten, että pienehköstä Kaava- ja tonttiasioiden yleisneuvonta, miseen. VR-yhtymän omistamien maiden käy- Terveystalon asemakaavan muutoksen yh- tilasta tulisi asuinrakennuspaikka. Hanke liit- nähtävillä olevat suunnitelmat töstä tarvitaan sopimuksia kaupungin kanssa. teydessä on laadittu laajemman alueen kau- tyy uuteen yleiskaavaan, jossa koko Leppätien Seutulantie 12, (09) Valtakunnallisesti arvokas rautatieasema tulisi punkikuvallinen selvitys, jossa on tutkittu alueen asemakaavan tarve on osoitettu. Ase- tekninen.palvelu@jarvenpaa.fi suojella asemakaavalla. Helsingintien varren korttelien tiivistämismah- makaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilä Haa- dollisuuksia asunto- ja liikerakentamisella. rajoen osayleiskaavan avulla. Henkilökunnan sähköpostiosoite on muotoa Sampo-talo (tontti 132-9) Kaavamuutokset edellyttävät puite- ja maan- etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi Kaupunki pyrkii edistämään Sampo-talon uu- käyttösopimuksia. Haarajoen asuntoalue distusten suunnittelemista ja on valmis laatimaan asemakaavanmuutoksen yhteistyö- ja Pajala Nykyiseen kaupunkirakenteeseen ja Haarajoen asemaan tukeutuvien uusien asuntoalueiden Kaavoituspäällikkö Sampo Perttula , kaavoituksen johto, sopimushankkeena keskustan osayleiskaavan Välskärinkatu, korttelit 724 ja 762 ja asemakaavoitusvalmiuksia edistetään Pietilä keskustan kehittäminen pohjalta. puistoalue Haarajoen osayleiskaavatyön avulla. Asema- Yleiskaavassa on osoitettu Välskärinkadun kaava tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki Asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio Tervanokantie, kortteli 103 varressa olevan kaupungin omistaman van- saa hankituksi riittävästi maa-alueita omistuk , asemakaavoitus, poikkeaminen Valtaosa Tervanokantien varressa sijaitsevan hustentalotontin ja viereisten puisto- seensa. vanhan puhdistamoalueen tontista muutetaan puistoksi. Puhdistamorakennusten ympärille alueiden asemakaavan muuttaminen tiiviiksi asuntoalueeksi. Tavoitteena on kaavoittaa koh- Mikonkorpi Kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila , kuntayhteistyö, on tavoitteena kaavoittaa korkealuokkainen teeseen tehokas ja laadukas kerrostalokohde, Mikonkorven yritysalue kehittämishankkeet, suunnittelutarveratkaisut julkinen kohde, jonka kehittämisen myötä jonka tontit voitaisiin myydä tilanteessa, jossa Yleiskaavassa on osoitettu Mikonkorven yri- puhdistamoalue siistiytyy osaksi Tervanokan vanhoista rivitaloista voidaan luopua. tysalueen laajennus etelään, josta kaupunki Arkkitehti Erno Heikkola kokonaisuutta. Loutti Wärtsilä Metson luoteispuoliset alueet on ostanut osan. Yritysalueen laajennuksen asemakaavoitus tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi riittävästi maa-alueita , yleis- ja asemakaavoitus, keskustan osayleiskaava Alankotie 28 (tontti 242-8) Metson alueen kaavamuutos laaditaan vaiheit- omistukseensa. Liikenneinsinööri Sari Piela Alankotie 28:ssa sijaitseva asuintalo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa tain. Valmet Oy on tehnyt vuonna 1991 aloitteen asemakaavan laajennuksesta alueensa Terhola , liikennesuunnittelu ja joukkoliikenne kohteeksi (07.069), jonka säilyttämiseksi kau- luoteispuolelle, mutta hanke ei kuitenkaan ole Terholan osa-alueet (korttelit 541, , punki ryhtyy toimenpiteisiin. tullut ajankohtaiseksi , 1929, 1940 ym.) Kaavoitusinsinööri Åsa Graeffe Kyrölä Nummenkylä Alue on pääosin rakennettu, mutta asemakaava kaipaa uudistamista. Terholan urheilupuis , asemakaavoitus, rekisteriasiat Tanhumäentie, Harjanteen/Kaurasen talo Itä-Nummenkylän alue ton kehittämistä on selvitetty uuden yleiskaa- Kaavasuunnittelija Elina Joutsen (tontti ) Itä-Nummenkylän asemakaavoitus on tarpeen van ja Kytöpuiston asemakaavan yhteydessä , asemakaavoitus, verkkosivut Tanhumäentien varressa sijaitseva ns. Harjan- alueella olevan taaja-asutuksen ja pohjaveden teen/kaurasen talo on osoitettu kulttuuriympä- suojelun takia, mutta kunnallistekniikan kus- Rousun alue Kaavasuunnittelija Juho Mattila ristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.021), tannukset ja yksityinen maanomistus hidas- Kaupungin omistamalle alueelle korttelien , asemakaavoitus jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimen- tavat kaavoitusta. Asemakaavavalmiuksia voi ja 1812 pohjoispuolella on laadittu maan- piteisiin. daan lisätä Pietilä Haarajoen osayleiskaavan käyttöluonnoksia asuntorakentamiseen. Kaa- Kaavavalmistelija Saija Sievilä Kinnari Torpantie, Mankisen talo (tontti 562-4) Torpantien varressa sijaitseva Mankisen talo on avulla. Isokytö Tammelantie 4 (tontti ja katualue) voitus on käynnistetty aloituskyselyllä ja suunnittelua jatketaan vuonna Satukallio , vuorovaikutusasiat Paikkatietosuunnittelija Tuija Aaltonen , paikkatietoasiat osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitel- Asunto-osakeyhtiö on pyytänyt katualueen Sipoontien yritysalue massa kohteeksi (07.065), jonka säilyttämiseksi levennysosan liittämistä tonttiin pysäköintiti- Yleiskaavassa on osoitettu uusi yritysalue Si- Kaupungingeodeetti Jukka Laitila kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin. lan lisäämistä varten. Kaavamuutos edellyttää poontien eteläpuolelle. Asemakaavan laatimi , maankäyttösopimukset sopimusta kaupungin ja kiinteistönomistajan nen tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa Torpantie, Pekka Harjuvaaran talo (tontti 563-1) kesken. hankituksi maa-alueen omistukseensa. Maankäyttöinsinööri Tarja Kariniemi Torpantien varressa sijaitseva Pekka Harjuvaaran talo on osoitettu kulttuuriympäristön hoi- Pietilä Ristinummi , kiinteistönmuodostus tosuunnitelmassa kohteeksi (07.068), jonka säi- Halkiantien alue Ristinummen asemakaava Suunnittelupäällikkö Kaarina Laine lyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin. Halkiantien alue liittyy asemakaavoitettuihin Kaupunginvaltuusto on päättänyt asemakaa , katu-, vesihuolto-, ympäristö- ja vihersuunnittelu 10 Järvenpää Kaavoituskatsaus Kevät 2014

11 TEKSTI: Laura Saukkonen Poikkitien parantaminen täydessä vauhdissa Liikennejärjestelyjä tehdään hankkeen edetessä Poikkitien parantamisen toinen vaihe starttasi maaliskuun lopulla. Hankkeessa Poikkitien ja Järvenpääntien Sibeliuksenväylän liittymään rakennetaan kiertoliittymä tarvittavine lisäkaistoineen sekä kaksi alikulkukäytävää. Aholasta Sibeliuksenväylälle johtava tonttiliittymä rakennetaan pohjoisemmaksi ja Ainolankadun Poikkitien katuliittymää parannetaan. Lisäksi rakennushanke käsittää jalankulku- ja pyöräteiden, jäte- ja sadevesilinjojen sekä meluesteiden rakentamista. Myös koko alueen katuvalaistus uusitaan. Kiertotiejärjestelyt muuttuvat raken- nushankkeen edetessä ja niistä aiheutuu jonkin verran häiriöitä alueen liikenteelle. Rakentamistyöt pitävät sisällään myös louhintaa ja porapaalutusta, joista muodostuu melua, kertoo kunnallistekniikan suunnittelupäällikkö Kaarina Laine. Poikkitien parantamisen toinen vaihe valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä. Osa alueen vihertöistä tehdään kevään 2015 aikana. Urakoitsijana hankkeessa toimii NCC Rakennus Oy. Myös ykkösvaihetta viimeistellään Poikkitien ensimmäisen vaiheen viimeistelytyöt alkoivat huhtikuun alussa. Tietyömaa alkaa Lepola II -kaava-alueen tuntumasta ja päättyy noin 400 metriä idempänä ennen junarataa. Viimeistelyvaiheessa Poikkitielle rakennetaan keskisaarekkeet ja liittymäalueiden reunakivet. Lisäksi tieosuus asfaltoidaan, projektipäällikkö Juha Loukusa tarkentaa. Ykkösvaiheen viimeistelytyöt valmistuvat kesäkuun 2014 aikana. Hankkeen urakoinnista vastaa Skanska Infra Oy. Aholan ja Maamiehen alikulkutunneleihin lisätään tilan tuntua luontoaiheisilla peiliteoksilla, jotka on suunnitellut muotoilun valtionpalkinnonkin voittanut kaksikko, Aamu Song ja Johan Olin. Havainnekuvassa Poikkitien parantamisen 2. vaihe. Hankkeen toteutuksessa huomioidaan alueen maisemalliset kulttuuriarvot. Tontilta kadulle rönsyilevä kasvillisuus on turvallisuusriski Pihojen kasvillisuus lisää asuinviihtyvyyttä ja luonnon monimuotoisuutta rakennetussa ympäristössä. Joskus kasvillisuus ulottuu kuitenkin liian pitkälle tonttirajojen ulkopuolelle, mistä aiheutuu haittaa ja vaaratilanteita kadunkäyttäjille. Järvenpään kaupungilla on vastuu siitä, että jalkakäytävät ja pyörätiet ovat liikenneturvallisuuden kannalta kunnossa. Tonteilla kasvavien puiden ja pensaiden oksat eivät saa heikentää kadun käyttöä, kunnossapitoa tai esimerkiksi liikennemerkkien, katuvalojen ja -liittymien näkyvyyttä. Tällaisissa tapauksissa kaupunki ottaa yhteyttä tontinomistajaan ja kehottaa ryh- tymään tarvittaviin toimenpiteisiin. Toivomme tietenkin, että pihojen ympäristöä siistittäisiin oma-aloitteisesti säännöllisesti, muistuttaa kunnossapitopäällikkö Aija Schukov. Pihasuunnittelussa kannattaa hyödyntää asiantuntijoita Tontinomistajan on hyvä huomioida jo tontin kasvillisuutta suunniteltaessa puiden ja pensaiden lopullinen koko ja muoto. Täysikasvuisen puun oksat ja juuret eivät saa ulottua oman tontin ulkopuolelle. Näin vältytään liikenneturvallisuutta hait- TEKSTI JA KUVA: Laura Saukkonen taavilta näkemäesteiltä sekä erimielisyyksiltä naapureiden välillä, Schukov korostaa. Liian isoksi kasvanutta kasvia tulee leikata pienemmäksi tai sen poistamista kokonaan kannattaa harkita. Myös syksyllä maahan putoavat lehdet aiheuttavat liukastumisvaaran jalkakäytävillä. Jos haravointi ei innosta, pihalle voi istuttaa ikivihreitä havukasveja lehtipuiden sijaan, kunnossapitopäällikkö neuvoo. Tontinomistajan velvollisuudet määrittelee Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta. Tontinomistajan tehtävät kesällä Roskien ja pudonneiden lehtien poistaminen tonttirajasta kadun keskilinjaan asti (enintään 15 metriä). Tonttiin välittömästi rajoittuvan viherkaistan ja ojan puhtaanapito, sekä kasvillisuuden siistinä pitäminen, kuten nurmikon leikkaaminen sekä rikkaruohojen ja pujon poistaminen (enintään kolmen metrin päähän tonttirajasta). Lisätietoja: Tutustu Lemmenlaaksoon opastetuilla luonto- ja sieniretkillä Järvenpään kaupunki järjestää tänä vuonna neljä luontoretkeä sekä yhden sienestysretken Lemmenlaakson luonnonsuojelualueelle ja sen lähiympäristöön. Retket ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Luontoretket ovat maanantaina 5.5. klo 18 20, maanantaina klo 14 16, tiis- taina klo sekä tiistaina klo Retkioppaana on biologi Laura Räsänen, paitsi oppaana toimii vanhempi tutkija Ilpo Mannerkoski. Luontoretkille lähdetään Lemmenlaakson eteläpäästä, Sipoontien ja Skogsterintien risteyksen peltotieltä. Syksyinen sieniretki järjestetään tiistai- na 2.9. klo Retkioppaana on biologi Laura Räsänen. Sienestämään lähdetään Lemmenlaakson pohjoiselta paikoitusalueelta. Varustauduthan retkille sään mukaisella ja luonnossa liikkumiseen soveltuvalla vaatetuksella, sieniretkelle lisäksi sienestystarvikkeet mukaan. Lisätietoja Muista myös lähin virkistysalue Sarvikalliolla! Järvenpää Kevät

12 TEKSTI: Anju Asunta Vastuu turvallisuudesta kuuluu meille kaikille Järvenpään kaupunginvaltuuston huhtikuussa hyväksymän turvallisuussuunnitelman yleisenä tavoitteena on kuntalaisen turvallinen arki. Jokainen järvenpääläinen on avainasemassa turvallisen arjen luomisessa ja ylläpitämisessä. Tässä tehtävässä asukkaita tukevat eri viranomaiset, järjestöt ja muut toimijat. Järvenpään turvallisuudelle 1. Johdanto hyvä arvosana kostoitumalla monialaisiin työryhmiin, jotta ongelmia voitaisiin ennalta estää syntymästä tai niitä olisi helpompi yhdessä ratkaista. Yhteistyötä tehdään aktiivisesti esimerkiksi nuorisotoimen, koulujen ja Järvenpääläiset antoivat syksyllä 2013 tehdyssä turvallisuuskyselyssä kaupungin arjen Turvallisuussuunnitelman turvallisuudelle kouluarvosanan myös yleisenä ravintolayrittäjien tavoitteena on kanssa kuntalaisen yöelämän turvallinen 8. Kyselyyn vastanneita arki. Kuntalaisten ei niinkään turvallisuuden huolestuttanut väkivalta tai kotitapaturmat, den valistaminen ja kuuleminen on myös turvallisuuden tunnetta pyritään parantamiseksi. parantamaan Asukkai- toimenpiteillä, jotka kohdistuvat kotiin ja lähiympäristöön sekä kaupunkiympäristöön (Kuva 1.). Turvallisuuden tunteen parantaminen edellyttää kuntalaisten, vaan liikenneturvallisuus ja kuntalaisten tärkeää, jotta yksilön oma vastuunkantaminen turvallisuusasioissakin olisi parem- kunnan viranomaisten sekä muiden toimijoiden yhteistyötä. Turvallisuussuunnitelmassa esitetään Järvenpään turvallisuustyön tavoitteet ja toimenpiteet, joiden avulla asennoituminen turvallisuusasioihin. pyritään Järvenpään tekemään turvallisuustilanne Järvenpään kaupungin on min arki entistä mahdollista, turvallisemmaksi kertoo Järvenpään niin asukkaille, näkökulmasta yhteisöille kuin varsin elinkeinoelämällekin. hyvä eikä vallisuusjohtoryhmän jäsen ylikonstaapeli tur- poliisin rikostilastoissa ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosina. Olemme Myös pelastuslaitoksen näkemyksen Matti Koski. Kuva 1. Kuntalaisen turvallisuus rakentuu kehistä, joita ovat kodin ja lähiympäristön tehostaneet turvallisuustyötämme ver- mukaan Järvenpää on turvallinen paikka. turvallisuus sekä kaupunkiympäristön turvallisuus. KUNTALAINEN Arkensa turvalliseksi kokeva kuntalainen Kodin ja lähiympäristön turvallisuus: Parannetaan kuntalaisten tietoisuutta kodin ja lähiympäristöjen turvallisuuteen liittyvistä tekijöistä. Kaupunkiympäristön turvallisuus: Tunnistetaan kaupunkiympäristöön liittyvät turvallisuushaasteet ja edistetään sen turvallisuutta yhdessä sovittujen toimenpiteiden kautta. Rakennuspalovaaratilanteita on aiheutunut muun muassa hormipaloista, liesille unohtuneista ruoista ja sähkövioista, mutta onneksi tulipaloja on ollut vain reilu kymmenen vuosittain ja varsinaisia rakennuspaloja keskimäärin alle 10 kappaletta vuosittain. Liikenteessä järvenpääläisten tulee olla tarkkana keskustan alueella sekä suurimmissa risteyksissä ja liittymissä. Paloaseman väki toivoo myös, että järvenpääläiset tutkailisivat kotejaan, tunnistaisivat itseensä kohdistuvat merkittävimmät vaarat, varautuisivat niihin ja varmistaisivat, että tarvittaessa pelastuslaitos pääsee esteettä paikalle, palotarkastaja Ville Hyytiäinen Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta muistuttaa. Suunnitellen turvallisempaa kaupunkiympäristöä Kokonaisvaltaisessa kaupunkisuunnittelussa huomioidaan turvallisuusnäkökohdat sekä eri ikäryhmien erityistarpeet turvallisen asumisen ja ympäristön suhteen. Asuntokannan monipuolistaminen sekä ympäristön suunnitteleminen esteettömäksi ja viihtyisäksi parantavat kaikkien kuntalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Esimerkiksi liikennesuunnittelulla pyrimme edistämään turvallista liikkumiskulttuuria ja luomaan hyvät edellytykset ympäristön ja terveydenkin kannalta myönteisiin liikkumisen valintoihin, kuten pyöräilyyn ja kävelyyn. Liikenteen turvallisuus on aina lähtöisin kuitenkin ihmisistä; pitää muistaa ottaa muut liikkujat huomioon, liikenneinsinööri Sari Piela toteaa. Kodin turvallisuus tärkeää Vuosittain tapahtuvista tapaturmaisista kuolemista suuri osa on kaatumisen aiheuttamia. Vakavan tapaturman saattaa estää vaikkapa vain maton liukuesteellä tai pihan hiekoituksella. Omassa kodissa kannattaakin aika ajoin järjestää turvallisuustarkastus; ovatko palohälyttimet ja ensisammutusvälineet käyttövalmiudessa ja kaikki asukkaat tietoisia näistä, ovatko sähkölaitteet ehjät ja kulkuväylät esteettömät? Kodin ja lähiympäristön turvallisuudesta kannattaa keskustella niin läheisten kuin naapureidenkin kanssa, ja tarvittaessa voi aina tarjota tai pyytää apua näissä asioissa. Järvenpään turvallissuunnitelma vuosille perustuu Järvenpään Kestävän Kasvun ja hyvinvoinnin strategiaan (kaupunkistrategia). Kaupunkistrategian ohjelmien eli kuntalaisen hyvinvointi-, elinkeino- sekä kilpailukyky- ja ympäristöohjelmien lisäksi kuntalaisten turvallisuutta parantavat useat kaupunkistrategialle alisteiset ohjelmat, suunnitelmat ja strategiat. Näiden tavoitteiden kautta vaikutetaan turvallisuuden paranemisen lisäksi muun muassa kuntalaisten terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseen, yhdenvertaisuuteen sekä ympäristön viihtyisyyteen ja toimivuuteen. (kuva 2). Anju Asunta Lisätietoja arjen turvallisuudesta Hae itsellesi Turvallisesti kotona -esite sekä Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma kaupungin eri toimipisteistä tai Järvenpää-päivänä klo kaupungin teltalta. 4 Hyvä kasvaa Järvenpäässä -asukasliike etsi huhtikuun alussa yhteisellä Kukkakävelyllä paikkoja, joita voisi kaunistaa kesäkukilla. Kaunis ja viihtyisä ympäristö koetaan usein myös turvalliseksi. Tietoa saat myös sähköisesti: TEKSTI: Anju Asunta Ajaako nuoresi tappajamopoa? Mopo on Suomessa tutkitusti vaarallisin moottoriajoneuvo kilometriä kohti. Riski joutua mopolla vakavaan liikenneonnettomuuteen on yli kymmenkertainen henkilöautoon verrattuna. Vaarassa ovat etenkin mopostaan innostuneet nuoret ja heidän kyytiläiset, mutta myös muut mopojen kulkureiteillä olijat. Hyvä vanhempi sinulla on valvontavastuu alle 18-vuotiaista huollettavistasi. Eihän nuoresi aja tappajamopoa? Liikenneturva Vanhemmilla on valvontavastuu siitä, että nuori hallitsee liikennesäännöt ja moponsa kyllin hyvin ajaakseen itselleen ja kanssakulkijoilleen turvallisella tavalla. Moni vaaranpaikka syntyy silkasta hölmöilystä; useampi kaveri keulii rinnakkain, ajetaan pikkuhumalassa tai kaahataan oikein kunnolla viritetyllä ajopelillä Vahinkoja voi kuitenkin tapahtua tunnollisillekin kuskeille, jos taidot eivät riitä ajoneuvon hallintaan yllättävissä tilanteissa. Esimerkiksi lapsi saattaa takaa tulevaa mopoilijaa säikähtäneenä singahtaa aivan kummaan väistöliikkeeseen. Näitä yllättäviä kohtaamisia tapahtuu eniten kevyen liikenteen väylillä, minkä vuoksi liikenne- virasto linjasi viime vuonna mopoilijoiden ensisijaiseksi paikaksi ajoradan, etenkin taajamissa. Järvenpäässä on parhaillaan käynnissä em. linjauksen mukainen mopojen ajoreittien tarkistaminen. Lisäksi järjestetään vuosittain 8-luokkaisille Turvallisesti mopolla -koulutukset sekä mopoiluaiheisia vanhempainiltoja, niin nuorten kuin vanhempienkin tietoisuuden kasvattamiseksi. Yläkouluissa, lukioissa ja ammattioppilaitoksissa pidetään myös moporatsioita katsastuksineen ja tietoiskuineen. On todella tärkeää, että vanhemmat osallistuvat nuorensa mopo- tai mopoautoharjoitteluun ja samalla varmistavat, että tuoreella ajajalla on riittävä osaaminen ja vastuullinen asenne itsensä ja muiden tiellä liikkujien turvaamiseksi. Vanhempien vastuu ei pääty siihen, kun mopo annetaan nuoren käyttöön. Jos sitä ei käytetä asiallisesti, mopon voi laittaa vaikka jäähylle. Lisää turvallisesta mopoilusta: 12 Järvenpää Kevät 2014

13 TEKSTI JA KUVA: Laura Saukkonen Ikääntyminen vaikuttaa ajokykyyn Järvenpään kaupungin ja Liikenneturvan huhtikuiselle Ikäautoilijan kuntokurssille osallistui lähes viisikymmentä järvenpääläistä senioriautoilijaa. Kurssi tarjosi eväitä ajokyvyn ylläpitämiseen ja itsearviointiin. Vanheneminen vaikuttaa ihmisen suoriutumiseen liikenteessä. Aivojen havaintotoimintojen, näkökyvyn, kuulon ja lihasvoimien heikkenemisen vuoksi tilanteiden havaitseminen, arvioiminen ja niissä toimiminen vievät enemmän aikaa kuin ennen. Ikääntyminen ei sinänsä heikennä ajoturvallisuutta oleellisesti, mutta sairaudet voivat huonontaa ajokykyä tai jopa estää autolla ajamisen kokonaan. Tällaisia ovat muun muassa hermostosairaudet, kuten dementia ja Parkinsonin tauti, sekä sydänja verisuonisairaudet ja diabetes, kertoo kurssilla luennoinut liikenne- ja vakuutuslääketieteen alalla työskentelevä neurologian erikoislääkäri Mikael Ojala. Jos sairauskohtaus sattuu ajon aikana, kuljettaja ei yleensä pysty hallitsemaan liikennetilannetta esimerkiksi tajunnanhäiriön tai näkökenttäpuutoksen takia. Myös lääkitys voi olla este ajamiselle, vaikkapa nukahtamisriskin tai lääkkeiden yhteisvaikutusten vuoksi. Puntarissa hyödyt ja haitat Yli 65-vuotiaiden autoilijoiden määrä on väestörakenteen muuttumisen myötä kasvussa. Senioriautoilijoiden vahvuuksia ovat kokemus ja maltti. Heillä ei ole enää nuorille tyypillistä näyttämisen tarvetta eikä halua ottaa turhia riskejä. He myös syyllistyvät harvoin ylinopeuksiin tai rattijuoppouteen. Ongelmia ilmenee kuitenkin risteysajossa ja monimutkaisissa liikennetilanteissa. Iäkkäät joutuvat nuoria useammin risteyskolariin, etenkin vasemmalle käännyttäessä. Kaistaa vaihdettaessa ja peruutettaessa tulee aina havainnoida laaja-alaisesti peilien kautta ja päätä kääntämällä. Myös muuta liikennettä huomattavasti hitaampi ajonopeus voi aiheuttaa vaaratilanteita liikenteessä, korostaa Liikenneturvan kouluttaja Pekka Kärkkäinen. Ajokyky on syytä tarkistuttaa, jos läheisesi ovat huolissaan ajamisesi turvallisuudesta, tai läheltä piti -tilanteita sattuu yhä useammin, Kärkkäinen kiteyttää. Liikenneturvan kouluttaja Pekka Kärkkäisen vinkit ikäautoiluun: Aja hyvällä säällä, ole tarkkana risteyksissä, ohituksissa ja kaistanvaihdoissa, säilytä turvaväli sekä vältä ruuhkaaikoja ja -reittejä. Kuvassa vasemmalla neurologian erikoislääkäri Mikael Ojala. Lisätietoja > Eri-ikäisenä > Iäkkäät Testi ikäkuljettajan itsearviointiin: TEKSTI JA KUVA: Laura Saukkonen Elämänmuutos ajoi uudelleen ratin taakse Yksi Liikenneturvan Ikäautoilijan kuntokurssille osallistuneista oli järvenpääläinen Nadja Rumbin Saarnio, 72. Nadja matkusti viimeiset parikymmentä vuotta pääasiassa apukuskin paikalla. Tilanne muuttui kuitenkin pari vuotta sitten, kun hänen miehensä joutui luopumaan pysyvästi autolla ajamisesta sairastumisen vuoksi. Minusta tuli pakon sanelemana jälleen autoilija. Ajan pääasiassa Vanhankylänniemen terveyskeskukseen ja mökille Heinolaan. Kaupoilla käyn mieheni kanssa kävellen, mikä käy mainiosti hyötyliikunnasta. Ikäautoilijan kuntokurssi oli hyvää kertausta erityisesti risteyssääntöjen sekä oman ajokunnon tarkkailun suhteen, Nadja kertoo. Kesäaikaan Nadja autoilee enemmän, talvella pari kertaa viikossa. Olen tarkka ajokelin suhteen. En lähde ratin taakse esimerkiksi rankkasateella tai teiden ollessa jäisiä. Monenmoisia kuskeja Nadja uusi ajokorttinsa 70-vuotiaana. Seuraavan kerran se on edessä kolmen vuoden päästä. Saa nähdä uusinko enää korttia. Tällä hetkellä auto on välttämätön lähinnä pidempien automatkojen vuoksi, Nadja pohtii. Liikenteessä Nadjaa huolestuttavat lähinnä muiden autoilijoiden kaahaaminen ja liikennesääntöjen rikkominen. Ihmisillä näyttää olevan kova kiire liikenteessä. Oma ajovauhtini on rauhoittunut iän myötä. Päästän maanteillä kiireisimmät kuskit sekä rekat ja kuorma-autot ohitseni ajamalla hetkeksi tien sivuun linja-autopysäkille. Neuvona muille ikäautoilijoille Nadja toteaa: Jos olet epävarma ajotaitosi ja -kuntosi suhteen, mene rohkeasti autokouluun ikäihmiselle suunnattuun ajotaitoa arvioivaan koulutukseen, ja käy lääkärillä terveystarkastuksessa. Tyttäreni kannustaa minua ajamaan autolla useammin, jotta ajotaito pysyy hyvin hyppysissä, kertoo Ikäautoilijan kuntokurssille osallistunut Nadja Rumbin-Saarnio. TEKSTI JA KUVA: Laura Saukkonen Hymynaama palkitsee oikeasta ajonopeudesta Järvenpään kaupungin liikennesuunnittelu luottaa hymynaamojen voimaan. Kaupungin kaduille on vuodenvaihteen jälkeen asennettu yhteensä viisi hymynaamataulua eli ajonopeustaulua. Kun autoilija ajaa kadulla sallittua vauhtia, ilmestyy taululle vihreä hymynaama. Punainen surunaama kertoo ylinopeudesta. Tavoitteenamme on herättää autoilijat noudattamaan nopeusrajoituksia, kertoo Järvenpään kaupungin liikenneinsinööri Sari Piela. Hymynaamataulut ohjelmoidaan katu- kohtaisesti ja niiden sijaintia vaihdellaan suunnitellusti. Taulut keräävät tietoa ajonopeuksista ja ajoneuvomääristä ympäri vuorokauden. Kerättyä dataa hyödynnetään kaupungin liikennesuunnittelussa ja -turvallisuustyössä sekä kaavoituksessa. Tauluja asennetaan erityisesti kohteisiin, joiden liikenneturvallisuus on herättänyt huolta kaupunkilaisten keskuudessa. Saamme vähän väliä palautetta ylisuurista ajonopeuksista. Hidasteita voidaan kuitenkin toteuttaa lähinnä päiväkotien tai koulujen läheisyyteen, eikä aina niihinkään. Maasto-olot on selvitettävä, sillä töyssyistä aiheutuu valitettavasti tärinää, liikenneinsinööri täsmentää. Lisäksi olemme parantaneet suojateiden havaittavuutta suojatiepylväisiin kiinnitettävillä alumiinisilla heijastinvarsilla, esimerkiksi koulureittien varrella. Niistä olemmekin saaneet opettajilta ja lasten vanhemmilta positiivista palautetta. Asennamme heijastinvarsia myös muihin liikenneturvallisuuskohteisiin, Piela summaa. Hymynaama vs. surunaama. Pyrimme jatkossakin löytämään uusia keinoja liikenneturvallisuuden parantamiseksi, liikenneinsinööri Sari Piela lupaa. Järvenpää Kevät

14 TEKSTI: Tuomas Ravea Nyt on sinun vuorosi valita Miksi museon väki on taas valinnut nämä taulut esille? Miksi tuokin on tuossa, kun niillä on parempiakin esitellä? Kesällä 2014 näitä kysymyksiä ei tarvitse esittää. Toukokuussa taidemuseon ystävillä on itse mahdollisuus äänestää museon kokoelmista omat Eero Järnefeltin ( ) ja Venny Soldan-Brofeldtin ( ) suosikkiteokset esillä olevaan Meidän Eero ja Venny - yleisön suosikit -näyttelyyn. Tekemistä tenaville, vauhtia vieraille Taidemuseolla ja Aholassa ei tekeminen lopu kesälläkään. Oheisohjelmissa on pyritty huomioimaan niin lapset kuin aikuisetkin koko kesän ajan. Aholassa lapsille on toukokuussa luvassa teatterityöpaja, jossa he pääsevät tekemään oman näytelmänsä Aholan pienelle näyttämölle. Taidemuseolla perheen nuorimmilla on mahdollisuus osallistua heinäkuussa uutuustyöpajaan Maisema kuin karamelli, jossa he saavat askarrella karkeista mieleisensä maiseman. Olemme viimeisten vuosien aikana lisänneet merkittävästi oheisohjelmatarjontaa, mikä on saanut erittäin positiivisen vastaanoton. Tuntuu, että ihmisten on helpompi tulla museolle eivätkä ainakaan kaikki enää miellä taidetta vain korkeakulttuuriksi. Tavoitteemme onkin ollut madaltaa kynnystä tutustua taiteeseen, koska se on kaikkien omaisuutta, kertoo museoassistentti Pinja Petäjä taidemuseon strategiasta. Joogasta kiinnostuneille museovieraille taidemuseo järjestää toukokuussa kahtena iltana taidejoogan, joka ammentaa innostuksensa esillä olevasta Ateljee Retrospektiivi Pauli Pyykölä -näyttelystä. Lisää liikunnasta saa nauttia heinäkuussa, kun taidemuseolta lähtee polkupyöräletkoja pyöräilyopastuksille Eero Järnefeltin Järvenpäässä tekemiin maisemiin. Teatterin ja historian ystäviä ei ole myöskään unohdettu, sillä entiseen tapaan museoiden kesän täyttävät suositut draamaopastukset. Luvassa on suuria tunteita ja iloista meininkiä, kun sadan vuoden takaiset tarinat muuttuvat eläviksi silmien edessä. Valinnanvaraa löytyy maisemista muotokuviin ja öljyväreistä lyijykynäpiirroksiin. Miellyttääkö silmääsi kenties enemmän kesäinen kukkapenkki vai valloittava vesivärityö? Valita voi myös teoksen tekopaikan mukaan, sillä Järvenpään taidemuseossa on taiteilijoiden töitä Ranskasta, Saksasta ja Italiasta, mutta monia aivan täällä kotona Järvenpäässäkin tehtyjä töitä. Äänestyksen mielenkiintoa lisää siihen osallistuva joukko julkisuuden henkilöitä. Osuvatko yleisön mieltymykset heidän kanssaan yhteen, vai onko näkyvissä makueroja taiteen suhteen? Lopputulos selviää vain äänestämällä. Omia suosikkeja voi äänestää aina toukokuun kolmannelle viikolle asti Järvenpään taidemuseolla, Aholassa, kaupunginkirjastolla, kaupungintalolla sekä internetissä taidemuseon sivuilla. Kaikkien äänestykseen osallistuneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan palkintoja. Viime vuonna juhlittiin Eeron ja Vennyn sataviiskymppisiä, mikä sai ihmiset liikkeelle eri puolelta Suomea. Tuloksena oli kaikkien aikojen yleisöennätys, kun taidemuseolla ja Aholassa kävi yhteensä lähes vierasta, iloitsee museopalveluiden päällikkö Hanna Nikander. Äänestä ja tule katsomaan, onko oma kultakauden suosikkisi mukana kesänäyttelyn ripustuksessa, hän kannustaa. Järvenpään taidemuseo / Matias Uusikylä Eero Järnefelt, Pioneja 1919 Kesäohjelmaa Taidemuseossa ja Aholassa Järvenpään taidemuseo Näyttelyt 1.6. asti Ateljee Retrospektiivi Pauli Pyykölä 1.6. asti Under Construction László Hatházi Meidän Eero ja Venny yleisön suosikit Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 13 Avoinna: toukokuu syyskuu ti su Liput: 5 / 4 / 2, Yhteislippu Aholaan ja Järvenpään taidemuseolle 7 / 5 / 3 Vuosikortti: 20 (Taidemuseo ja Ahola) Opastukset ryhmille: 20 Yhteystiedot Kirjastokatu 8, p taidemuseo@jarvenpaa.fi Facebook: jarvenpaan.taidemuseo Toukokuu klo Järvenpää-päivä. Vapaa pääsy klo Äitienpäivä. Äideille vapaa pääsy. klo 13 Lastenvaunuopastus klo 18 Taidejooga klo Kansainvälinen museopäivä. Vapaa pääsy ja ohjelmaa klo 18 Taidejooga 14 Järvenpää Kevät 2014 Kesäkuu klo 13 Rakkaudesta taiteeseen -draamaopastus Heinäkuu klo Maisema kuin karamelli - non-stoptyöpaja lapsille klo 12 Eeron jäljillä pyöräilyopastus Elokuu 2.8. klo 12 Eeron jäljillä pyöräilyopastus klo 14 Eeron pilvet -luento klo 13 Rakkaudesta taiteeseen -draamaopastus Uutta kesällä 2014! Järvenpään taidemuseon lipulla pääset myös Keravan taidemuseon Nykyaikaisia huonekaluja ja Hyvinkään taidemuseon Heponauta kesänäyttelyihin. Ahola Näyttelyt Minkä mitäkin Aholasta -näyttely Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 15 Avoinna: toukokuu syyskuu ti su Liput: 5 / 4 / 2, yhteislippu Aholaan ja Järvenpään taidemuseolle 7 / 5 / 3 Vuosikortti: 20 (Taidemuseo ja Ahola) Opastukset ryhmille: 20 Yhteystiedot Sibeliuksenväylä 57, p ahola@jarvenpaa.fi Facebook: jarvenpaa.ahola Toukokuu klo Järvenpää-päivä. Vapaa pääsy klo Äitienpäivä. Äideille vapaa pääsy klo Kansainvälinen museopäivä. Vapaa pääsy. klo Sik-sak -runoja leikkaamalla ja liimaamalla -työpaja klo 12 Teatterityöpaja lapsille Kesäkuu 1.6. klo 15 Rakkaudesta taiteeseen -draamaopastus 7.6. klo 14 Elokuvanäytös: Juha, Aho & Soldan, Nyrki Tapiovaara (1937) Heinäkuu 6.7. klo 15 Muistatko-? Juhani Aho minun silmin -draamaopastus klo 12 Lastuja taiteilijasuvun vuosisata -elokuvanäytös yleisölle klo 15 Muistatko-? Juhani Aho minun silmin -draamaopastus Elokuu 3.8. klo 15 Rakkaudesta taiteeseen -draamaopastus 9.8. klo 14 Elokuvanäytös: Juha, Suomen Filmiteollisuus Oy, Toivo Särkkä (1956) klo 15 Muistatko-? Juhani Aho minun silmin -draamaopastus klo 14 Luento: Aatelisrouva Elisabeth Järnefeltin ja kirjailija Minna Canthin salongit - Rakkautta, riitaa ja kirjoittamisen paloa. FM, kirjailija Tarja Lappalainen klo 15 Rakkaudesta taiteeseen -draamaopastus

15 Kesäajan toiminta kaupungin toimipaikoissa Järvenpään kaupungin asiakaspalvelupisteet Kaupungintalon ja Seutulantalon asiakaspalvelupisteet avoinna ma pe 9 15, to 9 18 ja pe 8 13, kesän sulkuaika Seutulantalolla toimivat Tekninen palvelupiste, kaupungin kassapalvelut ja Rakennusvalvonta ovat kokonaan suljettuina (ei päivystystä) Teknisen keskuksen yhteydenotot p. (09) ma to 9 15, pe 8 13 Puhelinvaihde (09) toimii em. sulkuaikana ma to 8 15, pe 8 14, tärkeimmät palvelut ajanvarauksella. Vapaa-aika ja osaamiskeskus avoinna ma ke 12 16, to 12 18, pe suljettu. Suljettu ajalla Kaupungintalolla toimiva sosiaalitoimisto palvelee läpi kesän ma ti 9 12, ke 8 12, to ja pe Kesäajalla ajanvarausaikoja on normaalia vähemmän. Järvenpää-talo ja lippupiste suljettu Järvenpään taidemuseo on avoinna ti su klo (suljettu näyttelyn vaihtuessa, sekä juhannuksena ) Ahola avoinna ti su klo 11 18, (suljettu juhannuksena ) Järvenpään kaupunginkirjasto Pääkirjasto avoinna ma 10 20, ti to ja pe 10 16, la su suljettuna. Pääkirjaston lehtilukusali avoinna ma 9 20, ti to 9 19 ja pe 9 16, la su suljettuna Vain pääkirjaston lehtilukusali on avoinna ma pe 9 15, la su suljettuna. Aineistoa voi palauttaa palautusluukkuun. Lainaaminen ei ole mahdollista Pääkirjasto avoinna ma 10 20, ti to ja pe 10 16, la ja su suljettuna. Pääkirjaston lehtilukusali avoinna ma 9 20, ti to 9 19 ja pe 9 16, la su suljettuna. Haarajoen lähikirjaston toiminta on päättynyt alkaen. Uimahalli ja jäähalli Uimahalli ja liikuntahalli avoinna arkisin 6 21, la su ja arkipyhinä Kesäsulku Jäähalli ja harjoitushalli suljettu Terveyskeskuksen vastaanottopalvelut Terveysasemien yhteispäivystys Vanhankylänniemen terveysasemalla ma to 8 16, pe Myllytien terveysasema pääosin suljettuna ao. hoitovälinejakelua ja joitakin yksittäisiä vastaanottoja koskevin poikkeuksin. Hoidon tarpeen arviointi ja ajanvaraukset lääkäreiden ja sairaanhoitajien vastaanotoille ma to , pe , p. (09) Sairaanhoitajien päivystysvastaanotot Vanhankylänniemen terveysasemalla arkipäivisin vuoronumerolla klo Päivystys kaikkina päivinä 8 22 Vanhankylänniemen terveysasemalla (Annitädintie). Ohjeellinen ajanvaraus, p. (09) Päivystys öisin 22 8 Hyvinkään sairaalassa, p. (019) (Sairaalankatu 1, Hyvinkää). Diabetesneuvola on suljettu Diabetesvälineiden luovutus (ei ennakkotilausta/tilatut) Myllytien terveysaseman diabetesvälinejakelusta, Myllytie 15 to Tilaus: diabetesvalinejakelu@jarvenpaa.fi. Hoitovälineiden luovutus Myllytien terveysaseman hoitovälinejakelusta to Hoitovälineiden tilaukset 3 vk etukäteen puhelimitse ke tai to p. (09) tai hoitovalinejakelu@jarvenpaa.fi. Fysioterapian (Vanhankylänniemen terveysasema) ajanvaraus- ja neuvontapuh. (09) ma pe 8 9. Apuvälinelainaamo on auki ilman ajanvarausta ma to ja pe 12 13, puhelinaika arkisin p HUSRöntgen Vanhankylänniemen terveysasemalla ma to , pe 8 14, yhteydenotot ma to , p. (09) Ultraäänitutkimukset välisenä aikana vain Hyvinkään sairaalan röntgenissä. Kyseisenä ajanjaksona ajanvaraus ultraäänitutkimuksiin ma pe 9 11, p HUSLABin Järvenpään laboratoriot: Vanhankylänniemen terveysasema, ma to ja pe , näytteenotto vuoronumerolla. INR-(Marevan) asiakkaat ma to Sibeliuksenkadun laboratorio suljettu , Vanhankylänniemen laboratorio toimii normaalisti. Jampan hammashoitola auki koko kesän. Mannilantien hammashoitola suljettuna Työterveysasema on suljettu Lasten neuvolat toimivat supistetusti ajanvarauksella. Kouluikäisten perheneuvola suljettu Mielenterveys- ja päihdeyksikön päivystysvastaanotot 9 11 arkipäivisin. Neuvontapuhelin arkisin , ma to 9 14, pe Ajanvarausvastaanotot rajoitetusti kesän aikana. Kotisairaala on suljettuna Perhesosiaalityön palvelut Keski-Uudenmaan sosiaalipäivystys palvelee kiireellisissä sosiaalityön asioissa virka-ajan ulkopuolella ma to 15 alkaen ja pe 13 alkaen. Asiakkaiden yhteydenotot 112 kautta. Järvenpään, Keravan ja Tuusulan perheoikeudellisen yksikön palvelut toimivat supistetusti ja torstain pidennettyä asiakasvastaanottoa 18 saakka ei ole. Tapaamispaikka on kiinni heinäkuun. Tapaamispaikkatai perheasioidensovitteluaikoja voi tiedustella jälleen alkaen. Lastensuojelun akuutit asiakastarpeet hoidetaan normaalien aukioloaikojen puitteissa ajanvarauksella, yhteydenotot puhelinvaihteen kautta. Perhetyö toimii kesäajan supistetusti ja on suljettu Auerkulman perhetukikeskus toimii normaalisti kesäaikana. Sosiaalipalvelut Wärttinän päiväkeskus avoinna ma pe Sosiaalisen kuntoutuksen yksikkö Valssi suljettu Kaupungintalolla toimiva sosiaalitoimisto palvelee läpi kesän ma ti 9 12, ke 8 12, to ja pe Kesäajalla ajanvarausaikoja normaalia vähemmän. Wärtsilänkadun työ- ja päivätoimintayksikkö suljettu Myllytien työ- ja toimintakeskus suljettu Vammaispalvelun työntekijät ovat tavattavissa ajanvarauksella koko kesän. Työllisyysyksikkö suljettu Maahanmuuttajatoimisto Verso avoinna ma 8 16, to 8 16, pe Toimisto suljettu Varhaiskasvatuspalvelut Kesäajalla päivystävät päiväkodit: Iso-Antti, Pajalanpiha ja Pehtoori. Päiväkodit ovat avoinna Lisäksi vuorohoitoa järjestetään päiväkoti Pehtoorissa. Varhaiskasvatuksen akuutti heinäkuuta koskeva asiakasohjaus numerosta p Peruskoulut / Lukio Lukuvuosi päättyy la Syyslukukausi alkaa ma Nuorisokeskus on suljettu Järvenpään Opisto on suljettu Keskisen Uudenmaan musiikkiopisto on avoinna ma ke ja to Kesäajalla suljettu Nuorisotoimisto on suljettu Lounaskahvila Cooperin Kulma on suljettu remontin vuoksi Menovinkkejä Jäken nuorille VarnuDisco luokkalaisille ke klo Loimun Nuorisotalo Kyrölä, Puistotie Tule päättämään varhaisnuorten kevätkausi tanssimalla discon rytmeissä! Discoon ei ole sisäänpääsymaksua. UrbanStreet 2 -katukulttuuritapahtuma vuotiaille perjantaina klo Myllytien Nuorisotalo, Myllytie 3 Nuorisotalotoiminta päättää kevätkauden nuorten suunnitteleman sekä toteuttaman katukulttuuritapahtuman merkeissä. Illan aikana street dance -esityksiä ja opastusta, rap-musiikkia ja open mic -kisailua sekä mahdollisuus graffiti-maalaukseen. Tapahtuma maksuton ja päihteetön. Nuorisotyön UlkoNuorkka Perjantaisin 23.5., 30.5., 7.6., Keskiviikkoisin 28.5., 5.6., klo kävelykatu Jannella Nuorisotalot sulkevat ovensa ja toiminta siirtyy UlkoNuorkalle, jossa lapsille ja nuorille sekä heidän perheille tarjotaan mukavaa tekemistä ja uusia kokemuksia. Paikalla nuorisotyöntekijät sekä nuorisotyön liikunnanohjaaja. StreetArt 14-paja vuotiaille ma 2.6. ja ti 3.6. klo StreetArt-pajassa tutustutaan graffititaiteen maailmaan ja opitaan uusia tekniikoita ja tapoja tehdä katutaidetta. Paja ei edellytä aiempaa kokemusta ja sen sisältö on erilainen kuin aiemmin, joten konkareillekin on luvassa uutta! Pajan hinta on 20, sis. tarvikkeet ja pientä purtavaa. Ilmoittautuminen alkaa 5.5. ja paja täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä, 15 nuorta. Ilmoittautuminen Sirkusleiri luokkalaisille Mankalan koulun kentällä Nuorisotyön kanssa yhteistyössä järjestettävä päiväleiri sirkuksen maailmaan lupaa muun muassa ilma-akrobatiaa, tasapainoilua, jongleerausta, ihmispyramideja yms. Leirin päättää to sirkus-show. Ohjaajina toimivat paikalliset sirkusalan ammattilaiset Jukka Juntti, Johanna Kohonen ja Heikki Leppävuori. Leirin hinta on 50, sis. ohjelma, välipalat, vakuutus. Ilmoittautuminen ja leiri täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä, 30 lasta. Ilmoittautuminen fi/nuoret. Sirkusnäytelmä Hotelli IhanUus Sirkusleirin jälkeen pe ja la Mankalan koulun kentälle pystytetty teltta muokkaantuu hotelliksi, jossa nähdään koko perheen sirkusnäytelmä Hotelli IhanUus -esityksiä. Luksushotellin päivästä kertovassa esityksessä nähdään mm. ilma-akrobatiaa, tasapainoilua, jongleerausta, vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Esiintyjinä sirkustaiteilijat Jukka Juntti, Johanna Kohonen ja Heikki Leppävuori. Esitysajat: klo 18 sekä klo 13 ja klo 16. Nuorisotyön päivätapahtumia ja retkiä vuotiaille kesäkuussa, ma / ti / to iltapäivisin klo Yhteislähdöt katukorista lukuunottamatta Myllytien Nuorisotalolta (Myllytie 3) klo 12, siirtymiset kohteeseen omin neuvoin. Omat juomapullot mukaan! Ilmoittautumiset To 5.6. frisbeegolfia Vanhankylänniemessä. Kiekot Nuorisotyöltä. Ma 9.6. katukorista Järvenpään lukion kentällä sekajoukkueilla. Tapaaminen lukion kentällä klo 12. Ti kaupungin kovin kalamies Vanhankylänniemessä. Välineet löytyvät Nuorisotyöltä, et tarvitse omia! Kalastuksen lomassa tarjolla grillimakkaraa. To kesäpelejä Rantapuistossa / Sirkuskentällä. Ma jalkapallon mestarit sekajoukkuein. Ti Parkour-retki Motoriikka- ja taitoliikuntakeskus Spurttiin. Tule ja testaa taitosi, löydätkö uuden harrastuksen? Retkelle mahtuu mukaan 20 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Hinta 5, sis. pääsyn Spurttiin. Jani Hoviaro Hyvinvointia harrastamisesta tervetuloa kursseille! Järvenpään Opiston lukuvuoden kurssit avautuvat ilmoittautumisia varten ma 9.6. klo 12, lukuun ottamatta seuraavia poikkeuksia: Avoin yliopisto ma klo 12 Vesiliikunta ti klo 17 Sisäliikunta ja tanssi to klo 17 Kuvataidekoulu ma klo 17 Kurssit ovat nähtävissä toukokuun loppuun mennessä Opiston sivuilla. Painettu kurssiohjelma jaetaan kaikkiin järvenpääläisiin kotitalouksiin viikolla 31. Kurssien lisätiedot ja ilmoittautumiset osoitteessa tai puhelimitse (09) Järvenpään Opiston opintotarjonnassa lukuvuonna on runsaasti terveyttä ja hyvinvointia edistäviä kursseja. Tutustu Opiston ohjelmaan ja tule mukaan! Järvenpää Kevät

16 TEKSTI: Marika Karhula Jäke-däkä-duu, kesällä tapahtuu! Järvenpään torin hoito siirtyi tämän vuoden alusta Sykettä ja Sinfoniaa ry:lle. Toiminnan nainen Anu Uhlenius on laittanut tuulemaan ja torilla onkin vipinää jokaisena kesäviikonloppuna luomutoripäivistä muihin tapahtumiin. Myös matkailuinfon kesäpiste muuttaa tänä vuonna torille huoltorakennukseen, jotta palvelu on saatavilla tapahtumien ytimessä. Pia Kauppinen Infon kesätyöntekijät päivittävät Facebookissa Tapahtumat Järvenpää -sivua, joka kertoo kesän tapahtumavinkit. Tykkäämällä sivusta sinäkin tiedät, mitä on meneillään. Myös kaupungin tapahtumakalenteri päivittyy jatkuvasti pienillä ja isoilla tapahtumilla. Kannattaa seurata! Makupaloja kesän tapahtumista saa ravintolapäivänä Jannen ruokakarnevaalissa, jossa kuka tahansa voi perustaa päiväksi oman makunsa mukaisen ravintolan. Samana päivänä Jannella nähdään myös katutaidetta. Viikkoa myöhemmin kävelykatu puhkeaa kukkaan, kun siellä pidetään Kukka- ja puutarhamessut. Naisten pankin korkkarijuoksut tuovat päivään iloista kilpailumieltä hyvän asia puolesta. Myös Järvenpään kaupunginosat pitävät omia teemapäiviään. Esimerkiksi 5.6. pidettävän Kyrölä-päivän aamuna kuka vain voi tulla Kyrölän seisakkeelle oman käsityön kanssa saattelemaan matkaan junaan hyppääviä kyröläläisiä. Illalla kokoonnutaan omien piknik-eväiden äärelle Seppälän Talon pihalle. Kestosuosikit pitävät pintansa Omat suosikkifestarimme virkistävät Järvenpäätä tänäkin vuonna. Kallio-Kuninkalan Kamarimusiikki aloittaa kesäkuun toisella viikolla nostaessaan esille uusia, Suomessa harvoin kuultuja pohjois-amerikkalaisia säveltäjänimiä, muun muassa kesäkahvilan ilmaisissa konserteissa. Musiikkia viedään myös vanhainkotiin ja sairaalaan heidän ilokseen, jotka eivät normaalisti pääse konsertteihin osallistumaan. Blueskatu valtaa Kävelykatu Jannen juhannuksen jälkeen ja Puistobluesin pääkonserttia pidetään tuttuun tapaan Vanhankylänniemessä lauantaina Arvostettu Meidän Festivaali fiilistelee heinäkuun lopussa viikon verran Kuusiston Pekan johdolla. Kuusisto sai viime vuonna Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon ja Meidän Festivaali musiikin valtionpalkinnon. Myös Vanhankylänniemi piristyy kesäaikaan. Kesäkuussa Järvenpään teatteri esittää kesäteatterilavalla Kesätukka-konsertteja, joissa kuullaan Hairin legendaarisia biisejä suomeksi teatterilaisten ja livebändin tulkitsemana. Elokuussa samaiselle lavalle viritetään William Shakespearen klassikko Kesäyön Uni energisellä ja modernilla otteella. Juhannus on Vanhankylän kartanossa omistettu erityisesti lapsille: luvassa on poniratsastusta, ongintaa, kasvomaalausta, pomppulinna, Herra Hakkaraisen vierailu sekä tietenkin klo 18 alkaen juhannuskokko. Vaikka kaupungissa olemmekin, luonto ei ole kaukana ja siihen voi tutustua myös ohjatuilla retkillä. Tarkemman retkiohjelman löydät Tapahtumat kesä 2014 esitteestä, jota on jaossa mm. Prisma-keskuksessa, kirjastossa, Järvenpää-talolla ja kesällä torin matkailuinfossa. Meidän Festivaali / Maarit Kytöharju Järvenpäässä tapahtuu! NÄYTTELYITÄ Järvenpään taidemuseo ja Ahola, ks. s. 14 Galleria Järnätti, Järvenpää-talo Järvenpään lukion kuvataidelinjan näyttely Maria Manninen, maalauksia Heini Partanen, piirroksia Prisman Rantagalleria, Prismakeskus Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen näyttely Satu Taipale ja Mervi Pesonen, maalauksia ja piirroksia Forssenin suku, maalauksia ja piirroksia Järvenpään kuvataidekoulun näyttely Taidetalo, Järvenpään Taideseura ry, Harjuvaarankuja Helka Puonti Titta Ikonen Yhteisnäyttely Villa Cooper, Myllytie 14 Ympäri vuoden Järvenpään Käsintekijöiden myyntinäyttely Taikka Oy, Myllytie 13b Maria Wolfram, Maalauksia TEATTERIA Kesäyön Uni / William Shakespeare, Järvenpään kesäteatteri, Vanhankylänniemi MUSIIKKITAPAHTUMIA 4.5. Brú-folkbarokkiyhtyeen konsertti Järvenpään taidemuseolla 7.5. Järvenpään naislaulajat Ainottaret: Unten siivin Järvenpää-talolla Äitienpäiväkonsertti Järvenpää-talolla Tuusulanjärven helmiä - Järvenpään Kamari-kuoron 35-vuotisjuhla-konsertti Viihdekuoro Buffo: Let It Be! Järvenpää-talolla Hoedown ja Tuure Kilpeläinen Järvenpää-talolla Piilometsän musiikkisatukonsertti lapsille Kesätukka, Järvenpään teatterin kesäkonsertit Vanhankylänniemessä Kallio-Kuninkalan Kamarimusiikki Puistoblues Meidän festivaali TAPAHTUMIA KÄVELYKATU JANNELLA 3.5. / 7.6. / 5.7. / 2.8. / 6.9. Torilauantait Järvenpää-päivä Iltakirppikset keskiviikkoisin klo Katutaidetta ja Ravintolapäivän herkkuja kävelykadulla Järvenpään kukka- ja puutarhamessut ja Naisten Pankin Korkkarijuoksut / / Luomutori Aamu-taijit tiistai- ja torstaiaamuisin klo 9 10 kahvila Tyynin edessä Elokarkelot Maa Elää -toritapahtuma MUITA TAPAHTUMIA Taidekoulu Helmet: Joutsenlampi Järvenpää-talolla Tanhuniittypäivä 24.5., Keski-Uudenmaan Tanssiopiston Kevätnäytökset 5.6. Kyrölä-päivä 6.6. Kesäkukkien istutustalkoot PerinnePörinät 2014 Järvenpään rantapuistossa Lasten Juhannus Vanhankylän kartanossa klo Harrastus 2014 järvenpääläiset yhdistykset esittelevät toimintaansa Järvenpään jäähallilla RETKIÄ 4.5. Linturetki Rantapuistossa ja Kaakkolan lintutornin maastossa 5.5. / / / Luontoretket Lemmenlaaksoon Kevätillan lintukävely Tuusulanjärven pohjoispäässä 7.6. Yölaulajaretki pyörällä Tuusulanjärven ympäri Luonnonkukkaretki Vanhankylänniemessä Tähdenlento- ja lepakkoyö Vanhankylänniemessä 2.9. Syksyinen sieniretki Lemmenlaaksoon LASTEN JA NUORTEN TAPAHTUMAT ks. s. 15 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Lisää tapahtumia: Facebook: Tapahtumat Järvenpää 16 Järvenpää Kevät 2014