Utmaningar. Haasteita LEDARE PÄÄKIRJOITUS STADEN/KAUPUNKI 1/2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Utmaningar. Haasteita LEDARE PÄÄKIRJOITUS STADEN/KAUPUNKI 1/2013"

Transkriptio

1

2 LEDARE PÄÄKIRJOITUS Utmaningar Vi har i skrivande stund levt i år 2013 i dryga fem månader. Året innebar att vi har fått nya förtroendevalda i olika organ i allt från stadsfullmäktige till olika direktioner. I den bästa av världar får de nya förtroendevalda en lugn inkörningsperiod där inga stora frågor anhopas i början utan intensiteten i arbetet tilltar gradvis. Denna fullmäktigeperiod har börjat helt annorlunda. Vi lever i ekonomiskt utmanande tider i hela Europa. Även om vi (åtminstone hittills) har klarat oss relativt lindrigt undan i Finland innebär regeringens olika sparbeting en hård ekonomisk åtstramning för kommunerna. Jakobstad utgör i detta avseende inget undantag. En extra tuff start har bildningsnämnden fått. Språkbadsskolans och Länsinummis situation har inneburit att man hamnat in i hetluften från första början och hamnat att ta stora och omvälvande linjebeslut. En uppgift som man klarat med glans. Mikael Jakobsson, Foto/Kuva: P. Salonen En ny fullmäktigeperiod innebär alltid att strategin skall revideras. Denna gång skall också en servicestrategi framtas och servicestrategins linjedragningar skall omsättas i praktiken. Lägger man dessutom till att vi har en tvångsbolagisering av kommunala affärsverk framför oss så blir resultatet en arbetsmängd som sällan haft motstycke i modern tid. Vi har stora utmaningar framför oss men vi kan göra förändringar kontrollerat. Jakobstad är en förmögen stad med en stark koncernbalansräkning. Detta innebär att vi kan göra förändringar utan panikstämning. Detta förstås förutsatt att den ekonomiska konjunkturen inte rasar ihop. I detta förändringsarbete kommer allas insats att behövas; både personal och förtroendevalda. En arbetsdryg höst väntar. Därför vill jag uppmana alla att använda sommaren till att ladda batterierna. Jag vill tillönska alla anställda och förtroendevalda med familjer en riktigt god sommar. Mikael Jakobsson stadsdirektör Haasteita Tätä kirjoitettaessa on vuodesta 2013 kulunut runsaat viisi kuukautta. Vuoden aikana olemme saaneet uusia luottamushenkilöitä kaupungin toimielimiin aina kaupunginvaltuustosta eri johtokuntiin. Ihannetilanteessa uudet luottamushenkilöt saavat rauhallisen sisäänajokauden, jolloin alkuvaiheeseen ei kasaudu suuria asioita, vaan työn intensiteetti lisääntyy vähitellen. Tämä valtuustokausi on alkanut aivan toisin. Koko Eurooppa elää taloudellisesti haastavia aikoja. Vaikka Suomi on (ainakin tähän saakka) päässyt melko vähällä, merkitsevät hallituksen eri säästövelvoitteet kuntatalouden kovaa kiristymistä. Pietarsaari ei ole siinä suhteessa poikkeus. Sivistyslautakunnan alku on ollut erityisen rankka. Kielikylpykoulun ja Länsinummen koulun tilanteen vuoksi lautakunta joutui alusta alkaen tositoimiin ja tekemään suuria ja merkittäviä linjauspäätöksiä. Tehtävästä on selviydytty loistavasti. Uusi valtuustokausi merkitsee aina strategian uudistamista. Tällä kertaa laaditaan myös palvelustrategia, jonka linjaukset tulee toteuttaa käytännössä. Kun lisäksi edessä on kunnallisten liikelaitosten pakkoyhtiöittäminen, on tuloksena työmäärä, joka hakee vertaansa nykyajassa. Edessämme on suuria haasteita, mutta muutokset voidaan toteuttaa hallitusti. Pietarsaari on vauras kaupunki, jolla on vahva konsernitase. Sen ansiosta voimme tehdä muutoksia ilman paniikkitunnelmia, luonnollisestikin sillä edellytyksellä, että taloussuhdanteet eivät romahda. Muutostyössä tarvitaan kaikkien panosta, sekä henkilöstön että luottamushenkilöiden. Meitä odottaa työntäyteinen syksy. Sen vuoksi haluankin kehottaa kaikkia käyttämään kesän voimien keräämiseen. Toivotan kaikille työntekijöille ja luottamushenkilöille perheineen oikein mukavaa kesää. Mikael Jakobsson kaupunginjohtaja STADEN/KAUPUNKI 1/2013 Utgivare/Julkaisija: Personalbyrån, Henkilöstötoimisto Pärm/Kansi: Pirjo Salonen Redaktörer/Toimittajat: Ulla Linder, Marjo Luokkala, Gästredaktörer/Vierailevat toimittajat: Guy Björklund, Kerstin Granroth, Anita Eriksson Foto/Kuvat: Pirjo Salonen, Christina Sundqvist, Ulla Linder ja Heli Sorjonen Översättningar/Käännökset: Susanna Melender, Monica Laggnäs - 2 -

3 AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA Ur staden Jakobstads personalrapport Pietarsaaren kaupungin henkilöstöraportista Antal anställda, lägesrapport , deltid och heltid Työntekijämäärä, tilanneraportti , osa-aika ja kokopäivä % av arbetstid, työaika %:ssa % % 100 % Tot./Yht. SOCIAL & HÄLSOV. / SOSIAALI & TERVEYS BILDNINGSTJÄNSTER / SIVISTYS TEKNISKA TJÄNSTER / TEKNIIKKA ÖVRIGA / MUUT TOTALT / YHTEENSÄ Antal årsverken sektorvis under åren Henkilötyövuodet toimialoittain Social & hälsov. / Sosiaali & terveys Billdningstjänster / Sivistys Tekniska tjänster / Tekniikka Övriga / Muut Årsverken totalt, Henk.työv. yhteensä sysselsättningsanställda ingår inte, työllistämisvaroin palkattuja ei sisälly hade staden Jakobstad sammanlagt 2973 anställda personer hade huvudsyssla ( % arbetstid), medan 140 anställda arbetade % personer (=ca 58 %) jobbade inom social- och hälsovården. Antalet årsverken (personarbetsår) anger arbetsinsatsen teoretiskt omräknad till antalet heltidsanställda personer under ett år. Exempel: två personer med 50 % anställning under ett år = ett årsverke Pietarsaaren kaupungilla oli yhteensä 2973 työntekijää henkilöä työskenteli päätoimisesti ( %:n työaika) ja 140 työntekijän työaika oli %. Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteli 1741 henkilöä (n. 58 %). Henkilötyövuosien määrä ilmoittaa työpanoksen muunnettuna teoreettisesti kokoaikaisten työntekijöiden määräksi vuodessa. Esimerkiksi kaksi 50 %:n palvelussuhteessa olevaa henkilöä vuodessa = henkilötyövuosi. SJUKDOM UNDER SEMESTERN Ännu denna sommaren (2013) gäller regeln om 7 dagars karens för att få flytta semesterdagar med sjukdom. Riksdagen behandlar ett nytt lagförslag, som har sin grund i EU-domstolens beslut angående återhämtning under semestern. Enligt det nya lagförslaget faller karensen bort och arbetstagaren har rätt att få semestern framflyttad redan från och med den första sjukdagen. Ändringen träder i kraft May Ahlvik/Löneavdelningen LOMA-AJAN SAIRAUSPÄIVÄT Vielä tänä kesänä (2013) noudatetaan sääntöä 7 päivän karenssista vuosilomapäivien siirtämisessä sairastumisen vuoksi. Eduskunta käsittelee uutta lakiesitystä, joka perustuu EU-tuomioistuimen ratkaisuun loma-aikana sairastamisesta. Uuden lakiesityksen mukaan karenssista luovutaan ja työntekijällä on oikeus siirtää lomaansa jo ensimmäisestä sairauspäivästä alkaen. Muutos tulee voimaan May Ahlvik/palkkaosasto - 3 -

4 Välbefinnande arbetarskydd, TYHY och jag? Utan välbefinnande i arbetet kan arbetet inte vara produktivt. Utan produktivt arbete kan man inte uppnå välbefinnande. Guy Ahonen Hyvinvointi työsuojelu, TYHY ja minä? Ilman työhyvinvointia työ ei voi olla tuottavaa. Ilman tuottavaa työtä ei voida saavuttaa työhyvinvointia. Guy Ahonen Produktivt arbete Individens hälsa och arbetsförmåga Arbetsmiljö Tuottava työ Yksilön terveys ja työkyky Työympäristö Ledarskap, information Välbefinnande i arbetet Kompetens, utveckling Johtaminen, tiedotus Työhyvinvointi Osaaminen, kehittyminen Medarbetarskap, sociala relationer Arbete, dimensionering och organisering Työyhteisötaidot, sosiaaliset suhteet Työ, mitoitus ja organisointi Med välbefinnande i arbetet avses att arbetet är säkert, sunt och produktivt och att det utförs av professionella arbetstagare i en skickligt styrd organisation. Då arbetet upplevs som meningsfullt och givande stöder det kontrollen över det egna livet. Med tyhy-verksamheten kan vi stöda de anställdas hälsa och arbetsförmåga och med arbetarskyddsverksamheten bidra till att skapa en bra och trygg arbetsmiljö, både fysiskt och psykiskt. Varje anställd påverkar med sitt eget handlande och sina medarbetarfärdigheter både sina arbetskamraters och sitt eget välbefinnande i arbetet. Under den senaste tiden har skvaller och elakt förtal bidragit till att välbefinnandet på flera arbetsplatser försämrats. ALLAS vår insats behövs för att vi ALLA ska må bra. Du kan vara med och skapa en bättre arbetsmiljö genom att inte gå med på att man baktalar dina arbetskamrater. Berätta hellre när någon gjort något bra! En rejäl arbetstagare hittar utvecklingsmöjligheter i sitt eget agerande, inte bara i andras. Idéer och olika åsikter behövs, men tänk gärna på hur du framför dem. Kan du framföra dem uppbyggande så att de inte sårar någon annan? Tänk på att vi är olika och uppfattar saker olika, att uppfattningen är subjektiv. Repetera gärna våra anvisningar Osämja på arbetsplatsen? och medverka till att förebygga osakligt bemötande och trakasserier. Ett led i arbetet för ett bättre socialt välbefinnande i arbetet är att utse arbetarskyddspar som, tillsammans med arbetsplatsens övriga anställda, skall arbeta för ett bra arbetsklimat. Informationstillfällen för arbetarskyddsparen inom social- och hälsovårdsverket har hållits nu under maj månad. För övriga arbetarskyddspar kommer informationstillfällen att ordnas under hösten. I höst kommer även val av arbetarskyddsfullmäktigen för att ordnas. Arbetarskyddsfullmäktigen är arbetstagarnas representanter och kan kontaktas vid behov t.ex. när det gäller säkerheten och välbefinnande i arbetet, men även när det gäller arbetstagarnas rättigheter och skyldigheter. Mer information om valet skickas under hösten till alla anställda i form av ett personalinfo. Arbetarskyddsfullmäktig Auli Stenman, Reijo Viinikka och Kaj Högdahl representerar under innevarande mandatperiod arbetstagarna medan Ulla-Britt Prittinen och Tiina Höylä-Männistö representerar förmännen. Vi lär av det som varit, framtiden bygger vi tillsammans! Birgitta Blomqvist, arbetarskyddschef Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan sitä, että työ on turvallista, terveellistä ja tuottavaa ja et tä sitä tekevät ammattitaitoiset työntekijät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työn ko keminen mielekkääksi ja palkitsevaksi tukee elämänhallintaa. Tyhy-toiminnalla voidaan tukea työntekijöiden terveyttä ja työkykyä ja työsuojelutoiminnan avulla voidaan luoda sekä fyysisesti että psyykkisesti hyvä ja turvallinen työ ympäristö. Jokainen työntekijä vaikuttaa omalla toiminnallaan ja omilla työyhteisötaidoillaan se kä työ to ve rien että omaan työhyvinvointiinsa. Viime aikoina useiden työpaikkojen hy vin voin ti on heikentynyt juoruilun ja pahojen puheiden vuoksi. Meidän KAIK- KIEN pa nosta tar vi taan, jotta KAIKKI voisivat hyvin. Voit olla mukana luomassa parempaa työ ympäristöä ole malla menemättä mukaan työtovereiden selän takana puhumiseen. Tuo mieluummin esille myönteisiä seikkoja työtovereistasi! Reilu työntekijä löytää kehittämismahdollisuuksia omassa toiminnassaan, ei pelkästään muiden. Ideoita ja mie li piteitä tarvitaan, mut ta kan nattaa miettiä, miten ne esitetään. Osaatko esittää ne ra kentavasti siten, et teivät ne loukkaa muita? Muista, että olemme kaikki erilaisia ja kä sitämme asiat eri ta voin, käsitykset ovat subjektiivisia. Kertaa mielellään Epäsopua työ paikalla? -oh jeet ja pyri omalta osaltasi ehkäisemään epäasiallista koh telua ja kiu saamista. Osa na työpaikan sosiaalisen hyvinvoinnin parantamiseen kuuluu työsuojeluparien valinta. Työsuojeluparit työskentelevät hyvän työilmapiirin edistämiseksi yhdessä työ pai kan mui den työntekijöiden kanssa. Toukokuun aikana on pidetty tiedotustilaisuudet so siaali- ja terveysviraston työsuojelupareille. Muille työsuojelupareille järjestetään tiedotustilaisuudet syksyllä. Lisäksi syksyllä valitaan vuosien työsuojeluvaltuutetut. Työsuojeluvaltuutetut edustavat työntekijöitä ja heihin voi ottaa tarvittaessa yhteyden esimerkiksi työ paikan tur val lisuuteen ja hyvinvointiin, mutta myös työntekijöiden oikeuksiin ja vel - vollisuuksiin liit tyvissä asioissa. Kaikki työntekijät saavat lisätietoja vaalista syksyllä lähetettävässä henkilöstötiedotteessa. Tällä toimikaudella työntekijöitä edustavat työ suojeluvaltuutetut Auli Sten man, Reijo Viinikka ja Kaj Högdahl ja esimiehiä edustavat Ulla-Britt Prittinen ja Tiina Höylä-Männistö. Otamme opiksemme menneestä, tulevaisuuden luomme yhdessä! Birgitta Blomqvist, työsuojelupäällikkö

5 SUOMEN LEIJONAN RITARIKUNNAN ANSIORISTI henkilöstöpäällikkö Päivi Stenmanille Osa perusteluista kunniamerkkiehdotukselle: Terveystieteiden maisteri, erikoissairaanhoitaja Päivi Stenman on työskennellyt organisaatiossamme (*) vuodesta 1986 alkaen eri virkanimikkeillä sairaanhoitajasta ylihoitajaan ja parhaillaan henkilöstöpäällikkönä. Hän on ollut hoitotyön laadun ja prosessien kehittämisen edelläkävijä jo 1990-luvun alkupuolelta toimiessaan organisaation sisäisenä konsulttina Vaasan sairaanhoitopiirin tulosjohtamisprojektissa. Vuodesta 2000 alkaen hän on ylihoitajana kehittänyt hoitotyötä takaamalla henkilöstölle mahdollisuuden jatkuvaan kouluttautumiseen ja osaamisen kehittämiseen. Päivi Stenman on myös opettajapätevyyden omaavana ollut aloitteellinen monien täydennyskoulutuskokonaisuuksien järjestämiseksi Pietarsaaressa huolehtien siten siitä, että organisaatiolla on osaava henkilöstö. Hän on ollut liikkeellepaneva voima ja aktiivinen johtaja monissa organisaation sisäisissä kehittämishankkeissa, jotka liittyvät mm. potilasturvallisuuteen, hoitoprosessien sujuvuuteen ja laatukäsikirjojen laatimiseen. Hän on myös ollut organisaatiomme edustaja lukuisissa yhteisprojekteissa sairaanhoitopiirin ja oppilaitosten kanssa. Päivi Stenman on jatkuvasti täydentänyt omaa osaamistaan kouluttautumalla, mikä on antanut vankan pohjan kehittämistyölle organisaatiossamme. Viime vuosina organisaation hallinnon prosessien mallintaminen ja laadunvarmistus ovat olleet erityisesti hänen mielenkiintonsa kohteena. Päivi Stenman tuntee hoitotyön haasteet ja työyhteisön kehittämistarpeet sekä työntekijän että esimiehen näkökulmasta. Aktiivinen toiminta Tehyn luottamustehtävissä paikallisessa ammattiosastossa ja myöhemmin Tehyn hallinnon jaostossa on antanut mahdollisuuksia vaikuttaa. Päivi Stenman on lempeä johtaja, joka saa henkilöstön antamaan parhaansa jakamalla vastuuta ja tarjoamalla mielenkiintoisia haasteita. (* Organisaation nimi vuosien kuluessa vaihtunut terveydenhuollon monien muutosprosessien seurauksena: Malmin aluesairaala, Östanlidin sairaala, Pietarsaaren sairaala, Malmin terveydenhuoltoalue ja Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto.) Päivi Stenman vastaanotti ansiomerkkinsä sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa Anita Eriksson Foto Christina Sundqvist FÖRTJÄNSTKORSET AV FINLANDS LEJONS ORDEN åt personalchef Päivi Stenman En del av motiveringarna i förslaget till mottagare av hederstecken: Magistern i hälsovetenskaper, specialsjukskötare Päivi Stenman har arbetat i vår organisation (*) fr.o.m. år 1986 under olika tjänstebenämningar, allt från sjukskötare till överskötare och för närvarande som personalchef. Hon har varit en pionjär när det gäller att utveckla kvaliteten och processerna inom vårdarbetet ända sedan hon i början av 1990-talet fungerade som organisationens interna konsult för Vasa sjukvårdsdistrikts projekt om resultatledning. Fr.o.m. år 2000 har hon som överskötare utvecklat vårdarbetet genom att garantera personalen en möjlighet till kontinuerlig utbildning och kompetensutveckling. Päivi Stenman har också lärarbehörighet och har tagit initiativ till att ordna många fortbildningshelheter i Jakobstad, och på det viset har hon skött om att organisationen har en kunnig personal. Hon har varit den drivande kraften och en aktiv ledare i många av organisationens interna utvecklingsprojekt, bl.a. i anslutning till patientsäkerhet, smidiga vårdprocesser och utarbetandet av kvalitetshandböcker. Hon har också representerat vår organisation i otaliga samprojekt med sjukvårdsdistriktet och läroanstalterna. Päivi Stenman har hela tiden kompletterat sitt eget kunnande genom att vidareutbilda sig, vilket har gett en stadig grund för utvecklingsarbetet inom vår organisation. Under de senaste åren har speciellt utarbetandet av modeller för förvaltningsprocesserna inom vår organisation och kvalitetssäkring varit föremål för hennes intresse. Päivi Stenman känner till utmaningarna inom vårdarbetet och utvecklingsbehoven inom arbetsgemenskapen både ur arbetstagarens och ur förmannens synvinkel. En aktiv verksamhet i förtroendeuppdrag inom Tehy, i den lokala fackavdelningen och senare inom Tehys administrativa sektion, har gett möjligheter att påverka. Päivi Stenman är en human ledare som får personalen att göra sitt bästa genom att delegera ansvar och erbjuda intressanta utmaningar. (* Organisationens namn har ändrats flera gånger under årens lopp som en följd av de många förändringsprocesserna inom hälso- och sjukvården: Malmska kretssjukhuset, Östanlid sjukhus, Jakobstads sjukhus, Malmska hälso- och sjukvårdsområdet samt Social- och hälsovårdsverket i Jakobstad.) Päivi Stenman mottog sitt förtjänsttecken vid social- och hälsovårdsnämndens möte Anita Eriksson - 5 -

6 Guldhjärtat 2012 gick till Eija Vähäsöyrinki, handledare vid Jakobstads finskspråkiga verksamhetscenter. Förslaget att nominera henne kom från arbetskamraterna och deras motivering lyder: Vi föreslår att guldhjärtat ges åt Eija Vähäsöyrinki. Hon är en glad och positiv människa, som sprider värme och omtanke till sina medmänniskor. Eija räknar inte arbetstimmarna utan lyssnar tjänstvilligt, bl.a. när föräldrarna till handikappade barn berättar om sina sorger, såväl kvällstid i telefon som i matbutiken. De handikappade är viktiga för Eija, och hon gör allt hon kan för att de ska få ett bättre liv. Det finns ingen bättre arbetskamrat än Eija. Det är trevligt och givande att arbeta tillsammans Foto Christina Sundqvist med henne. Eija har många idéer, och hon har en varm och uppmuntrande inställning både till de utvecklingsstörda och till oss arbetskamrater. Klienterna kommer alltid i första hand. Eija klagar aldrig, även om också hon säkert har krämpor och sämre dagar. Kultainen sydän 2012 Vuoden 2012 Kultaisen sydämen sai Pietarsaaren suomenkielisen Toimintakeskuksen kehitysvammaisten ohjaaja Eija Vähäsöyrinki. Ehdotus nimityksestä tuli Toimintakeskuksen henkilöstöltä seuraavin perusteluin: Esitämme kultaista sydäntä Eija Vähäsöyringille. Hän on omalla iloisella ja positiivisella olemuksellaan tuonut lämpöä ja rakkautta monien ihmisten elämään. Eija ei ole laskenut työtunteja vaan on auliisti kuunnellut mm. vammaisten lasten vanhempien suruja, niin iltaisin puhelimessa, kuin ruokakaupoissa. Vammaiset ovat Eijalle tärkeitä ihmisiä ja Eija antaa kaikkensa, jotta heidän elämänlaatunsa paranisi. Työtoverina Eijaa parempaa ei löydy. Hänen kanssaan on mukavaa ja palkitsevaa tehdä työtä. Eijalla riittää ideoita ja hän suhtautuu hyvin lämpimästi ja kannustavasti kehitysvammaisiin kuten myös meihin työtovereihinsa. Etusijalla ovat aina asiakkaat. Eija ei koskaan valita, vaikka varmaan myös hänellä on kipuja ja huonoja päiviä. Vi tror att förutom vår lilla arbetsgemenskap finns det många andra som känner Eija och som är av samma åsikt som vi, och om de kunde, skulle de också gärna skriva under det här brevet. Anita Eriksson Olemme sitä mieltä, että meidän pienen työyhteisömme lisäksi monet Eijan tuntevat ovat samaa mieltä kanssamme ja jos voisivat myöskin he allekirjoittaisivat mielellään tämän kirjeen. Anita Eriksson Är du i behov av en aktiv, förmånlig semester? Varför inte söka till en av PHT:s kurser tillsammans med din vän, partner eller arbetskamrat. Du kan förstås också söka ensam. Alla deltagare har möjlighet till enkelrum utan extra kostnad. PHT (=Lönetagarnas välmående och hälsa ) ordnar kuntoremontti kurser på olika tider och platser runt om i Finland. Bekanta dig gärna med utbudet på Det finns Ensimmäinen askel -kurser som passar alla. Dessutom finns det vikthanteringskurser samt kurser enbart för män (inga endast för kvinnor). En höstsemestervecka i fjällen för 150 vore väl inte så dumt? Ifall du blir antagen deltar du på din egen tid (semester eller tjänstledighet utan lön). Men för 150 får du ta del av ett bra program samt helpension söndag - fredag (morgonmål, lunch och middag) på ett spa-hotell. Uppföljningen kostar 60 för 2 dygn, fredag - söndag. Tyvärr ordnas dessa kurser endast på finska. Vi har frågat efter svenskspråkiga kurser, men ännu har det inte lyckats. Kanske huvudförtroendemännen kan hjälpa till? Behöver du hjälp med att fylla i den elektroniska blanketten kan du kontakta arbetarskyddsfullmäktig Auli Stenman, tel Jag deltog själv, tillsamman med en väninna från studietiden, i en kurs som ordnades på Ruissalo SPA i Åbo. Jag vill varmt rekommendera motsvarande kurser för alla mina arbetskamrater. Ta chansen och satsa på din egen hälsa! Birgitta Blomqvist Tarvitsetko aktiivista, edullista lomaa? Mitäpä jos hakisit PHT:n kurssille yhdessä ystäväsi, puolisosi tai työkaverisi kanssa. Voit tietysti myös hakea yksin. Kaikilla osallistujilla on mahdollisuus saada oma huone ilman lisämaksua. PHT (=Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry) ) järjestää kuntoremontti kursseja useissa eri paikoissa ja eri aikoina ympäri Suomea. Tutustu tarjontaan osoitteessa Kurssitarjontaan kuuluu esim. Ensimmäinen askel -kursseja, jotka sopivat kaikille. Sen lisäksi järjestetään painonhallintaa käsitteleviä kursseja ja kursseja jotka on tarkoitettu vain miehille ( ei kursseja vain naisille). Miten olisi vaikkapa syyslomaviikko tunturilla 150 :lla? Jos tulet valituksi osallistut kurssille omalla ajalla (loma tai virkavapaa ilman palkkaa). Mutta 150 :lla voit osallistua hyvään ohjelmaan ja saat täysihoidon, sunnuntai-perjantai (aamiainen, lounas ja päivällinen) spa-hotellissa. Seurantajakso maksaa 60 / 2 vrk, perjantai-sunnuntai. Valitettavasti näitä kursseja järjestetään ainoastaan suomenkielisinä. Olemme kysyneet ruotsinkielisiä kursseja, mutta vielä niitä ei järjestetä. Ehkä pääluottamusmiehet voisivat auttaa tuossa asiassa? Jos tarvitset apua elektronisen hakukaavakkeen täyttämisessä, niin voit ottaa yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun: Auli Stenman, puh Osallistuin itse yhdessä opiskeluaikaisen ystävättäreni kanssa kurssille, joka järjestettiin Ruissalon SPA:ssa Turussa. Voin lämpimästi suositella vastaavanlaisia kursseja kaikille työkavereilleni. Käytä mahdollisuus hyväksesi ja satsaa omaan terveyteesi. Birgitta Blomqvist - 6 -

7 TYHY-toiminta tukee työssäjaksamista Vuosina 2012 ja 2013 on TYHY-ryhmä järjestänyt erilaisia liikunnallisia tapahtumia mm. keilailua, sauvakävelyä, hiihtoohjausta, jumpparyhmiä ja kävelytestejä. Osallistuminen on ollut henkilökunnalle ilmaista. Kävelytestejä järjestettiin keväällä 2013 neljässä eri paikassa, Pietarsaaressa, Pedersöressä, Luodossa ja Uudessakaarlebyssä. Yhteensä 80 työntekijää osallistui testeihin. Uudet testit järjestetään taas syksyllä. Niistä ilmoitetaan myöhemmin TYHY-infossa. Tuolloin on myös uusien osallistujien mahdollisuus testata kuntoaan. Jatkossakin tullaan henkilökunnalle tarjoamaan mahdollisuuksia osallistua erilaisiin tapahtumiin ja näin ylläpitämään ja kohottamaan fyysistä kuntoaan ja hyvinvointiaan. Jos sinulla on ehdotuksia, mitä toivotaan järjestettävän, niin ota yhteyttä Auli Stenmaniin tai puh Myös psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen on tavoitteena ja ideoita otetaan mielellään vastaan. Liikunnallista ja virkistävää kesää Auli Stenman työsuojeluvaltuutettu TYHY-verksamhet stödjer Under åren 2012 och 2013 har TYHY-gruppen ordnat olika motionstillfällen t.ex. bowling, stavgång, skidteknik, gymnastikgrupper och gångtester. Personalen har fått delta gratis. Gångtesterna ordnades på våren 2013 i fyra olika platser, Jakobstad, Pedersöre, Larsmo och Nykarleby. Sammanlagt 80 arbetstagare deltog testningen. Nya gångtester ordnas igen på hösten. Närmare information ges senare i TYHY-info. Då har också nya deltagare möjligheter att testa sin kondition. Det kommer också i fortsättningen att ordnas möjligheter till alla arbetstagare att delta i olika tillfällen och på så sätt bevara och höja den fysiska konditionen och välmående. Om du har några förslag, vad borde ordnas, ta kontakt med Auli Stenman eller tel Målsättningen är att stödja också den psykiska hälsan och idéer tas gärna mot. Motionsaktiv och uppfriskande sommar Auli Stenman arbetarskyddsfullmäktig Personalen vid Bosund mottagning pustar ut efter tyhy utflyktsvandring. Platsen är Cafe Bryggan i Öja. Från vänster Mikaela, Carola, Helena, Johanna, Marléne och Elin. Bosundin vastaanoton henkilökunta rentoutumassa tyhyvaelluksen jälkeen. Paikka on Café Bryggan Öjassa. Vasemmalta Mikaela, Carola, Helena, Johanna, Marléne ja Elin Foto Heli Sorjonen

8 Kanslian väen tavoitteena kävellä maapallon ympäri Kaupunginkanslialla on kova, mutta mielenkiintoinen urakka. Samalla, kun urakka nostaa kuntoa, tuo se työyhteisöön eloa, iloa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tavoitteena on kävellä maapallon ympäri. Vuodenvaihteessa alkanut liikuntatempaus on jo hyvässä vauhdissa. Kuukaudessa he kävelivät Euroopan halki. Muutama viikko meni Grönlannin ylitykseen Pentti Kronqvistin jälkiä seuraillen. Huhtikuussa alkoi 9000 kilometrin taivallus Siperian tasangoilla ja taigalla päämääränään Vladivostok. Lehden julkaisupäivään mennessä Vladivostok on hyvin luultavasti jo vallattu ja patikointi jatkuu jossain muualla maailman kolkassa. Kyseessä on kaupunginsihteeri Niklas Tallingin liikunta-aloite joka on saanut lähestulkoon kaikki kansliassa työskentelevät liikkumaan. Käytämme suomalaista hyvinvoinnin internet-palvelua nimeltä heiaheia, (www.heiaheia.com), johon käyttäjät voivat kirjata liikunta- ja urheilusuorituksiaan, seurata ja kannustaa omaa kaveripiiriä, Talling kertoo. Ohjelma muistuttaa Facebookia, jossa jokainen sisään kirjautunut saa kommentoida omaa päiväänsä ja tekemisiään liikunnan parissa. Siinä myös näkyy saavutettu kilometrimäärä ja matka, jota on vielä taivallettava päämäärän eteen. Tämä on todella kiva projekti. Ohjelmaa on kiva seurata ja nähdä, Foto/Kuva: P. Salonen miten tavoite pikkuhiljaa lähenee, samalla oppii tuntemaan työkavereita ja heidän tapaansa liikkua, Monica Laggnäs sanoo. Hän on huomannut, että liikunnan määrän kasvun lisäksi työyhteisön välit ovat lähentyneet. Ohjelman myötä kahvitauoilla riittää yhteistä puhuttavaa ja yhteenkuuluvuuden tunne on kohentunut. Ohjelma muuntaa kaiken liikkumisen kilometreiksi. Harvoin tulee ajatelleeksi, että esimerkiksi lasten hoito, siivoaminen, ruuan laitto tai etenkään shoppailu tai kuorossa laulaminen voidaan mieltää liikunnaksi. Mutta ohjelma hyväksyy myös ne. Arkiliikuntahan on se yleisin liikunnan muoto, jota jokainen tekee ainakin jonkin verran. Monica liikkuu mielellään kävellen, pyöräillen ja uiden. Sauvakävely ja hiihto on hänelle myös mieluisaa. Kerran pari viikossa hän jumppaa kaupungin jumpparyhmässä Fitness-klubilla. Tuija Brolle liikunta on aina ollut tapa elää. Töissä tulee liikuttua paljon, sillä työpiste sijaitsee yläkerrassa, jonne on melkoinen määrä rappusia päivittäin useaan kertaan kuljettavaksi. Vapaaaikana hän liikkuu koiran kanssa, pyöräilee, hiihtää ja jumppaa. Olen aina ollut kova liikkumaan. Tämä projekti on kyllä innostanut liikkumaan vielä enemmän ja on kiva, kun voimme kannustaa toinen toistamme. Projekti ei ole kilpailu eikä siinä palkita vain yhtä liikkujaa. Palkinto on kollektiivinen hyvän olon tunne siitä, kun on yhdessä tehty ja saatu jotain kivaa aikaan. Palkinto on myös se hyvänolon tunne, mikä liikunnan jälkeen tulee. Ja etenkin se, että työyhteisössä voidaan nyt paremmin sekä henkisesti että fyysistesti ja me-henki on korostunut entisestään. Marjo Luokkala Stadskansliets personal har som mål att gå jorden runt På stadskansliet har man antagit en stor, men intressant utmaning, som inte bara förbättrar konditionen utan också blåser nytt liv i arbetsgemenskapen, ökar arbetsglädjen och samhörigheten. Målet är att gå jorden runt. Motionskampanjen som inleddes vid årsskiftet är redan på god väg. På en månad gick kansliarbetarna genom Europa. På några veckor vandrade de över Grönland i Pentti Kronqvists fotspår. I april började en 9000 km:s vandring över den sibiriska tundran och taigan med Vladivostok som mål. När tidningen kommer ut, är det sannolikt att Vladivostok redan har intagits och vandringen fortsätter på något annat håll i världen. Det är frågan om stadssekreterare Niklas Tallings motionsinitiativ, som har fått nästan alla som arbetar på stadskansliet att röra på sig. Vi använder en finländsk internettjänst som kallas HeiaHeia, (www. heiaheia.com), där man kan registrera sina motions- och idrottsprestationer, följa med och heja på sin egen bekantskapskrets. Tanken är att HeiaHeia ska vara ett roligt sätt att träna, berättar Talling. Programmet påminner om Facebook, där var och en som registrerat sig får kommentera sin egen dag och sina förehavanden på motionens område. Där syns också hur många kilometrar som avverkats och hur långt det ännu är kvar till målet. Det här är ett riktigt roligt projekt. Det är intressant att följa med programmet och se hur målet småningom närmar sig. Samtidigt lär man känna sina arbetskamrater och deras sätt att motionera, säger Monica Laggnäs. Förutom att kanslipersonalen har börjat röra på sig mer, har hon lagt märke till att man också har kommit närmare varandra. Genom kampanjen har man fått mer att tala om på kaffepausen och känslan av samhörighet har ökat. Programmet räknar om all motion till kilometrar. I vanliga fall brukar man inte tänka att man motionerar när man t.ex. sköter barn, städar, lagar mat eller i synnerhet inte när man shoppar eller sjunger i kör. Men programmet godkänner också de här aktiviteterna. Vardagsmotion är den vanligaste formen av motion som alla deltar i, åtminstone i någon mån. Monica tycker om att gå, cykla och simma. Skidning och stavgång hör också till hennes favoriter. Ett par gånger i veckan deltar hon i motionsgymnastik, i stadens jumpagrupp på Fitness Club och i JKG:s måndagsmotion. För Tuija Bro har motion alltid varit ett sätt att leva. Hon rör mycket på sig i arbetet, för arbetsplatsen ligger på övre våningen, och hon har en massa trappsteg att springa upp- och nerför flera gånger om dagen. På fritiden går hon ut med hunden, cyklar, skidar och jumpar. Jag har alltid tyckt om att röra på mig. Det här projektet har nog inspirerat mig att motionera ännu mer, och det är roligt då vi kan heja på varandra. Projektet är ingen tävling, och det är inte bara en motionär som får pris. Belöningen är en kollektiv känsla av välbefinnande, som kommer av att man har gjort någonting roligt tillsammans och nått ett gemensamt mål. En form av belöning är också den känsla av välmående, som man får när man har motionerat. Och framförallt, vi mår bättre i vår arbetsgemenskap, både psykiskt och fysiskt, och vi-andan har blivit mer påtaglig. Marjo Luokkala - 8 -

9 Guy Björklund Jakobstads museum, Strengbergs klocka en symbol för stad och industri, del 2 Tornbyggnaden Man har länge diskuterat vem som har planerade klocktornet och framför allt den klotformade klockan. Allmänt har man ansett att det var Ahlskog som ritade den. Antagligen har det varit så att den kom till på förslag och enligt skisser av K. J. Ahlskog, men att de slutgiltiga ritningarna gjordes på Torben Gruts kontor i Stockholm. Att det är så tyder korrespondensen mellan Ahlskog och Grut (se nedan). Det ursprungliga förslaget, som Grut hade gjort, såg helt annorlunda ut. Det var mera konventionellt; ett fyrkantigt torn med klocka och med ett utdraget pyramidformat tak. Men också då det gäller utformningen av fasaderna skiljer sig dessa ritningar från de slutgiltiga. I det något äldre förslaget är fasaderna mera dekorerade. Bl.a. är mellanrummen mellan fönstren ritade som pelare med utsmyckade kapitäl. I marginalen på en ritning till fabriksbyggnaden, som finns i Sveriges arkitekturmuseum finns inritat tre förslag till klocktornet. Två av dem har en klotformad avslutning, medan en har fyrkantigt avhuggen avslutning som påminner mera om brandkårshusets torn. Redan i början av juni meddelar Ahlskog till Grut att det behövs ritningar för den tilltänkta tornkulan och för grindarna. Den 12 juni meddelar Ahlskog åt Grut att ritningarna till tornkulan inte ännu har kommit. Den 7 och den 12 juli skickas ännu meddelanden med största förlägenhet till Grut att ritningarna till tornkulan inte ännu anlänt. Nu hör man sig för också hos Svenska cementgjuteriet i Stockholm om de har fått några ritningar till tornbyggnaden. Efterlysningen upprepas ännu den 19 juli och nu frågar man rakt ut Hvarför kvarhåller ni ritningarna till tornkulan? Härigenom fördröjer ni medvetet fabrikens färdigblivande. Den 16 juli meddelar man Torben Grut att murningen av byggnaden är färdig och att yttertaket nu betoneras (gjuts i betong). Den 2 aug skriver Wilhelm Schauman ett 12 sidor långt brev från sin sommarvilla på Alholmen till arkitekten Torben Grut i Stockholm. Schauman berättar hur överhopad han har varit med arbete och samtidigt ger han en fullständig rapport om hur arbetet med den nya fabriken har förlöpt. Tyvärr är brevkopian bitvis mycket svårtläst. Av detta brev att döma var Grut inte skyldig till att tornritningarna kom fram, utan de hade skickats till Svenska cementgjuteriets kontor i Stockholm, för att man här skulle kunna göra beräkningarna för den vattenreservoar som skulle finnas i tornet och som skulle gjutas i betong. Tornet skulle inte bara vara ett klocktorn och prydnad för byggnaden, det hade också en viktig praktisk funktion för vattenförsörjningen i fabriksbyggnaderna. Man bör komma ihåg, att år 1909 då byggnaden uppfördes, fanns inga kommunala vattenledningar i staden. Det fanns i alla fall några byggnader som hade egna vatten- och avloppssystem. T.ex. hade bostadshuset Fram, som byggdes samtidigt, försetts med ett eget vatten- och avloppssystem. Man pumpade vatten till en egen cistern, därifrån vatten togs till det egna vattensystemet. Tobaksfabrikens behov av vatten var betydligt större än vad det var möjligt att pumpa ur naturliga brunnar. Därför byggdes den nya fabrikens tak till stora vattensamlande bassänger varifrån vattnet leddes genom rör till tre stora brunnar, som fanns under gården till fabriken. Härifrån pumpades sedan vatten upp till tornets vattenreservoar som rymde ca liter. Redan den 19 november 1909 meddelar man till Svenska cementgjuteriet att cisternen inte håller tätt. Tornuret Den 3 aug 1909 sände disponent Janne Thurman till Maskinoch Brobyggnads ab i Helsingfors en offertförfrågan tillsammans med tornritningar till ett järnskelett för tornkulan. Då järnstommen hade levererats och satts på plats, byggdes ett klot av fururibbor som spändes runt järnstommen. Klotet bekläddes med - 9 -

10 kopparplåtar, som beställdes genom arkitekt Grut i Stockholm. Tornklotet är inte slätt utan utsidan är dekorerad med lister, som går från klotets topp ner till klotets nedre kant. Dessutom finns ett antal vågräta lister runt klotet. Man kunde likna klotet vid en jordglob med markerade meridianer. Varje meridian är med jämna mellanrum försedda med pyramidliknande koppar, vars toppar är förgyllda med guld. Tyvärr har många av dess knoppar lossnat och fallit ner. Tornklotet måste varit uppseendeväckande då det var nytt och skimrade av koppar och guld. Av korrespondensen mellan tobaksfabriken och arkitekten Grut framgår det att han hade gjort särskilda ritningar för utformningen av klotets koppartäckning. Tyvärr saknas dessa detaljritningar och ritningar från själva klotets uppbyggnad, men kanske en del tekniska lösningar gjordes på plats utan speciella ritningar. Själva tornuret hade beställts den 3 april 1909 också genom arkitekt Grut av G W Lindroths urfabrik i Stockholm till ett pris av Skr. Man hoppades på en leverans inom 4 månader. Den 13 juli konstateras att alla parter var eniga om att urtavlans siffror skall göras med romerska bokstäver och inte såsom de var återgiven på ritningarna, nämligen med texten: Ph.&.S.T.R.E.N.G.B.E.R.G., där varje tecken motsvarade en heltimme. Siffrorna och metalldelarna till urtavlan tillverkades också i Stockholm. I slutet av oktober var urverket klart och levererades till Jakobstad. Men det dröjde ända till början av 1910 innan urverket var klart för att tas i bruk. De halvt igenomskinliga glasen till urtavlan beställdes från Tyskland och skars in på stället. Urtavlorna blev upplysta med elektriskt belysning. Till urverket beställdes också ett slagverk. Klockan till slagverket göts av Bergholtz Klockgjuteri Ab, som då för tiden fanns i Stockholm och som fortfarande existerar, men har nu flytta till Sigtuna. Linderoths urfabrik var en av Sveriges största tillverkare av offentliga klockor. Man kan säga att den hantverksmässiga produktionen av stora urverk övergick från urmakeri till industri efter år 1853 då konung Oscar I beställde ett tornur till det då brandskadade Tullgarns slott. En stor marknad öppnade sig under denna tid då järnvägsnäten byggdes ut och varje tågstation skulle ha sin egen klocka. Nästan alla skolor och kyrkor i Sverige är försedda med tornur från Linderoths Urfabrik. Vissa av tornuren är mycket stora, som t.ex. det i Storkyrkans torn i Stockholm. Linderoths urfabrik kom att verka ända till början av 1960-talet, men då hade verksamheten krympt till reparationsverksamhet och en mycket liten produktion. Tobakstillverkningen har upphört i Jakobstad och en utmaning har varit att hitta lämpliga användningslösningar för tobaksfabrikens gamla och skyddade byggnader. Den gamla delen av fabriken har staden Jakobstad gjort om till sitt stadshus och idag finns här de flesta av stadens centrala verk. Det nybildade regionala social- och hälsovårdsverket har hittat sina utrymmen i den nya delen av tobaksfabriken tillsammans med en del icke kommunala företag. En fortsatt renovering av den nya delen fortsätter och snart står också klocktornet med sitt kopparklot i tur att rustas upp. Här krävs både ett tekniskt- och hantverkskunnande. Här gäller också de allmänna grundreglerna, då det gäller renovering av gamla byggnader att inte reparera mer än nödvändigt och att en renovering inte är det samma som att bygga nytt. Guy Björklund Pietarsaaren kaupunginmuseo Strengbergin kello kaupungin ja teollisuuden symboli, osa 2 Tornirakennus Pitkään on keskusteltu siitä, kuka oli suunnitellut kellotornin ja ennen kaikkea pallonmuotoisen kellon. Yleisesti on katsottu, että piirtäjänä oli Ahlskog. Todennäköisesti kellotorni syntyi K.J. Ahlskogin ehdotuksesta ja hänen luonnostensa mukaan, mutta lopulliset piirustukset laadittiin Torben Grutin konttorissa Tukholmassa. Siihen viittaa Ahlskogin ja Grutin välinen kirjeenvaihto (ks. jäljempänä). Grutin alkuperäinen ehdotus näytti aivan erilaiselta. Se oli sovinnaisempi; neliskulmainen torni, jossa oli kello ja pyramidinmuotoinen ulkoneva katto. Piirustukset eroavat lopullisista piirustuksista myös julkisivujen muotoilun osalta. Hieman vanhemmassa ehdotuksessa julkisivut ovat koristeellisemmat. Muun muassa ikkunoiden välit on piirretty pylväiksi, joissa on koristellut päät. Ruotsin arkkitehtuurimuseossa olevan tehdasrakennuspiirustuksen reunaan on piirretty kolme ehdotusta kellotorniksi. Kahdessa niistä on pallonmuotoinen huippu, kun taas yhdessä on neliskulmainen tylppä pää, joka muistuttaa enemmänkin palokunnantalon tornia. Jo kesäkuun alussa Ahlskog ilmoittaa Grutille, että suunnitteilla olevaa pallotornia ja portteja varten tarvitaan piirustukset. Kesäkuun 12. päivänä Ahlskog ilmoittaa Grutille, etteivät pallotornin piirustukset ole vielä tulleet. Heinäkuun 7. ja 12. päivinä lähetetään Grutille vielä kovin neuvottomina viestit, että pallotornin piirustukset eivät ole vieläkään saapuneet. Nyt tiedustellaan myös sementtivalimolta Tukholmasta, onko se saanut tornirakennuksen piirustuksia. Ilmoitus toistetaan vielä 19. heinäkuuta ja nyt kysytään suoraan Minkä tähden pidättelette pallotornin piirustuksia? Viivytätte siten tehtaan valmistumista tieten tahtoen. Heinäkuun 16. päivänä Torben Grutille ilmoitetaan, että rakennuksen muuraus on valmis ja että tehtaan ulkokatto betonoidaan (valetaan betonista). Elokuun 2. päivänä Wilhelm Schauman kirjoittaa Alholman kesähuvilaltaan kaksitoistasivuisen kirjeen arkkitehti Torben Grutille Tukholmaan. Schauman kertoo, kuinka paljon työtä hänellä on ollut ja antaa lisäksi täydellisen raportin uuden tehtaan rakennustöiden sujumisesta. Valitettavasti kirjeen kopio on paikoin hyvin vaikealukuinen. Kirjeestä päätellen Grut ei ollut syypää tornipiirustusten viipymiseen, vaan ne oli lähetetty Tukholmaan Ruotsin sementtivalimon konttoriin, jotta siellä laadittaisiin laskelmat torniin sijoitettavasta vesisäiliöstä, joka oli määrä valaa betonista. Tornin ei ollut tarkoitus toimia pelkästään kellotornina ja rakennuksen koris-teena, vaan sillä oli myös tärkeä käytännön tehtävä tehdasrakennusten vedenhankinnassa. On muistettava, että vuonna 1909 kaupungissa ei ollut vielä kunnallisia vesijohtoja. Joissakin rakennuksissa kuitenkin oli omat vesi- ja vie märijärjestelmänsä. Esimerkiksi samaan aikaan rakennettu Framin asuintalo varustettiin omalla vesi- ja viemärijärjestelmällä. Vettä pumpattiin omaan säiliöön, josta sitä otettiin omaan vesijärjestelmään. Tupakkatehtaan vedentarve oli huomattavasti suurempi kuin mitä luonnonkaivoista oli mahdollista pumpata. Sen vuoksi uuden tehtaan katto rakennettiin suuriksi vedenkeräysaltaiksi, jois

11 Foto Guy Björklund ta vesi johdettiin putkia pitkin kolmeen suureen kaivoon, jotka sijaitsivat tehdaspihan alla. Niistä vesi pumpattiin tornin vesisäiliöön, johon mahtui noin litraa. Jo 19. marraskuuta 1909 Ruotsin sementtivalimolle ilmoitetaan, että säiliö vuotaa. Tornikello Elokuun 3. päivänä 1909 isännöitsijä Janne Thurman lähetti helsinkiläiseen Kone- ja siltarakennus Oy:hyn tarjouspyynnön pallotornin rautarungon piirustusten mukana. Kun rautarunko oli toimitettu ja asetettu paikalleen, rakennettiin rautarungon ympärille pingotetuista mäntyrimoista pallo. Pallo verhottiin kuparilaatoilla, jotka tilattiin Tukholmasta arkkitehti Grutin välityksellä. Pallo ei ole sileä, vaan sen ulkopinta on koristeltu listoilla, jotka kulkevat pallon huipulta sen alaosaan. Lisäksi pallon ympärillä on vaakasuoria listoja. Pallo muistutti maapalloa meridiaaneineen. Jokaisessa meridiaanissa on tasaisin välein pyramidin muotoiset nupit, joiden päät on kullattu. Valitettavasti monet nupeista ovat irronneet ja pudonneet. Uuden kuparin- ja kullanhohtoisen pallotornin on täytynyt olla huomiota herättävä näky. Tupakkatehtaan ja arkkitehti Grutin välisestä kirjeenvaihdosta ilmenee, että Grut oli laatinut erilliset piirustukset pallon kuparikatteen muotoilua varten. Valitettavasti nuo detaljipiirustukset ja itse pallon rakenteen piirustukset puuttuvat, mutta ehkäpä osa teknisistä ratkaisuista tehtiin paikan päällä ilman erityisiä piirustuksia. Itse tornikello oli tilattu 3. huhtikuuta 1909 niin ikään arkkitehti Grutin välityksellä G. W. Lindrothin kellotehtaasta Tukholmasta Rkr:n hintaan. Toimitusta toivottiin neljän kuukauden kuluessa. Heinäkuun 13. päivänä todetaan, että kaikki osapuolet olivat yksimielisiä siitä, että kellotaulun numerot merkit-täisiin roomalaisin kirjaimin eikä siten kuin piirustuksissa ilmoitettiin, nimittäin tekstillä Ph.&.S.T.R.E.N.G.B.E.R.G., jossa kukin merkki vastasi täyttä tuntia. Myös kellotaulun numerot ja metalliosat valmistettiin Tukholmassa. Lokakuun lopussa koneisto oli valmis toimitettavaksi Pietarsaareen. Kesti kuitenkin vuoden 1910 alkuun saakka ennen kuin koneisto oli valmis käyttöön otettavaksi. Kellotaulun puoliksi läpinäkyvät lasit tilattiin Saksasta ja leikattiin paikan päällä. Kellotaulut valaistiin sähkövaloilla. Koneistoa varten tilattiin myös lyöntikoneisto. Lyöntikoneiston kellon valoi valimo nimeltä Bergholtz Klockgjuteri Ab, joka sijaitsi tuohon aikaan Tukholmassa ja on toiminnassa vieläkin, mutta on nyt muuttanut Sigtunaan. Linderothin kellotehdas oli eräs Ruotsin suurimpia julkisten kellojen valmistajia. Voidaan sanoa, että suurten koneistojen käsityömäinen valmistus muuttui teolliseksi vuoden 1853 jälkeen kuningas Oskar I:n tilatessa tornikellon tuol-loin tulipalossa vaurioituneeseen Tullgarnin linnaan. Tuohon aikaan avautuivat suuret markkinat, sillä rautatieverkkoa laajennettiin ja jokaiselle asemalle tarvittiin kello. Lähes kaikissa Ruotsin kouluissa ja kirkoissa on Linderothin kellotehtaan valmistama tornikello. Jotkut tornikellot ovat hyvin suuria, esim. Tukholman suurkirkon kello. Linderothin kellotehdas oli toiminnassa aina 1960-luvun alkuun saakka, mutta siihen mennessä toiminta oli supistunut korjaustoiminnaksi ja hyvin vähäiseksi tuotannoksi. Tupakanvalmistus on päättynyt Pietarsaaressa ja haasteena on ollut löytää sopivia käyttötarkoituksia tupakkatehtaan vanhoille ja suojelluille rakennuksille. Tehtaan vanhasta osasta on Pietarsaaren kaupunki tehnyt kaupungintalon, jossa sijaitsevat nykyään useimmat kaupungin keskeiset virastot. Uusi seudullinen sosiaali- ja terveysvirasto on löytänyt toimitilat tupakkatehtaan uudesta osasta, jossa toimii myös joitakin ei-kunnallisia yrityksiä. Uuden osan peruskorjausta jatketaan ja pian myös kellotorni kuparipalloineen on kunnostusvuorossa. Työssä vaaditaan sekä teknistä että käsityöosaamista. Lisäksi on muistettava vanhojen rakennusten peruskorjausta koskevat yleiset perussäännöt ei pidä korjata enempää kuin on tarpeen eikä kunnostus tarkoita samaa kuin uuden rakentaminen

12 Milla Kallioinen iloitsee kaupungista monin tavoin Vuoden alusta apulaiskaupunginsihteerin virassa aloittanut Milla Kallioinen on paluumuuttaja. Pari vuotta sitten kaupunkiin perheineen muuttanut nainen kertoo, että Pietarsaaressa on paljon pieniä arjen hienouksia, joille kauan paikkakunnalla asunut on tullut sokeaksi. Joka paikkaan on lyhyt matka. Liikenteessä ei ole ruuhkia. Koulukadun kello neljän ruuhkakaan ei ole mitään verrattuna Helsingin ruuhkiin, hän sanoo. Kallioinen on myös huomannut, että kaupungista saa kaikki ne palvelut, mitkä saa pääkaupunkiseudullakin. Joskus jopa paremmin. Luonto, varsinkin Fäboda, on ainutlaatuinen ja elokuvateatterilla on erinomainen tarjonta. Campuksen aluetta hän kehuu upeaksi. Vastaavaan paikkaan hän ei ole missään muualla törmännyt. Foto/Kuva: P. Salonen Se on mielenkiintoinen ja hieno paikka, jossa on kiva kierrellä. Milla Kallioinen on syntyperäinen pietarsaarelainen, ja lähti lukion jälkeen vuonna 1996 opiskelemaan muualle. Hän valmistui hallintotieteiden maisteriksi ja lakimieheksi, ja työskenteli sittemmin mm Aluehallintovirastossa, Eläkevakuutusyhtiössä ja viimeksi Seinäjoella Maaseutuvirastossa yksikön johtajana. Kun Pietarsaaressa avautui apulaiskaupunginsihteerin paikka, hän haki sitä, sillä oli jo aiemmin muuttanut kaupunkiin ja koki pienten lasten äitinä työpäivät liian pitkiksi: työmatka Seinäjoelle oli pitkä ja lisäksi kertyi lukemattomia matkapäiviä mm Brysseliin. Ilokseni tulin valituksi. Tämä sopii jo perheenkin puolesta paljon paremmin. Näin ehtii olla kotonakin perheen parissa ja harrastaa. Harrastuksiin kuuluu spinning ja tennis. Paikallislehdessä oli juttu minusta ja siinä sanoin, että tennistä harrastaisin, mutta en ole saanut täältä pelikavereita. Jutun perusteella pelikavereita on nyt tullut runsaasti, hän nauraa., Perheen yhteinen harrastus on jalkapallo ja Jaro. Mies valmentaa junioreita ja Milla toimii vanhempain edustajana. Omakotitalon myötä Milla on löytänyt uuden mielenkiinnon kohteen: puutarhan. En oikeastaan ole koskaan ollut mikään puutarhaihminen, mutta nyt, kun on oma piha, on viherpeukaloa alkanut kutittaa. Apulaiskaupunginsihteerin työ pitää sisällään useita projekteja ja hän on mukana monessa työryhmässä. Hän toimii kaupungin tietosuojavastaavana ja osallistuu erilaisiin kehittämishankkeisiin sekä vastaa kaupungin julkisen hankintatoiminnan juridisesta puolesta. Marjo Luokkala Milla Kallioinen gläder sig över staden på många sätt Biträdande stadssekreterare Milla Kallioinen, som tillträdde sin tjänst vid årsskiftet, är en återflyttare. För ett par år sedan flyttade hon med sin familj tillbaka till Jakobstad, och hon kan berätta att det i Jakobstad finns många små fördelar, som den som länge bott på orten är blind för. Det är korta avstånd överallt. Det finns ingen rusningstrafik. Bilköerna på Skolgatan klockan fyra är ingenting jämfört med rusningstrafiken i Helsingfors, säger hon. Kallioinen har också märkt att man kan få samma service i Jakobstad som i huvudstadsregionen, ibland t.o.m. bättre. Naturen, särskilt Fäboda, är unik och utbudet på bio är utmärkt. Campusområdet tycker hon är fantastiskt. Någon liknande plats har hon inte stött på någon annanstans. Det är ett intressant och fint ställe, där det är roligt att ströva omkring. Milla Kallioinen är född i Jakobstad, men efter gymnasiet lämnade hon staden 1996 för att studera på annat håll. Hon utexaminerades som magister i förvaltningsvetenskaper och blev dessutom jurist. Sedan arbetade hon bl.a. på Regionförvaltningsverket, Pensionsförsäkringsbolaget och senast på Landsbygdsverket i Seinäjoki som direktör för enheten. När tjänsten som biträdande stadssekreterare i Jakobstad blev ledig sökte hon den, för hon hade redan tidigare flyttat till staden och upplevde att hon som småbarnsmamma hade alltför långa arbetsdagar: arbetsresan till Seinäjoki var lång och dessutom var det otaliga resdagar, bl.a. till Bryssel. Till min glädje blev jag vald. Det här passar mycket bättre, också med tanke på familjen. Nu hinner jag både vara hemma med familjen och ha fritidssysselsättningar. Till fritidsintressena hör spinning och tennis. Det var en artikel om mig i lokaltidningen, och jag sade då att jag skulle vilja spela tennis, men att jag inte hade hittat någon kompis att spela med här. Som ett resultat av artikeln har jag nu gott om spelpartner, skrattar hon. Familjens gemensamma intresse är fotboll och Jaro. Millas man tränar juniorer och Milla fungerar som representant för föräldrarna. I och med egnahemshuset har Milla hittat ett nytt fritidsintresse: trädgården. Jag har egentligen aldrig varit någon trädgårdsmänniska, men nu när jag har en egen gårdsplan har det börjat klia i mina gröna fingrar. Till biträdande stadssekreterarens arbete hör flera olika projekt och hon är med i många arbetsgrupper. Hon fungerar som dataskyddsansvarig i staden och deltar i olika utvecklingsprojekt samt ansvarar för den juridiska sidan av stadens offentliga upphandling. Marjo Luokkala

13 HENKILÖSTÖYHDISTYKSEN TOIMINTAA KESÄN JA SYKSYN TAPAHTUMIA Henkilöstöyhdistyksen vuosi on täynnä eri tapahtumia. Poimi alla olevasta listasta itsellesi mieluiset ja laita ylös kalenteriisi. Tarkemmat tiedot tapahtumista saat sähköpostitse. Kesämatka Valamon luostariin ja Kuopioon Kesäjuhla/Urheilutalon ympäristö Syysvaellusilta syyskuu 2013 Viikinki-illallinen/Sulvan kestikievari Käsityömessut/Seinäjoki Ikea/Haaparanta & Tornio Ostosmatka/Tuuri Tampereen matka Seuraa ilmoittelua tapahtumista ja osallistu toimintaan! Muista myös vierailla henkilöstöyhdistyksen kuntolaatikoilla! Onnelliset voittajat kevään arvonnassa olivat: Kristina Fagersund, Monica Skuthälla, Seija Roos, Riitta Östman, Britt-Louise Kyheröinen, Jaana Kalliokoski ja Anita Sundström. Voittajille on toimitettu City-ryhmän 50 :n lahjakortti! PERSONALFÖRENINGENS VERKSAMHET SOMMARENS OCH HÖSTENS AKTIVITETER Personalföreningen har en massa olika aktiviteter under året. Välj det som intresserar dig i nedanstående lista och skriv in i din kalender. Noggrannare information om aktiviteterna får du direkt via e-post. Sommarresa till Valamo kloster och till Kuopio Sommarfest/Området runt Idrottsgården Höstvandringskväll september 2013 Vikingamiddag på Solf Gästgivargård Handarbetsmässan i Seinäjoki Ikea/Haparanda & Torneå Shoppingresa till Tuuri Tammerforsresa Följ med annonseringen om aktiviteterna och kom med i verksamheten! Kom också ihåg att besöka personalföreningens motionslådor! Lyckliga vinnare i vårens utlottning var: Kristina Fagersund, Monica Skuthälla, Seija Roos, Riitta Östman, Britt-Louise Kyheröinen, Jaana Kalliokoski och Anita Sundström. Alla vinnare har fått Citygruppens 50 :s köpkort! Henkilöstöyhdistyksen toimintaa Henkilöstöyhdistyksen perinteistä ulkoiluiltaa oli tänä vuonna hiukan uudistettu. Ulkoiluiltaa vietettiin ensimmäistä kertaa Vestersundsbyssä, If Brahen majalla. Toinen uudistus, poniratsastus, toi paikalle lukuisia lapsiperheitä. Suloinen, pieni poni saikin olla liikkeessä koko ajan, kun aina vain vaihtui uusi innokas ratsastaja selkään! Ulkoiluillan makkara- ja kahvitarjoilu oli pidetty ennallaan, joten paikalla olleet saivat nauttia pöytien antimista ulkoilun ohella. Henkilöstöyhdistys aikoo uudistaa myös kesäjuhlaansa. Juhlapaikaksi on valittu Urheilutalo ympäristöineen. Tule paikalle ottamaan selville, mitä uutta olemme keksineet! Muistathan, että kesäjuhlaan pitää ilmoittautua etukäteen tarjoilun takia! Tarkkaile sähköpostiasi; henkilöstöyhdistyksen esitteet tulevat sinne personalinfona! Tiina Höylä-Männistö

14 Vinnarna i motionskampanjen - Kuntotempauksen voittajat Vi gratulerar vinnarna i motionskampanjen Onnittelemme kuntotempauksen voittajia : 1. Cykel / Polkupyörä Pirjo Knif / Sochv-verket/ Sote-virasto 2. Cykelhjälm/ Pyöräilykypärä Siv Lundström/ Diab.mott./ Diab.vast. 3. Sitsdyna för cykel/ Polkupyörän istuinsuoja Maj-Britt Asplund/ avd 6/ os 6 Lisen Greve-Österlund/ Purmohemmet 4. Handukar 2st/ Pyyheliinoja 2 kpl Eija Yli-Saari-Salminen/ Kytömäen päiväk. 5. Fileringsset/ Fileeraussetti Kristina Björkholm/ Bildningsväs./Siv.toimi 6. Kylväska/ Kylmälaukku Minna Kettula/ Hemvård/Kotihoito 7. Piltavla/ Tikkataulu Gunilla Nybäck/ Skolhälsov./ Koulutervh. 8. Metset/ Onkisetti Birgit Nylund/ Laboratoriet/ Laboratorio Personalen vid Centrummottagningen hade samlat flest poäng i förhållande till antalet anställda. De hade i medeltal 43 motionspass/anställd och vann en picknick-kväll vid Wallenska villan (eller biobiljetter till alla anställda). 10 arbetsplatser deltog tävlingen. Keskusvastaanoton henkilökunta oli kerännyt eniten pisteitä työntekijöiden määrään nähden. Heillä oli keskimäärin 43 kuntoilusuoritusta/työntekijä ja he voittivat picknick-illan Wallenska villassa (tai elokuvaliput kaikille työntekijöille). 10 työpaikkaa osallistui kilpailuun. En ny motionskampanj har börjat Uusi kuntotempaus on alkanut Utlottas : Två par länkskor och olika små vinster Arvotaan : Kahdet lenkkikengät ja erilaisia pikku palkintoja. OBS! Också i denna sommar kan du tävla tillsammans med dina arbetskamrater mot andra arbetsplatser. Utlottas : En äventyrskväll vid Villa Elba(valbart program+kvällsbit) eller biobiljetter till alla anställda. Huom! Myös tänä kesänä voit yhdessä työtovereidesi kanssa kilpailla muita työpaikkoja vastaan. Katso kuntokortti. Arvotaan: Seikkailuilta Villa Elbassa (ohjelma valinnan mukaan+iltapala) tai elokuvaliput kaikille työntekijöille. TYHY-FÖRMÅNERNA FÖR VEM? TYHY-kupongerna är personliga, ditt namn finns färdigt tryckt på kupongen, men glöm inte att själv anteckna din arbetsplats på kupongen. Endast 1 kupong/konditionstillfälle. Vid köp av 10 ggr kort eller månadskort kan 10 kuponger användas. Ifall du deltar i en arbis kurs, skriv gärna vilken kurs någonstans på kupongen. Du kan använda dina kuponger vid arbis endast om du kan betala hela kursavgiften med dem. OBS! Endast motionskurser. Du kan delta i den subventionerade tyhy-verksamheten även ifall du är 1. moderskaps-, föräldra-, vård- eller alterneringsledig 2. timlärare, har undervisning minst 16 h/v 3. säsonganställd, under anställningstiden 4. vikarie och sysselsatt, över 6 mån. anställningstid 5. permitterad, permitteringstiden under 6 mån. Men inte om du är anställd av annan firma! TYHY-EDUT KENELLE? TYHY-kupongit ovat henkilökohtaisia. Nimesi on painettu valmiiksi kuponkiin, mutta muis ta merkitä työpaikkasi kuponkiin itse. Vain yksi kuponki/ liikuntakerta. 10 kerran tai kuukausikortin ostoon voidaan käyttää 10 kuponkia. Jos osallistut työväenopiston järjestämään kurssiin, kirjoita mielellään kurssin nimi jonnekin kuponkiin. Voit käyttää kuponkeja työväenopiston kursseihin ainoastaan silloin kun voit maksaa koko kurssimaksun niillä. HUOM! Ainoastaan kuntoilukurssit. Voit myös osallistua tuettuun tyhy-toimintaan, vaikka olet: 1. äitiys-, isyys-, hoito- tai vuorotteluvapaalla 2. tuntiopettaja, opetusta väh. 16 h/v 3. sesonkityöntekijä, työssäoloaikana 4. sijainen tai työllistetty, yli 6 kk:tta 5. lomautettu, lomautusaika alle 6 kk:tta Mutta ei, jos olet jonkun toisen yrityksen työntekijä! Birgitta Blomqvist

15 En modern Canossa-vandring Foto Kerstin Granroth Kirkkorannan ja Länsinummen päiväkodit ovat olleet syksystä 2012 alkaen mukana EU:n rahoittamassa Comenius-hankkeessa. Muut osanottajat ovat Saksasta ja Italiasta. Hanketta johtaa saksalainen hankekumppani FAIRbund e.v. -säätiö Leipzigista. Se on yksityinen säätiö, joka ylläpitää päiväkoteja, tekee perhetyötä ja harjoittaa lisäksi vilkasta EU-vaihtoa monilla eri aloilla. Italiassa kumppaninamme on Instituto Comprensivo Quattro Castellan koulu Albero de Farfalle. Koulu kuuluu Reggio Emilian alueella sijaitsevan Quattro Castellan kunnan koulutoimeen. Yhteistä osallistujille on se, että kaikki työskentelevät päiväkotiikäisten lasten parissa. Yleisten EU-hanketavoitteiden lisäksi hankkeen tarkoituksena on oppia tuntemaan muita EU-maita ja niiden kulttuureja ja yhteiskuntarakennetta sekä vaihtaa kokemuksia ja työskennellä vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvien aiheiden parissa. Se toteutetaan järjestämällä vierailuja eri paikkakunnille sekä työskentelemällä tapaamisten välillä erilaisten yhteisesti sovittujen aiheosioiden parissa. Hankkeen on määrä johtaa yhteiseen raporttiin, joka julkaistaan EU:n alueella, mutta on myös muiden asiasta kiinnostuneiden saatavilla. Meidän osaltamme hankkeen rahoittaa suomalaisia EU-hankkeita hallinnoiva Cimo. Viime syksynä tehty ensimmäinen hankematka suuntautui Saksan Leipzigiin. Siellä esittäydyimme mistä tulemme, miten työskentelemme ja millaisia mietteitä meillä on vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvästä hanketeemasta. Seuraava matka tehtiin tänä keväänä. Maaliskuun alussa kuusi iloista päiväkodin tätiä matkusti Italian Quattro Castellaan. Matka oli ikimuistoinen kokemus kaikille mukana olleille. Teimme useita mielenkiintoisia tutustumiskäyntejä seudun nähtävyyksiin. Saimme kirjaimellisesti kävellä Canossaan (emme kuitenkaan ryömineet kuten keisari, joka odotti kolme päivää lumisateessa saadakseen paavin päästämään hänet pannasta.) Seudun merkkihenkilö on Mathilde de Canossa, joka eli 1000-luvulla ja näytteli suurta osaa nykyisen Italian synnyssä. Hän muun muassa rakennutti neljä linnaa, jotka ovat antaneet kunnalle sen nimen, Quattro Castella. Seutu tunnetaan myös Italian ruokapöytänä. Paikkakunta sijaitsee vain 30 km:n päässä Parmasta (joka on tunnettu kuuluisasta ja, kuten voimme todistaa, hyvästä kinkustaan). Lisäksi kävimme juustolassa, jonka valmistaman parmesaanin laatua ei Suomesta saa rahallakaan. Reggio Emilian kaupunki on Quattro Castellan asukkaiden lähin keskustaajama. Reggio Emilia on maailmankuulun pedagogisen suuntauksen pääpaikka. Lisäksi eräänä aamupäivänä vierailimme Malaguzzikeskuksessa. Se havainnollistaa näyttelyjen avulla Reggio Emilia -pedagogiikkaa, joka on ollut useiden vuosien ajan myös Pietarsaaren päivähoidon innoittajana. Runsaasti aikaa käytettiin tietenkin myös yhteiseen hanketyöhön. Kaikki osallistujat laativat esityksen vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön toteuttamisesta eri maissa millaisia perinteitä on, mitä aineistoa ja apuvälineitä käytetään, millaisia asenteet ja tavoitteet ovat. Meidän esityksemme perustana olivat varhaiskasvatussuunnitelma, päivittäisten käytäväkontaktiemme perinne ja kasvatusyhteisömme, joka on nykyisin kirjattuna velvoitteeksi toimintaamme ohjaaviin asiakirjoihin. Saksassa ja Italiassa raportoidaan myös lasten voinnista ja kehityksestä, joten työmuotojen vertailu on mielenkiintoista. Olimme vaikuttuneita muiden osanottajamaiden vanhempainneuvostoista. Vanhempainneuvostoja on perinteisesti kaikissa instituutioissa ja ne toimivat instituutioiden ja vanhempien välisenä virallisena yhdyslinkkinä. Useista yrityksistä huolimatta emme ole onnistuneet innostamaan pietarsaarelaisten päiväkotilasten

16 Nykyajan Canossan matka Foto Kerstin Granroth vanhempia, joten täällä vanhempainneuvostoja on vain muutamissa päiväkodeissa. Saksasta saimme mielenkiintoisen näkökulman. Siellä perheille ei osoiteta päiväkotipaikkaa, vaan ne valitsevat päiväkodin itse, koska instituutiot ovat yksityisiä. Se koetaan usein esteeksi vaikeiden asioiden esiin ottamiselle. Asiakasta ei haluta loukata, koska se saattaisi johtaa päiväkodin vaihtamiseen. Albero de Farfallen kyläkoulussa saimme nähdä, miten koulu voi olla yhteiskunnan keskipiste. Siellä yhteistyötä ei tehdä pelkästään vanhempien, vaan koko kylän kanssa. Vierailumme esimerkiksi päättyi juhlaan seniorikeskuksessa, jossa eläkeläiset olivat kokanneet koko päivän ja valmistaneet paikallisia ruokalajeja meille tarjottavaksi. He osallistuivat myös itse juhlaan ja olivat ihastuksissaan meidän laulaessamme kiitokseksi jännittävän Hai-laulun, joka on suosittu päiväkodeissa ja jossa käsitellään myös ikääntyneiden sukupolvea. Italiassa vanhemmalla sukupolvella on edelleen tärkeä asema monien lasten elämässä, ja koulun päättyessä koulupiha täyttyikin päivittäin suuresta nonnojen ja nonnien joukosta. Isovanhemmilla on toki tärkeä asema myös Pietarsaaressa, mutta meidän todellisuutemme on kuitenkin hieman toisenlainen. Jos joku innostui edellä kertomastamme ja haluaisi itsekin osallistua johonkin EU-hankkeeseen, voimme vakuuttaa, että se on todellakin vaivan arvoista, sillä vaivaakin joutuu näkemään. Suomessa hankkeita anotaan Cimon kautta. Valtion viranomaiseksi Cimolla on erittäin yksinkertainen järjestelmä ja se tarjoaa tarvittaessa apua ja tukea. Kilpailu rahasta on kuitenkin suuri, joten hakemuksen täytyy olla hyvä. Lisäksi edellytyksenä on, että Euroopasta löytyy sopivia yhteistyökumppaneita. Kannattaa pitää silmät auki, sillä yleensä kiinnostuneita hakijoita kyllä ilmaantuu muista maista ajan mittaan. Lisäksi yhteistyölle täytyy luonnollisesti valita hyvä aihe. Valitkaa sellainen asia, jonka parissa työskentelette jo muutenkin ja jossa muualta saadut vaikutteet voivat toimia innoittajana. Hankkeen hakeminen pelkästään ilmaisen ulkomaanmatkan vuoksi ei ole sen lisätyön arvoista, joka väistämättä tulee kaupan päälle. Voimme vakuuttaa, että tällainen hanke antaa enemmän kuin ottaa, vaikka se vaatikin ylimääräistä työtä ja pakottautumista oman mukavuusalueen eli tavanomaisen päiväkotityön ulkopuolelle ja vieraan kielen puhumista, itsensä kelpuuttamista esittäytymiseen ym. Välillä on todella hyödyllistä pohtia ja esitellä omaa työskentelyään sekä perustella työskentelytapojaan. Lisäksi uusien ideoiden saaminen ja sen näkeminen, että asioita voi tehdä toisinkin, antaa tietenkin runsaasti hyödyllisiä eväitä kotiin vietäväksi. Me matkalle osallistuneet palasimme kotiin varmistuneina siitä, että täällä asiat ovat monella tapaa todella hyvin, että teemme oikeita asioita ja että meidän kannattaa jatkaa hyvän toimintamme kehittämistä. Eikä pidä pelätä lähteä maailmalle katsomaan, mitä sillä on tarjottavana. Ann-Louise Björk-Sandberg, Bettina Nylund, Marika Holmqvist, Monica Edfelt, Lola Lindholm-Luukkonen ja Kerstin Granroth. Kyrkostrands och Västermalms daghem är sedan hösten 2012 med i ett EU-finansierat Comeniusprojekt. Övriga projektdeltagare kommer från Tyskland och Italien. Den tyska projektpartnern som håller i trådarna för projektet är stiftelsen FAIRbund e.v. i staden Leipzig, en privat stiftelse som driver daghem men också familjearbete samt har ett livligt EU-utbyte inom många olika områden. I Italien är Instituto Comprensivo Quattro Castella med skolan Albero de Farfalle vår partner. Skolan är en del av skolväsendet i kommunen Quattro Castella i regionen Reggio Emilia. Gemensamt för alla deltagare är att vi alla jobbar med barn i daghemsåldern. Syftet och målsättningen med projektet är, förutom den allmänna EU-projektmålsättningen att lära känna andra EU-länder och deras kultur och samhällsorganisation, att vi ska utbyta erfarenheter och arbeta kring temat föräldrasamverkan. Detta sker genom besök på de olika orterna och mellan träffarna genom att arbeta med olika gemensamt överenskomna delar av temat. Projektet ska utmynna i en gemensam rapport som publiceras inom EU men också är tillgängligt för andra intresserade. Projektet finansieras för vår del av Cimo, den finländska myndigheten för olika EU-projekt. Den första projektresan gick under hösten till Leipzig i Tyskland. Där presenterade vi oss- varifrån vi kommer, hur vi jobbar och hur vi tänker kring projekttemat med föräldrasamverkan. Nu i vår gjordes nästa resa och i början av mars åkte sex glada dagistanter ner till Quattro Castella i Italien. Resan blev en minnesvärd upplevelse för alla som var med. Vi gjorde många intressanta studiebesök till traktens sevärdheter. Vi har bokstavligen fått gå till Canossa (dock inte krypa som han som stod utanför porten i regn och snö i 3 dagar för att bli tagen till nåder igen av påven). Traktens stora personlighet är Mathilde de Canossa som levde på 1000-talet och som spelade en stor roll i uppkomsten av det som i dag är Italien. Hon lät bland annat uppföra de fyra slott som gett upphov till kommunens namn, Quattro Castella. Regionen är också känd som Italiens matbod. Orten ligger endast 30 km från Parma (med den berömda och, vilket vi kan intyga, mycket goda skinkan). Vi besökte också ett ysteri för Parmesanostar av en kvalitet som man inte ens kan få för pengar i Finland. Staden Reggio Emilia är närmaste centralort för Quattro Castella-borna. Reggio Emilia är centrum för den pedagogiska inriktning som numera är världsberömd. Vi besökte en förmiddag också Malaguzzi center med utställningar som levandegör Reggio Emilia Foto Kerstin Granroth

17 Foto Kerstin Granroth pedagogiken, en inriktning som under många år varit en inspiratör också inom dagvården i Jakobstad. En hel del tid sattes givetvis också på att jobba kring vårt gemensamma projekt. Alla deltagare gjorde en presentation av hur föräldrasamverkan sker i de olika länderna - vilken tradition har man, vilka material och hjälpmedel som används, vilken är attityden och målsättningen. Till vår presentation hade vi som underlag planen för småbarnsfostran, vår tradition av daglig korridorkontakt och vår fostringsgemenskap som ju numera är inskriven som en skyldighet i våra styrdokument. I Tyskland och Italien förekommer också en rapportering kring hur barnen mår och utvecklas så formerna är intressanta att jämföra. Vi blev imponerade av föräldraråden som finns i de andra deltagande länderna. Föräldraråden finns av tradition på alla institutioner och fungerar som officiell länk mellan institutionerna och föräldrarna. Vi har trots flera försök inte lyckats entusiasmera våra daghemsföräldrar i Jakobstad så här finns det endast några daghem som har ett sådant. Via Tyskland kom en intressant tankeställare, det faktum att familjerna inte anvisas daghemsplats, utan själva väljer, eftersom institutionerna är privata. Detta upplevs ofta som ett hinder för att ta upp svåra saker då man inte vill stöta sig med kunden som då kanske väljer att byta daghem. Via Italien, där Albero de Farfalle är en byskola, fick vi en intressant inblick i hur skolan kan vara ett samhällsnav. Där samverkar man inte bara med föräldrarna utan med hela byn. Vår vistelse avslutades exempelvis med en fest på seniorcentret där pensionärerna hade kockat hela dagen och tagit fram alla de lokala maträtter som vi bjöds på. Pensionärerna deltog sedan själva i festen och blev mycket förtjusta när vi som tack sjöng Hajen-sången för dem, en populär dagisrysare som också inbegriper den äldre generationen. I Italien spelar fortfarande den äldre generationen en stor roll i många barns liv och gårdsplanen framför skolan fylldes varje dag av en stor grupp nonnor och nonnar när barnen skulle gå hem. Visst spelar mor- och farföräldrar en stor roll också i Jakobstad men vår verklighet ser ändå lite annorlunda ut. För den som blir inspirerad av ovanstående och själv skulle vilja delta i ett EU-projekt så kan vi intyga att detta verkligen är värt besväret, för visst är det ett visst besvär också. Projekten ansöks i Finland via Cimo. Cimo har, för att vara en statlig myndighet, ett synnerligen enkelt system och bidrar vid behov med hjälp och stöd. Dock är konkurrensen om pengarna stor och det gäller att ha en bra ansökan. En förutsättning är också att man ute i Europa hittar lämpliga samarbetsparters. Håller man ögonen öppna brukar dock intresserade sökare från andra länder dyka upp småningom. Det gäller givetvis också att välja ett bra tema för samarbetet. Välj något som ni också annars jobbar med och där intrycken utifrån fungerar som inspiration. Att söka enbart för att få gratis resor är inte värt det extra arbetet som ofrånkomligen kommer på köpet. Trots extra arbete och att tvingas gå utanför den egna bekvämlighetszonen, alltså det dagliga dagisarbetet, genom att man måste prata främmande språk, duga att visas upp etc. så kan vi alla ändå intyga att detta ger mer än det tar. Att tänka efter och presentera vad vi gör och varför vi gör som vi gör är nog så nyttigt ibland. Att få nya idéer och se att saker kan göras på andra sätt ger givetvis också myckert användbart att ta med sig hem. Vi, som var med, kom hem stärkta i att vi på många sätt har det väldigt bra, att vi gör rätt saker och att vi ska fortsätta att utveckla vår goda verksamhet och inte vara rädda för att se ut i världen och se vad den har att erbjuda. Ann-Louise Björk-Sandberg, Bettina Nylund, Marika Holmqvist, Monica Edfelt, Lola Lindholm- Luukkonen och Kerstin Granroth

18 Ett lönsamt snickeri med gott hjärta I stadens snickeri jobbas det med saker som en utomstående inte direkt skulle förknippa med träarbeten. En gammal telefonhytt i Jugend-stil väntar på restaurering och inredning till bilar hör också till snickeriets arbetsfält. - När energiverket eller mätavdelningen får en ny bil ska den inredas med extra hyllor, förklarar snickare Mikael Kackur. Som bäst är ett stort dockskåp under arbete till Jungmans. Skolornas elevfackhyllor tillverkas på snickeriet - nyligen åkte hundra fackhyllor till Sveden daghem. Fönster och specialdörrar med udda mått kryllar det av i stadens byggnader. - Vi har förnyat tro, hopp och kärlek för ett år sedan. Stadsstyrelsens bord i rådhuset, fönster och dörrar till Lagmans, ekdörrar till gamla bastun de har alla tillverkats hos oss, berättar Mikael och fortsätter: - Vill man jobba på ett snickeri, hittar man inte en bättre plats, arbetet är så varierande här hos oss. Bra handledning för unga män På snickeriet finns sedan oktober också en civiltjänstgörare, Lucas Skrabb, 21. Som bäst jobbar Lukas på fönster till finska Arbis. Byggnaden är skyddad och de nya fönstren ska ha samma profil som förr. Före det målade han gymnastiksalen i Bonäs skola. - Lucas är bra på att måla och slipa, berömmer Mikael. I höst börjar Lucas i Terjärv slöjdskola och blir Artesan om två år, eftersom han får ett år till godo för tidigare studier. - Jag sa till honom att han måste skaffa sig en utbildning, annars blir han den första som får gå om det blir slut på jobben, säger Mikael, som själv gjort sin civiltjänst som gårdskarl på hälsocentralen i Närpes. - De senaste åren har jag haft hjälp bland annat av pojkar från Intros sysselsättande verksamhet, samt Lucas. Vissa är till exempel utbildade målare eller har gått snickarlinje. Dessutom brukar slöjdskolan skicka hit elever på praktik, förklarar Mikael. En riktig solskenshistoria handlar om en ung man från Intro, som började jobba på snickeriet för tre år sedan. Han har nu fast anställning för staden på en annan avdelning. - En långtidsarbetslös får nio euro per dag medan staden får ersatt av staten tio euro per dag för varje arbetslös som tas emot. Staden tvingas dessutom betala en straffavgift per månad om människor länge går utan jobb, berättar Mikael Kackur och fortsätter: - Det är rena vinsten för staden att vi får pojkar från den sysselsättande verksamheten. Just nu är vi tre som arbetar och en som får lön om inte det är effektivt, så vet jag inte hur man får inkomst i något alls. Vi är billiga i drift. Text: Ulla Linder Foto: Pirjo Salonen Lucas har trivts på snickeriet bra stämning och trevliga arbetskamrater. - Det går bra att prata med Mikael, vi blev snabbt bekanta, berättar Lucas och tillägger: - Innan jag kom hit hade jag beslutat mig för att ändra på mig, inte se allt så seriöst och själv bli mera färggrann. - Under tiden här har han blivit vanare vid rutiner, kommer i tid och drar upp byxorna. Jag sa också att han måste klippa sig om han ska vara med i tidningen, säger Mikael och skrattar. - Mikael håller på med att jag ska sluta att röka och jag har faktiskt dragit ner på det för pengarnas skull, påpekar Lucas. - Det är mycket som sägs på halvskoj här, men allvaret ligger bakom. Till exempel har vi funderat på vad det kostar om någon hela tiden kommer för sent och att man inte bara är på en arbetsplats för varandets skull, säger Mikael. Stängningshotad, men viktig arbetsplats När Mikael Kackur började 1985 fanns det 24 anställda på husavdelningen, nu finns cirka åtta tjänster kvar och snickeriet lever under ett ständigt nedläggningshot. Det har också talats om en flytt. - Senaste budet är att vi inte flyttar till Staffansnäs, men Toms lås och glasverkstad flyttar också hit - han behöver inte så mycket utrymme. Jag skulle inte ha något emot nytt, men sunda förnuftet säger att det blir billigast att stanna här. Tidigare jobbade två snickare på avdelningen, nu finns endast en tjänst, men det är ändå liv och rörelse i snickeriet och inte bara på kafferasten, då närmare tjugo personer samlas där

19 Kannattava puusepänverstas, jolla hyvä sydän Kaupungin puusepänverstaassa valmistetaan tuotteita, joita ulkopuolinen ei välttämättä yh distäisi puutöihin. Vanha jugendtyylinen puhelinkoppi odottaa kunnostusta, ja myös au to jen sisustus kuuluu puusepänverstaan työkenttään. - Energialaitoksen tai mittausosaston saadessa uuden auton se on varustettava lisä hyl lyil lä, puu seppä Mikael Kackur selittää. Parhaillaan työn alla on suuri nukkekoti Jungmanin koululle. Koulujen oppilaille tarkoitetut hyl lylokerot valmistetaan puusepänverstaassa hiljattain lähti sata lokeroa Kytömäen päi väkotiin. Lisäksi kaupungin rakennuksissa on runsaasti ikkunoita ja erikoisovia, joissa on epä tavalliset mitat. - Vuosi sitten uusimme usko, toivo ja rakkaus -symbolin. Kaupunginhallituksen pöytä raa ti huo neessa, Lagmanin koulun ikkunat ja ovet, vanhan saunan tammiovet kaikki ne on val mistettu meillä, Mikael kertoo ja jatkaa: - Jos haluaa työskennellä puusepänverstaassa, ei parempaa paikkaa löydy. Täällä työ on niin vaihtelevaa. Hyvää ohjausta nuorille miehille Puusepänverstaassa on työskennellyt lokakuusta alkaen myös siiviilipalvelustyöntekijä, 21-vuotias Lucas Skrabb. Parhaillaan Lucas työstää suomenkielisen työnväenopiston ik ku noi ta. Rakennus on suojeltu, joten uusien ikkunoiden tulee olla samanlaiset kuin entiset. En nen tätä työtä Lucas maalasi Bonäsin koulun voimistelusalin. - Lucas on hyvä maalaamaan ja hiomaan, Mikael kehaisee. Syksyllä Lucas aioittaa opiskelun Teerijärven veistokoulussa ja valmistuu artesaaniksi jo kah den vuoden kuluttua, sillä hän saa hyvitystä aikaisemmista opinnoista. - Sanoin hänelle, että hänen täytyy hankkia koulutus. Muuten hän joutuu lähtemään en sim mäisenä, jos työt loppuvat, sanoo Mikael, joka itse on suorittanut siviilipalveluksensa ta lon miehenä Närpiön terveyskeskuksessa. Lucas on viihtynyt puusepänverstaassa ilmapiiri on hyvä ja työtoverit mukavia. - Mikaelin kanssa on helppo jutella, tutustuimme nopeasti, Lucas kertoo ja lisää: - Ennen tänne tuloa olin aikonut muuttua, päätin että en ottaisi asioita niin vakavasti ja muut tuisin itse vähän värikkäämmäksi. - Täällä ollessaan hän on tottunut paremmin rutiineihin, tulee ajoissa ja nostaa housut ylös. Ja sanoin, että hiukset täytyy leikata, jos hän aikoo olla mukana lehtijutussa, Mikael nauraa. - Mikael yrittää saada minut lopettamaan tupakoinnin, ja olenkin vähentänyt sitä ra han me non takia, Lucas huomauttaa. - Täällä sanotaan paljon puoliksi leikillään, mutta totta toinen puoli. Olemme esimerkiksi poh tineet, paljonko maksaa jos joku myöhästyy jatkuvasti töistä, ja todenneet että työ pai kal la ei olla pelkän oleilun vuoksi, Mikael sanoo. Sulkemisuhan alainen, mutta tärkeä työpaikka Mikael Kackurin aloittaessa työnsä vuonna 1985 oli talo-osastolla 24 työntekijää. Nyt jäl jel lä on noin kahdeksan virkaa ja puusepänverstas on jatkuvasti sulkemisuhan alaisena. Myös muutosta on ollut puhetta. - Viimeisin tieto on, että emme muuta Tapaninniemeen, mutta myös Tomin lukko- ja la si vers tas muuttaa tänne hän ei tarvitse kovin paljon tilaa. Minulla ei olisi mitään uutta paik kaa vastaan, mutta järjellä ajatellen tänne jääminen tulee halvimmaksi. Aikaisemmin osastolla työskenteli kaksi puuseppää. Nyt jäljellä on vain yksi virka, mutta vers taassa on kuitenkin liikettä ja elämää eikä pelkästään kahvitauolla, jolloin paikalla on liki kaksikymmentä henkeä. -Viime vuosina apunani on ollut muun muassa poikia Intron työllistämistoiminnasta, ja Lucas. Joillakin on esimerkiksi maalarin koulutus tai he ovat käyneet puusepänlinjan. Li säk si veistokoulu tapaa lähettää tänne oppilaita harjoittelujaksolle, Mikael selittää. Onnellinen tarina kertoo Intron kautta tulleesta nuoresta miehestä, joka aloitti työt vers taas sa kolme vuotta sitten. Nyt hänellä on vakinainen työ toisella osastolla kaupungin pal ve luksessa. - Pitkäaikaistyötön saa yhdeksän euroa päivässä, kun taas kaupunki saa valtiolta kym me nen euron korvauksen päivässä jokaisesta työhön otettavasta työttömästä. Sitä paitsi kau pun ki joutuu maksamaan kuukausittain sakkoa pitkäaikaistyöttömistä, kertoo Mikael Kackur ja jatkaa: - Kaupunki saa puhdasta voittoa siitä, että tänne tulee poikia työllistävästä toiminnasta. Par haillaan meitä on työssä kolme ja yksi saa palkkaa ellei se ole tehokasta, niin en ym mär rä miten mikään muukaan voi olla tuottavaa. Me tulemme halvaksi kaupungille. Teksti: Ulla Linder Kuvat: Pirjo Salonen

20 Henkilöstöosaston taiteilija Henkilöstöosastolla työskentelee kanslisti, jonka tekemän maalauksen useimmat seu dul lam me ovat nähneet. Maria Kivilompolon teos Tomaatit oli nimittäin Ekoroskin ka len terin elo kuun kuvana vuonna Myös Marian työtoverit saavat nauttia hänen tai tees taan sään nöllisin väliajoin, sillä hänellä on tapana asettaa töitään näytteille pienelle hyl lylle, joka on kiinnitetty seinään juuri tuota tarkoitusta varten. -Tällä hetkellä tauluja ei kylläkään ole paljon jäljellä, työpaikalle tuomani taulut ovat läh te neet työtovereiden mukaan, Maria toteaa iloisesti. Maria sai öljyvärit lahjaksi kymmenvuotiaana, joten hänen luovuutensa tuli esiin tee ri jär ve läi sessä perheessä jo varhain. - Maalasin lapsena ja yläasteiässä, mutta siihen ei enää jäänyt aikaa, kun opiskelin mer ko no miksi ja perustin perheen. Maalaamiseen tuli taukoja lähes viideksitoista vuodeksi, mut ta nyt kun kolme lastamme ovat aikuistumassa, alkaa tuntua siltä, että aikaa jää taas itsellekin. Välivaiheen aikana luovuus on saanut käytännöllisempiä ilmenemismuotoja. Olen maalannut seiniä olemme ikuisia remontoijia. Olemme remontoineet kolme asun toa, ja meneillään on talo numero kaksi Pietarsaaressa. En voi olla luomatta, oli kyse sitten neu lomisesta tai seinän pakkeloinnista kaikki on luomisprosessia. Mustavalkoista ja abstraktia Marian ensimmäiset lapsuuden taulut olivat kopioita kotona olleista maisematauluista, mut ta vuosien varrella aiheet ovat vaihtuneet. - Minua kiinnostavat lähinnä ihmiset, vaikka viime aikoina en olekaan maalannut kovin pal jon muotokuvia. Tällä hetkellä meneillään on pöllöily pelkistetyt pöllöaiheet, jotka eivät ole tarkasti luon non m u kaisia, ja mustavalkoinen kausi on kestänyt nyt lähes neljä vuotta. Maalaan ak ryy li vä reil lä. Se on käytännöllisempää, mutta öljyvärien liukuvuus on tietenkin aivan eri luokkaa. Haa veissani on, että löydän värit uudelleen, mutta juuri nyt minua kiehtovat mus ta valkoiset ja melko abstraktit työt. Maria sai maalaamiseensa uutta potkua käydessään Tanja Aumasen pitämän arbis-kurs sin vuonna Halusin päästä eroon näpertelystä olin liian tarkka yksityiskohdissa. Lisäksi halusin op pia maalaamaan akryyliväreillä, sitä en ollut kokeillut aikaisemmin. Kurssi auttoi minua va - pautumaan. Viimeksi kuluneen vuoden aikana olen maalannut varmaan enemmän kuin vii tenätoista vuotena yhteensä. Maria on osallistunut sekä Jakarten että Konstringen i Nykarleby -yhdistyksen vuosinäyttelyihin, ja niistä on valittu neljä hänen tauluaan Kolmen kaupungin näyttelyyn. - Olisin kiinnostunut oppimaan enemmän grafiikasta. Juuri nyt minun on vaikea kuvitella te keväni mitään kovin esittävää, mutta jos joku tilaisi vaikkapa mummonmökkiä esittävän tau lun, niin miksikäs ei, kaikki käy. Eräässä vaiheessa Maria harkitsi Kokkolan Pohjoismaiseen taidekouluun pyrkimistä. Kol mi vuotinen opiskelu oli si sisältänyt opintoja iltaisin ja yhtenä viikonloppuna kuu kau dessa. - Tulin siihen tulokseen, ettei se kannattanut. Tietenkin olisi ollut mukavaa saada am mat ti ni mike ja enemmän mahdollisuuksia töiden myymiseen, mutta voin käydä kursseilla ja ope tella itsekseni. Viihtynyt kaupungin palveluksessa Voimat eivät riitä aivan kaikkeen, sillä Marialla on MS-tauti ja hän on osatyökyvyttömyyseläkkeellä. - Teen kolme lyhyttä työpäivää viikossa. Niinä päivinä en jaksa paljon muuta, mutta va paa päi vinä maalaaminen yleensä sujuu. Maria on työskennellyt henkilöstötoimiston kanslistina työllistämisasioiden parissa vuo des ta Sitä ennen hän oli palkanlaskija. - Kuulun kaupungin kalustoon, sillä aloitin työt jo vuonna 1988 energialaitoksella, Maria Kivilompolo nauraa. - Olen viihtynyt kaupungin palveluksessa. Taiteen tekemisellä olisi ollut vaikea tulla toi meen, hän toteaa. Teksti: Ulla Linder Kuvat: Pirjo Salonen

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Valitse oikea muoto. A. Täydennä nykyhetken muodot. Käytä tarvittaessa nettisanakirjaa. Valitse vasemmalla olevan valikon yläosassa

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt Perspektiivi-2-heinä15 klo12 Monien mahdollisuuksien liiketilaa energisen alueen ytimessä Det nyaste företagscentret i energiska Runsor WAASA KIINTEISTÖ WASAPLAN OY JUHA KOIVUSALO, RA RUNSOR Toimisto-

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI

TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI I år ordnar FF Jaro tillsammans med LokaTapiola för 14:e gången sin ALL STARS fotbollsturnering. Sammanlagt 65 lag och ca 750 spelare deltar. Åldersklasserna

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Sverigefinskt familjeläger 1-3 augusti 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Tervetuloa Örebron läänin ensimmäiselle

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 792/2006 vp Viisipäiväinen vuosilomaviikko Eduskunnan puhemiehelle Vuosilomalaki on vanhentunut joiltakin osin. Laissa vanhaa perinnettä on se, että ansaittu vuosiloma-aika kuluu myös

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

Saate. Vaasassa 17.12.2014. Anne Majaneva Projektipäällikkö Uusi paikallisuus hanke, Vaasan Palosaaren osahanke

Saate. Vaasassa 17.12.2014. Anne Majaneva Projektipäällikkö Uusi paikallisuus hanke, Vaasan Palosaaren osahanke Saate Miten Palosaaren kampusalueesta saataisiin kaikkien yhteiseksi kokema alue? Tätä kysymystä pohdittiin kolme iltaa kestäneessä kansalaisraadissa, johon kuului myös opastettu kehittämiskävelykierros

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

SpråkBarometern KieliBarometri 2008

SpråkBarometern KieliBarometri 2008 SpråkBarometern KieliBarometri 2008 Målgrupp/kohderyhmä kiga i tvåspr språkiga kommuner med finsk majoritet Suomenkielisiä kaksikielisissä kunnissa missä ruotsinkielinen enemmistö Urval kommunvis/otos

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Kala tapahtuma Fiske evenemang

Kala tapahtuma Fiske evenemang 1 Kala tapahtuma Fiske evenemang 1. Kokkolan kalamarkkinat Karleby fiskmarknad Kalaa myydään Suntin rannalla / Fisk säljs vid Sundet (Utanför Idrottsgården) Ohjelmallinen tapahtuma /Evenemang med programinslag

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Gratulerar. Jag/Vi önskar er båda all lycka i världen. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Kielibarometri - Språkbarometern Tilasto-raportti / Statistisk rapport Kjell Herberts, Åbo Akademi, 20.6.2006

Kielibarometri - Språkbarometern Tilasto-raportti / Statistisk rapport Kjell Herberts, Åbo Akademi, 20.6.2006 Kielibarometri - Språkbarometern Tilasto-raportti / Statistisk rapport Kjell Herberts, Åbo Akademi, 20.6.2006 Kielibarometri-Språkbarometern 2004 / 2006 TAMMISAARI EKENÄS Suomenkieliset 2004 Suomenkieliset

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider. Peter Granholm Utvecklingschef

Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider. Peter Granholm Utvecklingschef Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider Peter Granholm Utvecklingschef PG 29.1.2016 Jämförelsetal Källor: Nationella jämförelsetal för verksamheten i social- och hälsovården

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1101/2001 vp Poliisin voimavarojen lisääminen Keravalla Eduskunnan puhemiehelle Poliisin turvallisuusbarometrin mukaan keravalaisista naisista 19 % ei uskalla käydä kaupungin keskustassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 472/2010 vp Reuman sairaalan hoitotoimenpiteiden seuranta Eduskunnan puhemiehelle Reumasäätiön sairaalan lopettamisen yhteydessä hallitus vakuutti, että reumapotilaat kyetään jatkossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Etsi alhaalta oikea ruotsinkielinen sana viivalle! Käytä tarvittaessa sanakirjaa!

Etsi alhaalta oikea ruotsinkielinen sana viivalle! Käytä tarvittaessa sanakirjaa! 1 Etsi alhaalta oikea ruotsinkielinen sana viivalle! Käytä tarvittaessa sanakirjaa! 1. työ (2 sanaa) 2. tehdä työtä/ työskennellä (2 sanaa) 3. koulutus 4. kokemus 5. hakemus 6. ansioluettelo 7. työtodistus

Lisätiedot

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti PAKKAUSSELOSTE Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen - Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. - Jos sinulla on lisäkysymyksiä, käänny lääkärisi tai apteekin

Lisätiedot

POHJOLAN PARASTA RUOKAA

POHJOLAN PARASTA RUOKAA POHJOLAN PARASTA RUOKAA Pohjolan makuelämykset ovat nyt huudossa, ja ruokakilpailut ovat tulleet jäädäkseen. Niitä käydään televisiossa, lehdissä ja nyt myös merellä. Viking Line julkisti jokin aika sitten

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

INSTALLATIONSGUIDE ASENNUSOHJE. USB 2.0 kort. USB 2.0 kortti

INSTALLATIONSGUIDE ASENNUSOHJE. USB 2.0 kort. USB 2.0 kortti INSTALLATIONSGUIDE ASENNUSOHJE Ver. 001-200303 USB 2.0 kort Modell/Malli FT-UPC-124V Nr/Nro: 32-4468 USB 2.0 kortti SE Läs igenom anvisningen före installation. Vi reserverar oss för ev. text- och bildfel

Lisätiedot

BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE

BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE Ver. 001-200504 Firewirekort IEEE 1394 PCI Firewirekortti IEEE 1394 PCI Nr/Nro: 32-7172 Modell/Malli: FW3010 SE Presentation Firewirekort (IEEE 1394), snabb överföring upp till

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar.

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Kyselyyn osallistuneiden kuntien vastausprosentit, yhteensä 1900 vastausta. 54 % Keskiarvo/Medeltal 67 % Jakobstad (svenskspråkig

Lisätiedot

Hejsan! Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur gammal är du? Jag är 13 år gammal.

Hejsan! Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur gammal är du? Jag är 13 år gammal. 8 Hejsan! pasi Hej, vad heter du? Morjens, jag heter Pasi. 5 Jesse Jesse Hej, vem är du? Tjena! Jag är Jesse. Var bor du? Jag bor i Stockholm. emil emil Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur

Lisätiedot

ICDP OHJAUSRYHMÄ VANHEMMILLE. Helena Smirnoff Saija Westerlund Cook

ICDP OHJAUSRYHMÄ VANHEMMILLE. Helena Smirnoff Saija Westerlund Cook ICDP OHJAUSRYHMÄ VANHEMMILLE Helena Smirnoff Saija Westerlund Cook PERHETALO ANKKURI Parainen * Moniammatillinen työyhteisö (äitiys ja lastenneuvola, lastenpsykologi, koulupsykologit, koulukuraattorit,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

Porejärjestelmä. POREJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ TALVELLA (ei koskee Polaria)

Porejärjestelmä. POREJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ TALVELLA (ei koskee Polaria) Porejärjestelmä Tehokas porejärjestelmä jossa on myös hyvää tekevä hieromatoiminto. Sopii myös muihin markkinoilla oleviin kylpytynnyreihin, mutta tällöin meille tulee ilmoittaa tynnyrin halkaisija, istuimien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot