Hospitaali. MP2 Itella Oyj. Vuoden menestyjiä. Sairaanhoitopiiri sopeuttaa. Hannu Mäkinen eläkkeelle. >> lue lisää s. 3. >> lue lisää s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hospitaali. MP2 Itella Oyj. Vuoden menestyjiä. Sairaanhoitopiiri sopeuttaa. Hannu Mäkinen eläkkeelle. >> lue lisää s. 3. >> lue lisää s."

Transkriptio

1 MP2 Itella Oyj Hospitaali Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts personaltidskrift Sairaanhoitopiiri sopeuttaa >> lue lisää s. 3 Vuoden menestyjiä >> Lue lisää s. 8-9 Hannu Mäkinen eläkkeelle >> lue lisää s. 18

2 2 Hospitaali 5/12 Sisältö Kuukauden kirjoitus Månadens skrivelse 2 Kuukauden kirjoitus: Talouden hallintaa kovia ja pehmeitä arvoja 2 Månadens skrivelse: Ekonomiförvaltning - mjuka och hårda värden 3 Sairaanhoitopiiri sopeuttaa 3 Tiedeiltapäivät alkavat VSSHP:ssä 4 Miksi esimiestyö ja johtaminen ovat nyt esillä? 4 Hyvä esimies! 4 R.-P. Happonen kunniatohtoriksi Japanissa 5 Esimiesvalmennus syksy ICE-numero turvaksemme 6 Seinämaalauksilla väriä sairaalan kellarikäytäviin 8-9 Vuoden menestyjät Tyhystä tehoa 8 Sisätyöskentely maistuu rekkatyöskentelyn jälkeen 9 Keppijumppa poisti päänsärkypoissaolot 10 Kirurgian klinikan varahenkilöt eli varat esittäytyvät 11 Uudenkaupungin ensiapu: Helteiden puuttuminen takasi rauhallisen kesän 11 Työntäyteinen, mutta hyvin sujunut päivystyskesä Turussa 12 Ammattina psykoterapeutti 13 Tuore kasvo Mielenterveyshoitaja Anne Lund 14 Sjukskötare av bara farten 14 Sarvesta härkää Porukkahommia 15 Salon sairaalan leikkausosaston kehittämissuunnitelma 16 Harrastuksena golf 17 Taitava potilasohjaaja -kurssilta hyviä eväitä työhön 17 Oppia käytännön työhön 18 Hannu Mäkinen eläkkeelle: Työn arvostus on ansaittava 19 Multasormella on asiaa: Norjan terveisiä ja istutusvinkkejä 20 Olympiavuoden lääkäreillä yhteiset synttärikemut Kansi: Paraisilla pidettiin VSSHP:n golf-harrastajien välinen kesän viimeinen karsintakilpailu, jossa karsittiin heinäkuisiin vuoden 2012 Sairaalagolfin SMkilpailuihin sairaanhoitopiirin nelihenkinen edustusjoukkue. Pirjo Virta, Leena Kurikka, Minna Österman ja Seija Vilén esittelivät samalla golf-harrastustaan. (Kuva: Marjo Peltoniemi.) Arja Pesonen Talousjohtaja, VSSHP / Ekonomidirektör, Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt Talouden hallintaa kovia ja pehmeitä arvoja Ekonomiförvaltning - mjuka och hårda värden Var ligger grunderna för ekonomiförvaltning och beslutfattande? Börsbolagens syfte är att producera största möjliga vinst till sina ägare. På sådana här arbetsplatser går betydelsen av pengar före mänskliga och samhälleliga faktorer. Beslutsfattandet baserar sig på hårda värden. Inom den offentliga sektorn är värdegrunden betydligt mer omfattande, även andra värden inverkar på valen. Enbart pengar avgör inte fast de har stor betydelse i den knappa ekonomin som samlas från skattemedel. Inom den specialiserade sjukvården betonas känslighet och mänsklighet. Då man själv eller någon närstående blir allvarligt sjuk anser de flesta av oss att ekonomiska frågor är av ringa betydelse jämfört med hälsan. Så här fungerar det på individnivå. Som anställda har vi dock också ansvar för vår arbetsgivares hälsa. Jag tycker att den består av att personalen mår bra, att vi lyckas i vår grunduppgift, d.v.s. med att öka patienternas hälsa, samt av ekonomi. Att ta hand om triangelns balans är en förutsättning för sjukvårdsdistriktets goda hälsa. Beslutsfattandets uppgift är att ta hand om alla hörnens balans. Om balansens rubbas blir vår arbetsgivare sjuk. Millä perusteella taloutta hallitaan ja päätöksiä tehdään? Pörssiyhtiöissä olemassaolon tarkoitus on tuottaa omistajilleen mahdollisimman suurta voittoa. Tällaisten työyhteisöjen päätöksenteossa rahan painoarvo menee inhimillisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden edelle. Päätöksenteko perustuu koviin arvoihin. Julkisella sektorilla arvopohja on huomattavasti laajempi, muutkin arvot vaikuttavat valinnoissa. Pelkkä raha ei ratkaise, vaikka sillä verovaroista kertyvässä talouden niukkuudessa tärkeä merkitys onkin. Erikoissairaanhoidossa herkkyys ja inhimillisyys korostuvat. Vakavan sairastumisen kohdatessa itseämme tai läheistämme, useimmat meistä pitävät raha-asioita vähäpätöisinä asioina terveyden rinnalla. Yksilötasolla se näin toimiikin. Työntekijöinä meillä on kuitenkin vastuu myös työnantajamme terveydestä. Ajattelen sen muodostuvan henkilöstön hyvinvoinnista, onnistumisesta perustehtävässämme eli potilaiden terveyden lisäämisessä sekä taloudesta. Tämän kolmikannan tasapainosta huolehtiminen on sairaanhoitopiirin hyvän terveyden edellytys. Päätöksenteon tehtävä on huolehtia kaikkien kulmien tasapainosta. Jos tasapaino järkkyy, työnantajamme sairastuu. Nykyisessä toimintamallissa olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa talouden tukijalka ei meinaa pitää ja ilman toimenpiteitä se uhkaa ennen pitkää myös muita menestystekijöitä. Juuri nyt tarvitaan erityisesti talouden hallintaa. Talouden hallinta mielletään helposti ainaisiksi säästöiksi, tinkimiseksi, luopumiseksi tai jonkun heikentämiseksi. Se koetaan liian usein negatiiviseksi asiaksi ja ajaudutaan arvojen vastakkaisasetteluun. Talouden hallinta on yhtä lailla periaatteita kuin tekoja. Se on sitoutumista yhteisiin toimintamalleihin tai sovittuun tarvikevalikoimaan. Se on valintoja hyvän ja riittävän hyvän välillä. Se on avointa mieltä ja innovatiivisuutta toiminnassa. Joskus koko yhteisön paras on jollekin vain toiseksi paras vaihtoehto. Joudumme kohtaamaan monenlaisia asioita korjatessamme talouden kulmaa vinoutuneessa kolmiossa. Jotkut asiat voivat olla kipeitäkin, mutta pidetään silti terveydestä huolta. I vår nuvarande verksamhetsmodell har vi hamnat i en situation där ekonomins stödben inte riktigt verkar hålla och utan åtgärder hotar den förr eller senare andra framgångsfaktorer. Just nu behövs speciellt ekonomiskt förvaltande. Man tänker lätt att ekonomiförvaltning är evigt sparande, prispress, avstående eller försvagande av något. Den upplevs allt för ofta som en negativ sak och man hamnar i att motsätta värden. Ekonomiförvaltning är lika mycket principer som handlingar. Det är förbindelse med gemensamma verksamhetsmodeller eller överenskommet produkturval. Det är val mellan bra och tillräckligt bra. Det är öppna sinnen och innovativ verksamhet. Ibland är hela samfundets bästa endast det andra bästa alternativet för någon. Vi är tvungna att möta olika saker när vi korrigerar ekonomins hörn i en snedvriden triangel. Vissa saker kan göra ont, men låt oss ändå ta hand om hälsan. HOSPITAALI Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Personaltidskrift för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 6. vuosikerta. Julkaisija: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Toimitus: Päätoimittaja Esa Halsinaho, puh. (02) , Toimituspäällikkö Markku Näveri, puh. (02) , Toimituskunta (suluissa varajäsen): Esa Halsinaho, Mirja Hovirinta (Sari Rannikko), Eija Järvelä, Marjut Kahilainen, Leena Kähäri, Anneli Lautaro (Johanna Siiriäinen), Markku Näveri, Marja-Leena Veijola (Marjo Wittfooth). Taitto ja toimitus: SEK Promote Oy. Toimittajat: Marjo Peltoniemi, Pekka Remes, Tuula Vainikainen, Mathias Luther (Inter Folia Press). Paino: I-print Oy, Seinäjoki. Painos noin kpl. Jakelu: Itella Oyj. Osoitteet: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osoiterekisterit. Osoitteenmuutokset: VSSHP:n työntekijät ilmoittavat esimiehelleen, muut lehden saajat osoitteeseen tai puh. (02) Toimituksen osoite: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Viestintäyksikkö, PL 52, Turku. Ilmestyminen: 8 kertaa vuonna ISSN Seuraava lehti ilmestyy Aineistopäivä Mediatiedot: lehdet2012/

3 5/12 Hospitaali 3 Teksti ja kuva Esa Halsinaho Sairaanhoitopiiri sopeuttaa Sopeuttamistoimet ovat olleet keskeinen puheenaihe kesälomien jälkeen pidetyissä kokouksissa sairaanhoitopiirin eri hallintoelimissä. Piirin johtoryhmä on käsitellyt aihetta jokaisessa kokouksessaan. Elokuun 22. päivänä pidetyssä tulosyksiköiden johdon kaksituntisessa kokouksessa sopeuttaminen oli asialistan ainoa aihe. Hallitus siunasi sopeuttamistoimet osaltaan pitämässään kokouksessa. Sopeuttamisella tähdätään noin 2,2 miljoonan euron rahalliseen säästöön kuluvan vuoden syyskauden aikana. Sopeuttamistoimilla pyritään toisaalta vähentämään menoja ja toisaalta lisäämään tuloja. Tällä pyritään osaltaan torjumaan piiriä uhkaavaa alijäämää eli taloudellista tappiota. Toimenpidesuunnitelma perustuu huolelliseen analyysiin ja harkintaan. Sen on laatinut sairaanhoitopiirin johtaja Olli- Pekka Lehtosen asettama kolmihenkinen työryhmä: johtajaylilääkäri Turkka Tunturi, hallintoylihoitaja Päivi Nygren ja talousjohtaja Arja Pesonen. Nyt ei ole kyse juustohöyläsäästämisestä, sillä suunnitelma perustuu erilaisten yksittäisten, konkreettisten ja toteuttamiskelpoisten toimenpiteiden käyttämiseen. Pienistä puroista on tarkoitus synnyttää suuri virta. Suunnitelma perustuu erilaisten yksittäisten, konkreettisten ja toteuttamiskelpoisten toimenpiteiden käyttämiseen. Pienistä puroista on tarkoitus synnyttää suuri virta. Kustannukset karkaamassa, alijäämä uhkaa Tulosyksikköjohdon kokouksessa O-P Lehtonen kuvasi alijäämäuhkaa vakavaksi; se on ennusteen mukaan noin 12,7 miljoonaa euroa, kun talousarvio sallisi vain puolet siitä eli 6,3 miljoonaa. Toimintakulumme uhkaavat ylittää talousarvion peräti 25,2 miljoonalla eli 4,4, prosentilla. Lehtosen mukaan alijäämäennusteen kasvu johtuu pääosin sairaaloidemme vähentyneestä palvelutuotannosta, ennen kaikkea vuodeosastohoidoissa tulomme ovat vähentyneet mutta kustannukset ylittävät merkittävästi talousarviomme. Tammi-heinäkuussa hoitopäiviä kertyi seitsemän prosenttia vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Lisääntynyt avohoitokaan ei ole kunnolla pystynyt kompensoimaan sairaansijojen vajaakäyttöä, sillä avokäyntejä oli vain 2,4 prosenttia viime vuotta enemmän heinäkuun loppuun mennessä. Lisäksi avokäyntien kasvu on painottunut halvempiin palveluihin ja kalliimmat avokäynnit ovat pikemminkin vähentyneet. Lehtosen mukaan ainoa järkevä johtopäätös tässä tilanteessa on pyrkiä vähentämään toimintakuluja ja kapasiteettia. Se ei kuitenkaan saa johtaa palvelutuotannon vähenemiseen. Lehtonen on elokuussa määrännyt tulosalueiden johtajat panemaan toimeen Tunturin johtaman työryhmän sopeuttamistoimenpiteet. Kuluja säästäviä toimenpiteitä ovat sairaaloiden vuodepaikkojen vähentäminen, vuodeosastojen henkilömitoituksen tarkistaminen, erityisvirkaehtosopimukseen (eves) perustuvan toiminnan lopettaminen, sekä magneettikuvausten ja tietokonetomografioiden käytön vähentäminen. Toimintaa tehostavia ja siten alijäämää vähentäviä toimenpiteitä ovat poliklinikoiden ja leikkausosastojen toiminnan järjestelyt sekä vuodeosastojen henkilötyön tehostaminen. Henkilökuluja karsimalla säästöjä Sairaansijoja vähennetään aluesairaaloista. TYKSin Vakka-Suomen sairaalan sisätautiosastolta vähennetään viisi ja Turunmaan sairaalan sisätautiosastolta 11 vuodepaikkaa. Salon aluesairaalan kirurgian osastolta poistetaan kymmenen vuodepaikkaa ja osaston toiminta muutetaan siltä osin avohoidoksi. Loimaan aluesairaalassa päivystysosasto muutetaan viikko-osastoksi. Vuodeosastojen henkilömitoitusta tarkistetaan osastokohtaisesti siten, että nykyiset potilasmäärät voidaan hoitaa hieman pienemmällä työpanoksella. Työpanoksen mitoituksessa huomioidaan osastojen kuormituksen ja potilaiden hoidon vaativuuden muutokset ja tarpeet. Päivi Nygren ohjeistaa osastoja tarkemmin. Eves-toiminta lopetetaan lähes kokonaan kiireettömässä hoidossa. Eves-töitä voi tehdä vain tietyissä erikseen sovittavissa tilanteissa, sillä hoitojonot eivät saa ylittää sallittuja rajoja sopeuttamisenkaan takia. Talousjohtaja Arja Pesonen huomauttaa, että eves-työt ovat piirille tappiollisia. Ne laskutetaan kunnilta hinnaston mukaisesti, vaikka niiden teettäminen maksaa hinnastohintaa enemmän. Eves-järjestelyin voidaan kuitenkin hoitaa potilaita silloin, kun lisätyön kustannukset on sopimusteitse siirretty perittävään hintaan; tällaisia sopimuksia on joidenkin ns. ulkokuntaasiakkaiden kanssa. Hoitoyksiköitä kehotetaan vähentämään yhteensä noin 600 magneettikuvausta ja tietokonetomografiatutkimusta johtajaylilääkärin erillisen ohjeen mukaisesti. Samalla Tyks-Sapa-liikelaitos velvoitetaan leikkaamaan alihankinta- tai henkilöstökustannuksiaan. Noin 70 tulosyksiköiden johtohenkilöä kuunteli sairaanhoitopiirin johdon esityksiä sopeuttamistoimenpiteiden täytäntöönpanosta 22. elokuuta pidetyssä kokouksessa. Toimintaa tehostamalla enemmän tuloja Poliklinikoiden ja leikkausosastojen toiminnan järjestelyillä pyritään saamaan kustannushyötyjä. Poliklinikoita velvoitetaan ottamaan vastaan nykyistä enemmän potilaita. Yksikin lisäaika päivässä kasvattaa merkittävästi kokonaistuloja. Poliklinikoita kehotetaan karsimaan ns. C- ja D-tason näyttöön perustuvia hoitoja, joiden vaikuttavuudesta ei ole ristiriidatonta näyttöä, sekä harkitsemaan erityisen huolellisesti potilaiden uusintakäyntien tarvetta. Poliklinikoiden toimintaa tehostetaan myös ns. jonottoman hoidon periaatteella; jatkossa kaikille potilaille annetaan aika heti hoitopäätöksen tekemisen yhteydessä. Potilaiden kotiuttamista nopeutetaan uuden lähetekäytännön avulla; jatkossa sairaalat tekevät valmiiksi hoidetuista potilaista lähetteitä heidän kotikuntiensa terveyskeskuksiin. Leikkaustoimintaa tehostetaan pidentämällä leikkaussalien todellista käyttöaikaa aamun ja iltapäivän tunteina. Johtajaylilääkäri on ohjeistanut aloittamaan leikkaukset aamulla nykyistä aikaisemmin sekä käyttämään leikkausaleja iltapäivisin nykyistä tehokkaammin. Summa summarun, kaikista edellä mainituista sopeuttamiskeinoista arvioidaan saatavan noin 2,2 miljoonan euron kustannushyöty loppuvuoden aikana. Se kohdistuu viime kädessä tilinpäätöksen loppuriville ja pienentää osaltaan piirin alijäämää (tappiota). Uskottava suunnitelma Vaikka kokouksissa on esitetty kriittisiäkin kysymyksiä, johtajat näyttävät uskovan esitettyjen keinojen toteuttamiskelpoisuuteen. Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi painotti tulosyksiköiden johtajille, että hänen työryhmänsä esittää nyt vain realistisia toimenpiteitä. Toimeksiantomme oli etsiä kolmen miljoonan säästöt, mutta ihan siihen emme itsekään uskoneet. Vuosi on nyt jo liian lyhyt. Mutta yli kaksi miljoonaa me voimme saavuttaa. Lehtonen ja Tunturi painottivat myös sitä, että meidän pitää toimia kustannustehokkaasti koko ajan. Nyt tehtävistä toiminnan muutoksista pitää tulla pysyvä toimintatapa. Tiedeiltapäivät alkavat VSSHP:ssä Tiedeiltapäivien aikana esitellään tuoreita turkulaisia väitöstutkimuksia, jotka tuovat uutta tietoa terveydenhuollon ammattilaisten työhön. Tilaisuuksissa seulotaan esiin tietoa, joka parantaa potilaiden hoitoa ja heitä hoitavien ammattilaisten työtä. Ensimmäisen tiedeiltapäivän aikana paneudutaan lasten terveydenhuoltoon ja hoitajien työhön. Kohderyhmä: VSSHP:n henkilökunta ja muut aiheista kiinnostuneet. Paikka: SH-rakennuksen auditorio, rakennus 11, TYKS klo Lasten sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutuminen. Radiologinen hoitotyö TtT Leena Walta: Potilaiden hoitaminen diagnostisessa radiografiassa ja sen kuormittavuus röntgenhoitajien arvioimana LT Lotta Haavisto: Lapsen nenän tukkoisuuden arviointi LT Noora Mattson: Metabolinen oireyhtymä nuorilla aikuisilla. Esiintyminen, lapsuusiän ennustetekijät ja yhteys varhaisiin valtimomuutoksiin TtT Camilla Laaksonen: Huoli koululaisten henkisestä hyvinvoinnista on aiheellinen TtT Susanna Mört: Lapsuusajan syövästä selviäminen PsT Petriina Munck: Hyvin pienipainoisina syntyneiden kognitiivinen kehitys varhaislapsuudesta esikouluun Jokaiseen esitykseen sisältyy tiivis alustus + keskustelu, johon on kommentaattoreiksi pyydetty myös tutkimusten ohjaajia. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii tutkimusylilääkäri Päivi Rautava. Tiedeiltapäivät järjestää VSSHP:n tiedetiedotus. Lisätietoja tiedetiedottaja Tuula Vainikainen Syyskauden toinen tiedeiltapäivä järjestetään torstaina klo Tilaisuudet ovat maksuttomia. Ilmoittautuminen sairaanhoitopiirin koulutuskalenterin kautta:

4 4 Hospitaali 5/12 Miksi esimiestyö ja johtaminen ovat nyt esillä? Tehrään porukal Tehrään porukal henkilöstöpoliittista toimintaohjelmaa laadittaessa korostuivat työryhmien keskusteluissa esimiestyön ja johtamisen laatu sekä vuorovaikutustaidot, sillä johtamiskäytännöt ja lähiesimiestyö ovat avainasemassa pyrittäessä kohti hyvinvoivaa työyhteisöä ja yhtenäistä toimintakulttuuria. Toimintaohjelmassa on useampi esimiestyön kehittämiseen tähtäävä asia, kuten esimieskoulutuksen lisääminen ja niistä tiedottamisen tehostaminen. Niinpä esimieskoulutuksen uusin kokonaisuus esitellään tässä lehdessä ja muut tutummat, jo aiemminkin tarjolla olleet osiot tulevissa Hospitaaleissa. Taloudellinen menestys Tutkimusten mukaan työhyvinvoinnilla ja organisaation taloudellisella menestyksellä on yhteys. Hyödyt syntyvät hyvinvoivan henkilöstön pienemmistä sairauspoissaolo-, ammattitauti-, työtapaturma- ja työkyvyttömyyseläkekustannuksista sekä parantuneesta tuottavuudesta. Lisäksi tyytyväinen ja työstään innostunut työntekijä voi tuottaa sellaisia palveluja, joihin organisaation asiakkaat ovat tyytyväisiä. Työhyvinvointikysely ja esimiesarviointi Työhyvinvoinnin johtaminen on pitkäjänteistä työtä, johon luodaan pohja jatkuvalla tiedon keräämisellä ja analysoinnilla. Työhyvinvointikyselyjen avulla on tarkoi- tus saada tietoa työntekijöiden työoloja ja työhyvinvointia koskevista kokemuksista. VSSHP:ssä tähän tarpeeseen vastaa Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimus, joka toteutettiin viimeksi vuoden 2011 lopulla. Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimus ei valitettavasti anna riittävästi tietoa esimiestyön ja johtamisen tilasta, joten syksyllä 2012 tullaan sairaanhoitopiirissä toteuttamaan 360-asteen esimiesarviointi. Kyseessä on menetelmä, jonka avulla kartoitetaan esimiestyön nykyistä tilaa sekä sen pohjalta esiin nousevia kehittämistarpeita ja toimenpiteitä. Esimiesarvioinnista tiedotetaan kohderyhmää tarkemmin, kun yksityiskohdat selviävät. Hyvinvointitutkimus ja esimiesarviointi mahdollistavat yhdessä hyvien työolojen kehittämisen. Muutos kuuluu työelämään TYKS 2013 organisaatiomuutos etenee suunnitelmien mukaan. Tarvitaan vahvaa muutosjohtajuutta, jotta juna pysyy liikkeellä ja suunta kirkkaana mielessä. Toivottavasti esimiestyötä tukemalla saadaan tuettua myös organisaatiomuutoksen toteutumista. Esimiehet, tehtävänne on haastava ja merkittävä. Sen hoitamiseen haluaa sairaanhoitopiiri tarjota tukea. Tarttukaa mahdollisuuksiin, jotta työnne perusta saadaan mahdollisimman tukevalle pohjalle! Marjut Kahilainen Henkilöstöasiantuntija Hyvä esimies! Otsikon voi lukea monella eri tavalla riippuen painotuksesta; lausahdus voidaan esittää positiivisena kannustuksena, suoranaisena kehuna tai nöyränä pyyntönä kiinnittää huomiota esitettyyn asiaan. Miten sinä sen luit, riippuu ehkä kokemuksestasi esimiestyöstä. Kaikkia painotuksia tarvitaan, mutta jotta yhä useammin pääsisimme aidosti kehumaan esimiehiä, tulee johtamisosaamista ylläpitää ja kehittää. Johtamisosaaminen on erityisen tärkeää terveydenhuollon palvelujärjestelmässä, sillä toimintakykymme perustuu ammattitaitoisen ja motivoituneen henkilökunnan työhön. Hyvä johtaminen ja yhtenäinen toimintakulttuuri tukevat henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia. Asiaan on kiinnitetty huomiota viime vuonna valmistuneessa Tehrään porukal henkilöstöpoliittisessa toimintaohjelmassa ja jo aiemmin valmistuneessa Osaamisen kehittämissuunnitelmassa. Näiden molempien dokumenttien toimeenpanoksi on elokuussa julkaistu yleiskirje koskien johtamiskoulutuksia. Yleiskirjeen keskeisenä sisältönä on velvoittaa esimiehet ylläpitämään johtamisosaamistaan ja myös aktivoida esimiesten esimiehinä toimivia henkilöitä tunnistamaan johtamisosaamisen haasteet ja kannustamaan alaisiaan johtamiskoulutuksiin. Lisäksi yleiskirjeessä esitellään tämänhetkinen tarjolla oleva VSSHP:n johtamiskoulutus ja kuvataan koulutusten lähtökohdat, keskeiset sisällöt ja tavoitteet, jotta esimiesten olisi helpompi löytää itselleen soveltuvin koulutus. Johtamiskoulutuksista tiedottamisen parantamiseksi Santraan on lisätty tietoa tarjolla olevista koulutuksista kohtaan Henkilöstöasiat/Koulutus ja osaaminen/täydennyskoulutus. Uusi esimiesvalmennus kaikille esimiehille Syyskuussa 2012 alkaa uutena koulutuskokonaisuutena kaikille esimiehille suunnattu esimiesvalmennus, joka tarjoaa käytännönläheistä tietoa päivittäisjohtamisen tueksi. Tämä valmennus tulee jo aiemmin tarjolla olleiden MediMerc- ja JEAT/TEAT -johtamiskoulutusten rinnalle. Koulutuksen tavoitteena on, että esimies oppii tuntemaan työpaikkansa arvot, strategiset tavoitteet ja toimintatavat. Lisäksi hän sisäistää työtehtävänsä esimiehenä ja sitä kautta ymmärtää työhönsä kohdistuvat odotukset ja esimiestyön merkityksen. Uudet esimiehet sisällyttävät esimiesvalmennuksen osaksi perehdytyssuunnitelmaansa. Esimiesvalmennus toteutuu iltapäivän kestoisina VSSHP:n sisäisinä koulutustilaisuuksina, joissa pääteemoina ovat organisaatio, johtaminen ja päätöksenteko, henkilöstöhallinto, taloushallinto ja toimialan kehittäminen. Ohjelma toistuu saman rungon mukaisesti lukukausittain eli kaksi kertaa kalenterivuodessa. Ohjelmaan liitetään vaihtuvia teemaluentoja ajankohtaisista aiheista ja ohjelmaa päivitetään palautteen mukaisesti. Syksyn esimiesvalmennuksen ohjelma on esitetty ohessa. Kuhunkin tilaisuuteen ilmoittaudutaan erikseen täydennyskoulutuksen seurantaohjelman kautta. Sirpa Saarni koulutussuunnittelija R.-P. Happonen kunniatohtoriksi Japanissa Turun yliopiston suu- ja leukakirurgian professori ja TYKSin suusairauksien klinikan ylilääkäri Risto- Pekka Happonen on promovoitu Nippon Dental Universityn kunniatohtoriksi Tokiossa kesäkuun 1. päivänä Samassa juhlatilaisuudessa kunniatohtorin arvon sai biomateriaalitutkija professori John M. Powers Teksasin yliopistosta Houstonista. Nippon Dental Universityllä ja Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksella on ollut kiinteää koulutus- ja tutkimusyhteistyötä kolmen vuosikymmenen ajan. Vuonna 1907 perustetulla Japanin vanhimmalla ja maailman suurimmalla hammaslääketieteen koulutusyksiköllä on Tokiossa ja Niigatassa kampukset, joissa koulutetaan hammaslääkärien ohella myös muita suun terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Suu- ja leukasairauksien lisäksi yliopiston kahdessa sairaalassa hoidetaan lääketieteen useiden erikoisalojen sairauksia. Ensi syksynä yliopisto avaa Tokioon uuden monitieteisen purenta-, nielemis- ja puhehäiriöiden kuntouttamisklinikan. Vas. rouva Riitta-Leena Happonen, professori Risto-Pekka Happonen, Nippon Dental Universityn presidentti professori Sen Nakahara ja professori John M. Powers.

5 5/12 Hospitaali 5 Esimiesvalmennus syksy 2012 TYKS, SH-auditorio, videoyhteysmahdollisuus SYYSKUU ma klo MA klo Organisaatio, päätöksenteko ja lainsäädäntö Henkilöstö ja lainsäädäntö VSSHP:n organisaatio, strategia ja sitovat tavoitteet Henkilöstö ja lainsäädäntö Sairaanhoitopiirin johtaja O-P Lehtonen vs. henkilöstöjohtaja Saana Leppä Kahvitauko Yhteistoiminta Toimintaa ohjaava keskeinen lainsäädäntö VSSHP:n YTT:n pj, TEHYn koordinoiva pääluottamusmies Mirja Hovirinta päätösten valmistelu ja päätöksentekoprosessi Kahvitauko vs. hallintojohtaja Jari-Pekka Tuominen Tehrään porukal! ja henkilöstöhallinnon keskeiset tietolähteet TYKS-SAPAn vs. toimitusjohtaja Lauri Tanner LOKAKUU ti klo ke klo Rekrytointi ja osaamisen kehittäminen henkilöstöasiantuntijat Marjut Kahilainen ja Tiina Teirasvuo työhyvinvointi Rekrytointiprosessi ja työsopimus Työhyvinvoinnin johtaminen HR-päällikkö Sanna-Mari Heinonen työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Perehdytys ja kehityskeskustelut VSSHP:n toimintamallit työhyvinvoinnin tukemiseen HR-päällikkö Sanna-Mari Heinonen Kahvitauko Kahvitauko Täydennyskoulutus Työsuojelu koulutussuunnittelija Sirpa Saarni työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen suojelupäällikkö Henrik Jalo Teemakoulutus pe klo KEHITYSKESKUSTELUT Liikkeenjohdon konsultti Anneli Valpola, Olorin Oy MARRASKUU ti klo ke klo TaloUSHALLiNTo TaloUSHALLiNTo VSSHP:n talouden perusteet Talouden ja tulosten seuranta ja arviointi erikoissuunnittelija Matti Meurman Kahvitauko Kahvitauko Talouden ja toiminnan suunnittelu Hankinnat erikoissuunnittelija Matti Meurman ti klo ToimiALAN kehittäminen Laadunhallinta VSSHP:ssä kehittämispäällikkö Satu Suhonen JOULUKUU erikoissuunnittelija Matti Meurman materiaalipäällikkö Outi Kalske Potilasturvallisuussuunnitelma lähiesimiehen näkökulmasta potilasturvallisuuspäällikkö Karolina Peltomaa Kahvitauko Vaikuttavuuden arviointi & vertailu vs. arviointiylilääkäri Tuija Ikonen Tutkimustyö yliopistosairaalassa tutkimusylilääkäri Päivi Rautava Kehittämistoiminta VSSHP:ssä kehittämispäällikkö Satu Suhonen ICE-numero turvaksemme In Case of Emergency (ICE) on tunniste, jonka avulla voidaan löytää hätätilanteeseen joutuneen henkilön kännykän puhelinluettelosta sen henkilön tiedot, jolle hätätapauksesta on ilmoitettava. Nopea yhteys lähiomaiseen on hätätapauksessa erityisen tärkeää, jos tällä on hallussaan hätätilanteeseen joutuneen hoitamisen kannalta tärkeää tietoa. Tällaista tietoa voi olla esimerkiksi tieto sairauksista ja niiden lääkityksestä sekä hätätilanteeseen joutuneen mahdollisesta hoitotahdosta. Toisinaan saattavat tiedot hätätilanteeseen joutuneen henkilöllisyydestäkin puuttua. Pelastajat, poliisi, lääkärit jne. on ohjeistettu katsomaan esimerkiksi tajuttomana löydetyn henkilön kännykästä, löytyykö sieltä osoitteistosta ICE-koodilla talletettuja tietoja lähiomaisista. Myös esim. Hätäkeskuslaitos haluaa hätäkoodin kännykoihin. ICE:n voi kukin laatia itse omaan kännykkäänsä. Lähiomaisen nimen eteen lisätään kännykän nimiluetteloon kirjaimet ICE. On käytännöllistä luoda lähiomaisen tiedoista luetteloon kaksi eri tietuetta, joista toisessa on ICE ja toisessa ei, näin nimi säilyy aakkosissa tavanomaisella paikalla ja ICE-koodilla varustettuna I-kirjaimen kohdalla. Voi myös luoda ICE1- ja ICE2-tietueet Esimerkki: Henkilö luo oman kännykkänsä osoiteluetteloon seuraavat ICE-henkilöt : Sukunimi Etunimi Kännykkänumero ICE1 vaimo/wife +358XXXXXXXXX ICE2 poika/son +358XXXXXXXXX ICE3 tytär/daughter +358XXXXXXXXX tai ICE1 Heikki ICE2 Anttila Jokke jne., sillä useampi numero varmistaa sen, että joku todella vastaa, jos tarve tulee. Jos sattuu hätätilanne, jossa henkilö löydetään tajuttomana, paikalle tulleet pelastajat löytävät hänen kännykkänsä ja sieltä ICE-alkuisella koodilla talletetun numeron, johon he soittavat. Vastaaja osaa kertoa ja varmistaa löytyneen henkilöllisyyden sekä kertoa hänestä tärkeitä tietoja auttajille. +358XXXXXXXXX +358XXXXXXXXX ICE:n historia ICE-tunnisteen kehitti englantilainen sairaankuljettaja Bob Brotchie toukokuussa Hän alkoi levittää tietoa tunnisteesta. Lontoon pommi-iskujen jälkeen 7. heinäkuuta 2005 tunniste nousi suuren yleisön tietoisuuteen, kun pelastushenkilöstö etsi uhrien puhelimista omaisten numeroita juuri ICE-tunnisteella. ICE on levinnyt tehokkaasti ympäri Eurooppaa, ja myös Pohjois-Amerikassa siitä tiedotetaan. Vuonna 2012 ICE on vaihtelevissa määrin käytössä käytännössä koko maailmassa. Arno Vuori

6 6 Hospitaali 5/12 Teksti ja kuvat Marjo Peltoniemi Seinämaalauksilla väriä sairaalan kellarikäytäviin Uudenkaupungin psykiatrisen sairaalan ennen ankeahkon kellarikerroksen ilme kirkastui, kun käytävät saivat koristuksekseen joukon upeita taideteoksia kolme vuotta sitten alkaneen nuorten Pyörteitähankkeen seinämaalausprojektin myötä. Kesällä valmistuneita maalauksia oli tekemässä parikymmentä nuorta ohjaajien kannustamana. Positiivisesti nuoriin vaikuttaneelle hankkeelle toivotaan jatkoa. Pyörteitä-hankkeen seinämaalausprojektin valmistujaisnäyttelyn avajaiset pidettiin kesäkuussa. Hankkeen myötä nuoret saivat mahdollisuuden maalata isoja maalauksia kaupungin ja sairaalan välisille käytäville. Käytäviä pitkin kulkee päivittäin muun muassa sairaanhoitajia, potilaita ja huoltomiehiä, joiden päivää teokset piristävät. Maalaukset ovat nuorten kuvakieltä ja tunnelmat vaihtelevat iloisesta synkempiin. Akryyliväreillä tehtyjen töiden teemoissa näkyvät fantasia- ja luontoaiheet, moderni yhteiskunta kännyköineen ja robotteineen, erilaiset kulttuurit, nuori rakkaus ja paljon muuta. Eräs nuori kertoo teoksensa edustavan kummallismia. Mikä Pyörteitä-projekti? Pyörteitä-projekti alkoi vuonna 2008 valtakunnallisena eri kunnissa Myrskyhankkeen myötä ja siihen saatiin rahoitus kulttuurirahastolta. Myrsky on Suomen Kulttuurirahaston suurhanke, jolla tarjotaan nuorille ympäri Suomen mielekästä toimintaa ja uutta sisältöä elämään kulttuurin ja taiteen avulla. Hankkeen puitteissa on pyöritetty Uudessakaupungissa kuvataidepajan lisäksi muun muassa Markus Kotirannan ohjaamaa poikien taidetuunauspajaa, Merita Riitalan ohjaamaa tanssipajaa ja Pete Pethman ohjaamaa musapajaa. Muita pajoja jatkuvien, viikoittain toimivien pajojen lisäksi on ollut esim. Mika Reinholmin ohjaama henkilövalokuvauskurssi keväällä Keväällä sai myös ensi-iltansa puoli vuotta pyörineen Pete Pethmannin ja Sami Vuorenpään vetämän pajan musavideo. Uudenkaupungin nuorisopsykiatrian poliklinikan lääkäri Kaarina Arola oli yksi seinämaalausprojektin promoottoreista ja idean keksijä. Taiteilijakontaktit eli sopivat ammattitaiteilijat vetäjiksi löydettiin suunnitteluvaiheessa. Seinämaalausta ovat ohjanneet Auli Sormunen ja Susanna Pihlaja. Teoksia maalattiin viikonloppuina lauantaisin ja sunnuntaisin kuusi tuntia päivässä. Ryhmä tapasi noin 4-6 kertaa vuoden aikana. Nuorille oli järjestetty musiikkia, eväät ja kaikki muu tarpeellinen projektin puolesta, sillä periaatteena on ollut tasaarvo. Moni nuori tulee toimeentulotukiperheistä, joten raha ei saa olla esteenä tai lisätä eriarvoisuutta. Nuoret saivat vapaat kädet hyvän maun rajoissa. Nuoret taiteilijat Jenna Kinnunen ja Anu Korpelin sekä projektia vetänyt Auli Sormunen ja Vakka-Suomen mielenterveysseuran puheenjohtaja Lea Myllymäki Eveliina Uusikartanon ristiriipusta esittävän työn edessä. Nuorille oli järjestetty musiikkia, eväät ja kaikki muu tarpeellinen projektin puolesta, sillä periaatteena on ollut tasa-arvo. Auringonkukkien päällä lentelevät lohikäärmeet maalannut, pian 19 vuotta täyttävä Anu Korpelin aloitti projektissa 16-vuotiaana ja on ollut siinä mukana alusta lähtien. Anu kertoo piirtävänsä ja maalaavansa edelleen kuutena päivänä viikossa.

7 5/12 Hospitaali 7 Vaikuttavassa teoksessa on kuvattu nuorten maailmaa ja siitä löytyy muun muassa maapallon nielaiseva sammakko. Projektissa alusta loppuun saakka mukana ollut nuori, Anu Korpelin, kiittelee, että oli mahtavaa, kun sai vapauden toteuttaa itseään ilman rajoitteita. Keitä nuoret ovat? Seinämaalauksia tehtiin aluksi Sormusen vetämässä Pyörteiden kuvataidepajassa, kunnes aktiivisimmat nuoret jatkoivat omassa seinämaalausryhmässään. Kaiken kaikkiaan seinämaalauksia on ollut tekemässä lähes parikymmentä nuorta. Nuoret tulivat projektiin muun muassa koulukuraattorin tai psykiatrian poliklinikan välityksellä ja mukana oli myös muuta kautta tulleita taiteellisia nuoria, jotka olivat vailla mielekästä harrastusta. Jatko uhattuna Pyörteisiimme saatiin rahoitus Kulttuurirahaston Myrsky-hankkeen myötä neljä vuotta sitten. Pyörteitä hallinnoi Vakka- Suomen mielenterveysseura, jonka puheenjohtaja on Lea Myllymäki. Rahoituksen hakeminen ja ryhmän vetäjien palkkaaminen on ollut seuran vastuulla. Koordinaattorina toimi pitkään Susanna Pihlaja, joka oli mukana myös seinämaalausprojektissa toisena ohjaajana. Pyörteitä-projektissa on ollut mukana liki 60 nuorta. Paitsi seinämaalausprojekti, myös koko Pyörteitä-hanke on Sormusen ja Pihlajan mukaan ollut hyvin tärkeä nuorten aktivoimisessa ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Projektia vetäneellä Auli Sormusella ja Vakka-Suomen mielenterveysseuran puheenjohtaja Lea Myllymäellä oli ilo seurata projektin myötä nuorten kasvamista. Kasvaminen sisältää sekä ihmisenä kasvamisen että taiteellisen kasvamisen. Uskallan sanoa, että ilman tätä projektia monen osallistuneen nuoren elämä ei olisi niin hyvällä mallilla kuin nyt, Lea Myllymäki sanoo. Nyt hanke uhkaa kuitenkin päättyä, sillä kulttuurirahasto ei enää rahoita alkuun valtakunnallisena alkanutta suurhanketta. Toivomme, että hankkeelle saataisiin uusi rahoittajataho, jotta voisimme jatkaa toimintaa. Nuorten itsensä antaman palautteen mukaan hanke on koettu todella tärkeäksi. Nuoret ovat saaneet Pyörteitähankkeen kautta toteuttaa omia ideoitaan ja löytäneet ystävien sekä harrastuksen lisäksi uusia vahvuuksia itsestään. Ohjaajana olen saanut nähdä ryhmän kasvun ja kehityksen ja sen, kuinka tärkeää nuorelle on kuulua mukaan joukkoon, jonka henki on lämmin, kannustava ja luovuuteen innostava, Auli Sormunen summaa. On kyse lopulta aika pienestä summasta, sillä tarvitsisimme toimintaa jatkaaksemme noin 7000 euron rahoituksen, hän lisää. Pyörre-nuorten seinämaalauksiin pääsee tutustumaan Uudenkaupungin psykiatrisen sairaalan pohjakerrokseen osoitteeseen Välskärintie 2 A sopimalla käynnistä sairaalan sisääntuloaulan lähettikopissa tai nuorisopoliklinikan osastosihteerin kanssa. 17-vuotias Jenna Kinnunen tuli mukaan projektiin kuvataidekurssin kautta. - Katselin seinää ja tuli idea, että halusin tehdä tosi ison peikon - niin ison kuin seinään mahtuu, ja samalla jotain iloista, Jenna kertoo.

8 8 Hospitaali 5/12 Vuoden menestyjät Teksti ja kuva Pekka Remes Menestys vaatii jatkuvaa oppimista TYKSin osasto 015 palkittiin vuoden 2011 menestyjänä. Osastolla hoidetaan verisairauksia sairastavia potilaita antamalla heille luuytimen- ja veren kantasolusiirtohoitoja. Palkinnon perusteluna oli muun muassa se, että osastolle on myönnetty kansainvälisen laatujärjestelmän FACT-JACIE akkreditaatio. Laatustatus myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 2006, ja osasto on pystynyt uusimaan sen. TYKSin siirtokeskus on ainoa Suomessa, jolla on voimassa oleva FACT-JACIE-akkreditaatiostatus. Kyseessä on ensimmäinen kliinisen työn laatujärjestelmä. Haasteena on laatujärjestelmän ylläpito, sanoo kantasolusiirtoyksikön johtaja Maija Itälä-Remes. Suomessa allogeeniset eli vieraalta luovuttajalta saadun luuytimen kantasolusiirrot on keskitetty valtioneuvoston asetuksella Turun yliopistolliselle sairaalalle ja Helsingin seudun yliopistolliselle keskussairaalalle. Keskittämisen perusteluna on potilasturvallisuus, hoidon laatu, henkilöstön saatavuus ja riittävä osaaminen. Osastolla tehdään noin 50 allogeenistä siirtoa vuosittain. Autologisia siirtoja, joissa luovuttaja on potilas itse (=auto) on noin 30 vuosittain. Noin 50 siirtoa on hyvä määrä. Voimme nopeasti ottaa käyttöön ja testata uusia hoitomuotoja. Toiminta omana kantasolusiirtoyksikkönä tuo monia etuja. Koordinaation ansiosta yksikön tilat ovat maksimaalisessa käytössä, ja potilaskohtaisesti toteutuu optimaalinen ajoitus. Yksikön laatupäällikkö on Marjut Kauppila, datajohtaja on Helena Järviö, siirrekoordinaattori on Mervi Putkonen, afereeseistä vastaava hoitaja on Eeva-Liisa Virta ja siirroista vastaava hoitaja on Erica Lauraes-Käkelä. Tiimissä on viisi lääkäriä sekä kaksi erikoistuvaa lääkäriä. Toiminta vaatii jatkuvaa uusimman tiedon etsimistä ja löytämistä. Laatujärjestelmän ylläpito edellyttää myös sitä, että yksikön kaikki toiminta on ohjeistettu kirjallisesti. Monisatasivuista ohjeistusta päivitetään hoitojen kehittyessä ja kun uusia hoitomuotoja otetaan käyttöön. Mistä löytyy motivaatio jatkuvaan kehittymiseen? Minua motivoi ammatillinen kunnianhimo, sen tietäminen, että tekemämme työ on yhtä hyvää kuin paras maailmassa, Itälä-Remes tiivistää. Luuytimensiirron historiaa Luuytimensiirtoa alettiin tutkia USA:ssa 1950-luvulla. Ensimmäiset siirrot tehtiin kahdelle leukemiapotilaalle vuonna Luovuttajana oli identtinen kaksonen. Siirrot onnistuivat hyvin, mutta leukemia uusiutui luvulla kokeiltiin siirtoja, joissa luovuttajana oli sisarus, mutta siirrot epäonnistuivat. Ratkaisevaa oli se, kun alettiin ymmärtää kudostyypityksen (HLA) merkitys Ensimmäinen onnistunut siirto HLAsopivalta sisarukselta tehtiin vuonna Turussa allogeeniset siirrot aloitettiin vuonna Autologiset siirrot aloitettin vuonna TYKSin tuhannes kantasolusiirto tehtiin viime marraskuussa. Luuytimen siirrossa ongelmana on käänteishyljintä. Luuydinsiirre sisältää immuunijärjestelmän soluja, jotka aktivoituvat ja hyökkäävät vastaanottajan elimistöä vastaan. Käänteishyljintä voi näkyä ihoreaktiona, suun limakalvoilla, suolistossa, keuhkoissa ja maksassa. Käänteishyljintäreaktio kohdistuu myös syöpäsoluihin. Siirteen terveet lymfosyytit tuhoavat syöpäsoluja. Allogeenisen siirron teho leukemioissa perustuukin enemmän tähän siirteen immunologisten solujen kykyyn tuhota syöpäsoluja kuin esihoitona annettavaan sädehoitoon. Noin prosentille potilaista löytyy sopiva luovuttaja, joka on joko HLAidenttinen sisarus tai HLA-sopiva rekisteriluovuttaja. Suomen rekisterissä on noin luovuttajaa. Koko maailman rekisterissä noin 15 miljoonaa luovuttajaa. Kuolleisuus komplikaatioihin on noin 20 prosenttia. Akuutin vaiheen jälkeen suurin riski on taudin uusiutuminen. Taudista riippuen prosenttia paranee pysyvästi. Allogeenisella siirrolla hoidetaan vain sellaisia veritauteja, joihin ei ole muuta parantavaa hoitoa. Saksa, Hollanti ja Belgia tekevät allogeenisia kantasolusiirtoja asukaslukua kohden enemmän kuin muu Eurooppa. Suomessa määrät ovat samalla tasolla kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Tanskassa. TYKSin kantasolusiirtoyksikön johtaja Maija Itälä-Remes kantasolujen keruukoneiden edessä. Kantasolujen keruu luovuttajan verestä kestää viisi tuntia. Teksti ja kuvat Marjo Peltoniemi Sisätyöskentely maistuu rekkatyöskentelyn jälkeen Osaston 141 MRI-työryhmä eli rekkaryhmä palkittiin Vuoden menestyjä palkinnolla aktiivisesta ja pitkäaikaisesta työskentelystä vaativissa rekkaolosuhteissa alkaen keväällä 2009 ja jatkuen marraskuuhun 2011 ennen kuin heidän käyttöönsä saatiin kiinteä magneettikuvauslaitteisto ja tilat. Palkintoperusteluissa oli myös kokonaan uuden toiminnan ongelmaton aloitus, kun osastolle 141 asennettiin magneettitutkimuslaitteisto. MRI-työryhmässä työskentelevät röntgenhoitajat Juho Tiensuu, Mira Hallenberg sekä Tiia- Maija Lehto. Yksikkö kuuluu Varsinais-Suomen kuvantamiskeskukseen. Magneettikuvausten suorittamisen lisäksi MRI-yksikön röntgenhoitajien toimenkuvaan kuuluu muun muassa potilaan ohjaus Kuvassa osaston 141 MRI-työryhmään kuuluvat röntgenhoitajat Tiia-Maija Lehto (vas.), Mira Hallenberg ja Juho Tiensuu sekä uusi magneettikuvauslaite.

9 5/12 Hospitaali 9 Teksti ja kuvat Marjo Peltoniemi Mukana oli iso työryhmä laitevalmistajista, radiologista ja fyysikosta lähtien ja meidän panoksemme oli vain osa kokonaisuutta Keppijumppa poisti päänsärkypoissaolot TYKSin ortopedian poliklinikka 225:n ideoima keppijumppa poiki menestyjä -palkinnon ja on vähentänyt niska-hartiavaivoja sekä päänsärkypoissaoloja. ja jälkiohjaus, varjoaineen laitto kuvauksen aikana potilaalle ja kuvien jälkikäsittely tarpeen mukaan sekä erilaiset toimistotyöt. Röntgenhoitajat tekevät myös kuvien esiarvioinnin, että ne ovat riittävät, minkä jälkeen ne menevät lääkärin arvioitaviksi. Siirrettävässä rekassa magneettikuvausten parissa aloittaneet tiimiläiset työskentelivät aiemmin TYKSin kaupunginsairaalassa sijaitsevalla röntgenosastolla muissa röntgenhoitajan tehtävissä. 1,5 vuotta työskentelyä rekassa Rekalla siirrettävään magneettikuvauslaitteistoon päädyttiin, kun kaupunginsairaalassa sijaitsevalla TYKSin ortopedian osastolla koettiin, että he eivät saaneet tarpeeksi nopeasti magneettitutkimuksia. Tutkimukset oli aiemmin ostettu yksityisiltä lääkäriasemilta. Meille vuokrattiin rekassa sijaitseva laitteisto magneettikuvauksia varten käyttöön ennen kuin saimme oman laitteiston, jotta magneettikuvien saatavuus oli heille parempi, Juho Tiensuu selittää. Terveystalolta vuokralla ollut rekka oli parkkeerattu kaupunginsairaalan läheiselle parkkipaikalle puolitoista vuotta. Talvella rekassa oli viileää noin 17 astetta, radiologi ei ollut lähellä kuten normaalisti, vaan työskenteli sisätiloissa muualla, tilat olivat ahtaat ja tavarat piti kantaa rekkaan ja pois, Juho Tiensuu kertoo olosuhteista. Uuden toiminnan aloitus Vuoden vaihteessa ortopedian osaston 141 MRI-työryhmän käyttöön saatiin viimein uusi magneettikuvauslaite ja tilat. Kyseessä on uudenmallinen laite, joka oli sitä asennettaessa vasta toinen lajiaan Suomessa. Osastolla ei ollut ennen tehty magneettikuvauksia, vaan kyseisissä tiloissa oli ollut ultraäänitiloja, joten kaikki suunniteltiin Tiensuun mukaan alusta saakka ajanvarauspohjista lähtien välineiden tilauksiin ja tilojen varustelun suunnitteluun. Mukana oli iso työryhmä laitevalmistajista, radiologista ja fyysikosta lähtien ja meidän panoksemme oli vain osa kokonaisuutta, Tiensuu sanoo. Tiimiläiset iloitsevat parantuneista työolosuhteista. Uudella laitteella on tehty tähän saakka noin 1500 tutkimusta. Eniten tehdään Tiensuun mukaan pään ja vatsan alueen kuvauksia sekä selkien, lanne- ja rintarankojen ja nivelien kuvauksia. Palkintorahan MRI-työryhmäläiset ovat suunnitelleet käyttävänsä virkistysmatkaan Suomen ulkopuolelle, mutta suunnitelmat eivät ole vielä tarkentuneet. Keppijumpparyhmäläiset iloitsevat Vuoden menestyjä -palkinnosta. Tämä on kädenojennus työhyvinvoinnin tukemiselle. Keppijumppaajat eli ortopedian poliklinikka 225:n keppijumpan ohjaajat ja aktiiviset osallistujat palkittiin keväällä Vuoden menestyjä 2011 palkinnolla. Idea on yksinkertainen: neljänä arkiaamuna viikossa klo 7.45 tiistaita lukuun ottamatta osastolla jumpataan yhdessä keppien kanssa ja ilman noin vartin verran ennen työpäivän alkua. Jumppaan osallistuu aamuisin parista pariinkymmeneen osanottajaa. Vapaaehtoiset vetäjät ovat itseoppineita poliklinikkalaisia, jotka vuorottelevat ja välillä ohjaajina toimivat myös opiskelijat ja sijaiset. Jumppaan osallistuu aamuisin parista pariinkymmeneen osanottajaa. Vapaaehtoiset vetäjät ovat itseoppineita poliklinikkalaisia, jotka vuorottelevat ja välillä ohjaajina toimivat myös opiskelijat ja sijaiset. Opiskelijat ovat aina tervetulleita myös jumppaamaan. Tarvittava välineistö eli kepit ja nauhuri taustamusiikkia varten hankittiin opiskelijaohjausrahoilla. Kulloinenkin ohjaaja valitsee mieleisensä pirteän musiikin taustalle. Polikilinikkalaiset kertovat, että keppijumppa sai alkunsa vuonna 2009 Riitta Uusitalon ja Sari Liianmaan aloitteesta. Aktiivisia vetäjiä on riittänyt. Vetäjinä ovat toimineet Sari Liianmaan lisäksi muun muassa, Mari Routapohja, Kirsi Niemelä ja Elina Järvenmäki sekä nykyisin osastolla 214 työskentelevä Heli Soini-Pihl ja leikkausosastolla 254 työskentelevä Päivi Voutilainen. Palkinnon perusteluissa kiiteltiin, että keppijumppa on osa työyksikön hyvinvointia ja lisää positiivista yhteenkuuluvaisuudentunnetta työyhteisössä. Konkreettisena tuloksena osallistujilla on ollut niska-hartiavaivojen ja niihin liittyvän päänsäryn väheneminen. Päänsärkypoissaoloja ei ole ollut meillä oikeastaan vuosiin, osastonhoitaja Pia Sykkö sanoo. Säännöllinen keppijumppa on helppo ja edullinen tapa vähentää niska-hartiavaivoja sekä lisätä työhyvinvointia ja lisäksi se on helposti toteutettavissa myös muissa yksiköissä, mitä ryhmäläiset suosittelevatkin. Paitsi että tämä on auttanut fyysisiin vaivoihin monella, lisäksi tämä on hauska ja piristävä aamunaloitus, vaikkei ei joka aamu ehtisikään tai jaksaisikaan osallistua. Vain yhdellä meistä on fyysisesti kuormittava työ ja muut tekevät pääsääntöisesti päätetyöskentelyä, joten verryttely tulee tarpeeseen. Ryhmä aikoo käyttää palkintorahan, 125 henkilöä kohden, yhden viikonlopun mittaiseen Gdanskin matkaan lokakuun puolessa välissä. Ohjelmaksi on suunniteltu ainakin tutustumista paikalliseen puolalaiseen sairaalaan ja vapaata yhdessäoloa. Palkittuihin kuuluu 20 poliklinikan työntekijää.

10 10 Hospitaali 5/12 teksti ja kuva Marjo Peltoniemi Kirurgian klinikan varahenkilöt eli varat esittäytyvät Kirurgian klinikan varahenkilöt muodostavat noin 20 henkilön joukon, johon kuuluu perushoitajia, osastosihteerejä ja sairaanhoitajia. Varat kertoivat tarkemmin keitä he ovat ja mitä he tekevät VSSHP:llä. Varojen virkistyspäivä Iloista yhdessäoloa jalkakylvyn kera. Takarivi vasemmalta: Outi Keränen, Jenni Siikarla, Anni Honkaranta, Anja Oksanen, Riitta Fredriksson, Johanna Kangasniemi, Lilja Egorova, Tanja Soininen, Anne Kortesmaa, Elise Suominen-Savola, Soili Seilo ja Katja Kaukovalta. Eturivi vasemmalta: Laura Karttunen, Salla Henriksson, Helena Kivistö, Leena Niemi, Jaana Ahola ja Anneli Kallio. Varat ovat varahenkilöitä, joita kirurgian alueen eri yksiköt voivat varata käyttöönsä hoitaja- tai sihteeritilanteensa mukaan, kun osaston vakituisen henkilökunnan osalta tulee äkillisiä sairastumisia tai muita lyhytaikaisia tiedossa olevia poissaoloja. Olemme vakituisessa työsuhteessa normaalisti. Meidän on osattava siirtyä osastolta toiselle heti käskyn tultua ja joskus voimme jo etukäteen tietää mihin meidät on varattu. Työskentelypaikkoinamme voivat olla kantasairaala, kirurginen sairaala, Raision sairaala tai kirurgian poliklinikat eri puolilla TYKSiä, sairaanhoitaja Helena Kivistö kertoo. Varahenkilöiden joukko koostuu osaavista ja monipuolisesti motivoituneista hoito- ja toimistoalan erityisosaajista, jotka eivät pelkää haasteita ja ovat valmiita menemään mukaan yllättäviin tilanteisiin ilman ennakkovaroitusta. Tämä on säännöllistä akuuttiapua sairaalan sisälle rakennettuna. Toistakymmentä eri toimipistettä Varahenkilö voi toimia samassa paikassa yhdestä päivästä muutamaan viikkoon. Varat työskentelevät normaalisti aamuvuorossa 7-15 ja heillä on yksi iltavuoro viikossa sekä yksi työviikonloppu kolmessa viikossa. He eivät tee yövuoroja. Pitkiin äitiyslomiin ja vuosilomiin heillekin otetaan sijaiset. Varahenkilöiden tulee osata toistakymmentä eri toimipistettä ja osastoa kaikkine erityistarpeineen. Työkulttuuri on varojen mukaan kaikissa toimipisteissä erilainen. Toisinaan, kun meitä pyydetään osastoille, osaston tilanne voi olla kaoottinen ja siinä sitten on pystyttävä tarttumaan työhön kuin työhön ja saatava yhteistyössä osaston muun henkilökunnan kanssa normaalitilanne palautumaan mahdollisuuksien mukaan, Helena Kivistö sanoo. Osaajaryhmämme jäsenet ovat tietoisesti hakeutuneet tämän luonteiseen työhön. Meidän tulee kestää nopeat muutokset. Meitä ei lasketa välttämättä automaattisesti osaston henkilökuntaan eivätkä kaikenlaisten viimeisimpien muutosten ilmoitukset pääse meille aina reaaliajassa perille osastoilla. Erityisasemassa meille varahenkilöille onkin oma osastonhoitajamme, joka hoitaa varahenkilöiden johtamista oman osastonsa töiden lisäksi ja kehittää työskentelyolosuhteitamme parhaan kykynsä mukaan, vaikkei työskentelekään jatkuvasti meidän välittömässä läheisyydessämme. Läpi haasteiden hyvällä yhteishengellä Tuleva vuosi tulee olemaan varahenkilöillekin haasteellinen, kun sairaanhoitopiiri jakautuu eri toimialueisiin, joihin myös he sijoittuvat. Suunnitelman mukaan olemme edelleen samalla tavalla varahenkilöiden toimessa ja eri toimialueet voivat varata meitä käyttöönsä, mutta logistiikassa on varmasti vielä tulevana vuonna paljon hiomista, jotta kaikki asiat sujuvat jouhevasti tulevaisuudessakin. Tällä hetkellä emme vielä tiedä sijoitusjärjestystämme tulevissa toimialueissa. Epätietoisuus tulevasta tietenkin hieman rasittaa henkisesti pystyvää tiimiämme, mutta emmeköhän me tästäkin selviä kunnialla osastonhoitajamme vahvan tuen avulla, Helena Kivistö uskoo. Hyvä yhteishenki edesauttaa työssä jaksamista. Varat muodostavat aktiivisen ja tiiviin ryhmän, joka puhaltaa yhteen hiileen ja joukkoon kuuluu tiiviisti heidän johtajansa osastonhoitaja Outi Keränen. Joukkion luonteeseen kuuluu heidän mukaansa tapa käsitellä työasioita vaihtoehtoisella tavalla. Pidämme huolta omistamme kentällä ja tuemme toisiamme niin työssä kuin vapaa-aikana. TYHYtoiminta eli työhyvinvointia edistävä toiminta on yksi osa tätä ja me olemme pitäneet näistä ainutlaatuisista hetkistä tarkkaan kiinni, koska yhteisiä tapaamisiamme ei ole kuin muutama vuodessa. Näin ollen tällainen työnantajan tarjoama toiminta nousee meidän mittapuussamme arvoon arvaamattomaan. Nämä yhteiset hetket ovat meille kuin työnohjaustapahtumia, joskin mukana on myös yhdessäoloa ja kuulumisten vaihtoa sekä ryhmähengen vahvistamista, Kivistö kiittelee. On ollut kiva olla, on kestänyt kroppa ja polla, vuodesta 1982 saakka varahenki- Kirurgian klinikan varahenkilöt eli varat viettivät TY- HY-päivää Metsä-Jukolassa Naantalin luonnonmaalla TYHY-päivän menu ja ohjelma oli ideoitu ja ruuat valmistettu porukan yhteistyöllä. Kulinaarisiin anteihin kuului muun muassa raparperikeittoa vaniljaisen vivahteen kera tervetulococtailina, raikkaan kesäistä ja ruokaisaa salaattia aterian lisukkeena sekä kiusausta lämpimänä ruokana. Ohjelmassa oli myös mereen pulahtamista niille vähemmän vilukissoille, saunomista eteerisestä ja puhdistavasta limettiöljystä sekoitetulla löylyvedellä, elvyttävät vartalo- ja kasvonaamiot hunajalla sekä jalkakylpy, joka oli rakennettu aineenvaihduntaa edistävästä merisuolasta ja koivunlehtihauteesta. Rauhassa ja rentoutuen virkistäytyneet varat nauttivat pöydän antimista mökin lämmössä ja vaihtoivat aktiivisesti kuulumisia. Kahvittelun lomassa järjestettiin arpajaiset, joiden palkintoina oli muun muassa porukan itse tekemiä askarteluita ja käsitöitä. Arpajaistuotosta saatiin hieman rahaa yhteiseen hyvään. Illasta jäi kaikille iloinen ja kepeä mieli sekä rentoutunut ja puhdistunut vartalo. Jokainen sai mukaansa oman pesuvadin sekä mukavia muistoja seuraavaa yhteistapaamista odotellessa. Varoihin kuuluva Anneli Kallio oli yhdessä tyttärenpoikansa kanssa askarrellut hauskoja kirjanmerkkejä jokaiselle muistoksi. löihin kuulunut ja siten ensimmäisiin varahenkilöihin lukeutunut Anneli Kallio kiteyttää.

11 5/12 Hospitaali 11 tekstit ja kuvat Marjo Peltoniemi Uudenkaupungin ensiapu: Helteiden puuttuminen takasi rauhallisen kesän Sairaanhoitaja Johanna Uurasmaa kipsaa Miiko Laineen kättä Vakka-Suomen sairaalan yhteispäivystyksessä Mukana Rupert Laine (vas.). Yleisimpiä tulosyitä Vakka-Suomen yhteispäivystykseen kuuluvaan ensiapuun Uudessakaupungissa olivat kesän aikana henkilökunnan mukaan haavat ja tapaturmat. Mökkiläisille tulee erilaisia haavereita kuten moottorisaha- ja kirveshaavoja. Tavallisia jokakesäisiä kiusoja ovat punkin puremat ja turvonneet mehiläisten ja ampiaisten pistot. Ongenkoukkuja on myös aina muutama viikossa. Kesätapahtumien myötä humalaisten määrä lisääntyy aina jonkin verran. Käärmeenpuremia ei tänä kesänä juurikaan näkynyt, 3-vuorotyötä sairaanhoitajana Vakka-Suomen sairaalan ensiavussa Uudessakaupungissa vuodesta 2009 saakka tehnyt Johanna Uurasmaa kertoo. Ilma oli meidän kannaltamme hyvä, sillä helle ei kiusannut vanhuksia - he tulivat sitten muiden syiden takia, osastonhoitaja Anne Arola lisää. Arolan mukaan onnistuneen päivystyskesän takaavat kokeneen ja osaavan vakituisen henkilökunnan lisäksi hyvät sijaiset. Uudenkaupungin väkiluku kasvaa perinteisesti kesällä mökkiasukkaiden myötä. Hoidamme myös ulkopaikkakuntalaisia ja kesäasukkaita - kenellekään ei sanota ei, mikä on ollut positiivinen yllätys joillekin. Mökkiasukkaiden ja matkailijoiden lisäksi kaupunkiin tulee esimerkiksi ulkomaisia marjanpoimijoita. Kesäsesonki jatkuu yleensä koulujen alkamiseen saakka eli elokuun puoleen väliin. Asiakastyytyväisyyden seuraamista Happy or not -automaatti, josta asiakkaat voivat painaa hymynaaman tai surullisen hymiön, on ollut kätevä asiakastyytyväisyyden seuraamiseen. Ihmiset ovat Vakka-Suomen yhteispäivystyksen henkilökunnan mukaan oppineet käyttämään automaattia, joskin hieman arastellen. Olemme pärjänneet päivystysten joukossa hyvin. Mukana seurannassa on kolme päivystystä eli meidän lisäksemme Mäntymäki ja A-sairaala Turussa, Anne Arola sanoo. Tulokset näkyvät nopeasti ja niitä pystyy seuraamaan ihan päivittäinkin. Voin esimerkiksi katsoa, että ovatko potilaat olleet tyytyväisiä, kun olen itse on ollut töissä, Uurasmaa lisää. Asiakkaat ovat Vakka-Suomessa oppineet johtavan ylihoitajan Esko Tähtisen mukaan yhteispäivystyksen käytännöt hyvin. Ajanvaraussysteemi on toiminut ja odotusajat ovat olleet maksimissaan vartista tuntiin kiiretilanteen mukaan. Normaali kiire jatkuu meillä myös syksyn myötä, mutta kiireen nimi vaan muuttuu, Esko Tähtinen tuumaa. Työntäyteinen, mutta hyvin sujunut päivystyskesä Turussa Kesäisin päivystyspotilaiden määrät kasvavat Turussakin muun muassa lisääntyvästä matkailusta johtuen. Kuluneena kesänä ei koettu helteitä ja Turku on myös lisännyt terveysasemien päivystysvastaanottoaikoja, joten kesä oli yhteispäivystyksessä verrattain rauhallinen. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen kehityslääkärin Sampsa Kiurun mukaan kesä meni työntäyteisesti, mutta kaiken kaikkiaan paremmin kuin hän olisi uskonut. Kokeneet ja säännölliset päivystäjät vaikuttivat tähän kuitenkin mielestäni enemmän kuin suotuisat ilmat, hän sanoo. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos piti kesäkuussa tiedotustilaisuuden, jossa kerrottiin muun muassa, että uusi liikelaitos on onnistunut tavoitteessaan ja päivystyksen potilasmäärät ovat vähentyneet kuluneen vuoden aikana verrattuna viime vuoden tilanteeseen. Sekä päivystykseen otettavien että sitä kautta TYKSin vuodeosastoille tulevien potilaiden määrä on vähentynyt. Päivystys 2:ssa (entinen TYKSin ensiapu) arvioidaan käyvän potilasta vuonna Myös Päivystys 1:n (entinen terveyskeskuspäivystys) kävijämäärät ovat vähentyneet ja niiden ennustetaan jäävän noin käyntiin kuluvana vuonna, kun taloussuunnitelmassa arvioidaan käytöksi kävijää. Turun lisäksi liikelaitoksen päivystyspalveluja käyttää yöaikaan 13 ympäristökuntaa. Käytännössä lähes kaikki pääsevät vastaanotolle alle kahdessa tunnissa, mitä voi pitää hyvänä tasona sekä Suomen mittapuussa että kansainvälisesti Nykyisin yhteispäivystyksessä on panostettu siihen, että vuorossa on aina useampi kokenut lääkäri ja vain yksi tai kaksi erikoistuvaa lääkäriä, mikä parantaa hoidon tasoa ja potilasturvallisuutta. Vuoden 2013 huhtikuussa Päivystys 1 ja Päivystys 2 palvelevat jo uusissa yhteisissä tiloissa TYKSin T-sairaalassa. Sampsa Kiurun mukaan liikelaitoksella on parhaillaan agendalla tulevan suunnittelua ja kesäkiireiden jälkeen säännöllisen toiminnan vakiinnuttamista. Akuuttilääkärien roolia on tarkoitus vahvistaa ja heidän koulutukseensa panostetaan tällä hetkellä muun muassa joka torstai järjestettävän 2,5-tuntisen koulutuksen avulla. Akuuttilääketieteen professuuri on jo perustettu Turkuun ja professori aloitti työnsä elokuun alussa. Seuraavaksi on Kiurun mukaan luvassa koulutusohjelman vakiinnuttamista. Mäntymäen Päivystys 1:ssä on parannettu potilaiden tietosuojaa järjestelemällä vastaanoton aulatiloja siten, että odotuspaikka on etäämmällä ilmoittautumispisteestä. Myös vastaanotolle pääsee aiempaa nopeammin. Milloin päivystykseen? Jos on kyseessä vakava sairastuminen tai loukkaantuminen, tulee soittaa hätänumeroon 112. Muussa tapauksessa kannattaa aina soittaa ensin neuvontapuhelimeen 10023, jossa arvioidaan hoidon tarpeen kiireellisyys. Terveysasemat vastaavat virka-aikana pääsääntöisesti muiden kuin hätätilapotilaiden hoidosta. Virka-ajan ulkopuolella päivystyspisteenä toimii Päivystys 1 Mäntymäessä. Hätätilapotilaat potilaat menevät Päivystys 2:een kaikkina aikoina. Myös päivystävänä erikoislääkärinä työskentelevä Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen kehityslääkäri Sampsa Kiuru ja liikelaitoksen toimitusjohtaja Päivi Lucenius pitivät tiedotustilaisuuden päivystyksen toiminnasta

12 12 Hospitaali 5/12 Teksti ja kuva Marjo Peltoniemi Ammattina psykoterapeutti Raision nuorisopsykiatrisella poliklinikalla työskentelevä Tarja Suvanto ja TYKSillä lastenpsykiatrian klinikalla työskentelevä Florence Schmitt ovat VSSHP:n ensimmäisiä virallisia psykoterapeutteja. He kokevat työnsä koko yhteiskunnan ongelmien näyttämönä. Psykoterapeutin nimike myönnettiin tämän vuoden alusta Tarja Suvannolle ja kesäkuun alussa Florence Schmittille. Koulutettuja psykoterapeutteja sairaanhoitopiirissä on paljon, mutta he työskentelevät esimerkiksi sosiaalityöntekijöinä, psykiatrisina sairaanhoitajina, psykologeina tai lääkäreinä, Schmitt sanoo. Psykoterapeutti on Valviran suojaama ammattinimike, johon ei voi kouluttautua ilman soveltuvaa peruskoulutusta. Työskentelyä nuorten parissa Tarja Suvanto on koulutukseltaan psykiatrinen sairaanhoitaja ja kasvatustieteiden maisteri. Suvanto työskenteli aiemmin sosiaalityöntekijän nimikkeellä, mutta psykoterapeutti-nimike vastaa hänen mielestään työn kuvaa paremmin. Hän on työskennellyt 11 vuotta vuotiaiden nuorten sekä heidän perheidensä ja lähiverkostojensa parissa Raision nuorisopsykiatrisella poliklinikalla, joka vastaa Raision, Naantalin, Maskun, Nousiaisten, Mynämäen ja Ruskon alueiden nuorisopsykiatrisesta polikliinisestä erikoissairaanhoidosta. Nuoret tulevat lähetteillä esimerkiksi kouluterveydenhuollosta, kun heillä epäillään vakavaa psyykkistä häiriötä. Yleisimpiä tulosyitä ovat masentuneisuus, ahdistus ja syömishäiriöt. Alkuun tehdään Sairaanhoitopiirin ensimmäiset psykoterapeutit Tarja Suvanto ja Florence Schmitt suhtautuvat positiivisesti siihen, että ammattinimike on otettu käyttöön myös VSSHP:llä. selvittelyjakso, joka käsittää 3-5 nuoren omaa käyntiä. Selvittelyjakson jälkeen tehdään hoitosuunnitelma. Hoitoaika on tavallisesti noin vuosi, mutta se määritetään aina nuoren tarpeesta käsin, Suvanto selventää. Yksi terapiaistunto kestää kahden kesken nuoren kanssa 45 minuuttia ja perheen tai muun verkoston mukana ollessa 1,5 tuntia. Perhe otetaan yleensä aina mukaan. Poikkeuksena 18 vuotta täyttäneet voivat ilmoittaa, elleivät halua perhettä mukaan. Myös lastensuojelun tai sosiaalitoimiston edustajat ovat usein mukana tapaamisissa. Kaikkein vaikeimmista psyykkistä häiriöistä kärsivät nuoret hoidetaan TYKSin nuorisopsykiatrian klinikalla. Terapeuttina lastenpsykiatrian klinikalla Florence Schmitt on alun perin koulutukseltaan psykiatrian erikoissairaanhoitaja, valtiotieteiden maisteri ja filosofian tohtori. Lisäksi hän on käynyt kolmevuotisen erityistason psykoterapeutin koulutuksen ja vaativan erityistason psykoterapeutin koulutuksen, joka on kolme vuotta lisää edelliseen, ja jolla saa myös opettajan pätevyyden. Vaativan erityistason perheterapeutti ja erityistason yksilöterapeutti Schmitt on työskennellyt nykyisen kaltaisessa työssä 10 vuotta. Schmittin työssä TYK- Sin lastenpsykiatrian klinikalla ikäkirjo on syntymättömistä lapsista 13-vuotiaisiin psyykkisistä häiriöistä kärsiviin saakka. Hoitojaksot voivat olla muutamasta kerrasta pariinkymmeneen kertaan. Florence on erikoistunut tilanteisiin, joissa äiti tai muu perheenjäsen sairastuu syöpään tai muuhun vakavaan sairauteen. Sairastuneet ihmiset voivat olla esimerkiksi yksinhuoltajaäitejä, joilla on leikkauksia ja raskaita hoitoja. Kotiapua on usein huonosti saatavilla ja lasten isovanhemmat voivat olla vielä työelämässä. Sairastuminen vakavaan sairauteen voi olla yksi kriisi keskellä normaalia arkea tai se voi tulla keskelle muutenkin hankalaa tilannetta. Siinä sitten kartoitetaan mitkä kaikki asiat pitää hoitaa ja missä järjestyksessä. Terapiaa ja kuntoutusta suunnitellessa tehdään yhteistyötä myös sosiaalityöntekijän ja kuntoutusohjaajan kanssa, Florence Schmitt kertoo. Voin käydä myös vuodeosastoilla tapaamassa potilaita tai tehdä kotikäyntejä Turun alueella, jos äiti on esimerkiksi hyvin sairas ja lapset pieniä. Perhettä voidaan tavata vielä senkin jälkeen, kun isä tai äiti on kuollut. Psykoterapeutti on etenkin sairaalassa työskennellessä läsnä myös henkilökunnalle. Työssä kohtaa monenlaisia tilanteita. Rankimpia tilanteita ovat esimerkiksi, kun yksinhuoltajaäiti tai -isä kuolee. Meidän työmme on koko yhteiskunnan ongelmien näyttämö. Miksi paha ja kärsimys on olemassa ja voiko sitä jotenkin lievittää? Ihmisen sisäinen maailma on hyvin moninainen, mielenkiintoinen ja yllättävä. Ihmisten kohtaamista Schmitt ja Suvanto ovat yhtä mieltä siitä, että tämä aika on vaativaa lapsille ja nuorille. Aikaamme kuuluu voimakkaasti muun muassa kilpailu ja loputon informaatiotulva. Kaikki tulee valmiina. Ikävystyminen ja aika ilman viihdyketulvaa olisi tärkeää, sillä silloin nuori haaveilee ja käsittelee asioita, Schmitt sanoo. Kouluissa perustasolla ja lapsen elämässä ylipäätään on liian vähän läsnä olevia aikuisia. Lapset ja nuoret joutuvat olemaan liian omillaan. Aika monet ongelmat jäisivät syntymättä, jos heidän elämässään olisi kunnollisia aikuisia. Perheen vanhemmilla voi olla esimerkiksi työttömyyttä, talousongelmia, alkoholismia, mielenterveysongelmia, riippuvuuksia tai uusia kumppaneita ja ihastuksia, jolloin lapset jäävät paitsioon. Schmitt kertoo, että häntä innoittaa loputon kiinnostus ja uteliaisuus ihmisyyttä kohtaan. Meidän työmme on koko yhteiskunnan ongelmien näyttämö. Miksi paha ja kärsimys on olemassa ja voiko sitä jotenkin lievittää? Ihmisen sisäinen maailma on hyvin moninainen, mielenkiintoinen ja yllättävä. Kaikki tunteet kuuluvat työhön, mutta pelottavia tai uhkaavia tilanteita tulee Suvannon mukaan harvoin. Terapia on käytännössä paljon muutakin kuin keskusteluapua: läsnäoloa, kohtaamista sekä sisäisen maailman jäsentämistä. Nuorten kanssa voidaan käyttää apuna myös esimerkiksi musiikkia ja lasten kanssa piirtämistä ja leikkimistä. Koneelle kirjaaminen ja paperityöt työllistävät myös psykoterapeutteja. Florencen mielestä työssä on kuitenkin parasta ihmisten kohtaaminen. Tässä työssä hoidetaan ensisijaisesti ihmisiä eikä sairauksia.

13 5/12 Hospitaali 13 Tuore kasvo Teksti ja kuva Marjo Peltoniemi Mielenterveyshoitaja Anne Lund Anne Lund nimitettiin huhtikuun alusta vakituiseen työsuhteeseen mielenterveyshoitajaksi Uudenkaupungin psykiatriseen sairaalaan. Työpaikka on jo ennestään tuttu, sillä Anne kertoo tehneensä samaisessa paikassa jatkuvia sijaisuuksia kaksi vuotta. Työssä inspiroivat vaihtelu, potilaat ja työtiimi. Anne Lund ei enää vaihtaisi työtään mihinkään. Ennen nykyistä pestiään Anne Lund ahersi mielenterveystyön parissa kunnallisella puolella päivätoimintakeskuksessa. Mielenterveystyö on aina ollut Lundille selkeä erikoistumisvaihtoehto, mutta hän on työskennellyt työhistoriassaan myös nuorten ja kehitysvammaisten kanssa sekä päiväkodeissa. Peruskoulutukseltaan hän on päihde-, mielenterveys- ja kriisityöhön suuntautunut lähihoitaja. Monipuolista mielenterveystyötä Mielenterveyshoitajan toimenkuva Uudenkaupungin psykiatrisessa sairaalassa on monipuolinen. Teemme kuntoutumissuunnitelman jokaiselle potilaalle, suunnittelemme potilaan kanssa yhdessä yksilöllisen viikkoohjelman, käymme hoitosuhdekeskusteluja, järjestelemme jatkohoitoa ja hoitoneuvotteluja, ulkoilemme potilaiden kanssa, käymme kaupungilla heidän kanssaan, hoidamme juoksevia asioita, teemme kotikäyntejä ja pidämme tarvittaessa paritapaamisia tai perhetapaamisia. Annamme myös CRT-terapiaa, joka on yksilöterapiaa, Lund luettelee. Hoitajat vuorottelevat lääkehoitajina, raportinpitäjinä sekä keittiövuorolaisina. Lääkehoitajana vastataan lääkkeiden annosta ja hoidetaan kaikkea potilaiden lääkitykseen liittyvää, raportinpitäjänä vastataan esimerkiksi puhelimeen ja varataan aikoja sekä ollaan tarvittaessa yhteyksissä potilaan edunvalvojaan tai muihin tahoihin ja keittiövuorolaisena vastataan ruokahuollosta yhdessä vuorossa olevan potilaan kanssa. Toimenkuvaan kuuluu myös tavoitteellisten toiminnallisten ryhmien vetäminen. Potilaille järjestetään kokkiryhmiä, toiminnallista iltaryhmää, jonka puitteissa voidaan askarrella, pelata pelejä tai lähteä vaikka kaupungille, kaikille potilaille suunnattua liikuntaryhmää kaksi kertaa viikossa, keskusteluryhmiä, visiittiryhmiä sekä leirejä ja retkipäiviä. Laaja potilaskirjo Kuntoutusosastolle tulee muun muassa akuuttiosastolta potilaita, jotka ovat jo läpikäyneet psykoottisen vaiheen ja ovat kuntoutumisvaiheessa. Hoitojaksot kuntoutusosastolla ovat akuuttiosastoja pidempiä kestäen yksilöllisesti muutamasta päivästä vuosiin. Lisäksi kuntoutuksessa on avo- hoidossa olevia intervallipotilaita, jotka tulevat esimerkiksi kerran kuukaudessa viikoksi osastolle. Jokaiselle potilaalle valitaan kaksi omahoitajaa. Potilaissa on monenlaisia ihmisiä, jotka kärsivät erilaisista sairauksista - on persoonallisuushäiriöisiä, skitsofreenikoita, 2-suuntaisesta mielialahäiriöstä kärsiviä, masentuneita sekä huume- ja päihderiippuvuuksista kärsiviä - koko kirjo, siinä missä avopuolella on paljolti kroonistuneita skitsofreenikkoja, Lund sanoo. Kuukausi venyi kahdeksi vuodeksi Anne tuli Uudenkaupungin psykiatriseen sairaalaan töihin ensimmäistä kertaa opiskelijana vuosia sitten. Alkuun ajattelin, etten ikinä jäisi tällaiseen paikkaan töihin. Olin hoitovapaalla, kun täältä soitettiin ja pyydettiin sijaiseksi. Piti tulla ensin vain kuukaudeksi, mutta sijaisuudet kestivätkin lopulta kaksi vuotta. Nyt en enää vaihtaisi tätä mihinkään, Anne nauraa. Työporukka inspiroi Pidän eniten siitä, että joka päivä on erilainen ja ikinä ei voi varautua siihen, mitä tapahtuu. Hyvä johto ja lähiesimiehet tekevät myös osaltaan työstä mielekkään. Teemme lisäksi paljon yhteistyötä erityistyöntekijöiden kanssa. Kunnallisella puolella työskenneltiin työparin kanssa, mutta täällä on ison työryhmän edut: aina saa tukea ja hyviä neuvoja, jos itselle tulee pattitilanne. On varmaan harvinaista, että kukaan sanoo näin, mutta kesäloman loppupuolella suorastaan odotin työn alkamista Alun perin Hämeenlinnasta kotoisin oleva Lund on viihtynyt perheineen jo pitkään Uudessakaupungissa. Hän kertoo vuorotyön vaihtelevan rytmin sopivan hänelle hyvin. Arkivapaat ovat mukavia, koska silloin ehtii hoitaa asioita. 3-vuorotyö oli haasteellisempaa lasten kannalta, kun lapset olivat pienempiä, mutta nyt nuorinkin on jo 6-vuotias. On ilo tehdä töitä porukassa, jossa kaikki ovat kehittämishaluisia. Meillä tehdään koko ajan uudistuksia, tuoreimpana avoimen dialogin hoitomallin käyttöönotto. Visioita ja viestintää tehyläisittäin Aamukahvit Koulutuspäivän avaus Tehyn haasteet nyt ja tulevaisuudessa - Kirsti Tuominen, Tehyn valtuuston puheenjohtaja Tehrään porukal, - Mirja Hovirinta VSSHP:n Tehyn koordinoiva plm T-sairaala tulee, oletko valmis? - Tuija Lehti, tulosryhmän ylihoitaja Ajankohtaiskatsaus - Jussi Rantanen, TYKSin plm Lounas VSSHP viestii, kuuleeko kansa? - Esa Halsinaho, viestintäpäällikkö Iltapäiväkahvit Tehyläiset viestivät, kuuleeko jäsen? - Ulla Korpela, viestintäkouluttaja Yhteenveto päivästä TYKSin T-sairaalan auditorio Ilmoita osallistumisestasi koulutusohjelman kautta mennessä. Koulutuspäivä on V-S sairaanhoitopiirin keskitettyä koulutusta = K-päivä Kaikki Tehy-asioista kiinnostuneet tervetuloa!

14 14 Hospitaali 5/12 Text och bild Mathias Luther Sjukskötare av bara farten Man kan säga att Lauri Parviainen, 26, halkade in på banan som sjukskötare. Man kan också säga att han trivs med jobbet. Jag ville till Åre för att kunna åka snowboard. Jag sökte någon utbildning som man kunde ta i närheten och det blev sjuksköterska vid Mittuniversitetet i Östersund. Helt unikt var inte valet, säger han. Det var mycket folk där som kommit för att de ville syssla med vintersporter. Men jag var nog den enda finnen. Jag hörde inte finska någonstans i Östersund. Parviainen blev klar från sjuksköterskeskolan i Östersund i vintras. Han hade då tillbringat nästan fem år i Sverige. Jag åkte för att lära mig svenska, säger han. Jag hade mycket nytta av att jag hade läst svenska i skolan hemma i Kempele. I Stockholm kunde jag genast förstå allt och efter några veckor kunde jag börja prata. Nu löper svenskan, behöver det sägas, flytande. Brädar Sverige På ÅUCS jobbar Parviainen sedan slutet av april på avdelning 211 och ibland på 219. Det är jobb som han trivs med. Han kan jämföra bland annat med sjukhuset i Östersund. Vi hade faktiskt mindre personal och mera brådska där. Det är ganska lugnt här, säger han. Arbetsdagarna var långa i Sverige, faktiskt 45 minuter längre än i Finland. Man började tidigare, slutade senare och fick lite sämre betalt. Jobbet som sjukskötare är också lämpligt till sitt innehåll, säger Parviainen. Man får jobba med människor, och det gillar jag. Det finns hela tiden något nytt man kan lära sig. I Östersund jobbade han på en endokrinologisk avdelning vilket var mera enahanda än ÅUCS avdelning 211 som har hand om hjärt- och thoraxkirurgin. Här lär man sig övervaka de vitala parametrarna, sambandet mellan puls, blodtryck och sådant. Utan att kunna det kan man knappast jobba länge i yrket, säger han. En god sak på ÅUCS var också introduktionen på arbetsplatsen. Man kunde systematiskt se vad man fått information om. Dessutom har man känslan att det alltid finns någon att fråga. Dra när det suger Åbo har inga backar att tala om och det finns ingen snö i juli ändå. Lauri Parviainen är inte här för att åka snowboard men för att skrapa ihop en reskassa för att kunna åka i vinter. Om det går som han planerar så drar han någon gång i december mot Whistler, Kanada för att åka snowboard resten av vintern. Det är en väldigt god sida med att vara sjukskötare. Man kan få jobb nästan var som helst, man kan ta en paus och göra något annat och vara ganska säker på att få jobb på nytt igen då man behöver det, säger han. Lauri Parviainen tycker om att jobba med människor patienterna. På ÅUCS tycker han att introduktionen till arbetet varit bra. Än så länge har han inte heller en familj att beakta eller lån för volvo och villa att betala. Bostad har sjukhuset ordnat ett stenkast från arbetsplatsen tack för det och en cykel räcker för att upptäcka Åbo. En riktigt tjusig sommarstad, är hans omdöme. Starkast är i alla fall suget från snösluttningarna, trots att det gjort Parviainen bekant med sjukvården från andra sidan. Jag har skadat mig överallt. Knäna, brutit ben och så. Men det har bara betytt att jag inte kunnat åka i några veckor, säger han oberört. Jag åker väl så länge mina knän håller, sedan får jag hitta på något annat. Kanske något med konst, som han också ägnat sig åt. Eller plugga vidare, specialisera sig eller, ve och fasa, läsa till exempel ekonomi. Sanastoa Brådska kiire Enahanda yksitoikkoinen Endokrinologisk endokrinologinen Flytande sujuvasti Hjärt- och thoraxkirurgi sydän- ja rintakehäkirurgia Reskassa matkarahat Sjuksköterska, sjukskötare sairaanhoitaja. Ruotsissa käytetään myös mieshoitajista feminiinimuotoa. Snowboard lumilauta, lumilautailu Snösluttningarna lumiset rinteet Tjusig viehättävä Ve och fasa voi kauhistus Vitala parametrar keskeiset arvot Volvo, villa, vovve keskiluokkainen elämänunelma Sarvesta härkää Pääluottamusmiehet kirjoittavat tällä palstalla vuorotellen ajankohtaisista aiheista. Porukkahommia Keväällä se viimein ilmestyi. Kuusi vuotta selvittiin ilman henkilöstöohjelmaa, mutta nyt se meillä on. Vuosi meni valmistellessa ja henkilöstö oli mukana alusta alkaen. Sairaanhoitopiirin hallitus on ohjelman hyväksynyt. Kaunis kuvallinen Tehrään porukal on jaettu työyksiköihin, asiakirja löytyy sekä internetistä että Santrasta. Henkilöstötoimisto jakoi ilosanomaa sen sisällöstä moneen otteeseen kevään aikana. Mitäs sitten nyt tehdään? Laitetaan esite mappiin ja mappi hyllyyn. Vai olisiko aihetta enempään. Toimintaohjelman lopussa on 14-kohtainen toteutussuunnitelma. Tyydytäänkö siihen, että joku toinen sen toteuttaa? Työnantaja. Henkilöstötoimiston väki. Ylihoitaja. Joku muu. Mirja Hovirinta, VSSHP:n Tehyn koordinoiva pääluottamusmies Henkilöstöpolitiikan merkittävin osa toteutetaan työyksiköissä. Siellä perehdytetään uudet työntekijät. Siellä käydään kehityskeskustelut ja mietitään toimenkuvat. Ja siellä ollaan vastuussa työntekijöiden hyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta. Työntekijät arvioivat työnantajaansa oman työyksikkönsä perusteella. Kesäsijainen antaa arvionsa koko sairaanhoitopiiristä oman työkokemuksensa mukaan. Oliko mukava työilmapiiri? Joustivatko työajat? Arvostettiinko työntekijää? Puhumattakaan palkasta. Iso osa porukalla tekemisen vastuusta on siis meillä kaikilla. Meidän tulee myös miettiä, miten homma hoidetaan. Erityinen vastuu asiasta on lähiesimiehillä. Mutta yhteistoimintasopimuksen mukaisesti asiat pitää käsitellä yhdessä työpaikan kokouksissa. Tehdään koulutus- ja työhyvinvointisuunnitelmat. Laaditaan perehdytysohjeet ja työnkuvaukset. Käydään kehityskeskustelut. Ja hyvä olisi laatia myös yksikön oma huoneentaulu työkäyttäytymisen pelisäännöistä. Ei kannata vedota siihen, että ei ole aikaa, koska pitää huolehtia siitä omasta perustehtävästä. Mutta kun on sovittu pelisäännöt, perustehtävää on selkeämpi hoitaa. Kun koulutustarpeet on porukalla sovittu, ei virkavapaista tarvitse pitkin vuotta nahistella. Kehityskeskustelukäytäntö luo turvallisuutta omien työasioiden läpikäymiseen. Ohjelmassa on myös laajoja koko sairaanhoitopiiriä käsittäviä toteutusasioita. Asioita joita tulee läpikäydä yhdessä luottamusmiesorganisaation kanssa ja piirin eri yhteistyötoimikunnissa. Tulospalkkausjärjestelmän henkiinherättäminen, työhyvinvoinnin mittarien määrittäminen, ikäohjelman laatiminen, puhumattakaan toimivasta työterveyshuollosta. Sairaanhoitopiiri työnantajana on hyväksynyt ohjelman ja sen tehtävänä on huolehtia siitä, että työhön on riittävästi resursseja. Tekijöitä ja tekemiseen tarvittavia välineitä. Se on myös vastuussa palkkauksen oikeudenmukaisuudesta ja sen tulisi myös huolehtia palkkauksen kilpailukykyisyydestä. Ja varmistaa vuosittain, että henkilöstöpoliittinen toimintaohjelma toteutuu.

15 5/12 Hospitaali 15 Salon sairaalan leikkausosaston kehittämissuunnitelma Työn tavoitteellisuutta ja palkitsevuutta kehittämään Marja-Terttu Toivonen, Hanna Tikkanen ja Rauni Aaltonen Salon sairaalan leikkausosastolta ovat olleet tekemässä yksikkönsä kehittämissuunnitelmaa. Valtakunnallista sairaanhoitohenkilökunnalle suunnattua tyytyväisyyskyselyä tehdään neljän vuoden välein eli edelliset on tehty vuosina 2004, 2008 ja tänä vuonna Kysely on tehty pitkään samalla kaavalla, mutta seuraavalla kerralla eli vuonna 2016 kysymyksiä uudistetaan. Kysely lähetetään kaikille vakituisille työntekijöille ja pitkäaikaisille sijaisille. Kyselyn pohjalta eri yksiköt laativat omat kehittämissuunnitelmansa. Kehittämissuunnitelman pohja tulee yksiköille valmiina. Yksiköt määrittelevät otsikoiden alle kehittämiskohteet, tavoitteet, toimenpiteet, vastuuhenkilöt, aikataulun ja seurannan. Otsikot on hyvin rakennettu ja niiden pohjalta on helpompi lähteä tekemään suunnitelmaa, Salon leikkausosastolaiset kiittävät. Vastaamisprosentti tyytyväisyyskyselyyn oli Salon leikkausosastolla tällä kertaa 78 %. Prosentti laski meillä hieman, vaikka vastaajia oli enemmän kuin viimeksi. Vastausprosentti pitäisi saada korkeammaksi, Työyksiköiden kehittämissuunnitelmat Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimuksen 2011 tulokset julkaistiin VSSHP:n osalta keväällä. Työyksiköt ohjeistettiin käymään tulokset läpi sekä laatimaan niiden pohjalta kehittämissuunnitelma, jonka sisältö on valittu sekä tulosten että niiden pohjalta käydyn keskustelun perusteella. Kehittämissuunnitelmia palautettiin pyydettyyn ajankohtaan mennessä kiitettävästi, eli noin 90 % työyksiköistä on raportoinut suunnitelman tulosyksikön johtajalle sekä henkilöstötoimistoon. Haluamme tuoda kaikkien tietoon muutaman havainnon tehdyistä suunnitelmista: Positiivisen ilmapiirin ja yhteishengen sillä se on vielä aika matala. Vastaaminen on kuitenkin vapaaehtoista, vaikka kysely tulee kyllä uudelleen useamman kerran niille, jotka eivät ole vastanneet, apulaisosastonhoitaja Hanna Tikkanen sanoo. Kehittämissuunnitelman kanssa lähdettiin Salon leikkausosastolla liikkeelle henkilökunnan tyytyväisyyskyselyn tulosten arvioinnilla. Katsoimme löytyykö tuloksista suoraan suuria muutoksia joissakin kohdissa ja sitä myötä selkeitä kehittämiskohteita. Alkuun tuntui, että suunnitelma on hieman tyhjän päällä. Muutos oli se kohta, mikä oli helpoiten löydettävissä ja johon tartuimme ensin, eli positiiviseen lähestymiseen muutosten käsittelyssä, osastonhoitaja Rauni Aaltonen kertoo. Meillä on takana suuria muutoksia kuten Leiko-toiminnan aloittaminen ja uusien tilojen käyttöönotto. Parhaillaan on puolestaan käynnissä SAS hanke, jonka yhteydessä mietitään henkilökunnan sijoittumista ja mitä toimintaa täällä jatketaan ja mitä ei. Muutokset ovat aina henkilökunnan kannalta rankkoja asioita. Ne ovat kuitenkin normaalia elämää tänä päivänä joka paikassa ja myös terveydenhuollossa pitää varautua siihen ja ymmärtää ja hyväksyä se, hän lisää. Työn tavoitteellisuus, palkitsevuus, innovatiivisuus ja kehittäminen oli meillä yksi laskenut osio, joten se oli selkeä kehittämiskohde. Toiset kokevat eri asiat palkitseviksi kuin toiset, joten aihe on hieman vaikea. Tavoitteellisuus liittyy myös kehityskeskusteluihin. Se heijastuu motivaatioon, kun työllä on selkeä tavoite. Meillä luvut kertovat aika paljon tuloksesta. Aloitimme käytännön kehittämistyön käymällä yhteisesti läpi toimintakertomusta ja kertaamalla samalla lukuja, suunnitelmia ja tulevan vuoden tavoitteita, Tikkanen sanoo. Kehittämissuunnitelman tekemiseen osallistui osa leikkausosaston hoitajista. Joka maanantaisessa aamu-meetingissä siitä puhuttiin Tikkasen mukaan eniten yhteisesti. Aktiivisessa roolissa kehittämistyössä on ollut Hanna Tikkasen ja Rauni Aaltosen lisäksi sairaanhoitaja, terveystieteiden kandidaatti Marja-Terttu Toivonen, joka suorittaa jatko-opintojaan opiskellen terveystieteiden maisteriksi, joten hänellä on kiinnostusta ja innostusta kehittämistoimintaan myös opintojensa puitteissa. Tärkeänä kehittämistyön pohjana toimii potilaiden palaute päiväkirurgiasta. Sitä käydään säännöllisesti läpi ja myös opiskelijaohjauksesta tulee vaihtelevasti palautetta ja koitamme kannustaa opiskelijoita palautteen antoon. Henkinen ja fyysinen väkivalta on leikkausosaston henkilökunnan mukaan harvinaista ja tapaukset ovat yksittäistapauksia, mutta niitä varten on mietitty esimerkiksi hälytyssysteemien kehittämistä, kun hoitaja on yksin töissä. Myös päiväkirurgiassa on mahdollista kohdata häiriökäyttäytymistä. Kehittämistoiminta on jatkuvaa toimintaa, ja oman työn, toiminnan sekä toimintayksikön kehittäminen kuuluu jokaiselle eikä sitä voi ulkoistaa tai antaa yhden tai kahden henkilön tehtäväksi. Johdolle on siinä työtä, että työntekijät saadaan aidosti motivoitua tähän. Kehittäminen vaatii myös pitkäjänteistä työtä ja jatkuvaa seurantaa, Marja-Terttu Toivonen toteaa. luominen sekä auttamisen lisääminen oli nostettu yleisimmin kehittämiskohteeksi. Muita paljon osumia saaneita kohteita olivat toimintatapojen kehittäminen, tiedonkulun parantaminen, yksikön yhteisen ajankäytön suunnittelu, työn tasaisemman jakautumisen kehittäminen. Hienoja valintoja! Paras hyöty kehittämissuunnitelmista saadaan, kun työyksikön eri ammattiryhmät osallistuvat yhteisen kehittämissuunnitelman laatimiseen. Työyksikön hyvinvointitutkimuksen tuloksiin ovat myös vaikuttaneet kaikkien ammattiryhmien edustajat, joten tavoitteena on yhteisen, yli ammattirajojen tapahtuvan toiminnan kehittäminen. Kehityskeskustelukäytäntöjen parantaminen on useassa työyksikössä otettu kehittämiskohteeksi. Asenteiden tarkistus on aina paikallaan ja keskustelukäytäntö syytä ottaa käyttöön saman tien, mutta omia lomakkeita ei yksiköissä kannata lähteä suunnittelemaan. Osana Tehrään porukal -henkilöstöpoliittista toimintaohjelmaa tullaan uudistamaan VSSHP:lle yhteinen kehityskeskusteluohjeistus ja -lomake. Työ alkaa syksyllä Marjut Kahilainen henkilöstöasiantuntija Hyvä Tyksin senioreiden jäsen Huhtikuussa lähetetyssä jäsenkirjeessä 3/2012 on kerrottu yhdistyksemme tarjoama ohjelma syyskuun loppuun asti. Tämän ohella on yhdistyksemme jäsenillä mahdollisuus tutustua TYKSin ja sairaanhoitopiirin logistiikkakeskukseen tiistaina 18.9 klo 13. Tilaisuudessa materiaalipäällikkö Outi Kalske esittelee meille terveydenhuollon varastotiloja, kertoo varastoinnin muutoksesta ja toiminnasta. Sairaanhoitopiirin uusi, muutaman vuoden ikäinen logistiikkakeskus sijaitsee Skanssin liikekeskuksen läheisyydessä Helsingintien toisella puolella osoitteessa Biolinja 23. Tapaamme rakennuksen edessä klo Ilmoittaudu viimeistään 13.9 sihteeri Taru Luukkala-Viitaselle mieluiten sähköpostilla taikka tekstarilla tai soittamalla puh Syksyllä on tiedossa mm. Åbo Svenska Teaterin musikaali Hair, mielenkiintoisia esitelmiä ja muuta mukavaa. Lue tarkemmin syyskuun loppupuolella postitettavasta jäsenkirjeestä. Turun yliopistollisen keskussairaalan seniorit ry Leo Mikkola, puheenjohtaja puh: , Taru Luukkala-Viitanen, sihteeri puh: Tervetuloa Tutkaan Tutka on käytännönläheistä tutkimusklubitoimintaa, joka on tarkoitettu näyttöön perustuvan hoitotyön kehittämisen tueksi. Tiivistettynä Tutka toteutuu kolmen kerran sessioina fokusoituen kunkin osallistujan omien toimintaympäristöjen kehittämistarpeisiin. Tutkassa hyödynnetään mm. Moodle-pohjaa ja JBI COnNECT -tietokantapalvelua. Sessiot jakaantuvat: 1) orientaatiokertaan 2) tiedon hakuun ja 3) luotettavan tiedon hyödyntämiseen. Ilmoittautuminen ja lisätietoja Tutka-työryhmältä: Mari Viljanen- Peuraniemi kirurgian klinikka puh: Tiina Leppänen kirurgian ja ortopedian leikkausosastot puh: Minna Ervast ATEK-klinikka puh:

16 16 Hospitaali 5/12 Harrastuksena golf Leena Kurikka, Seija Vilén, Minna Österman ja Pirjo Virta ovat kaikki löytäneet golfin lempilajikseen. Lyöntivuorossa Minna Österman ja tarkkailuasemissa Pirjo Virta. Leena Kurikka, Seija Vilén, Pirjo Virta ja Minna Österman osallistuivat Paraisilla pidettyyn VSSHP:n golf-harrastajien väliseen kesän viimeiseen karsintakilpailuun, jossa karsittiin heinäkuisiin vuoden 2012 Sairaalagolfin SM-kilpailuihin sairaanhoitopiirin nelihenkinen edustusjoukkue. Samalla he kertoivat golfharrastuksestaan ja mistä itse kukin on saanut siihen kipinän. Minna Österman oli mukana viime vuonna VSSHP:n joukkueessa Sairaalagolfin SMkilpailuissa, jossa mittelevät suomalaisten sairaaloiden edustajat ja joukkueet. Silloin joukkue taisteli mahdollisuuksista pronssiin. Tämä on todella rentouttavaa ja muut asiat unohtuvat, Minna kertoo miksi pitää lajista. Pirjo Virta kiinnostui golfista lastensa kautta, jotka löysivät lajin harrastuksekseen ensin. Sain myös mieheni innostumaan, joten sitä myötä golfista tuli lähes koko perheen laji. Suomessahan lajia ei pysty harrastamaan talvisin kuin talviharjoitteluhalleissa, joten käyn mieheni, serkkuni ja tämän miehen kanssa kerran talvessa ulkomailla pelaamassa. Olemme käyneet pelimatkoilla muun muassa Etelä-Afrikassa, Thaimaassa, Turkissa, Marokossa, Italiassa, Espanjassa sekä Kanarialla, ja joka maassa on hieman erilainen kulttuuri, mikä näkyy myös golf-kentillä. Leena Kurikan mielestä golfissa on parasta liikunta ulkona: lajin parissa tulee liikuttua huomaamatta pitkät matkat, kes- kimäärin 12 km kierroksella. Myös itsensä kehittäminen lajin parissa on haasteellista. Seija Vilén päätyi lajin pariin ystäviensä myötävaikutuksella. Tulin ensimmäistä kertaa kentälle kavereideni mailapoikana juuri tänne Paraisille. Parasta antia Seijan mielestä ovat omat ja tyttären onnistuneet lyönnit sekä itsensä voittaminen. Golf vaatii kärsivällisyyttä ja on motorisesti haastavaa ja siinä kehittyy koko ajan. Parhaiksi golf-muistoikseen Seija nimeää varhaisaamujen hetket. Muutama vuosi sitten menimme pelaamaan entisen pomoni kanssa puoli seitsemältä kesäaamuna, jolloin linnut lauloivat ja saimme ihailla samalla auringonnousua kauniissa maisemissa. Lopettelimme 11 aikaan, jolloin oli vielä koko päivä edessä. Kenttämaisemissa voi nähdä kesäisin myös bambeja, pupuja ja kettuja. Laji on naisporukan mukaan hyvä myös siitä, että sen voi aloittaa millä iällä tahansa, vaikka eläkkeellä. Turun lähiseuduilla kenttiä on Turun Ruissalon ja Harjattulan lisäksi Naantalissa, Paraisilla ja Halikossa. VSSHP:n golfjaosto VSSHP:n golfjaosto järjestää lajitutustumisia, jolloin innokkaat saavat opettajan johdolla kokeilla erilaisia lyöntejä ja tutustua golfin saloihin. Muita yhteisiä pelejä ja harjoittelutunteja järjestetään lähikentillä toiveiden ja mahdollisuuksien mukaan. Golfjaoston puitteissa järjestetään vuosittain alkukesästä karsintakilpailut Sairaalagolfin SM-kilpailuihin. Loppukesällä kilpaillaan puolestaan VSSHP:n golfmestaruudesta. Sairaalagolfin SM-kilpailut Tänä vuonna kaksipäiväiset Sairaalagolfin SM-kilpailut käytiin Kokkolassa Sairaalagolfin mestaruuskilpailut on ollut vuodesta 1993 saakka vuotuinen tapahtuma, johon sairaalat lähettävät edustusjoukkueensa. Järjestäjänä toimi tällä kertaa Keski-Pohjanmaan Keskussairaala ja kyseessä oli samalla kilpailun 20-vuotisjuhlat. Kisoissa kilpailevat perinteisesti neljän hengen joukkueet. Joukkueen jäsenistä kolmen parhaan tulokset lasketaan kumpanakin päivänä (HCP pistebogey). Lisäksi kilpailussa on henkilökohtaiset sarjat miehille ja naisille sekä sponsoreille ja paras mies- ja naispelaaja (scratch, pisin draivi ja lähimmäs lippua) palkitaan. Jaoston postituslistalle ilmoittautuneita on tällä hetkellä noin 80 eli lajin harrastajia löytyy sairaanhoitopiiristä paljon. Tiedottaminen yhteispeleistä ja harjoituksista jäsenille toimii parhaiten sähköpostin välityksellä. Rahoitusta golfjaosto saa henkilökuntaneuvoston virkistysmäärärahasta. Toimintaan osallistumisesta peritään omavastuuosuus. VSSHP:n edustusjoukkue valittiin neljässä osakilpailussa siten, että kunkin pelaajan lopputulokseen laskettiin kahden parhaiten menneen kilpailun tulokset. Mukana karsinnoissa oli yhteensä 35 pelaajaa. Osakilpailut käytiin Halikossa Wiurila Golfin kentällä, Turussa Aura Golfin kentällä, Naantalissa Kultaranta Golfin kentällä ja Paraisilla Archipelagia Golfin kentällä. VSSHP sijoittui tällä kertaa joukkuekilpailussa 5. sijalle 22 joukkueesta. Joukkueessa pelasivat Tomi Kankare, Hannu Laaksonen, Pirjo Laaksonen ja Jorma Salmi. Lisätietoja VSSHP:n golfjaoston toiminnasta:

17 5/12 Hospitaali 17 Teksti Mervi Siekkinen kuva Markku Näveri Taitava potilasohjaaja -kurssilta hyviä eväitä työhön Kurssikkaat, tutorit ja professori potretissa, vas: Mervi Siekkinen, Heidi Laine, Soili Hautaniemi, Elise Nieminen, Pirjo Sibakov, Leena-Kaisa Kääriä, Petra Virtanen, Nina Kari, Paula Halonen, Saara Laiho, Sari Laitinen, Marjukka Sillanpää, Mari Järvinen, Maria Mäntylä, Jaana Lumme, Helena Leino-Kilpi. Keskeisimpiä hoitotyön tehtäviä on tukea potilaan voimavaraistumista potilasohjauksella. Lyhenevät hoitoajat, väestön tiedontason kasvu ja palvelujärjestelmän muutokset lisäävät potilasohjauksen kehittämisen tarvetta. Potilasohjauksen osaamista vahvistamaan järjestettiin Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiireihin Taitava po- tilasohjaaja Kirjallisen ohjausmateriaalin hyödyntäminen potilasohjauksessa -kurssi. Kuuden opintopisteen kurssin suunnittelu käynnistettiin Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella. Suunnitteluun osallistuivat potilasohjauksen tutkimusohjelman jäsenet professorien Helena Leino-Kilven ja Sanna Salanterän johdolla. VSSHP:stä mukana olivat hoitotyön toimiston suunnittelija Sini Eloranta, kliinisen hoitotyön asiantuntija Weronica Gröndahl ja koulutussuunnittelija Sirpa Saarni sekä SatSHP:stä projektipäällikkö Silja Iltanen. Lähtökohtana oli opettaa hoitotyön tekijöitä arvioimaan ja tuottamaan laadukkaita potilaan voimavaraistumista tukevia kirjallisia potilasohjeita. Kurssilla opiskelijat perehtyivät voimavaraistumista tukevan potilasohjauksen teoreettiseen perustaan ja laajensivat potilasohjausosaamistaan. Lisäksi he saivat tietoa monimuotoisen ja tuloksellisen potilasohjauksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Kurssille osallistui 29 opiskelijaa, joista 18 opiskeli Turussa ja 11 Porissa. He osallistuivat syksyllä 2011 ja keväällä 2012 Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen järjestämiin luentoihin VSSHP:ssä. SATSHP:n opiskelijat osallistuivat näihin videovälitteisesti. Koulutuksen toteutuksesta huolehti koulutussuunnittelija Sirpa Saarni. Opiskelijat kävivät tutortapaamisissa (9) Turussa tai Porissa ja ryhmätyöskentely tapahtui Moodle-alustalla. Tutorryhmien vetäjät, suunnittelija Mervi Siekkinen ja kliinisen hoitotyön asiantuntija Soili Hautaniemi, sekä SATSHP:stä projektipäällikkö Silja Iltanen toimivat opiskelijoiden yhdyshenkilöinä ja käytännön tukijoina. Kurssin aikana opiskelijat tuottivat kolme kirjallista työtä ja lopuksi yksikköihinsä laadukkaan kirjallisen potilasohjeen. Hyväksytysti kurssin suorittaneille opiskelijoille järjestettiin valmistujaisjuhla, jossa he saivat professori Leino-Kilveltä hoitotieteen laitoksen jakaman todistuksen. VSSHP:ssä opiskelijat kukitti hoitotyön toimiston kehittämisylihoitaja Heidi Laine. Opiskelijat jatkavat hyvin alkanutta yhteistyötä ERVA-alueen potilasohjauksen kehittämisen avainryhmänä. Useat heistä ovat jo nyt käynnistämässä omilla toimialueillaan uusia ohjausmenetelmiä, joilla voidaan tukea potilaan voimavaraistumista. Ensi syksynä tämän kurssin aloittaa Turun kaupunginsairaalan henkilöstö, ja mahdollisesti se uusitaan myös Satakunnan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiireissä seuraavana vuonna. Oppia käytännön työhön Osallistujilta ropisi kurssille kiitosta. Sairaanhoitaja Sari Laitinen lastenklinikalta piti parhaana antina ohjeita ja arviointikriteereitä kirjallisten potilasohjeiden laatimiseen ja arvioimiseen. Tämä oli syy, miksi hakeuduin koulutukseen. Hyviä puolia olivat myös tutustuminen muihin potilasohjauksesta aidosti kiinnostuneihin kollegoihin, peruseväät voimavaraistumista tukevaan potilasohjaukseen ja potilasohjausprosessiin sekä konkreettiset vinkit potilasohjaustilanteisiin. Antia Sari hyödyntää ainakin yksikkönsä kirjallisten potilasohjeiden laadun parantamisessa ja potilasohjausprosessin käytännön työssä vähemmälle huomiolle jääneiden vaiheiden kehittämisessä. Sairaanhoitaja Pirjo Sibakov ortopedian ja traumatologian klinikalta kertoo olevansa työssään lyhytjälkihoitoisella ortopedisellä osastolla päivittäin tekemisissä potilasohjauksen kanssa. Lyhyet hoitoajat tuovat oman haasteensa ohjaukseen, sillä potilaan tulee pystyä nopeasti vastaanottamaan tietoa sekä sitoutumaan omaan hoitoonsa. Siksi koin tarpeelliseksi hakea lisää tietoa ja teoriaa potilasohjaukseni tueksi. Koulutukseen hakeutuessani oli tavoitteenani parantaa sisällöllisesti potilasohjaustani sekä hakea tukea voidakseni työlläni edistää potilaan voimavaraistumista. Lisäksi sain tehtäväksi päivittää Internet-välitteisen potilasohjaussivuston osastomme tarpeita vastaavaksi. Tämä toi toisenkin laajemman tavoitteen tutustua uuteen potilasohjausmuotoon sekä tutustuttaa myös osastomme tähän. Kurssilta saamamme tieto lähti elämään käytännön työssä, ja keskustelu ryhmässä oli vilkasta ja hedelmällistä. Koulutuksen kuluessa olen yrittänyt muuttaa ohjauksen painopistettä tiedon ammentamisesta enemmän potilaan tarpeista lähteväksi. On hyvä välillä miettiä, onko antamani ohjaus todella potilaslähtöistä: olenko antanut ohjausta omista tarpeistani lähtöisin ammentamalla hänelle kaiken sen mikä ohjattavasta asiasta tiedän? Miten arvioin potilaan ohjaustilanteen jälkeen potilaan oppimista? Miten asetan tavoitteita, mistä tiedän potilaan tarpeet? Tämä kurssi on ylläpitänyt kipinää potilasohjauksen kehittämisestä. Potilaslähtöistä ohjausta Koulutus oli rakennettu monipuolisesti tukemaan sairaanhoitajan asiantuntemusta potilasohjaajana, potilasohjeiden tekijänä ja myös kehittymisessä asiantuntijana. Koulutus oli tärkeä lisä itselleni näytöksi omaan työhöni klinikkani potilasohjevastaavana, kertoo naistenklinikan sairaanhoitaja Leena-Kaisa Kääriä. Koulutus toi monipuolista tietoa potilasohjauksesta ja nykypäivän apuvälineitä potilaan tiedon tarpeen arvioimiseen. Potilasohjauksen tulisi lähteä ohjattavan potilaan tarpeista ja siihen saimme hyviä välineitä. Myös kirjallisten potilasohjeiden ja niiden sisällön tulisi vastata potilaan tarpeisiin. Koulutus käsitteli tutkittuun tietoon ja näyttöön perustuen hyvän po- tilasohjeen kriteereitä ja ohjeen arviointia. Oma näkökulmani potilasohjeen laadintaan ja uudistamiseen sai koulutuksesta hyvinkin paljon uutta intoa ja myös perusteita potilaslähtöisempään ohjeen tekemiseen. Tämän päivän ohjeet ovat usein liian lääketieteellisiä ja rajattuja. Syöpätautien klinikan apulaisosastonhoitajalle Paula Haloselle parasta antia olivat asiantuntevat luennoitsijat ja tutorit alan huipulta. Voimavaraistava potilasohjaus oli sanana aivan vieras, mutta luentojen ja tutoristuntojen myötä se tuli tutuksi. Aihe avattiin hyvin ihan teoriasta alkaen ja koulutus eteni loogisesti eteenpäin. Kirjalliset työt rytmittivät opiskelua hyvin, koska niitä varten piti aina kerrata opittu asia ja koota se yhteen. Luennoilla tuli pohdittua paljon omaa työtapaa ja mitä uutta siihen voisi lisätä. Tarkoitus olisi nyt muuttaa kaikki potilasohjeet hiljalleen voimavaraistavan teorian mukaan. Olen pitämässä koulutusta aiheesta osastolleni elokuun lopulla.

18 18 Hospitaali 5/12 Teksti ja kuvat Markku Näveri Hannu Mäkinen eläkkeelle Työn arvostus on ansaittava Miestä, joka tuntee Kiinamyllynmäen ja sen rakennukset varmasti siinä kuin omat taskunsa, juhlittiin eläkkeelle juhannuksen alla, 20. kesäkuuta. Oli kuitenkin pienestä kiinni, että Hannu Mäkisestä ylipäätään tuli tyksiläinen. Nimittäin tammikuussa 1969 Hannu oli jo Tukholmassa matkalla veljiensä lailla kokoamaan Volvoja Göteborgin tehtailla. Tukholmassa kuitenkin kuultiin Göteborgin olevan viikonloppuna niin hiljainen, että mies katsoi parhaaksi palata Turkuun ja lähteä vasta maanantaina Göteborgiin. Turkuun päästyään Hannu saikin sitten TYK- Sissä työssä olleelta lankomieheltään viestin, että kuljetuspuolella olisi töitä tarjolla. Vielä samaisen tammikuun lopulla Hannu pestautui apumieheksi TYKSin kuljetusosastolle. Tästä alkoi kunnioitettavan mittainen, lähes 43,5-vuotinen ura, joka päättyi eläkkeelle jäämiseen kuljetuspäällikön tehtävistä. Aikoinaan kaikki tulokkaat olivat apumiehiä ja nousivat huoltomiehiksi ansioidensa ja toisten eläköitymisten myötä, Hannu muistelee. Kuljetustoiminta oli laajentunut vuonna 1968 U-sairaalan valmistuttua. Muonavahvuus oli runsaat 20 miestä, ja kotipesä sijaitsi puutalossa, jossa naapureina olivat ihotautien poli sekä henkilökunnan terveydenhoitoasema. Tuohon aikaan myös lähetit ja vahtimestarit kuuluivat kuljetusyksikköön, mitä Mäkisen Hannu pitää hyvänä asiana, koska siten vältyttiin päällekkäisyyksiltä. Kauan Hannu ei apumiehenä ollut. Maalaistalon poikana Angelniemen Sauvon kulmilta hän osasi ajaa traktoria, ja tämä taito nosti hänet huoltomies-autonkuljettajaksi jo muutaman vuoden kuluttua. Potilaskuljetus kasvoi edelleen vuosien mittaan, mm. Radiumkodin myötä, tuli kaksi ambulanssia ja Hannukin suoritti tarvittavat ensiapukurssit. Puutalo purettiin, ja kuljetusyksikkö muutti nykyisiin tiloihinsa rakennus 9:n pohjakerrokseen. Sairaalan entiseen perunakellariin. Rima korkealla Vuonna 1988 kävi sitten niin, että silloinen vs. työnjohtaja Unto Sorvari sai yllättäen sairauseläkepäätöksen. Hän ja tuolloinen apulaistalousjohtaja Martti Peltonen Hannun mukaan vain päättivät, että Hannu jatkaa vs. työnjohtajana. Hannu myöntää epäilleensä kykyjään, mutta eipä mikään auttanut. Myöhemmin virka julistettiin avoimeen hakuun, ja tulos tiedetään. Työnjohtajana aloin lähes ensi töikseni karsia työnvieroksujia, sillä niitä täällä kyllä riitti. Tästä Hannu pääseekin yhteen mieliaiheeseensa: Työn arvostus ja kiitos työstä on ansaittava. Rima on pidettävä korkealla, mutta toisilla se on liian matalalla. Jos johonkin ryhtyy, se on tehtävä, ja kunnolla. Erityisesti ei kuulu minulle -mentaliteetti saa minut näkemään punaista. Eläkkeelle Mäkisen Hannu lähtee siis kuljetuspäällikkönä, jona hän on vaikuttanut viimeiset kolme vuotta. Esimiehenä hän sanoo olevansa vaativa oman tiensä kulkija ja tietää, ettei tyyli ole kaikkia miellyttänyt. Mutta on tässä talossa muitakin persoonallisuuksia, ja hyvin on toimeen tultu, niin osastojen kuin huollon muiden yksikköjen kanssa, hän tuumailee. Ja jos tekee virheen, on parempi myöntää se heti, selittelemällä asia vain pahenee. Tärkeä lenkki ketjussa Kuljetusyksikön esikunnassa on kaksi työnjohtajaa ja henkilöstöä 39 sen jälkeen kun ambulanssit miehistöineen siirtyivät Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokseen. Työssä on ollut vielä yksi Hannun aikalainenkin: huoltomies Mauri Jäppinen, joka hänkin jäi heinäkuussa eläkkeelle. Hannun johdolla kuljetuksessa on panostettu palveluun ja kohteliaaseen käytökseen. Yksikkö onkin johtajansa mukaan hyvällä tolalla: Olemme laittaneet kuntoon Paimion ja Kirurgisen sairaalan kuljetukset, samoin Salon ja Loimaan väliset autokuljetukset. Nyt on vuorossa Raision sairaala ja ehkä Uusikaupunki. Viime aikojen trendi on ollut autokuljetusten lisääntyminen. Autoja on nyt 7, ja määrä kasvaa. Palavereissamme keskustellaan ja saadaan kehittämisideoita. Kukaanhan ei rakenna mitään yksin, ja sooloilijat onkin Hannu Mäkinen ja Hannun enkelit, vas. Soile Järvinen ja Anitta Aaltonen kuljetuksesta, Brita Göransson-Airola, Annukka Nurmi, Sirkku Holopainen ja Annika Viitanen lähettikeskuksesta. pantava kuriin. Toisaalta ei niitä hiljaisia puurtajiakaan saa polkea. Kuljetus on yksi lenkki sairaalatoiminnan ketjussa, ja jos lenkki pettää, puhelimet taatusti soivat. Artturin vuosittaiset noin tilausta todistanevat palvelujen tarpeesta. Eteenpäin on menty ja täytyykin mennä. Takaiskuja tulee kuten elämässäkin ja joskus pitää maksaa, mutta moitteista oppii, kuljetuspäällikkö fundeerailee ja kertoo luottavansa yksikkönsä tulevaisuuteen, koska tarvittavaa osaamista löytyy. Paitsi normaaleista tavarakuljetuksista Mäkisen Hannun joukot huolehtivat mm. osastomuutoista, jätteistä ja viheralueista. Viime mainitut ovatkin lähellä hänen sydäntään. Arvostan puistoja, puita ja kukkia. Aina on muitakin vaihtoehtoja kuin puiden kaato. Kun ei saa tulla TYKSiin Lukuisat ovat ne tyksiläisnuoret, jotka ovat vuosikymmenten saatossa ahkeroineet kesätöissä kuljetusyksikössä. Nykymenossa häntä huolestuttaa erityisesti, että moni nuori laiminlyö koulutuksen. Ilman koulutusta ei pitäisi jäädä notkumaan, kun varsinkin pojat nykyinen elämänmeno asettaa lian ahtaalle ja koviin paineisiin. Lapsuus on jäänyt liian varhain. Hannun omat pojat pitävät huolen siitä, että Mäkisten edustus TYKSissä jatkuu: Jari on ajojärjestelijänä Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksessa ja Marko ammattimiehenä teknisessä huollossa. Virallisesti Mäkisen Hannu jää eläkkeelle vuodenvaihteessa, mutta pitämättömiä lomia on kertynyt niin rutkasti, että hän voi vapaaherrana ihailla jo juhannuskokon loimua. Mutta mitäpä muuta eläkevuosina? Tuon kysymyksen olen esittänyt itselleni monta kertaa, enkä ole vielä saanut vastausta. Kun on tottunut siihen, että kello herättää aamuisin 5.30, mutta sitten ei enää saakaan tulla TYKSiin. Paino sanalla saa, Hannu korostaa, ja sanoo olevansa varma, että kyllä hän paikkansa löytää eläkeläisenäkin. Ainakin aikaa jää kalastusharrastuksen elvyttämiselle Korppoonmökillä. Ja onhan ne kaikkein tärkeimmät: 7 lastenlasta, 4 tyttöä ja 3 poikaa. Heistä Hannu ammentaa iloa ja voimia eläkepäiviinsä. Selvitetäänpä lopuksi vielä yksi asia: kuljetuksen ja huollon työntekijät tunnettiin etenkin takavuosina mäkimiehinä. Tämä ei kuitenkaan juonnu Hannun sukunimestä vaan työympäristöstä, Kiinamyllynmäestä, asianosainen valaisee. Työtovereiden läksiäislahja Hannulle oli helikopterilento. Pilotti Petri Visa antaa ohjeita ja Jari Airola valvoo, että kaikki sujuu asianmukaisesti.

19 5/12 Hospitaali 19 Multasormella on asiaa Norjan terveisiä ja istutusvinkkejä Väitelleitä 15. kesäkuuta tarkastettiin Turun yliopistossa LL Jussi Postin väitöskirja, suomenkieliseltä nimeltään Deksmedetomidiinin alfa2-adrenoseptorivälitteiset verisuonivaikutukset. Posti toimii erikoistuvana lääkärinä Turun yliopistollisen keskussairaalan neurokirurgian yksikössä. Väitös kuuluu farmakologian, lääkekehityksen ja lääkehoidon alaan. 16. kesäkuuta tarkastettiin Turun yliopistossa LL Paula Tähtisen väitöskirja, suomenkieliseltä nimeltään Äkillisen välikorvatulehduksen hoito. Tähtinen toimii tutkijana Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalla. Väitös kuuluu lastentautiopin alaan. Terveisiä Norjasta! Melkeinpä jokakesäinen kalamatka on taas historiaa. Saalistakin tuli, vaikka sielläkään kelit eivät olleet suotuisat. Kalastuksen lisäksi puutarhurin mieli virkistyy sikäläistä luontoa katsellessa. Kaikki on siistiä ja kaunista ilman ihmisen kädenjälkiä. Saisipa sen helppohoitoisuuden siirrettyä omaan työsarkaankin! Eipä töihin paluussakaan sen puoleen vikaa ollut. Maanviljelijöille tästä vuodesta saattaa tulla katovuosi, mutta puistopuolella tämä on ollut vihreyden ja kovan kasvun vuosi. Ennen lomaani työstettiin sitä T-sairaalan betonikolossia. Täytyy sanoa, että neljässä viikossa tapahtui melkoinen ulkonäkömuutos. Mutta mitä siellä tehtiin, siitä enemmän myöhemmin syksyllä. Jotain itselleni olennaisen tärkeää kuitenkin lomani jälkeen puuttui. Mäkisen Hannnu, kuljetuspäällikkö, jäi eläkkeelle, oliko peräti 43 palvelusvuoden jälkeen. Hannu oli juuri se tekijä, mikä sai omalta kohdaltani työn TYKSissä tuntumaan kotoisalta. Sain näyttää ammattitaitoni ja keskittyä täysillä omaan työsarkaani. Kutsuin Hannua vanhaksi patruunaksi, jolla on vihreä sydän. Hannu myös pelasti Halikossa käytössä olleet työkoneet myynniltä yksityiselle. Ne ovat tuoneet työskentelyyn lisää tehokkuutta, ja osaltaan mahdollistaneet muutoksen joka yhdessä TYKSin muiden puistoihmisten kanssa piha-alueille on tehty. Nyt uskallan itsekin sanoa alueen ulkonäön muuttuneen. Talven aikana pitää selvitellä, miten tästä muutoksesta saadaan pysyvä, ja mitä osa-alueita kehitetään vielä lisää. Itse toivoisin puistopuolesta omaa itsenäistä yksikköä huollon organisaatioon. Tulevaisuudessa pitäisi keskittyä olemassa olevaan hetkeen, ettei työ olisi vanhojen virheiden korjaamista. On huomattavasti helpompaa tehdä kerralla hyvää! Vihjaan tällä T-sairaalan uuteen osaan. Kerrassaan komea rakennus ansaitsee myös hyvin tehdyn viherympäristön. Vinkkejä kotipuutarhureille Kun tämä lehti julkaistaan, on vuoden toinen kasvien istutusaika täydessä vauhdissa. Tämä vuosi on ollut kyllä niin kostea, että koko kesä on ollut hyvää istutusaikaa. Nykyään taimet ovat enimmäkseen paakkutaimia, ja niitähän voi istuttaa koko kesän ajan. Jos haluaa ottaa taimet omasta pihasta, esim sireeniä, perennoja jne ollaankin vanhan ajan avojuuritaimessa ja niitä istutellaan keväällä tai syksyllä. Ainahan homma alkaa kuopasta ja toivottavasti hyvästä mullasta. Ravinteita ei 17. elokuuta tarkastettiin Turun yliopistossa LL Mika Martikaisen väitöskirja, suomenkieliseltä nimeltään Mitokondriotautien esiintyvyys Varsinais-Suomessa. Molekyyliepidemiologinen tutkimus. Martikainen toimii erikoislääkärinä Turun yliopistollisessa keskussairaalan neurologian klinikalla. Väitös kuuluu neurologian alaan. 31. elokuuta tarkastettiin Turun yliopistossa LL Kari Syväsen väitöskirja, suomenkieliseltä nimeltään Nilkka olkavarsipaine, herkkä C-reactiivinen proteiini ja endoteelin toiminta valtimotaudin riskiväestössä. Syvänen toimii erikoislääkärinä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Väitös kuuluu kirurgian alaan. syysistutuksessa voi paljoa käyttää, korkeintaan perustamislannosta, missä ei ole typpeä. Siis riittävä kuoppa, mihin kasvin jokainen juuri mukavasti mahtuu. Jos juuristo on kovin hajanainen pitää multa ohjata käsin juurten väliin. Olennainen asia istutuksessa on hyvän maakosketuksen aikaansaaminen ja se tehdään vedellä. Siis vaikka vettä tulisi taivaalta niskaan, annetaan normaali taimelle kastelukannullinen vettä. Vesi laitetaan, kun kuoppa on vasta puoliksi täytetty. Voihan sitä kuralillua varovasti jalan kärjellä painella, muttei sitä vanhanajan saappaalla sotkemista, sillä saa vain juuristovaurioita aikaan. Jos kevään tulppaaniloisto jäi mieleen, on aika kunnostaa istutuspaikat syyslokakuun vaihteessa tapahtuvaa istutusta varten. Terveisin puutarhuri Hannu 31. elokuuta tarkastettiin Turun yliopistossa LL Ilpo Koskivirran väitöskirja, suomenkieliseltä nimeltään Poistogeenisen Timp4- hiirimallin tuottaminen ja kuvaaminen sekä potilaiden kudosnäytteiden tutkiminen osoittaa Timp4:llä olevan merkittävä asema sydän- ja verisuonisairauksissa ja melanooman etäpesäkemuodostuksessa. Koskivirta toimii erikoistuvana lääkärinä Turun yliopistollisessa keskussairaalan sisätautien klinikalla, erikoistumispaikkanaan Satakunnan keskussairaala. Väitös kuuluu lääketieteellisen biokemian ja genetiikan alaan. Uusia viran- ja toimenhaltijoita TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Anestesiologian, tehohoidon ja kivunhoidon klinikka Valtonen Mika, osastonylilääkäri 1.9. Iho- ja sukupuolitautien klinikka Riihilä Pilvi, erikoistuva lääkäri 5.6. Keuhkosairauksien klinikka Nauha-Piipponen Päivi, osastonsihteeri 3.9. Saarinen Johanna, sairaanhoitaja 1.8. Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Haltia Maria, sairaanhoitaja 1.7. Henttonen Satu-Annika, sairaanhoitaja Jokinen Mari, sairaanhoitaja 4.6. Kujanpää Heli, kuntoutusohjaaja 1.9. Pihlaja Anniina, kuntoutusohjaaja 1.9. Pulkkinen Jaakko, ylilääkäri 1.7. Naistenklinikka Halme Nina, sairaanhoitaja 1.6. Länsiö Maria, kätilö 1.6. Nikkola Tiia, sosiaalityöntekijä 1.8. Neurologian klinikka Järvelä Juha, erikoistuva lääkäri, varahenkilö 1.9. Rainio Nelli, psykologi Ruuskanen Jori, erikoislääkäri 1.9. Ylikotila Pauli, erikoislääkäri 1.9. Silmätautien klinikka Kotimäki Mika, erikoistuva lääkäri 1.8. Salmi Ulpu, erikoistuva lääkäri 1.9. Syöpätautien klinikka Björkqvist Mikko, sairaalafyysikko 1.7. Rummukainen Tiina, röntgenhoitaja 1.8. Vaara Sanna, sairaanhoitaja TYKS VAKKA-SUOMEN SAIRAALA Leikkaus- ja anestesiaosasto Suikkanen Anna, apulaisosastonhoitaja 3.9. Sairaanhoidon hallinto Ekqvist Jaana, toimistosihteeri 50 % 3.9. SALON ALUESAIRAALA Ensiapu- ja toimenpidepoliklinikka Valo Elsi, osastonsihteeri 1.9. Kirurgian yksikkö Sainio Tuulia, sairaanhoitaja, varahenkilö 1.6. Korva-, nenä- ja kurkkutautien yksikkö Silvoniemi Antti, erikoislääkäri 60 % 1.9. Lastentautien yksikkö Schüz-Havupalo Linnea, erikoistuva lääkäri 1.9. Leikkausyksikkö Saarinen Päivi, sairaanhoitaja 1.9. Neurologian yksikkö Lindholm Pauliina, erikoislääkäri 60 % 1.9. PSYKIATRIAN TULOSALUE Aikuispsykiatrian tulosyksikkö Kiviniemi Monica, osastonsihteeri 1.6. Koski Pirkko, sairaanhoitaja 1.7. Lahti Henriikka, sairaanhoitaja 1.6. Lehtonen Katja, sairaanhoitaja 1.6. Simola Matti, ylilääkäri Sinisalo Annika, sairaanhoitaja 1.6. ENSIHOIDON JA PÄIVYSTYSPALVELUIDEN LIIKELAITOS Hemling Pasi, ajojärjestelijä Löyttyniemi Sirpa, hallinnollinen osastonhoitaja Paavola Sonja, sairaanhoitaja TYKS-SAPA-LIIKELAITOS Kliinisen neurofysiologian yksikkö Aura Santeri, erikoistuva lääkäri Patologian yksikkö Hussi Susanna, laboratoriohoitaja Jokinen Marjo, osastonsihteeri 1.6. Tykslab Airikainen Annmarie, laboratoriohoitaja Hakanen Kirsi, laboratoriohoitaja 2.7. Kallio Kaisa, laboratoriohoitaja 1.7. Nieminen Maritta, osastonsihteeri 2.7. Salo Hanna, toimistosihteeri Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus Nironen Kaisa, röntgenhoitaja 1.7. Varsinais-Suomen Lääkehuolto Keskilohko Anu, farmaseutti VSSHP HALLINTOKESKUS Henkilöstötoimisto Haaristo Emilia, toimistosihteeri, varahenkilö 6.8. Logistiikkakeskus Lehtinen Saija, toimistosihteeri 1.8. Palmulaakso Titta, toimistosihteeri 1.8.

20 20 Hospitaali 5/12 Olympiavuoden lääkäreillä yhteiset synttärikemut Teksti Esa Halsinaho Kuvat Antti Tarponen Turun VPK tarjosi juhlalle arvokkaat puitteet ja noin 300 vierasta mahtui hyvin saliin sijoitettuihin pöytiin. Kesäkuun 8. päivän iltana näkyi Turun VPK:n eli kunnianarvoisan Brankun kulmilla joukoittain poikkeuksellisen tyylikkäitä herrasmiehiä ja daameja oli smokkeja ja juhlavia leninkejä. Siinä oli pukukansaa menossa vähän erikoisempaan syntymäpäiväjuhlaan; nimittäin kahdentoista turkulaisen lääkärin yhteisille kuusikymmenvuotispäiville. Vieraita oli yhteensä kolmisensataa. Turussa lääkärin tutkinnon suorittaneista ja olympiavuonna 1952 syntyneistä henkilöistä yli kaksikymmentä toimii edelleen lääkäreinä tai tutkijoina tai alansa johtotehtävissä TYKSin toimialueella tai ainakin omaa tänne läheiset siteet. Tässä joukossa syntyi muutama vuosi sitten ajatus pitää yhteiset, isot syntymäpäiväjuhlat. Naistenklinikan ylilääkäri Juha Mäkinen osoittaa idean isäksi Aki Lindénin, sairaanhoitopiirimme aiemman johtajan, joka siirtyi HUSin toimitusjohtajaksi vuonna Juha Mäkiselle lankesi juhlien koordinaattorin tehtävä aika luontevasti, onhan hänellä kokemusta erilaisten tilaisuuksien järjestelyistä ja pr-tehtävistä, mm. lääketieteellisen tiedekunnan puitteissa. Yksin hänen ei kuitenkaan tarvinnut toimia. Järjestelyt hoidimme talkoilla, meillä oli aika iso verkosto, josta löytyi monen alan osaajia. Mika Scheinin oli hyvä ideoija käytännön asioissa. Suomisen Erkin vaimo Marja on graafikko ja hän laati kutsukorttimme, pöytäkortit ja ohjelmat. Timo Ali- Melkkilän vaimo Raili teki meistä hienon kuvaesityksen. Hallintokeskuksen Leena Koskelin-Nurminen oli korvaamaton apu juhlien järjestelyissä. Tuula Stolpe hoiti kirjeenvaihdon. Reijo Grönfors toimi viiniasiantuntijanamme. Rasmus Kentalan saimme seremoniamestariksi ja hyvin hän sen homman hoitikin, Mäkinen luettelee. Listasimme mahdollisia kutsuttavia 1952 syntyneitä tuttuja kollegoitamme siinä mielessä, että he ovat joko sairaanhoitopiirin tai yliopiston palveluksessa ja opiskelleet Turussa. No, Hanna Mäkäräinen on opiskellut Oulussa, että siinä tehtiin poikkeus, mutta näin saimme joukkoon yhden naisenkin. Kaikkiaan saimme noin parikymmentä lääkäriä, jotka olisivat mahtuneet juhlaporukkaan, mutta aika monella oli jokin este, niin meitä jäi jäljelle tusina. Juhlien lähtökohtana oli neljä eitä: ei puheita, ei lahjoja, ei väkeviä, ei sponsoreita. Puheidenpitokiellosta tingittiin sen verran, että sairaanhoitopiirin johtaja O-P Lehtonen sai pitää onnittelupuheen ja Aki Lindén vastauspuheen. Muutama tervehdyskin juhlakaluille sallittiin laulujen, runojen ja musiikin välityksellä esittäjinä dekaani Tapani Rönnemaa ja professori Pentti Huovinen, näyttelijä Tapio Kouki sekä harmonikkamestari Markku Liitola. Ohjelmaa riitti koko illaksi; VeePee Lehto hauskuutti yleisöä kupletillaan, Timo ja Arja Valtakoski esittivät historiallisen kuvaelman ja välillä tietysti syötiinkin ja juotiin kakkukahvit. Kuten hyvät juhlat yleensä, niin nämäkin päättyivät tanssin merkeissä, tanssimusiikista huolehti Janne Engblomin E-band. Hienot muistot tästä jäi ja iloinen mieli. Kokoamme juhlista vielä kuvallisen muistokirjan, josta otamme painokset jokaiselle juhlasankarille, Mäkinen kertoo. Olympiavuonna syntyneet turkulaislääkärit viettivät 60-vuotisjuhlaansa laajan ystäväjoukkonsa kanssa Turun VPK:n juhlasalissa kesäkuun alussa. Iloisissa tunnelmissa (vasemmalta) kirurgian erikoislääkäri Heikki Sarparanta, tulosryhmäjohtaja Timo Ali- Melkkilä, ortopedian professori Hannu Aro, gynekologian professori Juha Mäkinen, muutosjohtaja Hanna Mäkäräinen, toimitusjohtaja Aki Lindén, immunologian professori Olli Lassila, kansanterveystieteen professori Jussi Vahtera, lastentautien ylilääkäri Jussi Mertsola, toimitusjohtaja Reijo Grönfors, farmakologian professori Mika Scheinin ja plastiikkakirurgian ylilääkäri Erkki Suominen.

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Pirjo Immonen-Räihä Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, VSSHP, SATSHP Geriatrian erikoislääkäri,

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Lääkärityöstä hyvinvointia. Lääkärien työhyvinvointi - työryhmän loppuraportti

Lääkärityöstä hyvinvointia. Lääkärien työhyvinvointi - työryhmän loppuraportti Lääkärityöstä hyvinvointia Lääkärien työhyvinvointi - työryhmän loppuraportti Työryhmä Teppo Heikkilä, puheenjohtaja Ermo Haavisto Hannu Halila Anja Hallberg Kaarina Huuskonen Ulla-Kaija Lammi Kari-Pekka

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

18.9.2013. Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen. Vasama esitteli päivän agendan ja toivotti osallistujat tervetulleiksi.

18.9.2013. Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen. Vasama esitteli päivän agendan ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. MUISTIO 1 (3) 18.9.2013 KUNTAINFO Aika 18.9.2013 klo 9.30 11.45 Paikka Osallistujat Satakunnan keskussairaalan auditorio liite 1. Tilaisuuden avaus Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen.

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1 VOIKO SAIRAUSPOISSAOLOIHIN VAIKUTTAA? Poissaolojen taloudellinen merkitys välilliset tv-kustannukset. Kv vertailu suomalainen malli: lyhyet ja pitkät Erot eri aloilla Sairauspoissaolot ja medikalisoidut

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Tiedonkulun ja tiedon hallinnan edistäminen HaiProlla Tyksin kirurgian poliklinikalla

Tiedonkulun ja tiedon hallinnan edistäminen HaiProlla Tyksin kirurgian poliklinikalla Tiedonkulun ja tiedon hallinnan edistäminen HaiProlla Tyksin kirurgian poliklinikalla VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOIJAVERKOSTON SEMINAARI Työpaja 3 Sisätaudit ja Kirurgia 28.10 Vaasa, Hotelli Silveria Mervi

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA

SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA Pirjo Immonen-Räihä Johtaja, perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP HALL PÄÄTÖS 12.12.2011 VSSHP HAL PÄÄTÖS 20.12.2012 Yhteisen yksikön

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke 1(5) Kohti parasta mahdollista ja vaikuttavaa toiminnan johtamista! Aika torstaina 16.9.2010 klo 8.40-16.00 Järjestäjä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe Puheenjohtaja:

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa

Lisätiedot

Osakeyhtiö sairaanhoitopiirin palvelujen tuottajana. Paula Juvonen palvelujohtaja Arkea

Osakeyhtiö sairaanhoitopiirin palvelujen tuottajana. Paula Juvonen palvelujohtaja Arkea Osakeyhtiö sairaanhoitopiirin palvelujen tuottajana Paula Juvonen palvelujohtaja Arkea 1 Sairaaloiden ruokapalvelut Tuotamme 4,2 miljoonaa annosta sairaalaruokaa vuodessa kaupunginsairaalaan, Tyksiin sekä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot

VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot Ryhmä 1: pj toimialuejohtaja Petri Virolainen, kirjuri arviointiylilääkäri Tuija Ikonen TULES: toimialuejohtaja Petri Virolainen, ylihoitaja

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Varsinais-SuomensairaanhoitopiirinkuntayhtymäKeskustelumuistioNro1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Aika:27.4.2016klo8.45-11.00 Paikka:Tyks,T-sairaala,RistoLahesmaaSali Läsnä: Turunkaupunki HonkinenPäivi-Leena,ylilääkäri

Lisätiedot

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

ARKKITEHTITOIMISTO TÄHTI-SET OY TILA TERVEYDEN. Markus Aaltonen, arkkitehti SAFA

ARKKITEHTITOIMISTO TÄHTI-SET OY TILA TERVEYDEN. Markus Aaltonen, arkkitehti SAFA ARKKITEHTITOIMISTO TÄHTI-SET OY TILA TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Markus Aaltonen, arkkitehti SAFA Arkkitehtitoimisto i i t Tähti-Set t Oy ARKKITEHTITOIMISTO TÄHTI-SET OY Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy perustettu

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Johtajuuden uudet haasteet

Johtajuuden uudet haasteet Johtajuuden uudet haasteet Diakoniatyöntekijöiden neuvottelupäivät 28.9.2011 Oulu Riitta Helosvuori Sisältöalueet Muuttuvat toiminta-alueet Muutosjohtaminen - diakonaatti - työyhteisön hengellisyyden hoitaminen

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

Kuntalaisaloite / Invånarinitiativ Kuopio / Kuopio

Kuntalaisaloite / Invånarinitiativ Kuopio / Kuopio Kuntalaisaloite / Invånarinitiativ / Aloite lähetetty kuntaan / Initiativet skickats till kommun 10.11.2014 20:46:11 Aloitteen otsikko / Initiativets titel n kouluverkostoselvitys on tehtävä huolellisesti

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

HENKILÖSTÖOHJELMA 2016 2018

HENKILÖSTÖOHJELMA 2016 2018 HENKILÖSTÖOHJELMA 2016 2018 2 OSAAMISEN ILOA ARVOKKAASSA TYÖSSÄMME varsinais-suomen sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) on sekä asiantuntija- että palveluorganisaatio, joka tuottaa

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Santander yrityksenä

Santander yrityksenä 100 % vastuu Olet oman elämäsi pääosassa 14.2.2012 Esityksen sisältö Santander yrityksenä Mistä kaikki alkoi 100% vastuu ajattelun tavoitteet Vastuun vuosi 2011 Vastuukyselyn tuloksia Hankkeen hyödyt vs

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Valmistelutyöryhmä Hallintoylihoitaja Pirjo Aalto (puheenjohtaja) Professori Marja Kaunonen (varapuheenjohtaja) Ylihoitaja Sari Lepistö Ylihoitaja Marita Saari

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle

TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry Verkostotapaaminen 16.11.2010 Keski Suomen keskussairaala Maria Hallman Keiskoski,

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN MÄÄRÄAIKAISOHJE 8 /2008 1 (4) SAIRAANHOITOPIIRI Konsernihallinto 5.11.2008

HELSINGIN JA UUDENMAAN MÄÄRÄAIKAISOHJE 8 /2008 1 (4) SAIRAANHOITOPIIRI Konsernihallinto 5.11.2008 HELSINGIN JA UUDENMAAN MÄÄRÄAIKAISOHJE 8 /2008 1 (4) ILTA- JA LAUANTAITYÖNÄ TAPAHTUVAN JONOJEN PURKUTYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Johdanto Tämä ohje kumoaa yleiskirjeet 12/2004 ja 2/2005. Hoidon saatavuutta,

Lisätiedot

Lahden malli nyt. Lahden vammaispalvelut Palvelutuotanto Asiakkaiden terveydenhuolto

Lahden malli nyt. Lahden vammaispalvelut Palvelutuotanto Asiakkaiden terveydenhuolto Lahden malli nyt Lahden vammaispalvelut Palvelutuotanto Asiakkaiden terveydenhuolto Päivi Karvonen, konsultoiva sairaanhoitaja Jonna Salomaa, palvelukoordinaattori Palveluyksikkö VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI TIPITII OY PÄIVÄHOIDON LAADUNVARMISTUS 1.Lapsi Turvallisuus Lapsella on hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset kodinomaisessa päiväkodissamme. Kasvatusympäristömme

Lisätiedot

Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta?

Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta? Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta? Naantali 26.4.2012 Jussi Mertsola Ylilääkäri Lastenklinikka, TYKS Lastenklinikka 2011 Tutkimusprojekteja 94 Tutkimushenkilöstöä 95, 312 palvelujaksoa Tutkijoita

Lisätiedot

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten?

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? O-P Lehtonen O-P Lehtonen Kliinisen mikrobiologian ylilääkäri, TYKS 1986-1996 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin va. johtajaylilääkäri 1996-2001 Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 6.11.2013 Pirjo Juvonen-Posti 0. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 6.11.2013 Pirjo Juvonen-Posti 0. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 6.11.2013 Pirjo Juvonen-Posti 0 Pirjo Juvonen-Posti UUDISTUVA JOHTAMINEN TYÖKYVYN TUKEMISESSA KUNNALLISESSA LIIKELAITOKSESSA - TAPAUSTUTKIMUS 6.11.2013 Pirjo Juvonen-Posti 1 Tutkimuksen

Lisätiedot