Saatesanat. 1. Riippuvuus.. 2 Alkoholiriippuvuus... 2 Huumeriippuvuus. 3 Sekakäyttö 5. Päihteidenkäyttö ja mielenterveysongelmat..

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saatesanat. 1. Riippuvuus.. 2 Alkoholiriippuvuus... 2 Huumeriippuvuus. 3 Sekakäyttö 5. Päihteidenkäyttö ja mielenterveysongelmat.."

Transkriptio

1 Vaasan kaupungin päihdetyön palveluopas Sisällys Saatesanat. 1 Riippuvuus.. 2 Alkoholiriippuvuus... 2 Huumeriippuvuus. 3 Sekakäyttö 5 Päihteidenkäyttö ja mielenterveysongelmat.. 6 Mielenterveysongelmien hoito. 6 Kaksoisdiagnoosiasiakkaiden/potilaiden hoito... 7 Päihdehaittojen ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen 8 Sosiaalityö 8 Lastensuojelu... 8 Ehkäisevän päihdetyön yksikkö... 8 Päihdehaittojen ennaltaehkäisy ja päihteiden käyttö raskausaikana. 10 Päihdehaittojen ennaltaehkäisy ala- ja yläaste-ikäisten lasten kohdalla 11 Päihdehaittojen ennaltaehkäisy opiskelijoiden keskuudessa (sis. lukiot, opisto- ja korkea-aste).. 12 Päihdeongelman hoito, tukitoimet ja ensiapu.. 13 A-neuvola. 14 Nuorisoasema Klaara Selviämis- ja katkaisuhoitoasema 14 Vaasan Päihdekuntoutusyhteisö.. 15 Asumispalveluyksikkö Silmukodit 15 Sairaanhoidollinen ensiapu päihtymistilanteissa. 16 Terveysneuvontapiste Vaasan Tipsi. 16 Poliisin rooli päihdeongelmissa 16

2 Vaasan Ensi- ja turvakoti. 17 Tahdonvastainen hoito päihdeongelmissa. 18 Tahdonvastainen psykiatrinen hoito mielenterveyslain nojalla. 19 Alaikäisen tahdosta riippumaton hoito Hoitoon määräämisprosessi 20 YHTEYSTIETOJA HÄTÄTILANTEESSA (24h/vrk) 20 PALVELEVAT PUHELIMET.. 20 Lastensuojelun rooli päihdeongelmasta kärsivien alaikäisten ja päihdeongelmaisten vanhempien tukemisessa.. 21 Sosiaalityöntekijä poliisilaitoksella. 22 Muu perheiden ja lasten elämänhallintaa tukeva ammattiapu 22 Perheneuvola 22 Vaasan Perheasiain neuvottelukeskus 23 Diakoniatyö Vertaistuki 24 AA ryhmät.. 24 NA-ryhmät. 24 GA-ryhmät. 25 Seurakunnan päihde-, kriminaali- ja katulähetystyö 25 Työ, toimeentulo, asuminen 26 Työpaikan hoitoon ohjaus. 26 Työterveyshuollon tehtävät Vaasassa toimivat työterveyshuollot. 26 Vaasan Aluetyöterveys Työhallinnon yleiset ja erityispalvelut 27 Työvoiman Palvelukeskus Triangeli Jupiter-Säätiö.. 28 Päihdekuntoutukseen liittyvät Kelan etuudet. 29 Toimeentulotuki Yleiset asumispalvelut. 30 Kriminaalihuoltolaitos.. 31 Päihderiippuvuusarviointi ja ajokelpoisuus.. 33 Testaa riippuvuutesi. 34 YHTEYSTIETOJA LINKIT Lähteet

3 Saatesanat Päihdehuoltolain (41/1986) mukaan kuntien tulee järjestää asukkailleen sisällöltään ja laajuudeltaan riittävät päihdehuollon palvelut. Lain tavoitteena on ollut ohjata palvelujärjestelmää siten, että hoitoon hakeutuminen voi tapahtua oma-aloitteisesti ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ilman leimaantumisen pelkoa. Päihdepalvelujen tulee olla helposti saatavia, joustavia ja monipuolisia ja ne tulee järjestää ensisijaisesti avohuollon toimenpitein. Vaasan kaupungissa on tehty useiden vuosien ajan hallintorajat ylittävää yhteistyötä päihdehaittojen ennaltaehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisten hoidon turvaamiseksi. Palvelujärjestelmää on kehitetty kunnan omien palvelurakenteiden sisällä mutta myös yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Vaasan kaupungin päihdestrategia valmistui vuonna 2000 ja se on päivitetty vuonna Sosiaali- ja terveysministeriön ja Pohjanmaa-hankkeen kanssa keväällä 2006 solmittu Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus linjaa edelleen kaupungissa tehtävää päihdepalvelujen kehittämistyötä. Yhtenä esimerkkinä tästä on kumppanuussopimuksen yhteydessä julkituotu päätös lähteä alueellistamaan päihdestrategiaa. Tällä toimenpiteellä on myös tarkoitus selvittää, miten nykyinen päihdepalvelujärjestelmä toimii alueellisesti ja miten se vastaa meneillään olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen asettamiin haasteisiin. Vaasan, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien ja niiden sopimuskuntien hallinnoima Pohjanmaahanke, jonka tarkoituksena on kehittää päihde- ja mielenterveyspalveluja kyseisten sairaanhoitopiirien alueilla vuosina , on ollut aloitteentekijänä käsillä olevaan Vaasan kaupungin päihdetyön palveluoppaaseen. Oppaaseen on kerätty päihdeongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon liittyviä perus- ja yhteystietoja. Sen tarkoituksena on toimia myös käsikirjana päihdeongelmia työssään kohtaaville viranomaistahoille kuin myös omassa elämässään päihdeongelman kanssa tavalla tai toisella kosketuksiin joutuville ihmisille. Oppaan esikuvana on toiminut Kokkolassa syksyllä 2005 valmistunut Kokkolan kaupungin Päihdehuollon palveluopas. Vaasan kaupungin päihdetyön palveluopas on työstetty yhdessä Pohjanmaa-hankkeen ja Vaasan kaupungissa päihdepalveluista vastaavan Psykososiaalisten palvelujen palvelualueen kanssa. Vaasassa, Lapsen oikeuksien päivänä Erkki Penttinen Tulosaluejohtaja Vaasan Sosiaali- ja terveysvirasto Sosiaalityö- ja perhepalvelut Marja Jokiniemi Palvelualuejohtaja Vaasan Sosiaali- ja terveysvirasto Psykososiaaliset palvelut 1

4 Riippuvuus Riippuvuus jostakin itselle tärkeästä asiasta taitaa olla tuttua meille kaikille. Riippuvuutta ei tunnista kovin helposti, vaan se on muodostunut elämäntavaksi, joka vaikuttaa olevan osa itseä. Tästä arkisesta riippuvuudesta voidaan edetä voimakkaammin pakonomaiseen riippuvuuteen, addiktioon. Addiktiolle on ominaista, että se tuottaa ihmiselle välitöntä tyydytystä, mutta josta kuitenkin seuraa enenevästi haittaa hänelle itselleen ja hänen on vaikea rajoittaa sitä useista yrityksistä huolimatta. Riippuvuus voi syntyä mm. tupakointiin, päihteisiin, ihmissuhteisiin, liikuntaan, työhön, pelaamiseen, shoppailuun tai internettiin. Pakonomaisen päihderiippuvuuden voi tunnistaa seuraavista ilmiöistä: sietokyvyn kasvu, vieroitusoireet ja niiden seurauksena päihdyttävän aineen käytön jatkaminen, aiotun käyttömäärän ylittäminen, halu lopettaa ja epäonnistuminen lopettamisyrityksissä, päihteeseen liittyvä ajankäytön kasvu, tärkeiden sosiaalisten ja ammatillisten toimintojen lopettaminen päihteidenkäytön vuoksi ja käytön jatkaminen päihteidenkäytön aiheuttamista selvistä fyysisistä ja psyykkisistä haitoista huolimatta. 1 Alkoholiriippuvuus Alkoholin kroonisen käytön seurauksena kehittyvät toleranssi sekä psyykkinen ja fyysinen riippuvuus, jotka ovat ilmentymiä hermoston sopeutumisesta alkoholin vaikutuksiin. Alkoholilla on humalluttavan vaikutuksensa ohella psyykkisiä vaikutuksia, jotka koetaan mielihyvää tuottavina ja joiden takia käyttäjä on taipuvainen nauttimaan sitä toistuvasti. Nämä ns. vahvistavat vaikutukset voivat johtaa aivoissa tapahtuvien sopeutumismuutosten kautta yhä suurenevien alkoholimäärien nauttimiseen ja riippuvuuden kehittymiseen. Psyykkisessä riippuvuudessa on kysymys alkoholiaddiktiosta. Psyykkiselle riippuvuudelle on ominaista juomishimo, pakonomainen halu saada alkoholia ja kykenemättömyys pidättäytyä alkoholista sekä runsaan alkoholin käytön myötä kehittyvä toleranssi ja fyysinen riippuvuus juomisen katketessa ilmenevine vieroitusoireineen. Vieroitukseen liittyvät negatiiviset tunnetilat ja huonovointisuus voivat myös edesauttaa alkoholin käyttöä. Kykenemättömyys pidättäytyä alkoholista johtaa useimmiten juomiskatkosta retkahtamiseen eli juomisen uuteen aloittamiseen. Jatkuvasta ja runsaasta alkoholin käyttämisestä on seurauksena fyysisen riippuvuuden kehittyminen alkoholille. Fyysisen riippuvuuden kehittyminen paljastuu usein vasta vieroitusoireiden ilmetessä alkoholin saannin loppuessa ja alkoholin poistuessa elimistöstä. Fyysisen riippuvuuden kehittymiselle on olennaista, että yksilö on jatkuvasti altistettuna alkoholin vaikutukselle eli veressä on yhtäjaksoisesti alkoholia. Alkoholin poistuessa elimistöstä alkoholin lamauttavaan vaikutukseen sopeutuminen paljastuu hermoston yliärtyvyytenä ja vieroitusoireina. Vieroitusoireita alkaa ilmetä veren alkoholipitoisuuden laskiessa lähelle nollaa. Tavallisesti oireet alkavat tunnin kuluttua alkoholin nauttimisesta, ja niiden vaikeusaste ja esiintulon ajankohta riippuvat edeltäneen alkoholinkäytön rajuudesta (määrä ja käyttöjakson pituus). Jo yhtä alkoholin nauttimiskertaa seuraava krapula vastaa oireiltaan ja olemukseltaan vieroitustilaa. Pitkään jatkuneen runsaan alkoholinkäytön keskeytymistä seuraavat vieroitusoireet ovat voimakkaammat ja niistä palautuminen kestää kauemmin. Vakavimmillaan vieroitusoireet ilmenevät delirium tremens -tilana eli juoppohulluutena. 2 2

5 Alkoholinkäytön riskirajat Naisilla korkeintaan 16, miehillä 24 annosta * viikossa tai Viikoittainen humalajuominen (naisilla yli 5 annosta, miehillä yli 7 annosta) tai Päivittäinen juominen (naisilla yli 2, miehillä yli 4 annosta kerralla) tai Alkoholinkäyttö on aiheuttanut seuraavia oireita tai ongelmia kuten vatsavaivoja, tapaturmia, kohonnutta verenpainetta, rytmihäiriöitä, unettomuutta, unihäiriöitä, masentuneisuutta, infektiokierrettä, hammas- ja suunsairauksia, työuupumusta, väsymistä, perheriitoja ja sosiaalisia ongelmia. 3 *Annos on yksi pullo (0.33 l) keskiolutta lasillinen (8 cl) väkevää viiniä tuoppi (0.5 l A-olutta) on kaksi annosta pullo mietoa viiniä (0.75 l) on noin 6 annosta lasillinen (12 cl) mietoa viiniä annos (4 cl) väkevää viinaa pullo viinaa (0.5 l) on noin 12 annosta Huumeriippuvuus Huumeriippuvuudella tarkoitetaan riippuvuutta ihmisen hermostoon ja psyykeen vaikuttavista laittomassa käytössä olevista aineista. Eri huumeiden riippuvuusominaisuudet vaihtelevat huomattavasti. Kannabiksen päihdyttävä ainesosa on rasvaliukoinen THC eli delta-9-tetrahydrokannabinoli. Hasisöljy on kannabistuotteista vahvinta, marihuana yleensä miedointa. Säännöllinen ja pitkäaikainen kannabiksen käyttö johtaa sietokyvyn kehittymiseen, jolloin käyttäjä tarvitsee suurempia annoksia saadakseen aineesta saman vaikutuksen. Psyykkinen riippuvuus kannabikseen voi kehittyä, kun kannabista käytetään säännöllisesti. Päivittäin suuria annoksia käyttävälle voi kehittyä kannabikseen myös fyysinen riippuvuus. Jos kannabista poltetaan tupakkaan sekoitettuna, syntyy psyykkinen ja fyysinen riippuvuus nikotiiniin nopeasti. Kannabiksen vieroitusoireita ovat unihäiriöt, hermostuneisuus, hikoilu ja ruokahaluttomuus. Fyysiset oireet kestävät yleensä vajaan viikon. Erittäin suurten annosten vaikutukset muistuttavat LSD:n ja muiden hallusinogeenien vaikutuksia. Jotkut käyttäjät voivat joutua psykoottiseen tilaan, josta toipuminen kestää muutamasta päivästä kuuteen viikkoon. Jatkuvan, pidempiaikaisen käytön vaikutuksista ei ole varmoja tutkimustuloksia. Kuitenkin kannabiksen polttaminen lisää hengitysteiden sairauksien ja keuhkosyövän riskiä, sillä kannabissavu sisältää tervaa huomattavasti enemmän kuin tavallinen tupakka. Kannabista suun kautta käytettäessä annoksen suuruutta on vaikea kontrolloida, koska vaikutus alkaa myöhemmin ja se on voimakkaampi kuin poltettuna. Joillakin pitkään ja runsaasti kannabista käyttäneillä on todettu psyykkisiä muutoksia, joiden tunnuspiirteitä ovat apatia, haluttomuus kohdata haasteita, kiinnostuksen katoaminen hygieniaan ja seksiin sekä sosiaalisten kontaktien välttely. Tätä oireyhtymää kutsutaan amotivaatiosyndroomaksi, ja sitä on tavattu varsinkin nuorten ja nuorten aikuisten kohdalla. Kannabiksen pitkäaikaisvaikutukset: Psyykkiset - heikentynyt oppimiskyky - lyhytkestoinen muisti heikkenee ja kognitiivinen kapasiteetti muuttuu - keskittymiskyky ja tilannearviokyky heikkenee - häiriöitä ajan, paikan ja etäisyyksien tajussa - persoonallisuuden muutos - amotivaatio-syndrooma - paniikkihäiriöitä, hallusinaatioita - lisää masentuneisuutta ja skitsofreniaan sairastumisen riskiä 3

6 Fyysiset - hengitysteiden ärsyyntyminen, tulehdukset - hampaiden reikiintyminen - ruokahalun lisääntyminen - hedelmällisyyden heikentyminen - immuniteetin häiriöt Vieroitusoireet: -unihäiriöt, ärtyisyys, pelkotilat, levottomuus, lihaskivut, hikoilu, vapina, pahoinvointi, ripuli sekä keskittymiskyvyn heikkeneminen. 4 Ekstaasi saa aikaan sekä amfetamiinin että meskaliinin kaltaisia vaikutuksia. Amfetamiinin kaltainen vaikutus näkyy motorisen aktiviteetin lisääntymisenä ja meskaliinin kaltainen vaikutus hallusinaatioina, rentoutumisena ja lämpötilan kohoamisena. Ekstaasin riskeistä on niukasti tutkimustietoa. Tiedetään kuitenkin, että suuret annokset tai ekstaasin pitkäaikainen käyttö voivat aiheuttaa levottomuutta, paniikkikohtauksia, pelkoja, vainoharhoja, masentuneisuutta, unettomuutta, anoreksiaa, laihtumista tai muutoksia maksan toiminnassa. 5 Amfetamiinin, kokaiinin ja heroiinin kokeilijoilla on kannabista huomattavasti suurempi riippuvuusriski. Heroiinin riippuvuus-potentiaalia pidetään näistä kaikkein voimakkaimpana. Ihmisen yksilöllinen alttius kehittyä riippuvaiseksi huumeista vaihtelee kuitenkin huomattavasti. Niille, joille riippuvuus kehittyy helposti, jo muutamien viikkojen tai kuukausien toistuva käyttö saattaa johtaa aineen sietokyvyn kasvuun, aineen himoon ja vaikeuksiin lopettaa käyttö. Oireet voimistuvat melko nopeasti käytön jatkuessa. Tila johtaa kuukausien tai muutaman vuoden kuluessa aineen pakonomaiseen päivittäiskäyttöön. Riippuvuuden kroonisessa vaiheessa aineen aiheuttaman mielihyväkokemuksen merkitys vähenee. Tilalle tulee välttämättömyys saada ainetta hermoston normaalitoiminnan turvaamiseksi. Tätä riippuvuuden vaihetta kutsutaan fyysiseksi riippuvuudeksi. Tällöin heroiinin voi korvata joku muu ominaisuuksiltaan samaan ryhmään kuuluva aine, kuten morfiini, kodeiini, oopium-unikon kodista tehty uute ("unikkotee") tai joku synteettinen lääkeopiaatti (Abalgin, Subutex, Temgesic, Metadoni, Tramal). Endorfiinipuutosta korvaavat lääkehoidot ovat osoittautuneet käytännössä tehokkaiksi hoitokeinoiksi ja edellytykseksi valtaosassa tapauksia vaikeasti opiaattiriippuvaisen psykososiaalisessa kuntoutuksessa. Opiaattien jatkuva käyttö johtaa aineen sietokyvyn kasvuun, riippuvuuteen ja vieroitustilaan. Peruspalveluissa tarjolla oleva katkaisuhoito ei riitä tämäntyyppisen päihdekierteen katkaisuun, vaan opioidivieroitushoidossa käytetään erikoissairaanhoidon palveluja. Vieroitushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisten päihteettömyyteen tähtäävää alle kuukauden mittaista hoitojaksoa, jossa käytetään apuna bubrenorfiinia tai metadonia sisältäviä lääkevalmisteita. Korvaushoito on opioidiriippuvaisen kuntouttavaa, päihteettömyyteen tähtäävää hoitoa, jossa käytetään apuna bubrenorfiinia tai metadonia sisältäviä lääkevalmisteita ja joka kestää yli kuukauden. Ylläpitohoidolla taas tarkoitetaan opioidiriippuvaisten kuntouttavaa hoitoa, jossa käytetään bubrenorfiinia tai metadonia sisältäviä lääkevalmisteita ja joka kestää yli kuukauden ja jonka painopisteenä on haittojen vähentäminen ja asiakkaan elämänlaadun parantaminen. Amfetamiini- ja kokaiiniriippuvuudessa heroiiniriippuvuuden kaltainen fyysinen komponentti ei ole niin voimakas. Ainehimo kuitenkin on miltei yhtä voimakas ja retkahdusriski onnistuneenkin vieroituksen jälkeen suuri. Amfetamiini- ja kokaiiniriippuvuudelle ei tunneta toistaiseksi tehokasta lääkehoitoa. Hoidossa onnistutaan kuitenkin kohtuullisen hyvin lääkkeettömillä yhteisöhoidollisilla kuntoutusohjelmilla akuutin vieroitushoidon jälkeen. Hallusinogeeniset aineet, kuten sienet, LSD, muskottipähkinä tai fensyklidiini eivät aiheuta yhtä selvää 4

7 riippuvuustaudin kuvaa kuin opiaatit ja stimulantit, mutta nekin saattavat aiheuttaa psyykkistä mieltymystä aineiden käyttöön. Näiden aineiden käytössä riippuvuutta suurempi vaara on riski kontrolloimattomiin sekavuustiloihin, joihin liittyy välitön hengenvaara tai vaarallisuus ympäristölle. Sekakäyttö Päihdehakuisella käyttäytymisellä on tapana kroonistua ja monimutkaistua. Psykoaktiiviset aineet muuttavat toistuvasti tai jatkuvasti käytettynä hermoston tilaa. Muutoksille on ominaista päihdehakuisen käyttäytymisen voimistuminen ja laaja-alaistuminen. Myös sekä ainespesifit että yleiset riippuvuusilmiöt voimistuvat. Kroonistuneessa sekakäyttötyyppisessä päihderiippuvuudessa on tavallista, että aineesta toiseen on helppo siirtyä, ja aikaisemmin kehittynyt pakonomainen käyttäytyminen aktivoituu myös uuden aineen kanssa. Miltei kaikkiin päihderiippuvuuden muotoihin liittyy monipäihteisyyttä. Rauhoittavien ja unilääkkeiden tarve kasvaa alkoholiongelman hankaloituessa. Yliannostelutyyppinen rauhoittavien lääkkeiden käyttö kehittyy helposti johtuen alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden farmakologisen vaikutuksen samankaltaisuudesta ja aineiden ristitoleranssista. Lääkeongelma kehittyy pahimmillaan hankalaksi lääkeriippuvuudeksi. Yritykset vähentää lääkkeiden käyttöä tai lopettaa se kerralla johtavat vieroitustiloihin, jotka saattavat yllättää odottamattomalla tajuttomuus-kouristuskohtauksella tai muulla vakavalla oireella. Virallisten hoitopalvelujen ulkopuolelle on syntynyt katukauppa, jota niin huume- kuin alkoholiongelmaisetkin varsin käyttävät hyväkseen. Heidän kykynsä hallita rauhoittavien lääkkeiden käyttöä on kuitenkin usein heikentynyt. Tapaturmaiset myrkytykset pahimmillaan kuolemaan johtavina ovat yleistyneet. Huumeiden käytön yleistyminen on tuonut suomalaiseen alkoholi-lääke-sekakäyttöjoukkoon kaikki muutkin psykoaktiiviset aineet. Kannabiksen, amfetamiinin ja opiaattien käyttö on lisääntynyt myös alkoholi- ja lääkeongelmaisilla. Erityisesti opiaattiriippuvaiset ajautuvat varsin nopeasti sekakäyttäjiksi, kun pakonomainen opiaattien tarve on kehittynyt. Sekakäyttö alkaa, kun opiaatteja ei käytännössä aina ole saatavilla. Silloin ne korvataan stimulanteilla, bentsodiatsepiineilla, kannabiksella tai alkoholilla. Vieroitus on yleensä vaikeampaa, kun huomioon on otettava useita riippuvuuksia. Myös sekakäyttäjien kiinnittäminen korvaushoito-ohjelmiin on vaikeampaa kuin puhtaasti opiaattiriippuvaisten, joskaan ei yleensä mahdotonta. Sekakäyttäjä-huumeongelmaiset ovat myös yleensä muita syrjäytyneempiä huumeongelmaisia. Heillä esiintyy muita enemmän vakavia mielenterveyden häiriöitä. Monipäihdeongelmaisuudelle ovat siis tyypillisiä komplisoituneet psykiatriset ongelmat, sosiaalinen syrjäytyminen ja pitkälle kehittyneenä myös fyysisen terveyden heikkeneminen. Suonensisäisen käytön seurauksena tapahtuva tarttuvien tautien leviäminen, bakteeritulehdusten ja muiden tulehdustautien sekä tuberkuloosin uudelleen ilmaantuminen ovat ilmiöitä, jotka ovat yleistyneet syrjäytyneiden monipäihdeongelmaisten keskuudessa. 6 5

8 Päihteidenkäyttö ja mielenterveysongelmat Pitkäaikainen päihteidenkäyttö, edesauttaa pysyvämpien fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten haittavaikutusten syntyä. Mielenterveysongelmat ovat päihdeasiakkailla yleisiä. Yleisiä mielenterveyteen liittyviä häiriöitä ovat mm. masennus, ahdistuneisuushäiriöt ja persoonallisuushäiriöt. Naisilla on todettu miehiä enemmän päihde- ja mielenterveyshäiriöiden yhtäaikaista esiintymistä. Päihdeongelmien taustalla voi olla niin geneettisiä kuin ympäristötekijöidenkin aiheuttamia syitä. Eri päihteet aiheuttavat erilaista psyykkistä oireilua. Alkoholiongelmaisilla on todettu olevan enemmän ahdistuneisuushäiriöitä esim. paniikkihäiriöitä, kun taas huumeriippuvuudesta kärsivillä on tavattu enemmän persoonallisuushäiriöitä. Psyykkisten sairauksien ja päihteidenkäytön syy-yhteys on kaksisuuntainen, sillä primäärisairautena masennusta, ahdistuneisuushäiriöitä ja skitsofreniaa, sekä persoonallisuushäiriöitä sairastavien on myös todettu monissa tapauksissa kärsivän päihdesairauksista ja eriasteisesta päihderiippuvuudesta. Päihde- ja mielenterveysongelmien yhtäaikainen esiintyminen asettaa suuria haasteita hoidon järjestämiselle. Päihde- ja mielenterveysongelmia on perinteisesti totuttu hoitamaan erillään. Tästä johtuen hoito voi olla tehotonta, hajanaista, ja työnjaoltaan epäselvää. Mielenterveysongelmien hoito Päihderiippuvaisen mielenterveysongelman hoidossa akuutti päihdeongelma voi olla este tulokselliselle hoidolle. Vaasassa psykiatrisia sairauksia hoidetaan pääasiallisesti joko kaupungin peruspalveluissa tai erikoissairaanhoidossa, diagnoosista riippuen. Peruspalvelujen tarjoamaan avohoitoon on mahdollista päästä ilman lähetettä, mutta erikoissairaanhoidon avo- ja osastohoitoon vaaditaan lähete. Psykiatrinen diagnoosi tehdään aina lääketieteellisin perustein ja asiantuntevan lääkärin toimesta. Psykiatristen diagnoosien avulla voidaan kuvata ja luokitella eriasteisia mielenterveyden häiriöitä. Sellaisia diagnooseja, joita saattaa esiintyä myös päihdeongelmien yhteydessä ovat mm. deliriumtilat, elimelliset ja muut harhaluuloisuustilat, skitsofrenian eri muodot, kaksisuuntaiset mielialahäiriöt, dementian vaikea-asteiset ilmenemismuodot ja muut psykoosit. Yksilön sopeutumattomuutta yhteisössä vallitseviin moraalisiin, yhteiskunnallisiin, poliittisiin tai muihin arvoihin ei ole pidettävä mielenterveyden häiriönä tai mielisairautena. Psykiatrisen hoidon tarvetta arvioitaessa, voidaan kriteereiksi luokitella jokin seuraavista määritelmistä: 1. Hoitoon toimittamatta jättäminen pahentaisi olennaisesti potilaan psykiatrista sairautta. Sairauden pahenemista arvioitaessa tulee ottaa huomioon se, voidaanko potilaan tilaa lievittää tai sen paheneminen estää asianmukaisella lääketieteellisellä hoidolla. Hoitoon toimittamatta jättämisen voidaan katsoa pahentavan potilaan tilaa esim. silloin, kun potilas ei käytä lääkitystä, joka huomattavasti vähentää oireilua, tai sairaus muutoin hoitamattomana etenee. 2. Potilaan terveys tai turvallisuus vaarantuisi. Potilaan terveys tai turvallisuus vaarantuu esimerkiksi silloin, kun hän ei oireilun takia kykene huolehtimaan itsestään. Näin voi tapahtua, kun potilas on harhainen tai sekava. Maaniset potilaat voivat tilansa vuoksi vaarantaa omaa terveyttään tai turvallisuuttaan. Myös suisidaalisten potilaiden kohdalla sairaalahoito voi olla välttämätön, joskaan ei sekään välttämättä ole riittävä suoja kriisivaiheen yli selviytymiseksi. Muina kyseeseen tulevina tekijöinä voivat olla esimerkiksi riski joutua heitteille; kyvyttömyys huolehtia arkielämän askareista tai jokapäiväisen elämän vaatimuksista kuten selviytymistä liikenteestä tai talvipakkasesta. Akuutti sekavuus tai harhaisuus johtavat usein sellaisenaan edellä kuvattujen olosuhteiden syntymiseen. 3. Muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus vaarantuisi Tavallisimmin tässä kohdassa tulee kysymykseen väkivaltaisuuden vaara. Laki ei kuitenkaan erikseen nimeä väkivaltaisuutta terveyden tai 6

9 turvallisuuden vaarantumisen edellytyksenä. Terveyden ja turvallisuuden vaarantuminen onkin nähtävä laajempana kuin pelkkään väkivallan uhkaan rajoittuvana. Siten esim. henkilön psykoottisuuden vuoksi toisille aiheutuva vakava mielenterveyden tasapainon uhka, mm. lasten tasapainoisen kehityksen häiriintyminen voi tulla kyseeseen muiden henkilöiden terveyden vaarantumisen tunnusmerkkeinä. Edellä esitettyjä kriteerejä punnittaessa on aina tarkoituksenmukaista harkita, millä tavoin suunniteltu hoito tarjoaa paremman vaihtoehdon vallitsevaan tilanteeseen verrattuna. Laki ei edellytä, että kaikkia vaihtoehtoisia mielenterveyspalvelujen muotoja tulisi aina ensin käytännössä kokeilla ennen tahdonvastaiseen hoitoon lähettämisratkaisua. Sen sijaan tulee aina kokemusperäiseen tietoon perustuen harkita, mitä hyötyä jostakin muusta tarjolla olevasta vaihtoehdosta saattaisi olla ja erityisesti, voisiko jonkin muun palvelun käyttö muuttaa hoidon tarvetta arvioitaessa punnittavia seikkoja. Kaksoisdiagnoosiasiakkaiden/potilaiden hoito Kaksoisdiagnoosista puhutaan silloin, kun päihdeongelmat ja psyykkiset ongelmat esiintyvät samanaikaisesti (päihdediagnoosi + lievä tai vakava mielenterveydenhäiriö tai mielisairaus). Päihdeongelmaisilla asiakkailla kaksoisdiagnoosi on enemminkin sääntö kuin poikkeus, vain sen vaikeusaste vaihtelee tapauksesta riippuen lievemmästä vaikeaan. Kaksoisdiagnoosiasiakkaiden/potilaiden tuloksellinen hoito on haasteellista, eikä vähiten siksi, että asiakkaiden/potilaiden hoitomotivaatio on usein alhaisempi kuin muissa potilasryhmissä. Ongelmana on myös edelleen palvelujärjestelmän hajanaisuus ja perinteet tarjota päihde- ja mielenterveyspalvelut eriytettyinä. Kaksoisdiagnoosiasiakkaiden/potilaiden kokonaisvaltaisen elämänhallinnan tukeminen edellyttää integroitujen palvelujärjestelmien luomista. Mm. kansainväliset kokemukset tukevat tarvetta yhdistää kaksoisdiagnoosiasiakkaiden/potilaiden mielenterveys- ja päihdehoitoa niin, että sama tiimi hoitaisi molempia ongelmia samanaikaisesti. Henkilökunnan ammattiosaamisen vahvistaminen, kuin myös asenteisiin vaikuttavan koulutuksen lisääminen ovat tässä tapauksessa oikeansuuntaisia toimenpiteitä. Vaasan kaupungin päihdepalveluissa on kiinnitetty kaksoisdiagnoosiasiakkaiden elämäntilanteen ja hoidon parantamiseen erityistä huomioita keväällä 2005 alkaneessa Serveri-hankkeessa. Serveri-hankkeen tavoitteena on rakentaa yhteistyömalli vuotiaiden päihde- ja mielenterveysongelmaisten, kaksoisdiagnostisoitujen tai diagnoosiepäiltyjen kuntouttamiseksi palveluohjauksen keinoin. Tavoitteena on hankkeeseen osallistuvien asiakkaiden elämänhallinnan parantaminen ja asiakkaan verkostossa toimivien tahojen yhteistyön parantaminen. Lisäksi Serveri-hankkeessa koulutetaan päihdepalvelujen, yhteistyötahojen ja seutukunnan toimijoita tuottamalla palveluohjaukseen ja päihdepsykiatriaan liittyvää tietoa päihde- ja mielenterveysongelmaisten kanssa toimiville tahoille. Serveri-hankkeen keskeinen työmenetelmä on palveluohjaus. Serveri-hanke päättyy huhtikuussa Lisätietoja: Vaasan Sosiaali- ja terveysvirasto/ Psykososiaaliset palvelut/ Serveri-hanke, Hovioikeudenpuistikko 19, Puh. (06)

10 Päihdehaittojen ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen Sananlasku sanoo, että viina on viisasten juoma. Valitettavasti tuo viisaus katoaa usein siinä vaiheessa, kun alkoholin päihdyttävät aineosat alkavat vaikuttaa käyttäjän aivoissa. Vaikutus ilmenee psyykkisinä ja fyysisinä käyttäytymisen ja toiminnan muutoksina. Pidempään jatkunut päihteidenkäyttö, olipa kyse sitten alkoholista, huumeista tai lääkeaineiden väärinkäytöstä edesauttaa myös pysyvämpien fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten haittavaikutusten syntyä. Edellä mainitusta syystä johtuen onkin ensiarvoisen tärkeää, että päihteiden käytön haittavaikutukset tiedostetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Vaasan kaupungilla on oma vuonna 2000 julkaistu ja vuonna 2004 päivitetty päihdestrategia. Päihdestrategiassa on luotu suuntaviivat kaupungissa tehtävälle ennaltaehkäisevälle ja korjaavalle hallintorajat ylittävälle päihdetyölle. Vaasan kaupunki toteuttaa päihdeongelmien ennaltaehkäisyä sosiaali- ja terveystoimen-, varhaiskasvatus- ja opetustoimen, sekä vapaa-aikatoimen sektoreilla. Asiaan on kiinnitetty huomiota hoitoonohjaukseen liittyen toki myös muilla kaupungin sektoreilla ja myös yrityselämässä on kehitetty omia päihdeongelman hoitoonohjausmalleja. Ennalta ehkäisevässä päihdetyössä myös monilla kolmannen sektorin toimijoilla on tärkeä rooli ja niiden ja viranomaistahon yhteistoiminnalla voidaan saada aikaan merkittäviä tuloksia. Päihdehaittojen ennaltaehkäisy kuin myös muu lasten ja nuorten psyykkisen ja fyysisen kehityksen ja elämänhallinnan tukeminen ovat tärkeä osa Vaasan kaupungissa tehtävää sosiaali-, perhe- ja lastensuojelutyötä. Jokaisella lapsella on oikeus päihteettömään elämään ja kasvuympäristöön ja olipa kyse sitten vanhemman tai lapsen runsaasta päihteidenkäytöstä, ei sitä voida koskaan pitää yksityisasiana. Sosiaalityö Vaasan Sosiaali- ja terveystoimen alaisuudessa toimivissa Sosiaalityön- ja Lastensuojelun palvelualueilla tehdään perustason sosiaalityötä päihdehaittojen ennaltaehkäisemiseksi. Sosiaalityössä ennaltaehkäisevässä päihdetyössä kyse on ennen kaikkea mini-interventiotyyppisestä puuttumisesta. Yksilöä ohjataan, neuvotaan ja tuetaan. Tavoitteena on saada yksilö ottamaan vastuu omista teoistaan ja valinnoistaan. Lisätietoja: Vaasan Sosiaali- ja terveysvirasto/sosiaalityön palvelualue/aluetoimistot Puh. (06) Lastensuojelu Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, sekä tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen. Mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisin tai seurakunnan palveluksessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, on hänen ilmoitettava asiasta viipymättä alueen sosiaalityöntekijälle (lastensuojelulaki, 40). Myös kaikilla kuntalaisilla on oikeus tehdä kyseinen ilmoitus, mikäli he ovat huolissaan jonkun lapsen tilanteesta. Lastensuojelussa samoin kuin sosiaalityössäkin ennalta ehkäisevä päihdetyö on ennen kaikkea puheeksi ottamista, ohjausta, neuvontaa ja tuen antamista. Lastensuojelun roolista päihdeongelmista kärsivien alaikäisten ja heidän perheidensä elämäntilanteissa on käsitelty tarkemmin päihdepalveluoppaan osiossa Lastensuojelun rooli päihdeongelmasta kärsivien alaikäisten ja päihdeongelmaisten vanhempien tukemisessa. 8

11 Lisätietoja: Vaasan Sosiaali- ja terveysvirasto/lastensuojelun palvelualue Puh. (06) tai Lastensuojelun päivystys Puh. (06) Vanhemmilla on mahdollisuus saada lasten ja nuorten päihteiden käyttöön liittyvää neuvontaa ja ohjausta myös Vaasan kaupungin perheneuvolasta ja nuorisoasema Klaarasta, joiden toiminnasta on kerrottu sivuilla xxxx Ehkäisevän päihdetyön yksikkö Sosiaali- ja terveysviraston alaisuudessa toimii myös erillinen Ehkäisevän päihdetyön yksikkö. Ehkäisevä päihdetyö on lakisääteistä toimintaa, joka koskettaa eri hallinnonalojen viranomaisten, järjestöjen ja yhteisöjen työkenttää. Vuoden 2006 alussa julkistetun määritelmän mukaan ehkäisevä päihdetyö on toimintaa, jonka tavoitteena on edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia - edistämällä päihteettömiä elintapoja, - ehkäisemällä ja vähentämällä päihdehaittoja sekä - lisäämällä päihdeilmiön ymmärrystä ja hallintaa sekä toteuttaa ja edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista päihteisiin liittyvissä kysymyksissä. Ehkäisevän päihdetyön keinoin pyritään vähentämään päihteiden kysyntää, saatavuutta ja tarjontaa, sekä ehkäisemään päihdehaittojen syntymistä. Ehkäisevällä päihdetyöllä vaikutetaan - päihteitä koskeviin tietoihin, asenteisiin ja oikeuksiin - päihdehaitoilta suojaaviin tekijöihin ja niiden riskitekijöihin sekä - päihteiden käyttöön ja käyttötapoihin. Ehkäisevän päihdetyön toimintamuotoja ovat: tiedotus-, valistus- ja konsultointitoiminta tupakka- ja päihdekysymyksissä sekä muissa toimialaan liittyvissä asioissa eri ammattihenkilöille ja vapaaehtoistahoille sekä suoraan kuntalaisille miniammatillisiin työryhmiin liittyviä toimintoja päihde- ja tupakka-aineistojen ja infomateriaalin kokoamista ja tuottamista eri kohderyhmille terveistä elämäntapoja korostavia sekä päihde- ja tupakkainfoa tarjoavia teemapäiviä, kampanjoita, projekteja ja tilaisuuksia AV- ja materiaalipalvelua ehkäisevän päihdetyön toimisto lainaa filmejä, opetuspaketteja, tutkimuksia ja erilaisia julkaisuja mm. kouluille, oppilaitoksille, työpaikoille, auttamistahoille ja järjestöille sekä välittää tarpeenmukaista materiaalia mm. kouluissa, tapahtumissa ja asiakastyössä käytettäväksi päihdeolojen seuraamista (tutkimukset, tilastot, eri toimijat ym.) Ehkäisevän päihdetyön toimintaa koordinoi ehkäisevän päihdetyön toiminnanohjaaja. Lisätietoja: Ehkäisevän päihdetyön toimisto, Kirkkopuistikko 28, 2 krs. Puh. (06) Päihdehaittojen ennaltaehkäisy on varsinaisen koordinoidun ehkäisevän päihdetyön lisäksi olennainen osa myös Vaasan kaupungin päihdehoitopalveluja, jotka esitellään tässä oppaassa myöhemmin. 9

12 Erilaisia ikäryhmä- tai elämäntilannesidonnaisia ennaltaehkäisevän päihdetyön ja varhaisen puuttumisen muotoja ovat odottaviin äiteihin ja erityisesti päihdeäiteihin kohdistetut työmuodot äitiys- ja lastenneuvolatyössä, sekä ala- ja yläasteikäisille lapsille, nuorille ja heidän perheilleen suunnatut toimenpiteet. Päihdehaittojen ennaltaehkäisy ja päihteiden käyttö raskausaikana Raskausaikainen, etenkin säännöllinen päihteidenkäyttö on aina riski syntyvän lapsen terveydelle. Turussa tehdyn tutkimuksen mukaan 6 %:ssa raskauksista äidillä olisi päihderiippuvuus. Tältä pohjalta laskettuna se merkitsisi, että koko maan tasolla on vuosittain yli 3000 päihteille altistunutta sikiötä. 12 Turvallista rajaa raskaudenaikaiselle alkoholinkäytölle on vaikea asettaa, vaikka 1-2 viikottaisen alkoholiannoksen ei olekaan todettu aiheuttavan haittavaikutuksia raskauden kulkuun, äidin omaan tai vastasyntyneen terveyteen. Sen sijaan runsaalla ja säännöllisellä raskaudenaikaisella alkoholinkäytöllä (yli 10 alkoholiannosta/viikko) on todettu olevan selkeä syy-yhteys sikiövaurioiden syntyyn. Alkoholi läpäisee istukan suoraan, ja sikiön alkoholipitoisuus vakiintuu nopeasti äidin pitoisuutta vastaavaksi. Alkoholi kulkeutuu kaikkiin sikiön kudoksiin sekä sikiön virtsan mukana ja keuhkojen tai ihon läpi myös lapsiveteen ja siellä edelleen takaisin sikiöön tämän niellessä lapsivettä. Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamia vaurioita ovat mm. pieni syntymäpaino raskauden kestoon nähden, aivojen rakennepoikkeama, hienomotorinen kömpelyys, sensoraalinen kuulovika, monimuotoinen käyttäytymisen tai suoriutumisen poikkeavuus; oppimisvaikeudet, huono impulssikontrolli, sosiaalisen tai kielellisen toiminnan poikkeavuudet, yleistämisen ja abstrahoinnin vaikeudet, matemaattiset erityisvaikeudet, vaikeudet tarkkaavuudessa, muistitoiminnoissa ja arviointikyvyssä. 10 Raskaudenaikaisesta päihteidenkäytöstä puhuttaessa suurin huomio tulisi edelleen kiinnittää alkoholinkäyttöön. Huumeongelmien pahentumisen myötä joudutaan huomiota suuntaamaan valitettavasti myös raskaudenaikaiseen huumausaineiden käyttöön. Sillä on todettu olevan monenlaisia jopa hengenvaarallisia vaikutuksia sikiön, syntyvän lapsen ja äidin terveydelle. Hasiksen vaikuttava aine tetrahydrokannabinoli (THC) läpäisee istukan helposti, sitä paremmin mitä pidemmälle raskaus on edennyt. Sen ei ole todettu aiheuttavan sikiölle epämuodostumia eikä lisäävän keskenmenoriskiä. Poltettu THC sisältää kuitenkin hiilimonoksidia, joka supistaa napanuoran verenvirtausta ja heikentää sikiön ravinnonsaantia. THC:n haitalliset vaikutukset raskauteen ovat samantyyppisiä kuin tupakan. Sikiön kasvun hidastuman lisäksi runsas tupakointi lisää myös ennenaikaisen synnytyksen ja istukan irtoamisen riskiä. Amfetamiini vie nälän tunteen pois, mikä johtaa helposti niin synnyttäjän kuin sikiönkin aliravitsemukseen. Tällöin kohtu ei kasva normaalisti ja sikiön kasvu hidastuu. Myös huono verenvirtaus heikentää sikiön ravinnonsaantia, ja sikiön kasvun huomattava hidastuminen on tavallista amfetamiinin käytön jatkuessa läpi raskauden. Amfetamiini nostaa sekä verenpainetta että kohdunsisäistä painetta, ja lisää ennenaikaisen lapsivedenmenon riskiä. Tyypillistä on, ettei synnyttäjä huomaa lapsiveden tihkumista tai ei reagoi siihen, jolloin kohdun ja sikiön infektioriskit kasvavat moninkertaisiksi. Infektio onkin useimmiten laukaisevana tekijänä, kun amfetamiinin käyttäjä synnyttää ennenaikaisesti. Mikäli ennenaikaisesti syntyneellä on myös infektio, ovat lapsen elämän alkuvaikeudet huomattavat, ja vieroitusoireet ovat tavallisia. Sikiökautisen amfetamiinialtistuksen on todettu aiheuttavan sydänvikoja, pienipäisyyttä ja henkistä jälkeenjääneisyyttä, jonka vaikeusaste riippuu äidin raskausaikana käyttämistä amfetamiinimääristä. Opiaattien käyttö raskauden aikana on merkittävä paitsi sikiön normaalia kehitystä myös äidin ja sikiön henkeä uhkaava riskitekijä. Opiaattien käyttäjillä on merkittävästi enemmän raskaudenaikaisia verenvuotoja kuin muilla synnyttäjillä, ja istukan ennenaikaisen irtoamisen riski on kymmenkertainen verrattuna normaaliväestön riskiin. 10

13 Opiaattien käyttöön liittyy myös kohonnut infektioiden, ennenaikaisen lapsivedenmenon ja ennenaikaisen synnytyksen riski. Opiaattien käyttäjien sikiöiden kasvu hidastuu, ja sikiöt kärsivät normaalia useammin hapenpuutteesta, joka ääritapauksissa johtaa sikiön kuolemaan. Opiaateille sikiökautena altistuneilla lapsilla on todettu henkistä ja fyysistä jälkeenjääneisyyttä sekä oppimisvaikeuksia, joista kuitenkin osa johtunee ulkoisista syntymän jälkeisistä tekijöistä. Kokaiinin ja crackin käyttö lisää sikiön pienipainoisuuden ja kasvun hidastuman riskiä. Joka kolmas kokaiinin käyttäjien lapsista on syntyessään paitsi pienipainoinen myös pieni raskauden kestoon nähden, ja joka syntyy ennenaikaisesti. Istukan ennenaikaisen irtoamisen riski on kolminkertainen normaaliin verrattuna, ja myös muut, ei välttämättä istukan irtoamiseen johtavat verenvuodot, ovat yleisiä. 11 Päihteidenkäytön ollessa rauhoittavien lääkkeiden, voimakkaiden kipulääkkeiden ja huumeiden sekakäyttöä on aina vain vaikeampi arvioida niiden vaikutuksia sekä äidin että sikiön terveydelle. Äitiys- ja lastenneuvoloiden henkilökunnan päihdeosaamista on tuettu koulutuksellisin keinoin (mm. varhaisen vuorovaikutuksen koulutus). Lisäksi eri viranomaisten välistä yhteistyötä on kehitetty ja vahvistettu HAL-projektin (huumeet-alkoholi-lääkkeet) kautta. Äitiysneuvolassa kartoitetaan raskausaikana jokaisen odottavan äidin päihteidenkäyttöä. Riskiryhmässä olevien tai ns. päihdeäitien tukemiseksi tehdään myös yhteistyötä lastensuojelun kanssa. Lisätietoja: Vaasan Sosiaali- ja terveysvirasto/äitiys- ja lastenneuvolat. Puh. (06) Päihdehaittojen ennaltaehkäisy ala- ja yläaste-ikäisten lasten kohdalla Vaasan kaupungissa on tehty jo useita vuosia viranomaistahojen ja kolmannen sektorin toimijoiden välistä yhteistyötä ala-asteikäisten lasten päihteiden käytön ennaltaehkäisyssä. Lapsille on järjestetty erilaisia tapahtumia ja teemaviikkoja, joissa on välitetty tietoa päihteiden käytön haittavaikutuksista tai kannustettu ja ohjattu lapsia ja nuoria terveeseen ja päihteettömään harrastustoimintaan (mm. Lions quest-ohjelma, Viuhka-, Ylihelmi- ja Paletti-projektit, Power club-toiminta, Askeleittain-ohjelma). Vuonna 2001 laadittu rikoksentorjuntayhteistyön toimintasuunnitelma Vaasa-turvallinen kotikaupunki tukee ja toteuttaa omalta osaltaan kaupungin päihdetyötä. Sen myötä on vuosien aikana tehostetusti toteutettu laajat päihteidentorjunnan turvallisuustalkoot, sovittu etenkin nuorten päihteidenkäytön torjumiseksi yhteiset pelisäännöt, kehitetty kodin turvallisuuden parantamiseksi ja vanhemmuuden tukemiseksi Kodin kansio, joka tullaan jakamaan vaasalaisille lapsiperheille, ammattiauttajille ja kasvattajille v. 2007, sekä koottu tiedot eri tahojen yhteistyöstä päihteidenkäytön ehkäisemiseksi. Lisätietoja: Seppo Mäenpää, Vaasan turvallisuustyön koordinaattori Puh. (06) tai Kouluterveydenhoitajilla ja koulukuraattoreilla on tärkeä rooli kouluilla tehtävässä ennaltaehkäisevässä päihdetyössä. He antavat tukea ja ohjausta, niin oppilaille kuin heidän vanhemmilleenkin. 11

14 Lisätietoja: Vaasan kaupungin varhaiskasvatus- ja perusopetusvirasto/ylä- ja ala-asteet Puh. (06) Poikkihallinnollista viranomaisyhteistyötä nuorten päihteiden käytön ehkäisemiseksi on tehty jo usean vuoden ajan ns. NET-ryhmässä, jossa on edustus sosiaali- ja terveystoimien, varhaiskasvatus- ja perusopetuksen ja vapaa-aikatoimen ammattilaisista. Heidän lisäkseen ryhmässä on mukana myös poliisin ja vapaaehtoisjärjestöjen edustajat. NET-ryhmä on tuottanut päihteidenkäytön ennaltaehkäisyyn liittyvää niin viranomaisille kuin vanhemmillekin suunnattua materiaalia (mm. Ennaltaehkäisystä hoitoon-opas vuotiaiden parissa työskenteleville, Alle 18-vuotiaiden päihteidenkäyttö: Ennaltaehkäisystä hoitoon, Tupakkaalkoholi-huumeet-vanhempainilta kansio). Lisätietoja NET-ryhmän toiminnasta ja tuotetusta materiaalista: Ehkäisevän päihdetyön toimisto, Kirkkopuistikko 28, 2 krs. Puh. (06) Päihdehaittojen ennaltaehkäisy kuin myös muu lasten ja nuorten psyykkisen ja fyysisen kehityksen ja elämänhallinnan tukeminen ovat tärkeä osa Vaasan kaupungissa tehtävää sosiaali-, perhe- ja lastensuojelutyötä. Olipa kyse sitten vanhemman tai lapsen runsaasta päihteidenkäytöstä, ei sitä voida koskaan pitää yksityisasiana. Päihdehaittojen ennaltaehkäisy opiskelijoiden keskuudessa (sis. lukiot, opisto- ja korkea-aste) Alaikäisten päihteiden käytön lisäksi Vaasassa alettiin huolestua 1990-luvun loppupuolella myös erityisesti vuotiaista nuorista ja heidän päihteiden käytöstään. Kyseisen kohderyhmän tukemiseksi luotiin 1999 projekti Vaasan malli nuorten päihteidenkäytön ehkäisyssä. Projektissa päihdehaittojen ennaltaehkäisyyn pureuduttiin erityisesti ns. sekundääriprevention näkökulmasta. Sekundääripreventiossa on kyse ongelmien havaitsemisesta ja niihin puuttumisesta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Vaasan sosiaali- ja terveysvirastossa18-24-vuotiaiden osalta päihdehaittojen ennaltaehkäisytyötä toteutetaan aikuissosiaalityön toimesta. Eriytyneemmin vuotiaisiin kohdistuvaa päihdehaittojen ennaltaehkäisy- kuin myös päihdehoitotyötä tehdään Nuorisoasema Klaarassa. Vaasalaisilla lukioilla, ammattiopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on olemassa omat päihdetoimintamallinsa tai strategiansa. Näissä hoitoonohjaus on keskitetty pääasiallisesti Nuorisoasema Klaaraan. Myös Vaasan ammatillisella aikuiskoulutuskeskuksella ja nuorten työvalmennukseen keskittyvällä Jupiter-säätiöllä on omat päihdestrategiansa. Lisätietoja: Vaasan kaupunki/lukiot Puh. (06) ,Vaasan ammattiopisto Puh. (06) , Vaasan ammattikorkeakoulu Puh. (06) , Vaasan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Puh.(06) ; Svenska yrkesinstitut Puh. (06) Svenska yrkeshögskola Puh. (06)

15 Päihdeongelman hoito, tukitoimet ja ensiapu Vakiintuneista toimintamalleista luopuminen ei onnistu aina kerralla. Onnistunut muutos riippuvuuksissa sisältää kehityksen tiettyjen muutosvaiheiden kautta. Muutos etenee usein kehämäisesti ja voidaankin puhua muutoksen vaihemallista. Muutoksen vaihemallissa on pohdintaa edeltävä vaihe (ei aikomusta muuttaa omaa käyttäytymistä), pohdintavaihe (tiedostetaan ongelman olemassaolo ja ajatellaan ongelman voittamista, mutta ei vielä sitouduta toimintaan), valmistautumisvaihe (vaihe yhdistää aikomuksen ja tekemisen), toimintavaihe (muutetaan käytöstä, kokemuksia tai ympäristöä, että voitettaisiin ongelma) ja ylläpitovaihe (työskennellään sen eteen, että retkahdusta ei tulisi). Useat riippuvuuksista kärsivät asiakkaat käyvät tämän vaihemallin moneen kertaan läpi ennen kuin he saavuttavat pitkäaikaisen ylläpitovaiheen, jossa riippuvuus ei enää hallitse omaa toimintaa. Hallinta voidaan katsoa olevan silloin, kun kolme vuotta on kulunut ilman riippuvuutta. Tämä tietenkin on hyvin yksilöllistä. Riippuvuuksista irtautuessa ajattelussa voidaan nähdä tapahtuvan seuraavat muutokset. Alussa koetaan, että en voi tai saa käyttää päihteitä, seuraavassa vaiheessa ei tahdota käyttää päihteitä ja kolmannessa vaiheessa havaitaan ettei enää tarvitse käyttää päihteitä. Pysyvä muutos edellyttää omaa sisäistä motivaatiota muutokseen, riskitilanteiden tunnistamista, riittävästi aikaa uudentyyppisen elämäntavan ja sijaistoimintojen opettelemiselle ja tukea myönteisen sosiaalisen kontrollin muodossa. 8 Päihdeongelmien hoidosta Vaasassa vastaa sosiaali- ja terveystoimi. Sosiaali- ja terveyssektorien jatkuva ja saumaton yhteistyö on tärkeää päihdeongelmien ennaltaehkäisyn, varhaisen toteamisen kuin myös mahdollisen ensivaiheen lääkkeellisen hoidon vuoksi. Terveydenhuollossa päihdeongelmia pyritään havaitsemaan miniinterventioiden kautta ja ohjaamaan henkilö tarvittaessa hoitoon kaupungin päihdepalveluihin. Päihdeongelmien avo- ja laitospalvelut on Vaasassa keskitetty sosiaali- ja terveystoimen alaiselle Psykososiaalisten palvelujen palvelualueelle. Psykososiaaliset palvelut tarjoaa kaikenikäisille vaasalaisille ja sopimuksesta myös muiden kuntien asukkaille yksilöiden ja perheiden elämän kriisitilanteiden, päihteiden käytön ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon keskittyviä avo- ja laitoshoidon palveluja. Tarjolla olevissa päihdepalveluissa on huomioitu niin ennaltaehkäisevän, hoidollisen kuin myös haittojen vähentämiseen tähtäävän päihdetyön roolit. Vaasan kaupunki on päihdepalveluissaan suhteellisen omavarainen ja päihdepalvelujen hoitoketjua avo- ja laitoshoidon yksikköineen on kehitetty viime vuosien aikana siten, että päihdeongelmien hoito voitaisiin taata mahdollisimman pitkälle omassa kaupungissa. Tarvittaessa asiakkaalle voidaan kuitenkin tarjota myös mahdollisuus ostopalveluina hankittavaan kaupungin ulkopuoliseen hoitoon. Kyse on tällöin pääasiassa laitoskuntoutuksesta. Avohoidosta vastaavat alle 25-vuotiaiden osalta Nuorisoasema Klaara ja yli 25-vuotiaiden osalta Vaasan A-neuvola. Laitoshoitoa ja kuntoutusta voi saada Selviämis- ja katkaisuhoitoasemalla ja Vaasan päihdekuntoutusyhteisössä. Tarvittaessa käytetään myös erikoissairaanhoidon palveluja. Vaasan kaupungin päihdepalvelut sisältävät myös tukiasuntotoimintaa, joihin luetaan päihdeongelmaisille tarkoitettu asumispalveluyksikkö Silmukodit ja n. 40 tukiasuntoa. Avo- ja laitoshoidon palvelujen lisäksi päihdeongelmaisella on mahdollisuus viettää raittiutta tukevaa vapaa-aikaa Vaasan Päiväkeskuksessa. Lisätietoja: Vaasan Sosiaali- ja terveysvirasto, Psykososiaaliset palvelut, Hovioikeudenpuistikko 19, puh. (06) tai (040)

16 A-neuvola Vaasan A-neuvolan perustehtävänä on toimia alkoholia ja muita päihdyttäviä aineita käyttävien sekä erilaisista riippuvuusongelmista kärsivien 26 vuotta täyttäneiden henkilöiden ja heidän läheistensä terapeuttisia avohoitopalveluja tarjoavana toimipisteenä. A-neuvolan henkilökuntaan kuuluu sosiaaliterapeutteja ja sairaanhoitajia. A-neuvolan asiakkaiden käytössä on myös päihdeasioihin erikoistuneen lääkärin palveluja. Palvelut tuotetaan matalan kynnyksen periaatteella, joko ajanvarauksen kautta tai tarvittaessa myös päivystysluonteisesti ja akuutisti. Vaasan A-neuvola myy palvelujaan ostopalveluina muille kunnille. A-neuvolasta käsin koordinoidaan myös päihdeongelmaisten tukiasuntotoimintaa. Tukiasuntoja on n. 40 ja niissä asuu vaasalaisia päihdeongelmaisia. Tukiasuntojen valvonnasta vastaa tukiasunto-ohjaaja. Lisätietoja: A-neuvola, Hovioikeudenpuistikko 19, Puh. (06) Nuorisoasema Klaara Nuorisoasema Klaaran toimintaperiaatteena on tarjota ennaltaehkäiseviä ja hoidollisia palveluja vuotiaille nuorille päihteiden käyttöön, mielenterveyteen ja elämänhallintaan liittyvissä ongelmissa. Palvelut tuotetaan matalan kynnyksen periaatteella, joko ajanvarauksen kautta tai tarvittaessa päivystysluonteisesti ja akuutisti. Nuorisoaseman henkilökuntaan kuuluu sosiaali- ja terveydenhuoltoalan sekä nuorisotyön edustajia. Nuorisoaseman käytössä on myös nuorisopsykiatriaan ja päihdeasioihin erikoistuneen lääkärin palvelut. Muut kunnat voivat ostaa Nuorisoasema Klaaran palveluja joko ostopalvelusopimuksella tai maksusitoumusta vastaan. Lisätietoja: Nuorisoasema Klaara, Kirkkopuistikko 28, Puh. (06) Selviämis- ja katkaisuhoitoasema Selviämis- ja katkaisuhoitoaseman tehtävänä on auttaa päihdeongelmaista selviämään turvallisesti päihtymistilasta ja auttaa häntä päihteiden käytön keskeyttämisessä. Yksikkö päivystää, poikkeustapauksia lukuun ottamatta 24h/vrk. Tehtävänä on saada asiakas tunnistamaan oma päihderiippuvuutensa sekä motivoida ja ohjata häntä muutosprosessin käynnistämisessä. Lisäksi asiakasta ohjataan päihdeongelman sekä sosiaalisten ongelmien selvittelyssä ja tiedotetaan häntä erilaisista sosiaalisista ja muista kuntoutusvaihtoehdoista. Selviämis- ja katkaisuhoitoaseman hoitohenkilökunnalla on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutus. Aseman asiakkaiden käytössä on myös päihdeasioihin erikoistuneen lääkärin palveluja. Palveluja myydään myös muille kunnille. 14

17 Lisätietoja: Selviämis- ja katkaisuhoitoasema, Sepänkyläntie 4, Puh. (06) Vaasan Päihdekuntoutusyhteisö Vaasan päihdekuntoutusyhteisö on päihdeasiakkaiden kuntoutukseen keskittyvä yksikkö. Päihdekuntoutusyhteisön perustehtävänä on toimia turvallisena ja päihteettömänä yhteisönä, jossa asiakkaalle tarjotaan mahdollisuus ympärivuorokautiseen vertaistuen ja yhteisöhoidon periaatteisiin perustuvaan tukeen ja apuun yhteisön itsensä päättämien sääntöjen ja rajoitusten avulla. Tehtävänä on lisäksi a) auttaa asiakasta tunnistamaan ja tunnustamaan päihderiippuvuutensa b) käynnistämään ja ylläpitämään muutosprosessi c) kohentamaan sosiaalista, psyykkistä ja fyysistä terveydentilaa sekä d) kiinnittymään itsehoitoon. Vaasan päihdekuntoutusyhteisön henkilökunnalla on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutus. Päihdekuntoutusyhteisö myy palvelujaan sopimuksesta myös Mustasaaren ja Vähänkyrön kunnille ja maksusitoumusta vastaan myös muille kunnille. Lisätietoja: Vaasan päihdekuntoutusyhteisö, Wolffintie 24, Puh. (06) Asumispalveluyksikkö Silmukodit Silmukodit on Psykososiaalisten palvelujen alainen päihdeongelmaisille vaasalaisille asumispalveluja tuottava yksikkö, johon kuuluu tällä hetkellä kaksi erillistä asumisyksikköä. Enemmistö asukkaista on miehiä, mutta myös naisasukkaita varten on paikkoja. Silmukodit asumispalveluyksikön tavoitteena on tarjota kuntouttavaa asumista ja vähentää jokapäiväistä juomista sekä ohjata asukkaita uudenlaiseen päihteettömään elämään. Asukkaita autetaan heidän omista lähtökohdistaan ja tuetaan heitä toimimaan mahdollisimman omatoimisesti. Asukkaille Silmukoti ei useinkaan merkitse laitosta, vaan kotia, jossa he tulevat useimmissa tapauksissa viettämään koko loppuelämänsä. Asumispalveluyksikkö Silmukodin henkilökunnalla on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutus. Lisätietoja: Asumispalveluyksikkö Silmukodit, Silmukkatie 3, Puh. (06)

18 Sairaanhoidollinen ensiapu päihtymistilanteissa Kiireellisissä ja muissa sairaanhoitoa vaativissa tilanteissa apua voi saada myös Vaasan pääterveysaseman päivystyksestä. Päivystävän lääkärin palvelut annetaan ilman ajanvarausta maanantaista sunnuntaihin klo 8-22 Pääterveysasemalla, Sepänkyläntie Yöpäivystys hoidetaan Vaasan keskussairaalassa, Hietasaarenkatu 2-4 maanantaista sunnuntaihin klo Lisätietoja: Pääterveysasema, Sepänkyläntie 14-16, Sairaanhoidon neuvonta, Puh. (06) ja Vaasan keskussairaalan päivystyspoliklinikka, Hietalahdenkatu 2-4, Puh. (06) Terveysneuvontapiste Vaasan Tipsi Terveysneuvontapiste Vaasan Tipsi on vaasalaisille huumeiden käyttäjille tarkoitettu matalan kynnyksen hoitopaikka, jonka tarjoamia palveluja ovat: Terveysneuvonta Hoitoon ja tutkimukseen ohjaus Rokotukset Huumeruiskujen- ja neulojen vaihtopalvelut Pienten haavojen hoito Keskustelu Lisätietoja: Terveysneuvontapiste Vaasan Tipsi, Kirkkopuistikko 28 (Käynti sisäpihalta), Avoinna tiistaisin klo Poliisin rooli päihdeongelmissa Poliisilain mukaan poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Poliisin on suoritettava myös muut sille erikseen säädetyt tehtävät ja annettava jokaiselle tehtäväpiiriinsä kuuluvaa apua. Virka-apua annetaan viranomaisille esim. väkivaltaisen mielenterveyspotilaan väliaikaisessa säilytyksessä ja kuljetuksessa lääkärin tai sairaalan pyynnöstä. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen ja hälytystehtävien hoidon lisäksi poliisin järjestysosasto vastaa myös liikennevalvonnasta ja poliisivankilan toiminnasta. Valtaosa poliisin kiinniottamista henkilöistä ovat päihtymyksen takia säilöön otettuja. Päihtyneellä tarkoitetaan henkilöä, jonka säilöönottoperusteista säädetään poliisilain 11, 14 ja 20 :ssä sekä päihtyneiden käsittelystä annetussa laissa. Henkilö, joka päihtyneenä rikkoo koti- tai julkisrauhaa, aiheuttaa vaaraa toisten hengelle, terveydelle, vapaudelle, omaisuudelle tai ympäristölle taikka aiheuttaa huomattavaa häiriötä tai välitöntä vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle, otetaan säilöön häiriön toistumisen estämiseksi taikka muille ihmisille tai omaisuudelle aiheutuvan vaaran torjumiseksi. 16

19 Muita säilytettäviä ovat rikosepäilyn vuoksi kiinniotetut ja pidätetyt. Poliisi antaa myös virka-apua vankeinhoitolaitokselle mm. säilyttämällä ja vartioimalla vankiloista toimitettuja tutkinta- ja vankeusvankeja käräjäoikeuden istunnon ajaksi. Lisätietoja: Vaasan kihlakunnan poliisilaitos, Korsholmanpuistikko 45, Puh. (06) , Fax (06) Avoinna maanantaista perjantaihin klo Vaasan Ensi- ja turvakoti Vaasan Ensi- ja turvakoti on tarkoitettu lähisuhteessaan väkivaltaa kohdanneille lyhytaikaiseksi turvapaikaksi, kun kotiin jääminen väkivallan, sen uhan tai pelon takia on vaarallista tai mahdotonta. Turvakoti on auki ympäri vuorokauden. Turvakodin toiminnan tarkoituksena on ehkäistä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ja lievittää sen aiheuttamia seurauksia tukea vanhemmuutta / vanhemmaksi kasvamista ja elämänhallintaa turvata lapsen oikeus suotuisiin kasvuolosuhteisiin ja turvalliseen kehitykseen vaikuttaa riskiolosuhteissa elävien raskaana olevien naisten, sekä synnyttäneiden äitien ja heidän lastensa elinolosuhteiden ja aseman parantamiseen vaikuttaa lasten ja perheiden etuja koskevaan päätöksentekoon ja yleiseen mielipiteeseen. Perheessä, jossa käytetään päihteitä, voi esiintyä myös väkivaltaa. Joskus päihteiden käytöstä on tullut selviytymiskeino uhrille, joka useimmiten on nainen. Päästäkseen irti väkivallasta ja sen aiheuttamista seurauksista, uhri tarvitsee ulkopuolista apua. Ensi- ja turvakoti tarjoaa kriisiapua ja traumatyöskentelyä kaikille perheenjäsenille erikseen, niin väkivallan uhreille kuin väkivallan tekijälle. Ensi- ja turvakodin kriisipuhelin päivystää joka päivä kaikkina vuorokaudenaikoina. Yhdistyksellä on ostopalvelusopimus Vaasan, Mustasaaren ja Maalahden kanssa. Palvelujen maksamisesta on tehtävä sopimus asuinkunnan kanssa, jos asiakas tulee muualta. Turvakodin tapaamispaikkatoiminta antaa mahdollisuuden lapsen ja hänestä erossa asuvan vanhemman tapaamiseen turvallisessa ja valvotussa ympäristössä. Avopalvelupiste Avokki tarjoaa apua perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreille, näkijöille ja tekijöille sekä antaa tukea vanhemmuuteen: yksilötyötä naisten, lasten ja miesten kanssa, myös ilman ensi- ja turvakotitaustaa ryhmätoimintaa naisille, lapsille ja miehille Avopalvelupiste Avokin toiminta on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa, ja siksi palvelut ovat toistaiseksi asiakkaille maksuttomia ja kuntarajoista riippumattomia. Avokki tarjoaa myös koulutusta ja konsultaatiota. 17

20 Lisätietoja: Vaasan Ensi- ja turvakoti, Vöyrinkatu 2, Puh. (06) (ympäri vuorokauden), Fax (06) , Avopalvelupiste Avokki, Koulukatu 26 A 4, Puh. (06) Tahdonvastainen hoito päihdeongelmissa Päihdeasiakkaan läheiset kyselevät usein tahdonvastaisen hoidon mahdollisuutta silloin, kun läheisen päihteiden käyttö näyttää uhkaavan joko hänen tai läheisen / läheisten terveyttä tai henkeä. Tahdosta riippumattomaan hoitoon voidaan määrätä joko päihdehuoltolain tai mielenterveyslain nojalla. Hoitoon tahdostaan riippumatta voidaan määrätä henkilö, jonka hoidon ja huollon järjestämisessä vapaaehtoisuuteen perustuvat palvelut eivät ole mahdollisia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja joka 1. ilman päihteiden käytön keskeyttämistä ja asianmukaista hoitoa on hänellä olevan tai hänelle päihteiden käytöstä välittömästi aiheutumassa olevan sairauden tai vamman johdosta välittömässä hengenvaarassa tai saamassa vakavan, kiireellistä hoitoa vaativan terveydellisen vaurion (terveysvaara); tai 2. päihteiden käytön vuoksi väkivaltaisella tavalla vakavasti vaarantaa perheensä jäsenen tai muun henkilön terveyttä, turvallisuutta tai henkistä kehitystä (väkivaltaisuus). Mitä 1 momentin 2 kohdassa on säädetty, ei sovelleta alle 18-vuotiaaseen henkilöön, ellei siihen ole erityistä syytä. Määräyksen terveysvaaran perusteella tapahtuvaan tahdosta riippumattomaan hoitoon voi antaa terveyskeskuksen vastaava lääkäri tai sairaalan asianomainen ylilääkäri toisen lääkärin antaman lääkärinlausunnon nojalla enintään viideksi vuorokaudeksi. Lääkärinlausunnon on oikeutettu antamaan terveyskeskuksen tai mielenterveystoimiston lääkäri tai muu lääkäri. Johtosäännöllä voidaan määrätä, että päätöksen hoitoon määräämisestä terveyskeskuksen vastaavan lääkärin tai sairaalan asianomaisen ylilääkärin sijasta voi tehdä muu lääkäri. Sosiaalijohtaja tai sosiaalisihteeri voi määrätä henkilön tahdostaan riippumatta hoitoon väkivaltaisuuden perusteella päihteiden käytön katkaisemiseksi enintään viideksi vuorokaudeksi. Jos kunnassa ei ole sosiaalijohtajaa tai sosiaalisihteeriä taikka tämä on estynyt tai esteellinen tehtävää suorittamaan, päätöksen hoitoon määräämisestä voi tehdä sosiaalilautakunnan puheenjohtaja. Päätös tehdään sosiaalilautakunnan alaisen sosiaalityöntekijän esityksestä tai, jos esitystä ei voida tehdä, sosiaalityöntekijän suostuttua päätökseen hoitoon ryhtymisestä. Suostumuksen voi antaa sosiaalityöntekijä, joka toimii sosiaalihuollon tehtäviä hoitavassa kuntainliitossa tai sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 3 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja palveluja kunnalle tuottavassa toimintayksikössä. Päätös, jolla henkilö on määrätty hoitoon tahdostaan riippumatta, on alistettava heti lääninoikeuden vahvistettavaksi. Sen estämättä, mitä sosiaalihuoltolain 12 :n 1 momentissa on säädetty, voidaan johtosäännöllä määrätä, että päätöksen hoitoon määräämisestä voi sosiaalijohtajan tai sosiaalisihteerin sijasta tehdä muu sosiaalilautakunnan alainen johtava viranhaltija. 18

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

VOI HYVIN yleisöluento

VOI HYVIN yleisöluento Omatila lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tai sitä pelkäävän tukena VOI HYVIN yleisöluento 23.9.2013 Omatilan palvelut ovat saatavissa yhdestä puhelinnumerosta 043 825 0535 ympäri vuorokauden. Palveluun voi

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA!

PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA! PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA! vihjeet.etela-savo@poliisi.fi Poliisilaki Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen I Asiakkaan asemaa vahvistetaan terveysasemilla psykiatrisia hoitajia päihdeongelmaisten hoidon työnjakoa sovittu

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve

Lisätiedot

Hallinto- ja tukiyksikkö

Hallinto- ja tukiyksikkö Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana. Paviljonki,29.01.2016

HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana. Paviljonki,29.01.2016 HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana Paviljonki, Tästä se usein alkaa Hal- polin kävijät 2010 110 kpl 2011 97 kpl 2012 72 kpl 2013 70 kpl 2014 77 kpl 2015 69 kpl Huumeet Joka viides suomalainen

Lisätiedot

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA Valmisteluhankkeen ohjausryhmä 12.5.2016 PERUSAJATUS Joustava, dynaaminen ja kansalaisen tarpeeseen vastaava palveluverkosto, jossa

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) TARKKAILULÄHETE Lomake M1 Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Aikaisemmat

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa PERHEIDEN PALVELUT 22.6.2016 Ritva Olsén ja Virpi Filppa PERHEIDEN PALVELUT - Integroitu monitoimijainen perhepalvelulinja YHDESSÄ TOIMIEN, YHDESSÄ TEHDEN Kokonaisvaltaisuus Tiedon, palveluiden ja toimintojen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla 25.10.2010 projektityöntekijä Marja Koivumäki Esitys Tausta Määrittely Systemaattinen hoitomalli/ Masennustalkoot II Käyttäytymisen aktivaatiomalli

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä Helsinki 28.5.2013 Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen Toiminnan taustaa Ankkuri -hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 188 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Riikka Henttosen ym. talousarvioaloitteesta palvelupaikasta väkivaltaa kokeneille

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky PURA - toiminnasta työkyky 1.4.2014 31.5.2017 Yhteistyössä Sytyke-Centre/Hengitysliitto Kela Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Avominne päihdeklinikka Kuntoutussäätiö Toiminta - Työ - Tulevaisuus Taustaa

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Sairastuin diabetekseen, mistä huumeista minun tulisi luopua? vielä ei ole

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011 Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 211 Herätys seminaari 14.9.212 / Järvenpään sosiaalisairaala A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaala 9 paikkaa, korkea käyttöaste

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Valomerkki toimintamalli

Valomerkki toimintamalli Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Kaarinan kihlakunnan poliisi 2008 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 Kihlakunnan poliisin ja kaupungin nuoriso-

Lisätiedot

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2. Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.2014 Kannabis Hamppukasvista/Cannabis Sativa) saatavien erilaisten valmisteiden

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti

Lisätiedot

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa Siskomaija Pirilä MARAK Oulussa 2010-2013 Sisällys Turvallisuustyön rakenne Turvallisuusohjelman painopisteet Yksi lyönti vähemmän-kehittämisympäristö MARAK-prosessi Toiminta on ollut vaivan arvoista THL:n

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa 6.10.2016 Yhteistyön kokonaisuus peruspalveluissa Laukaa, Keuruu, Saarikka, Äänekoski ja ympäristö Marja-Leena Peura, p. 050 3153355 alueena

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella Pohjanmaa hanke mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella 2005 2014 Tausta Kansallinen terveydenhuollon hanke Sosiaalialan kehittämishanke Alkoholiohjelma Terveys

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot